Komission päätös,

tehty 30 päivänä toukokuuta 2002,

direktiivin 96/48/EY 6 artiklan 1 kohdan mukaisesta Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä

(tiedoksiannettu numerolla K(2002) 1948)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2002/732/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/48/EY(1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Direktiivin 96/48/EY 2 artiklan c kohdan mukaan Euroopan laajuinen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmä on jaettu rakenteellisiin ja toiminnallisiin osajärjestelmiin. Nämä osajärjestelmät esitetään direktiivin liitteessä II.

(2) Direktiivin 5 artiklan 1 kohdan mukaan kutakin osajärjestelmää varten laaditaan yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (YTE).

(3) Direktiivin 6 artiklan 1 kohdan mukaan yhteinen edustuselin laatii YTE-suunnitelmat.

(4) Direktiivin 96/48/EY 21 artiklalla perustettu komitea on nimennyt Euroopan rautatiejärjestelmien yhteentoimivuuden liiton (AEIF) mainitun direktiivin 2 artiklan h kohdassa määritellyksi yhteiseksi edustuselimeksi.

(5) AEIF:lle on annettu toimeksi laatia infrastruktuuriosajärjestelmän YTE-suunnitelma direktiivin 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Toimeksianto on annettu direktiivin 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

(6) AEIF on laatinut YTE-suunnitelman sekä kustannus-hyötyanalyysin sisältävän alustavan raportin direktiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(7) Jäsenvaltioiden edustajat ovat tarkastaneet YTE-suunnitelman direktiivillä perustetun komitean työn puitteissa alustavan raportin perusteella.

(8) Direktiivin 96/48/EY 1 artiklan mukaan ehdot, jotka on täytettävä Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden saavuttamiseksi, koskevat tämän direktiivin voimaantulon jälkeen käyttöön otettavien, järjestelmän toiminnan kannalta tärkeiden infrastruktuurien ja liikkuvan kaluston suunnittelua, valmistusta, parantamista ja käyttöä. Sellaisen infrastruktuurin osalta, joka on jo käytössä tämän YTE:n tullessa voimaan, YTE:ää on sovellettava siitä alkaen, kun tällaisia infrastruktuureita koskevia töitä suunnitellaan toteutettavaksi. Se, missä määrin YTE:ää sovelletaan, vaihtelee kuitenkin suunniteltujen töiden kohteen ja laajuuden sekä aiotuista sovelluksista aiheutuvien kustannusten ja niillä saavutettavan hyödyn mukaan. Jotta tällaiset osittaiset työt myötävaikuttaisivat täyden yhteentoimivuuden saavuttamiseen, niiden on perustuttava johdonmukaiseen käyttöönottostrategiaan. Tässä yhteydessä on tehtävä ero parantamisen, uudistamisen sekä kunnossapitoon liittyvän korvaamisen välillä.

(9) Direktiiviä 96/48/EY ja YTE:iä ei sovelleta uudistamiseen tai kunnossapitoon liittyvään korvaamiseen. On kuitenkin suotavaa, että YTE:iä olisi sovellettava uudistamiseen; näin tehdäänkin tavanomaisen rautatiejärjestelmän YTE:ien yhteydessä direktiivin 2001/16/EY mukaisesti. Kun otetaan huomioon pakollisten vaatimusten puuttuminen ja uudistamistyön laajuus, jäsenvaltioita rohkaistaan mahdollisuuksiensa mukaan soveltamaan YTE:iä uudistamiseen sekä kunnossapitoon liittyvään korvaamiseen.

(10) Tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluva YTE koskee nykyisessä muodossaan piirteitä, jotka ovat ominaisia suurten nopeuksien rautatiejärjestelmälle. Se ei yleisesti ottaen koske suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteisiä näkökohtia. Tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus kuuluu toisen direktiivin(2) soveltamisalaan. Koska direktiivin 96/48/EY 16 artiklan 2 kohdan mukaan yhteentoimivuus on tarkastettava suhteessa YTE:iin, on tarpeen vahvistaa ehdot, jotka on täytettävä liitteenä olevan YTE:n lisäksi tämän päätöksen julkaisemisen ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän YTE:iä koskevien päätösten julkaisemisen välisenä siirtymäkautena. Tämän vuoksi on tarpeen, että kukin jäsenvaltio ilmoittaa muille jäsenvaltioille ja komissiolle käytössä olevista kansallisista teknisistä säännöistä yhteentoimivuuden saavuttamiseksi ja direktiivin 96/48/EY olennaisten vaatimusten täyttämiseksi. Koska kyseiset säännöt ovat kansallisia, on lisäksi tarpeen, että kukin jäsenvaltio ilmoittaa muille jäsenvaltioille ja komissiolle ne elimet, jotka se nimittää suorittamaan vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyn sekä käytössä olevan osajärjestelmien yhteentoimivuuden tarkastusmenettelyn direktiivin 96/48/EY 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on sovellettava mahdollisimman tehokkaasti direktiivin 96/48/EY periaatteita ja perusteita 16 artiklan 2 kohdan säännösten panemiseksi täytäntöön kyseisten kansallisten sääntöjen osalta. Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan käytettävä direktiivin 96/48/EY 20 artiklan mukaisesti ilmoitettuja elimiä vastaamaan mainituista menettelyistä. Komissio analysoi tällaiset tiedot (kansalliset säännöt, menettelyt, täytäntöönpanomenettelyistä vastaavat elimet, menettelyjen kesto) ja keskustelee tarvittaessa komitean kanssa mahdollisesti toteutettavien toimenpiteiden tarpeellisuudesta.

(11) Tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluva YTE ei edellytä erityistekniikoiden tai teknisten ratkaisujen käyttöä paitsi silloin, kun se on Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden kannalta ehdottomasti tarpeen.

(12) Tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluva YTE perustuu sitä koskevan suunnitelman valmisteluajankohtana parhaisiin käytettävissä olleisiin asiantuntijatietoihin. Tämän YTE:n muuttaminen tai täydentäminen saattaa olla tarpeen teknisen kehityksen tai yhteiskunnallisten vaatimusten takia. Tarvittaessa aloitetaan tarkastusmenettely tai ajan tasalle saattamista koskeva menettely direktiivin 96/48/EY 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(13) Joissakin tapauksissa tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluva YTE tarjoaa mahdollisuuden valita erilaisten ratkaisujen välillä, jolloin voidaan soveltaa lopullisia tai siirtymäkauteen liittyviä yhteentoimivia ratkaisuja, jotka ovat nykytilanteen kanssa yhdenmukaisia. Lisäksi direktiivissä 96/48/EY annetaan erityiset täytäntöönpanoa koskevat säännökset tiettyjä erityistapauksia varten. Direktiivin 7 artiklassa säädetyissä tilanteissa jäsenvaltioille on tarjottava mahdollisuus olla soveltamatta tiettyjä teknisiä eritelmiä. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on tarpeellista varmistaa, että infrastruktuuriluettelo julkaistaan ja saatetaan ajan tasalle vuosittain. Luettelossa ilmoitetaan kansallisen infrastruktuurin pääominaisuudet (esimerkiksi perusparametrit) ja niiden vastaavuus sovellettavissa YTE:issä määriteltyjen ominaisuuksien kanssa. Tätä tarkoitusta varten tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvassa YTE:ssä ilmoitetaan täsmällisesti, mitkä tiedot luettelon on sisällettävä.

(14) Tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvaa YTE:ää sovellettaessa on otettava huomioon erityisperusteet, jotka liittyvät tekniseen ja käyttöä koskevaan yhteensopivuuteen infrastruktuurien ja käyttöön otettavan liikkuvan kaluston ja sen verkon välillä, johon ne on tarkoitus liittää. Näihin yhteensopivuutta koskeviin vaatimuksiin liittyy moninainen tekninen ja taloudellinen analyysi, joka on tehtävä tapauskohtaisesti. Analyysissä on otettava huomioon:

- erilaisten osajärjestelmien väliset liityntäkohdat, joihin viitataan direktiivissä 96/48/EY,

- erilaiset rataluokat ja liikkuvan kaluston luokat, joihin viitataan kyseisessä direktiivissä, ja

- nykyisen verkon tekninen ja käyttöympäristö.

Tästä syystä on olennaisen tärkeää laatia tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvan YTE:n käyttöönottostrategia, jossa on määriteltävä tarvittavat tekniset vaiheet, jotta nykyisistä verkko-olosuhteista päästään tilanteeseen, jossa verkko on yhteentoimiva.

(15) Tämän päätöksen säännökset ovat direktiivillä 96/48/EY perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Komissio vahvistaa direktiivin 96/48/EY 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmän YTE:n. Kyseinen YTE on tämän päätöksen liitteenä. Kyseistä YTE:ää sovelletaan kaikilta osin direktiivin 96/48/EY liitteessä I määriteltyyn Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän infrastruktuuriin ottaen huomioon tämän direktiivin 2 ja 3 artikla.

2 artikla

1. Kun kyseessä ovat sellaiset näkökohdat, jotka ovat yhteisiä suurten nopeuksien rautatiejärjestelmälle ja tavanomaiselle rautatiejärjestelmälle mutta jotka eivät kuulu liitteenä olevan YTE:n soveltamisalaan, ovat direktiivin 96/48/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa yhteensopivuuden tarkastamisessa noudatettavia ehtoja ne sovellettavat tekniset säännöt, jotka ovat käytössä tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvalle osajärjestelmälle käyttöönottoluvan myöntävässä jäsenvaltiossa.

2. Kunkin jäsenvaltion on annettava tiedoksi muille jäsenvaltioille ja komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta:

- luettelo 2 artiklan 1 kohdassa mainituista sovellettavista teknisistä säännöistä,

- vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt, joita on noudatettava mainittujen sääntöjen soveltamisessa,

- elimet, jotka jäsenvaltio nimittää suorittamaan kyseiset vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt.

3 artikla

1. Tässä artiklassa tarkoitetaan:

- "parantamisella" merkittäviä töitä, joilla muutetaan osajärjestelmää tai osajärjestelmän sellaista osaa, joka vaikuttaa osajärjestelmän suoritustasoon,

- "uudistamisella" merkittäviä töitä, joilla muutetaan osajärjestelmää tai osajärjestelmän sellaista osaa, joka ei vaikuta osajärjestelmän suoritustasoon,

- "kunnossapitoon liittyvällä korvaamisella" osien korvaamista ennalta ehkäisevän tai korjaavan kunnossapidon yhteydessä osilla, jotka toimivat samalla tavoin ja joiden suoritustaso on sama.

2. Kun kyseessä on parantaminen, hankintayksikkö toimittaa hanketta kuvaavat asiakirjat jäsenvaltiolle, jota asia koskee. Jäsenvaltio tutkii asiakirjat ja päättää (tarvittaessa) ottaen huomioon liitteenä olevan YTE:n 7 luvussa esitetyn käyttöönottostrategian, onko uusi käyttöönottolupa tarpeen töiden merkittävyyden perusteella direktiivin 96/48/EY 14 artiklan mukaisesti. Kyseinen käyttöönottolupa on tarpeen silloin, kun suunnitellut työt saattavat objektiivisesti tarkasteltuna vaikuttaa turvallisuustasoon.

Kun uusi käyttöönottolupa on tarpeen direktiivin 96/48/EY 14 artiklan mukaisesti, jäsenvaltio päättää, että

a) hankkeessa voidaan soveltaa YTE:ää kaikilta osin, jolloin osajärjestelmään sovelletaan direktiivissä 96/48/EY säädettyä EY-tarkastusmenettelyä; tai

b) YTE:n soveltaminen kaikilta osin ei ole vielä mahdollista; tällöin osajärjestelmä ei ole kaikilta osin yhdenmukainen YTE:n kanssa ja direktiivissä 96/48/EY säädettyä EY-tarkastusmenettelyä sovelletaan ainoastaan YTE:n sovellettaviin osiin.

Kummassakin tapauksessa jäsenvaltion on annettava direktiivillä 96/48/EY perustetulle komitealle tiedoksi asiakirjat, mukaan luettuina sovellettavat YTE:ien osat ja saavutettavaa yhteentoimivuuden astetta koskevat tiedot.

3. Kun kyseessä on uudistaminen ja kunnossapitoon liittyvä korvaaminen, liitteenä olevan YTE:n soveltaminen on vapaaehtoista.

4 artikla

Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän perusparametreja koskevan komission suosituksen 2001/290/EY(3) asiaan liittyvillä osilla ei ole enää vaikutusta liitteenä olevan YTE:n voimaantulopäivästä alkaen.

5 artikla

Liitteenä oleva YTE tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua tämän päätöksen tiedoksi antamisesta.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 30 päivänä toukokuuta 2002.

Komission puolesta

Loyola De Palacio

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL L 235, 17.9.1996, s. 6.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/16/EY, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2001, Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta (EYVL L 110, 20.4.2001, s. 1).

(3) EYVL L 100, 11.4.2001, s. 17.

LIITE

INFRASTRUKTUURIOSAJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVA YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNINEN ERITELMÄ

1 JOHDANTO

1.1 ASIAKIRJAN TEKNINEN ALA

Tämä YTE koskee infrastruktuuriosajärjestelmää, joka on yksi direktiivin 96/48/EY liitteessä II olevassa 1 kohdassa luetelluista osajärjestelmistä.

Tämä YTE on yksi niistä kuudesta YTE:stä, jotka yhdessä kattavat kaikki kahdeksan direktiivissä määriteltyä osajärjestelmää. Ne käyttäjät- ja ympäristöasiat-osajärjestelmiä koskevat eritelmät, jotka ovat tarpeen Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden varmistamiseksi olennaisten vaatimusten mukaisesti, on esitetty vastaavissa YTE:issä.

Luvussa 2 on lisätietoja infrastruktuuriosajärjestelmästä.

1.2 ASIAKIRJAN MAANTIETEELLINEN ALA

Tämän YTE:n maantieteellinen ala on direktiivin 96/48/EY liitteessä I kuvattu Euroopan laajuinen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmä.

Asiakirjassa viitataan erityisesti niihin Euroopan laajuisen rautatieverkon ratoihin, jotka on kuvattu 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1692/96/EY koskien yhteisön suuntaviivoja Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi tai jossain tämän päätöksen 21 artiklan perusteella tehdyssä päivityksessä.

1.3 TÄMÄN YTE:N SISÄLTÖ

Direktiivin 96/48/EY 5 artiklan 3 kohdan ja liitteessä I olevan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti tässä YTE:ssä

a) määritellään osajärjestelmien ja niiden liityntäkohtien olennaiset vaatimukset (luku 3);

b) määritetään kyseisen direktiivin liitteessä II olevassa kohdassa 3 kuvatut perusparametrit, jotka ovat tarpeen olennaisten vaatimusten täyttämiseksi (luku 4);

c) määritetään ehdot, jotka on täytettävä, jotta seuraaville ratatyypeille määritellyt suoritustasot saavutetaan (luku 4):

- tyyppi I: erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat, joilla nopeudet yleensä ovat 250 km/t tai enemmän,

- tyyppi II: erityisesti uusitut suurnopeusjunia varten tarkoitetut radat, joilla nopeudet ovat luokkaa 200 km/t,

- tyyppi III: erityisesti uusitut suurnopeusjunia varten tarkoitetut radat, joilla on erityispiirteitä maaston, sen korkeussuhteiden tai kaupunkien asemakaavojen asettamien vaatimusten seurauksena ja joilla nopeus on sovitettava tapauksen mukaan;

d) määritetään toteutusta koskevat määräykset tietyissä tapauksissa (luku 7);

e) määritetään ne yhteentoimivuuden osatekijät ja liityntäkohdat, joihin on sovellettava eurooppalaisia normeja, eurooppalaiset standardit mukaan luettuina, ja jotka ovat tarpeen yhteentoimivuuden saavuttamiseksi Euroopan laajuisessa suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä samalla, kun täytetään olennaiset vaatimukset (luku 5);

f) kerrotaan, mitä neuvoston päätöksessä 93/465/ETY määriteltyjä moduuleja tai määrättyjä menettelyjä, milloin ne tulevat kyseeseen, on kussakin käsiteltävässä tapauksessa käytettävä yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimuksenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioimisessa sekä osajärjestelmien EY-tarkastuksessa (luku 6).

2 INFRASTRUKTUURIOSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ / ASIAKIRJAN SOVELTAMISALA

2.1 Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä käsittää kaikki ne kiinteät laitteet, joita käytetään olennaisten vaatimusten mukaisesti seuraavassa lueteltuihin toimintoihin:

- kulkuneuvojen pitäminen radalla, mukaan luettuina niiden kuljettaminen ja ohjaaminen esteettömässä tilassa, sekä tämän toiminnon vaatimat turvalaitteet,

- matkustajien nouseminen asemalla seisovaan junaan ja siitä poistuminen.

Kiinteisiin laitteisiin kuuluu sen vuoksi muun muassa:

- pelkät kulkua ohjaavat raiteet ilman vaihteita ja risteyksiä,

- vaihteet ja risteykset, joilla muutetaan kulkuneuvon reittiä,

- rakennelmat, kuten sillat ja tunnelit, joiden avulla ylitetään tiettyjä esteitä,

- osajärjestelmän toimivuuden kannalta välttämättömät turvalaitteet,

- edellisiin liittyvät asemien perusrakenteet (laiturit, kulkuväylät jne.).

Nämä kiinteät laitteet vastaavat 18 päivänä joulukuuta 1970 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2598/70 liitteessä I määriteltyjä kiinteitä rakenteita, lukuun ottamatta merkinanto- ja tietoliikennelaitteita sekä sähkön siirtoon ja muuntamiseen tarkoitettuja laitteita, joita käsitellään erillisissä, Euroopan parlamentin ja neuvoston 23 päivänä heinäkuuta 1996 tekemän päätöksen N:o 1692/96/EY 10 artiklan 2 kohdan ja liitteen I mukaisesti laadituissa YTE:issä.

2.2 Seuraavassa kuvataan niitä infrastruktuuriosajärjestelmän piirteitä, jotka liittyvät Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuteen, sekä niihin sovellettavia periaatteita:

Kiskotus

Kiskotus muodostaa kulkuneuvoja fyysisesti ohjaavan väylän, ja sen ominaisuudet sallivat yhteentoimivien kulkuneuvojen kulkea halutun turvallisesti ja niille määritellyllä suoritustasolla.

Infrastruktuuriosajärjestelmän yhteentoimivuuteen vaikuttavat seuraavat kiskotuksen osa-alueet:

a) Aukean tilan ulottuma ja vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen etäisyys

Liityntäkohdat liikkuvan kaluston osajärjestelmän, ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän sekä energiaosajärjestelmän kanssa ovat seuraavat: kuormaulottuma, kiinteiden laitteiden aukean tilan ulottuma sekä virroittimien aukean tilan ulottuma.

Nämä liityntäkohdat määräävät kulkuneuvon ulkokuorten, virroittimien ja radan varren rakenteiden väliin jäävän etäisyyden sekä toisensa ohittavien kulkuneuvojen väliin jäävän etäisyyden. Nämä liityntäkohdat muodostavat perustan sekä määräyksille, joilla estetään kulkuneuvoja ylittämästä aukean tilan ulottumaa, että kulkuneuvoihin ja kiinteisiin laitteisiin vaikuttavien aerodynaamisten sivuttaisvoimien laskemiselle.

Euroopan nykyisen rautatieverkon radoilla on historiallisista syistä käytössä monia erilaisia aukean tilan ulottumia. Jotta tilanne saataisiin vähitellen harmonisoitua, on aukean tilan ulottumalle luotu tavoitearvo, jota ehdotetaan käytettäväksi tulevissa rakennustöissä, kuitenkin siten, että nykyisiä ulottuma-arvoja voidaan käyttää tapauksissa, joissa tavoitearvon noudattaminen johtaisi laajoihin muutostöihin.

Direktiivin 96/48/EY 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tämä ei estä käyttämästä suurempia aukean tilan ulottumia, joita saatetaan tarvita muuntyyppisten junien kulkua varten.

b) Raideleveys ja raiteet

Raideleveys sekä toisiinsa koskettavien pyörien ja raiteiden muodot on määrätty varsin yksityiskohtaisesti, jotta infrastruktuuri olisi yhteensopiva liikkuvan kaluston osajärjestelmän kanssa.

Lisäksi tässä yhteensopivuudessa otetaan huomioon valmiit radat, jotka muodostavat suuren osan siitä rataverkosta, jota yhteentoimivuus koskee.

c) Radan kuormitus

Kulkuneuvojen rataan kohdistamat voimat aiheutuvat pelkästään pyörien kosketuksesta sekä mahdollisesti käytettävistä sellaisista jarrujärjestelmistä, jotka vaikuttavat suoraan raiteisiin. Nämä voimat määräävät sekä ne ehdot, jotka liittyvät kulkuneuvon kiskoilta suistumisen estämiseen, että radalta vaadittavat lujuusominaisuudet.

Mainitut voimat ovat seuraavat:

- pystysuorat voimat - staattiset pystysuorat voimat, jotka aiheutuvat ajoneuvon pyöräpareille jakaantuneesta painosta, kaarteissa syntyvät kvasistaattiset pystysuorat voimat, jotka aiheutuvat sivuttaiskiihtyvyydestä, jota radan kallistus ei riitä kumoamaan, sekä dynaamiset pystysuorat voimat, jotka aiheutuvat radan geometriasta ja kulkuneuvon liikkeistä,

- sivuttaisvoimat, jotka kaarteissa ovat kvasistaattisia ja aiheutuvat sivuttaiskiihtyvyydestä, jota radan kallistus ei riitä kumoamaan, sekä dynaamiset sivuttaisvoimat, jotka aiheutuvat radan geometriasta ja kulkuneuvon liikkeistä,

- pitkittäin vaikuttavat voimat, jotka aiheutuvat kulkuneuvon nopeuden muutoksissa sen kiihdyttäessä vauhtiaan tai jarruttaessa.

Kullekin näille kolmelle voimatyypille on määritelty yksi tai useampia kulkuneuvon ja radan välistä mekaanista vuorovaikutusta kuvaavaa kriteeriä, jotka edustavat rajoja, joita kulkuneuvo ei saa ylittää, ja vastaavasti niitä vähimmäiskuormituksia, jotka radan on kestettävä. Direktiivin 96/48/EY 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti nämä kriteerit eivät estä käyttämästä korkeampia arvoja, joita saatetaan tarvita muuntyyppisten junien kulkua varten. Nämä turvallisuuskriteerit ovat liityntäkohtia liikkuvan kaluston osajärjestelmään.

Vaihteet ja risteykset

Edellä kiskotuksen yhteydessä käsiteltyjen asioiden lisäksi myös seuraavat raiteenvaihtoa koskevat asiat liittyvät infrastruktuuriosajärjestelmän yhteentoimivuuteen:

a) Ne tietyt pyörän ja raiteen kosketuskohdat vaihteissa ja risteyksissä sekä vaihteen erkautuvaan raiteeseen kohdistuvat mekaaniset kuormitukset, joiden avulla vähennetään raiteilta suistumisen vaaraa, ovat liityntäkohtia liikkuvan kaluston osajärjestelmään.

b) Komento-, ohjaus- ja lukitusjärjestelmät, joiden avulla varmistetaan, että pyörät pysyvät oikealla raiteella vaihdetta ylittäessään, ovat liityntäkohtia käyttötoimintaosajärjestelmään.

Maa- ja vesirakennustyöt sekä radanvarsirakennelmat

Edellä mainittujen kiskotukseen kohdistuvien vaikutusten lisäksi suurilla nopeuksilla tapahtuva liikenne vaikuttaa ratkaisevasti rautatiesiltojen dynaamiseen käyttäytymiseen, tiettyihin radanvarsirakennelmiin vaikuttaviin aerodynaamisiin voimiin sekä tunneleissa syntyviin painevaihteluihin.

Seuraavat maa- ja vesirakennustöihin ja radanvarsirakennelmiin liittyvät seikat ovat oleellisia infrastruktuuriosajärjestelmän yhteentoimivuuden kannalta:

a) Dynaamiset mekaaniset vaikutukset

Rataa kannatteleviin rakenteisiin kohdistuvat vaikutukset riippuvat siitä, miten taajaan kulkuneuvon akselien aiheuttama kuormitus toistuu, ja ne muodostavat liityntäkohdan liikkuvan kaluston osajärjestelmään.

b) Radanvarsirakennelmiin kohdistuvat ilmavirran aiheuttamat kuormitukset,

jotka riippuvat yhteentoimivien junien aerodynaamisista ominaisuuksista ja sen vuoksi muodostavat liityntäkohdan liikkuvan kaluston osajärjestelmään.

c) Tunneleissa syntyvät painevaihtelut

Matkustajiin mahdollisesti kohdistuvat painevaihtelut kulkuneuvojen kulkiessa tunnelissa ovat pääasiassa riippuvaisia ajonopeudesta, junan poikkipinta-alasta, pituudesta ja aerodynamiikasta sekä tunnelin pituudesta ja poikkipinta-alasta. Painevaihtelut on rajoitettu matkustajien terveyden kannalta hyväksyttäviin arvoihin, ja sen vuoksi ne muodostavat liityntäkohdan liikkuvan kaluston osajärjestelmään.

Asemien infrastruktuuri

Infrastruktuuriosajärjestelmään sisältyvät myös rakennelmat, joiden avulla matkustajat nousevat juniin eli asemien laiturit ja niiden osat ja varusteet. Seuraavat asiat liittyvät osajärjestelmän yhteentoimivuuteen:

- laiturien korkeus ja pituus,

- painevaikutukset junien kulkiessa maan alla olevien asemien läpi.

Nämä ovat liityntäkohtia liikkuvan kaluston osajärjestelmään.

Suoja- ja turvalaitteet

Radanvarren turvalaitteet, ylikäytävällä olevasta autosta varoittavat laitteet sekä kuumakäynti-ilmaisimet, joilla on liityntäkohtia osajärjestelmiin, jotka koskevat liikkuvaa kalustoa, ohjausta, hallintaa ja merkinantoa sekä käyttötoimintaa.

Tämän YTE:n alaan kuuluvat myös:

- järjestelyt, joilla varmistetaan tilojen valvonta ja huolto olennaisten vaatimusten mukaisesti,

- infrastruktuuriosajärjestelmään liittyvät järjestelyt, joiden avulla suojellaan ympäristöä ympäristöosajärjestelmän mukaisesti,

- tietyt järjestelyt, joiden tarkoituksena on varmistaa matkustajien turvallisuus käyttötoiminnan osajärjestelmän mukaisesti tapauksissa, jolloin suurella nopeudella liikennöivä juna menee epäkuntoon.

3 OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1 Direktiivin 96/48/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan laajuisen suurten nopeuksien junajärjestelmän, sen osajärjestelmien sekä sen yhteentoimivuuden osatekijöiden on täytettävä direktiivin liitteessä III lyhyesti esitetyt olennaiset vaatimukset.

3.2 Olennaiset vaatimukset koskevat:

- turvallisuutta,

- luotettavuutta ja käytettävyyttä,

- ihmisten terveyttä,

- ympäristönsuojelua,

- teknistä yhteensopivuutta.

Direktiivin 96/48/EY mukaan olennaiset vaatimukset voivat olla luonteeltaan yleisiä ja koskea koko Euroopan laajuista suurten nopeuksien rataverkkoa tai sisältää erityispiirteitä, jotka vaihtelevat osajärjestelmän ja sen osatekijöiden mukaan. Olennaiset vaatimukset täyttyvät, kun osajärjestelmä on luvussa 4 kuvattujen eritelmien mukainen ja yhteentoimivuuden osatekijät puolestaan luvussa 5 kuvattujen eritelmien mukaiset, ja kun tämä on osoitettu luvussa 6 kuvattujen arviointimenettelyjen antamalla myönteisellä tuloksella.

3.3 Direktiivin liitteessä III esitettyjen näkökohtien lisäksi infrastruktuuriosajärjestelmää koskevat seuraavassa esitetyt erityisvaatimukset.

TURVALLISUUS

Direktiivin 96/48/EY liitteen III mukaan infrastruktuuriosajärjestelmän kannalta oleelliset yleiset turvallisuusvaatimukset ovat seuraavat: "1.1.1 Turvallisuuden kannalta olennaisten laitteiden, erityisesti junaliikenteessä käytettyjen laitteiden suunnittelun, rakentamisen tai valmistamisen sekä huollon ja valvonnan on taattava sellainen turvataso, joka vastaa verkolle vahvistettuja tavoitteita, myös määritellyissä vaaratilanteissa,

1.1.2 Pyörien ja kiskojen kosketuksessa vaikuttavien tekijöiden on oltava sellaisten junankulun vakavuutta koskevien vaatimusten mukaisia, että niillä taataan turvallinen liikenne sallitulla enimmäisnopeudella,

1.1.3 Käytettävien laitteiden on kestettävä käyttöaikanaan niille määritetyt tavanomaiset tai poikkeukselliset rasitukset. Niiden satunnaisista vioista turvallisuudelle aiheutuvat seuraukset on rajoitettava asianmukaisilla keinoilla.

1.1.4 Kiinteät laitteistot ja liikkuva kalusto on suunniteltava ja käytettävät materiaalit valittava siten, että tulipalon sattuessa voidaan rajoittaa tulen leviäminen, savunmuodostus ja niiden vaikutukset."

Jotta infrastruktuuri täyttäisi nämä yleiset vaatimukset, sen tulee rataverkon turvallisuuteen tähtäävien tavoitteiden osalta:

- mahdollistaa junien kulku ilman, että ne ovat vaarassa suistua radalta tai törmätä toisiinsa, muihin kulkuneuvoihin tai kiinteisiin esteisiin, sekä torjua sähköjohtimien läheisyyteen liittyvät liialliset vaarat,

- kestää rikkoutumatta ne pystysuorat, sivuttaiset ja pitkittäiset staattiset ja dynaamiset kuormitukset, joita junat aiheuttavat eritelmän mukaisilla radoilla toimiessaan vaadittavalla suoritustasolla,

- sallia kriittisten komponenttien turvallisessa kunnossa pitämisen vaatima valvonta ja huolto,

- sisältää vain materiaaleja, jotka eivät tulipalon sattuessa kehitä myrkyllisiä kaasuja; tämä vaatimus koskee vain niitä infrastruktuurin osia, jotka sijaitsevat suljetuissa tiloissa (tunneleissa, katetuissa leikkauksissa ja maanalaisilla asemilla). Tämän vaatimuksen tarkoituksena on suojella ihmisten terveyttä.

Lisäksi infrastruktuuriosajärjestelmään liittyvät seuraavat osajärjestelmäkohtaiset vaatimukset: "2.1.1 Asiaton pääsy suurten nopeuksien ratojen laitteistoihin on estettävä asianmukaisin toimin.

Ihmisten joutumista vaaraan, erityisesti suurnopeusjunien saapuessa asemalle ja lähtiessä sieltä, on rajoitettava asianmukaisin toimin.

Sellaiset infrastruktuurit, joihin yleisöllä on pääsy, on suunniteltava ja toteutettava siten, että voidaan rajoittaa ihmisille koituvia turvariskejä (infrastruktuurien vakavuus, tulipalot, pääsy sinne, evakuointi ja laiturit).

Pitkien tunnelien erityisten turvaolojen ottamiseksi huomioon on ryhdyttävä tarkoituksenmukaisiin toimiin."

Jotta infrastruktuuri täyttäisi nämä yleiset vaatimukset, sen tulee rataverkon turvallisuuteen tähtäävien tavoitteiden osalta:

- varmistaa, että pääsy näihin laitteistoihin, lukuun ottamatta matkustajille tarkoitettuja laiturialueita, on normaalisti vain siihen oikeutetulla henkilöstöllä,

- mahdollistaa sen estäminen, että ei-toivotut henkilöt tai kulkuneuvot pääsevät rautateiden tiloihin,

- varmistaa, että ne alueet, joille matkustajien pääsy on sallittu normaalin rataliikenteen puitteissa, on sijoitettu riittävän kauas raiteista, joilla suuria nopeuksia käyttävät junat kulkevat, tai että ne on turvallisuuden takaamiseksi sopivalla tavalla eristetty näistä raiteista, ja että näillä alueilla on tarvittavat kulkutiet matkustajien evakuoimiseksi varsinkin maanalaisilla asemilla,

- tarjottava liikuntarajoitteisille matkustajille asianmukaiset kulku- ja evakuointiväylät julkisille alueille ja pois niiltä,

- varmistaa, että matkustajat voidaan pitää poissa vaarallisilta alueilta tapauksissa, joissa suurinopeuksinen juna poikkeuksellisesti pysähtyy muualle kuin asemilla tätä tarkoitusta varten varatuille paikoille,

- varmistaa, että pitkissä tunneleissa on toteutettu erityiset toimenpiteet, joilla vähennetään tulipalon vaaraa ja mahdollistetaan matkustajien evakuointi.

Nämä turvallisuusvaatimukset katsotaan täytetyksi, kun luvussa 6 kuvatut arviointimenettelyt osoittavat, että seuraavat parametrit, elementit ja osatekijät ovat luvuissa 4 ja 5 esitettyjen yksityiskohtaisten eritelmien mukaisia ja että seuraavassa esitettyjen turvallisuuteen liittyvien elementtien pettämisen mahdolliset seuraukset on asianmukaisella tavalla otettu huomioon.

Turvallisuusvaatimusten kannalta oleelliset parametrit

Seuraavassa luetellut ja tämän YTE:n osassa 4 kuvatut törmäyksen ja raiteilta suistumisen vaaraan liittyvät parametrit ovat turvallisuusvaatimusten kannalta oleellisia:

a) Infrastruktuurin vähimmäisulottumat (parametri 1 - kohdat 4.1.1 ja 4.3.3.1)

Valittujen aukean tilan ulottumien tulee:

- taata, että uusilla suuren nopeuden radoilla kulkevilla junilla ja infrastruktuurilla on riittävä vapaa väli senkin jälkeen, kun junien rakenteeseen on tulevaisuudessa tehty ennustettavissa olevia muutoksia,

- taata, että mainitut junat voivat olemassa olevilla radoilla kulkea käyttäen pienempiä vapaita välejä, jotta vaadittavat muutostyöt voidaan toteuttaa vähitellen.

b) Kaarteen vähimmäissäde (parametri 2 - kohdat 4.1.2 ja 4.3.3.8)

Radan kaarteen vähimmäissäde ja radan kallistus määräävät kallistuksen enimmäisvajauksen kullakin ajonopeudella. Kallistusvajaus on itsessään yksi radan kuormitukseen vaikuttavista tekijöistä.

Infrastruktuurissa on otettava huomioon liikkuvan kaluston suorituskyky ja tekniset rajoitukset. Suunniteltujen nopeuksien ylläpitämisen kannalta oleellisia ovat kiihdytyskyky sekä jarrutukseen ja pysähtymiseen liittyvät vaatimukset.

Kaarteiden vähimmäissäteet on sen vuoksi määritettävä sellaisiksi, että näille yhteentoimivuuden elementeille määritettyjä kallistuksen ja kallistusvajauksen rajoja noudatetaan suurimmalla radalla käytettävällä nopeudella.

c) Radan enimmäiskuormitus (parametri 4 - kohdat 4.1.4 ja 4.3.3.16)

Sivuttaiset ja pystysuorat voimat ovat ne kriittiset tekijät, jotka määräävät sekä kulkuneuvojen dynaamisen käyttäytymisen että radan maanpäällisten rakenteiden väsymisen.

Näiden sivuttaisten ja pystysuorien voimien on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia, jotta suurinta sallittua nopeutta voidaan turvallisesti käyttää:

c1 pystysuorien staattisten voimien osalta infrastruktuuri on suunniteltava kestämään vähintään liikkuvan kaluston YTE:ssä määritellyt yhteentoimivien kulkuneuvojen enimmäisakselipainot näiden kulkuneuvojen enimmäisnopeudesta riippumatta.

c2 pystysuorien ja sivuttaisten kvasistaattisten ja dynaamisten voimien osalta infrastruktuuri on suunniteltava kestämään vähintään seuraavien, täydellä vauhdilla kulkevalle liikenteelle määriteltyjen rajojen mukaiset enimmäiskuormitukset, jotka vastaavat kulkuneuvon ja radan vuorovaikutukseen liittyviä turvallisuusmääreitä:

- pystysuorat dynaamiset voimat: näille dynaamisille kokonaisvoimille on annettu raja, joka on pyörän nimelliskuorman funktio,

- sivuttaiset dynaamiset voimat: sivuttaissuuntainen kokonaisvoima, jonka pyöräpari kohdistaa rataan ja joka saattaa aiheuttaa kiskotuksen siirtymisen sepelikerrokseen nähden, ei saa ylittää nimellisen akselikuorman määräämää raja-arvoa (Prud'hommen raja-arvo).

Pyörän raiteeseen kohdistamien dynaamisten sivuttaisvoimien ja pystysuorien voimien suhde ei saa ylittää tiettyä arvoa, joka aiheuttaa kiskoilta suistumisen.

Näissä raja-arvoissa on otettu huomioon ne kvasistaattiset voimat, jotka aiheutuvat kaarteiden säteiden määrittelyssä käytettävistä sallituista kallistusvajauksista sekä sallituista radan geometrian arvoista, joita tämä YTE (osa 4) käsittelee. Nämä parametrit on asetettu kulkuneuvojen hyväksymistesteissä käytettäviksi ehdoiksi.

Lisäksi pyörän ja kiskon kosketuskohdan geometrian on edistettävä telien vakaata kulkua, mikä vaatii ekvivalenttisen kartiokkuuden rajoittamista ajonopeuden mukaan. Infrastruktuurin on oltava tämän ekvivalenttisen kartiokkuuden mukainen, mikä saavutetaan valitsemalla ja dokumentoimalla oikea raideleveys, raiteen kallistus ja kiskon yläpään profiili sekä tavalliselle kiskotukselle että vaihteille.

c3 pituussuuntaisten voimien ja jarrulaitteista aiheutuvien kuormitusten osalta: jarrutusvoimat voivat saada aikaan toisaalta kiskon liikkumisen kiinnikkeissään ja/tai pyörien liukumisen ja toisaalta kiskon lämpötilan kohoamisen lukkojarrutuksissa, jolloin energia siirtyy osaksi kiskoon. Sen vuoksi on tärkeää rajoittaa suurinta jarrutustehoa. Turvakriteerit liittyvät toisaalta junan moottorien ja jarrujen rataan kohdistamiin suurimpiin kiihdytys- ja hidastuvuusvoimiin ja toisaalta suurimpaan kiskojen lämpötilan nousuun, joka aiheutuu jarrujärjestelmistä, joissa tapahtuu liukumista kiskoihin nähden. Viimeksi mainittu ehto tarkoittaa, että tällaisten jarrujärjestelmien kiskoihin siirtämää liike-energiaa on rajoitettava.

Turvallisuusvaatimusten kannalta oleelliset osajärjestelmän tekijät

Seuraavat osajärjestelmän tekijät ovat kriititisiä turvallisuuden kannalta, ja niiden ominaisuuksien on oltava tämän YTE:n luvussa 4 esitettyjen vaatimusten mukaiset:

Telien kulun vakaus määrää rataan kohdistuvan sivuttaiskuormituksen. Sen määrittävät seuraavat tekijät:

- raideleveys (kohta 4.3.3.10),

- kiskon kallistuskulma (kohta 4.3.3.11),

- kiskon yläosan profiili (kohta 4.3.3.12),

- ekvivalenttinen kartiokkuus (kohta 4.3.3.9).

Seuraavat tekijät määräävät myös rataan sekä vaihteisiin ja risteyksiin vaikuttavat pystysuorat voimat (kohta 4.3.3.16), sivuttaisvoimat (kohta 4.3.3.17) ja pitkittäisvoimat:

- kallistus (kohta 4.3.3.7),

- kallistusvajaus (kohta 4.3.3.8),

- radan geometria (kohta 4.3.3.18),

- radan sekä vaihteiden ja risteyksien kyky kestää jarrutus- ja kiihdytysvoimia (kohta 4.3.3.21),

- sivutuulen vaikutukset (kohta 4.3.3.23).

Ajettaessa suurella nopeudella junanmuodostusraiteen yli on tämän raiteen oikea rakenne ja sijoittelu erityisen tärkeää, kuten seuraavasta ilmenee:

- Koska kaarevuus muuttuu erkanevalla raiteella, on kallistusvajausta erityisesti rajoitettava.

- Tavallisten ja risteysvaihteiden kielisovitukset ja kääntyväkärkiset risteykset on varustettava lukituslaittein.

- Vaihteiden kiskojen profiilien ja mittojen (sovitteiden ja välyksien) on sovittava yhteen pyöräparien profiilien ja mittatoleranssien kanssa.

Seuraavat osajärjestelmän elementit vaikuttavat kulkuneuvojen kulkuun yli vaihteiden ja risteysten:

- vaihteiden ja risteysten kallistusvajaus (kohta 4.3.3.8b),

- vaihteet ja risteykset (kohdat 4.3.3.19 ja 4.3.3.20).

Rakenteet on suunniteltava kestämään rautatien aiheuttama kuormitus, siten että ne:

- täyttävät ne rakenteellisen vahvuuden ja jäykkyyden kriteerit, jotka ovat tarpeen huomioon ottaen sekä suuren nopeuden junien että huoltoajoneuvojen vaikutus. Suunnittelun pohjana olevissa kuormitusmalleissa on nämä vaikutukset otettava huomioon,

- jatkuvasti täyttävät radan turvallisuutta sekä pyörän ja kiskon välistä kosketusta koskevat vaatimukset, ottaen erityisesti huomioon suurinopeuksisissa junissa esiintyvät dynaamiset voimat. Tämän vuoksi näille tekijöille on määritelty yhteentoimivia kulkuneuvoja koskevat raja-arvot, millä varmistetaan, että ENV-standardin mukaisesti suunnitellut rakenteet kestävät nämä kulkuneuvot.

Rakenteiden kannalta oleelliset osajärjestelmän tekijät ovat seuraavat:

- rakenteisiin kohdistuvat pystysuorat voimat (kohta 4.3.3.13),

- rakenteisiin kohdistuvat vaakasuorat poikittaisvoimat (kohta 4.3.3.14),

- rakenteisiin kohdistuvat pitkittäisvoimat (kohta 4.3.3.15).

Ihmisten tai kulkuneuvojen asiaton pääsy rautateiden tiloihin saattaa aiheuttaa liikenteelle vaaroja, jotka ovat luonteeltaan ja vakavuudeltaan samanlaisia kaikentyyppisille junille riippumatta siitä, ovatko ne yhteentoimivia vai ei. Tapauksissa, joissa nämä vaarat arvioidaan huomattaviksi, on asennettava sopivia turvalaitteita, kuten aitoja ratojen ympärille, suojakaiteita maantiesilloille ja/tai kulkuneuvotunnistimia.

Ihmisten tai kulkuneuvojen luvattoman pääsyn tai tunkeutumisen valvonta on kunkin jäsenvaltion omien kansallisten säädösten varassa, ja jäsenvaltiot valvovat niiden noudattamista kuhunkin paikkaan liittyvien riskien mukaan. Tähän vaaraan liittyvä elementti on:

- asiaton pääsy rata-alueille (kohta 4.3.3.25).

Turvallisuusvaatimusten kannalta oleelliset osatekijät

Seuraavassa luetellut komponentit ovat turvallisuusvaatimuksiin liittyviä liityntäkohtia ja yhteentoimivuuden osatekijöitä, joita käsitellään tämän YTE:n luvussa 5:

- kisko (osatekijä kohdassa 5.2.1),

- kiskojen kiinnitysjärjestelmät (osatekijä kohdassa 5.2.2) sekä rata- ja vaihdepölkyt (osatekijä kohdassa 5.2.3),

- vaihteet ja risteykset (osatekijä kohdassa 5.2.4).

LUOTETTAVUUS JA KÄYTETTÄVYYS

Direktiivin 96/48/EY liitteen III mukaan infrastruktuuriosajärjestelmän kannalta oleelliset luotettavuuteen ja käytettävyyteen liittyvät yleiset vaatimukset ovat seuraavat: "1.2 Junaliikenteen kiinteiden tai liikkuvien osatekijöiden seuranta ja huolto on järjestettävä ja toteutettava sekä niiden laajuus määritettävä siten, että ne toimivat asianmukaisesti aiotuissa oloissa."

Tämän vaatimuksen täyttäminen edellyttää seuraavaa:

- Niille turvallisuuden kannalta kriittisille liityntäkohdille, joiden ominaisuudet saattavat käytön aikana muuttua, on laadittava valvonta- ja huoltosuunnitelmat, joissa määritellään näiden elementtien valvonta- ja korjaustavat.

Tämä vaatimus koskee erityisesti seuraavia osajärjestelmän elementtejä, joihin on puututtu jo turvallisuusvaatimusten yhteydessä:

- raideleveys (kohta 4.3.3.10),

- kallistus (kohta 4.3.3.7),

- radan geometria (kohta 4.3.3.18),

- vaihteet ja risteykset (kohdat 4.3.3.19 ja 4.3.3.20).

- Infrastruktuuri on suunniteltava siten, että sen huolto huoltosuunnitelman mukaisilla resursseilla on helppoa. Turvallisuuden kannalta kriittisten liityntäkohtien on oltava riittävän kulutuskestäviä ja huolto-, tarkastus- ja ylläpitoajoneuvojen on kyettävä kulkemaan ja työskentelemään radalla. Tämä vaatimus liittyy seuraaviin elementteihin:

- kiskojen teräslaatu (osatekijä kohdassa 5.2.1),

- rakenteet, pystysuorat staattiset kuormat (kohta 4.3.3.13).

TERVEYSNÄKÖKOHDAT

Direktiivin 96/48/EY liitteen III mukaan infrastruktuuriosajärjestelmän kannalta oleelliset terveyteen liittyvät yleiset vaatimukset ovat seuraavat: "1.3.1 Sellaisia materiaaleja, jotka voivat käyttötavastaan johtuen vaarantaa niiden kanssa kosketuksiin joutuvien ihmisten terveyden, ei saa käyttää junissa eikä rautateiden infrastruktuureissa.

1.3.2 Materiaalien ja niiden käytön on oltava sellaisia, että voidaan rajoittaa haitallisten ja vaarallisten savujen tai kaasujen muodostuminen, erityisesti tulipalossa."

Nämä yleiset vaatimukset liittyvät infrastruktuuriosajärjestelmän eri osien palontorjuntaan. Ottaen huomioon infrastruktuuriin yleensä (radat sekä vesi- ja maarakennustyöt) kohdistuvan palokuormituksen vähäisyyden tämä vaatimus koskee vain maanalaisia tiloja, joissa on matkustajia normaalin liikenteen aikana. Tämän vuoksi ei näitä tiloja lukuun ottamatta ole asetettu mitään erityisiä vaatimuksia koskien niitä tuotteita, joista radat sekä vesi- ja maarakennustyöt muodostuvat.

Viimeksi mainittujen osalta on noudatettava niitä yhteisön terveysnäkökohtia koskevia direktiivejä, jotka yleisesti liittyvät rakenteisiin, riippumatta siitä, liittyvätkö kyseiset rakenteet Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuteen.

Näiden yleisten määräysten noudattamisen lisäksi on rajoitettava niitä painevaihteluja, joiden kohteeksi matkustajat ja rautateiden henkilöstö joutuvat junien kulkiessa tunneleissa, katetuissa leikkauksissa ja maanalaisilla asemilla, sekä niitä ilman virtausnopeuksia, joiden kohteeksi matkustajat joutuvat maanalaisilla asemilla. Lisäksi on estettävä sähköiskun vaara sellaisilla laiturialueilla ja maanalaisten asemien alueilla, joille matkustajien pääsy on sallittu.

- Sen vuoksi on junan kulkiessa tunneleissa esiintyviä enimmäispainevaihteluja koskevat terveyskriteerit täytettävä joko valitsemalla kyseisille rakenteille asianmukainen ilma-aukkojen poikkipinta tai käyttämällä apulaitteita.

- Ilman virtausnopeus maanalaisilla asemilla on rajoitettava ihmisille sopivaksi joko rakentein, joilla rajoitetaan vierekkäisten tunnelien välisiä paine-eroja, tai käyttämällä apulaitteita.

- Sähköiskujen vaara on estettävä alueilla, joille matkustajien pääsy on sallittu.

Terveysnäkökohtia koskevien vaatimusten kannalta oleelliset osajärjestelmän elementit ovat seuraavat:

- maanalaiset rakenteet, kuten tunnelit ja katetut leikkaukset (kohta 4.3.3.6),

- matkustajalaiturit (kohta 4.3.3.26),

- maanalaiset asemat (kohta 4.3.3.27).

YMPÄRISTÖNSUOJELU

Direktiivin 96/48/EY liitteen III mukaan infrastruktuuriosajärjestelmän kannalta oleelliset ympäristönsuojeluun liittyvät yleiset vaatimukset ovat seuraavat: "1.4.1 Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän rakentamisen ja käytön ympäristövaikutukset on arvioitava ja otettava huomioon voimassaolevien yhteisön säännösten mukaisesti järjestelmää suunniteltaessa.

1.4.2 Junissa ja infrastruktuureissa käytettyjen materiaalien on oltava sellaisia, että voidaan välttää ympäristölle haitallisten tai vaarallisten savujen tai kaasujen muodostuminen, erityisesti tulipalossa."

Näiden yleisten vaatimusten noudattamisen lisäksi on suurten nopeuksien rautateiden infrastruktuurin lähistöllä syntynyt melu ja maan tärinä pidettävä asianmukaisena lähistöllä asuvien suojelemiseksi.

Ympäristönsuojeluun liittyvien vaatimusten kannalta oleelliset parametrit:

- Ulkoisen melun raja-arvot (parametri 17, kohdat 4.1.7 ja 4.2.3.1.2).

- Ulkoisen tärinän raja-arvot (parametri 18, kohdat 4.1.8 ja 4.2.3.1.2).

TEKNINEN YHTEENSOPIVUUS

Direktiivin 96/48/EY liitteen III mukaan infrastruktuuriosajärjestelmään liittyvät teknistä yhteensopivuutta koskevat yleiset vaatimukset ovat seuraavat: "1.5 Infrastruktuurien ja kiinteiden laitteistojen teknisten ominaisuuksien on sovittava yhteen keskenään sekä Euroopan laajuisessa suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä liikennöivien junien ominaisuuksien kanssa.

Jos näiden vaatimusten noudattaminen osoittautuu vaikeaksi tietyissä verkon osissa, voidaan turvautua väliaikaisiin ratkaisuihin, joiden on taattava yhteensopivuus tulevaisuudessa."

Tämän vaatimuksen täyttäminen edellyttää seuraavaa:

- Euroopan yhteentoimivissa rautatieverkoissa käytettävät aukean tilan ulottumat, vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen etäisyys, radan geometria, raideleveys, ylä- ja alamäkien enimmäisjyrkkyys sekä matkustajalaiturien pituudet ja korkeudet on valittava siten, että radat ovat yhteensopivia keskenään ja yhteentoimivien kulkuneuvojen kanssa.

- Ne laitteet, joita saatetaan tulevaisuudessa tarvita muiden kuin suurinopeuksisten junien ajamiseen Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän radoilla, eivät saa vaikeuttaa yhteensopivien junien käyttöä.

- Radan maanpäällisten rakenteiden sähkönjohto-ominaisuuksien on oltava yhteensopivia käytettävien sähköistys- sekä ohjaus- ja merkinantojärjestelmien kanssa.

Teknistä yhteensopivuutta koskevan vaatimuksen kannalta oleelliset parametrit

- Infrastruktuurin aukean tilan vähimmäisulottuma (parametri 1 - kohdat 4.1.1 ja 4.3.3.1):

aiemmin mainitun turvallisuusvaatimuksen lisäksi infrastruktuurin aukean tilan vähimmäisulottuman tulee sallia virroittimen virheetön toiminta sen ollessa kosketuksissa radan yläpuolisiin laitteisiin.

- Kaarteen vähimmäissäde (parametri 2 - kohdat 4.1.2 ja 4.3.3.8):

aiemmin mainitun turvallisuusvaatimuksen lisäksi käytettävät ratojen kaarevuussäteet ja sen vuoksi kaarteiden vähimmäissäteet määräävät kulkuneuvojen jousituksen suurimman sivuttaissuuntaisen liikkeen - sekä sen enimmäisamplitudin että keskimääräisen amplitudin. Tämän parametrin enimmäis- ja keskiarvon määrittäminen mahdollistaa jousituksen rakenteen optimoimisen.

- Raideleveys (parametri 3 - kohdat 4.1.3 ja 4.3.3.10):

radan kiskojen väliseksi etäisyydeksi (raideleveydeksi) valitaan standardileveys 1435 mm, joka on yleisin Euroopan rautatieverkossa käytettävä raideleveys.

- Laiturien vähimmäispituus (parametri 5 - kohta 4.1.5):

Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän asemilla olevien laiturien vähimmäispituuden tulee olla yhteensopiva niille pysähtyvien matkustajajunien pituuden kanssa.

- Laiturien korkeus (parametri 6 - kohdat 4.1.6 ja 4.3.3.26):

Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän asemilla olevien laiturien korkeuden tulee olla yhteensopiva niille pysähtyvien matkustajajunien portaiden kanssa.

- Ylä- ja alamäkien enimmäisjyrkkyydet (parametri 24 - kohdat 4.1.11 ja 4.3.3.4):

Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ylä- ja alamäkien enimmäisjyrkkyyksien tulee olla yhteensopivat yhteentoimiville junille määriteltyjen suoritustasojen ja jarrutusominaisuuksien kanssa siten, etteivät ylämäet aiheuta kohtuutonta nopeuden vähentymistä, ja siten, että säädetyt pysähtymismatkat voidaan saavuttaa alamäissä.

- Vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen vähimmäisetäisyys (parametri 25 - kohdat 4.1.12 ja 4.3.3.2):

vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen vähimmäisetäisyys on valittava siten, että yhteentoimivien kulkuneuvojen rungot kestävät niiden kohdatessa syntyvät ilmavirran aiheuttamat voimat.

Teknistä yhteensopivuutta koskevan vaatimuksen kannalta oleelliset elementit:

- kallistusvajaus (kohta 4.3.3.8):

Kallistusvajaus - jonka määräävät radan kaarevuussäde ja kallistus - on radan suoruuden elementti, joka määrää kulkuneuvoon kohdistuvat poikittaiset kiihtyvyydet.

- kuumakäynti-ilmaisimet (kohta 4.3.3.24):

Jos kuumakäynti-ilmaisimia tarvitaan yhteentoimivilla radoilla muita junia varten (yhteentoimivassa suurten nopeuksien kalustossa on itsessään laitteet, jotka havaitsevat kuumentuneet laakeripesät), ilmaisinjärjestelmät eivät saa haitata suurinopeuksista liikennettä eivätkä laitteet saa häiriintyä tästä liikenteestä.

- Radan maanpäällisten rakenteiden sähköiset ominaisuudet (kohta 4.3.3.28):

Radan sähköisten ominaisuuksien on oltava sellaiset, että ne toimivat moitteettomasti ajovirran paluujohtimena (energiaosajärjestelmä) ja hoitavat kaikki muut tietyntyyppisiin kulunohjausjärjestelmiin liittyvät toiminnot (ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä). Kiskojen kiinnitysjärjestelmän tulee myös olla viimeksi mainitun vaatimuksen mukainen.

3.4 Se, että infrastruktuuriosajärjestelmä ja sen osatekijät ovat olennaisten vaatimusten mukaiset, varmennetaan direktiivin 96/48/EY säännösten mukaisesti.

4 INFRASTRUKTUURIOSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS

Euroopan laajuinen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmä, johon sovelletaan direktiiviä 96/48/EY ja jonka osa infrastruktuuriosajärjestelmä on, on integroitu järjestelmä, joka edellyttää, että sen perusparametrit, liitynnät ja toiminta todennetaan erityisesti sen varmistamiseksi, että järjestelmä on olennaisten vaatimusten osalta yhteentoimiva.

Yhteentoimivuuden kannalta infrastruktuuriosajärjestelmää kuvaavat seuraavat perusparametrit, liitynnät ja toimintaa koskevat vaatimukset:

4.1 INFRASTRUKTUURIOSAJÄRJESTELMÄN PERUSPARAMETRIT

Tässä luvussa kuvataan ja annetaan infrastruktuuriosajärjestelmän suuren nopeuden ratoja koskevat perusparametrit. Paranneltujen ratojen ja liityntäratojen yhteensopivuuden varmistamista koskevat erityisvaatimukset on kuvattu kohdassa 4.3.

Yhteentoimivuuteen liittyvät perusparametrit on lueteltu direktiivin 96/48/EY liitteessä II. Yhdeksän niistä liittyy infrastruktuuriin:

- infrastruktuurin vähimmäisulottuma (1),

- kaarteen vähimmäissäde (2),

- raideleveys (3),

- radan enimmäiskuormitus (4),

- laitureiden vähimmäispituus (5),

- laitureiden korkeus (6),

- ulkoisen melun raja-arvot (17),

- ulkoisen tärinän raja-arvot (18),

- liikuntarajoitteisten kuljetukseen liittyvät ominaisuudet (22).

Näiden perusparametrien lisäksi tulisi ottaa huomioon myös seuraavat seikat:

- paineen enimmäisvaihtelu tunneleissa (23),

- ylä- ja alamäkien enimmäisjyrkkyydet (24),

- vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen vähimmäisetäisyys (25).

Perusparametreihin liittyy joukko liityntäkohtia muihin osajärjestelmiin. Ne ja niitä kuvaavat elementit on lueteltu kohdassa 4.2.

4.1.1 Infrastruktuurin vähimmäisulottuma (parametri 1)

Suurten nopeuksien radoilla käytettävän infrastruktuurin vähimmäisulottuman on oltava GC-nopeusprofiilin mukainen (ks. liite G).

Valmiiden suurten nopeuksien ratojen, paranneltujen ratojen ja liityntäratojen infrastruktuurien vähimmäisulottuma on saatettava GC-profiilin mukaiseksi vain niiden ratojen osalta, joissa tutkimus osoittaa tällaisen investoinnin taloudellisesti kannattavaksi.

Aukean tilan vähimmäisulottuma -tekijää (kohta 4.3.3.1) koskevat määräykset on annettu kohdassa 4.3.3 eri ratatyypeille ja kohdassa 7.3 radoille, joilla on erityispiirteitä.

4.1.2 Kaarteen vähimmäissäde (parametri 2)

Suunniteltaessa ratoja suuria nopeuksia varten on käytettävä sellaista kaarteen vähimmäissädettä, että kaarteeseen valittu kallistus (kohta 4.3.3.7) ei aiheuta kohdassa 4.3.3. (Määrätty suoritustaso) annetun kallistusvajauksen (kohta 4.3.3.8) arvon ylittymistä ajettaessa suurimmalla radalle sallitulla nopeudella.

Rataosuuksilla, joilla yhteentoimivat junat kulkevat vain pienillä nopeuksilla (asema-, ohitus-, varikko- ja seisontaraiteet), minkään erillisen kaarteen suunniteltu säde vaakatasossa mitattuna ei saa olla vähemmän kuin 150 m. Käytännössä, kiskojen mutkaisuuden huomioon ottaen sivusuunnassa mitatun kaarevuussäteen tulee olla vähintään 125 m. Pystysuunnassa kaarevuussäde ei saa olla alle 600 m mäen päällä eikä alle 900 m laaksokohdassa. Kohdassa 4.3.3 (Määrätty suoritustaso) on elementin "Seisontaraiteet: kaarevuuden vaaka- ja pystytasossa mitatut vähimmäissäteet, ala- ja ylämäkien jyrkkyydet, vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen etäisyys" (kohta 4.3.3.5) kohdalla annettu lisätietoja tästä parametristä koskien alhaisilla nopeuksilla kulkevia junia.

4.1.3 Raideleveys (parametri 3)

Infrastruktuuriosajärjestelmässä radan kiskojen välisen etäisyyden (raideleveyden) on oltava 1435 mm. Raideleveys on kiskojen yläpäiden sisäpintojen välinen mitta mitattuna korkeudella 14,5 mm (± 0,5 mm) raiteen yläpinnasta lukien.

Suunnitteluvaiheessa sekä myöhemmin rakentamisen ja käytön aikana raideleveys pidetään rajoissa, jotka on määritelty kohdassa 4.3.3, määrätty suoritustaso, elementissä 4.3.3.10: raideleveys ja toleranssit.

4.1.4 Rataan kohdistuvat enimmäisrasitukset (parametri 4)

Pystysuorat voimat

Rata, vaihteet ja risteykset on suunniteltava kestämään vähintään seuraavat voimat:

- suurimmat yhteentoimiville junille sallitut staattiset akselipainot, jotka on toleransseineen määritelty liikkuvan kaluston YTE:n kohdassa 4.1.2:

Vetävän akselin staattinen enimmäiskuormitus Po ei saa ylittää seuraavia arvoja:

- Koskien liikkuvaa kalustoa, joka on suunniteltu toimimaan varta vasten rakennetuilla suurnopeusradoilla 250 km/t ja sen ylittävillä nopeuksilla:

P0 <= akselia kohden, kun V > 250 km/t ,

P0 <= akselia kohden, kun V = 250 km/t ,

missä V on suurin käytettävä nopeus.

Muun kuin vetävän akselin staattinen kuormitus Po ei saa ylittää arvoa 17 t.

- Koskien liikkuvaa kalustoa, joka on suunniteltu toimimaan varta vasten kunnostetuilla radoilla, nopeuksilla, jotka ovat luokkaa 200 km/t:

Näillä radoilla käytettäviä teknisiä määräyksiä on sovellettava, ja ne on merkittävä infrastruktuurirekisteriin.

Keskimääräiselle akselikuormituksen sallitaan 2 %:n poikkeama näistä enimmäisarvoista. Lisäksi yksittäisen akselin kuormitukselle sallitaan 4 %:n toleranssi.

Tämän lisäksi saman kulkuneuvon eri puolten staattinen kuormitus ei saa erota yli 6 %:a.

- suurimmat yhteentoimiville suurnopeusjunille sallitut dynaamiset pyöränkuormitukset, jotka on määritelty liikkuvan kaluston YTE:n kohdassa 4.1.1, eivät saa ylittää seuraavia arvoja:

- 180 kN kulkuneuvoille, joiden suurin nopeus on yli 200 km/t mutta ei ylitä 250 km/t,

- 170 kN kulkuneuvoille, joiden suurin nopeus on yli 250 km/t mutta ei ylitä 300 km/t,

- 160 kN kulkuneuvoille, joiden suurin nopeus on yli 300 km/t.

Radan maanpäällisessä rakenteessa on myös otettava huomioon rataa mahdollisesti käyttämään oikeutettujen muiden kuin yhteentoimivien junien tekniset ominaisuudet (akselipaino, nopeus).

Radan pystysuorien voimien kestoisuus on määritelty kohdassa 4.3.3 elementeissä "Radan, vaihteiden ja risteyksien kuormitettavuus pystysuoriin voimiin nähden" (kohta 4.3.3.16) ja "Radan jäykkyys" (kohta 4.3.3.22).

Sivuttaisvoimat

Radan, vaihteiden ja risteyksien on kestettävä vähintään seuraavat sivuttaisvoimat, jotka on määritelty liikkuvan kaluston YTE:n kohdassa 4.1.1:

- suurin pyöräparin rataan kohdistama sivuttaisvoima:

>VIITTAUS KAAVIOON>, missä P on suurin radalla kulkemaan oikeutettujen kulkuneuvojen (huoltoajoneuvot, suurnopeus- ja muut junat) staattinen akselikuorma ilmaistuna kN:einä. Tämä raja-arvo liittyy nimenomaan vaaraan, että sepelikerroksen päälle asennettu kiskotus siirtyy sivuttaisten dynaamisten voimien vaikutuksesta.

- pyörään kohdistuvien sivuttaisten ja pystysuorien voimien suhde:

>VIITTAUS KAAVIOON>, missä Y on pyörän rataan kohdistama dynaaminen sivuttaisvoima ja Q vastaava pystysuora voima. Tämä raja-arvo edustaa vaaraa, että pyörä nousee ylös kiskolta.

Radan maanpäällisessä rakenteessa on myös otettava huomioon rataa mahdollisesti käyttämään oikeutettujen muiden kuin yhteentoimivien junien tekniset ominaisuudet (akselipaino, nopeus, kallistusvajaus).

Radan sivuttaisvoimien kestoisuus on määritelty kohdassa 4.3.3, elementissä 4.3.3.17: radan sekä vaihteiden ja risteyksien kuormitettavuus sivuittaisvoimiin nähden.

Pitkittäiset voimat

Radan, vaihteiden ja risteyksien on kestettävä liikkuvan kaluston YTE:n kohdassa 4.1.1 määritellyt pitkittäiset voimat, jotka vastaavat suurinopeuksisten yhteentoimivien junien suurimman kiihtyvyyden ja hidastuvuuden arvoa 2,5 m/s2 sekä siihen liittyvää lämpötilan nousun vaaraa. Radan maanpäällisen rakenteen on myös kestettävä rataa mahdollisesti käyttämään oikeutettujen muiden kuin yhteentoimivien junien (huoltoajoneuvot, muut junat) aiheuttamat, edellä mainittuja kiihtyvyyksiä ja hidastuvuuksia vastaavat pitkittäiset voimat.

Radan pitkittäisvoimien kestoisuus on määritelty kohdassa 4.3.3, elementissä 4.3.3.21: radan sekä vaihteiden ja risteyksien kyky kestää jarrutus- ja kiihdytysvoimia.

4.1.5 Laiturien vähimmäispituus (parametri 5)

Laiturien pituuden tulee olla riittävä, jotta matkustajat voivat nousta juniin ja poistua niistä käyttäen kaikkia heille tarkoitettuja normaalissa liikenteessä olevien yhteentoimivien junien ovia.

Tämän YTE:n kohdan 7.3 määräykset huomioon ottaen on matkustajien käytössä olevien laiturien hyötypituuden oltava uusilla rakennettavilla radoilla ja suuria nopeuksia varten uusittavilla radoilla vähintään 400 m. Valmiilla ja uusittavilla suurille nopeuksille tarkoitetuilla radoilla määräys koskee vain asemia, joilla suurnopeusjunat normaalisti pysähtyvät. Jos näillä radoilla on vaikeaa noudattaa luvun 7, toteutus, määräyksiä valmiiden laiturien pidentämisen osalta, infrastruktuurin haltija voi allokoida tietyt aseman laiturit junayhtiöille, joiden on sitten tehtävä tilanteen vaatimat järjestelyt.

4.1.6 Laiturien korkeus (parametri 6)

Laiturien ominaisuuksien tulee olla niiden järjestelyjen mukaiset, jotka on tehty matkustajien nousemiseksi yhteentoimivan liikkuvan kaluston juniin.

Kohdan 7.3 määräykset huomioon ottaen laiturien korkeuden on oltava joko 550 tai 760 mm.

Näitä arvoja voidaan muuttaa radan odotettavissa olevan käytön mukaan, kuten kohdassa 4.3.3, määrätty suoritustaso (kohta 4.3.3.26: matkustajalaiturit) on esitetty.

4.1.7 Ulkoisen melun raja-arvot (parametri 17)

Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän synnyttämän melutason tulee olla ympäristön kannalta hyväksyttävä ja se on pidettävä lähiseudun asukasmäärien ja toimintojen kannalta asianmukaisissa rajoissa.

Neuvoston direktiivin 85/337/ETY nojalla tehtävän ja jäljempänä kohdassa 4.2.3.1.1 mainitussa ympäristöhaittojen etukäteiskartoituksessa on osoitettava, että uusien tai uusittujen infrastruktuurien lähellä asuvien ihmisten havaitsema melutaso (joko yhteentoimivien junien aiheuttama melutaso tai koko liikenteen aiheuttama melutaso, riippuen käytettävästä arviointitavasta) ei ylitä tasoja, jotka on määritelty sovellettavissa kansallisissa määräyksissä ottaen huomioon liikkuvan kaluston YTE:ssä määritellyt yhteentoimivien junien meluominaisuudet.

4.1.8 Ulkoisen tärinän raja-arvot (parametri 18)

Normaalissa kunnossa olevan Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän käytön aiheuttaman maan tärinän tulee olla ympäristön ja paikallisten asukkaiden kannalta hyväksyttävissä rajoissa.

Neuvoston direktiivin 85/337/ETY nojalla tehtävän ja jäljempänä kohdassa 4.2.3.1.1 mainitussa ympäristöhaittojen etukäteiskartoituksessa on osoitettava, että uusien tai uusittujen infrastruktuurien lähellä odotettavissa oleva tärinä yhteensopivien junien ohittaessa ne ei ylitä tasoja, jotka on määritelty sovellettavissa kansallisissa määräyksissä ottaen huomioon liikkuvan kaluston YTE:ssä määritellyt yhteentoimivien junien ominaisuudet.

4.1.9 Liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkumiseen liittyvät ominaisuudet (parametri 22)

Koska infrastruktuuria koskevassa YTE:ssä on määritelty kaksi eri laiturikorkeutta (550 mm ja 760 mm), on todennäköistä, etteivät laituri ja junan lattia ole kaikkialla rataverkon alueella samalla tasolla. Sen vuoksi on tarpeen ratkaista tästä liikuntarajoitteisille matkustajille aiheutuvat ongelmat erilaisin teknisin ja toiminnallisin ratkaisuin. Euroopan laajuisessa suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä käytettäväksi on tarjolla useita ratkaisuja, kuten:

- Liikkuvaan kalustoon liittyvät ratkaisut:

- liikkuvaan kalustoon kuuluva nousuluiska

- liikkuvaan kalustoon kuuluva hissi

- Infrastruktuuriin liittyvät ratkaisut:

- nostettava laituri

- osittain korotettu laituri

- Toiminnalliset ratkaisut:

- siirrettävä luiska, jonka henkilökunta asettaa paikoilleen.

- siirrettävä hissi, jonka henkilökunta asettaa paikoilleen.

Rakennettavilla suurten nopeuksien radoilla tehdään tarvittavat järjestelyt, jotta liikuntarajoitteiset matkustajat pääsevät vaivattomasti laitureille ja juniin ilman erityistä apua, mikäli tämä on kohtuudella toteutettavissa.

Uusittavilla ja liityntäradoilla, joilla olemassa olevilla asemilla ei pääsy laitureille aina ole vaivatonta, saatetaan tarvita asemahenkilökunnan apua.

(Ks. myös kohta 4.3.3.26, matkustajalaiturit).

4.1.10 Paineen enimmäisvaihtelut tunneleissa (parametri 23)

Tunnelit on suunniteltava siten, että suurin yhteentoimivassa junassa esiintyvä painevaihtelu (määriteltynä suurimpien ja pienimpien huippuarvojen erotuksena) ei saa ylittää 10000 Pascalia junan kulkiessa tunnelissa suurimmalla kyseiselle rakenteelle sallitulla nopeudella. Tämä vaatimus koskee myös tapauksia, joissa mikä tahansa tunnelia käyttämään oikeutettu juna (suurnopeus-, huolto- tai muu juna) kulkee tunnelissa.

Tunnelin vapaa poikkileikkaus on määritelty kohdan 4.3, määrätty suoritustaso, elementissä 4.3.3.6: maanalaiset rakenteet, kuten tunnelit ja katetut leikkaukset.

4.1.11 Ala- ja ylämäkien enimmäisjyrkkyydet (parametri 24)

Tämän YTE:n kohdan 7.3 määräykset huomioon ottaen uusien suurten nopeuksien ratojen ylä- ja alamäkien jyrkkyys on rajoitettu arvoon 35 mm/m.

Tätä parametriä koskevat ehdot rakennettaville ja uusittaville suurten nopeuksien radoille sekä liityntäradoille on esitetty kohdassa 4.3, määrätty suoritustaso (kohta 4.3.3.4).

4.1.12 Vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen vähimmäisetäisyys (parametri 25)

Uusien suuren nopeuden ratojen vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välin tulee olla vähintään 4,5 m.

Uusilla, vielä rakentamattomilla radoilla ja niiden liityntäradoilla sekä olemassa olevilla uusituilla radoilla voidaan käyttää tästä eroavia mittoja näiden ratojen odotettavissa olevan käytön mukaan. Nämä eroavaisuudet on määritelty kohdassa 4.3.3, määrätty suoritustaso (kohta 4.3.3.2).

4.2 INFRASTRUKTUURIOSAJÄRJESTELMÄN LIITYNTÄKOHDAT MUIHIN OSAJÄRJESTELMIIN

4.2.1 Teknisen yhteensopivuuden kannalta on infrastruktuuriosajärjestelmällä seuraavat liityntäkohdat muihin osajärjestelmiin. Jotkut niistä on määritelty edellisen kohdan perusparametrien määrittelyjen yhteydessä.

Liityntäkohdat liikkuva kalusto -osajärjestelmään

- ulottumat ja vapaat välit: tämä liityntäkohta käsittää kaikki ulottumat ja vapaat välit, jotka ovat tarpeen junien kulun kannalta, kuten aukean tilan ja laiturien ulottuman, kuormaulottuman, virroittimen ulottuman sekä vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välisen etäisyyden,

- fyysiset kuormitukset, jotka vaikuttavat kulkuneuvon ja infrastruktuurin välillä kolmessa eri suunnassa - sivuttain, pystysuoraan ja pitkittäin - riippumatta siitä, syntyvätkö ne pyörien kosketuksesta kiskoihin vai sellaisten kulkuneuvossa olevien jarrujärjestelmien vaikutuksesta, jotka eivät käytä hyväksi pyörien kitkaa,

- radan geometria, joka määrää kulkuneuvon jousituksen toimintaolosuhteet,

- ilmavirran vaikutukset kiinteiden esineiden ja kulkuneuvojen välillä sekä toisensa kohtaavien kulkuneuvojen välillä,

- painevaikutukset ajettaessa tunneleissa ja maanalaisilla asemilla sekä ilmavirran vaikutukset maanalaisilla asemilla,

- kulun helppous juniin ja junista, kun ne ovat asemalla tai kun matkustajat on evakuoitava junan ollessa pysähtyneenä radan varteen,

- kaikki kiinteästi asennetut kulunvalvontajärjestelmät.

Liityntäkohdat energiaosajärjestelmään

- aukean tilan ulottuma sähköradan portaaleja varten,

- sähköistettyjen osien ulottuma sähköradan portaaleja sekä virroitinta ja sen rakenteisiin osumisen estämistä varten,

- ajovirran johtuminen kiskoja myöten.

Liityntäkohdat ohjaus-, hallinta- merkinanto-osajärjestelmään

- aukean tilan ulottuma tämän järjestelmän radan varteen tai sen rakenteisiin asennettuja osia varten,

- merkinantovirran johtuminen kiskoja myöten.

Liityntäkohdat käyttötoimintaosajärjestelmään

- kulun helppous juniin ja junista, kun ne ovat asemalla tai kun matkustajat on evakuoitava junan ollessa pysähtyneenä radan varteen,

- vaihteiden lukitus sen varmistamiseksi, että junat pysyvät suunnitelluilla reiteillä,

- rikkoutuneiden ja raiteilta suistuneiden junien vaatimat toimenpiteet.

Liityntäkohdat kunnossapito-osajärjestelmään

- huoltosivuraiteiden sijoittelu junien seisottamista varten.

Liityntäkohdat ympäristöosajärjestelmään

- tärinä, joka syntyy radan ympäristöön,

- melu, joka syntyy radan ympäristöön.

4.2.2 Edellä esitettyjä liityntäkohtia kuvaavat seuraavat elementit, joita koskevat vaatimukset kutakin Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ratatyyppiä koskevien suoritustasojen saavuttamiseksi on esitetty kohdassa 4.3.3 "Määritelty suoritustaso":

- aukean tilan vähimmäisulottuma (kohta 4.3.3.1),

- vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen etäisyys (kohta 4.3.3.2),

- ilmavirran vaikutukset infrastruktuuriin (kohta 4.3.3.3),

- ylä- ja alamäkien enimmäisjyrkkyydet (kohta 4.3.3.4),

- seisontaraiteiden kaarevuuden vaaka- ja pystytasossa mitatut vähimmäissäteet (kohta 4.3.3.5),

- maanalaiset rakenteet, kuten tunnelit ja katetut leikkaukset (kohta 4.3.3.6),

- kallistus (kohta 4.3.3.7),

- kallistusvajaus (kohta 4.3.3.8),

- ekvivalenttinen kartiokkuus (kohta 4.3.3.9),

- raideleveys ja toleranssit (kohta 4.3.3.10),

- kiskon kallistuskulma (kohta 4.3.3.11),

- kiskon yläosan profiili (kohta 4.3.3.12),

- rakenteisiin kohdistuvat pystysuorat voimat (kohta 4.3.3.13),

- rakenteisiin kohdistuvat vaakasuorat poikittaisvoimat (kohta 4.3.3.14),

- rakenteisiin kohdistuvat pitkittäisvoimat (kohta 4.3.3.15),

- radan sekä vaihteiden ja risteyksien kuormitettavuus pystysuoriin voimiin nähden (kohta 4.3.3.16),

- radan sekä vaihteiden ja risteyksien kuormitettavuus sivuittaisvoimiin nähden (kohta 4.3.3.17),

- radan geometria (kohta 4.3.3.18),

- vaihteet ja risteykset: kiskojen muoto vaihteissa ja risteyksissä (kohta 4.3.3.19),

- vaihteet ja risteykset: toimintaa koskevat vaatimukset (kohta 4.3.3.20),

- radan sekä vaihteiden ja risteyksien kyky kestää jarrutus- ja kiihdytysvoimia (kohta 4.3.3.21),

- radan jäykkyys (kohta 4.3.3.22),

- sivutuulen vaikutukset (kohta 4.3.3.23),

- kuumakäynti-ilmaisimet (kohta 4.3.3.24),

- asiaton pääsy rata-alueille (kohta 4.3.3.25),

- matkustajalaiturit (kohta 4.3.3.26),

- suurinopeuksisen liikenteen maanalaiset asemat (kohta 4.3.3.27),

- maanpäällisten rakennelmien sähkönjohtavuus (kohta 4.3.3.28).

4.2.3 Säädökset ja käyttöön liittyvät määräykset

Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhdenmukaisuuden vuoksi näihin liityntäkohtiin sovelletaan seuraavia säädöksiä ja käyttöön liittyviä määräyksiä:

4.2.3.1 Määräykset

4.2.3.1.1 Ympäristönsuojelu

Yhteisön ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on annettu laeissa ja määräyksissä, jotka jäsenvaltiot panevat täytäntöön ja joita on noudatettava suunniteltaessa erityisesti suurnopeusjunia varten rakennettavia ratoja kussakin jäsenvaltiossa.

Ympäristövaikutusten tutkiminen:

Tiettyjen hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia koskevan neuvoston direktiivin 85/337/ETY nojalla on ratoja varta vasten rakennettaessa tai uusittaessa suuria nopeuksia varten hankkeen ympäristövaikutukset arvioitava esitutkimuksessa niiden säädösten mukaisesti, joilla kukin jäsenvaltio on saattanut yhteisön säädökset lainsäädäntöönsä.

Ympäristövaikutuksia koskevassa tutkimuksessa on selvitettävä:

- toimet, joihin on ryhdytty tämän YTE:n kohdassa 4.1.7 "Ulkoisen melun raja-arvot" annetulle parametrille määriteltyjen arvojen täyttämiseksi. Uusien tai uusittujen infrastruktuurien lähellä asuviin kohdistuva melutaso (joko yhteentoimivien junien aiheuttama melutaso tai koko liikenteen aiheuttama melutaso riippuen käytettävästä arviointitavasta) on laskettava ottaen huomioon liikkuvan kaluston YTE:n kohdassa 4.1.8 määritelty yhteentoimivien junien aiheuttama enimmäismelu ja tarvittaessa kaikkien muuntyyppisten radalla kulkevien junien aiheuttama melu;

- toimet, joihin on ryhdytty tämän YTE:n kohdassa 4.1.8 "Ulkoisen tärinän raja-arvot" annetulle parametrille määriteltyjen arvojen täyttämiseksi yhteentoimivien junien kulun aikana.

4.2.3.1.2 Palontorjunta

Suurten nopeuksien ratojen maanalaisten asemien rakenteen on oltava 21 päivänä joulukuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin 89/106/ETY ja sen olennaista turvamääräystä nro 2 "Paloturvallisuus" koskevan tulkinta-asiakirjan määräysten mukainen. Tämä vaatimus koskee niitä rakennuksia ja asemalaitureita, joihin matkustajien pääsy on sallittu, sekä erityisesti hätävalaistukseen ja varauloskäyntien merkintään liittyviä laitteita. Näissä toimissa on otettava huomioon asemalle pysähtyvien suurnopeusjunien aiheuttama palokuormitus.

Suurten nopeuksien ratojen maanalaisten asemien rakennusaineiden on oltava edellä mainitun direktiivin 89/106/ETY 4 artiklan mukaisesti laadittujen palontorjuntaa koskevien teknisten eritelmien ja eurooppalaisten standardien mukaisia tai, jos sellaisia ei ole, sellaisten kansallisten määräysten mukaisia, jotka vastaavat tässä YTE:ssä esitettyjä vaatimuksia.

4.2.3.1.3 Pitkät tunnelit

On ryhdyttävä vaadittaviin toimiin erityisten pitkien tunnelien turvallisuuden huomioon ottamiseksi. Koska voimassa olevia yhteisön määräyksiä ei ole, sovellettavat lait määrittelee kukin jäsenvaltio, jonka alueella rakennushanke etenee, tai ne määritellään osallistuvien jäsenvaltioiden keskinäisin sopimuksin, jos on kysymys kansainvälisistä hankkeista. Jos kansallisia määräyksiä ei vielä ole vahvistettu, hankintayksikkö tai infrastruktuurin haltija antaa kyseisen jäsenvaltion viranomaisille ehdotuksen käyttöön otettavista määräyksistä, jotta tehdyt toimet ovat todennettavissa.

Hankintayksikön ehdottamien määräysten tulee mahdollistaa liikkuvan kaluston YTE:n kohdissa 4.3.11, 4.3.13 ja 4.3.14 kuvatun mukaisten yhteentoimivien junien vapaa kulku. Näin määritellyt liikkuvan kaluston ominaisuudet perustuvat seuraaviin tekijöihin:

- kyky ylläpitää vähintään 80 km/t:n nopeutta 15 minuutin ajan silloin, kun junassa on tulipalo,

- lämpöanturit junan tietyissä osissa,

- matkustajien käytettävissä olevat hälyttimet, jotka eivät pysäytä junaa,

- materiaalien tulenkestävyys (mahdolliset syttymispisteet, palokuormitus ja savua/kaasuja aiheuttavat ominaisuudet),

- keinot savun ja kaasujen leviämisen estämiseksi (ilmastointijärjestelmän sulkeminen) ja matkustajien suojelemiseksi,

- junassa oleva viestintäjärjestelmä, jolla junan miehistö ja matkustajat voivat olla yhteydessä toisiinsa.

Nämä ominaisuudet ovat lähtökohtana määritettäessä niitä keinoja, jotka otetaan tunnelissa käyttöön sen omien ominaisuuksien vuoksi (tunnelin pituus ja tyyppi; yksi- tai kaksiraiteinen, tunnelin poikkileikkaus jne.) kansallisten määräysten pohjalta, jotta yhteentoimivan liikkuvan kaluston riittävä turvallisuus taataan sen kulkiessa suunnitellulla nopeudellaan.

Lisäksi, jos tiettyihin tunneliosuuksiin on rakennettu laitureita helpottamaan matkustajien poistumista asiaa koskevien kansallisten säädösten mukaan joko suoja-alueelle tai tunnelin viereiseen suojakäytävään, niiden korkeuden on oltava 550 ja 760 mm:n välillä, jotta ne olisivat yhteensopivia liikkuvaan kalustoon nousemiseen ja siitä poistumiseen liittyvien vaatimusten kanssa. Nämä erityiset tunneliosuudet on mainittava kyseisen radan infrastruktuurirekisterissä.

4.2.3.2 Käyttöön liittyvät määräykset

4.2.3.2.1 Käyttöönotto

Tätä käsitellään luvussa 6.

4.2.3.2.2 Huoltosuunnitelma:

Infrastruktuurin haltijan tai sen edustajan on laadittava huoltosuunnitelma, jolla varmistetaan, että tietyt infrastruktuuriosajärjestelmän ominaisuudet pysyvät niille määritellyissä rajoissa.

Huoltosuunnitelman on sisällettävä vähintään seuraavat osat:

- seuraavien radan geometriaan liittyvien parametrien turvarajat (raja-arvot, jotka määräävät junien enimmäisnopeudet): pituuskaltevuus ja poikittaissuuntainen vaaitus, geometria ja raideleveys, joiden arvot infrastruktuurin haltija tai sen edustaja on asettanut radan geometrian mittausjärjestelmille.

Näiden arvojen on oltava vähintään seuraavien standardien ja määräyksien mukaiset:

- radan pituuskaltevuuden sekä radan ja kiskojen kierouden arvot on annettu kohdassa 4.3.3.18 "Radan geometria",

- radan keskimääräisen raideleveyden arvot mitattuna 100 metrin matkalta on annettu erilaisia nopeuksia käyttäville radoille kohdassa 4.3.3.10 "Raideleveys".

- mittausten toistovälit ja geometrian mittausarvojen toleranssit sekä niiden tarkastustavat. Viimeksi mainitulle myös säännöt, joiden nojalla mittausarvojen yhdenmukaisuus kohdassa 4.3.3 esitettyjen standardien kanssa todetaan,

- toimenpiteet (nopeusrajoitus, korjausaika), kun sallitut arvot ylitetään,

- vaihteiden ja risteyksien turvamarginaaleja koskevat säännökset, jotka ovat kohdan 4.3.3.20 "Vaihteet ja risteykset" määräysten mukaisia,

- radan tarkastusten toistovälit ja tarkastustavat,

- toistoväli, jolla kiskotus (kiskojen kiinnitysjärjestelmät ja ratapölkyt) on tarkastettava.

4.2.3.2.3 Töiden ajaksi tehtävät poikkeukset

YTE:n luvuissa 4 ja 5 määritellyt infrastruktuuriosajärjestelmän ja sen yhteentoimivuuden osatekijöiden ominaisuudet koskevat ratoja niiden ollessa normaalissa toimintakunnossa tai tilanteita, joissa ilmenee odottamattomia toimintahäiriöitä, joihin on sovellettava huoltosuunnitelmaa.

Joissain etukäteen suunniteltujen töiden tapauksissa saattaa olla tarpeen tilapäisesti peruuttaa nämä määräykset, jotta infrastruktuuriosajärjestelmän muutostyöt voidaan toteuttaa.

Kyseessä olevan radan infrastruktuurin haltijan on määriteltävä nämä tilapäiset poikkeukset YTE:n säännöistä, ja sen tulee varmistaa kulkevien junien turvallisuus noudattamalla seuraavia yleisiä määräyksiä:

- poikkeusten on oltava tilapäisiä ja ajoissa suunniteltuja,

- rataa käyttäville junayhtiöille on ilmoitettava näistä tilapäisistä poikkeuksista, niiden sijaintipaikoista, niiden luonteesta ja käytetyistä merkinantotavoista sekä kerrottava yhtiöille käytettävistä merkinannoista tarpeen mukaan. Tämän ilmoituksen malli on liitettävä kyseisen radan infrastruktuurirekisteriin,

- kaikkien poikkeuksien yhteydessä on käytettävä täydentäviä turvallisuustoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että turvallisuusmääräykset tulevat koko ajan täytetyiksi. Nämä lisätoimenpiteet saattavat erityisesti sisältää seuraavat:

- tehtävien töiden asianmukainen valvonta,

- tilapäiset, olosuhteet huomioon ottavat nopeusrajoitukset rataosuudella.

4.2.3.2.4 Matkustajille radan viereen varattu tila tapauksissa, joissa he joutuvat poistumaan junasta muualla kuin asemalla

Uusilla suuria nopeuksia varten rakennettavilla radoilla on kunkin suurnopeusjunien käyttämän raiteen viereen varattava riittävästi tilaa; tämän tilan tulee olla eri puolella junaa kuin viereiset raiteet, jos niitä vielä käytetään junan evakuoinnin aikana. Paikoissa, joissa rata kulkee sillalla tai vastaavalla rakennelmalla, on tämän turvatilan raiteista pois päin oleva puoli varustettava suoja-aidalla matkustajien turvallisen poistumisen varmistamiseksi.

Vanhoilla radoilla, jotka on uusittu suuria nopeuksia varten, on tällainen radanvierustila varattava kaikkialle, missä se on kohtuudella mahdollista. Paikoissa, joissa ei voida varata riittävästi tilaa, on tällaisen kohdan alku- ja loppukohdat merkittävä radalle, ja junayhtiöille on ilmoitettava tästä erityistilanteesta mainitsemalla siitä kyseisen radan infrastruktuurirekisterissä.

Erityisen pitkiin tunneleihin sovellettavat erityismääräykset on annettu kohdassa 4.2.3.1.3.

4.2.3.2.5 Ilmoitukset junayhtiöille; välineet junan pois siirtämiseen raiteilta suistumisen jälkeen

Infrastruktuurin haltijan on kerrottava asianomaisille junayhtiöille niistä tavoista, jolla niille voidaan ilmoittaa sellaisista tilapäisistä infrastruktuuria koskevista nopeus- ja muista rajoituksista, jotka aiheutuvat ennalta arvaamattomista tapahtumista.

Infrastruktuurin haltijan on myös kerrottava junayhtiöille, jotka aikovat liikennöidä jollakin yhteentoimivan Euroopan kattavan suurten nopeuksien rataverkon radoista, rikkoutuneiden junien pois siirtämiseen ja takaisin kiskoille nostamiseen käytettävissä olevista välineistä, näistä välineistä vastaavien keskusten sijainnista kullakin rataosuudella sekä toimenpiteistä, joihin niiden käyttöön saamiseksi on ryhdyttävä. Junayhtiöiden on ilmoitettava infrastruktuurin haltijalle niiden junien pois siirtämiseen tai takaisin kiskoille nostamiseen liittyvistä erityisvaatimuksista. Tämän on puolestaan varmistettava, että näistä pelastustoimista vastaava henkilöstö on saanut riittävästi tietoja niiden yhteentoimivien junatyyppien erityisominaisuuksista, joiden kanssa kyseinen keskus saattaa joutua tekemisiin.

4.2.3.2.6 Infrastruktuurirekisteri

Hankintayksikön, sen valtuutetun edustajan tai infrastruktuurin haltijan on laadittava kullekin Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän rataosuudelle erillinen asiakirja nimeltään infrastruktuurirekisteri. Tähän asiakirjaan kootaan tiedot kyseisen rataosuuden kaikkien kiinteitä laitteita käsittävien osajärjestelmien erityispiirteistä.

Asiakirjan avulla:

- osajärjestelmän käyttöön ottamisesta vastaava jäsenvaltio kykenee kokoamaan asiakirjan, joka kuvaa kaikkien Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rataverkon ratojen käyttöön liittyvät tärkeimmät parametrit,

- infrastruktuurin haltija kykenee kokoamaan yhteenvedon kyseisistä radoista, minkä avulla voidaan seurata YTE:n toteutuksen tulevaa kehitystä,

- junayhtiöille, jotka toimivat tai aikovat toimia kyseisellä radalla, voidaan tiedottaa sen erityispiirteistä ja yhteentoimivuuden parametreistä infrastruktuurin haltijan valinnan mukaan.

Infrastruktuuriosajärjestelmä saa tästä asiakirjasta kutakin homogeenista rataosuutta ja tiettyä laitetta koskevat yleiset ja erityiset tiedot, jotka ovat tarpeen radan käyttämiseksi. Nämä tiedot on lueteltu liitteessä E.

Jotta jäsenvaltio voi antaa luvan infrastruktuuriosajärjestelmän käyttöön, hankintayksikön tai infrastruktuurin haltijan on liitettävä tämä asiakirja infrastruktuuriosajärjestelmää koskevaan EY-tarkastusvakuutukseen osana direktiivin 96/48/EY liitteessä V kuvattua teknistä tiedostoa.

4.3 MÄÄRÄTTY SUORITUSTASO

Infrastruktuuriosajärjestelmän liityntäkohtia kuvaavilta elementeiltä vaadittavien ominaisuuksien on vastattava niitä suoritustasoja, joita vaaditaan vastaavilta Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ratatyypeiltä, jotka ovat:

- erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat,

- erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat,

- radat, joilla on erityisominaisuuksia ja jotka on erityisesti uusittu suuria nopeuksia varten.

Infrastruktuuriosajärjestelmän osalta nämä ominaisuudet on kuvattu seuraavissa kappaleissa. Niissä on myös kuvattu kyseisille parametreille ja liityntäkohdille sallittavat erityisehdot.

Kaikki nykyisen YTE:n suoritustasot ja eritelmät on annettu yhteentoimiville radoille kohdassa 4.1.3 määritellyllä eurooppalaisella standardiraideleveydellä rakennetuille radoille. Muita raideleveyksiä käyttäen rakennetut radat on kuvattu erikoistapauksina kohdassa 7.3.

Nämä osajärjestelmän suoritustasot on kuvattu normaaleissa käyttöolosuhteissa ja infrastruktuurin ollessa normaalisti huollettu. Mahdolliset osajärjestelmän toimintaa koskevia tilapäisiä poikkeuksia edellyttävät tilanteet, jotka ovat seurausta laajoista muutostöistä tai perusteellisesta huollosta, on käsitelty kohdassa 4.2.3.2.3.

Erikoistapauksina käsiteltävien ratojen suoritustasot on määritelty kohdassa 7.3.

4.3.1 Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat

Jotta yhteentoimivien junien suorituskyvystä saataisiin paras mahdollinen hyöty, on Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän erityisesti suuria nopeuksia varten rakennettavat radat suunniteltava siten, että niillä voivat kulkea junat, joiden pituus on 400 m, paino 1000 tonnia ja suurin nopeus 250 km/t ja jotka sopivat edellä kohdassa 4.1.1 määriteltyyn infrastruktuurin ulottumaan. Edellyttäen, että tässä kohdassa esitetyt ehdot täytetään, kohdissa 4.1 ja 4.3.3 määritellyt parametrit ja elementit mahdollistavat sellaisen infrastruktuurin rakentamisen, jolle voidaan sallia nopeuksia aina 300 km/t saakka.

Yhteentoimivien junien nopeus voidaan direktiivin 96/48/EY liitteen I mukaan nostaa yli 300 kilometriin tunnissa; tämän suorituskyvyn vaatimat olot voidaan ottaa huomioon asianomaisten parametrien ja liityntäkohtien suunnitteluvaiheessa, mikäli niitä on muutettava nopeuden mukaan.

Suurnopeusjunien suoritustasoja voidaan kohottaa myös erilaisten järjestelmien, kuten vaunun kallistamisen, avulla. Tällaisten junien kululle voidaan sallia erikoisehtoja, edellyttäen, etteivät ne aiheuta rajoituksia sellaisille suurnopeusjunille, joissa vaunuja ei voida kallistaa.

Edellä kuvatuista perussuoritustasoista poikkeavia vaatimuksia voidaan kullekin kyseeseen tulevalle parametrille tai elementille käyttää seuraavissa tapauksissa:

- mikäli joillain suurten nopeuksien rataosuuksilla ei yhteentoimiville junille aiottua enimmäisnopeutta voida teknisistä syistä saavuttaa, käytetään radalle sallittavan suurimman nopeuden osalta alempia suoritustasoja,

- mikäli saman suoritustason saavuttavien erityisten rakenneominaisuuksien käyttämisen ansiosta voidaan tietyille parametreille tai liityntäkohdille käyttää erityisiä vaatimuksia,

- mikäli, jotta tehokkaammat suurnopeusjunat voisivat kulkea esimerkiksi yli 300 km/t, on tarpeen antaa tällaisille junille erityisiä tiettyihin parametreihin tai liityntäkohtiin vaikuttavia erioikeuksia; näissä tapauksissa tällaisten erioikeuksien antaminen tapahtuu sillä ehdolla, että kohdissa 4.1 ja 4.3.3 määritellyt muille suurnopeusjunille sovellettavat olosuhteet säilytetään.

Näitä vaatimuksia, jotka eroavat rataverkon perussuoritustasojen saavuttamiseksi tarpeen olevista vaatimuksista, on sovellettava yhdenmukaisesti kaikkiin rakennettavien tai suunniteltavien suurten nopeuksien rataosuuksien parametreihin tai liityntäkohtiin. Lisäksi sellaisten määräysten soveltaminen on mainittava infrastruktuurirekisterissä, johon kootaan tiedot kaikkien Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ratojen ominaisuuksista.

Nämä erikoisvaatimukset suhteessa eri parametreihin ja liityntäkohtiin on kuvattu kohdassa 4.3.3.

4.3.2 Erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat

Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat on suunniteltu siten, että niillä voivat kulkea junat, joiden pituus on 400 m, paino 1000 tonnia ja nopeus alle 250 km/t. Näillä radoilla ei suuria nopeuksia varten suunniteltujen yhteentoimivien junien suoritustasoja voida täysin hyödyntää.

Edellä kuvatun perussuoritustason saavuttamiseksi määriteltyjä parametrejä ja elementtejä voidaan käyttää rakennettaessa infrastruktuuria, joka mahdollistaa suuret alle 250 km/t nopeudet.

Seuraavassa alakohdassa määritellään kullekin asiaan liittyvälle parametrille ja liityntäkohdalle ehdot, jotka eroavat näiden perussuoritustasojen saavuttamiseen tarvittavista, käytettäviksi suuria nopeuksia varten uusituilla vanhoilla radoilla, joilla yhteentoimivien junien kulkunopeus on alempi kuin se suurin nopeus, jolle ne on suunniteltu, jolloin radan nopeuteen sovelletaan alhaisempaa suoritustasoa.

Suurnopeusjunien suoritustasoja voidaan kuitenkin kohottaa erilaisten järjestelmien, kuten vaunun kallistamisen avulla, ja tällaisten junien kululle uusituilla radoilla voidaan sallia erikoisehtoja, edellyttäen, etteivät ne aiheuta rajoituksia sellaisille samoilla radoilla kulkeville suurnopeusjunille, joissa ei ole näitä valmiuksia.

Kaikkien sellaisten määräysten soveltaminen on julkaistava infrastruktuurirekisterissä, johon kootaan tiedot kaikkien Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ratojen ominaisuuksista.

Erityisehdot on kuvattu kohdassa 4.3.3 kunkin elementin kohdalla.

4.3.3 Ominaisuudet, joita elementeiltä vaaditaan suunnitellun suoritustason saavuttamiseksi

Seuraavissa kappaleissa on annettu kultakin elementiltä ja parametriltä vaadittavat ominaisuudet, joka ovat tarpeen kullekin ratatyypille määritellyn suoritustason saavuttamiseksi.

4.3.3.1 Aukean tilan vähimmäisulottuma

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat

Suunnitteluvaiheessa on kaikkien kulun esteiden (rakenteiden, virta- ja merkinantolaitteiden) täytettävä seuraavat vaatimukset:

- aukean tilan vähimmäisulottuma, joka on määritelty niille kullekin tämän YTE:n liitteessä G esitetyn dynaamisen ulottuman profiilin GC perusteella,

- ulottuma, joka määrää virroittimien ja eri esteiden väliin jäävän vapaan tilan: määrättyjä kohdassa 7.3 kuvattuja tapauksia lukuun ottamatta virroittimen ulottuma, johon lasketaan lisäksi sähköeristimien ulottuma, riippuu uudelle radalle valitusta sähköistystavasta, ajojohdon rakenteellisesta korkeudesta sekä käytettävän virroittimen tyypistä; kaikki nämä tekijät on määritelty energia-YTE:n kohdissa 4.1.2.1, 4.1.2.2, 4.1.2.3 ja 4.3.2.3, kuvassa 4.1 sekä liitteissä H ja J.

Vanhat suurten nopeuksien radat, erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Vanhoilla suurten nopeuksien radoilla, suuria nopeuksia varten uusituilla radoilla sekä niiden liityntäradoilla voidaan käyttää niille kullekin dynaamisen ulottuman profiilin GC perusteella asetettua aukean tilan vähimmäisulottumaa, mikäli tehdään muutostöitä ja mikäli tällainen investointi on taloudellisen tutkimuksen pohjalta kannattava. Jos näin ei ole, voidaan käyttää dynaamisen ulottuman profiilin GB perusteella asetettua aukean tilan ulottumaa, mikäli se on taloudellisesti mahdollista, tai pitäytyä vanhaan, pienempään aukean tilan ulottumaan. Hankintayksikön tai infrastruktuurin haltijan tekemässä taloudellisessa tutkimuksessa on otettava huomioon suuremmasta ulottumasta syntyvät kustannukset ja edut suhteessa muihin tähän rataan liittyviin yhteentoimiviin ratoihin.

Luvussa 7.3 kuvattuja erikoistapauksia tai jäljempänä osassa 7 mainittua järjestelyä lukuun ottamatta on vanhoissa sähköistetyissä järjestelmissä käytettävä sopivaa virroittimen ulottumaa, johon lasketaan lisäksi sähköeristimien ulottuma, jotta on mahdollista käyttää sen tyyppisiä virroittimia, jotka kuuluvat kyseiseen sähköistysjärjestelmään; ne on kuvattu energia-YTE:n kohdissa 4.1.2.1, 4.1.2.2, 4.1.2.3 ja 4.3.2.3, kuvassa 4.1 sekä liitteissä H ja J.

4.3.3.2 Vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen vähimmäisetäisyys

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat

Suunnitteluvaiheessa on vierekkäisten raiteiden keskipisteiden väliseksi vähimmäisetäisyydeksi erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetuilla radoilla valittava 4,50 m.

Tätä mittaa voidaan muuttaa seuraavan taulukon mukaisesti radan suunnitellun suoritustason mukaan:

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisesti suurnopeusjunia varten uusitut radat ja liityntäradat

Kohdan 7.3 määräykset suunnitteluvaiheessa huomioon ottaen vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen vähimmäisetäisyys uusituilla radoilla on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

4.3.3.3 Ilmavirran vaikutukset infrastruktuuriin

4.3.3.3a Ilmavirran vaikutukset rakenteisiin

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat, erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Kulkuneuvojen liikkuessaan aiheuttama ilmavirta on otettava huomioon rataa suunniteltaessa rataa lähellä olevien rakenteiden osalta, kuten julkaistun standardin ENV 1991-3 luvussa 6.6 on kuvattu. Liikkuvan kaluston YTE:n kohdassa 4.2.13 kuvattujen suurnopeusjunien aerodynaamiset ominaisuudet ovat sellaisia, että junia voidaan pitää edellä mainitun standardin tarkoittamalla tavalla hyvin virtaviivaisina ja niiden aiheuttamaa ilmavirtaa vähäisempänä kuin tavanomaisten junien.

Lähellä rataa olevien rakenteiden lujuus on tarkastettava vain suurnopeusjunien kulun osalta käyttäen soveltuvissa kohdin julkaistun standardin ENV 1991-3 kohdassa 6.6.2 määriteltyä kerrointa k1 junille, joissa on virtaviivaiset vaunut. Suljettuja, alle 20 m:n pituisia rakenteita tulee käsitellä tämän standardin kohdan 6.6.6 määräysten mukaan.

Tarkastusmenettelyt on esitetty julkaistun standardin ENV 1991-3 kohdassa 6.6.

4.3.3.3b Työntekijöiden suojaaminen ilmavirran vaikutuksilta

Kunhan kohdan 4.2.3.2.4 matkustajien evakuointia koskevia määräyksiä noudatetaan, infrastruktuurin haltija voi vapaasti määritellä radalla liikkumaan oikeutettujen henkilöiden suojaustavat kansallisten määräysten mukaisesti. Sen on otettava huomioon liikkuvan kaluston YTE:n kohdassa 4.2.13 kuvatut junien aiheuttaman ilmavirran vaikutukset, jotka on määritelty suurimmalle yhteentoimiville junatyypeille sallitulle nopeudelle aina 300 km/t nopeuteen saakka. Infrastruktuurin haltija voi itse valita parhaaksi katsomansa lisäsuojaukset (suuremmat turvaetäisyydet, suojaseinät jne.) sellaisia junia varten, joiden suurin nopeus on tätä korkeampi.

4.3.3.4 Ylä- ja alamäkien enimmäisjyrkkyydet

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat

Kohdan 7.3 määräykset huomioon ottaen voidaan suunnitteluvaiheessa sallia pääradoille jyrkkyyksiä aina 35 %:iin asti, kunhan noudatetaan seuraavia reunaehtoja:

- 10 km:n matkalta mitattu keskimääräinen jyrkkyys ei ylitä 25 %:a,

- yhtäjaksoisen 35 % jyrkän mäen pituus ei ylitä 6000 metriä.

Erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Näillä radoilla ylä- ja alamäkien jyrkkyydet ovat yleensä pienempiä kuin mitä vasta rakennettaville suurten nopeuksien radoille sallitaan. Uusintatöiden, joita tehdään yhteentoimivien junien kulkua silmällä pitäen, tulisi säilyttää vanhat jyrkkyydet, paitsi niissä tapauksissa, joissa paikalliset olosuhteet edellyttävät suurempia jyrkkyyksiä; asian niin ollessa jyrkkyydet on valittava ottaen huomioon liikkuvan kaluston YTE:n kohdissa 4.3.3, 4.3.4, 4.3.5 ja 4.3.9 määritellyt pyörien pitokykyyn ja jarrutukseen liittyvät liikkuvan kaluston rajoitukset.

Valittaessa suurinta jyrkkyyttä on otettava huomioon myös kaikkien yhteentoimivien ratojen osalta muidenkin kuin yhteentoimivien junien odotettavissa oleva suorituskyky, kuten direktiivin 5 artiklan 4 kohdassa edellytetään.

4.3.3.5 Seisontaraiteet: kaarevuuden vaaka- ja pystytasossa mitatut vähimmäissäteet, ala- ja ylämäkien jyrkkyydet, vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen etäisyys

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat, erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Raiteilla, joilla yhteentoimivat junat liikkuvat vain hitaasti (asema- ja ohitusraiteet, varikko- ja seisontaraiteet), on jokaisen kaarteen vaakatasossa mitatun kaarevuussäteen oltava vähintään 150 m. Kun otetaan huomioon käytännössä esiintyvät kiskojen vääristymät, tulee pienimmän todellisen kaarevuussäteen olla vähintään 125 m.

Raiteet, joissa on toisiaan seuraavia vastakkaisiin suuntiin olevia vaakatasoisia kaarteita, on suunniteltava liitteen H vaatimusten mukaisiksi.

Seisonta- ja huoltoraiteiden pystytasossa mitattujen kaarevuussäteiden on oltava vähintään 600 m mäen päällä ja 900 m laaksokohdassa.

Junien seisottamista varten tarkoitettujen seisontaraiteiden jyrkkyys ei saa ylittää 2 mm/m. Kohdan 7.3 määräykset huomioon ottaen näille raiteille on voitava pysäköidä junia, joiden pituus on 400 m, kuten liikkuvan kaluston YTE:n kohdassa 4.1.3 on toleransseineen määritelty ja, mikäli käytetään käymäläntyhjennysvaunuja, on raiteen keskipisteen etäisyyden viereisen raiteen keskipisteestä oltava vähintään 6 m ja tyhjennysvaunuille on varattava kulkutie.

4.3.3.6 Maanalaiset rakenteet, kuten tunnelit ja katetut leikkaukset

Tunnelit on suunniteltava siten, että suurin esiintyvä painevaihtelu (yli- ja alipaineen huippuarvojen erotus, josta on vähennetty tunnelin päiden välisen korkeuseron aiheuttama luonnollinen paine-ero) ei yhteentoimivassa junassa saa ylittää 10000:ta Pascalia sinä aikana, kun juna kulkee tunnelin läpi suurimmalla rakenteellisella nopeudellaan.

Huomioon otettavat yhteentoimivien junien aerodynaamisten ominaisuuksien enimmäisarvot on määritelty liikkuvan kaluston YTE:n kohdassa 4.1.13. Ne perustuvat seuraaviin junien poikkipintoihin, joita voidaan käyttää erikseen kullekin vetävälle tai vedettävälle vaunulle:

- 12 m2 kulkuneuvoille, jotka on suunniteltu kuormaulottumalle GC,

- 11 m2 kulkuneuvoille, jotka on suunniteltu kuormaulottumalle GB,

- 10 m2 kulkuneuvoille, jotka on suunniteltu pienemmille kuormaulottumille.

Näiden ominaisuuksien avulla voidaan laskea se tiettyä ajonopeutta vastaava tunnelin poikkipinta-ala, joka tarvitaan edellä mainitun terveyteen liittyvän vaatimuksen täyttämiseksi. Mikäli hankintayksikkö tai infrastruktuurin haltijat haluavat käyttää hyväkseen rakenteellisia yksityiskohtia, jotka vähentävät painevaihteluja (kuten tunnelin suun muotoa, apukuiluja tms.) tai mikäli tunnelin tyyppi ei ole kriittinen (erityisen lyhyet tai pitkät tunnelit), näiden tulee erillisen tutkimuksen avulla osoittaa, että edellä mainitut kriteerit täyttyvät.

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat

Tunnelin vapaa poikkipinta-ala on määritettävä siten, että painevaihtelu pysyy edellä mainituissa rajoissa ottaen huomioon kaikki eri tunnelia käyttämään suunnitellut liikennetyypit, jotka kulkevat suurimmalla niille sallitulla nopeudella.

Vanhat suurten nopeuksien radat, erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Näillä radoilla suurimman sallitun painevaihtelun rajoissa voidaan pysyä esimerkiksi alentamalla nopeutta siten kuin edellä on esitetty tunnelin läpi kulkeville junille.

Lisäksi tunnelin ulottuman tulisi olla yhteensopiva aukean tilan ulottumien ja radan yläpuolisten laitteiden geometrian sekä virroittimen/ajojohdon toiminnan kanssa, kuten ulottumaa käsittelevässä kohdassa 4.3.3.1 on esitetty.

4.3.3.7 Radan kallistus

Seuraavassa esitetyt tiedot koskevat yhteentoimivia ratoja, joiden raideleveys on kohdan 4.1.3 mukainen.

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat

Uusille suurten nopeuksien radoille valittava kallistus on suunnitteluvaiheessa rajoitettava 180 mm:iin. Käytössä oleville radoille sallitaan huoltotoleranssi ± 20 mm, mutta enimmäiskallistus ei saa ylittää 190:tä millimetriä.

Tämä arvo voidaan nostaa enintään 200 mm:iin radoilla, jotka on tarkoitettu yksinomaan henkilöliikenteeseen.

Erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Vanhoille uusituille radoille suunnitteluvaiheessa valittava kallistus on rajoitettava 180 mm:iin. Käytössä oleville radoille sallitaan huoltotoleranssi ± 20 mm, mutta enimmäiskallistus ei saa ylittää 190:tä millimetriä.

Tämä arvo voidaan nostaa enintään 200 mm:iin radoilla, jotka on tarkoitettu yksinomaan henkilöliikenteeseen.

Tämän elementin huoltotarpeeseen sovelletaan kohdan 4.2.3.2.2 (huoltosuunnitelma) huoltotoleransseja koskevia määräyksiä.

4.3.3.8 Kallistusvajaus

Seuraavassa esitetyt tiedot koskevat yhteentoimivia ratoja, joiden raideleveys on kohdan 4.1.3 mukainen.

4.3.3.8a Tavallisen kiskotuksen sekä vaihteiden ja risteyksien pääkiskotuksen kallistusvajaus

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat

Näille radoille suunnitteluvaiheessa valittava kallistusvajausarvo on rajoitettava seuraavan taulukon arvoihin radan enimmäisnopeuden mukaan:

>TAULUKON PAIKKA>

Suunnitteluvaiheessa on sallitut kaarteiden kaarevuussäteet määritettävä edellä mainittujen suunnittelutekijöiden (kallistuksen ja kallistusvajauksen) perusteella.

Radoilla, joiden rakentamiseen liittyy erityisen vaikeita maaston asettamia rajoituksia, voidaan sallia taulukossa esitettyjä korkeampia kallistusvajausarvoja. Ne on esitetty jäljempänä omassa tätä aihetta käsittelevässä kappaleessaan.

Radoilla, joiden kaarevuussäteet on määritetty edellä olevan taulukon kallistusvajausarvojen perusteella, voidaan sallia erityisin mekanismein (kallistus) varustettujen yhteentoimivien suurnopeusjunien kulku suuremmilla kallistusvajausarvoilla, edellyttäen, ettei tällaisten arvojen käyttäminen näille junille aiheuta rajoituksia muille yhteentoimiville junille. Erityisillä mekanismeilla varustettuja junia (mm. kallistuvia junia) koskeva kallistusvajauksen arvo kullekin yhteentoimivalle radalle on valittava kutakin junatyyppiä koskevien kansallisten määräysten mukaan ja käytettävä arvo on julkaistava kyseisen radan infrastruktuurirekisterissä. Näiden junien hyväksyminen liikenteeseen tulee tapahtua liikkuvan kaluston YTE:n vaatimuksia noudattaen.

Erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Suurnopeusjunille sallittava teoreettinen kallistusvajaus uusituilla vanhoilla radoilla ja liityntäradoilla on rajoitettava seuraavan taulukon arvoihin radan suurimman sallitun nopeuden mukaan:

>TAULUKON PAIKKA>

Suunnitteluvaiheessa on sallitut kaarteiden kaarevuussäteet määritettävä edellä mainittujen suunnittelutekijöiden (kallistuksen ja kallistusvajauksen) perusteella.

Samoja arvoja voidaan käyttää vanhoilla suurten nopeuksien radoilla.

Radoilla, joiden rakentamiseen liittyy erityisen vaikeita maaston asettamia rajoituksia, voidaan sallia taulukossa esitettyjä korkeampia kallistusvajausarvoja. Ne on esitetty jäljempänä omassa tätä aihetta käsittelevässä kappaleessaan.

Radoilla, joiden kaarevuussäteet on määritetty edellä olevan taulukon kallistusvajausarvojen perusteella, voidaan sallia erityisin mekanismein (kallistus) varustettujen yhteentoimivien suurnopeusjunien kulku suuremmilla kallistusvajausarvoilla, edellyttäen, ettei tällaisten arvojen käyttäminen näille junille aiheuta rajoituksia muille yhteentoimiville junille. Erityisillä mekanismeilla varustettuja junia (mm. kallistuvia junia) koskeva kallistusvajauksen arvo kullekin yhteentoimivalle radalle on valittava kutakin junatyyppiä koskevien kansallisten määräysten mukaan ja käytettävä arvo on julkaistava kyseisen radan infrastruktuurirekisterissä. Näiden junien hyväksyminen liikenteeseen tulee tapahtua liikkuvan kaluston YTE:n vaatimuksia noudattaen.

Erityisesti suuria nopeuksia varten rakennetut tai uusitut radat, joilla on erityispiirteitä

Mikäli edellisissä kappaleissa annettuja kallistusvajausarvoja ei voida erityisen vaikeiden maaston asettamien rajoituksien vuoksi toteuttaa, voidaan tälle liityntäkohdalle käyttää suurempia arvoja.

Nämä suurimmat sallitut arvot on esitetty seuraavassa taulukossa.

>TAULUKON PAIKKA>

Radoilla, joiden kaarevuussäteet on määritetty edellä olevan taulukon kallistusvajausarvojen perusteella, voidaan sallia erityisin mekanismein (kallistus) varustettujen yhteentoimivien suurnopeusjunien kulku suuremmilla kallistusvajausarvoilla, edellyttäen, ettei tällaisten arvojen käyttäminen näille junille aiheuta rajoituksia muille yhteentoimiville junille. Erityisillä mekanismeilla varustettuja junia (mm. kallistuvia junia) koskeva kallistusvajauksen arvo kullekin yhteentoimivalle radalle on valittava kutakin junatyyppiä koskevien kansallisten määräysten mukaan ja käytettävä arvo on julkaistava kyseisen radan infrastruktuurirekisterissä. Näiden junien hyväksyminen liikenteeseen tulee tapahtua noudattaen liikkuvan kaluston YTE:n vaatimuksia.

4.3.3.8b Kallistusvajaus vaihteista erkanevilla raiteilla

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat, erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Suurimmat hankkeen suunnitteluvaiheessa käytettävät kallistusvajausarvot erkaneville raiteille saavat olla seuraavat:

- 120 mm vaihteille, joista erkanevan liikenteen nopeus voi olla 30 <= v <= 70 km/t,

- 105 mm vaihteille, joista erkanevan liikenteen nopeus voi olla 70 < v <= 170 km/t,

- 85 mm vaihteille, joista erkanevan liikenteen nopeus voi olla 170 < v <= 230 km/t.

Vanhoille vaihteille radoilla, jotka tullaan uusimaan suuria nopeuksia varten, voidaan näille arvoille hyväksyä 10 mm:n toleranssi.

4.3.3.9 Ekvivalenttinen kartiokkuus

Pyörien ja kiskojen välinen liityntäkohta on raidekulkuneuvon ajon aikaisen käyttäytymisen perusta. Sitä koskevat lainalaisuudet on sen vuoksi ymmärrettävä, ja sitä luonnehtivista parametreista juuri ekvivalenttiseksi kartiokkuudeksi kutsuttu on oleellisen tärkeä, koska sen avulla voidaan tyydyttävästi kuvata pyörien ja kiskojen välistä kosketusta suoralla radalla ja laajoissa kaarteissa.

Kun hitausvoimia ei huomioida, vapaasti pyörivän pyöräkerran liikettä sen kulkiessa radalla tasaisella nopeudella

>VIITTAUS KAAVIOON>

voidaan kuvata seuraavalla differentiaaliyhtälöllä:

>VIITTAUS KAAVIOON>

missä:

y on pyöräkerran poikittaisliike radalla

e on raideleveys

r0 on pyörän säde, kun pyöräkerta on keskitetty radan suhteen

γ on pyörien kartionmuotoisen profiilin kulma

Kun γ on vakio, on tämän differentiaaliyhtälön ratkaisuna sinikäyrä, jonka aallonpituus on λ:

>VIITTAUS KAAVIOON>

Klingelin kaava

Jos pyörissä ei ole kartionmuotoista profiilia, ekvivalenttinen kartiokkuus määritellään sellaisen kartionmuotoisin pyörin varustetun pyöräkerran kartiokulman γe tangenttina, jolla on sama kinemaattinen aallonpituus kuin tarkasteltavalla pyöräkerralla (mutta tämä koskee vain suoraa rataa ja laajoja kaarteita).

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetuilla radoilla ei ekvivalenttisen kartiokkuuden arvo saa ylittää seuraavassa taulukossa esitettyjä liikenteen suurimman nopeuden mukaan määräytyviä arvoja:

>TAULUKON PAIKKA>

Ekvivalenttisella kartiokkuudella ei ole merkitystä junissa, joiden akseleilla pyörät pyörivät toisistaan riippumatta.

Näissä ekvivalenttisen kartiokkuuden rajoissa, joissa on otettu huomioon akselin ominaisuudet (pyörän profiili sekä liikkuvan kaluston YTE:n kohdassa 4.2.10 määritelty pyörän kosketuspintojen etäisyys), on pysyttävä valitsemalla asianmukaisesti ja dokumentoidusti seuraavat kolme elementtiä sekä tavalliselle kiskotukselle että vaihteisiin: raideleveys ja toleranssit (kohta 4.3.3.10), kiskon kallistuskulma (kohta 4.3.3.11) ja kiskon yläosan profiili (kohta 4.3.3.12).

Erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Erityisesti suuria nopeuksia varten uusituilla radoilla voidaan sallia enintään seuraavat kartiokkuuden arvot:

>TAULUKON PAIKKA>

Huom:

Nopeuksille v <= 160 km/t ei ole määritetty ekvivalenttisen kartiokkuuden arvoa.

4.3.3.10 Raideleveys ja toleranssit

Raideleveys on kiskon hamaroiden sisäpintojen välinen etäisyys mitattuna 14,5 mm:n (± 0,5 mm) korkeudelta kiskojen pinnan alapuolelta.

Ekvivalenttisen kartiokkuuden laskemiseksi ja sen huomioon ottamiseksi, miten pyörän ja kiskon kosketuskohta muuttuu pyörän liikkuessa eteenpäin, raideleveytenä pidetään mitatun raideleveyden liukuvaa keskiarvoa 100 metrin matkalta.

Tiettyjen komponenttien eli kiskojen sekä niiden kiinnitys- ja kannatusjärjestelmien tarkalla suunnittelulla on raideleveys voitava asettaa seuraaviin arvoihin:

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennettujen pääratojen 100 metrin matkalta mitatun keskimääräisen raideleveyden sekä vaihteiden ja risteyksien raideleveyden on oltava seuraavan taulukon mukaisissa rajoissa:

>TAULUKON PAIKKA>

Raideleveyden teoreettinen arvo on suunnittelun perustana oleva arvo, jonka hankintayksikkö tai infrastruktuurin haltija valitsee valitun rata- tai vaihde- ja risteysjärjestelmän tyypin mukaan. Tätä teoreettista arvoa on käytettävä ekvivalenttisen kartiokkuuden laskelmissa määrittelemään kiskojen teoreettinen paikka.

Radalle annettuja käytännön arvoja on käytettävä huoltosuunnitelman (kohta 4.2.3.2.2) ääriarvoina, joita on noudatettava heti, kun rata on otettu käyttöön. Tarpeen vaatiessa niitä voidaan käyttää ekvivalenttisen kartiokkuuden laskemiseen käytössä olevalle radalle.

Tätä elementtiä voidaan muuttaa yhdessä seuraavien elementtien kanssa: kiskon kallistuskulma (kohta 4.3.3.11), kiskon yläosan profiili (kohta 4.3.3.12) sekä akselin ominaisuudet (liikkuvan kaluston YTE:n kohta 4.2.10) näille elementeille esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

Erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Ratoihin, jotka on uusittu yli 230 km/t nopeuksia varten, pätevät samat vaatimukset 100 m:n matkalta mitatulle keskimääräiselle raideleveydelle kuin erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetuille radoille. Radoille, jotka on uusittu enintään 230 km/t nopeuksia varten, ei tälle elementille ole määritelty arvoa.

Tämän elementin ylläpitoa koskevat kohdan 4.2.3.2.2 (huoltosuunnitelma) käytön aikaisia toleransseja koskevat määräykset.

4.3.3.11 Kiskon kallistuskulma

Kiskon kallistuskulma on kannattimilleen asennetun uuden kiskon symmetria-akselin ja radan pintaa vastaan kohtisuoran tason välinen kulma.

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat

Rataosuuksilla, joilla käytettävä nopeus on enintään 280 km/t, sallitaan kiskon kallistuskulma välillä 1:20-1:40 (nimellisarvo 0,05-0,025 riippuen radan rakennuksessa käytetyistä osista), jonka lisäksi sallitaan 0,010 suuruinen rakennustoleranssi käyttöönotettaessa.

Rataosuuksilla, joilla käytettävä nopeus on yli 280 km/t, kiskotus on yleensä tehtävä siten, että kiskon kallistuskulma on 1:20, millä varmistetaan halutut kartiokkuuden arvot liikkuvan kaluston YTE:ssä määritellyillä pyörän profiileilla.

Infrastruktuurin haltijan valinnan mukaan kiskotus voidaan kuitenkin tehdä käyttäen jotakin muuta kallistuskulmaa kuin 1:20, jolloin saattaa olla tarpeen muuttaa arvoja, jotka on valittu elementeille kiskon yläosan profiili (kohta 4.3.3.12), raideleveys (kohta 4.3.3.10) ja akselin ominaisuudet (liikkuvan kaluston YTE:n kohta 4.2.10). Tässä tapauksessa infrastruktuurin haltijan on osoitettava uuden järjestelmän ekvivalenttisen kartiokkuuden (kohta 4.3.3.9) yhteensopivuus liikkuvan kaluston YTE:ssä määriteltyjen pyörän profiilien kanssa.

Tässä tapauksessa infrastruktuuri-YTE on yhteistyössä AEIF-yhteistyöelimen liikkuvan kaluston YTE:stä vastaavan työryhmän kanssa uusittava siten, että se sisältää uudet arvot ja niiden toleranssit.

Vaihteissa ja risteyksissä rataosuuksilla, jotka on rakennettu erityisesti suuria nopeuksia varten ja joilla ajonopeus on enintään 250 km/t, voidaan kiskotus tehdä ilman kiskojen kallistusta edellyttäen, että tämä yli 200 km/t ajonopeuksia varten suunnitelluilla rataosuuksilla rajoitetaan vain vaihteisiin ja risteyksiin.

Erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Vanhoilla erityisesti suuria nopeuksia varten uusituilla radoilla pätevät tavalliselle kiskotukselle edellisessä kappaleessa esitetyt vaatimukset radoille, joilla ajonopeus on enintään 280 km/t.

Kiskotuksen tekeminen ilman kallistusta sallitaan uusituilla radoilla vaihteissa ja risteyksissä edellyttäen, että tämä yli 200 km/t ajonopeuksia varten suunnitelluilla rataosuuksilla rajoitetaan vain vaihteisiin ja risteyksiin.

4.3.3.12 Kiskon yläosan profiili

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat, erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Kiskon yläosan profiili on määritelty kiskon rakennepiirustuksissa toisiaan seuraavina ympyränkaarina, jotka muodostavat jatkuvan kaariviivan; tämä kaariviiva muuttuu kiskon kuluessa ja pyrkii yleensä lähenemään vakiomuotoa, jonka mittaaminen ekvivalenttisen kartiokkuuden määrittämiseksi vaatii tarkkoja mittausmenetelmiä.

Kiskon yläosan profiilissa on kiskon yläosan sivussa oltava suora osuus, joka on 1:20-1:17,2 kulmassa kiskon yläosan pystyakseliin nähden, ja sen jälkeen kiskon yläpintaa kohti mentäessä kaarevuudet, joiden säde on ensin 12,7 tai 13 mm, sitten 80 ja sitten 300 mm aina kiskon yläpään pystyakseliin asti.

Tämä radan osaa kuvaava elementti on kuvattu osassa 5, kohdassa yhteentoimivuuden osatekijät (kohta 5.2.1).

Tätä elementtiä voidaan muuttaa yhdessä seuraavien elementtien kanssa: kiskon kallistuskulma (kohta 4.3.3.11), raideleveys (kohta 4.3.3.10) ja akselin ominaisuudet (liikkuvan kaluston YTE:n kohta 4.2.10) sekä noudattaen edellisessä kappaleessa kiskon kallistuskulmalle annettuja ehtoja.

4.3.3.13 Rakenteisiin kohdistuvat pystysuorat voimat

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat, erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Uusien ratojen rakenteiden lujuuslaskelmissa on käytettävä jotain standardin ENV 1991-3 kohdassa 6.3 määriteltyjen kuormitusmallien mukaisia pystysuuntaisia kuormituksia. Kuormitusmallia 71 koskevassa kohdassa 6.3.2 määritellylle kertoimelle α on käytettävä vähintään arvoa 1.

Jotta niiden dynaaminen käyttäytyminen nykyisen ja tulevan liikenteen yhteydessä voitaisiin taata, rakenteiden lujuuslaskelmat on tehtävä käyttäen kymmentä vakiojunaa (ks. tämän YTE:n liite I), joita yhdessä kutsutaan nimellä Universal Dynamic Train (TDU). Kullakin vakiojunalla sille määritellyn kiihtyvyyden sillan (tai sillan osan) kunkin jännevälin keskiosalla on oltava pienempi kuin suurin sallittu kiihtyvyys (eli 0,35 g sepelitukikerrokselliselle rakenteelle ja 0,5 g rakenteelle ilman sepelitukikerrosta); jännevälin keskikohdasta mitatun rakenteen taipuman on oltava pienempi kuin suurin sallittu taipuma (standardin ENV 1991-3 liite G).

Nämä arvot tarkastetaan nopeusalueella 0-1,2 V km/t, missä V on suurin radalla käytettävä nopeus.

Voidaan kehittää menetelmiä, joilla valitaan vakiojunista se, joka kyseeseen tulevalla nopeusalueella aiheuttaa suurimman rasituksen kyseessä olevalle rakenteelle. Erityisesti isostaattisten rakenteiden osalta käytettävä vakiojuna voidaan määrittää kansainvälisen rautatieliiton kehittämän rasituksenarviointimenetelmän avulla.

Tarkistuksin on varmistettava, että TDU-vakiojunasarjan vaikutukset on otettu huomioon lujuutta ja muodonmuutoksia koskevissa laskelmissa. Jos näin ei ole, laskelmissa käytetyt kuormitusmallit on korvattava itse TDU-vakiojunasarjan kuormituksilla.

Direktiivin 5 artiklan 4 kohdan määräysten noudattamiseksi rataa kannattavien rakenteiden suunnittelussa on myös otettava huomioon rataa mahdollisesti käyttämään oikeutettujen muiden kuin yhteentoimivien junien tekniset ominaisuudet (akselipaino, kuormitus).

4.3.3.14 Rakenteisiin kohdistuvat vaakasuorat poikittaisvoimat

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat, erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Radan kantavat rakenteet on suunniteltava kestämään kaikkien rataa todennäköisesti käyttävien kulkuneuvojen (huoltoajoneuvojen, suurnopeus- ja muiden junien) aiheuttamat keskipakovoimat ja huojunnan aiheuttamat voimat.

Tämän mukaisesti on uusien ratojen rakenteiden lujuuslaskelmissa käytettävä standardin ENV 1991-3 kohdassa 6.5 määriteltyjä vaakasuoria kuormituksia, jotka on keskipakovoimien osalta annettu kohdassa 6.5.1 ja huojunnan aiheuttamien voimien osalta kohdassa 6.5.2.

Kohtaa 6.5.1 (6)P sovellettaessa riittää alennetussa kuormitusmallissa 71 [6.5.1 (6)P (b)] vaadittu laskelma.

4.3.3.15 Rakenteisiin kohdistuvat pitkittäisvoimat

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat, erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Suunniteltaessa uusien ratojen rakenteita on pitkittäiset voimat laskettava standardin ENV 1991-3 kohdassa 6.5 annettujen eritelmien mukaisesti (ks. kohtia 6.5.3 ja 6.5.4.4). Kohdan 6.5.3 (4) soveltamisessa on otettava huomioon suurnopeusjunille edellä määritelty yhden junayksikön 1000 tonnin enimmäispaino.

4.3.3.16 Radan sekä vaihteiden ja risteyksien kuormitettavuus pystysuoriin voimiin nähden

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat

Radan ja sen osien on sekä normaalissa käyttökunnossa että huoltotöiden jälkeen kestettävä vähintään tämän YTE:n kohdassa 4.1.4 määritellyt pystysuorat enimmäisvoimat.

Tämä vaatimus on katsottava täytetyksi, jos ne kohdassa 5 määritellyt yhteentoimivuuden osatekijät, jotka liittyvät kiskoihin (kohta 5.2.1), kiskojen kiinnitysjärjestelmiin (5.2.2) sekä rata- ja vaihdepölkkyihin (kohta 5.2.3), on täytetty.

Muuntyyppisiä radan osia tai radan maanpäällisiä rakenteita voidaan käyttää, edellyttäen että hankintayksikkö tai infrastruktuurin haltija osoittaa teknisen tutkimuksen avulla, että radan rakenne on pystysuoran kuormituksen suhteen yhtä kestävä tai kestävämpi kuin edellä mainitut voimat edellyttävät. Tämä voidaan osoittaa radan eri osien (kiskojen, rata- tai vaihdepölkkyjen) lujuuslaskelmien avulla.

Direktiivin 5 artiklan 4 kohdan mukaan radan osia valittaessa on myös otettava huomioon rataa mahdollisesti käyttävien muiden kuin yhteentoimivien junien tekniset ominaisuudet (akselipaino, nopeus).

Erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Tämän elementin osalta vanhoja erityisesti suuria nopeuksia varten uusittuja ratoja koskevat vaatimukset on täytetty muiden kuin yhteentoimivien junien kulun osalta. Edellisessä kappaleessa sekä kohdassa 5 esitetyistä vastaavia yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevista vaatimuksista voidaan näiden ratojen osalta luopua.

Tämän elementin ylläpitoa koskevat kohdan 4.2.3.2.2 (huoltosuunnitelma) määräykset.

4.3.3.17 Radan sekä vaihteiden ja risteyksien kuormitettavuus sivuttaisvoimiin nähden

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat

Radan ja sen osien on sekä normaalissa käyttökunnossa että huoltotöiden jälkeen kestettävä yhteentoimivien kulkuneuvojen ja tarvittaessa muiden kulkuneuvojen aiheuttamat suurimmat sivuttaisvoimat. Mainittu raja-arvo on yksi kohdassa 4.1.4 määritelty pyörien ja kiskojen välinen liityntäkohta, ja sen tulee olla suuruudeltaan

>VIITTAUS KAAVIOON>, missä P on radalla kulkemaan oikeutettujen kulkuneuvojen suurin akselipaino.

Kohdan 7.3 vaatimukset huomioon ottaen katsotaan, että tämän vaatimuksen täyttävät:

- betonilaattojen päälle rakennetut radat,

- sepelikerroksen päälle rakennetut radat, jos ne täyttävät lisäksi seuraavat kolme vaatimusta:

1) tavallisen kiskotuksen sekä vaihteiden ja risteyksien osat itse vaihteita ja risteyksiä lukuun ottamatta ovat kohdassa 5 esitettyjen yhteentoimivuuden osatekijöiden mukaiset kiskojen (kohta 5.2.1), kiskojen kiinnitysjärjestelmien (kohta 5.2.2) sekä rata- ja vaihdepölkkyjen (kohta 5.2.3) osalta,

2) suurella nopeudella liikennöitävät pääradat on kiskotettu kokonaan betonisin ratapölkyin lukuun ottamatta lyhyitä, enintään 10 metrin pituisia kohtia, jotka ovat vähintään 50 metrin päässä toisistaan,

3) radalla on vähintään 1600 kiinnitintä kiskoa ja kilometriä kohden.

Muuntyyppisiä radan osia tai radan maanpäällisiä rakenteita voidaan käyttää, edellyttäen että hankintayksikkö tai infrastruktuurin haltija osoittaa teknisen tutkimuksen avulla, että radan rakenne on sivuttaissuuntaisen kuormituksen suhteen yhtä kestävä tai kestävämpi kuin edellä mainitut suurimmat sivuttaisvoimat edellyttävät. Tämä voidaan osoittaa sivuttaisvoimien sietotestin avulla. Tässä tapauksessa vaatimustenmukaisuuden arviointi on suoritettava kohdan 6.2 määräysten mukaisesti.

Erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat, asemilla olevat radat sekä seisonta- ja huoltoraiteet

Tämän elementin osalta vanhoja erityisesti suuria nopeuksia varten uusittuja ratoja, liityntäratoja, asemilla olevia alhaisella nopeudella liikennöitäviä ratoja sekä huolto- ja seisontaraiteita koskevat vaatimukset on täytetty muiden kuin yhteentoimivien junien osalta. Edellisessä kappaleessa sekä kohdassa 5 esitetyistä vastaavia yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevista vaatimuksista voidaan näiden ratojen osalta luopua.

Tämän elementin ylläpitoa koskevat kohdan 4.2.3.2.2 (huoltosuunnitelma) määräykset.

4.3.3.18 Radan geometria

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat, erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Radan geometrian poikkeamat eivät saa ylittää seuraavia rajoja pituuskaltevuuden, poikittaissuuntaisen vaaituksen, suoruuden ja raideleveyden osalta:

>TAULUKON PAIKKA>

Huom.

Laatutasoa QN 1 ei sovelleta.

- pituuskaltevuus ja geometria: edellä määritellyt QN3-arvot (suurimmille absoluuttisille arvoille Δy0max ja Δz0max QN 3 määritellään seuraavasti: QN 3 = 1,3 × QN 2),

- raiteen kierous: kolmen metrin matkalta mitatun raiteen kierouden raja-arvo on 5 mm/m, kun nopeus V > 160 km/t, ja 7 mm/m kun nopeus V <= 160 km/t,

- 100 m:n matkalta mitattu raideleveyden keskiarvo: tämän asiakirjan eri ratojen suoritustasoja koskevassa kohdassa 4.3.3, raideleveyttä koskevassa kappaleessa (kohta 4.3.3.10) annetut arvot.

Mikäli jokin näistä arvoista ylittyy, on asetettava nopeusrajoitus.

Tämän elementin ylläpitoa koskevat kohdan 4.2.3.2.2 (huoltosuunnitelma) käytön aikaisia toleransseja koskevat määräykset.

4.3.3.19 Vaihteet ja risteykset: kiskojen profiili vaihteissa ja risteyksissä

(tiedoksi)

4.3.3.20 Vaihteet ja risteykset: toimintaa koskevat vaatimukset

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat

Kokoomaraiteiden ja risteysvaihteiden kielisovitukset ja kääntyväkärkiset risteykset on varustettava varmuus- ja lukituslaittein.

Vaihteet ja risteykset vielä rakentamattomilla 280 km/t ja sen ylittäville nopeuksille tarkoitetuilla suurnopeusradoilla on varustettava kääntyvillä kärjillä.

Tulevaisuudessa rakennettavien enintään 280 km/t nopeuksille tarkoitettujen suurnopeusratojen vaihteissa ja risteyksissä voidaan käyttää kiinteitä risteyksiä.

Näiden vaihteiden ja risteysten teknisten ominaisuuksien on täytettävä seuraavat vaatimukset:

>TAULUKON PAIKKA>

Erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Ainoastaan edellä olevassa kappaleessa esitettyjä toiminnallisia mittoja ja välejä on käytettävä.

Tämän elementin ylläpitoa koskevat kohdan 4.2.3.2.2 (huoltosuunnitelma) käytön aikaisia toleransseja koskevat määräykset.

4.3.3.21 Radan sekä vaihteiden ja risteyksien kyky kestää jarrutus- ja kiihdytysvoimia

Infrastruktuurin osien on kestettävä kulkuneuvojen jarrutuksesta ja kiihdytyksestä aiheutuvat mekaaniset ja lämpörasitukset seuraavassa esitettävien yhteentoimivuusehtojen mukaisesti (jotka on määritelty liikkuvan kaluston YTE:ssä).

Mekaaninen lujuus

Kaikkien jarrujärjestelmien yhteensä aikaansaama jarrutusvoima ei saa aiheuttaa yli 2,5 m/s2 hidastuvuutta (jarrutusvoiman suhdetta kiskoilla olevaan painoon) tehokkaimman jarrutuksen aikana; kyseinen ehto koskee sekä koko junan jarrutusvoiman suhdetta koko junan painoon että kunkin akseliston (telin tai yksiakselisen telin) jarrutusvoiman suhdetta sen kantamaan painoon.

Lämmönkesto

Jarrujärjestelmät, jotka eivät perustu pyörien ja kiskojen väliseen lepokitkaan ja jotka hävittävät liike-energiaa kuumentamalla kiskoja(1), eivät saa synnyttää suurempia jarrutusvoimia kuin:

- tapaus 1: 360 kN junaa kohden (yhdestä tai useammasta yksiköstä koostuvat junat) hätäjarrutuksissa,

- tapaus 2: muissa jarrutustapauksissa, kuten normaaleissa ajon aikaisissa jarrutuksissa tai jarrutettaessa kerran pysähdyksiin tai toistuvasti nopeuden pitämiseksi sallituissa rajoissa on, ennen kuin asiaa koskeva eurooppalainen normi tai CEN-standardi julkaistaan, kunkin yhteentoimivan radan infrastruktuurin haltijan määritettävä näissä oloissa sallittu jarrujen käyttö ja suurin sallittu jarrutusvoima. Ne on julkaistava kyseisen radan infrastruktuurirekisterissä.

Yhteentoimivien junien jarrujärjestelmät ovat säädettävissä edellä esitettyjen arvojen mukaisiksi, kuten liikkuvan kaluston YTE:n kohdassa 4.2.15 on esitetty.

Kiskojen lämpötilan nousu ei riipu ainoastaan edellä kuvatuista jarrutusvoimista, vaan myös samalla rataosuudella tehdyistä toistuvista jarrutuksista, erityisesti kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa. Näin ollen infrastruktuurin haltijan tehtävänä on määritellä kyseisellä rataosuudella käytettävät enimmäisvoimat siten, kuin jäljempänä kohdassa B on kuvattu ottaen huomioon paikalliset sääolot.

Edellä kuvattuja kriteerejä käyttäessään infrastruktuurin haltijoiden on noudatettava seuraavia määräyksiä:

A - Suurimman jarrutusvoiman mekaanisten vaikutusten kannalta oleelliset ehdot

Seuraavassa esitetyt määräykset varmistavat radan vaadittavan lujuuden:

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat

Kiskojen kiinnikkeiden on kestettävä vähintään 9 kN:n pitkittäissuuntainen voima, lukuun ottamatta "liukuvia" kiinnikkeitä, jotka on suunniteltu erityisesti sallimaan kiskojen laajeneminen radan kannatinrakennelmien päissä tai muissa kiskojen laajenemisen sallivissa laitteissa.

Tämän YTE:n kohdan 7.3 määräykset huomioon ottaen tämä vaatimus on katsottava täytetyksi, jos ne kohdassa 5 määritellyt yhteentoimivuuden osatekijät, jotka liittyvät kiskoihin (kohta 5.2.1), kiskojen kiinnitysjärjestelmiin (kohta 5.2.2) sekä rata- ja vaihdepölkkyihin (kohta 5.2.3), on täytetty.

Muuntyyppisiä radan osia tai radan maanpäällisiä rakenteita voidaan käyttää, edellyttäen että hankintayksikkö tai infrastruktuurin haltija osoittaa teknisen tutkimuksen avulla, että radan koko rakenne on pitkittäissuuntaisen kuormituksen suhteen yhtä kestävä tai kestävämpi kuin mitä edellisessä kappaleessa mekaanisten ja lämpöön liittyvien ehtojen yhteydessä esitetyt voimat edellyttävät. Tämä voidaan osoittaa asiaa koskevan eurooppalaisen normin tai CEN-standardin mukaan suoritetulla pituussuuntaisten voimien kestävyyden testillä. Tässä tapauksessa vaatimustenmukaisuuden arviointi on suoritettava kohdan 6.2 määräysten mukaisesti.

Erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Tämän elementin osalta vanhoja erityisesti suuria nopeuksia varten uusittuja ratoja koskevat vaatimukset on täytetty muiden kuin yhteentoimivien junien kulun osalta. Edellisessä kappaleessa sekä kohdassa 5 esitetyistä vastaavia yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevista vaatimuksista voidaan näiden ratojen osalta luopua.

B - Muuta kuin pyörien ja kiskojen välistä lepokitkaa käyttävien jarrujärjestelmien synnyttämien suurimpien jarrutusvoimien lämpövaikutusten kannalta oleelliset ehdot:

Kiskon lämpötilan kohoaminen riippuu sekä liikkuvaan kalustoon liittyvistä tekijöistä että kyseisen radan ominaisuuksista (kuten sääoloista ja vaadittavista jarrutuksesta), ja siihen on sovellettava seuraavia ehtoja:

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat, erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

- kaikilla Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rataverkon radoilla infrastruktuurin haltijoiden on sallittava tämäntyyppisten jarrujen käyttö hätäjarrutuksissa (tapaus 1). Edellä kohdassa A sekä kohdassa 4.3.3.17 kuvatut radan ominaisuudet normaalisti sallivat tämän.

- kullekin Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rataverkon radalle infrastruktuurin haltijan on määritettävä, paikalliset olot huomioon ottaen, ehdot, joilla näitä jarruja voidaan tapauksessa 2 käyttää. Näitä ehtoja voivat olla:

- tämäntyyppisten jarrujen käyttö tapauksessa 2 on kielletty ja vain hätäjarrutus on sallittu,

- näiden jarrujärjestelmien käyttö on sallittu edellä kohdassa A mainituin rajoituksin.

Koska kiihdytysvoimat ovat yleensä pienempiä kuin jarrutusvoimat, ei erityisiä vaatimuksia niiden osalta ole, paitsi milloin esiintyy rakenteiden suunnittelun kannalta oleellisia, kohdassa 4.3.3.13 kuvattuja yhdistettyjä kuormituksia.

4.3.3.22 Radan jäykkyys

Pyörien ja kiskojen välisten pystysuorien dynaamisten voimien vähentämiseksi on radan jäykkyyttä rajoitettava käyttämällä sopivia välilevyjä kiskojen alla.

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat

- Betonisilla ratapölkyillä olevissa kiskonkiinnitysjärjestelmissä käytettävien aluslevyjen dynaaminen jäykkyys ei saa ylittää 600 MN/m.

- Betonilaatoilla olevissa kiskonkiinnitysjärjestelmissä käytettävien aluslevyjen dynaaminen kokonaisjäykkyys ei saa ylittää 150 MN/m.

Tämän YTE:n kohdan 7.3 määräykset huomioon ottaen tämä vaatimus on katsottava täytetyksi, jos ne kohdassa 5 määritellyt yhteentoimivuuden osatekijät, jotka liittyvät kiskojen kiinnitysjärjestelmiin (kohta 5.2.2), on täytetty.

Muuntyyppisiä radan osia tai radan maanpäällisiä rakenteita voidaan käyttää, edellyttäen että hankintayksikkö tai infrastruktuurin haltija osoittaa teknisen tutkimuksen avulla, että radan koko rakenteen dynaaminen jäykkyys on yhtä hyvä tai parempi kuin mitä edellä on betonilaatoilla olevalle radalle esitetty. Tässä tapauksessa vaatimustenmukaisuuden arviointi on suoritettava kohdan 6.2 määräysten mukaisesti.

Erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Tämän elementin osalta vanhoja erityisesti suuria nopeuksia varten uusittuja ratoja koskevat vaatimukset on täytetty muiden kuin yhteentoimivien junien kulun osalta. Edellisessä kappaleessa sekä kohdassa 5 esitetyistä vastaavia yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevista vaatimuksista voidaan näiden ratojen osalta luopua.

4.3.3.23 Sivutuulen vaikutukset

Yhteentoimivat kulkuneuvot on suunniteltu siten, että niiden kaatumista tai raiteilta suistumista koskevat turvaominaisuudet riittävät, kun kulkuneuvoihin vaikuttaa sivutuuli, jonka enimmäisnopeus on määritelty asiaa koskevissa eurooppalaisissa normeissa tai CEN-standardeissa.

Kunkin jäsenvaltion on määriteltävä kullekin yhteentoimivalle radalle sekä kulkuneuvoihin että infrastruktuuriin sovellettavat säännöt, joilla sivutuulen vaikutuksen alaisina olevien kulkuneuvojen vakaus varmistetaan. Nämä säännöt on julkaistava kyseisen yhteentoimivan radan infrastruktuurirekisterissä.

Jos tämän YTE:n käsittelemässä infrastruktuurissa on paikkoja, joissa saattaa esiintyä suurempia tuulen nopeuksia joko niiden maantieteellisen sijainnin tai radan paikallisten erityispiirteiden johdosta (kuten kohdissa, joissa rata on ympäröivää maastoa korkeammalla), infrastruktuurin haltijan on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin liikenteen turvallisuuden ylläpitämiseksi, kuten:

- vähennettävä junien nopeuksia paikallisesti sekä mahdollisesti tilapäisesti aikoina, jolloin myrskyjä saattaa esiintyä,

- asennettava laitteita, jotka suojaavat kyseistä rataosuutta sivutuulilta,

- tai estettävä kulkuneuvojen kaatuminen tai raiteilta suistuminen asianmukaisten välineiden avulla.

4.3.3.24 Kuumakäynti-ilmaisimet

Liikkuvan kaluston YTE:ssä edellytetään juniin asennettuja järjestelmiä, joiden avulla niiden pyörien laakeripesien lämpötilaa voidaan seurata.

Jos kuitenkin on tarpeen asentaa laakeripesien lämpötilan valvontalaitteita radan varteen sellaisia junia varten, joihin ei vielä ole asennettu näitä järjestelmiä, tai muita rataa käyttäviä junatyyppejä varten, niiden on oltava yhteensopivia yhteentoimivien suurnopeusjunien kanssa tai ne on tehtävä sellaisiksi. Erityisesti on huomattava, että yhteentoimivien junien kulkeminen tällaisten antureiden ohi ei saa aiheuttaa vääriä hälytyksiä, jotka pysäyttävät tai hidastavat suurnopeusjunia.

Kohdassa 7 "Toteutus" on esitetty väliaikaisia keinoja, jotka saattavat olla tarpeen mainitun yhteensopivuuden takaamiseksi.

4.3.3.25 Asiaton pääsy rata-alueille

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetuilla radoilla, joilla nopeus on 300 km/t tai enemmän, on oltava radalle pääsyn estävä aita ainakin niissä paikoissa, joissa asiattomaan pääsyyn liittyvät vaarat ovat huomattavia.

Jotta vähennettäisiin tieliikenteen ja yhteentoimivien junien välisten yhteentörmäyksien vaaraa, rakennettavilla suurten nopeuksien radoilla ei saa olla yleiselle liikenteelle tarkoitettuja tasoylikäytäviä. Vanhoilla radoilla, jotka on uusittu suuria nopeuksia varten, sekä liityntäradoilla infrastruktuurin haltijan tai sen edustajan edustajansa on sovellettava kansallisia tasoylikäytäviä koskevia määräyksiä sekä niihin liittyviä ohjeita, jotka jäsenvaltio on antanut tieliikenteen kanssa tapahtuvien yhteentörmäyksien vähentämiseksi. Näissä kansallisissa määräyksissä on otettava tarpeen mukaan huomioon liikkuvan kaluston YTE:n osassa 4.1.7 b ja liitteessä A määritellyt yhteentoimivien kulkuneuvojen törmäyksenkesto-ominaisuudet.

Muut keinot henkilöiden tai kulkuneuvojen asiattoman pääsyn estämiseksi rautateiden infrastruktuurin alueelle ovat radan käyttöönotosta vastaavan jäsenvaltion kansallisten säädösten mukaiset.

4.3.3.26 Matkustajalaiturit

Erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut radat

Matkustajilla ei saa olla pääsyä laiturialueille, jotka ovat lähellä niitä raiteita, joita myöten junat kulkevat 250 km/t tai sitä suuremmilla nopeuksilla, paitsi milloin junien on tarkoitus pysähtyä. Tämä on toteutettava joko:

- rajoittamalla laiturien viereisillä radoilla kulkevien junien nopeutta, tai

- aidoilla tai muilla laitteilla, joilla pääsy radan lähelle estetään.

Kohdan 7.3 määräykset huomioon ottaen sallitaan laiturien korkeudeksi joko 550 tai 760 mm; yksittäisessä suuria nopeuksia varten toteutettavassa hankkeessa on kaikilla suurnopeusjunien käyttämillä asemilla valittava sama laiturikorkeus.

Radan ja laiturin väliset asematoleranssit ovat seuraavat:

- -30/+ 0 mm laiturin korkeudelle kiskojen yläpinnasta kohtisuoraan mitattuna,

- laiturin paikalle vaakatasossa: -0/+ 50 mm.

Laiturialueilla, joille matkustajilla on vapaa pääsy, kaikki laitteet, joita matkustajat voivat koskea, on suunniteltava siten, etteivät ne aiheuta sähköiskun vaaraa. Mikäli kohdassa 7.3 ei toisin määrätä, on näiden laitteiden osalta noudatettava julkisia tiloja koskevia määräyksiä, jotka on esitetty standardin EN 50 122-1 luvuissa 4 ja 5.

Niiden asemien laitureille, joilla yhteentoimivat junat pysähtyvät, on liikuntarajoitteisille henkilöille järjestettävä pääsy juniin. Asiaa koskevien eurooppalaisten normien tai standardien määräyksiä, jotka liittyvät yleisön käyttämiin matkustajalaitureihin intercity-junien rataverkossa, on noudatettava erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

- pyörätuolien liikkumista helpottavat päällysteet ja pintakuviointi,

- odotus- ja lepotilat, joissa on oltava istuimet, joihin on helppo päästä, sekä tilat pyörätuolien pysäköimiseen,

- matkustajille tarkoitetut audiovisuaaliset kuulutuslaitteet, joiden tiedotuksia näkö- ja kuulovammaisten henkilöiden on helppo ymmärtää.

Vanhat suurten nopeuksien radat, erityisesti suuria nopeuksia varten uusitut radat ja liityntäradat

Lukuun ottamatta kohdassa 7.3 kuvattuja erityistapauksia on edellisessä kappaleessa esitettyjä määräyksiä asteittain toteutettava yhteentoimivien suurnopeusjunien käyttämillä vanhoilla asemilla soveltamalla luvussa 7 kuvattuja toteutustapoja.

Laiturien korkeudet on mukautettava arvoon, jota käytetään sillä suurnopeusradalla, jolle uusitun ja liityntäradan liikenne pääasiassa kulkee.

Jos nykyinen tilanne ei mahdollista liikuntarajoitteisten henkilöiden helppoa kulkemista, junayhtiön on varattava heidän käyttöönsä apuvälineitä, jotka on kuvattava kyseisen radan infrastruktuurirekisterissä, jotta matkustajat saavat niistä tiedon. Nämä apuvälineet voivat olla:

- junaan nousemista helpottavia siirrettäviä luiskia,

- nostettavia laitureita.

4.3.3.27 Suurinopeuksisen liikenteen maanalaiset asemat

Maanalaisilla ja muilla tiloiltaan suljetuilla asemilla on huolehdittava siitä, ettei yleisöön kohdistu sellaisia vaarallisia suurella nopeudella liikkuvien junien aiheuttamia paineen tai ilmavirtojen vaikutuksia, joita liikkuvan kaluston YTE:ssä on kuvattu.

Painevaikutukset aiheutuvat maanalaisten asemien kulkukäytävien suljetuissa tiloissa esiintyvistä, junien synnyttämistä painevaihteluista. Tämän vuoksi tällaisia asemia käsitellään kuten tunneleita ja niihin pätevät määräykset, jotka on esitetty edellä maanalaisia rakenteita, kuten tunneleita ja katettuja leikkauksia käsittelevässä kohdassa 4.3.3.6.

Matkustajat saattavat joutua asemilla kahdenlaisten ilmavirtojen kohteeksi. Laiturien vierellä kulkevien junien aiheuttamat ilmavirrat ovat hyväksyttävissä rajoissa edellä matkustajalaitureita käsittelevässä elementissä (kohta 4.3.3.26) esitettyjen junien nopeusrajoitusten ansiosta. Toisaalta paine-erot junien kulkutunneleiden ja aseman muiden tilojen välillä saattavat aiheuttaa matkustajien kannalta sietämättömän voimakkaita ilmavirtoja.

Koska jokainen maanalainen asema on erilainen, ei voida antaa mitään yleistä ohjetta tämän ilmiön mittaamiseksi. Sen vuoksi asiaa on suunnitteluvaiheessa tutkittava, paitsi milloin aseman tilat voidaan erottaa painevaihteluiden kohteeksi joutuvista tiloista järjestämällä niihin suoraan ulkoilmaan johtavat aukot, joiden poikkipinta on vähintään puolet kulkutunnelin poikkipinnasta.

Muussa tapauksessa asemasta on tehtävä esitutkimus, jotta haitalliset ilman virtausnopeudet saadaan estettyä asiaa koskevien kansallisten määräysten mukaisesti.

Niillä maanalaisten asemien alueilla, joille matkustajilla on vapaa pääsy, kaikki laitteet, joita matkustajat voivat koskea, on suunniteltava siten, etteivät ne aiheuta sähköiskun vaaraa. Mikäli kohdassa 7.3 ei toisin määrätä, on näiden laitteiden osalta noudatettava julkisia tiloja koskevia määräyksiä, jotka on esitetty standardin EN 50 122-1 luvuissa 4 ja 5.

Paloturvallisuusmääräykset on selostettu kohdassa 4.2.3.1.3.

4.3.3.28 Maanpäällisten rakennelmien sähköiset ominaisuudet

Radan maanpäällisten rakenteiden, ts. kiskojen, ratapölkkyjen ja kiinnikkeiden on normaalioloissa sallittava seuraavien virtojen kulku:

- kulkuneuvon ja muuntoasemien väliset ajovirran paluuvirrat,

- ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän käyttämät merkinantovirrat.

Kiskojen teräslaadun ominaisuudet ovat normaalisti riittävät ajovirran paluujohtimena käytettäväksi. Radan on kuitenkin oltava energia-YTE:n vaatimusten mukainen käytettävän sähköistysjärjestelmän suhteen.

Jotta joidenkin ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmien tarvitsemat merkinantovirrat voidaan siirtää, saattaa olla tarpeen eristää kiskoparin kiskot toisistaan jossain määrin. Kiskojen kiinnitysjärjestelmä vaikuttaa tähän ominaisuuteen. Eri ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmillä saattaa olla erilaiset vaatimukset niiltä vaadittavien toimintojen mukaan. Jos kiinnitysjärjestelmä on hankittu yhtenä yhteentoimivuuden osatekijänä, on sille haettava vaatimustenmukaisuustodistus, ja jos se on integroitu johonkin infrastruktuuriosajärjestelmän elementtiin, on tarkastettava, että sen eristysarvot ovat ensinnäkin valmistajan ilmoituksen mukaiset ja toiseksi niiden arvojen mukaiset, jotka on ilmoittanut se ilmoitettu laitos, joka varmistaa, että tämä kiinnitysjärjestelmän ominaisuus on valitun ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän vaatimusten mukainen.

Tämän kiinnitysjärjestelmän ominaisuuden vaaditut arvot ja arviointimenettelyt on esitetty kohdassa 5 ja 6 kiskojen kiinnitysjärjestelmää käsittelevissä kohdissa.

5 YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1 YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÖIDEN MÄÄRITELMÄ

Direktiivin 96/48/EY 2 artiklan d kohdan mukaan:

yhteentoimivuuden osatekijät ovat "sellaisessa osajärjestelmässä olevia tai siihen tarkoitettuja perusosia, perusosien ryhmiä, osakokonaisuuksia tai kokonaisuuksia, josta Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatieverkon yhteentoimivuus on suoraan tai epäsuorasti riippuvainen".

Yhteentoimivuuden osatekijöitä käsitellään direktiivin 96/48/EY asiaa koskevissa määräyksissä ja ne on lueteltu tämän YTE:n liitteessä A.

Yhteentoimivuuden osatekijöihin sovelletaan suorituskykyvaatimuksia koskevia eritelmiä. Vaatimusten- tai tarkoituksenmukaisuuden arviointi suoritetaan tarkastamalla suorituskykyvaatimukset yhteentoimivuuden osatekijöiden avulla, ja vain poikkeustapauksissa käytetään käsitteellisiä tai pelkästään kuvailevia ominaisuuksia. Jäljempänä kuvatut yhteentoimivuuden osatekijöiden eritelmät ovat mahdollisimman tarkkaan niiden eurooppalaisten eritelmien mukaisia, jotka eurooppalaiset standardisointielimet CEN, CENELEC ja ETSI ovat komission pyynnöstä laatineet. Yhteentoimivuuden osatekijöiden eritelmät on laadittava suorituskykyvaatimusten perusteella ja vain poikkeustapauksissa voidaan tyytyä pelkästään kuvaileviin määreisiin.

5.2 INFRASTRUKTUURIOSAJÄRJESTELMÄN YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÖIDEN KUVAUS

Tässä yhteentoimivuuden teknisessä eritelmässä pidetään seuraavia yhteentoimivuuden elementtejä yhteentoimivuuden osatekijöinä riippumatta siitä, ovatko ne radan erillisiä osia vai osakokonaisuuksia. Tämän vuoksi jokaisen yhteentoimivan radan osakokonaisuuden, kuuluupa siihen kaikki tai vain osa seuraavassa luetelluista osatekijöistä, on oltava kaikkien asiaan liittyvien osatekijöiden eritelmien mukainen:

- kiskot (kohta 5.2.1: kiskon yläosan profiili ja kiskojen teräslaatu),

- kiskojen kiinnitysjärjestelmät (kohta 5.2.2),

- rata- ja vaihdepölkyt (kohta 5.2.3),

- vaihteet ja risteykset (kohta 5.2.4).

Seuraavissa kohdissa on kutakin mainittua osatekijää koskevat tekniset eritelmät.

5.2.1 Kiskot

Direktiivin liitteessä IV olevan 2 kohdan mukaan tämän yhteentoimivuuden osatekijän ominaisuudet ovat seuraavat:

- kiskon yläosan profiilissa on yläosan sivussa oltava suora osuus, joka on 1:20-1:17,2 kulmassa kiskon yläosan pystyakseliin nähden, ja sen jälkeen kiskon yläpintaa kohti mentäessä kaarevuudet, joiden säde on ensin 12,7 tai 13 mm, sitten 80 ja sitten 300 mm aina kiskon yläpään pystyakseliin asti,

- kiskon vähimmäispainon on oltava enemmän kuin 53 kg/m,

- kiskojen teräslaadun on oltava asiaa koskevan CEN-standardin mukainen.

Kiskojen eritelmät perustuvat seuraaviin ominaisuuksiin:

- tavallinen kiskotus:

- kyseeseen tulevat tämän YTE:n liitteessä K2 määritellyt kiskon yläosan profiilit,

- käytettävä kiskojen teräslaatu on eritelty tämän YTE:n liitteessä K1.

- vaihteissa ja risteyksissä käytettävät kiskot:

- kyseeseen tulevat tämän YTE:n liitteessä L2 A määritellyt kiskon yläosan profiilit,

- käytettävä kiskojen teräslaatu on eritelty tämän YTE:n liitteessä L1.

Kiskot-osatekijän tekniset tiedot ja sen testauksessa käytettävät menetelmät on selostettu tämän YTE:n liitteessä A.

Kiskot-osatekijän vaatimustenmukaisuuden arviointi on suoritettava YTE:n kohdan 6.1 määräysten mukaisesti.

5.2.2 Kiskojen kiinnitysjärjestelmät

Tätä yhteentoimivuuden osatekijää koskevat eritelmät, mukaan luettuina osatekijän liityntäkohtien määritelmät, ovat direktiivin liitteessä IV olevan 2 kohdan mukaisesti seuraavat:

- rakenteissa ja liikuntasaumoissa käytettäviä "liukuvia" kiinnitysjärjestelmiä lukuun ottamatta kiinnittimien tulee kestää yli 9 kN:n pituussuuntainen voima kiskojen liukumatta,

- toistuvan kuormituksen keston tulee olla vähintään sama kuin CEN-standardissa vaaditaan pääradan raiteilta (koekuormitus 70-80 kN riippuen aluslevyn jäykkyydestä),

- aluslevyn dynaaminen jäykkyys ei saa ylittää arvoa 600 MN/m radoilla, jotka ovat betonisten ratapölkkyjen päällä,

- kiinnittimien dynaaminen kokonaisjäykkyys ei saa ylittää arvoa 150 MN/m radoilla, jotka ovat betonilaattojen päällä,

- pienin vaadittava sähköisen vastuksen arvo on 5 k[

x3a9]; joissain ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmissä saattaa olla tarpeen käyttää suurempia vastusarvoja. Jäljempänä määritellyssä testissä saatu arvo on mainittava vaatimustenmukaisuustodistuksessa, ja sitä on pidettävä arvona, jolla yhteentoimivuus on osoitettu. Kiinnitysjärjestelmän sähköinen vastus on mitattava ja tuotetodistuksessa on mainittava valmistajan takaama eristysarvo, jotta hankintayksikkö voi varmistua järjestelmän yhteensopivuudesta valitun ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän kanssa,

- kaikkien kiinnitysjärjestelmien tulee hyväksyttävästi läpäistä käytön aikaisen toiminnan arviointi.

Ne kiskojen kiinnitysjärjestelmät -osatekijän liityntäkohdat, jotka on vaatimustenmukaisuuden arvioinnin yhteydessä tarkastettava, ovat kiskot, kiskon kallistuskulma, rata- tai vaihdepölkkyjen tyyppi sekä kuhunkin kyseeseen tulevaan ominaisuuteen liittyvät simuloidut kuormitukset. Kiskojen kiinnitysjärjestelmät -yhteentoimivuuden osatekijän toiminta on tarkastettava käyttäen kaikkia infrastruktuuriosajärjestelmässä käytettäviä kiskojen ja ratapölkkyjen yhdistelmiä.

Käytön aikaisen toiminnan arviointi on myös tehtävä näillä samoilla yhdistelmillä radalla, jossa nopeimpien junien nopeus on vähintään 160 km/t ja liikkuvan kaluston suurin akselipaino vähintään 170 kN ja jossa vähintään kolmasosa testattavista kiinnitysjärjestelmistä on asennettu kaarteisiin.

5.2.3 Rata- ja vaihdepölkyt

Tätä yhteentoimivuuden osatekijää koskevat eritelmät ovat seuraavat:

- sepelikerroksen päälle rakennetulla radalla käytettävien rata- tai vaihdepölkkyjen painon on oltava vähintään 220 kg,

- betonisten ratapölkkyjen pituuden on oltava vähintään 2,25 metriä.

Osatekijään sovellettavien testimenetelmien yksityiskohtainen kuvaus on tämän YTE:n liitteessä A.

Rata- ja vaihdepölkyt -osatekijän vaatimustenmukaisuuden arviointi on suoritettava kohdan 6.1 määräysten mukaisesti.

5.2.4 Vaihteet ja risteykset

Vaihteet ja risteykset ovat maanpäällisten rakenteiden osakokonaisuuksia. Niihin sisältyy joitain edellä mainittuja yhteentoimivuuden osatekijöitä, ja niiden omia rakenteellisia ominaisuuksia voidaan arvioida yhteensopivuuden kannalta.

Tätä yhteentoimivuuden osatekijää koskevat eritelmät ovat seuraavat:

- vaihteiden ja risteyksien kiskojen on oltava vastaavan yhteentoimivuuden osatekijän (kiskot) mukaiset,

- vaihteissa ja risteyksissä varsinaisten vaihteiden ja risteyskohtien ulkopuolella käytettävän tavallisen kiskotuksen kiinnitysjärjestelmien on oltava vastaavan yhteentoimivuuden osatekijän (kiskojen kiinnitysjärjestelmät) mukaiset,

- toiminnallisten teoreettisten mittojen, nimittäin risteyksien laippauran leveyden, risteyksien ja vastakiskon välisen ohjausvälin, vastakiskon ja risteyksien siipikiskon välisen etäisyyden, vastakiskon korotuksen ja raideleveyden on oltava mitoituksen ja toleranssien osalta seuraavien kohdassa 4.3.3 esitettyjen vaatimusten mukaiset: vaihteet ja risteykset: toimintaa koskevat vaatimukset (kohta 4.3.3.20) sekä raideleveys ja toleranssit (kohta 4.3.3.10),

- valmistajan on määriteltävä seuraavat kunkin vaihde- ja risteystyypin käyttöön liittyvät tekniset tiedot:

- sen mukaan, käytetäänkö niitä suorassa vai kaarevassa kiskotuksen kohdassa, on suurimman erkanevilla raiteilla sallitun nopeuden oltava kohdan 4.3.3.8 b elementille (kallistusvajaus vaihteista erkanevilla raiteilla) annettujen asiaa koskevien eritelmien mukaiset: kallistusvajaus vaihteista erkanevilla raiteilla ei saa ylittää 85 tai 100 millimetriä riippuen kyseiselle kohdalle tarkoitetusta ajonopeudesta,

- suoraan jatkuvalla raiteella käytettävä enimmäisnopeus on määrättävä sen mukaan, onko vaihteessa kääntyvä kielikisko, sekä kiskon kallistuskulman mukaan kohdassa 4.3.3 näille kahdelle elementille (vaihteet ja risteykset: toimintaa koskevat vaatimukset, kohta 4.3.3.20) ja (kiskon kallistuskulma, kohta 4.3.3.11) annettujen eritelmien mukaisesti.

Vaihteet ja risteykset -osatekijän eritelmät perustuvat seuraaviin ominaisuuksiin:

Vaihteissa ja risteyksissä olevassa tavallisessa kiskotuksessa käytettävät kiskot ja kiskojen kiinnitysjärjestelmät:

näitä osia koskevat eritelmät ja standardit on määritelty kyseisiä osatekijöitä käsittelevissä kohdissa,

tämän osajärjestelmän ominaisuuksien eritelmä:

- rakenteelliset mitat on esitetty tämän YTE:n kohdassa 4.3.3.20,

- toimintaehdot erkanevan raiteen yli ajamiselle on annettu tämän YTE:n kohdassa 4.3.3.

Vaihteet ja risteykset -osatekijän tekniset tiedot ja sen testauksessa käytettävät menetelmät on selostettu tämän YTE:n liitteessä A.

Vaihteet ja risteykset -osatekijän vaatimustenmukaisuuden arviointi on suoritettava YTE:n kohdan 6.1 määräysten mukaisesti.

6 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI

6.1 YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

6.1.1 Vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyt (moduulit)

Tämän YTE:n kohdassa 5 määriteltyjen yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointi on tehtävä käyttäen tämän YTE:n liitteessä C määriteltyjä moduuleja.

Tämän YTE:n kohdassa 5 määriteltyjen yhteentoimivuuden osatekijöiden eli kiskojen, kiskojen kiinnittimien, rata- ja vaihdepölkkyjen sekä vaihteiden ja risteyksien vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyt sekä testimenetelmien kuvaukset on esitetty tämän YTE:n liitteessä A.

Sikäli kuin tämän YTE:n liitteessä C määritellyissä moduuleissa ja kyseeseen tulevan menettelyn yhteydessä niin edellytetään, yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arvioinnin suorittaa se ilmoitettu laitos, jolle valmistaja tai tämän yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja on jättänyt hakemuksen.

Yhteentoimivuuden osatekijän valmistajan tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus tai EY:n käyttöönsoveltuvuusvakuutus direktiivin 96/48/EY 13 artiklan 1 kohdan ja direktiivin liitteessä IV olevan 3 luvun mukaisesti, ennen kuin yhteentoimivuuden osatekijä voidaan saattaa markkinoille. EY:n käyttöönsoveltuvuusvakuutus vaaditaan infrastruktuuriosajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijöistä ainoastaan kiskojen kiinnitysjärjestelmille.

Jos infrastruktuuriosajärjestelmään sisällytettävälle osatekijälle ei ole annettu EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutusta tai EY:n käyttöönsoveltuvuusvakuutusta joko siksi, että sen ominaisuudet poikkeavat YTE:ssä määrätyistä ominaisuuksista (uudet tuotteet) tai siksi, että täytetyt tekniset vaatimukset eivät ole samat kuin kyseiselle arvioitavalle osatekijälle liitteessä A kuvatut, vaatimustenmukaisuuden arviointi on suoritettava jäljempänä kohdassa 6.2 esitettyjen osajärjestelmää koskevien määräysten mukaisesti. Ilmoitetun laitoksen on erityisesti tarkistettava, että arvioitavana olevan osatekijän ominaisuudet ja soveltuvuus käyttöön ovat niiden luvussa 4 esitettyjen määräysten mukaisia, jotka kuvaavat osatekijältä vaadittavia toimintoja osajärjestelmässä. Edellyttäen, että infrastruktuurihankkeen tarkastuksen yhteydessä on saatu myönteinen osatekijää koskeva arviointi, voidaan tämä osatekijä sisällyttää muihin hankkeisiin, jos sen liityntäkohdat näissä sovelluksissa ovat identtiset alkuperäisen sovelluksen kanssa.

Tässä tapauksessa ne osatekijän ominaisuudet ja tekniset tiedot, jotka vaikuttavat osajärjestelmälle määrättyihin vaatimuksiin, on kuvattava liityntäkohtineen täydellisesti tämän alkutarkastuksen yhteydessä, jotta niiden sopivuutta osajärjestelmän osatekijänä voidaan arvioida tarkemmin. Tämän osatekijän vaatimustenmukaisuuden lisäarviointi on suoritettava jäljempänä 6.1.2.1 (uudet tuotteet) kuvattuja moduuleja käyttäen.

6.1.2 Moduulien käyttö

6.1.2.1 Vaatimustenmukaisuuden arviointi

Vakiintuneet tuotteet

Kunkin infrastruktuuriosajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijän liitteen A vaatimukset täyttävänä arviointimenettelynä on valmistajan tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan käytettävä sisäisen tuotannonvalvonnan menettelyä (moduuli A), joka on esitetty kaikki suunnittelu- ja tuotantovaiheet kattavana tämän YTE:n liitteessä C, kohdassa C.2.

Vaatimustenmukaisuuden arviointiin on sisällyttävä ne vaiheet ja ominaisuudet, jotka on tämän YTE:n liitteessä A olevissa taulukoissa A.1-A.4 merkitty X:llä.

Uudet tuotteet

Sellaisen infrastruktuuriosajärjestelmän osatekijän lisäarviointia varten, jonka ominaisuudet eroavat liitteessä A kuvatuista, mutta joka on aiemmin läpäissyt infrastruktuuriosajärjestelmän tarkastusmenettelyn ja jota käytetään uudessa osajärjestelmässä siten, että sen liityntäkohdat ovat identtiset aiemman sovelluksen kanssa, valmistaja tai tämän valtuuttama, yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja voi valita jonkin seuraavista vaihtoehdoista:

- tämän YTE:n liitteessä C olevassa kohdassa C.3 esitetty suunnittelu- ja kehitysvaiheen tarkastusmenettely (moduuli B) yhdistettynä tämän YTE:n liitteessä C olevassa kohdassa C.4 esitettyyn tuotannon laadunvarmistusmenettelyyn (moduuli D), tai

- tämän YTE:n liitteessä C olevassa kohdassa C.3 esitetty suunnittelu- ja kehitysvaiheen tarkastusmenettely (moduuli B) yhdistettynä tämän YTE:n liitteessä C olevassa kohdassa C.5 esitettyyn tuotannon tarkastusmenettelyyn (moduuli F), tai

- tämän YTE:n liitteessä C olevassa kohdassa C.6 esitetty, kaikkia vaiheita koskeva täydellinen laadunvarmistus- ja suunnitteluvaiheen tarkastusmenettely (moduuli H2).

Moduuli H2 voidaan valita vain, jos valmistajalla on käytössään ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma laatujärjestelmä, joka kattaa suunnittelun, tuotannon, tuotteen lopullisen tarkastuksen ja testauksen.

Vaatimustenmukaisuuden arviointiin on sisällyttävä ne vaiheet ja ominaisuudet, jotka on tämän YTE:n liitteessä A olevissa taulukoissa A.1-A.4 merkitty X:llä; näin on merkitty ne uusien tuotteiden ominaisuudet, jotka vaikuttavat osajärjestelmän YTE:n luvussa 4 määriteltyihin ominaisuuksiin ja jotka on tarkastettu kokonaisen osajärjestelmän aiemman arvioinnin yhteydessä kohdan 6.2 mukaisesti sekä täydellisesti kuvattu ja eritelty tätä ensimmäistä sovellusta varten.

6.1.2.2 Käyttöönsoveltuvuuden arviointi

Kiskojen kiinnitysjärjestelmän, joka on infrastruktuuriosajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijä, käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on käytettävä tämän YTE:n liitteessä C olevan kohdan C.7 mukaista käyttökokemuksiin perustuvaa tyyppihyväksyntää (moduuli V).

6.1.2.3 Arviointimenettelyjen määrittely

Arviointimenettelyt on määritelty tämän YTE:n liitteessä C.

6.2 INFRASTRUKTUURIOSAJÄRJESTELMÄ

6.2.1 Arviointimenettelyt (moduulit)

Hankintayksikön tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan pyynnöstä ilmoitettu laitos suorittaa EY-tarkastuksen direktiivin 96/48/EY 18 artiklan 1 kohdan ja liitteen VI mukaisesti sekä noudattaen tämän YTE:n liitteessä C määriteltyjen asiaa koskevien moduulien määräyksiä.

Jos hankintayksikkö kykenee osoittamaan, että yhteentoimivuuden osatekijöiden testit tai tarkastukset ovat antaneet hyväksyttävän tuloksen edellisten hakemusten yhteydessä, nämä arvioinnit jäävät voimaan myös uutta hakemusta koskien, ja ilmoitetun laitoksen on otettava ne huomioon vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa.

Infrastruktuuriosajärjestelmän EY-tarkastuksessa käytettävät arviointimenettelyt sekä testimenettelyjen tekniset tiedot ja kuvaukset on lueteltu tämän YTE:n liitteessä B olevissa taulukoissa B.1-B.10.

Infrastruktuuriosajärjestelmän EY-tarkastuksessa on otettava huomioon sen liityntäkohdat muihin Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän osajärjestelmiin, sikäli kuin ne on määritelty tässä YTE:ssä.

Hankintayksikön on laadittava infrastruktuuriosajärjestelmän EY-tarkastusvakuutus direktiivin 96/48/EY 18 artiklan 1 kohdan ja liitteen V mukaisesti.

6.2.2 Moduulien käyttö

Hankintayksikkö tai tämän valtuuttama edustaja yhteisön alueella voi valita infrastruktuuriosajärjestelmän tarkastusmenettelyksi toisen seuraavista:

- yksikkötarkastusmenettely (moduuli SG), joka on selostettu tämän YTE:n liitteessä C olevassa kohdassa C.8, tai

- täydellinen laadunvarmistus ja suunnitteluvaiheen tarkastusmenettely (moduuli SH2), joka on selostettu tämän YTE:n liitteessä C olevassa kohdassa C.9.

Moduuli SH2 voidaan valita vain, jos käytössä on tarkastettavaksi esitettävään osajärjestelmään vaikuttavat toiminnot (suunnittelu, valmistus, kokoonpano, asennus) kattava ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma laatujärjestelmä, joka kattaa suunnittelun, tuotannon, tuotteen lopullisen tarkastuksen ja testauksen.

Arvioinnin on katettava tämän YTE:n liitteen B taulukoissa B.1-B.10 esitetyt vaiheet ja ominaisuudet.

Jos infrastruktuuriosajärjestelmän kaikkia toimintoja ei saada aikaan tässä YTE:ssä määriteltyjen yhteentoimivuuden osatekijöiden integroinnilla, vaan käyttäen muita komponentteja, joita ei ole tässä YTE:ssä määritelty yhteentoimivuuden osatekijöiksi, on osajärjestelmässä tällöin käytettävien ratkaisujen vertailukelpoisuus tarkastettava osajärjestelmän tarkastusvaiheessa taulukoiden B.7 ja B.8 mukaisesti.

6.3 EY-TARKASTUS JA INFRASTRUKTUURIOSAJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO

Infrastruktuuriosajärjestelmän EY-tarkastuksessa otetaan huomioon sen yhteensopivuus Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän kokonaisuuden kanssa, jonka osa se on.

Oikeus ottaa osajärjestelmä käyttöön on annettava jäsenvaltiolle direktiivin 96/48/EY 14 artiklan mukaisesti ja noudattaen direktiivin liitteessä VI esitettyä menettelyä.

6.3.1 Radan vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen

Hankintayksikön, sen edustajan tai infrastruktuurin haltijan on jäsenvaltion asianmukaisen viranomaisen kanssa määriteltävä ne käytännön toimet ja eri vaiheet, jotka ovat tarpeen hankkeen käyttöön ottamiseksi ajallaan ja vaaditulla suoritustasolla. Näihin vaiheisiin saattaa sisältyä siirtymävaiheita, joissa hanke otetaan käyttöön alennetulla suoritustasolla. Varsinkin radoilla, joiden alla on sepelikerros, saattaa olla tarpeen edetä useissa kaupallista liikennettä edeltävissä vaiheissa käyttäen alhaisempaa nopeutta ja lisätä sen jälkeen nopeutta asteittain kokonaisliikennesuoritteen mukaan, mahdollisesti vahvistaen samalla radan rakennetta.

Ennen kuin suurille nopeuksille rakennetun radan infrastruktuuri otetaan käyttöön ja ottaen huomioon mitä edellä on sanottu vaiheittaisesta käyttöönotosta, on radalla suoritettava yksi tai useampia koeajoja, jotta varmistetaan, että se soveltuu mekaanisesti nykyisessä kunnossaan suurinopeuksiseen liikenteeseen.

Koeajot on suoritettava kaupalliseen liikenteeseen tarkoitetulla junalla, jonka mekaaniset ominaisuudet noudattavat mahdollisimman tarkasti yhteentoimiville junille määriteltyjä ominaisuuksia, tai junalla, jonka direktiivin 96/48/EY mukaisuus on tarkastettu osajärjestelmänä. Koeajot on ajettava nopeuksilla, joita lisätään liikkuvan kaluston YTE:ssä kulkuneuvojen hyväksymiskokeille määrättyjen edellytysten mukaisesti. Radan käyttöönotosta tämän YTE:n 6.2.4 kohdan mukaisesti vastaavan jäsenvaltion on määritettävä tämän kokeen aikana mitattavat ja myöhemmin analysoitavat parametrit sekä arvot, jotka niiden on saavutettava, jotta rata voidaan avata liikenteelle.

Niihin on sisällyttävä vähintään seuraavat parametrit:

- junan kulkusuunnassa ensimmäisen telirungon tai yksiakselisen telin keskeltä ja vedettävän vaunun telin keskeltä mitatut poikittaiskiihtyvyydet,

- junan ensimmäisen, viimeisen ja keskiosassa olevan vaunun rungon poikittaiskiihtyvyys mitattuna mahdollisimman läheltä teliä tai yksiakselista teliä.

Ne raja-arvot, jotka jäsenvaltio määrittelee näille parametreille radan liikennöintiluvan myöntämistä varten, eivät saa ylittää arvoja, jotka on määritelty CEN-standardissa prENV 256016 (tällä hetkellä ehdotus eurooppalaiseksi standardiksi: CEN/TC 256 N 368, julkaistu 22.3.1999, tai määrelehti UIC 518, 2. painos, julkaistu 1.10.1999).

Uusittaessa vanhoja ratoja voidaan myös tehdä samantapaisia kokeita, mikäli niitä pidetään tehdyt muutostyöt huomioon ottaen tarpeellisina. Kokeita voidaan myös tehdä liittyen tiettyihin vaatimuksiin, joista liikennöintiluvan antava viranomainen on ilmoittanut hankintayksikölle tai infrastruktuurin haltijalle.

7 INFRASTRUKTUURI-YTE:N TOTEUTTAMINEN

7.1 TÄMÄN YTE:N SOVELTAMINEN KÄYTTÖÖN OTETTAVIIN SUURTEN NOPEUKSIEN RATOIHIN

Niihin suurten nopeuksien ratoihin, jotka kuuluvat tämän YTE:n maantieteelliseen sovellusalaan (ks. kohta 1.2) ja jotka otetaan käyttöön tämän YTE:n voimaantulon jälkeen, pätevät luvut 2-6 kokonaisuudessaan sekä mahdollisesti jäljempänä kohdassa 7.3 esitetyt erityismääräykset.

7.2 TÄMÄN YTE:N SOVELTAMINEN JO KÄYTÖSSÄ OLEVIIN SUURTEN NOPEUKSIEN RATOIHIN

Jo käytössä olevien infrastruktuurilaitteistojen osalta tätä YTE:ä sovelletaan tämän päätöksen 3 artiklassa määrättyihin osiin. Tässä nimenomaisessa asiayhteydessä se liittyy perimmältään sellaisen siirtymästrategian soveltamiseen, jonka mukaisesti vanhat laitteistot voidaan taloudellisesti perusteltavissa olevalla tavalla mukauttaa perintöperiaate huomioon ottaen.

7.2.1 Työn typologia

Vanhojen ratojen muuttaminen tämän YTE:n mukaisiksi synnyttää suuria investointikustannuksia ja on sen vuoksi pakko suorittaa vaiheittain.

Infrastruktuuriosajärjestelmän osien odotettavissa olevat käyttöiät huomioon ottaen saadaan seuraava luettelo osista, järjestettynä niiden muuttamiseen liittyvien vaikeuksien mukaan alenevaan järjestykseen:

Maa- ja vesirakennustyöt

- radan suoruus (kaarteiden säde, raiteiden keskipisteiden välinen etäisyys, ylä- ja alamäkien jyrkkyydet),

- tunnelit (ulottuma ja poikkileikkauksen pinta-ala),

- rautateiden rakenteet (pystysuorien voimien kantokyky),

- maantierakenteet (ulottumat),

- asemat (matkustajalaiturit).

Ratojen maanpäälliset rakenteet

- vaihteet ja risteykset,

- normaalin kiskotuksen maanpäälliset rakenteet.

Muut laitteet

Näiden kolmen ryhmän kohdalla infrastruktuurin haltija menettelee seuraavasti:

7.2.2 Maa- ja vesirakennustöitä koskevat parametrit ja eritelmät

Näitä yhdenmukaistetaan ratojen suorituskyvyn parantamiseksi tehtävien suurten parannushankkeiden yhteydessä.

Infrastruktuurin maa- ja vesirakennustöiden elementteihin liittyy eniten rajoituksia, sillä usein niitä voidaan muuttaa vain tehtäessä täydellisiä rakenteiden uudelleenjärjestelyjä (rakenteet, tunnelit, maansiirtotyöt).

Asemilla tulisi laitureiden korkeuden ja pituuden vaatimustenmukaisuuden osalta ottaa myös huomioon se, että yhteentoimivien junien käyttöön varataan riittävä määrä raiteita, sekä se, että liikuntarajoitteisia henkilöitä varten on käytettävissä apulaitteita. Kunkin aseman suurnopeusliikenteelle tarkoitetut laiturit muutetaan samankorkuisiksi uusimishankkeen yhteydessä.

7.2.3 Maanpäällisiä rakenteita koskevat parametrit ja ominaisuudet

Nämä ovat osittaisten muutostöiden kannalta vähemmän kriittisiä joko siksi, että niitä voidaan vähitellen muuttaa maantieteellisesti rajatuilla alueilla tai siksi, että tiettyjä osia voidaan muuttaa riippumatta siitä kokonaisuudesta, johon ne kuuluvat.

Niitä yhdenmukaistetaan ratojen suorituskyvyn parantamiseksi tehtävien suurten parannushankkeiden yhteydessä.

On mahdollista vähitellen korvata vähitellen kaikki tai osa maanpäällisten rakenteiden elementeistä sellaisilla, jotka ovat YTE:n mukaisia. Tällaisissa tapauksissa on otettava huomioon, että mikään näistä elementeistä ei erillään tarkasteltuna takaa kokonaisuuden vaatimustenmukaisuutta: se voidaan todeta vain kokonaisuutena, ts. kun kaikki sen elementit on saatettu YTE:n mukaisiksi.

Tässä tapauksessa saatetaan tarvita välivaiheita, jotta maanpäälliset rakenteet pysyvät muita osajärjestelmiä (ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä sekä energiaosajärjestelmä) koskevien määräysten mukaisina sekä yhteensopivina muiden kuin tässä YTE:ssä käsiteltävien junien kulun kanssa.

7.2.4 Erilaisia laitteita koskevat parametrit ja ominaisuudet

Nämä yhdenmukaistetaan kyseisiä asemia käyttävien junayhtiöiden ilmaisemien tarpeiden mukaisesti.

7.2.5 Nopeus siirtymäajan kriteerinä

Voidaan myös ottaa huomioon se, että valitut suoritustasot ja niistä erityisesti rataosuudella käytettävä nopeus ovat mahdollisia parametreja radan tilapäisessä sopeuttamisessa yhteentomivuuden eritelmiin, jolloin niitä voidaan näiden parametrien funktiona muuttaa. Tämän vaihtoehdon, joka sallii rataosuuden avaamisen tilapäisesti, ei kuitenkaan saa antaa olla esteenä sille, että suurimmat, rataverkon suorituskyvyn kannalta parhaat nopeudet otetaan käyttöön myöhemmin kohtuullisessa aikataulussa

7.2.6 Menettely kuumakäynti-ilmaisinten osalta

Kohdassa 4.3.3.24 määriteltyjen kuumakäynti-ilmaisimien osalta tulisi noudattaa seuraavassa esitettyä siirtymäajan menettelyä.

7.2.6.1 Tilapäinen ajanjakso, jonka aikana ei ole olemassa kelpuutettuja junaan asennettavia turvajärjestelmiä

Tänä aikana tulisi infrastruktuurin haltijan hoitaa laakeripesien tarkkailu radan vierustalle asennettuja laitteita käyttäen. Junayhtiön, joka haluaa liikennöidä näissä oloissa (ei junaan asennettuja turvalaitteita), tulisi ottaa yhteyttä infrastruktuurin haltijaan varmistaakseen, että käytettävillä valvontalaitteilla todella voidaan valvoa yhtiön junien laakeripesiä aiottuun liikenteeseen nähden riittävän usein.

7.2.6.2 Lopullinen tilanne, jossa suurnopeusjunissa on ilmaisinjärjestelmät ja radanvarressa olevia järjestelmiä ylläpidetään muiden junien laakeripesien tarkkailua varten

Kyseisen radan infrastruktuurin haltijan tulisi ottaa valvontajärjestelmä käyttöön siten, ettei yhteentoimivien junien kulku siellä, missä laakeripesien valvonta on järjestetty juniin asennetuilla laitteilla, häiriinny radan varressa olevien laitteiden johdosta.

Tämä voidaan saada aikaan seuraavasti:

- joko tunnistamalla ja erottelemalla erityyppiset radalla kulkevat junat niiden kulkiessa radan varressa olevien laitteiden ohi,

- tai varmistamalla, että radan varressa olevien laitteiden käyttämät mittausperusteet ovat yhteensopivat juniin asennettujen järjestelmien perusteiden kanssa. Tällöin radan varressa olevan järjestelmän havainnot toimivat vahvistuksena juniin asennettujen laitteiden havainnoille, ja kyseessä olevan infrastruktuurin hoitaja ja sitä käyttävä junayhtiö voivat erikseen sopia, miten tätä vahvistusta käytetään.

7.3 MAAKOHTAISET ERIKOISTAPAUKSET

Seuraavassa luetelluissa erikoistapauksissa on sallittua soveltaa tiettyjä poikkeavia määräyksiä. Nämä erikoistapaukset on jaettu kahteen ryhmään: poikkeusmääräykset ovat voimassa joko pysyvästi (P-tapaukset) tai tilapäisesti (T-tapaukset). Tilapäistyyppisten tapausten osalta suositellaan, että tavoitteena oleva järjestelmä saadaan käyttöön joko vuoteen 2010 mennessä (T1-tapaukset), mikä on 23 heinäkuuta 1996 tehdyssä yhteisön suuntaviivoja Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi koskevassa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1692/96/EY asetettu tavoite, tai vuoteen 2020 mennessä (T2-tapaukset).

7.3.1 Saksan rataverkon erityispiirteitä (P-tapauksia)

Ala- ja ylämäkien enimmäisjyrkkyydet

Kölnin ja Frankfurtin (Rhein-Main) välisellä suurnopeusradalla ala- ja ylämäkien enimmäisjyrkkyys on 40 [permil ].

Virroittimen ulottuma

Vanhoilla radoilla, jotka on uusittu suuria nopeuksia varten, liityntäradoilla ja asemilla infrastruktuurin ulottuma on valittava vastaamaan virroittimen leveyttä 1 950 mm.

7.3.2 Itävallan rataverkon erityispiirteitä

Virroittimen ulottuma (T1-tapaus)

Vanhoilla radoilla, jotka on uusittu suuria nopeuksia varten, liityntäradoilla ja asemilla infrastruktuurin ulottuma on valittava vastaamaan virroittimen leveyttä 1 950 mm.

7.3.3 Tanskan rataverkon erityispiirteitä

Matkustajalaiturien ja seisontaraiteiden vähimmäispituus (P-tapaus)

Tanskan rautatieverkon radoilla matkustajalaiturien ja seisontaraiteiden vähimmäispituus on alennettu 320 metriin.

7.3.4 Espanjan rataverkon erityispiirteitä

Raideleveys (P-tapaus)

Lukuun ottamatta Madridin ja Sevillan välillä sekä Madridin ja Barcelonan ja Ranskan rajan välillä kulkevia suurten nopeuksien ratoja Espanjan rataverkon kiskotus on tehty käyttäen raideleveyttä 1668 mm.

Virroittimen ulottuma (P-tapaus)

Vanhoilla, suuria nopeuksia varten rakennetuilla tai uusituilla radoilla, liityntäradoilla ja asemilla infrastruktuurin ulottuma on valittava vastaamaan virroittimen leveyttä 1950 mm.

Vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen etäisyys (P-tapaus)

Vanhoilla radoilla, jotka on uusittu suuria nopeuksia varten ja liityntäradoilla vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välistä etäisyyttä voidaan vähentää 3,808 m:n nimellismittaan.

7.3.5 Suomen rataverkon erityispiirteitä (P-tapauksia)

Raideleveys

Suomen rautatieverkon radat on kiskotettu käyttäen raideleveyttä 1524 mm.

Aukean tilan ulottuma

Aukean tilan vähimmäisulottuman on sallittava sellaisten junien kulku, joiden kuormaulottuma on FIN 1(2).

Virroittimen ulottuma

Ajojohdon normaali korkeus on 6150 mm.

Matkustajalaiturien ja seisontaraiteiden vähimmäispituus

Suomen rautatieverkon radoilla matkustajalaiturien ja seisontaraiteiden käyttökelpoisen osan vähimmäispituus on 350 metriä.

Laituri

Radan keskikohdan ja laiturin reunan välinen etäisyys on 1800 mm.

7.3.6 Ison-Britannian rataverkon erityispiirteitä (P-tapauksia)

Laiturien korkeus

Ison-Britannian uusittujen ratojen laitureilla on vakiokorkeus 915 mm + 0/-50 mm. Laiturin etäisyys radasta vaakatasossa mitattuna on valittava siten, että se sopii mahdollisimman hyvin kuormaulottuman UK1(3) mukaisten junien portaisiin.

Laiturien vähimmäispituus

Ison-Britannian rataverkon uusittujen ratojen laiturien vähimmäispituus on lyhennetty 300 metriin, missä on huomioitu rataverkon uusituilla radoille kulkevien junien enimmäispituus 320 m.

Seisontaraiteet: vähimmäispituus

Ison-Britannian rataverkon uusittujen ratojen seisontaraiteiden pituutta voidaan rajoittaa siten, että niille mahtuvat junat, joiden enimmäispituus on 320 metriä.

Aukean tilan ulottuma

Ison-Britannian rataverkon uusittujen ratojen aukean tilan vähimmäisulottuman on sallittava sellaisten junien kulku, joiden kuormaulottuma on UK 1.

Virroittimen ulottuma

Vanhoilla radoilla, jotka on uusittu suuria nopeuksia varten, ja niiden liityntäradoilla on ajojohdon normaalikorkeus 4720 mm (vähintään 4170 mm ja enintään 5940 mm).

Vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen etäisyys

Pienin vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen nimellisetäisyys Ison-Britannian uusituilla radoilla on 3165 mm.

7.3.7 Kreikan rataverkon erityispiirteitä

Raideleveys

Välillä Ateena-Patras kulkeva rata on kiskotettu käyttäen raideleveyttä 1000 mm. Se aiotaan muuttaa vähitellen raideleveydelle 1435 mm (T2-tapaus).

Aukean tilan ulottuma

Aukean tilan ulottuma on tietyillä Ateena-Thessaloniki-Idomeni-radan osuuksilla rajoitettu arvoon GA tai GB (P-tapaus).

7.3.8 Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin rataverkon erityispiirteitä (P-tapauksia)

Aukean tilan ulottuma

Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin radoilla käytettävä aukean tilan vähimmäisulottuma on aukean tilan Irlannin standardiulottuma IRL 1(4).

Raideleveys

Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin rataverkon radat on kiskotettu käyttäen raideleveyttä 1602 mm. Neuvoston direktiivin 96/48/EY 7 artiklan b kohdan nojalla uusissa Irlannin tasavallassa ja Pohjois-Irlannissa toteutettavissa ratahankkeissa käytetään tätä samaa raideleveyttä.

Kaarteen vähimmäissäde

Koska raideleveys 1602 mm säilytetään, eivät tämän YTE:n kaarteen vähimmäissädettä ja siihen liittyviä elementtejä (radan kallistusta ja kallistusvajausta) koskevat määräykset koske Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin rataverkkoja.

Matkustajalaiturien ja seisontaraiteiden vähimmäispituus

Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin rataverkon radoilla suurnopeusjunien käyttämien matkustajalaiturien ja seisontaraiteiden pienin käyttökelpoinen pituus on 215 m.

Laiturien korkeus

Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin rataverkon radoilla laitureiden suunnittelukorkeus on 915 mm. Laiturien korkeudet on valittava siten, että ne sopivat mahdollisimman hyvin kuormaulottuman IRL 1 mukaisten junien portaisiin.

Vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen etäisyys

Vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välistä vähimmäisetäisyyttä on Irlannin tasavallassa ja Pohjois-Irlannissa lisättävä, ennen kuin radat uusitaan, jotta kohtaavien junien väliin jää turvallinen tila.

7.3.9 Alankomaiden rataverkon erityispiirteitä

Laiturien korkeus

II- ja III-tyypin radoilla laiturien korkeus on 840 mm.

7.3.10 Portugalin rataverkon erityispiirteitä

Raideleveys II- ja III-tyypin radoilla on 1668 mm (P-tapaus).

7.3.11 Ruotsin rataverkon erityispiirteitä (P-tapaukset)

Laiturien vähimmäispituus

Niillä radoilla, joilla liikenne on vähäistä, laiturien vähimmäispituus on lyhennetty 225 metriin.

Seisontaraiteet: vähimmäispituus

Seisontaraiteiden pituutta voidaan rajoittaa siten, että niille mahtuu enintään 225 metrin pituinen juna.

7.4 TAVOITTEENA OLEVASTA OSAJÄRJESTELMÄSTÄ POIKKEAVAT ERIKOISTAPAUKSET

Kun edellä kohdassa 7.3 esitettyihin erikoistapauksiin liittyviä määräyksiä sovelletaan, hankinnasta päättävän yhteisön tai, tapauksesta riippuen, infrastruktuurin haltijan on varmistettava, että tässä YTE:ssä tavoitteeksi asetettujen ominaisuuksien saavuttaminen myöhemmin on mahdollista.

Tämä määräys koskee erityisesti seuraavia parametrejä:

- laiturien pituudet: asemien sijainti valitaan siten, että yli 400 metrin pituus tulee mahdolliseksi,

- virroittimen ulottuma: joissakin tapauksissa on projektin suunnitteluvaiheessa valittu tasavirran käyttö taloudellisista syistä. Näissä tapauksissa hankinnasta päättävän yhteisön tai, tapauksesta riippuen, infrastruktuurin haltijan on varmistettava, että virroittimen ulottuma on sellainen, että myöhemmin voidaan helposti siirtyä vaihtovirran käyttöön, mikä parantaa junien suorituskykyä.

7.5 SUOSITUKSIA

7.5.1 Liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkumiseen liittyvät ominaisuudet (parametri 22)

Kohdan 4.1.9 määräysten lisäksi infrastruktuurissa on otettava huomioon COST 335 -prosessista seuraavat lakimääräiset vaatimukset.

(1) Kiskojen lämpötila nousee 0,035 °C jarrutusvoiman kilonewtonia kohden; tapauksessa 1 kuvattu tilanne nostaa siis (molempien) kiskojen lämpötilaa noin 6 °C junaa kohden.

(2) Ks. liite N.

(3) Ks. liite M.

(4) Ks. liite O.

LIITE A

INFRASTRUKTUURIOSAJÄRJESTELMÄN YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

A.1 Liitteen soveltamisala

Tässä liitteessä kuvataan infrastruktuuriosajärjestelmän yhteentoimivuuden kiskot-osatekijän vaatimustenmukaisuuden arviointi.

A.2 Arvioitavat ominaisuudet, testausmenetelmät ja moduulit

Suunnittelu-, tuotanto- ja kokoonpanovaiheessa arvioitavat yhteentoimivuuden osatekijöiden ominaisuudet kuvataan seuraavissa kohdissa A.3-A.7.

Taulukoissa A.1-A.4 on merkitty X:llä ne suunnittelu- ja tuotantovaiheet, joita arviointimenettely koskee.

A.3 Tavallisen kiskotuksen sekä vaihteiden ja risteyksien kiskot

Taulukko A.1

Yhteentoimivuuden kiskot-osatekijän arviointi EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutusta varten

>TAULUKON PAIKKA>

Ei-maininta taulukossa tarkoittaa, että kyseistä kohtaa ei sovelleta.

A.4 Kiskojen kiinnitysjärjestelmät

Taulukko A.2

Yhteentoimivuuden kiskojen kiinnitysjärjestelmät -osatekijän arviointi EY:n vaatimustenmukaisuus- ja käyttöönsoveltuvuusvakuutuksia varten

>TAULUKON PAIKKA>

Ei-maininta taulukossa tarkoittaa, että kyseistä kohtaa ei sovelleta.

A.5 Rata- ja vaihdepölkyt

Taulukko A.3

Yhteentoimivuuden rata- ja vaihdepölkyt -osatekijän arviointi EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutusta varten

>TAULUKON PAIKKA>

Ei-maininta taulukossa tarkoittaa, että kyseistä kohtaa ei sovelleta.

A.6a Vaihteet ja risteykset

Taulukko A.4

Yhteentoimivuuden vaihteet ja risteykset -osatekijän arviointi EY:n vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutusta varten

>TAULUKON PAIKKA>

Ei-maininta taulukossa tarkoittaa, että kyseistä kohtaa ei sovelleta.

LIITE B

INFRASTRUKTUURIOSAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI

B.1 Liitteen soveltamisala

Tässä liitteessä käsitellään infrastruktuuriosajärjestelmän vaatimustenmukaisuuden arviointia.

B.2 Ominaisuudet ja moduulit

Osajärjestelmän suunnittelu-, kokoonpano-, asennus- ja käyttövaiheissa arvioitavat ominaisuudet on merkitty X:llä taulukoissa B.1-B.10. Taulukot on laadittu siten, että kukin niistä vastaa yhtä ratainfrastruktuurin osa-aluetta ja sen toimintoja. Tämän esitystavan tarkoituksena on helpottaa tällaisten hankkeiden tarkastusmenettelyä, koska niihin liittyy useita varsin erilaisia teknisiä töitä ja eri yhtiöitä.

Taulukko B.1

Infrastruktuuriosajärjestelmän arviointi EY-vaatimustenmukaisuustarkastusta varten

Osa-alue: maa- ja vesirakennustyöt (yleiset)

>TAULUKON PAIKKA>

Ei-maininta taulukossa tarkoittaa, että kyseistä kohtaa ei sovelleta.

Taulukko B.2

Infrastruktuuriosajärjestelmän arviointi EY-vaatimustenmukaisuustarkastusta varten

Osa-alue: maa- ja vesirakennustyöt (asemilla, yleiset)

>TAULUKON PAIKKA>

Ei-maininta taulukossa tarkoittaa, että kyseistä kohtaa ei sovelleta.

Taulukko B.3

Infrastruktuuriosajärjestelmän arviointi EY-vaatimustenmukaisuustarkastusta varten

Osa-alue: maanalaiset asemat

>TAULUKON PAIKKA>

Ei-maininta taulukossa tarkoittaa, että kyseistä kohtaa ei sovelleta.

Taulukko B.4

Infrastruktuuriosajärjestelmän arviointi EY-vaatimustenmukaisuustarkastusta varten

Osa-alue: rakenteet (rautatiesillat ja maasillat)

>TAULUKON PAIKKA>

Ei-maininta taulukossa tarkoittaa, että kyseistä kohtaa ei sovelleta.

Taulukko B.5

Infrastruktuuriosajärjestelmän arviointi EY-vaatimustenmukaisuustarkastusta varten

Osa-alue: rakenteet (maantiesillat)

>TAULUKON PAIKKA>

Ei-maininta taulukossa tarkoittaa, että kyseistä kohtaa ei sovelleta.

Taulukko B.6

Infrastruktuuriosajärjestelmän arviointi EY-vaatimustenmukaisuustarkastusta varten

Osa-alue: maanalaiset rakenteet, kuten tunnelit ja katetut leikkaukset

>TAULUKON PAIKKA>

Ei-maininta taulukossa tarkoittaa, että kyseistä kohtaa ei sovelleta.

Taulukko B.7

Infrastruktuuriosajärjestelmän arviointi EY-vaatimustenmukaisuustarkastusta varten

Osa-alue: maanpäälliset rakenteet (tavallinen kiskotus)

>TAULUKON PAIKKA>

Ei-maininta taulukossa tarkoittaa, että kyseistä kohtaa ei sovelleta.

Taulukko B.8

Infrastruktuuriosajärjestelmän arviointi EY-vaatimustenmukaisuustarkastusta varten

Osa-alue: maanpäälliset rakenteet (vaihteet ja risteykset)

>TAULUKON PAIKKA>

Ei-maininta taulukossa tarkoittaa, että kyseistä kohtaa ei sovelleta.

Taulukko B.9

Infrastruktuuriosajärjestelmän arviointi EY-vaatimustenmukaisuustarkastusta varten

Osa-alue: maanpäälliset rakenteet (tavallinen kiskotus sekä vaihteet ja risteykset)

>TAULUKON PAIKKA>

Ei-maininta taulukossa tarkoittaa, että kyseistä kohtaa ei sovelleta.

Taulukko B.10

Infrastruktuuriosajärjestelmän arviointi EY-vaatimustenmukaisuustarkastusta varten

Osa-alue: muut laitteet

>TAULUKON PAIKKA>

Ei-maininta taulukossa tarkoittaa, että kyseistä kohtaa ei sovelleta.

LIITE C

ARVIOINTIMENETTELYT (MODUULIT)

- yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimuksenmukaisuuden arvioimista ja

- infrastruktuuriosajärjestelmän EY-tarkastusta varten.

C.1 Liitteen soveltamisala

Tässä liitteessä esitetään arviointimenettelyjen moduulit yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja infrastruktuuriosajärjestelmän EY-tarkastusta varten.

C.2 Moduuli A (sisäinen tuotannonvalvonta)

Yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimuksenmukaisuuden arviointi

1 Tässä moduulissa kuvataan menettely, jolla valmistaja tai tämän valtuuttama, yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja, joka suorittaa kohdassa 2 määrätyt tehtävät, varmistaa ja vakuuttaa, että kyseinen yhteentoimivuuden osatekijä täyttää sitä koskevat YTE:n vaatimukset.

2 Valmistajan on laadittava kohdassa 3 kuvattu tekninen dokumentaatio.

3 Teknisen dokumentaation avulla on voitava arvioida, onko yhteentoimivuuden osatekijä tässä YTE:ssä esitettyjen vaatimusten mukainen. Dokumentaation on katettava yhteentoimivuuden suunnittelu, valmistus ja käyttö niiltä osin kuin se tämän arvioinnin kannalta on oleellista. Sikäli kuin se arvioinnin kannalta on oleellista, dokumentaation on sisällettävä seuraavat osat:

- yhteentoimivuuden osatekijän yleiskuvaus,

- komponenttien, osakokoonpanojen, virtapiirien jne. periaatepiirustukset sekä osapiirustukset ja -luettelot,

- kuvaukset ja selitykset, jotka selvittävät edellä mainittuja piirustuksia ja luetteloja sekä yhteentoimivuuden osatekijän toimintaa,

- luettelo niistä teknisistä vaatimuksista (asiaa koskeva YTE ja/tai eurooppalaiset normit, joiden asiaa koskeviin kohtiin YTE:ssä viitataan), joita sovelletaan kokonaan tai osittain,

- niiden ratkaisujen kuvaus, jotka on otettu käyttöön tässä YTE:ssä esitettyjen vaatimusten täyttämiseksi tapauksissa, joissa niitä eurooppalaisia normeja, joihin YTE:ssä viitataan, ei ole sovellettu kokonaisuudessaan,

- suunnittelun yhteydessä tehtyjen laskelmien tulokset, tehdyt tarkastukset jne.,

- testiraportit.

4 Valmistajan on tehtävä kaikki tarpeellinen, jotta valmistusprosessilla varmistetaan valmistettavan yhteentoimivuuden osatekijän yhdenmukaisuus kohdassa 2 mainitun teknisen dokumentaation kanssa sekä sitä koskevien YTE:n vaatimusten kanssa.

5 Valmistajan tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus. Tässä vakuutuksessa on oltava vähintään direktiivin 96/48/EY liitteessä IV olevan 3 kohdan sekä 13 artiklan 3 kohdan mukaiset tiedot. EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus ja sen mukana toimitettavat asiakirjat on varustettava päiväyksellä ja allekirjoituksella.

Vakuutus on kirjoitettava samalla kielellä kuin tekniset asiakirjat, ja siinä on oltava seuraavat tiedot:

- viittaus direktiiviin (direktiivi 96/48/EY ja muut kyseistä yhteentoimivuuden osatekijää mahdollisesti koskevat direktiivit),

- valmistajan tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (annettava toiminimi ja täydellinen osoite sekä, jos käytetään valtuutettua edustajaa, myös valmistajan tai rakentajan toiminimi),

- yhteentoimivuuden osatekijän kuvaus (merkki, tyyppi jne.),

- vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antamisessa noudatetun menettelyn (moduulin) kuvaus,

- kaikki ne asiaan liittyvät kuvaukset, joiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on, ja erityisesti sen käyttöehdot,

- viittaus tähän YTE:een ja muihin asiaa koskeviin YTE:ihin sekä tarpeen mukaan viittaus eurooppalaisiin normeihin,

- valmistajan tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan puolesta allekirjoittaneen henkilötiedot.

6 Valmistajan tai tämän valtuuttaman edustajan on säilytettävä jäljennös EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta ja siihen liittyvistä teknisistä asiakirjoista vähintään kymmenen vuoden ajan yhteentoimivuuden osatekijän valmistamisen jälkeen. Jos valmistaja tai tämän edustaja eivät ole sijoittautuneet yhteisön alueelle, vastuu teknisten asiakirjojen saatavilla pitämisestä on sillä, joka tuo yhteentoimivuuden osatekijän yhteisön markkinoille.

7 Jos YTE edellyttää yhteentoimivuuden osatekijälle EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksen lisäksi EY:n käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, tämä vakuutus on liitettävä oheen sitten, kun valmistaja on antanut sen moduulin V ehtojen mukaisesti.

C.3 Moduuli B (tyyppitarkastus)

Yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimuksenmukaisuuden arviointi (uudet tuotteet)

1 Tässä moduulissa kuvataan se menettelyn osa, jossa ilmoitettu laitos varmistaa ja vahvistaa, että aiottua tuotantoa edustava näytekappale on sitä koskevien YTE:n määräysten mukainen.

2 Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on pyydettävä tätä tyyppitarkastusta valitsemaltaan ilmoitetulta laitokselta.

Tarkastuspyyntöön on sisällyttävä:

- valmistajan nimi ja osoite ja, mikäli pyynnön esittää valtuutettu edustaja, myös tämän nimi ja osoite,

- kirjallinen vakuutus siitä, ettei samaa pyyntöä ole esitetty millekään muulle ilmoitetulle laitokselle,

- kohdassa 3 kuvattu tekninen dokumentaatio.

Tarkastusta pyytävän on annettava ilmoitetun laitoksen käyttöön aiottua tuotantoa edustava näytekappale, jota jäljempänä kutsutaan nimellä "tyyppi".

Tyyppi saattaa edustaa useita yhteentoimivuuden osatekijän versioita edellyttäen, että versioiden väliset erot eivät vaikuta YTE:n määräyksiin.

Ilmoitettu laitos voi tarvittaessa pyytää lisänäytteitä, jos ne ovat tarpeen testiohjelman läpiviemiseksi.

Mikäli tyyppitarkastusmenettely (ks. kohta 4.4) ei edellytä tyyppitestejä ja kohdassa 3 kuvattu tekninen dokumentaatio määrittelee tyypin riittävän tarkasti, voi ilmoitettu laitos päättää, ettei sen käyttöön tarvitse asettaa näytteitä.

3 Teknisen dokumentaation avulla on voitava arvioida, onko yhteentoimivuuden osatekijä tässä YTE:ssä esitettyjen vaatimusten mukainen. Dokumentaation on katettava yhteentoimivuuden suunnittelu, valmistus ja käyttö niiltä osin kuin se tämän arvioinnin kannalta on oleellista.

Teknisen dokumentaation on sisällettävä seuraavat osat:

- tyypin yleiskuvaus,

- komponenttien, osakokoonpanojen, virtapiirien jne. periaatepiirustukset sekä osapiirustukset ja -luettelot,

- kuvaukset ja selitykset, jotka selvittävät edellä mainittuja piirustuksia ja luetteloja sekä yhteentoimivuuden osatekijän toimintaa,

- yhteentoimivuuden integrointiehdot järjestelmäympäristöönsä (osakokoonpano, kokoonpano, osajärjestelmä) sekä tarvittavat liityntäkohtien ehdot,

- yhteentoimivuuden käyttöön ja huoltoon liittyvät ehdot (ajoaikaan tai -matkaan liittyvät rajoitukset, kulumisrajat jne.),

- luettelo niistä teknisistä vaatimuksista (YTE:n ja/tai eurooppalaisten normien asiaa koskevista kohdista), joiden mukaan yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuutta arvioidaan,

- niiden ratkaisujen kuvaus, jotka on otettu käyttöön tässä YTE:ssä esitettyjen vaatimusten täyttämiseksi tapauksissa, joissa niitä eurooppalaisia normeja, joihin YTE:ssä viitataan, ei ole sovellettu kokonaisuudessaan,

- suunnittelun yhteydessä tehtyjen laskelmien tulokset, tehdyt tarkastukset jne.,

- testiraportit.

4 Ilmoitetun laitoksen velvollisuudet:

4.1 Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava tekninen dokumentaatio.

4.2 Jos YTE:ssä edellytetään suunnittelun katselmusta, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava suunnittelumenetelmät ja -työkalut sekä suunnittelun tulokset arvioidakseen, voidaanko niiden avulla täyttää yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset suunnitteluprosessin valmistuttua.

4.3 Jos YTE:ssä edellytetään valmistuksen katselmusta, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava yhteentoimivuuden osatekijän valmistusta varten luotu valmistusprosessi arvioidakseen sen vaikutusta tuotteen vaatimustenmukaisuuteen ja/tai tarkastettava valmistajan suunnitteluprosessin lopuksi suorittama katselmus.

4.4 Jos YTE:ssä edellytetään tyyppitestejä, ilmoitetun laitoksen on todennettava, että näyte (näytteet) on valmistettu teknisen dokumentaation mukaisesti, sekä tehtävä tai teetettävä tyyppitestit YTE:n ja YTE:ssä mainittujen eurooppalaisten normien määräysten mukaisesti.

4.5 Ilmoitetun laitoksen on yksilöitävä ne elementit, jotka on suunniteltu YTE:n ja YTE:ssä mainitun eurooppalaisen normin asiaa koskevien määräysten mukaisesti, sekä ne elementit, jotka on suunniteltu soveltamatta näiden eurooppalaisten normien asiaa koskevia määräyksiä.

4.6 Ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä kohtien 4.2, 4.3 ja 4.4 mukaiset asianmukaiset tarkastukset ja tarvittavat testit selvittääkseen, ovatko valmistajan ratkaisut YTE:n vaatimusten mukaisia tapauksissa, joissa YTE:ssä mainittuja asiaa koskevia eurooppalaisia normeja ei ole sovellettu.

4.7 Ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä kohtien 4.2, 4.3 ja 4.4 mukaiset asianmukaiset tarkastukset ja tarvittavat testit selvittääkseen, onko asiaa koskevia eurooppalaisia normeja todella noudatettu tapauksissa, joissa valmistaja on päättänyt niitä soveltaa.

4.8 Ilmoitetun laitoksen on sovittava hakijan kanssa paikka, jossa tarkastukset ja tarvittavat kokeet suoritetaan.

5 Jos tyyppi on YTE:n määräysten mukainen, ilmoitetun laitoksen on annettava hakijalle tyyppitarkastustodistus. Todistuksen on mainittava valmistajan nimi ja osoite, tarkastuksen tulos, todistuksen voimassaolon ehdot sekä tarvittavat tiedot hyväksytyn tyypin yksilöimiseksi.

Voimassaoloaika ei saa ylittää kolmea vuotta.

Todistukseen on liitettävä luettelo teknisen dokumentaation oleellisista osista, ja ilmoitetun laitoksen on säilytettävä sen kopio.

Jos valmistajalta tai tämän valtuutetulta, yhteisön alueelle sijoittautuneelta edustajalta evätään EY-tyyppitarkastustodistus, ilmoitetun laitoksen on annettava yksityiskohtainen selostus epäämisen syistä.

Hakijalle on varattava mahdollisuus valitusmenettelyyn.

6 Hakijan on ilmoitettava sille ilmoitetulle laitokselle, jonka hallussa EY-tyyppitarkastustodistusta koskeva tekninen dokumentaatio on, kaikista sellaisista hyväksyttyyn tuotteeseen tehtävistä muutoksista, jotka on uudelleenhyväksyttävä, mikäli niillä on vaikutusta YTE:ssä esitettyjen tuotetta koskevien vaatimusten täyttämiseen tai suunniteltuun käyttöön. Tämä lisähyväksyntä annetaan joko lisäyksenä alkuperäiseen tyyppitarkastustodistukseen tai kokonaan uutena todistuksena, joka annetaan vanhan todistuksen palauttamisen jälkeen.

7 Mikäli kohdassa 6 tarkoitettuja muutoksia ei ole tehty, todistuksen voimassaoloajan päättyessä sitä voidaan jatkaa. Hakijan tulee pyytää voimassaoloajan pidentämistä vahvistamalla kirjallisesti, ettei mainitunlaisia muutoksia ole tehty, jolloin ilmoitettu laitos pidentää todistuksen voimassaoloaikaa kohdan 5 mukaisesti, mikäli sille ei ole esteitä. Tämä menettely voidaan toistaa.

8 Kunkin ilmoitetun laitoksen on annettava muille ilmoitetuille laitoksille oleelliset tiedot tyyppitarkastustodistuksista, jotka se on peruuttanut tai evännyt.

9 Muut ilmoitetut laitokset imet saavat pyynnöstä jäljennökset annetuista tyyppitarkastustodistuksista ja niihin tehdyistä lisäyksistä. Todistusten liitteet on pidettävä muiden ilmoitettujen laitosten saatavilla.

10 Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on säilytettävä EY-tyyppitarkastustodistusten ja niiden lisäysten teknisiä asiakirjoja kymmenen vuoden ajan siitä lukien, kun viimeinen niiden mukainen tuote on valmistettu. Jos valmistaja tai tämän edustaja eivät ole sijoittautuneet yhteisön alueelle, vastuu teknisten asiakirjojen saatavilla pitämisestä on sillä, joka tuo tuotteen yhteisön markkinoille.

C.4 Moduuli D (tuotannon laadunvarmistus)

Yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimuksenmukaisuuden arviointi (uudet tuotteet)

1 Tässä moduulissa kuvataan menettely, jolla kohdan 2 vaatimukset täyttänyt valmistaja varmistaa ja vakuuttaa, että kyseinen yhteentoimivuuden osatekijä on tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukainen ja täyttää sitä koskevat direktiivin 96/48/EY sekä YTE:n vaatimukset.

2 Valmistajalla on oltava käytössään hyväksytty tuotantoa, tuotteen lopullista tarkastusta ja testausta koskeva, kohdan 3 mukainen laatujärjestelmä, jota valvotaan kohdan 4 mukaisesti.

3 Laatujärjestelmä

3.1 Valmistajan on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle hakemus laatujärjestelmänsä arvioinnista kyseisten yhteentoimivuuden osatekijöiden osalta.

Hakemukseen on sisällyttävä:

- kaikki oleellinen tieto koskien sitä tuoteryhmää, joka edustaa aiottua yhteentoimivuuden osatekijää,

- laatujärjestelmän dokumentaatio,

- hyväksytyn tyypin tekninen dokumentaatio ja tyyppitarkastustodistuksen jäljennös.

3.2 Laatujärjestelmän on varmistettava, että yhteentoimivuuden osatekijät ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaiset ja täyttävät niitä koskevat direktiivin 96/48/EY sekä YTE:n vaatimukset. Kaikki valmistajan soveltamat elementit, vaatimukset ja määräykset on dokumentoitava järjestelmällisesti kirjallisina toimintaohjeina, menettelyinä ja ohjeina. Laatujärjestelmän dokumentaation avulla on voitava tulkita yksiselitteisesti laatuohjelmia, suunnitelmaa, käsikirjoja ja tallenteita.

Dokumentoinnin on erityisesti sisällettävä seuraavien seikkojen asianmukainen kuvaus:

- laatutavoitteet ja organisaatio,

- tuotteen laatuun liittyvät johdon vastuut ja oikeudet,

- käytettävät valmistus-, laadunvalvonta- ja laadunvarmistusmenetelmät ja -prosessit sekä järjestelmälliset toimenpiteet,

- ennen valmistusta, sen aikana ja sen jälkeen tehtävät tarkastukset ja testit sekä selvitys siitä, kuinka usein niitä tehdään,

- laatuun liittyvät muistiinpanot, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, laadunvarmistushenkilökunnan kvalifiointiraportit jne.,

- keinot, joilla tuotteen vaaditun laatutason saavuttamista ja laatujärjestelmän tehokasta toimintaa seurataan.

3.3 Ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se kohdassa 3.2. esitetyt vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen on katsottava, että laatujärjestelmä on vaatimustenmukainen, jos sillä pannaan täytäntöön asiaa koskeva yhdenmukaistettu standardi. Tämä yhdenmukaistettu standardi on ISO 9001 (joulukuu 2000) tarpeen mukaan täydennettynä sen yhteentoimivuuden osatekijän ominaispiirteiden mukaan, johon sitä sovelletaan.

Arvioinnin on koskettava nimenomaan sitä tuoteryhmää, joka edustaa kyseistä yhteentoimivuuden osatekijää. Arviointiryhmässä on oltava ainakin yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseisen tuotantotekniikan arvioimisesta. Arviointimenettelyyn tulee sisältyä tarkastuskäynti valmistajan tiloihin.

Arvioinnin tuloksesta on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tarkastuksen päätelmät ja arviointipäätöksen perustelut.

3.4 Valmistajan on vastattava hyväksytystä laatujärjestelmästä ja sen pitämisestä asianmukaisena ja tehokkaana.

Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista aiotuista laatujärjestelmän uudistuksista.

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen kohdan 3.2 vaatimukset vai onko se arvioitava uudelleen.

Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava arvioinnin tulos valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tarkastuksen päätelmät ja arviointipäätöksen perustelut.

3.5 Kunkin ilmoitetun laitoksen on annettava muille ilmoitetuille laitoksille oleelliset tiedot laatujärjestelmien hyväksynnöistä, jotka se on peruuttanut tai evännyt.

3.6 Muut ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset laatujärjestelmille myönnetyistä hyväksynnöistä.

4 Ilmoitetun laitoksen vastuulla tapahtuva laatujärjestelmän valvonta

4.1 Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää asianmukaisesti hyväksytystä laatujärjestelmästä seuraavat velvollisuutensa.

4.2 Valmistajan on sallittava tarkastajien pääsy tarkastusta varten tiloihin, joissa valmistus, tarkastus, testaus ja varastointi tapahtuu, sekä annettava ilmoitetulle laitokselle kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti:

- laatujärjestelmän dokumentaatio,

- laatuun liittyvät muistiinpanot, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, laatujärjestelmää käyttävän henkilökunnan kvalifiointiraportit jne.

4.3 Ilmoitetun laitoksen on suoritettava säännöllisiä tarkastuksia varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja käyttää laatujärjestelmää. Ilmoitetun laitoksen on myös annettava tarkastuksista raportti valmistajalle. Näitä tarkastuksia on suoritettava vähintään kerran vuodessa.

4.4 Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä odottamattomia käyntejä valmistajan luo. Tällaisten käyntien aikana ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä tai teettää testejä todentaakseen, että laatujärjestelmä toimii oikein. Ilmoitetun laitoksen on annettava valmistajalle raportti käynnistä sekä testiraportti, jos testi on suoritettu.

5 Valmistajan on säilytettävä viranomaisia varten seuraavat asiakirjat kymmenen vuotta sen jälkeen, kun viimeinen asiaan liittyvä tuote on valmistettu:

- kohdan 3.1 toisen luetelmakohdan mukainen dokumentaatio,

- kohdan 3.4 mukaisiin muutoksiin liittyvät asiakirjat,

- kohdan 3.4 viimeisen kappaleen sekä kohtien 4.3 ja 4.4 mukaiset ilmoitetun laitoksen päätökset ja raportit.

6 Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava yhteentoimivuuden osatekijää koskeva EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus.

Tämän vakuutuksen on sisällettävä vähintään direktiivin 96/48/EY liitteessä IV olevan kohdan 3 sekä 13 artiklan 3 kohdan mukaiset tiedot. EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus ja sen mukana toimitettavat asiakirjat on varustettava päiväyksellä ja allekirjoituksella.

Vakuutus on kirjoitettava samalla kielellä kuin tekniset asiakirjat, ja siinä on oltava seuraavat tiedot:

- viittaus direktiiviin (direktiivi 96/48/EY ja muut kyseistä yhteentoimivuuden osatekijää mahdollisesti koskevat direktiivit),

- valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (annettava toiminimi ja täydellinen osoite sekä, jos käytetään valtuutettua edustajaa, myös valmistajan tai rakentajan toiminimi),

- yhteentoimivuuden osatekijän kuvaus (merkki, tyyppi jne.),

- vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antamisessa noudatetun menettelyn (moduulin) kuvaus,

- kaikki ne asiaan liittyvät kuvaukset, joiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on, ja erityisesti sen käyttöehdot,

- yhdenmukaisuusvakuutuksen yhteydessä noudatettuun menettelyyn liittyneen ilmoitetun laitoksen (liittyneiden ilmoitettujen laitosten) nimi ja osoite sekä tarkastustodistusten päiväys ja todistuksen voimassaoloaika ja ehdot,

- viittaus tähän YTE:een ja muihin asiaa koskeviin YTE:ihin sekä tarpeen mukaan viittaus eurooppalaisiin normeihin,

- valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan puolesta allekirjoittaneen henkilötiedot.

Todistukset, joihin viitataan, ovat:

- kohdan 3 mukainen laatujärjestelmän hyväksyntä ja kohdan 4 mukaiset valvontaraportit,

- tyyppitarkastustodistus ja sen lisäykset.

7 Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on säilytettävä EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennöstä kymmenen vuoden ajan siitä lukien, kun viimeinen niiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on valmistettu.

Jos valmistaja tai tämän edustaja eivät ole sijoittautuneet yhteisön alueelle, vastuu teknisten asiakirjojen saatavilla pitämisestä on sillä, joka tuo tuotteen yhteisön markkinoille.

8 Jos YTE edellyttää yhteentoimivuuden osatekijälle EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksen lisäksi EY:n käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, tämä vakuutus on liitettävä oheen sitten, kun valmistaja on antanut sen moduulin V ehtojen mukaisesti.

C.5 Moduuli F (tuotteen tarkastus)

Yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimuksenmukaisuuden arviointi (uudet tuotteet)

1 Tässä moduulissa kuvataan menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja tarkastaa ja vakuuttaa, että kyseinen ja kohdan 3 määräysten alainen yhteentoimivuuden osatekijä on EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukainen ja täyttää sitä koskevat direktiivin 96/48/EY ja YTE:n vaatimukset.

2 Valmistajan on tehtävä kaikki tarpeellinen, jotta valmistusprosessilla varmistetaan yhteentoimivuuden osatekijöiden yhdenmukaisuus tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin kanssa sekä niitä koskevien YTE:n vaatimusten kanssa.

3 Ilmoitetun laitoksen on tehtävä vaadittavat tutkimukset ja testit tarkastaakseen, että yhteentoimivuuden osatekijä on yhdenmukainen EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin kanssa sekä sitä koskevien direktiivin 96/48/EY sekä YTE:n vaatimusten kanssa joko tutkimalla ja testaamalla jokainen yhteentoimivuuden osatekijä kohdan 4 mukaisesti tai tutkimalla ja testaamalla yhteentoimivuuden osatekijöitä tilastollisesti kohdan 5 mukaisesti valmistajan valinnan mukaan.

4 Tarkastus tutkimalla ja testaamalla jokainen yhteentoimivuuden osatekijä

4.1 Kaikki tuotteet on yksitellen tutkittava ja tehtävä artiklassa 10 mainitut asiaa koskevissa eurooppalaisissa normeissa määritellyt tai vastaavat testit sen todentamiseksi, että tuotteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin sekä niitä koskevien direktiivin 96/48/EY sekä YTE:n vaatimusten mukaisia.

4.2 Ilmoitetun laitoksen on laadittava kirjallinen, tehtyihin testeihin liittyvä vaatimustenmukaisuustodistus.

4.3 Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on kyettävä vaadittaessa esittämään ilmoitetun laitoksen antamat vaatimustenmukaisuustodistukset.

5 Tilastollinen tarkastus

5.1 Valmistajan on luovutettava valmistamansa yhteentoimivuuden osatekijät tasalaatuisina erinä ja tehtävä kaikki tarvittava, jotta valmistusprosessi takaa kunkin valmistetun erän tasalaatuisuuden.

5.2 Kaikkien yhteentoimivuuden osatekijöiden on oltava tarkastettavissa tasalaatuisina erinä. Kustakin erästä on otettava satunnaisnäyte. Näytteen sisältämät yhteentoimivuuden osatekijät on tutkittava yksitellen, ja niille on tehtävä artiklassa 10 mainitut asiaa koskevissa eurooppalaisissa normeissa määritellyt tai vastaavat testit sen tutkimiseksi, ovatko tuotteet tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin sekä niitä koskevien direktiivin 96/48/EY sekä YTE:n vaatimusten mukaisia, ja sen määrittämiseksi, hyväksytäänkö vai hylätäänkö kyseinen erä.

5.3 Tilastollisessa menettelyssä on käytettävä asianmukaisia elementtejä (tilastollista menetelmää, näytteenottosuunnitelmaa jne.) arvioitavien ominaisuuksien mukaan, kuten niitä koskevassa YTE:ssä on määritelty.

5.4 Ilmoitetun laitoksen on laadittava kirjallinen, tehtyihin testeihin liittyvä vaatimustenmukaisuustodistus hyväksytyille erille. Kaikki kyseisen erän sisältämät yhteentoimivuuden osatekijät voidaan saattaa markkinoille, paitsi ne näytteeseen sisältyneet yhteentoimivuuden osatekijät, jotka eivät olleet vaatimusten mukaisia.

Jos erä hylätään, ilmoitetun laitoksen tai toimivaltaisen viranomaisen on ryhdyttävä vaadittaviin toimiin, jotta kyseisen erän markkinoille pääsy estetään. Mikäli eriä joudutaan hylkäämään usein, ilmoitettu laitos voi toistaiseksi lakkauttaa tilastolliset tarkastukset.

5.5 Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on kyettävä vaadittaessa esittämään ilmoitetun laitoksen antamat vaatimustenmukaisuustodistukset.

6 Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava yhteentoimivuuden osatekijää koskeva EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus.

Tämän vakuutuksen on sisällettävä vähintään direktiivin 96/48/EY liitteessä IV olevan kohdan 3 sekä 13 artiklan 3 kohdan mukaiset tiedot. EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus ja sen mukana toimitettavat asiakirjat on varustettava päiväyksellä ja allekirjoituksella.

Vakuutus on kirjoitettava samalla kielellä kuin tekniset asiakirjat, ja siinä on oltava seuraavat tiedot:

- viittaus direktiiviin (direktiivi 96/48/EY ja muut kyseistä yhteentoimivuuden osatekijää mahdollisesti koskevat direktiivit),

- valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (annettava toiminimi ja täydellinen osoite sekä, jos käytetään valtuutettua edustajaa, myös valmistajan tai rakentajan toiminimi),

- yhteentoimivuuden osatekijän kuvaus (merkki, tyyppi jne.),

- vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antamisessa noudatetun menettelyn (moduulin) kuvaus,

- kaikki ne asiaan liittyvät kuvaukset, joiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on, ja erityisesti sen käyttöehdot,

- yhdenmukaisuusvakuutuksen yhteydessä noudatettuun menettelyyn liittyneen ilmoitetun laitoksen (liittyneiden ilmoitettujen laitosten) nimi ja osoite sekä tarkastustodistusten päiväys ja todistuksen voimassaoloaika ja ehdot,

- viittaus tähän YTE:een ja muihin asiaa koskeviin YTE:ihin sekä tarpeen mukaan viittaus eurooppalaisiin normeihin,

- valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan puolesta allekirjoittaneen henkilötiedot.

Todistukset, joihin viitataan, ovat:

- EY-tyyppitarkastustodistus ja sen lisäykset,

- kohdissa 5 ja 6 mainittu vaatimustenmukaisuustodistus.

7 Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on säilytettävä EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennöstä kymmenen vuoden ajan siitä lukien, kun viimeinen niiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on valmistettu.

Jos valmistaja tai tämän edustaja eivät ole sijoittautuneet yhteisön alueelle, vastuu teknisten asiakirjojen saatavilla pitämisestä on sillä, joka tuo tuotteen yhteisön markkinoille.

8 Jos YTE edellyttää yhteentoimivuuden osatekijälle EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksen lisäksi EY:n käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, tämä vakuutus on liitettävä oheen sitten, kun valmistaja on antanut sen moduulin V ehtojen mukaisesti.

C.6 Moduuli H2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmus)

Yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimuksenmukaisuuden arviointi (uudet tuotteet)

1 Tässä moduulissa kuvataan menettely, jolla ilmoitettu laitos suorittaa yhteentoimivuuden osatekijän suunnittelun katselmuksen ja jolla kohdan 2 vaatimukset täyttänyt valmistaja varmistaa ja vakuuttaa, että kyseinen yhteentoimivuuden osatekijä täyttää sitä koskevat direktiivin 96/48/EY sekä YTE:n vaatimukset.

2 Valmistajalla on oltava käytössä hyväksytty suunnittelua, valmistusta, tuotteen lopullista tarkastusta ja testausta koskeva, kohdan 3 mukainen laatujärjestelmä, jota valvotaan kohdan 4 mukaisesti.

3 Laatujärjestelmä

3.1 Valmistajan on jätettävä ilmoitetulle laitokselle hakemus laatujärjestelmänsä arvioinnista.

Hakemukseen on sisällyttävä:

- kaikki oleellinen tieto koskien sitä tuoteryhmää, joka edustaa aiottua yhteentoimivuuden osatekijää,

- laatujärjestelmän dokumentaatio.

3.2 Laatujärjestelmän on varmistettava, että yhteentoimivuuden osatekijät ovat niitä koskevien direktiivin 96/48/EY sekä YTE:n vaatimusten mukaisia. Kaikki valmistajan soveltamat elementit, vaatimukset ja määräykset on dokumentoitava järjestelmällisesti kirjallisina toimintaohjeina, menettelyinä ja ohjeina. Laatujärjestelmän dokumentaation avulla on voitava tulkita yksiselitteisesti laatuohjelmia, suunnitelmaa, käsikirjoja ja tallenteita.

Dokumentoinnin on erityisesti sisällettävä seuraavien seikkojen asianmukainen kuvaus:

- laatutavoitteet ja organisaatio,

- suunnitteluun ja tuotteen laatuun liittyvät johdon vastuut ja oikeudet,

- ne suunnittelun pohjana olevat tekniset tiedot ja eurooppalaiset normit, joita sovelletaan, ja mikäli artiklassa 10 mainittuja eurooppalaisia normeja ei sovelleta kokonaisuudessaan, keinot, joilla varmistetaan, että direktiivin 96/48/EY sekä YTE:n yhteentoimivuuden osatekijää koskevat vaatimukset täytetään,

- käytettävät suunnittelunvalvonta- ja suunnitteluntarkastusmenetelmät, prosessit ja järjestelmälliset toimet, joita käytetään kyseiseen tuoteryhmään kuuluvien yhteentoimivuuden osatekijöiden suunnittelussa,

- vastaavat käytettävät valmistus-, laadunvalvonta- ja laadunvarmistusmenetelmät ja -prosessit sekä järjestelmälliset toimenpiteet,

- ennen valmistusta, sen aikana ja sen jälkeen tehtävät tarkastukset ja testit sekä selvitys siitä, kuinka usein niitä tehdään,

- laatuun liittyvät muistiinpanot, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, laadunvarmistushenkilökunnan kvalifiointiraportit jne.,

- keinot, joilla suunnittelun ja tuotteen vaaditun laatutason saavuttamista seurataan ja joilla laatujärjestelmän tehokasta toimintaa valvotaan.

Laatuun liittyvien toimintaohjeiden ja menettelyjen on käsitettävä erityisesti arviointivaiheet, kuten suunnittelun katselmus, valmistusprosessin katselmus ja tyyppitestit, siten kuin ne on YTE:ssä määritelty yhteentoimivuuden osatekijän eri ominaisuuksille ja suoritustasoille.

3.3 Ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se kohdan 3.2 vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen on katsottava, että laatujärjestelmä on vaatimustenmukainen, jos sillä pannaan täytäntöön asiaa koskeva yhdenmukaistettu standardi. Tämä yhdenmukaistettu standardi on ISO 9001 (joulukuu 2000) tarpeen mukaan täydennettynä sen yhteentoimivuuden osatekijän ominaispiirteiden mukaan, johon sitä sovelletaan.

Arvioinnin on koskettava nimenomaan sitä tuoteryhmää, joka edustaa kyseistä yhteentoimivuuden osatekijää. Arviointiryhmässä on oltava ainakin yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseisen tuotantotekniikan arvioimisesta. Arviointimenettelyyn tulee sisältyä tarkastuskäynti valmistajan tiloihin.

Arvioinnin tuloksesta on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tarkastuksen päätelmät ja arviointipäätöksen perustelut.

3.4 Valmistajan on vastattava hyväksytystä laatujärjestelmästä ja sen pitämisestä asianmukaisena ja tehokkaana.

Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista aiotuista laatujärjestelmän uudistuksista.

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen kohdan 3.2 vaatimukset vai onko se arvioitava uudelleen.

Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava arvioinnin tulos valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tarkastuksen päätelmät ja arviointipäätöksen perustelut.

4 Ilmoitetun laitoksen vastuulla tapahtuva laatujärjestelmän valvonta

4.1 Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää asianmukaisesti hyväksytystä laatujärjestelmästä seuraavat velvollisuutensa.

4.2 Valmistajan on sallittava ilmoitetun laitoksen pääsy tarkastusta varten tiloihin, joissa valmistus, tarkastus, testaus ja varastointi tapahtuu, sekä annettava ilmoitetulle laitokselle kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti:

- laatujärjestelmän dokumentaatio,

- laatujärjestelmän suunnitteluun liittyvän osan muistiinpanot, kuten analyysien, laskelmien ja testien tulokset jne.,

- laatujärjestelmän valmistukseen liittyvän osan muistiinpanot, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, laatujärjestelmää käyttävän henkilökunnan kvalifiointiraportit jne.

4.3 Ilmoitetun laitoksen on suoritettava säännöllisiä tarkastuksia varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja käyttää laatujärjestelmää. Ilmoitetun laitoksen on myös annettava tarkastuksista raportti valmistajalle. Näitä tarkastuksia on suoritettava vähintään kerran vuodessa.

4.4 Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä odottamattomia käyntejä valmistajan luo. Tällaisten käyntien aikana ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä tai teettää testejä todentaakseen, että laatujärjestelmä toimii oikein. Ilmoitetun laitoksen on annettava valmistajalle raportti käynnistä sekä testiraportti, jos testi on suoritettu.

5 Valmistajan on säilytettävä seuraavat asiakirjat kansallisia viranomaisia varten kymmenen vuotta sen jälkeen, kun viimeinen asiaan liittyvä tuote on valmistettu:

- kohdan 3.1 toisen luetelmakohdan toisen alakohdan mukainen dokumentaatio,

- kohdan 3.4 toisen alakohdan mukaisiin muutoksiin liittyvät asiakirjat,

- kohdan 3.4 viimeisen alakohdan sekä kohtien 4.3 ja 4.4 mukaiset ilmoitetun laitoksen päätökset ja raportit.

6 Suunnittelun tarkastus

6.1 Valmistajan on jätettävä ilmoitetulle laitokselle hakemus yhteentoimivuuden osatekijän suunnittelua koskevasta arvioinnista.

6.2 Hakemuksen perusteella on voitava tulkita oikein yhteentoimivuuden osatekijän suunnittelua, valmistusta ja käyttöä, ja sen tulee mahdollistaa direktiivin 96/48/EY sekä YTE:n vaatimusten mukaisuuden arviointi.

Hakemuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

- käytetyt suunnittelun perustana olevat tekniset tiedot ja eurooppalaiset normit,

- tarvittavat todisteet em. tietojen ja normien asianmukaisuudesta, erityisesti tapauksissa, joissa 10 artiklassa mainittuja eurooppalaisia normeja ei ole sovellettu täydessä laajuudessaan. Näihin todisteisiin on liitettävä valmistajan suorittamien tai sen puolesta asianmukaisten laboratoriokokeiden tulokset.

6.3 Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava hakemus ja myönnettävä hakijalle suunnitteluntarkastustodistus, jos suunnittelu on sitä koskevien YTE:n vaatimusten mukaista. Todistuksessa on oltava tarkastuksen päätelmät, todistuksen voimassaolon ehdot, hyväksytyn suunnittelutuloksen yksilöimiseen tarvittavat tiedot ja tarpeen mukaan kuvaus tuotteen toiminnasta.

Todistuksen voimassaoloaika ei saa olla kolmea vuotta pidempi.

6.4 Hakijan on ilmoitettava suunnittelutarkastustodistuksen myöntäneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista hyväksyttyyn suunnittelutulokseen tehtävistä muutoksista. Suunnittelutarkastustodistuksen myöntäneen ilmoitetun laitoksen on erikseen hyväksyttävä nämä muutokset, jos niillä saattaa olla vaikutusta vaatimustenmukaisuuteen tai tuotteen määräysten mukaiseen käyttöön. Tämä lisähyväksyntä annetaan liitteenä alkuperäiseen suunnittelutarkastustodistukseen.

6.5 Jos kohdassa 6.4 tarkoitettuja muutoksia ei ole tehty, todistuksen voimassaoloajan päättyessä sitä voidaan jatkaa. Hakijan tulee pyytää voimassaoloajan pidentämistä vahvistamalla kirjallisesti, ettei mainitunlaisia muutoksia ole tehty, jolloin ilmoitettu laitos pidentää todistuksen voimassaoloaikaa kohdan 6.3 mukaisesti, mikäli sille ei ole esteitä. Tämä menettely voidaan toistaa.

7 Kunkin ilmoitetun laitoksen on annettava muille ilmoitetuille laitoksille oleelliset tiedot laatujärjestelmien hyväksynnöistä sekä suunnittelutarkastustodistuksista, jotka se on peruuttanut tai evännyt.

Muut ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset seuraavista asiakirjoista:

- laatujärjestelmän hyväksynnät ja myönnetyt lisähyväksynnät, sekä

- suunnittelutarkastustodistukset ja niihin tehdyt lisäykset.

8 Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava yhteentoimivuuden osatekijää koskeva EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus.

Tämän vakuutuksen on sisällettävä vähintään direktiivin 96/48/EY liitteessä IV olevan 3 kohdan sekä 13 artiklan 3 kohdan mukaiset tiedot. EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus ja sen mukana toimitettavat asiakirjat on varustettava päiväyksellä ja allekirjoituksella.

Vakuutus on kirjoitettava samalla kielellä kuin tekniset asiakirjat, ja siinä on oltava seuraavat tiedot:

- viittaus direktiiviin (direktiivi 96/48/EY ja muut kyseistä yhteentoimivuuden osatekijää mahdollisesti koskevat direktiivit),

- valmistajan tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (annettava toiminimi ja täydellinen osoite sekä, jos käytetään valtuutettua edustajaa, myös valmistajan tai rakentajan toiminimi),

- yhteentoimivuuden osatekijän kuvaus (merkki, tyyppi jne.),

- vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antamisessa noudatetun menettelyn (moduulin) kuvaus,

- kaikki ne asiaan liittyvät kuvaukset, joiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on, ja erityisesti sen käyttöehdot,

- yhdenmukaisuusvakuutuksen yhteydessä noudatettuun menettelyyn osallistuneen ilmoitetun laitoksen (osallistuneiden ilmoitettujen laitosten) nimi ja osoite sekä tarkastustodistusten päiväys ja todistuksen voimassaoloaika ja ehdot,

- viittaus tähän YTE:een ja muihin asiaa koskeviin YTE:ihin sekä tarpeen mukaan viittaus eurooppalaisiin normeihin,

- valmistajan tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan puolesta allekirjoittaneen henkilötiedot.

Todistukset, joihin viitataan, ovat:

- kohdan 3 mukainen laatujärjestelmän hyväksyntä ja kohdan 4 mukaiset valvontaraportit,

- suunnittelutarkastustodistus lisäyksineen.

9 Valmistajan tai tämän valtuuttaman edustajan on säilytettävä EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennöstä kymmenen vuoden ajan siitä lukien, kun viimeinen niiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on valmistettu. Jos valmistaja tai tämän edustaja eivät ole sijoittautuneet yhteisön alueelle, vastuu teknisten asiakirjojen saatavilla pitämisestä on sillä, joka tuo tuotteen yhteisön markkinoille.

10 Jos YTE edellyttää yhteentoimivuuden osatekijälle EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksen lisäksi EY:n käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, tämä vakuutus on liitettävä oheen sitten, kun valmistaja on antanut sen moduulin V ehtojen mukaisesti.

C.7 Moduuli V (tyyppihyväksyntä käytönaikaisten kokemusten perusteella)

Yhteentoimivuuden osatekijöiden käyttöönsoveltuvuuden arviointi

1 Tässä moduulissa kuvataan se menettelyn osa, jolla ilmoitettu laitos varmistaa ja vakuuttaa, että aiottua tuotantoa edustava näyte täyttää sitä koskevat direktiivin 96/48/EY sekä YTE:n vaatimukset käyttöönsoveltuvuuden osalta, minkä osoituksena myönnetään tyyppihyväksyntä käytönaikaisten kokemusten perusteella.

2 Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle hakemus tyyppihyväksynnästä käytönaikaisten kokemusten perusteella.

Hakemukseen on sisällyttävä:

- valmistajan nimi ja osoite ja, mikäli hakemuksen jättää valtuutettu edustaja, myös tämän nimi ja osoite,

- kirjallinen vakuutus siitä, ettei samaa hakemusta ole jätetty millekään muulle ilmoitetulle laitokselle,

- kohdassa 3 kuvattu tekninen dokumentaatio,

- kohdassa 4 kuvattu ohjelma käytönaikaisten kokemusten arvioimiseksi,

- sen tahon (infrastruktuurin haltijan tai junayhtiön) nimi ja osoite, joka on suostunut auttamaan käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa käytönaikaisten kokemusten perusteella

- käyttämällä yhteentoimivuuden osatekijää normaalikäytössä,

- seuraamalla sen käytön aikaista käyttäytymistä, ja

- laatimalla käytön aikaisista kokemuksista loppuraportin,

- sen yrityksen nimi ja osoite, joka hoitaa yhteentoimivuuden osatekijän huollon käytönaikaisten kokemusten keräämisen vaatiman käyttöajan tai -matkan kuluessa,

- yhteentoimivuuden osatekijää koskeva EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus sekä

- EY-tyyppitarkastustodistus, jos YTE edellyttää moduulin B käyttöä,

- EY:n suunnittelutarkastustodistus, jos YTE edellyttää moduulin H2 käyttöä.

Hakijan on annettava aiottua tuotantoa edustava näyte tai riittävä määrä näytteitä (joita jäljempänä kutsutaan nimellä tyyppi) sen yrityksen käyttöön, joka on suostunut ottamaan kyseisen yhteentoimivuuden osatekijän koekäyttöön. Yksi tyyppi voi edustaa useita yhteentoimivuuden osatekijän versioita, edellyttäen, että eri versioiden väliset erot on selvitetty EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksissa ja edellä mainituissa todistuksissa.

Ilmoitettu laitos voi pyytää, että käyttöön otetaan lisänäytteitä, mikäli se on tarpeen käytönaikaisten kokemusten arvioimiseksi.

3 Teknisen dokumentaation avulla on voitava arvioida tuotetta direktiivin 96/48/EY sekä YTE:n vaatimusten osalta. Dokumentaatioon on sisällyttävä selostus yhteentoimivuuden osatekijän toiminnasta sekä myös sen suunnittelusta ja valmistuksesta, mikäli se on arvioinnin kannalta oleellista.

Teknisen dokumentaation on sisällettävä seuraavat tiedot:

- yleinen tyyppikuvaus,

- ne tekniset eritelmät, joiden perusteella yhteentoimivuuden osatekijän toiminta ja käytön aikainen käyttäytyminen arvioidaan (asiaa koskeva YTE ja/tai asiaa koskevat kohdat sisältävä eurooppalainen normi),

- osien, osakokoonpanojen ja virtapiirien luettelot jne.,

- vaatimukset, jotka koskevat yhteentoimivuuden osatekijän integrointia järjestelmäympäristöönsä (osakokoonpanoon, kokoonpanoon, osajärjestelmään) sekä tarvittavia liityntäkohtia koskevat vaatimukset,

- vaatimukset, jotka koskevat yhteentoimivuuden osatekijän käyttöä ja huoltoa (käyttöaikaa tai -matkaa koskevat rajoitukset, kulumisrajat jne.),

- kuvaukset ja selonteot, jotka ovat tarpeen edellä mainittujen piirustusten ja luettelojen ymmärtämiseksi ja yhteentoimivuuden osatekijän käyttämiseksi,

sekä, sikäli kuin ne ovat arvioinnin kannalta tarpeen,

- periaate- ja osapiirustukset,

- tehtyjen suunnittelulaskelmien ja tarkastusten tulokset,

- testiraportit.

Mikäli YTE edellyttää, että tekninen dokumentaatio sisältää muita tietoja, ne on lisättävä.

Oheen on liitettävä luettelo niistä eurooppalaisista normeista, joihin teknisessä dokumentaatiossa viitataan ja joita on sovellettu osittain tai kokonaan.

4 Käytön aikaisten kokemusten perusteella tehtävän hyväksynnän ohjelmaan on sisällyttävä seuraavat asiat:

- kokeiltavana olevalta yhteentoimivuuden osatekijältä käyttöoloissa vaadittava suoritustaso tai käyttäytyminen,

- asennustapa,

- ohjelman kesto joko aikana tai matkana ilmaistuna,

- odotettavissa olevat käytönaikaiset olot ja käyttöohjelma,

- huolto-ohjelma,

- käytön aikana mahdollisesti suoritettavat erikoistestit,

- näyte-erän koko, jos näytteitä on enemmän kuin yksi,

- tarkastusohjelma (tarkastusten luonne, lukumäärä ja toistuvuus, dokumentaatio),

- perusteet, joiden mukaan arvioidaan sallittuja vikoja, ja niiden vaikutus ohjelmaan,

- tiedot, jotka on sisällytettävä yhteentoimivuuden osatekijää koekäyttävän yrityksen laatimaan raporttiin (ks. kohta 2).

5 Ilmoitetun laitoksen tehtävät:

5.1 Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava tekninen dokumentaatio ja käytönaikaisten kokemusten perusteella tehtävän hyväksynnän ohjelma.

5.2 Ilmoitetun laitoksen on todennettava, että tyyppi on edustava näyte ja että se on valmistettu teknisen dokumentaation mukaisesti.

5.3 Ilmoitetun laitoksen on todennettava, että käytönaikaisten kokemusten perusteella tehtävän hyväksynnän ohjelma soveltuu yhteentoimivuuden osatekijältä vaadittavan suoritustason ja käytön aikaisen käyttäytymisen arviointiin.

5.4 Ilmoitetun laitoksen on sovittava hakijan kanssa, mitä tarkastuksia ja testejä on tehtävä, missä ne tehdään ja mikä taho ne tekee (ilmoitettu laitos vai jokin valtuutettu laboratorio).

5.5 Ilmoitetun laitoksen on seurattava ja tarkastettava yhteentoimivuuden osatekijän käyttöä, toimintaa ja huoltoa.

5.6 Ilmoitetun laitoksen on arvioitava raportti, jonka yhteentoimivuuden osatekijää koekäyttävä taho (infrastruktuurin haltija tai junayhtiö) laatii, sekä kaikki muut asiakirjat ja menettelyn aikana saadut tiedot (testiraportit, huoltokokemukset jne.).

5.7 Ilmoitetun laitoksen on arvioitava, täyttääkö käytön aikainen käyttäytyminen YTE:n vaatimukset.

6 Jos tyyppi täyttää YTE:n vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on annettava hakijalle käyttöönsoveltuvuustodistus. Todistuksessa on oltava valmistajan nimi ja osoite, tarkastuksen päätelmät, todistuksen voimassaolon ehdot ja hyväksytyn tyypin yksilöimiseen tarvittavat tiedot.

Todistuksen voimassaoloaika ei saa olla kolmea vuotta pidempi.

Todistukseen on liitettävä luettelo teknisen dokumentaation oleellisista kohdista, ja ilmoitetun laitoksen on säilytettävä tämän luettelon jäljennös.

Jos hakijalta evätään käyttöönsoveltuvuustodistus, ilmoitetun laitoksen on annettava yksityiskohtainen selostus epäämisen syistä.

Hakijalle on varattava mahdollisuus valitusmenettelyyn.

7 Hakijan on ilmoitettava käyttöönsoveltuvuustodistukseen liittyvää teknistä dokumentaatiota hallussaan pitävälle ilmoitetulle laitokselle kaikista sellaisista hyväksyttyyn tuotteeseen tehtävistä muutoksista, jotka edellyttävät lisähyväksyntää, jos niillä saattaa olla vaikutusta tuotteen käyttöönsoveltuvuuteen tai määräysten mukaiseen käyttöön. Tämä lisähyväksyntä annetaan joko liitteenä alkuperäiseen käyttöönsoveltuvuustodistukseen tai kokonaan uutena todistuksena vanhan todistuksen peruuttamisen jälkeen.

8 Jos 7 kohdassa tarkoitettuja muutoksia ei ole tehty, todistuksen voimassaoloajan päättyessä sitä voidaan jatkaa saman ajan. Hakijan tulee pyytää voimassaoloajan pidentämistä vahvistamalla kirjallisesti, ettei mainitunlaisia muutoksia ole tehty, jolloin ilmoitettu laitos pidentää todistuksen voimassaoloaikaa kohdan 6 mukaisesti, mikäli sille ei ole esteitä. Tämä menettely voidaan toistaa.

9 Kunkin ilmoitetun laitoksen on annettava muille ilmoitetuille laitoksille oleelliset tiedot käyttöönsoveltuvuustodistuksista, jotka se on peruuttanut tai evännyt.

10 Muut ilmoitetut laitokset saavat pyynnöstä jäljennökset annetuista käyttöönsoveltuvuustodistuksista ja niiden lisäyksistä. Todistusten liitteiden on oltava muiden ilmoitettujen laitosten käytettävissä.

11 Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on säilytettävä käyttöönsoveltuvuustodistusten ja niiden lisäysten jäljennöksiä yhdessä teknisen dokumentaation kanssa kymmenen vuoden ajan siitä hetkestä, kun viimeinen kyseinen tuote valmistettiin.

Jos valmistaja tai tämän edustaja eivät ole sijoittautuneet yhteisön alueelle, vastuu teknisten asiakirjojen saatavilla pitämisestä on sillä, joka tuo tuotteen yhteisön markkinoille.

12 Valmistajan tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on laadittava yhteentoimivuuden osatekijää koskeva EY:n käyttöönsoveltuvuusvakuutus.

Tämän vakuutuksen on sisällettävä vähintään direktiivin 96/48/EY liitteessä IV olevassa 3 kohdassa sekä 13 artiklan 3 kohdassa mainitut tiedot. EY:n käyttöönsoveltuvuusvakuutus ja sen mukana toimitettavat asiakirjat on varustettava päiväyksellä ja allekirjoituksella.

Vakuutus on kirjoitettava samalla kielellä kuin tekniset asiakirjat, ja siinä on oltava seuraavat tiedot:

- viittaus direktiiviin (direktiivi 96/48/EY),

- valmistajan tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (annettava toiminimi ja täydellinen osoite sekä, jos käytetään valtuutettua edustajaa, myös valmistajan tai rakentajan toiminimi),

- yhteentoimivuuden osatekijän kuvaus (merkki, tyyppi jne.),

- kaikki ne asiaan liittyvät vaatimukset, joiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on, ja erityisesti sen käyttöehdot,

- käyttöönsoveltuvuuden toteamisen yhteydessä noudatettuun menettelyyn osallistuneen ilmoitetun laitoksen (osallistuneiden ilmoitettujen laitosten) nimi ja osoite sekä käyttöönsoveltuvuustodistuksen päiväys ja todistuksen voimassaoloaika ja ehdot,

- viittaus tähän YTE:een ja muihin asiaa koskeviin YTE:ihin sekä tarpeen mukaan viittaus eurooppalaisiin normeihin,

- valmistajan tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan puolesta allekirjoittaneen henkilötiedot.

13 Valmistajan tai tämän valtuuttaman edustajan on säilytettävä EY:n käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen jäljennöstä kymmenen vuoden ajan siitä lukien, kun viimeinen niiden mukainen yhteentoimivuuden osatekijä on valmistettu.

Jos valmistaja tai tämän edustaja eivät ole sijoittautuneet yhteisön alueelle, vastuu teknisten asiakirjojen saatavilla pitämisestä on sillä, joka tuo tuotteen yhteisön markkinoille.

C.8 Moduuli SG (yksikkötarkastus)

Infrastruktuuriosajärjestelmän EY-tarkastus

1 Tässä moduulissa kuvataan EY-tarkastusmenettely, jota noudattaen ilmoitettu laitos hankintayksikön tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan pyynnöstä tarkastaa ja todistaa, että infrastruktuuriosajärjestelmä

- on direktiivin 96/48/EY, tämän YTE:n ja muiden asiaa koskevien YTE:iden mukainen,

- on muiden perustamissopimuksesta seuraavien säädösten mukainen ja voidaan ottaa käyttöön.

2 Hankintayksikön tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle osajärjestelmän (yksikkötarkastuksena tehtävää) EY-tarkastusta koskeva hakemus.

Hakemuksen on sisällettävä seuraavat tiedot ja asiakirjat:

- hankintayksikön tai tämän valtuutetun edustajan nimi ja osoite,

- tekninen dokumentaatio.

3 Teknisen dokumentaation avulla on voitava arvioida osajärjestelmän suunnittelua, valmistusta, asentamista ja käyttöä sekä sitä, miten se täyttää direktiivin ja YTE:n vaatimukset.

Teknisen dokumentaation on sisällettävä seuraavat tiedot:

- osajärjestelmän sekä sen tekniikan ja rakenteen yleiskuvaus,

- infrastruktuurirekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot (liite E),

- periaate- ja osapiirustukset ja osakokoonpanojen ja virtapiirien jne. luettelot,

- osajärjestelmän valmistukseen ja kokoonpanoon liittyvä tekninen dokumentaatio,

- suunnittelun pohjana käytetyt tekniset tiedot, mukaan luettuina eurooppalaiset normit,

- tarvittavat todisteet em. tietojen ja normien asianmukaisuudesta, erityisesti tapauksissa, joissa YTE:ssä mainittuja eurooppalaisia normeja ei ole sovellettu täydessä laajuudessaan,

- luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

- luettelo valmistajista, jotka ovat osallistuneet osajärjestelmän suunnitteluun, valmistukseen, kokoonpanoon ja asennukseen,

- luettelo YTE:ssä tai teknisissä tiedoissa mainituista eurooppalaisista normeista.

Mikäli YTE edellyttää, että tekninen dokumentaatio sisältää muita tietoja, ne on lisättävä.

Jotta olisi mahdollista arvioida monimutkaisia infrastruktuurihankkeita, jota sisältävät erilaisia peräkkäin kokoonpantavia tai rakennettavia rakennusosia, hakemus voidaan jakaa useisiin osiin tai vaiheisiin, kuten tämän YTE:n liitteessä D on kuvattu. Tällöin jokaisesta hankkeen osasta tai vaiheesta on ajallaan tehtävä edellä mainitut vaatimukset täyttävä hakemus. EY-tarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen on sen jälkeen tutkittava, määrittelevätkö nämä vaiheet yhdessä täydellisen ja johdonmukaisen suunnittelu-, tuotanto- ja rakennusvaiheiden ketjun, jonka avulla koko osajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta voidaan arvioida.

4 Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava hakemus ja tehtävä vaadittavat YTE:ssä ja/tai eurooppalaisissa normeissa määrätyt testit ja tarkastukset varmistuakseen siitä, että hakemuksen kohde on direktiivin olennaisten vaatimusten mukainen, siten kuin ne YTE:ssä esitetään. YTE:n mukaan tehtävät tutkimukset, testit ja tarkastukset koskevat seuraavia osa-alueita:

- tekniikan yleiskuvaus,

- osajärjestelmän rakenne, tarvittaessa mukaan luettuina maa- ja vesirakennustyöt, osatekijöiden kokoonpano, yleiset säätötoimenpiteet,

- osajärjestelmän lopputestaus, ja

- arviointi normaaleissa käytön aikaisissa oloissa, milloin YTE sitä vaatii.

5 Ilmoitettu laitos voi sopia hankintayksikön kanssa siitä, missä testit tehdään, sekä siitä, että hankintayksikkö tekee itse osajärjestelmän lopputestit ja YTE:n edellyttämät testit normaaleissa käytön aikaisissa oloissa ilmoitetun laitoksen valvonnassa ja sen läsnäollessa.

6 Ilmoitetun laitoksen on aina päästävä testauksia ja tarkastuksia varten suunnitteluosastoille, rakennustyömaille, tuotanto- ja kokoonpanotiloihin sekä asennustyömaille sekä tarvittaessa esivalmistus- ja testaustiloihin, jotta se voi suorittaa sille YTE:ssä määrätyt tehtävät.

7 Jos osajärjestelmä täyttää YTE:n vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on YTE:ssä sekä YTE:ssä mainituissa eurooppalaisissa normeissa määrättyjen testien, tarkastusten ja tarkistusten perusteella laadittava hankintayksikölle tai tämän valtuutetulle, yhteisön alueelle sijoittautuneelle edustajalle tarkoitettu EY-tarkastustodistus. Tämä puolestaan laatii EY-tarkastusvakuutuksen, joka on tarkoitettu sen jäsenvaltion valvontaviranomaiselle, jonka alueella osajärjestelmä sijaitsee ja/tai toimii. EY-tarkastusvakuutus ja sen liitteenä olevat asiakirjat on varustettava allekirjoituksella ja päiväyksellä. Vakuutus on kirjoitettava samalla kielellä kuin tekniset asiakirjat, ja siinä on oltava vähintään direktiivin 96/48/EY liitteen V mukaiset tiedot.

8 Ilmoitetun laitoksen on laadittava EY-tarkastusvakuutukseen liitettävät tekniset asiakirjat. Niiden on sisällettävä vähintään direktiivin 96/48/EY 18 artiklan 3 kohdan mukaiset tiedot ja erityisesti seuraavat tiedot:

- kaikki tarvittavat osajärjestelmän ominaisuuksiin liittyvät asiakirjat,

- luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

- EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusten ja tarvittaessa EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusten jäljennökset, jotka on annettava direktiivin 13 artiklan mukaisesti, sekä tarvittaessa niiden liitteenä vastaavat, ilmoitettujen laitosten YTE:n perusteella antamat asiakirjat (todistukset, laatujärjestelmien hyväksynnät ja valvonta-asiakirjat),

- kaikki käytön ehtoihin ja rajoituksiin liittyvät tiedot,

- kaikki ohjeet, jotka liittyvät huoltoon, jatkuvaan tai normaaliin valvontaan, säätöihin ja kunnossapitoon,

- kohdassa 7 mainittu ilmoitetun laitoksen antama ja allekirjoituksellaan vahvistama EY-tarkastustodistus, jonka liitteenä on asiaa koskevat laskelmat ja muistiinpanot ja jossa todetaan, että hanke on direktiivin ja YTE:n vaatimusten mukainen ja jossa tarvittaessa mainitaan ne varaukset, jotka on arvioinnin kestäessä kirjattu ja joita ei ole peruttu; todistukseen on myös tarvittaessa liitettävä tarkastuksen yhteydessä laaditut raportit,

- infrastruktuurirekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot.

9 Kaikki ilmoitetun laitoksen antamaan EY-tarkastustodistukseen liittyvät, sitä tukevat asiakirjat on annettava hankintayksikölle tai sen valtuuttamalle edustajalle, ja hankintayksikön on liitettävä ne laatimaansa, valvontaviranomaiselle tarkoitettuun EY-tarkastusvakuutukseen.

10 Hankintayksikön tai sen yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on säilytettävä mainittujen asiakirjojen jäljennöksiä niin kauan kuin osajärjestelmä on käytössä sekä lähetettävä jäljennös sitä pyytävälle jäsenvaltiolle.

C.9 Moduuli SH2 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnitteluvaiheen tarkastusmenettely)

Infrastruktuuriosajärjestelmän EY-tarkastus

1 Tässä moduulissa kuvataan EY-tarkastusmenettely, jota noudattaen ilmoitettu laitos hankintayksikön tai tämän valtuutetun, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan pyynnöstä tarkastaa ja todistaa, että infrastruktuuriosajärjestelmä

- on direktiivin 96/48/EY, tämän YTE:n ja muiden asiaa koskevien YTE:iden mukainen,

- on muiden perustamissopimuksesta seuraavien säädösten mukainen ja voidaan ottaa käyttöön.

Ilmoitettu laitos tekee tämän tarkastuksen, johon sisältyy osajärjestelmän suunnitteluvaiheen tarkastus, edellyttäen, että hankintayksikkö ja kyseeseen tulevat valmistajat täyttävät kohdan 2 vaatimukset.

2 Hankintayksikkö saa teettää EY-tarkastusmenettelyn alaisen osajärjestelmän töitä vain valmistajalla, jolla on tarkastettavaan osajärjestelmään vaikuttaviin toimintoihin sovellettava kohdan 3 mukainen suunnittelua, valmistusta, tuotteen lopputarkastusta ja testausta koskeva hyväksytty laatujärjestelmä, jota valvotaan kohdan 4 mukaisesti.

Sanalla valmistaja tarkoitetaan myös yrityksiä, jotka

- vastaavat koko osajärjestelmähankkeesta (ja erityisesti sen integroinnista (pääurakoitsija)),

- suorittavat suunnittelu- ja tutkimuspalveluja (kuten konsultit),

- suorittavat osajärjestelmän kokoonpano- ja asennuspalveluja. Valmistajilta, jotka suorittavat vain kokoonpanoa ja asennusta, vaaditaan vain tuotteen lopputarkastusta ja testausta koskeva laatujärjestelmä.

Koko osajärjestelmähankkeesta vastaavalla pääurakoitsijalla (jolla on erityisesti vastuu osajärjestelmän integroinnista) on joka tapauksessa oltava kohdan 3 mukainen suunnittelua, valmistusta, tuotteen lopputarkastusta ja testausta koskeva hyväksytty laatujärjestelmä, ja tätä urakoitsijaa on valvottava kohdan 4 mukaisesti.

Mikäli hankintayksikkö osallistuu itse suunnitteluun ja/tai tuotantoon (mukaan luettuina kokoonpano ja asennus) tai mikäli hankintayksikkö on itse vastuussa koko osajärjestelmähankkeesta (erityisesti mukaan luettuna osajärjestelmän integrointi), sillä on oltava käytössä kohdan 3 mukainen näitä toimintoja koskeva hyväksytty laatujärjestelmä, ja sitä on valvottava kohdan 4 mukaisesti.

3 Laatujärjestelmä

3.1 Hankkeessa mukana olevan valmistajan (valmistajien) sekä hankintayksikön, mikäli se on mukana hankkeessa, on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle laatujärjestelmänsä arvioimista koskeva hakemus.

Hakemukseen on sisällyttävä:

- kaikki oleelliset aiottua osajärjestelmää koskevat tiedot,

- laatujärjestelmän dokumentaatio.

Valmistajilta, jotka ovat mukana vain osassa osajärjestelmähanketta, vaaditaan vain tätä osaa koskevat tiedot.

3.2 Pääurakoitsijan osalta laatujärjestelmän on varmistettava, että osajärjestelmä on direktiivin 96/48/EY sekä YTE:n vaatimusten mukainen. Muiden valmistajien (aliurakoitsijoiden) osalta laatujärjestelmän on varmistettava, että heidän panoksensa osajärjestelmään on YTE:n vaatimusten mukainen.

Kaikki hakijoiden soveltamat elementit, vaatimukset ja määräykset on dokumentoitava järjestelmällisesti kirjallisina toimintaohjeina, menettelyinä ja ohjeina. Laatujärjestelmän dokumentaation avulla on voitava tulkita yksiselitteisesti laatuohjelmia, suunnitelmaa, käsikirjoja ja tallenteita.

Dokumentoinnin on kaikkien hakijoiden osalta erityisesti sisällettävä seuraavien seikkojen asianmukainen kuvaus:

- Kaikki hakijat:

- laatutavoitteet ja organisaatio,

- käytettävät valmistus-, laadunvalvonta- ja laadunvarmistusmenetelmät ja -prosessit sekä järjestelmälliset toimenpiteet,

- ennen valmistusta, sen aikana ja sen jälkeen tehtävät tarkastukset ja testit sekä selvitys siitä, kuinka usein niitä tehdään,

- laatuun liittyvät muistiinpanot, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, laadunvarmistushenkilökunnan kvalifiointiraportit jne.

- Pääurakoitsija ja aliurakoitsijat (viimeksi mainitut vain siltä osin kuin ne osallistuvat osajärjestelmäprojektiin):

- ne suunnittelun pohjana olevat tekniset tiedot ja eurooppalaiset normit, joita sovelletaan, ja mikäli 10 artiklassa mainittuja eurooppalaisia normeja ei sovelleta kokonaisuudessaan, keinot, joilla varmistetaan, että YTE:n yhteentoimivuuden osatekijää koskevat vaatimukset täytetään,

- käytettävät suunnittelunvalvonta- ja suunnitteluntarkastusmenetelmät, prosessit ja järjestelmälliset toimet, joita käytetään kyseiseen tuoteryhmään kuuluvien yhteentoimivuuden osatekijöiden suunnittelussa,

- keinot, joilla suunnittelun ja osajärjestelmän vaaditun laatutason saavuttamista ja laatujärjestelmän tehokasta toimintaa seurataan.

- Pääurakoitsija:

- suunnittelun ja osajärjestelmän laatuun liittyvät johdon vastuut ja oikeudet, mukaan luettuna osajärjestelmän integraation hallinta,

- keinot, joilla suunnittelun ja osajärjestelmän vaaditun laatutason saavuttamista seurataan ja joilla laatujärjestelmän tehokasta toimintaa valvotaan.

- Tutkimusten, testien ja tarkastusten on koskettava kaikkia seuraavia osa-alueita:

- tekniikan yleiskuvaus,

- osajärjestelmän rakenne, tarvittaessa mukaan luettuina maa- ja vesirakennustyöt, osatekijöiden kokoonpano, yleiset säätötoimenpiteet,

- osajärjestelmän lopputestaus, ja

- arviointi normaaleissa käytön aikaisissa oloissa, milloin YTE sitä vaatii.

3.3 Kohdassa 3.1 mainitun ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se kohdassa 3.2 esitetyt vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen on katsottava, että laatujärjestelmä on vaatimustenmukainen, jos sillä pannaan täytäntöön asiaa koskeva yhdenmukaistettu standardi. Tämä yhdenmukaistettu standardi on ISO 9001 (joulukuu 2000) tarpeen mukaan täydennettynä sen yhteentoimivuuden osatekijän ominaispiirteiden mukaan, johon sitä sovelletaan.

Ainoastaan kokoonpanossa ja asennuksessa mukana olevia hakijoita koskeva yhdenmukaistettu standardi on ISO 9001 (joulukuu 2000) tarpeen mukaan täydennettynä sen yhteentoimivuuden osatekijän ominaispiirteiden mukaan, johon sitä sovelletaan.

Tarkastus on tehtävä nimenomaan kyseiselle osajärjestelmälle, ja hakijan panos siihen otettava huomioon. Arviointiryhmässä on oltava ainakin yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseisen tuotantotekniikan arvioimisesta. Arviointimenettelyyn tulee sisältyä tarkastuskäynti hakijan tiloihin.

Arvioinnin tuloksesta on ilmoitettava hakijalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tarkastuksen päätelmät ja arviointipäätöksen perustelut.

3.4 Valmistajan (valmistajien) sekä hankintayksikön, mikäli se on mukana hankkeessa, on vastattava hyväksytystä laatujärjestelmästä ja sen pitämisestä asianmukaisena ja tehokkaana.

Niiden on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista aiotuista laatujärjestelmän uudistuksista.

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen kohdan 3.2 vaatimukset vai onko se arvioitava uudelleen.

Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava päätöksestään hakijalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen johtopäätökset ja arviointipäätöksen perustelut.

4 Ilmoitetun laitoksen (ilmoitettujen laitosten) vastuulla tapahtuva laatujärjestelmän (-järjestelmien) valvonta

4.1 Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja (valmistajat) sekä hankintayksikkö, mikäli se on mukana hankkeessa, täyttävät hyväksytystä laatujärjestelmästä seuraavat velvoitteensa.

4.2 Kohdassa 3.1 mainitun ilmoitetun laitoksen (mainittujen ilmoitettujen laitosten) on aina päästävä tarkastuksia varten suunnitteluosastoille, rakennustyömaille, tuotanto- ja kokoonpanotiloihin, asennustyömaille ja varastotiloihin sekä tarvittaessa esivalmistus- ja testaustiloihin ja yleensä kaikkiin tiloihin, jonne pääsyä se pitää tehtäviensä kannalta välttämättömänä hakijan osajärjestelmähankkeeseen antaman panoksen mukaan.

4.3 Valmistajan (valmistajien) sekä hankkeessa mukana olevan hankintayksikön tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on lähetettävä (tai annettava lähettää) kohdassa 3.1 mainitulle tarkastusyksikölle kaikki vaadittavat asiakirjat, varsinkin osajärjestelmää koskevat toteutussuunnitelmat ja tekniset tiedot (sikäli kuin ne hakijan osajärjestelmähankkeeseen antaman panoksen kannalta ovat oleellisia) ja erityisesti seuraavat tiedot:

- laatujärjestelmän dokumentaatio, mukaan luettuina toimet, joihin on ryhdytty sen varmistamiseksi, että

- (koskien pääurakoitsijaa) koko osajärjestelmän vaatimustenmukaisuuteen liittyvät johdon vastuut ja valtuudet on riittävästi ja asianmukaisesti määritelty,

- kunkin valmistajan laatujärjestelmiä hoidetaan oikein, jotta integraatio osajärjestelmätasolla voidaan toteuttaa,

- suunnitteluun liittyvän laatujärjestelmän osan muistiinpanot, kuten analyysien, laskelmien ja testien tulokset jne.,

- valmistukseen (mukaan luettuina kokoonpano ja asennus) liittyvän laatujärjestelmän osan muistiinpanot, kuten tarkastusraportit ja testitiedot, kalibrointitiedot, laatujärjestelmää käyttävän henkilökunnan kvalifiointiraportit jne.

4.4 Ilmoitetun laitoksen on suoritettava säännöllisiä tarkastuksia varmistaakseen, että valmistaja (valmistajat) sekä hankintayksikkö, mikäli se on mukana hankkeessa, ylläpitää ja käyttää laatujärjestelmää sekä annettava näille tarkastuksista raportti.

Näitä tarkastuksia on suoritettava vähintään kerran vuodessa siten, että vähintään yksi kohdan 6 mukaisen EY-tarkastuksen alaisen osajärjestelmän tarkastus tehdään kunkin vaiheen (suunnittelu, valmistus, kokoonpano ja asennus) aikana.

4.5 Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä odottamattomia käyntejä kohdassa 4.2 mainittuihin valmistajan (valmistajien) tiloihin. Tällaisten käyntien aikana ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä täydellisiä tai osittaisia tarkastuksia todentaakseen, että laatujärjestelmä toimii oikein. Ilmoitetun laitoksen on annettava valmistajalle raportti käynnistä sekä tarkastusraportti, jos tarkastus on suoritettu.

5 Valmistajan (valmistajien) sekä hankintayksikön, mikäli se on mukana hankkeessa, on säilytettävä seuraavat asiakirjat kansallisia viranomaisia varten kymmenen vuotta sen jälkeen, kun viimeinen osajärjestelmä on valmistettu:

- kohdan 3.1 toisen alakohdan toisen luetelmakohdan mukainen dokumentaatio,

- kohdan 3.4 toisen alakohdan mukaisiin muutoksiin liittyvät asiakirjat,

- kohdan 3.4 viimeisen alakohdan sekä kohtien 4.4 ja 4.5 mukaiset ilmoitetun laitoksen päätökset ja raportit.

6 EY-tarkastusmenettely

6.1 Hankintayksikön tai tämän valtuuttaman, yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle osajärjestelmän EY-tarkastushakemus, joka koskee täydellistä laadunvarmistusta ja suunnitteluvaiheen tarkastusta ja johon sisältyy kohtien 4.4 ja 4.5 mukainen laatujärjestelmien valvonnan koordinaatio. Hankintayksikön tai sen yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on ilmoitettava hankkeessa mukana oleville valmistajille valitsemastaan ilmoitetusta laitoksesta ja hakemuksesta.

6.2 Hakemuksen perusteella on voitava tulkita oikein osajärjestelmän suunnittelua, valmistusta, asennusta ja käyttöä, ja sen tulee mahdollistaa direktiivin ja YTE:n vaatimusten mukaisuuden arviointi.

Hakemuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

- käytetyt suunnittelun perustana olevat tekniset tiedot ja eurooppalaiset normit,

- tarvittavat todisteet em. tietojen ja normien asianmukaisuudesta, erityisesti tapauksissa, joissa YTE:ssä mainittuja eurooppalaisia normeja ei ole sovellettu täydessä laajuudessaan. Näihin todisteisiin on liitettävä valmistajan suorittamien tai sen puolesta suoritettujen asianmukaisten laboratoriokokeiden tulokset,

- infrastruktuurirekisteri, jossa on kaikki YTE:ssä määrätyt tiedot,

- osajärjestelmän valmistukseen ja kokoonpanoon liittyvä tekninen dokumentaatio,

- luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

- luettelo kaikista valmistajista, jotka ovat olleet mukana osajärjestelmän suunnittelussa, valmistuksessa, kokoonpanossa ja asennuksessa,

- todisteet siitä, että kaikki kohdan 3.2 mukaiset vaiheet on tehty valmistajan (valmistajien) ja/tai hankkeessa mukana olevan hankintayksikön laatujärjestelmän alaisuudessa sekä todisteet näiden järjestelmien tehokkuudesta,

- tiedot siitä ilmoitetusta laitoksesta, joka vastaa (niistä ilmoitetuista laitoksista, jotka vastaavat) näiden laatujärjestelmien hyväksynnästä ja valvonnasta.

Jotta olisi mahdollista arvioida monimutkaisia infrastruktuurihankkeita, jotka sisältävät erilaisia peräkkäin kokoonpantavia tai rakennettavia rakennusosia, hakemus voidaan jakaa useisiin osiin tai vaiheisiin, kuten tämän YTE:n liitteessä D on kuvattu. Tällöin jokaisesta hankkeen osasta tai vaiheesta on ajallaan tehtävä edellä mainitut vaatimukset täyttävä hakemus. EY-tarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen on sen jälkeen tutkittava, määrittelevätkö nämä vaiheet yhdessä täydellisen ja johdonmukaisen suunnittelu-, tuotanto- ja rakennusvaiheiden ketjun, jonka avulla koko osajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta voidaan arvioida.

6.3 Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava suunnittelun tarkastusta koskeva hakemus ja, mikäli suunnittelu on direktiivin 96/48/EY ja sitä koskevan YTE:n vaatimusten mukaista, annettava hakijalle suunnitteluntarkastusraportti. Raportin on sisällettävä suunnittelutarkastuksen päätelmät, voimassaoloehdot, suunnittelukohteen tunnistetiedot sekä tarpeen mukaan kuvaus osajärjestelmän toiminnasta.

6.4 Ilmoitetun laitoksen on muut EY-tarkastuksen vaiheet huomioon ottaen tutkittava, kattavatko hakijan (hakijoiden) laatujärjestelmän (-järjestelmien) hyväksyntä ja valvonta riittävästi ja asianmukaisesti kaikki osajärjestelmän kohdassa 3.2 mainitut vaiheet.

Jos osajärjestelmän YTE:ssä esitettyjen vaatimusten mukaisuus perustuu useampaan kuin yhteen laatujärjestelmään, ilmoitetun laitoksen on erityisesti tutkittava seuraavat seikat:

- onko laatujärjestelmien väliset suhteet ja liityntäkohdat selkeästi dokumentoitu,

- onko koko osajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta koskevat johdon vastuut ja valtuudet riittävästi ja asianmukaisesti määritelty.

6.5 Jos EY-tarkastuksesta vastaava ilmoitettu laitos ei tee kohdan 4 mukaisia laatujärjestelmän (-järjestelmien) tarkastuksia, sen on koordinoitava muiden niistä vastaavien ilmoitettujen laitosten valvontatoimia varmistaakseen, että eri laatujärjestelmien väliset liityntäkohdat on osajärjestelmän integraation kannalta hoidettu oikein. Tähän koordinointiin sisältyvät seuraavat EY-tarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen oikeudet:

- oikeus saada haltuunsa kaikki toisen ilmoitetun laitoksen (toisten ilmoitettujen laitosten) laatimat (hyväksymis- ja valvonta-) asiakirjat,

- oikeus olla mukana kohdan 4.4 mukaisissa valvontatarkastuksissa,

- oikeus aloittaa kohdan 4.5 mukaisia lisätarkastuksia toisen ilmoitetun laitoksen (toisten ilmoitettujen laitosten) kanssa.

6.6 Jos osajärjestelmä täyttää direktiivin 96/48/EY sekä YTE:n vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on suunnittelun tarkastuksen sekä laatujärjestelmän (-järjestelmien) hyväksynnän ja valvonnan perusteella laadittava hankintayksikölle tai tämän valtuutetulle, yhteisön alueelle sijoittautuneelle edustajalle tarkoitettu EY-tarkastustodistus. Tämä puolestaan laatii EY-tarkastusvakuutuksen, joka on tarkoitettu sen jäsenvaltion valvontaviranomaiselle, jonka alueella osajärjestelmä sijaitsee ja/tai toimii.

EY-tarkastusvakuutus ja sen liitteenä olevat asiakirjat on varustettava allekirjoituksella ja päiväyksellä. Vakuutus on kirjoitettava samalla kielellä kuin tekniset asiakirjat, ja siinä on oltava vähintään direktiivin 96/48/EY liitteen V mukaiset tiedot.

6.7 Ilmoitetun laitoksen on laadittava EY-tarkastusvakuutukseen liitettävät tekniset asiakirjat. Niiden on sisällettävä vähintään direktiivin 96/48/EY 18 artiklan 3 kohdan mukaiset tiedot ja erityisesti seuraavat tiedot:

- kaikki tarvittavat osajärjestelmän ominaisuuksiin liittyvät asiakirjat,

- luettelo osajärjestelmään kuuluvista yhteentoimivuuden osatekijöistä,

- EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusten ja tarvittaessa EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusten jäljennökset, jotka on annettava direktiivin 13 artiklan mukaisesti, sekä tarvittaessa niiden liitteenä vastaavat, ilmoitettujen laitosten YTE:n perusteella antamat asiakirjat (todistukset, laatujärjestelmien hyväksynnät ja valvonta-asiakirjat),

- kaikki käytön ehtoihin ja rajoituksiin liittyvät tiedot,

- kaikki ohjeet, jotka liittyvät huoltoon, jatkuvaan tai normaaliin valvontaan, säätöihin ja kunnossapitoon,

- kohdassa 6.6 mainittu ilmoitetun laitoksen antama ja allekirjoituksellaan vahvistama EY-tarkastustodistus, jonka liitteenä on asiaa koskevat laskelmat ja muistiinpanot ja jossa todetaan, että hanke on direktiivin ja YTE:n vaatimusten mukainen ja jossa tarvittaessa mainitaan ne varaukset, jotka on arvioinnin kestäessä kirjattu ja joita ei ole peruttu;

todistukseen on myös tarvittaessa liitettävä tarkastuksen yhteydessä laaditut kohdissa 4.4 ja 4.5 mainitut raportit,

- infrastruktuurirekisteri, jossa on kaikki YTE:n määräämät tiedot.

7 Kaikki ilmoitetun laitoksen antamaan EY-tarkastustodistukseen liittyvät, sitä tukevat asiakirjat on annettava hankintayksikölle tai sen valtuutetulle edustajalle, ja hankintayksikön on liitettävä ne laatimaansa, valvontaviranomaiselle tarkoitettuun EY-tarkastusvakuutukseen.

8 Hankintayksikön tai sen yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on säilytettävä mainittujen asiakirjojen jäljennöksiä niin kauan kuin osajärjestelmä on käytössä sekä lähetettävä jäljennös sitä pyytävälle jäsenvaltiolle.

LIITE D

INFRASTRUKTUURIOSAJÄRJESTELMÄN ARVIOINNIN VAIHEIDEN MÄÄRITELMÄT

D.1 LIITTEEN SOVELTAMISALA

Tässä liitteessä kuvataan ne eri vaiheet, joihin infrastruktuuriosajärjestelmän suunnittelu, rakentaminen ja lopullinen kokoonpano jakautuu. Lisäksi kuvataan yksityiskohtaisesti, millainen tekninen dokumentaatio hankintayksikön on laadittava kullekin vaiheelle osajärjestelmän vaatimustenmukaisuuden tarkastusta varten.

Koska nämä tekniset elementit rajoittuvat siihen yhteentoimivuuden kannalta oleelliseen teknisen dokumentaation osaan, jonka nojalla kansallinen viranomainen voi myöntää käyttöluvan uudelle tai muutetulle infrastruktuuriosajärjestelmälle, voidaan kyseisen radan infrastruktuurin haltijalle antaa sama asema kuin hankintayksikölle, kuten seuraavista kohdista käy ilmi.

D.2 ERITYISESTI SUURIA NOPEUKSIA VARTEN RAKENNETAVAT RADAT

Uuden rautatieinfrastruktuurin suunnittelu ja rakentaminen vie yleensä useita vuosia. Lisäksi suunnittelussa tai rakentamisessa tehdyillä säännöistä poikkeamisilla voi olla merkittäviä seurauksia, jos joudutaan tekemään korjaustöitä lähes valmiille rakennelmille. Sen vuoksi on oleellisen tärkeää määritellä tarkasti ja hankkeessa käytettävien hankintamenettelyjen mukaisesti ne vaiheet, joissa ilmoitettu laitos tekee tarkastuksensa. Infrastruktuuriosajärjestelmähankkeen arvioitavien vaiheiden voidaan yleisesti sanoa olevan seuraavat:

- kaikkien maa- ja vesirakennustöiden sekä maanpäällisten rakenteiden yksityiskohtainen suunnittelu,

- maa- ja vesirakennustöiden toteutuksen suunnitteluvaihe,

- maa- ja vesirakennustöiden rakennusvaihe,

- maanpäällisten rakenteiden toteutuksen suunnitteluvaihe,

- maanpäällisten rakenteiden rakennusvaihe,

- hankkeen käyttöönottovaihe.

Kutakin edellä mainittua vaihetta vastaavat eri suunnittelu- tai rakennusurakat, jotka saattavat tapahtua ajallisesti osittain päällekkäin ja joihin voidaan kohdistaa erillisiä tarkastuksia edellyttäen, että tämän YTE:n edellyttämä yhdenmukaisuus säilytetään kautta koko osajärjestelmän.

D.2.1 Kaikkien maa- ja vesirakennustöiden sekä maanpäällisten rakenteiden yksityiskohtainen suunnittelu

Tämän vaiheen tarkoitus on selvittää, mihin teknisiin eritelmiin perustuen myöhemmin laaditaan maa- ja vesirakennustöiden sekä maanpäällisten rakenteiden suunnittelua ja toteutusta koskevat sopimukset.

Jotta tarkastusta tekemään määrätyn tarkastusyksikön työ helpottuisi, hankintayksikkö tai infrastruktuurin haltija laatii ja lähettää tarkastusyksikölle ensiksi kyseistä projektia koskevan tarkastuskirjan, jossa on aiottua osajärjestelmää koskevaa hanketta kuvaavien tietojen yhteenveto. Kun jäsenvaltio on päättänyt hankkeen jatkamisesta suunnitelmien pohjalta ja kun hanke etenee tästä määrittelyvaiheesta, tarkastuskirjasta tulee osa osajärjestelmän teknisiä asiakirjoja. Mainitussa tarkastuskirjassa kuvataan erikseen kyseisen radan infrastruktuurirekisteriin kohdan 4.2.3.2.6 mukaisesti sisällytettävät elementit.

Ottaen huomioon uuden infrastruktuurin rakentamisessa tavallisesti käytettävät menettelyt, osajärjestelmän ominaisuuksien määrittely voi tässä vaiheessa olla epätäydellistä, erityisesti eräiden yhteentoimivuuden parametrien, elementtien ja osatekijöiden ominaisuuksien osalta, jotka voidaan määritellä vasta urakkaneuvottelujen jälkeen. Hankintayksikön tai infrastruktuurin haltijan on kerrottava tästä ilmoitetulle laitokselle ja ilmoitettava, mihin päivämäärään mennessä kunkin parametrin, elementin ja osatekijän rakenteesta todennäköisesti päätetään ja ilmoitetaan ilmoitetulle laitokselle. Hankintayksikön tai infrastruktuurin haltijan on ilmoitettava ilmoitetulle laitokselle jokaisesta päätöksestä, jolla yhteentoimivuuden parametrejä, elementtejä tai osatekijöitä muutetaan tai määritellään edelleen. Ilmoitus tapahtuu lähettämällä ilmoitetulle laitokselle kyseisen radan tarkastuskirjan päivitetty versio.

Hankintayksikön tai infrastruktuurin haltijan on joka tapauksessa lähetettävä ilmoitetulle laitokselle tarkastuskirjan päivitetty versio aina, kun jokin edellä kuvatuista määrittelyvaiheista on päättynyt jonkin rakennustyökokonaisuuden osalta, ennen rakennustöiden aloittamista.

Yksityiskohtaisen suunnitteluvaiheen katsotaan jonkin rakennustyökokonaisuuden osalta päättyneen, kun urakoitsijan kanssa on tehty urakkasopimus parametreille ja elementeille päätettyjen ja ilmoitetun laitoksen tarkastamien eritelmien mukaisesti.

Seuraavassa luetellaan ne parametrit ja elementit, jotka on tarkastuskirjan perusteella tarkastettava kaikkien maa- ja vesirakennustöiden sekä maanpäällisten rakenteiden yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä, sekä tällöin noudatettavat menettelyt.

Infrastruktuurin ulottuma, vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen etäisyys, radan viereen varattu tila, luvaton pääsy

Hankintayksikön, sen valtuutetun edustajan tai infrastruktuurin haltijan on laadittava ilmoitetun laitoksen tekemää tarkastusta varten tavallisen kiskotuksen poikkileikkauspiirustukset, joista selviää seuraaville neljälle elementille suunniteltu järjestely:

- ulottuma: aukean tilan ulottumapiirustukset laaditaan sekä suorille rataosuuksille että tiukimmille kaarteille. Kussakin piirustuksessa on oltava seuraavat tiedot:

- kunkin kyseessä olevan radan aukean tilan ulottuma, joka riippuu infrastruktuurirekisterin tietojen perusteella tehdyistä valinnoista ja piirustuksiin liitettävistä laskelmista, joissa on käytetty asiaa koskevia eurooppalaisia normeja tai, mikäli niitä ei ole vielä julkaistu, määrelehtiä UIC 505-4 ja 506, kuten kohdassa 4.3.3 on esitetty elementille aukean tilan ulottuma (kohta 4.3.3.1),

- virroittimen ulottuma, joka riippuu infrastruktuurirekisterin sähköistysjärjestelmää koskevien tietojen perusteella tehdyistä valinnoista ja piirustuksiin liitettävistä laskelmista, joissa on käytetty asiaa koskevia eurooppalaisia normeja tai, mikäli niitä ei ole vielä julkaistu, määrelehtiä UIC 606-1, 505-1 ja 505-4 (ks. liite F), kuten kohdassa 4.3.3 on esitetty elementille aukean tilan ulottuma (kohta 4.3.3.1),

- muihin osajärjestelmiin (energiaosajärjestelmä sekä ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä) kuuluvien kiinteiden esteiden sijainti,

- vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen etäisyys tapauksissa, joissa radalla on enemmän kuin kahdet raiteet,

- radan viereen varattu tila: edellä mainittuihin tyypillisiin poikkileikkauksiin on sisällyttävä suunnitellut radan viereen varatut tilat, ja niiden leveys ja etäisyys lähimmästä raiteesta on merkittävä piirustuksiin,

- luvaton pääsy: tyypillisissä poikkileikkauksissa on lisäksi esitettävä hankintayksikön tai infrastruktuurin haltijan kohdan 4.3.3 (kohta 4.3.3.25) vaatimusten mukaisesti suunnittelemat aidat sekä maantiekulkuneuvojen radalle pääsyä rajoittamaan mahdollisesti suunniteltujen laitteiden toimintaperiaate.

Kallistukset ja kaarevuussäteet

Hankintayksikön tai sen edustajan on ilmoitetun laitoksen tekemää tarkastusta varten koottava suunnittelun senhetkisen vaiheen mukaisin yksityiskohdin varustettu luettelo kyseisen hankkeen rataosuuden sisältämistä kaarteista. Luettelossa on oltava tiedot kaarteiden kaarevuussäteistä, teoreettisesta kallistuksesta ja sallitun enimmäisnopeuden tuloksena syntyvästä kallistusvajauksesta. Nämä kolme arvoa on ilmoitettava kullekin radalle erikseen, jos niiden säteet tai kallistukset ovat erilaiset.

Jos hankkeeseen kuuluu sellaisia huolto- tai seisontasivuraiteita, joiden on oltava yhteentoimivien junien käytettävissä, hankintayksikön tai infrastruktuurin haltijan on teetettävä niitä koskeva suunnitelma, josta käy ilmi näiden sivuraiteiden kaarteet ja kaarevuussäteet.

Ylä- ja alamäkien jyrkkyydet

Hankintayksikön, sen edustajan tai infrastruktuurin haltijan on ilmoitetun laitoksen tekemää tarkastusta varten teetettävä piirustus, josta selviää suunnittelun senhetkisen vaiheen mukaiset rataosuudella esiintyvät jyrkkyydet sekä suunnitellut pystysuoraan mitatut kaarevuussäteet ylä- ja alamäkien välisillä osuuksilla.

Ympäristönsuojelu

Hankintayksikön, sen edustajan tai infrastruktuurin haltijan on ilmoitetun laitoksen tekemää tarkastusta varten esitettävä jäsenvaltion neuvoston direktiivin 85/337/ETY mukaisten vaatimusten mukaisesti tehty ympäristövaikutusten arviointi. Arvioinnissa on mainittava infrastruktuureissa oletettavasti syntyvä tärinä suhteessa eurooppalaisissa normeissa tai jäsenvaltion asiaa koskevissa määräyksissä määriteltyihin tärinätasoihin sekä kuvattava käytettävät suojalaitteet näiden tasojen ylittämisen välttämiseksi.

Sivutuulten vaikutus

Hankintayksikön, sen edustajan tai infrastruktuurin haltijan on määritettävä kohdat, joissa voi esiintyä sallitut rajat ylittäviä sivutuulen nopeuksia ja joihin on asennettava vaadittavat tuulisuojat.

Laiturien pituus

Laiturien korkeus

Ilmoitetun laitoksen tekemää, näitä kahta elementtiä koskevaa tarkastusta varten hankintayksikön, sen edustajan tai infrastruktuurin haltijan on teetettävä rakennettavista asemista piirustukset, joista ilmenee laiturien käytännön pituus ja poikkileikkaus.

D.2.2 Maa- ja vesirakennustöiden toteutuksen suunnitteluvaihe

Tähän vaiheeseen kuuluu kaikkien infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavien maa- ja vesirakennustöiden, kuten maansiirtotöiden, rakenteiden, tunnelien sekä maanpäällisten että -alaisten asemien suunnittelu. Näiden töiden oleellisia elementtejä sisältäviä pääurakoita ei saa aloittaa, ennen kuin ilmoitettu laitos on tarkastanut nämä elementit.

Tämän vaiheen vaatimustenmukaisuuden tarkastus on pääsääntöisesti tehtävä kaikille töille, joita tämän YTE:n määräykset koskevat. Käytettäessä vakiorakenteita voidaan niitä koskevat tarkastukset kuitenkin tehdä perustuen suunnittelutietoihin, jotka liittyvät samassa rakennusurakassa oleviin rakenteisiin, joilla on samat ominaisuudet.

Seuraavassa on rakennetyypeittäin lueteltu ne parametrit ja elementit, joiden vaatimustenmukaisuus on suunnitteluvaiheessa tarkastettava:

1 Kaikki maa- ja vesirakennustyöt, joihin kuuluu radan lähellä tai yläpuolella olevia rakenteita, kuten maantiesillat, matkustajalaiturien katokset ja maanalaiset asemat

Aukean tilan ulottuma, vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen etäisyys, radan viereen varattu tila

Hankintayksikön, sen edustajan tai infrastruktuurin haltijan on teetettävä kutakin rakennetta (tai vakiorakenteiden kyseessä ollen kutakin rakenne-erää) koskevat rakenteiden piirustukset, joissa on rakenteiden radan kanssa kohtisuoraan otettu poikkileikkaus ja joihin on merkitty seuraavat tiedot:

- kunkin radan aukean tilan ulottuma,

- vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen etäisyys,

- valittua sähköistystapaa vastaava virroittimen ulottuma,

- rakenteisiin liittyvien, toisiin osajärjestelmiin kuuluvien rakenteiden paikat,

- rakenteisiin suunniteltu radan viereen varattu tila.

Ilmavirran vaikutus rakenteisiin

Hankintayksikön tai infrastruktuurin haltijan on tarvittaessa liitettävä kunkin rakenteen tietoihin asiakirjat, joista selviää, että kyseiset rakenteet on suunniteltu kestämään kyseiselle elementille kohdassa 4.3.3 (kohta 4.3.3.3) määritellyt kuormat (standardin ENV 1991-3 kohdan 6.6 sovellus).

2 Erityisesti rautatiesiltoja koskevat tarkastukset

Rakenteet, pystysuorat kuormat

Rakenteet, vaakasuorat poikittaisvoimat

Rakenteet, pitkittäissuuntaiset voimat

Hankintayksikön tai infrastruktuurin haltijan on tarvittaessa liitettävä ilmoitetun laitoksen tekemää tarkastusta varten kunkin rakenteen tietoihin asiakirjat, joista selviää, että kyseiset rakenteet on suunniteltu kestämään näille kolmelle elementille kohdissa 4.3.3.13, 4.3.3.14 ja 4.3.3.15 määritellyt kuormat (standardin ENV 1991 osan 1 sovellus).

3 Erityisesti tunneleita, katettuja leikkauksia ja maanalaisia asemia koskevat tarkastukset

Hankintayksikön tai infrastruktuurin haltijan on tarvittaessa liitettävä kunkin rakenteen tietoihin asiakirjat, joista selviää, että kyseisten rakenteiden poikkileikkaus on niiden kohdassa 4.3.3.26 (maanalaiset rakenteet, kuten tunnelit ja katetut leikkaukset) mainitun CEN-standardin vaatimusten mukainen, joilla painevaihtelujen enimmäisarvo on rajoitettu 10000 Pascaliin junan kulkiessa rakenteen läpi.

Jos hankkeeseen sisältyy erityisen pitkiä tunneleita, kohdan 4.2.3.1.4 määräysten mukaiset tiedot on sisällytettävä kyseistä tunnelia koskeviin teknisiin tietoihin.

Hankintayksikön tai infrastruktuurin haltijan on lisäksi maanalaisten asemien osalta liitettävä edellä mainittuihin tietoihin tutkimustulokset, joista ilmenee, että niissä on noudatettu kohdassa 4.3.3.27 kuvattuja maanalaiset asemat -elementtiä koskevia määräyksiä, jotka liittyvät ilman virtausnopeuksien rajoittamiseen matkustajien käytössä olevilla alueilla.

4 Erityisesti maanalaisia asemia ja laitureita koskevat tarkastukset

Hankintayksikön tai infrastruktuurin haltijan on liitettävä kunkin rakenteen tietoihin asiakirjat, joissa kuvataan ne toimet, joihin on ryhdytty erilaisten asennettavien laitteistojen matkustajille aiheuttaman sähköiskuvaaran torjumiseksi.

D.2.3 Maa- ja vesirakennustöiden rakennusvaihe

Tähän vaiheeseen kuuluu kaikkien edellisen vaiheen rakenteiden varsinainen rakentaminen siinä laadittujen määrittelyjen mukaisesti. Vaihe alkaa kunkin rakenteen osalta silloin, kun sitä koskevat urakkasopimukset on tehty, ja päättyy, kun rakenne hyväksytään ennen osajärjestelmän käyttöönottoa.

Eräiden rakenteiden kohdalla (rautatiesillat) tähän vaiheeseen saattaa sisältyä erityisiä testejä ja mittauksia. Nämä testit ja mittaukset on tehtävä asianomaisen jäsenvaltion alueella sovellettavien kansallisten lakien tai säännösten mukaisten määräysten mukaisesti.

D.2.4 Maanpäällisten rakenteiden toteutuksen suunnitteluvaihe

Tähän vaiheeseen kuuluu kaikkien radan rakentamiseen tarvittavien elementtien suunnittelu: tavallinen kiskotus, vaihteet, risteykset ja laajentumisen sallivat liitokset sekä kaikki muut laitteet, joilla on liityntäkohtia sellaisiin muihin osajärjestelmiin, joihin kuuluu rataan kytkettyjä kiinteitä elementtejä. Tämä vaihe alkaa yleensä samaan aikaan kuin yksityiskohtainen suunnitteluvaihe ja päättyy, kun elementtien ja/tai radan rakentamisen (kiskotuksen laskemisen) tilauseritelmät julkaistaan.

Tämän vaiheen vaatimustenmukaisuuden tarkastus on pääsääntöisesti tehtävä kaikille osakokoonpanoille, joita tämän YTE:n määräykset koskevat ja jotka asennetaan osajärjestelmään, kuten kiskotukselle, vaihteille, risteyksille ja laajentumisen salliville liitoksille. Jos osajärjestelmän rakentamisessa käytetään saman perusosakokoonpanon eri tyyppejä joko siksi, että käytetyissä tekniikoissa on eroja tai siksi, että käytetään jonkin tekniikan eri variaatioita, tarkastuksen on koskettava kaikkia osajärjestelmässä käytettäviä osakokoonpanon tyyppejä.

Seuraavassa on osakokoonpanotyypeittäin lueteltu ne parametrit ja elementit, joiden vaatimustenmukaisuus on toteutuksen suunnitteluvaiheessa tarkastettava:

1 Tavallinen kiskotus:

Raideleveys

Raiteiden kyky kestää pystysuoria, poikittaisia ja pitkittäisiä voimia

Raiteiden jäykkyys

Hankintayksikön, sen edustajan tai infrastruktuurin haltijan on laadittava ilmoitetun laitoksen tekemää tarkastusta varten kullekin osajärjestelmässä käytettävälle raidetyypille teknisten tietojen kansio, joka sisältää seuraavat tiedot:

- piirustus kiskotyypistä, joka on tälle osalle kohdassa 5 esitettyjen vaatimusten mukainen,

- piirustus kiinnittimistä, joilla kisko kiinnitetään ratapölkkyyn, sekä siihen liitetty EY-todistus tälle kiinnitintyypille tehdyistä kohdan 5 vaatimusten mukaisista testeistä,

- piirustus käytettävistä ratapölkyistä tai betonisista aluslaatoista sekä siihen liitetty EY-todistus tälle osalle tehdyistä kohdan 5 vaatimusten mukaisista testeistä,

- kokoonpanopiirustus, jossa edellä mainitut osat on liitetty yhteen ja jossa näkyvä raideleveys on kohdassa 4.3.3.10 esitetyn raideleveyden nimellismitan suuruinen,

- kullekin rakennusurakalle laaditut koko rataa esittävät sijoittelupiirustukset; piirustuksesta on käytävä ilmi kullekin homogeeniselle rataosuudelle tarkoitetun kiskotuksen tyyppi sekä kullekin kiskotustyypille tarkoitettu ratapölkkyjen ja kiskonkiinnittimien määrä pituusyksikköä kohden, vaihdekohdat, vaihteiden tyypit ja erkanevalla raiteella käytettäväksi tarkoitettu nopeus.

Jos radan maanpäällisten rakenteiden järjestelmää ei ole rakennettu luvussa 5 määritellyistä yhteentoimivuuden osatekijöistä, teknisten tietojen kansiossa on oltava kohtien 4.3.3.16, 4.3.3.17, 4.3.3.21 ja 4.3.3.22 mukaisten teknisten tutkimusten tulokset, jotka osoittavat järjestelmän suorituskyvyn olevan riittävä pystysuorien, poikittaisten ja pitkittäisten voimien kantokyvyn sekä dynaamisen jäykkyyden osalta. Valittu kiskotusjärjestelmä on myös arvioitava sen käytön aikaisen käyttäytymisen osalta, kuten taulukossa B. 7 on kuvattu.

2 Vaihteet, risteykset ja laajenemisen sallivat liitokset

Vaihteet ja risteykset, vaihteiden profiilit ja toimintaa koskevat vaatimukset

Kallistusvajaus radan vaihteissa

Hankintayksikön, sen edustajan tai infrastruktuurin haltijan on laadittava ilmoitetun laitoksen tekemää tarkastusta varten kullekin osajärjestelmässä käytettävälle vaihde- ja risteystyypille teknisten tietojen kansio, joka sisältää seuraavat tiedot:

- piirros, joka sisältää tiedot vaihteen mekaanisista ominaisuuksista ja geometriasta, erkanevan raiteen kaarevuussäteestä, erkanemiskulmasta, kääntyvän kärjen käytöstä, jos sellainen on, sekä kohdassa 5 kiskoille määriteltyjen ominaisuuksien mukaisista vaihteiden tai risteysten kiskotyypeistä. Tässä piirroksessa on lisäksi oltava tiedot siitä, millä nopeuksilla on tarkoitus ajaa suoraan ja erkanevalle raiteelle niiden erilaisten kiskotusjärjestelmien kohdalla, joita on tarkoitus käyttää. Sekä suoralla että kaarevalla radan osalla on esitettävä aiottu kallistusvajaus kullekin suunnitellulle nopeudelle käännyttäessä erkanevalle raiteelle,

- piirustus käytettävistä vaihteen varmistus- ja lukitusmekanismeista,

- piirustus vaihteiden kiskojen profiilista, josta ilmenee, että kiskot ovat kohdan 4.3.3.19 vaatimusten mukaiset,

- piirustus tavallisessa kiskotuksessa käytettävistä kiinnittimistä sekä siihen liitetty EY-todistus tälle osalle tehdyistä kohdan 5 vaatimusten mukaisista testeistä,

- koko vaihteen piirustus, josta ilmenee kohdassa 4.3.3.20 määritellyt vaihteen ja risteyksen toiminnalliset mitat.

Jos vaihteita ja risteyksiä ei ole rakennettu luvussa 5 määritellyistä yhteentoimivuuden osatekijöistä, teknisten tietojen kansiossa on oltava kohtien 4.3.3.16, 4.3.3.17, 4.3.3.21 ja 4.3.3.22 mukaisten teknisten tutkimusten tulokset, jotka osoittavat ratajärjestelmän suorituskyvyn olevan riittävä pystysuorien, poikittaisten ja pitkittäisten voimien kantokyvyn sekä dynaamisen jäykkyyden osalta.

3 Radan geometria

Hankintayksikön tai infrastruktuurin haltijan on ilmoitetun laitoksen tekemää tarkastusta varten laaditutettava kohdassa 4.2.3.2.2 määritellyn radan geometrian raja-arvot sisältävä taulukko.

D.2.5 Maanpäällisten rakenteiden rakennusvaihe

Tämä vaihe alkaa sen jälkeen, kun tekniset eritelmät on sitä edeltävän yksityiskohtaisen suunnitteluvaiheen aikana laadittu ja kun vastaavat rakennusurakat on annettu. Se päättyy kunkin urakan osalta sen hyväksymiseen ennen osajärjestelmän käyttöönottoa.

Vaatimustenmukaisuuden tarkastukseen kuuluu tämän vaiheen aikana seuraavat elementit:

Kiskot

Hankintayksikön, sen edustajan tai infrastruktuurin haltijan on lähetettävä ilmoitetulle laitokselle valmistajilta tulleiden ja radalle asennettujen kiskojen EY-todistukset, jotka koskevat toimitettujen tuotteiden mittojen tarkastusta tälle osalle kohdassa 5 annettujen vaatimusten mukaisesti.

Radan geometria

Kiskotusurakoiden hyväksynnän yhteydessä hankintayksikön tai infrastruktuurin haltijan on teetettävä radan geometrian mittaukset ja analyysit ilmoitetun laitoksen tekemää tarkastusta varten. Tietojen esikäsittely- ja analyysiraportissa on osoitettava, että kiskotus on maanpäällisten rakenteiden suunnitteluvaiheessa määriteltyjen raja-arvojen mukainen.

D.2.6 Hankkeen käyttöönottovaihe

Tämä vaihe alkaa, kun kaikki infrastruktuurin rakennustyöt, mukaan luettuina kaikkien kiinteitä radalle asennettavia laitteita sisältävien osajärjestelmien asennustyöt, on suoritettu loppuun.

Hankintayksikön, sen edustajan tai infrastruktuurin haltijan on jäsenvaltion asianmukaisen viranomaisen kanssa määriteltävä ne käytännön toimet ja eri vaiheet, jotka ovat tarpeen liikenteen aloittamiseksi ajallaan ja vaaditulla suoritustasolla kohdan 4.2.3.2.1 mukaisesti. Näihin vaiheisiin saattaa sisältyä siirtymävaiheita, joissa liikenne aloitetaan alennetulla suoritustasolla.

Vaatimustenmukaisuuden tarkastukseen kuuluu tämän vaiheen aikana seuraavat elementit:

Ennen käyttöönottoa tehtävät testit

Kun yhden tai useamman työerän rakennusurakat on hyväksytty, hankintayksikön, sen edustajan tai infrastruktuurin haltijan on teetettävä niitä koskevat ennen käyttöönottoa tehtävät testit tämän YTE:n kohdassa 4.2.3.2.1 määritellyissä oloissa ilmoitetun laitoksen tekemää tarkastusta varten. Ilmoitettu laitos voi tehdä mittaukset itse tai teettää ne itsenäisellä valtuutetulla laboratoriolla, jolloin ilmoitettu laitos arvioi sen raportin.

Testiraportissa on mainittava ne parametrit, joiden mittausta radan käyttöönoton vahvistava viranomainen on vaatinut, ja lueteltava jokaisen parametrin osalta ne kohdat, joissa vaadittavat rajat on saavutettu tai ylitetty.

Huoltosuunnitelma

Hankintayksikön, sen edustajan tai infrastruktuurin haltijan on laaditutettava kohdan 4.2.3.2.2 mukainen huoltosuunnitelma ilmoitetun laitoksen tekemää tarkastusta varten.

Radan tarkastuskirja

Hankintayksikön, sen edustajan tai infrastruktuurin haltijan on ilmoitetun laitoksen tekemää tarkastusta varten laaditutettava kyseisen radan tarkastuskirjan lopullinen versio. Ilmoitetun laitoksen tarkastuksen jälkeen tämä tarkastuskirja toimii viiteasiakirjana, joka takaa, että käyttöön otettava rata on täyttänyt tämän YTE:n vaatimukset.

Infrastruktuurirekisteri

Hankintayksikön, sen edustajan tai infrastruktuurin haltijan on ilmoitetun laitoksen hyväksymän tarkastuskirjan lopullisen version perusteella laaditutettava kyseiselle radalle kohdan 4.2.3.2.6 mukainen infrastruktuurirekisteri.

D.3 VANHAT, ERITYISESTI SUURIA NOPEUKSIA VARTEN UUSITTAVAT RADAT

Jos tehdään suuria muutostöitä ja hanke vanhan radan uusimiseksi suuria nopeuksia varten kuuluu direktiivin 96/48/EY soveltamisalaan, infrastruktuurin haltijan on aloitettava tarkastusmenettely yksityiskohtaisten suunnitelmien arvioinnilla.

Vanhoille radoille tehtävien huomattavien parannusten suunnitteluun ja toteutukseen saattaa liittyä sellaisten laitteistojen osittaisia muutoksia, joita on mahdollisesti käsitelty tässä YTE:ssä. Sen vuoksi on tärkeää määritellä tarkasti yleisten töiden urakointia koskevien menettelyjen mukaisesti ne rakenteet, joihin edellä olevissa kohdissa mainituissa eritelmissä mahdollisesti käsiteltävät muutokset vaikuttavat, sekä ne eri vaiheet, joissa ilmoitetun laitoksen odotetaan tekevän tarkastuksia.

Infrastruktuuriosajärjestelmän EY-vaatimustenmukaisuustarkastus on tässä tapauksessa kyseessä olevien töiden ja siten määriteltyjen hankkeen vaiheiden mukaan tehtävä soveltaen kaikkia edellä D.2 kuvattuja menettelyjä tai osaa niistä, valitsemalla näistä menettelyistä ne, jotka liittyvät kohdassa 4.3.3 esitettyihin vaatimuksiin sille ratatyypille, jota uudistustyöt koskevat.

LIITE E

INFRASTRUKTUURIREKISTERISSÄ MAINITTAVAT OMINAISUUDET

Infrastruktuurirekisterin on mahdollistettava se, että

- sillä jäsenvaltiolla, joka antaa luvan osajärjestelmän käyttöönottoon, on käytettävissään asiakirja, joka kuvaa kaikille Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän radoille ne perusparametrit, joista kunkin radan käyttö on riippuvainen,

- infrastruktuurin haltijalla on käytettävissään kyseisiä ratoja kuvaava yhteenvetoasiakirja, jonka avulla se voi seurata YTE:n täytäntöönpanon seuraavia kehitysvaiheita,

- junayhtiöt, jotka toimivat tai aikovat toimia tietyllä radalla, saavat tiedon radan erityisominaisuuksista tapauksissa, joissa jotkin yhteentoimivuuden osatekijöiden parametrit ovat infrastruktuurin haltijan valitsemia.

Infrastruktuurirekisterissä on oltava seuraavat infrastruktuuriosajärjestelmän kannalta oleelliset tiedot:

- kyseisen radan kartta, jossa näkyy yhteentoimivan suurten nopeuksien liikenteen käyttämät asemat,

- ratapiirustus, josta ilmenee:

- ratojen risteymäpaikat (niiden maantieteellinen sijainti),

- kuljettajan paikanmääritystä helpottavat maamerkit sekä niiden kilometreinä mitattu sijainti,

- mahdolliset matkustajien evakuointiin maanteitse käytettävissä olevat kulkuyhteydet maanteiltä radalle ja niiden kilometreinä mitattu sijainti,

- ne radan rakenteet ja tunnelit, joissa on erityisjärjestelyjä matkustajien evakuointia varten,

- piirros jokaisesta asemasta, joilla suurnopeusjunat voivat pysähtyä. Piirroksessa on mainittava muiden kuin pääratojen pituudet asemalla, laiturien pituus ja korkeus sekä liikuntarajoitteisten matkustajien junaan nousun helpottamiseksi tehdyt järjestelyt,

- kutakin kyseisen radan homogeenista rataosuutta koskevat suoritustasot sekä niillä sallittu enimmäisnopeus; jos radalla on liikennöitävä muillakin kuin yhteentoimivilla junilla, myös niitä koskevat suoritustasot on mainittava,

- kullakin homogeenisella rataosuudella käytetyn sähköistyksen tyyppi sekä maininta ajojohtojen korkeudesta ja niihin liittyvien virroittimien tyypeistä,

- kutakin homogeenista rataosuutta koskevat tiedot niistä seuraavassa luetelluista valinnaisista ominaisuuksista, joiden tietäminen on rataa käytettäessä tarpeen:

Perusparametrit:

- aukean tilan ulottuma: mainittava käytettävä aukean tilan ja virroittimen ulottuma tai valittu vakioulottuma,

- kaarteen vähimmäissäde: mainittava pienin radan tavallisessa kiskotuksessa käytetty kaarteiden kaarevuussäde sekä suurin kallistus ja kallistusvajaus sekä pienin sivuraiteilla käytetty kaarevuussäde,

- raideleveys: mainittava, onko käytetty mitään erikoistapauksia,

- laiturin vähimmäispituus: merkittävä edellä mainittuun asemaa esittävään piirustukseen,

- liikuntarajoitteisten pääsyn helpottamiseen liittyvät ominaisuudet: merkittävä edellä mainittuun asemaa esittävään piirustukseen,

- paineen enimmäisvaihtelu tunneleissa: mainittava käytettävä painevaihtelun enimmäisarvo, mikäli se on pienempi kuin vaadittava raja-arvo,

- suurimmat jyrkkyydet: mainittava jyrkin rataosuudella esiintyvä mäki ja sen enimmäispituus,

- vierekkäisten raiteiden keskipisteiden välinen vähimmäisetäisyys: mainittava käytettävä vähimmäisetäisyys tai käytettävä vakiomitta.

Muita infrastruktuuri-YTE:n kannalta oleellisia ominaisuuksia:

- muiden kuin pyörien ja kiskojen välistä kitkaa käyttävien jarrujen käyttöön liittyvät ehdot: mainittava kyseistä jarrutyyppiä koskeva sallittu jarrutusteho (kohdan 4.3.3.21 tapaus 2 tai tapaus 3) tai mainittava, ettei niitä saa radalla käyttää,

- kallistusvajaus vaihteissa ja risteyksissä: mainittava käytettävä todellinen arvo, jos se on pienempi kuin suurin sallittu arvo,

- sivutuulten vaikutus: mainittava kyseeseen tulevilla paikoilla käytettävät järjestelyt,

- radan viereen varattu tila: mainittava radan viereen varatun tilan leveys ja sen paikka kiskoihin nähden (vaaka- ja pystysuora etäisyys) silmällä pitäen evakuointitoimenpiteitä sekä avoimilla että tunneleissa olevilla rataosuuksilla.

Muihin YTE:ihin liittyviä ominaisuuksia:

- sähköistyksen tyyppi: mainittava jännite ja ajojohdon korkeus,

- ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-YTE: mainittava radalla ja sivuraiteilla käytettävien merkinantojen tyyppi,

- kilometripylväät: mainittava radalla käytettävien kilometripylväiden tyyppi sekä niiden karkea kuvaus (omissa pylväissään olevat kilometritaulut, ajojohdon kannatinpylvääseen ripustetut taulut tms.),

- tilapäisistä töistä ilmoittavan merkin malli ja töiden yhteydessä käytettävien merkinantojen kuvaus,

- radalla esiintyvien sääolojen kuvaus,

- tarvittaessa on mainittava kaikki erityis- ja lisäjärjestelyt, joita liikkuvassa kalustossa on liikkuvan kaluston YTE:n vaatimuksista poiketen oltava ajettaessa tietyissä erityisen pitkissä tunneleissa,

- mainittava varikot, jotka hoitavat rikkoutuneiden ja raiteilta suistuneiden junien hinaus- ja kiskoillenostovälineitä sekä menettelyt niiden hälyttämiseksi.

- Kutakin homogeenista rataosuutta koskien on mainittava sitä koskevat yhteisön tai kansalliset säädökset siltä osin kuin ne liittyvät olennaisiin vaatimuksiin radan yhteentoimivuutta vaarantamatta, sikäli kuin näissä säädöksissä on rataa käyttäviä junayhtiöitä koskevia velvoitteita.

LIITE G

DYNAAMISET ULOTTUMAT GA, GB JA GC

DYNAAMISET ULOTTUMAT GA, GB JA GC

Ulottumaprofiilit

>PIC FILE= "L_2002245FI.023802.TIF">

Huom:

Dynaamiset profiilit GA, GB ja GC ovat identtisiä korkeuteen 3250 mm saakka.

ALAOSAT

A. Radat, joilla kansainvälisessä liikenteessä käytettävät moottoroidut yksiköt kulkevat

>PIC FILE= "L_2002245FI.023901.TIF">

B. Radat, joilla erilaiset kansainvälisessä liikenteessä käytettävät vaunut (paitsi kansainvälisessä liikenteessä käytettävät moottoroidut yksiköt) kulkevat

>PIC FILE= "L_2002245FI.023902.TIF">

Huom:

Mäissä, joiden kaarevuussäde R >= 500 m, on kuvioissa A ja B olevia pystysuuntaisia mittoja vähennettävä 50000/R mm:llä (missä R on metreinä). Jos 625 >= R >= 500 m, mitta 80 kuviossa A jää pois.

JUNIEN ALAOSAN DYNAAMINEN ULOTTUMA LÄHELLÄ KISKOJA, RAIDEJARRUJEN VIEMÄ TILA SEKÄ RADAN KESKIOSAN ALUE

A. Radat, joilla kansainvälisessä liikenteessä käytettävät moottoroidut yksiköt kulkevat

>PIC FILE= "L_2002245FI.024001.TIF">

JUNIEN ALAOSAN DYNAAMINEN ULOTTUMA

B. Radat, joilla erilaiset kansainvälisessä liikentessä käytettävät vaunut kulkevat, paitsi moottoroidut yksiköt

>PIC FILE= "L_2002245FI.024101.TIF">

LIITE H

S:N MUOTOISTEN KAARTEIDEN GEOMETRIAAN LIITTYVIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

(Kaarteen ja vastakkaissuuntaisen kaarteen välillä todennäköisesti tarvittava suora rataosuus)

Laskelmissa käytetyt muuttujat

R1 ja R2= metreinä ilmaistut kaarteen ja vastakkaissuuntaisen kaarteen kaarevuussäteet, missä sekä R1 että R2 >= 150 m

L= kaarteiden välissä todennäköisesti tarvittavan suoran rataosuuden pituus metreinä, kun kaarteiden kaarevuussäteet ovat R1 ja R2

I= kyseisen radan raideleveys metreinä

Käytettävät kaavat

- jos

>VIITTAUS KAAVIOON>

kaarteen ja vastakkaissuuntaisen kaarteen välillä ei tarvita suoraa rataosuutta

- jos

>VIITTAUS KAAVIOON>

kaarteen ja vastakkaissuuntaisen kaarteen välillä tarvittavan suoran rataosuuden pituus on:

>PIC FILE= "L_2002245FI.024202.TIF">

- kun R1 = R2 = R, nämä kaavat voidaan pelkistää seuraavasti:

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Edellä esitetyissä kaavoissa on oletettu, että kaarteet ja vastakaarteet liityvät toisiinsa tai kaarteiden välissä olevaan suoraan rataosuuteen tangentiaalisesti. Jos erkanemakulma (vaihteissa ja risteyksissä) muuttaa kulkuneuvojen heilahdusliikettä, suoran osuuden pituutta on lisättävä kompensoimaan tästä aiheutuvaa puskimien siirtymää toisiinsa nähden.

Edellä esitetyn geometrian ansiosta voidaan käyttää vähintään 190 m:n kaarevuussäteitä, kun kaarteiden välillä ei ole suoraa osuutta, ja 150 m:n kaarevuussädettä, kun kaarteiden välillä on vähintään 6 m:n pituinen suora osa.

LIITE I

UNIVERSAL DYNAMIC TRAIN - VAKIOJUNAT

>TAULUKON PAIKKA>

Yllä lueteltujen junien kaaviokuva:

>PIC FILE= "L_2002245FI.024302.TIF">

(1) Moottorivaunu

(2) Kytkimellinen perävaunu

(3) Välivaunu

LIITE K1

TASAPOHJAISET SYMMETRISET RAUTATIEKISKOT, JOIDEN PAINO ON VÄHINTÄÄN 46 KG/M - TERÄSLAADUT

Seitsemän käytettävää teräslaatua on esitetty taulukossa 1. Teräslaatujen viiden kovuusalueen tulee olla taulukon 1 mukaisia.

Taulukko 1

Teräslaadut

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 2a

Koostumus ja mekaaniset ominaisuudet

>TAULUKON PAIKKA>

x = Enimmäispitoisuus

Re = Alkuainejäämä

Taulukko 2b

Alkuainejäämien enimmäispitoisuudet

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE K2

TASAPOHJAISET SYMMETRISET RAUTATIEKISKOT, JOIDEN PAINO ON VÄHINTÄÄN 46 KG/M - KISKOJEN PROFIILIT

>PIC FILE= "L_2002245FI.024702.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 54 E 1

>PIC FILE= "L_2002245FI.024801.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 54 E 2

>PIC FILE= "L_2002245FI.024901.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 54 E 3

>PIC FILE= "L_2002245FI.025001.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 56 E 1

>PIC FILE= "L_2002245FI.025101.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 60 E 1

>PIC FILE= "L_2002245FI.025201.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiilien kaarevuussäteiden vaihtumiskohdat

Kiskoprofiilien kaarevuussäteiden vaihtumiskohdat

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE L1

VAIHTEIDEN JA RISTEYKSIEN KISKOT, JOITA KÄYTETÄÄN PAINOLTAAN VÄHINTÄÄN 46 KG/M OLEVIEN TASAPOHJAISTEN RAUTATIEKISKOJEN YHTEYDESSÄ - TERÄSLAADUT

Käytettävät kahdeksan teräslaatua on esitetty taulukossa 1. Teräslaatujen viiden kovuusalueen tulee olla taulukon 1 mukaisia.

Taulukko 1

Teräslaadut

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 2a

Koostumus ja mekaaniset ominaisuudet

>TAULUKON PAIKKA>

x = enimmäispitoisuus

Re = alkuainejäämä

Taulukko 2b

Alkuainejäämien enimmäispitoisuudet

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE L2

VASTAKISKOT, JOITA KÄYTETÄÄN PAINOLTAAN VÄHINTÄÄN 46 KG/M OLEVIEN TASAPOHJAISTEN RAUTATIEKISKOJEN YHTEYDESSÄ - KISKOJEN PROFIILIT

>PIC FILE= "L_2002245FI.025702.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 54 E1 A1

>PIC FILE= "L_2002245FI.025801.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 49 E1 A1

>PIC FILE= "L_2002245FI.025901.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 49 E1 A2

>PIC FILE= "L_2002245FI.026001.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 60 E1 A1

>PIC FILE= "L_2002245FI.026101.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 60 E1 A2

>PIC FILE= "L_2002245FI.026201.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 60 E1 A3

>PIC FILE= "L_2002245FI.026301.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 54 E1 A2

>PIC FILE= "L_2002245FI.026401.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 54 E2 A1

>PIC FILE= "L_2002245FI.026501.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 60 E1 A4

>PIC FILE= "L_2002245FI.026601.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 60 E1 A5

>PIC FILE= "L_2002245FI.026701.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 50 E1 T1

>PIC FILE= "L_2002245FI.026801.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 60 E1 T1

>PIC FILE= "L_2002245FI.026901.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 50 E2 T1

>PIC FILE= "L_2002245FI.027001.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 54 E1 T1

>PIC FILE= "L_2002245FI.027101.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 60 E1 T2

>PIC FILE= "L_2002245FI.027201.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 49 E1 F1

>PIC FILE= "L_2002245FI.027301.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 54 E1 F1

>PIC FILE= "L_2002245FI.027401.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 54 E3 F1

>PIC FILE= "L_2002245FI.027501.TIF">

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Kiskoprofiili 60 E1 F1

LIITE M

ULOTTUMA UK1

>PIC FILE= "L_2002245FI.027602.TIF">

UK1-ulottuman määritelmä

Yhdistyneessä kuningaskunnassa pyritään maksimoimaan liikkuvan kaluston ulottuma varmistaen samalla, että kulkuneuvojen äärimitat pysyvät junan kulkiessa aina aukean tilan ulottuman sisäpuolella.

Tämän takia UK1-ulottuma on alun perin määritelty liikkuvan kaluston ulottumana.

1. Kuviossa on esitetty UK1-ulottuman päämitat (junan seistessä paikoillaan tasamaalla olevalla radalla).

2. Pysty- ja vaakasuuntaista profiilia 1100 mm kiskojen yläpinnasta mitatun tason alapuolella ei saa ylittää minkään kulkuneuvojen kuormauksen, kuluneisuuden, jousituksen liikkeiden ja geometrian takia tai niiden yhteisvaikutuksesta.

3. Radan kallistuksen ja junan kulunaikaisten liikkeiden sekä telivälin ja -ylityksen vaikutukset, jotka edellyttävät suurempia vapaavälejä kaarteissa, on otettava huomioon tapauskohtaisesti.

LIITE N

ULOTTUMA FIN1

>PIC FILE= "L_2002245FI.027702.TIF">

>PIC FILE= "L_2002245FI.027703.TIF">

Merkkivalot ja taustapeilit

>PIC FILE= "L_2002245FI.027704.TIF">

Tietyillä rataosuuksilla käytettävä suurempi liikkuvan kaluston ulottuma

>PIC FILE= "L_2002245FI.027705.TIF">

Tietyillä rataosuuksilla käytettävä suurempi liikkuvan kaluston ulottuma (A)

>PIC FILE= "L_2002245FI.027706.TIF">

Tietyillä rataosuuksilla käytettävä suurempi liikkuvan kaluston ulottuma (B), jota käytetään kallistettavan kaluston yhteydessä

1) Sellaisen liikkuvan kaluston alaosan profiili, joka kulkee laskumäkien ja raidejarrujen yli.

2) Sellaisen liikkuvan kaluston alaosan profiili, joka ei kulje laskumäkien ja raidejarrujen yli; ei koske vetävän vaunun telejä.

3) Sellaisen vetävän vaunun telin alaosan profiili, joka ei kulje laskumäkien ja raidejarrujen yli.

>PIC FILE= "L_2002245FI.027706.TIF">

LIITE O

ULOTTUMA IRL 1

>PIC FILE= "L_2002245FI.027802.TIF">

Huomautukset

1. Vaakatasossa olevissa radan mutkissa on kaarteen ja radan kallistuksen vaikutukset otettava huomioon.

2. Psystytasossa olevissa radan mutkissa on tämän kaarevuuden vaikutukset otettava huomioon.

3. Raiteen keskellä olevan kohouman enimmäiskorkeuden 60 mm kohdalla noudatetaan standardissa PW4 esitettyjä rajoituksia. Dublinin esikaupunkialueilla kohouman korkeus on nolla (vähäiset poikkeamat tästä on esitetty standardissa PW4).

4. Sillat:

a) Korkeus 4830 mm mitataan radasta sen lopullisessa kunnossa. Jos radan alle aiotaan lisätä sepeliä tai jos rataa aiotaan suoristaa korottamalla sitä, on korkeutta lisättävä. Tietyissä oloissa voidaan mittaa 4820 mm vähentää 4690 mm:iin;

b) Jos rataa on kallistettu, siltojen ja rakennelmien korkeutta on lisättävä taulukossa A esitetyillä määrillä;

Taulukko A

>TAULUKON PAIKKA>

c) Sillan kannatinpilarien on oltava 4500 mm:n etäisyydellä lähimmästä kiskon sisäpinnasta kaarteen vaikutus mukaan lukien;

d) Jos rata aiotaan sähköistää ja lähistöllä on tasoylikäytävä, pystysuuntaista ulottumaa on lisättävä mittaan 6140 mm.

5. Tilaa on varattu 700 mm leveää kulkutietä varten. Jos sitä ei ole, voidaan kyseinen mitta pienentää arvoon 1790 mm.

6. Kaikki eri laiturileveydet on esitetty standardissa PW39.