KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 8 päivänä toukokuuta 1996,

kosmeettisissa valmisteissa käytettyjen ainesosien luettelosta ja yhteisestä nimikkeistöstä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (96/335/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kosmeettisia valmisteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/768/ETY (), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 95/34/EY (), ja erityisesti sen 5 a artiklan ja 7 artiklan 2 kohdan,

on kuullut kosmetiikka-alan tiedekomiteaa,

sekä katsoo, että

kosmeettisissa valmisteissa käytettyjen ainesosien luettelon on sisällettävä hajusteita ja aromaattisia raaka-aineita koskeva osa sekä muita aineita koskeva osa,

tämän luettelon on sisällettävä jokaisen ainesosan tunnistetiedot, erityisesti kemialliset, INCI-(entinen CTFA), Ph. Eur.- (Euroopan farmakopea), INN- ja IUPAC -nimet, Einecs/Elincs-, CAS- ja Colour Index -numerot, direktiivin 76/768/ETY 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yleinen nimi sekä ainesosan tehtävät ja tarvittaessa mahdolliset käytön rajoitukset ja ehdot sekä varoitukset, jotka on painettava etikettiin,

sen lisäksi, että luettelo antaa tarpeellista tietoa kosmeettisissa valmisteissa käytetyistä ainesosista, luettelo on nähtävä myös direktiivin 76/768/ETY 6 artiklan 1 kohdassa säädetyn velvoitteen yhteydessä; kyseisessä kohdassa säädetään, että valmisteen tehtävä ja ainesosien luettelo on ilmoitettava valmisteessa ja/tai pakkauksessa markkinoille saatettujen kosmeettisten valmisteiden osalta 1 päivästä tammikuuta 1997 alkaen,

ehdotetun luettelon on oltava riittävän täydellinen, että se mahdollistaa ainesosien merkitsemisen kosmeettisten valmisteiden etiketteihin,

tämä luettelo on kuitenkin ainoastaan suuntaa-antava eikä muodosta kosmeettisissa valmisteissa sallittujen aineiden luetteloa,

se on määräajoin saatettava ajan tasalle,

tämä yhteinen nimikkeistö mahdollistaa sen, että kaikissa jäsenvaltioissa aineet voidaan tunnistaa samalla nimellä, siten että kuluttajat voivat helposti havaita ne aineet, joita heitä on neuvottu välttämään (esimerkiksi allergian vuoksi) riippumatta siitä, mistä he yhteisössä kosmeettisia valmisteita ostavat,

INCI (International Nomenclature Cosmetic Ingredient) -nimet täyttävät nämä edellytykset parhaiten, koska ne ovat suhteellisen yksinkertaisia ja lisäksi jo käytössä kansainvälisellä tasolla, ja

tässä päätöksessä määrätyt toimenpiteet ovat kosmeettisia valmisteita koskevien kaupan teknisten esteiden poistamiseksi annettujen direktiivien mukauttamista tekniikan kehitykseen käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Annetaan liitteessä esitetty kosmeettisissa valmisteissa käytettyjen ainesosien luettelo, joista ainesosista säädetään direktiivin 76/768/ETY 5 a artiklassa.

2 artikla

Luettelossa olevat INCI (International Nomenclature Cosmetic Ingredient) -nimet muodostavat yhteisen nimikkeistön direktiivin 76/768/ETY 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tehty Brysselissä 8 päivänä toukokuuta 1996.

Komission puolesta

Emma BONINO

Komission jäsen

() EYVL N:o L 262, 27.9.1976, s. 169

() EYVL N:o L 167, 18.7.1995, s. 19

LIITE

KOSMEETTISTEN AINEIDEN LUETTELO

YLEINEN JOHDANTO

1. Kosmeettisia valmisteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 76/768/ETY (jäljempänä "kosmetiikkadirektiivi") kuudennen kerran muuttamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa neuvoston direktiivissä 93/35/ETY () säädetään, että komissio noudattaen direktiivin 76/768/ETY 10 artiklassa tarkoitettua menettelyä, johon tekniikan kehitykseen mukauttamista käsittelevä komitea osallistuu, laatii luettelon kosmeettisissa valmisteissa käytetyistä ainesosista erityisesti kyseisen teollisuudenalan toimittaman tiedon perusteella. Luettelo on suuntaa-antava eikä muodosta sellaisten aineiden luetteloa, joiden käyttö on sallittua kosmeettisissa valmisteissa.

Luettelo on jaettava kahteen osaan, jotka käsittelevät

hajusteita ja aromaattisia raaka-aineita,

muita aineita.

Luettelon on sisällettävä aineen tunnistustiedot, lähinnä INCI- (ent. CFTA-), Ph. Eur.-, INN- ja IUPAC-nimet sekä kemialliset nimet, EINECS/ELINCS-, CAS- ja väri-indeksi (Colour Index) -numerot, muutetun direktiivin 76/768/ETY 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yleinen nimi sekä ainesosan tehtävät ja kaikki pakolliset rajoitukset, käyttöehdot ja varoitukset.

Sen lisäksi, että luettelo antaa tietoa niistä ainesosista, joita käytetään kosmeettisissa valmisteissa, joiden turvallisuus on taattava, luettelo on nähtävä myös uuden 6 artiklan 1 kohdassa (direktiivin 93/35/ETY 1 artiklan 7 kohta) säädetyn velvoitteen yhteydessä; kyseisessä kohdassa säädetään pakolliseksi ilmoittaa 1 päivään tammikuuta 1997 alkaen valmisteessa ja/tai pakkauksessa (luettelon osalta) valmisteen tehtävä sekä luettelo ainesosista markkinoille saatetuissa kosmeettisissa valmisteissa.

Direktiivissä 93/35/ETY säädetään myös, että jäsenvaltiot voivat vaatia ainesosien merkitsemistä sellaisella kielellä, jota kuluttaja helposti ymmärtää, ja tämän vuoksi komission on annettava yhteinen ainenimistö CATP-menettelyn mukaisesti (direktiivin 76/768/ETY 7 artiklan 2 kohtaa muuttavan direktiivin 93/35/ETY 1 artiklan 10 kohta).

Tämän yhteisen nimistön avulla aineet voidaan kaikissa jäsenvaltioissa tunnistaa yhdellä nimellä, minkä ansiosta kuluttajat voivat helposti havaita ne aineet, joita heitä on neuvottu välttämään (esimerkiksi allergioiden vuoksi), riippumatta siitä, missäpäin Euroopan unionia he kosmeettisia valmisteita ostavat.

Tehdyn komission päätöksen mukaisesti kaikki INCI-nimet muodostavat yhteisen nimistön.

2. Komission ehdottama luettelo sisältää direktiivissä 93/35/ETY säädetyt kaksi osaa eli

luettelon kosmeettisista ainesosista, jotka ovat muita kuin hajusteita ja aromaattisia raaka-aineita (osa I),

ja

luettelon hajusteista ja aromaattisista raaka-aineista (osa II).

Ehdotettu luettelo on paras, mitä voitiin saada aikaan direktiivin 93/35/ETY asettamissa erittäin lyhyissä aikarajoissa. Tavoitteena oli, että se olisi tarpeeksi kattava, jotta kosmeettiset valmisteet voidaan merkitä, sekä myös mahdollisimman virheetön ja yksityiskohtainen.

Direktiivin 93/35/ETY 1 artiklan 4 kohdan 3 alakohdassa kuitenkin säädetään, että luettelo on määräajoin saatettava ajan tasalle.

OSA I

MUUT KOSMEETTISET AINESOSAT KUIN HAJUSTEET JA AROMAATTISET RAAKA-AINEET

Johdanto

Tämä luettelo on laadittu erityisesti niiden tietojen perusteella, jotka Euroopan kosmetiikkateollisuutta edustava Euroopan kosmetiikka- ja hajuvesivalmisteiden yhdistys (European Cosmetic Toiletry and Perfumery Association) (COLIPA) on toimittanut.

Luettelo käsittää kaikki kosmetiikkadirektiivin 5 a artiklassa esitetyt kosmeettisten ainesosien tunnistusta, tavallista tehtävää (-iä) sekä niiden rajoituksia koskevat seikat. Ainesosat on lueteltu aakkosjärjestyksessä INCI-nimien mukaan, jotka muodostavat yhteisen nimistön merkitsemistä varten kaikkialla Euroopan unionissa.

Mukana ovat seuraavat kentät:

>TAULUKON PAIKKA>

Luetellut tehtävät määritellään seuraavasti:

ABSORBENTIT

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin vesi- ja/tai öljyliukoisten liuenneiden tai hienojakoisten dispergoituneiden aineiden imemiseksi.

ANTIOKSIDANTIT

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin estämään hapen edistämät reaktiot, millä siten vältetään hapettuminen ja härskiintyminen.

ANTIPERSPIRANTTIAINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin hikoilun vähentämiseksi.

ANTISTAATIT

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin staattisen sähkön vähentämiseksi pinnan sähkövarausta neutraloimalla.

BIOLOGISET LISÄAINEET

Biologista alkuperää olevat aineet, joita lisätään kosmeettisiin tuotteisiin erityisten valmisteominaisuuksien aikaansaamiseksi.

DENATUROIMISAINEET

Aineet, joita lisätään lähinnä etyylialkoholia sisältäviin kosmeettisiin valmisteisiin niiden tekemiseksi pahanmakuisiksi.

DEODOROIVAT AINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin vähentämään tai peittämään epämiellyttäviä kehon hajuja.

EMULGOIVAT AINEET

Pinta-aktiiviset aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin edistämään sekoittumattomien nesteiden hienojakoisten seosten muodostumista.

EMULSION STABILISAATTORIT

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin helpottamaan emulgointiprosessia ja parantamaan valmisteen pysyvyyttä sekä pidentämään varastointi-ikää.

HANKAAVAT AINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin joko aineiden poistamiseksi kehon eri pinnoilta tai mekaanisen hampaiden puhdistamisen helpottamiseksi tai kiillon parantamiseksi.

HAPETTAVAT AINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin muuttamaan toisen aineen kemiallista luonnetta happea lisäämällä.

HILSEENESTOAINEET

Aineet, joita lisätään hiustenhoitotuotteisiin hilseen hillitsemiseksi.

HIUSVÄRIT

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin hiusten värjäämiseksi.

IHOKARVOJEN POISTOAINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin poistamaan epämieluisat kehon karvat.

KALVONMUODOSTAJAT

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin tuottamaan jatkuva kalvo iholle, hiuksiin tai kynsiin niitä käytettäessä.

KASVIPERÄISET AINEET

Kasveista lähinnä fysikaalisin keinoin johdetut aineet, joita lisätään kosmeettisiin tuotteisiin erityisten valmisteominaisuuksien aikaansaamiseksi.

KELATOIVAT AINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin reagoimaan ja muodostamaan komplekseja metalli-ionien kanssa, jotka voisivat vaikuttaa kosmeettisten aineiden pysyvyyteen ja/tai ulkonäköön.

KORROOSIONESTOAINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin pakkauksen syöpymisen välttämiseksi.

KOSMEETTISET VÄRIAINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin antamaan väriä kosmeettiselle tuotteelle ja/tai levittämään väriä iholle ja/tai sen jatkeisiin. Kaikki luetellut värit ovat väriaineiden positiivisessa luettelossa (kosmetiikkadirektiivin liite IV).

KOSTEUTTAVAT AINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin pitämään ja säilyttämään kosteutta.

LISÄAINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin usein suhteellisen pieninä määrinä haluttujen ominaisuuksien saamiseksi tai lisäämiseksi tai epämieluisten ominaisuuksien poistamiseksi (tai vähentämiseksi mahdollisimman vähäisiksi).

LIUOTTIMET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin muiden aineosien liuottamiseksi.

MIKROBIENESTOAINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin vähentämään mikro-organismien toimintaa iholla tai kehossa.

OPALISOIVAT AINEET

Aineet, joita lisätään läpinäkyviin tai läpikuultaviin kosmeettisiin valmisteisiin, jotta ne eivät läpäisisi näkyvää valoa ja sitä aallonpituudeltaan lähellä olevaa säteilyä.

PEHMITTÄVÄT AINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin ihon pehmentämiseksi ja tasoittamiseksi.

PELKISTÄVÄT AINEET

Kosmeettisiin valmisteisiin lisätyt aineet, jotka vetyä lisäämällä tai happea poistamalla muuttavat toisen aineen kemiallista luonnetta.

PINTA-AKTIIVISET AINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin alentamaan pintajännitystä sekä auttamaan kosmeettisen valmisteen tasaista levittymistä käytössä.

PONNEAINEET

Kosmeettisiin valmisteisiin paineen alaisena lisätyt kaasumaiset aineet, jotka ovat paineenkestävissä säiliöissä vapauttaen säiliön sisältöä ulos, kun painetta vähennetään.

PUSKUROIVAT AINEET

Aineet, joita lisätään kemiallisiin valmisteisiin niiden pH:n säätämiseksi tai vakiinnuttamiseksi.

SIDEAINEET

Aineet, joita lisätään kiinteisiin kosmeettisiin seoksiin koossapysyvyyden aikaansaamiseksi.

SUUNHOITOAINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin tuotteisiin suuontelon hoitamiseksi.

SÄILÖNTÄAINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin ensisijaisesti mikro-organismien kehittymisen estämiseksi niissä.

UV-ABSORBOIVAT AINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin erityisesti suodattamaan tiettyjä UV-säteitä ihon tai valmisteiden suojaamiseksi näiden säteiden tietyiltä haitallisilta vaikutuksilta. Ihon suojaamiseksi näiltä vaikutuksilta ainoastaan niiden aineiden käyttö on sallittua, jotka on lueteltu kosmetiikkadirektiivin liitteessä VII.

VAAHDONESTOAINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin joko poistamaan vaahtoamista valmistuksen aikana tai vähentämään valmiiden tuotteiden taipumusta kehittää vaahtoa.

VALKAISUAINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin tuotteisiin vaalentamaan hiusten tai ihon sävyä.

VISKOSITEETINSÄÄTÖAINEET

Aineet, joita lisätään kosmeettisiin valmisteisiin valmiin tuotteen viskositeetin lisäämiseksi tai vähentämiseksi.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

OSA II

HAJUSTEET JA AROMAATTISET RAAKA-AINEET

1. Johdanto

Nämä luettelot edustavat hajuvesivalmisteissa ja tuoksuvissa aineyhdistelmissä käytettyjä perusaineita. Luettelot on laadittu lähinnä EFFA:n (Euroopan aromi- ja hajusteaineyhdistys, European Flavour and Fragrance Association) tuottamien tietojen perusteella. Ne muodostavat hajusteainesosien luettelon.

2. Hajusteainesosien tunnistaminen

Hajusteainesosat eivät tarvitse yhteistä nimistöä, koska hajusteet tai niiden ainesosat (tuoksuvat ja aromaattiset koostumukset sekä niiden raaka-aineet) on osoitettava merkinnöissä käyttämällä sanoja "hajuste" tai "aromi" (kosmetiikkadirektiivin 6 artiklan 1 kohdan g alakohta). Tämän vuoksi näiden aineiden tunnistustieto muodostuu kemiallisesta nimestä, joka esittää ainesosat mahdollisimman selkeästi. Tällainen järjestelmä on jo olemassa yhteisön säännöstössä eli EINECS-luettelo (Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelo) (Euroopan yhteisöjen virallinen lehti N:o C 146 A, 15.6.1990) ja ELINCS (Euroopassa ilmoitettujen kemiallisten aineiden luettelo), jonka tuorein toisinto on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä N:o C 361 17 päivänä joulukuuta 1994. Nämä julkaisut sisältävät pääasiallisesti tiedot, joita tarvitaan kuvaamaan kemiallinen aine yksiselitteisesti, eli kemiallinen nimi, CAS-numero ja EINECS-numero.

Nämä luettelot sisältävät myös aineita, joiden rakenne on tuntematon, joiden koostumus vaihtelee tai jotka ovat biologista alkuperää (niin sanotut UVCB-aineet). Tämän vuoksi hajusteainesosien luettelo on laadittu EINECS-järjestelmän perusteella. Muita direktiivissä 93/35/ETY mainittuja tunnisteita (CTFA-nimi, Euroopan farmakopean nimi, Maailman terveysjärjestön tunnustamat nimet, väri-indeksi (Colour Index) -numero) ei voida käyttää. EINECS-tunniste sisältää IUPAC-tunnisteen.

Jos ainetta ei ole sisällytetty EINECS-järjestelmään, ainoastaan CAS-numero ja CAS-nimi mainitaan.

3. Hajusteainesosien tehtävä

Kaikkien tähän luetteloon sisällytettyjen aineiden tehtävä on hajustaa. Tietyillä aineilla voi kuitenkin olla useita tehtäviä.

Myös ne aineet, joita käytetään hajusteissa niiden seoksissa esiintyvien ominaisuuksien vuoksi (liuottimet, täyteaineet jne.), on sisällytetty luetteloon. Direktiivin mukaan näitä aineita voidaan pitää osana hajustetta eikä niitä tarvitse ilmoittaa kosmeettiseksi ainesosiksi, jos niitä ei käytetä suositeltuja määriä enempää (kosmetiikkadirektiivin 6 artiklan 1 kohdan g alakohta).

4. Hajusteainesosiin sovellettavat rajoitukset

Tietyn ainesosan käytön rajoitukset esitetään tarvittaessa. Nämä rajoitukset on ilmoitettu joko direktiivissä itsessään tai IFRA:n (Kansainvälinen hajusteaineyhdistys, International Fragrance Association) hyvän menettelytavan säännöissä. Nämä rajoitukset voivat olla joko määrällisiä rajoituksia (ilmaistu prosenttiosuutena valmiista tuotteesta tai pitoisuutena ihoon käytettäessä), tai ainesosan on täytettävä tietyt määräykset, tai sitä voidaan käyttää ainoastaan yhdessä tiettyjen määriteltyjen ainesosien kanssa.

Nämä aineet on merkitty luettelossa yhdellä tähdellä (IFRA:n rajoitukset) tai kahdella tähdellä (kosmetiikkadirektiivin rajoitukset).

5. Hajusteluettelo edustavana luettelona

On huomattava, että tietyn ainesosan, kuten geraniolin, eri ominaisuuksia ei mainita erikseen tässä luettelossa; sama koskee samaa kasvitieteellistä alkuperää olevien luonnontuotteiden eri ominaisuuksia. Brasiliasta, Floridasta, Kaliforniasta jne. tulevat konsentroidut tai muunlaiset appelsiiniöljyt ilmoitetaan kaikki samassa kohdassa eli "makeat appelsiiniuutteet", CAS 8028-48-6, EINECS 232-433-8. Tämä kohta määritellään seuraavasti: "Uuttuvat aineet ja niiden fysikaalisesti muunnetut johdannaiset kuten tinktuurat, jähmeät uutteet (concretes), vahaa poistamalla saadut nesteet (absolutes), eteeriset öljyt, oleohartsit, terpeenit, terpeenittömät jakeet, tisleet, jäännökset jne., joita saadaan seuraavista: Citrus sinensis, Rutaceae.".

Luettelo ei sisällä myöskään niitä ainesosia, joiden kemiallinen koostumus on salainen ja joka on hajusteiden valmistajan henkistä omaisuutta. Näitä aineita ei myydä sellaisenaan, vaan niitä käytetään ainoastaan hajustekoostumuksissa yleensä vähäisinä pitoisuuksina antamaan hajusteille tietty luonne ja/tai ainutlaatuisuus.

>TAULUKON PAIKKA>

NIMISTÖN MERKINTÄTAVAT

INCI-nimien laatimiseksi käytetyt merkintätavat ovat seuraavat:

1. Käytön ja selvyyden helpottamiseksi INCI-nimet on annettu siten, että ne edellyttävät vain vähimmäismäärän välimerkkejä ja isoja kirjaimia.

2. Aina kun uutta nimikkeistöä on sovellettu, on yritetty käyttää lyhintä näiden sääntöjen mukaista nimeä.

3. Yksinkertaisia kemiallisia nimiä käytetään aina, kun se on mahdollista.

4. Hyväksyttyjä kemiallisia lyhenteitä käytetään tarvittaessa. Luettelossa käytetyt lyhenteet on koottu sivu 684.

5. Perinteiset kantasanat säilytetään eri muotojen yhdistämiseksi silloin, kun ne ovat yhdenmukaisia muiden järjestelmien kanssa.

6. Lyhenteitä käytetään tarvittaessa yksinkertaistamaan monimutkaisten aineosien ryhmänimistöä.

7. Yhdisteet, jotka ovat samankaltaisia tunnetuista lähteistä kuvattujen aineiden kanssa tai jotka liittyvät niihin, nimetään, aina kun mahdollista, luetteloituja nimiä vastaavasti.

8. Yksisubstituoidut johdannaiset eivät tavallisesti sisällä etuliitettä "mono". Tätä termiä käytetään ainoastaan epäselvyyksien välttämiseksi. Sopivan etuliitteen puuttuminen viittaa käsitteeseen "mono", esim. glyseryylistearaatti.

9. Termiä "glyseridi" on käytetty kuvaamaan monoglyseridiä. Mono-, di- ja triglyseridien seoksiin viitataan ilmaisulla "glyseridit". Triglyseridit osoitetaan määrätyllä nimistöllä, esim. tristeariini.

10. Monisubstituointi kuvataan yleensä sopivalla etuliitteellä kuten "di-", "tri-" tai "tetra-", esim. glyseryylidistearaatti.

11. Muiden aineosien kuin väriaineiden nimet, jotka sisältävät päätenumeroita, on yleensä liitetty yhdysmerkillä. Yhdysmerkillä merkittyjen aineiden johdannaisilla alkuperäinen yhdysmerkki säilyy.

12. Hydrataatiotiloja ei tavallisesti ilmaista.

13. Suoraketjuiset alkyyliryhmät kuvataan niiden yleisten kantanimien mukaisesti.

14. Aineet, jotka sisältävät hiiliketjupituudeltaan yhtä pitkien jakeiden seoksia, nimetään sopivan, yleisesti rasvoille käytetyn kantatermin mukaisesti. Aineet, jotka sisältävät hiiliketjupituudeltaan sekä yhtä pitkiä että erimittaisia jakeita, merkitään vaihtoehtoisen nimistön mukaisesti.

15. Haaraketjuisia alkyyliryhmiä kuvataan tavallisesti etuliitteellä "iso", jota seuraa tähän verrattavissa olevan suoraketjuisen ryhmän yleinen kantanimi (esim. isostearyylialkoholi, isosetyylialkoholi). Suurin poikkeus tästä säännöstä on Guerbet-alkoholien nimistö. Nämä aineet nimetään kemiallisesti (esim. oktyylidodekanoli, dekyylitetradekanoli) "2etyyliheksyyliä" lukuun ottamatta. "2-etyyliheksyyliä" edustaa termi "oktyyli" sen laajalle levinneestä käytöstä johtuen (esim. dioktyylinatriumsulfosukkinaatti, oktyylimyristaatti). Tämän vuoksi 2-etyyliheksaanihapon esterit tai muut johdannaiset nimetään myös oktaanihappo-johdannaisiksi (esim. isodekyylioktanoaatti). Suoraketjuiset kahdeksan hiilen ryhmät nimetään tavallisesti sopivan kapryylihaposta johdetun kantasanan avulla. (Katso myös 16 ja 17 sääntö).

16. Seuraava taulukko selventää kaproni-, kapryyli- ja kapriinihappo-johdannaisten nimistöä.

>TAULUKON PAIKKA>

17. Seuraava taulukko kuvaa suoraketjuisiin happoihin ja alkoholeihin sovellettavaa nimistöä. Haaraketjuisille hapoille ja alkoholeille käytetään tässä taulukossa käytettyjä nimiä, joita edeltää termi "iso" (esim. isosteariinihappo). Guerbet-alkoholit ilmaistaan kuitenkin erityisillä nimillä (esim. oktyylidodekanoli). (Katso myös 15 sääntö).

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

18. Samankaltaisten aineiden seoksista koostuvien aineosien nimistö (esim. rasvahapot, rasva-alkoholit) määräytyy hankitussa muodossaan olevan raaka-aineen kemiallisen olemuksen perusteella. Seokset, jotka heijastavat rakenneosien alkuperäistä jakautumista niiden luonnollisesta lähteestä johtuen (esim. kookospähkinä), nimetään lähdettä merkitsevää kantasanaa käyttäen (esim. kookospähkinäalkoholi). Jos alkuperäistä luonnollista jakautumaa on merkittävästi vähennetty tai kasvatettu, seos nimetään vallitsevan rakenneosan perusteella.

19. Lanoliinijohdannaisten nimet sisältävät tavallisesti kantasanan "lan.".

20. Alkanoliamidit nimetään määrätyn alkyyliamidikannan ja sopivan lyhenteen, esim. "MEA", "DEA" mukaisesti näiden nimitysten laajalle levinneen käytön vuoksi.

21. Termi dimetyyli jätetään pois, ja sen oletetaan olevan kaikissa alkyylidimetyyliamiinioksidi-nimissä (esim. stearamiinioksidi). Tertiääriset amiinioksidit, joilla on erilaisia substituenttiryhmiä, nimetään täydellisinä (esim. dihydroksietyylistearamiinioksidi).

22. Kvaternaarisilla ammoniumsuoloilla on tavallisesti loppuliite "-ium" kationin kantasanassa. Termi "monium" kuvaa monometyyli-substituoitua kvaternaarista typpeä; "dimonium" kuvaa dimetyyli-substituoitua kvaternaarista typpeä; "trimonium" kuvaa trimetyyli-substituoitua kvaternaarista typpeä.

23. Termejä kvaternium/polykvaternium käytetään kuvaamaan monimutkaisia kvaternaarisia ammoniumsuoloja, joilla ei ole yleistä nimeä tai joita ei voida nimetä yhdenmukaisesti laadittujen nimien kanssa (esim. kvaternium-82, polykvaternium-20).

24. Termiä "amfo" on käytetty yhdistävänä terminä imidatsoliini-tyyppisten amfoteeristen pinta-aktiivisten aineiden nimistössä. Näitä yhdisteitä nimettäessä tämä runko yhdistetään sopiviin substituenttiryhmittymien kantanimiin (esim. natriumkookosamfoasetaatti).

25. Yleisiä rasvojen kantatermejä käytetään ilmaisemaan alkyyli-imidatsoliiniyhdisteiden alkyyliosuus (esim. lauryylihydroksietyyli-imidatsoliini), vaikka yhdestä rasvaradikaalin hiiliatomista tulee heterosyklisen renkaan jäsen tätä ainetta valmistettaessa.

26. Biologiset aineet nimetään määrätyin termein (esim. hyaluronihappo), kun aine on eristetty, puhdistettu ja tunnistettu kemiallisesti. Biologisille aineille (esim. glykosaminoglykaanit tai pernauute) käytetään vaihtoehtoista nimistöä aineiden nimeämiseksi niiden käsittelyasteen mukaisesti.

27. Kosmeettisilla väriaineilla on INCI-nimet kosmetiikkadirektiivin 76/768/ETY liitteessä IV käytetyn nimistön mukaisesti.

28. Hiusvärien aineosat nimetään kemiallisen rakenteen mukaisesti. Jos kemialliset nimet ovat hyvin monimutkaisia, käytetään väri-numeroyhdistelmää varustettuna kirjainetuliitteellä "HC".

29. Denaturoidut alkoholit ilmaistaan INCI-nimellä "alkoholi denat.". Alkoholi denat. on etyylialkoholi, joka on denaturoitu yhdellä tai useammalla denaturoimisaineella kunkin Euroopan unionin jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

30. Kasveista johdetut aineet tunnetaan kasviperäisinä aineina (botanicals). Niiden INCI-nimet perustuvat kansainväliseen Linnén luokittelujärjestelmän suku- ja lajinimistöön. Kasviperäisten aineiden kemialliset johdannaiset noudattavat kemikaalien nimistösääntöjä.

31. Nimi-numeroyhdistelmiä käytetään INCI-niminä kosmeettisille aineosille ainoastaan silloin, kun aineosien monimutkaisuus ja/tai samankaltaisuus estävät ymmärrettävän nimistön esittämisen muilla keinoin. Aina kun vapaavalintaisia numeroita käytetään, näitä numeroita edeltää aineen rakenteesta tai koostumuksesta kertovat nimet. Jokainen nimi-numeroyhdistelmä edustaa määrättyä luettelossa esitettyä aineosaa. Seuraavia nimi-numerosarjayhdistelmiä on käytetty:

a) Bentsofenoni

Tätä termiä käytetään kaikille bentsofenoni-johdannaisille (esim. bentsofenoni-2).

b) HC Väri

Katso 28 sääntö.

c) Kvaternium/polykvaternium

Katso 23 sääntö.

d) Hydrofluorihiili/hydrokloorifluorihiili

Näitä termejä on käytetty hydrohalohiili-aerosoliponnekaasuille (esim. hydrofluorihiili 152a, hydrokloorifluorihiili 142b).

e) Polysilikoni

Tätä termiä käytetään kuvaamaan monimutkaisia silikonipolymeerejä, joita ei voida nimetä yleisin nimin tai silikoniyhdisteille laadittujen merkintätapojen mukaisesti (esim. polysilikoni-1).

32. Kompaundoidut seokset, jotka on tehty useita aineita yhdistämällä, nimetään luettelemalla kukin esiintyvä aineosa vallitsevuudeltaan laskevassa järjestyksessä.

33. Uutteiden INCI-nimet edustavat "uutettua ainetta", eivätkä ne sisällä viitettä uuttoliuottimiin ja/tai muihin laimentimiin, joita näissä aineissa voi esiintyä.

34. Kaupallisten raaka-aineiden, kuten pinta-aktiivisten aineiden, polymeerien ja hartsien, sisältämät liuottimet ja/tai laimentimet, eivät tavallisesti kuulu osana INCI-nimeen.

35. Alkoksyloidut aineet on nimetty sisällyttämällä alkoksylointitaso keskimääräisenä etyleenioksidin ja/tai propyleenioksidin moolimääränä.

Etoksylaatit, jotka yleensä ilmaistaan likimääräisen moolimassan avulla, muutetaan moolimääriksi seuraavan taulukon avulla:

>TAULUKON PAIKKA>

Etoksyloitujen yhdisteiden vaihtoehtoisiin kemiallisiin nimiin sisältyvät numeeriset arvot kuvaavat etoksyloinnin keskimääräistä moolimäärää, kun ne on esitetty sulkeissa, esim. polyetyleeniglykoli (20 000).

Ilman sulkumerkintää numeerinen arvo tarkoittaa moolimassaa, esim. polyetyleeniglykoli 20 000.

36. Etoksyloidut alkoholit nimetään täydentämällä tavanomainen alkoholin kantanimi termillä "et", jota seuraa etyleenioksidin keskimääräinen moolimäärä.

37. Kaikkien muiden sellaisten etoksyloitujen yhdisteiden polyetyleeniglykolijaetta, joita ei nimetä 6 tai 36 säännön mukaisesti, seuraa etyleenioksidin keskimääräinen moolimäärä.

38. Termiä "paret" käytetään etoksyloiduille parafiinialkoholeille, jotka sisältävät hiiliketjupituudeltaan sekä yhtä pitkiä että erimittaisia jakeita.

39. Termiä "akrylaatit" käytetään kuvaamaan lineaarisia, silloittumattomia kopolymeerejä, jotka sisältävät akryylihapon, metakryylihapon ja niiden yksinkertaisten estereiden yhdistelmiä. Vastaavasti termiä "krotonaatti/krotonaatit" käytetään kuvaamaan kopolymeerejä, jotka sisältävät krotonihapon ja sen yksinkertaisten estereiden yhdistelmiä.

40. Nimeä "karbomeeri" käytetään kuvaamaan akryylihapon moolimassaltaan suuria, silloittuneita homopolymeerejä. Silloiteaine/aineet on löydettävissä aineosan tutkimusmääritelmästä. (Katso myös 41 sääntö).

41. Termiä "siltapolymeeri" käytetään kuvaamaan silloittuneita polymeerejä karbomeeriä lukuun ottamatta. (Katso myös 40 sääntö).

LYHENTEET

Seuraavia lyhenteitä käytetään sellaisenaan tai yhdistävinä muotoina luettelossa esiintyvien kosmeettisten aineosien nimeämiseksi:

>TAULUKON PAIKKA>

() EYVL N:o L 151, 23.6.1993, s. 32.