32002L0099

Neuvoston direktiivi 2002/99/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä

Virallinen lehti nro L 018 , 23/01/2003 s. 0011 - 0020


Neuvoston direktiivi 2002/99/EY,

annettu 16 päivänä joulukuuta 2002,

ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Sisämarkkinoiden yhteydessä on vahvistettu erityisiä eläinten terveyttä koskevia sääntöjä, joilla säännellään perustamissopimuksen liitteeseen I kuuluvien ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden yhteisön sisäistä kauppaa tuotannon, jalostuksen, jakelun ja kolmansista maista yhteisön alueelle tuomisen osalta.

(2) Näillä säännöillä on poistettu kyseisiä tuotteita koskevia kaupan esteitä ja siten myötävaikutettu sisämarkkinoiden luomiseen varmistaen samalla eläinten terveyden suojelun korkea taso.

(3) Näillä säännöillä on lisäksi määrä estää eläinperäisten tuotteiden markkinoille saattamisesta johtuva eläintautien kulkeutuminen yhteisöön tai leviäminen. Niissä on myös yhteisiä säännöksiä, kuten sellaisia, jotka koskevat tarttuvien eläintautien saastuttamalta tilalta tai alueelta tulevien tuotteiden markkinoille saattamista koskevia rajoituksia ja velvollisuutta tehdä rajoitusten piiriin kuuluvilta alueilta tuleville tuotteille käsittely taudinaiheuttajan tuhoamiseksi.

(4) Näitä yhteisiä periaatteita on voitava yhdenmukaistaa ja siten poistaa mahdolliset eläinten terveyttä koskevia erityissääntöjä hyväksyttäessä syntyneet epäjohdonmukaisuudet. Tällä yhdenmukaistamisella varmistetaan myös näiden eläinten terveyttä koskevien sääntöjen yhdenmukainen täytäntöönpano koko yhteisössä ja luodaan rakenteeltaan avoimempaa yhteisön lainsäädäntöä.

(5) Kaupankäyntiin tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden eläinlääkinnälliset tarkastukset on tehtävä eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY(4) mukaisesti. Direktiivissä 89/662/ETY edellytetään suojatoimenpiteitä, joita voidaan toteuttaa vakavan vaaran uhatessa eläinten terveyttä.

(6) Kolmansista maista tuodut tuotteet eivät saa aiheuttaa mitään eläinten terveyteen liittyvää vaaraa yhteisön karjalle.

(7) Tämän vuoksi on otettava käyttöön menettelyjä tarttuvien eläintautien yhteisöön kulkeutumisen estämiseksi. Näihin menettelyihin kuuluu asianomaisten kolmansien maiden eläinten terveyttä koskevan tilanteen säännöllinen arviointi.

(8) On myös kehitettävä menettelyjä eläinperäisten tuotteiden tuontiin sovellettavien yleisten tai erityisten sääntöjen tai perusteiden vahvistamiseksi.

(9) Kotieläiminä pidettyjen sorkka- ja kavioeläinten lihan ja tällaisesta lihasta valmistettujen tai tällaista lihaa sisältävien lihavalmisteiden tuontia koskevat säännöt sisältyvät jo terveyttä ja eläinten terveyttä koskevista ongelmista nautaeläinten ja sikojen sekä tuoreen lihan tuonnissa kolmansista maista 12 päivänä joulukuuta 1972 annettuun neuvoston direktiiviin 72/462/ETY(5).

(10) Lihan ja lihavalmisteiden tuonnissa sovellettavia menettelyjä voidaan käyttää muiden eläinperäisten tuotteiden tuonnin mallina.

(11) Kolmansista maista yhteisöön tuotavien eläinperäisten tuotteiden eläinlääkintätarkastukset on tehtävä kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkärintarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 18 päivänä joulukuuta 1997 annetun neuvoston direktiivin 97/78/EY(6) mukaisesti; direktiivissä 97/78/EY edellytetään suojatoimenpiteitä, joita voidaan toteuttaa vakavan vaaran uhatessa eläinten terveyttä.

(12) Kansainvälistä kauppaa koskevia sääntöjä laadittaessa on otettava huomioon kansainvälisen eläintautiviraston (OIE:n) laatimat suuntaviivat.

(13) Yhteisön auditointeja ja tarkastuksia on järjestettävä eläinten terveyttä koskevien säännösten yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

(14) Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat tuotteet luetellaan perustamissopimuksen liitteessä I.

(15) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(7) mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Soveltamisala

Tässä direktiivissä vahvistetaan eläinten terveyttä koskevat yleiset säännöt ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden ja niistä saatavien tuotteiden tuotannon, jalostuksen ja jakelun yhteisössä sekä kolmansista maista yhteisön alueelle tuomisen kaikkien vaiheiden osalta.

Nämä säännöt eivät vaikuta direktiivien 89/662/ETY, 97/78/EY ja liitteessä I lueteltujen direktiivien säännösten soveltamiseen.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä sovelletaan elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002(8) ja direktiivin 97/78/EY määritelmiä soveltuvin osin. Tämän lisäksi tarkoitetaan:

1) "tuotannon, jalostuksen ja jakelun kaikilla vaiheilla" kaikkia vaiheita alkaen eläinperäisen tuotteen alkutuotannosta aina varastointiin, kuljetukseen, myyntiin tai toimitukseen lopulliselle kuluttajalle asti;

2) "yhteisön alueelle tuomisella" tavaroiden tuomista jollekin direktiivin 97/78/EY liitteessä I mainituista alueista niiden asettamiseksi yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2913/92(9) 4 artiklan 16 kohdan a-f alakohdan mukaiseen tullimenettelyyn;

3) "virkaeläinlääkärillä" eläinlääkäriä, jolla on pätevyys toimia virkaeläinlääkärinä ja jonka toimivaltainen viranomainen on nimittänyt;

4) "eläinperäisillä tuotteilla" eläimistä saatuja tuotteita sekä näistä valmistettuja tuotteita, jotka on tarkoitettu ihmisravinnoksi, mukaan luettuina elävät eläimet, kun ne on valmistettu tähän tarkoitukseen.

I LUKU

ELÄINPERÄISTEN TUOTTEIDEN TUOTANNON, JALOSTUKSEN JA JAKELUN KAIKISSA VAIHEISSA YHTEISÖSSÄ SOVELLETTAVAT ELÄINTEN TERVEYTTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

3 artikla

Eläinten terveyttä koskevat yleiset vaatimukset

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä varmistaakseen, että seuraavien säännösten mukaisesti elintarvikealan toimijat eivät aiheuta eläimiin tarttuvien tautien leviämistä missään eläinperäisten tuotteiden tuotanto-, jalostus- tai jakeluvaiheessa yhteisössä.

2. Eläinperäisten tuotteiden on oltava peräisin eläimistä, jotka täyttävät asiaankuuluvassa yhteisön lainsäädännössä vahvistetut eläinten terveyttä koskevat edellytykset.

3. Eläinperäisten tuotteiden on oltava peräisin eläimistä,

a) jotka eivät tule tilalta, laitoksesta, alueelta tai alueen osasta, johon kohdistuu näihin eläimiin tai tuotteisiin sovellettavia liitteessä I tarkoitetuista säännöistä johtuvia rajoituksia eläinten terveydentilan vuoksi;

b) joita lihan ja lihavalmisteiden ollessa kyseessä ei ole teurastettu laitoksessa, jossa teurastus- tai tuotantoprosessin aikana oli eläimiä, joilla on tai epäiltiin olevan jokin a alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen kattamista taudeista, tai tällaisten eläinten ruhoja tai niiden osia, paitsi jos kyseinen epäilys on suljettu pois;

c) jotka vesiviljeltyjen eläinten ja tuotteiden ollessa kyseessä ovat direktiivin 91/67/ETY(10) mukaisia.

4 artikla

Poikkeukset

1. Sen estämättä, mitä 3 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia, kunhan liitteessä I tarkoitettuja taudintorjuntatoimenpiteitä noudatetaan, sellaisten eläinperäisten tuotteiden tuotannon, jalostuksen ja jakelun, jotka tulevat alueelta tai alueen osasta, johon kohdistuu rajoituksia eläinten terveydentilan vuoksi, mutta jotka eivät tule saastuneelta tai saastuneeksi epäillyltä tilalta, edellyttäen että:

i) ennen jäljempänä tarkoitettua käsittelyä tuotteet on saatu, käsitelty, kuljetettu ja varastoitu erillään tuotteista tai eri aikana kuin tuotteet, jotka täyttävät kaikki eläinten terveyttä koskevat edellytykset, ja että toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt edellytykset kuljetukselle alueelta, johon kohdistuu rajoituksia eläinten terveydentilan vuoksi;

ii) tuotteet, joille on tehtävä käsittely, ovat asianmukaisesti tunnistettavissa;

iii) tuotteille tehdään riittävä käsittely kyseisen terveysongelman poistamiseksi; ja

iv) käsittely tehdään sen jäsenvaltion, jossa eläinten terveysongelma todettiin, tähän tarkoitukseen hyväksymässä laitoksessa.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan liitteen II ja liitteen III 1 kohdan mukaisesti tai 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyttävien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2. Sellaisten vesiviljelytuotteiden tuotanto, jalostus ja jakelu, jotka eivät ole 3 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisia, sallitaan direktiivissä 91/67/ETY säädetyin edellytyksin ja tarvittaessa 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettavien lisäedellytysten mukaisesti.

3. Lisäksi mikäli tautitilanne sallii, 3 artiklaan voidaan erityistapauksissa myöntää poikkeuksia 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tällaisissa tapauksissa kiinnitetään erityisesti huomiota:

a) taudin erityisominaisuuksiin kyseisessä lajissa; ja

b) eläimille mahdollisesti tehtäviin tutkimuksiin tai toimenpiteisiin.

Kun tällaisia poikkeuksia myönnetään, on taattava, ettei eläintaudilta suojautumisen astetta millään tavalla heikennetä. Siksi eläinten terveyden suojelemiseksi yhteisössä mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet on hyväksyttävä samaa menettelyä noudattaen.

5 artikla

Eläinlääkärintodistukset

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden osalta on olemassa eläinlääkärintodistus, jos:

- eläinten terveyttä koskevien syiden vuoksi on annettu direktiivin 89/662/ETY 9 artiklan nojalla määräyksiä, joiden mukaan jostakin jäsenvaltiosta peräisin olevien eläinperäisten tuotteiden mukana on oltava terveystodistus, tai

- poikkeus on myönnetty 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2. 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen voidaan laatia täytäntöönpanosäännöt ja erityisesti kyseisten todistusten malli liitteessä IV vahvistetut yleiset periaatteet huomioon ottaen. Todistukset voivat sisältää muun kansanterveyteen ja eläinten terveyteen liittyvän yhteisön lainsäädännön edellyttämiä yksityiskohtia.

6 artikla

Viralliset eläinlääkärintarkastukset

1. Eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä ja elintarvikkeiden ja rehujen tarkastuksiin sovellettavista säännöistä annettavien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksien antamista odotettaessa jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät virallisia eläinten terveystarkastuksia sen varmistamiseksi, että tätä direktiiviä, sen täytäntöönpanosääntöjä ja sen nojalla mahdollisesti toteutettavia eläinperäisiä tuotteita koskevia varotoimenpiteitä noudatetaan. Tarkastuksista ei yleensä saa ilmoittaa etukäteen ja ne tehdään direktiivin 89/662/ETY säännösten mukaisesti.

2. Eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä ja elintarvikkeiden ja rehujen tarkastuksiin sovellettavista säännöistä annettavien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksien antamista odotettaessa jäsenvaltioiden on, jos todetaan eläinten terveyttä koskevien sääntöjen rikkomisia, toteutettava tilanteen korjaamiseksi tarvittavia toimia direktiivin 89/662/ETY säännösten mukaisesti.

3. Komission asiantuntijat voivat yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa toteuttaa paikalla tarkastuksia, auditoinnit mukaan luettuina, jos se on tarpeen tämän direktiivin soveltamiseksi yhtenäisellä tavalla. Jäsenvaltioiden, joiden alueella tarkastus suoritetaan, on avustettava asiantuntijoita kaikin tarvittavin tavoin näille kuuluvien tehtävien suorittamisessa. Komissio antaa toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot tarkastusten tuloksista.

Jos komission auditoinnin tai tarkastuksen yhteydessä todetaan vakava vaara eläinten terveydelle, kyseisen jäsenvaltion on välittömästi toteutettava tarvittavat toimenpiteet eläinten terveyden suojaamiseksi. Jos tällaisia toimenpiteitä ei toteuteta tai jos ne todetaan riittämättömiksi, komissio toteuttaa 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tarvittavat toimenpiteet eläinten terveyden suojaamiseksi ja ilmoittaa tästä jäsenvaltioille.

4. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja erityisesti ne, jotka koskevat kansallisten viranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä, vahvistetaan 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

II LUKU

TUONTI KOLMANSISTA MAISTA

7 artikla

Yleiset säännökset

Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että ihmisravinnoksi tarkoitettuja eläinperäisiä tuotteita tuodaan yhteisön alueelle kolmansista maista vain siinä tapauksessa, että ne noudattavat yhteisön samanlaisten tuotteiden tuotannon, jalostuksen ja jakelun kaikkiin vaiheisiin sovellettavia I luvun vaatimuksia tai tarjoavat vastaavat eläinten terveyttä koskevat takeet.

8 artikla

Yhteisön sääntöjen noudattaminen

7 artiklassa säädetyn yleisen velvoitteen noudattamisen varmistamiseksi on 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen laadittava seuraavat:

1) Luettelot kolmansista maista tai kolmansien maiden osista, joista tiettyjen eläinperäisten tuotteiden tuonti on sallittu. Kolmas maa saa olla tällaisissa luetteloissa ainoastaan, jos yhteisö on suorittanut kyseisestä maasta auditoinnin, josta ilmenee, että toimivaltainen eläinlääkintäviranomainen antaa asianmukaiset takeet yhteisön lainsäädännön noudattamisesta.

Näitä luetteloita laadittaessa ja saatettaessa ajan tasalle on kiinnitettävä erityistä huomiota:

a) kolmannen maan lainsäädäntöön;

b) kolmannen maan toimivaltaisen eläinlääkintäviranomaisen ja sen tarkastuslaitosten organisaatioon, näiden laitosten toimivaltaan, niihin kohdistuvaan valvontaan ja niiden toimivaltaan ja henkilöstön määrään, jota tarvitaan niiden lainsäädännön tehokkaaseen täytäntöönpanoon;

c) yhteisöön tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, valmistukseen, käsittelyyn, varastointiin ja lähettämiseen sovellettuihin tosiasiallisiin eläinten terveyttä koskeviin vaatimuksiin;

d) takeisiin, jotka kolmannen maan toimivaltainen eläinlääkintäviranomainen voi antaa kyseessä olevien eläinten terveyttä koskevien vaatimusten noudattamisen tai vastaavuuden osalta;

e) kolmannesta maasta peräisin olevan tuotteen kaupan pitämisestä saatuun kokemukseen ja tehtyjen tuontitarkastusten tuloksiin;

f) kolmannessa maassa tehtyjen yhteisön tarkastusten ja auditointien tuloksiin, ja erityisesti toimivaltaisten viranomaisten arvioinnin tuloksiin, tai komission sitä vaatiessa kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten toimittamaan raporttiin tarkastuksista, joita ne ovat tehneet;

g) karjan, muiden kotieläinten ja luonnonvaraisten eläinten terveydentilaan kolmannessa maassa, ottaen huomioon erityisesti eksoottiset eläintaudit ja maan yleisen terveystilanteen kaikki näkökohdat, jotka voivat aiheuttaa riskin kansanterveydelle tai eläinten terveydelle yhteisössä;

h) kolmansien maiden toimittamien, niiden alueella esiintyviä tarttuvia eläintauteja koskevien tietojen säännöllisyyteen ja nopeuteen sekä tietojen paikkansapitävyyteen, erityisesti Maailman eläintautiviraston (OIE) eläintautiluetteloissa lueteltujen ilmoitettavien tautien osalta tai, vesiviljeltyjen eläinten osalta, OIE:n vesiviljeltyjen eläinten terveyssäännöstössä lueteltujen ilmoitettavien tautien osalta;

i) tarttuvien eläintautien ehkäisyä ja torjuntaa koskeviin kolmannen maan sääntöihin ja niiden täytäntöönpanoon, mukaan lukien sen muista maista tuontia koskevat säännöt.

2) Komissio huolehtii siitä, että kaikkien tämän artiklan mukaisesti laadittujen tai ajan tasalle saatettujen luetteloiden ajan tasalla olevat versiot ovat yleisön saatavilla. Tämän artiklan mukaan laadittuja luetteloita voidaan yhdistää muihin luetteloihin, jotka on laadittu eläinten terveyttä koskeviin ja kansanterveydellisiin tarkoituksiin, ja ne voivat sisältää myös terveystodistusten malleja.

3) Eläinperäisiä tuotteita ja eläimiä, joista ne on saatu, koskevat alkuperäsäännöt laaditaan 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4) Kolmanteen maahan tai kolmansien maiden ryhmään sovellettavat erityiset tuontiedellytykset, joissa otetaan huomioon kyseisen kolmannen maan tai kolmansien maiden ryhmän eläinten terveystilanne, laaditaan 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5) Tarvittaessa

- yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta,

- perusteet, joiden mukaan kolmannet maat ja niiden osat luokitellaan eläintautien osalta, ja

- erityissäännöt, jotka koskevat kulkeutumistapoja tai erityisiä tuotteita kuten kulkeutumista matkailijoiden mukana tai kaupallisten näytteiden tuomista yhteisön alueelle,

voidaan laatia 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

9 artikla

Asiakirjat

1. Eläinperäisten tuotteiden lähetysten mukana on niitä yhteisöön tuotaessa oltava liitteessä IV esitettyjen vaatimusten mukainen eläinlääkärintodistus.

2. Eläinlääkärintodistuksessa on varmennettava, että tuotteet täyttävät:

a) kyseisille tuotteille tässä direktiivissä ja eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista annetussa EY:n lainsäädännössä asetetut vaatimukset tai kyseisiä vaatimuksia vastaavat säännökset; ja

b) 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistetut erityiset tuontiedellytykset.

3. Asiakirjoihin voi sisältyä kansanterveyttä ja eläinten terveyttä koskevassa yhteisön muussa lainsäädännössä vaadittuja tarkempia tietoja.

4. 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen voidaan:

a) edellyttää sähköisten asiakirjojen käyttämistä;

b) laatia asiakirjamalleja; sekä

c) laatia sääntöjä ja todistus kauttakulkua varten.

10 artikla

Yhteisön tarkastukset ja auditoinnit

1. Komission asiantuntijat voivat kaikissa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa vaiheissa suorittaa yhteisön tarkastuksia ja/tai auditointeja kolmansissa maissa varmistaakseen yhdenmukaisuuden tai vastaavuuden eläinten terveyttä koskevien yhteisön sääntöjen kanssa. Komission asiantuntijoilla voi olla mukanaan jäsenvaltioiden asiantuntijoita, jotka komissio on valtuuttanut suorittamaan kyseisiä tarkastuksia ja/tai auditointeja.

2. 1 kohdassa mainitut tarkastukset ja/tai auditoinnit kolmansissa maissa tehdään yhteisön puolesta ja komissio vastaa aiheutuneista kuluista.

3. Menettely 1 kohdassa mainittujen tarkastusten ja/tai auditointien suorittamiseksi kolmansissa maissa voidaan vahvistaa tai sitä voidaan muuttaa 12 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4. Jos yhteisön auditoinnin tai tarkastuksen yhteydessä todetaan vakava vaara eläinten terveydelle, komissio toteuttaa välittömästi eläinten terveyden suojaamiseksi tarvittavat toimenpiteet direktiivin 97/78/EY 22 artiklan mukaisesti ja ilmoittaa tästä jäsenvaltioille.

LUKU III

LOPPUSÄÄNNÖKSET

11 artikla

Teknisten liitteiden ajan tasalle saattaminen

Tämän direktiivin liitteitä voidaan muuttaa 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen erityisesti seuraavien asioiden huomioon ottamiseksi:

i) tieteelliset ohjeet ja tutkimustieto, erityisesti uusien riskinarviointien osalta;

ii) tekninen kehitys; ja

iii) eläinten terveyteen liittyvät turvallisuustavoitteet.

12 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 178/2002 58 artiklalla perustettu pysyvä elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

13 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Liitteessä V luetelluissa direktiiveissä säädettyjä eläinten terveyttä koskevia sääntöjä ei enää sovelleta 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta päivämäärästä lähtien.

2. Mainittujen säännösten nojalla annetut täytäntöönpanosäännöt pysyvät voimassa, kunnes ne korvataan tämän direktiivin nojalla annetuilla säännöillä, joilla on vastaava vaikutus.

3. Siirtymätoimista voidaan säätää 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

14 artikla

1. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset ennen 1 päivää tammikuuta 2005. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiivin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

15 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

16 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2002.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. Fischer Boel

(1) EYVL C 365 E, 19.12.2000.

(2) Euroopan parlamentin lausunto annettu 15. toukokuuta 2002.

(3) Talous- ja sosiaalikomitean lausunto annettu 28. maaliskuuta 2001.

(4) EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 92/118/ETY (EYVL L 62, 15.3.1993, s. 49).

(5) EYVL L 302, 31.12.1972, s. 28. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1452/2001 (EYVL L 198, 21.7.2001, s. 11).

(6) EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9.

(7) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(8) EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

(9) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2700/2000 (EYVL L 311, 12.12.2000, s. 17).

(10) EYVL L 46, 19.2.1991, s. 1.

LIITE I

Eläinperäisten tuotteiden kaupassa huomioon otettavat taudit, joiden osalta torjuntatoimenpiteitä on otettu käyttöön yhteisen lainsäädännön nojalla

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

Erityinen tunnistusmerkintä lihalle, joka on peräisin alueelta tai alueen osasta, joka ei täytä kaikkia asiaankuuluvia eläinten terveyttä koskevia vaatimuksia

1. Tuoreen lihan terveysmerkin on oltava peitetty vinoristillä, joka koostuu kahdesta toisensa keskellä leimaa leikkaavasta suorasta viivasta siten, että siinä olevat tiedot pysyvät luettavina.

2. Edellä 1 kohdassa mainittu merkki voi muodostua myös yksittäisestä soikeasta leimasta, jonka halkaisija pituussuunnassa on 6,5 cm ja poikittaissuunnassa 4,5 cm; seuraavien tietojen on oltava siinä täysin luettavassa muodossa:

- yläosassa jäsenvaltion nimi tai ISO-koodi, joka on AT, BE, DE, DK, ES, FI, FR, GR, IE, IT, LU, NL, PT, SE tai UK, suuraakkosin,

- keskellä teurastamon eläinlääkinnällinen hyväksymisnumero,

- alaosassa jokin seuraavista kirjainyhdistelmistä: CE, EC, EF, EG, EK tai EY,

- kaksi suoraa viivaa, jotka leikkaavat toisensa keskellä leimaa siten, että leimassa olevat tiedot eivät peity.

Kirjainten korkeuden on oltava vähintään 0,8 cm ja numeroiden korkeuden vähintään 1 cm.

Leimassa on myös oltava tiedot, joiden perusteella lihan tarkastuksen tehnyt eläinlääkäri voidaan tunnistaa.

Merkki on tehtävä eläinten terveysvaatimusten täytäntöönpanosta vastuussa olevan virkaeläinlääkärin suorassa valvonnassa.

LIITE III

1. Käsittelyt eläinten tiettyjen terveysriskien poistamiseksi lihasta ja maidosta

>TAULUKON PAIKKA>

"+": Teho tunnustettu.

"0": Tehoa ei tunnustettu.

LIITE IV

Todistusten myöntämistä koskevat yleiset periaatteet

1. Lähettäjänä toimivan toimivaltaisen viranomaisen edustajan, joka myöntää eläinperäisten tuotteiden lähetysten mukana olevan todistuksen, on allekirjoitettava se ja varmistettava, että siinä on virallinen leima. Tämä vaatimus koskee todistuksen jokaista sivua, jos sivuja on useampia kuin yksi.

2. Todistukset on laadittava määräjäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä ja sen jäsenvaltion kielillä, jossa suoritetaan rajatarkastus, tai niiden liitteenä on oltava virallinen käännös kyseiselle kielelle tai kyseisille kielille. Jäsenvaltio voi kuitenkin suostua siihen, että käytetään muuta virallista yhteisön kieltä kuin jäsenvaltion virallista kieltä.

3. Tuotteiden mukana on, niitä yhteisöön tuotaessa, oltava todistuksen alkuperäiskappale.

4. Todistusten on koostuttava:

a) yhdestä ainoasta paperiarkista; tai

b) kahdesta tai useammasta sivusta, jotka ovat osa yhtenäistä ja jakamatonta paperiarkkia; tai

c) useasta peräkkäisestä sivusta, jotka on numeroitu niin, että numeroinnista käy ilmi, että sivu on yksi rajallisesta määrästä peräkkäisiä sivuja (esimerkiksi "sivu 2/4").

5. Todistuksilla on oltava yksilöllinen viitenumero. Kun todistus koostuu useasta peräkkäisestä sivusta, todistuksen numeron on oltava jokaisella sivulla.

6. Todistus on annettava ennen kuin lähetys, jota se koskee, poistuu lähettäjänä toimivan maan toimivaltaisen viranomaisen valvonnasta.

LIITE V

1. Neuvoston direktiivi 72/461/ETY(1), annettu 12 päivänä joulukuuta 1972, eläinten terveyttä koskevista seikoista yhteisön sisäisessä tuoreen lihan kaupassa, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjalla;

2. Neuvoston direktiivi 80/215/ETY(2), annettu 22 päivänä tammikuuta 1980, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä lihavalmisteiden kaupassa, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjalla;

3. Neuvoston direktiivi 91/494/ETY(3), annettu 26 päivänä kesäkuuta 1991, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä tuoreen siipikarjanlihan kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 93/121/EY;

4. Neuvoston direktiivi 91/495/ETY(4), annettu 27 päivänä marraskuuta 1990, terveyttä ja eläinten terveyttä koskevista ongelmista kaninlihan ja tarhatun riistan lihan tuotannossa ja markkinoille saattamisessa, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjalla;

5. Neuvoston direktiivi 92/45/ETY(5), annettu 16 päivänä kesäkuuta 1992, kansanterveyttä ja eläinten terveyttä koskevista ongelmista luonnonvaraisen riistan tappamisessa ja luonnonvaraisen riistan lihan markkinoille saattamisessa, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 97/79/EY;

6. Neuvoston direktiivi 92/46/ETY(6), annettu 16 päivänä kesäkuuta 1992, raakamaidon, lämpökäsitellyn maidon ja maitopohjaisten tuotteiden tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevista terveyssäännöistä;

7. Neuvoston direktiivi 94/65/EY(7), annettu 14 päivänä joulukuuta 1994, jauhetun lihan ja raakalihavalmisteiden tuotantoon ja markkinoille saattamiseen sovellettavista vaatimuksista.

(1) EYVL L 302, 31.12.1972, s. 24.

(2) EYVL L 47, 21.2.1980, s. 4.

(3) EYVL L 268, 24.9.1991, s. 35.

(4) EYVL L 268, 24.9.1991, s. 41.

(5) EYVL L 268, 14.9.1992, s. 35.

(6) EYVL L 268, 14.9.1992, s. 1.

(7) EYVL L 368, 31.12.1994, s. 10.