32002R0094

Komission asetus (EY) N:o 94/2002, annettu 18 päivänä tammikuuta 2002, maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2826/2000 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

Virallinen lehti nro L 017 , 19/01/2002 s. 0020 - 0036


Komission asetus (EY) N:o 94/2002,

annettu 18 päivänä tammikuuta 2002,

maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2826/2000 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla 19 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2826/2000(1) ja erityisesti sen 12 ja 16 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) On syytä vahvistaa maataloustuotteita ja toissijaisesti elintarvikkeita koskevien tiedotus- ja menekinedistämistoimien soveltamista sisämarkkinoilla koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(2) Moitteettoman hallinnon takaamiseksi olisi säädettävä määräaikaisuudesta niitä aiheita ja tuotteita, joihin voidaan soveltaa edellä mainittuja toimia, koskevan luettelon laadinnassa.

(3) Kilpailun vääristymisriskien välttämiseksi on syytä vahvistaa ohjeet, joita on noudatettava viitattaessa menekinedistämis- ja tiedotuskampanjoiden kohteena olevien tuotteiden erityiseen alkuperään.

(4) On syytä määritellä ohjelmien esittämistä ja toimeenpanoelimen valintaa koskeva menettely, jolla varmistetaan mahdollisimman laaja kilpailu ja palvelujen vapaa liikkuvuus.

(5) On syytä vahvistaa ohjelmia koskevat jäsenvaltioiden soveltamat valintaperusteet ja komission arviointiperusteet, joilla varmistetaan yhteisön sääntöjen noudattaminen ja toteutettavien toimien tehokkuus ottaen erityisesti huomioon julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 18 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/50/ETY(2), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2001/78/EY(3), säännökset.

(6) Jäsenvaltioiden kanssa tehtävän yhteistyön puitteissa komissio tiedottaa hallintokomitealle ohjelmien tarkastelun jälkeen hyväksytyistä ohjelmista ja niiden määrärahoista.

(7) Toteutettavien ohjelmien yhtenäistämiseksi on syytä luoda yleislinjat kyseisille kampanjoille. Kampanjoiden on oltava luonteeltaan tiedottavia asetuksen (EY) N:o 2826/2000 3 artiklan mukaisesti. Aluksi yleislinjat luodaan tietyille merkittäville aloille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden alojen tai aiheiden sisällyttämistä niihin myöhemmin. Vahvistetaan elävien kasvien ja kukkaviljelytuotteiden alaa koskevat suuntaviivat.

(8) Jotta yhteisön toimien tehokkuus varmistettaisiin, on syytä määritellä ohjelmien valinnassa sovellettavat ensisijaiset perusteet ohjelmien vaikutuksen optimoimiseksi.

(9) Usean jäsenvaltion edun mukaisten ohjelmien yhteydessä on säädettävä toimenpiteistä, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden yhteistoiminta ohjelmien esittämistä ja tarkastelua varten.

(10) On vahvistettava seuraukset, joita voi tarvittaessa olla osarahoituksen vähentäminen, sellaisia tapauksia varten, joissa organisaatio hylätään jäsenvaltion osarahoituksen puuttumisen vuoksi eikä asetuksen (EY) N:o 2826/2000 9 artiklan 3 kohdan säännöksiä sovelleta.

(11) On määriteltävä jäsenvaltioiden suoraan hallinnoimiinsa ohjelmiin kohdistamat tarkastukset.

(12) Moitteettoman varainhoidon takaamiseksi on määriteltävä yhteisön rahoitusosuutta koskevat yksityiskohtaiset säännöt. On erityisesti täsmennettävä, että monivuotisten ohjelmien osalta yhteisön kokonaisrahoitus ei saa ylittää 50:tä prosenttia kokonaiskustannuksista.

(13) Sitoumusten toteuttamista koskevat erilaiset menettelyt on määriteltävä sopimuksissa, jotka tehdään asianomaisten osapuolten ja toimivaltaisten kansallisten elinten välillä kohtuullisen ajan kuluessa komission vahvistamien vakiosopimusten perusteella.

(14) Sopimuksen moitteettoman täytäntöönpanon takaamiseksi sopimuspuolen olisi annettava toimivaltaiselle elimelle vakuus, jonka määrä on 15 prosenttia yhteisön rahoitusosuudesta. Samaa tarkoitusta varten on annettava vakuus ennakkomaksuhakemuksen yhteydessä.

(15) On määriteltävä komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85(4), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1932/1999(5), 20 artiklassa tarkoitettu ensisijainen vaatimus.

(16) Talousarvion hallinnointiin liittyvien vaatimusten vuoksi on välttämätöntä säätää seuraamuksista, jos välimaksuhakemuksia ei jätetä tai jos niiden jättämiselle asetettua määräaikaa ei noudateta tai jos jäsenvaltioiden maksut viivästyvät.

(17) Moitteettoman varainhoidon takaamiseksi ja sellaisen riskin poistamiseksi, että säädettyjä maksuja maksettaessa yhteisön rahoitusosuus käytetään kokonaan, jolloin tuen loppuosaa ei voida enää maksaa, olisi säädettävä, että ennakot ja välimaksut eivät saa ylittää 80:aa prosenttia yhteisön rahoitusosuudesta. Samasta syystä tuen loppuosan maksuhakemus on toimitettava toimivaltaiselle elimelle tietyn määräajan kuluessa.

(18) On tarpeen, että jäsenvaltiot valvovat toimien toteuttamista ja että komissiolle annetaan tieto tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden tuloksista. Moitteettoman varainhoidon takaamiseksi on syytä säätää jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä silloin, kun toimet toteutetaan jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, johon sopimuspuolena oleva toimivaltainen elin on sijoittautunut.

(19) Maataloustuotteita koskevat sisämarkkinoilla toteutettavat tiedotus- ja menekinedistämistoimet on yhdenmukaistettu ja yhdennetty yhdeksi ainoaksi tekstiksi asetuksella (EY) N:o 2826/2000. Tämän vuoksi on tarpeen yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa myös täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt voimassa olevan alakohtaisen sääntelyn mukaisesti. Maataloustuotteiden menekinedistämistä koskevat voimassa olevat alakohtaiset säännökset ja asetukset olisi kumottava.

(20) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat hallintokomiteoiden menekinedistämisestä pidetyssä yhteisessä kokouksessa antaman lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2826/2000 6 artiklan 1 kohdassa ja 7 artiklan 1 kohdassa säädetyillä "ohjelmilla" tarkoitetaan sellaisten johdonmukaisten toimien kokonaisuutta, jotka ovat riittävän laajoja lisäämään kyseessä olevia tuotteita koskevaa tietoisuutta ja niiden menekkiä.

2 artikla

1. Kuluttajille ja muille kohderyhmille välitetyn menekinedistämis- ja/tai tiedotusviestin on perustuttava kyseisen tuotteen olennaisiin laatuominaisuuksiin ja/tai ominaispiirteisiin ja noudatettava asetuksen (EY) N:o 2826/2000 3 artiklan perusteita.

2. Tuotteiden alkuperään mahdollisesti tehtävien viittausten on oltava toissijaisia kampanjan avulla välitettyyn ensisijaiseen viestiin nähden. Toimen yhteydessä voidaan kuitenkin tehdä tuotteen alkuperää koskeva merkintä, jos kyseessä on yhteisön lainsäädännön nojalla annettu nimitys tai jokin tuotteisiin liittyvä seikka, joka on tarpeen menekinedistämis- tai tiedotustoimien kuvailemiseksi.

3 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2826/2000 4 artiklassa tarkoitettu aiheiden ja tuotteiden luettelo laaditaan joka toinen vuosi viimeistään 31 päivänä maaliskuuta. Ensimmäinen luettelo on tämän asetuksen liitteessä I.

Tämän asetuksen soveltamisen kannalta toimivaltaiset kansalliset viranomaiset on esitetty liitteessä II.

4 artikla

Ensimmäisessä artiklassa tarkoitetut ohjelmat toteutetaan vähintään yhden ja enintään kolmen vuoden kuluessa ohjelmaa koskevan sopimuksen voimaantulopäivästä.

5 artikla

1. Asianomaiselle jäsenvaltiolle toimitetaan ennen 15 päivää kesäkuuta ja ensimmäisen kerran ennen 15 päivää maaliskuuta esitetyn ehdotuspyynnön perusteella kyseistä alaa tai kyseisiä aloja edustavien yhteisön ammattialajärjestöjen tai ammattialojen välisten järjestöjen ohjelmia asetuksen (EY) N:o 2826/2000 6 artiklassa tarkoitettuihin ohjelmiin kuuluvien toimien toteuttamiseksi. Nämä ohjelmat noudattavat asetuksen (EY) N:o 2826/2000 5 artiklassa tarkoitettuja suuntaviivoja ja asianomaisten jäsenvaltioiden tätä tarkoitusta varten jakamia hylkäys-, valinta- ja myöntämisperusteet sisältäviä eritelmiä.

Nämä suuntaviivat julkaistaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen liitteessä III.

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava niitä koskevien markkinoiden osalta toimenpiteet, jotka ovat tarpeen, jotta tarjouspyynnön järjestävät yksiköt voisivat taata neuvoston direktiivin 92/50/ETY säännösten noudattamisen.

3. Kun suunnitellaan usean jäsenvaltion edun mukaista tiedotus- ja/tai menekinedistämisohjelmaa, kyseisten jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä yhteensoveltuvien eritelmien ja ehdotuspyyntöjen laatimiseksi.

4. Ehdotuspyyntöjen perusteella 1 kohdassa tarkoitetut organisaatiot laativat menekinedistämis- ja tiedotusohjelmia yhdessä yhden tai useamman toimeenpanoelimen kanssa, jonka ne ovat valinneet asianmukaisin keinoin toteutetun ja jäsenvaltion tarkastaman kilpailuttamismenettelyn jälkeen.

5. Kun kyse on useiden jäsenvaltioiden edun mukaisista ohjelmista, kyseisten jäsenvaltioiden on valittava ohjelmat yhteistyössä ja sitouduttava osallistumaan niiden rahoitukseen 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

6 artikla

Silloin kun asetuksen (EY) N:o 2826/2000 9 artiklan 3 kohtaa ei sovelleta jonkin jäsenvaltion rahoitusosuuden puuttumisen vuoksi, kyseisestä jäsenvaltiosta peräisin oleva ammattialajärjestö tai ammattialojen välinen järjestö suljetaan ohjelman ulkopuolelle.

7 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä elokuuta ja ensimmäisen kerran viimeistään 15 päivänä toukokuuta väliaikainen luettelo valitsemistaan ohjelmista ja toimeenpanoelimistä sekä jäljennös näistä ohjelmista. Useiden jäsenvaltioiden edun mukaisten ohjelmien yhteydessä nämä asiakirjat toimitetaan asianomaisten jäsenvaltioiden yhteisellä sopimuksella.

2. Jos havaitaan, että jokin esitetty ohjelma ei ole yhteisön sääntelyn tai liitteessä III esitettyjen suuntaviivojen mukainen, komissio ilmoittaa 60 kalenteripäivän kuluessa väliaikaisen luettelon vastaanottamisesta asianomaiselle jäsenvaltiolle tai asianomaisille jäsenvaltioille, että osaa ohjelmasta tai koko ohjelmaa ei voida hyväksyä.

3. Komissio ilmoittaa ohjelmien tarkastamisen jälkeen viimeistään 15 päivänä marraskuuta ja ensimmäisen kerran viimeistään 31 päivänä heinäkuuta asetuksen (EY) N:o 2826/2000 13 artiklassa säädetyille yhteisille hallintokomiteoille valituksi tulleista ohjelmista ja niiden talousarvioista.

4. Ehdottava ammattialan tai ammattialojen välinen järjestö vastaa valituksi tulleen ohjelman moitteettomasta toteuttamisesta.

8 artikla

Jos asetuksen (EY) N:o 2826/2000 7 artiklaa sovelletaan, väliaikainen luettelo ohjelmista toimitetaan komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta ja ensimmäisen kerran viimeistään 15 päivänä kesäkuuta. Yhteisille hallintokomiteoille annetaan ilmoitus 15 päivään joulukuuta ja ensimmäisen kerran 15 päivään syyskuuta mennessä.

9 artikla

1. Yhteisön rahoitusosuus asetuksen (EY) N:o 2826/2000 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista toimista vahvistetaan seuraavasti:

a) vuoden pituisten ohjelmien osalta 50 prosenttia toimien todellisista kustannuksista;

b) kahden vuoden pituisten ohjelmien osalta 60 prosenttia toimien todellisista kustannuksista ensimmäisenä vuonna ja 40 prosenttia toisena vuonna yhteisön kokonaisrahoituksen ylittämättä kuitenkaan 50:tä prosenttia kokonaiskustannuksista;

c) kolmen vuoden pituisten ohjelmien osalta 60 prosenttia toimien todellisista kustannuksista ensimmäisenä vuonna, 50 prosenttia toisena vuonna ja 40 prosenttia kolmantena vuonna yhteisön kokonaisrahoitusosuuden ylittämättä kuitenkaan 50:tä prosenttia kokonaiskustannuksista.

Tämä rahoitusosuus maksetaan asetuksen (EY) N:o 2826/2000 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille jäsenvaltioille.

2. Jäsenvaltioiden rahoitusosuus asetuksen (EY) N:o 2826/2000 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimista on 20 prosenttia niiden todellisista kustannuksista. Jos rahoitukseen osallistuu useita jäsenvaltioita, niiden osuus vahvistetaan suhteessa niiden alueelle sijoittautuneen ehdottavan organisaation rahoitusosuuteen.

10 artikla

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kullekin asianomaiselle organisaatiolle tämän hakemusta koskevasta päätöksestä heti kun asetuksen (EY) N:o 2826/2000 6 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettu lopullinen luettelo jäsenvaltioiden valitsemista ohjelmista on laadittu. Jäsenvaltioiden on tehtävä valittujen organisaatioiden kanssa sopimukset seuraavien kolmenkymmenen kalenteripäivän kuluessa. Kyseisen määräajan päätyttyä sopimuksia ei voida tehdä ilman komission ennakkohyväksyntää.

2. Jäsenvaltioiden on käytettävä tähän tarkoitukseen komission toimittamia vakiosopimuksia.

3. Sopimuspuolet voivat tehdä sopimuksen vasta sen jälkeen, kun on asetettu vakuus, joka on 15 prosenttia yhteisön tai asianomaisten jäsenvaltioiden vuotuisesta enimmäisrahoituksesta ja jonka tarkoituksena on taata sopimuksen asianmukainen täytäntöönpano. Vakuus on annettava komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 III osastossa säädetyin edellytyksin.

Jos sopimuspuoli on julkisoikeudellinen elin tai sellaisen valvonnassa toimiva, voidaan kuitenkin hyväksyä sen valvontaviranomaisen kirjallinen, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua prosenttiosuutta vastaava vakuus, jos kyseinen viranomainen sitoutuu varmistamaan, että:

- määrättyjä velvoitteita noudatetaan moitteettomasti,

- saadut määrät käytetään määrättyjen velvoitteiden täyttämiseen.

Todiste vakuuden antamisesta on annettava jäsenvaltiolle ennen ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun määräajan loppumista.

Vakuus vapautetaan tuen loppuosan maksamista varten tämän asetuksen 12 artiklassa asetetussa määräajassa ja siinä tarkoitetuin edellytyksin.

4. Komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklassa tarkoitettu ensisijainen vaatimus koskee sopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa.

5. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viipymättä sopimuksen jäljennös ja todiste vakuudesta. Lisäksi sen on toimitettava komissiolle jäljennös valituksi tulleen organisaation ja toimeenpanoelimen välillä tehdystä sopimuksesta.

Mainitussa sopimuksessa on määrättävä toimeenpanoelimen velvoitteesta suostua 13 artiklassa tarkoitettuihin tarkastuksiin.

11 artikla

1. Sopimuspuoli voi esittää jäsenvaltiolle 30 kalenteripäivän kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta ennakkomaksuhakemuksen, johon on liitetty 3 kohdassa tarkoitettu vakuus. Tämän määräajan jälkeen ennakkoa ei voida hakea.

Ennakkomaksu voi olla enintään 30 prosenttia yhteisön ja asianomaisten jäsenvaltioiden vuotuisen rahoituksen määrästä.

2. Jäsenvaltion on maksettava ennakko 30 kalenteripäivän kuluessa ennakkomaksuhakemuksen jättämisestä. Maksun myöhästyessä sovelletaan asetuksen (ETY) N:o 296/96(6) 4 artiklassa vahvistettuja sääntöjä.

3. Ennakkomaksun maksaminen edellyttää, että sopimuspuoli maksaa 110 prosenttia kyseisen ennakkomaksun määrästä olevan vakuuden jäsenvaltiolle asetuksen (ETY) N:o 2220/85 III osaston edellytysten mukaisesti.

Jos sopimuspuoli on julkisoikeudellinen elin tai sellaisen valvonnassa toimiva, toimivaltainen elin voi kuitenkin hyväksyä sen valvontaviranomaisen kirjallisen, edellisessä alakohdassa tarkoitettua prosenttiosuutta vastaavan vakuuden edellyttäen, että kyseinen viranomainen sitoutuu maksamaan vakuutta vastaavan määrän, jos oikeutta ennakkomaksuun ei ole vahvistettu.

12 artikla

1. Yhteisön ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuden välimaksuhakemukset on jätettävä ennen kuin sopimuksen allekirjoittamisesta alkavan kunkin kolmen kuukauden pituisen jakson loppumista seuraava kalenterikuukausi loppuu. Maksupyynnöt koskevat kyseisen neljännesvuoden aikana toteutettuja menoja, ja niiden mukana on oltava rahoitusta koskeva yhteenveto ja todisteet näistä menoista sekä välikertomus sopimuksen toteutumisesta. Jos kyseisen neljännesvuoden aikana ei ole toteutettu mitään menoja, tieto tästä on toimitettava saman määräajan kuluessa kuin välimaksuja koskevat maksupyynnötkin.

Jos välimaksuhakemuksen jättäminen todisteineen viivästyy, loppuosasta vähennetään kolme prosenttia kutakin täyttä viivästyskuukautta kohden, ellei myöhästyminen johdu ylivoimaisesta esteestä.

Nämä maksut ja 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ennakkomaksu saavat kuitenkin kokonaisuudessaan olla enintään 80 prosenttia yhteisön ja asianomaisten jäsenvaltioiden vuotuisesta rahoitusosuudesta. Kun tämä taso on saavutettu, muita välimaksuja koskevia pyyntöjä ei voida enää jättää.

2. Tuen loppuosan maksuhakemus on jätettävä neljän kuukauden kuluessa päivästä, jona sopimuksessa määrättyjen vuotuisten toimien on oltava toteutettu.

Maksupyyntö katsotaan jätetyksi, jos siinä on mukana

a) rahoitusta koskeva yhteenveto, jossa esitetään suunnitellut ja toteutetut menot, sekä kaikki maksuihin liittyvät todisteet;

b) yhteenveto toteutetuista toimista (toimintakertomus);

c) sopimuspuolen laatima sisäinen arviointikertomus kertomuksen tekopäivänä todettavissa olevista tuloksista sekä siitä, miten tuloksia voidaan käyttää edelleen hyväksi.

Jos tuen loppuosaa koskeva maksupyyntö viivästyy, loppuosasta vähennetään kolme prosenttia viivästyskuukautta kohden, ellei myöhästyminen johdu ylivoimaisesta esteestä.

3. Tuen loppuosan maksaminen edellyttää 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen tarkastamista.

Tuen loppuosaa vähennetään 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun ensisijaisen vaatimuksen noudattamatta jättämisen määrään suhteutettuna.

4. Edellä 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu vakuus vapautetaan, kun lopullinen oikeus maksettuun ennakkoon on vahvistettu.

5. Jäsenvaltion on suoritettava edellisissä kohdissa tarkoitetut maksut 60 kalenteripäivän kuluessa maksuhakemuksen vastaanottamisesta. Toimivaltainen elin voi kuitenkin maksuhakemuksen esittäneelle sopimuspuolelle ilmoitettuaan milloin tahansa edellä mainittujen 60 päivän kuluessa maksuhakemuksen kirjaamisesta lykätä maksua, jos se katsoo, ettei maksuhakemusta voida hyväksyä, koska siihen sisältyviä saatavia ei voida hyväksyä, maksu ei ole erääntynyt tai koska lisämaksuhakemuksen tueksi toimitetut tositteet ovat puutteellisia taikka koska jäsenvaltio katsoo aiheelliseksi pyytää täydentäviä tietoja tai suorittaa lisätarkastuksia. Lisätiedot on toimitettava 30 kalenteripäivän kuluessa, ja määräaika jatkuu pyydettyjen lisätietojen vastaanottamisesta alkaen. Edellä mainittujen maksujen viivästyessä jäsenvaltiolle maksettavaa korvausta vähennetään asetuksen (EY) N:o 296/96 4 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, jollei kyseessä ole ylivoimainen este.

6. Edellä 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vakuuden on oltava voimassa tuen loppuosan maksamiseen asti, ja se vapautetaan toimivaltaisen elimen kirjeellä.

7. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle seuraavat asiakirjat 30 kalenteripäivän kuluessa niiden vastaanottamisesta:

- neljännesvuosittaiset kertomukset sopimuksen toteutumisesta,

- 12 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut yhteenvedot,

- sisäinen arviointikertomus.

8. Loppuosan maksamisen jälkeen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tase kaikista sopimuksen perusteella toteutetuista menoista.

Sen lisäksi on todistettava, että kaikkia menoja voidaan tehtyjen tarkastusten perusteella pitää tukikelpoisina sopimusehtojen mukaisesti.

9. Pidätetyt vakuudet ja sovelletut seuraamukset vähennetään EMOTR:n tukiosastolle ilmoitetuista menoista yhteisön rahoitusosuutta vastaavalta osalta.

13 artikla

1. Jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen erityisesti sopimuspuolen ja toimeenpanoelimen tiloissa suoritettavin teknisin, hallinnollisin ja kirjanpidollisin tarkastuksin

a) toimitettujen tietojen ja todisteiden oikeellisuuden; ja

b) kaikkien sopimusvelvoitteiden täyttymisen.

Jäsenvaltion on annettava viipymättä komissiolle tiedoksi kaikki tarkastuksissa todetut sääntöjenvastaisuudet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston asetuksen (ETY) N:o 595/91(7) säännösten soveltamista.

2. Tässä asetuksessa tarkoitettujen toimien valvomiseksi asianomaisen jäsenvaltion on määriteltävä asianmukaisimmat keinot kyseisen valvonnan varmistamista varten ja ilmoitettava niistä komissiolle.

3. Useissa jäsenvaltioissa toteutettavien ohjelmien yhteydessä jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet valvontatoimintansa yhteensovittamiseksi ja ilmoitettava siitä komissiolle.

4. Komissio voi milloin tahansa osallistua 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin tarkistuksiin ja valvontatoimiin. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden toimivaltaisten elinten on ilmoitettava hyvissä ajoin komissiolle säädettyjen tarkastusten ja valvontatoimien ajankohdista.

Komissio voi myös toteuttaa tarpeellisiksi katsomiaan ylimääräisiä tarkastuksia.

14 artikla

1. Jos maksu on suoritettu oikeudettomasti, edunsaajan on maksettava takaisin kyseiset määrät, lisättynä korolla, joka on laskettu maksun suorittamisen ja takaisinmaksun väliseltä ajalta.

Sovellettava korko on Euroopan rahapoliittisen instituutin euroina toteutettuihin toimenpiteisiin soveltama, Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa julkaistu korko, joka on voimassa perusteettomasti suoritetun maksun päivämääränä ja jota korotetaan kolmella prosenttiyksiköllä.

2. Palautetut määrät ja korot maksetaan maksajavirastoille, jotka vähentävät ne Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta rahoitettavista menoista suhteessa yhteisön rahoitusosuuteen.

15 artikla

Tämän asetuksen 10-14 artiklaa sovelletaan myös ohjelmiin, jotka on esitetty asetuksen (EY) N:o 2826/2000 7 artiklan mukaisesti.

Näiden ohjelmien osalta sopimukset tehdään asianomaisten jäsenvaltioiden ja valituiksi tulleiden toimeenpanoelinten välillä.

16 artikla

1. Poistetaan seuraavat säännökset:

a) Pähkinöitä ja johanneksenleipää koskevien neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1035/72 II a osastossa tarkoitettujen erityisten toimenpiteiden soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 18 päivänä heinäkuuta 1989 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2159/89(8) 13-17 artikla.

b) Kuivattuja viinirypäleitä koskevista erityisistä toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 399/94 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 27 päivänä heinäkuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1905/94(9) 6 artikla.

2. Kumotaan seuraavat asetukset:

a) komission asetus (ETY) N:o 1348/81(10), annettu 20 päivänä toukokuuta 1981, oliiviöljyn kulutusta yhteisössä edistämään tarkoitettujen toimien yleisistä soveltamissäännöistä annetun asetuksen (ETY) N:o 1970/80 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä;

b) komission asetus (ETY) N:o 1164/89(11), annettu 28 päivänä huhtikuuta 1989, kuitupellavan ja hampun tukea koskevista yksityiskohtaisista säännöistä;

c) komission asetus (ETY) N:o 2282/90(12), annettu 31 päivänä heinäkuuta 1990, yksityiskohtaisista säännöistä omenien kulutuksen ja käytön sekä sitrushedelmien kulutuksen lisäämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden soveltamisesta;

d) komission asetus (ETY) N:o 3601/92(13), annettu 14 päivänä joulukuuta 1992, syötäväksi tarkoitettujen oliivien alalla toteutettavien erityistoimenpiteiden soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä;

e) komission asetus (ETY) N:o 1318/93(14), annettu 28 päivänä toukokuuta 1993, toimenpiteistä korkealaatuisen naudanlihan menekin edistämiseksi annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2067/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä;

f) komission asetus (EY) N:o 890/1999(15), annettu 29 päivänä huhtikuuta 1999, yhteisön naudanlihan merkitsemisjärjestelmää koskevien tiedotustoimenpiteiden järjestämisestä;

g) komission asetus (EY) N:o 3582/93(16), annettu 21 päivänä joulukuuta 1993, maidon ja maitotuotteiden kulutuksen edistämisestä yhteisössä ja markkinoiden laajentamisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2073/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä;

h) komission asetus (EY) N:o 803/98(17), annettu 16 päivänä huhtikuuta 1998, erityisistä toimenpiteistä elävien kasvien ja kukkaviljelytuotteiden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2275/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vuodeksi 1998.

3. Edellisessä kohdassa tarkoitettujen asetusten säännökset jäävät edelleen voimaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa hyväksyttyjen menekinedistämis- ja tiedotustoimien osalta.

17 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä tammikuuta 2002.

Komission puolesta

Franz Fischler

Komission jäsen

(1) EYVL L 328, 21.12.2000, s. 2.

(2) EYVL L 209, 24.7.1992, s. 1.

(3) EYVL L 285, 29.10.2001, s. 1.

(4) EYVL L 205, 3.8.1985, s. 5.

(5) EYVL L 240, 10.9.1999, s. 11.

(6) EYVL L 39, 17.2.1996, s. 5.

(7) EYVL L 67, 14.3.1991, s. 11.

(8) EYVL L 207, 19.7.1989, s. 19.

(9) EYVL L 194, 29.7.1994, s. 21.

(10) EYVL L 134, 21.5.1981, s. 17.

(11) EYVL L 121, 29.4.1989, s. 4.

(12) EYVL L 205, 3.8.1990, s. 8.

(13) EYVL L 366, 15.12.1992, s. 17.

(14) EYVL L 132, 29.5.1993, s. 83.

(15) EYVL L 113, 30.4.1999, s. 5.

(16) EYVL L 326, 28.12.1993, s. 23.

(17) EYVL L 115, 17.4.1998, s. 5.

LIITE I

a) Luettelo aiheista, joiden osalta tiedotus- ja/tai menekinedistämistoimia voidaan toteuttaa

- tiedottaminen suojatuista alkuperänimityksistä (SAN), suojatuista maantieteellisistä merkinnöistä (SMM), aidoista perinteisistä tuotteista (APT) sekä maatalouslainsäädännössä säädetyistä graafisista symboleista,

- tiedottaminen luonnonmukaisista tuotantomenetelmistä,

- tiedottaminen maatalouden tuotteiden jäljitettävyyden takaavista tuotantojärjestelmistä ja niiden merkinnöistä,

- tiedottaminen elintarvikkeiden laadusta ja turvallisuudesta sekä tuotteiden ravitsemuksellisista ja hygieniaan liittyvistä ominaisuuksista.

b) Luettelo tuotteista, joiden osalta toimia voidaan toteuttaa

- maitotuotteet,

- tma-laatuviinit, maantieteellisellä merkinnällä varustetut pöytäviinit,

- tuoreet hedelmät ja vihannekset,

- hedelmä- ja vihannesjalosteet,

- elävät kasvit ja kukkaviljelytuotteet.

LIITE II

Luettelo jäsenvaltioiden toimivaltaisista elimistä

(asetusten (EY) N:o 2702/1999 ja (EY) N:o 2826/2000 hallintoa varten)

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

SUUNTAVIIVAT MENEKINEDISTÄMISESTÄ SISÄMARKKINOILLA

Suojattujen alkuperänimitysten (SAN), suojattujen maantieteellisten merkintöjen (SMM) ja aitojen perinteisten tuotteiden (APT) yhteisön järjestelmästä ja vastaavista tunnuksista tiedottaminen

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Yhteisön vuosina 1996-1998 toteuttama tiedotuskampanja oli ensimmäinen yritys tehdä tunnetuksi kahta yhteisön elintarvikkeiden arvostus- ja suojausjärjestelmää, niiden merkitystä ja etuja.

Kun otetaan huomioon tämän ensimmäisen kampanjan rajoittunut kesto, vaikuttaa aiheelliselta jatkaa näiden nimitysten tunnetuksi tekemistä jatkamalla tiedottamista niiden merkityksestä ja mukanaan tuomista eduista. Nimitykset koskevat tällä hetkellä noin 562:ta yhteisön tuotetta. Myös nimityksiä varten käyttöön otetuista yhteisön tunnuksista halutaan tiedottaa, erityisesti vuonna 1998 luodusta SAN/SMM-tunnuksesta.

2. TAVOITTEET

- kannustaa tuottajia ja jalostajia käyttämään näitä laatujärjestelmiä,

- lisätä asianomaisten tuotteiden kysyntää tiedottamalla kuluttajille ja jakelijoille näistä järjestelmistä, niiden merkityksestä, mukanaan tuomista eduista ja tunnuksista samoin kuin nimitysten myöntämisehdoista ja asianomaisista tarkastuksista.

3. PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

- tuottajat ja jalostajat,

- jakelijat (suuret kauppaketjut, tukkukauppiaat, vähittäiskauppiaat, ravintolat),

- kuluttajat,

- mielipidevaikuttajat.

4. PÄÄASIALLISET VIESTIT

- tuotteen maantieteelliseen alkuperään liittyvät erityispiirteet (SAN/SMM),

- tuotteen erityiseen perinteiseen tuotantomenetelmään liittyvät erityispiirteet maantieteellisestä alueesta riippumatta (APT),

- laatunäkökohdat (turvallisuus, ravintoarvo, aistinvaraisiin ominaisuuksiin liittyvät arvot, jäljitettävyys),

- asianomaisten tuotteiden moninaisuus, lajivalikoima ja maukkaus,

- joidenkin SAN/SMM- tai APT-rekisteröityjen tuotteiden esittely esimerkkinä elintarvikkeiden arvostuksen onnistuneesta lisäämisestä.

5. PÄÄASIALLISET VÄLINEET

- sähköiset välineet (Internet),

- viestimet (erikoisalojen lehdet, naistenlehdet, ruoanlaittoon keskittyvät lehdet),

- yhteydet kuluttajajärjestöihin,

- myyntipisteissä tiedottaminen,

- audiovisuaaliset välineet,

- painotuotteet (lehtiset, esitteet, jne.),

- osallistuminen messuille ja näyttelyihin,

- mainokset erikoisalojen lehdissä.

6. OHJELMAN KESTO

Ohjelmat kestävät 24-36 kuukautta, ja eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

7. OHJEELLINEN TALOUSARVIO

4 miljoonaa euroa.

Syrjäisimpien alueiden graafisen symbolin käytöstä tiedottaminen

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Ulkoinen arviointikertomus on osoittanut, että vuosina 1998 ja 1999 toteutettu, syrjäisimpien alueiden graafista symbolia (tunnusta) koskeva yhteisön tiedotuskampanja on herättänyt todellista kiinnostusta toimijoiden keskuudessa.

Jotkut tuottajat ja jalostajat ovatkin hakeneet laatutuotteidensa hyväksyntää tämän tunnuksen käyttämiseksi.

Kun otetaan huomioon tämän ensimmäisen kampanjan rajoittunut kesto, vaikuttaa aiheelliselta jatkaa tämän tunnuksen tunnetuksi tekemistä eri kohderyhmien keskuudessa tiedottamalla edelleen tunnuksen merkityksestä ja eduista.

2. TAVOITTEET

- tunnuksesta, sen merkityksestä ja mukanaan tuomista eduista kertominen,

- eri alueiden tuottajien ja jalostajien kannustaminen tunnuksen käyttöön,

- tunnuksen tunnettavuuden parantaminen jakelijoiden ja kuluttajien keskuudessa.

3. PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

- paikalliset tuottajat ja jalostajat,

- jakelijat ja kuluttajat,

- mielipidevaikuttajat.

4. PÄÄASIALLISET VIESTIT

- tyypilliset ominaisuudet, luonnollisuus,

- tuotteet ovat peräisin yhteisön eri alueilta,

- laatu (turvallisuus, ravintoarvo, aistinvaraisiin ominaisuuksiin liittyvät arvot, tuotantomenetelmä, yhteys alkuperään),

- eksoottisuus,

- tarjonnan moninaisuus myös sesongin ulkopuolella,

- jäljitettävyys.

5. PÄÄASIALLISET VÄLINEET

- sähköiset välineet (Internet jne.),

- puhelinneuvonta,

- viestimet (esim. erikoisalojen lehdet, naistenlehdet, ruoanlaittoon keskittyvät lehdet),

- tuote-esittelyt myyntipisteissä, näyttelyissä, messuilla jne.,

- yhteydet lääkäreihin ja ravitsemusasiantuntijoihin,

- muut välineet (lehtiset, esitteet, ruokareseptit jne.),

- audiovisuaaliset välineet,

- mainokset erityisalojen lehdissä ja paikallislehdissä.

6. OHJELMIEN KESTO

Ohjelmat kestävät 24-36 kuukautta, ja eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

7. OHJEELLINEN TALOUSARVIO

3 miljoonaa euroa.

Luonnonmukainen tuotanto

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Luonnonmukaisesti tuotettuja tuotteita kulutetaan erityisesti kaupunkiseuduilla, mutta kulutus on kuitenkin pientä tavanomaisesti tuotettuihin tuotteisiin verrattuna.

2. TAVOITTEET

- luonnonmukaista tuotantoa ohjaavien yhteisön sääntöjen tunnetuksi tekeminen sääntöjä kansantajuistamalla sekä tehtävistä tarkastuksista ja yhteisön tunnuksesta tiedottaminen,

- luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden kulutuksen lisääminen,

- kuluttajien tietämyksen lisääminen luonnonmukaisesta tuotannosta ja siitä saatavista tuotteista.

3. PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

- kotitaloudet (20-50-vuotiaat perheenisät ja -äidit),

- alan toimijat (tiedottaminen ja mielenkiinnon herättäminen yhteisön tunnuksen käyttöön).

4. PÄÄASIALLISET VIESTIT

- luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet ovat luonnollisia ja jokapäiväiseen nykyaikaiseen elämään mukautettuja tuotteita, joita nauttii mielellään. Ne on tuotettu ympäristöä säästävällä tavalla. Tuotteita koskevat tiukat säännöt, joiden noudattamista valvovat riippumattomat valvontaviranomaiset tai julkiset laitokset,

- viestin on oltava sisällöltään järkiperäinen ja myönteinen, ja siinä on otettava huomioon kulutuksen erikoistuminen eri kohderyhmissä,

- yhteisön tunnus on osoitus luonnonmukaisesti tuotetuista tuotteista, jotka täyttävät tiukat tuotantoperusteet ja joiden valvontajärjestelmä on ankara.

Näitä yhteisön tunnusta koskevia tietoja voidaan täydentää jäsenvaltioiden tasolla luotuja kollektiivisia tunnuksia koskevilla tiedoilla edellyttäen, että viimeksi mainittuja tunnuksia koskevat eritelmät täyttävät yhteisön tunnuksen osalta vahvistettuja vaatimuksia tiukemmat vaatimukset.

5. PÄÄASIALLISET VÄLINEET

- Internet-sivut,

- puhelinneuvonta,

- viestimet (esim. erityisalojen lehdet, naistenlehdet),

- yhteydet lääkäreihin ja ravitsemusasiantuntijoihin,

- yhteydet opettajiin,

- muut välineet (lehtiset, esitteet, jne.),

- visuaaliset viestimet (elokuva, erityiset TV-kanavat),

- radiomainokset,

- mainokset erikoisalojen lehdissä (naiset ja eläkeläiset).

6. OHJELMIEN KESTO

Kesto on 12-36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

7. OHJEELLINEN TALOUSARVIO

6 miljoonaa euroa.

Maito- ja maitotuoteala

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Nestemäisen maidon kulutus on vähentynyt erityisesti suurissa kuluttajamaissa, mikä johtuu ensisijaisesti virvotusjuomien suosion kasvusta nuorten keskuudessa. Sen sijaan maitotuotteiden kokonaiskulutus on kasvussa maitomääränä ilmaistuna.

2. TAVOITTEET

- nestemäisen maidon kulutuksen lisääminen,

- maitotuotteiden kulutuksen vakauttaminen,

- kulutuksen lisääminen nuorten parissa.

3. PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

- lapset ja nuoret, erityisesti 8-13-vuotiaat tytöt,

- nuoret naiset ja 20-40-vuotiaat perheenäidit.

4. AVAINKOHDAT

- maito ja maitotuotteet ovat terveellisiä, luonnollisia, elinvoimaisia ja jokapäiväiseen nykyaikaiseen elämään mukautettuja tuotteita, joita nauttii mielellään,

- viestin on oltava sisällöltään myönteinen, ja siinä on otettava huomioon kulutuksen erikoistuminen eri markkinoilla,

- on ensiarvoisen tärkeää turvata avainkohtien esilläolo läpi koko ohjelmakauden, jotta kuluttajat vakuutettaisiin eduista, joita heille seuraa näiden tuotteiden säännöllisestä käytöstä.

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

- sähköiset välineet,

- puhelinneuvonta,

- viestimet (esim. erityisalojen lehdet, naisten- ja nuortenlehdet),

- yhteydet lääkäreihin ja ravitsemusasiantuntijoihin,

- yhteydet opettajiin,

- muut välineet (lehtiset ja esitteet, lapsille tarkoitetut pelit jne.),

- tuote-esittelyt myyntipisteissä,

- visuaaliset viestimet (elokuva, erityiset TV-kanavat)

- radiomainokset,

- mainokset erityisalojen lehdissä (nuoret ja naiset).

6. OHJELMIEN KESTO

Kesto on 12-36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

7. OHJEELLINEN TALOUSARVIO

6 miljoonaa euroa.

Viiniala

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Tuotanto on alalla runsasta, mutta kulutus ei ole kasvanut vaan päinvastoin laskenut joiltain osin. Myös kolmansista maista tuleva tarjonta on kasvussa.

2. TAVOITTEET

Tiedotetaan kuluttajille lajikkeista ja laadusta, eurooppalaisten viinien tuotantoedellytyksistä sekä tieteellisten tutkimusten tuloksista.

3. PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

20-40-vuotiaat kuluttajat.

4. AVAINKOHDAT

- yhteisön lainsäädännössä vahvistetaan tuotantoa, laatumerkintöjä, päällysmerkintöjä ja kaupan pitämistä koskevat tiukat säännökset, joilla kuluttajille taataan tarjotun tuotteen laatu ja jäljitettävyys,

- mahdollisuus valita hyvin monista eri alkuperää olevista eurooppalaisista tuotteista,

- kohtuullisen viininkulutuksen terveysvaikutukset.

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

- tiedotus- ja PR-toiminta,

- jakelu- ja ravintola-alalle suunnatut koulutustoimet,

- yhteydet terveydenhoitoalan ammattilaisiin ja erityisalojen lehtiin,

- muut välineet (Internet, lehtiset ja esitteet) valintojen ohjaamiseksi ja tilaisuuksien luomiseksi viinistä nauttimiseksi perhepiirissä.

6. OHJELMIEN KESTO

Kesto on 12-36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

7. OHJEELLINEN TALOUSARVIO

6 miljoonaa euroa.

Tuoreet hedelmät ja vihannekset

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Alalle on tyypillistä markkinoiden rakenteellinen epätasapaino, joka näkyy erityisen selkeästi tiettyjen tuotteiden yhteydessä. Tähän mennessä toteutetut tiedotustoimet eivät ole juurikaan auttaneet.

Erityisesti on todettava, että alle 35-vuotiaat syrjivät kulutustottumuksissaan tämän alan tuotteita. Suuntaus on tätäkin selvempi kouluikäisten lasten ja nuorten osalta. Tasapainoinen ruokavalio kärsii.

2. TAVOITTEET

Mielikuvaa näiden tuotteiden tuoreudesta ja luonnollisuudesta on vahvistettava ja nuoria kannustettava näiden tuotteiden kulutukseen.

3. PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

- alle 35-vuotiaiden kotitaloudet,

- kouluikäiset lapset ja nuoret,

- työpaikka- ja kouluruokalat,

- lääkärit ja ravitsemusasiantuntijat.

4. AVAINKOHDAT

- luonnollisuus,

- tuoreus,

- laatu (turvallisuus, ravintoarvo, aistinvaraisiin ominaisuuksiin liittyvät arvot, tuotantomenetelmät, ympäristönsuojelu, yhteys alkuperään),

- mielihyvä,

- tasapainoinen ruokavalio,

- tuoretuotteiden tarjonnan monipuolisuus ja kausiluonteisuus,

- valmistuksen helppous - ei tarvetta kypsentää ruokaa,

- jäljitettävyys.

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

- sähköiset välineet (Internet-sivut tarjonnan esittelemiseksi ja pelien tarjoamiseksi nuorille),

- puhelinneuvonta,

- viestimet (esim. erityisalojen lehdet, naisten- ja nuortenlehdet),

- yhteydet lääkäreihin ja ravitsemusasiantuntijoihin,

- toimien kohdistaminen lapsiin ja nuoriin saamalla opettajat ja kouluruokalat mukaan kampanjaan,

- muut välineet (tuotetietoa ja ruokareseptejä tarjoavat lehtiset ja esitteet, lapsille suunnatut pelit jne.),

- visuaaliset viestimet (elokuva, erityiset TV-kanavat),

- radiomainokset,

- mainokset erityisalojen lehdissä (nuoret ja naiset).

6. OHJELMIEN KESTO

Kesto on 12-36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

7. OHJEELLINEN TALOUSARVIO

6 miljoonaa euroa.

Hedelmä- ja vihannesjalosteet

1. YLEISKATSAUS TILANTEESTA

Tälle alalle on tyypillistä markkinoiden rakenteellinen epätasapaino. Se näkyy erityisen selkeästi sellaisten tuotteiden yhteydessä, jotka kärsivät tuontituotteiden synnyttämästä merkittävästä kilpailusta ja joiden asemaa tähän mennessä toteutetut tiedotustoimet eivät ole juurikaan parantaneet.

Erityisesti on otettava huomioon, että jalosteiden käytön helppous kiehtoo kuluttajia. Näitä markkinoita voidaan siis laajentaa, mikä hyödyttäisi perustuotantoa.

2. TAVOITTEET

Tuotteista syntyvää mielikuvaa on nykyaikaistettava, tarjontamuotoa nuorennettava ja tuotteista tiedotettava niiden kulutuksen kasvattamiseksi.

3. PÄÄASIALLISET KOHDERYHMÄT

- kotitaloudet,

- työpaikka- ja kouluruokalat,

- lääkärit ja ravitsemusasiantuntijat.

4. AVAINKOHDAT

- laatu (turvallisuus, ravintoarvo, aistinvaraisiin ominaisuuksiin liittyvät arvot, valmistusmenetelmät),

- käytön helppous,

- mielihyvä,

- tuotteiden tarjonnan monipuolisuus ja saatavuus läpi vuoden,

- tasapainoinen ruokavalio,

- jäljitettävyys.

5. TÄRKEIMMÄT VÄLINEET

- sähköiset välineet (Internet),

- puhelinneuvonta,

- viestimet (esim. erityisalojen lehdet, naistenlehdet),

- tuote-esittelyt myyntipisteissä,

- yhteydet lääkäreihin ja ravitsemusasiantuntijoihin,

- muut välineet (tuotteista kertovat ja ruokareseptejä tarjoavat lehtiset ja esitteet),

- visuaaliset välineet,

- naistenlehdet, ruoanlaittoon keskittyvät lehdet, ammattilehdet.

6. OHJELMIEN KESTO

Kesto on 12-36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.

7. OHJEELLINEN TALOUSARVIO

3 miljoonaa euroa.