Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2423/2001,

annettu 22 päivänä marraskuuta 2001,

rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta

(EKP/2001/13)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98(1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin soveltamista vähimmäisvarannoista 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2531/98(2) ja erityisesti sen 6 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 1 päivänä joulukuuta 1998 annettua Euroopan keskuspankin asetusta (EY) N:o 2819/98 (EKP/1998/16)(3) on aiemmin muutettu asetuksella (EY) N:o 1921/2000 (EKP/2000/8)(4). Kun kyseiseen asetukseen tehdään nyt uusia merkittäviä muutoksia, on toivottavaa, että asianomaiset säännökset muotoillaan uudelleen yhdeksi säädökseksi tällä asetuksella.

(2) Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) edellyttää rahalaitossektorin konsolidoidun taseen tuottamista voidakseen suorittaa tehtävänsä. Tämän taseen päätarkoituksena on antaa Euroopan keskuspankille (EKP) kattavat tilastotiedot rahatalouden kehityksestä yhtenä talousalueena tarkasteltavissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa. Nämä tilastot kattavat yhteenlasketut rahoitussaamiset ja -velat, jotka ilmaistaan kantatietoina, korkeatasoisina virtatietoina lainojen osalta, ja myös rahalaitosten hallussa olevia arvopapereita koskevat virtatiedot esitetään tarkemmin.

(3) EKP antaa asetuksia Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (jäljempänä "perustamissopimus") määräysten mukaisesti sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä "perussääntö") nojalla siinä määrin kuin se on tarpeen EKPJ:n tehtävien täytäntöönpanemiseksi. Nämä tehtävät on määritelty perussäännössä ja eräissä tapauksissa perustamissopimuksen 107 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa neuvoston säännöksissä.

(4) Perussäännön 5.1 artiklassa edellytetään, että EKP kerää kansallisten keskuspankkien avustuksella tarvittavat tilastotiedot joko toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta tai suoraan taloudellisilta toimijoilta EKPJ:n tehtävistä huolehtiakseen. Perussäännön 5.2 artiklassa määrätään, että kansalliset keskuspankit hoitavat, siinä määrin kuin mahdollista, 5.1 artiklassa kuvattuja tehtäviä.

(5) Kansallisten keskuspankkien voi olla välttämätöntä kerätä varsinaiselta tiedonantajien joukolta EKP:n tilastovaatimusten täyttämiseksi tarvittavia tilastotietoja osana laajempaa tilastointiin liittyvää tiedonkeruuta, jonka ne luovat omalla vastuullaan hoitaakseen tiedonkeruun yhteisön tai kansallisen lainsäädännön tai vakiintuneen käytännön mukaisesti ja joka palvelee muita tilastointitarkoituksia, jos EKP:n tilastovaatimusten täyttäminen ei vaarannu. Tällä tavoin voidaan myös vähentää tietojen keräämisestä aiheutuvaa rasitetta. Avoimuuden varmistamiseksi tiedonantajille on näissä tapauksissa ilmoitettava, että tietoja kerätään muita tilastointitarkoituksia varten. Erityistapauksissa EKP voi käyttää tällaisia muihin tarkoituksiin kerättyjä tilastotietoja omien vaatimustensa täyttämiseksi.

(6) Asetuksen (EY) N:o 2533/98 3 artiklassa edellytetään, että EKP:n on täsmennettävä varsinainen tiedonantajien joukko tiedonantajien perusjoukon puitteissa, ja annetaan EKP:lle valtuudet vapauttaa jotkut tiedonantajien ryhmät kokonaan tai osittain tilastointiin liittyvistä tietojenantovaatimuksista. Saman asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa säädetään, että EKP voi antaa asetuksia edellytyksistä, joiden mukaisesti voidaan käyttää oikeutta tarkistaa tilastotietoja tai toimittaa pakollinen tilastotietojen keruu.

(7) EKP valtuutetaan asetuksen (EY) N:o 2531/98 5 artiklassa antamaan asetuksia tai tekemään päätöksiä laitosten vapauttamisesta vähimmäisvarantovelvoitteista, esittämään ehtoja siitä, miten velat muille laitoksille jätetään pois tai vähennetään varantopohjasta, ja määrittämään erisuuruiset velvoiteprosentit eri velkaryhmille. Asetuksen (EY) N:o 2531/98 6 artiklassa EKP:lle annetaan oikeus kerätä laitoksilta varantovelvoitteiden soveltamiseksi tarvittavat tiedot ja oikeus tarkistaa niiden tietojen paikkansapitävyys ja laatu, jotka laitokset antavat osoittaakseen täyttäneensä vähimmäisvarantojärjestelmän tiedonantovelvoitteen. On toivottavaa, että tietojen antamisesta aiheutuvan rasitteen vähentämiseksi kuukausitasetta koskevia tilastotietoja käytettäisiin lisäksi EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän alaisten luottolaitosten varantopohjan säännölliseen laskemiseen.

(8) Asetuksen (EY) N:o 2533/98 4 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on järjestettävä tilastotietojen keruu omalta osaltaan ja tehtävä EKP:n kanssa kiinteää yhteistyötä varmistaakseen perussäännön 5 artiklasta johtuvien velvollisuuksien täyttämisen.

(9) Vaikka on tunnustettua, että EKP:n perussäännön 34.1 artiklan nojalla antamissa asetuksissa ei anneta mitään oikeuksia eikä aseteta mitään velvollisuuksia rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille, perussäännön 5 artikla koskee sekä rahaliittoon osallistuvia että siihen osallistumattomia jäsenvaltioita. Asetuksessa (EY) N:o 2533/98 muistutetaan, että perussäännön 5 artikla sekä perustamissopimuksen 5 artikla tarkoittavat myös sitä, että rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden on suunniteltava ja toimeenpantava kansallisella tasolla kaikki asianmukaisiksi katsomansa toimenpiteet EKP:n tilastovaatimusten edellyttämän tiedonkeruun järjestämiseksi ja saatava tilastointiin liittyvät valmistelunsa ajoissa valmiiksi tullakseen rahaliittoon osallistuviksi jäsenvaltioiksi.

(10) Varantovelvoitteet on vahvistettava viimeistään kunkin pitoajanjakson ensimmäisenä päivänä Euroopan keskuspankin ja luottolaitosten likviditeetin hallinnan helpottamiseksi. Luottolaitokset saattavat poikkeuksellisesti joutua korjaamaan varantopohjaa tai vahvistettua varantovelvoitetta. Varantovelvoitteen vahvistamista tai hyväksymistä koskevat menettelyt eivät rajoita tiedonantajien velvollisuutta toimittaa aina oikeat tilastotiedot sekä korjata mahdollisesti jo toimittamansa virheelliset tilastotiedot.

(11) Luottolaitoksia koskeviin sulautumisiin ja jakautumisiin liittyvät erityiset menettelyt on tarpeen määritellä, jotta näiden laitosten velvollisuudet varantovelvoitteen osalta voidaan selventää. Tässä asetuksessa esitetyt sulautumista ja jakautumista koskevat määritelmät perustuvat osakeyhtiöitä koskevan yhteisön johdetun oikeuden mukaisiin määritelmiin. Nämä määritelmät on mukautettu tämän asetuksen tavoitteiden mukaisiksi. Nämä menettelyt eivät rajoita mahdollisuutta pitää vähimmäisvarantoja välittäjän kautta.

(12) EKP:n rahataloudelliset tilastot on saatu asetuksen (EY) N:o 2819/98 (EKP/1998/16) mukaisesti kerätyistä rahalaitosten tasetilastoista, jotka määriteltiin talous- ja rahaliiton toisessa vaiheessa ja joita pidettiin vähimmäistietomääränä rahapolitiikan tarpeisiin. Lisäksi asetus koski ainoastaan taseen kantatietojen keräämistä eikä sellaisten arvostusmuutoksia koskevien tietojen ilmoittamista, joita edellytetään virtatietojen laskemiseksi laajan raha-aggregaatin, eli M3:sen, vastaerille, joista kasvunopeudet puolestaan lasketaan. Kun otetaan huomioon näiden tietojen rajallisuus, rahalaitosten tasetilastojen laajentaminen oli välttämätöntä.

(13) On välttämätöntä laajentaa kuukausittaisia vaatimuksia, jotta saataisiin kuukausittainen talletusvelkojen erittely alasektoreittain ja edelleen maturiteetti-/valuuttakohtaisesti sekä lainojen erittely alasektorin/maturiteetin ja käyttötarkoituksen mukaan, koska näitä erittelyjä pidetään olennaisina rahapolitiikan hoitamisen kannalta. Tähän sisältyy tietoja, joita aikaisemmin kerättiin ainoastaan vuosineljänneksittäin.

(14) On tarpeen muodostaa oikea-aikaiset raha-aggregaattien ja niiden vastaerien kanta- ja virtatiedot. Konsolidoidun taseen kantatiedoista muodostetaan virtatietoja käyttäen muita tilastotietoja, jotka liittyvät valuuttakurssimuutoksiin, muihin muutoksiin arvopapereiden arvossa ja lainojen luottotappioissa/arvonalennuksissa sekä muihin vastaaviin järjestelyihin, kuten luokituksen muutoksiin.

(15) On välttämätöntä varmistaa lainojen luottotappioita/arvonalennuksia koskevien, tarkoituksenmukaisesti yhdenmukaistettujen ja korkealaatuisten tietojen saatavuus kohdistamalla tätä koskeva vaatimus tiedonantajille. Myös arvopapereiden arvostusmuutoksista on kerättävä tietoja.

(16) Taseeseen sisältynyt erillinen luokka "rahamarkkinapaperit" poistetaan ja sulautetaan luokkaan "liikkeeseen lasketut velkapaperit" vastattavaa-puolella, Tähän luokkaan kuuluneet instrumentit kirjataan liikkeeseen laskettuihin velkapapereihin ja ryhmitellään niiden alkuperäisen maturiteetin mukaan. Samanlainen uudelleenryhmittely on myös tehty rahalaitosten taseen vastaavaa-puolella.

(17) Talletusten määritelmässä pitäisi ottaa huomioon saldot, jotka vastaavat sähköiseen rahaan liittyviä ennakkomaksuja,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa ilmaisuilla "tiedonantajat", "rahaliittoon osallistuva jäsenvaltio" ja "jossakin maassa oleva" on sama merkitys kuin niille on määritelty asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa.

2 artikla

Varsinainen tiedonantajien joukko

1. Varsinainen tiedonantajien joukko koostuu rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden alueella olevista rahalaitoksista. Tilastointia varten rahalaitoksia ovat kotimaassa olevat luottolaitokset, siten kuin ne on määritelty yhteisön lainsäädännössä, ja kaikki muut kotimaassa olevat rahoituslaitokset, jotka ottavat vastaan talletuksia ja/tai niiden läheisiä vastineita muilta kuin rahalaitoksilta ja myöntävät luottoja ja/tai tekevät arvopaperisijoituksia omaan lukuunsa (ainakin taloudellisessa mielessä).

2. Kansalliset keskuspankit voivat myöntää pienille rahalaitoksille poikkeuksia raportointivaatimuksista, jos konsolidoidussa kuukausitaseessa mukana olevien rahalaitosten osuus on vähintään 95 prosenttia kunkin rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion kaikkien rahalaitosten kantatietoina ilmaistusta yhteenlasketusta taseesta. Kansalliset keskuspankit tarkistavat tämän ehdon täyttymisen hyvissä ajoin, jotta ne voivat tarvittaessa myöntää tai kumota poikkeuksia kunkin vuoden alusta alkaen.

3 artikla

Tilastoinnissa käytettävä rahalaitosten luettelo

1. EKP laatii ja ylläpitää liitteessä I olevan 1 osan I kohdassa määrättyjen luokitusperiaatteiden mukaisesti tilastoinnissa käytettävän rahalaitosten luettelon ottaen huomioon tällaisen luettelon EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän yhteydessä tapahtuvan käytön toistuvuutta ja oikea-aikaisuutta koskevat vaatimukset. Tilastoinnissa käytettävän rahalaitosten luettelon laadinta ja ylläpito kuuluu EKP:n johtokunnan toimivaltaan.

2. EKP ja kansalliset keskuspankit antavat tilastoinnissa käytettävän rahalaitosten luettelon ja sen päivitykset asianomaisille laitoksille tarkoituksenmukaisella tavalla, myös sähköisesti Internetin kautta tai asianomaisten tiedonantajien pyynnöstä paperimuodossa.

3. Tilastoinnissa käytettävä rahalaitosten luettelo on laadittu ainoastaan tiedoksi. Jos 2 kohdan mukainen luettelon viimeisin käytettävissä oleva versio on kuitenkin virheellinen, EKP ei määrää seuraamuksia yhteisölle, joka ei ole asianmukaisesti täyttänyt raportointivaatimuksiaan siltä osin kuin se on hyvässä uskossa luottanut virheellisen luettelon tietoihin.

4 artikla

Tilastointiin liittyvät tiedonantovaatimukset

1. Rahalaitossektorin konsolidoidun taseen säännölliseksi laatimiseksi kanta- ja virtatietoina varsinainen tiedonantajien joukko antaa kuukausittain kuukauden lopun tasettaan ja lainojen luottotappioita/arvonalennuksia ja arvopapereiden arvostusmuutoksia koskevat raportointikauden tilastotiedot sen jäsenvaltion keskuspankille, jossa rahalaitos sijaitsee. Eräitä tase-eriä koskevia lisätietoja raportoidaan neljännesvuosittain kantatietoina.

2. Vaaditut tilastotiedot on täsmennetty tämän asetuksen liitteessä I.

3. Vaaditut tilastotiedot annetaan tämän asetuksen liitteessä IV määrättyjen tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

4. Kansalliset keskuspankit määrittelevät ja toteuttavat kansalliset erityispiirteet huomioon ottaen ne tiedonantomenettelyt, joita varsinaisen tiedonantajien joukon on noudatettava. Kansalliset keskuspankit varmistavat, että näillä tiedonantomenettelyillä tuotetaan vaaditut tilastotiedot ja että niiden perusteella voidaan myös tarkistaa asianmukaisesti 3 kohdan mukaisten tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten noudattaminen.

5. Asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten tarkoituksena on vähentää rahalaitosten tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia seuraavasti:

- niitä luottolaitoksia, joihin sovelletaan tällaisia poikkeuksia, koskevat suppeammat tiedonantovaatimukset, sellaisina kuin niistä on määrätty tämän asetuksen liitteessä II,

- niitä pieniä rahalaitoksia, jotka eivät ole luottolaitoksia, koskevat suppeammat tiedonantovaatimukset, sellaisina kuin niistä on määrätty tämän asetuksen liitteessä III.

Pienet rahalaitokset voivat halutessaan olla hyödyntämättä poikkeuksia ja täyttää sen sijaan tiedonantovaatimuksensa täysimääräisesti.

6. Kansalliset keskuspankit voivat myöntää rahamarkkinarahastoille poikkeuksen arvostusmuutosten ilmoittamisen osalta poistamalla rahamarkkinarahastoilta velvollisuuden ilmoittaa arvostusmuutokset, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 2 artiklan 2 kohdassa säädettyyn poikkeukseen.

7. Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksen arvopapereiden arvostusmuutosten ilmoittamistiheyden ja toimittamisajan osalta ja vaatia näitä tietoja vuosineljänneksittäin noudattaen neljännesvuosittain toimitettavien kantatietojen toimitusaikaa, edellyttäen että seuraavia vaatimuksia noudatetaan:

- tiedonantajat toimittavat kansallisille keskuspankeille tarkoituksenmukaiset tiedot arvostuskäytännöstä, mukaan lukien määrällinen arviointi siitä, miten suuri prosenttiosuus niiden hallussa olevista kyseisistä instrumenteista on arvostettu eri arvostusmenetelmiä käyttäen,

- mikäli on tapahtunut huomattava arvostusmuutos, kansallisilla keskuspankeilla on oikeus vaatia tiedonantajia toimittamaan lisätietoja siltä kuukaudelta, jona muutos tapahtui.

8. Jos kyseessä on sulautuminen tai jakautuminen tai muu uudelleenjärjestelytoimi, joka saattaa vaikuttaa tilastointiin liittyvän tiedonantovelvollisuuden täyttämiseen, tiedonantaja ilmoittaa, sen jälkeen kun aikomus tällaisen toimen täytäntöönpanosta on tullut julkiseksi, ja ennen kuin sulautuminen tai jakautuminen on tullut voimaan, asianomaiselle kansalliselle keskuspankille suunnitelluista menettelyistä, joiden mukaisesti tässä asetuksessa asetetut tilastointiin liittyvät tiedonantovelvollisuudet täytetään.

5 artikla

Annettujen tilastotietojen käyttö asetuksen (EY) N:o 2818/98 (EKP/1998/15) mukaisesti

1. Jokainen luottolaitos käyttää tämän asetuksen mukaisesti antamiaan tilastotietoja varantopohjansa laskemiseen vähimmäisvarantojen soveltamisesta 1 päivänä joulukuuta 1998 annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EY) N:o 2818/98 (EKP/1998/15)(5) mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1921/2000 (EKP/2000/8). Jokainen luottolaitos käyttää näitä tietoja erityisesti tarkistaakseen, täyttääkö se varantovelvoitteensa pitoajanjakson aikana.

2. Vähimmäisvarantovelvoitteen alaiset luottolaitokset voivat asetuksen (EY) N:o 2818/98 (EKP/1998/15) 5 artiklassa mainittujen menettelyjen mukaisesti ilmoittaa korjauksia varantopohjaan sekä varantovelvoitteeseen tämän kuitenkaan vaikuttamatta tiedonantajille tämän asetuksen 4 artiklassa ja liitteessä IV asetettuihin velvollisuuksiin.

3. EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän soveltamista koskevat erityissäännökset ja siirtymäsäännökset ovat tämän asetuksen liitteessä II. Tämän liitteen erityissäännöksiä sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2818/98 (EKP/1998/15) säännösten sijasta.

6 artikla

Tilastotietojen tarkistus ja pakollinen keruu

Kansallisilla keskuspankeilla on oikeus tarkistaa tiedonantajien tässä asetuksessa säädettyjen tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten mukaisesti toimittamia tilastotietoja tai toimittaa niiden pakollinen keruu tämän kuitenkaan rajoittamatta EKP:n oikeutta käyttää itse näitä oikeuksia. Tätä oikeutta käytetään erityisesti silloin, kun jokin varsinaiseen tiedonantajien joukkoon kuuluva laitos ei täytä tämän asetuksen IV liitteessä määrättyjä tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevia vähimmäisvaatimuksia.

7 artikla

Siirtymäsäännökset

Tämän asetuksen tiettyjen osien soveltamista koskevat siirtymäsäännökset annetaan tämän asetuksen liitteessä V.

8 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan asetus (EY) N:o 2819/98 (EKP/1998/16) asetus.

2. Kumottuun asetukseen tehtyjen viittausten katsotaan koskevan tätä asetusta.

9 artikla

Loppusäännös

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Annettu Frankfurt am Mainissa 22 päivänä marraskuuta 2001.

EKP:n neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Willem F. Duisenberg

(1) EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(2) EYVL L 318, 27.11.1998, s. 1.

(3) EYVL L 356, 30.12.1998, s. 7.

(4) EYVL L 229, 9.9.2000, s. 34.

(5) EYVL L 356, 30.12.1998, s. 1.

LIITE I

TILASTOINTIIN LIITTYVÄT TIEDONANTOVAATIMUKSET JA LUOKITTELUPERIAATTEET

OSA 1

Rahalaitokset ja tilastointiin liittyvät tiedonantovaatimukset

Johdanto

Vaatimuksena on tuottaa säännöllisesti rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden (jotka käsitetään yhdeksi talousalueeksi) rahaa luovaan sektoriin kuuluvien rahoituksen välittäjien asianmukaisesti eritelty konsolidoitu tase kanta- ja virtatietoina ilmaistuna, perustuen kattavaan ja homogeeniseen rahatalouden sektoriin ja tiedonantajien joukkoon.

Rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa sovellettava tilastointijärjestelmä rahalaitossektorin konsolidoidun taseen laatimiseksi koostuu näin ollen seuraavasta kahdesta elementistä:

- tilastoinnissa käytettävä rahalaitosten luettelo, ja

- erittely tilastotiedoista, joita näiden rahalaitosten on toimitettava kuukausittain ja neljännesvuosittain.

Kansalliset keskuspankit keräävät tilastotiedot rahalaitoksilta noudattaen kansallisia menettelyjä, jotka pohjautuvat tässä liitteessä selostettuihin yhdenmukaistettuihin määritelmiin ja luokitteluihin.

I. Rahalaitokset

1. EKP laatii jäljempänä selostettujen luokitteluperiaatteiden mukaisen tilastoinnissa käytettävän rahalaitosten luettelon ja päivittää sitä säännöllisin väliajoin. Yksi tärkeä näkökohta tässä tehtävässä ovat rahoitusalan innovaatiot, joihin vaikuttavat sisämarkkinoiden kehittyminen ja siirtyminen talous- ja rahaliittoon; nämä molemmat vaikuttavat rahoitusinstrumenttien ominaisuuksiin ja saavat rahoituslaitokset suuntaamaan uudelleen liiketoimintojaan. Seuranta- ja tarkistusmenettelyin voidaan varmistua siitä, että rahalaitosten luettelo pysyy mahdollisimman ajantasaisena, tarkkana ja mahdollisimman homogeenisena sekä riittävän vakaana tilastointia silmällä pitäen. Tilastoinnissa käytettävässä rahalaitosten luettelossa on tiedot siitä, kuuluuko kukin laitos juridisesti EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän piiriin.

2. Näin ollen tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdan määritelmän mukaisesti rahalaitossektoriin kuuluu keskuspankkien lisäksi kaksi laajaa kotimaassa olevaa rahoituslaitosten ryhmää. Näitä ovat yhteisön oikeudessa määritellyt luottolaitokset (yritys, joka liiketoimintanaan ottaa vastaan yleisöltä talletuksia tai muita takaisin maksettavia varoja(1) ja myöntää luottoja omaan lukuunsa) tai sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoiden liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta 18 päivänä syyskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/46/EY (EYVL L 275, 27.10.2000, s. 39) mukaiset sähköisen rahan liikkeeseenlaskijat(2) ja muut rahalaitokset eli muut kotimaassa olevat rahoituslaitokset, jotka riippumatta liiketoimintansa luonteesta ovat rahalaitoksen määritelmän mukaisia. Luokiteltaessa rahoituslaitoksia rahalaitoksiksi ratkaiseva tekijä on se, missä määrin näiden laitosten liikkeeseen laskemien instrumenttien voidaan katsoa vastaavan luottolaitoksiin tehtyjä talletuksia, sikäli kuin laitokset muilta osin täyttävät rahalaitoksen määritelmän.

3. Direktiivissä 2000/12/EY jätetään joitakin yhteisöjä direktiivin täyden soveltamisalan ulkopuolelle. Nämä vapautetut yhteisöt kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, mikäli ne täyttävät rahalaitoksen määritelmän.

4. Missä määrin muiden rahoituksen välittäjien kuin luottolaitosten liikkeeseen laskemat rahoitusinstrumentit vastaavat talletuksia, arvioidaan instrumenttien likvidiyden mukaan. Likvidiyteen vaikuttavia tekijöitä ovat siirtokelpoisuus, vaihdettavuus, sijoituksen varmuus ja jälkimarkkinakelpoisuus sekä joissakin tapauksissa maturiteetti.

5. Edellisessä kohdassa tarkoitettua vastaavuutta talletusten kanssa arvioidaan siis seuraavien ominaisuuksien avulla:

- siirtokelpoisuus tarkoittaa mahdollisuutta siirtää rahoitusinstrumenttiin sijoitetut varat käyttämällä jotakin maksuvälinettä, kuten esimerkiksi sekkejä, tilisiirtoa, suoraveloitusta tai vastaavia maksuvälineitä,

- vaihdettavuus ilmentää mahdollisuutta vaihtaa rahoitusinstrumentti rahaksi tai siirtokelpoisiksi talletuksiksi ottaen huomioon vaihtamisesta aiheutuvat kustannukset; verotuksellisten etujen menettämistä vaihtamisen yhteydessä voidaan pitää jonkinlaisena sakkona, joka vähentää instrumentin likvidiyttä,

- varmuus tarkoittaa sitä, että etukäteen tiedetään tarkasti, paljonko instrumentista saa kansallisena valuuttana, kun se muutetaan rahaksi, ja

- arvopapereita pidetään jälkimarkkinakelpoisina, jos niitä säännöllisesti noteerataan ja niillä käydään kauppaa järjestäytyneillä markkinoilla. Avointen yhteissijoitusyritysten (open-end) osuuksilla ei ole jälkimarkkinoita tavanomaisessa merkityksessä. Tästä huolimatta sijoittajat saavat päivittäin tietää osuuden noteerauksen ja voivat nostaa sijoittamansa varat tähän hintaan.

6. Yhteissijoitusyrityksistä rahamarkkinarahastot täyttävät sovitut likvidiysvaatimukset ja kuuluvat siksi rahalaitossektoriin. Rahamarkkinarahastot ovat yhteissijoitusyrityksiä, joiden osuudet vastaavat likvidiytensä puolesta läheisesti talletuksia ja jotka sijoittavat ensisijaisesti rahamarkkinainstrumentteihin ja/tai rahamarkkinarahastojen osuuksiin ja/tai muihin siirtokelpoisiin velkainstrumentteihin, joiden jäljellä oleva maturiteetti on enintään vuosi, ja/tai pankkitalletuksiin, ja/tai joiden tarkoituksena on saavuttaa tuottoprosentti, joka vastaa rahamarkkinainstrumenttien korkoja. Rahamarkkinarahastojen tunnusmerkit saadaan selville yhteissijoitusyritysten tarjousesitteistä, rahaston säännöistä, perustamisasiakirjoista, yhtiöjärjestyksistä tai vastaavista säännöistä, merkintäasiakirjoista tai sijoitussopimuksista, markkinointiasiakirjoista tai muista vastaavanlaisista asiakirjoista.

7. Edellä 6 kohdassa mainittujen rahamarkkinarahastojen määritelmässä:

- yhteissijoitusyrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joiden ainoana tarkoituksena on yleisöltä hankittujen varojen yhteinen sijoittaminen ja joiden osuudet on haltijan vaatimuksesta ostettava takaisin tai lunastettava suoraan tai välillisesti näiden yritysten varoilla. Tällainen yritys voidaan perustaa oikeudellisesti joko sopimusoikeudellisten säännösten (kuten rahastoyhtiöiden hoidossa olevat sijoitusrahastot), trusteja koskevien säännösten (kuten "unit trusts") taikka yhtiöjärjestyksen (kuten sijoitusyhtiöt) nojalla,

- pankkitalletuksilla tarkoitetaan luottolaitoksiin tehtäviä käteistalletuksia, jotka on maksettava joko vaadittaessa tai enintään kolmen kuukauden irtisanomisaikaa soveltaen, tai talletuksia, joiden on sovittu erääntyvän korkeintaan 2 vuoden kuluessa. Talletuksiin luetaan myös takaisinostosopimuksen tai arvopaperilainauksen yhteydessä tapahtuneen arvopaperien siirron vastineeksi luottolaitoksille maksetut määrät,

- likvidiydeltään läheisesti talletuksia vastaavilla instrumenteilla viitataan siihen, että yhteissijoitusyritysten osuudet ovat tavanomaisissa markkinaolosuhteissa haltijan pyynnöstä takaisin ostettavissa, lunastettavissa tai siirrettävissä siten, että niiden likvidiys vastaa talletusten likvidiyttä,

- ensisijaisesti tarkoittaa ainakin 85:tä prosenttia sijoitussalkusta,

- rahamarkkinainstrumenteilla tarkoitetaan sellaisia siirtokelpoisten velkainstrumenttien lajeja, joilla yleensä käydään kauppaa rahamarkkinoilla (esimerkiksi sijoitustodistukset, yritystodistukset, pankkivekselit, valtion ja kuntien velkasitoumukset), koska niillä on seuraavia ominaisuuksia:

i) likvidiys, millä tarkoitetaan, että ne voidaan ostaa takaisin, lunastaa tai myydä vähäisin kustannuksin eli pienin palkkioin ja pienin osto- ja myyntihinnan eroin, sekä että niillä käytävien kauppojen selvitysviipeet ovat erittäin lyhyet ja maksusuoritukset erittäin nopeita;

ii) markkinoiden syvyys, millä tarkoitetaan, että instrumenteilla käydään kauppaa markkinoilla, joilla kaupankäynnin volyymit voivat olla suuria ilman, että sillä on merkittävää vaikutusta instrumenttien hintaan;

iii) varmuus instrumentin arvosta, millä tarkoitetaan, että instrumenttien arvo voidaan määritellä tarkasti milloin tahansa tai ainakin kerran kuukaudessa;

iv) vähäinen korkoriski, millä tarkoitetaan, että instrumenttien jäljellä oleva maturiteetti on enintään vuosi tai että niiden tuotto tarkistetaan rahamarkkinakorkoja vastaavaksi säännöllisesti ja ainakin vuosittain;

v) vähäinen luottoriski, millä tarkoitetaan, että instrumentit joko:

- noteerataan pörssissä tai niillä käydään kauppaa muilla säännellyillä ja säännöllisesti toimivilla tunnustetuilla julkisilla markkinoilla, tai

- niiden liikkeeseen laskussa noudatetaan sijoittajien ja säästöjen suojaamiseksi laadittuja säännöksiä, tai

- niiden liikkeeseenlaskija on:

- valtio, aluehallinto tai kunta, jäsenvaltion keskuspankki, Euroopan unioni, EKP, Euroopan investointipankki, EU:n ulkopuolinen valtio tai, jos jälkimmäinen on liittovaltio, jokin sen osavaltioista, tai julkinen kansainvälinen yhteisö, johon yksi tai useampia jäsenvaltioita kuuluu,

tai

- laitos, joka on rahoitusvalvonnan alainen yhteisön lainsäädännössä määriteltyjen kriteerien mukaisesti, tai laitos, johon sovelletaan ja joka noudattaa säännöksiä, joita toimivaltaiset viranomaiset pitävät ainakin yhtä tiukkoina kuin vastaavat yhteisön lainsäädännön vaatimukset, tai jos tällainen laitos on instrumenttien takaajana,

tai

- yritys, jonka arvopaperit noteerataan pörssissä tai niillä käydään kauppaa muilla säännellyillä ja säännöllisesti toimivilla tunnustetuilla julkisilla markkinoilla.

8. Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä (EKT 95) rahalaitoksiksi luokitellut rahoituslaitokset jaetaan kahteen alasektoriin, nimittäin keskuspankkeihin (S.121)(3) ja muihin rahalaitoksiin (S.122).

II. Kirjanpitosäännöt

Kirjanpitosäännöt, joita rahalaitokset noudattavat tilinpäätöstä laatiessaan, ovat pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/635/ETY(4) kansallisten täytäntöönpanosäännösten ja muiden sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisia. Kaikki rahoitussaamiset ja -velat ilmoitetaan bruttomääräisinä tilastointia varten, tämän vaikuttamatta jäsenvaltioissa voimassa oleviin kirjanpito- ja nettoutuskäytäntöihin.

III. Konsolidoitu kuukausitase: kantatiedot

Tavoite

1. Tavoitteena on saada kuukausittaiset tiedot rahalaitosten toiminnasta kantatietoina ilmaistuina. Tiedot on ilmoitettava riittävän yksityiskohtaisesti, jotta EKP saa kattavat tilastotiedot rahatalouden kehityksestä rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa (joita tarkastellaan yhtenä talousalueena) ja jotta tämän alueen raha-aggregaatit ja niiden vastaerät voidaan laskea joustavasti. Lisäksi kunkin EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän alaisen luottolaitoksen kuukausittain ilmoittamia kantatietoja käytetään kyseisen luottolaitoksen varantopohjan laskemiseksi vähimmäisvarantojen soveltamisesta 1 päivänä joulukuuta 1998 annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EY) N:o 2818/98 (EKP/1998/15)(5), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1921/2000 (EKP/2000/8)(6), mukaisesti. Kuukausittaiset tiedonantovaatimukset on esitelty kantatietojen osalta taulukossa 1. Ohuin ääriviivoin(7) reunustetut taulukon solut sisältävät tiedot, jotka vain vähimmäisvarantovelvoitteen alaisten luottolaitosten on ilmoitettava (lisätietoja liitteessä II); nämä tiedot ovat pakollisia lukuun ottamatta erää "talletukset, joiden irtisanomisaika on yli 2 vuotta", jonka ilmoittaminen on toistaiseksi vapaaehtoista. Instrumenttien tarkat määritelmät ovat tämän liitteen I osassa 3.

Vaatimukset

2. EKP muodostaa raha-aggregaatit rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden alueen osalta kantatietoina. Rahan määrään sisältyvät liikkeessä olevat setelit ja kolikot sekä rahalaitosten muut monetaariset velat (talletukset ja muut rahoitusinstrumentit, jotka ovat talletusten läheisiä vastineita). Rahan määrän vastaerät käsittävät kaikki muut rahalaitostaseen erät. EKP muodostaa myös virtatiedot, jotka saadaan kantatiedoista ja muista tiedoista, mukaan luettuna rahalaitosten ilmoittamat tiedot (ks. jäljempänä osasto V).

3. EKP tarvitsee tilastotietoja instrumentti- ja maturiteettiluokittain, valuutoittain ja vastapuolten mukaan eriteltyinä. Koska velkoja ja saamisia koskevat eri vaatimukset, rahalaitosten taseen kumpaakin puolta on tarkasteltava erikseen. Ne esitetään tämän liitteen 2 osan A taulukossa.

i) Instrumentti- ja maturiteettiluokat

a) Velat

4. Rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot kattavien raha-aggregaattien muodostaminen edellyttää instrumenttien tarkoituksenmukaista luokittelua. Instrumenttiluokat ovat liikkeessä oleva raha, talletukset, liikkeeseen lasketut rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet, liikkeeseen lasketut velkapaperit, oma pääoma ja varaukset sekä muut velat. Jotta monetaariset velat voitaisiin erottaa muista velkaeristä, talletukset jaotellaan edelleen ryhmiin yli yön -talletukset, määräaikaistalletukset, irtisanomisehtoiset talletukset ja takaisinostosopimukset (repot).

5. Alkuperäiseen maturiteettiin perustuvia erittelyjä voidaan käyttää instrumenttien ominaisuuksiin perustuvien erittelyjen asemesta silloin, kun eri maiden rahoitusmarkkinoilla käytettyjä instrumentteja ei voi täysin verrata toisiinsa. Instrumentit jaotellaan maturiteettien (tai irtisanomisaikojen) perusteella seuraavasti: "määräaikaistalletukset", alkuperäiseltä maturiteetiltaan enintään vuoden, yli vuoden mutta enintään 2 vuoden ja yli 2 vuoden pituiset ja "irtisanomisehtoiset talletukset", irtisanomisajaltaan enintään 3 kuukauden pituiset, yli 3 kuukauden pituiset ja yli 2 vuoden pituiset. Takaisinostosopimuksia eli repoja ei jaotella maturiteettien mukaan, sillä ne ovat yleensä erittäin lyhytaikaisia instrumentteja (niiden alkuperäinen maturiteetti on yleensä alle 3 kuukautta). Rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit jaotellaan enintään vuoden, yli vuoden mutta enintään 2 vuoden ja yli 2 vuoden pituisiin. Rahamarkkinarahastojen osuuksia ei tarvitse eritellä maturiteetin mukaan.

b) Saamiset

6. Rahalaitosten saamiset eritellään seuraavasti: kassa, lainat, muut arvopaperit kuin osakkeet, rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet, osakkeet ja osuudet, kiinteä omaisuus ja muut saamiset. Rahalaitosten muille sektoreille kuin rahalaitoksille ja julkisyhteisöille rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa myöntämät lainat on eriteltävä alkuperäisen maturiteetin mukaan (enintään vuoden, yli vuoden mutta enintään 5 vuoden ja yli 5 vuoden pituisiin maturiteettiluokkiin) alasektoreittain ja samoin rahalaitosten kotitalouksille myöntämät lainat käyttötarkoituksen mukaan. Myös rahalaitosten hallussa olevat, muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa sijaitsevien rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit on eriteltävä alkuperäisen maturiteetin mukaan. Nämä instrumentit jaotellaan enintään vuoden, yli vuoden mutta enintään 2 vuoden ja yli 2 vuoden pituisiin maturiteettiluokkiin, jotta rahalaitosten väliset omistukset voidaan nettouttaa raha-aggregaatteja laskettaessa.

ii) Valuutat

7. EKP:llä on oltava mahdollisuus määritellä raha-aggregaatit siten, että ne voivat sisältää joko kaikkien valuuttojen määräiset erät tai pelkästään euromääräiset erät. Sen vuoksi niistä tase-eristä, joita saatetaan käyttää raha-aggregaattien muodostamisessa, ilmoitetaan euromääräiset erät erikseen.

iii) Vastapuolet

8. Rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot kattavien raha-aggregaattien ja niiden vastaerien muodostaminen edellyttää, että voidaan määritellä ne rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden alueella olevat vastapuolet, jotka muodostavat rahaa hallussa pitävän sektorin (money-holding sector). Kotimaassa ja muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa olevat vastapuolet esitetään erikseen mutta niitä kohdellaan täysin samalla tavoin kaikissa tilastollisissa erittelyissä. Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden muodostaman alueen ulkopuolella sijaitsevia vastapuolia ei eritellä maittain kuukausittaisissa tilastoissa.

9. Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden muodostamalla alueella olevat vastapuolet eritellään niiden kotimaan sektoriluokituksen tai institutionaalisen luokituksen perusteella tilastoinnissa käytettävän rahalaitosten luettelon mukaisesti sekä käyttäen asiakkaiden tilastollista luokittelua koskevia ohjeita, joita on EKP:n julkaisussa "Money and Banking Statistics Sector Manual" ("Guidance for the statistical classification of customers"). Näissä ohjeissa käytetyt luokitteluperiaatteet vastaavat mahdollisimman tarkoin EKT 95:n luokittelua. Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden rahaa hallussa pitävän sektorin määrittelemiseksi ne vastapuolet, jotka ovat muita kuin rahalaitoksia, jaotellaan julkisyhteisöihin (S.13) ja muihin sektoreihin siten, että valtion (S.1311) osalta ilmoitetaan erikseen erä "talletukset yhteensä". Jotta voitaisiin laskea raha-aggregaatit ja luottovastaerä kuukausittain sektorikohtaisesti eriteltyinä, muut sektorit eritellään edelleen seuraaviin alasektoreihin: muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S.123 + S.124), vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125), yritykset (S.11) ja kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.14 + S.15). Talletukset yhteensä -erässä sekä talletusluokissa "yli kahden vuoden määräaikaistalletukset", "talletukset, joiden irtisanomisaika on yli kaksi vuotta" ja "repot" vastapuolet eritellään EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmää varten vielä luottolaitoksiin, muihin rahalaitoksiin ja valtioon.

iv) Lainojen käyttötarkoitus

10. Kotitalouksille (ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) myönnetyt lainat eritellään lainatyypin mukaan (kulutusluotto; asuntoluotto; muu). Kulutus- ja asuntoluotot määritellään yksityiskohtaisesti tämän liitteen 3 osassa otsakkeen "Rahalaitossektorin kuukausitaseen instrumenttiluokkien tarkat kuvaukset" alla 2 luokassa "lainat".

v) Instrumentti- ja maturiteettiluokkien ristiinluokitukset valuutoittain ja vastapuolittain

11. Rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot kattavien rahatilastojen laatimiseksi ja EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän alaisten luottolaitosten varantopohjan laskemiseksi on muodostettava tiettyjä ristiinluokitteluja tase-erien instrumentti-, maturiteetti-, valuutta- ja vastapuoliluokittelujen välille sekä kotitalouksille annettujen lainojen osalta edelleen käyttötarkoituksen mukaan.

12. Tietovaatimukset ovat yksityiskohtaisimmat niissä erissä, joiden vastapuolet kuuluvat rahaa hallussa pitävään sektoriin. Tilastotiedot talletuksista alasektorin ja maturiteetin mukaan edelleen valuuttakohtaisesti eriteltyinä ovat tarpeen M3:een sisältyvien ulkomaan valuutan määräisten erien kehityksen lähempää tarkastelua varten. Näiden erien analysointi helpottaa erityisesti sen tutkimista, missä määrin ulkomaan valuutan määräiset ja euromääräiset M3:n erät ovat toisiaan korvaavia. Positioita, joissa vastapuolina on muita rahalaitoksia, ei tarvitse eritellä muuta tarkoitusta varten kuin rahalaitosten välisten erien nettouttamiseksi tai varantopohjan laskemiseksi.

13. Veloista ulkomailla oleville on tarpeen eritellä vain instrumenttiluokat "yli 2 vuoden määräaikaistalletukset", "talletukset, joiden irtisanomisaika on yli 2 vuotta" ja "repot", jotta voidaan laskea varantopohja, johon sovelletaan positiivista varantoprosenttia, sekä talletukset yhteensä ulkomaisten vastaerien laskemiseksi. Lisäksi maksutasetta ja rahoitustilinpitoa varten talletukset ulkomailla olevilta ja lainat ulkomailla oleville eritellään alkuperäisen maturiteetin perusteella enintään yhden vuoden ja yli yhden vuoden pituisiin talletuksiin ja lainoihin.

Toimitusajat

14. Kunkin rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion rahalaitosten yhteenlaskettu kuukausitase toimitetaan EKP:lle viimeistään 15. pankkipäivänä (työajan loppuun mennessä) sen kuukauden päättymisestä, jota toimitettavat tiedot koskevat. Kansalliset keskuspankit päättävät, milloin tiedonantajien on toimitettava niille tiedot, jotta tässä määräajassa pysytään, ottaen huomioon myös EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän edellyttämät toimitusajat.

IV. Neljännesvuosittain toimitettavat tasetiedot (kantatiedot)

Tavoite

1. Eräitä tilastotietoja tarvitaan rahatalouden kehityksen tarkempaan analysoimiseen tai muihin tilastointitarkoituksiin, kuten rahoitustilinpitoon ja maksutaseeseen. Tavoitteena on saada yksityiskohtaisempaa tietoa tietyistä tase-eristä näitä tarkoituksia varten.

Vaatimukset

2. Neljännesvuosittaisia erittelyjä tehdään vain tärkeimmistä yhteenlasketun taseen eristä. Lisäksi EKP voi hyväksyä joustavamman aggregoinnin sellaisissa tapauksissa, joissa karkean aggregoinnin perusteella voidaan päätellä, etteivät kyseiset tiedot todennäköisesti ole merkittäviä.

a) Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden muille kuin rahalaitoksille myönnettyjen luottojen erittely alasektoreittain ja maturiteeteittain

3. Jotta voitaisiin seurata rahalaitosten kokonaisluotonantoa (myönnetyt lainat ja hallussa olevat arvopaperit) rahaa hallussaan pitävälle sektorille pohjautuen täydelliseen sektori- ja maturiteettirakenteeseen, rahalaitosten on neljännesvuosittain annettavissa tiedoissaan eriteltävä muille julkisyhteisöille kuin valtionhallinnolle myöntämänsä lainat alkuperäisen maturiteetin mukaan enintään yhden vuoden, yli yhden vuoden mutta enintään viiden vuoden ja yli viiden vuoden maturiteettiluokkiin sekä hallussaan olevat muiden julkisyhteisöjen kuin valtionhallinnon liikkeeseen laskemat arvopaperit enintään yhden vuoden ja yli yhden vuoden alkuperäisen maturiteetin perusteella määriteltyihin maturiteettiluokkiin, kaikki lisäksi ristiinluokiteltuina alasektorin mukaisesti (osavaltionhallinto (S.1312), paikallishallinto (S.1313) ja sosiaaliturvarahastot (S.1314)). Ristiinluokiteltu erittely alasektoreittain rahalaitosten hallussa olevista muiden kuin rahalaitosten ja julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemista muista arvopapereista kuin osakkeista on myös tehtävä maturiteetin mukaan jaoteltuina enintään yhden vuoden ja yli yhden vuoden maturiteetteihin. Rahalaitosten hallussa olevien osakkeiden ja muiden osuuksien mukaista erittelyä edellytetään seuraavien alasektoreiden osalta: muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S.123 + S.124), vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (s.125), yritykset (S.11).

4. Myös rahalaitosten valtionhallinnolle (S.1311) myöntämien lainojen kokonaismäärä ja rahalaitosten hallussa olevien valtionhallinnon liikkeeseen laskemien muiden arvopapereiden kuin osakkeiden kokonaismäärä on ilmoitettava.

b) Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden muiden julkisyhteisöjen kuin valtionhallinnon rahalaitoksissa olevien talletusten erittely alasektoreittain

5. Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden muiden julkisyhteisöjen kuin valtionhallinnon talletukset jaotellaan osavaltionhallinnon (S.1312), paikallishallinnon (S.1313) ja sosiaaliturvarahastojen (S.1314) talletuksiin.

c) Erittely maittain

6. Vastapuolet erotellaan jäsenvaltioittain rahatalouden kehityksen analysoimiseksi siirtymäkauden tarpeita varten ja tietojen laadun tarkistamiseksi. Jotta raha-aggregaatteihin sisältyvistä hallussa olevista velkapapereista voitaisiin saada parempaa tietoa liikkeeseen laskeneen maan mukaan, erittely tehdään maturiteetin perusteella enintään yhden vuoden, yli yhden vuoden mutta enintään kahden vuoden ja yli kahden vuoden pituisiin.

d) Erittely valuutoittain

7. Tärkeimmät tase-erät eritellään niiden jäsenvaltioiden valuuttojen mukaan, jotka eivät osallistu rahaliittoon, sekä tärkeimpien kansainvälisten valuuttojen mukaan (Yhdysvaltain dollari, jeni ja Sveitsin frangi). Erittelyä tarvitaan, jotta voitaisiin laskea valuuttakurssimuutoksilla korjattuja raha-aggregaattien ja niiden vastaerien virtatietoja silloin, kun aggregaatit määritelmän mukaan sisältävät kaikki valuutat. Maksutasetta ja rahoitustilinpitoa varten ulkomailla olevien tekemien talletusten ja ulkomailla oleville myönnettyjen lainojen erittely valuutoittain esitetään jaoteltuina maturiteetin mukaan enintään yhden vuoden ja yli yhden vuoden pituisiin.

e) Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden ulkopuolella olevien vastapuolien saamisten ja velkojen erittely sektoreittain (muut jäsenvaltiot ja ulkomaat)

8. Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella oleviin vastapuoliin kohdistuvat rahalaitosten saamiset ja velat tulee jaotella sen mukaan, kohdistuvatko ne pankkeihin (tai rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden rahalaitoksiin) vai muihin kuin pankkeihin. Muihin kuin pankkeihin kohdistuvat erät tulee lisäksi eritellä sen mukaan, kohdistuvatko ne julkisyhteisöihin vai muihin sektoreihin. SNA 93:n mukaista sektoriluokitusta käytetään tapauksissa, joissa EKT 95 ei ole voimassa.

Toimitusajat

9. Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle neljännesvuosittaiset tilastotiedot viimeistään 28. pankkipäivänä sen kuukauden päättymisestä, jota toimitettavat tiedot koskevat (työajan loppuun mennessä). Kansalliset keskuspankit päättävät, milloin tiedonantajien on toimitettava niille tiedot, jotta tässä määräajassa pysytään.

V. Virtatietojen laskeminen

Tavoite

1. Konsolidoidusta taseesta, joka sisältää saamisten ja velkojen kantatietoja, sekä muista tilastotiedoista, jotka kattavat luokituksen muutokset, valuuttakurssimuutokset, arvostusmuutokset ja muut vastaavat, kuten lainojen luottotappioiden kirjaukset, on saatava lasketuksi transaktioiden arvo riittävän oikea-aikaisesti, jotta raha-aggregaattien ja vastaerien virtatilastot voidaan muodostaa.

Vaatimukset

2. Transaktiot yksilöidään siten, että lasketaan kuukauden lopun raportointipäivien kantatietojen erotus ja poistetaan siitä muista kuin transaktioista aiheutuvat muutokset. Tätä varten EKP tarvitsee tilastotietoja näistä moniin rahalaitostaseen eriin liittyvistä muutoksista. Tiedot koskevat muutoksia, jotka kattavat erät "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt", valuuttakurssimuutokset sekä "arvostusmuutokset ja lainojen luottotappiot/arvonalennukset". Lisäksi EKP tarvitsee lisäselvityksiä muutoksista, jotka sisältyvät erään "luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt".

3. Tiedonantajien joukolle tällä asetuksella asetetut tilastointivaatimukset koskevat yksinomaan "arvostusmuutoksia", jotka kattavat sekä lainojen luottotappiot/arvonalennukset että arvostusmuutokset hallussa olevien arvopapereiden osalta viitejakson aikana.

4. Tiedonantajia koskevat raportointivaatimukset on esitetty tämän liitteen 2 osassa taulukossa 1A yksilöityinä ns. "vähimmäisvaatimuksina". Näitä vähimmäisvaatimuksia on pidettävä minimiedellytyksinä, joiden perusteella muutosten laskeminen ja estimointi olisi mahdollista EKP:n edellyttämän tietojoukon osalta. Kansallisilla keskuspankeilla on oikeus kerätä muitakin kuin vähimmäisvaatimuksiin kuuluvia tietoja. Nämä lisätiedot voivat liittyä taulukossa 1A merkittyihin muihin kuin vähimmäisvaatimuksiin liittyviin erittelyihin.

5. Tiedonantajille osoitettu vaatimus ei koske valuuttakurssimuutoksia ja luokituksen muutoksia. EKP laskee kuukausittaiset valuuttakurssimuutokset tiedonantajien toimittamien valuuttakohtaisten kantatietojen perusteella. Nämä tiedot toimitetaan neljännesvuosittain tämän liitteen osassa 2 olevan taulukon 4 mukaisesti. Edellä 1 kohdassa mainitut luokituksen muutokset jätetään myös ilmoittamatta, koska kansalliset keskuspankit keräävät nämä tiedot itse käyttämällä eri tietolähteitä, jotka jo ovat kansallisten keskuspankkien käytettävissä.

Lainojen luottotappiot/arvonalennukset

6. Lainojen luottotappioita/arvonalennuksia koskevat muutokset ilmoitetaan, jotta virtatilastoista kyettäisiin poistamaan niiden muutosten vaikutukset taseeseen kirjattuun lainojen arvoon, jotka johtuvat lainojen luottotappio-/arvonalennuskirjauksista. Muutoksista tulisi ilmetä myös lainoihin kohdistetut varaukset, jos kansallinen keskuspankki päättää, että kantatiedot tulisi ilmoittaa nettomääräisinä ilman varauksia. Luottotappiot/arvonalennukset, jotka kirjataan myytäessä tai siirrettäessä lainoja kolmannelle osapuolelle, ilmoitetaan niin ikään, mikäli ne ovat yksilöitävissä.

i) Instrumentti- ja maturiteettiluokat

7. Luottotappiot/arvonalennukset liittyvät saamiserään "lainat". Maturiteettierittely ei kuulu vähimmäisvaatimuksiin. Kansallisilla keskuspankeilla on kuitenkin oikeus edellyttää tiedonantajien toimittavan lisätietoja kuukausittaisten kantatietojen osalta esitetyn maturiteettierittelyn mukaisesti.

ii) Valuutat

8. Lainojen "arvostusmuutosten" valuuttakohtaista (euro / muu kuin euro) erittelyä ei ole sisällytetty vähimmäisvaatimuksiin; kansallisilla keskuspankeilla on kuitenkin oikeus edellyttää valuuttakohtaista erittelyä.

iii) Vastapuolet

9. Vähimmäisvaatimuksiin sisältyy vastapuolten maantieteellisen sijainnin mukainen erittely luottotappioiden/arvonalennusten määrästä ja varausmuutoksista silloin kun lainat ilmoitetaan nettomääräisinä ilman varauksia. Lisäksi rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa olevat vastapuolet luokitellaan sektorin mukaan, jolloin rahalaitoksia ja "muita sektoreita" koskevat tiedot eritellään ja viimeksi mainittu sektori jaetaan vielä alasektoreihin eli muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S.123 + S.124), vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125), yritykset (S.11) ja kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.14 + S.15). Kotitaloussektorin osalta eritellään lisäksi tiedot vielä lainan käyttötarkoituksen mukaan eli kulutusluottoihin, asuntolainoihin ja muihin (jäännösluokka). Ulkomailla olevien osalta ilmoitetaan kokonaismäärät ilman lisäerittelyjä.

iv) Toimitusajat

10. Yhteenlasketut "arvostusmuutokset", jotka koskevat kunkin rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion tiedonantajien myöntämien lainojen luottotappioita/arvonalennuksia, toimitetaan EKP:lle viimeistään 15. pankkipäivänä sen kuukauden päättymisestä, jota toimitettavat tiedot koskevat. Kansalliset keskuspankit päättävät, milloin niiden on saatava tiedot tiedonantajilta tämän määräajan täyttämiseksi.

Arvopapereiden arvostusmuutokset

11. Arvopapereiden arvostusmuutoksilla tarkoitetaan sellaisia muutoksia arvopapereiden arvostuksessa, jotka johtuvat siitä, että hinta, johon arvopapereita kirjataan tai jolla niillä käydään kauppaa, muuttuu. Muutoksiin sisältyvät ne muutokset, joita tapahtuu kauden lopun taseen kantatietojen mukaisessa arvossa hallussapitovoittojen/-tappioiden vuoksi. Niihin saattaa myös sisältyä sellaisia arvostusmuutoksia, jotka johtuvat arvopapereilla toteutetuista transaktioista eli toteutuneista voitoista/tappioista.

i) Instrumentti- ja maturiteettiluokat

a) Velat

12. Kun otetaan huomioon kantatietojen laskemisessa yleisesti sovelletut kirjanpitosäännöt, katsotaan, että "muut arvostusmuutokset" liittyvät vain niihin vastaavaa-puolen instrumenttiluokkiin, joihin tällaiset muutokset voivat vaikuttaa. Tästä syystä taseen vastattavaa-puolen osalta ei aseteta tietojen antamista koskevia vähimmäisraportointivaatimuksia.

b) Saamiset

13. Rahalaitoksilta kerätään arvostusmuutoksia koskevia tietoja eristä "muut arvopaperit kuin osakkeet" ja "osakkeet ja osuudet". Vähimmäisvaatimukset liittyvät "muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin", joiden alkuperäinen maturiteetti on yli 2 vuotta. Kansalliset keskuspankit voivat kuitenkin ulottaa kyseisen vaatimuksen koskemaan muitakin kuin vähimmäisvaatimuksia ja vaatia samojen valuutta- ja maturiteettierittelyjen ilmoittamista kuin kuukausittaisten kantatietojen osalta. Erän "osakkeet ja osuudet" osalta vähimmäisvaatimuksilla tarkoitetaan kokonaismääriä sektoreittain, ja ne vastaavat kantatietoja koskevia vaatimuksia.

ii) Valuutat

14. Arvostusmuutosten erittelyä valuutoittain ei edellytetä vähimmäisvaatimuksissa. Kansalliset keskuspankit voivat ulottaa kyseisen vaatimuksen koskemaan muitakin kuin vähimmäisvaatimuksia valuuttaerittelyn (euro / muu kuin euro) osalta.

iii) Vastapuolet

15. Erän "muut arvopaperit kuin osakkeet" arvostusmuutosten osalta vähimmäisvaatimuksilla tarkoitetaan kotimaassa ja muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa olevien erittelyä sektoreittain eli jaottelua rahalaitoksiin, julkisyhteisöihin ja muihin sektoreihin. Ulkomailla olevien osalta ilmoitetaan muutosten kokonaismäärät. Kansalliset keskuspankit voivat ulottaa kyseisen vaatimuksen koskemaan samaa erittelyä kuin kuukausittaisten kantatietojen osalta.

16. Erän "osakkeet ja osuudet" arvostusmuutosten osalta vähimmäisvaatimuksilla tarkoitetaan kotimaassa ja muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa olevien erittelyä sektoreittain eli jaottelua rahalaitoksiin ja muihin sektoreihin, ja ulkomailla olevien osalta ilmoitetaan muutosten kokonaismäärät. Tässä tapauksessa vähimmäisvaatimukset ovat samat kuin kansallisen keskuspankin EKP:lle ilmoittamat kantatiedot.

iv) Toimitusajat

17. Yhteenlasketut "arvostusmuutokset", jotka koskevat kunkin rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion tiedonantajien arvopapereiden arvostusmuutoksia, toimitetaan EKP:lle viimeistään 15. pankkipäivänä sen kuukauden päättymisestä, jota toimitettavat tiedot koskevat. Kansalliset keskuspankit päättävät, milloin niiden on saatava tiedot tiedonantajilta tämän määräajan täyttämiseksi.

OSA 2

Vaadittavat erittelyt

Taulukko A

Rahalaitossektorin yhteenlaskettuun taseeseen sovellettavat erittelyt

Instrumentti- ja maturiteettiluokat, vastapuolet ja valuutat

(Kuukausittaisten tietojen erät on lihavoitu ja merkitty tähdellä)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>PIC FILE= "L_2001333FI.001601.TIF">

>PIC FILE= "L_2001333FI.001701.TIF">

>PIC FILE= "L_2001333FI.001801.TIF">

>PIC FILE= "L_2001333FI.001901.TIF">

>PIC FILE= "L_2001333FI.002001.TIF">

>PIC FILE= "L_2001333FI.002101.TIF">

>PIC FILE= "L_2001333FI.002201.TIF">

>PIC FILE= "L_2001333FI.002301.TIF">

>PIC FILE= "L_2001333FI.002401.TIF">

OSA 3

EKP:lle toimitettavaan konsolidoituun taseeseen liittyviä määritelmiä - saamisten ja velkojen instrumenttiluokat

Yleiset määritelmät

Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden rahalaitossektorin konsolidoidun taseen laatimiseksi tarvittava tiedonantajien joukko koostuu rahalaitoksista, jotka on lueteltu tilastoinnissa käytettävässä rahalaitosten luettelossa ja jotka ovat rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden alueella(8). Niitä ovat

- alueella rekisteröidyt ja siellä sijaitsevat laitokset mukaan lukien alueen ulkopuolella sijaitsevien emoyhtiöiden tytäryhtiöt, ja

- sellaisten laitosten sivukonttorit, joiden päätoimipaikka on alueen ulkopuolella.

Tytäryhtiöt ovat erillisiä yhtiöitä, joissa toisella yhteisöllä on osake-enemmistö tai täysi omistus, kun taas sivukonttorit eivät ole erillisiä yhtiöitä (ts. niillä ei ole itsenäistä oikeudellista asemaa) ja emoyhtiö omistaa ne kokonaan.

Tilastointia varten rahalaitokset konsolidoivat kaikkien samalla kansallisella alueella sijaitsevien toimipaikkojensa (päätoimipaikka ja/tai sivukonttorit) liiketapahtumat. Tilastoinnissa ei sallita kansalliset rajat ylittävää konsolidointia.

Mikäli emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt ovat samalla kansallisella alueella olevia rahalaitoksia, emoyhtiö saa ilmoittamissaan tilastotiedoissa konsolidoida myös näiden tytäryhtiöidensä liiketapahtumat, mutta luottolaitosten ja muiden rahalaitosten liiketapahtumat tulee kuitenkin eriyttää toisistaan EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän soveltamista varten.

Mikäli laitoksella on sivukonttoreita muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa, tietyssä rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitseva pääkonttori pitää positioita, joiden vastapuolina ovat nämä sivukonttorit, sellaisina positioina, joiden vastapuolet ovat muissa rahaliittoon kuuluvissa jäsenvaltioissa olevia. Vastaavasti tietyssä rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitseva sivukonttori pitää positioita, joiden vastapuolina on muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa sijaitseva pääkonttori / saman laitoksen muut sivukonttorit, sellaisina positioina, joiden vastapuolet ovat muissa rahaliittoon kuuluvissa jäsenvaltioissa olevia.

Mikäli laitoksella on sivukonttoreita rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden ulkopuolella, tietyssä rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitseva pääkonttori pitää positioita, joiden vastapuolina ovat nämä sivukonttorit, sellaisina positioina, joiden vastapuolet ovat ulkomailla olevia. Vastaavasti tietyssä rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitseva sivukonttori pitää positioita, joiden vastapuolina on rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden ulkopuolella sijaitseva pääkonttori / saman laitoksen muut sivukonttorit, sellaisina positioina, joiden vastapuolet ovat ulkomailla olevia.

Tilastointia varten offshore-rahoituskeskuksissa sijaitsevien laitosten kotipaikaksi katsotaan niiden sijaintipaikka.

Alkuperäinen maturiteetti tarkoittaa rahoitusinstrumentin kiinteää määräaikaa, jota ennen sitä ei voi lunastaa takaisin (esimerkiksi velkapaperit) tai jota aikaisemmasta lunastuksesta seuraa jonkinlainen sakko (esimerkiksi tietyntyyppiset talletukset). Irtisanomisaika alkaa siitä hetkestä, kun instrumentin haltija ilmoittaa aikomuksestaan lunastaa instrumentin, ja päättyy sinä päivänä, kun haltija voi muuttaa instrumentin rahaksi ilman seuraamuksia. Rahoitusinstrumentit luokitellaan irtisanomisajan mukaan vain silloin, kun niillä ei ole sovittua määräaikaa.

Sektorien määritelmät

Sektoriluokitus perustuu EKT 95:een. Lisätietoja siitä, miten sektoriluokitusta sovelletaan vastapuoliin, jotka ovat kotimaan alueen ulkopuolella olevia muita kuin rahalaitoksia, on EKP:n julkaisussa "Money and Banking Statistics Sector Manual".

Jäsenvaltioiden ulkopuolella sijaitsevista pankeista käytetään mielummin nimitystä "pankit" kuin rahalaitokset. Samalla tavoin termiä "muut kuin rahalaitokset" käytetään vain jäsenvaltioiden osalta; muiden maiden ollessa kyseessä on syytä käyttää termiä "muut kuin pankit". Luokka "muut kuin rahalaitokset" käsittää seuraavat sektorit ja alasektorit:

- Julkisyhteisöt. Kotimaiset yksiköt, jotka harjoittavat sellaisia toimintoja, joiden tarkoituksena on pääasiallisesti markkinattomien, yksilölliseen tai kollektiiviseen kulutukseen tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden tuottaminen ja/tai kansantulon ja -varallisuuden uudelleen jakaminen (EKT 95, kohdat 2.68-2.70).

- Valtionhallinto. Valtion ministeriöt ja keskusvirastot, joiden toimivalta ulottuu koko talousalueelle, lukuun ottamatta sosiaaliturvarahastojen hallintoa (EKT 95, kohta 2.71).

- Osavaltionhallinto. Erilliset institutionaaliset yksiköt, jotka hoitavat joitakin julkisen hallinnon tehtäviä valtionhallintoa alemmalla, mutta paikallishallintoa ylemmällä tasolla, ei kuitenkaan sosiaaliturvarahastojen hallintoa (EKT 95, kohta 2.72).

- Paikallishallinto. Julkisen hallinnon elimet, joiden toimivalta ulottuu ainoastaan talousalueen paikalliseen osaan, lukuun ottamatta sosiaaliturvarahastojen paikallisia laitoksia (EKT 95, kohta 2.73).

- Sosiaaliturvarahastot. Valtionhallinnon, osavaltionhallinnon ja paikallishallinnon institutionaaliset yksiköt, joiden pääasiallinen toiminta on tuottaa sosiaalisia etuisuuksia (EKT 95, kohta 2.74).

Muut sektorit eli muut kuin rahalaitokset, jotka eivät kuulu julkisyhteisöihin. Näitä ovat

- Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset. Ei-monetaariset rahoitusyritykset ja yritysmäiset yhteisöt (lukuun ottamatta vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja), jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta ottamalla velkaa muuten kuin valuuttana, talletuksina ja/tai talletusten läheisinä vastineina muilta institutionaalisilta yksiköiltä kuin rahalaitoksilta (EKT 95, kohdat 2.53-2.56). Näihin kuuluvat myös rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset, joita ovat kaikki rahoitusyritykset tai yritysmäiset yhteisöt, jotka toimivat pääasiallisesti apuna rahoituksen välityksessä (EKT 95, kohdat 2.57-2.59).

- Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot. Ei-monetaariset rahoitusyritykset ja yritysmäiset yhteisöt, jotka pääasiallisesti ovat riskien hallintaan liittyvän rahoituksen välittäjiä (EKT 95, kohdat 2.60-2.67).

- Yritykset. Yritykset ja yritysmäiset yksiköt, jotka eivät välitä rahoitusta vaan ovat pääasiallisesti tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalvelujen markkinatuottajia (EKT 95, kohdat 2.21-2.31).

- Kotitaloudet. Henkilöt tai henkilöryhmät kuluttajina, yksinomaan omaa loppukäyttöä varten tarkoitettujen tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalvelujen tuottajina sekä markkinatavaroiden ja rahoitus- ja muiden palvelujen tuottajina, jos nämä toiminnot eivät ole yritysmäisten yhteisöjen toimintaa. Kotitaloussektoriin luetaan myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka pääasiallisesti tuottavat markkinattomia tavaroita ja palveluita tietyille kotitalousryhmille (EKT 95, kohdat 2.75-2.88).

Instrumenttiluokkien määritelmät

Konsolidoituun taseeseen sisältyvien saamis- ja velkaluokkien määritelmissä otetaan huomioon erilaisten rahoitusjärjestelmien ominaispiirteet. Erittelemällä instrumentit maturiteetin mukaan niiden määrittelyä voidaan yhdenmukaistaa silloin, kun eri rahoitusmarkkinoilla käytettävät instrumentit eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään.

Seuraavissa taulukoissa on eri instrumenttiluokkien yksityiskohtaiset standardoidut kuvaukset. Kansalliset keskuspankit mukauttavat määritelmät kansallisella tasolla soveltuviksi instrumenttiluokiksi tämän asetuksen mukaisesti(9).

Rahalaitossektorin kuukausitaseen instrumenttiluokkien yksityiskohtaiset kuvaukset

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Mukaan lukien pankkien joukkovelkakirjojen myynti yleisölle.

(2) Luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY (EYVL L 126, 26.5.2000, s. 1) 1 artikla, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2000/28/EY (EYVL L 275, 27.10.2000, s. 37).

(3) Tämä ja myöhemmät vastaavat viitenumerot tarkoittavat EKT 95:n sektoreita ja alasektoreita.

(4) EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1.

(5) EYVL L 356, 30.12.1998, s. 1.

(6) EYVL L 229, 9.9.2000, s. 34.

(7) Luottolaitokset voivat ilmoittaa velkansa siten, että ne kohdistavat ne ryhmään "muut rahalaitokset kuin vähimmäisvarantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit" sen sijaan, että ne ilmoittaisivat ne kohdistettuina erikseen ryhmiin "rahalaitokset" ja "vähimmäisvarantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit" edellyttäen, että tiedot ovat edelleen riittävän tarkkoja eivätkä velat kohdistu mihinkään lihavoidulla painetun sarakkeen ryhmään.

(8) Tämän liitteen 2 osan taulukoissa EKP luokitellaan siinä maassaa olevaksi rahalaitokseksi missä se sijaitsee.

(9) Nämä taulukot eivät toisin sanoen ole luetteloita yksittäisistä rahoitusinstrumenteista.

LIITE II

VÄHIMMÄISVARANTOJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEEN LIITTYVÄT ERITYIS- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET SEKÄ SÄÄNNÖKSET LUOTTOLAITOKSIA KOSKEVASTA SULAUTUMISESTA

1 OSA

Erityissäännökset

I. Luottolaitokset, joita koskevat täysimääräiset tiedonantovaatimukset

1. Jotta voitaisiin laskea oikein varantopohja, johon sovelletaan positiivista varantoprosenttia, tarvitaan yksityiskohtainen kuukausittainen erittely yli 2 vuoden määräaikaisista talletuksista, talletuksista, joiden irtisanomisaika on yli 2 vuotta, ja luottolaitosten reposopimuksiin liittyvistä veloista, jotka kohdistuvat (kotimaan ja muiden rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden) sektoreihin rahalaitokset, varantovelvolliset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit ja valtio, sekä sektoriin ulkomaat. Luottolaitokset voivat ilmoittaa velkansa siten, että ne kohdistuvat ryhmään "muut rahalaitokset kuin vähimmäisvarantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit", sen sijaan että ne ilmoittaisivat ne kohdistettuina erikseen ryhmiin "rahalaitokset" ja "vähimmäisvarantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit", edellyttäen, että tiedot ovat edelleen riittävän tarkkoja, eikä tämä vaikuta lihavoituihin eriin. Lisäksi vähimmäisvarantovelvolliset luottolaitokset voivat - kansallisten tiedonkeruujärjestelmien mukaan ja sanotun rajoittamatta tässä asetuksessa säädettyjen rahalaitosten tasetta koskevien määritelmien ja luokitusperiaatteiden täysimääräistä noudattamista - antaa vaihtoehtoisesti varantopohjan laskemiseen tarvittavat tiedot, lukuun ottamatta tietoja siirtokelpoisista instrumenteista, liitteessä I olevan taulukon 1 alaviitteen 5 mukaisesti, jos tämä ei vaikuta lihavoituihin eriin.

II. Tiedonkeruu pieniltä luottolaitoksilta

2. Pienet luottolaitokset toimittavat EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmää varten vähintään neljännesvuosittaiset tiedot varantopohjan laskemiseksi tämän liitteen taulukon mukaisesti. Pienten luottolaitosten on varmistettava, että tämän taulukon mukaisesti toimitetut tiedot vastaavat täysin taulukon 1 mukaisia määritelmiä ja luokituksia. Pienten laitosten varantopohjatiedot kolmea (kuukauden pituista) pitoajanjaksoa varten perustuvat vuosineljänneksen lopun tietoihin, jotka kansalliset keskuspankit keräävät viimeistään 28. pankkipäivänä kunkin vuosineljänneksen päättymisestä.

III. Tiedonkeruu EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän alaisilta laitoksilta, jotka ilmoittavat tietonsa konsolidoidusti ryhmänä

3. Saatuaan luvan EKP:lta vähimmäisvarantojärjestelmän alaiset luottolaitokset voivat antaa tilastotietonsa konsolidoidusti niin, että ne koskevat sellaista ryhmää luottolaitoksia, jotka ovat vähimmäisvarantovelvollisia samalla kansallisella alueella edellyttäen, että kaikki asianomaiset laitokset ovat ilmoittaneet luopuvansa minkäänlaisiin varantovelvoitteesta tehtäviin könttäsummavähennyksiin liittyvistä eduista. Könttäsummavähennys jää kuitenkin koko ryhmän eduksi. Kaikki asianomaiset laitokset luetellaan erikseen EKP:n rahalaitosten luettelossa.

4. Jos koko ryhmän katsotaan olevan pieni, sen tulee täyttää ainoastaan pienten laitosten suppeammat raportointivaatimukset. Muussa tapauksessa sovelletaan täysimääräisiä raportointivaatimuksia koko ryhmälle.

IV. Sarake "(joista) varantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit"

5. Sarake "(joista) varantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit" ei sisällä tiedonantajien velkoja niille laitoksille, jotka vähimmäisvarantojärjestelmästä vapautettujen laitosten luettelon mukaan eivät kuulu EKPJ:n vähimmäisvarantojärjestelmän piiriin, eli laitoksille, jotka ovat järjestelmän ulkopuolella muista syistä kuin tervehdyttämismenettelyn takia.

6. Vähimmäisvarantojärjestelmän piiristä vapautettujen laitosten luettelo sisältää ainoastaan ne laitokset, jotka ovat järjestelmän ulkopuolella muista syistä kuin tervehdyttämismenettelyn takia. Laitoksia, jotka on väliaikaisesti vapautettu vähimmäisvarantovelvoitteesta tervehdyttämismenettelyn takia, kohdellaan kuten vähimmäisvarantovelvoitteen alaisia laitoksia, ja sen vuoksi niihin kohdistuvat velat sisältyvät sarakkeeseen "(joista) varantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit". Sarakkeeseen kuuluvat myös velat sellaisille laitoksille, joiden ei itse asiassa tarvitse pitää varantotalletusta EKPJ:ssä könttäsummavähennyksen takia.

2 OSA

Siirtymäsäännökset

7. Erän "talletukset, joiden irtisanomisaika on yli 2 vuotta" ilmoittaminen on toistaiseksi vapaaehtoista. Tiedonantajat voivat halutessaan antaa tarvittavat tiedot vapaaehtoisesti, ts. ne voivat ilmoittaa joko todellisia lukuja (myös erät, joiden arvo on nolla) tai "tiedot puuttuvat" (käyttäen soveltuvaa merkintää). Tiedonantajalaitos, joka on päättänyt ilmoittaa tietonsa todellisina lukuina, ei voi sen jälkeen käyttää merkintää "tiedot puuttuvat".

3 OSA

Luottolaitoksia koskeva sulautuminen

8. Tässä liitteessä käsitteillä sulautuminen, sulautuvat laitokset ja vastaanottava laitos on vähimmäisvarantojen soveltamisesta 1 päivänä joulukuuta 1998 annetussa Euroopan keskuspankin asetuksessa (EY) N:o 2818/98 (EKP/1998/15)(1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1921/2000 (EKP/2000/8)(2), tarkoitettu merkitys.

9. Pitoajanjaksona, jona sulautuminen tulee voimaan, vastaanottavan laitoksen varantovelvoite lasketaan ja se on täytettävä asetuksen (EY) N:o 2818/98 (EKP/1998/15) 13 artiklan mukaisesti.

10. Vastaanottavan laitoksen varantovelvoite seuraavia pitoajanjaksoja varten lasketaan tarvittaessa tässä liitteessä olevassa lisäyksessä annettujen sääntöjen mukaisesti ilmoitetun varantopohjan ja tilastotietojen perusteella. Muussa tapauksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2818/98 (EKP/1998/15) 3 artiklan mukaisia normaaleja sääntöjä tilastotiedon ilmoittamisesta ja varantovelvoitteen laskemisesta.

11. Vastaanottavaa laitosta koskeva väliaikainen poikkeus normaalista tiedonantomenettelystä

Asianomainen kansallinen keskuspankki voi antaa vastaanottavalle laitokselle luvan täyttää tilastoihin liittyvän tiedonantovelvollisuutensa väliaikaisessa menettelyssä, jolloin se voi esimerkiksi käyttää erillisiä lomakkeita jokaisesta sulautuvasta laitoksesta useana pitoajanjaksona sen jälkeen, kun sulautuminen on tullut voimaan, tämän kuitenkaan rajoittamatta edellisissä kohdissa asetettuja velvollisuuksia. Poikkeus normaalista tiedonantomenettelystä on rajoitettava mahdollisimman lyhytkestoiseksi, eikä se voi kestää kuutta kuukautta kauempaa siitä, kun sulautuminen tuli voimaan. Tämä poikkeus ei rajoita vastaanottavan laitoksen velvollisuutta täyttää tiedonantovelvollisuutensa tämän asetuksen mukaisesti eikä tarvittaessa sen velvollisuutta vastata sulautuvien laitosten tiedonantovelvollisuuksista tämän liitteen mukaisesti.

>PIC FILE= "L_2001333FI.003901.TIF">

(1) EYVL L 356, 30.12.1998, s. 1.

(2) EYVL L 229, 9.9.2000, s. 34.

LISÄYS

Sulautumisessa mukana olevien luottolaitosten varantovelvoitteen laskemista koskevat erityissäännöt((Taulukossa esitetään yksityiskohdat tiettyihin tilanteisiin sovellettavista erityisistä menettelyistä. Niihin tilanteisiin, joita ei mainita taulukossa, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2818/98 (EKP/1998/15) 3 artiklan mukaisia normaaleja sääntöjä tilastotiedon ilmoittamisesta ja varantovelvoitteiden täyttämisestä.))

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

MUIDEN PIENTEN RAHALAITOSTEN KUIN LUOTTOLAITOSTEN TILASTOINTIVAATIMUKSET

Kun kansalliset keskuspankit päättävät vapauttaa täysimääräisistä raportointivaatimuksista sellaisia pieniä rahalaitoksia, jotka eivät ole luottolaitoksia, niiden tulee ilmoittaa asiasta näille rahalaitoksille. Kansallisten keskuspankkien on kuitenkin kerättävä näiltä laitoksilta edelleen ainakin vuosittaiset tasetiedot, jotta suppeamman tiedonkeruun piirissä olevien laitosten osuutta voidaan seurata.

LIITE IV

VÄHIMMÄISVAATIMUKSET, JOITA TIEDONANTAJIEN TULEE NOUDATTAA

EKP:n tilastointiin liittyvät tiedonantovaatimukset täyttääkseen tiedonantajien tulee noudattaa seuraavia vähimmäisvaatimuksia:

1. Toimitusta koskevat vähimmäisvaatimukset

a) Tiedonantajien tulee toimittaa tiedot oikea-aikaisesti ja kansallisten keskuspankkien asettamien määräaikojen mukaisesti.

b) Tilastotiedot tulee esittää kansallisten keskuspankkien määrittelemien teknisten raportointivaatimusten mukaisessa muodossa.

c) Tiedonantajan yhteyshenkilö(t) tulee mainita.

d) Teknisiä määrittelyjä, jotka koskevat tiedonsiirtoa kansallisiin keskuspankkeihin, tulee noudattaa.

2. Tarkkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset

e) Tilastotiedoissa ei saa olla virheitä:

- kaikki lineaariset rajoitteet tulee täyttää (esimerkiksi taseiden tulee täsmätä, välisummien ja loppusumman tulee täsmätä), ja

- eri raportointifrekvenssein toimitettujen tietojen tulee vastata toisiaan.

f) Tiedonantajien tulee voida antaa lisätietoja toimittamiensa tietojen taustalla olevista muutoksista.

g) Tilastotietojen tulee olla aukottomia; puuttuvista tiedoista tulee ilmoittaa ja antaa selitys kansallisille keskuspankeille ja ne tulee soveltuvin osin toimittaa mahdollisimman pian.

h) Tilastotiedoissa ei saa olla jatkuvia ja rakenteellisia aukkoja.

i) Tiedonantajien tulee noudattaa niitä mittasuhteita ja desimaalitarkkuuksia, jotka kansalliset keskuspankit ovat määritelleet toimitettavien tietojen teknistä siirtoa varten.

j) Tiedonantajien tulee noudattaa kansallisten keskuspankkien antamia ohjeita lukujen pyöristämisestä tietojen teknistä siirtoa varten.

3. Käsitteellistä vastaavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset

k) Tilastotietojen tulee vastata tässä EKP:n asetuksessa olevia määritelmiä ja luokitteluja.

l) Mikäli näistä määritelmistä ja luokitteluista poiketaan, tiedonantajien tulee mahdollisuuksiensa mukaan seurata ja mitata säännöllisesti käyttämiensä tilastointiperusteiden ja tämän EKP:n asetuksen mukaisten tilastointiperusteiden tuottamien tulosten eroja.

m) Tiedonantajien tulee pystyä selittämään mahdolliset katkokset, joita niiden ilmoittamissa tilastotiedoissa on verrattuna aikaisempien periodien tietoihin.

4. Tarkistuksia koskevat vähimmäisvaatimukset

n) EKP:n ja kansallisten keskuspankkien määrittelemiä tarkistusperiaatteita ja -menettelyjä tulee noudattaa. Säännöllisistä tarkistuksista poikkeaviin tarkistuksiin tulee liittää perustelut.

LIITE V

TÄMÄN ASETUKSEN SOVELTAMISTA KOSKEVAT SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

1. Ensimmäiset tiedot annetaan tämän asetuksen mukaisesti vuoden 2003 tammikuun tilanteesta.

2. Uusien kuukausikohtaisia kantatietoja koskevien tilastointivaatimusten mukaiset tiedot voidaan 12 kuukauden siirtymäkauden ajan ilmoittaa EKP:lle siten, että määräaikaa pidennetään yhdellä kuukaudella sen kuukauden päättymistä seuraavan kuukauden 15. pankkipäivästä (työajan päättyessä), jota toimitettavat tiedot koskevat. Kansalliset keskuspankit päättävät, milloin niiden on saatava tiedot tiedonantajilta tämän määräajan täyttämiseksi.

3. Vaatimuksiin lainojen luottotappioista/arvonalennuksista ja arvopapereiden arvostusmuutoksiin liittyvät tiedot voidaan 12 kuukauden siirtymäkauden ajan ilmoittaa EKP:lle siten, että määräaikaa pidennetään yhdellä kuukaudella sen kuukauden päättymistä seuraavan kuukauden 15. pankkipäivästä (työajan päättyessä), jota toimitettavat tiedot koskevat. Kansalliset keskuspankit päättävät, milloin niiden on saatava tiedot tiedonantajilta tämän määräajan täyttämiseksi.

4. Maksutasetilaston laatimista varten toimitettavan kuukausittaisen ulkomailla oleville myönnettyjen lainojen / ulkomailla olevien tekemien talletusten maturiteettierittelyn sekä näistä lainoista/talletuksista lisäksi neljännesvuosittain tehtävän valuuttakohtaisen erittelyn osalta kukin jäsenvaltio määrittelee tarpeidensa mukaan aikataulun, jonka mukaisesti rahalaitosten tasetilastoja käytetään maksutaseen laatimista varten.

5. Erillinen siirtymäkauteen liittyvä seikka on se, että jäsenvaltiot voivat osallistua rahaliittoon kolmannen vaiheen käynnistymisen jälkeen. Rahalaitokset ottavat tämän huomioon pitämällä yllä mahdollisuuden eritellä saamiset ja velat maittain rahaliittoon osallistumattomissa jäsenvaltioissa olevien osalta. Periaatteessa olisi tarpeen eritellä nämä erät myös valuutoittain ja yksilöidä erikseen rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden kansallinen valuutta, euro ja muut valuutat. Jotta vähennettäisiin tietojen antamisesta mahdollisesti aiheutuvaa rasitetta, kaikki taannehtivat tiedot, jotka kattavat ajanjakson ennen kuin rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden koostumuksen muutos on tiedossa, on mahdollista esittää jossain määrin joustavasti, edellyttäen että EKP hyväksyy sen etukäteen.

6. Kun jäsenvaltio liittyy rahaliittoon, rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmaistut ilmoitettavat erät sisällytetään käteisen euron käyttöönotto huomioon ottaen euromääräisiin eriin siitä päivästä lähtien, jona kyseinen jäsenvaltio liittyy rahaliittoon, ja ennen kuin kyseisen valuutan vaihtaminen euroon on saatettu päätökseen.