NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2082/93,

annettu 20 päivänä heinäkuuta 1993,

asetuksen (ETY) N:o 2052/88 soveltamisesta rakennerahastojen toiminnan yhteensovittamisen osalta toisaalta keskenään ja toisaalta Euroopan investointipankin toiminnan ja muiden rahoitusvälineiden kanssa annetun asetuksen (ETY) N:o 4253/88 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 e ja 153 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa (2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (3),

sekä katsoo, että

asetuksella (ETY) N:o 2081/93 (4) on muutettu 24 päivänä kesäkuuta 1988 annettua asetusta (ETY) N:o 2052/88 rakennerahastojen päämääristä ja tehokkuudesta ja niiden toiminnan yhteensovittamisesta keskenään sekä Euroopan investointipankin toiminnan ja muiden rahoitusvälineiden kanssa (5); tästä syystä on tarpeen muuttaa asetusta (ETY) N:o 4253/88 (6),

asetuksen (ETY) N:o 2052/88 3 a artiklassa täsmennetään, että kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineeseen (KOR) sovelletaan tämän asetuksen rakennerahastoja koskevia säännöksiä sekä sellaisia säännöksiä, jotka ovat tarpeen eri rakennerahastojen, Euroopan investointipankin (EIP) ja muiden rahoitusvälineiden keskinäisen yhteensovittamisen takaamiseksi,

yhteensovittaminen, josta säädetään asetuksessa (ETY) N:o 4253/88, on täten ulotettava KOR:een ja koheesion rahoitusvälineeseen; yhteisön budjettivarojen avulla suoritettava yhteensovittaminen voi koskea myös yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen liittyviä tukitoimenpiteitä, tutkimuksen ja teknologisen kehittämistyön puiteohjelmia, Euroopan laajuisia verkkoja ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden taloudellista rakenneuudistusta; yhdenmukaisuus erityisesti teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen sekä opetukseen ja koulutukseen liittyvien puiteohjelmien kanssa on edellytys yhteisön toiminnan taloudelliselle ja sosiaaliselle tehokkuudelle,

jäsenvaltioiden on aiheellista esittää suunnitelmansa niin nopeasti kuin mahdollista, jotta rakenteellisten tukitoimenpiteiden täytäntöönpanoa 1 päivästä tammikuuta 1994 alkaen ei viivästytettäisi,

suunnittelun yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi on aiheellista säätää, että komissio voi vahvistaa yhteisön tukikehykset samanaikaisesti sellaisten tuen antamisen muotojen kanssa, jotka on toimitettu samanaikaisesti suunnitelmien kanssa pääasiallisesti toimintaohjelmien muodossa määrältään rajallisina; samaa tarkoitusta varten on aiheellista säätää, että suunnitelma ja tukihakemus voidaan esittää yhdessä asiakirjassa ja että yksi ainoa komission päätös voi koskea sekä yhteisön tukikehyksen vahvistamista että tuen myöntämistä,

toissijaisuusperiaatteen soveltamiseksi ja rajoittamatta komission toimivaltaa erityisesti yhteisön taloudellisten varojen hoidon osalta, yhteisön tukikehyksissä käytettävien tuen antamisen muotojen täytäntöönpanon on kuuluttava pääasiallisesti jäsenvaltioiden vastuualaan asianmukaisella alueellisella tasolla kunkin jäsenvaltion ominaispiirteiden mukaisesti,

on aiheellista määritellä tuen täydentävyyttä koskeva periaate sekä perusteet ja yksityiskohtaiset säännöt sen todentamiseksi,

komission aloitteesta toteutettavilla yhteisön kannalta merkittävillä toimenpiteillä on merkittävä osa toteutettaessa asetuksen (ETY) N:o 2052/88 1 artiklassa tarkoitettuja yhteisön rakenteellisen toiminnan päätavoitteita; näiden aloitteiden olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti pääasiallisesti edistettävä yhteistyötä rajojen yli, valtioiden välillä sekä alueiden välillä, sekä tukea erityisen syrjäisille alueille,

yhteisön rakenteellisten tukitoimenpiteiden joustavuuden lisäämiseksi on aiheellista säätää, että komission aloitteesta täytäntöönpantavat tavoitteita 1, 2 ja 5 b koskevat tukitoimenpiteet voivat poikkeuksellisesti koskea muita kuin niitä seutuja, joille voidaan antaa tukea näihin tavoitteisiin liittyen; myös Phare-ohjelman ansiosta voidaan käsitellä kysymyksiä, jotka liittyvät rajat ylittävään yhteistyöhön yhteisön etusijalle asettamilla alueilla, ottaen huomioon yhteisön rakennerahastoista myönnetyt täydentävät avustukset,

rahoitusvirroissa tapahtuvien viivästysten vähentämiseksi on aiheellista täsmentää määräajat, joiden kuluessa komissio maksaa taloudellisen tuen jäsenvaltiolle ja jäsenvaltio lopullisille edunsaajille, jotta näillä olisi ajoissa käytössään varat toimenpiteidensä toteuttamiseksi,

on aiheellista täsmentää seurantakomiteoiden rooli ja toimivalta,

on aiheellista taata, että rakenteellisten tukitoimenpiteiden toteuttaminen on entistä avoimempaa; tätä varten on aiheellista valvoa, että ympäristöä koskevan tiedon saannin vapaudesta 7 päivänä kesäkuuta 1990 annettua neuvoston direktiiviä (ETY) 90/313 (7) noudatetaan; on tarkoituksenmukaista täsmentää hankkeet, joille annetaan yhteisön tukea, kun niitä koskeva ilmoitus julkisia hankintoja koskevien säännösten mukaisesti julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä,

osana yhteistyöhön osallistumista sekä jäsenvaltiot että komissio ovat vastuussa ennakko- ja jälkiarvioinnista; lisäksi on tarkoituksenmukaista vahvistaa ennakko- ja jälkiarviointia ja seurantaa, jotta taattaisiin, että yhteisön tukitoimenpiteet ovat tehokkaampia ja tuottavampia, ja

on aiheellista täsmentää erityiset siirtymäkauden säännökset, mukaan lukien säännökset, joilla taataan, että tukea jäsenvaltioille ei keskeytetä uuden järjestelmän mukaisten suunnitelmien ja toimenpideohjelmien vahvistamista odotettaessa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (ETY) N:o 4253/88 1-33 artikla korvataan seuraavasti:

"I OSASTO

YHTEENSOVITTAMINEN

1 artikla

Yleisiä säännöksiä

Asetuksen (ETY) N:o 2052/88 mukaisesti komissio varmistaa osana yhteistyöhön osallistumista noudattaen eri rahastojen ja KOR:n tukitoimenpiteiden yhteensovittamisen toisaalta keskenään, toisaalta Euroopan investointipankin (EIP:n) sekä muiden olemassa olevien rahoitusvälineiden tukitoimenpiteiden kanssa.

2 artikla

Rahastojen ja KOR:n yhteensovittaminen

Eri rahastojen ja KOR:n toiminnan yhteensovittaminen toteutetaan erityisesti seuraavilla tasoilla:

- yhteisön tukikehyksissä,

- monivuotisessa talousarviosuunnittelussa,

- yhtenäistettyjen toimenpideohjelmien täytäntöönpanossa, jos se osoittautuu aiheelliseksi,

- rahastojen yhteen ainoaan tavoitteeseen liittyvän toiminnan tai rahastojen useampaan tavoitteeseen samalla alueella liittyvän toiminnan ennakkoarvioinnissa, seurannassa ja jälkiarvioinnissa.

3 artikla

Rahastojen, EIP:n ja muiden olemassa olevien rahoitusvälineiden yhteensovittaminen

1. Asetuksen (ETY) N:o 2052/88 1 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamisessa komissio varmistaa osana yhteistyöhön osallistumista yhteensovittamisen ja yhdenmukaisuuden rahastojen tuen ja seuraavien tahojen myöntämän tuen välillä:

- Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (uudelleenmukautumiseen tarkoitettu tuki, lainat, korkoedut, takuut),

- EIP, yhteisön uusi rahoitusväline ja Euratom (lainat ja takuut),

- muut yhteisön budjettivarat, jotka on osoitettu tiettyyn käyttötarkoitukseen, erityisesti:

- muuhun rakenteelliseen toimintaan,

- koheesion rahoitusvälineeseen.

Tämä yhteensovittaminen toteutetaan EIP:n toimivallan ja muiden asianomaisten tahojen tavoitteiden mukaisesti.

2. Komissio ottaa EIP:n mukaan rahastojen tai muiden olemassa olevien rahoitusvälineiden käyttöön rahoittamaan yhdessä niitä sijoituksia, joita EIP voi perussääntönsä mukaisesti rahoittaa.

4 artikla

( )

II OSASTO

SUUNNITELMAT

5 artikla

Soveltamisala ja sisältö

1. Jollei tässä artiklassa asetetuista suuntaviivoista muuta johdu, tavoitteisiin 1-4 ja 5 b liittyen esitetyt suunnitelmat vahvistetaan asianmukaisimpana pidetyllä maantieteellisellä tasolla. Jäsenvaltion nimeämien toimivaltaisten viranomaisten on laadittava ne kansallisella, alueellisella tai muulla tasolla ja jäsenvaltion on esitettävä ne komissiolle.

Esitettyjen suunnitelmien, jotka liittyvät tavoitteeseen 1, on pääsääntöisesti katettava NUTS II -tasoon (tilastollinen alueluokitus) kuuluva alue. Kuitenkin, asetuksen (ETY) N:o 2052/88 8 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, jäsenvaltiot voivat esittää suunnitelman useampaa mainitun artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon kuuluvaa aluettaan varten, edellyttäen, että kaikki mainitun 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot sisältyvät tähän suunnitelmaan.

Esitettyjen suunnitelmien, jotka liittyvät tavoitteisiin 2 ja 5 b, on pääsääntöisesti katettava yksi tai useampi NUTS III -tasoon kuuluva alue.

Jäsenvaltiot voivat esittää suunnitelmia, jotka kattavat laajemman alan kuin ne alueet ja seudut, jotka voivat saada tukea, edellyttäen, että ne erittelevät näillä alueilla tai seuduilla ja muualla suoritettavan toiminnan.

2. Alueilla, joita tavoite 1 koskee, alueellisiin kehittämissuunnitelmiin kuuluu kaikki teollisuuden taantumisesta kärsivien alueiden uudistamiseen, maaseudun kehittämiseen ja maatalouden ja kalatalouden rakenteiden mukauttamiseen liittyvä toiminta, sekä kaikki työllistämiseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvä toiminta, jota tavoite 1 ja tarvittaessa tavoitteet 3 ja 4 koskevat.

Tavoitteeseen 2 liittyviin alueellisiin ja sosiaalisen uudistamisen suunnitelmiin ja tavoitteeseen 5 b liittyviin maaseudun kehittämisen suunnitelmiin kuuluu myös kaikki työllistämiseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvä toiminta, lukuun ottamatta toimenpiteitä, jotka kuuluvat tavoitteisiin 3 ja 4 liittyviin suunnitelmiin.

Tavoitteisiin 3 ja 4 liittyvissä suunnitelmissa on erikseen esitettävä kulut, jotka liittyvät tavoitteen 1 ja, jos mahdollista, tavoitteiden 2 ja 5 b kattamiin alueisiin, ja kulut, jotka liittyvät muihin alueisiin.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näissä suunnitelmissa kuhunkin rahastoon liittyvät tiedot, mukaan lukien pyydettyjen avustusten suuruudet. Jäsenvaltiot voivat suunnitelmissaan pyytää tukea toimenpideohjelmilleen ja muille tuen antamisen muodoille hakemusten käsittelyn ja toiminnan täytäntöönpanon nopeuttamiseksi.

Jäsenvaltiot voivat toimittaa kunkin suunnitelman osalta vaaditut sekä asetuksen (ETY) N:o 2052/88 8, 10 ja 11 a artiklassa tarkoitetut tiedot sekä 14 artiklan 2 kohdassa vaaditut tiedot yhdessä suunnitteluasiakirjassa.

3. Suunnitelmia laadittaessa jäsenvaltioiden on huolehdittava niiden suunnitelmien, jotka kussakin jäsenvaltiossa kohdistuvat samaan tavoitteeseen, sekä niiden suunnitelmien, jotka useiden tavoitteiden osalta kattavat saman maantieteellisen alueen useisiin keskinäisestä yhteensopivuudesta.

4. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että yhteisön toimintaperiaatteet otetaan huomioon näissä suunnitelmissa.

6 artikla

Kesto ja aikataulu

Jokaisen suunnitelman kesto on pääsääntöisesti kolme tai kuusi vuotta. Ensimmäinen suunnittelukausi alkaa 1 päivänä tammikuuta 1994. Suunnitelmat voidaan pääsääntöisesti tarkistaa vuosittain sekä silloin, kun sosiaalis-taloudellisessa tilanteessa sekä työmarkkinoilla tapahtuu huomattavia muutoksia.

Jos komissio ja asianomainen jäsenvaltio eivät sovi toisin, tavoitteita 1, 3 ja 4 koskevat suunnitelmat on esitettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Tavoitteita 2 ja 5 b koskevat suunnitelmat on esitettävä viimeistään kolme kuukautta sen jälkeen, kun luettelo seuduista, joille voidaan myöntää tukea kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi, on vahvistettu.

7 artikla

Valmistelu

1. Komissio voi antaa jäsenvaltioille suunnitelmien valmistelussa tarvittavaa teknistä apua, jos nämä sitä pyytävät.

2. Suunnitelmiin sisältyvät tiedot, joiden avulla on mahdollista arvioida rakenteellisten tukitoimenpiteiden ja jäsenvaltion talous-, sosiaali- ja tarvittaessa aluepolitiikkojen välistä yhteyttä.

III OSASTO

YHTEISÖN TUKIKEHYKSET

8 artikla

Valmistelu, soveltamisala ja sisältö

1. Yhteisön tavoitteisiin 1-4 ja 5 b liittyvät yhteisön tukikehykset valmistellaan yhteistyöhön osallistumista noudattaen suunnitelmien perusteella yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa ja vahvistetaan komission päätöksellä VIII osastossa säädettyjen menettelytapojen mukaisesti. Myös EIP otetaan mukaan yhteisön tukikehyksien laatimiseen.

2. Yhteisön tukikehys kattaa kolmen tai kuuden vuoden jakson.

3. Jokaisessa yhteisön tukikehyksessä on:

- komission ja asianomaisen jäsenvaltion yhteiselle toiminnalle asetetut ensisijaiset tavoitteet suhteessa asetuksen (ETY) N:o 2052/88 1 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin, niiden erityistavoitteet, jotka ilmaistaan määrällisinä sikäli kuin se niiden laadun perusteella on mahdollista, ennakkoarvio odotetusta vaikutuksesta, mukaan lukien vaikutus työllisyyteen, sekä tiedot niiden yhteensopivuudesta jäsenvaltion talous-, sosiaali- ja tarvittaessa aluepolitiikkojen kanssa,

- katsaus tukitoimenpiteisiin, joita ei vahvisteta samanaikaisesti yhteisön tukikehyksen kanssa, johon sisältyy erityisesti toimenpideohjelmien osalta erityistavoitteet ja suunniteltujen toimenpiteiden pääasialliset lajit, sellaisista toimenpiteistä,

- alustava rahoitussuunnitelma, jossa täsmennetään tukitoimenpiteiden eri muotoja varten suunnitellut tuen enimmäismäärät sekä tukitoimenpiteiden kesto, mukaan lukien rahastojen, EIP:n ja muiden 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen olemassa olevien rahoitusvälineiden tukitoimenpiteet, silloin kun ne suoraan myötävaikuttavat asianomaiseen rahoitussuunnitelmaan,

- seurantaa ja jälkiarviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

- tuen täydentävyyden valvontaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä ensimmäinen arviointi tuen täydentävyydestä; aiheelliset tiedot kyseisten, erityisesti asianomaisesta jäsenvaltiosta edunsaaja-alueille suuntautuvien rahavirtojen avoimuudesta,

- tavoitteiden 1, 2 ja 5 b osalta suunnitellut säännökset jäsenvaltioiden nimeämien ympäristöviranomaisten liittämiseksi yhteisön tukikehyksen täytäntöönpanoon,

- tarvittaessa tiedot asianomaisen toiminnan valmisteluun, täytäntöönpanoon tai mukauttamiseen saatavissa olevista varoista.

9 artikla

Tuen täydentävyys

1. Todellisen taloudellisen vaikutuksen takaamiseksi ne rakennerahastojen ja KOR:n määrärahat, jotka kussakin jäsenvaltiossa on osoitettu asetuksen (ETY) N:o 2052/88 1 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin, eivät voi korvata jäsenvaltion julkisia rakenteellisia menoja tai tällaisia vastaavia menoja alueilla, joille voidaan myöntää tukea jonkin tavoitteen saavuttamiseksi.

2. Tätä varten yhteisön tukikehyksiä laadittaessa ja täytäntöönpantaessa komissio ja asianomainen jäsenvaltio huolehtivat, että jäsenvaltio pitää julkiset tai niihin verrattavat menonsa kaikilla kyseisillä alueilla vähintään samalla tasolla kuin edellisen suunnittelukauden aikana, ottaen huomioon rahoitukseen vaikuttavat makrotaloudelliset olosuhteet sekä tietyt taloudelliset erityistilanteet, kuten yksityistämisen, edellisenä suunnittelukautena rakenteelliseen tukeen osoitettujen julkisten menojen poikkeuksellisen korkean tason sekä kansallisen suhdannekehityksen.

Komissio ja jäsenvaltio sopivat yhteisön tukikehyksiä laadittaessa myös tuen täydentävyyden todentamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

3. Jäsenvaltion on toimittaessaan suunnitelmansa ja säännöllisesti yhteisön tukikehyksiä täytäntöönpantaessa annettava komission käyttöön aiheelliset rahoitusta koskevat tiedot tuen täydentävyyden periaatteen todentamiseksi.

10 artikla

Hyväksyntä ja täytäntöönpano

1. Jollei asianomaisen jäsenvaltion kanssa sovita toisin, komissio tekee päätöksen yhteisön tukikehyksen hyväksymisestä viimeistään kuusi kuukautta sen jälkeen, kun se on vastaanottanut asianomaisen suunnitelman tai asianomaiset suunnitelmat.

Tehtäessä päätöstä yhteisön tukikehyksestä komissio hyväksyy 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti myös samanaikaisesti suunnitelmien kanssa esitetyt tukihakemukset sikäli kun ne käsittävät kaikki 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Jos jäsenvaltio esittää ainoastaan yhden suunnitteluasiakirjan, johon kuuluvat kaikki 5 artiklan 2 kohdan viimeisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot, komissio tekee ainoastaan yhden päätöksen 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista yksityiskohdista ja 14 artiklan 3 kohdan viimeisessä alakohdassa tarkoitetusta rahastojen tuesta.

2. Yhteisön tukikehystä koskeva komission päätös lähetetään jäsenvaltiolle aietta koskevana ilmoituksena. Tämä ilmoitus julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Komissio toimittaa kyseisen päätöksen sekä hyväksymänsä yhteisön tukikehyksen tiedoksi Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä.

Komissio ja jäsenvaltiot huolehtivat, että komissio hyväksyy yhteisön tukikehyksestä tekemäänsä päätöstä seuraavan kahden kuukauden aikana ne toimenpiteet, jotka muodostavat vähintään kaksi kolmasosaa rahastojen tuesta yhteisön tukikehyksen ensimmäisenä vuotena.

11 artikla

Yhteisön aloitteet

1. Asetuksen (ETY) N:o 2052/88 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti komissio voi omasta aloitteestaan, VIII osastossa säädettyjen menettelytapojen mukaisesti ja toimitettuaan tiedon Euroopan parlamentille päättää ehdottaa jäsenvaltioille, että nämä pyytäisivät tukea toimenpiteille, joihin liittyy yhteisön kannalta erityinen etu. Kaikki tukitoimenpiteet, jotka hyväksytään tämän säännöksen puitteissa, otetaan huomioon vastaavaa yhteisön tukikehystä laadittaessa tai tarkistettaessa.

Kaksi tai useampia jäsenvaltiota voi ensimmäisen alakohdan mukaisesti esittää omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä hakemuksia, joilla pyydetään yksittäisiä avustuksia, sellaisen toiminnan osalta, joka koskee useampaa valtiota. Vastauksena näihin pyyntöihin komissio voi tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa päättää yksittäisen avustuksen myöntämisestä kaikille kyseessä oleville jäsenvaltioille.

2. Käytettävissä olevien määrärahojen rajoitetun määrän vuoksi ensisijaisiin tavoitteisiin 1, 2 ja 5 b liittyen 1 kohdan mukaisesti hyväksytyt tuen antamisen muodot voivat koskea myös muita kuin asetuksen (ETY) N:o 2052/88 8, 9 ja 11 a artiklassa tarkoitettuja seutuja.

12 artikla

Tuen antamisen muodot

Yhteisön tukikehykseen sisältyvät tukitoimenpiteet toteutetaan pääasiassa määrältään rajoitettuina toimenpideohjelmina.

13 artikla

Yhtenäistetty lähestymistapa

1. Jäsenvaltion tai komission tekemästä 11 artiklassa tarkoitetusta aloitteesta ja yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa, toiminta toteutetaan yhtenäistettyä lähestymistapaa noudattaen, jos:

a) useampi rahasto, tai ainakin yksi rahasto ja jokin muu rahoitusväline kuin lainoitus ohjelman rahoituksesta,

b) toimenpiteet, joita useammat rahastot tai rahoitusvälineet rahoittavat, lujittavat toisiaan ja jos tiivis yhteensovittaminen kaikkien asianomaisten osapuolien kesken voi johtaa huomattaviin etuihin,

c) kansallisella, alueellisella tai paikallistasolla on asianmukaiset hallinnolliset rakenteet toiminnan yhtenäistetyn täytäntöönpanon takaamiseksi.

2. Yhteisön tukikehystä laadittaessa tai tarkastettaessa tutkitaan, onko aiheellista huolehtia toiminnan täytäntöönpanosta yhtenäistettyä lähestymistapaa noudattaen.

3. Komissio huolehtii yhtenäistettyjä lähestymistapoja täytäntöönpantaessa, että yhteisön tuki myönnetään tehokkaimmalla tavalla, ottaen huomioon yhteensovittamista varten tarvittavat erityisponnistukset.

IV OSASTO

RAHASTOJEN TUKI

14 artikla

Hakemusten käsittely

1. Lukuun ottamatta asetuksen (ETY) N:o 2052/88 5 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettua teknistä apua, jota annetaan komission aloitteesta, jäsenvaltion tai sen kansallisella, alueellisella, paikallisella tai muulla tasolla nimeämien toimivaltaisten viranomaisten on laadittava hakemukset, joilla pyydetään rakennerahastojen tai KOR:n tukea, ja jäsenvaltion tai tarvittaessa jonkin sen tätä tarkoitusta varten nimeämän toimielimen on toimitettava ne komissiolle. Jokainen hakemus liittyy pääsääntöisesti mainitun asetuksen 5 artiklassa tarkoitettuihin tukimuotoihin.

2. Hakemuksissa on oltava tiedot, joita komissio tarvitsee voidakseen arvioida niitä, sikäli kuin nämä tiedot eivät jo sisälly itse hakemuksiin, sekä erityisesti kuvaus ehdotetusta toiminnasta, tiedot sen soveltamisalasta, mukaan lukien maantieteellinen kattavuus, sekä sen erityistavoitteista. Hakemuksiin kuuluvat myös ennakkoarvioinneista saadut tulokset ehdotetusta toiminnasta keskipitkällä aikavälillä saatavista sosiaalis-taloudellisista eduista suhteessa käyttöön otettaviin varoihin, tiedot toiminnan täytäntöönpanosta vastuussa olevista toimielimistä ja edunsaajista, ehdotettu aikataulu ja esitetty rahoitussuunnitelma sekä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeellisia sen todentamiseksi, että asianomainen toiminta on sopusoinnussa yhteisön lainsäädännön ja toimintaperiaatteiden kanssa.

3. Komissio tutkii hakemukset erityisesti:

- arvioidakseen, ovatko ehdotettu toiminta sekä toimenpiteet asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön ja tarvittaessa yhteisön tukikehyksen mukaisia,

- arvioidakseen ehdotetun toiminnan myötävaikutuksen sen erityistavoitteiden saavuttamiseen ja, kun kyseessä on toimenpideohjelma, arvioidakseen sen muodostavien toimenpiteiden johdonmukaisuuden,

- tarkastaakseen, ovatko hallinnolliset ja rahoitusrakenteet sopivia toiminnan tehokkaan täytäntöönpanon takaamiseksi,

- päättääkseen asianomaisen rahaston tai asianomaisten rahastojen tukitoimintaa koskevista tarkoista menettelytavoista, tarvittaessa niiden tietojen perusteella, jotka on jo annettu missä tahansa asiaa koskevassa yhteisön tukikehyksessä.

Sikäli kuin kaikki tässä artiklassa vaaditut edellytykset täytetään, komissio päättää rahastojen ja KOR:n tuesta pääsääntöisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on otettu vastaan. Yksi ainoa komission päätös kattaa kaikkien rahastojen ja muiden olemassa olevien rahoitusvälineiden sellaisen tuen myöntämisen, joka myötävaikuttaa toiminnan rahoitukseen, mukaan lukien yhtenäistetyn lähestymistavan muodossa toteutettava toiminta.

4. Osapuolten velvollisuudet, jotka aiheutuvat yhteistyöhön osallistumiseen liittyvästä sopimuksesta, otetaan huomioon tuen myöntämistä koskevissa komission päätöksissä.

15 artikla

Edellytykset tuen saamiselle

1. Jollei 33 artiklasta muuta johdu, menoihin, jotka aiheutuvat tavoitteisiin 1-4 sekä 5 b liittyvästä toiminnasta, ei voida myöntää rakennerahastojen rahoitustukea kuin silloin, kun asianomainen toiminta sisältyy yhteisön tukikehykseen.

2. Jollei 33 artiklasta muuta johdu, menoihin, jotka ovat aiheutuneet ennen kuin komissio on vastaanottanut niihin liittyvän hakemuksen, ei voida myöntää rahastojen tukea.

16 artikla

Erityissäännöksiä

1. Kun kyseessä on yleiskattavan tuen myöntäminen, välittäjien, jotka asianomaisen jäsenvaltio on nimennyt yhteisymmärryksessä komission kanssa, on annettava riittävät takuut vakavaraisuudesta ja niillä on oltava tarpeellinen hallinnollinen suorituskyky komission tarkoittamien toimenpiteiden hoitamiseksi. Välittäjien valinnassa otetaan huomioon myös asianomaisissa jäsenvaltioissa tai asianomaisilla seuduilla vallitseva erityistilanne. Jäsenvaltion nimeämät toimivaltaiset viranomaiset valvovat yleiskattavan tuen hoitoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 23 artiklan soveltamista.

2. Rahastot voivat myöntää rahoitustukea menoihin, jotka liittyvät suuriin hankkeisiin, eli hankkeisiin, joissa yhteisön tukea määriteltäessä huomioon otettavat kokonaiskustannukset ylittävät pääsääntöisesti 25 miljoonaa ecua, kun kyse on sijoituksista infrastruktuuriin, ja 15 miljoona ecua, kun kyse on tuottavista sijoituksista.

3. Vastaavanlaisen eri rahastojen toimintaan liittyvän tuen lisäksi komissio voi 0,3 prosentilla rahastojen kokonaisvaroista rahoittaa tutkimuksia ja teknistä apua, jotka liittyvät rakennerahastojen, EIP:n ja muiden rahoitusvälineiden yhteiseen tai yhteensovitettuun käyttöön:

- valmistellakseen suunnitelmien laatimista,

- arvioidakseen asiaankuuluvien yhteisön tukikehysten yhteydessä annetun tuen vaikutusta ja tehokkuutta,

- yhtenäistettyjen toimenpideohjelmien yhteydessä.

V OSASTO

YHTEISÖN TUEN ERITTELY

17 artikla

Rahastojen taloudellinen tuki

1. Asetuksen (ETY) N:o 2052/88 13 artiklan 5 kohdan mukaisesti komissio vahvistaa osana, yhteistyöhön osallistumista, rahastojen rahoitusosuudet rahoitettaessa tavoitteisiin 1, 2, 3, 4 ja 5 b liittyvää toimintaa asetuksen (ETY) N:o 2052/88 13 artiklan 1 kohdan perusteella, saman artiklan 3 kohdassa asetetuissa rajoissa ja mainitussa artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2. Rahastojen osallistumisosuudet lasketaan joko suhteessa kaikkiin kustannuksiin, jotka voivat saada tukea, tai suhteessa kaikkiin julkisiin tai niihin verrattaviin menoihin (kansallisiin, alueellisiin tai paikallisiin ja yhteisön menoihin), jotka liittyvät kuhunkin toimenpiteeseen (toimenpideohjelmaan, tukiohjelmaan, yleiskattavaan tukeen, hankkeeseen, tekniseen apuun tai tutkimukseen).

3. Kun asianomaiseen toimintaan kuuluu tuottavien sijoitusten rahoittaminen, komissio päättää, yhteistyöhön osallistumista noudattaen, rahastojen osallistumisesta näihin sijoituksiin, asetuksen (ETY) N:o 2052/88 13 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti ja saman artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti, kiinnittäen niiden ominaispiirteissä huomiota sen omarahoituksen bruttomarginaalin suuruuteen, joka normaalisti olisi oltava asianomaisten sijoitusten luokassa niiden makrotaloudellisten olosuhteiden perusteella, joissa sijoitukset on pantava täytäntöön, sekä siten, että rahastojen osallistuminen ei johda kansallisen talousarvion kasvuun.

Rahastojen osallistuminen asianomaisten alueiden kehittämiseen tähtääviin pyrkimyksiin ei missään tapauksessa saa ylittää 50 prosenttia kokonaiskustannuksista alueilla, joita tavoite 1 koskee, eikä 30 prosenttia kokonaiskustannuksista muilla alueilla.

4. Osallistuminen toimenpideohjelmiin sisältyviin yksittäisiin toimenpiteisiin voidaan eritellä yhteistyöhön osallistumisen puitteissa saavutettavan yhteisymmärryksen mukaisesti.

18 artikla

Tuen ja lainan yhdistäminen

Asetuksen (ETY) N:o 2052/88 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta lainan ja tuen yhdistämisestä päätetään EIP:n kanssa yhteisön tukikehystä laadittaessa. Siinä kiinnitetään huomiota ehdotetun rahoitussuunnitelman tasapainoisuuteen, 17 artiklan säännösten mukaisesti vahvistettuun rahastojen osallistumiseen sekä niihin kehitystavoitteisiin, joihin pyritään.

VI OSASTO

RAHOITUSTA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ

19 artikla

Yleisiä säännöksiä

1. Rakennerahastojen tukitoimintaan sovelletaan varainhoitoasetuksen rahastoja koskevia sääntöjä.

2. Yhteisön tukikehystä sovellettaessa toteutettaviin erityisiin toimenpiteisiin myönnettävän rahoitustuen on oltava kyseisessä kehyksessä vahvistetun rahoitussuunnitelman mukaista.

3. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kaikki maksupyynnöt jakautuvat mahdollisimman tasaisesti vuoden aikana, jotta vuoden lopussa voitaisiin välttää hallinnollisia viivästyksiä.

20 artikla

Maksusitoumukset

1. Talousarvioon sisältyvät maksusitoumukset tehdään niiden komission päätösten perusteella, joissa komissio hyväksyy asianomaisen toiminnan. Ne ovat voimassa tietyn määräajan, jonka kesto riippuu asianomaisen toiminnan luonteesta ja erityisistä olosuhteista, joissa se pannaan täytäntöön.

2. Maksusitoumukset, jotka koskevat kaksi vuotta tai sitä kauemmin kestävää toimintaa, toteutetaan pääsääntöisesti, ja jollei 3 kohdassa tarkoitetuista säännöksistä muuta johdu, vuosittaisina erinä. Ensimmäistä erää koskeva maksusitoumus tehdään, kun komissio päättää toiminnan hyväksymisestä.

Myöhempiä eriä koskevat maksusitoumukset perustuvat toiminnan alkuperäiseen tai tarkastettuun rahoitussuunnitelmaan ja sen täytäntöönpanossa saavutettuun edistykseen.

3. Yhteisön kokonaistukea koskeva maksusitoumus tehdään vähemmän kuin kaksi vuotta kestävien toimenpiteiden osalta tai, jollei käytettävissä olevista talousarviovaroista muuta johdu, yhteisön myöntämän tuen ollessa suuruudeltaan enintään 40 miljoonaa ecua, kun komissio päättää toiminnan hyväksymisestä.

21 artikla

Maksut

1. Rahoitustuki maksetaan talousarvioon sisältyvien maksusitoumusten mukaisesti asianomaisen jäsenvaltion hakemuksessa tätä tarkoitusta varten nimeämälle kansalliselle, alueelliselle tai paikalliselle toimielimelle tai viranomaiselle pääsääntöisesti viimeistään kahden kuukauden kuluessa asetetut edellytykset täyttävän hakemuksen vastaanottamisesta. Rahoitustuki voidaan suorittaa joko ennakkona tai todellisiin menoihin liittyvinä lopullisina maksuina. Kaksi vuotta tai kauemmin kestävien toimenpiteiden osalta maksut liittyvät 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja vuosittaisia eriä koskevien maksusitoumusten suorittamiseen.

2. Kustakin maksusitoumuksesta voidaan maksaa ennakkona enintään 50 prosenttia maksusitoumuksen määrästä, ottaen huomioon asianomaisen toiminnan laatu.

3. Toinen ennakko, laskettuna siten, että kahden ennakon yhteenlaskettu määrä on enintään 80 prosenttia maksusitoumuksesta, maksetaan sen jälkeen, kun vastuullinen toimielin on todistanut, että vähintään puolet ensimmäisestä ennakosta on käytetty ja että toiminta edistyy tyydyttävällä nopeudella ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Maksut on suoritettava lopullisille edunsaajille ilman sellaisia vähennyksiä tai pidätyksiä, jotka saattavat vähentää sen taloudellisen tuen määrää, johon kyseisillä edunsaajilla on oikeus.

4. Maksusitoumuksen loppusumma suoritetaan jos:

- edellä 1 kohdassa tarkoitettu nimetty viranomainen tai toimielin esittää komissiolle maksupyynnön kyseessä olevan vuoden päättymistä tai toiminnan tosiasiallista päättymistä seuraavan kuuden kuukauden kuluessa,

- komissiolle on esitetty 25 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut kertomukset,

- jäsenvaltio lähettää komissiolle todistuksen, jolla vahvistetaan maksupyynnössä ja kertomuksissa annetut tiedot.

5. Jäsenvaltioiden on nimettävä ne viranomaiset, joilla on valtuudet myöntää 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja todistuksia, ja jotka huolehtivat, että edunsaajat saavat ennakot ja maksut mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa ja, jos edunsaajien hakemukset täyttävät edellytykset maksun suorittamiseksi, pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on ottanut vastaan määrärahat.

6. Komissio vahvistaa asianmukaiset maksumenettelyt, jotka koskevat sen omasta aloitteesta suoritettavia tutkimuksia ja uutta kehittäviä toimenpiteitä.

22 artikla

Ecun käyttö

Komission päätökset, maksusitoumukset ja maksut ilmaistaan ja suoritetaan ecuissa komission VIII osastossa tarkoitettujen menettelytapojen mukaisesti vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen perusteella.

Tätä artiklaa sovelletaan välittömästi sen jälkeen, kun komission ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu päätös on tehty.

23 artikla

Varainhoidon valvonta

1. Julkisten tai yksityisten hankkeenedistäjien toteuttamien toimien menestyksellisyyden takaamiseksi jäsenvaltioiden on toimia täytäntöönpantaessa toteutettava tarpeelliset toimenpiteet:

- voidakseen säännöllisesti todentaa, että yhteisön rahoittamat toimenpiteet toteutetaan oikein,

- ehkäistäkseen epäkohtia ja ryhtyäkseen toimenpiteisiin niitä vastaan,

- periäkseen takaisin varat, jotka on menetetty väärinkäytön tai laiminlyönnin vuoksi. Jäsenvaltio on toissijaisesti vastuussa aiheettomasti maksettujen varojen takaisinmaksusta, jollei jäsenvaltio ja/tai välittäjä ja/tai hankkeenedistäjä voi osoittaa, ettei kyse ole niiden syyksi luettavasta väärinkäytöksestä tai laiminlyönnistä. Yleiskattavan tuen osalta hankkeenedistäjä voi jäsenvaltion ja komission suostumuksella turvautua pankkitakuuseen tai muuhun tämän riskin kattavaan vakuutukseen.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot tätä varten toteuttamistaan toimenpiteistä sekä erityisesti kuvaus toiminnan tehokkuuden takaamiseksi vahvistetuista valvonta- ja hallintojärjestelmistä. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle määräajoin tietoja hallinnollisista ja oikeudellisista seuraamuksista.

Jäsenvaltioiden on annettava komission käyttöön kaikki aiheelliset kansalliset valvontaa koskevat kertomukset, jotka liittyvät asianomaisiin ohjelmiin tai asianomaiseen toimintaan sisältyviin toimenpiteisiin.

Komissio vahvistaa heti tämän asetuksen voimaantulon jälkeen tämän kohdan soveltamista koskevat täsmälliset yksityiskohtaiset säännöt VIII osastossa tarkoitettuja menettelytapoja noudattaen ja toimittaa ne tiedoksi Euroopan parlamentille.

2. Komission virkamiehet tai muut sen henkilökuntaan kuuluvat voivat valvoa paikalla, erityisesti pistokokein, rakennerahastojen rahoittamaa toimintaa sekä hallinto- ja valvontajärjestelmiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti suorittamia tarkastuksia ja rajoittamatta perustamissopimuksen 206 artiklan määräysten soveltamista ja muita perustamissopimuksen 209 artiklan c kohdan mukaisesti suoritettuja tarkastuksia.

Ennen kuin komissio suorittaa tarkastuksen paikalla, se ilmoittaa siitä asianomaiselle jäsenvaltiolle saadakseen kaiken tarpeellisen tuen. Komission mahdollisesti ilman ennakkoilmoitusta paikalla suorittamista tarkastuksista määrätään osana yhteistyöhön osallistumista varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti saavutetussa yhteisymmärryksessä. Jäsenvaltion virkamiehet tai muut sen henkilökuntaan kuuluvat voivat osallistua tarkastuksiin.

Komissio voi pyytää asianomaista jäsenvaltiota suorittamaan paikalla tarkastuksen tarkistaakseen maksupyynnön asianmukaisuuden. Komission virkamiehet voivat osallistua tarkastuksiin ja heidän on tehtävä niin, jos asianomainen jäsenvaltio pyytää sitä.

Komissio huolehtii suorittamiensa tarkastusten toteuttamisesta yhteensovitetusti siten, että samaa tarkoitusta varten ja samana ajanjaksona toistuvia tarkastuksia vältetään. Asianomainen jäsenvaltio ja komissio toimittavat toisilleen viipymättä kaikki aiheelliset tiedot suoritettujen tarkastusten tuloksista.

3. Vastuullisen toimielimen ja vastuullisten viranomaisten on toimitettava komissiolle kaikki toimintaan liittyviä menoja ja tarkastuksia koskevat tositteet kolmen vuoden kuluessa siitä, kun viimeinen toimintaan liittyvä maksu on suoritettu.

24 artikla

Tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen

1. Jos toiminnan tai toimenpiteen toteuttaminen ei ilmeisesti oikeuta siihen myönnettyyn rahalliseen tukeen tai osaan siitä, komissio tekee tapauksesta aiheellisen tutkimuksen yhteistyöhön osallistumista noudattaen, pyytäen erityisesti asianomaista jäsenvaltiota tai muita tämän toiminnan täytäntöönpanoa varten nimeämiä viranomaisia esittämään havaintonsa määräajassa.

2. Tämän tutkimuksen perusteella komissio voi vähentää asianomaiseen toimintaan tai toimenpiteeseen annettua tukea tai pidättää sen, jos tutkimus paljastaa epäsäännöllisyyksiä tai sellaisen huomattavan muutoksen, jolle ei ole pyydetty komission hyväksyntää ja joka vaikuttaa toiminnan tai toimenpiteen laatuun tai niihin olosuhteisiin, joissa ne pannaan täytäntöön.

3. Jokainen aiheettomasti vastaanotettu rahasumma on palautettava komissiolle. Rahasummiin, joita ei palauteta, lisätään viivästyskorko varainhoitoasetuksen säännösten ja niiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, jotka komissio antaa VIII osastossa tarkoitettuja menettelytapoja noudattaen.

VII OSASTO

SEURANTA JA ARVIOINTI

25 artikla

Seuranta

1. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat osana yhteistyöhön osallistumista rahastojen tuen täytäntöönpanon tehokkaan seurannan yhteisön tukikehyksen ja erityistoimien (ohjelmien, ja niin edelleen) tasolla. Tämä seuranta toteutetaan kertomuksin, jotka laaditaan yhteisin sopimuksin vahvistettujen menettelytapojen mukaisesti, pistokokein tehtävin tarkastuksin sekä asettamalla komiteoita tätä tarkoitusta varten.

2. Seuranta toteutetaan siinä komission päätöksessä, jolla asianomainen toiminta on hyväksytty, määriteltyjen aineellisten ja taloudellisten osoittimien avulla. Nämä osoittimet liittyvät asianomaisen toiminnan erityisluonteeseen, sen tavoitteisiin ja tuen muotoon sekä sen jäsenvaltion sosiaalis-taloudelliseen ja rakenteelliseen tilanteeseen, jossa tuki on pantava täytäntöön. Nämä osoittimet on suunniteltu siten, että ne ilmoittavat asianomaisen toiminnan osalta:

- toimenpiteen edistymisen vaiheen sekä tavoitteet, jotka on saavutettava tietyssä määräajassa,

- hallinnon sujuvuuden ja tähän mahdollisesti liittyvät ongelmat.

3. Perustetaan seurantakomiteoita osana yhteistyöhön osallistumista asianomaisen jäsenvaltion ja komission välisin sopimuksin.

Komissio ja tarvittaessa EIP voivat olla edustettuina näissä komiteoissa.

4. Kun kyse on monivuotisesta toiminnasta, jäsenvaltion tätä tarkoitusta varten nimeämä viranomainen esittää komissiolle kertomuksia toteutuneesta edistyksestä kuuden kuukauden kuluessa sen kokonaisen vuoden lopusta, jona toiminta pannaan täytäntöön. Komissiolle lähetetään lopullinen kertomus toiminnan päättymistä seuraavien kuuden kuukauden kuluessa.

Jäsenvaltion tätä tarkoitusta varten nimeämän viranomaisen on esitettävä komissiolle kertomus kaikesta vähemmän kuin kaksi vuotta kestävästä toiminnasta toiminnan päättymistä seuraavien kuuden kuukauden kuluessa.

5. Seurantakomitea mukauttaa tarvittaessa alun perin hyväksyttyjä taloudellisen tuen myöntämistä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä muuttamatta myönnetyn yhteisön tuen kokonaismäärää ja noudattaen tavoitekohtaisesti yhdenmukaistettuja rajoja; tarvittaessa seurantakomitea mukauttaa käytettävien varojen ja budjettisääntöjen mukaisesti myös suunniteltua rahoitussuunnitelmaa, mukaan lukien mahdolliset siirrot yhteisön rahoituslähteiden välillä ja niistä tukiosuuksiin seuraavat muutokset. Komissio vahvistaa edellä tarkoitetut tavoitekohtaisesti yhdenmukaistetut rajat VIII osastossa tarkoitetun ja yhteisön tukikehyksiin liitetyn menettelytavan mukaisesti.

Muutokset ilmoitetaan välittömästi komissiolle ja asianomaiselle jäsenvaltiolle. Niitä sovelletaan heti komission ja asianomaisen jäsenvaltion vahvistettua ne; vahvistaminen tapahtuu kahdenkymmenen arkipäivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, jonka komissio vahvistaa todistuksella vastaanottamisajankohdasta.

Komissio päättää muista muutoksista yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion kanssa seurantakomitean annettua lausuntonsa.

6. Rahastojen tehokkuuden lisäämiseksi komissio takaa, että niiden hallinnossa kiinnitetään erityistä huomiota asioiden hoidon avoimuuteen.

Tätä varten ilmoituksissa, jotka on tarkoitettu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistaviksi, yksilöidään yhteisön julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti sellaisten hankkeiden viitetiedot, joille on haettu yhteisön tukea tai joiden osalta on tehty päätös tuen myöntämisestä.

7. Kun tässä asetuksessa tai asetuksen (ETY) N:o 2052/88 3 artiklan 4 kohdassa ja 3 a artiklassa tarkoitetuissa asetuksissa säädetään, että komissio vahvistaa täytäntöönpanoa koskevat täsmälliset yksityiskohtaiset säännöt, kyseiset vahvistetut yksityiskohtaiset säännöt ilmoitetaan jäsenvaltioille ja julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

26 artikla

Ennakko- ja jälkiarviointi

1. Ennakko- ja jälkiarviointi on sekä jäsenvaltioiden että komission tehtävinä ja ne toteutetaan osana yhteistyöhön osallistumista. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset antavat tarpeellisen tuen, jotta ennakko- ja jälkiarviointi voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Arvioinnissa käytetään tässä yhteydessä eri tietoja, jotka seurantajärjestelmä voi tarjota toiminnan sosiaalis-taloudellisen vaikutuksen arvioimiseksi, tarvittaessa kiinteässä yhteydessä seurantakomiteoiden kanssa.

Tuki myönnetään ennakkoarvioinnin osoitettua, että keskipitkällä aikavälillä saavutettavat sosiaalis-taloudelliset edut ovat sopivassa suhteessa käyttöön otettaviin varoihin.

2. Yhteisön toiminnan tehokkuuden takaamiseksi rakenteellisista toimenpiteistä tehdään ennakko- ja jälkiarvio ja niitä seurataan. Tehokkuutta mitataan kolmella tasolla:

- rakenteellisten toimenpiteiden kokonaisvaikutus perustamissopimuksen 130 a artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin ja erityisesti yhteisön taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen,

- suunnitelmissa esitettyjen ja yhteisön tukikehyksissä toteutettujen toimenpiteiden vaikutus,

- yksittäisten toimenpiteiden (ohjelmien ym.) vaikutus.

Ennakko- ja jälkiarviointi tehdään, tapauksesta riippuen, vertailemalla tavoitteita saavutettuihin tuloksiin suhteessa makrotaloudellisiin ja alakohtaisiin tavoitteisiin ja osoittimiin, jotka perustuvat alueellisiin ja kansallisiin tilastotietoihin sekä kuvaavista analyyttisista tutkimuksista saatuihin tietoihin ja laadullisiin analyyseihin.

Ennakko- ja jälkiarvioinnissa otetaan huomioon odotetut tai saavutetut sosiaalis-taloudelliset edut suhteessa käyttöön otettuihin varoihin, yhdenmukaisuus asetuksen (ETY) N:o 2052/88 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisön toimintaperiaatteiden ja yhteisön säännösten kanssa sekä olosuhteet, joissa toiminta pannaan täytäntöön.

3. Yhteisön tukikehyksiä vahvistettaessa ja yksittäisiä tukihakemuksia tutkittaessa komissio ottaa huomioon tämän artiklan säännösten mukaisesti suoritettujen ennakko- ja jälkiarviointien tulokset.

4. Ennakko- ja jälkiarvioinnin periaate ja sitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt täsmennetään yhteisön tukikehyksissä.

5. Ennakko- ja jälkiarvioinnin tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle asetuksen (ETY) N:o 2052/88 16 artiklassa säädetyn vuosikertomuksen yhteydessä.

VIII OSASTO

KOMITEAT

27 artikla

Alueellista kehitystä ja uudistamista käsittelevä neuvoa-antava komitea

Komission yhteyteen perustetaan asetuksen (ETY) N:o 2052/88 17 artiklan mukaisesti alueellista kehitystä ja uudistamista käsittelevä neuvoa-antava komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. EIP nimeää edustajansa, jolla ei ole äänioikeutta. Euroopan parlamentille on annettava säännöllisesti tietoja komitean toiminnasta.

Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa, tarvittaessa äänestettyään, lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

Lausunto merkitään pöytäkirjaan. Lisäksi jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan.

Komission on, niin suurelta osin kuin mahdollista, otettava huomioon komitean lausunto. Sen on ilmoitettava, millä tavoin lausunto on otettu huomioon.

Komitea antaa lausunnon asetuksen (ETY) N:o 2052/88 8 artiklan 5 kohdassa ja asetuksen (ETY) N:o 4254/88 9 artiklan 9 kohdassa tarkoitettuja yhteisön tukikehyksiä koskevista komission päätösehdotuksista, asetuksen (ETY) N:o 4254/88 8 artiklassa säädetyistä määräajoin annettavista kertomuksista sekä sen luettelon laatimisesta ja tarkastuksesta, joka koskee seutuja, jotka voivat saada tukea tavoitteen 2 mukaisesti. Komissio voi kääntyä komitean puoleen asetuksen (ETY) N:o 4254/88 (8) 10 artiklassa tarkoitetuissa kysymyksissä.

Komitean lausunnot annetaan 28 ja 29 artiklassa tarkoitetuille komiteoille tiedoksi.

Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

28 artikla

Perustamissopimuksen 124 artiklassa tarkoitettu komitea

Perustamissopimuksen 124 artiklassa tarkoitetussa komiteassa on asetuksen (ETY) N:o 2052/88 17 artiklan mukaisesti kustakin jäsenvaltiosta kaksi hallituksen, kaksi työntekijäjärjestöjen ja kaksi työnantajajärjestöjen edustajaa. Puheenjohtajana toimiva komission edustaja voi siirtää tämän tehtävän komission johtavalle virkamiehelle.

Jokaiselle edellä tarkoitetulle edustajien ryhmälle nimitetään varajäsen kustakin jäsenvaltiosta. Yhden jäsenen tai molempien jäsenten poissa ollessa varajäsen osallistuu kokouksiin täysivaltaisesti.

Neuvosto nimittää komission ehdotuksesta jäsenet ja varajäsenet kolmeksi vuodeksi. Heidät voidaan valita uudeksi toimikaudeksi. Neuvosto pyrkii siihen, että eri eturyhmät olisivat tasapuolisesti edustettuina komiteassa. EIP nimeää edustajan, joka ei osallistu äänestyksiin, EIP:a koskevia asialistan kohtia varten.

Komitea antaa lausunnon komission päätösehdotuksista, jotka koskevat tavoitteisiin 3 ja 4 liittyviä yhteisön tukikehyksiä sekä, kun kyseessä on Euroopan sosiaalirahaston tuki, tavoitteisiin 1, 2 ja 5 b liittyviä tukikehyksiä.

Komitean lausunnot annetaan hyväksyttyjen äänien ehdottomalla enemmistöllä.

Komitean lausunnot annetaan tiedoksi 27 ja 29 artiklassa tarkoitetuille komiteoille.

Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

29 artikla

Maatalouden rakenteita ja maaseudun kehittämistä käsittelevä hallintokomitea ja kalatalouden rakenteiden pysyvä hallintokomitea

1. Komission yhteyteen perustetaan asetuksen (ETY) N:o 2052/88 17 artiklan mukaisesti maatalouden rakenteita ja maaseudun kehittämistä käsittelevä hallintokomitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. EIP nimeää edustajansa, jolla ei ole äänioikeutta.

Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi. Jos toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle. Siinä tapauksessa komissio voi lykätä päättämiensä toimenpiteiden soveltamista enintään yhdellä kuukaudella ilmoituksen tekopäivästä.

Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin kolmannessa alakohdassa tarkoitetun ajan kuluessa.

Komitea antaa lausunnon komission päätösehdotuksista, jotka koskevat:

- tavoitteeseen 5 a liittyvää yhteistä toimintaa,

- sen luettelon laatimista, johon kuuluvat ne seudut, jotka täyttävät tavoitteelle 5 b asetetut edellytykset, sekä tähän tavoitteeseen liittyviä yhteisön tukikehyksiä.

Komiteaa kuullaan lisäksi, kun kyseessä on maatalouden rakenteisiin ja maaseudun kehitykseen liittyvä toiminta, joka sisältyy sellaisiin komission päätösehdotuksiin, jotka koskevat yhteisön tukikehyksiä alueille, joita tavoite 1 koskee.

Tässä kohdassa tarkoitettu komitea korvaa neuvoston 4 päivänä joulukuuta 1962 (9) tekemän päätöksen 1 artiklassa asetetun maaseudun rakenteita käsittelevän pysyvän komitean kaikkien sille mainitussa päätöksessä tai asetuksen (ETY) N:o 729/70 (10) 6 artiklassa, sellaisena kuin tätä asetusta on viimeksi muutettu asetuksella (ETY) N:o 2048/88, osoitettujen tehtävien osalta.

Komitean lausunnot annetaan tiedoksi 27 ja 28 artiklassa tarkoitetuille komiteoille.

Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

2. Kalatalouden rakenteiden pysyvän hallintokomitean toimintaa koskevat säännökset annetaan asetuksen (ETY) N:o 2052/88 3 a artiklan ensimmäisen kohdan perusteella annettujen säännösten mukaisesti.

29 a artikla

Yhteisön aloitteita käsittelevä hallintokomitea

Komission yhteyteen perustetaan asetuksen (ETY) N:o 2052/88 17 artiklan mukaisesti yhteisön aloitteita käsittelevä hallintokomitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. EIP nimeää edustajansa, jolla ei ole äänioikeutta.

Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi. Jos toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle. Siinä tapauksessa komissio voi lykätä päättämiensä toimenpiteiden soveltamista enintään yhdellä kuukaudella ilmoituksen tekopäivästä.

Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin kolmannessa alakohdassa tarkoitetun ajan kuluessa.

Komitea antaa lausunnon 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista komission jäsenvaltioille esittämistä ehdotuksista.

Komitean lausunnot annetaan 27 ja 29 artiklassa tarkoitetuille komiteoille tiedoksi.

Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

30 artikla

Muita säännöksiä

1. Komissio saattaa 27, 28 ja 29 artiklassa tarkoitettujen komiteoiden käsiteltäväksi säännöllisesti asetuksen (ETY) N:o 2052/88 16 artiklassa tarkoitettuja kertomuksia. Se voi pyytää komiteoiden lausuntoa kaikista rahastojen tukitoimintaa koskevista kysymyksistä.

Myös kaikissa sellaisissa erityistapauksissa, joita tarkoitetaan asetuksessa (ETY) N:o 2052/88 sekä perustamissopimuksen 130 e artiklassa tarkoitetuissa soveltamisasetuksissa, asia saatetaan komiteoiden käsiteltäväksi.

Komissio antaa asianomaisille komiteoille tiedon tuen myöntämisestä sellaisiin suuriin tuottaviin sijoitushankkeisiin, joiden yhteisön tukea määritettäessä huomioon otettavat kokonaiskulut ylittävät 50 miljoonaa ecua.

2. Kumotaan päätös 75/185/ETY (11) ja päätös 83/517/ETY (12); EMOTR:n ohjausosaston osalta asetuksen (ETY) N:o 729/70 11-15 artiklan EMOTR -komiteaa koskevia säännöksiä ei enää sovelleta.

IX OSASTO

KERTOMUKSET JA MAINONTA

31 artikla

Kertomukset

1. Asetuksen (ETY) N:o 2052/88 16 artiklassa tarkoitetuissa vuosikertomuksissa on muun muassa oltava:

- yhteenveto kunkin rahaston toiminnasta, niiden talousarviovarojen käytöstä ja asetuksen (ETY) N:o 2052/88 12 artiklan mukaisesta toiminnan keskittämisestä sekä yhteenveto muiden komission toimivallassa olevien rahoitusvälineiden käytöstä ja näiden varojen keskittämisestä; tähän yhteenvetoon kuuluu jäsenvaltiokohtainen vuosittainen jaottelu kunkin rahaston ja KOR:n osalta kohdennetuista ja maksetuista määrärahoista, mukaan luettuna yhteisön aloitteet ja tekninen apu,

- yhteenveto rahastojen tukitoimenpiteiden yhteensovittamisesta keskenään sekä EIP:n ja muiden olemassa olevien rahoitusvälineiden tukitoimenpiteiden kanssa,

- tulokset 25 ja 26 artiklassa tarkoitetuista ennakko- ja jälkiarvioinnista sekä seurannasta, mukaan luettuna toiminnan mukauttamista koskevat tiedot, jälkiarvio rahastojen tukitoimenpiteiden yhdenmukaisuudesta yhteisön toimintaperiaatteiden kanssa, mukaan lukien ympäristönsuojelua, kilpailusääntöjä ja julkisten hankintasopimusten tekemistä koskevat toimintaperiaatteet,

- luettelo suurista tuottavista sijoitushankkeista, joille on myönnetty tukea 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti; näistä hankkeista on tehtävä suppea jälkiarviointi,

- tulokset tehdyistä tarkastuksista, joissa on tiedot havaittujen epäsäännöllisyyksien määrästä ja kyseessä olevista summista, sekä tarkastuksista tehdyt johtopäätökset,

- tulokset tukitoimenpiteiden ja yhteisön toimintaperiaatteiden vaikutuksesta suhteessa asetuksen (ETY) N:o 2052/88 1 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin ja erityisesti niiden vaikutuksesta alueiden sosiaalis-taloudelliseen kehitykseen,

- tietoja VIII osaston mukaisesti annetuista komiteoiden lausunnoista,

- analyysi toimenpiteistä, jotka on toteutettu Euroopan parlamentin edellisen vuoden vuosikertomuksesta antamassa lausunnossa esittämien suositusten ja huomautuksien perusteella.

2. Komissio kuulee joka vuosi Euroopan tasolla järjestäytyneitä työmarkkinaosapuolia yhteisön rakennepolitiikasta.

3. Asetuksen (ETY) N:o 2052/88 16 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitettuun kolmivuotiskertomukseen kuuluu erityisesti:

- yhteenveto taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisessa saavutetusta edistyksestä,

- yhteenveto rakennerahastojen, KOR:n, koheesion rahoitusvälineen, EIP:n ja muiden rahoitusvälineiden osuudesta sekä yhteisön muiden toimintaperiaatteiden vaikutuksesta tähän kehitykseen,

- mahdolliset taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi aiheelliset ehdotukset.

32 artikla

Tiedotus ja mainonta

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja suunnitelmia mainostetaan asianmukaisesti.

2. Toimielimen, joka vastaa sellaisen toiminnan täytäntöönpanosta, johon on myönnetty yhteisön taloudellista tukea, on huolehdittava siitä, että toimintaa mainostetaan asianmukaisesti, jotta:

- mahdolliset edunsaajat ja ammattijärjestöt olisivat tietoisia toiminnan tarjoamista mahdollisuuksista,

- julkisuudessa tiedettäisiin yhteisön osuus toiminnassa.

Jäsenvaltioiden on neuvoteltava komission kanssa ja tiedotettava sille edellä mainitussa tarkoituksessa tehdyistä aloitteista.

Komissio antaa yksityiskohtaiset rahastojen ja KOR:n tukitoimenpiteisiin liittyvät tiedotusta ja mainontaa koskevat säännökset heti tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, toimittaa ne tiedoksi Euroopan parlamentille ja julkaisee ne Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

X OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

33 artikla

Siirtymäsäännöksiä

1. Yhteisön tukikehyksiä laadittaessa komissio ottaa huomioon kaikki neuvoston tai komission ennen tämän asetuksen voimaantuloa jo hyväksymät toimenpiteet, joilla on rahallisia vaikutuksia kehysten kattaman määräajan kuluessa. Näihin toimenpiteisiin ei sovelleta 15 artiklan 2 kohdan säännöksiä.

2. Poiketen 15 artiklan 2 kohdan säännöksistä, sellaista menoa, jota koskeva hakemus täyttää kaikki 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset ja jonka komissio on ottanut vastaan 1 päivän tammikuuta 1994 ja 30 päivän huhtikuuta 1994 välisenä aikana, voidaan pitää rahastojen tukea koskevat edellytykset täyttävänä 1 päivästä tammikuuta 1994 alkaen."

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 1993.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

W. CLAES

(1) EYVL N:o C 118, 28.4.1993, s. 33

(2) Lausunto annettu 22 päivänä kesäkuuta 1993 ja päätös tehty 14 päivänä heinäkuuta 1993.

(3) EYVL N:o C 201, 26.7.1993, s. 52

(4) EYVL N:o L 193, 31.7.1993, s. 5

(5) EYVL N:o L 185, 15.7.1988, s. 9

(6) EYVL N:o L 374, 31.12.1988, s. 1

(7) EYVL N:o L 158, 23.6.1990, s. 56

(8) EYVL N:o C 118, 28.4.1993, s. 33

(9) (10) EYVL N:o C 201, 26.7.1993, s. 52

(11) EYVL N:o L 193, 31.7.1993, s. 5

(12) EYVL N:o L 185, 15.7.1988, s. 9

(13) EYVL N:o L 374, 31.12.1988, s. 1

(14) EYVL N:o L 158, 23.6.1990, s. 56

(15) EYVL N:o C 118, 28.4.1993, s. 33

(16) (17) EYVL N:o C 201, 26.7.1993, s. 52

(18) EYVL N:o L 193, 31.7.1993, s. 5

(19) EYVL N:o L 185, 15.7.1988, s. 9

(20) EYVL N:o L 374, 31.12.1988, s. 1

(21) EYVL N:o L 158, 23.6.1990, s. 56

(22) EYVL N:o L 374, 31.12.1988, s. 15

(23) EYVL N:o C 118, 28.4.1993, s. 33

(24) (25) EYVL N:o C 201, 26.7.1993, s. 52

(26) EYVL N:o L 193, 31.7.1993, s. 5

(27) EYVL N:o L 185, 15.7.1988, s. 9

(28) EYVL N:o L 374, 31.12.1988, s. 1

(29) EYVL N:o L 158, 23.6.1990, s. 56

(30) EYVL N:o 136, 17.12.1962, s. 2892/62

(2) EYVL N:o L 94, 28.4.1970, s. 13. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2048/88 (EYVL N:o L 185, 15.7.1988, s. 1).

(31) EYVL N:o L 73, 21.3.1975, s. 47

(2) EYVL N:o L 289, 22.10.1983, s. 42