NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 23 päivänä marraskuuta 1994,

tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta erityisohjelmasta maatalouden ja kalastuksen aloilla (mukaan lukien maatalousteollisuus, elintarviketeknologia, metsänhoito, vesiviljely ja maaseudun kehittäminen) (1994 - 1998) (94/805/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 i artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1)ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous-ja sosiaalikomitean lausunnon(3)sekä katsoo, että

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päätöksellä N:o 1110/94/EY(4) hyväksyneet Euroopan yhteisön neljännen puiteohjelman tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä (jäljempänä 'T & K`) koskevien toimien osalta kaudeksi 1994 - 1998 määritellen erityisesti maatalouden ja kalastuksen aloilla (mukaan lukien maatalousteollisuus, elintarviketeknologia, metsänhoito, vesiviljely ja maaseudun kehittäminen)toteutettavan toiminnan; tämä päätös tehdään kyseisen päätöksen johdanto-osassa esitetyt syyt huomioon ottaen,

perustamissopimuksen 130 i artiklan 3 kohdassa määrätään, että puiteohjelma pannaan täytäntöön kussakin toiminnassa kehitetyin erityisohjelmin; kussakin erityisohjelmassa täsmennetään yksityiskohtaiset säännöt ohjelman toteuttamiseksi, vahvistetaan ohjelman kesto ja määrätään tarpeellisiksi arvioiduista varoista,

tämän ohjelman toteuttamiseen arvioidaan tarvittavan 607 miljoonaa ecua; budjettivallan käyttäjät vahvistavat määrärahat jokaista varainhoitovuotta varten, jollei varojen saatavuudesta rahoitusnäkymien mukaan muuta johdu ja päätöksen N:o 1110/94/EY 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti,

maatalous- ja kalastusalojen (mukaan lukien maatalousteollisuus, elintarviketeknologia, metsänhoito, vesiviljely ja maaseudun kehittäminen) tavoitteiden saavuttamiseksi ja haasteiden ymmärtämiseksi T & K-ohjelmalla olisi edistettävä:

- maatalousalan (maatalous, puutarhatalous, metsänhoito ja kalastus) ja maanviljelysteollisuuden (elintarvikkeisiin ja muuhun kuin elintarvikkeisiin liittyvä) kilpailukykyä, tehokkuutta ja kestävää kehitystä,

- yhteisön politiikkojen kehitystä (erityisesti maatalous ja kalastus),

- monenlaisten terveellisten ja ravitsevien elintarvikkeiden ja muiden kuin elintarvikkeiden tarjoamista sopusoinnussa ympäristön kanssa yhteiskunnalliset tarpeet huomioon ottaen,

- maalais- ja rannikkoympäristön ylläpidettävissä olevaa kehitystä, suojelua ja kohentamista,

tämä ohjelma voi merkittävästi edistää kasvun elpymistä, kilpailukyvyn parantamista ja työllisyyden kehittämistä yhteisössä kuten kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä käsittelevässä valkoisessa kirjassa esitetään,

yhteisön T & K-toimien neljännen puiteohjelman sisältö määritellään toissijaisuusperiaatteen mukaisesti; tässä erityisohjelmassa täsmennetään kyseisen periaatteen mukaisten toimien sisältö maatalouden ja kalastuksen alalla (mukaan lukien maatalousteollisuus, elintarviketeknologia, metsänhoito, vesiviljely ja maaseudun kehittäminen)toteutettavan toiminnan,

päätöksessä N:o 1110/94/EY määrätään, että yhteisön toiminta on perusteltua, jos tutkimus muun muassa myötävaikuttaa yhteisön taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittumiseen sekä edistää kokonaisuudessaan sen sopusointuista kehitystä pyrkien samalla tieteelliseen ja tekniseen laatuun; tällä ohjelmalla pyritään edistämään näiden tavoitteiden toteutumista,

yhteisön on tuettava ainoastaan korkealaatuisia T & Ktoimia

yhteisön vaikutus kalastuksen tutkimuksen osalta voisi tehostua jos säädettäisiin erityisestä rahoitusjärjestelmästä tietojen keräämiseksi sekä asianmukaisten tietokantojen pitämiseksi ja kehittämiseksi yhteistyössä jäsenvaltioiden vastaavien toimivaltaisten viranomaisten kanssa,

tähän erityisohjelmaan sovelletaan yksityiskohtaisia sääntöjä yritysten, tutkimuskeskusten [mukaan lukien Yhteinen tutkimuskeskus (YTK)] ja korkeakoulujen osallistumisesta sekä tutkimustulosten levittämiseen sovellettavia sääntöjä, jotka täsmennetään perustamissopimuksen 130 j artiklassa määrätyissä toimenpiteissä,

olisi määrättävä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on rohkaista pieniä ja keskisuuria yrityksiä osallistumaan tähän ohjelmaan, erityisesti teknologiaa kannustavilla toimenpiteillä,

olisi jatkettava komission alulle panemia pyrkimyksiä yksinkertaistaa ja nopeuttaa haku-ja valintamenettelyjä sekä saada ne avoimemmiksi, jotta edistettäisiin ohjelman täytäntöönpanoa ja helpotettaisiin niitä toimia, joita yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen on toteutettava osallistuakseen yhteisön T & K-toimintaan,

tämä ohjelma edistää jäsenvaltioiden tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, maatalouden ja kalastuksen alalla (mukaan lukien maatalousteollisuus, elintarviketeknologia, metsänhoito, vesiviljely ja maaseudun kehittäminen toteuttamien T & K-toimien välisen, sekä kyseisten toimien ja yhteisön vastaavien T & K-toimien välisen synergian lujittamista,

tämän ohjelman mukaan harjoitettavan toiminnan luonne vaatii tarkkaa yhteensovittamista muuhun erityisohjelmien yhteydessä harjoitettuun toimintaan,

tämän ohjelman täytäntöönpanemiseksi saattaisi olla tarkoituksenmukaista harjoittaa kansainvälistä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden kanssa,

tähän ohjelmaan on sisällyttävä lisäksi T & K:n tulosten levittämiseen ja hyödyntämiseen liittyvää toimintaa, jonka kohteena ovat erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ja niistä erityisesti ne, jotka sijaitsevat ohjelmaan vähiten osallistuvissa jäsenvaltioissa ja alueilla, sekä ohjelman tyydyttävään toteuttamiseen tarvittavaa ohjelman sisäistä toimintaa tutkijoiden liikkuvuuden ja koulutuksen kannustamiseksi,

on syytä määrittää ohjelmaan liittyvät yhteiskunnallis-taloudelliset vaikutukset ja mahdolliset teknologiset vaarat,

tämän ohjelman toteutumista olisi valvottava jatkuvasti ja järjestelmällisesti sen mukauttamiseksi tarvittaessa tieteen ja teknologian kehitykseen tällä alalla; lisäksi olisi kohtuullisen ajan kuluessa teetettävä riippumaton arvio ohjelman toteutumisesta, jotta saataisiin kaikki viidennen T & Kpuiteohjelman tavoitteiden määrittämiseen tarvittavat tiedot; lopuksi tämän ohjelman päättyessä olisi suoritettava sen tulosten lopullinen arviointi tässä päätöksessä määriteltyihin tavoitteisiin nähden,

YTK voi osallistua tähän ohjelmaan sisältyviin epäsuoriin toimiin, ja

oman toimintansa kautta YTK edistää myös yhteisönT & K:n tavoitteiden toteuttamista tähän ohjelmaan kuuluvilla aloilla,

tieteen ja tekniikan tutkimuskomiteaa (CREST) on kuultu,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään tutkimusta ja teknologista kehittämistä, esittely mukaan lukien, koskeva erityisohjelma maatalouden ja kalastuksen aloilla (mukaan lukien maatalousteollisuus, elintarviketeknologia, metsänhoito, vesiviljely ja maaseudun kehittäminen, sellaisena kuin se on määritelty liitteessä I, tämän päätöksen hyväksymispäivän ja 31 päivän joulukuuta 1998 väliseksi ajaksi.

2 artikla

1 Tämän ohjelman täytäntöönpanoon tarvittavat arvioidut varat ovat 607 miljoonaa ecua, joista enintään 7,3 prosenttia on tarkoitettu henkilöstömenoihin ja komission hallinnosta johtuviin menoihin.

2 Kyseisten varojen alustava jakautuminen esitetään liitteessä II.

3 Budjettivallan käyttäjät vahvistavat määrärahat jokaista varainhoitovuotta varten, jollei varojen saatavuudesta rahoitusnäkymien mukaan muuta johdu ja päätöksen N:o 1110/94/EY 1 artiklan 3 kohdassa esitettyjen edellytysten mukaisesti, ottaen huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 2 artiklassa tarkoitetut moitteettoman varainhoidon periaatteet.

3 artikla

1 Yksityiskohtaiset säännöt yhteisön osallistumisesta rahoitukseen täsmennetään päätöksen N:o 1110/94/EY liitteessä IV.

2 Yksityiskohtaiset säännöt yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumisesta sekä tulosten levittämisestä täsmennetään perustamissopimuksen 130 j artiklassa määrätyissä toimenpiteissä.

3 Liitteessä III vahvistetaan muut kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut erityiset yksityiskohtaiset säännöt tämän ohjelman täytäntöönpanosta.

4 artikla

1 Varmistaakseen erityisesti tämän ohjelman täytäntöönpanon taloudellisen kannattavuuden komissio valvoo jatkuvasti ja järjestelmällisesti riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden asianmukaisella avustuksella ohjelman edistymistä liitteessä I esitettyihin ja työohjelmassa täsmennettyihin tavoitteisiin nähden. Se arvioi erityisesti onko tavoitteet, asioiden tärkeysjärjestys ja taloudelliset voimavarat aina mukautettu tilanteen kehitykseen. Kyseisen valvonnan tulosten perusteella se tekee tarvittaessa ehdotuksia tämän ohjelman mukauttamiseksi tai täydentämiseksi.

2 Edistääkseen yhteisön toimien päätöksen N:o 1110/94/EY 4 artiklan 2 kohdassa määrättyä kokonaisarviointia komissio teettää mainitussa kohdassa määrätyn aikataulun mukaisesti riippumattomilla asiantuntijoilla ulkopuolisen arvion tähän ohjelmaan sisältyvillä aloilla toteutetuista toimista ja niiden hallinnoimisesta kyseistä arviointia edeltäneiden viiden vuoden aikana.

3 Komissio teettää tämän ohjelman päätteeksi riippumattoman loppuarvioinnin tuloksista päätöksen 1110/94/EY liitteessä III ja tämän päätöksen liitteessä I määriteltyihin tavoitteisiin nähden. Kertomus loppuarvioinnista toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä talous-ja sosiaalikomitealle.

5 artikla

1 Komissio laatii työohjelman liitteessä I ilmaistujen tavoitteiden ja liitteessä II esitetyn määrärahojen alustavan jakautumisen mukaisesti sekä saattaa sen tarvittaessa ajan tasalle. Kyseisessä ohjelmassa esitetään yksityiskohtaisesti:

- tieteelliset ja teknologiset tavoitteet sekä tehtävät tutkimustyöt,

- toteuttamisaikataulu, johon sisältyvät päivämäärät ehdotuspyyntöjä varten,

- rahoituksen ja hallinnon osalta noudatettaviksi suunnitellut yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien erityiset yksityiskohtaiset säännöt pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattujen teknologiaa kannustavien toimenpiteiden ja muiden toimenpiteiden toteuttamiseksi, mukaan lukien valmistelu-, liitännäis- ja tukitoimet,

- yksityiskohtaiset säännöt yhteensovittamisesta muiden tällä alalla toteutettavien T & K-toimien kanssa erityisesti muiden erityisohjelmien osalta ja tarvittaessa määräykset, joiden tarkoituksena on parantaa synergiaa muissa yhteyksissä, kuten EUREKAn ja COSTin yhteydessä toteutettavien toimien kanssa,

- yksityiskohtaiset säännöt tämän ohjelman yhteydessä toteutettujen T & K-toimien tulosten levittämisestä, suojelusta ja käytöstä.

2 Komissio pyytää ehdotuksia työohjelman perusteella toteutettaviksi toimiksi.

6 artikla

1 Komissio vastaa tämän ohjelman täytäntöönpanosta.

2 Jäljempänä 7 artiklan 1 kohdassa määrätyissä tapauksissa komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

3 Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

4 Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

5 Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai jos lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

6 Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

7 artikla

1 Edellä 6 artiklan 2 - 6 kohdassa määrättyä menettelyä sovelletaan:

- edellä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun työohjelman laatimiseen ja ajan tasalle saattamiseen,

- ehdotuspyyntöjen sisältöön sekä suunnitelmien hyväksymis- ja valintaperusteiden ja -menettelyjen määrittelemiseen,

- T & K-toimien, joihin haetaan yhteisön rahoitustukea, arviointiin ja kyseisen rahoituksen määrän arviointiin jokaisen toimen osalta, jos tämä määrä on 0,5 miljoonaa ecua tai suurempi,

- kaikkiin liitteessä II esitettyjen varojen alustavaa jakautumista koskeviin muutoksiin,

- erityisiin yksityiskohtaisiin sääntöihin yhteisön osallistumisesta erilaisten suunniteltujen toimien rahoitukseen,

- ohjelman arvioimiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin ja määriteltäviin valtuuksiin,

- kaikkiin poikkeamisiin liitteessä III määritellyistä yksityiskohtaisista säännöistä,

- kolmansien maiden oikeushenkilöiden ja kansainvälisten järjestöjen osallistumiseen mihin tahansa toimeen.

2 Jos 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettu yhteisön rahoituksen määrä on pienempi kuin 0,5 miljoonaa ecua, komissio antaa komitealle tiedon toimista ja niiden arvioinnin tuloksista.

3 Komissio antaa komitealle säännöllisesti tiedon tämän ohjelman täytäntöönpanon edistymisestä kokonaisuudessaan.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 23 päivänä marraskuuta 1994.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. BORCHERT

(1) EYVL N:o C 228, 17.8.1994, s. 131 ja EYVL N:o C 262, 20.9.1994, s. 18

(2) EYVL N:o C 205, 25.7.1994

(3) Annettu 14 ja 15 päivänä syyskuuta 1994

(4) EYVL N:o L 126, 18.5.1994, s. 1

LIITE I

OHJELMAN TIETEELLISET JA TEKNOLOGISET TAVOITTEET JA SISÄLTÖ

Tämä erityinen toimintaohjelma kuvastaa täysin neljännen puiteohjelman suuntaviivoja, soveltaa sen valintaperusteita ja täsmentää sen tieteelliset ja teknologiset tavoitteet.

Mainitun neljännen puiteohjelman liitteessä III olevan ensimmäisen toimenpidekokonaisuuden 4. C kohta kuuluu olennaisena osana tähän ohjelmaan.

Johdanto

Tähän ohjelmaan kuuluvat taloudelliset alat voidaan jakaa neljään ryhmään: alkutuotanto (maatalous, puutarhanviljely, metsänhoito, kalastus, vesiviljely); tuotantotarviketeollisuus (esimerkiksi siemenet ja kalanpoikaset, koneet, kalastusteknologia, kemialliset tuotteet, lannoitteet, rehut, torjunta-aineet ja lääkkeet); jalostusteollisuus (elintarvikkeet, sokeri ja tärkkelys, proteiinit, kuidut ja muut biologiset johdannaistuotteet, puu ja paperi, farmaseuttiset tuotteet, biomassa energiatarkoituksiin jne.) ja maaseutuun liittyvä toiminta (mukaan lukien vuoristo ja rannikko), joka on riippuvainen alkutuotannon, tuotantotarviketeollisuuden ja jalostusteollisuuden toiminnasta. Nämä laajat alat käsittävät yhtä lailla erityistuotteita kuin raakatuotteitakin kehittäviä ja valmistavia suuria ja lukuisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka hyötyisivät ohjelmasta samoin kuin yhteisön osuuskunnat, 10 miljoonaa maanviljelijää ja kalastajaa sekä 380 miljoonaa kuluttajaa (1).

Näiden alojen toiminta, mukaan lukien alkutuotanto, jalostusteollisuus ja lopullisen tuotteenkäyttö, kuuluvat suoraan yhteisön suurten maataloutta, maaseudun kehittämistä ja kalastusta sekä ympäristöä ja sisämarkkinoita koskevien poliitikkojen piiriin.

Suurena haasteena Euroopassa on saada biologisten raaka-aineiden tuotanto ja käyttö paremmin vastaamaan toisiaan. Maatalouden, metsänhoidon ja kalastuksen raaka-aineille on löydettävä uusia markkinoita ja niistä on kehitettävä lopullisten kuluttajien vaatimukset paremman alkuperälaatunsa ansiosta täyttäviä uusia tuotteita, joilla on enemmän arvonlisää.

Maaseudun kehittämistä koskevia malleja tarvitaan edistämään yritystasolla elintarviketuotteiden ja tuotteiden, jotka ovat muita kuin elintarvikkeita, sekä palvelujen tarjonnan ja käytön yhdentämistä (esimerkiksi alueiden säilyttämisestä vesivaroihin ja maatilamatkailuun).

Tutkimus kyseisellä alalla varmistaa vankan tieteellisen perustan kilpailukykyiselle, tehokkaalle ja kestävälle alkutuotannolle ja maatalouteen liittyvälle teollisuudelle, joiden avulla on mahdollista määritellä, arvioida ja panna täytäntöön yhteisön politiikkoja (mukaan lukien maatalouteen, maaseudun kehittämiseen, kalastukseen, ympäristöön ja sisämarkkinoihin liittyvät politiikat) ja täyttää yhteiskunnan vaatimukset elämänlaadun osalta erityisesti tarjoamalla runsas valikoima puhtaita ja ravitsevia elintarvikkeita, joiden aistinvaraiset ominaisuudet muodostavat yhden laatuperusteen sekä uusia tuotteita, jotka ovat muita kuin elintarvikkeita, ja uusia ympäristöystävällisiä tuotantotapoja.

Ohjelman yleiset tavoitteet

Tämän ohjelman tavoitteena on lisätä maatalouden ja kalastuksen sekä niihin liittyvien teollisuudenalojen kilpailukykyä, tehokkuutta ja kannattavuutta ja edistää maaseudun kehittämistä. Tutkimuksen avulla olisi pyrittävä poistamaan maataloudesta, metsänhoidosta ja kalastuksesta saatavien raaka-aineiden laajemman käytön esteitä uusien ja parempien elintarvikkeiden ja tuotteiden, jotka ovat muita kuin elintarvikkeita, valmistamiseksi ja suosimaan uusien tuotteiden, työpaikkojen ja menetelmien aikaansaamista maatalouden, metsänhoidon, maatalouteen liittyvän teollisuuden ja kalastuksen aloilla. Tutkimuksen on myös vastattava maaseutu- ja rannikkoyhteisöjen sosiaalis-taloudellisiin ongelmiin ja suuntauduttava uusien ilmeisen kysynnän omaavien elintarviketuotteiden ja tuotteiden, jotka ovat muita kuin elintarvikkeita, turvallisuuteen, laatuun, terveyteen ja ympäristöön liittyviin näkökohtiin.

Vankan tieteellisen perustan luomiseksi tuotantoa, jalostusta ja biologisten voimavarojen käyttöä koskevien vaatimusten ja sääntöjen laatimiselle on aloitettava ja tuettava standardointia edeltäviä tutkimustöitä.

Esittelytoiminnan tavoitteena on osoittaa pienimuotoisen kokeellisen tutkimuksen ja teknologisen kehityksen jälkeisessä vaiheessa tuotantojärjestelmien ja -menetelmien, uuden teknologian ja uusien tuotteiden tekninen kannattavuus sekä tarvittaessa niiden taloudelliset edut. Nämä hankkeet ovat kilpailua edeltäviä; tämän vuoksi ne keskittyvät erityisesti uuden teknologian soveltamiseen ja edellyttävät sekä tuottajien että käyttäjien osallistumista. Tarvittaessa voidaan järjestää tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia laajemman yleisön kanssa mahdollisimman tehokkaan teknologiasiirron varmistamiseksi ja mahdollisimman suuren käyttäjäjoukon mahdollistamiseksi. Hankekustannusten alentamiseksi esittelyhanketoiminnan on mittasuhteiltaan täytettävä vähimmäisvaatimukset, joita luotettavan käytännön tiedon saaminen uusien tuotantojärjestelmien ja -menetelmien sekä uuden erityisteknologian tehokkuudesta edellyttää. Tällaista esittelytoimintaa voidaan harjoittaa kaikilla tähän erityisohjelmaan kuuluvilla aloilla. Parhaimpien esittelymahdollisuuksien määrittämiseksi käytetään portaittain nousevaa lähestymistapaa.

Tieteidenvälisiin hankkeisiin pyritään saamaan mukaan teknologian tuottajia ja käyttäjiä sekä maatalousraaka-aineiden tuottajia ja käyttäjiä uuden teknologisen tiedon siirtämiseksi tehokkaasti mahdollisten käyttäjien hyväksi.

Craft-toiminnasta saatuun kokemukseen perustuvia teknologian perehdyttämistoimenpiteitä pannaan täytäntöön ja toteuttavuustutkimuksille myönnetään palkkioita pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisen kannustamiseksi ja helpottamiseksi, ottaen huomioon heikoimmin kehittyneiden alueiden yritysten tarpeet.

Olisi sovellettava biomassan ja bioenergian yhdennettyä lähestymistapaa, joka kattaa koko bioenergiaketjun, erityisesti maatalouden ja metsän raaka-aineiden tuotannon, yhdistetyn jalostamisen, niiden muuntamisen ja käyttämisen energiatarkoituksiin. Kysymyksiä herättää bioenergian kannattavuus nykyisissä taloudellisissa olosuhteissa; tämän vuoksi on tärkeää ottaa huomioon energiatehokkuutta ja markkinavoimia koskevat kysymykset läheisessä yhteistyössä muuta kuin ydinenergian alaa koskevan erityisohjelman kanssa.

Bioetiikkaa koskevan keskustelun ja pääasiallisten kansallisten ja sosiaalis-poliittisten näkökulmien ymmärtämisen parantamiseksi, jäsenvaltioiden kulttuurieroavuudet huomioiden, aloitetaan niiden tekijöiden tutkimus, jotka vaikuttavat yleisön tapaan reagoida tähän ohjelmaan kuuluvien alojen oikeudellisiin, eettisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin.

Maataloutta ja kalastusta koskevalla ohjelmalla on tärkeitä liittymäkohtia muihin biologisten tieteiden ohjelmiin sekä ympäristöä, meritiedettä ja -teknologiaa, muuta kuin ydinenergian alaa ja teollisuusteknologiaa ja materiaaliteknologiaa koskeviin ohjelmiin sekä neljänteen toimintakokonaisuuteen liittyvään toimintaan. On olennaista varmistaa useiden eri ohjelmien yhteisiin ongelmiin liittyvien hankkeiden moitteeton yhteensovittaminen ja kehittäminen.

VAROJEN KESKITTÄMISTÄ VAATIVAT TAVOITTEET

Tutkimusala 1: Yhdennetyt tuotanto- ja jalostusketjut

Maatalouteen liittyvässä teollisuudessa (mukaan lukien pienet alueelliset jalostusyksiköt) ja metsänhoidossa ja puualalla on mahdollisuuksia kehittää olemassaolevia ulottuvuuksia ja luoda huomattavia uusia Euroopan biologisia raaka-aineita käyttäviä markkinoita. Nämä biologiset tuotteet, jotka ovat muita kuin elintarvikkeita, kilpailevat usein hyvin markkinoille asettuneiden tuotteiden kanssa; niinpä tavoitteena on myös aikaansaada tehokkaita ja kannattavia tuotantoketjuja ja hyödyntää kannattavia taloudellisia mahdollisuuksia, vastata markkinoiden laatuvaatimuksiin ja yltää ympäristön kannalta parhaimmalle mahdolliselle tasolle.

Tämän vuoksi kaikki taidot ja tarvittava teknologia, erityisesti bioteknologia, joka liittyy tuotantoketjun eri vaiheisiin, kootaan yhdistettyihin elintarvikkeita ja tuotteita, jotka ovat muita kuin elintarvikkeita, koskeviin hankkeisiin niitä ketjuja varten, joiden osalta Euroopalla on kilpailukyvyn kannalta etulyöntiasema. Osallistujien kannalta painopisto kohdistuu erityisesti biologisten raaka-aineiden tuottajien ja käyttäjien yhteishankkeisiin läheisessä yhteistyössä tiedeasiantuntijoiden kanssa. Kiinnostus kohdistuu niihin puun ja biomassan tuotanto- ja jalostusketjuihin, joilla kokonaistehokkuutensa ansiosta on eniten mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi maaseudun talouksiin.

Myös biologisista aineksista saatujen uusien välituotteiden ja lopullisten tuotteiden, joilla on enemmän arvonlisää, mahdollisuuksien tutkimukseen kohdistetaan huomattavia voimavaroja. Synenergian vaikutuksia tutkitaan yhdistämällä elintarvikkeiden ja tuotteiden, jotka ovat muita kuin elintarvikkeita, erilaista tuotantoa, esimerkiksi muuntamalla sivutuotteita ja tuotteita, jotka ovat muita kuin elintarvikkeita, energiaksi mahdollisimman tehokkaasti.

Tarkoituksena on perustaa laajoja hankeverkostoja, jotta voidaan keskittyä kokonaisiin tuotantoketjuihin. Nämä yhteensovitetut hankeverkostot käsittävät alkutuotannon ja sen jalostamisen lopullisiksi elintarviketuotteiksi ja/tai tuotteiksi, jotka ovat muita kuin elintarvikkeita. Hankkeiden yhdistämisellä verkostoiksi pitäisi saada koottua tarvittava kriittinen aines, jotta voidaan merkittävästi vaikuttaa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä kunkin ketjun sisällä tapahtuvaan uuden teknologian ja uusien tuotteiden kehittelyyn ja käyttöön, mukaan lukien erityisesti jätteiden ja sivutuotteiden mahdollisimman tehokas käyttö.

Suurimmat mahdollisuudet aikaansaada nopeaa edistymistä ovat maataloustuotteiden teollisessa käytössä seuraavilla viidellä alalla: viljakasvien viljely, öljykasvien viljely, palkokasvien viljely, metsänhoito-puu -ketju ja biomassan käyttäminen energiaksi ja muuhun kuin elintarviketarkoituksiin. Samaa lähestymistapaa voidaan käyttää muihinkin tuotantoketjuihin, esimerkiksi karjankasvatukseen, kalanviljelyyn ja muuhun viljelyyn, kuten kuitujen, rehun, puutarhatuotteiden tai lääketuotteiden tuotantoon.

Hankkeita laadittaessa painopiste asetetaan toisaalta biomassan ja bioenergian yhdentävään lähestymistapaan ja toisaalta biomassan teolliseen käyttöön tuotteiden, jotka ovat muita kuin elintarvikkeita, aikaansaamiseksi yhteisön sellaisen T & K-toiminnan yhtenäisyyden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi, joka koskee koko bioenergistä ketjua tekniseltä ja muulta kuin tekniseltä kannalta (erityisesti energiatasapaino, ympäristövaikutusten analyysit, kuljetustekijän kustannus-hyöty -suhde, makrotaloudelliset näkökohdat, jne.): maatalous- ja puuraaka-aineen tuotanto, yhdistetty jalostaminen, muuntaminen ja käyttö energia- ja teollisuustarkoituksiin. Biomassa ja puun ja kuidun jalostusketjua koskevan tutkimuksen avulla olisi vahvistettava tieteellistä perustaa, joka liittyy laatutuotteiden valmistamisen monipuolistamiseen ja uudelleensuuntaamiseen sekä markkinakysyntää omaavien ekologisten ja kierrätettävien tuotteiden viimeistelyyn.

Tällaista strategista lähestymistapaa kehitetään tässä ohjelmassa yhdessä energiaa koskevan ohjelman kanssa. Tämän ohjelman keskittyessä raaka-aineiden tuotantoon, logistiikkaan ja jalostukseen, energiaa koskevan ohjelman toiminta käsittää erityisesti kiinteän biomassan muuntamisen ja käytön.

Tutkimusala 2: Teollinen soveltaminen ja jalostusmenetelmät

Siirryttäessä laboratoriovaiheesta teolliseen tuotantoon ilmenee lukuisia ongelmia ja esteitä, kuten raaka-ainehankinnan tasalaatuisuus ja laatu sekä biologisten aineiden fyysisten ja kemiallisten perusominaisuuksien ymmärtäminen, esimerkiksi nestedynamiikka, lämmönsiirto, hiutaloittaminen, tuotteiden talteenotto, välineistö jne. Muun muassa Eclair-ohjelmassa ja bioteknologiaa koskevassa ohjelmassa tapahtunut todellinen edistyminen innostaa luomaan ja kokeilemaan uusia maatalousteollisia menetelmiä ja soveltamaan bioteknologiaa, ottaen huomioon uuteen teknologiaan sisältyvien taloudellisten investointien kannattavuuden, mukaan lukien tilan ulkopuolella tai sisällä pienessä mittakaavassa käytettävä teknologia.

Monitieteellisissä hankkeissa tiedemiehet ja insinöörit kokoontuvat yhteen ymmärtääkseen laboratoriovaiheesta tuotantoon siirtymisestä suoraan syntyviä erityisongelmia. Tarvitaan perusteellisia ja strategisia tutkimuksia biologisten aineiden fyysisten ja kemiallisten ominaisuuksien määrittämiseksi. Erityisesti yhteisellä kokoonpanolla kehitetään ja parannetaan teknologiaa (esimerkiksi erityislaitteistoa, robotiikkaa, rakennemalleja, simulaatiomenetelmiä), joita käytetään teolliselle tasolle siirryttäessä sekä maatalouteen liittyvän teollisuuden menetelmiä luotaessa ja kokeiltaessa. Suunnitelmissa on luoda uutta teollista teknologiaa ja siirtää muiden teollisten alojen teknologiaa.

Sovellettava biotuotteiden "vihreä" kemia ja bioteknologia, jotka puuttuvat ensisijaiseen entsyymi- ja käymisbiosynteesin, sekä toissijainen tuotteiden hajottaminen osiin, erottelu ja kehittely ovat tyypillisiä esimerkkejä menetelmistä, joiden yhteydessä ilmenee teknisiä vaikeuksia siirryttäessä toiminnalliseen teolliseen vaiheeseen ja joissa synenergia toisaalta kemian taitoja vaativan muotoilu-, väline- ja varustelualan ja toisaalta biologisen tietämyksen välillä on mitä tehokkainta. Käymisestä saatavien ja muun jalostusteollisuuden tuotteiden ja sivutuotteiden hyödyntämistä koskevat tutkimukset aloitetaan erityisesti maatalouden ja maatalouteen liittyvän teollisuuden jätteiden käsittelyn osalta, kaupunkijätteitä lukuun ottamatta, johdannaissivutuotteiden ja maataloudenlannoitteiden aikaansaamiseksi.

Tällä alalla tutkimuksella saattaa olla myönteinen vaikutus tiettyjen teollisten menetelmien kustannusten alenemiseen ja niiden ympäristövaikutusten vähenemiseen. Toimintaa harjoitetaan täydentäen ja synenergisesti suhteessa luonteeltaan perusteisiin suuntautuneemman bioteknologiaa koskevan ohjelman yhteydessä tutkittavien biomenetelmien tekniikkaan liittyvän tutkimustoiminnan ja teollisuusteknologiaa koskevan ohjelmaan yhteydessä harjoitetun sovelletumman tutkimustoiminnan kanssa.

Tutkimusala 3: Geneerinen tiede ja huippuelintarviketeknologia

Elintarvike- ja juomateollisuus, mukkaan lukien kalanjalostus, ovat toiseksi suurin tuotannonala Euroopassa. Tutkimuksella olisi parannettava alan kilpailukykyä ja myös tarjottava kuluttajille entistä varmempi, erityisesti astinvaraisilta ominaisuuksiltaan laadultaan parempi, ravitsevampi ja puhtaampi ravinto. Eräänä tutkimusalana on ympäristöä kunnioittavan teknologian kehittäminen vähän jätettä tuottavien elintarvikkeiden tuottamiseksi, elintarvikkeiden pakkaukseen, varastointiin, kuljetukseen ja jakeluun liittyvän vuorovaikutuksen tutkiminen sekä muut elintarviketuotannon ympäristöön liittyvät näkökohdat.

Elintarvikealalla sovelletaan geneeristä teknologiaa, erityisesti bioteknologiaa, kaupallista tarkoituksia varten viljeltävien sellaisten kasvien tuottamiseksi, joiden sato ja aistinvaraiset ominaisuudet ovat korkeampaa tasoa, bioteknologiaa koskevan ohjelman yhteydessä harjoitettua perusteellisempaa tutkimusta täydentäen.

Muut tutkimukset koskevat biologisten raaka-aineiden muuntamisessa elintarvikkeiksi syntyviä tieteellis-geneerisiä ilmiöitä ja niiden aineenvaihduntaa. Painopiste on monitieteellisessä lähestymistavassa (molekyylien, biokemiallinen, mikrobiologinen ja solufysiologinen), jolla edistetään uusien parempilaatuisten, varmempien ja puhtaampien elintarvikkeiden tuottamiseksi tarkoitettua uutta kehittynyttä teknologiaa, erityisesti kalojen ja merenelävien ja muun ravinnon tuoreuden ja pilaantumisen osalta.

Yhteisön toimet koskevat erityisesti menetelmiä, joiden avulla on mahdollista mitata ja valvoa laatua ja turvallisuutta, alkuperän määrittämistä, puhtaan ravinnon ominaisuuksia, ravinnon ja ravitsemuksen perustiedettä (rakenteet, vuorovaikutteet), toimivuutta, aineenvaihduntaa ja ravinnon turvallisuutta in vivo ja in vitro, uutta jalostusteknologiaa (sekä perinteisen teknologian parantamista tuotteiden laadun parantamiseksi), raaka-ainetta ja tuotteita (painopiste biojalostamisessa/bioteknologiassa ja muiden kuin toivottujen aineiden torjunnassa), sekä näiden alojen ja kuluttajien käyttäytymisen välistä vuorovaikutusta, erityisesti heidän uutta teknologiaa koskevissa asenteissaan ja tekijöissä, joiden perusteella he eivät valitse puhtaita elintarvikkeita, tavoitteena auttaa kuluttajia ymmärtämään paremmin heille ravinnon, terveyden ja uusien tuotteiden tarjoamat valintamahdollisuudet. Kyseiseen työhön sisältyy myös kalastustuotteiden jalostustutkimus ja vajaakäytettyjenlajien ja sivutuotteiden tehokkaampi käyttö.

Ravintoon liittyvät sairaudet ja ongelmat kuuluvat yhä useammin nykyaikaiseen elämään. Monitieteellisen tutkimuksen avulla, jossa yhdistyvät tuotanto, jalostus ja terveysnäkökohdat, voidaan määrittää ravinnon ja terveyden suhde, erityisesti ravinnon imeytymisen ja aineenvaihdunnan, suolistokasvuston merkityksen ja immunologian osalta ja kehittää erityisravitsemuksellisiin tarkoituksiin ja tarpeisiin erityisesti mukautettua ravintoa.

Tutkimusala 4: Maatalous, metsänhoito ja maaseudun kehittäminen

Tällä alalla tehtävän tutkimuksen tarkoituksena on auttaa määrittelemään ja arvioimaan yhteisön politiikkoja ja hahmottamaan maaseudulla ilmeneviä ongelmia ja löytämään niihin ratkaisuja. Uusia taloudellisia kannattavia ja samalla ympäristöystävällisiä tuotantojärjestelmiä, joiden avulla voidaan ylläpitää riittävä työllisuustaso, olisi kehitettävä. Myös maatalouden taloudellista tilannetta pyritään parantamaan suosimalla laadukkaiden tuotteiden ja elintarvikkeiden ja tuotteiden, jotka ovat muita kuin elintarvikkeita, monipuolisuutta (esimerkiksi paikalliset erikoisuudet) sekä maataloustoimia, vähentämällä uuden teknologian käyttöönottoon liittyviä kustannuksia sekä suosimalla järkevämpiä ja tehokkaampia tuotantotarvikkeita.

Vuonna 1992 Rio de Janeirossa pidetyn yhdistyneiden kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssin seurauksena yhteisö on sitoutunut maatalouden geneettisten varojen säilyttämiseen, yksilöimiseen ja käyttämiseen ja metsien suojeluun ja kestävään hallintaan. Euroopan metsien suojelua koskevissa ministerikokouksissa (Strasbourg 1990 ja Helsinki 1993) yhteisö sitoutui edistämään aktiivisesti sarjaa yhteensovitettuja toimia eurooppalaisella tasolla, joiden avulla metsävaroja voitaisiin paremmin suojella ja hallita ekologisesti kannattavalla tavalla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tutkimuksia.

Tutkimuksella olisi parannettava tieteellistä perustaa, jonka avulla maaseudun kehittämispolitiikka voidaan määritellä ja panna täytäntöön.

Alkutuotannon menetelmien, järjestelmien ja ketjujen mahdollisimman tehokas käyttö: yhteisen maatalouspolitiikan luomassa uudessa tilanteessa on tarpeen määritellä ja kehittää sellaisia tuotantoon liittyviä keinoja, tekniikoita, järjestelmiä ja ketjuja, joiden avulla on mahdollista siirtyä asteittain kohti vähemmän voimaperäistä maataloutta, joka kuitenkin on kilpailukykyistä, ympäristön ja luonnonvarat huomioivaa ja taloudellisesti kannattavaa siten, että kuitenkin ylläpidetään riittävä työllisyystaso. Yhteisön maanviljelijöille olisi suunniteltava ja kehitettävä kesannoitujamaita koskevia uusia käyttötapoja.

Maatalouden tarvittavat muutokset edellyttävät ennakkoon tutkimuksia, joiden avulla viljelykasvien (mukaan lukien lajikkeet, joita ei enää käytetä) ja niiden luonnonvaraisten esivanhempien geneettinen monimuotoisuus voidaan tunnistaa, eristää ja hyödyntää.

Tutkimuksia tehdään sellaisten alkuperälajien, jotka todistetusti pystyvät mukautumaan epäsuotuisiin ilmastollisiin olosuhteisiin, kuten kuivuuteen, tai jotka ovat osoittaneet vastustuskykynsä tietyille haitallisille organismeille, geneettisen perimän säilyttämiseen ja siementen biodiversiteettiin liittyvillä alueilla. Samalla yritetään kehittää vastustuskykyisempiä lajikkeita epäsuotuisiin olosuhteisiin kuivien alueiden laajaperäisen viljelyn tukemiseksi.

Tässä yhteydessä etusijalle olisi asetettava: tiettyjen maatalouskäytäntöjen ympäristövaikutusten arvioiminen, tuotantotarvikkeiden kustannusten vähentäminen ja optimointi, maaperän ja vesivarojen kestävä hallinta, kesantoitujen maiden käyttö ja tuotantoketjujen mukauttaminen markkinoiden, talouden ja ympäristön tarpeiden kehitykseen.

Vesivarojen hallintamalleja kehitetään viljelysten suojelemiseksi virtausten ollessa vähäisiä tai epäsäännöllisiä siten, että vältetään pohjaveden pinnan laskeminen maanalaisen veden liiallisen kastelukäytön vuoksi ja niiden menetelmien muuttamiseksi, joilla estetään veden ja pintakerrosten suolaantuminen. Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota maaperän voimavarojen hallintaan ja erityisesti eroosion torjuntamenetelmien tukemiseen.

Bioteknologian käytöllä, johon liitetään perinteisiä menetelmiä, olisi pystyttävä luomaan uusia genotyyppejä eläintuotannon alalla, uusia kasvilajikkeita ja -hybridejä, erityisesti metsäpuiden osalta, jotka ovat vastustuskykyisempiä ja/tai joiden tuotos on suurempi (erityisesti muihin kuin elintarviketarkoituksiin) ja jotka tuottavat parasta mahdollista raaka-ainetta viimeistä jalostusvaihetta ja lopullista käyttöä varten.

Näillä toimilla täydennetään bioteknologiaa koskevan ohjelman yhteydessä harjoitettuja perustoimia ja myös mainitun geneerisen tutkimuksen piiriin kuuluviin kaupallisiin sovelluksiin tarkoitettuja toimia. Painopiste on maatalouden tuotteiden ja sivutuotteiden arvonlisäyksessä, viljelysten uusien biologisten kasvinsuojelumenetelmien soveltamisessa, tuotantotarvikekustannuksia vähentävien uusien lajikkeiden tai genotyyppien luomisessa, mikä ilmenee tuotantokustannuksien vähenemisenä ja luonnonvarojen tehokkaampana käyttönä sekä ympäristövaikutusten vähenemisenä. Tällä näkökohdalla on erityinen merkitys maataloustuotteiden kilpailukykyä ja niiden mahdollista muuta kuin elintarvikekäyttöä arvioitaessa.

Yhteisen maatalouspolitiikan paremman hallinnan mahdollistamiseksi tutkimus liittyy myös keinoihin valvoa asetusten soveltamista, parantaa markkinoiden seurantaa ja hallintaa ja analysoida yhteisen maatalouspolitiikan tiettyjen välineiden ex ante- ja ex post -vaikutuksia monitieteellisesti, laatia taloudellisiin ennusteisiin liittyviä alojen välisiä malleja tai muita määrällisen analyysin välineitä ja kehittää tieto- ja päätöksentekojärjestelmiä maanviljelijöille ja päättäjille.

Laatupolitiikka: laatutuotteiden osalta, mukaan lukien perinteiset tuotteet ja uusien eurooppalaisten määräysten aikaansaamiseksi (merkintä alkuperästä, maantieteellinen merkintä ja erityiset tuotetyypit, luonnonmukainen viljely) tutkimuksen avulla perusteet, tuotteet ja laatuketjut olisi määriteltävä ja kuvattava ja määriteltävä ja jaettava edellytykset, jotka takaavat alkutuottajille toiminnan kannattavuuden. Yhteisössä on tutkittava tuoreiden ja jalostettujen tuotteiden säilymistä hygieniaa ja varastointia tilaolosuhteissa, riippumatta siitä, onko kyse ihmisravinnoksi tai eläinten rehuksi tarkoitetuista tuotteista.

Erityisesti aloitetaan työ alkutuotannon tuotteiden laadun valvontamenetelmien parantamiseksi, arvonlisän nostamiseksi ja paremman hyödyn takaamiseksi kaikille ketjuun kuuluville toimijoille, peruskäsitteen "kokonaislaatu" kehittämiseksi, kuluttajien käyttäytymisen analysoimiseksi ja maatalouden alkutuotannosta saatavien tuotteiden menekin tieteellisten perusteiden arvioimiseksi.

Tuotannon, maaperän käytön ja maataloustoiminnan monipuolistaminen vaatii tutkimustoimintaa sekä taloudellisesti kannattavien mahdollisuuksien havaitsemiseksi ja analysoimiseksi (elintarvikekäyttö tai muu käyttö) että täydentävän toiminnan kehittämiseksi maanviljelijöille (esimerkiksi maatilamatkailu, käsityöläistoiminta, maatilametsänhoito). Ensisijaista aluetta valittaessa otetaan yhtä lailla huomioon taloudelliset ja tekniset tekijät ja suositaan monitieteellistä lähestymistapaa. Erityistä huomiota kiinnitetään uusien tuotannonalojen ja alkutuotannon toimien taloudelliseen kannattavuuteen ja ympäristöystävällisyyteen.

Eläinten ja kasvien terveys, eläinten hyvinvointi: tutkimuksen olisi lähdettävä sellaisesta tieteellisestä ja teknisestä aineistosta, jonka pohjalta voidaan laatia ja ohjata yhteisön vaatimuksia ja määräyksiä erityisesti sisämarkkinoiden ja komission vastuualueisiin kuuluvan kasvien ja eläinten terveyden, sairauksien torjunnan sekä maanviljelylle haitallisten organismien osalta.

Erityistä huomiota kiinnitetään tieteelliseen aineistoon, joka koskee hygieniaa, taudin havaitsemista, taudinmääritystä, riskien arviointia, tautien levinneisyyttä ja ennaltaehkäisy- ja torjuntatoimenpiteitä, eläinten hyvinvointia koskevien näkökohtien arviointia, rehuun liittyvien tekijöiden optimointiin sekä tutkimukseen, jonka perusteella voidaan hyväksyä uusia kasvinsuojeluaineita ja eläinten terveyttä edistäviä tuotteita, jotka ovat turvallisempia näiden tuotteiden käyttäjille ja kuluttajille. Kyseiseen tutkimusalaan on sisällytettävä myös kasvatuseläinten käyttäytymistä koskeva tutkimus (etologia), jonka avulla on tarkoitus kehittää eläinten hyvinvoinnin kannalta onnistuneempia kasvatusjärjestelmiä.

Bioteknologian käytöllä olisi edistettävä myös eläin- ja kasvitautien taudinmääritystä (diagnostiikka), ennaltaehkäisyä (esimerkiksi rokotuksin) ja hävittämistä (esimerkiksi lääkkeiden avulla).

Metsien moninaiskäyttö: tutkimuksella olisi edistettävä Rio de Janeirossa vuonna 1992, Strasbourgissa vuonna 1990 ja Helsingissä vuonna 1993 hyväksyttyjen metsien suojelua ja kehitystä koskevien pitkän aikavälin tavoitteiden kokonaisvaltaista toteuttamista. Yhteisön maatalouspolitiikan uudistukseen maanviljelyssä ja metsänhoidossa sisältyviä toimenpiteitä kuitenkin noudattaen metsänhoitoa koskevassa tutkimuksessa olisi ensisijalle asetettava kestävän metsänhoidon, metsäekosysteemien toiminnan, maatalous-metsäjärjestelmien kehittämisen ja parantamisen, metsän eri tehtävien yhdentämisen (mukaan lukien tuotanto, suojelu, virkistys, ja vapaa-aika, ilmastonsuojelu) mahdollistavan perustietämyksen parantaminen. Taloudellista, kestävää ja ympäristöystävällistä metsänhoitoa (ottaen huomioon erityisesti metsien merkityksen ilmastollisten muutosten lieventämisessä) ja tutkimusta metsien lukuisten ominaisuuksien parhaista hyödyntämistavoista tarvitaan edelleenkin. Lopuksi tutkimuksen avulla olisi selvitettävä erilaisissa metsäekosysteemeissä tapahtuneiden metsätuhojen syyt.

Maaseudun kehittäminen: tutkimuksen avulla on saavutettava tarvittava tieteellinen tietämys yhteisön maaseudun kehittämistä koskevan politiikan täytäntöönpanemiseksi, jonka on tarkoitus kehittyä huomattavasti kauden 1994 - 1999 aikana. Tärkeimmistä aihepiireistä voimme mainita maaseudun kehittämistä koskevien ohjelmien ja toimenpiteiden arviointi- ja seurantamenetelmät, maatalouden rakennetta parantavien ja maaseudun kehittymistä edistävien politiikkojen analysoinnin, maaseutualueiden luokittelua, sosiaalis-taloudellisten avainindikaattoreiden tunnistamisen, pääasiallisten ongelmien, mahdollisuuksien ja velvoitteiden arvioinnin, uuden teknologian käyttöönoton ja herkkien maaseutualueiden toiminnan monipuolistamisen (erityisesti tavoitteet 1 ja 5b), maaseudun kehittämistoimiin todennäköisesti tehokkaasti vaikuttavien tekijöiden ja organismien tunnistamisen ja aktivoinnin sekä yhdennettyyn lähestymistapaan ja paikallisten mahdollisuuksien hyväksikäyttöön perustuvien taloudellisten kehitysmallien kehittämisen.

Yleisesti kiinnitetään erityistä huomiota taloudelliseen kannattavuuteen ja sen yhteensopivuuteen ympäristönsuojelun kanssa.

Tutkimusala 5: Kalastus ja vesiviljely

Kokonaistavoitteena on muodostaa vahva tieteellinen perusta yhteisön kalastusvarojen tasapainoiselle ja kestävälle kehitykselle ja vesiviljelyn valvotummalle kehitykselle. Tavoite voidaan saavuttaa oppimalla paremmin tuntemaan ja ymmärtämään vesiekosysteemiä, mukaan lukien kalastuksen, vesiviljelyn ja ympäristön vuorovaikutukseen liittyvät tekijät. Sosiaalis-taloudelliset näkökohdat kuuluvat erottamattomasti ohjelmaan samoin kuin tarve kehittää kalastuksen ja vesiviljelyn osalta harjoitetun politiikan asianmukaisia arviointimenetelmiä.

Vesiviljelyn ja kalastuksen taloudellista tilannetta pyritään parantamaan kohottamalla tuotteiden laatua, monipuolistamalla tuotteita (elintarvikkeita tai muita tuotteita) ja toimintaa ja vähentämällä jätteitä sekä pyynnissä että jalostuksessa.

Toiminta alalla keskittyy viidelle alueelle:

- ympäristötekijöiden vaikutus vesiviljelyvaroihin: tavoitteena on ymmärtää paremmin ympäristötekijöiden vaikutukset (valtamerten, ilmaston, alkutuotannon jne.) biologisiin avainmuuttujiin (regeneroituminen, levinneisyys, luonollinen kuolema jne.). Tarvittaessa nämä työt voidaan suorittaa yhdessä meritieteen ja -tekniikan alaa koskevan ohjelman kanssa,

- kalastuksen ja vesiviljelyn ekologiset vaikutukset: tutkimuksen avulla voidaan paremmin ymmärtää kalastuksen ja vesiviljelyn vaikutuksia ekosysteemiin vesistöön kohdistuvien vaikutusten rajoittamiseksi ja erityisesti alentaa nuorten yksilöiden ja muiden kuin kohdelajien kuolleisuutta. Tutkimus koskee erityisesti kalastuksen ja pääasiallisten petokalojen suhdetta, pyydyksien valintaa, merenpohjan pilaantumista sekä viljelylaitosten päästöjä ja suoritetaan ottaen huomioon luonnollisten (esimerkiksi vesistötieteellisten) ja ihmisen aiheuttamien tekijöiden, jotka ovat muita kuin kalastus, aiheuttamat muut ympäristöhäiriöt (esimerkiksi saastuminen, rehevöityminen, soranotto),

- lajien biologia vesiviljelyn optimoimiseksi: tähän alueeseen kuuluvan tutkimuksen avulla edistetään vesieläinlajien tuntemusta taloudellisesti kannattavan alan kehittämiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään vesieläinlajien geneettiseen mukautumiseen ja tauteihin liittyviin ongelmiin. Tarvittaessa käytetään monitieteellistä lähestymistapaa erityisesti bioteknologian soveltamisessa. uusien lajien tutkimusta monipuolistavana tekijänä suositaan,

- kalastusalan sosiaalis-taloudelliset näkökohdat: tavoitteena on ymmärtää ja tuntea paremmin kaikkien kalastusalaan kuuluvien alueiden toimintaa ja hallintaa, mukaan lukien liitännäisalat. Huomiota kiinnitetään erityisesti monitieteellisiin tutkimuksiin, erityisesti uusien hallintamuotojen taloudellisten ja sosiaalisten seurausten arviointiin,

- menetelmien parantaminen: tavoitteena on parantaa kalavarastojen nykyisiä arviointimenetelmiä (esimerkiksi uudet tietojenkeruu- ja analyysimenetelmät) ja kehittää uusia tekniikoita ja välineitä kalastusta ja vesiviljelyä koskevaan tutkimukseen.

Tutkimusala 6: Muu toiminta, joka olennaisilta osiltaan pannaan täytäntöön yhteistoiminnalla

Ohjelma keksittyy edellä määritellyille aloille ja tarvittaessa siinä käytetään toimia, joiden kustannukset jaetaan, tai yhteistoimia. Kuitenkin aloilla, joiden osalta jäsenvaltioilla itsellään on laajoja ohjelmia, kyseisessä ohjelmassa hyödynnetään näitä ohjelmia yhteistoimien avulla ja tarvittaessa jaetun kustannusperiaatteen mukaisilla toimilla yhteensovittamisen ja yhteistyön parantamiseksi eurooppalaisella tasolla (yhteistoiminta). Yhteistoiminta tapahtuu luomalla eurooppalaisia verkostoja, jotka kokoavat yhteen suurimman osan kyseisen alan merkittävistä tekijöistä. Tällainen toimintatyyppi voisi sopia esimerkiksi seuraaville aloille:

- alkutuotanto maatalouden, metsänhoidon, kalastuksen ja vesiviljelyn aloilla painopisteen ollessa kilpailukyvyssä, kehityksen kestävyysperiaatteessa, laadussa, huoltovarmuudessa ja ympäristöön liittyvässä vuorovaikutuksessa,

- luonnollisen, puoliluonnollisen ja ihmisen rakentaman maiseman säilyttäminen, kehittäminen ja hoito,

- maaseudun kehittäminen (mukaan lukien vuoristo- ja rannikkoseudut): T & K-toimet), jotka liittyvät maaseudun ja rannikon kehittämiseen jäsenvaltioiden tasolla ovat äärimmäisen moninaiset. Tarjoamalla kohtaamispaikan eurooppalaisella tasolla tutkimukseen liittyville kokemuksille, tiedoille ja menetelmille eurooppalaisella yhteistoiminnalla edistetään kyseisten alueiden ongelmiin liittyvien uusien lähestymistapojen määrittämistä. Erityistä huomiota kiinnitetään uusien taloudellisten toimien tarjoamiin mahdollisuuksiin maaseudulla ja rannikolla, koulutukseen sekä niiden sosiaalis-taloudellisiin ja ympäristöllisiin vaikutuksiin,

- elintarvikkeiden tuotanto ja jalostaminen: luodaan verkostoja vireillä olevien kansallisten tutkimustöiden yhdistämiseksi tehokkaammin, erityisesti kokoamalla elintarviketuotantoa, laatua (mukaan lukien aistinvarainen laatu), turvallisuutta, terveyttä, sosiaalis-taloudellisia näkökohtia, kuluttajien tiedottamisstrategioita ja näiden tekijöiden huomioimista elintarvikkeiden jalostuksessa koskeva tutkimus.

Kokemusten yhdistämisellä olisi oltava synerginen vaikutus, joka hyödyttää alkutuottajia, jalostajia, kuluttajia ja muita maaseudun kehittämiseen liittyviä osapuolia ja joka auttaa määrittämään alan uusia ensisijaisia tutkimuskohteita.

Lopuksi tässä ohjelmassa määrättyjen toimien tarkoituksena on laajentaa bioteknologiassa ja biolääketieteessä sekä tapauksen mukaan ympäristön ja energian sekä tietyillä sosiaalis-taloudellisilla tutkimusaloilla kehitetyn perusteknologian soveltamista.

(1) Jäljempänä tekstissä 'maataloudella` tarkoitetaan kaikkea maatiloilla tapahtuvaa toimintaa (viljely, karjankasvatus, puutarhanviljely ja maatilametsänhoito). Myös termiä 'metsänhoito` käytetään laajassa merkityksessä siten, että se käsittää kaiken puun tuotanto- ja käyttötoiminnan, mukaan lukien metsänviljely. Termi 'kalastus` koskee kaikkia vesiorgasmeja, mukaan lukien vesiviljely. 'Maaseutuun` liittyvään toimintaan ja maaseutuyhteisöihin sisältyy myös vuoristoon ja rannikoihin liittyvä toiminta ja niiden yhteisöt

Liite II

TARVITTAVIEN VAROJEN OHJEELLINEN JAKAMINEN

>TAULUKON PAIKKA>

Varojen jakaminen eri tutkimusalojen kesken ei estä sitä, että eräät hankkeet voivat kuulua eri tutkimusalaan.

LIITE III

YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

Ohjelma toteutetaan epäsuorin toimin, joiden avulla yhteisö antaa rahoitustukea kolmansien osapuolten tai YTK-laitosten ja kolmansien osapuolten yhdessä toteuttamiin T & K-toimiin.

1 Toimet, joiden kustannukset jaetaan:

a) Yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen toteuttamat T & K-hankkeet, mukaan lukien esittelyhankkeet ja tarvittaessa teollisuuden kannalta merkityksellinen perustutkimus; yhteiset tavoitteet omaavien yhteishankeryhmien perustamista rohkaistaan.

Esittelytoimet, sellaisina kuin ne määritellään puiteohjelman liitteessä III, on tarkoitettu uuden teknologian käyttöön liittyvien esteiden poistamiseksi ja suhteiden luomiseksi teknologian tuottajien ja käyttäjien välille. Niihin voidaan sisällyttää toteuttavuustutkimuksia ja -palkkioita teknologiaan suuntautuville yrityksille ja organismeille.

Yleissääntönä on, että yhteisörahoitus on enintään 50 prosenttia hankkeen kustannuksista, ja pienenee sitä mukaa, kuin hanke lähenee markkinoita. Korkeakouluille ja muille laitoksille, joilla ei ole analyyttistä kirjanpitoa, korvataan 100 % lisäkustannuksista.

b) Teemaverkostot, joihin kuuluu saman geneerisen teknologian piiriin alkutuottajia, valmistajia, lopullisia käyttäjiä, yliopistoja ja tutkimuskeskuksia tiedon yhdistämisen ja siirron sekä tutkijoiden liikkuvuuden helpottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että markkinoiden tarpeet otetaan paremmin huomioon.

Yleissääntönä on, että yhteisörahoitus on keskimäärin enintään 20 000 ecua osakasta kohden vuodessa ja kattaa 100 %:iin asti toiminnan yhteensovittamisesta aiheutuvat lisäkulut. Verkoston jäsenet voivat myös osallistua tutkimushankkeisiin normaalin menettelyn mukaisesti.

c) Teknologinen kannustaminen, jolla pyritään rohkaisemaan ja helpottamaan pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista T & K-toimiin:

i) myöntämällä palkkio jonkin T & K-toimen selvitysvaiheen toteuttamisesta, mukaan lukien yhteistyökumppaneiden etsintä enintään kahdentoista kuukauden ajan. Palkkio luovutetaan ehdotusluonnoksen valinnan jälkeen, jonka esittää yleensä vähintään kaksi toisistaan riippumatonta pientä ja keskisuurta yritystä kahdesta eri jäsenvaltiosta. Palkkio kattaa 75 % selvitysvaiheen kustannuksista, ylittämättä kuitenkaan 45 000 ecua tai 22 500 ecua sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa hakijana on ainoastaan yksi pieni ja keskisuuri yritys

ja

ii) tukemalla yhteistyönä toteutettavia tutkimushankkeita, joissa pienet ja keskisuuret yritykset, joilla on samanlaisia teknisiä ongelmia mutta joilta puuttuu sopiva tutkimuksen perusrakenne, antavat muiden oikeudellisten yksiköiden tehtäväksi toteuttaa T & K niiden puolesta. Rahoitus, jonka yhteisö myöntää yhteistyönä toteutettaville tutkimushankkeille, joihin osallistuu toisistaan riippumattomia pieniä ja keskisuuria yrityksiä vähintään kahdesta eri jäsenvaltiosta, kattaa yleensä 50 % tutkimuksen kustannuksista.

Molemmissa tapauksissa ehdotuksia voidaan ensimmäisen ehdotuspyynnön jälkeen esittää milloin tahansa sinä aikana, jota asianomainen ohjelma koskee.

2 Valmistelu-, liite- ja tukitoimet, kuten:

- tutkimukset tämän ohjelman tukemiseksi ja tulevan toiminnan valmistelemiseksi,

- tiedonvaihdolle, konferensseille, seminaareille, työpajoille ja muille tieteellisille tai teknologisille kokouksille annettu tuki, mukaan lukien eri alojen välistä tai monitieteellistä yhteensovittamista koskevat kokoukset,

- ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttö, mukaan lukien pääsy tieteellisiin tietokantoihin,

- tieteelliset julkaisut ja tulosten levittämis-, markkinointi- ja hyödyntämistoimet (yhteistyössä kolmannen toiminnan yhteydessä toteutetun toiminnan kanssa); tulosten käyttöä mahdollisesti edistävät tekijät otetaan huomioon T & K-toimien alusta alkaen ja niiden koko keston ajan ja toimiin osallistuvat yhteistyökumppanit muodostavat avainverkoston tulosten levittämiseksi ja hyödyntämiseksi,

- ohjelman sosiaalis-taloudellisten vaikutusten ja mahdollisten teknologisten vaarojen analysointi, joka edistää myös kohdistetun sosiaalis-taloudellisen tutkimuksen ohjelmaa,

- ohjelmaan kuuluvaan tutkimukseen liittyvä koulutustoiminta teknologiasiirron edistämiseksi ja ammatillisen pätevyyden kehittämiseksi,

- ohjelman hallinnon ja toteuttamisen sekä toimien täytäntöönpanon riippumaton arviointi,

- toimenpiteet pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattua tiedotusta ja hajautettua apua tarjoavien verkostojen toiminnan tukemiseksi yhteistyössä Euromanagement-audit-nimisen T & K-toimen kanssa.

Yhteisön rahoitusosuus voi olla 100 % näistä toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista.

3 Yhteistoiminta, joka koskee julkisten tai yksityisten toimielinten jo rahoittamien T & K-hankkeiden yhteensovittamista. Jäsenvaltiot auttavat komissiota määrittämään kyseiset laboratoriot ja laitokset sen välttämiseksi, että tärkeitä toimia jää kyseisen yhteistoiminnan ulkopuolelle.

Yhteistoimintajärjestelyä voidaan käyttää ohjelman yhteydessä myös keinona tarkastaa sellaisten tutkimustoimien, joiden kustannukset jaetaan, toteuskelpoisuus sekä määritellä niiden sisältö.

Yhteisön rahoitusosuus voi olla 100 % yhteistoiminnasta aiheutuvista kustannuksista.