31971L0349

Neuvoston direktiivi 71/349/ETY, annettu 12 päivänä lokakuuta 1971, laivatankkien kalibrointia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä

Virallinen lehti nro L 239 , 25/10/1971 s. 0015 - 0021
Suomenk. erityispainos Alue 13 Nide 2 s. 0088
Tanskank. erityispainos: Sarja I Alue 1971(III) s. 0767
Ruotsink. erityispainos Alue 13 Nide 2 s. 0088
Englannink. erityispainos: Sarja I Alue 1971(III) s. 0865
Kreikank. erityispainos: Luku 13 Nide 1 s. 0227
Espanjank. erityispainos: Luku 13 Nide 2 s. 0105
Portugalink. erityispainos: Luku 13 Nide 2 s. 0105


NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 12 päivänä lokakuuta 1971,

laivatankkien kalibrointia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (71/349/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

sekä katsoo, että

tankkien, sisävesialusten sekä kansallisten ja kansainvälisten rannikkoalusten polttoainesäiliöiden kalibrointia ja niiden sisällön mittaamista koskevat velvoittavat säännökset ovat eri jäsenvaltioissa erilaiset; nämä erot estävät kaikkia jäsenvaltioita hyväksymästä niitä mittauksia, jotka yksi jäsenvaltio on suorittanut kalibroimallaan tankilla,

kyseiset yhteismarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan esteet voidaan joko kokonaan tai osittain poistaa, jos kaikki jäsenvaltiot vahvistavat samat vaatimukset joko niiden voimassa olevaa lainsäädäntöä täydentäen tai sen sijasta,

tässä direktiivissä määriteltyä kalibrointimenetelmää koskevilla yhteisön säännöksillä vahvistetaan, että tämän menetelmän mukainen kalibrointi antaa luotettavan ja riittävän tarkan mitan tankkien nestemäärän mittaamiseksi, ja

laivatankkien kalibrointi on verrattavissa mittauslaitteiden ensivakausmenettelyyn; mittauslaitteita ja metrologisia tarkastusmenetelmiä koskeviin yleisiin säännöksiin liittyvän jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 26 päivänä heinäkuuta 1971 annetun neuvoston direktiivin(3) tiettyjä säännöksiä voidaan tämän vuoksi soveltuvin osin soveltaa,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tämä direktiivi koskee sisävesialusten ja rannikkoalusten tankkien ETY-kalibrointia.

"ETY-kalibroinnilla" tarkoitetaan jäsenvaltion tämän direktiivin mukaisesti suorittamaa kalibrointia.

2 artikla

Kalibrointitoimenpiteiden tulokset on kirjattava ETY-kalibrointitodistukseen tämän direktiivin liitteiden mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on annettava ETY-kalibrointitodistukselle sama merkitys kuin vastaaville kansallisille asiakirjoille.

3 artikla

Mittauslaitteiden, jotka on tarkoitettu nestepinnan määritykseen tämän direktiivin mukaisesti, on sovelluttava erityisesti tähän tarkoitukseen.

Niiden on oltava asiaa koskevan erityisdirektiivin säännösten mukaisia.

Laitteita voidaan kuitenkin tilapäisesti käyttää, jos sen jäsenvaltion, jossa nestepinta on määritetty, toimivaltainen tarkastuslaitos on ne hyväksynyt.

Tämän tilapäisen järjestelyn on päätyttävä yhden vuoden kuluttua siitä päivämäärästä, jona kyseisiä laitteita koskeva erityisdirektiivi tulee voimaan.

4 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 18 kuukauden kuluessa tämän direktiivin tiedoksi antamisesta ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamat keskeiset kansalliset säännökset toimitetaan kirjallisina komissiolle.

5 artiklaa

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 12 päivänä lokakuuta 1971.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. VIGLIANESI

(1) EYVL N:o C 108, 19.10.1968, s. 36

(2) EYVL N:o C 4, 14.1.1968, s. 2

(3) EYVL N:o L 202, 6.9.1971, s. 1

LIITE I

ALUSTEN TANKKIEN KALIBROINTIA KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET

1. Tankkien tilavuus on määritettävä:

- joko siirtämällä vettä tai jotain muuta soveltuvaa nestettä, jonka tilavuus on mitattu mitoilla tai erityisesti tähän tarkoitukseen kalibroiduilla mittauslaitteiston mittareilla;

- taikka laskemalla, tankin määritettyjen mittojen avulla; tätä toimenpidettä voidaan mahdollisuuksien mukaan täydentää osittaisella ristikkäistarkistuksella käyttäen mitattuja nesteen tilavuuksia.

2. Kalibrointitoimenpiteet on suoritettava sellaisella tavalla ja sellaisen tarkkuuden omaavilla mittauslaitteilla, että suhteelliset virheet asiakirjoissa esitettyjä tilavuuksia koskien eivät ylitä:

a) yleisenä sääntönä: ±

>NUM>3/

>DEN>1000

osoitetusta tilavuudesta;

b) poikkeuksellisesti tapauksissa, joissa tankeilla on hyvin monimutkainen muoto, eikä kalibrointia voida suorittaa dekantoimalla: ±

>NUM>5/

>DEN>1000

osoitetusta tilavuudesta.

3. Kalibrointitoimenpiteiden tulokset on merkittävä kalibrointitodistukseen, ja siihen on oheistettava sellaiset kaaviot ja taulukot, jotka osoittavat erityisesti tankin sisältämän nesteen tilavuuden litroissa, kuutiodesimetreissä tai kuutiometreissä ilmaistuna, kun nesteen vapaapinta on määrätyllä korkeudella, joka on ilmaistu senttimetreinä tai desimetreinä pituusmitan pystypinnalla.

Senttimetri- tai desimetritaulukkoja voidaan täydentää millimetri-interpolointitaulukolla.

Näiden asiakirjojen on oltava liitteiden II, III ja IV mukaisia.

4. Kalibrointikilpi on kiinnitettävä kunkin tankin mittausaukon läheisyyteen. Siinä on oltava seuraavat tiedot:

- tankin numero;

- kokonaisvertailukorkeus H;

- kalibrointitodistuksen numero.

Kilpi on valmistettava riittävän kestävästä materiaalista ja sinetöitävä kiinnittämällä tarkoitukseen varattu lyijylevykkeistä tehty ETY-sinetöintimerkki sellaisella tavalla, että sitä ei voida poistaa vahingoittamatta kyseistä merkkiä.

ETY-sinetöintimerkin yksityiskohdat ja malli ovat samat, jotka säädetään osittaiselle ETY-vakausmerkille mittauslaitteisiin ja metrologisiin tarkastusmenetelmiin liittyviä yleisiä säännöksiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 26 päivänä heinäkuuta 1971 annetussa neuvoston direktiivin 10 artiklan 2 kohdassa ja liitteen II kohdassa 3.

Kyseisen direktiivin 12 artiklaa on sovellettava soveltuvin osin.

5. Kalibrointitodistusta ei saa antaa, ellei tankkien ja yhdysputkien rakenne ja järjestely ole sellainen, että tankit ja yhdysputket on aluksen tavanomaisissa toimintaolosuhteissa mahdollista ilman vaikeuksia kokonaan tyhjentää tai täyttää niin, että mitattavan nesteen sisä- tai yläpuolelle ei muodostu ilmataskuja sen tason alapuolella, jossa tankin katsotaan olevan täysi.

Jos poikkeuksia sallitaan tai jos on ryhdyttävä varotoimenpiteisiin oikean mittauksen varmistamiseksi, kalibrointitodistuksessa on mainittava niistä.

6. Mittausvälineen pystypinnan, johon nestepinnan korkeudet on määritetty, on kuljettava pääsääntöisesti likimain tankin vaakasuorien leikkauksien painopisteen kautta jokaisessa osassa, jossa nesteen vapaapinta voi olla, kun mittaukset on tehty tavanomaisissa käyttöolosuhteissa.

Jos tätä vaatimusta ei ole täytetty tankin rakenteellisten ominaispiirteiden vuoksi, on kalibrointitodistuksessa mainittava, että tankin nestepinta on määritettävissä vain, kun aluksella on 0-viippaus ja -kallistus.

Mitan pystysuora asema määritellään ohjauslaitteen keskiviivan mukaan.

Tällä laitteella on varmistettava mitan oikea asema; laitteen rakennustavasta ei saa johtua mitään järjestelmällisiä mittausvirheitä. Ohjauslaitteen yläreunan kautta kulkeva vaakasuora taso on vertailutaso. Etäisyyttä tästä tasosta vaakasuoraan ja muuhun kuin irrotettavaan kiinteään luotauslevyyn, joka sijaitsee pystysuorassa vertailutason alapuolella kutsutaan "kokonaisvertailukorkeudeksi H" ja se on merkittävä jokaisen taulukon yläosaan.

Kaikkea varovaisuutta on noudatettava sen varmistamiseksi, että vertailutason asema sekä suhteessa tankkiin että kokonaisvertailukorkeuteen H ovat käytännöllisesti katsoen muuttumattomia.

ETY-sinetöintimerkki on kiinnitettävä vertailutasoon.

7. Ottaen huomioon:

a) se tarkkuus, jolla taulukoissa esitetyt tilavuudet on määritetty,

b) se tarkkuus, jolla nesteen vapaapinnan taso voidaan tankeissa määrittää,

kalibrointitodistuksessa ilmaistaan se suhteellinen tarkkuus, jolla tankkeja käytettäessä määritetään niiden sisältämän nesteen tilavuus.

Tämän liitteen 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa suhteellinen epätarkkuus ei saa ylittää ±

>NUM>5/

>DEN>1000

taulukossa määritetystä tilavuudesta; edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa se ei saa ylittää ±

>NUM>8/

>DEN>1000

taulukossa määritetystä tilavuudesta.

Pienin mitattavissa oleva korkeus ei saa olla pienempi kuin 500 mm.

8. Sinetöintimerkit, kalibrointitodistukset ja kalibrointitaulukot lakkaavat olemasta päteviä

- 12 vuoden jälkeen;

- tai niin pian kuin tankin muotoa on muutettu tai korjattu tai rakennettu uudelleen sellaisella tavalla, joka voi muuttaa sen mittausominaispiirteitä.

Yhteensä 12 vuoden mittaisen voimassaoloajan päättymistä osoittava kuukausi ja vuosi on esitettävä todistuksen yläosassa ja jokaisessa taulukossa.

Todistukset ja taulukot on uudistettava ainoastaan uusintakalibroinnin jälkeen.

LIITE II

KALIBROINTIPÖYTÄKIRJAT

Toimivaltaisen metrologisen viranomaisen laatiman pöytäkirjan on muodostuttava seuraavista asiakirjoista:

1. Varsinainen kalibrointitodistus, jossa on:

a) sen toimivaltaisen viranomaisen nimi ja osoite, joka antaa todistuksen;

b) kalibroinnin suorittajan nimi ja asema;

c) todistuksen sarjanumero (joka toistetaan kaikkiin muihin asiakirjoihin ja kalibrointikilpiin);

d) päivämäärä, jona todistus annetaan, sekä kalibrointiviranomaisen toimipaikan osoite;

e) todistuksen viimeinen voimassaolopäivä;

f) aluksen yksilöinti (nimi, rekisteröintinumero, omistajan nimi ja osoite ja rakentamisvuosi);

g) liitteenä olevien asiakirjojen luettelo ja laatu;

h) niiden tankkien ryhmät, joihin samaa taulukkoa voidaan käyttää;

i) niiden tankkien osoittaminen, joissa on tyhjennyskaivot tai lämmittimet;

j) kokonaistilavuus;

k) taulukoissa ilmoitettujen tulosten tarkkuus;

l) kalibrointipöytäkirjan käytön tarkkuus tankkien sisältämien nesteiden tilavuuksia määritettäessä;

m) pienin mitattavissa oleva korkeus.

2. Kaavio N:o 1, jossa näytetään tankkien asema aluksessa, kunkin tankin kokonaisvertailukorkeus H, mitan suuntaus ja jälkimmäisen sijainti tankin keulalaipion ja pitkittäisen keskilaipion tai -tason suhteen.

3. Kaavio N:o 2, joka on tankkien poikittaisleikkaus ja jossa näytetään erityisesti pohjakuvun säde, kuperuus, rungon korkeus ja ohjauslaitteen rakennusmenetelmä.

4. Jos aluksen tankkien sisäpuolella on lämmittimiä tai tyhjennyskaivoja, kaavio N:o 3, josta käy ilmi näiden viemä tilavuus ja viimeksi mainittuun mahtuva nestetilavuus, sulkuventtiilistä toiseen.

5. Jokaista tankkia tai samanlaisten tankkien ryhmää varten senttimetri- tai desimetritilavuustaulukko, joka sisältää kokonaisvertailukorkeuden H, viimeisen voimassaolopäivän ja, jos sellainen on annettu, millimetri-interpolointitaulukon.

LIITE III

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE IV

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>