NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 13 päivänä joulukuuta 1976,

toimenpiteistä sijoittautumisvapauden sekä palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamiseksi vakuutusasiamiesten ja vakuutuksenvälittäjien (ryhmästä 630 ISIC) toiminnassa, sekä erityisesti kyseistä toimintaa koskevista siirtymätoimenpiteistä (77/92/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 49, 57, 66 ja 235 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo, että

perustamissopimuksen mukaisesti kaikenlainen sijoittautumiseen ja palvelujen tarjoamiseen liittyvä syrjintä kansallisuuden perusteella on kielletty siirtymäkauden päättymisestä lukien; tällaisen kansallisen kohtelun periaate koskee erityisesti oikeutta liittyä jäseneksi ammatillisiin järjestöihin, jos tämän oikeuden käyttäminen kuuluu välttämättömänä osana kyseisen henkilön ammatilliseen toimintaan,

kaikki jäsenvaltiot eivät aseta edellytyksiä vakuutusasiamies- ja vakuutuksenvälittäjätoiminnan aloittamiselle ja harjoittamiselle; joissakin tapauksissa tällaisen toiminnan aloittaminen ja harjoittaminen on vapaata, kun taas toisissa tapauksissa tiukoissa säännöksissä asetetaan ammattiin pääsyn edellytykseksi, että asianomaisella on asiakirja ammatin harjoittamisen edellytysten täyttymisestä,

ottaen huomioon jäsenvaltioiden väliset erot vakuutusasiamiehen ja vakuutuksenvälittäjän toiminnan laajuudessa, on toivottavaa, että määriteltäisiin mahdollisimman selvästi ne toiminnat, joihin tätä direktiiviä sovelletaan,

perustamissopimuksen 57 artiklassa määrätään lisäksi, että itsenäisen yrittäjätoiminnan aloittamista ja harjoittamista on helpotettava antamalla direktiivejä tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta,

tutkintotodistusten vastavuoroisen tunnustamisen tai välittömän yhteensovittamisen puuttuessa on kuitenkin toivottavaa, että sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden tehokasta harjoittamista helpotetaan kyseessä olevan toiminnan osalta erityisesti hyväksymällä yleisissä toimintaohjelmissa (3) tarkoitettujen tapaiset siirtymätoimenpiteet, jotta ei asetettaisi kohtuuttomia rasituksia niiden jäsenvaltioiden kansalaisille, joissa kyseisen toiminnan aloittamiseen ei liity ehtoja,

tällaisten vaikeuksien syntymisen estämiseksi siirtymätoimenpiteiden tavoitteena tulisi olla, että riittäväksi kelpoisuudeksi kyseessä olevan toiminnan aloittamiseksi vastaanottavissa jäsenvaltioissa, joissa tällaisen toiminnan aloittamista säännellään, hyväksytään niissä tapauksissa, joissa ei vaadita aikaisempaa koulutusta, että kyseistä toimintaa on harjoitettu siinä jäsenvaltiossa, josta toisen valtion kansalainen tulee, kohtuullisen kauan ja riittävän äskettäin, jotta varmistettaisiin, että kyseisen henkilön ammatilliset tiedot vastaavat niitä tietoja, joita vaaditaan vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisilta,

ottaen huomioon, että Alankomaissa vakuutuksenvälittäjät on jaettu useisiin luokkiin ammatillisten tietojensa perusteella, olisi vastaavanlainen järjestelmä kehitettävä niitä muiden jäsenvaltioiden kansalaisia varten, jotka haluavat aloittaa toiminnan jossakin kyseisistä luokista; tarkoituksenmukaisin ja puolueettomin tunnusmerkki, jota voidaan käyttää tässä tapauksessa, on asianomaisen henkilön alaisena työskentelevien tai työskennelleiden henkilöiden lukumäärä,

jos asiamiehen toimintaan kuuluu yhden tai useamman vakuutusyrityksen myöntämien sellaisten pysyvien valtuuksien käyttö, joiden nojalla asiamiehellä on kyseessä olevan yrityksen tai kyseessä olevien yritysten tavanomaisen vakuutusliikkeen piiriin kuuluvien tiettyjen tai kaikkien liiketoimien osalta valtuudet tehdä kyseisen yrityksen tai kyseisten yritysten nimissä sitä tai niitä sitovia sitoumuksia, on kyseisen henkilön voitava ryhtyä harjoittamaan välittäjän toimintaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa,

tämän direktiivin merkitys lakkaa sen jälkeen, kun kyseessä olevan toiminnan aloittamista ja harjoittamista koskevien edellytysten yhteensovittaminen sekä tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroinen tunnustaminen on toteutunut,

jos tässä direktiivissä tarkoitetun toiminnan aloittaminen tai harjoittaminen jäsenvaltioissa edellyttää myös palkattujen työntekijöiden osalta ammatillisia tietoja ja taitoja, tätä direktiiviä pitäisi soveltaa myös kyseiseen henkilöryhmään, jotta poistettaisiin työntekijöiden vapaan liikkuvuuden este ja täydennettäisiin näin niitä toimenpiteitä, jotka on hyväksytty työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella 15 päivänä lokakuuta 1968 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1612/68 (4), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 312/76 (5), ja

samasta syystä säännösten, jotka koskevat todistetta hyvästä maineesta ja todistetta siitä, ettei asianomainen ole aikaisemmin ollut konkurssissa, pitäisi koskea myös palkattuja työntekijöitä,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet niiden alueilla sellaisten luonnollisten henkilöiden ja yhtiöiden tai yritysten sijoittautumisen tai palvelujen tarjoamisen osalta, joita tarkoitetaan yleisten toimintaohjelmien I osastoissa, jäljempänä "edunsaajat" ja jotka aikovat harjoittaa 2 artiklassa tarkoitettua toimintaa itsenäisenä yrittäjänä.

2. Tätä direktiiviä sovelletaan myös niihin jäsenvaltioiden kansalaisiin, jotka aikovat, siten kuin asetuksessa (ETY) N:o 1612/68 säädetään, harjoittaa 2 artiklassa tarkoitettua toimintaa palkattuina työntekijöinä.

2 artikla

1. Tätä direktiiviä sovelletaan seuraavaan toimintaan, joka kuuluu sijoittautumisvapauden rajoitusten poistamiseksi annetun yleisen toimintaohjelman liitteessä III mainittuun ryhmään ISIC ex 630:

a) sellaisten henkilöiden ammatilliseen toimintaan, jotka, toimien täysin vapaasti yrityksen valinnassa, saattavat riskien vakuuttamis- tai jälleenvakuuttamistarkoituksessa yhteen vakuutusta tai jälleenvakuutusta etsiviä henkilöitä sekä vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksiä, valmistelevat vakuutus- tai jälleenvakuutussopimusten tekoa ja avustavat tarvittaessa mainittujen sopimusten hoidossa ja täytäntöönpanossa, erityisesti korvaustapauksissa;

b) sellaisten henkilöiden ammatilliseen toimintaan, joille on yhden tai useamman sopimuksen nojalla annettu toimintaohjeet tai jotka on valtuutettu toimimaan yhden tai useamman vakuutusyrityksen nimissä tai puolesta, tai ainoastaan puolesta, heidän esitellessään vakuutussopimuksia, laatiessaan sopimusehdotuksia, valmistellessaan vakuutussopimusten tekoa tai tehdessään vakuutussopimuksia, tai avustaessaan niiden hoidossa ja täytäntöönpanossa, erityisesti korvaustapauksissa;

c) muiden kuin a ja b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden toimintaan, jotka, toimiessaan tällaisten henkilöiden puolesta, suorittavat muun muassa valmistelutyötä, esittelevät vakuutussopimuksia tai keräävät vakuutusmaksuja edellyttäen, ettei mitään yleisöön kohdistuvia tai yleisön tekemiä vakuutussitoumuksia anneta osana kyseistä toimintaa.

2. Tässä direktiivissä tarkoitetaan erityisesti sitä toimintaa, josta jäsenvaltioissa käytetään seuraavia vakiintuneita nimityksiä:

a) toiminta, jota tarkoitetaan 1 kohdan a alakohdassa:

- Belgiassa:

- Courtier d'assurance

Verzekeringsmakelaar,

- Courtier de réassurance

Herverzekeringsmakelaar;

- Tanskassa:

- Juridiske og fysiske personer, som driver selvstændig virksomhed som formidler ved afsætning af forsikringskontakter;

- Saksassa:

- Versicherungsmakler,

- Rückversicherungmakler;

- Ranskassa:

- Courtier d'assurance,

- Courtier d'assurance maritime,

- Courtier de réassurance;

- Irlannissa:

- Insurance broker,

- Reinsurance broker;

- Italiassa:

- Mediatore di assicurazioni,

- Mediatore di riassicurazioni;

- Alankomaissa:

- Makelaar,

- Assurantiebezorger,

- Erkend assurantieagent,

- Verzekeringsagent;

- Yhdistyneessä kuningaskunnassa:

- Insurance broker;

b) toiminta, jota tarkoitetaan 1 kohdan b alakohdassa:

- Belgiassa:

- Agent d'assurance

Verzekeringsagent;

- Tanskassa:

- Forsikringsagent;

- Saksassa:

- Versicherungsvertreter;

- Ranskassa:

- Agent général d'assurance;

- Irlannissa:

- Agent;

- Italiassa:

- Agente di assicurazioni;

- Luxemburgissa:

- Agent pricipal d'assurance,

- Agent d'assurance;

- Alankomaissa:

- Gevolmactigd agent,

- Verzekeringsagent;

- Yhdistyneessä kuningaskunnassa:

- Agent;

c) toiminta, jota tarkoitetaan 1 kohdan c alakohdassa:

- Belgiassa:

- Sous-agent

Sub-agent;

- Tanskassa:

- Underagent;

- Saksassa:

- Gelegenheitsvermittler,

- Inkassant;

- Ranskassa:

- Mandataire,

- Intermédiaire,

- Sous-agent;

- Irlannissa:

- Sub-agent;

- Italiassa:

- Subagente;

- Luxemburgissa:

- Sous-agent;

- Alankomaissa:

- Sub-agent;- Yhdistyneessä kuningaskunnassa:

- Sub-agent.

3 artikla

Jäsenvaltioiden, joissa 2 artiklassa tarkoitetun toiminnan aloittamiseksi tai harjoittamiseksi edellytetään, että tietyt kelpoisuusehdot täytetään, on huolehdittava, että jokaiselle kyseisen toiminnan aloittamista tai harjoittamista hakevalle edunsaajalle annetaan, ennen kuin hän sijoittautuu kyseiseen jäsenvaltioon tai ryhtyy harjoittamaan siellä toimintaa väliaikaisesti, tiedot sitä ammattia koskevista säännöksistä, jota hän aikoo harjoittaa.

4 artikla

Jos 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetun toiminnan aloittamiseksi tai harjoittamiseksi jäsenvaltiossa vaaditaan yleisiä, kaupallisia tai ammatillisia tietoja ja taitoja, kyseisen jäsenvaltion on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi tällaisista tiedoista ja taidoista, että jotain kyseessä olevaa toimintaa on harjoitettu toisessa jäsenvaltiossa seuraavassa mainittu aika:

a) neljä perättäistä vuotta itsenäisessä asemassa tai yrityksen johtotehtävissä;

b) kaksi perättäistä vuotta itsenäisessä asemassa tai yrityksen johtotehtävissä, jos edunsaaja osoittaa, että hän on työskennellyt vähintään kolme vuotta yhden tai useamman vakuutusasiamiehen tai vakuutuksenvälittäjän kanssa taikka yhdessä tai useammassa vakuutusyrityksessä; tai

c) yhden vuoden itsenäisessä asemassa tai yrityksen johtotehtävissä, jos edunsaaja osoittaa, että hän on saanut kyseessä olevaa toimintaa varten aikaisempaa koulutusta, josta todisteena hänellä on valtion tunnustama todistus, tai jonka toimivaltainen ammatillinen toimielin katsoo täysin täyttävän sen asettamat vaatimukset.

5 artikla

1. Jos jäsenvaltio asettaa 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun toiminnan aloittamiselle tai harjoittamiselle ankarammat vaatimukset kuin toiminnalle, jota tarkoitetaan 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, se voi, milloin kyseessä on ensiksimainitun toiminnan aloittaminen tai harjoittaminen, vaatia, että kyseistä toimintaa on harjoitettu toisessa jäsenvaltiossa 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla ammattialalla seuraavasti:

a) neljä perättäistä vuotta itsenäisessä asemassa tai yrityksen johtotehtävissä;

b) kaksi perättäistä vuotta itsenäisessä asemassa tai yrityksen johtotehtävissä, jos edunsaaja osoittaa, että hän on työskennellyt vähintään kolme vuotta yhden tai useamman vakuutusasiamiehen tai vakuutuksenvälittäjän kanssa taikka yhdessä tai useammassa vakuutusyrityksessä; taikka

c) yhden vuoden itsenäisessä asemassa tai yrityksen johtotehtävissä, jos edunsaaja osoittaa, että hän on saanut kyseessä olevaa toimintaa varten aikaisempaa koulutusta, josta todisteena hänellä on valtion tunnustama todistus, tai jonka toimivaltainen ammatillinen toimielin katsoo täysin täyttävän sen asettamat vaatimukset.

Toiminnan, jota edunsaaja harjoittaa 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ja johon kuuluu yhden tai useamman vakuutusyrityksen myöntämien sellaisten pysyvien valtuuksien käyttö, joiden nojalla asianomaisella on kyseessä olevan yrityksen tai kyseessä olevien yritysten tavanomaisen vakuutusliikkeen alaan kuuluvien tiettyjen tai kaikkien liiketapahtumien osalta valtuudet tehdä kyseisen yrityksen tai kyseisten yritysten nimissä sitä tai niitä sitovia sitoumuksia, on katsottava vastaavan 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua toimintaa.

2. Kuitenkin Alankomaissa 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun toiminnan aloittaminen tai harjoittaminen edellyttää lisäksi, että:

- edunsaaja, joka haluaa toimia "makelaar" -ammattinimikkeellä, on harjoittanut kyseistä toimintaa yrityksessä, jossa hänen alaisenaan on ollut vähintään 10 työntekijää;

- edunsaaja, joka haluaa toimia "assurantiebezorger" -ammattinimikkeellä, on harjoittanut kyseistä toimintaa yrityksessä, jossa hänen alaisenaan on ollut vähintään viisi työntekijää;- edunsaaja, joka haluaa toimia "erkend assurantieagent" -ammattinimikkeellä, on harjoittanut kyseistä toimintaa yrityksessä, jossa hänen alaisenaan on ollut vähintään kaksi työntekijää.

6 artikla

1. Jos 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun toiminnan aloittamiseksi tai harjoittamiseksi jäsenvaltiossa edellytetään yleisiä, kaupallisia tai ammatillisia tietoja ja taitoja, tämän jäsenvaltion on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi tällaisista tiedoista ja taidoista, että kyseessä olevaa toimintaa on harjoitettu toisessa jäsenvaltiossa jommankumman seuraavassa mainitun ajan:

a) kaksi perättäistä vuotta joko itsenäisessä asemassa tai työskentelemällä yhden tai useamman vakuutusasiamiehen tai vakuutuksenvälittäjän kanssa taikka yhdessä tai useammassa vakuutusyrityksessä; tai

b) yhden vuoden a alakohdassa mainituissa oloissa, jos edunsaaja osoittaa, että hän on saanut kyseessä olevaa toimintaa varten aikaisempaa koulutusta, josta todisteena hänellä on valtion tunnustama todistus, tai jonka toimivaltainen ammatillinen toimielin katsoo täysin täyttävän sen asettamat vaatimukset.

2. Jonkin 2 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetun toiminnan harjoittamisen vähintään yhden vuoden ajan ja asianmukaisen koulutuksen saamisen on katsottava täyttävän 1 kohdassa säädetyt vaatimukset.

7 artikla

Toiminnan harjoittamisen päättymisestä ei saa 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa olla kulunut enempää kuin 10 vuotta sinä ajankohtana, jolloin 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hakemus tehdään. Jos kuitenkin jokin jäsenvaltio asettaa lyhyemmän määräajan omille kansalaisilleen, tätä määräaikaa on sovellettava myös edunsaajiin.

8 artikla

1. Henkilön on katsottava toimineen 4 artiklan sekä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa johtotehtävissä, jos hän on harjoittanut vastaavaa toimintaa:

a) yrityksen johtajana tai yrityksen sivukonttorin johtajana; tai

b) yrityksen johtajan sijaisena tai yrityksen valtuutettuna edustajana, jos kyseiseen asemaan on kuulunut samanlainen vastuu kuin sen johtajan asemaan, jota hän edusti.

2. Henkilön on myös katsottava toimineen 4 artiklassa tarkoitetuissa johtotehtävissä, jos hänen tehtäviinsä vakuutusyrityksessä on kuulunut asiamiesten johtaminen tai heidän työnsä valvonta.

3. Edellä 4 artiklan b alakohdassa ja 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun työhön täytyy olla kuulunut vastuu vakuutussopimusten hankinnasta, hoitamisesta ja täytäntöönpanosta.

9 artikla

1. Todisteeksi siitä, että 4, 5, 6 ja 7 artiklassa asetetut edellytykset on täytetty, on esitettävä sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai toimielimen, josta henkilö on peräisin tai josta hän tulee, antama todistus, joka tämän henkilön on liitettävä hakemukseensa saada harjoittaa jotain kyseessä olevaa toimintaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

2. Jäsenvaltioiden on nimettävä 13 artiklassa säädetyn määräajan kuluessa ne viranomaiset ja toimielimet, jotka voivat antaa 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen ja ilmoitettava siitä viipymättä muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

3. Jokaisen jäsenvaltion on lisäksi ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle 13 artiklassa säädetyn määräajan kuluessa ne viranomaiset ja toimielimet, joille on toimitettava 2 artiklassa tarkoitetun toiminnan harjoittamista vastaanottavassa jäsenvaltiossa koskeva hakemus ja sen liitteenä olevat asiakirjat.

10 artikla

1. Jos vastaanottava jäsenvaltio vaatii omilta kansalaisiltaan, jotka aikovat aloittaa tai harjoittaa jotain 2 artiklassa tarkoitettua toimintaa, todisteen hyvästä maineesta ja todisteen siitä, etteivät he ole konkurssissa, tai todisteen toisesta näistä seikoista, tuon valtion on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi muiden jäsenvaltioiden kansalaisilta ote rikosrekisteristä tai, jos sellaista ei ole, sitä vastaava asiakirja, jonka on antanut sen jäsenvaltion toimivaltainen oikeus- tai hallintoviranomainen, josta toisen valtion kansalainen on peräisin tai josta hän tulee, ja josta kyseisten edellytysten täyttyminen käy ilmi.

2. Jos jäsenvaltio, josta kyseinen ulkomaan kansalainen on peräisin tai josta hän tulee, ei anna 1 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa, sen sijasta voidaan antaa valaehtoinen ilmoitus, tai, niissä valtioissa, joissa valaa ei käytetä, juhlallisella vakuutuksella vahvistettu ilmoitus, jonka kyseinen henkilö antaa sen jäsenvaltion toimivaltaiselle oikeus- tai hallintoviranomaiselle tai tarvittaessa notaarille, josta henkilö on peräisin tai josta hän tulee; viranomaisen tai notaarin on todistettava valaehtoinen ilmoitus tai juhlallisen vakuutuksen muodossa annettu ilmoitus oikeaksi. Ilmoitus siitä, ettei kyseinen henkilö ole konkurssissa, voidaan tehdä myös sanotun maan toimivaltaiselle ammatilliselle toimielimelle.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat eivät saa niitä esitettäessä olla kolmea kuukautta vanhempia.

4. Jäsenvaltioiden on nimettävä 13 artiklassa asetetun määräajan kuluessa ne viranomaiset ja toimielimet, jotka voivat antaa tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja, ja ilmoitettava siitä viipymättä muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

Jäsenvaltioiden on myös ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle 13 artiklassa asetetun määräajan kuluessa ne viranomaiset tai toimielimet, joille tässä artiklassa mainitut asiakirjat on toimitettava sen hakemuksen liitteenä, joka koskee 2 artiklassa tarkoitetun toiminnan harjoittamista vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

5. Jos vastaanottava jäsenvaltio vaatii todisteen taloudellisesta asemasta, tämän valtion on hyväksyttävä sen jäsenvaltion pankkien, josta ulkomaan kansalainen on peräisin tai josta hän tulee, antamat todistukset sen omalla alueella annettuja todistuksia vastaaviksi.

11 artikla

Jos vastaanottava jäsenvaltio vaatii niiltä kansalaisiltaan, jotka aikovat aloittaa tai harjoittaa jotain 2 artiklassa tarkoitettua toimintaa, valan vannomista tai juhlallisen vakuutuksen antamista, ja jos kyseisen valan tai vakuutuksen kaava ei sovellu muiden jäsenvaltioiden kansalaisille, vastaanottavan jäsenvaltion on huolehdittava, että asianomaisille on tarjottavissa heille sopiva ja vastaava valan tai vakuutuksen kaava.

12 artikla

Tätä direktiiviä sovelletaan, kunnes kyseessä olevan toiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annettujen kansallisten säännösten yhteensovittamista koskevat säännökset tulevat voimaan.

13 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet voimaan 18 kuukauden kuluessa direktiivin tiedoksi antamisesta ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

14 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

15 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 13 päivänä joulukuuta 1976.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. van der STOEL

(1) EYVL N:o C 78, 2.8.1971, s. 13

(2) EYVL N:o C 113, 9.11.1971, s. 6

(3) EYVL N:o 2, 15.1.1962, s. 32/62 ja 36/62

(4) EYVL N:o L 257, 19.10.1968, s. 2

(5) EYVL N:o L 39, 14.2.1976, s. 2