NEUVOSTON DIREKTIIVI 96/48/EY,

annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996,

Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 129 d artiklan kolmannen kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa (2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (3),

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon (4),

sekä katsoo, että

on suotavaa edistää erityisesti suurten nopeuksien junien kansallisten verkkojen liittämistä yhteen ja niiden yhteentoimivuutta sekä näiden verkkojen käyttömahdollisuuksia, jotta unionin kansalaiset, taloudelliset toimijat sekä alueelliset ja paikalliset yhteisöt voisivat täysimääräisesti hyötyä ilman sisärajoja olevan alueen toteuttamisesta,

jäsenvaltioiden hallitusten, Euroopan rautatieyhtiöiden ja Euroopan rautatieteollisuuden edustajista koostuva korkean tason työryhmä, jonka komissio oli kutsunut koolle neuvoston 4 ja 5 päivänä joulukuuta 1989 hyväksymässä päätöslauselmassa esittämän kehotuksen perusteella, on laatinut Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatieverkon suuntaviivat,

komissio esitti joulukuussa 1990 neuvostolle kyseistä suurten nopeuksien rautatieverkkoa koskevan tiedonannon, johon neuvosto suhtautui myönteisesti 17 päivänä joulukuuta 1990 hyväksymässään päätöslauselmassa (5),

perustamissopimuksen 129 c artiklassa edellytetään, että yhteisö panee täytäntöön kaikki toimet, jotka saattavat osoittautua tarpeellisiksi verkkojen yhteentoimivuuden turvaamiseksi, erityisesti teknisen standardoinnin yhtenäistämisessä,

suurnopeusjunien käyttö tavaraliikenteessä edellyttää infrastruktuureilta ja liikkuvalta kalustolta erinomaista yhteensopivuutta; tästä yhteensopivuudesta riippuu suoritustaso, turvallisuus, palvelujen laatu ja niiden hinta, ja erityisesti tästä yhteensopivuudesta riippuu Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus,

yhteisön rautateiden kehittämisestä 29 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/440/ETY (6) edellytetään, että rautatieyhtiöiden täytyy voida käyttää tätä verkkoa yhä enemmän, mikä puolestaan edellyttää infrastruktuurien, laitteistojen ja kaluston yhteentoimivuutta,

jäsenvaltioiden velvollisuus on huolehtia rautatieverkkojen suunnittelun, rakentamisen, käyttöönoton ja käytön aikana niihin yleisesti sovellettavien turvallisuutta ja terveyttä sekä kuluttajansuojaa koskevien määräysten noudattamisesta; jäsenvaltioilla on myös yhdessä paikallisviranomaisten kanssa velvollisuuksia maankäyttöön, kaavoitukseen ja ympäristönsuojeluun liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä; tämä on erityisen tärkeää, kun on kyse suurten nopeuksien rautatieverkoista,

tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutuksista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annetussa neuvoston direktiivissä 85/337/ETY (7) edellytetään rautateiden kaukoliikenneratojen rakentamisen ympäristövaikutusten arviointia,

rautatiealalla sovellettavissa kansallisissa lainsäädännöissä sekä sisäisissä asetuksissa ja teknisissä eritelmissä on merkittäviä eroja; kotimaiselle teollisuudelle ominaisia erityistekniikkoja on koottu näihin kansallisiin lainsäädäntöihin ja näihin sisäisiin asetuksiin; niissä määrätään erityisiä mittoja ja laitteita sekä erityispiirteitä; tämä haittaa erityisesti suurnopeusjunien liikennöintiä koko Euroopan alueella asianmukaisissa oloissa,

tästä johtuen on muodostunut vuosien mittaan hyvin tiiviit suhteet kansallisen rautatieteollisuuden ja kansallisten rautatieyhtiöiden välille, mikä haittaa markkinoiden tehokasta avautumista; kyseisen teollisuuden on voitava toimia avoimilla ja vapaaseen kilpailuun perustuvilla eurooppalaisilla markkinoilla, jotta se voisi kehittää kilpailukykyään maailmanlaajuisesti,

on siis syytä määritellä koko yhteisöä varten Euroopan laajuiselle suurten nopeuksien rautatiejärjestelmälle asetettavat olennaiset vaatimukset,

ottaen huomioon Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän koon ja moninaisuuden on osoittautunut toiminnallisista syistä tarpeelliseksi hajottaa järjestelmä osiin, ja jokaiselle näistä osajärjestelmistä on tarkennettava koko yhteisöä varten erityisesti osatekijöiden ja liitäntöjen olennaiset vaatimukset, vahvistettava olennaiset parametrit ja määritettävä tarpeelliset tekniset eritelmät olennaisten vaatimusten täyttämiseksi; kuitenkaan tietyille järjestelmän osille (ympäristö, matkustajat ja toiminnan harjoittaminen) ei laadita YTE:itä muuten kuin jos se osoittautuu tarpeelliseksi yhteentoimivuuden takaamiseksi infrastruktuurien, energian, liikenteen hallinnan, ohjauksen ja opaste/merkinantolaitteiden sekä liikkuvan kaluston suhteen,

Euroopan laajuisen suurten nopeuksien verkon yhteentoimivuutta koskevien säännösten täytäntöönpano ei saa luoda kohtuuttomia vaikeuksia kustannus-hyöty-näkökulmasta kunkin jäsenvaltion olemassa olevan rautatieverkon yhteensopivuuden ylläpitämisessä, kun samalla pyritään edelleen tavoitteeseen, joka on suurnopeusjunien liikennöinti koko Euroopan alueella,

jäsenvaltioille täytyy varata mahdollisuus olla erityistapauksissa soveltamatta tiettyjä yhteentoimivuutta koskevia teknisiä eritelmiä sekä poikkeusmahdollisuuksien oikeutuksen varmistamiseksi käytettyjä menettelyjä;

perustamissopimuksen 129 c artiklassa edellytetään, että yhteisön yhteentoimivuuden alaa koskevassa toiminnassa otetaan huomioon hankkeiden mahdollinen taloudellinen elinkelpoisuus,

tämän alan hankintasopimuksissa käytettäviä menettelyjä koskevien asianmukaisten säännösten ja erityisesti 14 päivänä kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/38/ETY (8) noudattamiseksi hankintayksiköiden on liitettävä tekniset eritelmät kuhunkin hankintasopimukseen liittyviin yleisiin asiakirjoihin tai toimitusehtoihin; on tarpeen laatia yhtenäinen joukko eurooppalaisia eritelmiä käytettäväksi näiden teknisten eritelmien pohjana,

direktiivissä 93/38/ETY tarkoitettu eurooppalainen eritelmä on yhteinen tekninen eritelmä, eurooppalainen tekninen hyväksyntä tai kansalliseksi säännökseksi saatettu eurooppalainen standardi; yhtenäistetyn eurooppalaisen standardin laatii eurooppalainen standardointielin, Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (CENELEC) tai Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI) komission pyynnöstä, ja viittaus siihen julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä,

on otettava huomioon, mitä etua yhteisölle on kansainvälisestä standardointijärjestelmästä, joka pystyy tuottamaan kansainvälisten kauppakumppanien tosiasiallisesti käyttämiä ja yhteisön politiikan vaatimukset täyttäviä standardeja; tämän vuoksi eurooppalaisten standardointielinten on jatkettava yhteistyötään kansainvälisten standardointielinten kanssa,

hankintayksiköt määrittelevät eurooppalaisten eritelmien tai muiden standardien täydentämiseksi tarvittavat lisäeritelmät, nämä eritelmät eivät saa vaarantaa yhteisötasolla yhtenäistettyjen olennaisten vaatimusten täyttämistä, jotka koskevat Euroopan laajuista suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää,

osatekijöiden vaatimusten- tai tarkoituksenmukaisuuden arviointimenettelyjen on perustuttava moduulien käyttöön, joista määrätään 22 päivänä heinäkuuta 1993 tehdyssä neuvoston päätöksessä 93/465/ETY (9); teollisuuden kehittämisen edistämiseksi on syytä kehittää laadunvarmistusjärjestelmää hyödyntäviä menettelyjä mahdollisimman tehokkaasti; osatekijän käsite sisältää konkreettisten esineiden ja tavaroiden lisäksi aineettomat esineet kuten tietokoneohjelmat,

käyttöönsoveltuvuus arvioidaan turvallisuuden tai järjestelmän käyttökunnon tai taloudellisuuden kannalta tärkeimpien osatekijöiden suhteen,

hankintayksiköiden on vahvistettava laatimissaan toimitusehdoissa erityisesti ne osatekijöiden ominaisuuksiin liittyvät vaatimukset, jotka valmistajien on sopimuksen mukaisesti täytettävä, ja viitaten eurooppalaisiin eritelmiin; näin ollen osajärjestelmien vaatimustenmukaisuus liittyy pääasiassa niiden käyttöalaan, kun tarkoituksena on taata ja varmistaa järjestelmän yhteentoimivuus, eikä ainoastaan niiden vapaaseen liikkuvuuteen sisämarkkinoilla,

siten valmistajan ei tarvitse välttämättä kiinnittää "EY"-merkintää osatekijöihin, joiden suhteen on noudatettava tämän direktiivin määräyksiä, vaan valmistajan vakuutus vaatimustenmukaisuudesta riittää, jos vaatimustenmukaisuus ja/tai käyttöönsoveltuvuus on arvioitu tässä direktiivissä kyseistä tarkoitusta varten määrättyjen menetelmien mukaisesti; tämä ei vaikuta valmistajien velvollisuuteen kiinnittää tiettyihin osatekijöihin "EY"-merkintä osoitukseksi siitä, että ne ovat muiden niitä koskevien yhteisön säännösten mukaisia,

Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän muodostavat osajärjestelmät on tarkastettava ja tarkastusmenettelyllä on voitava saada käyttöönottoluvan antamisesta vastaavat viranomaiset vakuuttuneiksi siitä, että tulos on sovellettavien lainsäädännöllisten, teknisten ja toimintaa koskevien määräysten mukainen suunnittelu-, rakennus- ja käyttöönottovaiheessa; tämän on myös voitava taata se, että rakentajat voivat luottaa saavansa yhtäläisen kohtelun kaikissa maissa; on siis laadittava moduuli, jossa määritetään osajärjestelmien EY-tarkastuksen periaatteet ja edellytykset,

EY-tarkastusmenettely perustuu yhteentoimivuuden teknisiin eritelmiin (YTE); infrastruktuuria hallinnoivia laitoksia, rautatieyhtiöitä ja teollisuutta edustava yhteiselin laatii komission toimeksiannosta nämä YTE:t; viittaus YTE:hen on pakollista Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden varmistamiseksi, ja näissä YTE:issä on noudatettava direktiivin 93/38/ETY 18 artiklan säännöksiä,

arvioinnista vastaavien tarkastuselinten, joiden tehtävä on tutkia osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointimenetelmät samoin kuin osajärjestelmien tarkastusmenetelmä, on mahdollisimman täydellisesti sovitettava yhteen päätöksensä, varsinkin jos ei ole olemassa eurooppalaista eritelmää,

neuvoston direktiivissä 91/440/ETY säädetään, että kirjanpidossa on eriteltävä tavaraliikenteen harjoittamiseen liittyvät toiminnot radanpitoon liittyvistä toiminnoista; samoin on suotavaa, että tarkastuslaitoksiksi nimettävien radanpitäjien erikoisosastot järjestettäisiin siten, että ne täyttäisivät tämäntyyppisiin laitoksiin sovellettavat arviointiperusteet; muita erityislaitoksia voidaan ilmoittaa tarkastuslaitoksiksi, jos ne täyttävät samat arviointiperusteet, ja

Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus koskee koko yhteisön aluetta; jäsenvaltiot eivät pysty yksittäin antamaan tämän yhteentoimivuuden toteuttamisen edellyttämiä säännöksiä; tämä toimenpide on siis toteutettava yhteisötasolla toissijaisuusperiaatetta soveltaen,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

Yleiset määräykset

1 artikla

1. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 129 b ja 129 c artiklan mukaisesti tämän direktiivin tarkoituksena on määritellä ehdot, jotka on täytettävä toteutettaessa liitteessä I kuvattua yhteentoimivaa Euroopan laajuista suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää yhteisön alueella.

2. Ehdot koskevat tämän direktiivin voimaantulon jälkeen käyttöön otettavien tämän järjestelmän toiminnan kannalta tärkeiden infrastruktuurien ja liikkuvan kaluston suunnittelua, valmistusta, parantamista ja käyttöä.

2 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) `Euroopan laajuisella suurten nopeuksien rautatiejärjestelmällä` liitteessä I kuvattua rautatieinfrastruktuurien kokonaisuutta, joka koostuu suurnopeuksia varten rakennetuista tai parannetuista radoista ja kiinteistä laitteista sekä tätä infrastruktuuria varten tehdystä liikkuvasta kalustosta.

b) `Yhteentoimivuudella` Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän soveltuvuutta varmaan ja keskeytymättömään liikennöintiin määrätyllä suorituskyvyllä. Tämä soveltuvuus perustuu sääntömääräisiin, teknisiin ja käyttöön liittyviin edellytyksiin, jotka kaikki on täytettävä olennaisten vaatimusten täyttämiseksi.

c) `Osajärjestelmillä` rakenteellisia tai toiminnallisia osajärjestelmiä, joihin Euroopan laajuinen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmä on jaettu liitteessä II esitetyllä tavalla ja joille on määriteltävä olennaiset vaatimukset.

d) `Yhteentoimivuuden osatekijöillä` sellaisessa osajärjestelmässä olevaa tai siihen tarkoitettua perusosaa, perusosien ryhmää, osakokonaisuutta tai kokonaisuutta, josta Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatieverkon yhteentoimivuus on suoraan tai epäsuorasti riippuvainen.

e) `Olennaisilla vaatimuksilla` kaikkia liitteessä III kuvattuja edellytyksiä, jotka Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän, osajärjestelmien ja yhteentoimivuuden osatekijöiden on täytettävä.

f) `Eurooppalaisella eritelmällä` yhteistä teknistä eritelmää, eurooppalaista teknistä hyväksyntää tai eurooppalaista standardia vastaavaa kansallista standardia sellaisina kuin ne on määritelty vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1993 annetun direktiivin 93/38/ETY 8-12 artiklassa.

g) `Yhteentoimivuuden teknisillä eritelmillä`, jäljempänä `YTE`, kaikkia osajärjestelmiä koskevia eritelmiä, joiden tarkoituksena on taata olennaisten vaatimusten täyttäminen määrittelemällä tarvittavat rautatiejärjestelmän osajärjestelmien väliset toiminnalliset suhteet ja takaamalla Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhdenmukaisuus.

h) `Yhteisellä edustuselimellä` elintä, joka koostuu infrastruktuurin hallinnon sekä rautatieyhtiöiden ja teollisuuden edustajista ja jonka tehtävänä on YTE:ien määrittely. `Infrastruktuurin hallinnolla` tarkoitetaan neuvoston direktiivin 91/440/ETY 3 ja 7 artiklassa tarkoitettuja laitoksia tai yrityksiä.

i) `Tarkastuselimillä` elimiä, joiden tehtävänä on arvioida yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuus tai käyttöönsoveltuvuus tai tutkia osajärjestelmien EY-tarkastusmenettely.

3 artikla

1. Tämä direktiivi koskee säännöksiä, jotka liittyvät kunkin osajärjestelmän parametreihin, yhteentoimivuuden osatekijöihin, liitäntöihin ja menetelmiin sekä Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden edellyttämiin yleisen yhtenäisyyden edellytyksiin.

2. Tämän direktiivin säännösten soveltaminen ei vaikuta muiden asiaa koskevien yhteisön säännösten soveltamiseen. Yhteentoimivuuden osatekijöiden osalta tämän direktiivin olennaisten vaatimusten täyttäminen saattaa tehdä tarpeelliseksi tätä varten määriteltyjen erityisten eurooppalaisten eritelmien käyttöönoton.

4 artikla

1. Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän, sen osajärjestelmien ja yhteentoimivuuden osatekijöiden on täytettävä niitä koskevat olennaiset vaatimukset.

2. Direktiivin 93/38/ETY 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tekniset lisäeritelmät, jotka ovat välttämättömiä eurooppalaisten eritelmien tai muiden yhteisössä käytössä olevien standardien täydentämiseksi, eivät saa olla ristiriidassa olennaisten vaatimusten kanssa.

II LUKU

Yhteentoimivuuden tekniset määritelmät

5 artikla

1. Kutakin osajärjestelmää varten laaditaan YTE. Ympäristöön, käyttöön tai matkustajiin liittyvien osajärjestelmien osalta YTE määritellään vain siinä tapauksessa, että se osoittautuu tarpeelliseksi yhteentoimivuuden varmistamiseksi infrastruktuurien, energian, liikenteen ohjauksen ja hallinnan sekä opaste/merkinantojärjestelmän sekä liikkuvan kaluston osalta.

2. Osajärjestelmien on oltava YTE:ien mukaisia; tätä vastaavuutta on ylläpidettävä jatkuvasti kunkin osajärjestelmän käytön ajan.

3. Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi YTE:ien on tarvittaessa

a) täsmennettävä osajärjestelmien ja niiden liitäntöjen olennaiset vaatimukset,

b) vahvistettava liitteessä II olevassa 3 kohdassa kuvatut perusparametrit, jotka tarvitaan olennaisten vaatimusten täyttämiseksi,

c) vahvistettava määrätyn suoritustason saavuttamisen edellyttämät ehdot kaikkien seuraavien rataosuusluokkien osalta:

- erityisesti suuria nopeuksia varten rakennetut tai rakennettavat radat,

- erityisesti suuria nopeuksia varten parannetut tai parannettavat radat,

- erityisesti suuria nopeuksia varten parannetut radat, joilla on maaston, korkeuserojen tai kaupunkiympäristön aiheuttamista vaikeuksista johtuvia erityispiirteitä,

d) vahvistettava tietyissä erityistapauksissa tarvittavat yksityiskohtaiset soveltamissäännöt,

e) määritettävä yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, joiden on oltava eurooppalaisten eritelmien mukaisia, mukaan lukien eurooppalaiset standardit, jotka ovat välttämättömiä Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi olennaisten vaatimusten mukaisesti,

f) esitettävä kussakin tapauksessa päätöksessä 93/465/ETY määritellyt moduulit tai tarvittaessa erityismenettelyt, joita on käytettävä yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa sekä osajärjestelmien EY-tarkastuksessa.

4. YTE:t eivät estä jäsenvaltioita tekemästä päätöksiä uusien tai mukautettujen infrastruktuurien käytöstä muuta junaliikennettä varten.

5. Kaikkien YTE:ien noudattaminen mahdollistaa yhdenmukaisen Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän luomisen, jolla säilytetään sopivalla tavalla kunkin jäsenvaltion olemassa olevan rautatieverkon yhtenäisyys.

6 artikla

1. Yhteinen edustuselin laatii YTE-suunnitelmat komission toimeksiannosta, jonka yhteinen edustuselin määrittelee 21 artiklan 2 kohdassa määritetyn menettelyn, jäljempänä `komitean menettely`, mukaisesti. YTE:t hyväksytään ja tarkastetaan samaa menettelyä noudattaen. Komissio julkaisee ne Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Yhteisen edustuselimen tehtävänä on valmistella YTE:ien tarkastus ja ajan tasalle saattaminen sekä antaa kaikki tarpeellisiksi katsotut suositukset 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle komitealle (jäljempänä `komitea`), jotta tekninen kehitys tai yhteiskunnalliset vaatimukset voitaisiin ottaa huomioon.

3. YTE:ien laatimisessa, hyväksymisessä ja tarkastamisessa on otettava huomioon niiden edellyttämien teknisten ratkaisujen kustannukset, jotta voitaisiin määritellä ja toteuttaa mahdollisimman taloudellinen ratkaisu. Tässä tarkoituksessa yhteinen edustuselin liittää kuhunkin YTE-suunnitelmaan kustannusarvion sekä arvion eduista, joita teknisillä ratkaisuilla oletetaan olevan kaikille taloudellisille toimijoille ja talouden osapuolille, joita asia koskee.

4. Yhteisen edustuselimen on säännöllisesti ilmoitettava YTE:ien laatimisesta komitealle. Komitea voi antaa edustuselimelle olennaisten vaatimusten ja kustannusarvioiden perusteella minkä tahansa tarpeelliseksi katsomansa YTE:ien laatimista koskevan toimeksiannon tai suosituksen.

5. Kunkin YTE:n hyväksymisen yhteydessä vahvistetaan kyseisen YTE:n voimaantulopäivä komitean menettelyn mukaisesti.

6. Yhteisen edustuselimen on toimittava avoimesti yhteisön yleisten standardointimenettelyjen mukaisesti.

7 artikla

Jäsenvaltio voi olla soveltamatta tiettyjä YTE:itä, mukaan lukien liikkuvaa kalustoa koskevat eritelmät, seuraavissa tapauksissa ja seuraavin edellytyksin:

a) Kun on kyseessä näiden YTE:ien julkaisuhetkellä pitkälle edenneessä vaiheessa oleva uutta rataa koskeva hanke tai nykyisen radan parantaminen suuria nopeuksia varten.

Jäsenvaltio, jota asia koskee, tiedottaa etukäteen Euroopan komissiolle poikkeusta koskevasta aikomuksestaan, ilmoittaa hankkeen edistymisvaiheen ja toimittaa komissiolle asiakirjat, joista käyvät ilmi ne STI:t tai STI:ien osat, joita se ei halua sovellettavan, sekä järjestelyt, jotka jäsenvaltio aikoo hanketta toteutettaessa panna täytäntöön edistääkseen aikanaan järjestelmän yhteentoimivuutta, sekä poikkeusmenettelyn tekniset, hallinnolliset tai taloudelliset perustelut.

b) Kun on kyseessä hanke nykyisen radan parantamisesta suuria nopeuksia varten, jos kyseisen radan ulottuman, raideleveyden tai kiskojen akselivälin arvot poikkeavat suurimmalla osalla Euroopan rautatieverkkoa olevista arvoista, ja jos kyseinen rata ei ole suoraan liitetty toisen jäsenvaltion suurten nopeuksien verkkoon, joka on osa Euroopan laajuisen suurten nopeuksien verkosta.

Jäsenvaltion, jota asia koskee, on tiedotettava etukäteen komissiolle poikkeusta koskevasta aikomuksestaan ja toimitettava komissiolle asiakirjat, joista käyvät ilmi ne YTE:t tai YTE:ien osat, joita se ei halua sovellettavan, sekä järjestelyt, jotka jäsenvaltio aikoo hanketta toteutettaessa panna täytäntöön edistääkseen aikanaan järjestelmän yhteentoimivuutta, käytön yhteensopivuuden varmistavat siirtymätoimenpiteet sekä poikkeusmenettelyn tekniset, hallinnolliset tai taloudelliset perustelut.

c) Kun on kyseessä sellaisen jäsenvaltion alueella suuria nopeuksia varten toteutettavat uusia ratoja tai nykyisten ratojen parantamista koskevat hankkeet, jonka rautatieverkon meri erottaa tai eristää muun yhteisön suurten nopeuksien rautatieverkosta.

Asianomaisen jäsenvaltion on tiedotettava Euroopan komissiolle etukäteen poikkeusta koskevasta aikomuksestaan ja toimitettava sille b kohdan toisessa alakohdassa säädetyt asiakirjat.

d) Kun on kyseessä nykyisen radan parantaminen suuria nopeuksia varten, jos YTE:ien soveltaminen vaarantaa projektin taloudellisen elinkelpoisuuden.

Jäsenvaltion, jota asia koskee, on tiedotettava etukäteen komissiolle poikkeusta koskevasta aikomuksestaan ja toimitettava komissiolle asiakirjat, joista käyvät ilmi ne YTE:t tai YTE:ien osat, joita se ei halua sovellettavan. Komissio tutkii, ovatko jäsenvaltion suunnittelemat toimenpiteet perusteltuja, ja tekee asiasta päätöksen komitean menettelyn mukaisesti.

III LUKU

Yhteentoimivuuden osatekijät

8 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta yhteentoimivuuden osatekijöitä

- saatettaisiin markkinoille vain, jos ne mahdollistavat Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamisen olennaisten vaatimusten mukaisesti,

- käytettäisiin alallaan tarkoitustaan vastaavalla tavalla ja ne asennettaisiin ja huollettaisiin asianmukaisesti.

Nämä säännökset eivät estä kyseisten osatekijöiden saattamista markkinoille muuta käyttöä varten tai niiden käyttämistä tavanomaisia ratoja varten.

9 artikla

Jäsenvaltiot eivät voi tämän direktiivin perusteella alueellaan kieltää, rajoittaa tai vaikeuttaa yhteentoimivuuden osatekijöiden sellaista saattamista markkinoille, jonka tarkoituksena on käyttää näitä osatekijöitä Euroopan laajuisessa suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä, jos nämä osatekijät ovat tämän direktiivin säännösten mukaisia.

10 artikla

1. Jäsenvaltioiden on katsottava tässä direktiivissä säädettyjen olennaisten vaatimusten mukaisiksi sellaiset yhteentoimivuuden osatekijät, joilla on liitteessä IV kuvattu EY:n vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutus.

2. Se, että yhteentoimivuuden osatekijä täyttää sitä koskevat olennaiset vaatimukset, tarkastetaan suhteessa asiaankuuluviin eurooppalaisiin eritelmiin, silloin kun sellaisia on annettu.

3. Eurooppalaisten eritelmien viitteet julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

4. Jäsenvaltioiden on julkaistava eurooppalaisia standardeja vastaavien kansallisten standardiensa viitteet.

5. Eurooppalaisten standardien puuttuessa jäsenvaltioiden on toimitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle olennaisten vaatimusten soveltamiseksi käytössä olevat standardit ja tekniset eritelmät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan 5 kohdan soveltamista.

11 artikla

Jos jäsenvaltio tai komissio havaitsee, että eurooppalaiset eritelmät eivät täytä olennaisia vaatimuksia, voidaan päättää kyseisten eritelmien poistamisesta osittain tai kokonaan julkaisuista, joissa ne esiintyvät, tai niiden tarkastamisesta 21 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti sen jälkeen, kun teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 28 päivänä maaliskuuta 1983 annetun neuvoston direktiivin 83/189/ETY (10) mukaisesti perustettua komiteaa on kuultu, ja kun kyse on eurooppalaisista standardeista.

12 artikla

1. Jos jäsenvaltio havaitsee, että yhteentoimivuuden osatekijä, jolla on EY:n vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutus ja joka on saatettu markkinoille ja käyttötarkoitustaan vastaavaan käyttöön, ei mahdollisesti täytä olennaisia vaatimuksia, jäsenvaltion on suoritettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen käyttöalan rajoittamiseksi, sen käytön kieltämiseksi tai sen poistamiseksi markkinoilta. Jäsenvaltion on välittömästi tiedotettava komissiolle toteutetuista toimenpiteistä ja ilmoitettava tähän päätökseen johtaneet syyt ja erityisesti, johtuuko se, että osatekijä ei vastaa olennaisia vaatimuksia

- olennaisten vaatimusten noudattamatta jättämisestä,

- eurooppalaisten eritelmien virheellisestä soveltamisesta, silloin kun näitä standardeja piti soveltaa,

- eurooppalaisten eritelmien riittämättömyydestä.

2. Komissio kuulee viipymättä eri osapuolia. Jos komissio katsoo tämän kuulemisen jälkeen, että toimenpiteet ovat perusteltuja, se ilmoittaa asiasta välittömästi aloitteen tehneelle jäsenvaltiolle sekä muille jäsenvaltioille. Jos komissio katsoo kyseisen kuulemisen jälkeen, että toimenpiteet eivät ole perusteltuja, se ilmoittaa asiasta välittömästi aloitteen tehneelle jäsenvaltiolle sekä valmistajalle tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneelle edustajalle. Kun 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen perusteluna on eurooppalaisten eritelmien puutteellisuus, noudatetaan 11 artiklassa määriteltyä menettelyä.

3. Jos käy ilmi, että EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksella varustettu yhteentoimivuuden osatekijä ei ole vaatimusten mukainen, toimivaltaisen jäsenvaltion on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin vakuutuksen tekijää vastaan ja tiedotettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

4. Komissio varmistaa, että jäsenvaltiot saavat tiedon kyseisen menettelyn etenemisestä ja sen tuloksista.

13 artikla

1. Laatiessaan yhteentoimivuuden osatekijän EY:n vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen valmistajan tai sen yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on noudatettava sitä koskevan YTE:n määräyksiä.

2. YTE:ien niin edellyttäessä yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnin suorittaa se tarkastuselin, jonka valmistaja tai tämän yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja pyytää tätä tehtävää suorittamaan.

3. Jos yhteentoimivuuden osatekijöistä on annettu muita näkökohtia koskevia yhteisön direktiivejä, EY:n vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutus ilmaisee tässä tapauksessa, että yhteentoimivuuden osatekijä täyttää myös näiden muiden direktiivien vaatimukset.

4. Jos valmistaja tai sen yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja eivät täytä 1, 2 ja 3 kohdassa esitettyjä velvoitteita, nämä velvoitteet koskevat henkilöä, joka saattaa markkinoille yhteentoimivuuden osatekijän. Tässä direktiivissä säädetyt velvoitteet koskevat eri alkuperää olevien yhteentoimivuuden osatekijöiden tai niiden osien kokoajaa tai yhteentoimivuuden osatekijöitä omaan käyttöönsä valmistavaa valmistajaa.

5. a) Jos jäsenvaltio havaitsee, että EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus on annettu epäasianmukaisesti, valmistaja tai tämän yhteisön alueelle sijoittautunut edustaja on velvollinen saattamaan yhteentoimivuuden osatekijän vaatimusten mukaiseksi ja estämään rikkomisen jäsenvaltion määrittämien edellytysten mukaisesti,

b) Jos yhteentoimivuuden osatekijää ei saateta vaatimuksia vastaavaksi, jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet yhteentoimivuuden osatekijän markkinoille saattamisen rajoittamiseksi tai kieltämiseksi tai varmistettava, että se poistetaan markkinoilta 12 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti,

sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan säännösten soveltamista.

IV LUKU

Osajärjestelmät

14 artikla

Kukin jäsenvaltio myöntää omalle alueelleen sijoitettujen tai sen alueelle sijoittautuneiden rautatieyhtiöiden käyttämien Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän rakenteellisten osajärjestelmien käyttöönottoluvat.

Tässä tarkoituksessa jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet sen takaamiseksi, että kyseiset osajärjestelmät voidaan ottaa käyttöön vain jos ne on suunniteltu, rakennettu ja asennettu ja/tai niitä käytetään tavalla, joka ei vaikeuta niitä koskevien olennaisten vaatimusten täyttämistä, kun ne yhdistetään Euroopan laajuiseen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmään.

15 artikla

Jäsenvaltiot eivät voi tämän direktiivin perusteella kieltää, rajoittaa tai vaikeuttaa sellaisten rakenteellisten osajärjestelmien valmistamista, käyttöönottoa ja käyttöä, jotka on tarkoitettu käytettäväksi Euroopan laajuisessa järjestelmässä ja jotka täyttävät olennaiset vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklan säännösten soveltamista.

16 artikla

1. Jäsenvaltioiden on katsottava yhteentoimiviksi ja olennaisia vaatimuksia vastaaviksi sellaiset Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän osajärjestelmät, joilla on EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus.

2. Se, että Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän rakenteellisen osajärjestelmän yhteentoimivuus vastaa olennaisia vaatimuksia, tarkastetaan suhteessa YTE:iin, jos sellaisia on laadittu.

3. Jos YTE:iä ei ole laadittu, jäsenvaltiot tiedottavat toisille jäsenvaltioille ja komissiolle käytössä olevista teknisistä säännöistä, joita käytetään olennaisten vaatimusten soveltamisessa.

17 artikla

Jos käy ilmi, että YTE:t eivät täysin vastaa olennaisia vaatimuksia, asia voidaan jäsenvaltion pyynnöstä tai komission aloitteesta antaa komitean käsiteltäväksi.

18 artikla

1. EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksen laatimiseksi hankintayksikkö tai sen edustaja teetättää EY-tarkastuksen tätä tarkoitusta varten valitsemallaan tarkastuselimellä.

2. Osajärjestelmän EY-tarkastuksesta vastaavan tarkastuselimen tehtävä alkaa suunnitteluvaiheessa ja jatkuu koko rakennusajan aina osajärjestelmän käyttöönottoa edeltävään luovutukseen saakka.

3. Tarkastuselin vastaa EY-tarkastusvakuutukseen liitettävien teknisten asiakirjojen laatimisesta. Näissä asiakirjoissa on oltava tarpeelliset osajärjestelmän ominaisuuksiin liittyvät asiakirjat sekä tarvittaessa kaikki asiakirjat, jotka osoittavat, että yhteentoimivuuden osatekijät ovat vaatimusten mukaisia. Niistä tulee myös käydä ilmi kaikki käyttöolosuhteisiin ja -rajoituksiin, huolto-ohjeisiin, jatkuvaan tai määräaikaiseen tarkkailuun sekä säätöihin ja huoltoon liittyvät tekijät.

19 artikla

1. Jos jäsenvaltio havaitsee, että EY:n tarkastusvakuutuksella ja teknisillä asiakirjoilla varustettu rakenteellinen osajärjestelmä ei kaikilta osin täytä tämän direktiivin säännöksiä eikä erityisesti olennaisia vaatimuksia, jäsenvaltio voi pyytää lisätarkastuksen suorittamista.

2. Pyynnön esittänyt jäsenvaltio ilmoittaa pyydetyistä lisätarkastuksista välittömästi komissiolle esittäen samalla pyynnön perustelut. Komissio käynnistää viipymättä komitean menettelyn.

V LUKU

Tarkastuselimet

20 artikla

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille elimet, joiden tehtävänä on panna toimeen 13 artiklan mukainen vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettely sekä 18 artiklassa tarkoitettu tarkastusmenettely, sekä kunkin elimen vastuualue.

Komissio antaa tarkastuselimille tunnistenumerot. Komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä luettelon näistä elimistä ja niiden tunnistenumeroista sekä niiden vastuualueista ja huolehtii tämän luettelon pitämisestä ajan tasalla.

2. Jäsenvaltioiden on arvioitava tarkastuselimet liitteessä VII annettuja arviointiperusteita soveltaen. Elinten, jotka vastaavat asiaa koskevien eurooppalaisten standardien mukaisia arviointiperusteita, katsotaan olevan edellä mainittujen perusteiden mukaisia.

3. Jäsenvaltion on peruttava hyväksyntä elimeltä, joka ei enää vastaa liitteessä VII annettuja arviointiperusteita. Jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

4. Jos jäsenvaltio tai komissio katsoo, että jonkin toisen jäsenvaltion hyväksymä tarkastuselin ei vastaa asianmukaisia perusteita, asia annetaan komitean käsiteltäväksi, ja se antaa asiasta lausuntonsa kolmen kuukauden kuluessa; komitean lausunnon perusteella komissio ilmoittaa kyseessä olevalle jäsenvaltiolle kaikki muutokset, jotka ovat välttämättömiä, jotta tarkastuselin voisi säilyttää sille myönnetyn aseman.

5. Tarkastuselinten toiminnan yhdenmukaistaminen toteutetaan tarvittaessa 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

VI LUKU

Komitea

21 artikla

1. Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan, jos ne ovat komitean lausunnon mukaisia.

Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden määräajassa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä, jollei neuvosto ole yksinkertaisella enemmistöllä hylännyt mainittuja toimenpiteitä.

3. Komitea voi käsitellä mitä tahansa Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuteen liittyvää kysymystä.

4. Komitea voi tarvittaessa perustaa työryhmiä avustamaan itseään tehtäviensä suorittamisessa, erityisesti tarkastuselinten työn yhdenmukaistamisessa.

5. Komitea muodostetaan heti tämän direktiivin tultua voimaan.

VII LUKU

Loppumääräykset

22 artikla

Kaikki tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tehdyt päätökset osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arvioinnista, Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän osajärjestelmien tarkastamisesta sekä 11, 12, 17 ja 19 artiklan mukaisesti tehdyt päätökset on perusteltava yksityiskohtaisesti. Päätöksestä ilmoitetaan asianomaiselle mahdollisimman pian, ja hänelle ilmoitetaan lisäksi kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevan lainsäädännön tarjoamat muutoksenhakumenettelyt sekä muutoksenhaun määräajat.

23 artikla

1. Jäsenvaltioiden on muutettava ja säädettävä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä siten, että ne sallivat yhteentoimivuuden osatekijöiden käytön ja tämän direktiivin mukaisten osajärjestelmien käyttöönoton ja käytön viimeistään 30 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta. Jäsenvaltioiden on välittömästi ilmoitettava näistä muutoksista komissiolle.

2. Kun jäsenvaltiot hyväksyvät 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä, niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä kyseinen viittaus kyseisten säännösten virallisen julkaisun yhteydessä. Jäsenvaltioiden on annettava yksityiskohtaiset säännöt siitä, miten viittaukset tehdään.

24 artikla

Komission on annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka toinen vuosi kertomus Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden alalla tapahtuneesta edistymisestä.

25 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenäensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

26 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 1996.

Neuvoston puolesta

I. YATES

Puheenjohtaja

(1) EYVL N:o C 134, 17.5.1994, s. 6

(2) EYVL N:o C 397, 31.12.1994, s. 8

(3) EYVL N:o C 210, 14.8.1995, s. 38

(4) Euroopan parlamentin lausunto annettu 19 päivänä tammikuuta 1995 (EYVL N:o C 43, 20.2.1995, s. 60), neuvoston yhteinen kanta vahvistettu 8 päivänä joulukuuta 1995 (EYVL N:o C 356, 30.12.1995, s. 43) ja Euroopan parlamentin päätös tehty 16 päivänä huhtikuuta 1996 (EYVL N:o C 141, 13.5.1996, s. 48).

(5) EYVL N:o C 33, 8.2.1991, s. 1

(6) EYVL N:o L 237, 24.8.1991, s. 25

(7) EYVL N:o L 175, 5.7.1985, s. 40

(8) Urakkasopimusmenettelyjen yhteensovittamisesta vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja televiestinnän aloilla direktiivi (EYVL N:o L 199, 9.8.1993, s. 84), sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

(9) Neuvoston 22 päivänä heinäkuuta 1993 tekemä päätös teknistä yhdenmukaistamista koskevien direktiivien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen eri vaiheissa käytettäviksi tarkoitetuista moduuleista ja EY-merkinnän kiinnittämistä koskevista säännöistä ja käytöstä (EYVL N:o L 220, 30.8.1993, s. 23)

(10) EYVL N:o L 109, 26.4.1983, s. 8, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

LIITE I

EUROOPAN LAAJUINEN SUURTEN NOPEUKSIEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄ

1. Infrastruktuurit

a) Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän perusrakenteet ovat perustamissopimuksen 129 c artiklassa tarkoitettujen suuntaviivojen mukaisesti yksilöityjen Euroopan laajuisen liikenneverkon ratojen perusrakenteita,

- jotka on rakennettu tai rakennetaan erityisesti suuria nopeuksia varten,

- jotka on parannettu tai parannetaan erityisesti suuria nopeuksia varten.

Niihin voi kuulua lisä- ja liitosratoja, erityisesti uusien tai suurnopeusliikennettä varten parannettujen rataosuuksien liitoksia kaupunkien keskustoissa sijaitseviin rautatieasemiin, jolloin nopeuksissa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet.

b) Suurten nopeuksien ratoihin kuuluvat

- erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut tai rakennettavat radat, joilla voidaan ajaa yleensä vähintään 250 kilometrin tuntinopeudella,

- erityisesti suurnopeusjunia varten parannetut tai parannettavat radat, joilla voidaan ajaa noin 200 kilometrin tuntinopeudella,

- erityisesti suurnopeusjunia varten parannetut erityiset radat, joissa maasto, korkeuserot tai kaupunkiympäristö aiheuttavat hankaluuksia ja joilla nopeus on mukautettava tapauskohtaisesti.

2. Liikkuva kalusto

Kehittyneen teknologian suurnopeusjunat on suunniteltava siten, että voidaan taata turvallinen ja keskeytymätön liikenne

- vähintään 250 kilometrin tuntinopeudella erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetuilla tai rakennettavilla radoilla, joilla voidaan asianmukaisissa oloissa saavuttaa yli 300 kilometrin tuntinopeuksia,

- noin 200 kilometrin tuntinopeudella nykyisillä erityisesti parannetuilla tai parannettavilla radoilla,

- mahdollisimman suurella nopeudella muilla radoilla.

3. Infrastruktuurien ja liikkuvan kaluston yhteensopivuus

Suurnopeusjunapalvelut edellyttävät erittäin suurta yhtenäisyyttä infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston välillä. Tämä yhteensopivuus vaikuttaa olennaisesti suoritustasoon, turvallisuuteen sekä palvelujen laatuun ja kustannuksiin.

LIITE II

OSAJÄRJESTELMÄT

1. Tässä direktiivissä tarkoitetuissa kysymyksissä Euroopan laajuinen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmä voidaan jakaa osajärjestelmiin seuraavasti:

1.1 joko rakenteellisin perustein:

- infrastruktuurit

- energia

- liikenteen hallinta, ohjaus ja opasteet/merkinanto

- liikkuva kalusto

1.2 tai toiminnallisin perustein:

- huolto

- ympäristöasiat

- käyttötoiminta

- käyttäjät

2. Kunkin osajärjestelmän yhteentoimivuuteen liittyvät näkökohdat yksilöidään yhteiselle edustuselimelle annetuissa YTE:ien laatimista koskevissa toimeksiannoissa.

Edellä 6 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti toimeksiannoista päätetään komitean menettelyn mukaisesti.

Tarpeen vaatiessa yhteinen edustuselin täsmentää tehtävänmäärittelyissä yksilöidyt yhteentoimivuuteen liittyvät näkökohdat 5 artiklan 3 kohdan e alakohdan säännösten mukaisesti.

3. Edellä 5 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuina yhteentoimivuuden toteuttamiseksi olennaisina parametreinä pidetään seuraavia:

OLENNAISET PARAMETRIT

- infrastruktuurien vähimmäisulottuma

- kaltevuuden vähimmäissäde

- raideleveys

- rataan kohdistuvat enimmäisrasitukset

- laitureiden vähimmäispituus

- laitureiden korkeus

- syöttövirran jännite

- ajojohtojen muoto

- ERTMS:n (1) ominaisuudet

- pyörän akseliin kohdistuva rasitus

- junien enimmäispituus

- junien koko

- jarrujen vähimmäisominaisuudet

- liikkuvan kaluston sähköiset vähimmäisominaisuudet

- liikkuvan kaluston mekaaniset vähimmäisominaisuudet

- junien turvallisuuteen liittyvät käyttöominaisuudet

- ulkoiseen meluun liittyvät vähimmäisominaisuudet

- ulkoiseen värähtelyyn liittyvät vähimmäisominaisuudet

- ulkoisiin sähkömagneettisiin häiriöihin liittyvät vähimmäisominaisuudet

- sisämeluun liittyvät vähimmäisominaisuudet

- ilmastointiin liittyvät vähimmäisominaisuudet

- liikuntarajoitteisten kuljetukseen liittyvät ominaisuudet

(1) Euroopan rataliikenneohjausjärjestelmä

LIITE III

OLENNAISET VAATIMUKSET

1. Yleiset vaatimukset

1.1 Turvallisuus

1.1.1 Turvallisuuden kannalta olennaisten laitteiden, erityisesti junaliikenteessä käytettyjen laitteiden suunnittelun, rakentamisen tai valmistamisen sekä huollon ja valvonnan on taattava sellainen turvataso, joka vastaa verkolle vahvistettuja tavoitteita, myös määritellyissä vaaratilanteissa.

1.1.2 Pyörien ja kiskojen kosketuksessa vaikuttavien tekijöiden on oltava sellaisten junankulun vakavuusperusteiden mukaisia, että niillä taataan turvallinen liikenne sallitulla enimmäisnopeudella.

1.1.3 Käytettävien laitteiden on kestettävä käyttöaikanaan niille määritetyt tavanomaiset tai poikkeukselliset rasitukset. Niiden satunnaisista vioista turvallisuudelle aiheutuvat seuraukset on rajoitettava asianmukaisilla keinoilla.

1.1.4 Kiinteät laitteistot ja liikkuva kalusto on suunniteltava ja käytettävät materiaalit valittava siten, että tulipalon sattuessa voidaan rajoittaa tulen leviäminen, savunmuodostus ja niiden vaikutukset.

1.1.5 Laitteet, jotka on tarkoitettu matkustajien käytettäviksi, on suunniteltava siten, ettei heille muodostu vaaraa, jos he käyttävät näitä laitteita muutoin kuin ohjeissa tarkoitetulla tavalla.

1.1 Luotettavuus - käyttökunto

Junaliikenteen kiinteiden tai liikkuvien osatekijöiden seuranta ja huolto on järjestettävä ja toteutettava sekä niiden laajuus määritettävä siten, että ne toimivat asianmukaisesti säädetyissä oloissa.

1.3 Terveysnäkökohdat

1.3.1 Sellaisia materiaaleja, jotka voivat käyttötavastaan johtuen vaarantaa niiden kanssa kosketuksiin joutuvien ihmisten terveyden, ei saa käyttää junissa eikä rautateiden infrastruktuureissa.

1.3.2 Materiaalien ja niiden käytön on oltava sellaisia, että voidaan rajoittaa haitallisten ja vaarallisten savujen tai kaasujen muodostuminen, erityisesti tulipalossa.

1.4 Ympäristönsuojelu

1.4.1 Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän rakentamisen ja käytön ympäristövaikutukset on arvioitava ja otettava huomioon voimassaolevien yhteisön säännösten mukaisesti järjestelmää suunniteltaessa.

1.4.2 Junissa ja infrastruktuureissa käytettyjen materiaalien on oltava sellaisia, että voidaan välttää ympäristölle haitallisten tai vaarallisten savujen tai kaasujen muodostuminen, erityisesti tulipalossa.

1.4.3 Liikkuva kalusto ja sähkönottojärjestelmä on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne sopivat sähkömagneettisilta ominaisuuksiltaan yhteen sellaisten julkisten tai yksityisten laitteistojen, laitteiden ja verkkojen kanssa, joihin ne saattavat vaikuttaa.

1.5 Tekninen yhteensopivuus

Infrastruktuurien ja kiinteiden laitteistojen teknisten ominaisuuksien on sovittava yhteen keskenään sekä Euroopan laajuisessa suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä liikennöivien junien ominaisuuksien kanssa.

Jos näiden vaatimusten noudattaminen osoittautuu vaikeaksi tietyissä verkon osissa, voidaan turvautua väliaikaisiin ratkaisuihin, joiden on taattava yhteensopivuus tulevaisuudessa.

2. Kunkin osajärjestelmän erityisvaatimukset

2.1 Infrastruktuurit

2.1.1 Turvallisuus

On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin, jotta vältettäisiin asiaton pääsy suurten nopeuksien ratojen laitteistoihin.

On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin, jotta rajoitettaisiin ihmisten joutumista vaaraan, erityisesti suurnopeusjunien saapuessa asemalle ja lähtiessä sieltä.

Sellaiset infrastruktuurit, joihin yleisö pääsee, on suunniteltava ja toteutettava siten, että voidaan rajoittaa ihmisille koituvia turvariskejä (infrastruktuurien vakavuus, tulipalot, pääsy sinne, evakuointi ja laiturit).

On ryhdyttävä tarkoituksenmukaisiin toimiin pitkien tunnelien erityisten turvaolojen ottamiseksi huomioon.

2.2 Energia

2.2.1 Turvallisuus

Virransyöttölaitteiden toiminta ei saa vaarantaa suurnopeusjunien eikä ihmisten (matkustajat, käyttöhenkilökunta, ratavarren asukkaat, sivulliset) turvallisuutta.

2.2.2 Ympäristönsuojelu

Virransyöttölaitteiden toiminnan ympäristölle aiheuttaman häiriön on pysyteltävä määritellyissä rajoissa.

2.2.3 Tekninen yhteensopivuus

Euroopan laajuisessa suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä käytettävien sähköjärjestelmien on

- mahdollistettava se, että junat pystyvät määriteltyihin suorituksiin,

- sovittava yhteen juniin asennettujen sähkönottolaitteiden kanssa.

2.3 Liikenteen hallinta, ohjaus ja opasteet/merkinanto

2.3.1 Turvallisuus

Euroopan laajuisessa suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä käytettyjen hallinta- ja ohjauslaitteiden sekä opaste/merkinantolaitteiden ja niiden toiminnan on mahdollistettava verkolle asetettujen turvatavoitteiden mukainen liikenne.

2.3.2 Tekninen yhteensopivuus

Kaikki uudet yhteensopivien hallinta- ja ohjauslaitteiden ja liikenneopastejärjestelmien käyttöönoton jälkeen rakennetut suurten nopeuksien infrastruktuurit ja kaikki uusi liikkuva suurnopeuskalusto on mukautettava näiden järjestelmien käyttöön.

Junien ohjaamoihin asennettujen hallinta-, ohjaus- ja merkinantolaitteiden on oltava sellaisia, että niiden tavanomainen käyttö Euroopan laajuisessa suurten nopeuksien rautatiejärjestelmässä määritellyissä oloissa on mahdollista.

2.4 Liikkuva kalusto

2.4.1 Turvallisuus

Liikkuvan kaluston ja vaunujen välisten liitosten rakenteet on suunniteltava siten, että matkustaja- ja ohjaamotilat ovat suojattuja, jos junat törmäävät tai suistuvat raiteilta.

Sähkölaitteet eivät saa vaarantaa hallinta-, ohjaus- ja merkinantolaitteiden toimintavarmuutta.

Jarrutustekniikan ja -tehon on oltava yhteensopivia raiteiden, insinöörityön ja liikenneopastejärjestelmien kanssa.

On ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta ihmiset eivät pääse jännitteisiin laitteisiin eikä heille aiheudu sen takia vaaraa.

On oltava käytettävissä laitteita, joiden avulla matkustajat voivat ilmoittaa vaarasta kuljettajalle ja junahenkilökunta voi olla yhteydessä häneen.

Ovissa on oltava matkustajien turvallisuuden takaava sulkemis- ja avausjärjestelmä.

Hätäuloskäynnit on merkittävä.

On ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin suurten tunneleiden erityisten turvavaatimusten huomioon ottamiseksi.

Riittävän tehokas hätävalaistusjärjestelmä, jolla on riittävä oma tehonlähde, on junissa pakollinen.

Junissa on oltava kuulutusjärjestelmä, jonka avulla juna- ja ratapihahenkilökunta voivat välittää viestejä matkustajille.

2.4.2 Luotettavuus - käyttökunto

Tärkeimmät laitteet eli ajo-, veto- ja jarrutus- sekä hallinta- ja ohjauslaitteet on suunniteltava siten, että määritellyssä vaaratilanteessa juna voi jatkaa matkaa siten, että käyttöön jääville laitteille ei aiheudu vakavaa vaaraa.

2.4.3 Tekninen yhteensopivuus

Sähkölaitteiden on oltava yhteensopivia hallinta-, ohjaus- ja merkinantolaitteiden toiminnan kanssa.

Virranottolaitteiden on oltava sellaisia, että junat voivat kulkea Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän virransyöttöjärjestelmän avulla.

Liikkuvan kaluston on oltava sellaista, että se voi kulkea kaikilla rataosuuksilla, joilla sitä tullaan käyttämään.

2.5 Huolto

2.5.1 Terveysnäkökohdat

Huoltokeskuksissa käytettävät tekniset laitteet ja menetelmät eivät saa olla terveydelle haitallisia.

2.5.2 Ympäristönsuojelu

Huoltokeskuksissa käytettävät tekniset laitteet ja menetelmät eivät saa ylittää ympäristön kannalta hyväksyttäviä haittatasoja.

2.5.3 Tekninen yhteensopivuus

Suurnopeusjunia käsittelevien huoltolaitteiden on oltava sellaisia, että niillä voidaan suorittaa turva- ja siivoustyöt kaikissa junissa, joita varten ne on suunniteltu.

2.6 Ympäristö

2.6.1 Terveysnäkökohdat

Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän käytössä on noudatettava säädettyjä melutasoja.

2.6.2 Ympäristönsuojelu

Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän käyttö ei saa aiheuttaa maaperässä sen tasoista värähtelyä, että se häiritsee liikaa tavallisessa kunnossa olevaa infrastruktuuria, lähellä suoritettavia toimintoja ja radan ympäristöä.

2.7 Käyttö

2.7.1 Turvallisuusnäkökohdat

Verkoilla on oltava yhtenäiset käyttösäännöt ja kuljettajilla sekä junahenkilökunnalla on oltava riittävä pätevyys, jotta voidaan taata turvallinen kansainvälinen käyttö.

Huoltotoimien ja huoltovälin, huoltohenkilökunnan koulutuksen ja pätevyyden ja asianomaisten toimijoiden huoltokeskuksissa käyttöönottaman laadunvarmistusjärjestelmän on oltava sellaiset, että voidaan taata korkea turvataso.

2.7.2 Luotettavuus - käyttökunto

Huoltotoimien ja huoltovälin, huoltohenkilökunnan koulutuksen ja pätevyyden ja asianomaisten toiminnanharjoittajien huoltokeskuksissa käyttöönottaman laadunvarmistusjärjestelmän on oltava sellainen, että järjestelmälle voidaan taata korkea luotettavuus- ja käyttötaso.

2.7.3 Tekninen yhteensopivuus

Verkoilla on oltava yhtenäiset käyttösäännöt ja kuljettajien, junahenkilökunnan ja liikenteenohjaajien pätevyyden on oltava sellainen, että voidaan taata Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän tehokas käyttö.

LIITE IV

YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

EY-vakuutus - yhdenmukaisuudesta - käyttöönsoveltuvuudesta

1. Yhteentoimivuuden osatekijät

EY-vakuutusta sovelletaan edellä 3 artiklassa tarkoitettuihin yhteentoimivuuden osatekijöihin, jotka liittyvät Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuteen. Yhteentoimivuuden osatekijöitä voivat olla:

1.1 Tavanomaiset osatekijät

Osatekijät, jotka eivät koske erityisesti rautateitä ja joita voidaan käyttää sellaisenaan muilla aloilla.

1.2 Tavanomaiset osatekijät, joilla on erityisominaisuuksia

Osetekijät, jotka eivät sinänsä koske erityisesti rautateitä, mutta joilla on oltava erityistoimintoja rautateillä käytettäessä.

1.3 Erityistekijät

Osatekijät, jotka koskevat erityisesti rautateitä.

2. Soveltamisala

EY-vakuutus koskee

- jonkin tarkastuselimen (joidenkin tarkastuselinten) suorittamaa arviointia siitä, täyttääkö jokin yhteentoimivuuden osatekijä sellaisenaan, erillään arvioituna, niiden teknisten eritelmien vaatimukset, jotka sen on täytettävä,

- tai jonkin tarkastuselimen (joidenkin tarkastuselinten) suorittamaa arviointia/tarkastelua siitä, soveltuuko jokin yhteentoimivuuden osatekijä, arvioituna rautatiekäyttöä ja erityisesti liitäntöjä varten, tarkoitettuun käyttöönsä, erityisesti suhteessa toiminnallisiin teknisiin eritelmiin, jotka on tarkastettava.

Tarkastuselinten sekä suunnittelu- että tuotantovaiheessa käyttöönottamissa arviointimenettelyissä sovelletaan päätöksessä 93/465/ETY määriteltyjä moduuleita YTE:issä mainittujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

3. EY-vakuutuksen sisältö

Vaatimustenmukaisuutta tai käyttöönsoveltuvuutta koskeva EY-vakuutus ja siihen liittyvät asiakirjat on päivättävä ja allekirjoitettava.

Vakuutus on laadittava samalla kielellä kuin käyttöohjeet ja siinä on mainittava seuraavat asiat:

- viittaukset direktiiviin

- valmistajan tai sen yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (toiminimi ja täydellinen osoite, edustajan osalta myös valmistajan tai rakentajan toiminimi)

- yhteentoimivuuden osatekijän kuvaus (merkki, tyyppi tms.)

- vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutusmenettely (13 artikla)

- kaikki aiheelliset kuvaukset yhteentoimivuuden osatekijästä ja erityisesti käyttöolosuhteet

- vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusarviointiin osallistune(id)en tarkastuselimen (tarkastuselinten) nimi ja osoit(t)e(et) sekä tarkastustodistuksen päivämäärä ja tarvittaessa todistuksen voimassaoloaika ja -ehdot

- tarvittaessa viittaus eurooppalaisiin eritelmiin

- tilaaja, jolla on valtuudet antaa tehtävä valmistajalle tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneelle edustajalle.

LIITE V

OSAJÄRJESTELMÄT

EY-TARKASTUSVAKUUTUS

EY-tarkastusvakuutus ja siihen liittyvät asiakirjat on päivättävä ja allekirjoitettava.

Vakuutus on laadittava samalla kielellä kuin siihen liittyvät tekniset asiakirjat ja siinä on mainittava seuraavat asiat:

- viittaukset direktiiviin

- hankintayksikön (tilaajan) tai sen yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite (toiminimi ja täydellinen osoite, edustajan osalta myös tilaajan toiminimi)

- lyhyt kuvaus osajärjestelmästä

- edellä 18 artiklassa tarkoitetun EY-tarkastuksen suorittaneen tarkastuselimen nimi ja osoite

- viittaukset teknisiin asiakirjoihin

- kaikki aiheelliset väliaikaiset tai lopulliset määräykset, joita osajärjestelmän on noudatettava, erityisesti tarpeen vaatiessa käyttörajoitukset tai -ehdot

- EY-vakuutuksen voimassaoloaika, jos vakuutus on väliaikainen

- allekirjoittajan henkilöllisyys.

LIITE VI

OSAJÄRJESTELMÄT

EY-TARKASTUS

1. EY-tarkastus on menettely, jolla tarkastuselin tilaajan tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan pyynnöstä tarkastaa ja todistaa, että osajärjestelmä

- on direktiivin säännösten mukainen

- on muiden perustamissopimuksen noudattamiseksi sovellettavien säännösten mukainen ja voidaan ottaa käyttöön.

2. Osajärjestelmän tarkastamisessa on seuraavat vaiheet:

- kokonaissuunnittelu

- osajärjestelmän rakentaminen, johon sisältyvät erityisesti rakennustyöt, osien kokoaminen, kokonaisuuden säätö

- valmiin osajärjestelmän testaaminen.

3. EY-tarkastuksesta vastaava tarkastuselin laatii vaatimustenmukaisuustodistuksen tilaajalle tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneelle edustajalle, joka puolestaan laatii EY-tarkastusvakuutuksen sen jäsenvaltion valvontaviranomaiselle, johon osajärjestelmä sijoitetaan ja/tai jossa sitä käytetään.

4. Tarkastusvakuutukseen liittyvät tekniset asiakirjat laaditaan seuraavasti:

- infrastruktuurit: rakennuttamissuunnitelmat, maaperä- ja raudoitustöiden vastaanottopöytäkirjat, selvitykset testauksista ja betonitöiden tarkastuksesta,

- muiden osajärjestelmien osalta toteuttamista vastaavat yleissuunnitelmat ja yksityiskohtaiset suunnitelmat, sähkö- ja hydrauliset kaaviot, ohjauspiirikaaviot, tieto- ja automaatiojärjestelmien kuvaus, toimintaa ja huoltoa koskevat huomiot jne.,

- luettelo 3 artiklassa tarkoitetuista osajärjestelmään sisältyvistä osista,

- jäljennökset vaatimustenmukaisuutta ja käyttöönsoveltuvuutta koskevista EY-vakuutuksista, jotka mainituilla osilla on oltava direktiivin 13 artiklan säännösten mukaisesti, ja tarvittaessa vastaavat laskelmat sekä tarkastuselinten yhteisten teknisten eritelmien perusteella tekemien testien ja tutkimusten selvitykset,

- EY-tarkastuksesta vastaavan tarkastuselimen todistus siitä, että hanke on tämän direktiivin säännösten mukainen, sekä vastaavat tarkastuselimen tarkastamat ja hyväksymät laskelmat; todistuksessa täsmennetään tarvittaessa töiden aikana esitetyt varaumat, joita ei ole peruttu, sekä kertomukset tarkastuselimen tehtävänsä aikana jäljempänä 5.3 ja 5.4 kohdan mukaisesti suorittamista tarkastuksista.

5. Valvonta

5.1 EY-valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että osajärjestelmän toteuttamisen aikana täytetään teknisissä asiakirjoissa määrätyt velvoitteet.

5.2 Hankkeen toteutuksen tarkastamisesta vastaavalla tarkastuselimellä on oltava aina vapaa pääsy työmaille, tehtaisiin ja verstaisiin, varasto- ja tarvittaessa esivalmistusalueille, testauslaitoksiin ja yleensä kaikkiin paikkoihin, joihin pääsyn se voisi katsoa tarpeelliseksi tehtävänsä suorittamisen kannalta. Tilaajan tai sen yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan on annettava tai toimitettava tarkastuselimelle kaikki tarvittavat asiakirjat ja erityisesti työsuunnitelmat ja osajärjestelmää koskevat tekniset asiakirjat.

5.3 Tarkastaakseen töiden toteutuksen tarkastuselimen on tehtävä ajoittain tarkastuksia varmistaakseen, että direktiivin säännöksiä noudatetaan, ja se antaa tällöin tarkastuskertomuksen toteutuksesta vastaaville ammatti-ihmisille. Tarkastuselin voi vaatia, että se kutsutaan seuraamaan tiettyjä rakennustyön vaiheita.

5.4 Lisäksi valvontaelin voi tehdä yllätystarkastuksia työmaalle tai tehtaisiin ja verstaisiin. Näiden käyntien yhteydessä se voi suorittaa täydellisiä tai osatarkastuksia. Se antaa selostuksen käynnistä ja tarvittaessa tarkastuskertomuksen toteutuksesta vastaaville ihmisille.

6. Edellä 4 kohdassa tarkoitettu asiakirjakokonaisuus on liitettävä osajärjestelmän tarkastuksesta vastaavan tarkastuselimen antamaan vaatimustenmukaisuustodistukseen ja toimitettava tilaajalle tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneelle asiamiehelle. Asiakirjat liitetään EY-tarkastusvakuutukseen, jonka tilaaja osoittaa asianomaisen jäsenvaltion asiasta vastaavalle viranomaiselle.

Tilaaja säilyttää yhden jäljennöksen asiakirjoista koko osajärjestelmän olemassaolon ajan. Se toimitetaan muille jäsenvaltioille, jos nämä pyytävat sitä.

7. Kunkin tarkastuselimen on julkaistava tietyin väliajoin aiheelliset tiedot, jotka koskevat

- vastaanotettuja EY-tarkastushakemuksia

- annettuja vaatimustenmukaisuustodistuksia

- hylättyjä vaatimustenmukaisuustodistuksia.

8. Asiakirjat ja EY-tarkastusmenettelyihin liittyvä kirjeenvaihto on laadittava jollakin sen jäsenvaltion virallisista kielistä, johon tilaaja tai tämän yhteisön alueella toimiva edustaja on sijoittautunut, tai jollakin edellisen hyväksymällä kielellä.

LIITE VII

VÄHIMMÄISPERUSTEET, JOTKA JÄSENVALTIOIDEN ON OTETTAVA HUOMIOON TARKASTUSELINTEN ILMOITTAMISESSA

1. Tarkastuselin, sen johtaja ja tarkastustoimista vastaava henkilökunta eivät voi olla mukana suoraan tai edustajien ominaisuudessa keskeisten osien tai osajärjestelmien suunnittelussa, valmistuksessa, rakentamisessa, pitämisessä kaupan tai huollossa, eivätkä niiden käytössä. Valmistaja tai rakentaja ja tarkastuselin voivat kuitenkin vaihtaa teknisiä tietoja.

2. Tarkastuselimen ja tarkastushenkilökunnan on suoritettava tarkastustoimet itsenäisesti ja ammattitaitoisesti, eivätkä mitkään, varsinkaan taloudelliset painostus- tai yllytystoimet saa vaikuttaa heidän arviointiinsa tai tarkastuksen tuloksiin, erityisesti jos niitä harjoittavat henkilöt tai henkilöryhmät, joiden etuihin tarkastustulokset vaikuttavat.

3. Tarkastuselimellä on oltava riittävästi henkilökuntaa ja valmiuksia voidakseen suorittaa asianmukaisesti tarkastuksiin liittyvät tekniset ja hallinnolliset tehtävät; sillä on myös oltava mahdollisuus saada käyttöönsä tarpeellista aineistoa poikkeuksellisiin tarkastuksiin.

4. Tarkastushenkilökunnalla on oltava

- hyvä tekninen ja ammatillinen koulutus,

- tarkastuksiin liittyvien määräysten tyydyttävä tuntemus ja riittävä kokemus niiden tekemisestä,

- tarvittava kyky sellaisten todistusten, päytäkirjojen ja kertomusten laatimiseen, joista käyvät ilmi tarkastusten tulokset.

5. Tarkastushenkilökunnan riippumattomuus on taattava. Tarkastajan palkka ei saa riippua hänen tekemiensä tarkastusten määrästä tai niiden tuloksista.

6. Tarkastuselimen on otettava vastuuvakuutus, jollei valtio vastaa siitä kansallisen lainsäädäntönsä perusteella tai jollei jäsenvaltio suorita itse näitä tarkastuksia.

7. Tarkastuselimen henkilökuntaa koskee vaitiolovelvollisuus kaiken sen suhteen, mitä he saavat tietoonsa suorittaessaan tehtäväänsä (paitsi sen valtion toimivaltaisiin viranomaisiin nähden, jossa he toimivat) tämän direktiivin tai sen täytäntöönpanemiseksi annetun sisäisen lainsäädännön muiden säännösten mukaisesti.