32001R2080

Neuvoston asetus (EY) N:o 2080/2001, annettu 23 päivänä lokakuuta 2001, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Japanista peräisin olevien napavaihteilla varustettujen polkupyörän napojen tuonnissa

Virallinen lehti nro L 282 , 26/10/2001 s. 0001 - 0012


Neuvoston asetus (EY) N:o 2080/2001,

annettu 23 päivänä lokakuuta 2001,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Japanista peräisin olevien napavaihteilla varustettujen polkupyörän napojen tuonnissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1) ja erityisesti sen 9 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

1. Menettelyn aloittaminen

(1) Komissio ilmoitti 27 päivänä heinäkuuta 2000 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella(2), jäljempänä "menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus", Japanista peräisin olevien napavaihteilla varustettujen polkupyörän napojen, jäljempänä "vaihdenavat", tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta.

(2) Menettely aloitettiin valituksen perusteella, jonka oli tehnyt 6 päivänä heinäkuuta 2000 SRAM Deutschland GmbH, jonka tuotanto muodostaa pääosan vaihdenapojen tuotannosta yhteisössä.

(3) Valituksessa esitettiin tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta näyttö, jonka katsottiin riittävän polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamiseen.

2. Tutkimus

(4) Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisesta virallisesti niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä asianomaisen viejämaan edustajille, valituksen tekijälle ja yhdelle toiselle yhteisön tuottajalle. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitetyssä määräajassa.

(5) Eräät osapuolet esittivät näkökantansa kirjallisesti. Kaikille osapuolille, jotka olivat sitä edellä mainitun määräajan kuluessa pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä, annettiin tilaisuus tulla kuulluiksi.

(6) Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka olivat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Käyttökelpoiset vastaukset saatiin valituksen tehneeltä yhteisön tuottajalta, kahdeksalta etuyhteydettömältä tuojalta yhteisössä, 35 käyttäjältä ja japanilaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta.

(7) Lisäksi 58 osapuolelle (yhteisön tuotannonala, vientiä harjoittava tuottaja, kaksi etuyhteydessä olevaa tuojaa, yhdeksän etuyhteydetöntä tuojaa ja 45 käyttäjää) lähetettiin toinen kyselylomake, jossa pyydettiin yksityiskohtaisia tietoja yhteisön markkinoilla myytävien vaihdenapatyyppien vertailtavuudesta. Käyttökelpoisia vastauksia saatiin 49. Huomautuksia saatiin myös 137 osapuolelta, jotka olivat lähinnä polkupyörien tuottajia ja vähittäiskauppiaita sekä kuluttajia ja käyttäjiä edustavia järjestöjä.

(8) Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin, vahingon ja yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

A. Yhteisön tuottaja

- SRAM Deutschland GmbH, Schweinfurt, Saksa

B. Japanilainen vientiä harjoittava tuottaja

- Shimano Inc., Sakai, Japani

C. Viejään etuyhteydessä olevat tuojat yhteisössä

- Shimano Europa GmbH (Dutch Branch), Nunspeet, Alankomaat

- Shimano Benelux B.V., Nunspeet, Alankomaat

D. Etuyhteydettömät tuojat yhteisössä

- Paul Lange & Co, Stuttgart, Saksa.

(9) Tarkastuskäyntejä tehtiin lisäksi seuraavien yhteisön käyttäjien toimitiloihin:

- Batavus B.V., Heerenveen, Alankomaat

- Biria GmbH, Edingen-Neckarhausen, Saksa

- Epple Zweidrad GmbH, Memmingen, Saksa

- Helkama, Hanko, Suomi

- Koninklijke Gazelle B.V., Dieren, Alankomaat

- Tunturi, Turku, Suomi.

(10) Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 1999 ja 30 päivän kesäkuuta 2000 välisen ajanjakson, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Vahingon arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelussa otettiin huomioon 1 päivän tammikuuta 1996 ja 30 päivän kesäkuuta 2000 välistä aikaa, jäljempänä "tarkastelujakso", koskevat tiedot, kun taas hinnan ja viitehinnan alittavuutta koskevat päätelmät tehtiin edellä mainitun tutkimusajanjakson tietojen perusteella.

3. Väliaikaiset toimenpiteet

(11) Koska tiettyjä vahinkoon, syy-yhteyteen ja yhteisön etuun liittyviä näkökohtia oli tarpeen tutkia tarkemmin, Japanista peräisin olevien vaihdenapojen tuonnissa ei otettu käyttöön väliaikaisia polkumyyntitoimenpiteitä.

4. Myöhempi menettely

(12) Vientiä harjoittavalta tuottajalta pyydettiin asiasta lisätietoja ja kaikille osapuolille ilmoitettiin komission alustavan arvioinnin tuloksista. Komissio jatkoi lopullisten päätelmiensä kannalta tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista. Japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan, erään etuyhteydettömän yhteisön tuojan ja yhteisön käyttäjien toimitiloissa tehtiin lisätutkimuksia.

(13) Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisten polkumyyntitullien käyttöönottoa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolet voivat esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta.

(14) Osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin ja päätelmiä muutettiin tarvittaessa.

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

(15) Tarkasteltavana oleva tuote on napavaihteilla varustettu napa eli vaihdenapa, joka määritellään vähintään 3-vaihteisella vaihdejärjestelmällä varustetuksi polkupyörän pyörän navaksi riippumatta siitä, onko jarrujärjestelmä kiinteä osa napaa, onko se kiinnitetty siihen vai onko se asennettu polkupyörän muuhun osaan.

(16) Tutkimus osoitti, että tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään yksinomaan polkupyörän pyörän vaihteilla varustettuna napana, joka mahdollistaa polkupyörän toiminnan.

(17) Tutkimus osoitti lisäksi, että vaihdenapoja on kolmea perustyyppiä: "jalkajarrunavat" (vaihdejärjestelmä ja polkujarrujärjestelmä ovat kiinteä osa napaa), "rumpujarrunavat" (vaihdejärjestelmä ja käsijarrujärjestelmä ovat kiinteä osa napaa) ja "vapaanavat" ("freewheel hubs"; vain vaihdejärjestelmä on kiinteä osa napaa); näillä kaikilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset.

(18) Vientiä harjoittava tuottaja ja eräät muut asianomaiset osapuolet katsoivat, että edellä mainituilla vaihdenapatyypeillä on erilaiset fyysiset ominaisuudet. Ne väittivät erityisesti, että käyttäjät pitävät jalkajarrunapoja (polkujarrujärjestelmä) eri tuotteina kuin rumpujarru- ja vapaanapoja (käsijarrujärjestelmä), koska jarrutusjärjestelmä on erilainen. Tämän perusteella ne katsoivat, että tutkimus olisi rajattava koskemaan pelkästään jalkajarrunapoja.

(19) Tutkimus osoitti, että vaihdenapojen tärkein fyysinen ja tekninen ominaisuus on itse vaihdemekanismi, joka on aina kiinteä osa napaa. Vaihdenapa koostuu navan sisään rakennetusta vaihteistosta, mikä erottaa sen ulkopuolisesta vaihdejärjestelmästä (ketjuvaihteista). Mahdollisella navan sisään rakennetulla tai siihen kiinnitetyllä jarrujärjestelmällä ja sen tyypillä on merkitystä laskelmien ja hintavertailujen kannalta, mutta ne eivät vaikuta vaihdenavan perusominaisuuksiin ja käyttötarkoitukseen, eikä niillä tämän vuoksi ole merkitystä tarkasteltavana olevaa tuotetta määriteltäessä.

(20) Tutkimus on lisäksi osoittanut, että vaihdenavan eri tyypit ovat keskenään vaihdettavissa ja että niillä on samat käyttötarkoitukset.

(21) Vaatimus tiettyjen vaihdenapatyyppien jättämisestä tämän tutkimuksen ulkopuolelle oli edellä selostetun perusteella hylättävä, joten kaikkia vähintään 3-vaihteisella vaihdemekanismilla varustettuja napoja pidetään tässä menettelyssä yhtenä ja samana tuotteena.

2. Samankaltainen tuote

(22) Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottamien ja myymien vaihdenapojen ja Japanin kotimarkkinoilla tuotettujen ja myytyjen vaihdenapojen sekä Japanista yhteisöön tuotujen vaihdenapojen fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ovat samat. Lisäksi näiden vaihdenapojen lopullinen käyttötarkoitus on sama.

(23) Edellä esitetyn perusteella päätellään, että kaikki nämä tuotteet ovat neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä "perusasetus", 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

C. POLKUMYYNTI

1. Normaaliarvo

(24) Normaaliarvoa määritettäessä tutkittiin ensin, oliko tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla eli oliko kyseinen myynti vähintään 5 prosenttia yhteisöön viedystä tuotemäärästä. Tämän ehdon todettiin täyttyvän.

(25) Vientiä harjoittava tuottaja katsoi, että normaaliarvon määrittämisessä voitiin käyttää tiettyjen vientimalleja paljon muistuttavien, kotimarkkinoilla myytyjen mallien hintoja, kunhan näitä hintoja oikaistaisiin tuotantokustannusten erojen huomioon ottamiseksi. Komissio tutki, missä määrin kyseiset 19 vientimallia ja kaksi vastaavanlaista kotimarkkinoilla myytyä mallia muistuttivat toisiaan, ja totesi, että ne olivat hyvin samantapaisia ja että niitä voitiin verrata keskenään.

(26) Tämän jälkeen tutkittiin, oliko kunkin yhteisöön viedyn mallin kokonaismyynti kotimarkkinoilla vähintään 5 prosenttia saman mallin viennistä yhteisöön. Vain neljä mallia täytti tämän ehdon.

(27) Näiden neljän mallin osalta tutkittiin, oliko tuotetta myyty riittävässä määrin tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(28) Tältä osin todettiin, että kolmen mallin osalta yksikkökustannukset ylittävillä hinnoilla tapahtunut kotimarkkinamyynti oli enemmän kuin 80 prosenttia koko myynnin määrästä ja että niiden painotettu keskimääräinen yksikköhinta Japanissa oli suurempi kuin painotetut keskimääräiset yksikkökustannukset. Tämän johdosta kyseisten kolmen mallin normaaliarvo määritettiin niiden kaikessa kotimarkkinamyynnissä tosiasiallisesti maksettujen hintojen painotetun keskiarvon perusteella.

(29) Neljännen mallin kotimarkkinamyynti yksikkökustannukset ylittävillä hinnoilla oli alle 10 prosenttia myynnin määrästä. Tämän mallin ja kaikkien muiden sellaisten mallien osalta, joita ei myyty riittävästi Japanin markkinoilla, normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3, 5 ja 6 kohdan mukaisesti asianomaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle kyseisten vientimallien valmistamisesta aiheutuneiden kustannusten perusteella siten, että näihin kustannuksiin lisättiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten määrä laskettiin edustavassa määrin myytyjen vaihdenapojen kotimarkkinamyynnin perusteella. Voittomarginaali määritettiin vaihdenapojen tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneen kotimarkkinamyynnin perusteella.

2. Vientihinta

(30) Noin 40 prosenttia yhteisöön myydyistä tuotteista vietiin suoraan yhteisössä toimiville riippumattomille asiakkaille ja vientihinnat määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti näiden asiakkaiden tosiasiallisesti maksamien tai niiden maksettaviksi tulevien hintojen perusteella.

(31) Loppuosa myynnistä suuntautui yhteisössä sijaitseville etuyhteydessä oleville yrityksille. Tästä syystä vientihinnat muodostettiin tämän myynnin osalta perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti eli sen hinnan perusteella, jolla maahantuodut tuotteet jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomalle ostajalle. Tällöin tehtiin luotettavan vientihinnan määrittämiseksi oikaisuja, joissa otettiin huomioon tuojille maahantuonnin ja jälleenmyynnin välillä aiheutuneet kaikenlaiset kustannukset sekä voiton määrä. Voittomarginaalina käytettiin etuyhteydettömien tuojien voittomarginaalien painotettua keskiarvoa.

3. Vertailu

(32) Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin asianmukaisesti huomioon oikaisujen muodossa hintojen vertailtavuuteen vaikuttavat eroavuudet perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Niinpä oikaisuja tehtiin fyysisten ominaisuuksien, alennusten, kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten, pakkauskustannusten, luottokustannusten, myynnin jälkeisten kustannusten, palkkioiden ja valuutan muuntamiseen liittyvien erojen mukaisesti.

4. Polkumyyntimarginaali

(33) Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 ja 11 kohdan mukaisesti vertaamalla saman mallin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja vientihintojen painotettua keskiarvoa vapaasti tehtaalla -tasolla ja samassa kaupan portaassa.

(34) Tämä vertailu osoitti polkumyyntiä esiintyvän, ja sen määräksi vahvistettiin määrä, jolla normaaliarvo ylitti vientihinnan. Painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif yhteisön rajalla tullaamattomana -tuontihinnasta on 36,6 prosenttia.

(35) Asianomainen vientiä harjoittava tuottaja vastaa yksinään kaikesta Japanista yhteisöön suuntautuvasta vaihdenapojen viennistä. Näin ollen lopullinen jäännöspolkumyyntimarginaali vahvistetaan samantasoiseksi.

D. YHTEISÖN TUOTANNONALA

1. Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(36) Valituksen jättämishetkellä ja tutkimusajanjakson aikana yhteisön markkinoilla oli kaksi tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajaa:

- valituksen tekijä,

- toinen yhteisön tuottaja, jäljempänä "yhteisön toinen tuottaja", jonka osuus oli alle 10 prosenttia vaihdenapojen arvioidusta kokonaistuotannosta yhteisössä tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön toinen tuottaja ei vastannut kyselyyn eikä ottanut kantaa valitukseen.

(37) Vientiä harjoittava tuottaja pyysi, että komissio tarkastelisi uudelleen yhteisön toista tuottajaa koskevia lukuja. Tältä osin olisi huomattava, että koska yhteisön toinen tuottaja ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa, sen osalta oli käytettävä parhaita käytettävissä olevia tietoja eli tässä tapauksessa sekä valituksen tekijältä että ainoalta yhteistyössä toimineelta vientiä harjoittavalta tuottajalta saatuja tietoja. Lisäksi voitiin todeta, että kyseinen tuottaja teki vararikon ja lopetti tuotannon pian tutkimusajanjakson jälkeen.

(38) Edellä selostetun perusteella on todettava, että valituksen tekijän ja yhteisön toisen tuottajan tuotanto muodostavat yhteisön koko tuotannon perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2. Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(39) Valituksen tehneen, yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan tuotannon todettiin muodostavan pääosan eli tässä tapauksessa yli 90 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen koko tuotannosta yhteisössä. Tästä syystä pääteltiin, että valituksen tehnyt yhteisön tuottaja muodostaa yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan ja 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Siihen viitataan jäljempänä ilmaisulla "yhteisön tuotannonala".

E. VAHINKO

1. Alustava huomautus

(40) Koska tutkimuksessa oli mukana vain yksi yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja ja yhteisön tuotannonala muodostuu vain yhdestä yrityksestä, näitä yrityksiä koskevat tiedot ilmoitetaan indeksilukuina toimitettujen tietojen luottamuksellisuuden säilyttämiseksi perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti.

2. Yhteisön kulutus

(41) Yhteisön kulutus määritettiin yhteisön tuotannonalan myyntimäärien, yhteisön toisen tuottajan arvioidun myynnin ja asianomaisen japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan yhteisön markkinoilla myymien määrien perusteella. Yhteisön toisen tuottajan myynti arvioitiin yhteisön tuotannonalan ja vientiä harjoittavan tuottajan esittämien lukujen perusteella. Asianomaista tuotetta ei tuotu muista kolmansista maista.

(42) Näin määritettynä vaihdenapojen kulutus väheni 5 prosenttia tarkastelujaksolla. Vuodesta 1996 vuoteen 1998 kulutus väheni vain 4 prosenttia, mutta vuosina 1998-1999 se supistui vielä 8 prosenttia. Tutkimusajanjakson aikana kulutus kasvoi taas lähes vuoden 1998 tasolle.

3. Tarkasteltavana oleva tuonti

a) Tarkasteltavana olevan tuonnin määrä

(43) Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti asianomaisesta maasta kasvoi merkittävästi (23 %) vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välillä. Tuonti väheni 14 prosenttia vuodesta 1996 vuoteen 1998 mutta kasvoi sitten peräti 43 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä. Tilanteen tarkastelu vuositasolla osoitti, että vaikka kulutus laski vuonna 1999 (8 prosenttia vuoteen 1998 verrattuna), tarkasteltavana oleva tuonti lisääntyi 17 prosenttia vuodesta 1998 vuoteen 1999. Kyseisen tuonnin määrä kasvoi vieläkin selvemmin vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välillä (22 %).

b) Tarkasteltavana olevan tuonnin markkinaosuus

(44) Tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla yli 30 prosenttia, samalla kun yhteisön markkinat supistuivat. Vientiä harjoittavan tuottajan markkinaosuus pieneni vuosien 1996 ja 1998 välillä 10 prosenttia mutta kasvoi sitten 30 prosenttia vuosien 1998 ja 1999 välillä ja vielä 11 prosenttia vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välillä tuontimäärän kehitystä vastaavasti.

c) Tarkasteltavana olevan tuonnin keskihinnat

(45) Vientiä harjoittavan tuottajan toimittamista tiedoista kävi ilmi, että yhteisön markkinoilla myytyjen japanilaisten vaihdenapojen hinnat laskivat 5 prosenttia vuosina 1996-1998. Hinnat nousivat 15 prosenttia vuonna 1999 ja vielä 2 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Tässä yhteydessä olisi huomattava, että tämä hintakehitys perustuu täysin vientiä harjoittavan tuottajan toimittamiin tietoihin, joita ei pystytty tarkistamaan koko tarkastelujakson osalta.

d) Hinnan alittavuus

(46) Hinnan alittavuuden määrittämiseksi yhteisön tuotannonalan myymien vaihdenapojen hintoja verrattiin japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan yhteisön markkinoilla tutkimusajanjaksona soveltamiin hintoihin. Vertailu koski vertailukelpoisia vaihdenapatyyppejä ja samaa kaupan porrasta eli myyntiä ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle.

i) Vertailukelpoisuus

(47) Kuten edellä johdanto-osan 7 kappaleessa mainittiin, yhteisön markkinoilla myytävien vaihdenapatyyppien vertailtavuudesta pyydettiin yksityiskohtaisia tietoja erillisellä kyselylomakkeella. Saatujen vastausten perusteella yksilöitiin japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan tuottamien ja yhteisön markkinoilla myymien ja yhteisön tuotannonalan tuottamien ja kyseisillä markkinoilla myymien vaihdenapojen suoraan vertailtavissa olevat tyypit.

(48) Tällä tavoin varmistettiin asianmukaisen hintavertailun mahdollistamiseksi, että vaihdenapoja voitiin verrata tyyppikohtaisesti siten, että huomioon otettiin erityisesti vaihteiden lukumäärä.

ii) Oikaisut

(49) Yhteisön tuotannonala väitti, että tiettyjen vientiä harjoittavan tuottajan yhteisön markkinoilla myymien vaihdenapojen kuoret olivat alumiinia, kun taas sen myymien vastaavien napojen kuoret olivat aina terästä. Yhteisön tuotannonala katsoi, että vientiä harjoittavan tuottajan hintoja olisi siksi oikaistava alaspäin tämän käytetyissä materiaaleissa todetun eron markkina-arvon huomioon ottamiseksi. Japanilainen vientiä harjoittava tuottaja myönsi, että oikaisu oli aiheellinen, mutta katsoi tuotantokustannusten eroihin viitaten, että sen olisi oltava suuruudeltaan enintään 5 prosentin luokkaa.

(50) Tältä osin tutkimus osoitti, että yli 55 prosenttia vientiä harjoittavan tuottajan tutkimusajanjakson aikana yhteisön markkinoilla myymistä 7-vaihteisista jalkajarrunavoista ja 100 prosenttia sen myymistä 7-vaihteisista vapaanavoista oli varustettu alumiinikuorilla, kun taas yhteisön tuotannonala myi pelkästään teräskuorilla varustettuja vastaavia vaihdenapoja.

(51) Käytettävissä olevat todisteet ja erityisesti vientiä harjoittavan tuottajan hinnasto osoittivat, että alumiinikuorilla varustetut vaihdenavat olivat tutkimusajanjakson aikana noin 22 prosenttia kalliimpia kuin vastaavat teräskuoriset vaihdenavat. Vientiä harjoittavan tuottajan toimittaman vientitoimien luettelon mukaan alumiininapojen tosiasialliset laskutushinnat olivat kuitenkin vain 11 prosenttia korkeampia kuin vastaavien teräsnapojen hinnat.

(52) Tämän perusteella katsottiin, että alumiinikuoristen ja teräskuoristen vaihdenapojen markkina-arvoissa oli objektiivisesti todettavissa oleva ero. Tämän eron suuruudeksi vahvistettiin 11 prosenttia alumiininavan hinnasta.

(53) Lisäksi sekä yhteisön tuotannonala että vientiä harjoittava tuottaja väittivät, että tarkasteltavina olevissa tuotetyypeissä on eroja, jotka edellyttävät lisäoikaisujen tekemistä. Niille kuitenkin ilmoitettiin, että yhdenkään väitetyistä eroista ei voitu todeta olevan objektiivisesti todettavissa ja markkina-arvona mitattavissa. Molempien osapuolten oikaisuja koskevat lisävaatimukset oli tästä syystä hylättävä.

iii) Hinnan alittavuus

(54) Edellä selostetun ja suoritettujen lisätutkimusten perusteella katsottiin, että kahdentyyppiset vaihdenavat (jalkajarrunavat ja vapaanavat), joiden osuus yhteisön tuotannonalan myynnistä yhteisön markkinoilla on noin 78 prosenttia ja japanilaisen viejän viennistä noin 85 prosenttia, olivat vertailukelpoisia ja niitä myytiin samassa kaupan portaassa. Seuraavista yhteisön tuotannonalan ja vientiä harjoittavan tuottajan yhteisön markkinoilla myymistä vaihdenavoista tehtiin tyyppikohtainen vertailu:

- 3-vaihteiset jalkajarrunavat,

- 7-vaihteiset jalkajarrunavat,

- 3-vaihteiset vapaanavat,

- 7-vaihteiset vapaanavat.

(55) Asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta käytettiin cif yhteisön rajalla tullattuna -myyntihintoja. Yhteisön tuotannonalan myyntihintoja oikaistiin tarvittaessa vapaasti tehtaalla -tasolle (hinta ilman kuljetuskustannuksia).

(56) Yksittäisten liiketapahtumien hintojen vertaaminen painotettuun keskiarvoon osoitti, että tutkimusajanjakson keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali oli prosentteina yhteisön tuotannonalan keskimääräisistä hinnoista ilmaistuna 6,8 prosenttia.

4. Yhteisön tuotannonalan tilanne

a) Alustava huomautus

(57) Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia niitä taloudellisia tekijöitä ja seikkoja, jotka vaikuttavat yhteisön tuotannonalan tilanteeseen kotimarkkinoilla.

b) Tuotanto, kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(58) Yhteisön tuotannonalan tuotanto lisääntyi tarkastelujaksolla 3 prosenttia.

(59) Yhteisön tuotannonalan tuotanto kuitenkin väheni merkittävästi (19 %) vuosina 1998-1999 samalla, kun yhteisön kulutuksen määrä laski vain 8 prosenttia. Tuotanto lisääntyi sitten tutkimusajanjakson aikana (18 prosenttia vuoteen 1999 verrattuna) mutta jäi kuitenkin vuoden 1998 tason alapuolelle. Tuotannon kasvu aikana, jolloin yhteisön tuotannonalan myynti kotimarkkinoilla väheni, johtui siitä, että tuotannonalan vienti muihin kolmansiin maihin lisääntyi tutkimusajanjakson aikana.

(60) Tuotantokapasiteetti ei muuttunut tarkastelujakson aikana, joten kapasiteetin käyttöaste kehittyi samalla tavoin kuin tuotanto pysytellen 50 ja 65 prosentin välillä.

c) Myynnin määrät, markkinaosuus ja kasvu

(61) Yhteisön tuotannonalan myynti etuyhteydettömille asiakkaille väheni määrällisesti mitattuna 6 prosenttia vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välillä. Vuosina 1996-1998, kun yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi, se pystyi kasvattamaan myös myyntiään yhteisössä 8 prosentilla. Tämän jälkeen myynnin määrä laski 17 prosenttia vuosien 1998 ja 1999 välillä. Tämä lasku oli paljon merkittävämpi kuin samaan aikaan tapahtunut yhteisön kulutuksen supistuminen, joka oli määrältään vain 8 prosenttia. Myynnin vähäinen kasvu vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välillä (4 %) ei antanut yhteisön tuotannonalalle mahdollisuutta saavuttaa aiempia myyntimääriä.

(62) Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kasvoi 13 prosenttia vuosien 1996 ja 1998 välillä mutta taantui sitten takaisin vuoden 1996 tasolle vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä. Tätä kehitystä tarkasteltaessa olisi otettava huomioon kulutuksessa tapahtunut vähennys. Samanaikaisesti tarkasteltavana oleva tuonti yhteisön markkinoille lisääntyi määrällisesti mitattuna merkittävästi eli 43 prosenttia.

(63) Olisi huomattava, että vientiä harjoittava tuottaja väitti, että yhteisön tuotannonala oli pystynyt kasvattamaan markkinaosuuttaan tarkastelujaksolla yhteisön toisen tuottajan kustannuksella. Tutkimus kuitenkin osoitti, että tämä väite on perusteeton. Tosiasiassa japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan markkinaosuus kasvoi tutkimusajanjaksona ja erityisesti vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana sekä yhteisön tuotannonalan että yhteisön toisen tuottajan kustannuksella. Myyntiä osoittavista luvuista käy ilmi, että yhteisön tuotannonalan ja yhteisön toisen tuottajan kyseisenä aikana menettämä myynti siirtyi kokonaan japanilaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle.

d) Hinnat ja hintatekijät

(64) Yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymien vaihdenapojen keskihinta laski tarkastelujaksolla merkittävästi (21 %). Tässä yhteydessä olisi huomattava, että erityyppisten vaihdenapojen väliset hintaerot ja yhteisön tuotannonalan tuotevalikoima yhteisön markkinoilla eivät muuttuneet merkittävästi kyseisenä aikana. Näin ollen keskihinnan aleneminen ei johtunut siitä, että yhteisön tuotannonala olisi muuttanut tuotevalikoimaansa ja siirtynyt halvempiin vaihdenapatyyppeihin.

(65) Vaikka hinnastot osoittavatkin, että japanilaisten tuotteiden hinnat ovat nähtävästi nousseet tarkastelujakson aikana, olisi huomattava, että ne olivat tutkimusajanjaksona yhä keskimäärin noin 7 prosenttia alempia kuin yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla soveltamat hinnat. Tämän perusteella voidaan myös olettaa, että japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan ja yhteisön tuotannonalan tuotteiden välinen hintaero oli tätä suurempi huomattavan osan tarkastelujaksoa. Tämä johti kotimarkkinahintojen alenemiseen siinä määrin, etteivät ne olleet kannattavia tarkastelujaksolla. Tämä pätee erityisesti tutkimusajanjaksoon.

e) Varastot

(66) Yhteisön tuotannonalan varastot olivat tarkastelujaksolla suhteellisen pienet vuosien 1997 ja 1998 välistä aikaa lukuun ottamatta. Tämä johtuu erityisesti siitä, että yhteisön tuotannonalan tuotanto perustuu lähinnä tilauksiin, eikä se tuota kyseistä tuotetta varastointia varten. Näin ollen varastojen kehityksellä ei ollut lainkaan tai vain vähän vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen erityisesti tutkimusajanjakson aikana. Varastojen arviointi ei vaikuta merkittävältä tekijältä yhteisön tuotannonalan taloudellista tilannetta tarkasteltaessa.

f) Kannattavuus ja kassavirta

(67) Kannattavuudesta voidaan todeta, että yhteisön tuotannonalan tappiot vuonna 1996 olivat 5-10 prosenttia liikevaihdosta. Vuonna 1997 tilanne parani ja toiminta oli jo lähellä kannattavuusrajaa. Vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välillä eli sen jälkeen kun SRAM Deutschland GmbH oli ostanut yhteisön tuotannonalan (aiemmin Mannesmann Sachs), yhteisön tuotannonala järjesti uudelleen toimintansa karsien tuotantokustannuksiaan lähes 20 prosenttia. Kustannuksia vähennettiin tarkastelujakson aikana yhteensä jopa 26 prosenttia. Tästä huolimatta yhteisön tuotannonalan toiminta oli kannattamatonta koko tarkastelujakson ajan.

(68) Koska toiminta oli vuonna 1997 jo kannattavuusrajalla, oli kohtuullista olettaa, että yhteisön tuotannonalan uudelleenjärjestely- ja säästötoimet johtaisivat tilanteeseen, jossa toiminta olisi kannattavaa. Näiden toimien tehoa heikensi kuitenkin yhteisön tuotannonalan hintojen lasku erityisesti vuonna 1999 ja tutkimusajanjaksona. Tämä viittaa siihen, että jos uudelleenjärjestelyjä ei olisi toteutettu, yhteisön tuotannonalan tappiot olisivat olleet vielä suurempia tai vaihdenapojen tuotanto yhteisössä olisi loppunut kokonaan. Yhteisön tuotannonalan tappiot tutkimusajanjakson aikana olivat noin 3 prosenttia liikevaihdosta. Olisi huomattava, että tässä tuloksessa ei ole otettu huomioon yhteisön tuotannonalalle uudelleenjärjestelyistä aiheutuneita kustannuksia ja muita ylimääräisiä kuluja tarkastelujakson aikana.

(69) Tuotantokustannusten ja tappioiden vähenemisen ansiosta yhteisön tuotannonalan kassavirta parani tarkastelujaksolla. Yhteisön tuotannonalalle aiheutuneiden tappioiden kehitystä vastaavasti kassavirta heikkeni merkittävästi erityisesti vuosien 1997 ja 1999 välillä mutta kasvoi sitten jonkin verran tutkimusajanjakson aikana.

g) Investoinnit, sijoitetun pääoman tuotto ja pääoman saanti

(70) Tarkastelujakson aikana investointeja tehtiin erityisen paljon vuonna 1999. Tämä johtui siitä, että Saksassa otettiin vuoden 1999 alussa käyttöön uusi vaihdenapojen tuotantolaitos. Tämä investointi osoittaa, että yritys aikoo pysytellä markkinoilla ja että sillä on pitkän aikavälin strategia tarkasteltavana olevaa tuotetta varten.

(71) Tältä osin tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalan toteuttama uudelleenjärjestely johti sijoitetun pääoman tuoton lievään paranemiseen tutkimusajanjakson aikana. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että yhteisön tuotannonalan taloudellinen tulos pysyi tappiollisena koko tarkastelujakson ajan.

(72) Tappioista huolimatta yhteisön tuotannonalalla ei ollut erityisempiä vaikeuksia hankkia pääomaa.

h) Työllisyys, tuottavuus ja palkat

(73) Työllisyys heikkeni 17 prosenttia vuodesta 1997 vuoteen 1998 ja pysytteli sitten vakaana tutkimusajanjaksoon saakka yhteisön tuotannonalan kohtaamista vaikeuksista huolimatta.

(74) Tuotannon taso ja työntekijämäärän vähennys huomioon ottaen voidaan todeta, että tuottavuus parani vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(75) Palkkojen yhteissumma kasvoi hieman tarkastelujaksolla. Keskipalkka työntekijää kohti pysyi suhteellisen vakaana.

i) Polkumyyntimarginaalin suuruus

(76) Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin merkittävyydestä ja sen vaikutuksesta yhteisön tuotannonalaan on todettava, että sitä ei voida pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon asianomaisen tuonnin määrä ja hinnat. Tutkimus osoitti, että Japanista peräisin olevia tuontituotteita myytiin yleisesti polkumyyntihinnoin yhteisön markkinoilla tutkimusajanjakson aikana. Ilman polkumyyntiä yhteisön hintoihin kohdistuva paine olisi luonnollisestikin ollut vähäisempää tai sitä ei mahdollisesti olisi esiintynyt lainkaan.

5. Vahinkoa koskeva päätelmä

(77) Japanista peräisin olevien tuontituotteiden määrä yhteisön markkinoilla kasvoi merkittävästi tarkastelujakson aikana ja tärkeimmät yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa kuvaavat osoittimet kehittyivät kielteiseen suuntaan.

(78) Tämä kehitys oli erityisen selvää vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin tarkasteltavana olevan tuonnin määrä kasvoi 43 prosenttia samalla, kun yhteisön kulutus väheni 1 prosentin. Tämän ansiosta japanilainen vientiä harjoittava tuottaja pystyi kasvattamaan osuuttaan yhteisön markkinoista merkittävässä määrin (12 prosenttiyksikköä), lähinnä yhteisön tuotannonalan kustannuksella. Tässä yhteydessä olisi huomattava, että tarkasteltavana olevan tuonnin hinnat olivat tutkimusajanjaksona noin 7 prosenttia alempia kuin yhteisön tuotannonalan hinnat, jotka lisäksi olivat laskeneet kannattamattomalle tasolle.

(79) Lisäksi todettiin, että yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen pääasiallinen kielteinen kehitys tapahtui saman jakson aikana eli vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin myyntimäärä laski 13 prosenttia ja myyntihinnat 7 prosenttia. Tuotanto väheni 4 prosenttia ja yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni peräti 7 prosenttiyksikköä. Uudelleenjärjestelypyrkimyksistä ja kustannusten leikkauksista huolimatta yhteisön tuotannonalan kannattavuus heikkeni ja pysyi negatiivisena samalla kun sen myyntihintoihin kohdistui paineita kotimarkkinoilla.

(80) Edellä selostetun perusteella ja ottaen erityisesti huomioon, että yhteisön tuotannonalan myyntihinnat laskivat, kannattavuus heikkeni ja markkinaosuus pieneni varsinkin vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä, päätellään, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tutkimusajanjakson aikana.

F. SYY-YHTEYS

1. Johdanto

(81) Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tutkittiin, oliko Japanista peräisin olevien vaihdenapojen polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi tutkittiin myös muita tiedossa olevia tekijöitä sen varmistamiseksi, että näistä yhteisön tuotannonalalle samaan aikaan mahdollisesti aiheutuneen vahingon ei katsottaisi johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

2. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutus

(82) Japanista yhteisöön polkumyynnillä tuotujen tuotteiden määrä lisääntyi tarkastelujaksolla 23 prosenttia ja niiden markkinaosuus kasvoi 39 prosenttia, mikä oli merkittävä lisäys ja tapahtui yhteisön tuottajien kustannuksella.

(83) Yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon ja polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin välinen yhteys käy ilmi varsinkin vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson lopun välisestä kehityksestä. Kyseisenä aikana Japanista peräisin olevien polkumyynnillä tuotujen tuotteiden määrä lisääntyi 43 prosenttia ja niiden osuus yhteisön markkinoista kasvoi peräti 44 prosenttia.

(84) Yhteisön tuotannonalaan todettiin kohdistuneen hintapaineita, mistä osoituksena ovat japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan harjoittama alihinnoittelu ja yhteisön tuotannonalan hinnat, jotka alenivat merkittävästi. Hintapaineita pahensi entisestään se, että vaihdenapamarkkinat ovat hintojen suhteen avoimet, sillä niillä toimii ainoastaan kaksi tuottajaa. Samanaikaisesti edellä selostetun kehityksen kanssa eli vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä yhteisön tuotannonalan tärkeimmät talouden tunnusluvut heikkenivät merkittävästi: myyntimäärä väheni 13 prosenttia ja markkinaosuuden menetys oli huomattava. Keskimääräinen myyntihinta laski 7 prosenttia. Tämän seurauksena yhteisön tuotannonalan taloudellinen tulos pysyi tappiollisena.

(85) Tästä syystä päätellään, että Japanista peräisin olevien vaihdenapojen polkumyynnillä tapahtunut tuonti vaikutti merkittävästi yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

3. Muiden tekijöiden vaikutukset

(86) Perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti tutkittiin, olisivatko muut tekijät kuin Japanista polkumyynnillä tapahtunut tuonti saattaneet vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon; näin haluttiin varmistaa, että kyseisistä muista tekijöistä johtuvaa vahinkoa ei pantaisi asianomaisen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin syyksi. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: väite japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan korkeammista hinnoista, kulutuksen lasku vuonna 1999, tiettyjen polkupyöränvalmistajien tuotannon siirtäminen Keski- ja Itä-Euroopan maihin (KIE-maihin), yhteisön tuotannonalan vientitoiminta ja yhteisön toisen tuottajan tilanne.

a) Väite vientiä harjoittavan tuottajan korkeammista hinnoista

(87) Eräät käyttäjät kiistivät hinnan alittavuutta koskevan tutkimuksen tulokset ja Japanista peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välisen syy-yhteyden. Ne väittivät, että japanilaisten vaihdenapojen hinnat olivat tutkimusajanjaksona jatkuvasti korkeampia kuin yhteisön tuotannonalan hinnat.

(88) Olisi huomattava, että näitä väitteitä esittivät lähinnä osapuolet, jotka eivät ostaneet vaihdenapoja suoraan vientiä harjoittavalta tuottajalta tai siihen etuyhteydessä olevilta yhteisössä toimivilta yrityksiltä. Nämä käyttäjät toisin sanoen vertasivat yhteisön tuotannonalan suoria hintoja japanilaisia vaihdenapoja välittäjänä myyvän myyntiyhtiön veloittamiin hintoihin. Johdanto-osan 46 kappaleesta poiketen vaihdenapojen hintoja ei tällöin verrata samassa kaupan portaassa, joten tulokset ovat epäluotettavia.

(89) Komissio määritti hinnan alittavuuden vertailemalla japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan ja yhteisön tuotannonalan hintoja samassa kaupan portaassa. Kuten edellä johdanto-osan 56 kappaleessa todettiin, tämä vertailu osoitti, että hinnan alittavuutta esiintyi lukuisten vaihdenapatyyppien ja liiketapahtumien osalta tutkimusajanjakson aikana. Tutkimusajanjakson hinnan alittavuudeksi todettiin keskimäärin 7 prosenttia suhteessa yhteisön tuotannonalan myyntihintaan.

(90) Kuten edellä johdanto-osan 64, 65 ja 76 kappaleessa selostettiin, japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan hintojen todettiin olleen tutkimusajanjaksona alempia kuin yhteisön tuotannonalan hinnat, jotka myös laskivat tarkastelujakson aikana.

(91) Edellä esitettyä väitettä pidetään näin ollen perusteettomana, mistä syystä se hylätään.

b) Kulutuksen lasku vuonna 1999 ja markkinoiden kehitys

(92) Tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttiko kulutuksessa vuonna 1999 tapahtunut lasku merkittävästi yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Koska yhteisön markkinoilla on käytännössä kaksi merkittävää toimijaa, katsottiin, että kulutuksen laskun ja sen jälkeisen markkinakehityksen mahdollisia vaikutuksia on syytä tarkastella molempien toimijoiden tulosten valossa.

(93) Yhteisön tuotannonalan myyntimäärä väheni vuodesta 1998 vuoteen 1999 noin 18 prosenttia, kun taas kysyntä heikkeni huomattavasti vähemmän eli noin 8 prosenttia. Myös tuotannonalan markkinaosuus pieneni noin 9 prosenttia. Samaan aikaan vientiä harjoittava tuottaja pystyi lisäämään myyntiään 17 prosenttia ja markkinaosuuttaan 30 prosenttia.

(94) Tutkimusajanjaksona yhteisön tuotannonalan myynti kasvoi 4 prosenttia vuoteen 1999 verrattuna, mutta samalla sen markkinaosuus pieneni 4 prosenttia. Samanaikaisesti vientiä harjoittava tuottaja pystyi jälleen kasvattamaan myyntimääräänsä (22 %) ja markkinaosuuttaan (11 %) paljon markkinoiden kasvua (8 %) suuremmassa määrin.

(95) Edellä selostetun perusteella on selvää, että yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkeneminen vuonna 1999 oli voimakkaampaa kuin kulutuksen väheneminen olisi edellyttänyt. Samoin voidaan todeta, että kun markkinat elpyivät tutkimusajanjakson aikana, yhteisön tuotannonalan tulokset olivat selvästi heikompia kuin markkinoiden kehitys olisi antanut aihetta olettaa. Samaan aikaan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin asema yhteisön markkinoilla parani merkittävästi. Näin ollen kulutuksen laskulla ei, toisin kuin polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla, ollut merkittävää vaikutusta yhteisön tuotannonalalle vahinkoa aiheuttaneeseen tilanteeseen.

c) Tiettyjen polkupyöränvalmistajien tuotannon siirtäminen Keski- ja Itä-Euroopan maihin (KIE-maihin) ja yhteisön tuotannonalan vientimyynti

(96) Japanilainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että yhteisön tuotannonalan myyntimäärän väheneminen tarkastelujaksolla johtui yhteisön markkinoiden kysynnän supistumisesta. Tämä kysynnän supistuminen johtui puolestaan siitä, että osa yhteisön tuotannonalan asiakkaista oli vuonna 1998 siirtänyt tuotantonsa yhteisöstä KIE-maihin. Vientiä harjoittava tuottaja väitti tästä syystä, että yhteisön tuotannonalan myyntimäärän lasku kotimarkkinoilla tasoittuu (samoin kuin muut vahingolliset seuraukset), kun otetaan huomioon tuotannonalan vienti KIE-maihin.

(97) Tältä osin todettiin, että tuotantonsa tiettyihin KIE-maihin siirtäneiden polkupyöränvalmistajien määrä tarkastelujaksolla lienee suhteellisen pieni yhteisön kulutukseen verrattuna. Tutkimus ei myöskään osoittanut, että yhteisön tuotannonalan vienti olisi lisääntynyt vuonna 1998 tai edes vuonna 1999 edellisvuosiin verrattuna.

(98) Myös osa japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan asiakkaista näyttää siirtäneen tuotantoaan yhteisöstä. Lisäksi todettiin, että eräät polkupyöränvalmistajat jatkoivat yhä tuotantoaan yhteisössä, vaikka ne perustivatkin tuotantolaitoksia tiettyihin KIE-maihin tutkimusajanjakson aikana. Tällaisen tuotannon siirron vaikutuksia yhteisön tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana, jos niitä yleensä on, ei tästä syystä voida pitää merkittävinä.

(99) Lisäksi tarkasteltiin yhteisön tuotannonalan vientimyynnin kehittymistä. Tarkastelu osoitti, että yhteisön tuotannonalan vientimyynti kolmansiin maihin oli vuosina 1996-1999 noin 8 prosenttia sen koko myynnistä ja että se nousi 15 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana. Jos vienti ei olisi kasvanut, suurtuotannon etujen menetykset ja vaikutukset tuotannon yksikkökustannuksiin olisivat olleet vielä suurempia, mikä olisi johtanut vieläkin suurempiin taloudellisiin tappioihin.

(100) Tästä syystä väite, jonka mukaan polkupyörätuotannon siirtäminen Keski- ja Itä-Euroopan maihin olisi syynä yhteisön tuotannonalan myyntimäärän laskuun kotimarkkinoilla, on hylättävä.

d) Yhteisön toinen tuottaja

(101) Tutkimuksessa selvitettiin myös, olisiko yhteisön toinen tuottaja voinut myötävaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Käytettävissä olevien tietojen mukaan yhteisön toinen tuottaja kuitenkin menetti noin 60 prosenttia myynnistään ja noin 60 prosenttia markkinaosuudestaan tarkastelujakson aikana, minkä seurauksena sen markkinaosuus tutkimusajanjaksona oli noin 6 prosenttia. Tästä syystä päätellään, että yhteisön toinen tuottaja ei myötävaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

4. Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(102) Huomattavan alhaiseen polkumyyntihintaan tapahtunut tuonti, jonka määrä kasvoi merkittävästi tarkastelujaksolla, hinnan alittavuus ja todettu hintojen lasku vaikuttivat kaikki huomattavan kielteisesti yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen ja erityisesti sen myyntihintoihin ja -määriin, millä puolestaan oli vaikutusta sen markkinaosuuteen ja kannattavuuteen. Polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Edellä esitettyjen seikkojen ja huomioiden perusteella päätellään myös, että yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon mahdollisesti myötävaikuttaneet muut tekijät eivät ole riittäviä poistamaan todetun vahingon ja polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin välistä syy-yhteyttä.

G. YHTEISÖN ETU

1. Alustavat huomautukset

(103) Tutkimuksessa selvitettiin polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton tai siitä luopumisen todennäköisiä vaikutuksia asianomaisiin taloudellisiin toimijoihin sen määrittämiseksi, edellyttikö yhteisön etu asiaan puuttumista. Tätä varten pyydettiin tietoja kaikilta asianomaisilta osapuolilta, mukaan lukien yhteisön tuotannonala, etuyhteydettömät tuojat/kauppiaat ja tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjät.

2. Yhteisön tuotannonalan etu

(104) Yhteisön tuotannonalan todettiin ryhtyneen tarkastelujaksolla merkittäviin toimiin tuottavuutensa parantamiseksi, ja se oli onnistunut alentamaan tuotantokustannuksiaan ja parantamaan kilpailukykyään yhteisössä ja maailmanlaajuisesti. Vuonna 1999 yhteisön tuotannonala teki suuren investoinnin avatessaan uuden tuotantolaitoksen, jonka tarkoituksena oli parantaa tehokkuutta ja tuotannon laatua. Tästä investoinnista päätettiin Mannesmann Sachsin oston yhteydessä vuonna 1997 markkinakehityksen realistisen arvion perusteella. Yhteisön tuotannonala pystyi tarkastelujaksolla karsimaan kustannuksiaan 26 prosenttia ja lisäämään vientimyyntiään. Tämä osoittaa, että yhteisön tuotannonala on elinkelpoinen ja kilpailukykyinen ja että se aikoo jatkaa vaihdenapojen tuotantoa yhteisössä, ellei polkumyynnillä tapahtuva tuonti pakota sitä pois markkinoilta. Myös yhteisön tuotannonalan tekemä suuri investointi osoittaa, että sillä on pitkän aikavälin strategia tarkasteltavana olevan tuotteen tuottamiseksi yhteisössä. Sen tulevaisuus riippuu kuitenkin suuresti siitä, että kilpailuolosuhteet ovat tasavertaiset eli että yhteisön markkinoilla ei ole vahinkoa aiheuttavalla polkumyynnillä tuotuja tuotteita.

(105) Yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon luonne huomioon ottaen katsotaan, että jos polkumyyntitoimenpiteitä ei oteta käyttöön, yhteisön tuotannonalan tilanne heikkenee väistämättä entisestään. Tässä yhteydessä on todennäköistä, että vahinkoa aiheutuu lisää ja että keskipitkällä aikavälillä yhteisön tuotannonala joutuu jopa lopettamaan toimintansa. Tämän vuoksi polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto olisi yhteisön tuotannonalan edun mukaista.

3. Etuyhteydettömien tuojien ja kauppiaiden etu

(106) Yhteyttä otettiin 10 etuyhteydettömään tuojaan, joista kahdeksalta saatiin käyttökelpoiset vastaukset kyselyyn. Niiden osuus yhteisön tuonnista on noin 21 prosenttia ja yhteisön kulutuksesta 8 prosenttia. Niillä kaikilla oli yksinmyyntioikeus japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan tuotteisiin.

(107) Näiden kahdeksan yhteistyössä toimineen tuojan osalta vaihdenapojen myynti muodosti keskimäärin 2,4 prosenttia kokonaisliikevaihdosta tutkimusajanjakson aikana (osuus vaihteli 0 prosentista 8 prosenttiin).

(108) Tutkimuksessa tarkasteltiin ehdotetun polkumyyntitullin todennäköistä keskimääräistä vaikutusta tuojien kokonaiskannattavuuteen. Koska vaihdenapojen myynnin osuus kokonaisliikevaihdosta on pieni, ehdotettujen toimenpiteiden suurin mahdollinen kielteinen vaikutus kyseisiin kahdeksaan tuojaan on todennäköisesti vähäinen.

(109) Kun siis otetaan huomioon vaihdenapasegmentin keskimääräinen osuus tuojien koko toiminnasta ja ehdotettujen toimenpiteiden taso, voidaan todeta, että toimenpiteet eivät vaikuta merkittävästi tuojien etuihin.

4. Käyttäjien etu

(110) Tarkasteltavana olevaa tuotetta käyttävät polkupyörien valmistajat ja kokoonpanijat sekä tietyt vähittäiskauppiaat yhteisössä. Niistä käyttäjistä, joihin otettiin yhteyttä, 35 toimitti käyttökelpoisen kyselyvastauksen. Näiden 35 käyttäjän osuus vaihdenapojen kokonaiskulutuksesta yhteisössä oli noin 32 prosenttia. Tietoja toimittivat myös yhteisön käyttäjiä edustavat järjestöt.

(111) Näiden käyttäjien keskimääräisen voittomarginaalin koko toiminnan osalta todettiin olevan noin 3 prosenttia ja napavaihteisten polkupyörien osalta noin 11 prosenttia.

(112) Tutkimusajanjakson aikana napavaihteisten polkupyörien (joiden vaihdenavat olivat peräisin joko Japanista tai yhteisöstä) myynnin osuus oli noin 25 prosenttia käyttäjien kokonaisliikevaihdosta.

(113) Kun otetaan huomioon napavaihteisten polkupyörien rajallinen osuus yhteistyössä toimineiden käyttäjien koko toiminnasta ja ehdotettujen toimenpiteiden taso sekä käyttäjien kannattavuustilanne, voidaan päätellä, että ehdotettujen toimenpiteiden mahdollisia kielteisiä vaikutuksia käyttäjiin ei voida pitää merkittävämpinä kuin yhteisön tuotannonalalle odotettavissa olevia hyötyjä.

5. Kilpailua ja kauppaa vääristävät vaikutukset

(114) Tutkimuksessa todettiin, että yhteisön tuotannonala tuottaa ja myy pääasiassa vain tarkasteltavana olevaa tuotetta, kun taas japanilainen vientiä harjoittava tuottaja on kaikkien polkupyörän osien merkittävä toimittaja erityisesti yhteisön markkinoilla mutta myös maailmanlaajuisesti. Kun otetaan huomioon tutkimuksessa todettu hinnan alittavuus, olemassa oleva hintapaine, aiheutuneet taloudelliset tappiot sekä markkinaosuuden menetys, ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että yhteisön tuotannonalan on jatkossa vaikea pysytellä merkittävänä tekijänä markkinoilla. Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna voidaan todeta, että vientiä harjoittavan tuottajan kokonaisuutena katsoen vahva asema yhteisön markkinoilla, joilla se joutuu kilpailemaan pelkästään vaihdenapojen toimituksissa, ja toimenpiteiden taso todennäköisesti varmistavat, että kyseisen tuottajan tuotteiden pääsy yhteisön markkinoille ei esty. Sen valmistamia vaihdenapoja on siis jatkossakin tarjolla polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta huolimatta.

(115) Eräät osapuolet väittivät lisäksi, että toimenpiteiden käyttöönotto vähentäisi käyttäjien ja kuluttajien valinnanvaraa ja estäisi niitä hyötymästä japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan kehittämistä uutuustuotteista. Kuten kuitenkin edellä selostettiin, on todennäköistä, että Japanista peräisin olevia vaihdenapoja on tulevaisuudessakin tarjolla yhteisön markkinoilla, minkä varmistaa sekä vientiä harjoittavan tuottajan vahva asema yhteisön markkinoilla useiden polkupyörän osien toimittajana että yhteisön markkinoiden tärkeys sen kannalta.

(116) Käyttäjät ja kuluttajat voivat näin ollen edelleen valita kilpailevista tuotteista, mutta hinnat eivät enää ole vahinkoa aiheuttavia. Tämä valinnanvapaus vaarantuisi, jos yhteisön tuotannonalan toiminta loppuisi, mikä ei ole mahdotonta siinä tapauksessa, että polkumyyntitoimenpiteitä ei oteta käyttöön.

(117) Käyttöön otettavien toimenpiteiden odotetaan tästä syystä palauttavan terveen ja tehokkaan kilpailun yhteisön markkinoille, sillä niillä pelkästään korjataan japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan harjoittaman vahingollisen polkumyynnin vääristävät vaikutukset. Toimenpiteiden käyttöönotosta luopuminen johtaisi tässä tapauksessa kilpailun vääristymien säilymiseen ja lisääntymiseen, mikä heikentäisi yhteisön tuotannonalan tilannetta entisestään. Jos yhteisön tuotannonalan toiminta lakkaisi, kilpailu yhteisön markkinoilla vähenisi ja käyttäjien ja kuluttajien valintamahdollisuudet heikkenisivät.

6. Yhteisön etua koskeva päätelmä

(118) Edellä esitettyjen seikkojen ja huomioiden perusteella päätellään, ettei ole olemassa sellaisia pakottavia yhteisön etuun perustuvia syitä, jotka estäisivät polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton Japanista peräisin olevien vaihdenapojen tuonnissa.

H. EHDOTETUT TOIMENPITEET

1. Vahingon korjaava taso

(119) Koska on vahvistettu, että tarkasteltavana oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle ja että pakottavia syitä toimenpiteiden käyttöönotosta luopumiselle ei ole, käyttöön olisi otettava polkumyyntitulli, joka riittää poistamaan kyseisestä tuonnista aiheutuneen vahingon mutta ei kuitenkaan ole suurempi kuin todettu polkumyyntimarginaali.

(120) Vahingollisen polkumyynnin vaikutusten poistamisen edellyttämää tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi annettava yhteisön tuotannonalalle mahdollisuus kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellainen kohtuullinen voitto (ennen veroja), johon olisi mahdollista päästä ilman polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia.

(121) Tämän perusteella todettiin, että 8 prosentin osuutta kokonaisliikevaihdosta edustavaa voittomarginaalia voidaan pitää sellaisena sopivana vähimmäismääränä, jonka yhteisön tuotannonala kohtuudella voisi odottaa saavansa, jos vahingollista polkumyyntiä ei esiintyisi, erityisesti kun otetaan huomioon tuotannonalan onnistuneesti toteuttama, kustannussäästöihin johtanut uudelleenjärjestely ja sen pitkän aikavälin investointitarpeet. Suuria vaihdenapojen markkinoita on maailmassa vain kaksi: yhteisön markkinat ja Japanin markkinat, joilla polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia ei esiinny. Japanissa saatu voitto on paljon suurempi, joten edellä mainittua voittomarginaalia on pidettävä erittäin maltillisena.

(122) Näin ollen vahingon korjaavat tasot määritettiin yhteisön tuotannonalan tuotantokustannusten, joihin oli lisätty edellä mainittu voittomarginaali, ja tuotujen vaihdenapojen hinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa käytetyn tosiasiallisen, oikaistun nettomyyntihinnan välisen erotuksen perusteella. Tämä erotus ilmaistiin prosentteina vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnasta. Laskelmien tuloksena saatiin 11,3 prosentin vahinkomarginaali.

2. Lopullinen polkumyyntitulli

(123) Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdassa esitetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti katsotaan, että lopullinen polkumyyntitulli olisi vahvistettava vahinkomarginaalin tasoiseksi.

(124) Koska ainoa tiedossa oleva japanilainen vientiä harjoittava tuottaja vastaa käytännössä kaikesta Japanista yhteisöön suuntautuvasta viennistä, jäännöstulli vahvistetaan saman tasoiseksi.

(125) Edellä todetun perusteella ehdotettu lopullinen tulli on prosentteina vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnasta ilmaistuna seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Japanista peräisin olevien, tällä hetkellä CN-koodiin ex 8714 99 90 (Taric-koodi 8714 99 90*91 ) kuuluvien vähintään 3-vaihteisella vaihdejärjestelmällä varustettujen polkupyörän napojen tuonnissa riippumatta siitä, onko jarrujärjestelmä kiinteä osa napaa, onko se kiinnitetty siihen vai onko se asennettu polkupyörän muuhun osaan.

Tulli koskee myös samasta maasta peräisin olevia, CN-koodiin ex 8714 94 10 kuuluvia jarrunapoja ja sellaisia CN-koodiin ex 8714 93 10 kuuluvia muita napoja, joissa ei ole vapaaratasta tai jarrulaitetta, silloin kun nämä napatyypit on varustettu vähintään 3-vaihteisella vaihdejärjestelmällä (Taric-koodit 8714 94 10*10 ja 8714 93 10*10 ).

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on kyseisen Japanista peräisin olevan tuotteen osalta seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 23 päivänä lokakuuta 2001.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. Neyts-Uyttebroeck

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2238/2000, EYVL L 257, 11.10.2000, s. 2.

(2) EYVL C 214, 27.7.2000, s. 4.