NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2081/93,

annettu 20 päivänä heinäkuuta 1993,

rakennerahastojen päämääristä ja tehokkuudesta ja niiden toiminnan yhteensovittamisesta keskenään ja Euroopan investointipankin toiminnan sekä muiden rahoitusvälineiden kanssa annetun asetuksen (ETY) N:o 2052/88 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 d artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (3),

sekä katsoo, että

asetuksen (ETY) N:o 2052/88 (4) 19 artiklan mukaisesti neuvoston on tarkasteltava komission ehdotuksesta mainittua asetusta uudelleen määräajassa, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 1993,

vuoden 1988 rakennerahastouudistuksen pääperiaatteita on edelleen sovellettava rakennerahastojen toimintaan vuoteen 1999 asti, mutta tähänastiset kokemukset ovat osoittaneet, että rakenteellisen toiminnan periaatteiden tehokkuuden ja avoimuuden lisäämiseksi ja niiden yksinkertaistamiseksi on tehtävä parannuksia,

asetuksen (ETY) N:o 2052/88 1 artiklassa vahvistetaan yhteisön rakennerahastojen, Euroopan investointipankin (EIP) ja muiden rahoitusvälineiden avulla harjoittaman toiminnan ensisijaiset tavoitteet,

yhteisö on ottanut tehtäväkseen yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen, johon liittyy rakenteellisia toimenpiteitä, erityisesti maaseudun kehityksen edistämiseksi,

asetuksessa (ETY) N:o 4042/89 (5) vahvistetaan yhteisön toimet kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin edellytysten parantamiseksi; asetuksessa (ETY) N:o 4028/86 (6) vahvistetaan yhteisön toimet kalatalouden ja vesiviljelyn alan rakenteiden parantamiseksi ja mukauttamiseksi; näiden toimien rahoitus taataan erilaisin budjettivaroin, joista osa on peräisin Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) ohjausosastosta; asetuksella (ETY) N:o 2080/93 (7) on otettu käyttöön kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR) kaikkien näiden varojen kokoamiseksi yhteen rahoitusvälineeseen; on aiheellista sovittaa tämän yhtenäisen rahoitusvälineen tukitoimenpiteet yhteen rakennerahastojen toiminnan kanssa, siinä määrin kuin se tukee perustamissopimuksen 130 a artiklassa ilmaistujen tavoitteiden toteuttamista; tästä seuraa, että on aiheellista soveltaa tähän rahoitusvälineeseen kaikkia rakennerahastoja koskevia säännöksiä,

rakennerahastot ovat erityisen soveliaita välineitä lieventämään niitä sosiaalistaloudellisia häiriöitä, jotka yhteisen kalastuspolitiikan muuttaminen voi aiheuttaa tietyillä rannikkoalueilla; tästä johtuen näiden ongelmien huomioon ottamiseksi on aiheellista mukauttaa niiden alueiden lisäksi, joita tavoite 1 koskee, myös tavoitteiden 2 ja 5 b osalta tuen myöntämisperusteita,

asetuksella (ETY) N:o 792/93 (8) perustettiin väliaikainen koheesion rahoitusväline, jonka avulla yhteisö osallistuu ympäristöalan hankkeiden rahoittamiseen sekä Euroopan laajuisten verkkohankkeiden rahoittamiseen liikenteen infrastruktuurien alalla Kreikassa, Espanjassa, Irlannissa ja Portugalissa; kullakin näistä maista on liiallisen julkistalouden alijäämän välttämiseksi oltava neuvoston tarkastama lähentymisohjelma; tämä asetus on luonteeltaan väliaikainen, ottaen huomioon perustamissopimuksen 130 d artiklassa, sellaisena kuin se on Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa, tarkoitetun koheesiorahaston perustamisen, ja sitä tarkastellaan uudelleen ennen 31 päivää joulukuuta 1993; täten suunnitellun ja mahdollisesti muutetun rahoitusvälineen (jäljempänä "koheesion rahoitusväline") on kuuluttava asetuksen (ETY) N:o 2052/88 soveltamisalaan; asetuksen (ETY) N:o 729/93 7 artiklan mukaisesti yhtään menoerää ei voida rahoittaa samanaikaisesti sekä tämän rahoitusvälineen avulla että EMOTR:sta, Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) tai Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR),

tavoitteilla 3 ja 4 pyritään toisaalta torjumaan pitkäaikaistyöttömyyttä ja toisaalta helpottamaan nuorten siirtymistä työelämään; on aiheellista määritellä uudelleen nämä tavoitteet, joiden toteuttaminen on uskottu ESR:lle, jolloin tavoitteet 3 ja 4 ryhmitellään uudelleen tavoitteeksi 3, siten että tämä päämäärä ulotetaan käsittämään myös sellaisten henkilöiden työelämään siirtymisen helpottamisen, jotka ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta, ja vahvistetaan uusi tavoite 4, jolla pyritään helpottamaan työntekijöiden sopeutumista teollisiin muutoksiin ja tuotantojärjestelmien kehitykseen,

periaate miesten ja naisten tasavertaisista mahdollisuuksista työmarkkinoilla on yksi yhteisön päämääristä ja rakenteellisen toiminnan on myötävaikutettava siihen,

asetuksen (ETY) N:o 2052/88 3 artiklan 1 kohdassa täsmennetään EAKR:n tehtävät; alueilla, joita tavoite 1 koskee, on aiheellista tukea opetus- ja terveysalan sijoituksia,

mainitun artiklan 2 kohdassa täsmennetään ESR:n tehtävät; on aiheellista mukauttaa ne ottaen huomioon tavoitteiden 3 ja 4 uusi määritelmä; määritettäessä uudelleen toimintaa, johon voidaan antaa ESR:n tukea, työllistämistuki voidaan myöntää muun muassa maantieteellistä liikkuvuutta edistävän tuen muodossa,

Eurooppa-neuvosto vahvisti 11 ja 12 päivänä joulukuuta 1992 pidetyssä kokouksessaan rakennerahastojen ja muiden rakenteellisten toimenpiteiden maksusitoumuksiin kaudella 1993-1999 käytettävissä olevat varat; nämä varat muodostavat menotavoitteet; Eurooppa-neuvosto vahvisti samalla kaudella tavoitteen 1 saavuttamiseksi tehtäviin maksusitoumuksiin käytettävissä olevat varat myös reaaliarvoltaan; näiden määrien avulla on mahdollista kaksinkertaistaa tavoitteen 1 saavuttamiseksi tehtävät ja tämän rahoitusvälineen avulla tehtävät maksusitoumukset niiden neljän jäsenvaltion osalta, joille voidaan myöntää tukea koheesion rahoitusvälineen avulla, ja näiden neljän jäsenvaltion osalta tämä merkitsee noin 85 miljardia ecua kaudella 1993-1999,

on aiheellista vahvistaa yhteistyöhön osallistumista liittämällä talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet soveliaalla tavalla suunnitteluun ja määrittelemällä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti paremmin kunkin tahon velvollisuudet,

on aiheellista vahvistaa ennakkoarviointia, seurantaa ja jälkiarviointia sekä lisätä joustavuutta yhteisön rakenteellisen toiminnan täytäntöönpanossa todellisten tarpeiden tyydyttämiseksi; tehokkuuden takaamiseksi on aiheellista suorittaa perusteellinen ennakkoarviointi ennen yhteisön varojen kohdentamista, jotta voitaisiin taata, että toiminnan sosiaalis-taloudelliset edut ovat suhteessa käyttöön otettuihin varoihin,

EIP käyttää myös jatkossa pääosan varoistaan taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen ja erityisesti kehittääkseen edelleen lainoja niissä jäsenvaltioissa, jotka hyötyvät koheesion rahoitusvälineestä, sekä niillä yhteisön alueilla, joita tavoite 1 koskee,

avoimuuden parantamiseksi on aiheellista vahvistaa alustavia jakoperusteita rakennerahastojen maksusitoumuksiin käytettävissä oleville varoille kunkin jäsenvaltion osalta sekä tavoitteiden 1-4 ja 5 b osalta; näissä jaotteluissa on aiheellista ottaa nykyiseen tapaan täysin huomioon kansallinen vauraus, alueellinen vauraus, alueen väestö ja rakenteellisten ongelmien suhteellinen vakavuus, mukaan lukien työttömyysaste ja asianmukaisten tavoitteiden osalta maaseutumaisten seutujen kehitystarpeet; ne varat, jotka koskevat tavoitetta 5 a on siltä osin kuin ne eivät koske tavoitetta 1 jaoteltava aiheellisella tavalla,

budjettimenojen liiallisen kasvamisen estämiseksi vähiten vaurailla alueilla on toivottavaa säädellä yhteisön osallistumista rakennerahastojen tukemaan toimintaan; tämän vuoksi voidaan näillä alueilla erityistapauksissa korottaa tukiosuuksia,

toimenpiteiden tehokkaan keskittämisen takaamiseksi yhteisön toiminta tavoitteen 2 saavuttamiseksi voisi kattaa väestön, jonka osuus yhteisön väestöstä kohoaisi aina 15 prosenttiin,

tavoitteiden 2 ja 5 b saavuttamiseksi harjoitettavan rakenteellisen toiminnan paremman yhteensovittamisen takaamiseksi on aiheellista, siinä määrin kuin se on mahdollista, vahvistaa samanaikaisesti luettelot seuduista, jotka voivat saada tukea näiden kahden tavoitteen saavuttamiseksi,

toiminta, joka liittyy maatalouden ja kalatalouden rakenteiden mukauttamisen nopeuttamiseen (tavoite 5 a), on sovitettava yhteen muiden tässä asetuksessa tarkoitettujen tavoitteiden kanssa,

kestävän kehityksen periaatteet ja tavoitteet ilmenevät konkreettisella tavalla neuvoston 1 päivänä helmikuuta 1993 yhteisön ympäristöalan ja kestävän kasvun toimintaperiaatteita ja toimintaa koskevasta ohjelmasta antamasta päätöslauselmasta (9); yhteisön ympäristöpolitiikalla pyritään suojelun korkeaan tasoon yhteisön eri alueiden tilanteiden erilaisuus huomioon ottaen; ympäristönsuojelun vaatimukset on sisällytettävä yhteisön muiden toimintaperiaatteiden määrittelyyn ja täytäntöönpanoon; tätä varten on aiheellista, että jäsenvaltiot antavat tavoitteita 1, 2 ja 5 b koskevissa suunnitelmissaan selvityksen ympäristön tilasta ja voimassa olevien yhteisöoikeuden säännösten mukaisesti suunnitellun toiminnan ympäristöllisistä vaikutuksista sekä säännökset, jotka on annettu niiden ympäristöviranomaisten ottamiseksi mukaan näihin suunnitelmiin kuuluvan toiminnan valmisteluun ja täytäntöönpanoon, ja

on aiheellista esittää joka kolmas vuosi kertomus taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisessa saavutetusta kehityksestä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (ETY) N:o 2052/88 1-19 artikla seuraavasti:

"I. RAKENNERAHASTOJEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

1 artikla

Päämäärät

Yhteisön rakennerahastojen, asetuksessa (ETY) N:o 2080/93 (*) perustetun kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (jäljempänä KOR) EIP:n ja koheesion rahoitusvälineen sekä muiden rahoitusvälineiden avulla harjoittama toiminta tukee perustamissopimuksen 130 a ja 130 c artiklassa määrättyjen yleisten päämäärien toteuttamista. Rakennerahastot, KOR, EIP ja muut rahoitusvälineet edistävät kukin osaltaan aiheellisella tavalla seuraavien viiden ensisijaisen tavoitteen saavuttamista:

1) kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehityksen ja rakenteellinen sopeuttamisen edistäminen, jäljempänä "tavoite 1"

2) teollisuuden taantumisesta vakavasti kärsivien alueiden, raja-alueiden tai alueen osien (mukaan lukien työvoima-alueiden ja kaupunkimaisten taajamien) uudistaminen, jäljempänä "tavoite 2",

3) pitkäaikaistyöttömyyden torjuminen ja nuorten sekä sellaisten henkilöiden, jotka ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta, työelämään siirtymisen helpottaminen, jäljempänä "tavoite 3",

4) työntekijöiden teollisiin muutoksiin ja tuotantojärjestelmien kehitykseen sopeutumisen helpottaminen, jäljempänä "tavoite 4",

5) maaseudun kehityksen edistäminen

a) nopeuttamalla yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistettaessa maatalouden rakenteiden mukauttamista,

b) helpottamalla maaseutumaisten seutujen kehitystä ja rakenteellista mukauttamista,

jäljempänä "tavoitteet 5 a ja 5 b".

Kalatalouden rakenteita mukauttavat toimenpiteet kuuluvat yhteistä kalastuspolitiikkaa uudistettaessa tavoitteen 5 a kattamaan alaan.

2 artikla

Keinot

1. Rakennerahastot (EMOTR:n ohjausosasto, ESR ja EAKR) ja KOR myötävaikuttavat niiden toimintaa koskevien erityissäännösten mukaisesti tavoitteiden 1-5 saavuttamiseen seuraavan työnjaon mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

2. EIP tukee perussäännössään vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti tämän asetuksen 1 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista, samalla kun se suorittaa edelleen sille perustamissopimuksen 129 ja 130 artiklassa uskottuja tehtäviä.

3. Muita olemassa olevia rahoitusvälineitä voidaan käyttää niitä koskevien erityissäännösten mukaisesti jokaiseen toimintaan, jota yksi tai useampi rakennerahasto tukee, jotta jokin tavoitteista 1-5 saavutettaisiin. Komissio toteuttaa tarvittaessa toimenpiteet, joilla varmistetaan, että näillä välineillä voidaan paremmin myötävaikuttaa 1 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

3 artikla

Rahastojen tehtävät

1. Perustamissopimuksen 130 c artiklan mukaisesti

- EAKR:n keskeisenä tehtävänä on tavoitteiden 1 ja 2 tukeminen asianomaisilla alueilla,

- EAKR osallistuu lisäksi tavoitteeseen 5 b liittyvään toimintaan.

Se tukee erityisesti

a) tuottavia sijoituksia

b) sellaisen infrastruktuurin luomista tai uudenaikaistamista, joka myötävaikuttaa asianomaisten alueiden kehitykseen tai uudistamiseen,

c) toimenpiteitä, joilla pyritään hyödyntämään asianomaisten alueiden omia mahdollisuuksia itsensä kehittämisessä,

d) opetus- ja terveysalan sijoituksia alueilla, joita tavoite 1 koskee.

EAKR tukee myös tutkimuksia tai pilottihankkeita, jotka koskevat alueellista kehitystä yhteisön tasolla, erityisesti jäsenvaltioiden rajaseutualueilla.

2. Perustamissopimuksen 123 artiklaan liittyen ESR:n tehtävänä on ensisijaisesti myötävaikuttaa tavoitteiden 3 ja 4 saavuttamiseen koko yhteisössä ja tukea lisäksi tavoitteiden 1, 2 ja 5 b toteuttamista.

Työttömyyden torjumiseksi ESR pyrkii osaltaan erityisesti:

a) helpottamaan työmarkkinoille pääsyä,

b) edistämään tasavertaisia mahdollisuuksia työmarkkinoilla,

c) kehittämään ammatillista asiantuntemusta, ammattitaitoa ja ammattipätevyyttä,

d) edistämään työpaikkojen luomista.

Tähän liittyen ESR tukee tutkimuksia ja pilottihankkeita, erityisesti, kun niihin liittyy useampia jäsenvaltioita koskevia näkökohtia.

3. EMOTR:n ohjausosaston toimenpiteillä on, perustamissopimuksen 39 artiklassa määrättyjen ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti, erityisesti seuraavat päämäärät:

a) vahvistaa ja uudelleenorganisoida maatalouden ja tähän liittyen metsätalouden rakenteita, mukaan lukien maa- ja metsätaloustuotteiden jalostukseen ja markkinoille saattamiseen liittyvät rakenteet, sekä myötävaikuttaa luonnonoloista maataloudelle johtuvien haittojen vaikutusten korvaamiseen,

b) uudistaa maataloustuotantoa ja edistää maataloudessa työskenteleville tarkoitettujen täydentävien toimintamuotojen kehittämistä,

c) myötävaikuttaa kohtuullisen elintason takaamiseen maatalousväestölle,

d) tukea maaseudun sosiaalisen rakenteen kehittämistä, ympäristönsuojelua ja maaseudun säilyttämistä (mukaan lukien maatalouden luonnollisten voimavarojen säilyttäminen).

EMOTR:n ohjausosasto tukee lisäksi tekniseen apuun ja tiedonvälitykseen liittyvää toimintaa, maatalouden rakenteiden mukauttamista koskevia tutkimuksia ja pilottihankkeita sekä maatalouden kehityksen edistämistä yhteisötasolla.

4. Kunkin rakennerahaston toimintaa koskevat erityissäännökset määritellään perustamissopimuksen 130 e artiklan mukaisissa soveltamispäätöksissä.

Niissä täsmennetään erityisesti yksityiskohtaiset säännöt, joita sovelletaan annettaessa rahaston tukea jossain 5 artiklan 2 kohdassa määritellyssä muodossa, perusteet tuen myöntämiselle sekä perusteet yhteisön osallistumiselle. Niissä täsmennetään myös määrittelyä, seurantaa, arviointia, varainhoitoa ja tukitoimenpiteiden valvontaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä olemassa olevat säännökset huomioon ottaen mahdollisesti tarpeelliset siirtymäkauden säännökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 5 kohdan soveltamista.

5. Neuvosto antaa perustamissopimuksen 130 e artiklan mukaisesti tarpeelliset säännökset rakennerahastojen toiminnan yhteensovittamiseksi toisaalta keskenään, toisaalta Euroopan investointipankin toiminnan ja muiden rahoitusvälineiden kanssa. Komissio ja EIP vahvistavat yhteisellä sopimuksella niiden rahoitustoiminnan yhteensovittamista koskevat yksityiskohtaiset käytännön säännöt.

Tässä artiklassa tarkoitetuissa soveltamispäätöksissä määritellään myös siirtymäkauden säännökset, jotka koskevat olemassa olevien sääntöjen mukaisesti yhtenäistettyjä lähestymistapoja.

3 a artikla

KOR:n tehtävä

KOR:n tehtävät ja sen toimintaa koskevat erityissäännökset, mukaan lukien siirtymäkauden säännökset, määritetään perustamissopimuksen 43 artiklan mukaisesti asetuksessa (ETY) N:o 2080/93.

KOR:seen sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä sekä tämän asetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti annettuja säännöksiä.

II. RAKENTEELLISTEN TUKITOIMENPITEIDEN MENETELMÄT

4 artikla

Täydentävyys, yhteistyöhön osallistuminen, tekninen apu

1. Yhteisön toiminta täydentää vastaavaa kansallista toimintaa tai myötävaikuttaa siihen. Se perustuu kiinteisiin neuvotteluihin komission, asianomaisen jäsenvaltion ja tämän kansallisella tasolla nimeämien toimivaltaisten kansallisten, alueellisten, paikallis- tai muiden viranomaisten ja toimielinten välillä - mukaan lukien kullekin jäsenvaltiolle tyypillisten toimielimiä koskevien sääntöjen ja olemassa olevan käytännön mukaisesti talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet - jolloin kaikki osapuolet pyrkivät yhteistyössä samaan päämäärään. Näitä neuvotteluja kutsutaan jäljempänä "yhteistyöhön osallistumiseksi". Yhteistyöhön osallistumiseen kuuluvat valmistelu, rahoitus sekä toiminnan ennakkoarviointi, seuranta ja jälkiarviointi.

Yhteistyöhön osallistuttaessa kunnioitetaan sen kaikkien osapuolien institutionaalista, oikeudellista sekä varainhoitoon liittyvää toimivaltaa.

2. Tämän asetuksen säännösten sekä 3 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti komissio tekee aloitteita ja toteuttaa toimenpiteitä taatakseen, että yhteisön toiminta tukee 1 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista ja lisää kansallisten aloitteiden merkitystä.

3. Yhteistyöhön osallistumisen puitteissa komissio voi 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti myötävaikuttaa toiminnan valmisteluun, täytäntöönpanoon tai mukauttamiseen siten, että se rahoittaa paikalla suoritettavia valmistelevia tutkimuksia ja teknistä apua yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion ja tarvittaessa 1 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten ja toimielinten kanssa.

4. Työnjako komission ja jäsenvaltioiden välillä toiminnan valmisteluvaiheessa määritellään eri tavoitteiden osalta 8-11 a artiklassa.

5 artikla

Tuen antamisen muodot

1. Rakennerahastojen, EIP:n ja yhteisön muiden olemassa olevien rahoitusvälineiden myöntämä rahoitus annetaan erilaisissa kunkin toiminnan luonteen mukaisissa muodoissa.

2. Rakennerahastojen ja KOR:n osalta rahoitustoiminta voidaan toteuttaa pääasiallisesti jossakin seuraavista muodoista:

a) toimenpideohjelmien yhteisrahoitus;

b) kansallisen tukijärjestelmän, mukaan lukien takaisinmaksut, yhteisrahoitus;

c) sellaisen yleiskattavan tuen myöntäminen, jota pääsääntöisesti hoitaa jäsenvaltion yhteisymmärryksessä komission kanssa nimeämä välittäjä, ja jonka välittäjä jakaa yksittäisinä avustuksina lopullisille edunsaajille;

d) aiheellisten ohjelmien yhteisrahoitus;

e) teknisen avun tukeminen, mukaan lukien tuen valmisteluun, ennakkoarviointiin, seurantaan ja jälkiarviointiin liittyvät toimenpiteet sekä pilotti- ja esittelyhankkeet.

Tuen antamisen muodot eivät voi poiketa niistä, jotka jäsenvaltio tai sen nimeämä toimivaltainen viranomainen on vahvistanut ja jotka tämä jäsenvaltio tai sen tarvittaessa tätä tarkoitusta varten nimeämä toimielin on toimittanut komissiolle, lukuun ottamatta edellä e alakohdassa tarkoitettuja komission aloitteesta käyttöön otettuja tuen muotoja.

Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa ottaa käyttöön muita luonteeltaan samanlaisia tuen antamisen muotoja.

3. EIP:n ja muiden olemassa olevien rahoitusvälineiden rahoitus annetaan niitä kutakin koskevien erityissäännösten mukaisesti jossain seuraavista rahoitusmuodoista:

- yksittäiset lainat, lainat, jotka kattavat koko rahoituksen sekä puitelainat tai muut muodot tiettyjen sijoitushankkeiden tai sijoitusohjelmien yhteisrahoittamiseksi,

- teknisen avun tai toiminnan valmisteluun liittyvien tutkimusten yhteisrahoitus,

- takuut.

4. Yhteisön antamassa tuessa on yhdistettävä asianmukaisella tavalla 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu tuki ja lainat, jotta käytettyjen budjettivarojen taloutta elvyttävästä vaikutuksesta saataisiin olemassa olevia rahoitustekniikkoja käyttämällä mahdollisimman suuri.

5. Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu toimenpideohjelma on monivuotisista toimenpiteistä muodostuva yhtenäinen kokonaisuus, jonka toteuttamiseksi voidaan käyttää yhtä tai useampaa rakennerahastoa ja yhtä tai useampaa muuta olemassa olevaa rahoitusvälinettä, samoin kuin EIP:a.

Kun toimintatapa edellyttää useamman rakennerahaston ja/tai useampien muiden olemassa olevien rahoitusvälineiden osallistumista, se voidaan toteuttaa noudattaen yhtenäistettyä lähestymistapaa, jota koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa säännöksissä.

Toiminta aloitetaan jäsenvaltioiden aloitteesta tai komission yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa tekemästä aloitteesta.

6 artikla

Ennakkoarviointi, seuranta ja jälkiarviointi

1. Yhteisön toimintaa seurataan sen varmistamiseksi, että perustamissopimuksen 130 a ja 130 c artiklassa määriteltyihin tavoitteisiin liittyvät sitoumukset todella täytetään. Tämä seuranta tekee tarvittaessa mahdolliseksi toiminnan suuntaamisen uudelleen täytäntöönpanon yhteydessä ilmenneiden tarpeiden mukaisesti.

Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja 17 artiklassa tarkoitetuille komiteoille määräajoin toiminnan täytäntöönpanosta; se saattaa 16 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen mainittujen komiteoiden käsiteltäväksi.

2. Yhteisön rakenteellisten tukitoimenpiteiden tehokkuuden arvioimiseksi huolehditaan niiden seurannasta sekä ennakko- ja jälkiarvioinnista, jotta selvitettäisiin niiden vaikutus suhteessa 1 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin sekä niiden vaikutukset erityisiin rakenteellisiin ongelmiin.

3. Yhteisön toiminnan seurantaa sekä ennakko- ja jälkiarviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 3 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa säännöksissä, sekä EIP:n osalta sen perussäännössä.

7 artikla

Yhdenmukaisuus yhteisön oikeuden kanssa ja valvonta

1. Toiminnan, jonka rahoitukseen rakennerahastot osallistuvat tai jonka rahoitukseen EIP tai muut olemassa olevat rahoitusvälineet osallistuvat, on oltava perustamissopimusten määräysten ja niiden nojalla annettujen säädösten mukaista sekä yhteisön toimintaperiaatteiden mukaista, mukaan lukien kilpailusäännöt ja julkisten hankintasopimusten tekemistä sekä ympäristönsuojelua koskevat toimintaperiaatteet, samoin kuin miesten ja naisten tasavertaisten mahdollisuuksien periaatteen soveltaminen.

2. Edellä 3 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa säännöksissä täsmennetään yhdenmukaistetut säännöt, joiden tarkoituksena on lujittaa rakenteellisten toimenpiteiden valvontaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen säännösten soveltamista. Nämä säännökset mukautetaan asianomaisen rahoituksen erityisluonteen mukaan. EIP:n toimintaa koskevat valvontamenettelyt täsmennetään sen perussäännössä.

III. ERITYISTAVOITTEITA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

8 artikla

Tavoite 1

1. Alueet, joita tavoite 1 koskee, ovat NUTS II -tason alueita (tilastollinen alueluokitus), joiden bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden kolmen viimeksi kuluneen vuoden tietojen mukaan on vähemmän kuin 75 prosenttia yhteisön keskitasosta.

Tämä tavoite koskee myös Pohjois-Irlantia, Saksan viittä uutta osavaltiota (Länder), Itä-Berliiniä, Ranskan merentakaisia departementteja, Azoreita, Kanariansaaria, Madeiraa sekä muita alueita, joiden bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden on lähellä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen alueiden bruttokansantuotetta (BKT) ja jotka on erityisistä syistä otettava huomioon tavoitteen 1 yhteydessä.

Abruzzin alueelle voidaan myöntää tukea tavoitteen 1 saavuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 1994 ja 31 päivän joulukuuta 1996 välisenä aikana.

Tämä tavoite koskee poikkeuksellisesti myös Avesnes'n, Douain et Valenciennes'n alueita, sekä Argyllin ja Buten, Arranin, Cumbraesin ja Western Morayn seutuja ainutlaatuiseksi katsotun rajaseutuaseman sekä niiden NUTS III-tason alueellisen bruttokansantuotteen (BKT) vuoksi.

2. Alueet, joita tavoite 1 koskee, luetellaan liitteessä I.

3. Luettelo alueista on voimassa kuusi vuotta 1 päivästä tammikuuta 1994 alkaen. Hyvissä ajoin ennen tämän määräajan päättymistä komissio tarkastelee luetteloa uudelleen, jotta neuvosto voi antaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja kuultuaan Euroopan parlamenttia uuden luettelon, joka on voimassa kyseisen määräajan päätyttyä.

4. Niiden jäsenvaltioiden, joita asia koskee, on esitettävä komissiolle alueelliset kehittämissuunnitelmansa. Suunnitelmissa on oltava:

- kuvaus kehityseroja ja kehityksen jälkeenjääneisyyttä koskevasta nykyisestä tilanteesta, tiedot käyttöön otetuista rahoitusvaroista sekä edeltävän suunnittelukauden toiminnan pääasialliset tulokset, suhteessa myönnettyyn yhteisön rakenteelliseen tukeen ja ottaen huomioon jälkiarvioinneista käytettävissä olevat tulokset,

- kuvaus 1 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi soveliaasta toimintasuunnitelmasta ja valituista alueellisen kehittämisen ensisijaisista tavoitteista sekä erityistavoitteista, jotka ilmaistaan määrällisinä sikäli kuin niiden laatu sallii sen; ennakkoarvio tähän liittyvän toiminnan odotetusta vaikutuksesta, mukaan lukien vaikutus työllisyyteen sen varmistamiseksi, että toiminta johtaa keskipitkällä aikavälillä käyttöön otettuja varoja vastaaviin sosiaalis-taloudellisiin etuihin,

- ennakkoarvio kyseisen alueen ympäristön tilasta ja jälkiarvio edellä tarkoitetun toimintasuunnitelman ja toiminnan vaikutuksesta ympäristöön noudattaen yhteisön oikeuden voimassa olevien säännösten mukaisia kestävän kehityksen periaatteita; säännökset, jotka on annettu jäsenvaltion nimeämien toimivaltaisten ympäristöviranomaisten ottamiseksi mukaan suunnitelmaan kuuluvan toiminnan valmisteluun ja täytäntöönpanoon sekä ympäristöä koskevien yhteisön sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi,

- alustava yleiskattava rahoitustaulukko, jossa on yhteenveto kutakin suunnitelmaan liittyvää alueelliselle kehittämiselle valittua ensisijaista tavoitetta vastaavista kansallisista ja yhteisön rahoitusvaroista sekä viittaukset rahastojen, EIP:n ja muiden rahoitusvälineiden suunniteltuun käyttöön suunnitelman toteutuksessa.

Jäsenvaltiot voivat esittää kokonaissuunnitelman alueellisesta kehittämisestä kaikkien 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon kuuluvien alueidensa osalta, jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot sisältyvät tähän suunnitelmaan.

Jäsenvaltioiden on myös esitettävä asianomaisia alueita koskevat 10 artiklassa tarkoitetut suunnitelmat; näiden suunnitelmien tiedot voidaan myös sisällyttää kyseisten alueiden aluekehityssuunnitelmiin.

5. Komissio arvioi esitetyt suunnitelmat sekä muut 4 kohdassa tarkoitetut tiedot ottaen huomioon niiden yhdenmukaisuuden tämän asetuksen tavoitteiden sekä 6 ja 7 artiklassa tarkoitettujen säännösten ja toimintaperiaatteiden kanssa. Komissio vahvistaa kaikkien 4 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien perusteella osana 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyöhön osallistumista ja yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa yhteisön tukikehyksen yhteisön rakenteellisille tukitoimenpiteille, noudattaen 17 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä.

Yhteisön tukikehys käsittää erityisesti:

- kehityksen tavoitteet määrällisesti ilmaistuna, jos niiden laatu sallii sen, kyseisellä aikavälillä toteutettavan kehityksen suhteessa nykyiseen tilanteeseen sekä yhteisön toiminnalle asetetut ensisijaiset tavoitteet ja suunnitellun toiminnan seurantaa ja ennakko- ja jälkiarviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

- tuen antamisen muodot,

- alustavan rahoitussuunnitelman, jossa täsmennetään toiminnan vaatiman tuen määrä ja lähde,

- tukitoimenpiteiden keston.

Yhteisön tukikehys takaa, että yhteisön rakenteellinen tuki sovitetaan yhteen niiden 1 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden kanssa, joiden saavuttamiseen tietyllä alueella voidaan pyrkiä.

Tarvittaessa yhteisön tukikehystä voidaan tarkistaa tai se voidaan mukauttaa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun yhteistyöhön osallistumiseen liittyen jäsenvaltion aloitteesta tai komission yhteisymmärryksessä jäsenvaltion kanssa tekemästä aloitteesta ottaen huomioon asianomaista toimintaa täytäntöönpantaessa ilmenneet uudet merkitykselliset tiedot ja tulokset, erityisesti mukaan lukien seurannan ja jälkiarvioinnin tulokset.

Asianomaisen jäsenvaltion asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä komissio vahvistaa yhdelle tai useammalle 4 kohdassa tarkoitetulle suunnitelmalle erityiset yhteisön tukikehykset.

6. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt täsmennetään 3 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa säännöksissä.

7. Suunnittelu kattaa myös sellaisen tavoitteeseen 5 a liittyvän toiminnan, joka pannaan täytäntöön asianomaisilla alueilla tekemällä ero maatalouden ja kalatalouden rakenteisiin liittyvän toiminnan välillä.

9 artikla

Tavoite 2

1. Teollisuuden taantumisesta kärsiviin alueisiin, joita tavoite 2 koskee, kuuluu alueita, rajaseutualueita tai alueiden osia, mukaan lukien työvoima-alueet ja kaupunkimaiset taajamat.

2. Jollei 4 kohdan säännöksistä muuta johdu, edellä 1 kohdassa tarkoitettujen seutujen on vastattava NUTS III -tason alueellista yksikköä tai kuuluttava tällaiseen yksikköön, joka täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

a) keskimääräinen työttömyysaste on korkeampi kuin yhteisön kolmen edeltävän vuoden ajalta tilastoitu keskiarvo,

b) teollisuudessa työskentelevien henkilöiden osuus työllistettyjen kokonaismäärästä on yhtä suuri tai suurempi kuin yhteisön keskiarvo jokaisena vertailuvuotena vuodesta 1975 alkaen,

c) teollisuudessa työskentelevien henkilöiden määrän on havaittu laskeneen b alakohdassa valittuun vertailuvuoteen verrattuna.

Lisäksi, jollei 4 kohdan säännöksistä muuta johdu, yhteisön toiminta voi myös ulottua:

- naapuriseuduille, jotka täyttävät a, b ja c alakohdassa tarkoitetut edellytykset, sekä seuduille, jotka täyttävät a, b ja c alakohdassa tarkoitetut edellytykset ja jotka rajoittuvat alueeseen, jota tavoite 1 koskee,

- kaupunkimaisiin taajamiin, joille on ominaista vähintään 50 prosenttia yhteisön keskiarvoa korkeampi työttömyys ja joissa on tilastoitu teollisuudessa työskentelevien henkilöiden määrän merkittävä lasku,

- seuduille, joilla on niiden taloudellisen kehityksen kannalta määräävillä teollisuuden aloilla, muun muassa teollisten muutosten ja tuotantojärjestelmien kehityksen seurauksena, kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana tilastoitu huomattava määrä työpaikkojen menetyksiä tai joilla on ollut tällaisten menetysten vaara, minkä seurauksena työttömyys näillä seuduilla on vakavasti kasvanut,

- seuduille, erityisesti kaupunkimaisille seuduille, joilla on vakavia taantuneiden teollisuudenalojen saneeraukseen liittyviä ongelmia,

- muille teollisuusseuduille tai kaupunkimaisille seuduille, joilla se on perusteltavissa kalatalouden alan rakenneuudistuksen sosiaalis-taloudellisella, objektiivisin perustein mitatulla vaikutuksella.

Soveltaessaan edellä määritettyjä perusteita komissio ottaa huomioon kunkin kansallisen tilanteiden suhteellisen vaikutuksen yhteisön keskiarvoon työttömyysasteen, teollistumisasteen ja teollisuuden taantumisen osalta.

Näiden perusteiden soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat käyttää vertailuperusteena myös väestön todelliseen työllisyysasteeseen tai työllisyyteen vaikuttavia erityisiä tosiasioita.

3. Heti tämän asetuksen tultua voimaan asianomaisten jäsenvaltioiden, otettuaan huomioon 2 kohdassa tarkoitettuihin säännöksiin liittyvät yhteisön tiedot, on esitettävä komissiolle luettelo seuduista, joiden on niiden mielestä voitava hyötyä tavoitteen 2 saavuttamiseksi harjoitettavasta toiminnasta mainitun kohdan säännösten mukaisesti ja varojen keskittämisen periaatteen huomioon ottaen; jäsenvaltiot toimittavat komissiolle kaikki tässä suhteessa tarpeelliset tiedot.

Näiden tietojen sekä saamistaan esityksistä tekemänsä kokonaisarvion perusteella komissio vahvistaa kolmivuotiskaudeksi laaditun luettelon 1 kohdassa tarkoitetuista seuduista, ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion ensisijaiset tavoitteet ja tilanteen ja käyden läheisiä neuvotteluja kyseisen jäsenvaltion kanssa 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Komissio antaa asiasta tiedon Euroopan parlamentille.

4. Laatiessaan luetteloa ja määritellessään 9 kohdassa tarkoitettua yhteisön tukikehystä komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät takaamaan toiminnan todellisen keskittämisen ankarimmin koetelluille alueille ja soveliaimmalle maantieteelliselle tasolle, ottaen huomioon asianomaisten alueiden erityistilanteen. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot, jotka ovat omiaan auttamaan sitä tässä tehtävässä.

5. Länsi-Berliinille voidaan myöntää tämän tavoitteen mukaista tukea ensimmäiselle 6 kohdassa tarkoitetuista kolmivuotiskausista.

6. Komissio tarkastelee määräajoin luetteloa alueista, joille tukea voidaan myöntää tiiviissä yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa. Yhteisön luettelossa mainituille alueille tavoitteen 2 saavuttamiseksi myöntämä tuki kuitenkin suunnitellaan ja pannan täytäntöön kolmivuotiskausittain.

7. Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan muuttaa 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä kolmen vuoden kuluttua siitä, kun 3 kohdassa tarkoitettu luettelo on tullut voimaan.

8. Jäsenvaltioiden, joita asia koskee, on esitettävä komissiolle alueellista ja sosiaalista uudistamista koskevat suunnitelmansa. Suunnitelmissa on oltava:

- kuvaus nykyisestä tilanteesta, käyttöön otetut rahoitusvarat sekä edeltävän suunnittelukauden aikana toteutetun toiminnan pääasialliset tulokset, suhteessa yhteisöltä saatuun rakenteelliseen tukeen ja ottaen huomioon käytettävissä olevat jälkiarviointien tulokset,

- kuvaus 1 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi soveliaasta toimintasuunnitelmasta ja asianomaisten seutujen uudistamiselle valituista ensisijaisista tavoitteista siten, että tavoiteltu edistys ilmaistaan määrällisenä sikäli kuin sen laatu sallii; ennakkoarvio tähän liittyvän toiminnan odotetusta vaikutuksesta, mukaan lukien vaikutus työllisyyteen sen varmistamiseksi, että toiminta johtaa keskipitkällä aikavälillä käyttöön otettuja varoja vastaaviin sosiaalis-taloudellisiin etuihin,

- ennakkoarvio kyseisen alueen ympäristön tilasta ja jälkiarvio edellä tarkoitetun toimintasuunnitelman ja toiminnan vaikutuksesta ympäristöön noudattaen yhteisön voimassa olevien säännösten mukaisia kestävän kehityksen periaatteita; säännökset, jotka on annettu jäsenvaltion nimeämien toimivaltaisten ympäristöviranomaisten ottamiseksi mukaan suunnitelmaan kuuluvan toiminnan valmisteluun ja täytäntöönpanoon sekä ympäristöä koskevien yhteisön sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi,

- tiedot rahastojen, EIP:n ja muiden rahoitusvälineiden suunnitellusta käytöstä suunnitelman toteutuksessa.

9. Komissio arvioi esitetyt suunnitelmat ottaen huomioon niiden yhdenmukaisuuden tämän asetuksen tavoitteiden sekä 6 ja 7 artiklassa tarkoitettujen säännösten ja toimintaperiaatteiden kanssa. Se vahvistaa näiden suunnitelmien perusteella osana 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyöhön osallistumista yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa yhteisön tukikehykset yhteisön rakenteellisten tukitoimenpiteiden mukauttamiselle noudattaen 17 artiklassa vahvistettuja menettelyjä.

Yhteisön tukikehys käsittää erityisesti:

- uudistamisen tavoitteet määrällisesti ilmaistuna sikäli kuin se niiden laadun kannalta on mahdollista, kyseisellä aikavälillä toteutettavan kehityksen suhteessa nykyiseen tilanteeseen sekä yhteisön toiminnalle asetetut ensisijaiset tavoitteet ja suunnitellun toiminnan seurantaa ja ennakko- ja jälkiarviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

- tuen antamisen muodot,

- alustavan rahoitussuunnitelman, jossa täsmennetään toiminnan vaatiman tuen määrä ja lähde,

- tukitoimenpiteiden keston.

Yhteisön tukikehystä voidaan tarvittaessa tarkistaa tai se voidaan mukauttaa osana 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun yhteistyöhön osallistumista jäsenvaltion aloitteesta tai komission yhteisymmärryksessä jäsenvaltion kanssa tekemästä aloitteesta ottaen huomioon asianomaista toimintaa täytäntöönpantaessa ilmenneet uudet merkitykselliset tiedot ja tulokset, mukaan lukien erityisesti seurannan ja jälkiarvioinnin tulokset.

10. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt täsmennetään 3 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa säännöksissä.

10 artikla

Tavoitteet 3 ja 4

1. Tavoite 3

Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle suunnitelmansa pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi sekä nuorten ja sellaisten henkilöiden, jotka ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta, työelämään siirtymisen helpottamiseksi (tavoite 3).

Suunnitelmissa on erityisesti oltava:

- kuvaus nykyisestä tilanteesta, käyttöön otetut rahoitusvarat sekä edeltävän suunnittelukauden aikana suoritetun toiminnan pääasialliset tulokset, suhteessa yhteisöltä saatuun rakenteelliseen tukeen ja ottaen huomioon käytettävissä olevat jälkiarviointien tulokset,

- kuvaus 1 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi soveliaasta toimintasuunnitelmasta ja tavoitteen 3 saavuttamiseksi valituista ensisijaisista tavoitteista siten, että tavoiteltu edistys ilmaistaan määrällisinä sikäli kuin sen laatu sallii; ennakkoarvio tähän liittyvän toiminnan odotetusta vaikutuksesta, mukaan lukien vaikutus työllisyyteen sen varmistamiseksi, että toiminta johtaa keskipitkällä aikavälillä käyttöön otettuja varoja vastaaviin sosiaalis-taloudellisiin etuihin,

- tarvittaessa tiedot yhteisön muiden olemassa olevien rahoitusvälineiden toimintaan yhdistetyn ESR:n tuen aiotusta käytöstä suunnitelmien toteuttamisessa.

Komissio vahvistaa yhteisön tukikehykset tavoitteen 3 toteuttamiseksi jokaiselle jäsenvaltiolle ja kaikille sille esitetyille suunnitelmille osana 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyöhön osallistumista ja yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa noudattaen 17 artiklassa säädettyä menettelyä.

2. Tavoite 4

Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle suunnitelmansa toimenpiteistä työntekijöiden sopeutumisen helpottamiseksi (tavoite 4) teollisiin muutoksiin ja tuotantojärjestelmien kehitykseen.

Suunnitelmissa on oltava:

- kuvaus työpaikkojen ja ammattien nykyisestä tilanteesta ja todennäköisestä kehityksestä, painottaen ammatillisen koulutuksen ja uudistamisen tarpeita ja ottaen huomioon käytettävissä olevat jälkiarviointien tulokset,

- kuvaus 1 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi soveliaasta toimintasuunnitelmasta ja tavoitteen 4 saavuttamiseksi valituista ensisijaisista tavoitteista siten, että tavoiteltu edistys ilmaistaan määrällisenä sikäli kuin sen laatu sallii; ennakkoarvio tähän liittyvän toiminnan odotetusta vaikutuksesta, mukaan lukien vaikutus työllisyyteen sen varmistamiseksi, että toiminta johtaa keskipitkällä aikavälillä käyttöön otettuja varoja vastaaviin sosiaalis-taloudellisiin etuihin,

- tiedot säännöksistä, jotka on annettu jäsenvaltion nimeämien toimivaltaisten viranomaisten ja toimielinten ottamiseksi soveliailla tasoilla mukaan suunnitelmaan kuuluvan toiminnan valmisteluun ja täytäntöönpanoon,

- tarvittaessa tiedot EIP:n yhteisön tai muiden olemassa olevien rahoitusvälineiden toimintaan yhdistetyn ESR:n tuen aiotusta käytöstä suunnitelmien toteuttamisessa.

Komissio vahvistaa yhteisön tukikehykset tavoitteen 4 toteuttamiseksi jokaiselle jäsenvaltiolle ja kaikille sille esitetyille suunnitelmille osana 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyöhön osallistumista ja yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa noudattaen 17 artiklassa säädettyä menettelyä.

3. Yhteisiä säännöksiä

3.1 Suunnitelmissa on eriteltävä tiedot, jotka liittyvät alueisiin, joita tavoite 1 koskee, ja tiedot, jotka liittyvät muihin alueisiin. Tiedot, jotka liittyvät alueisiin, joita tavoite 1 koskee, voidaan myös sisällyttää 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin aluekehityssuunnitelmiin.

3.2 Esittäessään tavoitteita 3 ja 4 koskevia suunnitelmia jäsenvaltiot voivat käyttää perusteena myös väestön todelliseen työllisyysasteeseen tai työllisyyteen vaikuttavia olosuhteita.

3.3 Komissio arvioi, ovatko esitetyt suunnitelmat yhdenmukaisia tämän asetuksen tavoitteiden sekä 6 ja 7 artiklassa tarkoitettujen säännösten ja toimintaperiaatteiden kanssa. Se vahvistaa yhteisön tukikehykset yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa.

Kukin yhteisön tukikehys käsittää erityisesti:

- tavoitteet, joihin pyritään, määrällisesti ilmaistuna sikäli kuin niiden laatu sallii sen, kyseisellä aikavälillä toteutettavan kehityksen suhteessa nykyiseen tilanteeseen sekä yhteisön toiminnalle asetetut ensisijaiset tavoitteet ja suunnitellun toiminnan seurantaa ja ennakko- ja jälkiarviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

- tuen antamisen muodot,

- alustavan rahoitussuunnitelman, jossa täsmennetään toiminnan vaatiman tuen määrä ja lähde,

- tukitoimenpiteiden keston.

Yhteisön tukikehystä voidaan tarvittaessa tarkistaa tai se voidaan mukauttaa osana 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyöhön osallistumista jäsenvaltion aloitteesta tai komission yhteisymmärryksessä jäsenvaltion kanssa tekemästä aloitteesta ottaen huomioon asianomaista toimintaa täytäntöönpantaessa ilmenneet uudet merkitykselliset tiedot ja tulokset, mukaan lukien erityisesti seurannan ja jälkiarvioinnin tulokset.

3.4 Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt täsmennetään 3 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa säännöksissä.

11 artikla

Tavoite 5 a

Maatalouden ja kalatalouden rakenteiden mukauttamiseen (tavoite 5 a) liittyvän toiminnan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 3 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa säännöksissä.

11 a artikla

Tavoite 5 b

1. Maaseutumaisille seuduille, jotka eivät kuulu alueisiin, joita tavoite 1 koskee, ja joita yhteisön tuki tavoitteen 5 b saavuttamiseksi voi koskea, on ominaista, että niiden sosiaalis-taloudellisen kehityksen taso on matala arvioituna bruttokansantuotteena (BKT) asukasta kohden ja että ne täyttävät myös vähintään kaksi seuraavista kolmesta edellytyksestä:

a) maataloudessa työskentelevien osuus työllistettyjen kokonaismäärästä on suuri,

b) maataloustulon taso on matala erityisesti ilmaistuna maatalouden arvonlisänä maatalousyksikköä kohden,

c) seutu on harvaanasuttu ja/tai sille on ominaista huomattava poismuutto.

Tutkittaessa, voivatko seudut saada tukea edellä lueteltujen perusteiden mukaisesti, otetaan huomioon sosiaalis-taloudelliset muuttujat, joiden avulla voidaan todeta asianomaisten seutujen yleisen tilanteen vakavuus sekä sen kehitys.

- seudut tai saaret ovat syrjässä yhteisön taloudellisen ja kaupallisen toiminnan keskuksista,

- seutu on herkkä maatalousalan muutoksille, erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen kannalta, arvioituna maataloustulon kehityksen ja aktiivisen maatalousväestön osuuden perusteella,

- maatilarakenne ja aktiivisen maatalousväestön ikärakenne,

- ympäristöön ja maaseutuun kohdistuvat rasitukset,

- seutujen sijainti vuoristoseuduilla tai epäedullisilla seuduilla direktiivin 75/268/ETY (*) 3 artiklassa säädetyn luokittelun mukaisesti,

- kalatalouden alan rakenneuudistuksen sosiaalis-taloudellinen vaikutus seutuun objektiivisin perustein mitattuna.

3. Heti tämän asetuksen tultua voimaan asianomaisten jäsenvaltioiden on, otettuaan huomioon 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin säännöksiin liittyvät yhteisön tiedot, esitettävä komissiolle luettelo seuduista, joiden on niiden mielestä mainittujen kohtien säännösten mukaisesti ja varojen keskittämisen periaatteen huomioon ottaen voitava hyötyä tavoitteen 5 saavuttamiseksi harjoitettavasta toiminnasta; jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedoksi kaikki tässä suhteessa tarpeelliset tiedot.

Näiden tietojen sekä saamistaan ehdotuksista tekemänsä kokonaisarvion perusteella komissio vahvistaa luettelon seuduista, jotka voivat saada tukea, ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion ensisijaiset tavoitteet ja tilanteen käyden tiiviitä neuvotteluita kyseisen jäsenvaltion kanssa 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Komissio antaa asiasta tiedon Euroopan parlamentille.

4. Valittaessa maaseutumaisia seutuja ja järjesteltäessä rahastojen toimintaa komissio ja jäsenvaltiot huolehtivat yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista varten siitä, että tukitoimenpiteiden todellinen keskittäminen taataan alueille, jotka kärsivät vakavimmin maaseudun kehitysongelmista. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle tiedot, jotka voivat auttaa sitä tätä tehtävää suoritettaessa.

5. Niiden jäsenvaltioiden, joita asia koskee, on esitettävä komissiolle maaseudun kehittämistä koskevat suunnitelmansa. Näissä suunnitelmissa on oltava:

- kuvaus nykyisestä tilanteesta, käyttöön otetut rahoitusvarat sekä edeltävän suunnittelukauden aikana suoritetun toiminnan pääasialliset tulokset suhteessa yhteisöltä saatuun rakenteelliseen tukeen ja ottaen huomioon käytettävissä olevat jälkiarviointien tulokset,

- kuvaus 1 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi soveliaasta toimintasuunnitelmasta ja asianomaisten seutujen alueelliselle kehitykselle valituista ensisijaisista tavoitteista sekä erityistavoitteista, jotka ilmaistaan määrällisinä sikäli kuin niiden laatu sallii sen; ennakkoarvio tähän liittyvän toiminnan odotetusta vaikutuksesta, mukaan lukien vaikutus työllisyyteen sen varmistamiseksi, että se johtaa keskipitkällä aikavälillä käyttöön otettuja varoja vastaaviin sosiaalis-taloudellisiin etuihin,

- ennakkoarvio kyseisen seudun ympäristön tilasta ja jälkiarvio edellä tarkoitetun toimintasuunnitelman ja toiminnan vaikutuksesta ympäristöön noudattaen yhteisön oikeuden voimassa olevien säännösten mukaisia kestävän kehityksen periaatteita; säännökset, jotka on annettu jäsenvaltion nimeämien toimivaltaisten ympäristöviranomaisten ottamiseksi mukaan suunnitelmaan kuuluvan toiminnan valmisteluun ja täytäntöönpanoon sekä ympäristöä koskevien yhteisön sääntöjen noudattamisen takaamiseksi,

- tiedot rahastojen, EIP:n ja muiden rahoitusvälineiden suunnitellusta käytöstä suunnitelman toteutuksessa,

- tarvittaessa maininta niveltymisestä yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisen vaikutuksiin.

6. Komissio arvioi, ovatko esitetyt suunnitelmat yhdenmukaisia tämän asetuksen tavoitteiden sekä 6 ja 7 artiklassa tarkoitettujen säännösten ja toiminnan suuntaviivojen kanssa. Se vahvistaa näiden suunnitelmien perusteella osana 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyöhön osallistumista ja yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa yhteisön tukikehykset yhteisön rakenteellisille tukitoimenpiteille noudattaen 17 artiklassa vahvistettuja menettelyjä.

Yhteisön tukikehys käsittää erityisesti:

- maaseudun kehittämisen määrälliset tavoitteet sikäli kuin se niiden laadun perusteella on mahdollista, kyseisellä aikavälillä toteutettavan kehityksen suhteessa nykyiseen tilanteeseen sekä yhteisön toiminnalle asetetut ensisijaiset tavoitteet ja suunnitellun toiminnan seurantaa sekä ennakko- ja jälkiarviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

- tuen antamisen muodot,

- alustavan rahoitussuunnitelman, jossa täsmennetään toiminnan vaatiman tuen määrä ja lähde,

- tukitoimenpiteiden keston.

Yhteisön tukikehystä voidaan tarvittaessa tarkistaa tai se voidaan mukauttaa osana 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyöhön osallistumista jäsenvaltion aloitteesta tai komission yhteisymmärryksessä jäsenvaltion kanssa tekemästä aloitteesta ottaen huomioon asianomaista toimintaa toteutettaessa ilmenneet uudet asiaanvaikuttavat tiedot ja tulokset, mukaan lukien erityisesti seurannan ja jälkiarvioinnin tulokset.

Tavoitteeseen 5 a liittyvä maatalouden rakenteiden mukauttamista koskeva toiminta, joka pannaan täytäntöön seuduilla, joita tavoite 5 b koskee, voidaan ottaa tiedoksi merkittynä niihin tietoihin, jotka liittyvät tavoiteen 5 b yhteisön tukikehyksiin.

7. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 3 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa säännöksissä.

EYVL N:o L 128, 19.5.1975, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 82/786/ETY (EYVL N:o L 327, 24.11.1982, s. 19).

IV. RAHOITUSTA KOSKEVIA SÄÄNNÖKSIÄ

12 artikla

Varat ja niiden keskittäminen

1. Rakennerahastojen ja KOR:n maksusitoumuksiin käytettävissä olevat varat vuoden 1992 hintatason mukaan laskettuna ovat kaudella 1994-1999 141 471 miljoonaa ecua.

Näiden varojen vuosittainen jakautuminen käy ilmi liitteestä II.

2. Huomattava osa budjettivaroista keskitetään niille kehityksessä jälkeen jääneille alueille, joita tavoite 1 koskee.

Näiden alueiden hyväksi tehtäviin maksusitoumuksiin kaudella 1994-1999 käytettävissä olevat varat vuoden 1992 hintatason mukaan laskettuna ovat 96 346 miljoonaa ecua.

Näiden varojen vuosittainen jakautuminen käy ilmi liitteestä II.

Tätä varten kaikki tavoitteiden 1-5 saavuttamiseksi harjoitettava toiminta sellaisten alueiden eduksi, joita tavoite 1 koskee, merkitään kirjanpitoon.

3. Rakennerahastojen maksusitoumusmäärärahojen kasvun on kaikkien niiden neljän jäsenvaltion osalta, joita koheesion rahoitusväline koskee, voitava taata, että tavoitetta 1 ja koheesion rahoitusvälinettä koskevat maksusitoumukset kaksinkertaistuvat reaaliarvoltaan vuosien 1992 ja 1999 välisenä aikana.

4. Komissio vahvistaa avoimia menettelytapoja noudattaen maksusitoumusmäärärahojen alustavan jakautumisen jäsenvaltioittain kunkin tavoitteista 1-4 sekä tavoitteen 5 b osalta ottaen huomioon aiemman käytännön mukaisesti seuraavat objektiiviset edellytykset: kansallinen vauraus, alueellinen vauraus, alueiden väestö ja rakenteellisten ongelmien suhteellinen vakavuus, mukaan lukien työttömyysaste ja, soveliaiden tavoitteiden osalta, maaseutumaisten seutujen kehitystarpeet. Näitä edellytyksiä painotetaan aiheellisella tavalla osoitettaessa varoja eri käyttötarkoituksiin.

Lisäksi tavoite 5 a, siltä osin kuin tavoite 1 ei kata sitä, jaotellaan pääasiallisesti edellisen suunnittelukauden aikaiseen varojen käyttöasteeseen liittyvän jatkuvuuden sekä todettujen maatalouden ja kalatalouden erityisten rakenteellisten tarpeiden perusteella.

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla kaudella 9 prosenttia rakennerahastojen maksusitoumusmäärärahoista käytetään komission 5 artiklan 5 kohdan mukaisesta aloitteesta käynnistetyn toiminnan rahoittamiseen.

6. Edellä 1 ja 2 kohdassa sekä liitteessä II tarkoitettujen määrien ottaminen Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon edellyttää, että ne mukautetaan ennen kutakin vuosittaista talousarviomenettelyä yhteisön hintakehitykseen.

13 artikla

Tuen määrän suhteuttaminen

1. Yhteisön osuus toimenpiteiden rahoittamisessa suhteutetaan seuraaviin seikkoihin:

- niiden erityisten, ennen kaikkea alueellisten tai sosiaalisten ongelmien vakavuus, joihin toimenpiteet kohdistuvat,

- asianomaisen jäsenvaltion rahoituskyky, kun otetaan huomioon erityisesti sen suhteellinen vauraus sekä tarve estää budjettimenojen liiallinen kasvu,

- toimenpiteiden erityinen merkitys yhteisön kannalta,

- toimenpiteisiin liittyvä erityinen merkitys alueelliselta ja kansalliselta kannalta,

- suunniteltujen toimintamuotojen erityspiirteet.

2. Tässä suhteuttamisessa otetaan huomioon 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu tuen ja lainojen välinen suunniteltu yhteys.

3. Yhteisön rahastojen ja KOR:n kautta 1 artiklassa tarkoitettuihin eri kohteisiin myöntämän avustusosuuden on pysyttävä seuraavissa rajoissa:

- korkeintaan 75 prosenttia kokonaiskustannuksista ja pääsääntöisesti vähintään 50 prosenttia julkisista menoista, kun kyseessä on toiminta, joka kohdistuu alueisiin, joita tavoite 1 koskee. Kun nämä alueet sijaitsevat jäsenvaltiossa, jota koheesion rahoitusväline koskee, yhteisön osuus voi asianmukaisesti perustelluissa erityistapauksissa yltää korkeintaan 80 prosenttiin kokonaiskustannuksista ja, erityisen syrjäisten alueiden osalta, samoin kuin sellaisten syrjäisten Kreikan saarten osalta, joille koituu haittaa pitkistä välimatkoista, 85 prosenttiin kokonaiskustannuksista.

- korkeintaan 50 prosenttia kokonaiskustannuksista ja pääsääntöisesti vähintään 25 prosenttia julkisista menoista, kun kyse on toimenpiteistä, joka kohdistuvat muihin alueisiin.

Ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä avustusten vähimmäismääriä ei sovelleta tuloja tuottaviin sijoituksiin.

4. Asianmukaisesti perustelluissa erityistapauksissa yhteisö voi rahoittaa 100 prosenttia komission aloitteesta tehtävien valmistelevien tutkimusten ja teknistä apua antavien toimenpiteiden kokonaiskustannuksista.

5. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien säännöt, jotka koskevat asianomaisen toiminnan julkista rahoitusta, sekä säännöt, jotka koskevat avustusmääriä, joita sovelletaan tuloja tuottaviin sijoituksiin, vahvistetaan 3 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa säännöksissä.

V. MUUT SÄÄNNÖKSET

14 artikla

Avun yhdistely ja päällekkäisyys

1. Yksittäiselle toimenpiteelle tai toiminnalle ei voida määrättynä ajanjaksona antaa kerrallaan tukea kuin yhdestä rakennerahastosta tai vastaavasti KOR:llä.

2. Yksittäinen toimenpide tai toiminta voi kerrallaan saada jonkin rakennerahaston tai muun rahoitusvälineen tukea ainoastaan yhden 1 artiklassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi, lukuun ottamatta 3 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa säännöksissä säädettäviä poikkeuksia.

3. Aluetta voi koskea ainoastaan yksi tavoitteista 1, 2 ja 5 b.

15 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Tämä asetus ei estä niiden monivuotisten toimenpiteiden jatkamista, jotka neuvosto tai komissio ovat hyväksyneet ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleen rakennerahastoja koskevan sääntelyn nojalla, yhteisön tukikehysten ja tuen antamisen muotojen mukauttaminen mukaan lukien.

2. Komissio tutkii ja hyväksyy ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleen rakennerahastoja koskevan sääntelyn nojalla jätetyt hakemukset, joissa pyydetään rakennerahastojen tukea, kyseisen sääntelyn mukaisesti.

3. Edellä 3 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa säännöksissä täsmennetään erityiset siirtymäkauden säännökset, jotka koskevat tämän artiklan soveltamista, mukaan lukien säännökset, joilla taataan, että jäsenvaltioille myönnettävä tuki ei keskeydy ennen kuin uuden järjestelmän mukaan laaditut suunnitelmat ja toimenpideohjelmat valmistuvat ja että tuen myöntäminen hankkeille, joiden osalta on ennen 1 päivää tammikuuta 1989 tehty päätös tuen myöntämisestä, voidaan saattaa lopullisesti päätökseen viimeistään 30 päivänä syyskuuta 1995.

16 artikla

Kertomukset

Perustamissopimuksen 130 a ja 130 b artiklan mukaisesti komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä talous- ja sosiaalikomitealle vuosittain ennen marraskuun 1 päivää kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta viimeksi kuluneena vuotena.

Komissio selostaa tässä kertomuksessa erityisesti 1 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamisessa ja 12 artiklassa tarkoitetussa avustamisen keskittämisessä tapahtunutta kehitystä.

Komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja talous- ja sosiaalikomitealle joka kolmas vuosi kertomuksen taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisessa saavutetusta edistyksestä sekä tavasta, jolla rahastot, KOR, koheesion rahoitusväline, EIP ja muut rahoitusvälineet ovat myötävaikuttaneet siihen. Tähän kertomukseen kuuluu tarvittaessa aiheelliset ehdotukset, jotka koskevat sellaisia yhteisön toimintaperiaatteita ja sellaista yhteisön toimintaa, jotka vaikuttavat taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Ensimmäinen kertomus laaditaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1996.

17 artikla

Komiteat

1. Tämän asetuksen täytäntöönpanossa komissiota avustaa neljä komiteaa seuraavasti:

- tavoitteet 1 ja 2

neuvoa-antava komitea, jossa on jäsenvaltioiden edustajat;

- tavoitteet 3 ja 4

perustamissopimuksen 124 artiklassa tarkoitettu komitea;

- tavoite 5 a

- hallintokomitea, jossa on jäsenvaltioiden edustajat (maatalouden rakenteiden mukauttaminen),

- hallintokomitea, jossa on jäsenvaltioiden edustajat (kalatalouden rakenteiden mukauttaminen),

- tavoite 5 b

ensimmäisessä tavoitetta 5 a koskevassa luetelmakohdassa tarkoitettu hallintokomitea.

2. Sellaisen toiminnan täytäntöönpanemiseksi, joka on aloitettu 5 artiklan 5 kohdan viimeisen alakohdan mukaisesti komission aloitteesta, komissiota avustaa hallintokomitea, jossa on jäsenvaltioiden edustajat.

3. Säännökset, joissa vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitettujen komiteoiden toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä toimenpiteet, jotka koskevat mainittujen komiteoiden niitä tehtäviä, jotka liittyvät rahastojen hoitoon, annetaan 3 artiklan 4 ja 5 kohdan sekä 3 a artiklan viimeisen kohdan mukaisesti.

VI. LOPPUSÄÄNNÖKSET

18 artikla

Täytäntöönpano

Komissio vastaa tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

19 artikla

Tarkastelulauseke

Neuvosto tarkastelee tätä asetusta uudelleen komission ehdotuksesta 31 päivään joulukuuta 1999 mennessä.

Se päättää esityksestä perustamissopimuksen 130 d artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen."

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 1993.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

W. CLAES

(1) EYVL N:o C 118, 28.4.1993, s. 21

(2) Lausunto annettu 14 päivänä heinäkuuta 1993.

(3) EYVL N:o C 201, 26.7.1993, s. 52

(4) EYVL N:o L 185, 15.7.1988, s. 9

(5) EYVL N:o L 388, 30.12.1988, s. 1

(6) EYVL N:o L 376, 31.12.1986, s. 7, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3946/92 (EYVL N:o L 401, 31.12.1992, s. 1)

(7) EYVL N:o L 193, 31.7.1993, s. 1

(8) EYVL N:o L 79, 1.4.1993, s. 74

(9) EYVL N:o C 138, 17.5.1993, s. 1

(10*) EYVL N:o L 193, 31.7.1993, s. 1.

(11) EYVL N:o C 118, 28.4.1993, s. 21

(12) (13) EYVL N:o C 201, 26.7.1993, s. 52

(14) EYVL N:o L 185, 15.7.1988, s. 9

(15) EYVL N:o L 388, 30.12.1988, s. 1

(16) (17) EYVL N:o L 193, 31.7.1993, s. 1

(18) EYVL N:o L 79, 1.4.1993, s. 74

(19) EYVL N:o C 138, 17.5.1993, s. 1

(20) EYVL N:o C 118, 28.4.1993, s. 21

(21) (22) EYVL N:o C 201, 26.7.1993, s. 52

(23) EYVL N:o L 185, 15.7.1988, s. 9

(24) EYVL N:o L 388, 30.12.1988, s. 1

(25) (26) EYVL N:o L 193, 31.7.1993, s. 1

(27) EYVL N:o L 79, 1.4.1993, s. 74

(28) EYVL N:o C 138, 17.5.1993, s. 1

(10*)

LIITE I

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

>TAULUKON PAIKKA>