NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 3 päivänä toukokuuta 1989,

sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (89/336/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 a artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3)

sekä katsoo, että

on tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on sisämarkkinoiden asteittainen toteuttaminen 31 päivään joulukuuta 1992 mennessä; sisämarkkinat muodostavat alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla varmistetaan tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus,

jäsenvaltioiden velvollisuutena on järjestää riittävä suojaus sellaiselle radioviestinnälle ja sellaisille laitteille, laitteistoille ja järjestelmille, joiden toimintaa sähkölaitteiden tai elektronisten laitteiden aiheuttamat sähkömagneettiset häiriöt saattavat heikentää, sellaisten häiriöiden aiheuttamaa toiminnan heikentymistä vastaan,

jäsenvaltioiden velvollisuutena on myös varmistaa, että sähköenergian jakeluverkostot suojataan sellaisilta sähkömagneettisilta häiriöiltä, jotka voivat vaikuttaa niihin ja vastaavasti laitteisiin ja laitteistoihin, jotka saavat verkostoista käyttövirtaa,

ensimmäisestä vaiheesta telepäätelaitteiden tyyppihyväksynnän vastavuoroisessa tunnustamisessa 24 päivänä heinäkuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/361/ETY(4) soveltamisalaan kuuluvat erityisesti tällaisten laitteiden lähettämät signaalit laitteiden toimiessa tavanomaisella tavalla sekä yleisten televerkkojen suojaaminen vahingoilta; tämän vuoksi on edelleenkin tarpeen järjestää tällaisille verkoille ja niihin kytketyille laitteille riittävä suojaus sellaisia tilapäisiä häiriöitä vastaan, jotka voivat aiheutua näiden laitteiden mahdollisesti lähettämistä satunnaisista signaaleista,

tietyissä jäsenvaltioissa määritellään velvoittavin säännöksin erityisesti sallitut sähkömagneettisen häiriön tasot, jotka tällaiset laitteet saattavat aiheuttaa, sekä laitteiden sietokyvyn aste tällaisia signaaleja vastaan; nämä velvoittavat säännökset eivät välttämättä merkitse erilaista turvallisuuden tasoa eri jäsenvaltioissa, mutta erojensa takia ne aiheuttavat kaupan esteitä yhteisössä,

tällaisen suojauksen varmistavat kansalliset säännökset on yhdenmukaistettava sähköisten ja elektronisten laitteiden vapaan liikkuvuuden takaamiseksi alentamatta jäsenvaltioissa voimassa olevaa perusteltua suojelun tasoa,

yhteisön nykyisessä oikeudessa säädetään poiketen yhdestä yhteisön perussäännöstä eli tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta, että sellaiset yhteisön sisäisen kaupan esteet, jotka johtuvat tuotteiden markkinoille saattamista koskevassa kansallisessa lainsäädännössä olevista eroista, on hyväksyttävä, jos tällaisten säännösten voidaan katsoa olevan tarpeen olennaisten vaatimusten täyttämiseksi; sen vuoksi lainsäädännön yhdenmukaistaminen on tässä tapauksessa rajoitettava vain niihin säännöksiin, jotka ovat tarpeen sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevien suojausvaatimusten noudattamisessa; näiden vaatimusten on korvattava asiaa koskevat kansalliset säännökset,

sen vuoksi tässä direktiivissä määritellään ainoastaan sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat suojausvaatimukset; on tärkeää saada yhdenmukaistettuja, sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevia eurooppalaisia standardeja, jotta olisi helpompi todeta, että laitteet vastaavat näitä vaatimuksia, ja jotta standardeja vastaavien tuotteiden voidaan katsoa vastaavan suojausvaatimuksia; nämä yhdenmukaistetut eurooppalaiset standardit ovat yksityisoikeudellisten yhteisöjen laatimia ja niiden tulee säilyä muina kuin velvoittavina; tätä tarkoitusta varten Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (CENELEC) tunnustetaan toimivaltaiseksi toimielimeksi vahvistamaan tämän direktiivin soveltamisalaa koskevia yhdenmukaistettuja standardeja 13 päivänä marraskuuta 1984 allekirjoitettujen komission, Euroopan standardointikomitean (CEN) ja CENELECin välisestä yhteistyöstä annettujen yleisten suuntaviivojen mukaisesti; tässä direktiivissä yhdenmukaistetulla standardilla tarkoitetaan teknistä eritelmää (eurooppalaista standardia tai yhdenmukaistamisasiakirjaa), jonka CENELEC on antanut komission toimeksiannosta teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 28 päivänä maaliskuuta 1983 annetun neuvoston direktiivin 83/189/ETY(5) mukaisesti, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 88/182/ETY(6), sekä edellä tarkoitettujen yleisten suuntaviivojen perusteella,

kunnes tässä direktiivissä tarkoitetut yhdenmukaistetut standardit on vahvistettu, tavaroiden vapaata liikkuvuutta olisi helpotettava hyväksymällä siirtymäkauden ajan yhteisön tasolla laitteet, jotka ovat kansallisten standardien mukaisia, sikäli kuin yhteisön tarkastuksessa havaitaan, että tällaiset kansalliset standardit täyttävät tämän direktiivin tavoitteet,

laitetta koskeva EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus luo oletuksen, että se on tämän direktiivin mukainen; tämä vakuutus on ilmaistava mahdollisimman yksinkertaisesti,

direktiivin 86/361/ETY soveltamisalaan kuuluvien laitteiden osalta tämän direktiivin säännösten mukaisuus tulisi sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan tehokkaan suojauksen toteuttamiseksi kuitenkin varmentaa jäsenvaltioiden ilmoittamien tarkastuslaitosten antamilla vaatimustenmukaisuusmerkeillä tai -todistuksilla; näiden tarkastuslaitosten antamien merkkien tai todistusten keskinäisen tunnustamisen helpottamiseksi olisi tarkastuslaitoksia nimettäessä huomioon otettavat arviointiperusteet yhdenmukaistettava,

on kuitenkin mahdollista, että laitteet häiritsevät radio- ja televerkkoja; sen vuoksi olisi säädettävä menettelytavoista tämän vaaran vähentämiseksi, ja

tätä direktiiviä sovelletaan laitteisiin ja laitteistoihin, jotka kuuluvat sähköisten kodinkoneiden, kannettavien työkalujen ja vastaavien laitteiden aiheuttamaa radiohäiriötä sekä sytyttimillä varustettujen loistevalaisimien aiheuttaman radiohäiriön vaimentamista koskevien jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämistä koskevien direktiivien 76/889/ETY(7) ja 76/890/ETY(8) soveltamisalaan; nämä direktiivit olisi sen vuoksi kumottava,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1 `laitteella` kaikkia sähköisiä ja elektronisia laitteita sekä sellaisia laitteita ja laitteistoja, jotka sisältävät sähköisiä tai elektronisia osia;

2 `sähkömagneettisella häiriöllä` mitä tahansa sähkömagneettista ilmiötä, joka voi heikentää laitteen, laitteiston osan tai järjestelmän toimintaa. Sähkömagneettinen häiriö voi olla sähkömagneettista kohinaa, muu kuin toivottu signaali tai muutos itse etenemisympäristössä;

3 `häiriönsiedolla` laitteen, laitteiston osan tai järjestelmän kykyä toimia tarkoitetulla tavalla sähkömagneettisen häiriön vaikutuksen alaisena;

4 `sähkömagneettisella yhteensopivuudella` laitteen, laitteiston osan tai järjestelmän kykyä toimia tyydyttävästi sähkömagneettisessa ympäristössään aiheuttamatta kohtuuttomia sähkömagneettisia häiriöitä millekään muulle samassa ympäristössä olevalle;

5 `toimivaltaisella tarkastuslaitoksella` tarkastuslaitosta, joka täyttää liitteen II vaatimukset ja on sellaiseksi tunnustettu;

6 `EY-tyyppitarkastustodistuksella` asiakirjaa, jossa 10 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu ilmoitettu tarkastuslaitos varmentaa, että tutkittu laitetyyppi on tämän direktiivin sitä koskevien säännösten mukainen.

2 artikla

1. Tätä direktiiviä sovelletaan laitteisiin, jotka ovat omiaan aiheuttamaan sähkömagneettisia häiriöitä tai joiden toimintaan sellainen häiriö on omiaan vaikuttamaan.

Direktiivissä vahvistetaan asiaa koskevat suojausvaatimukset ja tarkastusmenettelyt.

2. Jos tässä direktiivissä säädetyt suojausvaatimukset on yhdenmukaistettu tiettyjen laitteiden osalta erityisdirektiiveissä, tätä direktiiviä ei sovelleta tai tämän direktiivin soveltaminen lakkaa sellaisten laitteiden tai suojausvaatimusten osalta erityisdirektiivien tullessa voimaan.

3. Kansainväliseen teleliikenneyleissopimukseen kuuluvan radio-ohjesääntöjen 1 artiklan 53 kohdassa määriteltyyn tarkoitukseen käytetyt radioamatöörilaitteet voidaan jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, jos laitteet eivät ole kaupallisesti saatavilla.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 2 artiklassa tarkoitettu laite voidaan saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön vain, jos se on tässä direktiivissä säädettyjen vaatimusten mukainen asianmukaisesti asennettuna ja kunnossapidettynä sekä suunniteltuun tarkoitukseensa käytettynä.

4 artikla

Edellä 2 artiklassa tarkoitetun laitteen on rakenteeltaan oltava sellainen, että:

a) sen synnyttämä sähkömagneettinen häiriö ei ylitä tasoa, joka estäisi radio- ja telelaitteiden ja muiden laitteiden toimimisen tarkoitetulla tavalla;

b) sillä on riittävä sähkömagneettisten häiriöiden sietokyky, joka tekee mahdolliseksi sen toimimisen tarkoitetulla tavalla.

Pääasialliset suojausvaatimukset luetellaan liitteessä III.

5 artikla

Jäsenvaltiot eivät saa sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevista syistä estää alueellaan tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan ja sen vaatimukset täyttävän laitteen saattamista markkinoille ja ottamista käyttöön.

6 artikla

1. Tämän direktiivin vaatimuksilla ei estetä seuraavien erityistoimenpiteiden toteuttamista missään jäsenvaltiossa:

a) laitteen käyttöönottamista ja käyttöä erityisessä kohteessa koskevat toimenpiteet, joilla on tarkoitus ratkaista olemassa oleva tai ennakoitu sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva ongelma,

b) laitteen asennusta koskevat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on suojata yleisiä televerkkoja tai turvallisuustarkoituksiin käytettyjä vastaanotto- tai lähetysasemia.

2. Rajoittamatta direktiivin 83/189/ETY soveltamista jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille 1 kohdan nojalla toteutetuista toimenpiteistä.

3. Komissio ilmoittaa perustelluiksi tunnustetuista erityistoimenpiteistä Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

7 artikla

1. Jäsenvaltioiden on katsottava, että laite on 4 artiklassa tarkoitettujen suojausvaatimusten mukainen, jos se on:

a) niiden asiaa koskevien kansallisten standardien mukainen, jotka vastaavat sellaisia yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitenumerot on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Jäsenvaltioiden on julkaistava edellä tarkoitettujen kansallisten standardien viitenumerot; tai

b) asiaa koskevien, 2 kohdassa tarkoitettujen kansallisten standardien mukainen, jos näiden standardien soveltamisalaa koskevia yhdenmukaistettuja standardeja ei ole.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ne 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut kansalliset standardit, joiden ne katsovat täyttävän 4 artiklassa tarkoitetut suojausvaatimukset. Komissio toimittaa nämä standardit viipymättä muille jäsenvaltioille. Komissio ilmoittaa 8 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen jäsenvaltioille ne kansalliset standardit, joiden voidaan katsoa vastaavan 4 artiklassa tarkoitettuja suojausvaatimuksia.

Jäsenvaltioiden on julkaistava edellä tarkoitettujen standardien viitenumerot. Komissio julkaisee ne myös Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

3. Jos valmistaja ei ole noudattanut tai on noudattanut vain osittain 1 kohdassa tarkoitettuja standardeja tai jos sellaisia standardeja ei ole, jäsenvaltioiden on hyväksyttävä, että laitteen katsotaan täyttävän 4 artiklassa tarkoitetut suojausvaatimukset, jos vaatimusten täyttäminen on varmennettu 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

8 artikla

1. Jos jäsenvaltio tai komissio katsoo, etteivät 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut yhdenmukaistetut standardit täysin vastaa 4 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia, asianomainen jäsenvaltio tai komissio saattaa asian direktiivillä 83/189/ETY perustetun pysyvän komitean, jäljempänä `komitea`, käsiteltäväksi sekä perustelee esityksensä. Komitea antaa asiasta lausunnon viipymättä.

Komissio ilmoittaa saatuaan komitean lausunnon jäsenvaltioille mahdollisimman pian, onko tarpeen poistaa edellä tarkoitetut standardit kokonaan tai osittain 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista julkaisuista.

2. Komissio kuulee komiteaa saatuaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot. Komissio jäsenvaltioille mahdollisimman pian ilmoittaa saatuaan komitean lausunnon, tulisiko kyseinen kansallinen standardi katsoa vaatimustenmukaiseksi, ja jos näin on, että standardin viitenumero on julkaistava kansallisesti.

Jos komissio tai jäsenvaltio katsoo, että kansallinen standardi ei enää täytä 4 artiklassa tarkoitettujen suojausvaatimusten osalta vaatimustenmukaisuusolettamukseen tarvittavia ehtoja, komissio kuulee komiteaa, joka antaa lausuntonsa viipymättä. Saatuaan komitean lausunnon komissio ilmoittaa jäsenvaltioille mahdollisimman pian, tulisiko kyseinen standardi edelleen katsoa vaatimustenmukaiseksi, ja jos ei, että se on poistettava kokonaan tai osittain 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista julkaisuista.

9 artikla

1. Jos jäsenvaltio toteaa, että laite, joka on jotakin 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen osoitettu vaatimustenmukaiseksi, ei ole 4 artiklassa tarkoitettujen suojausvaatimusten mukainen, sen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet poistaakseen laitteen markkinoilta, kieltääkseen sen saattamisen markkinoille tai rajoittaakseen sen vapaata liikkuvuutta.

Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle heti tällaisesta toimenpiteestä ja ilmoitettava perustelut päätökseensä sekä erityisesti se, johtuuko vaatimustenmukaisuuden puuttuminen:

a) edellä 4 artiklassa tarkoitettujen suojausvaatimusten täyttämättä jättämisestä sen vuoksi, että laite ei ole 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen standardien mukainen,

b) edellä 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen standardien virheellisestä noudattamisesta vai

c) edellä 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa standardeissa itsessään olevista puutteellisuuksista.

2. Komissio kuulee asianomaisia osapuolia mahdollisimman pian. Jos komissio näitä kuultuaan katsoo, että toimenpide on perusteltu, se ilmoittaa siitä viipymättä jäsenvaltiolle, joka on toteuttanut toimenpiteen, ja muille jäsenvaltioille.

Jos 1 kohdassa tarkoitettu päätös perustuu standardeissa oleviin puutteellisuuksiin, komissio saattaa asian osapuolia kuultuaan komitean käsiteltäväksi kahden kuukauden kuluessa, jos jäsenvaltio, joka on toteuttanut toimenpiteen, aikoo pitää toimenpiteet voimassa, ja aloittaa 8 artiklassa tarkoitetun menettelyn.

3. Jos laite, joka ei ole vaatimustenmukainen, on jotakin 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen osoitettu vaatimustenmukaiseksi, toimivaltaisen jäsenvaltion on toteutettava tarkoituksenmukaiset toimenpiteet sitä vastaan, joka on antanut todistuksen vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta, ja ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

4. Komissio huolehtii siitä, että jäsenvaltioille ilmoitetaan tämän menettelyn kulusta ja lopputuloksesta.

10 artikla

1. Sellaisen laitteen osalta, johon valmistaja on soveltanut 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja standardeja, tämän direktiivin vaatimustenmukaisuus on varmennettava valmistajan tai valmistajan edustajan, joka on sijoittautunut yhteisöön, antamalla EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksella. Vakuutus on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen käytettävissä 10 vuoden ajan siitä alkaen, kun laite saatettiin markkinoille.

Valmistajan tai valmistajan edustajan, joka on sijoittautunut yhteisöön, on myös kiinnitettävä EY-vaatimustenmukaisuusmerkki laitteeseen tai vaihtoehtoisesti pakkaukseen, käyttöohjeisiin tai takuutodistukseen.

Jos valmistaja tai valmistajan edustaja ei ole sijoittautunut yhteisöön, jokainen yhteisössä laitteen markkinoille saattanut henkilö on vastuussa edellä säädetystä velvollisuudesta pitää saatavilla EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus.

EY-vakuutusta ja EY-merkkiä koskevat määräykset ovat liitteessä I.

2. Sellaisen laitteen osalta, johon valmistaja ei ole soveltanut tai on soveltanut vain osittain 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja standardeja, tai jos sellaisia standardeja ei ole, valmistajan tai valmistajan edustajan, joka on sijoittautunut yhteisöön, on pidettävä tekninen rakennetiedosto asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen käytettävissä heti laitteen markkinoille saattamisesta lukien. Rakennetiedostossa on oltava kuvaus laitteesta, selvitys menettelyistä sen varmistamiseksi, että laite on 4 artiklassa tarkoitettujen suojausvaatimusten mukainen, sekä toimivaltaisen tarkastuslaitosten antama tekninen kertomus tai todistus.

Tiedosto on pidettävä toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä 10 vuoden ajan siitä alkaen, kun laite saatettiin markkinoille.

Jollei valmistaja tai valmistajan edustaja ole sijoittautunut yhteisöön, laitteen yhteisössä markkinoille saattanut henkilö on vastuussa velvollisuudesta pitää tekninen tiedosto saatavilla.

Se, että laite vastaa teknistä tiedostoa, on varmennettava noudattaen 1 kohdassa säädettyä menettelyä.

Jäsenvaltioiden on, jollei tämän kohdan säännöksistä muuta johdu, katsottava edellä tarkoitetun laitteen täyttävän 4 artiklassa tarkoitetut suojausvaatimukset.

3. Jos 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja standardeja ei vielä ole, voidaan kyseisiin laitteisiin siirtymäkauden aikana 31 päivään joulukuuta 1992 asti jatkaa noudattaen, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, niiden kansallisten järjestelyjen soveltamista, jotka ovat voimassa tämän direktiivin antamispäivänä, sikäli kuin nämä järjestelyt ovat perustamissopimuksen määräysten mukaisia.

4. Se, että direktiivin 86/361/ETY 2 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan kuuluva laite vastaa tämän direktiivin säännöksiä, on varmennettava 1 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, kun valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittautunut edustaja on saanut joltakin tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetulta ilmoitetulta tarkastuslaitokselta laitetta koskevan EY-tyyppitarkastustodistuksen.

5. Laitteiden, jotka on suunniteltu radioliikenteeseen sellaisena, kun se on määritelty knasainvälisessä teleliikenneyleissopimuksessa, tämän direktiivin säännösten mukaisuus on varmennettava 1 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, kun valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittautunut edustaja on saanut joltakin jäljempänä 6 kohdassa tarkoitetulta ilmoitetulta tarkastuslaitokselta laitetta koskevan EY-tyyppitarkastustodistuksen.

Tätä säännöstä ei sovelleta edellä tarkoitettuihin laitteisiin, jos ne on suunniteltu ja tarkoitettu yksinomaan radioamatööreille 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

6. Jokaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tässä artiklassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset sekä 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut tarkastuslaitokset, jotka ovat vastuussa EY-tyyppitarkastustodistusten antamisesta. Komissio julkaisee luettelon näistä viranomaisista ja tarkastuslaitoksista tiedoksi Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja huolehtii siitä, että luettelo pidetään ajan tasalla.

Tällaisessa ilmoituksessa on mainittava, ovatko nämä tarkastuslaitokset toimivaltaisia kaikkien tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien laitteiden osalta vai onko niiden vastuu rajoitettu joillekin erityisalueille.

Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä II lueteltuja arviointiperusteita arvioidessaan tällaisessa ilmoituksessa lueteltavia tarkastuslaitoksia.

Asiaa koskevissa yhdenmukaistetuissa standardeissa määritellyt arviointiperusteet täyttävät tarkastuslaitokset on katsottava edellä tarkoitetut arviointiperusteet täyttäviksi.

Tarkastuslaitoksen ilmoittaneen jäsenvaltion on peruutettava hyväksyminen, jos se toteaa, että tarkastuslaitos ei enää täytä liitteessä II lueteltuja arviointiperusteita. Sen on viipymättä ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

11 artikla

Kumotaan direktiivi 76/889/ETY ja direktiivi 76/890/ETY 1 päivästä tammikuuta 1992 alkaen.

12 artikla

1. Jäsenvaltioiden on 1 päivään heinäkuuta 1991 mennessä annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 1992 alkaen.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

13 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 3 päivänä toukokuuta 1989.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. SOLBES

(1) EYVL N:o C 322, 2.12.1987, s. 4

(2) EYVL N:o C 262, 10.10.1988, s. 82 ja

EYVL N:o C 69, 20.3.1989, s. 72

(3) EYVL N:o 134, 24.5.1988, s. 2

(4) EYVL N:o L 217, 5.8.1986, s. 21

(5) EYVL N:o L 109, 26.4.1983, s. 8

(6) EYVL N:o L 81, 26.3.1988, s. 75

(7) EYVL N:o L 336, 4.12.1976, s. 1

(8) EYVL N:o L 336, 4.12.1976, s. 22

LIITE I

1. EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus

EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on oltava seuraavat tiedot:

- kuvaus laitteesta, jota se koskee;

- viittaus eritelmiin, joiden perusteella vaatimustenmukaisuusvakuutus on annettu, ja tarvittaessa viittaukset niihin kansallisiin toimenpiteisiin, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että laite on direktiivin säännösten mukainen;

- sen henkilön yksilöinti, jolla on valtuutus allekirjoittajana ryhtyä velvoitteisiin valmistajan tai valmistajan edustajan puolesta;

- tarvittaessa viittaus ilmoitetun tarkastuslaitoksen antamaan EY-tyyppitarkastustodistukseen.

2. EY-vaatimustenmukaisuusmerkki

- EY-vaatimustenmukaisuus merkissä on oltava kirjaimet CE alla esitetyllä tavalla ja vuosiluku, jona merkki kiinnitettiin.>VIITTAUS KAAVIOON>

- Tämän merkin yhteydessä on tarvittaessa esitettävä EY-tyyppitarkastustodistuksen antavan ilmoitetun tarkastuslaitoksen käyttämät tunnuskirjaimet.

- Jos laite kuuluu muiden sellaisten direktiivien soveltamisalaan, jotka edellyttävät EY-vaatimustenmukaisuusmerkkiä, EY-merkin kiinnittämisen on osoitettava myös se, että laite on näiden muiden direktiivien asiaa koskevien vaatimusten mukainen.

LIITE II

Ilmoitettujen tarkastuslaitosten arviointiperusteet

Jäsenvaltioiden nimeämien tarkastuslaitosten on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:

1 henkilökuntaa ja tarpeellisia varoja ja välineitä on oltava saatavilla;

2 henkilökunnan on oltava teknisesti pätevää ja ammatillisesti rehellistä;

3 teknisen ja muun henkilökunnan on oltava riippumatonta kaikista kyseisen tuotteen kanssa suoraan tai välillisesti tekemisissä olevista piireistä, ryhmistä tai henkilöistä sen suorittaessa tässä direktiivissä säädettyjä testejä, laatiessa kertomuksia, antaessa todistuksia ja suorittaessa valvontaa;

4 henkilökunnalla on oltava salassapitovelvollisuus;

5 on oltava vastuuvakuutus, jollei tällainen vastuu kuulu valtiolle kansallisen lain mukaisesti.

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on määräajoin tarkastettava, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ehdot täytetään.

LIITE III

Esimerkkiluettelo pääasiallisista suojausvaatimuksista

Laitteen synnyttämä sähkömagneettinen häiriö ei suurimmillaan saa estää erityisesti seuraavien laitteiden käyttöä:

a) radio-ja TV-vastaanottimet

b) teollisuustuotantolaitteet

c) autoradiot

d) matkapuhelimet ja kaupalliset radiopuhelimet

e) lääketieteelliset ja tieteelliset laitteet

f) tietotekniikan laitteet

g) kodinkoneet ja kotitalouksien elektroniset laitteet

h) ilmailu- ja meriradiolaitteet

i) opetuselektroniikka

j) televerkot ja -laitteet

k) radio ja TV-lähettimet

l) valaisimet ja loistevalaisimet

Laite, erityisesti a - l kohdassa tarkoitettu laite, on rakennettava siten, että sen sähkömagneettinen häiriönsietotaso on riittävä siinä tavallisessa sähkömagneettisen yhteensopivuuden ympäristössä, jossa laite on tarkoitettu toimimaan, jotta sen häiriötön toiminta olisi mahdollista, ottaen huomioon 7 artiklassa tarkoitettujen standardien mukaisten laitteiden synnyttämät häiriötasot.

Laitteen mukana tuleviin ohjeisiin tulee sisältyä tarpeelliset ohjeet laitteen käyttämiseksi aiotussa tarkoituksessa.