KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1091/94,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 1994,

yhteisön metsien suojelusta ilmansaasteilta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3528/86 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön metsien suojelusta ilmansaasteilta 17 päivänä marraskuuta 1986 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3528/86(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2157/92(2), ja erityisesti sen 3 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan metsien suojelun ensimmäisen ministerikokouksen päätöslauselman n:o 1(3) ja sen seurannan,

sekä katsoo, että

asetuksen (ETY) N:o 3528/86 2 artiklan 1 kohdan kolmannen ja neljännen luetelmakohdan mukaisesti yhteisön toiminnan tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita:

- toteuttamaan metsäekosysteemien jatkuvaa intensiiviseurantaa,

- perustamaan tai täydentämään yhteensovitetulla ja yhdenmukaisella tavalla tämän jatkuvan intensiiviseurannan edellyttämä pysyvien koealojen verkko,

asetuksen (ETY) N:o 3528/86 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle koealaverkosta sekä jatkuvan intensiiviseurannan koealaverkosta kerätyt tiedot,

koealaverkko perustetaan yksityiskohtaisten tietojen keräämiseksi yhteisön metsäekosysteemien kehityksestä; tämä lähestymistapa mahdollistaa vastaavuussuhteiden luomisen ympäristötekijöiden vaihtelun, erityisesti ilman pilaantumisen, ja metsäekosysteemien reaktioiden välille; näin saadut tiedot mahdollistavat komission asetuksessa (ETY) N:o 1696/87(4), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 836/94(5), tarkoitetussa systemaattisessa koealaverkossa tehtyjen havaintojen paremman tulkinnan,

asetuksen (ETY) N:o 3528/86 nojalla esitetyissä tukihakemuksissa mainitun asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun jatkuvan intensiiviseurannan toteuttamiseksi on oltava kaikki tarvittavat tiedot kyseisten toimenpiteiden tarkastelemiseksi mainitussa asetuksessa määriteltyjen tavoitteiden ja vaatimusten perusteella; nämä tiedot on esitettävä standardoidussa muodossa hakemusten käsittelyn ja vertailun helpottamiseksi, ja

tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän metsäkomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1 Jäsenvaltioiden on perustettava pysyvien koealojen verkko. Koealojen valinta on vietävä päätökseen 30 päivään kesäkuuta 1994 mennessä ja enemmän kuin 50 prosenttia koealoista on perustettava noudattaen yhteisiä menetelmiä pysyvien koealojen verkon perustamiseksi jatkuvaa intensiiviseurantaa varten (tämän asetuksen liite I). Jäsenvaltioiden on 15 päivään joulukuuta 1994 mennessä toimitettava komissiolle kaikkien koealojen osalta selonteko valintaperusteista ja täydellinen luettelo valituista koealoista, joka sisältää perustiedot, kuten sijainnin (pituusaste, leveysaste, korkeus merenpinnasta) ja puulajit, sekä yleiset tiedot kustakin liitteessä VII a eritellyn standardoidun kaavan mukaan perustetusta koealasta.

2 Pysyvillä koealoilla suoritetaan metsäekosysteemin jatkuvaa intensiiviseurantaa, johon kuuluu latvusten kunnon jatkuva inventointi, maaperän tilan kartoitus, lehtien ja neulasten kunnon inventointi sekä kasvumuutosten, laskeuman ja säätietojen mittaaminen objektiivisten näytteenottomenettelyiden ja vahvistettujen määritysmenetelmien perusteella.

3 Jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 1996 mennessä toimitettava komissiolle standardoidussa muodossa tiedot vuosina 1991 1996 suoritetun seurannan tuloksista kunkin koealan osalta sekä tulosten tulkinta liitteen VII mukaisesti.

4 Tämän asetuksen säännöksiä koskevat tekniset yksityiskohdat määritellään liitteissä III VI.

2 artikla

1 Yhteisön rahoitustukea koskevissa hakemuksissa:

- pysyvien koealojen verkon perustamiseksi tai laajentamiseksi jatkuvaa intensiiviseurantaa varten,

- latvusten kunnon inventoinnin toteuttamiseksi,

- maaperän tilan kartoituksen toteuttamiseksi,

- lehtien ja neulasten kunnon inventoinnin toteuttamiseksi,

- kasvun mittaamisen toteuttamiseksi,

- laskeumien mittaamisen toteuttamiseksi,

- ilmatieteellisten mittausten toteuttamiseksi,

asetuksen (ETY) N:o 3528/86 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti, on oltava tämän asetuksen liitteessä II mainitut tiedot ja asiakirjat.

Hakemukset on esitettävä kolmena kappaleena liitteen II määräysten mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on jätettävä hakemukset komissiolle kunkin vuoden 1 päivään marraskuuta mennessä seuraavaa vuotta varten.

2 Hakemuksia, jotka eivät täytä 1 kohdan vaatimuksia, ei oteta huomioon.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä huhtikuuta 1994.

Komission puolesta

René STEICHEN

Komission jäsen

(1) EYVL N:o L 326, 21.11.1986, s. 2

(2) EYVL N:o L 217, 31.7.1992, s. 1

(3) Joulukuu 1990, Strasbourg

(4) EYVL N:o L 161, 10.6.1987, s. 1

(5) EYVL N:o L 97, 15.4.1994, s. 4

LIITE I

YHTEISET MENETELMÄT PYSYVIEN KOEALOJEN VERKON PERUSTAMISEKSI JATKUVAA INTENSIIVISEURANTAA VARTEN [Asetuksen (ETY) N:o 3528/86, sellaisena kuin se on muutettuna, 2 artiklan 1 kohta]

I Yleistä

Asetuksen (ETY) N:o 3528/86, sellaisena kuin se on muutettuna, 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toiminnan tavoitteena on perustaa pysyvien koealojen verkko yhteisön jäsenvaltioissa ja kerätä tietoja jatkuvan intensiiviseurannan avulla.

Toiminnan tavoitteet ovat seuraavat:

- suorittaa metsäekosysteemien jatkuvaa intensiiviseurantaa ilman pilaantumiseen ja muiden metsän kuntoon vaikuttavien tekijöiden aiheuttamiin vahinkoihin liittyen,

- parantaa metsäekosysteemin muutosten ja siihen vaikuttavien tekijöiden, erityisesti ilman pilaantumisen, välisen syy-yhteyden ymmärtämistä keskittämällä yhteen paikkaan eri mittauksia sekä metsäekosysteemien ja niiden osien seurantaa,

- kerätä asiaa koskevia tietoja kehityksestä joukossa yhteisön metsäekosysteemejä.

II Pysyvien koealojen verkon perustaminen

II.1 Koealojen valinta

Jäsenvaltioiden on 30 päivään kesäkuuta 1994 mennessä valittava alueeltaan riittävän suuri määrä pysyviä koealoja. Koealojen enimmäismäärän ei periaatteessa pitäisi olla suurempi kuin 20 % kansallisten koealojen määrästä yhteisön ruutuverkossa, jonka ruutukoko on 16 × 16 kilometriä [asetus (ETY) N:o 1696/87]. Jäsenvaltioilla, joilla on rajoitettu määrä yhteisön koealaverkon koealoja, on lupa valita enemmän pysyviä koealoja sillä edellytyksellä, että määrä rajoitetaan 15 koealaan.

Koealojen valinta kuuluu jäsenvaltioiden päätäntävaltaan, joskin seuraavia valintaperusteita on noudatettava:

- koealat on sijoitettava siten, että tärkeimmät metsäpuulajit ja asianomaisen maan tyypillisimmät kasvupaikat ovat niissä edustettuina,

- koealan vähimmäiskoko on 0,25 hehtaaria vaakatasossa mitattuna,

- lähiympäristössä tapahtuvan toiminnan vaikutusten vähimmäistämiseksi koeala on ympäröitävä puskurivyöhykkeellä. Vyöhykkeen tosiasiallinen leveys riippuu metsän tyypistä ja iästä. Jos koeala ja sitä ympäröivä vyöhyke ovat yhtenevät koon ja puuston ikärakenteen osalta, puskurivyöhykkeen leveys voidaan rajoittaa 5 tai 10 metriin. Jos metsäala, jossa koeala sijaitsee, koostuu sekapuustosta, eri puulajeista tai ikärakenteista, puskurivyöhykettä laajennetaan enintään viisinkertaiseksi koealan metsikkökuvion mahdolliseen enimmäiskokoon nähden,

- koska koealoilla on voitava suorittaa pitkäaikaista seurantaa, niiden kulmat ja/tai rajat on tarpeen merkitä selvästi ja jokainen koealan koepuista on numeroitava pysyvästi,

- koealojen on oltava helppopääsyisiä kaikkina aikoina niin, ettei mikään rajoita niille pääsyä ja näytteenottoa,

- koealan metsänhoito ei saa poiketa puskurivyöhykkeen ja ympäröivän metsän käsittelystä (metsänhoitotoimenpiteiden on oltava vertailukelpoisia) ja seurannasta aiheutuvat häiriöt on rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi,

- tunnettujen paikallisten lähteiden aiheuttama suora pilaantuminen on estettävä. Koealat eivät saa sijaita maatilojen, pääteiden tai saastuttavien teollisuuslaitosten välittömässä läheisyydessä,

- koealalla tai sen läheisyydessä on oltava riittävä määrä puita näytteenottoa varten,

- koealan ja puskurivyöhykkeen on oltava mahdollisimman yhdenmukaiset erityisesti puulajien tai puulajisekoitusten, iän, koon, maannostyypin ja kaltevuuden osalta,

- koealojen on oltava riittävän kaukana metsänreunoista.

On suotavaa valita koealoja, jotka ovat viime vuosina olleet seurannan kohteena asetuksen (ETY) N:o 3528/86 tai muiden ohjelmien yhteydessä. Jos joudutaan lisäksi valitsemaan uusia koealoja, on suotavaa käyttää yhteisön 16 x 16 km:n ruutuverkon koealojen kanssa samanlaisia tai niiden lähellä sijaitsevia koealoja ja toimia niin, että koealat mahdollistavat muista lähteistä (esimerkiksi sääasemilta) tulevien tietojen käytön.

II.2 Koealojen perustaminen ja ominaisuudet

Jäsenvaltioiden on perustettava mieluiten kaikki, mutta vähintään 50 % pysyvistä koealoista 30 päivään kesäkuuta 1994 mennessä. Tietyissä tapauksissa voidaan sallia viimeisten koealojen tosiasiallisen perustamisen viivästyminen vuodella. Kustakin perustetusta koealasta on laadittava yksityiskohtainen kuvaus. Yleiset tiedot on määritettävä ja kirjattava 15 päivään joulukuuta 1994 mennessä. Koealan yksityiskohtainen kuvaus koostuu koealan tarkasta sijainnista, karttaluonnoksesta, josta näkyy koealan kulmien ja/tai rajojen pysyvät merkinnät, koealan puiden lukumäärästä sekä kaikista muista merkittävistä pysyvistä tekijöistä, jotka ovat koealalle ominaisia tai liittyvät siihen läheisesti (esimerkiksi sinne johtava tie tai joet). Tulevaisuudessa näytteenottopaikkojen (esimerkiksi näytteenottokuoppien) tarkka sijainti on myös merkittävä mainittuun karttaan.

II.3 Koeruutujen määrittely

Periaatteessa kaikki koealan puut ovat arvioinnissa käytettäviä koepuita (esimerkiksi latvusten inventointi, kasvun määrittäminen). Jos koealaan kuuluu paljon puita (kuten tiheissä metsiköissä), voidaan siitä rajata koeruutu näitä mittauksia varten. Koeruudun on koealan perustamishetkellä oltava riittävän suuri tuottaakseen luotettavia arvioita selvityksiä varten vähintään 20 vuoden ajan, tai mieluiten puuston koko eliniän ajan. Koeruudulla on seurannan ajan oltava käytettävissä vähintään 20 puuta.

II.4 Kutakin koealaa koskevat yleiset tiedot

Kunkin jatkuvaan intensiiviseurantaan kuuluvan pysyvän koealan osalta on sen perustamisen ja ensimmäisten selvitysten aikana koottava seuraavat yleiset tiedot.

>TAULUKON PAIKKA>

Jäsenvaltioiden on 15 päivään joulukuuta 1995 mennessä toimitettava komissiolle kunkin perustetun koealan osalta tiedot, jotka on koottu perustamisen aikana käyttäen tiedostoa (ks. liite VII a, lomake 1 a) ja kertomuksia (ks. liite VII a, lomake 1 b). Seurantavuosien aikana kerätyt tärkeät tiedot toimitetaan vuosittain käyttäen lomakkeita 1 a ja 1 b (liite VII). Muut tiedot annetaan tiedoksi viipymättä ensimmäisen asiaa koskevan selvityksen päätyttyä ja ne saatetaan tarvittaessa ajan tasalle.

II.5 Pysyvien koealojen korvaaminen

Pysyvien koealojen on oltava käytettävissä pitkäaikaiseen seurantaan.

Ennalta arvaamattomien tapahtumien (esimerkiksi metsäpalo tai myrskytuhot) seurauksena koealan korvaaminen voi osoittautua tarpeelliseksi. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi uutta koealaa koskevat taustatiedot tämän liitteen määräysten mukaisesti.

LIITE II

YHTEISÖN RAHOITUSTUKEA KOSKEVA HAKEMUS TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMISEKSI ASETUKSEN (ETY) N:O 3528/86 JA SEN MUUTOSSÄÄDÖSTEN 2 ARTIKLAN MUKAISESTI

Rahoitustukihakemukset on esitettävä komission asetuksen (ETY) N:o 526/87(1) liitteessä A määritellyssä muodossa, ja niihin on liitettävä yhteenveto jäljempänä luetelluista tiedoista sekä tähän liitteeseen lomakkeena 2 a liitetty taulukko asianmukaisesti täytettynä.

Kaikkien 2 artiklan mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden osalta on toimitettava tiedot seuraavista seikoista:

1 Lyhyt kuvaus toimenpiteistä

2 Hakija

Hakijan ja toimenpiteiden väliset yhteydet

3 Toimenpiteiden toteuttamisesta vastaava toimielin

Toimielimen pääasiallisen toiminnan kohde ja laajuus

4 Yksityiskohtainen kuvaus toimenpiteistä

Jos:

a) toimenpiteet koskevat pysyvien koealojen verkon perustamista tai laajentamista jatkuvaa intensiiviseurantaa varten:

1 Nykyisen tilanteen kuvaus.

2 Asianomaisen alueen tai asianomaisten alueiden sijainti ja pinta-ala (sekä kartta).

3 Pysyvien koealojen lukumäärä.

b) Toimenpiteet liittyvät latvusten kunnon inventoinnin järjestämiseen ja toteuttamiseen pysyvillä koealoilla:

1 Nykyisen tilanteen kuvaus.

2 Latvusten kunnon inventoinnissa käytettävien koealojen lukumäärä (lomake 2 a).

3 Yksityiskohtainen kuvaus koealoilla käytettävästä näytteenottomenettelystä (puiden lukumäärä, merkinnät jne.)

4 Suunniteltujen toimenpiteiden toteutusaikataulu (lomake 2 b).

c) Toimenpiteet liittyvät metsämaan tilan kartoituksen järjestämiseen ja toteuttamiseen pysyvillä koealoilla:

1 Nykyisen tilanteen kuvaus.

2 Maaperän tilan kartoituksessa käytettävien koealojen lukumäärä (lomake 2 a).

3 Yksityiskohtainen kuvaus koealoilla käytettävistä näytteenottomenettelyistä (yksittäisten näytteiden lukumäärä, maannosprofiilin kuvaus jne.)

4 Yksityiskohtainen kuvaus määritettävistä tunnuksista ja käytettävästä määritysmenetelmästä, mukaan lukien tarkka kuvaus kalibroinnista, korjauksista ja/tai muunnoslaskutoimituksista, jotka ovat tarpeen, jotta tulokset olisivat yhteensopivia hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti määritettyjen tulosten kanssa.

5 Suunniteltujen toimenpiteiden toteutusaikataulu (lomake 2 b)

d) Toimenpiteet liittyvät lehtien ja neulasten kunnon inventoinnin järjestämiseen ja toteuttamiseen pysyvillä koealoilla:

1 Nykyisen tilanteen kuvaus.

2 Lehtien ja neulasten kunnon inventoinnissa käytettävien koealojen lukumäärä (lomake 2 a).

3 Yksityiskohtainen kuvaus koealoilla käytettävistä näytteenottomenettelyistä (yksittäisten näytteiden lukumäärä, kuvaus jne.)

4 Yksityiskohtainen kuvaus määritettävistä tunnuksista ja käytettävästä määritysmenetelmästä, mukaan lukien tarkka kuvaus kalibroinnista, korjauksista ja/tai muunnoslaskutoimituksista, jotka ovat tarpeen, jotta tulokset olisivat yhteensopivia.

5 Suunniteltujen toimenpiteiden toteutusaikataulu (lomake 2 b)

e) Toimenpiteet liittyvät kasvumuutosten mittaamisen järjestämiseen ja toteuttamiseen pysyvillä koealoilla:

1 Nykyisen tilanteen kuvaus.

2 Kasvumuutosten mittaamisessa käytettävien koealojen lukumäärä (lomake 2 a).

3 Yksityiskohtainen kuvaus koealoilla käytettävistä mittausmenettelyistä (yksittäisten näytteiden lukumäärä, kuvaus jne.)

4 Yksityiskohtainen kuvaus määritettävistä tunnuksista ja käytettävästä määritysmenetelmästä, mukaan lukien tarkka kuvaus kalibroinnista, korjauksista ja/tai muunnoslaskutoimituksista, jotka ovat tarpeen, jotta tulokset olisivat yhteensopivia hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti määritettyjen tulosten kanssa.

5 Suunniteltujen toimenpiteiden toteutusaikataulu (lomake 2 b)

f) Toimenpiteet liittyvät laskeuman mittaamisen järjestämiseen ja toteuttamiseen pysyvillä koealoilla:

1 Nykyisen tilanteen kuvaus.

2 Laskeuman mittaamisessa käytettävien koealojen lukumäärä (lomake 2 a).

3 Yksityiskohtainen kuvaus koealoilla käytettävistä mittausmenettelyistä (mittausten lukumäärä, kuvaus jne.)

4. Yksityiskohtainen kuvaus määritettävistä tunnuksista ja käytettävästä määritysmenetelmästä, mukaan lukien tarkka kuvaus kalibroinnista, korjauksista ja/tai muunnoslaskutoimituksista, jotka ovat tarpeen, jotta tulokset olisivat yhteensopivia hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti määritettyjen tulosten kanssa.

5. Suunniteltujen toimenpiteiden toteutusaikataulu (lomake 2 b)

g) Toimenpiteet liittyvät ilmatieteellisten mittausten järjestämiseen ja toteuttamiseen pysyvillä koealoilla:

1. Nykyisen tilanteen kuvaus.

2. Ilmatieteellisissä mittauksissa käytettävien koealojen lukumäärä (lomake 2 a).

3. Yksityiskohtainen kuvaus koealoilla käytettävistä mittausmenettelyistä (mittausten lukumäärä, kuvaus jne.)

4 Yksityiskohtainen kuvaus määritettävistä tunnuksista ja käytettävästä määritysmenetelmästä, mukaan lukien tarkka kuvaus kalibroinnista, korjauksista ja/tai muunnoslaskutoimituksista, jotka ovat tarpeen, jotta tulokset olisivat yhteensopivia hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti määritettyjen tulosten kanssa.

5 Suunniteltujen toimenpiteiden toteutusaikataulu (lomake 2 b)

5 Edellä 4 a 4 g kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden kustannukset (lomake 2 a)

1 Verkon perustamis- tai laajentamiskustannukset [4 a].

1.1 Kustannukset koealaa kohti.

1.2 Kokonaiskustannukset.

1.3 Yhteisöltä haetun tuen määrä.

2 Perustamis-, havainnointi- ja näytteenottokustannukset selvitystä kohti [4 b 4 g].

2.1 Kustannukset koealaa kohti.

2.2 Kokonaiskustannukset.

2.3 Yhteisöltä haetun tuen määrä.

3 Analysointi- ja arviointikustannukset selvitystä kohti [4 b 4 g].

3.1 Kustannukset koealaa kohti.

3.2 Kokonaiskustannukset.

3.3 Yhteisöltä haetun tuen määrä.

4 Hankkeen kokonaiskustannukset [perustamis- (1.2), havainnointi- ja/tai näytteenottokustannusten (2.2) summa sekä analysointi- ja näytteenottokustannusten (3.2) summa].

5 Yhteisöltä haetun tuen kokonaismäärä [perustamis- (1.3), havainnointi- ja/tai näytteenottokustannusten (2.3) summa sekä analysointi- ja arviointikustannusten (3.3) summa].

6 Täytetään lomakkeet 2 a ja 2 b.

Päivämäärä ja allekirjoitus

>KAAVION ALKU>

Lomake 2 a

SUUNNITELTU RAHOITUS (intensiiviseuranta)

Toimi Seurannan

kohteena oleva

metsäpinta-ala

(km2) Intensiiviseurantaan

kuuluvien

koealojen

lukumäärä Kokonaiskustan-

nukset(1 Muilta kuin yhteisöltä saatava tuki Haettu tuki(1)

Valtio(1) Alue(1) Muut julkiset varat(1) Yksityiset(1)

Pysyvien koealojen verkon perustaminen tai laajentaminen jatkuvaa intensiiviseurantaa varten

Latvusten kunnon inventoinnin järjestäminen ja toteuttaminen

Metsämaan tilan kartoituksen järjestäminen ja toteuttaminen

Neulasten ja lehtien kemiallista koostumusta koskevan selvityksen järjestäminen ja toteuttaminen

Kasvumittausten järjestäminen ja toteuttaminen

Yhteensä

(1) Kansallisena valuuttanaLomake 2 b

ALUSTAVA TOTEUTUSSUUNNITELMA

täytetään jokaisen 2 artiklassa tarkoitetun suunnitellun hankkeen osalta

Vaiheet Vuosi

Kuukausi T | H | M | H | T | K | H | E | S | L | M | J T | H | M | H | T | K | H | E | S | L | M | J T | H | M | H | T | K | H | E | S | L | M | J T | H | M | H | T | K | H | E | S | L | M | J

1

2

3

4

5>KAAVION LOOPU>

(1) EYVL N:o L 53, 21.2.1987, s. 14

LIITE III

YHTEISET MENETELMÄT LATVUSTEN KUNNON INVENTOINNIN TOTEUTTAMISEKSI PYSYVILLÄ KOEALOILLA

I Yleistä

Inventointi toteutetaan kaikilla pysyvillä koealoilla vuonna 1994 ja toistetaan vuosittain.

II Inventointimenetelmä

II.1 Koepuiden valinta

Periaatteessa koko koealan kaikkia päävaltapuita, valtapuita ja lisävaltapuita (Kraftin puuluokat 1 3) on seurattava. Jos koealaan kuuluu suuri määrä puita (esimerkiksi tiheissä metsiköissä) latvuksen arvioimiseen käytettävien koepuiden määrää voidaan pienentää käyttämällä koeruutuja (ks. liitteessä I oleva II.3 kohta). Tällöin koeruudun kaikkia päävaltapuita, valtapuita ja lisävaltapuita (Kraftin puuluokat 1 3) on seurattava. Tietyissä tapauksissa voidaan sallia erilaisen järjestelmän käyttö koepuiden määrän pienentämiseksi tai valitsemiseksi, kunhan se on objektiivinen ja harhaton. Samaa menetelmää on sovellettava joka vuosi, ja kussakin selvityksessä on arvioitava vähintään 20 puuta.

II.2 Arviointiajankohta

Inventointi toteutetaan uuden lehvästön kasvun päätyttyä ja ennen niiden syksyisen värinmuutoksen alkamista.

II.3 Yleiset perustiedot

Seuraavat yleiset perustiedot on koottava:

- koealan numero,

- puun numero,

- puulaji,

- arviointipäivä.

II.4 Koepuiden arviointi

1 L e h t i -/ n e u l a s k a d o n s i l m ä m ä ä r ä i n e n a r v i o i n t i

Lehti-/neulaskato arvioidaan 5 prosenttiyksikön luokissa käyttäen vertailukohteena kyseisen kasvupaikan olosuhteissa täystuuheaa puuta. Puut luokitellaan lehti-/neulaskatoasteen perusteella havainnoinnin aikana ja kirjataan 5 prosenttiyksikön luokkiin.

2 V ä r i n m u u t o k s e n s i l m ä m ä ä r ä i n e n a r v i o i n t i

Puiden luokittelu värinmuutosasteen perusteella suoritetaan havainnoinnin jälkeen.

Värinmuutosasteet määritellään seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

3 L i s ä t u n n u k s e t

Lisätunnukset on lueteltu seuraavassa:

- helposti tunnistettavista syistä (hyönteiset, sienet, abioottiset tekijät) johtuvat vauriot,

- vauriotyypin tunnistaminen,

- koealan puita koskevat havainnot.

II.5 Tietojen siirtäminen

Jäsenvaltioiden on vuosittain toimitettava komissiolle nämä tiedot jokaisen koealan osalta standardoidussa muodossa (ks. liite VII a, lomakkeet 3 a ja 3 b).

LIITE IV

YHTEISET MENETELMÄT MAAPERÄN TILAN KARTOITTAMISEKSI PYSYVILLÄ KOEALOILLA

I Yleistä

Inventointi toteutetaan kaikilla pysyvillä koealoilla vuosien 1994 ja 1996 välisenä aikana. Myös ennen vuotta 1994, mutta 1 päivän tammikuuta 1991 jälkeen kerättyjä ja analysoituja maaperän tilaa koskevia tietoja voidaan käyttää, jos on sovellettu jäljempänä kuvattuja menetelmiä. Inventointi toistetaan jokaisella yksittäisellä näytteenottoalalla kymmenen vuoden välein. Tämä liite perustuu Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Euroopan talouskomission ilmansaasteiden metsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia ja seurantaa koskevan ohjelman (kansainvälinen ICP-Forests -yhteistyöohjelma) yhteydessä toimivan maaperäasiantuntijaryhmän työn tuloksiin. Viitataan mainitun asiantuntijaryhmän vuonna 1992 laatimaan oppaaseen. Kahden näytteenottokauden jälkeen maanäytteistä määritettävät tunnukset harkitaan uudelleen.

II Inventointimenetelmä

II.1 Näytteenottopisteiden valinta

Maanäytteiden on oltava koealan oloja edustavia; ne on otettava maannosprofiilista ja/tai maakairalla näytteenottokuopista. On varottava vahingoittamasta koepuiden juuria.

II.2 Yleiset perustiedot

Seuraavat yleiset perustiedot on koottava:

- koealan numero,

- näytteenotto- ja analysointipäivä.

II.3 Näytteenotossa käytettävien koealojen maaperään liittyvät ja fysikaaliset ominaisuudet

Kunkin näytealan maaperän ominaisuudet määritellään. Profiilin kuvaus on suotavaa tehdä Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) suuntaviivoja noudattaen (FAO Guidelines for Soil Description, 3. uusittu painos, Rooma 1990) puskurivyöhykkeellä. On huolehdittava siitä, että profiilin kuvaus tai kuvaukset toteutetaan tosiasiallista näytteenottoaluetta edustavassa paikassa. On suotavaa määrittää "tilavuuspaino kuivana" häiriintymättömästä maasta ravinteiden kokonaispitoisuuden laskemiseksi. Jos tiheyttä ei määritetä on suotavaa laatia kohtuullinen arvio kyseisestä tunnuksesta. Raekoon määrittäminen on pakollista. Raekokoluokat ovat seuraavat: TAULUKON PAIKKA>

Jäsenvaltioilla on oikeus määrittää useampia vapaaehtoisia tunnuksia, määrittää ne kaikki tai vain osa niistä.

II.7 Tietojen siirtäminen

Jäsenvaltioiden on vuosittain toimitettava komissiolle nämä tiedot jokaisen koealan osalta standardoidussa muodossa (ks. liite VII a, lomakkeet 4 a, 4 b ja 4 c).

(1*) YK ECE:n kansainvälisen yhteistyöohjelman maaperäasiantuntijaryhmässä on sovittu FAO:n maaperän kuvausta koskeviin suuntaviivoihin (1990) sisältyvien määritelmien käyttämisestä, ja orgaanisten kerrosten määritelmät ovat seuraavat:

- H-kerrokset tai -horisontit: kerrokset, joissa orgaaninen aines on vallitsevana ja jotka muodostuvat hajoamattoman tai osittain hajonneen orgaanisen aineksen kasautuessa maan pinnalle, joka voi olla veden alla. Kaikki H-horisontit ovat pitkiä jaksoja veden kyllästämiä tai ne ovat ainakin olleet ennen keinotekoisen ojituksen aiheuttamaa kuivumista. H-horisontti voi olla kivennäismaan pintakerros tai hautautuneena miten syvällä tahansa.

- O-kerrokset tai -horisontit: kerrokset, joissa orgaaninen aines on vallitsevana ja jotka muodostuvat hajoamattoman tai osittain hajonneen karikkeen, kuten lehtien, neulasten, risujen, sammaleen ja jäkälän kasautuessa maan pinnalle; ne voivat olla kivennäis- tai orgaanisen maan päällä. O-kerrokset eivät ole pitkiä jaksoja veden kyllästämiä. Kivennäisten tilavuusprosenttiosuus kerrosten ainesten määrästä on pieni ja paino yleensä paljon alle puolet kokonaispainosta. O-horisontti voi olla kivennäismaan pintakerros tai hautautuneena miten syvällä tahansa. Orgaanisista aineksista syvempiin kivennäismaakerroksiin sedimentoitumalla syntynyt horisontti ei ole O-tyyppiä, vaikka tietyissä näin muodostuneissa horisonteissa on paljon orgaanista ainesta.

LIITE V

YHTEISET MENETELMÄT LEHTIEN JA NEULASTEN KUNNON INVENTOINNIN TOTEUTTAMISEKSI PYSYVILLÄ KOEALOILLA

I Yleistä

Inventointi toteutetaan kaikilla pysyvillä koealoilla. Ensimmäinen yhteinen inventointi saatetaan päätökseen ennen vuoden 1996 kesää. Vaikka inventointi on suotavaa toteuttaa ilmoitettuina ajanjaksoina eli vuoden 1995 kesällä ja talvella 1995/1996, sen jakaminen kahden vuoden ajalle voidaan sallia. Inventointi toistetaan jokaisella yksittäisellä koealalla kahden vuoden välein. Seuraavassa esitetyt tekniset yksityiskohdat perustuvat kansainvälisen ICP Forests -yhteistyöohjelman lehti- ja neulasanalyysia käsittelevän asiantuntijaryhmän työn tuloksiin. Viitataan mainitun asiantuntijaryhmän laatimaan oppaaseen (1993).

II Inventointimenetelmä

II.1 Näytteenottoajankohta

Lehtipuut (lehtikuuset mukaan lukien): näytteet on otettava, kun uudet lehdet ovat täysin kehittyneet ja ennen ensimmäisiä syksyisiä kellastumisen ja vanhenemisen merkkejä. Ainavihannat puut: näytteenotto on suoritettava lepokauden aikana. Jäsenvaltioita kehotetaan määrittelemään kunkin alueen osalta, ja alueiden sisällä tasanko- ja vuoristoalueiden osalta, eri lajien näytteiden ottamiseen ja analyysiin parhaiten soveltuva aika, ja noudattamaan sitä.

II.2 Puiden valinta

Joka toinen vuosi otetaan näytteitä vähintään viidestä puusta jokaisen koealalla esiintyvän pääpuulajin osalta.

Näytteenottoon tarvittavien puiden lukumäärä valitaan siten, että:

- puut eivät ole samoja kuin latvusten kunnon arvioimiseen käytetyt puut, jotta peräkkäiset näytteenotot eivät aiheuttaisi lehti- tai neulaskatoa,

- jos elinvoiman arviointi rajoitetaan koeruudun puihin, lehti- tai neulasnäytteiden ottamiseen käytettävien puiden on sijaittava koealan muussa osassa. Jos koeruutua ei käytetä, näytteenottopuut valitaan puskurivyöhykkeen puista. Tällöin puskurivyöhykkeeltä valituille puille annetaan erityinen numero (ks. liite VII),

- puut kuuluvat päävaltapuu- ja valtapuuluokkiin (latvustoltaan sulkeutuneet metsät) tai sellaisten puiden ryhmään, joiden keskimääräinen pituus on ± 20 % (latvustoltaan avoimet metsät),

- puut sijaitsevat lähellä paikkoja, joista on otettu maanäytteet analyysia varten; on kuitenkin varottava vahingoittamasta koepuiden pääjuuria maanäytteitä otettaessa,

- puut ovat koealan keskimääräistä lehti-/neulaskatoastetta edustavia (noin 5 % keskimääräisestä lehti-/neulaskadosta)

- puut ovat koealan kuntoa edustavia.

Vuosien kuluessa on käytettävä samoja koepuita, ja ne on numeroitava. Sellaisten puulajien osalta, joilla on heikosti kehittyneet latvukset ja liian vähän neulaskertoja (tai lehtiä), on sallittua (joskaan ei suotavaa) käyttää vuorotellen kahta viiden puun sarjaa koepuiden vahingoittamisen välttämiseksi. Kummankin sarjan on täytettävä edellä määritellyt vaatimukset.

Ainoastaan yhteisön pääpuulajeihin kuuluvista puista otetaan näytteitä tai suoritetaan inventointi (ks. liitteessä VII oleva 15 kohta).

Lehti- tai neulasnäytteiden ottamista varten valittujen puiden latvuksen kunto on arvioitava (ks. liite III) olemassa olevia tai erikseen annettuja numeroita käyttäen.

II.3 Yleiset perustiedot

Seuraavat yleiset perustiedot on koottava:

- koealan numero,

- näytteenotto- ja analysointipäivä,

- puulaji.

II.4 Lehtien ja neulasten valinta ja määrä

Koealan puiden kaataminen on kielletty, koska se voi vaikuttaa lehtien tai neulasten näytteenottomenetelmään. On tärkeää, että näytteeksi otetut lehdet tai neulaset ovat kehittyneet täydessä valossa. Yleisesti ottaen ainavihantien puiden meneillään olevan vuoden lehdet tai neulaset soveltuvat parhaiten puiden ravinnetilan arvioimiseen, mutta tiettyjen alkuaineiden osalta voi osoittautua kiinnostavaksi verrata vanhempien lehtien tai neulasten ja meneillään olevan vuoden lehtien tai neulasten pitoisuuksia.

Näytteeksi otetut lehdet tai neulaset on otettava latvuksen ylimmästä kolmanneksesta, ei kuitenkaan havupuiden aivan ylimmistä oksakiehkuroista; puustoissa, joissa vuosikasvaimet ovat selvästi tunnistettavissa, on suotavaa ottaa näytteet seitsemännen ja viidennentoista vuosikasvaimen väliltä. Lehtipuiden osalta näytteet otetaan meneillään olevan vuoden lehdistä tai neulasista.

Ainavihantien puiden osalta on suotavaa ottaa sekä meneillään olevan vuoden neulasia tai lehtiä että kaksivuotiaita (edellisvuoden) neulasia tai lehtiä.

Kaikissa tapauksissa on huolehdittava siitä, että näytelehdet tai -neulaset ovat täysin kehittyneitä erityisesti sellaisten puulajien osalta, jotka versovat useamman kerran vuodessa (esimerkiksi Pinus halepensis, Pseudotsuga menziesii, Eucalyptus sp., Quercus sp.). Larix sp.- ja Cedrus sp. -lajien osalta näytteet otetaan edellisen vuoden lyhyistä oksista.

Yleensä näytteenotto on toteutettava siten, että kaikki ilmansuunnat ovat edustettuina koepuusarjassa. Tarvittaessa on sallittua ottaa useiden ilmansuuntien näytteitä sarjan jokaisesta koepuusta. Erityisissä paikoissa, joissa yhden ilmansuunnan vaikutus on ilmeinen (esimerkiksi jyrkät rinteet tai voimakas vallitseva tuuli), näytteet otetaan ainoastaan yhdestä ilmansuunnasta, jonka on oltava aina sama. Kyseisissä tapauksissa on tarpeen ilmoittaa ilmansuunnan perustelut.

Pääasialliset alkuaineet sekä Fe, Mn, Zn ja Cu on suotavaa määrittää 30 grammasta tuoreita lehtiä tai neulasia jokaista näytteenottoon kuuluvaa ikäluokkaa kohti.

Jäsenvaltiot voivat päättää ottaa näytteeksi suuremman määrän lehti- tai neulasainesta omien määritysmenetelmiensä tarpeiden mukaan tai näytteiden säilyttämiseksi myöhempiä tarkoituksia varten.

II.5 Näytteenottotavat

Koska puita ei voida kaataa, kaikki tarkoituksenmukaiset puustojen tyypin, koon jne. huomioon ottavat näytteenottotavat on hyväksyttävä, jos ne eivät aiheuta näytteiden kontaminoitumista, vakavia vaurioita puille tai vaaraa näytteenotosta vastaavalle henkilökunnalle.

II.6 Näytteiden esikäsittely ennen lähettämistä laboratorioon analysoitavaksi

Näytteitä otetaan vähintään viidestä puusta koealan jokaisen pääpuulajin osalta, ja näitä viittä näytettä säilytetään kutakin omassa pussissaan. Analyysia varten valmistetaan useista osanäytteistä koostuva kokoomanäyte sekoittamalla yhtä suuret määrät kutakin viittä näytettä (jos mainitut viisi puuta analysoidaan yksittäin, keskiarvo lasketaan jokaisen alkuaineen osalta).

Lehtipuiden osalta voi olla suotavaa irrottaa lehdet oksista (tai tiettyjen puulajien osalta jopa erotella lehdykät keskiruodista), mikä on tarpeetonta havupuiden osalta. Saman vuoden versot ja toisen vuoden versot erotellaan ja niitä säilytetään erillisissä pusseissa. On suotavaa käyttää rei'itettyjä suurtiheyspolyeteenipusseja. Näytteiden on mahdollisuuksien mukaan annettava kuivaa puhtaassa tilassa ja ne on varastoitava viileään paikkaan rei'itetyissä suurtiheyspolyeteenipusseissa. On huolellisesti varmistettava, että jokaiseen näytteeseen tehdään selvät merkinnät (metsä, koealan numero, puulaji, neulasten ikä jne.) ennen sen lähettämistä laboratorioon analysoitavaksi. Mainitut tiedot on merkittävä pussin päälle (suoraan pussin pintaan lähtemättömällä musteella tai kiinnittämällä siihen etiketti). On suotavaa merkitä tiedot toistamiseen pussin sisäpuolelle paperietiketille lähtemättömällä musteella. Etiketti on taitettava, jotta vältetään lehtien tai neulasten kontaminoituminen musteesta.

II.7 Analyysia edeltävä käsittely

Pysyvillä koealoilla tapahtuvaa jatkuvaa intensiiviseurantaa sekä saman vuoden versojen seurantaa varten on suotavaa määrittää sadan lehden tai tuhannen neulasen massa sekä versojen massa.

Lehtiruoteja ei ole tarpeen leikata lehdistä, mutta jos on kyse lehtisekoituksesta, voidaan erotella lehdykät keskiruodista, jos sitä ei ole tehty metsässä. Kontaminaatiovaaran välttämiseksi ei pidä käyttää talkittuja muovikäsineitä.

Näytteitä ei ole tarpeen pestä järjestelmällisesti, mutta peseminen voi olla suotavaa alueilla, joissa ilman pilaantumisaste on korkea tai jotka sijaitsevat lähellä merta. Näytteet pestään vedellä, johon ei ole lisätty mitään.

Näytteet kuivatetaan kuivausuunissa enintään 80 °C:n lämpötilassa vähintään 24 tunnin ajan. Neulaset irrotetaan oksista yhtä varovaisesti kuin lehdykät keskiruodista.

Kuivat näytteet jauhetaan mahdollisimman homogeeniseksi hienojakoiseksi jauheeksi. Jäljelle jää aina joitakin kuituja puulajista riippuen, mistä ei aiheudu suurta haittaa, jos kuidut ovat pienikokoisia ja jos jauhe sekoitetaan huolellisesti ennen näytteiden ottamista analyysia varten. Määritettäessä Mn, Fe, Cu, Cd, Al ja Pb on varmistettava, että jauhatusmyllystä ei joudu epäpuhtauksia näytteisiin. Mylly voidaan testata jauhamalla kuivattuja selluloosakuituja ja määrittämällä niiden alkuaineet ennen ja jälkeen jauhamisen.

II.8 Kemiallinen analyysi

Ainoastaan alkuaineiden kokonaispitoisuus määritetään.

Lehti- ja neulasnäytteiden otto- ja määritysmenetelmiä koskevassa oppaassa, jonka on laatinut kansainvälisen ICP Forests -yhteistyöohjelman lehti- ja neulasasiantuntijaryhmä, kuvataan eri lehti- ja neulastunnusten määritykseen sovellettavia menetelmiä.

Kukin maa saa käyttää kansallisia menetelmiään. On kuitenkin tarpeen vertailla kansallisin menetelmin saatuja kokonaispitoisuuksia standardoiduista vertailunäytteistä saatuihin varmistettuihin pitoisuuksiin. Lehti- tai neulasinventoinnissa erotetaan pakolliset tunnukset ja vapaaehtoiset tunnukset (ks. jäljempänä esitetty luettelo).

Tunnukset:

>TAULUKON PAIKKA>

Jäsenvaltioilla on oikeus määrittää useampia vapaaehtoisia tunnuksia, määrittää ne kaikki tai vain osa niistä.

II.9 Tietojen siirtäminen

Jäsenvaltioiden on vuosittain toimitettava komissiolle nämä tiedot jokaisen koealan osalta standardoidussa muodossa (ks. liite VII a, lomakkeet 5 a, 5 b ja 5 c).

LIITE VI

YHTEISET MENETELMÄT KASVUMUUTOSTEN MÄÄRITTÄMISEKSI PYSYVILLÄ KOEALOILLA

I Yleistä

Ensimmäiset mittaukset toteutetaan kaikilla pysyvillä koealoilla vuosien 1994 ja 1996 välisenä aikana. Kasvutunnusten mittaaminen jaetaan kahteen osaan:

- puun tunnusten määräajoin suoritettavat mittaukset,

- lustojen analysointi kairanlastujen ja sahauskiekkojen avulla (vapaaehtoinen).

Määräajoin suoritettavat mittaukset toistetaan kullakin yksittäisellä koealalla lepokauden 1999 - 2000 aikana ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Kairanlastu- ja sahauskiekkonäytteiden ottaminen ja analysointi voitaisiin suorittaa mieluiten koealan perustamisen aikana tai pian sen jälkeen.

Seuraavassa esitetyt tekniset yksityiskohdat perustuvat kansainvälisen ICP Forests -yhteistyöohjelman kasvuasiantuntijaryhmän työn tuloksiin. Viitataan mainitun asiantuntijaryhmän laatimaan oppaaseen.

Tässä kuvatut menetelmät eivät sovellu macciapensaikolle tai samantyyppiselle kasvillisuudelle.

II Inventointimenetelmä

II.1 Mittausajankohta

Mittaukset on suoritettava lepokauden aikana.

II.2 Koepuiden valinta

Periaatteessa koko koealan kaikkia puita on seurattava. Jos koealaan kuuluu paljon puita (kuten tiheissä metsiköissä), siitä on voitu rajata koeruutu puiden arviointia varten (esimerkiksi latvuksen ja kasvun arvioimiseksi). Tällöin on suoritettava koeruudun puiden seurantaa. Koeruudun on inventointihetkellä oltava riittävän suuri, jotta voidaan laatia luotettavia arvioita puuston kasvusta koko mittausajalta. Koeruudun tarkka koko on määritettävä ja ilmoitettava.

II.3 Menetelmät

Määräajoin suoritettavat mittaukset.

Joka viides vuosi mitataan kaikki koealan ja koeruudun puut.

Lustoanalyysi (kairanlastut ja runkokiekot). Koska kairanlastujen ottaminen saattaa vaikuttaa muihin mittaustuloksiin, kyseiset näytteet otetaan koealan ulkopuolisista puista. Koska sahauskiekkonäytteiden ottamiseen tarkoitetut puut on kaadettava, valittujen puiden on sijaittava sellaisella etäisyydellä koealasta, ettei kyseinen hakkuu mitenkään vaikuta seurannan kohteena oleviin koealan puihin. Kaatokoepuiden on samalla oltava koealan puita edustavia. Mahdollisuuksien mukaan on käytettävä mahdollisimman paljon tavanomaisen metsänkäsittelyn yhteydessä kaadettuja puita.

II.4 Yleiset perustiedot

Seuraavat yleiset perustiedot on koottava:

- koealan numero,

- näytteenotto- ja analysointipäivä,

- puun numero.

II.5 Mitattavat tunnukset

>TAULUKON PAIKKA>

Jäsenvaltioilla on oikeus määrittää useampia vapaaehtoisia tunnuksia, määrittää ne kaikki tai vain osa niistä.

Jäsenvaltioilla on lupa käyttää omia järjestelmiään ja menetelmiään. Menetelmäehdotuksia ja mittausmenettelyiden yksityiskohtia esitetään kansainvälisen ICP Forests -yhteistyöohjelman kasvuasiantuntijaryhmän laatimassa kasvua koskevassa oppaan osassa.

II.6 Tietojen siirtäminen

Jäsenvaltioiden on vuosittain toimitettava komissiolle nämä tiedot jokaisen koealan osalta standardoidussa muodossa (ks. liite VII a, lomakkeet 6 a, 6 b, 6 c ja 6 d).

LIITE VII

YHTEISET SUUNTAVIIVAT PYSYVILLÄ KOEALOILLA SUORITETUN SEURANNAN TULOSTEN TIEDOKSI ANTAMISESTA JA NIIDEN TULKITSEMISESTA

I Yleistä

Pysyvien koealojen verkon tarkoituksena on saada yksityiskohtaisia tietoja yhteisön metsäekosysteemien kehityksestä ja pyrkiä luomaan vastaavuussuhde ympäristötekijöiden vaihtelun, erityisesti ilman pilaantumisen, ja metsäekosysteemien reaktioiden välille.

Tämä tavoite voidaan toteuttaa vain arvioimalla koealoilta kerättyjä tuloksia. Pysyvien koealojen tulosten alueellisessa tai yhteisön tasolla tehtävässä vertailussa on oltava hyvin varovainen.

On suotavaa antaa kunkin selvityksen (tai sen loppuun suoritetun osan) vahvistetut tulokset komission tarkasteltavaksi heti, kun mainitut tulokset ovat saatavilla tämän liitteen standardoituja lomakkeita käyttäen. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosien 1991 ja 1996 välisenä aikana kullakin pysyvällä koealalla suoritettujen inventointien yhteydessä kerätyt tiedot sekä koealakohtainen tulosten tulkinta.

Joulukuun 31 päivään 1996 mennessä kaikkien tulosten ja niiden kansallisten tulkintojen on oltava komission hallussa standardoidussa muodossa lisäarviointia varten.

Vuoden 1996 jälkeen suoritetuista inventoinneista saadut vahvistetut tulokset toimitetaan komissiolle selvitysten päätteeksi viiden vuoden välein (esimerkiksi 31 päivänä joulukuuta 2001, 2006 jne.).

Tässä liitteessä ilmoitetaan yksityiskohtaiset säännöt inventointitulosten esittämisestä ja niiden tulkinnasta.

II Tietojen esittämistä koskevat yleiset tekniset tiedot

II.1 Tarvittava tietojenkäsittelylaitteisto

Tietojen siirtämiseen käytettävä väline on 3,5-tuumainen levyke (DSDD tai HD). Siitä on tullut kansainvälinen standardi, sillä se on halpa ja kestävä. On käytettävä hyvälaatuisia levykkeitä.

II.2 Tarvittavat ohjelmistot

Levykkeet pohjustetaan sopivalle tiheydelle (DSDD = matala tiheys ja HD = korkea tiheys) DOS 2.1-käyttöjärjestelmää tai uudempaa versiota käyttäen; levykkeiden on oltava täysin IBM-yhteensopivia. Kaikki levykkeellä olevat tiedot on esitettävä ASCII-merkistöä käyttäen.

II.3 Tiedostot

Jokaisella disketillä (tai diskettisarjalla) on koealatiedosto ja erityistiedostot: tiedosto, joka sisältää koealan tietojen yhteenvedon ja tiedosto tai tiedostot, jotka sisältävät selvityskohtaiset inventointitulokset. Liitteessä IX a esitetään yksityiskohtaiset tiedot mainittujen tiedostojen nimistä ja sisällöstä.

II.4 Esimerkki levykkeellä

Levyke, jossa on esimerkki tiedostojen rakenteesta ja sisällöstä, lähetetään pyynnöstä.

LIITE VIIa

KUTAKIN PYSYVÄÄ KOEALAA KOSKEVIEN TIETOJEN ESITTÄMINEN DIGITAALISESSA MUODOSSA

Tiedostojen selvityskohtaiset nimitykset

Edellä olevat liitteet sisältävät inventoinneissa käytettävien menetelmien yksityiskohtaisen kuvauksen. Havainnoimisen, näytteenoton/analysoinnin, vahvistamisen ja arvioimisen jälkeen tulokset on esitettävä komissiolle standardoidussa muodossa. Tässä liitteessä määritellään kussakin arvioinnissa käytettävä standardoitu muoto.

Kunkin arvioinnin osalta vahvistetut tulokset esitetään yhdessä tai useammassa tiedostossa standardoidussa muodossa.

>TAULUKON PAIKKA>

Jokainen tiedostonimi koostuu kaksikirjaimisesta maakoodista (nimiluettelossa XX), jota seuraa arviointivuosi (esimerkissä 1995) tai kirjaimet GENER, jos tieto toimitetaan yhden ainoan kerran; tämän jälkeen tulee piste (.) ja tunnisteosa, joka on kolmikirjaiminen koodi. Koealatiedostoissa mainittu koodi koostuu kirjaimista PL sekä arvioinnin kohteen ensimmäisestä kirjaimesta: Soil (maaperä), Foliage (lehdet/neulaset) tai Increment (kasvu). Erityistiedostoissa mainittu koodi koostuu kahdesta (tai yhdestä) kirjaimesta, jotka tulevat sanoista FOliage (lehdet/neulaset), SOil (maaperä) tai Increment (kasvu) sekä yhdestä (tai kahdesta) kirjaimesta, jotka tarkoittavat sanoja Mandatory (pakollinen) tai Optional (vapaaehtoinen) tai kasvun arvioinnin eri osia.

Jos ruutukooltaan 16 km × 16 km:n verkon koealoja koskevien tietojen käsittely suoritetaan samassa paikassa, voi käytettyjen tiedostonimien samankaltaisuus aiheuttaa sekaannuksia. Tällöin edellä mainituissa tiedostonimissä esiintyvää vuosikoodia voidaan korottaa 1000:lla (esimerkiksi XX2995. SOM).

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

Sarake Ks. selventävä huomautus

1 4Koealan järjestysnumero (1 - 9 999)

6 7Maakoodi (Ranska = 01, Belgia = 02 jne.)(1)

9 12Koealan numero (enintään 9 999)(2)

14 20Leveysaste, + AA MM SS (esimerkiksi + 50 58 52)(4)

22 28Pituusaste, (+ tai -) AA MM SS (esimerkiksi + 03 55 31)(4)

30 31Korkeus (50 m:n luokissa, 1:stä 51:een)(7)

33Ilmansuunta (N = 1, NE = 2 jne.)(8)

35 40Perustamispäivä, PP KK VV(3)

42 47Koealan kokonaispinta-ala (yksikkö: 0,0001 ha)(11)

49 52Koko koealan puiden lukumäärä(12)

54 59Koeruudun pinta-ala (yksikkö: 0,0001 ha)(11)

61 62Vallitsevan jakson keski-ikä (jaksot 1 - 8)(9)

64 66Pääpuulaji(15)

68Tuotosarvio absoluuttinen(13)

70Tuotosarvio suhteellinen(13)

Viimeiseen sarakkeeseen voidaan lisätä koealaa koskeva huomautus:

72 82Muut havainnot (lyhentämättöminä)(99)

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

Lomake 3a

XX1993.PI.T

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

Sarake Ks. selventävä huomautus

1 4Koealan järjestysnumero (1 - 9 999)

6 7Maakoodi (Ranska = 01, Belgia = 02 jne.)(1)

9 12Koealan numero (enintään 9 999)(2)

14 19Arviointipäivä(3)

21 27Leveysaste, + AA MM SS (esimerkiksi + 50 58 52)(4)

29 35Pituusaste, (+ tai -) AA MM SS (esimerkiksi + 03 55 31)(4)

37 38Korkeus (50 m:n luokkina, 1:stä 51:een)(7)

40 41Vallitsevan jakson keski-ikä (20 vuoden luokkina, 1:stä 8:aan)(9)

Viimeiseen sarakkeeseen voidaan lisätä koealaa koskeva huomautus:

43 53Muut havainnot (lyhentämättöminä)(99)

Lomake 3b

XX1993.TR.E

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

Sarake Ks. selventävä huomautus

1 5Puun järjestysnumero (1 - 99 999)

7 10Koealan numero (enintään 9 999)(2)

12 17Selvityspäivä, PP KK VV (esimerkiksi 22 06 90)(3)

19 22Puun numero (merkitty koealan perustamisen yhteydessä)(14)

24 26Puulaji (001 - 199)(15)

28 30Lehti-/neulaskato (0, 5, 10, 15, 20,..., 95, 100 %)(16)

32Värinmuutos (0, 1, 2, 3 tai 4)(17)

34(*)Vauriot, joiden aiheuttajina ovat olleet: riista ja sen laiduntaminen (1 = kyllä)(18)

36(*)Vauriot, joiden aiheuttajana on ollut: hyönteiset (1 = kyllä)(18)

38(*)Vauriot, joiden aiheuttajana on ollut: sienet (1 = kyllä)(18)

40(*)Vauriot, joiden aiheuttajana on ollut: abioottiset tekijät (1 = kyllä) (18)

42(*)Vauriot, joiden aiheuttajana on ollut ihmisten suora toiminta (1 = kyllä)(18)

44(*)Vauriot, joiden aiheuttajana on ollut: metsäpalot (1 = kyllä)(18)

46(*)Vauriot, joiden aiheuttajana on ollut: tunnettu paikallinen tai alueellinen saastuttaja (1 = kyllä)(18)

48(*)Muut vauriot (1 = kyllä)

50 55(*)Vauriotyypin tunnistaminen (nimitys)(19)

57 67Muut havainnot (lyhentämättöminä)(20)Lomake 4a

XX1993.PL.S

(*) Jätetään tyhjäksi, jos mitään vaurioita ei ole todettu.

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

Sarake Ks. selventävä huomautus

1 4Koealan järjestysnumero (1-9 999)

6 7Maakoodi (Ranska = 01, Belgia = 02 jne.)(1)

9 12Koealan numero (enintään 9 999)(2)

14 19Näytteenottopäivä, PP KK VV (esimerkiksi 22 06 90)(3)

21 27Leveysaste, + AA MM SS (esimerkiksi + 50 58 52)(4)

29 35Pituusaste, (+ tai -) AA MM SS (esimerkiksi + 03 55 31)(4)

37 38Korkeus (50 m:n luokkina, 1:stä 51:een)(7)

40 42Maannostyyppi (101-253)(10)

44Vedensaanti (riittämätön = 1, riittävä = 2, liiallinen = 3)(5)

46Humustyyppi (mull = 1, moder = 2 jne.)(6)

Viimeiseen sarakkeeseen voidaan lisätä koealaa koskeva huomautus:

48 58Muut havainnot (lyhentämättöminä)(99)Lomake 4b

XX1993.SO.M

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

(*) Muunnoslaskutoimituksia koskevat menetelmät ja yksityiskohtaiset säännöt kuvaillaan maaperän tilaa koskevan katsauksen liitteessä.

(**)Enimmäisarvoja käytetään, jos tosiasiallisesti todettu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin enimmäisarvo. Jos todettu arvo on mahdollista vähimmäisarvoa pienempi, on käytettävä vähimmäisarvoa. Jos mitään määrää ei ole voitu mitata (jos ne esimerkiksi ovat toteamisrajojen alapuolella), käytetään erityistä koodia -1 (miinus 1). Jos tunnusta ei ole määritetty millään menetelmällä, merkitään 0 tai jätetään tyhjäksi.

(***) Uunikuivan näytteen painon perusteella.

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

Vapaaehtoinen tiedosto

Tunnukset Yksiköt(***) H/O Min. Hyväksytty menetelmä Huomautukset

25-27 CaCO3 (g/kg) Vapaaehtoinen AFNOR X 31-105 jos pH (CaCl2) > 6

29-32 Na (mg/kg) Vapaaehtoinen Vapaaehtoinen Kuningasvesiuutto

34-38 Al (mg/kg) Vapaaehtoinen Vapaaehtoinen Kuningasvesiuutto

40-44 Fe (mg/kg) Vapaaehtoinen Vapaaehtoinen Kuningasvesiuutto

46-48 Cr (mg/kg) Vapaaehtoinen Kuningasvesiuutto

50-52 Ni (mg/kg) Vapaaehtoinen Kuningasvesiuutto

54-57 Mn (mg/kg) Vapaaehtoinen Vapaaehtoinen Kuningasvesiuutto

59-60 Zn (mg/kg) Vapaaehtoinen Vapaaehtoinen Kuningasvesiuutto

63-65 Cu (mg/kg) Vapaaehtoinen Vapaaehtoinen Kuningasvesiuutto

67-69 Pb (mg/kg) Vapaaehtoinen Vapaaehtoinen Kuningasvesiuutto

71-73 Cd (mg/kg) Vapaaehtoinen Vapaaehtoinen Kuningasvesiuutto

75-78 Hg (mg/kg) Vapaaehtoinen

80-83 S (mg/kg) Vapaaehtoinen Vapaaehtoinen Kuningasvesiuutto

85-87 pH(H2O) Vapaaehtoinen Vapaaehtoinen pH-elektrodi

89-90 EC (mS/m) Vapaaehtoinen Vapaaehtoinen Johtokykymittari

92-94 Ac-Exc (cmol+/kg) Vapaaehtoinen Titraus Vaihtuva happamuus

96-99 BCE (cmol+/kg) Vapaaehtoinen BaCl2-uutto Vaihtuvat emäskationit

101-104 ACE (cmol+/kg) Vapaaehtoinen BaCl2-uutto Vaihtuvat happamat kationit

106-109 CEC (cmol+/kg) Vapaaehtoinen Ioninvaihtokapasiteetti

111-112 BaseSat % Vapaaehtoinen

114-116 P (mg/kg) Vapaaehtoinen Kuningasvesiuutto

118-121 Ca (mg/kg) Vapaaehtoinen Kuningasvesiuutto

123-126 Mg (mg/kg) Vapaaehtoinen Kuningasvesiuutto

128-131 K (mg/kg) Vapaaehtoinen Kuningasvesiuutto

133-143 Havainnot Havainnot

Vap. = Vapaaehtoinen, tyhjä = Ei vaadittu.

(*) Muunnoslaskutoimituksia koskevat menetelmät ja yksityiskohtaiset säännöt kuvaillaan maaperän tilaa koskevan katsauksen liitteessä.

(**) Enimmäisarvoja käytetään, jos tosiasiallisesti todettu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin enimmäisarvo. Jos todettu arvo on mahdollista vähimmäisarvoa pienempi, on käytettävä vähimmäisarvoa. Jos mitään määrää ei ole voitu mitata (jos ne esimerkiksi ovat toteamisrajojen alapuolella), käytetään erityistä koodia -1 (miinus 1). Jos tunnusta ei ole määritetty millään menetelmällä, merkitään 0 tai jätetään tyhjäksi.

(***) Uunikuivan näytteen painon perusteella.

Lomake 5a

XX1993.PL.F

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

SarakeKs. selventävä huomautus

1 4Koealan järjestysnumero (1-9 999)

6 7Maakoodi (Ranska = 01, Belgia = 02 jne.)(1)

9 12Koealan numero (enintään 9 999)(2)

14 19Näytteenottopäivä, PP KK VV (esimerkiksi 22 06 90)(3)

21 27Leveysaste, + AA MM SS (esimerkiksi + 50 58 52)(4)

29 35Pituusaste, (+ tai -) AA MM SS (esimerkiksi + 03 55 31)(4)

37 38Korkeus (50 m:n luokkina, 1:stä 51:een)(7)

Viimeiseen sarakkeeseen voidaan lisätä koealaa koskeva huomautus:

40 50Muut havainnot (lyhentämättöminä)(99)

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

(*) Enimmäisarvoja käytetään, jos tosiasiallisesti todettu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin enimmäisarvo. Jos todettu arvo on mahdollista vähimmäisarvoa pienempi, on käytettävä vähimmäisarvoa. Jos mitään määrää ei ole voitu mitata (jos ne esimerkiksi ovat toteamisrajojen alapuolella), käytetään erityistä koodia 1 (miinus 1). Jos tunnusta ei ole määritetty millään menetelmällä, merkitään 0 tai jätetään tyhjäksi.

(**) Suhteessa 105°C:n lämpötilassa kuivattuun kuiva-aineeseen.

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

SarakeKs. selventävä huomautus

1 4Koealan järjestysnumero (1 9 999)

6 7Maakoodi (Ranska = 01, Belgia = 02 jne.)(1)

9 12Koealan numero (enintään 9 999)(2)

14 19Havainnointipäivä, PP KK VV (esimerkiksi 22 06 94)(3)

21 27Leveysaste, + AA MM SS (esimerkiksi + 50 10 27)(4)

29 35Pituusaste, + tai AA MM SS (esimerkiksi 01 15 32)(4)

37 42Koealan kokonaispinta-ala hehtaareina (enintään 9, 9999 ha)(11)

44 48Koko koealan puiden lukumäärä(12)

50 55Näytealan pinta-ala hehtaareina (enintään 9, 9999 ha)(11)

57 67Muut havainnot (lyhentämättöminä)(99)

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

RKLt (+ k.):rinnankorkeusläpimitta kuorineen havainnointivuoden aikana (= t)

Läpimitta*t:rinnankorkeusläpimitta kuoretta havainnointivuoden aikana (= t)

SarakeKs. selventävä huomautus

1 4Järjestysnumero (1 99 999)

6 9Koealan numero (enintään 9 999)(2)

11 14Puun numero sekä kirjain L lustoanalyysin merkiksi ja kirjain R sahauskiekkonäytteiden ottamisen merkiksi(24)

16 18Puulaji (001 199)(15)

20 24Tosiasiallinen RKL kuorineen (enintään 999,9 cm)(27)

26 30Tosiasiallinen läpimitta kuoretta (enintään 999,9 cm)(33)

32 36Läpimitta kuoretta 5 vuotta sitten (enintään 999,9 cm)(33)

38 42Läpimitta kuoretta 10 vuotta sitten (enintään 999,9 cm)(33)

44 48Läpimitta kuoretta 15 vuotta sitten (enintään 999,9 cm)(33)

50 54Läpimitta kuoretta 20 vuotta sitten (enintään 999,9 cm)(33)

56 60Läpimitta kuoretta 25 vuotta sitten (enintään 999,9 cm)(33)

62 66Läpimitta kuoretta 30 vuotta sitten (enintään 999,9 cm)(33)

68 72Läpimitta kuoretta 35 vuotta sitten (enintään 999,9 cm)(33)

74 78Läpimitta kuoretta 40 vuotta sitten (enintään 999,9 cm)(33)

80 84Läpimitta kuoretta 45 vuotta sitten (enintään 999,9 cm)(33)

86 90Läpimitta kuoretta 50 vuotta sitten (enintään 999,9 cm)(33)

92 102Muut havainnot (lyhentämättöminä)

>KAAVION LOOPU>

>VIITTAUS KAAVIOON>

LUETTELOT KOMISSIOLLE TOIMITETTAVIEN PYSYVILLÄ KOEALOILLA SUORITETTUJEN SELVITYSTEN TULOSTEN KOODEISTA

Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä seuraavat määräykset ja koodit yhteisten havaintojen täydentämiseksi:

Koealaa koskevat tiedot

1. Maa

01: Ranska

02: Belgia

03: Alankomaat

04: Saksan liittotasavalta

05: Italia

06: Yhdistynyt kuningaskunta

07: Irlanti

08: Tanska

09: Helleenien

10: Portugali

11: Espanja

12: Luxemburg

2. Koealan numero

Koealan numero on yhtä kuin kullekin pysyvälle koealalle valinnan tai perustamisen yhteydessä annettava numero.

3. Havainnointipäivä, arviointipäivä, analysointipäivä

Päivämäärät ilmoitetaan seuraavasti: päivä, kuukausi ja vuosi.

Esimerkki:

>TAULUKON PAIKKA>

4. Leveys- ja pituuskoordinaatit

Ilmoitetaan koealan keskipisteen leveys- ja pituuskoordinaattien kuusi numeroa.

Esimerkki:

>TAULUKON PAIKKA>

ensimmäisessä ruudussa ilmoitetaan + tai koordinaatti.

5. Pääpuulajin vedensaanti (arvio)

1: riittämätön

2: riittävä

3: liiallinen

6. Humustyyppi

1: mull

2: moder

3: mor

4: anmor

5: turve

6: muu

7: raaka (Roh)

7. Korkeus merenpinnasta

1: ≤ 50 m

2: 51 100 m

3: 101 150 m

4: 151 200 m

5: 201 250 m

6: 251 300 m

7: 301 350 m

8: 351 400 m

9: 401 450 m

10: 451 500 m

11: 501 550 m

12: 551 600 m

13: 601 650 m

14: 651 700 m

15: 701 750 m

16: 751 800 m

17: 801-850 m

18: 851 900 m

19: 901 950 m

20: 951 1 000m

21: 1 001 1 050 m

22: 1 051 1 100 m

23: 1 101 1 150 m

24: 1 151 1 200 m

25: 1 201 1 250 m

26: 1 251 1 300 m

27: 1 301 1 350 m

28: 1 351 1 400 m

29: 1 401 1 450 m

30: 1 451 1 500 m

31: 1 501 1 550 m

32: 1 551 1 600 m

33: 1 601 1 650 m

34: 1 651-1 700 m

35: 1 701 1 750 m

36: 1 751 1 800 m

37: 1 801 1 850 m

38: 1 851 1 900 m

39: 1 901 1 950 m

40: 1 951 2 000 m

41: 2 001 2 050 m

42: 2 051 2 100 m

43: 2 101 2 150 m

44: 2 151 2 200 m

45: 2 201 2 250 m

46: 2 251 2 300 m

47: 2 301 2 350 m

48: 2 351 2 400 m

49: 2 401 2 450 m

50: 2 451 2 500 m

51: > 2 500 m

8. Ilmansuunta

1: N

2: NE

3: E

4: SE

5: S

6: SW

7: W

8: NW

9: Tasainen

9. Vallitsevan jakson keski-ikä (vuosia)

1: ≤ 20

2: 21 40

3: 41 60

4: 61 80

5: 81 100

6: 101 120

7: > 20

8: ikäjakaumaltaan epäsäännölliset puustot

10. Maannostyypit

F l u v i s o l s

101 Eutric Fluvisols

102 Calcaric Fluvisols

103 Dystric Fluvisols

104 Mollic Fluvisols

105 Umbric Fluvisols

106 Thionic Fluvisols

107 Salic Fluvisols

G l e y s o l s

108 Eutric Gleysols

109 Calcic Gleysols

110 Dystric Gleysols

111 Andic Gleysols

112 Mollic Gleysols

113 Umbric Gleysols

114 Thionic Gleysols

115 Gelic Gleysols

R e g o s o l s

116 Eutric Regosols

117 Calcaric Regosols

118 Gypsic Regosols

119 Dystric Regosols

120 Umbric Regosols

121 Gelic Regosols

L e p t o s o l s

122 Eutric Leptosols

123 Dystric Leptosols

124 Rendzic Leptosols

125 Mollic Leptosols

126 Umbric Leptosols

127 Lithic Leptosols

128 Gelic Leptosols

C h e r n o z e m s

179 Haplic Chernozems

180 Calcic Chernozems

181 Luvic Chernozems

182 Glossic Chernozems

183 Gleyic Chernozems

P h a e o z e m s

184 Haplic Phaeozems

185 Calcaric Phaeozems

186 Luvic Phaeozems

187 Stagnic Phaeozems

188 Gleyic Phaeozems

G r e y z e m s

189 Haplic Greyzems

190 Gleyic Greyzems

L u v i s o l s

191 Haplic Luvisols

192 Ferric Luvisols

193 Chromic Luvisols

194 Calcic Luvisols

195 Vertic Luvisols

196 Albic Luvisols

197 Stagnic Luvisols

198 Gleyic Luvisols

L i x i s o l s

199 Haplic Lixisols

200 Ferric Lixisols

201 Plinthic Lixisols

202. Albic Lixisols

203 Stagnic Lixisols

204 Gleyic Lixisols

A r e n o s o ls

129 Haplic Arenosols

130 Cambic Arenosols

131 Luvic Arenosols

132 Ferralic Arenosols

133 Albic Arenosols

134 Calcaric Arenosols

135 Gleyic Arenosols

159 Calcic Gypsisols

160 Luvic Gypsisols

A n d o s o l s

136 Haplic Andosols

137 Mollic Andosols

138 Umbric Andosols

139 Vitric Andosols

140 Gleyic Andosols

141 Gelic Andosols

165 Gypsic Solonetz

166 Stagnic Solonetz

V e r t i s o l s

142 Eutric Vertisols

143 Dystric Vertisols

144 Calcic Vertisols

145 Gypsic Vertisols

170 Calcic Solonchaks

171 Gypsic Solonchaks

C a m b i s o l s

146 Eutric Cambisols

147 Dystric Cambisols

148 Humic Cambisols

149 CalcaricCambisols

150 Chromic Cambisols

151 Vertic Cambisols

152 Ferralic Cambisols

153 Gleyic Cambisols

154 Gelic Cambisols

P l a n o s o l s

205 Eutric Planosols

206 Dystric Planosols

207 Mollic Planosols

208 Umbric Planosols

209 Gelic Planosols

F e r r a l s o l s

P o d z o l u v i s o l s

210 Eutric Podzoluvisols

211 Dystric Podzoluvisols

212 Stagnic Podzoluvisols

213 Gleyic Podzoluvisols

214 Gelic Podzoluvisols

P o d z o l s

215 Haplic Podzols

216 Cambic Podzols

217 Ferric Podzols

218 Carbic Podzols

219 Gleyic Podzols

220 Gelic Podzols

A c r i s o l s

221 Haplic Acrisols

222 Ferric Acrisols

223 Humic Acrisols

224 Plinthic Acrisols

225 Gleyic Acrisols

A l i s o l s

226 Haplic Alisols

227 Ferric Alisols

228 Humic Alisols

229 Plinthic Alisols

230 Stagnic Alisols

231 Gleyic Alisols

C a l c i s o l s

155 Haplic Calcisols

156 Luvic Calcisols

157 Petric Calcisols

G y p s i s o l s

158 Haplic Gypsisols

161 Petric Gypsisols

S o l o n e t z

162 Haplic Solonetz

163 Mollic Solonetz

164 Calcic Solonetz

167 Gleyic Solonetz

S o l o n c h a k s

168 Haplic Solonchaks

169 Mollic Solonchaks

172 Sodic Solonchaks

173 Gleyic Solonchaks

174 Gelic Solonchaks

K a s t a n o z e m s

175 Haplic Kastanozems

176 Luvic Kastanozems

177 Calcic Kastanozems

178 Gypsic Kastanozems

N i t i s o l s

232 Haplic Nitisols

233 Rhodic Nitisols

234 Humic Nitisols

235 Haplic Ferralsols

236 Xanthic Ferralsols

237 Rhodic Ferralsols

238 Humic Ferralsols

239 Geric Ferralsols

240 Plinthic Ferralsols

P l i n t h o s o l s

241 Eutric Plinthosols

242 Dystric Plinthosols

243 Humic Plinthosols

244 Albic Plinthosols

H i s t o s o l s

245 Folic Histosols

246 Terric Histosols

247 Fibric Histosols

248 Thionic Histosols

249 Gelic Histosols

A n t h r o s o l s

250 Aric Anthrosols

251 Fimic Anthrosols

252 Cumulic Anthrosols

253 Urbic Anthrosols

11. Koko koealan pinta-ala, koeruudun pinta-ala

Koko koealan tai koeruudun pinta-ala ilmoitetaan 0,0001 hehtaareina.

12. Koko koealan puiden runkoluku

Lasketaan kaikki rinnankorkeusläpimitaltaan (RKL) 5 cm kokoiset ja sitä suuremmat puut.

13. Tuotosarviot

Tuotosarviot koskevat absoluuttista ja suhteellista tuotosta. Absoluuttinen tuotos on yhtä kuin arvioitu keskimääräinen tuotos puuston koko elinajalta. Suhteellinen tuotos ilmoittaa, onko absoluuttisen tuotoksen taso alhainen, tavanomainen vai korkea kyseiselle puustolle. Käytetään seuraavia koodeja:

>TAULUKON PAIKKA>

99. Muut havainnot

Tähän kohtaan merkitään kaikki asiaankuuluvat koealaa koskevat tiedot.

Puita koskevat tiedot

Käytetään latvuksen kunnon inventointiin.

14. Koepuun numero

Koepuun numero on numero, joka sille on annettu koealan perustamisen yhteydessä.

15. Puulajit (ks. Flora europaea)

Lehtipuut (* = lehtien inventoinnissa käytettävät puulajit)

001: Acer campestre *

002: Acer monspessulanum *

003: Acer opalus

004: Acer platanoides

005: Acer pseudoplatanus *

006: Alnus cordata

007: Alnus glutinosa *

008: Alnus incana

009: Alnus viridis

010: Betula pendula *

011: Betula pubescens *

012: Buxus sempervirens

013: Carpinus betulus *

014: Carpinus orientalis

015: Castanea sativa (C. vesca) *

016: Corylus avellana *

017: Eucalyptus sp. *

018: Fagus moesiaca *

019: Fagus orientalis

020: Fagus sylvatica *

021: Fraxinus angustifolia spp

spp.oxycarpa (F. oxyphylla) *

022: Fraxinus excelsior *

023: Fraxius ornus *

024: Ilex aquifolium

025: Juglans nigra

026: Juglans regia

027: Malus domestica

028: Olea europaea *

029: Ostrya carpinifolia *

030: Platanus orientalis

031: Populus alba

032: Populus canescens

033: Populus hybrides *

034: Populus nigra *

035: Populus tremula *

036: Prunus avium *

037: Prunus dulcis (Amygdalus communis)

038: Prunus padus

039: Prunus serotina

040: Pyrus communis

041: Quercus cerris *

042: Quercus coccifera (Q. calliprinos) *

043: Quercus faginea *

044: Quercus frainetto (Q. conferta) *

045: Quercus fruticosa (Q. lusitanica)

046: Quercus ilex *

047: Quercus macrolepis (Q. aegilops)

048: Quercus petraea *

049: Quercus pubescens *

050: Quercus pyrenaica (Q. toza) *

051: Quercus robur (Q. peduculata) *

052: Quercus rotundifolia *

053: Quercus rubra *

054: Quercus suber *

055: Quercus trojana

056: Robinia pseudoacacia *

057: Salix alba

058: Salix caprea

059: Salix cinerea

060: Salix eleagnos

061: Salix fragilis

062: Salix sp.

063: Sorbus aria

064: Sorbus aucuparia

065: Sorbus domestica

066: Sorbus torminalis

067: Tamarix africana

068: Tilia cordata

069: Tilia platyphyllos

070: Ulmus glabra (U. scabra, U. montana)

071: Ulmus laevis (U. effusa)

072: Ulmus minor (U. campestris, U. carpinifolia)

073: Arbutus unedo

074: Arbutus andrachne

075: Ceratonia siliqua

076: Cercis siliquastrum

077: Erica arborea

078: Erica scoparia

079: Erica manipuliflora

080: Laurus nobilis

081: Myrtus communis

082: Phillyrea latifolia

083: Phillyrea angustifolia

084: Pistacia lentiscus

085: Pistacia terebinthus

086: Rhamnus oleoides

087: Rhamnus alaternus

099: Muut lehtipuut

Havupuut (* = neulasten inventoinnissa käytettävät puulajit)

100: Abies alba *

101: Abies borisii-regis *

102: Abies cephalonica *

103: Abies grandis

104: Abies nordmanniana

105: Abies pinsapo

106: Abies procera

107: Cedrus atlantica

108: Cedrus deodara

109: Cupressus lusitanica

110: Cupressus sempervirens

111: Juniperus communis

112: Juniperus oxycedrus *

113: Juniperus phoenicea

114: Juniperus sabina

115: Juniperus thurifera *

116: Larix decidua *

117: Larix kaempferi (L. leptolepis)

118: Picea abies (P. excelsa) *

119: Picea omorika

120: Picea sitchensis *

121: Pinus brutia *

122: Pinus canariensis

123: Pinus cembra

124: Pinus contorta *

125: Pinus halepensis *

126: Pinus heldreichii

127: Pinus leucodermis

128: Pinus mugo (P. montana)

129: Pinus nigra *

130: Pinus pinaster *

131: Pinus pinea *

132: Pinus radiata (P. insignis) *

133: Pinus strobus

134: Pinus sylvestris *

135: Pinus uncinata *

136: Pseudotsuga menziesii *

137: Taxus baccata

138: Thuya sp.

139: Tsuga sp.

199: Muut havupuut

16. Lehti-/neulaskato

Kunkin koepuun lehti-/neulaskatoaste ilmoitetaan prosentteina (5 %:n luokissa) verrattuna puuhun, jonka lehvästö/neulasto on täydellinen. Käytetään tosiasiallista prosenttimäärää.

0 = 0 %

5 = 1 5 %

10 = 6 10 %

15 = 11 15 %

osv.

17. Värinmuutoskoodit

0: ei lainkaan värinmuutosta (0 10 %)

1: lievä värinmuutos (11 25 %)

2: keskinkertainen värinmuutos (26 60 %)

3: voimakas värinmuutos (> 60 %)

4: kuollut puu

18. Helposti tunnistettavat vaurioiden syyt

Lisätään yksi merkki (1) vastaavaan (vastaaviin) sarakkeeseen (sarakkeisiin).

T1 = riista ja sen laiduntaminen

T2 = liiallinen määrä hyönteisiä tai jälkiä liiallisesta määrästä hyönteisiä

T3 = sienet

T4 = abioottiset tekijät (tuuli, lumi, halla, kuivuus jne.)

T5 = ihmisten suora toiminta

T6 = metsäpalo

T7 = tunnettu paikallinen tai alueellinen saastuttaja

T8 = muut

19. Vauriotyypin tunnistaminen

Jos mahdollista, annetaan lisämäärite vauriotyypistä; esimerkiksi hyönteisistä ilmoitetaan laji tai ryhmä (esimerkki: "kaarnakuoriaiset").

20. Muut puita koskevat havainnot

Lomakkeeseen merkitään selvästi kaikki mahdollisesti merkitykselliset lisähavainnot [esimerkiksi: mahdollisesti vaikuttavat tekijät (äskettäinen kuivuus, äärilämpötilat); muut vauriot tai stressioireet].

K ä y t e t ä ä n m a a p e r ä n t i l a n k a r t o i t u k s e s s a

21. Syvyyskoodi

O = orgaaninen kerros (ks. määritelmä II.4 alakohdan alaviitteessä)

H = orgaaninen kerros (ks. määritelmä II.4 alakohdan alaviitteessä)

M05 = kivennäismaa (0 5 cm) (vapaaehtoinen)

M51 = kivennäismaa (5 10 cm) (vapaaehtoinen)

M01 = kivennäismaa (0 10 cm) (pakollinen)

M12 = kivennäismaa (10 20 cm) (pakollinen)

M24 = kivennäismaa (20 40 cm) (pakollinen)

M48 = kivennäismaa (40 80 cm) (pakollinen)

22. Näytteen määritysmenetelmän koodi (SAM)

Jokaisen yhdestä tai useammasta maanäytteestä määritetyn tunnuksen osalta merkitään jokin seuraavista koodeista ensimmäiselle tietoriville ja käytetään sitä näytetyypin merkitsemiseen näytteenottokoodin alapuolelle:

0 = ei eroa hyväksyttyyn menetelmään nähden

1 = tunnukset on määritetty vaihtoehtoista menetelmää käyttäen (yksityiskohdat esitetään maaperän tilaa koskevan kertomuksen liitteessä), tai ensimmäinen (osa)näyte

2 8 = mahdollisista osanäytteistä käytettävät koodit

9 = tunnukset on määritetty muunnoslaskutoimituksilla laskemalla saadut tulokset uudelleen eri menetelmää käyttäen (yksityiskohdat esitetään maaperän tilaa koskevan kertomuksen liitteessä)

K ä y t e t ä ä n l e h t i e n j a n e u l a s t e n k u n n o n i n v e n t o i n n i s s a

23. Näytekoodi

Lehtien ja neulasten kunnon inventointiin liittyvä näytekoodi koostuu puulajikoodista (huomautus n:o 15) sekä meneillään olevan vuoden lehtien/neulasten koodista (= 0) tai edellisvuotisten lehtien/neulasten koodista (1). Esimerkki: viime vuoden neulasten näyte (1) Picea abies -lajista on siis 118.1.

24. Näytteen puiden numero

Koska joihinkin näytteenottoihin (lehdet/neulaset, kasvu) on käytettävä tavanomaisen koealan (tai koeruudun) ulkopuolella sijaitsevia puita, on suotavaa käyttää erityisiä numeroita. Mainittujen puiden numerot alkavat kirjaimella (F = lehdet/neulaset, R = lustoanalyysi kairanlastuja käyttäen, D = sahauskiekkoanalyysi), jota seuraa järjestysnumero (esimerkiksi F001). Numeroista on pidettävä kirjaa.

25. 100 lehden tai 1000 neulasen massa

Määritetään 100 lehden tai 1000 neulasen (uunikuivan) massa grammoina.

26. Versojen massa

Määritetään versojen (uunikuivien) massa grammoina.

K ä y t e t ä ä n k a s v u n a r v i o i n n i s s a

27. Rinnankorkeusläpimitta (RKL)

Rinnankorkeudelta (1,30 m) mitattu läpimitta kuorineen ilmoitetaan 0,1 cm:n tarkkuudella. Mittanauhaa käytettäessä tarvitaan ainoastaan yksi arvo. Kaulainta käytettäessä lasketaan ja kirjataan suurin ja pienin läpimitta (kuorineen) (läpimitta 1 ja läpimitta 2).

28. Kuori

Ilmoitetaan kuoren paksuus 1,30 m:n korkeudella cm:nä yhden kymmenesosan tarkkuudella.

29. Puun pituus

Pyöristetään metreinä ilmoitettu puun pituus lähimpään puoleen metriin.

30. Puun tilavuus

Mitattujen läpimitan (läpimittojen) ja pituuden perusteella puun tilavuus voidaan arvioida paikallisia muotolukuja käyttäen tai hyväksyttyjen tilavuustaulukkojen avulla. Puun tilavuus ilmoitetaan kuutiometreinä (m3) kolmen kymmenesosan tarkkuudella.

31. Latvuksen pituus

Latvuksen pituus, pyöristettynä lähimpään puoleen metriin, mitataan latvan kärjestä alimpaan elävään oksaan, vesiversoja lukuun ottamatta.

32. Latvuksen leveys

Latvuksen keskimääräinen leveys lasketaan latvuksen vähintään neljän säteen keskiarvon perusteella, kerrottuna kahdella ja pyöristettynä lähimpään puoleen metriin.

33. Läpimitta kuoretta

Tosiasiallinen läpimitta kuoretta on yhtä kuin läpimitta kuorineen vähennettynä kuoren paksuudella puun molemmin puolin. Viiden vuoden takainen läpimitta kuoretta on yhtä kuin tosiasiallinen läpimitta kuorineen vähennettynä puun viiden viimeisen vuoden kasvulla molemmin puolin. Läpimitta kuoretta ilmoitetaan 0,1 cm:nä.

34. Pohjapinta-ala koealaa kohti

Tosiasiallinen pohjapinta-ala on yhtä kuin koealan kaikkien puiden pohja-alojen summa. Viiden vuoden takainen pohjapinta-ala koealaa kohti lasketaan koealan kaikkien puiden viiden vuoden takaisen arvioidun kuoretta mitatun läpimitan perusteella. Pohjapinta-ala koealaa kohti ilmoitetaan 0,1 cm2:nä.

35. Puuston runkotilavuus koealaa kohti

Tosiasiallinen tilavuus koealaa kohti on yhtä kuin koealan kaikkien puiden kokonaistilavuus. Viiden vuoden takainen tilavuus koealaa kohti lasketaan koealan kaikkien puiden viiden vuoden takaisen arvioidun kuoretta mitatun läpimitan perusteella. Tilavuus koealaa kohti ilmoitetaan 0,1 cm3:nä.

36. Harvennukset

Jos läpimitan, koealakohtaisen pohjapinta-alan ja koealakohtaisen tilavuuden kahden määritysvuoden välisenä viisivuotiskautena suoritetaan harvennus, siitä tehdään merkintä (1 = kyllä, 0 = ei). Täydennysosassa esitetään tätä harvennusta koskevat mahdollisimman yksityiskohtaiset tiedot (erityisesti: harvennusmenetelmä, tarkka harvennusvuosi, harvennuksen intensiivisyys puiden lukumääränä, pohjapinta-alana hehtaaria kohti, tilavuutena hehtaaria kohti).

99. Muut havainnot

Tähän kohtaan merkitään kaikki asiaankuuluvat tiedot, ja ne selitetään vastaavassa arviointikertomuksessa (liite VII b).

LIITE VII b

YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT PYSYVIEN KOEALOJEN YLEISTEN TIETOJEN TOIMITTAMISESTA JA TULKITSEMISESTA

I Yleistä

Jäsenvaltioiden on liitettävä inventointitulosten esitykseen asiakirja, joka sisältää yleiset tiedot ja tulosten tulkinnan koealakohtaisesti tai kaikkien kansallisten koealojen osalta.

- Periaatteessa kuhunkin inventointitulosten esitykseen liitetään tosiasiallisesti sovellettuja määritys-, näytteenotto-, mittausmenetelmiä jne. kuvaavat yleiset tiedot, tulosten kirjaamista ja validoimista koskevat yksityiskohtaiset tiedot II kohdassa kuvatulla tavalla.

- Selvityksen tulosten lisäksi toimitetaan III kohdan mukaisesti laadittu tulosten tulkinta.

- Jos useiden selvitysten tulokset esitetään yhtä aikaa (tai on esitetty aikaisemmin), esitetään edellä toisessa luetelmakohdassa mainitun tulkinnan lisäksi yhteistulkinta (IV kohdan mukaisesti).

Tässä liitteessä esitetään tiedot mainittujen kertomusten rakenteesta.

II Taustatiedot

II.1 Yleiset tiedot

Yleisessä osassa on seuraavat tiedot (maakohtaisesti tai tarvittaessa maakunta-/aluekohtaisesti):

- metsäpinta-ala (tuhansina hehtaareina),

- koealojen lukumäärä (yhteensä),

- koealojen lukumäärä (esitetyssä selvityksessä),

- valintaperusteet (jos esitettyjen koealojen lukumäärä on pienempi kuin koealojen lukumäärä yhteensä),

- mainittujen koealojen historian kuvaus selvitysten kannalta,

- yhteydet muihin selvityksiin.

II.2 Inventointimenetelmät

Esitetään yhteenveto inventointimenetelmästä, mukaan lukien yksityiskohdat käytetyistä välineistä, perustamisesta ja tulosten kirjaamisesta. Erityisesti silloin, kun mainituista yksityiskohdista ei ole määrätty pakollisessa menettelyssä, sovelletun inventointimenetelmän selkeä kuvaus on ratkaisevaa saatujen tulosten myöhempää tulkintaa, mahdollista vertailua ja arviointia silmällä pitäen. Useissa selvityksissä välineistön, syvyyksien, aikataulun ja selvityksen laajuuden valinta näyttää olevan hyvin vapaata. Annetaan yksityiskohtaisia tietoja käytetystä välineistöstä, kirjatuista syvyyksistä, aikataulusta ja selvitys-/näytteenottotiheydestä. Aina näytteitä otettaessa on toimitettava yksityiskohtaiset tiedot näytteenotosta, mukaan lukien varastointi (viileässä, pimeässä jne.).

Kaikki suoritetut tarkastusmittaukset on kuvattava lyhyesti.

II.3 Tulosten määritys- ja laskentamenetelmät

Näytteiden kemiallisen analyysin osalta useimmissa tapauksissa suositellaan tiettyjä menetelmiä. Tosiasiallisesti käytettyjä menetelmiä [mukaan lukien varastointi, tulosten arviointi ja (muunnos)laskutoimitukset] koskevat tiedot on toimitettava. Tarvittaessa selostetaan kalibrointikokeiden tulokset.

II.4 Poikkeukset ja häiriöt

Erityistä huomiota kiinnitetään inventointiin, näytteenottoon, varastointiin, analysointiin, laskemiseen ja/tai tulkintaan liittyviin poikkeustilanteisiin. Jos tietojen välillä on mistä tahansa syystä johtuvia eroja, voidaan joissain tapauksissa tehdä muista lähteistä peräisin oleviin tuloksiin perustuvia arvioita. Saadut luvut todennetaan huolellisesti. Alueelliset luvut on ilmoitetaan ja selitetään yksityiskohtaisesti (esimerkiksi: eri laboratorio).

III Tulkinta yhden selvityksen osalta

III.1 Tosiasiallinen sisäinen tulkinta

Tulkinta kerätyistä ja arvioiduista tiedoista tehdään erikseen kunkin selvityksen osalta. Aina kun se on mahdollista, ilmoitetaan selvityksen eri tunnusten väliset yhteydet.

III.2 Sisäinen tulkinta aikaisemmat selvitykset huomioon ottaen

Arvioidaan peräkkäisten selvitysten tulokset ja ilmoitetaan mahdolliset suuntaukset.

III.3 Tulkinta ulkopuoliset tiedot huomioon ottaen

Selvityksen tulokset käsitellään uudestaan ja niitä vertaillaan muiden (samankaltaisten) selvitysten tuloksiin, jotka on suoritettu samalla alueella tai samassa maassa. Erot ja samankaltaisuudet on ilmoitettava ja jos mahdollista arvioitava. Muista lähteistä peräisin olevat tiedot, jotka mahdollisesti selittävät joitain tunnusten välisiä yhteyksiä, on myös mainittava tässä yhteydessä.

IV Yhteistulkinta

IV.1 Tosiasiallinen tulkinta

Kaikkien kansallisella tasolla suoritettujen selvitysten tulokset kootaan kansalliseen keskukseen. Eri selvitysten tunnusten välinen yhteys analysoidaan. Lisäksi yksittäisten selvitysten tulosten eri tulkinnat otetaan huomioon ja käsitellään uudelleen kokonaiskuvan muodostamiseksi.

IV.2 Tulkinta aikaisemmat vuodet huomioon ottaen

Kansallisella tasolla yhteistulkinnassa käytetään myös aikaisempien selvitysten tuloksia. Suuntaukset ilmoitetaan ja selitetään aina kun se on mahdollista.

IV.3 Tulkinta ulkopuoliset tiedot huomioon ottaen

Yhteistulkinnasta saadut tulokset käsitellään uudelleen ja niitä vertaillaan muista lähteistä peräisin oleviin tuloksiin. Erot ja/tai samankaltaisuudet ilmoitetaan ja selitetään aina kun se on mahdollista.