31998R1965

Neuvoston asetus (EY) N:o 1965/98, annettu 9 päivänä syyskuuta 1998, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien polysulfidipolymeerien tuonnissa ja väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

Virallinen lehti nro L 255 , 17/09/1998 s. 0001 - 0008


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1965/98,

annettu 9 päivänä syyskuuta 1998,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien polysulfidipolymeerien tuonnissa ja väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon ehdotuksen, jonka komissio on tehnyt kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

(1) Komissio otti asetuksella (EY) N:o 617/98 (2), jäljempänä "väliaikaista tullia koskeva asetus", käyttöön Amerikan yhdysvalloista, jäljempänä "USA", peräisin olevia yhteisöön tuotavia CN-koodiin ex 4002 99 90 kuuluvia polysulfidipolymeerejä, jäljempänä "PSP", koskevan väliaikaisen polkumyyntitullin.

(2) Väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen useat osapuolet, joita asia koski, esittivät kirjalliset huomautuksensa asiasta.

(3) Komissio antoi osapuolille mahdollisuuden tulla halutessaan kuulluksi.

(4) Komissio jatkoi lopullisten päätelmien tekemistä varten tarpeellisiksi katsomiensa tietojen hankkimista ja tarkastamista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavissa PSP:tä käyttävissä teollisuuslaitoksissa:

- Kömmerling Chemische Fabrik GmbH & Co., Pirmasens, Saksa

- Chemetall GmbH, Frankfurt/Main, Saksa.

(5) Osapuolille ilmoitettiin olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisten polkumyyntitullien käyttöönottoa ja väliaikaisten tullien vakuutena olevien määrien lopullista kantamista. Lisäksi osapuolille asetettiin määräaika, jonka kuluessa niiden oli tehtävä tätä ilmoitusta koskevat huomautukset.

(6) Osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin ja otettiin tarvittaessa huomioon lopullisissa päätelmissä.

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(7) USA:ssa toimiva vievä tuottaja pyysi kiinteän PSP:n jättämistä tämän tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tässä yhteydessä on todettava, että yhteisön tuotannonalan tekemässä valituksessa ja tämän valituksen vuoksi toteutetussa tutkimuksessa ei erotettu toisistaan nestemäistä ja kiinteää PSP:tä eikä valitus koskenut nimenomaisesti kiinteää PSP:tä. Koska nestemäisen PSP:n markkinat ovat huomattavasti laajemmat ja koska yhteisön tuotannonala tuottaa yksinomaan nestemäistä PSP:tä, tutkimus perustui ainoastaan tilanteeseen nestemäisen PSP:n Yhdysvaltain ja yhteisön markkinoilla.

Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa ei kuitenkaan erotettu toisistaan kiinteää ja nestemäistä PSP:tä, ja siten polkumyyntitoimenpiteitä sovellettiin kaikkeen PSP:hen. Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeisissä tutkimuksissa kuitenkin havaittiin, että kiinteä PSP on fyysisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan nestemäiseen PSP:hen verrattuna erillinen tuote erilaisen molekyylirakenteensa vuoksi, ja että kiinteää PSP:tä ei voida muuntaa nestemäiseksi PSP:ksi, minkä vuoksi kiinteä PSP jää tämän tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Muita asiaa koskevia huomautuksia ei ole esitetty, ja siten vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 12 kappaleessa esitetyt päätelmät.

C. POLKUMYYNTI

1. Normaaliarvo

(8) Vievä tuottaja pyysi normaaliarvon määrittämistä kaikille PSP-tuotelajeille, koska asianmukaista vertailua ei voitu neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä "perusasetus", 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdä erityisen markkinatilanteen vuoksi. Vievän tuottajan mukaan tämä erityinen tilanne johtui siitä, että kyseistä tuotetta myytiin USA:ssa useilla markkinoiden osa-alueilla, kuten rakennusalalla, lasineristystiivisteenä sekä ilmailu- ja autoteollisuudessa, kun taas EY:ssä sitä myytiin ensisijassa lasineristystiivistemarkkinoilla. Tätä väitettä ei hyväksytty, koska vaikka kotimainen myynti ja vienti tapahtuvat markkinoiden eri osa-alueilla, tämä ei itsessään muodosta perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua erityistä markkinatilannetta.

(9) Vievä tuottaja vaati lisäksi, että normaaliarvon laskemisessa käytettävää kohtuullista voittoa määritettäessä olisi otettava huomioon Yhdysvaltain PSP-markkinoiden erityisrakenne. Siten voiton määrän olisi perustuttava yksinomaan kyseisen tuottajan myyntiin lasineristystiivistemarkkinoilla. Tämä vaatimus oli hylättävä, koska perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaan voiton määrän on perustuttava tosiasialliseen tietoon, joka pohjautuu tutkittavana olevan vievän tuottajan samankaltaisen tuotteen valmistamiseen ja myyntiin tavanomaisessa kaupassa, eikä ainoastaan osaan tästä tuotannosta ja myynnistä, kuten kyseinen tuottaja vaati.

(10) Koska uusia huomautuksia ei ole esitetty, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 13 ja 14 kappaleessa esitetyt päätelmät.

2. Vientihinta

(11) Koska vievä tuottaja ei esittänyt vientihinnan määrittämistä koskevia uusia huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 15 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

3. Vertailu

(12) Vievä tuottaja toisti pyyntönsä Saksan markkoina merkittyjen vientihintojen oikaisemisesta valuutan muuntamisen huomioon ottamiseksi. Tämä pyyntö tutkittiin uudelleen, ja koska Yhdysvaltain dollarin kurssin havaittiin muuttuneen pitkällä aikavälillä suhteessa Saksan markkaan, vientihintaan tehtiin oikaisu valuutan muuntamisen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan j alakohdan mukaisesti. Tämä oikaisu laskettiin sen perusteella, että vievällä tuottajalla oli 60 päivää aikaa ottaa huomioon valuuttakurssin pitkän aikavälin muutokset kyseisissä liiketoimissa.

(13) Muita vientihinnan ja normaaliarvon vertailua koskevia huomautuksia ei esitetty, minkä vuoksi vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 16 ja 17 kappaleessa olevat muut päätelmät.

4. Polkumyyntimarginaali

(14) Koska polkumyyntimarginaalin määrittelemistä koskevia uusia huomautuksia ei ole esitetty, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 19 ja 20 kappaleessa esitetty menetelmä.

(15) Prosentteina CIF-hinnasta yhteisön rajalla ilmaistu lopullinen polkumyyntimarginaali on seuraava:

- Morton International Inc., Chicago: 47,5 prosenttia.

Koska tämän yrityksen katsotaan edustavan sataprosenttisesti Yhdysvaltain kyseisen tuotteen tuotantoa, myös jäännöspolkumyyntimarginaali määritetään lopullisesti 47,5 prosentiksi.

D. VAHINKO

1. Myyntihinnat yhteisön markkinoilla

(16) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 28 kappaleen osalta on todettava, että kyseisenä aikana käytettävissä olevan tiedon perusteella havaittiin vievän tuottajan yhteisön markkinoilla perimien hintojen laskeneen koko tarkastelujaksona keskimäärin neljä prosenttia. Väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen komissio kuitenkin saattoi todeta, että vievä tuottaja ei ollut ilmoittanut kyselyyn antamassaan vastauksessa olevassa yksityiskohtaisessa liiketoimia koskevassa luettelossa kaikkia yhteisössä toimivien asiakkaidensa hyvityslaskuja, eikä näiden seurauksena syntyviä nettomyyntihintoja. Hyvityslaskut kuvastivat sitä, että tuottaja myönsi asiakkailleen huomattavia hinnanalennuksia.

(17) Kun otetaan huomioon nettomyyntihinnat kaikkien hyvityslaskut huomioon ottamiseksi tehtyjen oikaisujen jälkeen, yhteisön tuotannonalan ja vievän tuottajan tietyiltä suurilta yhteisössä toimivilta asiakkailta perimien hintojen kehitys koko tarkastelujaksona osoittaa, että vievä tuottaja alensi hintojaan yhteisön tuotannonalaa enemmän, toisin kuin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 28 kappaleessa on mainittu. Myyntihintojen lasku alkoi vuonna 1996, jolloin vievä tuottaja alensi hintojaan 10 prosenttia. Samana vuonna yhteisön tuotannonala laski samoilta asiakkailta perimiään hintoja kuusi prosenttia. Vuoden 1997 alussa vievä tuottaja laski hintojaan vielä kuusi prosenttia, jolloin kyseisen tuottajan myyntihinnat olivat laskeneet yhteensä 16 prosenttia.

2. Hinnan alittavuus

(18) Komissio käyttää hinnan alittavuuden laskemisessa yleensä vievän tuottajan tärkeimmiltä riippumattomilta asiakkailtaan yhteisön markkinoilla perimiä myyntihintoja, joista on vähennetty kaikki hyvitykset ja hinnanalennukset.

Näitä hintoja verrataan tämän jälkeen yhteisön tuotannonalan vastaaviin myyntihintoihin, joista on myös vähennetty kaikki hyvitykset ja hinnanalennukset. Sovellettaessa mainittua menetelmää tähän tapaukseen ja jotta hinnan alittavuus voitaisiin määrittää luotettavasti, yksittäisten PSP-tuotelajien myyntihintoja vertailtiin jäsenvaltioittain ja asiakaskohtaisesti. Silloin, kun joissakin jäsenvaltioissa tiettyjä PSP-tuotelajeja myi yksinomaan vievä tuottaja tai pelkästään yhteisön tuottaja, ei todellista hintavertailua voitu tehdä eikä se olisi ollut merkityksellinen.

(19) Edellä esitetyn menetelmän perusteella ja toisin kuin vievä tuottaja väittää, liiketoimia ei valittu sattumanvaraisesti. Itse asiassa vievän tuottajan kaikista liiketoimista määrällisesti jopa 70:ta prosenttia verrattiin 90 prosenttiin yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla toteuttamista liiketoimista. Tätä pidetään erittäin edustavana laskettaessa hinnan alittavuutta.

(20) Sen jälkeen, kun oli otettu huomioon vievän tuottajan yhteisössä toimiville asiakkaille antamat hyvityslaskut, joissa kuvastuu kyseisen tuottajan hinnanalennuskäytäntö, oikaistut alittavuusmarginaalit vaihtelivat 0,5:stä 36 prosenttiin asiakkaasta, PSP-tuotelajista ja liiketoimesta riippuen. Keskimääräinen alittavuus oli 3,7 prosenttia.

3. Yhteisön tuotannonalan tila

(21) Vievä tuottaja väitti, että komissio ei ollut pystynyt näyttämään vahinkoa toteen, koska yhteisön tuotannonalan tuotanto oli kasvanut tarkastelujaksona viisi prosenttia ja koska lisäksi oli tehty investointeja tuotantokapasiteetin lisäämiseksi 28 prosentilla. Vievä tuottaja väitti myös yhteisön tuotannonalan kasvattaneen merkittävästi markkinaosuuttaan, joka vuonna 1988 oli ollut ainoastaan neljä prosenttia.

(22) Tältä osin on todettava, että PSP:hen liittyvä toiminta alkoi yhteisössä vuonna 1991. Siten tiettyjen taloudellisten indikaattorien, kuten tuotannon, tuotantokapasiteetin, myynnin ja markkinaosuuden yleinen myönteinen kehitys on ollut vuoden 1991 jälkeen luonnollista. Lisäksi kulutus kasvoi tutkittavana ajanjaksona määrällisesti viisi prosenttia, ja tuotantokapasiteetin lisääminen edellytti hyvin rajallisesti investointeja. Tutkimuksessa havaittiin myös, että yhteisön tuotannonalan kannattavuus oli koko tutkittavan ajanjakson ajan erittäin huono erittäin alhaisten myyntihintojen vuoksi.

4. Päätelmät

(23) Edellä mainitun perusteella katsottiin, että vievä tuottaja ei ollut esittänyt todisteita vahinkoa koskevien alustavien päätelmien (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 24-45 kappale) pätemättömyydestä. Päinvastoin, väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen tehdyt vientihintoja koskevat havainnot, joiden perusteella hinnan alittavuus on ollut merkittävää, tukevat alustavia päätelmiä, jotka siten vahvistetaan.

E. VAHINGON SYY-YHTEYS

1. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus yhteisön tuotannonalaan

(24) Ainoastaan kaksi yritystä toimittaa kyseisiä tuotteita yhteisön markkinoilla. Yhteisön tuotannonala ei pysty tyydyttämään koko yhteisön kysyntää, mutta vievän tuottajan tuotantokapasiteetti on yhteisön kysyntää suurempi. Lisäksi markkinoilla toimii muutamia suuria käyttäjiä, joiden PSP:n tarve ylittää yhteisön tuotannonalan toimituskapasiteetin. Näiden olosuhteiden ja vievän tuottajan hinnoittelukäytännön vuoksi yhteisön tuotannonalalla havaittiin olevan erityisiä vaikeuksia hintaneuvotteluissa.

(25) Suurten teollisten käyttäjien on itse asiassa hankittava osa tarvitsemastaan PSP:stä vievältä tuottajalta. Näin ollen yhteisön markkinoilla ei käytännössä ole kilpailua näistä määristä, ja vievä tuottaja voi periä tällaisesta kulutuksen osasta yhteisössä korkeampia hintoja.

Edellä selostetussa tilanteessa korostuu se näkökohta, että yhteisön tuotannonalan hintojen laskusuuntausta ei voida kokonaisuudessaan selittää edellä esitetyillä suhteellisen alhaisilla keskimääräisillä hinnan alittavuuden marginaaleilla. Laskusuuntauksen todellinen paine paljastuu pikemminkin rajoitettaessa hinnan alittavuuden määritteleminen siihen markkinoiden osa-alueeseen, jolla kahden tavarantoimittajan välillä on ollut kilpailua. Täten laskettu hinnan alittavuuden marginaali on huomattavasti korkeampi kuin koko tuonnin perusteella määritetty marginaali.

(26) Vievä tuottaja pystyi siten säilyttämään markkinaosuutensa ja jopa kasvattamaan sitä. Vaikka kulutuksen arvo väheni yhden prosentin vuodesta 1994 tutkimusajanjakson loppuun, vievä tuottaja pystyi lisäämään osuuttaan markkinoiden arvosta kaksi prosenttia samalla kun yhteisön tuotannonalan osuus väheni kuusi prosenttia.

(27) Näin ollen voidaan todeta, että polkumyynnillä tapahtunut edullinen tuonti aiheutti paineita yhteisön tuotannonalan hintojen laskemiseksi ja siten vähensi yhteisön tuotannonalan voittoja ja aiheutti merkittävää vahinkoa.

2. Korvaavien tuotteiden aiheuttama kilpailu, kulutuksen kehitys

(28) Vievän tuottajan mukaan komissio ei ottanut huomioon sitä, että kyseinen tuote muodosti erilliset markkinat laajempien vaihtoehtoisten polymeerimarkkinoiden sisällä. Laajempien vaihtoehtoisten polymeerimarkkinoiden väitettiin vaikuttaneen merkittävästi PSP:n kysyntään ja hintoihin, koska käyttäjät saattoivat helposti korvata PSP:n muilla polymeereillä, jos PSP:n hinnat nousivat tietyn rajan yläpuolelle. Tietyt PSP:n käyttäjät väittivät PSP:n tärkeimmän kilpailijan, polyuretaanipohjaisen tiivistysaineen, kysynnän kasvaneen yhteisön tiivistysainemarkkinoilla tarkastelujaksona 9 prosentista 12 prosenttiin.

(29) Korvaavien tuotteiden kulutuksen väitetystä kasvusta huolimatta todettiin, että niiden kilpailu oli vaikuttanut erittäin rajallisesti, jos lainkaan, yhteisön tuotannonalan tilaan. Vaikka polyuretaanipohjaisen tiivistysaineen kulutus kasvoi kolme prosenttiyksikköä, PSP:n kulutus kasvoi määrällisesti enemmän. Korvaavat tuotteet vaikuttavat lisäksi PSP:n kulutukseen ainoastaan, jos PSP:n hinta ylittää tietyn rajan. PSP:n hintojen aleneminen osoitti, että näin ei tapahtunut. Lisäksi PSP:n korvaaminen muista polymeereistä valmistetuilla tiivistysaineilla edellyttää merkittäviä investointeja, joiden rahoittaminen nostaa todennäköisesti huomattavasti muista polymeereistä kuin PSP:stä valmistettujen tiivistysaineiden hintaa.

(30) Vievä tuottaja kyseenalaisti yhteisön PSP:n kulutuksen kehitystä koskevat alustavat arviot ja väitti, että markkinoilla oli merkkejä vakaasta kasvusta vuodesta 1994 tutkimusajanjakson loppuun (maaliskuu 1997). Lisäksi yhteisön tuotannonalan myyntiarvon 20 prosentin laskun vuonna 1996 sanottiin johtuneen rakennusalan lyhytaikaisesta laskusuuntauksesta.

(31) Tältä osin on todettava, että väitteet PSP:n kulutuksen vakaasta kasvusta, korvaavien tuotteiden aiheuttamasta kilpailusta ja siitä, että yhteisön tuotannonalan myynnin lasku aiheutui rakennusalan lyhytaikaisesta laskusuuntauksesta, ovat ristiriitaisia. Tutkimus osoitti, että yhteisön suurimman PSP:n käyttäjän, lasineristysalan, liikakapasiteetti on johtanut kulutuksessa havaittuihin pieniin kasvu- ja laskusuuntauksiin, kuten kulutuksen kehittyminen vuodesta 1994 maaliskuuhun 1997 osoittaa. Markkinatilanne oli kuitenkin kaikille toiminnanharjoittajille sama, ja siten sen katsottiin todennäköisesti vaikuttavan niihin kaikkiin samalla tavalla.

(32) Tutkimus osoitti, että näin ei tapahtunut. Vaikka yhteisön tuotannonalan myynti vähentyi vuonna 1996, vievän tuottajan myynti kasvoi määrällisesti kahdeksan prosenttia ja sen myynnin arvo nousi kuusi prosenttia vuonna 1996 verrattuna vuoteen 1995; lisäksi vievän tuottajan markkinaosuus kasvoi määrällisesti tarkasteltuna viisi prosenttia ja sen markkinaosuuden arvo nousi kuusi prosenttia. Samanaikaisesti yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni määrällisesti (-16 prosenttia) ja sen arvo laski (-25 prosenttia).

(33) Toisin kuin vievä tuottaja väittää, yhteisön tuotannonalan myynnissä havaittu 20 prosentin lasku vuosina 1994-1996 ei johtunut rakennusalan laskusuuntauksesta. Kulutuksen kehitys oli vuosina 1994-1996 positiivista. Lisäksi tutkimus vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 34 kappaleessa esitetyt päätelmät siitä, että eräs suuri asiakas ei vuonna 1996 tilannut yhteisön tuotannonalalta yhtään PSP:tä, vaan käytti mieluummin ainoastaan vievän tuottajan edullisia tuotteita.

(34) Yhteisön tuotannonalan osuus yhteisön markkinoista oli näin ollen vuonna 1996 sekä määrällisesti että arvollisesti alhaisimmillaan. Määrällisesti tarkasteltuna markkinaosuus palautui ennalleen vasta tutkimusajanjakson lopulla, kun taas sen arvo oli vievän tuottajan hinnoittelukäytännön vuoksi laskenut tutkimusajanjakson loppuun mennessä kuusi prosenttia. Koska kulutus lisäksi kasvoi kyseisenä ajanjaksona viisi prosenttia (838 tonnia), suurin osa uusista tilauksista, eli noin kolme neljäsosaa, koitui vievän tuottajan hyödyksi.

3. Päätelmät

(35) Vievän tuottajan väitteitä yhteisön tuotannonalalle koituneen merkittävän vahingon syystä ei pidetty perusteltuina. Jatkotutkimuksissa on päinvastoin havaittu hinnan alittavuuden olleen vahingollisempaa vievän tuottajan yhteisössä toimiviin käyttäjiin soveltaman hinnoittelukäytännön vuoksi. Koska väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 47-61 kappaleen päätelmiin liittyviä uusia asiaväitteitä ei ole esitetty, vahvistetaan alustava päätelmä, jonka mukaan suuri määrä polkumyynnillä tuotua edullista PSP:tä aiheutti yhteisön tuotannonalalle merkittävää vahinkoa, eivätkä kulutuksen muuttumisesta mahdollisesti aiheutuneet kielteiset vaikutukset katkaise tätä syy-yhteyttä.

F. YHTEISÖN ETU

1. Yhteisön tuotannonala

(36) Eräät osapuolet väittivät, että yhteisön tuottajaa pidettiin kilpailukykyisenä ja elinkelpoisena ja että kyseinen tuottaja erityisesti tekemiensä investointien ja yhteisön markkinoilla odotetun myönteisen kehityksen vuoksi ei lopettaisi PSP:n tuotantoa, vaikka polkumyyntitoimenpiteitä ei otettaisi käyttöön.

(37) Tutkimus osoitti, että markkinaolosuhteet eivät olleet tarkastelujaksona vakaat. Jälleenmyyntihinnat olivat suhteellisia tuotantokustannuksia alhaisemmat, eikä yhteisön tuotannonala voinut loputtomiin harjoittaa tappiollista toimintaa. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa yhteisön tuotannonalan asema yhteisön markkinoilla on melko vähäinen, ja elinkelpoisesta rakenteestaan ja kilpailukyvystään huolimatta tuotannonala hyötyy markkinatilanteen parantumisesta ainoastaan, jos tehokkaat kilpailuolosuhteet palautetaan.

2. Vaikutukset työllisyyteen

(38) Vievään tuottajaan etuyhteydessä olevat maahantuojat väittivät myös, että komissio ei ottanut huomioon polkumyyntitoimenpiteiden vaikutusta niiden liiketoimintaan, joka oli verrattavissa yhteisön tuotannonalan toimintaan.

(39) Koko tutkimusajanjaksona yhteisön tuotannonalalla PSP:n tuotannossa ja markkinoinnissa suoraan työskentelevien määrä väheni seitsemän prosenttia. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 67 ja 68 kappaleen perusteella todettiin, että jos toimenpiteitä ei olisi toteutettu, suora työllisyys olisi vähentynyt ja lisäksi huomattava määrä työpaikkoja olisi vaarantunut muilla tähän alaan liittyvillä aloilla.

Toisaalta on syytä muistaa, että ehdotetut toimenpiteet eivät estä vievän tuottajan pääsyä yhteisön markkinoille. Siten toimenpiteillä ei katsota olevan kohtuuttomia vaikutuksia yhteisössä toimivien etuyhteydessä olevien myyntiyritysten työllisyyteen, joka on joka tapauksessa yhteisön tuotannonalan työllisyyttä alhaisempi.

3. Yhteisön käyttäjien etu

(40) Vievään tuottajaan etuyhteydessä olevien maahantuojien mukaan polkumyyntitoimenpiteet vaikuttavat käyttäjien mielestä kielteisesti käyttäjien kustannuksiin ja hintoihin sekä horjuttavat PSP:n ja korvaavien tuotteiden välistä herkkää tasapainoa.

(41) Tutkimuksen perusteella se hintataso, jonka ylittyessä käyttäjät saattavat korvata PSP:n vaihtoehtoisilla polymeereillä, määräytyy seuraavien tekijöiden perusteella: teknisesti tarkasteltuna PSP on paras lasineristyksessä käytettävä polymeeri, jota on helppo työstää ja joka on erittäin luotettava tällaisten sovellusten tiivistysaineena; lisäksi lasineristyksessä tarvittava PSP-kerros vie noin 25 prosenttia vähemmän tilaa kuin vaihtoehtoiset tuotteet, esimerkiksi polyuretaani.

Siten PSP:n kulutus muuttuisi todennäköisesti vain, jos nykyiset PSP:n hinnat kasvaisivat yli 20 prosenttia.

(42) Lisäksi, kuten edellä 29 kappaleessa on todettu, PSP:n korvaaminen tiivistysaineiden valmistuksessa muilla polymeereillä edellyttäisi huomattavia investointeja, ja tämä nostaisi varmasti näiden aineiden jälleenmyyntihintoja yhteisön markkinoilla. Siten ehdotettujen toimenpiteiden tason ei katsota johtavan PSP:n korvautumiseen muilla polymeereillä.

(43) Tarkasteltaessa polkumyyntitullien vaikutusta käyttäjien toimintaan katsottiin, että näiden toimenpiteiden kielteistä vaikutusta olisi tarkasteltava ottamalla huomioon yhteisön markkinoiden korkeampi hintataso silloin, kun tarjonnasta vastasi yksi ainoa yritys eli vievä tuottaja.

Yhtäältä yhteisön hintataso ei todennäköisesti nouse koko polkumyyntitullin suuruisella määrällä, koska yhteisön tuotannonala hyötyy myös myyntimääränsä kasvusta.

Toisaalta, kuten edellä on mainittu, uuden monopolitilanteen muodostuminen yhteisön markkinoilla, kun otetaan huomioon yhteisön tuottajan markkinoille tulon jälkeen saatu kokemus, vaikuttaisi kielteisesti myös myyntihintoihin. Tällainen tilanne saattaa jälleen syntyä, jos yhteisön tuotannonalan olisi vetäydyttävä näiltä markkinoilta vievän tuottajan vahingollisen polkumyynnin vuoksi.

(44) Edellä mainittujen tosiasioiden ja näkökohtien perusteella katsotaan, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta huolimatta kahden tarjoajan läsnäolo yhteisön markkinoilla olisi pitkällä aikavälillä käyttäjille erittäin edullista.

(45) Eräs käyttäjä väitti polkumyyntitullin nostavan käyttäjien hintoja ja siten vaarantavan niiden kilpailukyvyn niin yhteisössä kuin myös vientimarkkinoilla, esimerkiksi Aasiassa. Tiettyjen käyttäjien väitettiin saavuttavan polkumyyntitullien ansiosta yhteisön markkinoilla muita suotuisamman aseman, koska polkumyyntitullit vaikuttavat enemmän niihin, jotka hankkivat suuremman osan tuotteistaan vievältä tuottajalta. Tämä koskee erityisesti yhteisön markkinoiden suurinta käyttäjää. Vastaavasti käyttäjien välisen kilpailun sanottiin vääristyvän.

(46) Ensimmäisen väitteen osalta on muistettava, että polkumyyntitullit eivät vaikuta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin kilpailukykyyn. Polkumyyntitulleja ei kanneta, jos kyseinen tuote tuodaan yhteisöön sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti, tai ne hyvitetään, kun tuote viedään pois yhteisön alueelta sellaisenaan tai osana toista tuotetta. Väitettä, jonka mukaan tällainen toiminta aiheuttaisi ylimääräisiä hallinnollisia rasitteita, ei voida katsoa päteväksi perusteeksi polkumyyntitullin käyttöönottoa vastaan.

Mitä tulee siihen, että käyttäjät ovat riippuvaisia tuodusta PSP:stä, käyttäjän päätös hankkia tuotteensa ensi sijassa joltakin tietyltä toimittajalta perustuu yksittäisiin etuihin eikä siihen liity polkumyyntiä koskevia näkökohtia. Siten käyttäjien yleistä etua ei voida arvioida tällaisen yksittäisen päätöksen perusteella.

(47) Polkumyyntitullien käyttöönoton väitettiin myös saattavan aiheuttaa pulaa tuotteista tärkeimmän tarjoajan eli vievän tuottajan vetäytyessä markkinoilta tai alkaessa myydä PSP:tä sisältäviä lopputuotteita. Ensimmäinen mahdollisuus on erittäin epätodennäköinen: yhteisön markkinat ovat vievän tuottajan suurin markkina-alue. Vievä tuottaja voi toisaalta alkaa myydä lopputuotteita PSP-tullin käyttöönotosta riippumatta. Ei kuitenkaan ole syytä olettaa, että vievän tuottajan tuotantokapasiteetti olisi riittävän suuri tyydyttämään kysynnän suurimmilla maailmanlaajuisilla markkinoilla, eli yhteisön markkinoilla, ensisijassa lasineristyssovelluksiin käytettävällä PSP-pohjaisella tiivisteellä.

4. Päätelmät

(48) Edellä tarkasteltujen väitteiden ja vaatimusten lisäksi komissiolle ei ole esitetty uusia todisteita tai vaatimuksia, jotka olisivat liittyneet yhteisön etua koskevaan tutkimukseen, eikä esiin ole näin ollen tullut sellaisia pakottavia syitä, jotka osoittaisivat, että ei ole yhteisön edun mukaista ottaa tässä tapauksessa käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä.

G. POLKUMYYNTITOIMENPITEET

1. Vahingon korjaava taso

(49) Lopullisten toimenpiteiden avulla olisi pystyttävä jatkossa estämään USA:sta polkumyynnillä tuotujen tuotteiden yhteisön tuotannonalalle aiheuttamat vahingot. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 82 ja 83 kappaleessa mainitut vahinkomarginaalit laskettiin näin ollen uudelleen niiden uusien päätelmien perusteella, jotka koskivat vievän tuottajan jälleenmyyntihintoja yhteisön markkinoilla.

(50) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 82 kappaleen osalta katsottiin edelleen, että vahingollisen polkumyynnin vaikutusten poistaminen edellyttää tuontituotteiden hintojen nostamista tullin avulla sellaiselle tasolle, että yhteisön tuotannonala voisi kattaa tuotantokustannuksensa ja saada kohtuullisen myyntivoiton.

(51) Vievä tuottaja väitti, että vahingon korjaamista koskevissa alustavissa laskelmissa käytetty yhdeksän prosentin voittotavoite ei ollut riittävän hyvin perusteltu ja että laskelmat perustuivat mielivaltaiseen otokseen liiketoimista, minkä vuoksi komissio päätteli vievän tuottajan myyvän tuotteitaan alihintaan. Tietyissä liiketoimissa käytetyt arvot oli arvioitu liian pieniksi, jolloin komission laskema vahinkomarginaali vääristyi.

(52) Tämän vähimmäisvoittomarginaalin avulla yhteisön tuotannonalan katsotaan pystyvän tyydyttämään investointitarpeet pitkällä aikavälillä ja selviämään viime vuosien tappioista. Lisäksi kyse on kohtuullisesta tuoton tasosta, jota yhteisön tuotannonala voi oikeutetusti odottaa silloin, kun vahingollista polkumyyntiä ei ole. Koska todisteita liian korkeasta voittotavoitteesta ei ole esitetty ja koska se oli selvästi alhaisempi kuin voittomarginaali, jota vievän tuottajan mielestä USA:ssa oli kohtuullista soveltaa normaaliarvon määrittämisessä, voittotavoitteeksi vahvistetaan yhdeksän prosenttia. Mitä tulee väitteisiin liiketoimien valikoimisesta, sama väite on esitetty hinnan alittavuuden määrittämisen yhteydessä ja siihen on vastattu edellä olevassa 19 kappaleessa.

(53) PSP-tuotelajeittain määriteltyjä vahingon korjaavia tasoja verrattiin USA:sta peräisin olevien vastaavien PSP-tuotelajien myyntihintoihin teollisten käyttäjien tasolla ottaen asianmukaisesti huomioon kaikki hinnanalennukset. Vertailtujen liiketoimien nettoarvon positiivinen ero oli 13,2 prosenttia ilmaistuna prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla.

2. Tullien taso ja muoto

(54) Edellä olevien polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevien päätelmien perusteella polkumyyntitoimenpiteiden muoto ja taso pyrittiin määrittämään siten, että niiden avulla voitaisiin korjata vahingollisen polkumyynnin kauppaa vääristävät vaikutukset ja palauttaa yhteisön markkinoille tehokkaat kilpailuolosuhteet.

1. Polkumyyntitoimenpiteiden taso

(55) Koska määritelty vahinkomarginaali oli havaittua polkumyyntimarginaalia alhaisempi, toimenpiteiden tason määrittelemisessä käytettiin perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti vahinkomarginaalia.

2. Sitoumukset

(56) Viimeisen ilmoituksen tekemisen jälkeen vievä tuottaja esitti hintasitoumusta. Esitystä tarkasteltiin ja todettiin, että hintasitoumuksessa esitetyt hinnankorotukset eivät olleet riittäviä poistamaan yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa eivätkä näin ollen vastanneet perusasetuksen 8 artiklan 1 kohdassa esitettyjä vaatimuksia. Kun lisäksi otetaan huomioon yhteisön markkinoiden rakenne, jossa kaksi toimittajaa hallitsee markkinoita, hintasitoumuksia ei voida pitää hyväksyttävinä. Lisäksi USA:sta peräisin olevaa PSP:tä tuodaan eri lajeja ja erilaisissa pakkauksissa ja sitä myydään yhteisössä toimiville asiakkaille eri myyntiehdoin, jotka vaikuttavat merkittävästi tuonti- ja jälleenmyyntihintoihin. Tämän vuoksi hintasitoumusten valvominen olisi varsin epäkäytännöllistä ja hankalaa.

Komissio päätti edellä mainittujen seikkojen perusteella ja neuvottelujen jälkeen, että esitettyä hintasitoumusta ei voitu hyväksyä. Komissio on ilmoittanut asiasta vievälle tuottajalle.

3. Lopullinen polkumyyntitulli

(57) Edellä mainittujen näkökohtien mukaisesti USA:sta peräisin olevien polysulfidipolymeerien tuonnissa olisi otettava käyttöön lopulliset toimenpiteet 13,2 prosentin suuruisen arvotullin muodossa.

H. VÄLIAIKAISTEN TULLIEN KANTAMINEN

(58) Vievien tuottajien polkumyyntimarginaalien suuruuden ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon vakavuuden perusteella katsotaan, että kyseiseen tuotteeseen liittyvistä liiketoimista kannetut väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät olisi kannettava lopullisesti.

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien nestemäisten polysulfidipolymeerien tuonnissa. Mainittu tuote kuuluu CN-koodiin ex 4002 99 90 (Taric-koodi 4002 99 90*11).

CN-koodiin ex 4002 99 90 (Taric-koodi 4002 99 90*19) kuuluvat kiinteät polysulfidipolymeerit eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

2. Tätä asetusta sovellettaessa vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava tulli on 13,2 prosenttia.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 617/98 nojalla väliaikaisesti kannetut vakuutena olevat määrät kannetaan lopullisesti, lukuun ottamatta kiinteiden polysulfidipolymeerien tuonnista kannettuja määriä, jotka vapautetaan.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä syyskuuta 1998.

Neuvoston puolesta

W. SCHÜSSEL

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 905/98 (EYVL L 128, 30.4.1998, s. 18).

(2) EYVL L 82, 19.3.1998, s. 25