NEUVOSTON ASETUS N:o 422/67/ETY, N:o 5/67/EURATOM,

annettu 25 päivänä heinäkuuta 1967,

komission puheenjohtajan ja jäsenten sekä yhteisön tuomioistuimen presidentin, tuomarien, julkisasiamiesten ja kirjaajan palkkajärjestelyistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehdyn sopimuksen () ja erityisesti sen 6 artiklan, sekä Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 20 ja 21 artiklan (),

sekä katsoo, että

komission puheenjohtajan ja sen jäsenten, sekä yhteisön tuomioistuimen presidentin, tuomareiden, julkisasiamiesten ja kirjaajan palkkojen, korvausten ja eläkkeiden, samoin kuin palkkaa vastaavien korvausten määrääminen on neuvoston tehtävä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Komission ja yhteisön tuomioistuimen jäsenillä on tehtäviensä alkamispäivästä sen kuukauden loppuun, jonka aikana heidän tehtävänsä päättyvät, oikeus peruspalkkaan, perhelisiin ja korvauksiin.

2 artikla

1. Komission jäsenten peruspalkaksi vahvistetaan:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Yhteisön tuomioistuimen jäsenten peruspalkaksi vahvistetaan:

>TAULUKON PAIKKA>

3 artikla

1. Perhelisiä ovat:

a) perheenhuoltajan lisä, joka on viisi prosenttia peruspalkasta;

b) huollettavana olevaa lasta koskeva lisä, joka on 1 100 BEF kuukaudessa lapselta;

c) koulutuslisä.

2. Perheenhuoltajaksi katsotaan komission tai yhteisön tuomioistuimen jäsen, joka on naimisissa tai jolla on lapsia huollettavanaan. Jos hänen puolisonsa on ansiotyössä, perheenhuoltajan lisää ei myönnetä.

3. Huollettavana olevaksi lapseksi katsotaan komission tai yhteisön tuomioistuimen jäsenen tai tämän puolison avioliitossa syntynyt lapsi, avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi tai ottolapsi, jos komission tai yhteisön tuomioistuimen jäsen tosiasiallisesti huolehtii lapsesta.

Lisä myönnetään:

- jokaisesta alle 18-vuotiaasta lapsesta,

- jokaisesta koulua käyvästä tai ammatillista koulutusta saavasta 18-25-vuotiaasta lapsesta.

Jos lapsi sairastuu vakavasti tai vammautuu niin, ettei hän kykene itse ansaitsemaan elantoaan, lisän maksamista jatketaan iästä riippumatta niin kauan kuin sairaus tai vamma kestää.

4. Jokaista 3 kohdan mukaisesti huollettavana olevaa lasta kohden, joka saa säännöllisesti ja täysipäiväisesti opetusta oppilaitoksessa, komission tai yhteisön tuomioistuimen jäsen saa lisäksi koulutuslisän, joka vastaa suuruudeltaan koulutuksen tosiasiallisia kuluja, kuitenkin enintään 1 000 BEF kuukaudessa.

Oikeus lisään alkaa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka aikana lapsi aloittaa peruskoulun, ja päättyy sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana lapsi täyttää 25 vuotta.

4 artikla

1. Komission tai yhteisön tuomioistuimen jäsenet saavat asuntokorvauksen, joka on 15 prosenttia peruspalkasta.

2. Komission jäsenet saavat kuukausittaisen edustuskorvauksen, joka on:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Yhteisön tuomioistuimen jäsenet saavat kuukausittaisen edustuskorvauksen, joka on:

>TAULUKON PAIKKA>

Jaostojen puheenjohtajat saavat lisäksi toimikautensa ajan kulukorvauksen, joka on 12 625 BEF kuukaudessa.

5 artikla

Tehtäviensä alkaessa ja niiden päättyessä komission tai yhteisön tuomioistuimen jäsenellä on oikeus:

a) korvaukseen asettautumisesta aiheutuneista kuluista. Tehtävien alkaessa korvauksena on kahden kuukauden peruspalkka ja tehtävien päättyessä kuukauden peruspalkka;

b) niiden kulujen korvaukseen, jotka aiheutuvat hänen henkilökohtaisen omaisuutensa muuttamisesta, mukaan lukien tavanomaisten riskien (varkaus, särkyminen, tulipalo) varalle otettujen vakuutusten kulut.

Uudeksi toimikaudeksi nimettäessä hänellä ei ole oikeutta mihinkään edellä mainituista korvauksista. Oikeutta korvauksiin ei ole myöskään, kun hänet nimitetään yhteisön muun toimielimen jäseneksi, jos tällä toimielimellä on väliaikainen toimipaikka kaupungissa, jossa jäsenen edellytettiin aiempien tehtäviensä vuoksi asuvan, ja jos hän ei ennen tätä uutta nimitystään ollut muuttanut uuteen asuntoon.

6 artikla

Komission tai yhteisön tuomioistuimen jäsen, jota on pyydetty tehtäväänsä hoitaessaan siirtymään toimielimensä väliaikaisen toimipaikan ulkopuolelle, saa:

a) korvauksen matkakuluista,

b) korvauksen hotellikuluista (huone, palvelu ja verot, kaikkia muita kuluja lukuun ottamatta),

c) päivärahan, joka on 750 BEF jokaiselta täydeltä matkapäivältä; Euroopan ulkopuolelle siirryttäessä tämä korvaus on 1 250 BEF.

7 artikla

1. Tehtävistään eroamista seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen komission tai yhteisön tuomioistuimen entinen jäsen saa kolmen vuoden ajan kuukausittaisen siirtymäkorvauksen, joka on 40 prosenttia hänen tehtäviensä päättyessä saamastaan peruspalkasta, jos toimikausi oli lyhyempi kuin kaksi vuotta, 45 prosenttia kyseisestä peruspalkasta, jos toimikausi oli pidempi kuin kaksi vuotta mutta lyhyempi kuin kolme vuotta, ja 50 prosenttia muissa tapauksissa.

2. Oikeus korvaukseen päättyy, kun komission tai yhteisön tuomioistuimen entinen jäsen aloittaa toimikauden yhteisöjen toisessa toimielimessä, tai kun entinen jäsen kuolee. Kun kyseessä on uusi toimikausi, korvausta maksetaan siihen päivään asti, jona tehtävät alkavat; kun kyseessä on kuolema, viimeinen maksu suoritetaan siltä kuukaudelta, jonka aikana kuolema tapahtui.

3. Jos kyseinen henkilö tämän kolmen vuoden aikana hoitaa uusia tehtäviä, kuukausittainen bruttopalkka, toisin sanoen palkka ennen verojen vähentämistä, jonka hän saa uudessa tehtävässä, vähennetään 1 kohdassa tarkoitetusta korvauksesta siltä osin kuin mainittu palkka yhdessä tämän korvauksen kanssa ylittää ennen verojen vähentämistä ne määrät, jotka kyseinen henkilö sai 2 ja 3 artiklan sekä 4 artiklan 1 kohdan mukaan hoitaessaan komission tai yhteisön tuomioistuimen jäsenen tehtäviä. Määrättäessä uudessa tehtävässä saatua palkkaa huomioon otetaan kaikki palkan osat lukuun ottamatta niitä, jotka ovat kulujen korvauksia.

4. Tehtäviensä päättyessä komission tai yhteisön tuomioistuimen jäsen antaa kunkin sitä seuraavan vuoden tammikuun ensimmäisenä päivänä ja palkkatilannettaan koskevien muutosten yhteydessä sen toimielimen puheenjohtajalle tai presidentille, johon hän kuuluu, selvityksen saamistaan ammattiin liittyvistä palkkaeristä, lukuun ottamatta niitä eriä, jotka ovat kulujen korvauksia.

Siirtymäkorvauksesta ei vähennetä tuloja, jotka olivat laillisesti kertyneet entiselle jäsenelle hänen hoitaessaan komission tai yhteisön tuomioistuimen jäsenen tehtäviä.

Tämä selvitys, joka annetaan kunnian ja omantunnon kautta, on luottamuksellinen. Siinä olevia tietoja ei voi antaa muuhun kuin tässä asetuksessa säädettyyn tarkoitukseen eikä niistä saa antaa tietoja ulkopuolisille.

8 artikla

1. Tehtävistään erottuaan komission ja yhteisön tuomioistuimen jäsenillä on oikeus vanhuuseläkkeeseen siitä päivästä lähtien, jona he täyttävät 65 vuotta.

2. He voivat kuitenkin pyytää tämän eläkkeen saamista siitä alkaen, kun he täyttävät 60 vuotta. Siinä tapauksessa eläkettä pienennetään käyttäen seuraavan taulukon mukaista kerrointa:

>TAULUKON PAIKKA>

9 artikla

Eläkettä korotetaan jokaiselta täydeltä vuodelta, jona kyseinen henkilö on hoitanut tehtäviään, 4,50 prosenttia viimeisestä saadusta peruspalkasta ja jokaista täyttä kuukautta kohden >NUM>1

>DEN>12

tästä määrästä. Eläkkeen enimmäismäärä on 50 prosenttia viimeisestä saadusta peruspalkasta.

10 artikla

Komission tai yhteisön tuomioistuimen jäsen, joka tulee työkyvyttömäksi niin, että työkyvyttömyys katsotaan täydelliseksi ja että hän sen seurauksena on kyvytön hoitamaan tehtäviään ja joka tästä syystä eroaa virasta tai erotetaan, saa tästä eroamispäivästä alkaen etuuksia seuraavan järjestelmän mukaan:

a) jos työkyvyttömyys katsotaan pysyväksi, hänellä on oikeus 9 artiklassa säädettyjen menetelmien mukaisesti laskettuun vanhuuseläkkeeseen, jonka vähimmäismäärä on 25 prosenttia viimeisestä saadusta peruspalkasta; hänellä on oikeus enimmäismäärään, jos kyvyttömyys hoitaa tehtäviä johtuu työtehtävien hoitamisen yhteydessä aiheutuneesta vammasta tai sairaudesta.

b) jos työkyvyttömyys on väliaikaista, hänellä on parantumiseensa asti oikeus tuloon, joka on 50 prosenttia viimeksi maksetusta peruspalkasta, mikäli hän on tullut työkyvyttömäksi tai sairastunut työtehtäviään hoitaessaan, ja 25 prosenttia muissa tapauksissa. Tulon sijasta maksetaan 9 artiklassa säädetyin edellytyksin laskettu vanhuuseläke, kun tulon saaja täyttää 65 vuotta tai kun tulon maksamisen alkamisesta on kulunut seitsemän vuotta.

11 artikla

Komission tai yhteisön tuomioistuimen jäseneen sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiesten palvelussuhteen ehdoissa määrättyä sosiaaliturvajärjestelmää siltä osin kuin kyse on sairaus-, ammattitauti-, ja tapaturmariskejä koskevasta suojasta, samoin kuin synnytyksen ja kuoleman yhteydessä maksettavista etuuksista.

12 artikla

Jos ulkopuolinen on vastuussa työkyvyttömyyden tai kuoleman aiheuttamisesta, komission tai yhteisön tuomioistuimen jäsenen tai tämän oikeudenomistajien oikeudet siirtyvät vastuussa olevia ulkopuolisia vastaan käytävässä oikeudenkäynnissä suoraan yhteisöille niissä rajoissa, joissa yhteisöille syntyy velvollisuuksia johtuen tästä eläkejärjestelmästä.

13 artikla

Edellä 7 artiklassa säädetty siirtymäkorvaus, 8 artiklassa säädetty eläke sekä 10 artiklassa säädetyt eläkkeet ja tulot eivät voi olla päällekkäisiä. Jos komission tai yhteisön tuomioistuimen jäsen voi vaatia samanaikaisesti kahden tai useamman edellä mainitun järjestelmän soveltamista, häneen sovelletaan ainoastaan edullisinta säännöstä.

14 artikla

Jos komission tai yhteisön tuomioistuimen jäsen kuolee ennen toimikautensa päättymistä, jälkeenjäävä puoliso tai huollettavana olevat lapset saavat kuolemaa seuraavan kolmannen kuukauden loppuun asti sen palkan ja ne etuudet, joihin komission tai tuomioistuimen jäsenellä olisi ollut oikeus 2 ja 3 artiklan sekä 4 artiklan 1 kohdan mukaan.

15 artikla

1. Komission tai tuomioistuimen jäsenen tai entisen jäsenen, jolla oli oikeus eläkkeeseen kuolinhetkellään, puoliso ja huollettavana olevat lapset saavat jälkeenjääneen eläkkeen.

Tämä eläke on:

>TAULUKON PAIKKA>

eläkkeestä, jonka komission tai tuomioistuimen jäsen tai entinen jäsen saa 9 artiklan mukaan. Kuitenkin, jos komission tai tuomioistuimen jäsen on kuollut toimikautensa aikana, jälkeenjääneen eläkkeeksi lasketaan 50 prosenttia kuolinhetkellä saadusta peruspalkasta. Jos toimikautensa aikana kuollut komission tai tuomioistuimen jäsen oli ansainnut 9 artiklassa säädetyn enimmäismäärän eläkettä, leskelle annettavaksi jälkeenjääneen eläkkeeksi lasketaan 30 prosenttia kuolinhetkellä saadusta peruspalkasta.

2. Myönnettyjen jälkeenjääneen eläkkeiden kokonaismäärä ei saa ylittää sitä komission tai tuomioistuimen jäsenen tai entisen jäsenen eläkkeen määrää, jonka perusteella ne on laskettu. Tarvittaessa niiden eläkkeiden enimmäismäärä, jotka voidaan myöntää, jaetaan edellä esitettyjen prosenttimäärien suhteessa asianomaisten kesken.

3. Jälkeenjääneen eläkkeet myönnetään sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen, jonka aikana kuolema tapahtui. Kuitenkin 14 artiklan säännöksiä sovellettaessa oikeus näihin eläkkeisiin syntyy sitä kuukautta seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka aikana kuolema tapahtui.

4. Jos oikeudenomistaja kuolee, oikeus jälkeenjääneen eläkkeeseen päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana kuolema tapahtui. Lisäksi oikeus orvoneläkkeeseen päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana orpo täyttää 21 vuotta. Tätä oikeutta pidennetään ammatillisen koulutuksen kestoajaksi, kuitenkin enintään sen kuukauden loppuun asti, jonka aikana hän täyttää 25 vuotta.

Oikeus eläkkeeseen säilyy orvolla, joka sairauden tai vamman vuoksi ei kykene itse ansaitsemaan elantoaan.

5. Oikeutta jälkeenjääneen eläkkeeseen ei ole naisella, joka on mennyt naimisiin sellaisen komission tai tuomioistuimen entisen jäsenen kanssa, jolla naimisiinmenohetkellä oli tämän asetuksen mukaan oikeus eläkkeeseen, eikä tästä avioliitosta syntyneillä lapsilla, ellei avioliitto ennen komission tai tuomioistuimen jäsenen kuolemaa ole kestänyt vähintään viittä vuotta.

6. Leski, joka solmii uuden avioliiton, menettää oikeutensa jälkeenjääneen eläkkeeseen. Hänelle maksetaan välittömästi summa, joka vastaa jälkeenjääneen eläkkeen vuosittaista määrää kaksinkertaisena.

16 artikla

Jos komission tai tuomioistuimen jäsen erotetaan virastaan, vakavan virheen vuoksi, hän menettää kaikki oikeutensa siirtymäkorvaukseen ja vanhuuseläkkeeseen, tämän toimenpiteen seurausten ulottumatta kuitenkaan hänen oikeudenomistajiinsa.

17 artikla

Jos neuvosto tekee päätöksen peruspalkan korottamisesta, se tekee samanaikaisesti päätöksen saatujen eläkkeiden asianmukaisesta korottamisesta.

18 artikla

Tässä eläkejärjestelmässä määrätyt etuudet otetaan menoiksi yhteisöjen talousarvioon. Jäsenvaltiot takaavat yhdessä näiden etuuksien maksamisen sen jakomenettelyn mukaan, joka on määrätty näiden menojen rahoitukseen.

19 artikla

1. Etuudet, jotka on maksettava 2, 3, 4, 5, 11 ja 14 artiklan mukaan, maksetaan toimielimen väliaikaisen toimipaikan maan valuuttana.

2. Etuudet, jotka on maksettava 7, 8, 10 ja 15 artiklan mukaan, maksetaan etuudensaajan valinnan mukaisesti joko sen maan valuuttana, jonka kansalainen hän on, tai hänen asuinvaltionsa valuuttana, tai sen maan valuuttana, jossa hänen edustamansa toimielimen väliaikainen toimipaikka on; valinta on voimassa vähintään kaksi vuotta.

Jos näistä valtioista ensimmäinen ja toinen eivät ole yhteisön jäsenvaltioita, maksettavat summat suoritetaan sen maan valuuttana, jossa kyseessä olevan etuudensaajan edustaman toimielimen väliaikainen toimipaikka on.

20 artikla

Tätä asetusta sovelletaan Euroopan talousyhteisön komission, Euroopan atomienergiayhteisön komission, korkean viranomaisen sekä tuomioistuimen entisiin jäseniin ja heidän oikeudenomistajiinsa, jotka tämän asetuksen voimaantulohetkellä olivat etuudensaajia neuvoston asetuksen N:o 63 (ETY) (), neuvoston asetuksen N:o 14 (Euratom) (), EHTY:n erityisministerineuvoston 22 päivänä toukokuuta 1962 tekemän päätöksen (), tai neuvostojen asetuksen N:o 62 (ETY), N:o 13 (Euratom) () säännösten mukaan.

21 artikla

Yhteisöille maksettavan veron soveltamisen edellytyksistä ja menettelystä annettavaa asetusta sovelletaan komission ja tuomioistuimen jäseniin. Siihen asti kun kyseinen asetus tulee voimaan, sovelletaan asetusta N:o 32 (ETY), N:o 12 (Euratom) ().

22 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä heinäkuuta 1967.

Kumotaan neuvoston asetus N:o 63 (ETY), neuvoston asetus N:o 14 (Euratom), EHTY:n erityisministerineuvoston 22 päivänä toukokuuta 1962 tekemä päätös, ja neuvostojen asetus N:o 62 (ETY), N:o 13 (Euratom), lukuun ottamatta niiden 20 artiklaa.

EHTY:n erityisministerineuvoston 13 ja 14 päivänä lokakuuta 1958 tekemä päätös jää voimaan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä heinäkuuta 1967.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Fr. NEEF

() EYVL N:o 62, 19.7.1962, s. 1724/62

() EYVL N:o 62, 19.7.1962, s. 1730/62

() EYVL N:o 62, 19.7.1962, s. 1734/62

() EYVL N:o 62, 19.7.1962, s. 1713/62

() EYVL N:o 45, 14.6.1962, s. 1461/62

() EYVL N:o L 152, 13.7.1967, s. 2

() EYVL N:o L 152, 13.7.1967, s. 13