ENSIMMÄINEN NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 9 päivänä maaliskuuta 1968,

niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi (68/151/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan,

ottaa huomioon sijoittautumisvapauden rajoitusten poistamiseksi annetun yleisen toimintaohjelman (1) ja erityisesti sen VI osaston,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (3),

sekä katsoo, että

perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdassa ja sijoittautumisvapauden rajoitusten poistamiseksi annetussa yleisessä toimintaohjelmassa tarkoitettu yhteensovittaminen on kiireellinen erityisesti osakeyhtiöiden ja niiden yhtiöiden osalta, joissa vastuu on muuten rajoitettu, koska tällaisten yhtiöiden toiminta usein ulottuu yli kansallisten rajojen,

julkistamista, tällaisten yhtiöiden sitoumusten pätevyyttä sekä tällaisten yhtiöiden pätemättömyyttä koskevien kansallisten säännösten yhteensovittaminen on erityisen tärkeää varsinkin ulkopuolisten henkilöiden etujen suojaamiseksi,

yhteisön säännökset näistä kysymyksistä olisi annettava tällaisten yhtiöiden osalta samanaikaisesti, koska tällaisten yhtiöiden sitoumusten täyttämisen ainoana takeena ulkopuolisille henkilöille on niiden yhtiövarallisuus,

tärkeimmät yhtiötä koskevat asiakirjat tulisi julkistaa, jotta ulkopuoliset henkilöt voivat tutustua niihin ja saada tietoja yhtiöstä, erityisesti siitä, keillä on oikeus edustaa yhtiötä,

ulkopuolisten henkilöiden suoja tulee turvata säännöksin, jotka rajoittavat yhtiön nimissä tehtyjen sitoumusten pätemättömyyden perusteet mahdollisimman vähiin, ja

oikeusvarmuuden vuoksi yhtiön ja ulkopuolisten henkilöiden välisissä suhteissa ja myös yhtiön jäsenten keskinäisissä suhteissa on tarpeen rajoittaa pätemättömyysperusteita ja pätemättömyyden taannehtivaa vaikutusta sekä asettaa lyhyt määräaika, jonka kuluessa ulkopuoliset henkilöt voivat hakea muutosta päätökseen yhtiön pätemättömyydestä,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tässä direktiivissä säädettyjä yhteensovittamistoimenpiteitä sovelletaan seuraavia yhtiömuotoja koskeviin jäsenvaltioiden lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin:

- Saksassa:

die Aktiengesellschaft, die Kommanditgesellschaft auf Aktien, die Gesellschaft mit beschränkter Haftung

- Belgiassa:

>TAULUKON PAIKKA>

- Ranskassa:

la société anonyme, la société en commandite par actions, la société à responsabilité limitée;

- Italiassa:

società per azioni, società in accomandita per azioni, società a responsabilità limitata;

- Luxemburgissa:

la société anonyme, la société en commandite par actions, la société à responsabilité limitée

- Alankomaissa:

de naamloze vennootschap, de commanditaire vennootschap op aandelen.

I JAKSO

Julkistaminen

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yhtiöt julkistavat ainakin seuraavat asiakirjat ja tiedot:

a) perustamiskirja sekä yhtiöjärjestys, jos se on erillisessä asiakirjassa;

b) kaikki a alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen muutokset, myös yhtiön toimintakauden pidennys;

c) jokaisen perustamiskirjaan tai yhtiöjärjestykseen tehdyn muutoksen jälkeen asiakirja täydellisenä, sanamuodoltaan muutettuna;

d) sellaisten henkilöiden asettaminen, tehtävän päättyminen ja henkilötiedot, jotka joko lakisääteisenä toimielimenä tai sellaisen jäseninä:

i) ovat kelpoisia edustamaan yhtiötä suhteessa ulkopuolisiin henkilöihin ja käyttämään sen puhevaltaa oikeudenkäynnissä,

ii) osallistuvat yhtiön hallintoon, johtoon tai valvontaan.

Julkistettaessa on ilmoitettava, onko niillä, joilla on kelpoisuus edustaa yhtiötä, tällainen kelpoisuus yksin vai yhdessä;

e) merkityn pääoman määrä vähintään kerran vuodessa, kun yhtiön pääoma on vahvistettu perustamiskirjassa tai yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä, jollei merkityn pääoman korottamiseksi ole tarpeen muuttaa yhtiöjärjestystä;

f) tase ja tuloslaskelma jokaiselta tilikaudelta. Taseen sisältävässä asiakirjassa on oltava tiedot niistä, joiden on lain mukaan varmistettava sen oikeellisuus. Saksan, Belgian, Ranskan tai Luxemburgin lainsäädännön mukaisten 1 artiklassa tarkoitettujen rajavastuuyhtiöiden ja Alankomaiden lainsäädännön mukaisen suljetun osakeyhtiön osalta velvollisuutta noudattaa tätä säännöstä lykätään siihen asti, kunnes on pantu täytäntöön direktiivi, joka koskee taseen ja tuloslaskelman tietojen yhteensovittamista sekä edellä tarkoitettujen yhtiöiden vapauttamista kokonaan tai osaksi velvollisuudesta julkistaa tässä artiklassa tarkoitettuja asiakirjoja niissä tapauksissa, joissa niiden taseen loppusumma on tuossa direktiivissä säädettävää määrää pienempi. Neuvosto antaa edellä tarkoitetun direktiivin kahden vuoden kuluessa siitä, kun tämä direktiivi on annettu;

g) yhtiön kotipaikan vaihtuminen;

h) yhtiön purkautuminen;

i) tuomioistuimen päätös yhtiön pätemättömyydestä;

j) selvitysmiesten määrääminen, heidän henkilötietonsa ja kunkin selvitysmiehen toimivalta, jos se ei johdu suoraan ja tyhjentävästi laista tai yhtiöjärjestyksestä;

k) selvitystilan päättyminen sekä rekisteristä poistaminen niissä jäsenvaltioissa, joissa siihen liittyy oikeusvaikutuksia.

2. Sovellettaessa 1 kohdan f alakohtaa suljettuina osakeyhtiöinä pidetään seuraavat edellytykset täyttäviä yhtiöitä:

a) ne eivät voi laskea liikkeeseen haltijalle asetettuja osakkeita;

b) kukaan ei voi antaa Alankomaiden kauppalakikirjan 42 c artiklassa tarkoitettuja hallintatodistuksia niiden nimetylle henkilölle asetetuista osakkeista;

c) niiden osakkeita ei voida ottaa arvopaperipörssin listalle;

d) niiden yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä on määräys, jonka mukaan osakkeiden siirto ulkopuolisille edellyttää yhtiön suostumusta, lukuun ottamatta kuolemantapauksesta johtuvia siirtoja sekä, jos yhtiön yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä niin määrätään, siirtoja aviopuolisolle taikka suoraan takenevassa tai etenevässä polvessa oleville sukulaisille; siirrot eivät saa olla avoimia siirtoja, ja ne on tehtävä joko kirjallisin, siirtäjän ja siirronsaajan allekirjoittamin sopimuksin taikka virallisesti oikeaksi vahvistetulla asiakirjalla ("acte authentique");

e) yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö on suljettu osakeyhtiö; yhtiön toiminimessä on sanat "Besloten Naamloze Vennootschap" tai lyhennys "BNV".

3 artikla

1. Jokaisessa jäsenvaltiossa on oltava kullekin siellä rekisteröidylle yhtiölle joko keskusrekisterissä, kaupparekisterissä tai yhtiörekisterissä oma asiakirjavihkonsa.

2. Kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka on 2 artiklan mukaan julkistettava, on otettava asiakirjavihkoon tai merkittävä rekisteriin; rekisterimerkintöjen perusteiden on aina ilmettävä asiakirjavihkosta.

3. Edellä 2 artiklassa tarkoitetuista asiakirjoista ja tiedoista on annettava kirjallisesta hakemuksesta jäljennöksiä tai otteita hintaan, joka ei saa olla niistä aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia suurempi.

Jäljennökset ja otteet on todistettava oikeiksi, jollei hakija muuta pyydä.

4. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot on julkistettava julkaisemalla ne asianomaisen jäsenvaltion siihen tarkoitukseen määräämässä kansallisessa virallisessa julkaisussa joko kokonaan tai otteina taikka viittauksina asiakirjavihkoon otettuun tai rekisteriin merkittyyn asiakirjaan.

5. Yhtiö ei voi vedota asiakirjoihin ja tietoihin ulkopuolista henkilöä kohtaan ennen 4 kohdassa tarkoitettua julkaisemista, jollei yhtiö näytä, että ulkopuolinen henkilö tiesi niistä. Toimissa, jotka on tehty ennen kuudettatoista julkaisemispäivän jälkeistä päivää, asiakirjoihin tai tietoihin ei voi vedota sellaista ulkopuolista henkilöä kohtaan, joka näyttää, että hän ei ollut voinut tietää niistä.

6. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta vältettäisiin virallisessa julkaisussa julkistettujen ja rekisterissä tai asiakirjavihkossa olevien tietojen väliset ristiriitaisuudet.

Jos ristiriitaisuuksia kuitenkin ilmenee, virallisessa julkaisussa käytettyyn sanamuotoon ei voi vedota ulkopuolista henkilöä kohtaan; ulkopuolinen henkilö voi kuitenkin vedota siihen, jollei yhtiö näytä, että hän tiesi asiakirjavihkossa olevasta tai rekisteriin merkitystä sanamuodosta.

7. Ulkopuolinen henkilö voi lisäksi aina vedota asiakirjoihin ja tietoihin, joiden julkistamistoimia ei ole vielä saatettu päätökseen, jollei julkistamattomuudesta johdu sitä, että asiakirjoilla ja tiedoilla ei ole oikeusvaikutuksia.

4 artikla

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että yhtiön kirjeissä ja tilauslomakkeissa on mainittava:

- rekisteri, jossa 3 artiklassa tarkoitettu asiakirjavihko on, ja yhtiön rekisterinumero tuossa rekisterissä;

- yhtiön oikeudellinen muoto, kotipaikka ja tarvittaessa tieto sen selvitystilasta.

Jos edellä tarkoitetuissa asiakirjoissa mainitaan yhtiön pääoma, maininnan tulee koskea merkittyä ja maksettua pääomaa.

5 artikla

Jäsenvaltioiden on päätettävä, keiden tehtävänä on huolehtia julkistamistoimista.

6 artikla

Jäsenvaltioiden on säädettävä asianmukaiset seuraamukset sen varalta:

- ettei tasetta ja tuloslaskelmaa julkisteta 2 artiklan 1 kohdan f alakohdassa säädetyllä tavalla;

- ettei 4 artiklan mukaan vaadittavia tietoja ole siinä tarkoitetuissa liikeasiakirjoissa.

II JAKSO

Yhtiön sitoumusten pätevyys

7 artikla

Jos perustettavan yhtiön nimissä on toimittu ennen kuin yhtiö on saavuttanut oikeuskelpoisuuden, eikä yhtiö sitoudu vastaamaan tällaisista toimista, niitä suorittaneet henkilöt vastaavat niistä täysimääräisesti ja yhteisvastuullisesti, jollei toisin ole sovittu.

8 artikla

Kun niitä henkilöitä koskevat julkistamistoimet, joilla on yhtiön toimielimenä kelpoisuus edustaa sitä, on saatettu päätökseen, ulkopuolista henkilöä kohtaan ei voida vedota heidän asettamisessaan tapahtuneeseen virheellisyyteen, ellei yhtiö näytä, että ulkopuolinen henkilö tiesi tällaisesta seikasta.

9 artikla

1. Yhtiön toimielimen toimet sitovat yhtiötä silloinkin, kun ne eivät ole sopusoinnussa yhtiön tarkoituksen kanssa, jos ne eivät ole toimielimen laissa säädetyn tai lain salliman toimivallan ulkopuolella.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää, että toimielimen toimet eivät sido yhtiötä, jos ne eivät ole sopusoinnussa yhtiön tarkoituksen kanssa, ja yhtiö näyttää, että ulkopuolinen henkilö tiesi siitä tai ei olosuhteet huomioon ottaen voinut olla tietämättä siitä; yhtiöjärjestyksen julkistaminen ei sellaisenaan ole riittävä näyttö tästä seikasta.

2. Yhtiön toimielinten toimivallan rajoituksiin, jotka perustuvat yhtiöjärjestykseen tai sen asianomaisten toimielinten päätöksiin, ei voida vedota ulkopuolista henkilöä kohtaan, vaikka ne olisi julkistettu.

3. Jos kansallisen lainsäädännön mukaan kelpoisuus edustaa yhtiötä voidaan sitä yleensä koskevasta säännöksestä poiketen yhtiöjärjestyksen määräyksellä antaa yhdelle henkilölle tai useammalle henkilölle yhdessä, voidaan tässä lainsäädännössä säätää, että tällaiseen yhtiöjärjestyksen määräykseen voidaan vedota ulkopuolista henkilöä kohtaan, jos se koskee yleistä kelpoisuutta edustaa yhtiötä; siitä, miten tällaiseen yhtiöjärjestyksen määräykseen voidaan vedota ulkopuolista henkilöä kohtaan, säädetään 3 artiklassa.

III JAKSO

Yhtiön pätemättömyys

10 artikla

Niissä jäsenvaltioissa, joiden lainsäädännössä ei ole säädetty yhtiön perustamista koskevasta hallinnollisesta tai oikeudellisesta ennakkovalvonnasta, perustamiskirjan ja yhtiöjärjestyksen sekä niihin tehtyjen muutosten on oltava virallisesti oikeiksi vahvistettuja asiakirjoja ("acte authentique").

11 artikla

Jäsenvaltiot saavat säätää yhtiön pätemättömyydestä vain noudattaen seuraavia säännöksiä:

1. Pätemättömyys on todettava tuomioistuimen päätöksellä;

2. Pätemättömyys voidaan todeta vain seuraavissa tapauksissa:

a) perustamiskirjaa ei ole tehty taikka ennakkovalvontaa koskevia menettelyjä tai asiakirjojen virallista oikeaksi vahvistamista koskevia muotovaatimuksia ei ole noudatettu;

b) yhtiön tarkoitus on ristiriidassa lain tai yleisen järjestyksen kanssa;

c) perustamiskirjassa tai yhtiöjärjestyksessä ei mainita yhtiön nimeä, yhtiöpanosta, merkityn pääoman yhteismäärää tai yhtiön tarkoitusta;

d) maksettavaa vähimmäispääomaa koskevia kansallisia säännöksiä ei ole noudatettu;

e) kyseessä on kaikkien yhtiön perustajien oikeustoimikelvottomuus;

f) sen kansallisen lainsäädännön vastaisesti, jonka alainen yhtiö on, perustajia on ollut vähemmän kuin kaksi.

Yhtiötä ei saa muissa kuin edellä mainituissa pätemättömyystapauksissa todeta millään perusteella olemattomaksi, ehdottomasti tai jossain suhteessa pätemättömäksi taikka moitteenvaraiseksi.

12 artikla

1. Siitä, miten tuomioistuimen päätöksellä todettuun yhtiön pätemättömyyteen voidaan vedota ulkopuolista henkilöä kohtaan, säädetään 3 artiklassa. Jos ulkopuolinen henkilö kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta tällaiseen päätökseen, muutosta on haettava kuuden kuukauden määräajassa siitä, kun päätös on tullut julkiseksi.

2. Pätemättömyydestä seuraa yhtiön selvitystila samalla tavoin kuin yhtiön purkautuessa.

3. Pätemättömyys ei sellaisenaan vaikuta yhtiön tekemien tai sen kanssa tehtyjen sitoumusten pätevyyteen, jollei selvitystilasta muuta johdu.

4. Jäsenvaltiot voivat lainsäädännössään säätää pätemättömyyden vaikutuksista yhtiön jäsenten välisiin oikeussuhteisiin.

5. Yhtiön osakkeen- tai osuudenomistajat ovat velvollisia maksamaan merkitsemänsä, vielä maksamatta olevan pääoman, siltä osin kuin se on tarpeen velkojien kanssa tehtyjen sitoumusten täyttämiseksi.

IV JAKSO

Yleiset säännökset

13 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava 18 kuukauden kuluessa tämän direktiivin tiedoksi antamisesta voimaan kaikki tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lakiensa, asetustensa ja hallinnollisten määräystensä muutokset sekä ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Julkistamisvelvollisuus, josta säädetään 2 artiklan 1 kohdan f alakohdassa, tulee kuitenkin muiden Alankomaiden lainsäädännön alaisten osakeyhtiöiden kuin Alankomaiden kauppalakikirjan nykyisessä 42 c artiklassa tarkoitettujen yhtiöiden osalta voimaan vasta 30 kuukauden kuluttua tämän direktiivin tiedoksi antamisesta.

Jäsenvaltiot voivat säätää, että yhtiön yhtiöjärjestystä ei tarvitse ensimmäistä kertaa julkistaa yhtiön muodostamisen jälkeen tehdyt muutokset sisältävässä täydellisessä sanamuodossa, ennen kuin yhtiöjärjestystä seuraavan kerran muutetaan tai että sen on tällä tavoin julkistettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1970, sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että ne toimittavat tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

14 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 9 päivänä maaliskuuta 1968.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. COUVE de MURVILLE

(1) EYVL N:o 2, 15.1.1962, s. 36/62

(2) EYVL N:o 96, 28.5.1966, s. 1519/66

(3) EYVL N:o 194, 27.11.1964, s. 3248/64