NEUVOSTON DIREKTIIVI 98/41/EY,

annettu 18 päivänä kesäkuuta 1998,

yhteisön jäsenvaltioiden satamiin tai satamista liikennöivillä matkustaja-aluksilla olevien henkilöiden rekisteröinnistä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 84 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattaa perustamissopimuksen 189 c artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsoo, että

(1) yhteisessä liikennepolitiikassa on toteutettava lisätoimenpiteitä meriliikenteen turvallisuuden parantamiseksi,

(2) yhteisö on erittäin huolestunut valtaviin ihmishengen menetyksiin johtaneista matkustaja-alusten onnettomuuksista, erityisesti Herald of Free Enterprise- ja Estonia-alusten onnettomuuksista; henkilöille, jotka käyttävät matkustaja-aluksia ja suurnopeusmatkustaja-aluksia yhteisön alueella, on oikeus edellyttää ja luottaa, että alusten turvallisuuden taso on asianmukainen ja että niillä on riittävä informaatiojärjestelmä, jolla helpotetaan etsintä- ja pelastustoimintaa sekä mahdollisen onnettomuuden tehokasta jälkiselvittelyä,

(3) on tarpeen varmistaa, että matkustaja-aluksella olevien matkustajien lukumäärä ei ylitä lukumäärää, jolle alus ja sen turvallisuusvarusteet on hyväksytty; yhtiöiden olisi kyettävä onnettomuuden sattuessa ilmoittamaan etsintä- ja pelastuspalveluille matkustaja-aluksella mukana olleiden henkilöiden lukumäärä,

(4) tiedot matkustajista ja laivaväestä on kirjattava, jotta helpotetaan etsintä- ja pelastustoimintaa sekä onnettomuuden tehokasta jälkiselvittelyä eli onnettomuuteen joutuneiden henkilöiden yksilöimistä, siihen liittyvien oikeudellisten kysymysten selventämistä sekä soveltuvan lääkärinhoidon antamista pelastetuille henkilöille; kyseiset tiedot torjuisivat matkustaja-aluksilla olevien henkilöiden sukulaisten ja muiden heidän lähipiiriinsä kuuluvien tarpeetonta huolta sellaisilla vesillä tapahtuneissa merionnettomuuksissa, jotka etsintä- ja pelastuspalvelusta merellä tehdyn vuoden 1979 kansainvälisen yleissopimuksen (SAR) mukaisesti ovat jäsenvaltioiden vastuulla,

(5) matkustajat olisi sen vuoksi laskettava ja rekisteröitävä ennen aluksen lähtöä,

(6) ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SOLAS-yleissopimuksen) säännössä III/27 määrätään, että kaikki kansainvälisillä matkoilla liikennöivillä matkustaja-aluksilla olevat henkilöt on laskettava 1 päivästä heinäkuuta 1997 alkaen ja rekisteröitävä 1 päivästä tammikuuta 1999 alkaen, mutta että viranomaiset voivat kuitenkin myöntää suojaisilla vesillä liikennöiville matkustaja-aluksille vapautuksen näistä vaatimuksista sekä rekisteröintivaatimuksesta, jos kyseiset alukset liikennöivät aikataulun mukaisesti ja rekisteröintiä on tämän vuoksi mahdotonta toteuttaa; kyseistä SOLAS-sääntöä ei sovelleta kotimaan matkoihin ja siinä jätetään useita tulkinnanvaraisia kohtia yksittäisten jäsenvaltioiden harkittaviksi,

(7) tämä direktiivi vastaa jäsenvaltioilla olevaa oikeutta asettaa niiden satamiin tai satamista liikennöiville matkustaja-aluksille tiettyjä, SOLAS-yleissopimuksessa asetettuja vaatimuksia ankarampia vaatimuksia,

(8) ottaen erityisesti huomioon meritse tapahtuvan matkustajaliikenteen sisämarkkinaulottuvuuden toiminta yhteisön tasolla on tehokkain tapa saavuttaa yhtenäinen alusten turvallisuuden vähimmäistaso koko yhteisössä,

(9) neuvoston direktiivi on suhteellisuusperiaate huomioon ottaen sopiva oikeudellinen keino, koska sillä luodaan puitteet turvallisuusmääräysten yhtenäiselle ja velvoittavalle soveltamiselle jäsenvaltioissa, mutta annetaan jokaiselle jäsenvaltiolle oikeus päättää sen sisäiseen järjestelmään parhaiten soveltuvista täytäntöönpanokeinoista,

(10) jäsenvaltiot kykenevät varmistamaan, että niiden lipun alla purjehtivat matkustaja-alukset ja näillä aluksilla liikennöivät yhtiöt noudattavat soveltuvia turvallisuussääntöjä; kyseisiä sääntöjä ei pitäisi soveltaa aluksiin, jotka liikennöivät kolmansien maiden satamien välillä; tähän liikenteeseen sovelletaan SOLAS-määräyksiä,

(11) ainoa tapa varmistaa mahdollisten onnettomuuksien varma ja tehokas jälkiselvittely kaikkien niiden matkustaja-alusten osalta, jotka liikennöivät tai aikovat liikennöidä jäsenvaltioiden satamista, riippumatta siitä, minkä lipun alla ne purjehtivat, on se, että jäsenvaltiot pitävät soveltuvien sääntöjen tehokasta noudattamista edellytyksenä liikennöimiselle omista satamistaan; vapautusten myöntämistä näistä säännöistä ei voida jättää yksin lippuvaltiolle, sillä ainoastaan satamavaltio kykenee määrittämään parhaimpia mahdollisia etsintä- ja pelastustoimia koskevat vaatimukset tietystä satamasta tai satamaan purjehtiville matkustaja-aluksille,

(12) turvallisuustason yhdenmukaistamiseksi ja kilpailun vääristymisen välttämiseksi jäsenvaltioiden ei pitäisi muilla kuin tässä direktiivissä mainituilla perusteilla myöntää vapautuksia tai poikkeuksia soveltuvista matkustajatietoja koskevista SOLAS-määräyksistä yhteisön satamista lähtevillä tai niihin saapuvilla matkoilla,

(13) käytännön toteuttamiseen liittyvistä syistä ja kilpailun vääristymisen välttämiseksi on omaksuttava yhdenmukainen lähestymistapa määriteltäessä matkoja, joilla kaikkien aluksella olevien henkilöiden rekisteröinti olisi oltava pakollista; kun on otettu huomioon kaikkien jäsenvaltioiden hyväksymät yleiset periaatteet ja erityistarpeet, on päädytty 20 meripeninkulman rajaan,

(14) erityisistä toiminnallisista syistä Messinansalmen ylittävillä matkustaja-aluksilla olevien henkilöiden laskeminen voitaisiin rajoitetun ajan suorittaa yksinkertaisemmin kuin yksittäin laskien; jäsenvaltioilla pitäisi olla mahdollisuus saada jonkinlainen lievennys velvollisuuteen ilmoittaa henkilömäärä maihin niiden matkustaja-alusten osalta, jotka liikennöivät säännöllisesti lyhyillä matkoilla ja yksinomaan suojaisilla merialueilla, siten kuin ne tässä direktiivissä määritellään; yksinomaan suojaisilla merialueilla liikennöivät matkustaja-alukset ovat vähemmän alttiita vaaroille, joten niillä pitäisi olla mahdollisuus saada vapautus; tietyissä erityisolosuhteissa laivayhtiöiden voi olla erittäin vaikeaa käytännössä toteuttaa aluksella olevien matkustajien rekisteröintiä, ja tämän vuoksi poikkeus rekisteröintivelvoitteesta voitaisiin myöntää erityisolosuhteissa ja tarkasti määritellyin ehdoin,

(15) nimellä rekisteröityjä henkilöitä koskevien tietojen keruun ja käsittelyn on tapahduttava direktiivissä 95/46/EY (4) säädettyjen tietosuojaperiaatteiden mukaisesti; on erityisesti huomattava, että heille on tietoja kerättäessä selvästi ilmoitettava, mihin tarkoitukseen niitä tarvitaan, ja että tietoja pitäisi säilyttää vain erittäin vähän aikaa, eikä missään tapauksessa kauempaa kuin on tarpeen tämän direktiivin tarkoitusten toteuttamiseksi,

(16) on tarpeen, että jäsenvaltioiden edustajista koostuva komitea avustaa komissiota tämän direktiivin tehokkaassa täytäntöönpanossa; neuvoston direktiivin 93/75/ETY (5) 12 artiklan nojalla perustettu komitea voi suorittaa tämän tehtävän, ja

(17) tiettyjä tämän direktiivin säännöksiä voidaan kyseisessä komiteassa mukauttaa siten, että otetaan huomioon SOLAS-yleissopimukseen myöhemmin tehtävät muutokset, jotka ovat tulleet voimaan

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tämän direktiivin tarkoituksena on parantaa matkustajien ja laivaväen turvallisuutta ja pelastamismahdollisuuksia yhteisön jäsenvaltioiden satamiin tai satamista liikennöivillä matkustaja-aluksilla sekä varmistaa, että etsintä- ja pelastustoimintaa sekä mahdollisen onnettomuuden jälkiselvittelyä voidaan tehostaa.

2 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

- "henkilöillä" kaikkia aluksessa olevia henkilöitä iästä riippumatta,

- "matkustaja-aluksella" merialusta ja suurnopeusmerialusta, joka kuljettaa enemmän kuin kaksitoista matkustajaa,

- "suurnopeusaluksella" vuoden 1974 SOLAS-yleissopimuksen, sellaisena kuin se on voimassa tämän direktiivin antamispäivänä, X luvun 1 säännössä määriteltyä suurnopeusalusta,

- "yhtiöllä" matkustaja-aluksen omistajaa tai muuta järjestöä tai henkilöä, kuten liikenteen harjoittajaa tai ilman miehistöä rahdatun aluksen rahtaajaa, joka on varustamon sijasta ottanut vastuun matkustaja-aluksen käytöstä,

- "ISM-säännöstöllä" kansainvälistä johtamissäännöstöä laivojen turvallisesta toiminnasta ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, jonka IMO antoi 4 päivänä marraskuuta 1993 yleiskokouksen päätöslauselmalla A.741 (18),

- "matkustajarekisterin pitäjällä" vastuullista maissa olevaa henkilöä, jonka yhtiö on nimennyt täyttämään ISM-säännöstön velvoitteet, tai maissa olevaa henkilöä, jonka yhtiö on nimennyt vastaamaan yhtiön matkustaja-aluksella olevia henkilöitä koskevien tietojen säilyttämisestä,

- "nimetyllä viranomaisella" jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista, joka vastaa etsintä- ja pelastuspalvelusta tai huolehtii onnettomuuden jälkiselvittelystä,

- "meripeninkulmalla" 1 852 metriä,

- "suojaisella merialueella" avomeren vaikutuksilta suojassa olevaa merialuetta, jolla matkustaja-alus ei milloinkaan ole yli kuuden meripeninkulman päässä suojapaikasta, jossa haaksirikkoutuneet voivat nousta maihin, ja jonka lähistöllä etsintä- ja pelastuspalvelut voidaan hoitaa,

- "säännöllisellä liikenteellä" sarjaa laivamatkoja, joilla hoidetaan kahden tai useamman saman sataman välinen liikenne joko:

a) julkaistun aikataulun mukaisesti tai

b) niin säännöllisin tai usein toistuvin matkoin, että ne voidaan tunnistaa järjestelmälliseksi liikenteeksi,

- "kolmannella maalla" maata, joka ei ole jäsenvaltio.

3 artikla

Tätä direktiiviä sovelletaan matkustaja-aluksiin, lukuun ottamatta:

- sota- ja joukkojenkuljetusaluksia ja

- huvialuksia, jos niitä ei ole miehitetty ja jos niillä ei kuljeteta yli 12:ta matkustajaa kaupallisessa tarkoituksessa.

4 artikla

1. Kaikki jäsenvaltiossa sijaitsevasta satamasta lähtevässä matkustaja-aluksessa olevat henkilöt on laskettava ennen matkustaja-aluksen lähtöä.

2. Henkilöiden lukumäärä on ilmoitettava ennen aluksen lähtöä matkustaja-aluksen päällikölle sekä yhtiön matkustajarekisterin pitäjälle tai yhtiön muuhun maissa olevaan samaa tarkoitusta palvelevaan järjestelmään.

5 artikla

1. Seuraavat tiedot on kirjattava jäsenvaltiossa sijaitsevasta satamasta lähtevästä jokaisesta matkustaja-aluksesta, jonka matkan pituus on yli 20 meripeninkulmaa lähtöpaikasta:

- aluksessa olevien henkilöiden sukunimet

- etunimet tai alkukirjaimet

- sukupuoli

- ikäryhmä (aikuinen, lapsi tai sylilapsi), johon henkilö kuuluu, tai ikä tai syntymävuosi,

- matkustajan itse halutessa, tiedot matkustajan hätätilanteessa mahdollisesti tarvitsemasta erityisestä huolenpidosta tai avusta.

2. Nämä tiedot on kerättävä ennen lähtöä ja toimitettava viimeistään 30 minuutin kuluttua matkustaja-aluksen lähdöstä yhtiön matkustajarekisterin pitäjälle tai yhtiön maissa olevaan samaa tarkoitusta palvelevaan järjestelmään.

6 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion on yhteisön ulkopuolella sijaitsevasta satamasta lähtevien mutta yhteisön satamaan saapuvien, sen oman lipun alla purjehtivien matkustaja-alusten osalta vaadittava yhtiöitä varmistamaan, että 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot annetaan 4 artiklan 2 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa säädetyllä tavalla.

2. Kunkin jäsenvaltion on yhteisön ulkopuolella sijaitsevasta satamasta lähtevien mutta yhteisön satamaan saapuvien, kolmannen maan lipun alla purjehtivien matkustaja-alusten osalta vaadittava yhtiötä varmistamaan, että 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 1 kohdan säännösten mukaiset tiedot kerätään ja niitä säilytetään siten, että ne ovat nimetyn viranomaisen käytettävissä, kun niitä tarvitaan etsintä- ja pelastustarkoituksiin sekä onnettomuuden jälkiselvittelyä varten.

3. Jäsenvaltiot saavat soveltuvien SOLAS-yleissopimuksen määräysten nojalla myöntää oman lippunsa alla purjehtiville, yhteisön satamaan yhteisön ulkopuolella sijaitsevasta satamasta saapuville aluksille matkustajatietoihin liittyviä vapautuksia tai poikkeuksia ainoastaan tämän direktiivin vapautuksia tai poikkeuksia koskevien edellytysten mukaisesti.

7 artikla

Aluksen päällikön on varmistettava ennen aluksen lähtöä, että jäsenvaltiossa sijaitsevasta satamasta lähtevässä matkustaja-aluksessa olevien henkilöiden lukumäärä ei ylitä määrää, jonka kuljettaminen on aluksella sallittua.

8 artikla

Kunkin yhtiön, joka on ottanut vastuun matkustaja-aluksen käytöstä on, jos 4 ja 5 artiklan säännökset niin edellyttävät:

- perustettava matkustajatietojen rekisteröimisjärjestelmä. Järjestelmän on oltava 11 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukainen,

- nimitettävä matkustajarekisterin pitäjä, joka vastaa tässä direktiivissä edellytettyjen tietojen säilyttämisestä ja niiden lähettämisestä tiedoksi hätätilanteessa tai onnettomuuden jälkeen.

Yhtiön on varmistettava, että tässä direktiivissä vaaditut tiedot ovat milloin tahansa valmiina toimitettaviksi nimetylle viranomaiselle etsintä- ja pelastustarkoituksiin hätätilanteessa tai onnettomuuden jälkeen.

Edellä 5 artiklan mukaisesti kerättyjä henkilötietoja ei saa säilyttää pidempään kuin on tarpeen tämän direktiivin tarkoitusten toteuttamiseksi.

Yhtiön on varmistettava, että tiedot henkilöistä, jotka ovat ilmoittaneet tarvitsevansa hätätilanteessa erityistä huolenpitoa tai apua, on asianmukaisesti kirjattu ja toimitettu aluksen päällikölle ennen matkustaja-aluksen lähtöä.

9 artikla

1. Jäsenvaltio, jonka satamasta matkustaja-alus lähtee, voi alentaa 5 artiklassa säädettyä 20 meripeninkulman rajaa.

Päätökset tämän rajan alentamisesta kahden eri jäsenvaltioissa sijaitsevan sataman välisillä matkoilla on kyseisten kahden jäsenvaltion tehtävä yhdessä.

2. a) Pannessaan täytäntöön 4 artiklan 1 kohdan vaatimuksia Italian tasavalta voi Messinansalmen ylittävän säännöllisen liikenteen osalta antaa määräyksiä matkustajien sallitun enimmäismäärän laskemisesta matkustaja-aluksessa, jossa kuljetetaan henkilöjunavaunuja ja tieliikenneajoneuvoja, junavaunujen ja muiden aluksessa olevien ajoneuvojen suurimman sallitun matkustajamäärän perusteella, jos yksittäisiä matkustajia ei voida toiminnallisista syistä laskea. Tämän säännöksen soveltamisaika rajoitetaan neljäksi vuodeksi. Sen jatkamisesta päätetään 3 kohdan mukaisesti saatujen kokemusten perusteella.

b) Jäsenvaltio, jonka satamasta alus lähtee, voi vapauttaa 4 artiklan 2 kohdassa säädetystä velvoitteesta toimittaa aluksella olevien henkilöiden lukumäärä matkustajarekisterin pitäjälle tai yhtiön maissa sijaitsevaan samaa tarkoitusta palvelevaan järjestelmään ne matkustaja-alukset, jotka liikennöivät yksinomaan suojaisilla merialueilla sellaisessa säännöllisessä liikenteessä, jossa satamien välinen matka kestää alle yhden tunnin.

c) Jäsenvaltio voi myöntää vapautuksen 5 artiklassa säädetyistä velvoitteista matkustaja-aluksille, jotka purjehtivat yksinomaan suojaisilla merialueilla kahden sataman välisillä matkoilla tai matkoilla, jotka alkavat samasta satamasta kuin mihin ne päättyvät ilman, että alus käy välillä muussa satamassa.

3. Seuraavaa menettelyä on noudatettava 2 kohdassa säädetyissä olosuhteissa:

a) jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viipymättä päätöksestä myöntää vapautus tai poikkeus 4 ja 5 artiklan soveltuvista säännöksistä ja perusteltava päätöksensä,

b) jos komissio kuuden kuukauden kuluessa ilmoituksen antamisesta katsoo, että päätös ei ole perusteltu tai että se voisi vaikuttaa haitallisesti kilpailuun, komissio voi 13 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen vaatia, että jäsenvaltio muuttaa päätöstään tai peruuttaa sen.

4. Sellaisen alueen säännölliselle liikenteelle, jossa yli kahden metrin merkitsevän aallonkorkeuden vuosittainen todennäköisyys on alle kymmenen prosenttia, ja

- jos matkan pituus ei ylitä suunnilleen 30:tä meripeninkulmaa tai

- jos liikenteen pääasiallisena tarkoituksena on tavanomaisen säännöllisen yhteyden ylläpitäminen syrjäisten alueiden asukkaille,

jäsenvaltio, jonka satamasta matkustaja-alukset lähtevät kotimaan matkalle, tai kaksi jäsenvaltiota, joiden satamien välillä matkustaja-alukset purjehtivat, voi pyytää, että komissio myöntää kokonaan tai osittain poikkeuksen tästä vaatimuksesta, jos ne katsovat, että yhtiöiden on mahdotonta toteuttaa 5 artiklan 1 kohdassa mainittujen tietojen kirjaamista.

Toteuttamisen mahdottomuus on tätä tarkoitusta varten todistettava. Lisäksi on osoitettava, että alueella, jolla kyseiset alukset liikennöivät, on tarjolla maista navigointitukea sekä luotettavia sääennusteita ja että asianmukaiset ja riittävät etsintä- ja pelastuspalvelut ovat saatavilla. Tämän kohdan nojalla myönnetyt poikkeukset eivät saa vaikuttaa haitallisesti kilpailuun.

Päätös on tehtävä 13 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

5. Jäsenvaltio ei saa tämän direktiivin säännösten nojalla myöntää vapautuksia eikä poikkeuksia sen satamista liikennöiville matkustaja-aluksille, jotka purjehtivat sellaisen kolmannen maan lipun alla, joka on SOLAS-yleissopimuksen sopimuspuoli ja joka ei soveltuvien SOLAS-yleissopimuksen määräysten nojalla suostu tällaisten vapautusten soveltamiseen.

10 artikla

Edellä olevan 8 artiklan mukaisesti perustettujen rekisteröintijärjestelmien on oltava jäsenvaltioiden hyväksymiä.

Jäsenvaltioiden on suoritettava alueellaan ainakin satunnaisesti tämän direktiivin nojalla perustettujen rekisteröintijärjestelmien toimivuutta koskevia tarkastuksia.

Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomainen, jolle 8 artiklassa tarkoitettujen yhtiöiden on toimitettava tässä direktiivissä vaaditut tiedot.

11 artikla

1. Tämän direktiivin tarkoitusten toteuttamiseksi rekisteröintijärjestelmien on oltava seuraavien toimivuusvaatimusten mukaisia:

i) Selkeys:

vaadittujen tietojen on oltava helposti luettavassa muodossa

ii) Saatavuus:

vaadittujen tietojen on oltava vaivattomasti niiden nimettyjen viranomaisten saatavilla, jotka tarvitsevat järjestelmässä olevia tietoja.

iii) Joustavuus:

järjestelmä on suunniteltava siten, ettei alukseen tulevia ja/tai sieltä poistuvia matkustajia viivytetä aiheettomasti

iv) Turvallisuus:

tiedot on suojattava asianmukaisella tavalla, jotta ne eivät tuhoutuisi tai häviäisi vahingossa tai niitä ei tuhottaisi tai hävitettäisi lainvastaisesti, eikä niitä muutettaisi, paljastettaisi tai annettaisi käyttöön ilman lupaa.

2. Samoilla tai samanlaisilla reiteillä on vältettävä useiden eri järjestelmien käyttöä.

12 artikla

Tätä direktiiviä voidaan muuttaa 13 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, jotta varmistetaan SOLAS-yleissopimukseen myöhemmin tehtävien rekisteröintijärjestelmiin liittyvien muutosten soveltaminen tämän direktiivin tarkoitusten toteuttamiseksi, mutta sen soveltamisalaa laajentamatta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta SOLAS-yleissopimuksen muuttamista koskevia menettelyjä.

13 artikla

Komissiota avustaa direktiivin 93/75/ETY 12 artiklan 1 kohdan nojalla perustettu komitea. Komitean on toimittava mainitun artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

14 artikla

Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamusjärjestelmä tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten määräysten rikkomisen varalta ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisiä seuraamuksia sovelletaan. Määrättyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, rikkomukseen suhteutettuja ja luonteeltaan varoittavia.

15 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1999. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. Edellä olevaa 5 artiklaa on sovellettava viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2000.

2. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3. Jäsenvaltioiden on viipymättä ilmoitettava kaikki tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset komissiolle. Komission on ilmoitettava niistä muille jäsenvaltioille.

16 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen julkaisemisesta.

17 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 18 päivänä kesäkuuta 1998.

Neuvoston puolesta

G. STRANG

Puheenjohtaja

(1) EYVL C 31, 31.1.1997, s. 5, ja EYVL C 275, 11.9.1997, s. 7.

(2) EYVL C 206, 7.7.1997, s. 111

(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 29. toukokuuta 1997 (EYVL C 138 16.6.1998, s. 31), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 11. joulukuuta 1997 (EYVL C 23, 23.1.1998, s. 17), Euroopan parlamentin päätös, tehty 11. maaliskuuta 1998 (EYVL C 104, 6.4.1998).

(4) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31

(5) EYVL L 247, 5.10.1993, s. 19