NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 15 päivänä joulukuuta 1994,

tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta erityisohjelmasta bioteknologian alalla (1994 - 1998) (94/912/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 i artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous-ja sosiaalikomitean lausunnon(3)sekä katsoo, että

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päätöksellä 1110/94/EY(4) hyväksyneet Euroopan yhteisön neljännen puiteohjelman tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä (T & K) koskevien toimien osalta kaudeksi 1994 - 1998 määritellen erityisesti bioteknologian alalla toteutettavan toiminnan; tämä päätös tehdään kyseisen päätöksen johdanto-osassa esitetyt syyt huomioon ottaen,

perustamissopimuksen 130 i artiklan 3 kohdassa määrätään, että puiteohjelma pannaan täytäntöön kussakin toiminnassa kehitetyin erityisohjelmin; kussakin erityisohjelmassa täsmennetään yksityiskohtaiset säännöt ohjelman toteuttamiseksi, vahvistetaan ohjelman kesto ja määrätään tarpeellisiksi arvioiduista varoista,

tämän ohjelman toteuttamiseen arvioidaan tarvittavan 522 miljoonaa ecua; budjettivallan käyttäjät vahvistavat määrärahat jokaista varainhoitovuotta varten, jollei varojen saatavuudesta rahoitusnäkymien mukaan muuta johdu ja päätöksen 1110/94/EY 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti,

tutkimus bioteknologian alalla voi johtaa tehokkuuden ja elinvoimaisuuden kasvuun maatalouden ja teollisuuden aloilla, entistä tehokkaampaan ympäristön ja terveyden suojeluun sekä entistä parempaan kulutettavien tuotteiden laatuun,

maatalouden olisi hyödyttävä bioteknologian tuloksista pitääkseen yllä tuottavuuden tason suosimalla teknisiä ratkaisuja, lisätäkseen tuotannon monimuotoisuutta, vähentääkseen ympäristövaikutuksia ja edistääkseen yhteistyömuotoja eurooppalaisten yritysten kanssa,

tämä ohjelma voi merkittävästi edistää kestävän kasvun elpymistä, kilpailukyvyn parantamista ja työllisyyden kehittämistä yhteisössä kuten kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä käsittelevässä valkoisessa kirjassa esitetään,

yhteisön T & K-toimien neljännen puiteohjelman sisältö määritellään toissijaisuusperiaatteen mukaisesti; tässä erityisohjelmassa täsmennetään kyseisen periaatteen mukaisten toimien sisältö bioteknologian alalla,

päätöksessä 1110/94/EY määrätään, että yhteisön toiminta on perusteltua, jos tutkimus muun muassa myötävaikuttaa yhteisön taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittumiseen sekä edistää kokonaisuudessaan sen sopusointuista kehitystä pyrkien samalla tieteelliseen ja tekniseen laatuun; tällä ohjelmalla pyritään edistämään näiden tavoitteiden toteutumista,

yhteisön on tuettava ainoastaan korkealaatuisia T & K-toimia; tämän ohjelman täytäntöönpanon olisi perustuttava strategisiin ja jos mahdollista mitattaviin tavoitteisiin siten, että sen yhteensovittaminen jäsenvaltioiden ohjelmien kanssa ja tämän ohjelman arviointi helpottuvat,

perustutkimusta bioteknologian alalla on edistettävä koko yhteisössä, sillä se muodostaa uusien keksintöjen lähteen ja tarjoaa laajan valikoiman tieteellisiä mahdollisuuksia vastaamaan yhteiskunnan todellisiin tarpeisiin,

tähän erityisohjelmaan sovelletaan yksityiskohtaisia sääntöjä yritysten, tutkimuskeskusten [mukaan lukien Yhteinen tutkimuskeskus (YTK)] ja korkeakoulujen osallistumisesta sekä tutkimustulosten levittämiseen sovellettavia sääntöjä, jotka täsmennetään perustamissopimuksen 130 j artiklassa määrätyissä toimenpiteissä,

olisi määrättävä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on rohkaista pieniä ja keskisuuria yrityksiä osallistumaan tähän ohjelmaan, erityisesti teknologiaa kannustavilla toimenpiteillä,

olisi jatkettava komission alulle panemia pyrkimyksiä yksinkertaistaa ja nopeuttaa haku-ja valintamenettelyjä sekä saada ne avoimemmiksi, jotta edistettäisiin ohjelman täytäntöönpanoa ja helpotettaisiin niitä toimia, joita yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen on toteutettava osallistuakseen yhteisön T & K-toimintaan,

tämä ohjelma edistää jäsenvaltioiden tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, bioteknologian alalla toteuttamien T & K-toimien välisen, sekä kyseisten toimien ja yhteisön vastaavien T & K-toimien välisen synergian lujittamista,

tämän ohjelman mukaan harjoitettavan toiminnan luonne vaatii tiivistä yhteistyötä ja yhteensovittamista muuhun erityisten tutkimusohjelmien yhteydessä harjoitettuun toimintaan; tämä yhteistyö ja yhteensovittaminen mahdollistaa synergian toteuttamisen erityisesti biolääketieteen ja terveyden sekä maatalouden ja kalastuksen aloilla,

tämän ohjelman täytäntöönpanemiseksi saattaisi olla tarkoituksenmukaista harjoittaa kansainvälistä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden kanssa,

tähän ohjelmaan on sisällyttävä lisäksi T & K:n tulosten levittämiseen ja hyödyntämiseen liittyvää toimintaa, jonka kohteena ovat erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ja niistä erityisesti ne, jotka sijaitsevat ohjelmaan vähiten osallistuvissa jäsenvaltioissa ja alueilla (tiiviin yhteensovittamisen puiteohjelman kolmannen toiminnan kanssa ollessa välttämätöntä synergian toteuttamiseksi), sekä ohjelman tyydyttävään toteuttamiseen tarvittavaa ohjelman sisäistä toimintaa tutkijoiden liikkuvuuden ja koulutuksen kannustamiseksi,

on syytä määrittää ex ante ja ex post ohjelmaan liittyvät mahdolliset yhteiskunnallis-taloudelliset ja ekologiset vaikutukset ja mahdolliset teknologiset ja biologiset vaarat sekä ohjelmaan liittyvien toimien yhteiskunnallinen hyöty,

bioteknologian nopean kehittymisen varmistamiseksi tämän ohjelman on myös edistettävä eettisten direktiivien laatimista bioteknologisen tutkimuksen edistämiseksi,

tämän ohjelman rahoittamien tutkimusten ulkopuolelle on jätettävä kaikki sellaiset hankkeet, joiden tarkoituksena on muuttaa sukusoluja tai mitä tahansa ihmisalkion kehitysvaihetta,

tämän ohjelman toteutumista olisi valvottava jatkuvasti ja järjestelmällisesti sen mukauttamiseksi tarvittaessa tieteen ja teknologian kehitykseen tällä alalla; lisäksi olisi kohtuullisen ajan kuluessa teetettävä riippumaton arvio ohjelman toteutumisesta, jotta saataisiin kaikki viidennen T & K-puiteohjelman tavoitteiden määrittämiseen tarvittavat tiedot; lopuksi tämän ohjelman päättyessä olisi suoritettava sen tulosten lopullinen arviointi tässä päätöksessä määriteltyihin tavoitteisiin nähden,

neuvosto on 23 päivänä huhtikuuta 1990 antanut direktiivin 90/219/ETY(5) geneettisesti muunnettujen mikro-organismien käytöstä suljetuissa oloissa ja direktiivin 90/220/ETY(6) geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön; yhteisön rahoittamassa tutkimuksessa on noudatettava kaikkia niitä bioteknologian alan lainsäädäntöön kuuluvia lakeja, jotka koskevat ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemista, biologisille tekijöille työpaikalla altistuvien työntekijöiden suojelemista ja kokeisiin tai muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten suojelemista, ja jotka ovat voimassa ohjelman toteuttamispäivänä,

tämän ohjelman on laajennettava tieteellistä perustaa, jonka tarkoituksena on ohjata bioteknologian alan asetusten laatimista ja teknistä mukauttamista,

tämän tavoitteen toteuttaminen edellyttää julkista tiedottamista yhteiskunnassa, jossa bioteknologian sisällön, tavoitteiden ja menetelmien avoimuuden perusteella osallistutaan asiaan perehtyen keskusteluun ohjelman hyödyllisyydestä,

tähän ohjelmaan liittyvissä toimissa otetaan huomioon yleiset periaatteet kuten sellaiset, jotka sisältyvät kansainvälisiin sopimuksiin ihmisoikeuksien suojelusta ja Euroopan neuvoston bioetiikkaa koskevaan yleissopimusluonnokseen, sitten kun se on tehty,

YTK voi osallistua tähän ohjelmaan sisältyviin epäsuoriin toimiin, ja

tieteen ja tekniikan tutkimuskomiteaa (CREST) on kuultu,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään tutkimusta ja teknologista kehittämistä ja esittelyä koskeva erityisohjelma bioteknologian alalla, sellaisena kuin se on määritelty liitteessä I, tämän päätöksen hyväksymispäivän ja 31 päivän joulukuuta 1998 väliseksi ajaksi.

2 artikla

1. Tämän ohjelman täytäntöönpanoon tarvittavat arvioidut varat ovat 552 miljoonaa ecua, joista enintään 7,5 prosenttia on tarkoitettu henkilöstömenoihin ja hallinnosta johtuviin menoihin.

2. Kyseisten varojen alustava jakautuminen esitetään liitteessä II.

3. Budjettivallan käyttäjät vahvistavat määrärahat jokaista varainhoitovuotta varten, jollei varojen saatavuudesta rahoitusnäkymien mukaan muuta johdu ja päätöksen 1110/94/EY 1 artiklan 3 kohdassa esitettyjen edellytysten mukaisesti, ottaen huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 2 artiklassa tarkoitetut moitteettoman varainhoidon periaatteet.

3 artikla

1. Yksityiskohtaiset säännöt yhteisön osallistumisesta rahoitukseen täsmennetään päätöksen 1110/94/EY liitteessä IV.

2. Yksityiskohtaiset säännöt yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumisesta sekä tulosten levittämisestä täsmennetään perustamissopimuksen 130 j artiklassa määrätyissä toimenpiteissä.

3. Liitteessä III vahvistetaan muut kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut erityiset yksityiskohtaiset säännöt tämän ohjelman täytäntöönpanosta.

4 artikla

1. Varmistaakseen erityisesti tämän ohjelman täytäntöönpanon taloudellisen kannattavuuden komissio valvoo jatkuvasti ja järjestelmällisesti riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden asianmukaisella avustuksella ohjelman edistymistä liitteessä I tarkoitettuihin ja työohjelmassa täsmennettyihin tavoitteisiin nähden. Se arvioi erityisesti onko tavoitteet, asioiden tärkeysjärjestys ja taloudelliset voimavarat aina mukautettu tilanteen kehitykseen. Kyseisen valvonnan tulosten perusteella se tekee tarvittaessa ehdotuksia tämän ohjelman mukauttamiseksi tai täydentämiseksi.

2. Edistääkseen yhteisön toimien päätöksen 1110/94/EY 4 artiklan 2 kohdassa määrättyä kokonaisarviointia komissio teettää mainitussa kohdassa määrätyn aikataulun mukaisesti riippumattomilla asiantuntijoilla ulkopuolisen arvion tähän ohjelmaan sisältyvillä aloilla toteutetuista toimista ja niiden hallinnoimisesta kyseistä arviointia edeltäneiden viiden vuoden aikana.

3. Komissio teettää tämän ohjelman päätteeksi riippumattoman loppuarvioinnin tuloksista päätöksen 1110/94/EY liitteessä III ja tämän päätöksen liitteessä I määriteltyihin tavoitteisiin nähden. Kertomus loppuarvioinnista toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä talous-ja sosiaalikomitealle.

5 artikla

1. Komissio laatii työohjelman liitteessä I ilmaistujen tavoitteiden ja liitteessä II esitetyn määrärahojen alustavan jakautumisen mukaisesti sekä saattaa sen tarvittaessa ajan tasalle. Kyseisessä ohjelmassa esitetään yksityiskohtaisesti:

- tieteelliset ja teknologiset tavoitteet sekä tehtävät tutkimustyöt,

- toteuttamisaikataulu, johon sisältyvät päivämäärät ehdotuspyyntöjä varten,

- rahoituksen ja hallinnon osalta noudatettaviksi suunnitellut yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien erityiset yksityiskohtaiset säännöt pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattujen teknologiaa kannustavien toimenpiteiden ja muiden toimenpiteiden toteuttamiseksi, mukaan lukien valmistelu-, liitännäis- ja tukitoimet,

- yksityiskohtaiset säännöt yhteensovittamisesta muiden tällä alalla toteutettavien T & K-toimien kanssa erityisesti muiden erityisohjelmien osalta ja tarvittaessa määräykset, joiden tarkoituksena on parantaa synergiaa muissa yhteyksissä, kuten EUREKAn ja COSTin yhteydessä toteutettavien toimien kanssa,

- yksityiskohtaiset säännöt tämän ohjelman yhteydessä toteutettujen T & K-toimien tulosten levittämisestä, suojelusta ja käytöstä.

2. Komissio pyytää ehdotuksia työohjelman perusteella toteutettaviksi toimiksi.

6 artikla

1. Komissio vastaa tämän ohjelman täytäntöönpanosta.

2. Jäljempänä 7 artiklan 1 kohdassa määrätyissä tapauksissa komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

3. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

4. Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

5. Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai jos lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

6. Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

7 artikla

1. Edellä 6 artiklan 2 -6 kohdassa määrättyä menettelyä sovelletaan:

- edellä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun työohjelman laatimiseen ja ajan tasalle saattamiseen,

- ehdotuspyyntöjen sisältöön sekä suunnitelmien hyväksymis- ja valintaperusteiden ja -menettelyjen määrittelemiseen,

- T & K-toimien, joihin haetaan yhteisön rahoitustukea, arviointiin ja kyseisen rahoituksen määrän arviointiin jokaisen toimen osalta, jos tämä määrä on 0,5 miljoonaa ecua tai suurempi,

- kaikkiin liitteessä II esitettyjen varojen alustavaa jakautumista koskeviin muutoksiin,

- erityisiin yksityiskohtaisiin sääntöihin yhteisön osallistumisesta erilaisten suunniteltujen toimien rahoitukseen,

- ohjelman arvioimiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin ja määriteltäviin valtuuksiin,

- kaikkiin poikkeamisiin liitteessä III määritellyistä yksityiskohtaisista säännöistä,

- kolmansien maiden oikeushenkilöiden ja kansainvälisten järjestöjen osallistumiseen mihin tahansa toimeen.

2. Jos 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettu yhteisön rahoituksen määrä on pienempi kuin 0,5 miljoonaa ecua, komissio antaa komitealle tiedon toimista ja niiden arvioinnin tuloksista.

3. Komissio antaa komitealle säännöllisesti tiedon tämän ohjelman täytäntöönpanon edistymisestä kokonaisuudessaan.

8 artikla

Prenormatiivisen tutkimuksen, biodiversiteetin ja sosiaalisen hyväksyttävyyden alaan osallistuminen voi olla avointa toimen mukaan ja ilman yhteisön osallistumista rahoitukseen juridisille yksiköille, jotka ovat sijoittautuneet kolmansiin maihin, jos niiden osallistuminen edistää tosiasiallisesti keskinäisen edun periaatetta noudattavan ohjelman täytäntöönpanoa.

9 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 1994.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. MERKEL

(1) EYVL N:o C 228, 17.8.1994, s. 107

(2) EYVL N:o C 341, 5.12.1994

(3) Annettu 14 ja 15 päivänä syyskuuta 1994

(4) EYVL N:o L 126, 18.5.1994, s. 1

(5) EYVL N:o L 117, 8.5.1990, s. 1

(6) EYVL N:o L 117, 8.5.1990, s. 15

LIITE I

OHJELMAN TIETEELLISET JA TEKNOLOGISET TAVOITTEET JA SISÄLTÖ

Tämä erityisohjelma kuvastaa täysin neljännen puiteohjelman suuntaviivoja, soveltaa sen valintaperusteita ja täsmentää sen tieteelliset ja teknologiset tavoitteet.

Neljännen puiteohjelman liitteessä III (ensimmäinen toimenpidekokonaisuus) olevan 4 kohdan A osa kuuluu olennaisena osana tähän ohjelmaan.

Asiayhteys

Komissio on esittänyt valkoisessa kirjassaan kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevan analyysin bioteknologian mahdollisuuksista, jotka vaikuttavat lupaavilta ja perustuvat biologisten prosessien läsnäoloon kaikkialla sekä käyttävien alojen kilpailukykyyn, mutta joissa ilmenee heikkouksia, joihin yhteisön olisi panostettava ensisijaisesti.

Taloudelliset alat, joiden kilpailukyky on merkittävältä osin bioteknologian varassa (lääketeollisuus, kemia, maatalous, ravitsemus), tarjoavat Euroopassa työtä 16,4 miljoonalle henkilölle ja vievät tavaraa 132,8 miljardin ecun arvosta. Karkeasti arvioiden jopa 3 000:a yritystä Euroopassa koskee jokin modernin bioteknologian haara, mukaan lukien tietty määrä kansainvälisiä kemian ja lääkealan yrityksiä. Näiden alojen kasvun jatkuminen edellyttää vahvaa ja innovatiivista tieteellistä perustaa, erittäin koulutettua ja pätevää työvoimaa, tieteen teknologioiden tehokasta siirtämistä teollisuuteen, uusien innovatiivisten tekniikoiden nopeaa yhdistämistä vakiintuneisiin käytäntöihin, bioteknologisten menettelyjen lähestyminen monitieteellisesti, bioteknologian tuotteiden yhtenäismarkkinoita tukevien tieteellisten periaatteiden validointi ja suotuisia mahdollisuuksia ihmisen ympäristölle, terveydelle tai hyvinvoinnille tarjoavien biologisten prosessien sopusointuinen soveltaminen. Edistys näissä kohdissa tukee vuoteen 2 000 ulottuvia arvioita muiden bioteknologian tuotteiden kuin elintarvikkeiden myynnistä jopa 40 miljardin ecun arvosta Euroopan osallistuessa vahvasti ja yhteiskunnallisen arvostuksen ollessa suuri.

Tilanne on sen kaltainen, jollaista ei ole aikaisemmin eletty, ja joka tekee bioteknologiasta todellisuutta, joka tutkijoiden, poliittisten päättäjien ja teollisuuden on otettava huomioon, kun taas aiemmat tutkimussohjelmat perustuivat ainoastaan tulevaisuutta koskeviin hahmotelmiin.

Ensimmäisen siirtogeenisten kasvien sukupolven, joilla on uusia hyödyllisiä ominaisuuksia, uusia yhteen liittävän ADN:n teknologiasta saatuja rokotteita tai elintarvikkeita saastunnalta säästäviä luonnollisia antimikrobisia aineita, markkinoille saattaminen neljättä puiteohjelmaa koskevan ajanjakson aikana on erittäin merkittävä vaihe ja kuvastaa luonnontieteiden kasvavaa osuutta yhteiskunnassa.

Kun kaksi muuta ohjelmaa, "Biolääketiede ja terveys" ja "Maatalous ja kalastus" kannustavat soveltamaan bioteknologiaa näiden vastaavien alojen toiminnassa, joka liittyy tavaroiden ja palvelujen tarjoamiseen, ohjelma "Bioteknologia" avaa uusia näkymiä puuttumalla varta vasten elintoimintojen ytimiin. Tiedon kulku näiden kolmen ohjelman välillä on niiden menestyksen edellytys.

Yhteisön tehtävänä on edistää tutkimusponnisteluja, joista yhteiskunta voi odottaa eniten hyötyä. Tämä merkitsee sitä, että etusijalla uusien tietojen hyödyntämisessä ovat alat, joiden yhdistävänä piirteenä on, että niillä kaikilla tarvitaan enenevässä määrin läheisten aiheiden kytkemistä toisiinsa ja/tai useiden asiantuntijaryhmien yhdentämistä kansainvälisellä tasolla. Tällainen yhdentymiseen liittyvä lähestymistapa on myös omaksuttava, jotta:

- varmistettaisiin turvallisuus eläviä soluja tuotantoprosessissa käytettäessä,

- Euroopan osalta myötävaikutettaisiin siihen, että kansainvälisiä genomeja koskevia hankkeita arvostettaisiin niille kuuluvalla tavalla,

- edistettäisiin maatalouden järkiperäistä kehitystä, ottaen huomioon ympäristön suojelu, ja otettaisiin asianmukaisesti huomioon eläinten suojelu esimerkiksi siinä määrin kuin on kyse eläinten ja viljelykasvien geneettisestä muuntamisesta tai terveydestä,

- voitettaisiin puhtaasti teoreettiset eroavuudet erityisalojen, kuten neurobiologian, enkrinologian ja immunologian välillä solujen ja molekyylien vuorovaikutusten selittämiseksi.

Kansainvälistä yhteistyötä tieteellisen "Frontières humaines" -ohjelman kanssa vahvistetaan kuten myös yhteyksiä Eureka -hankkeisiin ja kansallisiin ohjelmiin yhteisössä.

Hankkeita valittaessa sekä tutkimustavoitteita ja -tuloksia arvioitaessa otetaan huomioon ympäristövaikutukset ja periaatteessa myös sosio-ekonomiset näkökohdat mahdollisimman mitattavissa olevien muuttujien perusteella.

Tämän ohjelman tutkimusten päätelmiä on sovellettava sosio-ekonomisen kontekstin ja siitä todennäköisesti aiheutuvien seurausten mukaan, ja se edellyttää siten erityistä huomiota. Erityistapauksissa on toteutettava esittelyhankkeet. Tutkimusyhteisön ja bioteknologisen tutkimuksen ja sen sovellusten eettisiä ja sosiaalisia näkökulmia koskevan yleisen mielipiteen välistä vuoropuhelua on saatava aikaan tai sitä on seurattava ohjelman puitteissa. Tutkimuksen tavoitteena ei ole ainoastaan se, että suuri yleisö hyväksyisi tutkimuksen seuraukset, vaan ennen kaikkea avoimuus, jotta valveutunut suuri yleisö voisi tuntea vastuuta bioteknologiasta ja sen sovelluksista.

Tämä ohjelma on pantu täytäntöön sovittaen sitä tarvittaessa yhteen seuraavien erityisohjelmien kanssa: "Tietotekniikka", "Standardointi", "Mittaukset ja testaukset", "Ympäristö ja ilmasto", "Teollisuus- ja materiaaliteknologia", "Muu kuin ydinenergia-ala" ja "Viimeistelty yhteiskunnallis-taloudellinen tutkimus".

Toimenpiteitä, erityisesti teknologiaa kannustavia toimenpiteitä, pannaan täytäntöön pienten ja keskisuurten yritysten rohkaisemiseksi osallistumaan ja suhteiden luomisen edistämiseksi pienten ja keskisuurten bioteknologian yritysten ja tiedepuistojen välille, ottaen huomioon pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet kehityksessä jälkeenjääneillä alueilla, kuten kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä koskeva "Valkoinen kirja" suosittaa.

Ehdotetut T & K -toimet

Kaikkien luonnollisten tai ihmisen valvonnassa tapahtuvien biologisten prosessien ytimenä on väistämättömästi elävä solu, jonka toiminta muistuttaa äärettömän pienen tehtaan toimintaa.

Jokainen solu kuluttaa raaka-aineita, muuntaa energiaa, tuottaa hyvin arvokkaita molekyylejä ja jätteitä sekä on oppinut evoluution kuluessa nämä rakentavat prosessit, jotka ovat ympäristön kanssa tasapainossa. Korkeammissa elävissä organismeissa maataloustarkoituksiin ja fermentoreissa arvomolekyylien teolliseen tuotantoon lukemattomat solut käyttäytyvät kuin hyvin hallitut tuotantoyksikköpopulaatiot, joita oletetaan hyödynnettävän jatkuvasti. Bioteknologioiden keskittämiseksi sellaiseen, joka ne todellisuudessa erottaa muista teknologioista, on tärkeää ensinnäkin ymmärtää syvällisesti mekanismeja, joilla solu toimii niin nerokkaasti.

I. VAROJEN KESKITTÄMISTÄ EDELLYTTÄVÄT TAVOITTEET

Ala 1: Solun tehdas

Elävien solujen hyödyntäminen teollisesti ja ympäristöllisesti ei kannata ilman sille olennaisten tieteenalojen biologisten tieteiden, automaattisen tietojenkäsittelyn ja prosessitekniikan yhdennettyä panosta. Uudet rajapinnat bioteknologian ja kehittyneiden teknologioiden välillä osoittautuvat otollisiksi biologian ja muiden tieteellisten ja teknisten alojen yhdentämisessä. Monitieteellinen solutehtaan käsite on saatettava arvoonsa ja yliopistollisten ja teollisten laboratorioiden on osallistuttava tiiviisti.

Päätavoitteena on ymmärtää sitä tapaa, jolla elävien solujen, mikro-organismien, eläinsolujen ja kasvisolujen onnistuu olla tuottavia, ja sitä, kuinka teollisuus voi käyttää näitä soluprosesseja ymmärtääkseen varmoja, toistettavia ja jatkuvia bioprosesseja ja jäljitelläkseen niitä.

Olisi hyödynnettävä asiaan kuuluvaa biologista tietämystä, jota saadaan tutkimuksesta, joka koskee: solubiologiaa ja solujen tiedonvälitystä, solujen jakaantumista, membraanirakenteita ja -toimintoja, makromolekylääristä vuorovaikutusta, proteiinien sijoittumista ja erittymistä, entsyymikatalyysin mekanismeja ja entsyymiaktiivisuuden hallintaa, jäljentämismekanismeja ja siirtämisen jälkeisiä mekanismeja, geneettisen vuorovaikutuksen vakautta, mikrobifysiologiaa ja biodiversiteettiä, muutosten hallintaa ja aineenvaihduntaan liittyvää vuorovaikutusta, äärimmäisissä oloissa eläviä ja monenlaisiin oloihin sopeutuvia mikro-organismeja, solujen reagointia stressiin, antimikrobitekijöitä jne., myös antimetaboliittien ja entsyymi-inhibiittoreiden tunnistamiseksi ja tuottamiseksi teolliseen, farmaseuttiseen ja lääkinnälliseen käyttöön. Pääpaino asetetaan aloille, joissa näiden biologisten tekijöiden ja teknisen tietämyksen yhdistelmä tuottaa todennäköisimmin solun tehtaan bioteknologisia mahdollisuuksia, erityisesti käymisen, biotransformaation, biokatalyysin, biorehabilitaation, biokaappaajien, prosessien hallinnan, solujen viljelyteknologian ja yhteisviljelyn, jälkitoimien jne. perusnäkökulmia.

Tutkimuksen tavoitteet keskitetään asianmukaisiin geneerisiin teollisuutta ja muita bioteknologian lopullisia käyttäjiä kiinnostaviin aiheisiin. Tyypillinen hanke edellyttää biologian ja biokemian alojen yhdentämistä ja tähtää perustietämyksessä olevien aukkojen täyttämiseen ja sellaisten teknologisten esteiden raivaamiseen, jotka estävät solujen teollisen potentiaaalin täyden hyödyntämisen hyödyllisten biomolekyylien muuntamisen ja tuotannon osalta.

Vektorijärjestelmien bioturvallisuudella, solulinjoilla ja mikrobiviljelmillä on todellista merkitystä tämän toiminnan osalta valituissa hankkeissa.

Yhteisön varojen käytön ja tutkimustulosten hyödyntämisen optimoimiseksi bioprosessien teknologiaan liittyvät toimet toteutetaan synergiassa ja tiiviisti yhteensovittaen "Valmistustekniikka" - ja "Maatalous ja kalastus" -ohjelmille anottujen avustusten kanssa, ohjelmille, jotka sisältävät toisistaan riippumattomia jalostusteknologian, lopputuotteiden jalostuksen ja teolliseen laajuuteen saattamisen soveltamista ja teollisiin oloihin mukauttamista koskevia tutkimuksia. Solun tehtaaseen liittyvä tärkeä näkökulma on useilla aloilla mahdollisesti sovellettavien geneeristen teknologioiden kehittäminen ja optimointi.

Ala 2: Genomianalyysi

Genomianalyysi on ala, jota on välttämätöntä lähestyä maailmanlaajuisesti. Edellisten asiaa koskevien yhteisön ohjelmien tukemien eurooppalaisten verkostojen yhteensovittaminen on mahdollistanut näiden verkostojen menestyksellisen osallistumisen kansainvälisiin genomiohjelmiin ja näin Euroopan tuoman lisäarvon merkityksen näyttämisen. Näitä ponnisteluja jatketaan ja vahvistetaan edelleen neljännen puiteohjelman yhteydessä jatkamalla malligenomien kuten Bacillus subtilis, Saccharomyces cerevisiae ja Arabidopsis thaliana analysointia ja sekventointia. Kartoitus- ja sekventointihankkeissa yhdistyvät yritykset, joiden tarkoituksena on uusien geenien löytäminen, ja niiden geneettisiä tehtäviä koskevat tutkimukset. Ylimääräistä työtä tehdään uusien ohjelmistojen ja muiden bio-informaatiovälineiden kehittämisen kannustamiseksi ja tarvittaessa metodologisen perustan ja instrumentoinnin kehittämisen ja laajentamisen yhdentämiseksi. Lisäksi tutkitaan pysyviä monistus- ja lisääntymismekanismeja samoin kuin genomien korkeampia järjestäytymistasoja vähitellen saadun kromosomien täydellistä koostumusta ja rakennetta koskevan uuden tietämyksen ansiosta.

Genomianalyysin metodologia ja uudet välineet pannaan täytäntöön. Niiden avulla on mahdollista yhdistää äskettäin löydettyihin mistä tahansa sopivasta genomimallista tuleviin geeneihin tiettyjä niiden ohjaamia biologisia toimintoja. Toimintoja koskeva järjestelmällinen lähestymistapa toteutetaan erikoistuneiden sellaisten laboratorioiden verkoston avulla, jotka käyttäen rikitettyjä, poistettuja tai ylituotantokantoja erittelemättömien geenien tasolla auttavat tunnistamaan yhdistettyjä toimintoja standardoitujen testien perusteella. Sen sijaan bioteknologian kannalta tärkeisiin toimintoihin keskittyviä lähestymistapoja kannustetaan tekemällä ehdotuksia niiden yhtymien taholta, jotka haluavat erottaa hiivasta tai muusta sopivasta organismista sarjan poistettavia mutantteja suhteessa ennalta määriteltyihin fenotyyppisiin muutoksiin niiden geenipatterien tunnistamiseksi, jotka on koodattu teollisuutta kiinnostavia toimintoja varten. Erityistä huomiota kiinnitetään muihin innovatiivisiin lähestymistapoihin (kuten RNAm:han, geenien tai promoottorien rakenteiden samankaltaisuuteen jne. perustuvat lähestymistavat), joita voidaan hyödyntää maksimaalisen hyödyn saamiseksi meneillään olevista genomihankkeista biologisen tietämyksen kannalta. Yhdistämällä edelleen sekventointitoiminnot ja sekventtien toiminnallinen luonnehdinta esitetään uutta lähestymistapaa solun tehtaan käsitteeseen aineenvaihduntateiden geneettisen hallinnan avulla.

Vertailumenetelmiä toteutetaan eri genomien osalta, ihmisen genomi mukaan lukien. Tähän lähestymistapaan kuuluu sellaisten uusien kartoitusmenetelmien kehittäminen, jotka perustuvat malligenomeista saatujen homologisten DNA-markkereiden käyttöön, heterologiseen ilmaisuun DNAc:n avulla bakteereissa tai sienissä ja uusien tieto-ohjelmistojen kehittämiseen toiminnallisten tai rakenteellisten samankaltaisuuksien löytämisen parantamiseksi. Huipputeknologian täytäntöönpano ja jakaminen sekä hajautettujen klooni-, sondi- ja vaihdettavien tietojen kokoelmien laatiminen organisoidaan.

Ihmisen genomia koskevat tutkimukset keskitetään mahdollisten lääketieteellisten sovellusten osalta tutkimusohjelmaan "Biolääketiede ja terveys". Vertaileviin lähestymistapoihin ja niihin liittyvään teknologiseen kehitykseen sisältyy kuitenkin ihmisen DNA ja ihmissolujen osalta samat rajoitukset ovat olemassa, toisin sanoen sukusolujen tai jonkin alkion kehitysvaiheen muutokset ihmisten geneettisten ominaisuuksien muuttamiseksi perinnöllisesti suljetaan pois ohjelman tavoitteista. Yhteensovittamista juridisia, eettisiä ja sosiaalisia muihin ohjelman osiin kuuluvia näkökulmia koskevien oheistoimenpiteiden kanssa vahvistetaan.

Ala 3: Kasvien ja eläinten bioteknologia

a) Kasvien molekyyli- ja solubiologia

Maatalouteen, teollisuuteen ja ympäristöön liittyvien panostusten yhteydessä edellytetään kasvien molekyyli- ja solubiologian, mukaan lukien proteiinitekniikka, proteiinifysiologia ja -patologia, hyödyntämistä korostaen integroidun tutkimuksen tarvetta. Erityistä huomiota kiinnitetään molekyyleihin liittyviin tietoihin ja kasviaineistossa tapahtuviin tärkeisiin prosesseihin liittyviin muutoksiin uusien sellaisten maatalous- ja metsätuotteiden saamiseksi, jotka on tehty tarpeiden mukaan ja mukautettu markkinoihin, ja sellaisten tuotantomenetelmien toteuttamiseksi, jotka ovat sopusoinnussa ympäristön, terveyden ja kuluttajien kysynnän kanssa, ohjelmaan "Maatalous ja kalastus" sisältyvillä aloilla. Tämän toiminnan pääasiallisena tavoitteena olisi oltava maatalouden ja teollisuuden kannalta merkittävien biologisten ominaisuuksien tunnistaminen, luonnehtiminen ja hyödyntäminen vastaavien geenien osalta laadun parantamiseksi ja ympäristön ottamiseksi huomioon entistä enemmän.

Kyseisiin ominaisuuksiin kuuluu: kestävyys tuholaisia ja tauteja vastaan, stressinsietokyky ja sellaisten kasvien aineenvaihduntatuotteiden, kuten tärkkelys, lipidit, hyödylliset proteiinit, kuidut, laatu, määrä ja näitä koskevat erityiset solukkotiedot, lehdissä, siemenissä, juurissa jne. olevat kasvinsuojeluaineet, entsyymien ja makromolekyylien parantaminen jalostustarkoituksessa, kehitys-, lisääntymis- ja regeneraatiotavat, entsyymien ja makromolekyylien parantaminen jalostustarkoituksessa.

Allaolevia tieteenaloja on ryhdyttävä käsittelemään, erityisesti vakaan heterologisen ilmaisun perustaa ja ilmaisun vakautta, solujen rakenteellista analysointia (molekyylien jakaantumisen ymmärtämiseksi ja säätelemiseksi), tai ihmisten ja eläinten ravinnon sisältämien ainesosien ravitsemuksellisten ja lääketieteellisten ominaisuuksien tunnistamista (kasvien molekyläärisen parantamisen tavoitteiden määrittelemiseksi tarkasti terveydelle edullisia ominaisuuksia omaavien tuotteiden laajamittaisen viljelyn mahdollistamiseksi), mikä täydentää ohjelman "Maatalous ja kalastus" tärkeää tavoitetta. Tyypillisen hankkeen tavoitteena on saavuttaa sopiva integrointitaso kasvitieteen ja jälkiteknologian välillä samoin kuin kohdetutkimuksen ja eukaryoottien biologian alojen välillä määrättyjen tietojen saamiseksi (genomianalyysi, makromolekyylien ja entsyymien rakenneanalyysi, viestinvälitysjärjestelmät, bioinformatiikka jne.).

b) Eläinfysiopatologia

Joidenkin tuotantoeläinten markkerikarttoja on pian käytettävissä. Kiinteästi geenikarttoihin liittyviä fyysisiä karttoja olisi laadittava. Geenikartoitus tulee olemaan suureksi hyödyksi niiden eläinten valinnassa, joilla on useamman geenin hallitsemia ominaisuuksia (määrällinen "locus" tai "QTL") kuten tautien vastustuskyky haitallisia vaikutuksia omaavien geenien poistamiseksi tai hyödyllisten uusien geenien siirtämiseksi eri eläinkannoista sopivien risteytysten avulla. Euroopan verkostoja laaditaan tai laajennetaan eläinten, mukaan lukien niiden maataloudellisen, teollisen tai kalataloudellisen merkityksen mukaan valitut kalat, genomien kartoittamiseksi. Tällaiset tutkimukset parantavat huomattavasti tietoja QTL-analyysistä. Eläinten tautien vastustuskykyyn, kehitysbiologiaan ja tuotantoeläinten lisääntymisen perusmekanismeihin liittyviä tutkimustoimia kehitetään lisäksi eläinten hyvinvoinnin ja geneettisen monimuotoisuuden periaatteiden mukaisesti.

Siinä määrin kuin tietämys ihmisten ja eläinten tietyistä vakavista sairauksista edellyttää mallieläinten, siirtogeenisten tai muiden, kehittämistä, tutkimuksia toteutetaan uusien sellaisten mallieläinten jalostustekniikoiden luomisen mahdollistamiseksi, joilla on täsmälliset ja ennalta määrätyt geneettiset ominaisuudet arvokkaan erityistiedon saamiseksi patologisista ongelmista. Tutkimusta kehitetään erityisesti niissä tapauksissa, joissa reguloinnin/dereguloinnin tai geneettisten tekijöiden fysiologinen vaikutus jonkin taudin kehittymiseen on osoitettu.

Toinen tärkeä tavoite on uusien geeniterapiamenetelmien kehittäminen somaattisille soluille erityisesti niiden vektorien tasolla, jotka mahdollistavat sellaisen geneettisen materiaalin siirtämisen, jonka epäillään korvaavan lääketieteellisesti kiinnostavien geenien heikentyneitä tai puuttuvia toimintoja. Ohjelmassa otetaan myös huomioon yhdistetyt tekniikat, joiden avulla voidaan tiettyjen kohdesolujen osalta voittaa geeniterapiaohjeiden yleisen somaattisiin soluihin soveltamisen esteitä. Käyttökelpoiset mallit menetelmien kehittämiseen otetaan myös huomioon.

Kahden viimeksimainitun aiheen osalta, jotka voivat vaikuttaa voimakkaasti tulevaisuuden lääketieteen ja eläinlääketieteen sovelluksiin, kyseisen ohjelman pääpaino tulee olemaan sellaisten varmojen koevälineiden löytämisessä ja käyttämisessä, jotka mahdollisesti saavat aikaan synergiaa ohjelmien "Maatalous ja kalastus" tai "Biolääketiede ja terveys" kanssa.

Ala 4: Solujen tiedonvälitys ja neurotieteet

Solubiologia, molekyylibiologia, mukaan lukien molekyyligenetiikka ja biokemia, ja farmakologia yhdistetään geenitekniikkaan monitieteellisten tutkimusten edistämiseksi hermosolujen, yhdistyneet solut mukaan lukien, fysiologiasta ja tiedonvälityksestä neurotieteiden edistämiseksi näiden tieteenalojen avulla. Erityistä huomiota kiinnitetään hermoston kehityksen fysiologiaan, hermosolujen tiedonhallintaan (solunsisäiset ja solujen väliset tapahtumat), mahdollisiin solujen toimintahäiriöihin, kuten ihmisten ja eläinten degeneratiivisiin sairauksiin liittyvät häiriöt, bioteknologiaa hyödyntäviin neurologisiin lääkkeisiin (esimerkiksi molekyylimallintaminen) ja in vitro testien kehittämiseen tällaisten aineiden farmakotoksikologian osalta.

Kyseinen ohjelma keskittyy molekyyleihin ja soluihin liittyviin lähestymistapoihin ja niihin liittyvien välineiden kehittämiseen.

Edellä mainituissa neljässä toimessa hyödynnetään erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa vuorovaikutusta toisaalta tutkimuksen ja tutkimusvälineiden välillä, toisaalta käytännön sovellusten ja käyttäjien välillä. Tärkeitä tässä suhteessa ovat eettiset näkökulmat, turvallisuustoimenpiteitä koskevat kysymykset, tiedottaminen yleisölle ja - erityisesti tutkimuksen ja teollisuuden välisen yhteyden vahvistamiseksi - koulutus.

II. YHTEISTOIMINNALLA TOTEUTETTAVAT TAVOITTEET

Neljän muun alan toiminta hoidetaan pääosin yhteistyössä, johon kuuluu tarvittaessa toimia, joiden kustannukset jaetaan. Tässä tapauksessa tavoitteena on jakaa työt ja nopeasti kehittyviä aloja koskevat tiedot ja saattaa yhteisen käyttöön tiedot ja menetelmät, jotka voisivat entistä enemmän olla kehittyvän lainsäädännön ja tiedepolitiikan tukena.

Ala 5: Yleinen immunologia ja rokotusoppi

Immunologiassa ja immunoteknologiassa uusilla bioteknologian keinoilla saaduilla ja immuunijärjestelmään liittyvillä aineilla (monoklonaaliset ja yhdistelmävasta-aineet, immunotoksiinit, sytokiniinit, kasvun edistäjät, reseptorit, adherenttimolekyylit jne.) voi olla ihmisten ja eläinten merkittäviä patologioita estäviä tai hallitsevia vaikutuksia. Uusien sellaisten farmakologisten käsitteiden kehittämiseksi, jotka voisivat olla hyödyksi ohjelman "Biolääketiede ja terveys" erityiskysymyksissä, erityistä huomiota kiinnitetään mahdollisuuteen ryhtyä tutkimaan näiden aineiden vuorovaikutusmekanismeja organismin fysiologian kanssa.

Yleistä rokotusoppia koskevaan tutkimukseen kannustetaan koko Euroopassa (elävät ja kuolleet rokotteiden vektorit, niiden kyky aiheuttaa immuniteettia normaaleissa tai ennalta immuuneiksi tehdyissä organismeissa, niiden turvallisuus normaaleille immuniteettivaarassa oleville isännille ja muille lajeille, joiden epäillään joutuvan kosketuksiin niiden kanssa; antigeenien hallintajärjestelmät, erityisesti järjestelmät, joilla on mahdollista käyttää yhtä ainoaa annosta; rokotus lihakseen ja suun kautta; päätelmien teko immuniteettivasteiden T ja/tai B perusteella, ja vuorovaikutus isännän ja taudinaiheuttajan välillä, jne.). Uusien menetelmien esittelyyn käytetyt alkuperältään patogeeniset tai oncogeeniset mallitaudit on valittava niiden lääketieteellisen tai eläinlääketieteellisen merkityksen mukaan.

Ala 6: Rakenteellinen biologia

Biomolekyylien kolmiulotteisen rakenteen järjestelmällinen määrittely edistää biologisesti aktiivisten makromolekyylien primäärirakenteiden ja tertiäärirakenteiden välisiä suhteita ja vielä primäärirakenteiden ja useimpiin biologisiin toimintoihin liittyvien monien alayksiköiden yhdisteiden kvartenäärirakenteiden välisiä suhteita koskevaa tietämystä. Rakenteita koskevan tiedon kasautumisen kiihtyminen lisää tarvetta voida varastoida, käyttää hyväksi ja analysoida tätä tietoa (ks. "Infrastruktuurit").

Tavoitteena on biomolekyylien ja yhdisteiden (proteiinit, DNA, RNA, hiilihydraatit ja rasvat) rakenteellisen perustan ymmärtäminen, mikä on olennaisen tärkeää uusien biokemiallisten kokonaisuuksien löytämisessä ja parantamisessa. Tekniset ratkaisut ja niiden rakenteiden määrä, joita niillä voidaan analysoida, ovat parantuneet ratkaisevasti. Tämä tekninen kehitys mahdollistaa sellaisten solujen rakenteiden, kuten esimerkiksi kromosomien, splikesomien, replisomien, tutkimisen, mistä seuraa biologian entistä parempi ymmärtäminen.

Biologiset kemiallisten reaktioiden katalysaattoreina toimivat makromolekyylit (entsyymit, abtsyymit, ribozyymit) ovat erityisen kiinnostavia teollisuudelle. Sellaisten biomolekyylien saamiseksi, joilla on uusia ominaisuuksia, tutkitaan kahta erilaista ja toisiaan täydentävää tapaa. On olemassa toisaalta järkiperäinen lähestymistapa biomolekyyleihin, joka edellyttää yksityiskohtaista ymmärtämystä ja biomolekyläärisen rakenteen ja reaktiivisuuden hallintaa (toiminnallisten ryhmien asema, kätkeytymisen ominaispiirteet). On olemassa toisaalta molekyläärinen kehitys, jota ohjataan in vitro, ja jossa molekyylit käyvät läpi lukuisat valintaan, kasvatukseen ja mutaatioon liittyvät kierrot, jotta saataisiin toivottuja ominaisuuksia omaavia biomolekyylejä.

Biologian ja elektroniikan yhä merkityksellisempiä kosketuspintoja stimuloidaan rakenteelliseen biologiaan, molekyylitekniikkaan ja nanolitografiaan liittyvän tietotaidon yhdentämisen mahdollistamiseksi uusien mahdollisuuksien avaamiseksi ymmärtää toiminnallisia yksiköitä, joihin voi liittyä muutoksia nanometrin mitta-asteikolla.

Ala 7: Prenormatiivinen tutkimus, biodiversiteetti ja sosiaalinen hyväksyttävyys

Kansallisella ja yhteisön tasolla tehdyn työnyhdenmukaistamiseen pyritään, jos se johtaa sellaisten menetelmien kehittämiseen tai tuloksiin, jotkamahdollistavat lainsäädännön rationaalisen perustan vahvistamisen sekä standardien ja kansainvälisellä tasollahyväksyttyjen riskinarviointimenetelmientäytäntöönpanon edistämisen. Tätä toimintaa harjoitetaan synergiassa muiden ohjelmien kanssa kuten "Biolääketiede ja terveys", "Valmistus- ja materiaaliteknologia", "Ympäristö ja ilmasto" ja "Maatalous ja kalastus". Toimintaa edistetään kolmen aiheen osalta: farmako-toksikologisten testien in vitro toteuttaminen, bioteknologialla saatujen tuotteiden bioturvallisuus ja ympäristöongelmiin mahdollisesti ratkaisuja tuovienmenetelmien täytäntöönpano.

Ensisijainen mielenkiinto in vitro testien osalta kohdistuukehityksen neurobiologiaan, immunologiaanja farmako-toksikologiaan sekä normaalin aineenvaihduntansa ylläpitävien soluviljelmien tai soluyhteisviljelmien kehitykseen eläinkokeet korvaavien sellaisten menetelmien ja tietojen saamiseksi, joita voitaisiin käyttää esivalidointitutkimuksissa kuten ohjelmassa "Biolääketiede ja terveys" on suunniteltu.

Transgeenisten organismien ja niistä saatujen tuotteiden bioturvallisuutta arvioitaessa painotetaan riskejä, jotka aiheutuvat geneettisesti muunnettujen organismien levittämisestä ympäristöön, mukaan lukien elävät yhdistelmärokotteet, ja ihmisen ja ympäristön turvallisuutta koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanon tieteellistä perustaa.

Nämä tutkimukset olisi suoritettava kahdella tasolla. Ensinnäkin molekyyliekologian perustasolla ja toiseksi prenormatiivisen tutkimuksen tasolla, jolla saadaan erityisen hyödyllisiä tietoja niille lakeja säätäville viranomaisille, jotka vastaavat yhteisön lainsäädäntöä koskevasta riskien arvioinnista.

Suurinta osaa näistä tutkimuksista, ja erityisesti prenormatiivista tutkimusta, olisi täydennettävä kenttäkokeilla ympäristötekijöiden ottamiseksi huomioon.

Mikrobiekologia ei ole hyödyksi ainoastaan prenormatiivisessa tutkimuksessa, vaan se on välttämätön osa-alue ympäristön bioteknologiaan ja mikrobien biodiversiteettiin liittyvissä tutkimuksissa.

Jotta ympäristön bioteknologia tuottaisi hyödynnettäviä tuloksia, mikrobiekologiasta, mikrobidiversiteetistä ja bioprosesseista (katso "Solun tehdas") saadut tiedot olisi yhdistettävä sopivasti vaarallisten yhdisteiden muodostumisen estämiseksi, niiden löytämiseksi tai ympäristön puhdistamiseksi.

Mikrobidiversiteetti olisi otettava paremmin huomioon kiinnittäen erityistä huomiota mikro-organismien kuvaamiseen niiden luonnollisessa ympäristössä, eristys- ja viljelymenetelmiin, mikrobipopulaatioiden suoraan analysointiin DNA:n sekventoinnilla ja RNA:n analyysimenetelmillä, biosystematiikkaan molekyylitekniikkaa ja -markkereita käyttäen sekä erottelu- ja säilytysmenetelmiin.

Kasvi- ja eläindiversiteetin tutkimus kuuluu myös osana molekyyli- ja solubiologian käytön yleisempään tutkimukseen geneettisten voimavarojen säilyttämistä ja/tai vielä hyödyntämättömän diversiteetin hyödyntämistä koskevan metodologian parantamiseksi.

Erityisesti ponnistellaan asiaan liittyvien tekijöiden, kuten yleisen mielipiteen ja bioteknologian yleisen hyväksyttävyyden analysoimiseksi, mihin liittyy tieteiden välinen biologisten tieteiden ja teknologian juridisiin, eettisiin ja sosiaalisiin näkökulmiin liittyvä toiminta.

Ala 8: Infrastruktuuri

Olisi edistettävä käyttäjien ohjaamaa biotietokeskusten, infrastruktuurien ja tietoihin entistä enemmän palveluina ja tutkimusten tukena liittyvien yhteisössä ja sen jäsenvaltioissa toteutuvien voimavarojen kehittymistä. Näissä keskuksissa voitaisiin suorittaa sekvenssejä ja bioresursseja koskevien tietokantojen kerääminen, kommentointi, päivittäminen ja jakaminen Euroopan tasolla, kansallisten biotiedon käsittelyyn erikoistuneiden keskusten yhteensovittaminen ja biologisten kokoelmien toteuttaminen. Näiden palvelujen tarkoituksena on tukea ohjelman "Bioteknologia" yleisiä tavoitteita, erityisesti aloilla, jotka liittyvät genomien sekventointiin, rakenteelliseen biologiaan ja biodiversiteettiin. Erityisesti on huolehdittava siitä, että nämä palvelut vastaavat tutkimuksen tarpeita, mukaan lukien suurteollisuuden ja pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet.

Tarvittavat toimenpiteet on toteutettava kokoelmien ja tietokantojen sisältämien tietojen julkisuuden ja asianmukaisen jakamisen varmistamiseksi. Biologisten kokoelmien osalta edistetään näytteiden jakelukanavien ja niihin liittyvien tietojärjestelmien yhdistelmää biologisen aineiston luetteloihin pääsyn sekä mahdollisten tilausten ja jakelun helpottamiseksi.

Suurimpien tieteellisten ja teknisten yhteisöjen olisi päästävä yksinkertaisesti ja mahdollisuuksien mukaan helposti tallettamaan ja käyttämään tietoja eri tietolähteistä, bibliografiset indeksit mukaan lukien. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi tietopalveluun olisi kuuluttava seuraavat elementit: käyttäjäystävälliset rajapinnat, tiedostojen väliset haku- ja siirtymisjärjestelmät, kansallisten ja yhteisön eri tietokantojen yhdistäminen Euroopan verkostojen avulla, yleistajuisten standardien käyttö ja tarvittaessa uusien tiedonvaihtoon liittyvien formaattien määrittely. Tiivistä yhteistyötä informaatioteknologian alalla toteutettavien tutkimus- ja kehitysohjelmien välillä olisi edistettävä niiden kehitystyöstä ja ratkaisuista hyötymistarkoituksessa.

Bioinformatiikan uutta tekniikkaa koskevaa tutkimustoimintaa pidetään yllä aina, kun sillä voidaan edistää mainittujen tehtävien hoitamista entistä paremmin.

III. TIETEIDEN VÄLISEN TOIMINNAN AVULLA KÄSITELTÄVÄT TAVOITTEET

Bioteknologian esittelytoiminta

Uusi eurooppalaisen tutkimustyön tuloksena syntynyt bioteknologia kohtaa erityisongelmia ja sosio-ekonomisia esteitä, jotka estävät niiden täysipainoista hyödyntämistä markkinoilla. Eurooppalaiset bioteknologian tutkijat tuottavat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, jotka voivat hyödyttää yhteiskuntaa monin tavoin. Tietyt teknis-taloudelliset näiden monimutkaisten tieteiden välisten prosessien (joita teknologian käyttäjät eivät helposti ymmärrä tai joita suuri yleisö jopa pelkää tavalla tai toisella) käyttöön ottoon liittyvät epävarmuustekijät estävät kuitenkin tutkimustulosten täyden hyödyntämisen ja pidentävät tarvittavaa aikaa sekä lisäävät riskejä, jotka liittyvät uusien ja hyvin hallittujen bioteknologian keksintöjen markkinoille tulemiseen. Yhteisön tuki tarkasti valituille bioteknologian esittelytoimille kannustaa eurooppalaisia yksikköjä käyttämään arvokkaita, tieteiden välisiä ja tietyn massakritiikin alaisia voimavaroja, joita tarvitaan näiden esteiden voittamiseksi; tuki edistää näin uuden bioteknologian käyttöön ottoa sekä potentiaalisten teollisuuden ja palvelujen käyttäjien että lopullisten käyttäjien piirissä. Sen vuoksi teknologian käyttäjiä koskevat ohjelmat, mukaan lukien teollisuutta koskevat ohjelmat pienille ja keskisuurille yrityksille (laajennettu yleisö), voitaisiin tarvittaessa toteuttaa esittelyhankkeiden vaikutuksen laajentamiseksi sekä esiteltävän uuden teknologian tarjoamien mahdollisuuksien tiedostamisen lisääntymiseksi niin paljon kuin mahdollista.

Bioteknologian esittelytoimintaan voivat kuulua kaikki tieteellisen ja teknisen tutkimuksen alat, joita tämä erityisohjelma koskee, ja niitä kehitetään tiiviissä yhteistyössä ja yhteisvaikutuksessa ohjelmien "Maatalous ja kalastus" ja "Biolääketiede ja terveys" kanssa yhdentäen kaikkien hankkeiden toteuttamisessa tarvittavien tieteenalojen voimavarat. Tarvitaan suurta joustavuutta aiheiden valinnassa, jotta voitaisiin alusta pitäen tunnistaa esittelytoimet, joilla voidaan vaikuttaa eniten sekä eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn lisäämiseksi että bioteknologiaa koskevan objektiivisen yleisön osoittaman ymmärtämyksen lisäämiseksi. Aloja, joihin voitaisiin kiinnittää erityistä huomiota, ovat uusi solu- ja biokemiallinen tekniikka, jotka mahdollistavat maksimaalisen hyötymisen solun tehtaasta, uudet rokotteet, siirtogeenisten kasvien ja mallieläinten käyttö sekä mikro-organismien käyttö myrkyllisten jätteiden hävittämiseen.

Juridiset, eettiset ja sosiaaliset näkökulmat

Asiaankuuluvia sosiopoliittisia ja bioeettisiä kantoja koskevaa ja olemassa olevat kulttuurierot ja kansalliset politiikat huomioon ottavaa vuoropuhelua, johon yhteisö osallistuu, edistetään ja tarvittaessa järjestetään tarkoituksellisesti. Olemassa olevat kansalliset ja kansainväliset näkökannat tunnustaen tieteelliset tutkimukset keskitetään tieteiden välisten lähestymistapojen avulla sellaisiin valittuihin aiheisiin, joiden merkitys ja vaikutus on suuri ohjelman "Bioteknologia" piirissä ja niiden tulosten soveltamisessa (esimerkiksi genomia, biodiversiteettiä, henkistä omaisuutta - erityisesti patentteja koskevat poikkeukset tutkimustarkoituksiin -, uusien bioteknologian tuotteiden käyttöön otto teollisuudessa ja ympäristössä, siirtogeeniset eläimet, neurotieteet). Tarvittaessa toimet edistävät myös niiden alojen tunnistamista, joilla sovelletaan yhteisiä periaatteita, ja näiden periaatteiden mahdollisen entistä paremman tulkinnan löytymistä. Lainsäädännöllisten menettelyjen avulla helpotetaan tieteellisten tietojen jatkuvaa päivitystä.

Yleinen mielipide

Erityistyöryhmiä asetetaan ad hoc -aloitteiden tekemiseksi, kuten yhteistoimintakokoukset, konferenssit, kertomukset ja tietojen keruu, jotka liittyvät yleisön käsitykseen bioteknologiasta. Oikeaan aikaan annettu asianmukainen tieto tutkimustavoitteista, tieteellisen tiedon puutteista, saaduista tiedoista sekä niistä seuraavista eduista ja hyödyistä sekä kohdatuista esteistä on avainasemassa yleisen bioteknologiaa koskevan mielipiteen muodostumisessa; tätä tietoa on käsiteltävä kyseisen uuden teknologian tulosten mahdollisista vaikutuksista ja sovelluksista avatun keskustelun yhteydessä. Tietojen jakamisen lisäksi on tärkeää, että voidaan osoittaa, erityisesti konferenssien ja tietojen keruun ansiosta, että yleisöltä tulevat ehdotukset ja sen osoittama huolestuneisuus otetaan huomioon strategisessa suunnittelussa.

Sosio-ekonomiset vaikutukset

Uudenaikaisten ja kestävien tuotantomenetelmien käyttöön otto on tärkeää eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta. Sen vuoksi bioteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin kannustetaan. Tärkeillä teollisuuden aloilla (maatalouteen liittyvä teollisuus, farmaseuttinen teollisuus, hienokemia, jne.) tuotanto on yleensä perinteisen teknologian varassa, vaikka uusilla tuotteilla ja tuotantomenetelmillä on taipumus perustua bioteknologian tutkimukseen (esimerkiksi uudet farmaseuttiset tuotteet). Ohjelman "Bioteknologia" epäsuoria vaikutuksia pyritään arvioimaan uusien välineiden ja menetelmien sulautuessa vakiintuneisiin käytäntöihin jo olemassa olevien teollisuudenalojen hyödyksi. Samanaikaisesti ilmestyy uusia teollisuudenaloja, jotka perustuvat pienille ja keskisuurille tutkimusyrityksille ilmaantuneisiin mahdollisuuksiin, sekä näihin liittyviä haittoja ja hyötyjä, joista saadaan kokemusta Euroopassa.

LIITE II

TARPEELLISEKSI KATSOTUN SUMMAN OHJEELLINEN JAKAUMA

>TAULUKON PAIKKA>

Eri alojen välinen jako ei sulje pois sitä, että tietyt hankkeet kuuluvat useille aloille.

LIITE III

YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

Ohjelma toteutetaan epäsuorin toimin, joilla yhteisö antaa rahoitustukea kolmansien osapuolten tai YTK-laitosten ja kolmansien osapuolten yhdessä toteuttamiin T & K-toimiin.

1 Kustannustenjakoperiaatteella toteutettavat toimet:

a) yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen toteuttamat T & K-hankkeet, mukaan lukien tarvittaessa teollisuuden kannalta merkityksellinen perustutkimus; yhteisen tavoitteen omaavia yhdennettyjen hankkeiden yhteenliittymiä kannustetaan.

Esittelytoimien, sellaisena kuin ne on määritelty puiteohjelman liitteessä III, tarkoituksena on uuden teknologian käytön esteiden poistaminen sekä teknologian tuottajien ja käyttäjien välisen yhteyden luominen. Niihin voidaan sisällyttää tutkimuksia ja uusien sovellusten löytämisestä maksettavia palkkioita yrityksille tai toimielimille, jotka siirtyvät käyttämään tätä teknologiaa.

Yleissääntönä on, että yhteisön rahoitusosuus on enintään 50 prosenttia hankkeen kustannuksista ja pienenee sitä mukaa, kuin hanke lähenee markkinoita. Korkeakouluille ja muille niiden kaltaisille laitoksille, joilla ei ole analyyttistä kirjanpitoa, korvataan 100 prosenttia lisäkustannuksista.

b) aihepiirikohtaiset verkostot, jotka yhdistävät alkutuottajat, valmistajat, lopulliset käyttäjät, korkeakoulut ja tutkimuskeskukset tietyn teknologisen tai teollisen tavoitteen ympärille, tiedon yhtenäistämisen ja siirron sekä tutkijoiden liikkuvuuden helpottamiseksi ja markkinoiden tarpeiden lisääntyneeksi huomioonottamiseksi.

Yhteisön keskimääräinen rahoitus on tavallisesti enintään 20 000 ecua yhteistyökumppania ja vuotta kohti, ja se voi kattaa 100 prosenttia toiminnan yhteensovittamisesta ja edellä mainittujen toimien toteuttamisesta aiheutuneista lisäkustannuksista. Verkoston jäsenet voisivat myös esittää tutkimushanketta koskevan hakemuksen tavanomaisin menettelyin.

c) teknologinen kannustaminen, jolla pyritään edistämään ja helpottamaan PK-yritysten osallistumista T & K-toimiin:

i) myöntämällä palkkio T & K-yhteistyötoimen selvitysvaiheen toteuttamisesta, mukaan lukien yhteistyökumppaneiden etsintä 12 kuukauden ajan. Palkkio luovutetaan ehdotusluonnoksen valinnan jälkeen, jonka esittää yleensä vähintään kaksi toisistaan riippumatonta PK-yritystä kahdesta eri jäsenvaltiosta. Palkkio voi kattaa 75 prosenttia selvitysvaiheen kustannuksista eikä ylitä 45 000 ecua tai 22 500 ecua sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa hakijana on ainoastaan yksi PK-yritys,

ja

ii) tukemalla yhteistyönä toteutettavia tutkimushankkeita, joissa PK-yritykset, joilla on samanlaisia teknisiä ongelmia, mutta joilta puuttuu sopiva tutkimuksen perusrakenne, antavat muiden oikeushenkilöiden tehtäväksi toteuttaa T & K niiden puolesta. Yhteistyönä toteutettavien tutkimushankkeiden, joihin osallistuu tavallisesti vähintään neljä toisistaan riippumatonta pientä ja keskisuurta yritystä vähintään kahdesta eri jäsenvaltiosta, yhteisön rahoitus kattaa tavallisesti 50 % tutkimuksen kustannuksista.

Näissä kahdessa tapauksessa ensimmäisen ehdotuksen jälkeen voidaan esittää ehdotuksia milloin tahansa kyseisen työohjelman toteuttamisajanjaksona.

2 Valmistelu-, liitännäis-ja tukitoimenpiteitä ovat esimerkiksi:

- tutkimukset tämän ohjelman tukemiseksi ja tulevien toimien valmistelemiseksi,

- tiedonvaihdolle, konferensseille, seminaareille, työryhmille ja muille tieteellisille tai teknisille tapaamisille annettu tuki, mukaan lukien eri alojen välistä tai monitieteistä yhteensovittamista koskevat kokoukset,

- ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttö, mukaan lukien pääsy tieteellisiin tietokantoihin,

- tieteelliset julkaisut ja tulosten levittämis-, myynninedistämis- ja hyödyntämistoiminta (yhteensovittaen kolmannen toimenpidekokonaisuuden mukaisesti toteutettujen toimien kanssa); tulosten käyttöä mahdollisesti edistävät tekijät otetaan huomioon niiden T & K-hankkeiden alusta alkaen ja niiden koko keston ajan, joiden yhteistyökumppanit muodostavat avainverkoston tulosten levittämiseksi ja hyödyntämiseksi,

- ohjelman sosio-ekonomisten vaikutusten sekä mahdollisten ohjelmaan liittyvien teknologisten vaarojen analysointi, joka edistää myös kohdennetun sosiaalis-taloudellisen tutkimuksen ohjelmaa,

- tähän ohjelmaan kuuluvaan tutkimukseen liittyvä koulutustoiminta, ammatillisen pätevyyden parantamiseksi ja teknologiansiirron helpottamiseksi teollisuuteen,

- teknologinen stimulointi, jonka tarkoituksena on edistää ja helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista T & K-toimiin käyttämällä kaikkia edellä mainittuja keinoja (julkaisut, vuorovaikutus teollisten ohjelmien kanssa, erityiskoulutus, tietojen keruu, yhteistyössä järjestetyt tapahtumat jne.) tiettyjen sellaisten haittojen tunnistamiseksi ja mahdollisuuksien mukaan poistamiseksi, jotka estävät pienten ja keskisuurten yritysten aktiivisen osallistumisen tutkimukseen ja bioteknologian innovaatioihin painottaen T & K-toimien ja toimiiin osallistuvien tai näistä kiinnostuneiden yritysten rajapintamenettelyjä,

- ohjelman hallinnon ja toteutuksen sekä toimien täytäntöönpanon riippumaton arviointi,

- toimenpiteet PK-yrityksille suunnattua tiedotusta ja hajautettua apua tarjoavien verkkojen toiminnan tukemiseksi yhteistyössä T & K:n Euromanagement-tilintarkastustoiminnan kanssa.

Yhteisön rahoitusosuus voi olla 100 prosenttia näistä toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista.

3 Yhteistoiminta, joka koskee julkisten tai yksityisten toimielinten jo rahoittamien T & K-hankkeiden yhteensovittamista. Jäsenvaltiot auttavat komissiota määrittämään kyseiset laboratoriot ja laitokset sen välttämiseksi, että tärkeää toimintaa jää kyseisen yhteistoiminnan ulkopuolelle.

Yhteistoimintajärjestelyä voidaan lisäksi käyttää ohjelman yhteydessä keinona tarkastaa kustannustenjakoperiaatteella toteutettavien tutkimustoimien toteutuskelpoisuus sekä määritellä niiden sisältö.

Yhteisön rahoitusosuus voi olla 100 prosenttia yhteistoiminnasta aiheutuneista kustannuksista.