NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 29 päivänä lokakuuta 1990,

runkoverkkojen kautta tapahtuvasta sähkönsiirrosta (90/547/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 a artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (),

toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa (),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (),

sekä katsoo, että

on tarpeen päättää toimenpiteistä sisämarkkinoiden vähittäiseksi toteuttamiseksi ajanjaksona, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 1992; Eurooppa-neuvosto on peräkkäisissä kokouksissaan, erityisesti Rhodoksella, tunnistanut yhtenäisten energian sisämarkkinoiden tarpeen ja sisämarkkinoiden aikaansaaminen erityisesti sähköalalla on avuksi yhteisön energiatavoitteiden edelleen kehittämisessä,

yhtenäisten sisämarkkinoiden toteuttaminen edellyttää, että Euroopan energiamarkkinoiden on oltava yhdentyneemmät; sähkö on olennainen osa yhteisön energiataseessa,

erityisesti sähköalalla energian sisämarkkinoiden toteuttamisessa on otettava huomioon taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoite, jolla tiivistetysti tarkoitetaan parhaan mahdollisen sähköntoimituksen takaamista kaikille kansalaisille kaikilla yhteisön alueilla, elinolosuhteiden ja kehitysedellytysten parantamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi erityisesti vaikeassa asemassa olevilla alueilla,

energiapolitiikkaa, enempää kuin mitään muuta sisämarkkinoiden toteuttamista edistävää toimenpidettä, ei pidä toimeenpanna pelkästään kustannusten vähentämistä ja kilpailun ylläpitämistä tavoitteena pitäen, vaan on otettava huomioon myös tarve varmistaa toimituksien ja energiantuotantomenetelmien yhteensopivuus ympäristön kanssa,

tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi otettava huomioon sähköalan erityispiirteet,

Euroopan suurjänniteverkkojen välinen kauppa lisääntyy joka vuosi; Euroopan yhteisön sähköntoimituksen varmuus paranisi ja kustannukset pienenisivät yhteensovittamalla tällaiseen kauppaan vaadittavien siirtoyhteyksien rakentamista ja käyttöä,

vähintään yhden vuoden kestäviin sopimuksiin perustuva sähkön kauppa sähköverkkojen välillä on niin laajaa, että siirtopyyntöjen ja niiden vaikutusten olisi oltava järjestelmällisesti komission tiedossa,

on mahdollista ja suotavaa lisätä sähkönsiirtoja verkkojen välillä ja ottaa myös huomioon sähköntoimitusten varmuus ja laadun välttämättömyys; selvitykset osoittavat, että tällaiset suurehkot sähkönsiirrot verkkojen välillä voivat pienentää sähkön kehittämiseen ja siirtoon liittyviä investointi- ja polttoainekustannuksia sekä varmistaa tuotantotapojen ja infrastruktuurin parhaan mahdollisen käytön,

tällaiselle kaupalle on edelleen esteitä; esteitä voidaan vähentää edellyttäen, että ne eivät johdu käytetyn teknologian laadusta tai itse verkkojen laadusta, tekemällä sähkönsiirto verkkojen kautta pakolliseksi ja ottamalla käyttöön sopiva järjestelmä velvoitteen noudattamisen valvomiseksi,

tämä velvoite ja valvontajärjestelmä koskevat kauppaan liittyvää sähkönsiirtoa eli siirtoa suurjänniteverkkojen kautta, joka on yhteisön edun mukaista,

verkkojen välistä sähkönsiirtoa koskevista sopimusehdoista on voitava neuvotella vastuunalaisten yksikköjen kesken; siirron ehtojen olisi oltava tasapuoliset eivätkä ne saisi aiheuttaa suoraan tai epäsuoraan yhteisön kilpailusääntöjen vastaisia olosuhteita,

siirtosopimusten tekemisen helpottamiseksi komissio huolehtii sellaisen sovittelumenettelyn järjestämisestä, johon alistaminen tapahtuu toisen osapuolen pyynnöstä ilman, että kyseisen menettelyn tuloksella on oikeudellisesti sitovaa vaikutusta,

on tarpeen lähentää jäsenvaltioiden antamia, sähkönsiirtoon vaikuttavia säännöksiä,

sähkön sisämarkkinoiden toteuttaminen edistää menettelyä kansallisten sähköverkkojen toiminnalliseksi yhdistämiseksi, ja tässä yhteydessä olisi sen vuoksi toteutettava erityisiä infrastruktuuria koskevia toimenpiteitä ja ohjelmia, yhteisön syrjäisten alueiden ja saarten tehokkaan ja sosiaalisesti edullisen yhteisverkkoon liittämisen nopeuttamiseksi, ja

Euroopan tärkeimpien, kaupankäynnin osalta yhteen sovitettavien verkkojen yhteen liittyminen ulottuu maantieteelliselle alueelle, joka ei ole yhteisön rajojen mukainen; on ilmeisen hyödyllistä hakeutua tällä alalla yhteistyöhön Euroopan yhteen liittyneeseen verkostoon kuuluvien kolmansien maiden kanssa,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset säännökset helpottaakseen sähkönsiirtoa suurjänniteverkkojen välillä tässä direktiivissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

2 artikla

1. Jokainen seuraavilla edellytyksillä tapahtuva toimitus sähkön siirtämiseksi on tässä direktiivissä tarkoitettua verkkojen välistä sähkönsiirtoa, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta mitään yhteisön ja kolmansien maiden välillä sovittuja erityisjärjestelyjä:

a)

siirron suorittaa kussakin jäsenvaltiossa suurjänniteverkosta vastaava yksikkö tai yksiköt, lukuun ottamatta jakeluverkkoja jäsenvaltion alueella, joka osallistuu Euroopan suurjännitteisten yhteyksien tehokkaaseen toimintaan;

b)

verkko, josta siirto alkaa tai johon se lopulta päättyy, on yhteisön alueella;

c)

tämä siirto edellyttää vähintään yhden yhteisön sisäisen rajan ylittämistä.

2. Suurjänniteverkot ja niistä vastaavat, liitteessä luetellut yksiköt jäsenvaltioissa kuuluvat tämän direktiivin säännösten alaan. Komissio saattaa kuultuaan asianomaista jäsenvaltiota tarvittaessa luettelon ajantasalle tämän direktiivin tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti 1 kohdan a alakohdan huomioon ottaen.

3 artikla

1. Sähkönsiirtoa siirtoverkkojen välillä koskevat sopimukset neuvotellaan kyseisistä verkoista ja tarjottavan palvelun laadusta vastaavien yksikköjen välillä ja tarvittaessa jäsenvaltioissa sähkön tuonnista ja viennistä vastaavien yksikköjen kanssa.

2. Siirtoehtojen on perustamissopimuksen määräysten mukaisesti oltava syrjimättömiä ja tasapuolisia kaikille asianomaisille osapuolille eikä niissä saa olla kohtuuttomia edellytyksiä tai perusteettomia rajoituksia ja niillä ei saa vaarantaa toimitusvarmuutta tai palvelun laatua, erityisesti täysin huomioon ottaen varatuotannon tehon käytön ja olemassa olevien järjestelmien tehokkaimman toiminnan.

3. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden tuomiovaltaan kuuluvat, liitteessä tarkoitetut yksiköt viipymättä:

P ilmoittavat komissiolle ja asianomaisille kansallisille viranomaisille kaikista siirtopyynnöistä, jotka liittyvät vähintään yhden vuoden kestäviin sähkönmyyntisopimuksiin;

P aloittavat neuvottelut pyydetyn sähkönsiirron ehdoista;

P ilmoittavat komissiolle ja asianomaisille kansallisille viranomaisille siirtosopimuksen tekemisestä;

P ilmoittavat 12 kuukauden kuluessa pyynnöstä ilmoittamisesta komissiolle ja asianomaisille kansallisille viranomaisille syistä, miksi neuvotteluissa ei onnistuttu pääsemään sopimukseen.

4. Kukin asianomainen yksikkö voi pyytää, että siirtoehdoista sopii komission perustama ja komission puheenjohdolla toimiva toimielin, jossa yhteisön siirtoverkoista vastaavat yksiköt ovat edustettuna.

4 artikla

Jos syyt siihen, että siirtopyyntö ei ole johtanut sopimukseen, osoittautuvat perusteettomiksi tai riittämättömiksi, komissio toimeenpanee pyytävän toimielimen vaatimuksesta tai omasta aloitteestaan yhteisön lainsäädännössä edellytetyt menettelyt.

5 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 1 päivään heinäkuuta 1991 mennessä. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

6 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 29 päivänä lokakuuta 1990.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. BATTAGLIA

() EYVL N:o C 8, 13.1.1990, s. 4

() EYVL N:o C 113, 7.5.1990, s. 91 ja

10 päivänä lokakuuta 1990 tehty päätös.

() EYVL N:o C 75, 26.3.1990, s. 23

LIITE

>TAULUKON PAIKKA>