NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 448/98,

annettu 16 päivänä helmikuuta 1998,

asetuksen (EY) N:o 2223/96 täydentämisestä ja muuttamisesta Euroopan kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon järjestelmässä (EKT) suoritettavan välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) kohdentamisen osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 213 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

ottaa huomioon Euroopan rahapoliittisen instituutin lausunnon (3),

sekä katsoo, että

Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2223/96 (4) sisältää yhteiset standardit, määritelmät, luokittelut ja tilinpitosäännöt, jotka on tarkoitettu noudatettaviksi jäsenvaltioiden tilejä Euroopan yhteisön tilastotarpeisiin laadittaessa ja joiden avulla jäsenvaltioiden tiedot saadaan keskenään vertailukelpoisiksi,

asetuksen (EY) N:o 2223/96 2 artiklan 3 kohdassa säädetään, että päätös välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) jakamisesta tehdään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1997,

välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) kohdentamisongelman ratkaisemisen olisi parannettava huomattavasti EKT:ssä sovellettavien menetelmien laatua ja bruttokansantuotteen (BKT) tarkempaa vertailua Euroopan unionissa,

tämän asetuksen tarkoituksena on ottaa käyttöön välillisten rahoituspalveluiden kohdentamisperiaate ja yksityiskohtaiset säännöt sen täytäntöönpanemiseksi,

FISIMin kohdentamismenetelmän ja sen täytäntöönpanoa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen tehokkuutta on arvioitava niiden laskelmien perusteella, jotka jäsenvaltioiden on suoritettava tämän asetuksen liitteessä III kuvattujen kokeilumenetelmien mukaisesti kokeilujakson aikana, joka on riittävän pitkä sen toteamiseksi, päästäänkö tällä kohdentamisella kyseisen taloudellisen toiminnan oikean mittaamisen osalta nykyistä kohdentamatta jättämistä luotettavampiin tuloksiin,

on tarpeen, että komissio antaa kokeilujakson aikana suoritettujen laskelmien perusteella arviointikertomukset tietojen laadusta ja erityisesti tietojen saatavuudesta sekä erittelee laadullisesti ja määrällisesti niiden ajallista jatkuvuutta ja eri kokeilumenetelmien vaikutuksia tietojen muutosherkkyyteen,

on tarpeen, että komissio päättää tarkoituksenmukaisimmasta FISIMin kohdentamismenetelmästä, jos saatujen tietojen luotettavuutta koskeva arvio on myönteinen,

jos kokeilumenetelmillä ei saavuteta nykyistä nollakohdentamista luotettavampia tietoja kyseisen taloudellisen toiminnan oikein mittaamiseksi, komission on kuitenkin tarpeen antaa neuvostolle asianmukainen ehdotus asetuksen (EY) N:o 2223/96 muuttamiseksi,

on tarpeen, että neuvosto tekee päätöksen FISIMin kohdentamisesta yhteisön talousarvion ja sen omien varojen tarkoituksiin tapahtuvaksi BKTL:n määrittämiseksi yksimielisesti komission ehdotuksesta,

FISIMiä ei ole tarpeen kohdentaa yhteisön muiden politiikkojen vaatimiin tarkoituksiin, ennen kuin komissio on päättänyt FISIMin kohdentamisessa käytettävästä menetelmästä, jos saatujen tulosten katsotaan olevan luotettavampia,

toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tämän asetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin yhteisön kuin jäsenvaltioiden tasolla, koska vain komissio voi yhteisön tasolla sovittaa yhteen FISIMin laskennassa ja kohdentamisessa käytettävien tilastointimenetelmien tarvittavaa yhdenmukaistamista; varsinainen laskenta ja kohdentaminen samoin kuin menetelmien soveltamisen valvonnan edellyttämien perusrakenteiden järjestäminen olisi kuitenkin annettava jäsenvaltioiden tehtäväksi; tästä syystä on tarpeen määrätä, että toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla on mahdollisuus saada käyttöönsä kaikki kansallisella tasolla saatavissa olevat tiedot, ja

neuvoston päätöksellä 89/382/ETY, Euratom (5) perustettua Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomiteaa ja neuvoston päätöksellä 91/115/ETY (6) perustettua raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomiteaa on kuultu kummankin edellä mainitun päätöksen 3 artiklan mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tarkoitus

1. Tämän asetuksen tarkoituksena on luotettavaa menetelmää käyttäen vahvistaa periaate, jonka mukaan asetuksen (EY) N:o 2223/96 liitteen A liitteessä I esitetyt välilliset rahoituspalvelut kohdennetaan.

2. Tässä tarkoituksessa asetuksen (EY) N:o 2223/96 liitteen A liitteet I ja II muutetaan tämän asetuksen liitteiden I ja II mukaisesti.

2 artikla

Menetelmät

1. Jäsenvaltioiden on suoritettava laskelmia tämän asetuksen liitteessä III esitettyjen menetelmien mukaisesti 4 artiklassa mainitun kokeilujakson aikana.

2. FISIMin kohdentamisessa käytettävää järjestelmää koskeva päätös tehdään näiden laskelmien tuloksista tehtyjen arvioiden perusteella 5 artiklan mukaisesti.

3 artikla

Keinot

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että laskelmien suorittamiseksi tarvittavat tiedot tai arviot toimitetaan välittömästi 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen laskelmien suorittamisesta vastaavan kansallisen viranomaisen käytettäväksi.

2. Kansallisen viranomaisen tehtävänä on kerätä ne lisätiedot, joita se pitää tarpeellisina laskelmien tekemiselle.

4 artikla

Laskelmien tietojen toimittaminen kokeilujakson aikana

Jäsenvaltioiden on toimitettava 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen laskelmien tiedot komissiolle seuraavan aikataulun mukaisesti:

Kalenterivuosien 1995, 1996, 1997 ja 1998 tiedot toimitetaan viimeistään 1 päivänä marraskuuta 1999.

Kalenterivuoden 1999 tiedot sekä kalenterivuosien 1995, 1996, 1997 ja 1998 tarkistetut tiedot toimitetaan viimeistään 1 päivänä marraskuuta 2000.

Kalenterivuoden 2000 tiedot sekä kalenterivuosien 1995, 1996, 1997, 1998 ja 1999 tarkistetut tiedot toimitetaan viimeistään 1 päivänä marraskuuta 2001.

Kalenterivuoden 2001 ensimmäiset arviot sekä kalenterivuosien 1995, 1996, 1997, 1998, 1999 ja 2000 tarkistetut tiedot toimitetaan viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2002.

5 artikla

Tietojen arviointi

1. Komissio toimittaa tilasto-ohjelmakomiteaa kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle 4 artiklassa tarkoitettujen tietojen perusteella ennen 31 päivää joulukuuta 2000 keskivälin kertomuksen ja ennen 1 päivää heinäkuuta 2002 lopullisen kertomuksen, joissa eritellään laadullisesti ja määrällisesti liitteessä III esitettyjen FISIMin kohdentamista ja laskemista koskevien kokeilumenetelmien vaikutuksia.

2. Komissio antaa 7 artiklassa määritellyn menettelyn mukaisesti tämän asetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien toimenpiteet, joilla selvennetään ja parannetaan liitteessä III esitettyjä kokeilumenetelmiä.

3. Komissio vahvistaa raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomiteaa kuultuaan ja 7 artiklassa määritellyn menettelyn mukaisesti ennen 31 päivää joulukuuta 2002 FISIMin kohdentamisessa käytettävän menetelmän, jos kokeilujakson aikana saavutettujen tietojen luotettavuutta koskevat lopullisen arviointikertomuksen huomiot ovat myönteisiä.

4. Jos komissio toteaa 1 kohdassa tarkoitetussa lopullisessa arviointikertomuksessaan, että mikään FISIMin kohdentamisessa käytettävä kokeilumenetelmä ei ole taloudellisen toiminnan oikean mittaamisen kannalta nykyistä nollakohdentamista luotettavampi, komissio antaa tarvittaessa neuvostolle asianmukaisen ehdotuksen asetuksen (EY) N:o 2223/96 muuttamisesta.

6 artikla

Tietojen toimittaminen komissiolle

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 1 päivästä tammikuuta 2003 alkaen tämän asetuksen mukaisesti suoritettujen laskelmien tiedot osana asetuksen (EY) N:o 2223/96 3 artiklassa säädettyjä taulukoita.

7 artikla

Menettely

1. Komissiota avustaa tilasto-ohjelmakomitea, jäljempänä `komitea`.

2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

Lausunto annetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3. a) Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

b) Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

8 artikla

Poikkeukset

Tämän asetuksen säännöksistä poiketen:

1. Neuvosto tekee päätöksen FISIMin kohdentamisesta yhteisön talousarvion ja sen omien varojen tarkoituksiin tapahtuvaksi BKTL:n määrittämiseksi yksimielisesti komission ehdotuksesta.

2. FISIMiä ei kohdenneta yhteisön muiden politiikkojen tarkoituksiin, ennen kuin komissio on vahvistanut FISIMin kohdentamisessa käytettävän menetelmän 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

9 artikla

Loppusäännökset

Tämä asetus tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä helmikuuta 1998.

Neuvoston puolesta

G. BROWN

Puheenjohtaja

(1) EYVL C 124, 21.4.1997, s. 28

(2) EYVL C 339, 10.11.1997

(3) Lausunto annettu 16. lokakuuta 1997 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1

(5) EYVL L 181, 28.6.1989, s. 47

(6) EYVL L 59, 6.3.1991, s. 19, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 96/174/EY (EYVL L 51, 1.3.1996, s. 48).

LIITE I

MUUTOKSET ASETUKSEN (EY) N:o 2223/96 (LIITTEESEEN A JA SIIHEN KUULUVAAN LIITTEESEEN I)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

MUUTOS ASETUKSEN (EY) N:o 2223/96 LIITTEESSÄ A OLEVAAN LIITTEESEEN II

Poistetaan 11 kohdan ensimmäisen kohdan kolmannesta virkkeestä seuraava:

": saatava omaisuustulo miinus maksettavat korot pois lukien omien varojen sijoittamisesta saatava omaisuustulo."

LIITE III

VÄLILLISTEN RAHOITUSPALVELUIDEN (FISIM) LASKENTA

1. SEKTOREILLA S 122 JA S 123 TUOTETTUJEN VÄLILLISTEN RAHOITUSPALVELUIDEN (FISIM) LASKENTA

a) Tarvittavat tilastotiedot

Kummaltakin alasektorilta S 122 ja S 123 (1) on oltava taulukko jakson keskimääräistä luotto- ja talletuskannoista (käyttäjäsektoreittain jaoteltuna) sekä taulukko rahoituspalveluiden välittäjien liikkeelle laskemista muista arvopapereista kuin osakkeista (neljän vuosineljänneksen keskiarvot) ja kertyneistä koroista sen jälkeen kun korkotuet on uudelleen kohdennettu todellisille saajilleen siten kuin vuoden 1995 EKT:ssä on määritelty.

b) Viitekoron valinta

Sektoreihin S 122 ja S 123 kuuluvien rahoituspalveluiden välittäjien taseissa olevat kotimaisten yksiköiden lainat ja talletukset on eriteltävä nimikkeittäin, jotta lainoista ja talletuksista voidaan todeta erikseen,

- mitkä ovat pankkien välisiä (ts. sektoreihin S 122 ja S 123 kuuluvien yksiköiden sisäisiä);

- mitkä on tehty institutionaalisten käyttäjäsektoreiden (S 11 - S 124 - S 125 - S 13 - S 14 - S 15) (lukuun ottamatta keskuspankkeja) kanssa.

Tämän lisäksi ulkomaiset (S 2) lainat ja talletukset on myös eriteltävä ulkomaisten rahoituspalveluiden välittäjien lainojen ja talletusten sekä muiden ulkomaisten lainanottajien ja tallettajien osalta.

Jäsenvaltioita pyydetään 5 vuoden kokeilujakson aikana vertailemaan FISIMin kohdentamisen tuloksia käyttämällä seuraavilla neljällä menetelmällä laskettua sisäistä viitekorkoa:

Menetelmä 1

Kotimaisten rahoituspalveluiden välittäjien tuottamien välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) tuotoksen määrittämiseksi kunkin institutionaalisen sektorin osalta lasketaan sisäinen viitekorko siten, että S 122 ja S 123:n välisten lainojen korkosaatava jaetaan S 122 ja S 123:n välisellä lainakannalla

>NUM>S 122:n ja S 123:n välisten lainojen korkosaatava

>DEN>S 122 ja S 123:n välinen lainakanta

Menetelmä 2

Kotimaisten rahoituspalveluiden välittäjien tuottamien välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) tuotoksen määrittämiseksi kunkin institutionaalisen sektorin osalta lasketaan sisäinen viitekorko pankkien välisten lainakorkojen ja rahoituspalveluiden välittäjien liikkeeseen laskemien muiden arvopapereiden kuin osakkeiden korkojen painotettuna keskikorkona. Näin saatu tulos painotetaan nimikkeisiin S 122 ja S 123 kuuluvien kotimaisten rahoituspalveluiden välittäjien välisellä lainakannan määrällä ja S 122:een ja S 123:een kuuluvien kotimaisten rahoituspalveluiden välittäjien liikkeeseen laskemien muiden arvopapereiden kuin osakkeiden määrällä.

>NUM>S 122:n ja S 123:n välisten lainojen korkosaatava +S 122:een ja S 123:een kuuluvien rahoituspalveluiden välittäjien liikkeeseen laskemien muiden arvopapereiden kuin osakkeiden korko

>DEN>S 122:n ja S 123:n välinen lainakanta +S 122:n ja S 123:n liikkeeseen laskemat muut arvopaperit kuin osakkeet

Jos tätä korkoa ei ole mahdollista laskea kansallisten pankkijärjestelmien erityispiirteiden vuoksi (pankit eivät esimerkiksi laske liikkeeseen muita arvopapereita kuin osakkeita), olisi käytettävä muuta viitekorkoa. Korko voidaan laskea käyttämällä niiden varojen lainakantoja ja korkovirtoja (lukuun ottamatta lainoja) / velkoja (lukuun ottamatta talletuksia), joiden keskimääräinen erääntymisaika on lähinnä S 122:een ja S 123:een kuuluvien rahoituspalveluiden välittäjien taseissa olevien velkojen keskimääräistä erääntymisaikaa.

Menetelmä 3

Kotimaisten rahoituspalveluiden välittäjien tuottamien välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) tuotoksen laskemisessa kunkin institutionaalisten sektorin osalta voidaan soveltaa kahta viitekorkoa, toista lyhytaikaisiin liiketoimiin (menetelmällä 1 laskettuna) ja toista pitkäaikaisiin liiketoimiin (käyttämällä sellaisten muiden arvopapereiden kuin osakkeiden julkistettuja korkoja, joiden erääntymisaika vastaa rahoituspalveluiden välittäjien taseen pitkäaikaisten velkojen erääntymisaikaa).

Menetelmä 4

Kotimaisten rahoituspalveluiden välittäjien tuottamien välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) määrittämiseksi kunkin institutionaalisen sektorin osalta sisäinen viitekorko lasketaan seuraavien kolmen vaihtoehdon mukaisesti:

a) lasketaan kaikkien kotimaisten institutionaalisten sektoreiden (S 124 - S 125 - S 11 - S 13 - S 14 - S 15) (paitsi keskuspankkien) kanssa tehtyjen toimien keskimääräinen otto- ja antolainauskorkojen keskiarvo;

b) lasketaan kaikkien kotimaisten institutionaalisten käyttäjäsektoreiden (S 124 - S 125 - S 11 - S 13 - S 14 - S 15) (paitsi keskuspankkien) kanssa tehtyjen toimien keskimääräisten otto- ja antolainauskorkojen sekä menetelmällä 1 lasketun epäsuoran koron keskiarvo;

c) lasketaan kaikkien kotimaisten institutionaalisten käyttäjäsektoreiden (S 124 - S 125 - S 11 - S 13 - S 14 - S 15) (paitsi keskuspankkien) kanssa tehtyjen toimien keskimääräisten otto- ja antolainauskorkojen sekä menetelmällä 2 lasketun epäsuoran koron keskiarvo.

Välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) tuonnin ja viennin määrittämisessä käytettävä viitekorko on pankkien välinen keskikorko painotettuna lainakannoilla, jotka rahoituspalveluiden välittäjien taseissa sisältyvät nimikkeisiin "toisaalta S 122:n ja S 123:n ja toisaalta ulkomaisten rahoituspalveluiden välittäjien väliset lainat" ja "toisaalta S 122:n ja S 123:n ja toisaalta ulkomaisten rahoituspalveluiden välittäjien väliset talletukset".

Tämä laskennallinen korko on ulkoinen viitekorko, jota käytetään laskettaessa välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) vientiä ja tuontia.

Kokeilujaksolla laskennassa olisi tehtävä ero ulkoisten ja sisäisten viitekorkojen välillä sekä liiketoimiin osallistuvien rahoituspalveluiden välittäjien kotipaikan että sen valuutan perusteella, jonka määräisenä kyseiset liiketoimet on tehty.

Jäsenvaltioita pyydetään toimittamaan Eurostatille kaikki sovelletuissa menetelmissä käytetyt tilastotiedot.

c) Välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) jakaminen institutionaalisten sektoreiden kesken

Kutakin sektoria varten tarvitaan seuraava taulukko kotimaisten rahoituspalveluiden välittäjien lainoista ja talletuksista:

>KAAVION ALKU>

>KAAVION LOOPU>

Välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) kokonaismäärä kunkin institutionaalisen sektorin osalta saadaan laskemalla yhteen institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen välilliset rahoituspalvelut (FISIM) ja institutionaalisen sektorin talletusten välilliset rahoituspalvelut (FISIM).

Institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen välilliset rahoituspalvelut (FISIM) = lainoista saatava korko - (luottokanta × sisäinen viitekorko)

Institutionaalisen sektorin talletusten välilliset rahoituspalvelut (FISIM) = (talletuskanta × sisäinen viitekorko) - talletuksista maksettava korko

Osa tuotoksesta on vientiä; rahoituspalveluiden välittäjien (S 122 ja S 123) taseiden perusteella saadaan:

>KAAVION ALKU>

>KAAVION LOOPU>

Välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) vienti lasketaan käyttämällä ulkoista viitekorkoa seuraavasti:

Ulkomaisille lainanottajille (mukaan lukien rahoituspalveluiden välittäjät) myönnettyjen lainojen välilliset rahoituspalvelut (FISIM) = saatava korko - (lainakanta × ulkoinen viitekorko)

Ulkomaisten tallettajien (mukaan lukien rahoituspalveluiden välittäjät) talletusten välilliset rahoituspalvelut = (talletuskanta × ulkoinen viitekorko) - maksettava korko.

d) Kotitalouksille kohdennettujen välillisten rahoituspalveluiden jako välituotekäyttöön ja loppukäyttöön

Kotitalouksille kohdistuvat palvelut on jaettava seuraavasti:

- kotitalouksien välituotekäyttö asunnonomistajina;

- kotitalouksien välituotekäyttö yksityisinä elinkeinoharjoittajina;

- kotitalouksien loppukäyttö.

Tästä seuraa seuraava kotitalouksien lainojen (luottokanta ja korko) jaottelu:

- asuntolainat;

- lainat kotitalouksille yksityisinä elinkeinoharjoittajina;

- muut lainat kotitalouksille.

Kotitalouksien yksityisinä elinkeinonharjoittajina saamat lainat ja asuntolainat esitetään yleensä erikseen erilaisissa rahoitus- ja rahatilastojen luottoerittelyissä. Muut kotitalouksille annetut lainat saadaan vähennyslaskulla. Kotitalouksille annettujen lainojen välilliset rahoituspalvelut (FISIM) tulisi jakaa kolmen kohdan (asuntolainat, lainat kotitalouksille yksityisinä elinkeinonharjoittajina, muut lainat kotitalouksille) kesken kunkin ryhmän luottokanta- ja korkotietojen perusteella. Asuntolainat ei ole sama kuin kiinnelainat, sillä kiinnelainan käyttötarkoitus voi olla jokin muu kuin asunto.

Kotitalouksien talletukset on jaettava seuraavasti:

- kotitalouksien talletukset yksityisinä elinkeinonharjoittajina;

- yksityishenkilöiden talletukset.

Jos 5 vuoden kokeilujaksolla ei ole käytettävissä tilastotietoja kotitalouksien talletuksista yksityisinä elinkeinoharjoittajina, jäsenvaltioita pyydetään vertailemaan välillisten rahoituspalveluiden kohdentamisen tuloksia seuraavaa kahta menetelmää käyttämällä:

Menetelmä 1

Talletuskannat voidaan laskea talletusten ja pienimpien yritysten tuottaman todetun lisäarvon suhteen perusteella, joka ekstrapoloidaan yksityisiin elinkeinonharjoittajiin.

Menetelmä 2

Talletuskannat voidaan laskea talletusten ja pienempien yritysten todetun liikevaihdon suhteen perusteella, joka ekstrapoloidaan yksityisiin elinkeinonharjoittajiin.

Kotitalouksien talletusten välilliset rahoituspalvelut (FISIM) on jaettava kotitalouksien yksityisinä elinkeinonharjoittajina tekemien talletusten (FISIM) ja kotitalouksien kuluttajina tekemien talletusten välillisiin rahoituspalveluihin (FISIM) näiden kahden luokan keskimääräisen talletuskannan perusteella; muiden tietojen puuttuessa voidaan soveltaa samaa korkotasoa.

Vaihtoehtoisesti ja erityisesti silloin, kun kotitalouksien lainoja ja talletuksia koskevat tiedot ovat puutteellisia, voidaan kotitalouksien FISIM kohdentaa välituotekäyttöön ja loppukäyttöön varmistamalla että kaikki kotitalouksien ottamat lainat on otettu asuntojen tuottamiseen tai omistamiseen ja kotitaloudet tekevät kaikki talletukset kuluttajina.

2. RAHOITUSPALVELUIDEN VÄLITYKSEN TUONNIN LASKENTA

Ulkomaiset rahoituspalveluiden välittäjät myöntävät lainoja kotimaisille lainanottajille ja vastaanottavat talletuksia kotimaisilta tallettajilta. Kutakin institutionaalista sektoria varten tarvitaan seuraava taulukko:

>KAAVION ALKU>

>KAAVION LOOPU>

Kunkin institutionaalisen sektorin rahoituspalveluiden välityksen tuonti lasketaan siis seuraavasti:

lainojen välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) tuonti = ulkomaisten rahoituksen välittäjien saama korko - (lainakanta × ulkoinen viitekorko)

talletusten välillisen rahoituspalveluiden (FISIM) tuonti = (talletuskanta × ulkoinen viitekorko) - ulkomaisten rahoituksen välittäjien maksama korko.

3. KIINTEÄHINTAISET VÄLILLISET RAHOITUSPALVELUT

Viitekoron ja todellisen koron välinen erotus on rahoituspalveluiden välittäjän ansaitsema kate, ja sitä voidaan pitää tarjotusta palvelusta maksettuna hintana. Kiinteähintaiset välilliset rahoituspalvelut johdetaan S 122:n ja S 123:n hallussa oleviin lainoihin ja talletuksiin käytettyjen välillisten rahoituspalveluiden arvon ja edellä mainitun hinnan suhteesta. Laina- ja talletuskannat arvostetaan kauden perushintoihin käyttäen yleistä hintaindeksiä (esimerkiksi kotimaisen loppukysynnän epäsuoraa hintaosoitinta).

>TAULUKON PAIKKA>

Jakson lainojen peruskate = lainan todellinen korko - viitekorko

Jakson talletusten peruskate = viitekorko - todellinen talletuskorko

(1) Huomioon otettavat rahoituspalveluiden välittäjät ovat sektorit S 122 (muut rahalaitokset) ja S 123 (muut rahoituslaitokset kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot), lukuun ottamatta sijoitusrahastoja.