32001L0004

Neuvoston direktiivi 2001/4/EY, annettu 19 päivänä tammikuuta 2001, yhteistä arvonlisäverojärjestelmää koskevan kuudennen direktiivin (77/388/ETY) muuttamisesta yleisen verokannan vähimmäistason soveltamisajan osalta (Katso oikaisu EYVL L 26, 27.1.2001, s.40)

Virallinen lehti nro L 022 , 24/01/2001 s. 0017 - 0017


Neuvoston direktiivi 2001/41/EY,

annettu 19 päivänä tammikuuta 2001,

yhteistä arvonlisäverojärjestelmää koskevan kuudennen direktiivin (77/388/ETY) muuttamisesta yleisen verokannan vähimmäistason soveltamisajan osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 93 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin (77/388/ETY)(3), jäljempänä "kuudes arvonlisäverodirektiivi", 12 artiklan 3 kohdan a alakohdassa säädetään, että neuvosto päättää 31 päivän joulukuuta 2000 jälkeen sovellettavan yleisen verokannan tasosta.

(2) Vaikka jäsenvaltioissa nykyisin voimassa oleva yleinen arvonlisäverokanta yhdessä siirtymäkauden järjestelmän mekanismien kanssa turvaa kyseisen järjestelmän hyväksyttävän toiminnan, olisi kuitenkin huolehdittava siitä, ettei yhä suurempi ero jäsenvaltioiden soveltamien yleisten arvonlisäverokantojen välillä johda rakenteelliseen epätasapainoon yhteisössä tai kilpailun vääristymiseen tietyillä toimialoilla ainakaan 7 päivänä kesäkuuta 2000 annetussa komission tiedonannossa esitetyn arvonlisäveron alalla tällä hetkellä voimassa olevan yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamiseen ja nykyaikaistamiseen tähtäävän uuden strategian toteuttamisen aikana.

(3) Näyttää siis tarkoituksenmukaiselta säilyttää nykyisin sovellettavan yleisen arvonlisäverokannan 15 prosentin vähimmäistaso toisen riittävän pitkän ajanjakson ajan, jotta mainittu yksinkertaistamiseen ja nykyaikaistamiseen tähtäävä strategia voidaan toteuttaa,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Korvataan kuudennen arvonlisäverodirektiivin 12 artiklan 3 kohdan a alakohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavalla tekstillä:

"3. a) Kunkin jäsenvaltion on vahvistettava arvonlisäveron yleinen verokanta prosenttiosuutena veron perusteesta, ja sen on oltava sama tavaroiden luovutusten ja palvelujen suoritusten osalta. Tämän prosenttiosuuden on 1 päivästä tammikuuta 2001 31 päivään joulukuuta 2005 oltava vähintään 15 prosenttia.

Neuvosto päättää 31 päivän joulukuuta 2005 jälkeen sovellettavan yleisen verokannan tasosta yksimielisesti komission ehdotuksesta ja kuultuaan Euroopan parlamenttia sekä talous- ja sosiaalikomiteaa."

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ennen 1 päivää tammikuuta 2001. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tämän direktiivin soveltamisalalla antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2001.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 19 päivänä tammikuuta 2001.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. Ringholm

(1) Lausunto annettu 14. joulukuuta 2000 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) Lausunto annettu 29. marraskuuta 2000 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2000/65/EY (EYVL L 269, 21.10.2000, s. 44).