METSÄLAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISEN VALVONTAA, METSÄHALLINTOA JA EUROOPAN UNIONIIN SUUNTAUTUVAA PUUTUOTTEIDEN KAUPPAA KOSKEVA EUROOPAN UNIONIN JA HONDURASIN TASAVALLAN VAPAAEHTOINEN KUMPPANUUSSOPIMUS
EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’unioni’,
sekä
HONDURASIN TASAVALTA, jäljempänä ’Honduras’,
jäljempänä yhdessä ’osapuolet’, jotka
OTTAVAT HUOMIOON unionin ja Hondurasin suhteet erityisesti vuonna 2012 allekirjoitetun Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen puitteissa;
OTTAVAT HUOMIOON vuonna 2003 allekirjoitetun Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen sopimuksen poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä sekä vuonna 1993 allekirjoitetun Euroopan talousyhteisön sekä Costa Rican tasavallan, El Salvadorin tasavallan, Guatemalan tasavallan, Hondurasin tasavallan, Nicaraguan tasavallan ja Panaman tasavallan välistä yhteistyötä koskevan puitesopimuksen;
OTTAVAT HUOMIOON komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille ”Metsälainsäädännön soveltamisen valvonta, metsähallinto ja puukauppa (FLEGT) – Ehdotus EU:n toimintasuunnitelmaksi” ensimmäisenä toimenpiteenä kiireellisiä toimia vaativassa laittoman puunkorjuun ja siihen liittyvän puukaupan torjunnassa;
OVAT TIETOISIA ympäristöä ja kehitystä koskevassa vuoden 1992 Rion julistuksessa vahvistettujen periaatteiden merkityksestä kestävän metsänhoidon turvaamisessa, erityisesti yleisen tiedostamisen ja yleisön ympäristöasioihin osallistumisen merkitystä koskevasta periaatteesta 10 sekä alkuperäiskansojen ja niiden yhteisöjen sekä muiden paikallisyhteisöjen keskeisen tärkeää roolia ympäristönhoidossa ja kehityksessä koskevasta periaatteesta 22;
OTTAVAT HUOMIOON luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) ja erityisesti vaatimuksen, että CITES-sopimuksen osapuolet myöntävät vientilupia CITES-sopimuksen I, II ja III liitteessä lueteltuihin lajeihin kuuluvia yksilöitä varten ainoastaan tietyin edellytyksin, kuten että kyseisiä yksilöitä ei ole saatu asiaa koskevien eläin- ja kasvinsuojelulakien vastaisella tavalla;
VAHVISTAVAT UUDELLEEN, että osapuolet pitävät tärkeinä monenvälisen kaupan periaatteita ja sääntöjä, erityisesti vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevassa yleissopimuksessa (GATT-sopimus) ja Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen liitteessä IA luetelluissa muissa monenvälisissä sopimuksissa vahvistettuja oikeuksia ja velvoitteita, sekä tarvetta soveltaa niitä avoimella ja syrjimättömällä tavalla;
OTTAVAT HUOMIOON Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2173/2005;
OTTAVAT HUOMIOON Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen ja etenkin sen VIII osaston metsätuotteiden kauppaa koskevan 289 artiklan, jonka mukaan osapuolet sitoutuvat työskentelemään yhdessä parantaakseen metsälainsäädännön täytäntöönpanoa ja metsähallintoa, edistämään laillisten metsätuotteiden kauppaa sekä hoitamaan metsiä kestävästi esimerkiksi CITES-sopimuksen tai metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevien vapaaehtoisten kumppanuussopimusten avulla;
VAHVISTAVAT osapuolten sitoutumisen ja päättäväisyyden kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteiden suhteen ja etenkin vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanon vaikutuksen tavoitteen nro 15 saavuttamiseen metsien kestävän käytön edistämiseksi, metsäkadon pysäyttämiseksi ja toimenpiteiden toteuttamiseksi luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista saatavien laittomien tuotteiden kysyntään ja tarjontaan puuttumiseksi;
TUNNUSTAVAT vapaaehtoisen FLEGT-kumppanuussopimuksen täytäntöönpanon vaikutuksen ilmastonmuutoksen torjuntaan yhdenmukaisesti toimien kanssa, joilla vähennetään metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä (REDD+), edistämällä metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa ja metsähallintoa;
TUNNUSTAVAT, että puutuotteiden laillisuuden varmentamista koskevan Hondurasin järjestelmän (Sistema para Asegurar la Legalidad de los productos de madera de Honduras, SALH) ensisijaisena tavoitteena on se, että kaikki puutavara ja puutuotteet sisältyisivät oikeudelliseen kehykseen, sekä se, että SALH-järjestelmän vaatimuksia sovelletaan poikkeuksetta Hondurasin puutavaran ja puutuotteiden kansallisiin markkinoihin ja vientiin;
OTTAVAT HUOMIOON, että osapuolet pitävät metsähallintopolitiikkojen onnistumisen kannalta tärkeänä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta, yksityinen sektori, Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäiset kansat sekä paikallisväestö, osallistumista etenkin kuulemisten ja yleisen tiedotuksen kautta riippumatta sidosryhmien sukupuolesta, iästä, sijainnista, uskonnosta tai vakaumuksesta, etnisestä alkuperästä, rodusta, kielestä, vammaisuudesta tai muusta ominaisuudesta;
KATSOVAT, että Hondurasin metsävarat ovat strategisia varoja, joita kansallinen instituutti metsien suojelun ja kehittämisen, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön edistämiseksi (Instituto Nacional de Conservación y Desarrollo Forestal, Áreas Protegidas y Vida Silvestre, ICF) hoitaa kestävästi noudattaen kansallisen metsäpolitiikan mallia, joka on suunniteltu vastaamaan tuloksellisesti kestävän metsänhoidon haasteisiin ja täyttämään tehokkaasti tehtävät, jotka liittyvät julkisen ja yksityisen metsäsektorin kehittämistä koskevien investointien ohjaamiseen, sääntelyyn, hallinnointiin ja helpottamiseen;
KATSOVAT, että Hondurasin metsäpolitiikan ja sen metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan lain mukaisesti on toteutettu toimia suojelualueiden suojelemiseksi ja taloudelliseksi kehittämiseksi, havumetsien ennallistamiseksi ja hoitamiseksi kestävällä tavalla ja lehtimetsien suojelemiseksi sekä toimia, joilla edistetään kestävää metsänhoitoa, yhteisöperustaisten organisaatioiden osallistumista kestävään metsänhoitoon, kansallista ympäristönsuojelua ja uudelleenmetsitystä, pienvaluma-alueiden integroitua hoitoa, laittomien hakkuiden sekä puutavaran ja luonnonvaraisten kasvien ja eläinten kaupan kattavaa valvontaa sekä metsäalaan, suojelualueisiin ja luonnonvaraisiin kasveihin ja eläimiin liittyvien instituutioiden nykyaikaistamista;
KATSOVAT, että tämä sopimus muodostaa keskeisen pilarin sosiaalisen kehityksen ohjelmissa, joita Hondurasissa toteutetaan tavoitteena luoda työllisyyttä, parantaa investointiedellytyksiä, muotoilla maankäyttöpolitiikkaa ja auttaa teollisuuden elvyttämisessä sekä varmistaa resurssien sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävä käyttö;
KATSOVAT, että Hondurasin metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva laki on suunniteltu oikeudelliseksi kehykseksi metsävarojen, suojelualueiden ja luonnonvaraisten kasvien ja eläinten hallinnoinnille ja hoidolle, mukaan lukien niiden suojelu, ennallistaminen, tuottava käyttö, säilyttäminen ja edistäminen, millä edistetään maan sosiaalisten, taloudellisten, ympäristöllisten ja kulttuuristen etujen mukaista kestävää kehitystä;
KATSOVAT, että Hondurasin tasavallan kansallisen kongressin ratifioimat kansainväliset ympäristö- ja metsäsopimukset muodostavat osan kansallista lainsäädäntöä, joka puolestaan muodostaa perustan maan metsäpolitiikan laadinnalle ja täytäntöönpanolle;
KATSOVAT, että allekirjoittamalla tämän sopimuksen Honduras pyrkii vahvistamaan hallinnointia, maankäyttö- ja maanhallintaoikeuksia sekä metsäalan lainsäädäntöä; perustamaan vankat ja toimivat prosessit eri sidosryhmiä varten, jotta voidaan luoda olosuhteet laajamittaiselle ja avoimemmalle investoimiselle; laatimaan maankäyttöpolitiikkaa; laatimaan investointipolitiikkaa, joka tukee laillista tuotantoa; sekä tukemaan politiikkojen, joilla vähennetään metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä (REDD+), täytäntöönpanoa puuttumalla suoraan joihinkin metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen syihin;
KATSOVAT, että tämän sopimuksen täytäntöönpano tukee toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi yhdenmukaisesti toimien kanssa, joilla vähennetään metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä (REDD+);
OTTAVAT HUOMIOON, että ympäristöä ja kehitystä koskeva vuoden 1992 Rion julistus on viiteasiakirja maailmanlaajuiselle konsensukselle kaikenlaisten metsien hoidosta, suojelusta ja ekologisesti kestävästä hyödyntämisestä samoin kuin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen hiljattain hyväksymä kaikentyyppisiä metsiä koskeva oikeudellisesti sitomaton väline,
OVAT SOPINEET SEURAAVAA:
1 ARTIKLA
Tarkoitus
Kaikentyyppisten metsien kestävää hoitoa koskevan osapuolten yhteisen sitoumuksen mukaisesti tämän sopimuksen tavoitteena on muodostaa oikeudellinen kehys sen varmistamiseksi, että kaikki tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat Hondurasista unioniin tuodut puutuotteet on tuotettu laillisesti, ja näin edistää kyseisten puutuotteiden kauppaa.
Lisäksi tämä sopimus tarjoaa perustan osapuolten väliselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle sopimuksen täysimääräisen täytäntöönpanon helpottamiseksi ja edistämiseksi sekä metsälainsäädännön soveltamisen valvonnan ja metsähallinnon parantamiseksi.
2 ARTIKLA
Määritelmät
Tässä sopimuksessa tarkoitetaan
a)
’tuonnilla unioniin’ puutuotteiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen unionissa unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) No 952/2013 201 artiklassa tarkoitetulla tavalla, jos puutuotteita ei voida katsoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta 28 päivänä heinäkuuta 2015 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 1 artiklan 21 alakohdassa määritellyiksi ’tavaroiksi, joilla ei ole kaupallista luonnetta’;
b)
’viennillä’ puutuotteiden fyysistä poistumista tai poisviemistä mistä tahansa Hondurasin alueelta, lukuun ottamatta Hondurasin kautta kuljetettavia puutuotteita;
c)
’kauttakuljetettavilla puutuotteilla’ kaikkia kolmannesta maasta peräisin olevia puutuotteita, jotka saapuvat Hondurasin alueelle tullivalvonnassa ja poistuvat sieltä samassa muodossa siten, että tuotteiden alkuperämaa ei muutu eikä niitä pidetä kaupan Hondurasissa;
d)
’puutuotteilla’ liitteessä I lueteltuja tuotteita;
e)
’HS-nimikkeellä’ harmonoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää koskevalla Maailman tullijärjestön kansainvälisellä yleissopimuksella perustetussa harmonoidussa tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmässä vahvistettua enintään kuusinumeroista nimikettä;
f)
’FLEGT-luvalla’ asiakirjaa, jolla todistetaan, että lähetys on tässä sopimuksessa määriteltyjen arviointiperusteiden mukaisesta laillisesta ja varmennetusta lähteestä peräisin;
g)
’lupaviranomaisella’ Hondurasin nimeämää viranomaista, joka myöntää ja vahvistaa FLEGT-lupia;
h)
’toimivaltaisilla viranomaisilla’ viranomaisia, jotka unionin jäsenvaltiot ovat nimenneet vastaanottamaan, hyväksymään ja varmentamaan FLEGT-lupia;
i)
’lähetyksellä’ FLEGT-luvan saanutta puutuote-erää, jonka lähettäjä tai laivaaja on lähettänyt Hondurasista ja joka esitetään luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen unionissa sijaitsevassa tullitoimipaikassa;
j)
’laillisesti tuotetulla puutavaralla’ puutuotteita, jotka on korjattu, tuotettu, jalostettu ja kuljetettu ja joita on pidetty kaupan liitteessä II vahvistetun, voimassa olevan Hondurasin lainsäädännön mukaisin menettelyin ja/tai jotka on tuotu ja tuotettu kyseisen lainsäädännön mukaisesti;
k)
’luovutuksella vapaaseen liikkeeseen’ unionin tullimenettelyä, joka antaa unionitavaroiden tullioikeudellisen aseman muualta kuin unionista peräisin oleville tavaroille asetuksen (EU) N:o 952/2013 mukaisesti ja joka edellyttää: mahdollisten maksettavien tuontitullien kantamista; tarvittaessa muiden maksujen kantamista; kauppapoliittisten toimenpiteiden sekä kieltojen ja rajoitusten soveltamista; ja tavaroiden maahantuontia koskevien muiden muodollisuuksien noudattamista.
3 ARTIKLA
FLEGT-lupajärjestelmä
1. Tämän sopimuksen osapuolet perustavat metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan lupajärjestelmän, jäljempänä ’FLEGT-lupajärjestelmä’. Siinä vahvistetaan menettelyt ja vaatimukset, joilla varmennetaan ja todistetaan FLEGT-luvilla, että unioniin lähetetyt puutuotteet on tuotettu laillisesti. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2173/2005 ja tämän sopimuksen mukaisesti unioni hyväksyy ainoastaan sellaisten lähetysten tuonnin Hondurasista unioniin, joilla on FLEGT-lupa.
2. FLEGT-lupajärjestelmää sovelletaan liitteessä I lueteltuihin puutuotteisiin.
3. Osapuolet sopivat toteuttavansa kaikki tarvittavat toimenpiteet FLEGT-lupajärjestelmän panemiseksi täytäntöön.
4 ARTIKLA
Lupaviranomainen
1. Honduras nimeää lupaviranomaisen ja lähettää sen yhteystiedot Euroopan komissiolle. Molemmat osapuolet asettavat kyseiset tiedot yleisön saataville.
2. Lupaviranomainen varmentaa, että puutuotteet on tuotettu laillisesti liitteessä II esitetyn lainsäädännön mukaisesti. Se myöntää FLEGT-luvat Hondurasissa laillisesti tuotettujen puutuotteiden lähetyksille unioniin suuntautuvaa vientiä varten. Tarvittaessa Honduras myöntää tarvittavat asiakirjat puutuotteille, jotka kuljetetaan sen alueen kautta Hondurasin tulliviranomaisten valvonnassa.
3. Lupaviranomainen ei saa myöntää FLEGT-lupia puutuotteille, jos ne koostuvat Hondurasiin jostakin kolmannesta maasta tuoduista puutuotteista, jonka osalta kyseisen kolmannen maan lait kieltävät viennin, tai sisältävät tällaisia tuotteita tai jos on näyttöä siitä, että kyseiset puutuotteet on tuotettu sen maan lakien vastaisella tavalla, jossa puut on korjattu.
4. Avoimuusperiaatteen mukaisesti lupaviranomainen kirjaa menettelynsä FLEGT-lupien myöntämiseksi ja julkistaa ne. Se pitää myös kirjaa kaikista FLEGT-luvan saaneista lähetyksistä ja luovuttaa kyseiset tiedot kansallisen tietosuojalainsäädännön mukaisesti riippumatonta tarkastusta varten kunnioittaen viejien tietojen luottamuksellisuutta.
5 ARTIKLA
Unionin toimivaltaiset viranomaiset
1. Euroopan komissio ilmoittaa Hondurasille unionin jäsenvaltioiden nimeämien toimivaltaisten viranomaisten yhteystiedot. Molemmat osapuolet asettavat nämä tiedot yleisön saataville.
2. Toimivaltaiset viranomaiset tarkastavat, että jokaisella lähetyksellä on voimassa oleva FLEGT-lupa ennen kuin se luovutetaan vapaaseen liikkeeseen unionissa. Lähetyksen luovutusta vapaaseen liikkeeseen voidaan liitteen III mukaisesti lykätä ja lähetys voidaan pitää viranomaisten hallussa, jos FLEGT-luvan voimassaolosta on epäilyksiä.
3. Toimivaltaiset viranomaiset pitävät kirjaa vastaanotetuista FLEGT-luvista ja julkaisevat tiedot vuosittain.
4. Toimivaltaiset viranomaiset tarjoavat tietosuojaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti niille henkilöille tai elimille, jotka Honduras on nimennyt riippumattomiksi tarkastajiksi, pääsyn asiaa koskeviin asiakirjoihin ja tietoihin.
5. Kun CITES-sopimuksen liitteissä luetelluista lajeista peräisin olevia puutuotteita, joille on myönnetty FLEGT-lupa, saapuu unioniin, niihin sovelletaan ainoastaan tarkastusta, josta säädetään luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 338/97. FLEGT-lupajärjestelmä tarjoaa kaikissa tapauksissa varmuuden kyseisten tuotteiden laillisesta keruusta.
6 ARTIKLA
FLEGT-luvat
1. Lupaviranomainen myöntää FLEGT-luvat vahvistaakseen, että puutuotteet on tuotettu laillisesti.
2. FLEGT-luvat myönnetään liitteen IV lisäyksessä 1 esitetyllä espanjankielisellä lomakkeella.
3. Osapuolet voivat keskinäisestä sopimuksesta perustaa sähköisiä järjestelmiä FLEGT-lupien myöntämistä, lähettämistä ja vastaanottoa varten.
4. FLEGT-lupien myöntämistä koskeva menettely ja lupien tekniset vaatimukset vahvistetaan liitteessä IV.
7 ARTIKLA
Laillisesti tuotetun puutavaran määritelmä
Tämän sopimuksen soveltamiseksi laillisesti tuotetun puutavaran määritelmä esitetään liitteessä II. Kyseisessä liitteessä esitetään Hondurasin kansallinen lainsäädäntö, jota on noudatettava, jotta puutuotteet kuuluisivat FLEGT-luvan piiriin. Siinä esitetään myös ne periaatteet, kriteerit, indikaattorit ja varmentajat, joiden avulla kyseisen lainsäädännön noudattaminen voidaan osoittaa.
8 ARTIKLA
Tuotetun tai hankitun puutavaran laillisuuden varmentaminen
1. Honduras ottaa käyttöön järjestelmän, jolla varmennetaan, että lähetettäväksi tarkoitetut puutuotteet on tuotettu laillisesti, ja että unioniin viedään ainoastaan tällaisiksi varmennettuja lähetyksiä. Laillisuuden varmentamisjärjestelmään on sisällytettävä vaatimustenmukaisuuden tarkastuksia, jotta voidaan varmentaa, että unioniin vietäväksi tarkoitetut puutuotteet on tuotettu tai hankittu laillisesti ja että FLEGT-lupia ei ole myönnetty puutuotelähetyksille, joita ei ole tuotettu tai hankittu laillisesti tai joiden alkuperä on tuntematon. Järjestelmään on myös sisällytettävä menettelyjä, joilla varmistetaan, että laitonta tai alkuperältään tuntematonta puuta ei pääse toimitusketjuun.
2. Järjestelmä, jolla varmennetaan, että puutuotelähetykset on tuotettu laillisesti, kuvataan liitteessä V.
1. Menettelyt FLEGT-luvan saaneiden lähetysten luovuttamiseksi vapaaseen liikkeeseen unionissa kuvataan liitteessä III.
2. Jos jonkin luvan voimassaolosta herää epäilys, lähetyksen vastaanottava unionin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi välittömästi pyytää lupaviranomaiselta lisätietoja ja/tai selvennystä. Jos lupaviranomainen ei vastaa 21 työpäivän kuluessa lisätietopyynnön vastaanottamisesta, toimivaltainen viranomainen toimii voimassa olevan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti eikä hyväksy lupaa. Jos lisätietojen toimittamisen jälkeen todetaan, että luvan tiedot eivät vastaa lähetystä, toimivaltainen viranomainen toimii voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti eikä hyväksy lupaa. Lupaviranomaiselle on ilmoitettava jokaisesta FLEGT-luvan hyväksymättä jättämisestä sekä tämän syystä.
3. Jos FLEGT-lupia koskevissa kuulemisissa nousee esiin jatkuvia erimielisyyksiä tai vaikeuksia, asia voidaan siirtää yhteisen täytäntöönpanokomitean käsiteltäväksi.
10 ARTIKLA
Riippumaton tarkastaja
1. Osapuolet ovat yksimielisiä tarpeesta käyttää riippumattoman tarkastajan palveluja sovituin väliajoin puutuotteiden laillisuuden varmentamista koskevan Hondurasin järjestelmän (Sistema para Asegurar la Legalidad de los productos de madera de Honduras, SALH) ja FLEGT-lupajärjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi liitteen VI mukaisesti.
2. Honduras käyttää riippumattoman tarkastajan palveluja unionia kuullen liitteessä VI lueteltujen tehtävien hoitamiseen.
3. Riippumaton tarkastaja esittää havaintonsa osapuolille laatimalla raportteja liitteessä VI kuvatun menettelyn mukaisesti. Riippumattoman tarkastajan raportit julkaistaan liitteessä VI esitetyn menettelyn mukaisesti.
4. Osapuolet helpottavat riippumattoman tarkastajan työtä erityisesti varmistamalla, että tarkastajalla on kummankin osapuolen alueella pääsy tehtäviensä suorittamiseksi tarvitsemiinsa tietoihin. Osapuoli voi kuitenkin tietosuojalainsäädäntönsä mukaisesti kieltäytyä antamasta tietoja, joita sillä ei ole lupa luovuttaa.
11 ARTIKLA
Sääntöjenvastaisuudet
Osapuolet ilmoittavat toisilleen 21 artiklan mukaisesti, jos ne epäilevät FLEGT-lupajärjestelmän kiertämistä tai sääntöjenvastaisuutta tai ovat saaneet sellaisesta näyttöä erityisesti seuraavien osalta:
a)
vilpillinen kauppa etenkin kierrättämällä kauppareitti Hondurasista unioniin kolmannen maan kautta, jos on syytä epäillä, että syynä tähän on pyrkimys välttää lupamenettely;
b)
FLEGT-lupien kattamat puutuotteet sisältävät kolmansista maista peräisin olevaa laittomasti tuotetuksi epäiltyä puuta; sekä
1. Osapuolet ilmoittavat toisilleen yhteisen täytäntöönpanokomitean välityksellä, kun ne katsovat tehneensä tarvittavat valmistelut, joilla FLEGT-lupajärjestelmä saadaan täysimääräisesti käyttöön.
2. Osapuolet teettävät FLEGT-lupajärjestelmästä yhteisen täytäntöönpanokomitean välityksellä riippumattoman arvioinnin, jossa käytetään liitteessä VII vahvistettuja arviointiperusteita. Arvioinnissa on määritettävä, täyttääkö FLEGT-lupajärjestelmän perustana oleva, liitteessä V kuvattu SALH-järjestelmä tehtävänsä asianmukaisesti.
3. Osapuolet sopivat yhteisen täytäntöönpanokomitean suositusten perusteella päivämäärän, jona FLEGT-lupajärjestelmä otetaan käyttöön. Ne ilmoittavat tämän päivän toisilleen yhteisen täytäntöönpanokomitean asianmukaiseksi katsomalla kirjallisella tavalla.
13 ARTIKLA
FLEGT-lupajärjestelmän soveltaminen puutuotteisiin, joita ei viedä unioniin
1. Honduras pyrkii varmentamaan kotimaiseen kulutukseen ja muille vientimarkkinoille kuin unioniin tarkoitettujen puutuotteiden laillisuuden. Se myös asianmukaisin tavoin ponnistelee varmentaakseen tuotujen puutuotteiden laillisuuden hyödyntäen tämän sopimuksen täytäntöönpanoa varten kehitettyjä laillisuuden varmentamisjärjestelmiä.
2. Tällaisten pyrkimysten tukemiseksi unioni käy vuoropuhelua intressitahojen kanssa ja kannustaa käyttämään tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi kehitettyjä järjestelmiä kaupassa muilla kansainvälisillä markkinoilla ja kolmansien maiden kanssa.
14 ARTIKLA
Tämän sopimuksen täytäntöönpanoaikataulu
1. Osapuolet hyväksyvät yhteisen täytäntöönpanokomitean välityksellä aikataulun tämän sopimuksen täytäntöönpanolle.
2. Osapuolet arvioivat täytäntöönpanon edistymistä yhteisen täytäntöönpanokomitean hyväksymän aikataulun pohjalta.
15 ARTIKLA
Täydentävät ja tukitoimenpiteet
1. Alat, joilla tarvitaan lisää teknisiä ja taloudellisia resursseja tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi ja laittomien hakkuiden perimmäisiin syihin ja niitä edistäviin tekijöihin puuttumiseksi, esitetään liitteessä VIII.
2. Honduras varmistaa, että valmiuksien kehittäminen tämän sopimuksen täytäntöönpanoa varten sisältyy sen kansallisiin suunnitteluvälineisiin, köyhyyden vähentämisen strategioihin ja tasavallan yleiseen talousarvioon.
3. Osapuolet huolehtivat tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien toimenpiteiden koordinoimisesta aiheeseen liittyvien nykyisten ja tulevien kehitysaloitteiden, ja etenkin ohjelman, jolla vähennetään metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä (REDD+), kanssa.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun lisäresurssien myöntämiseen sovelletaan Hondurasille annettavan avun ohjelmasuunnittelun tavanomaisia menettelyjä ja Hondurasin omia talousarviomenettelyjä.
5. Osapuolet harkitsevat tarvetta yhteiselle järjestelylle tai mekanismille, jossa Euroopan komission ja unionin jäsenvaltioiden taloudellinen ja tekninen apu koordinoidaan tämän sopimuksen soveltamista tukevalla tavalla.
16 ARTIKLA
Sidosryhmien osallistuminen tämän sopimuksen täytäntöönpanoon
1. Honduras ottaa asiaankuuluvat sidosryhmät mukaan tämän sopimuksen täytäntöönpanoon.
2. Honduras huolehtii siitä, että tämän sopimuksen täytäntöönpanoon ja valvontaan otetaan mukaan asiaankuuluvat sidosryhmät, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta, yksityinen sektori, Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäiset kansat sekä paikallisväestö, riippumatta sidosryhmien sukupuolesta, iästä, sijainnista, uskonnosta tai vakaumuksesta, etnisestä alkuperästä, rodusta, kielestä, vammaisuudesta tai muusta ominaisuudesta.
3. Yhteisen täytäntöönpanokomitean osallistujien on kuvastettava Hondurasin metsäsektorin eri toimijoita: julkista ja yksityistä sektoria, kansalaisyhteiskuntaa, Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisiä kansoja, paikallisyhteisöjä ja tarpeen mukaan muita toimijoita.
4. Unioni kuulee sidosryhmiä säännöllisesti tämän sopimuksen täytäntöönpanosta ottaen huomioon tiedon saantia, kansalaisten osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevasta vuoden 1998 yleissopimuksesta johtuvat velvoitteensa.
17 ARTIKLA
Sosiaaliset suojalausekkeet
1. Minimoidakseen 16 artiklan 2 kohdassa lueteltuihin sidosryhmiin mahdollisesti kohdistuvat haittavaikutukset osapuolet arvioivat tämän sopimuksen vaikutusta kyseisten sidosryhmien elämäntapaan.
2. Osapuolet seuraavat tämän sopimuksen vaikutusta 16 artiklan 2 kohdassa lueteltuihin sidosryhmiin ja toteuttavat kohtuullisia ja asianmukaisia toimenpiteitä mahdollisten haittavaikutusten lievittämiseksi. Osapuolet voivat sopia haittavaikutusten torjumiseksi lisätoimista, jotka perustuvat osapuolten sopimaan menettelyyn tämän sopimuksen arvioimiseksi.
18 ARTIKLA
Markkinakannustimet
Unioni pyrkii kansainväliset velvoitteensa huomioon ottaen edistämään tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien puutuotteiden suotuisaa pääsyä markkinoilleen. Tällaisiin pyrkimyksiin kuuluvat seuraavien kannustaminen:
a)
sellaiset julkiset ja yksityiset hankintaperiaatteet, joissa tunnustetaan toimet laillisten puutuotteiden toimitusten varmistamiseksi; ja
b)
suotuisampi suhtautuminen FLEGT-luvan saaneisiin tuotteisiin unionin markkinoilla.
19 ARTIKLA
Yhteinen täytäntöönpanokomitea
1. Osapuolet perustavat yhteisen täytäntöönpanokomitean, joka vastaa tämän sopimuksen täytäntöönpanosta ja valvonnasta sekä riippumattoman tarkastuksen hallinnoinnista. Lisäksi yhteinen täytäntöönpanokomitea helpottaa osapuolten välistä vuoropuhelua ja tietojenvaihtoa.
2. Yhteinen täytäntöönpanokomitea on perustettava kolmen kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta 31 artiklan mukaisesti. Kumpikin osapuoli nimeää edustajansa yhteiseen täytäntöönpanokomiteaan, joka tekee päätöksensä yksimielisesti.
3. Yhteinen täytäntöönpanokomitea tarkastelee kaikkia asioita, jotka liittyvät tämän sopimuksen tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Erityisesti yhteinen täytäntöönpanokomitea
a)
kokoontuu kahden ensimmäisen vuoden aikana vähintään kahdesti vuodessa ja sen jälkeen vähintään kerran vuodessa osapuolten ennalta sopimassa paikassa ja sopimana ajankohtana käsittelemään niiden ennalta sopimia asioita;
b)
laatii toimintasuunnitelmansa ja yhteisten toimien tehtävänmääritykset;
c)
vahvistaa oman työjärjestyksensä;
d)
vahvistaa yhteispuheenjohtajuusjärjestelyn kokoustensa puheenjohtoa varten;
e)
laatii ja hyväksyy tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevat asiakirjat ja menettelyt sekä tarkistaa ja päivittää niitä;
f)
huolehtii toimintansa avoimuudesta sekä toimintaansa ja päätöksiään koskevien tietojen asettamisesta julkisesti saataville;
g)
perustaa tarvittaessa työryhmiä tai muita avustavia elimiä aloille, joilla vaaditaan erityisasiantuntemusta;
h)
sopii menettelystä tämän sopimuksen täytäntöönpanon ja vaikutuksen valvomiseksi ja arvioimiseksi; sekä
i)
julkaisee vuosikertomuksen. Tämän kertomuksen sisältöä koskevat yksityiskohdat esitetään liitteessä X.
4. Yhteisen täytäntöönpanokomitean erityiset tehtävät kuvataan liitteessä X.
5. Yhteisen täytäntöönpanokomitean ylimääräisiä kokouksia voidaan kutsua koolle jommankumman osapuolen pyynnöstä.
20 ARTIKLA
Avoimuus ja julkisen tiedon saatavuus
1. Hallinnon parantamiseksi tässä sopimuksessa on pidettävä keskeisenä tiedon antamista sidosryhmille. Tietoa on julkaistava säännöllisesti, jotta voidaan helpottaa järjestelmien täytäntöönpanoa ja seurantaa, lisätä avoimuutta ja kasvattaa näin sidosryhmien ja kuluttajien luottamusta sekä varmistaa osapuolten vastuuvelvollisuus. Julkaistavien tietojen yksityiskohdat esitetään liitteessä IX.
2. Kumpikin osapuoli harkitsee, mikä on soveltuvin mekanismi (media, asiakirjat, internet, työpajat tai vuosikertomukset) tiedon jakamiseen yleisölle. Kyseisiä mekanismeja kuvataan liitteessä IX. Osapuolet pyrkivät erityisesti tarjoamaan metsäsektoriin liittyville eri sidosryhmille luotettavia, merkityksellisiä ja ajantasaisia tietoja.
21 ARTIKLA
Tiedottaminen tämän sopimuksen täytäntöönpanosta
1. Tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevasta virallisesta viestinnästä vastaavat seuraavat osapuolten edustajat:
—
Euroopan unionin osalta unionin Hondurasin edustuston päällikkö;
—
Hondurasin osalta metsien suojelun ja kehittämisen, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön edistämisestä vastaavan kansallisen instituutin (Instituto Nacional de Conservación y Desarrollo Forestal, Áreas Protegidas y Vida Silvestre, ICF) ministerijohtaja.
2. Osapuolet antavat ajoissa toisilleen tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tiedot.
22 ARTIKLA
Luottamukselliset tiedot
1. Kumpikin osapuoli sitoutuu lakiensa sallimissa rajoissa olemaan julkistamatta tämän sopimuksen nojalla vaihtamiaan luottamuksellisia tietoja. Kumpikaan osapuoli ei julkista eikä salli viranomaistensa julkistaa tämän sopimuksen nojalla vaihdettuja liikesalaisuuksia tai luottamuksellisia kaupallisia tietoja.
2. Jollei 1 kohdasta muuta johdu, seuraavia tietoja ei pidetä luottamuksellisina:
a)
Hondurasin myöntämien ja unionin vastaanottamien FLEGT-lupien määrä ja tällaisten lupien nojalla Hondurasista vietyjen ja unionissa vastaanotettujen puutuotteiden määrä;
b)
FLEGT-luvanhaltijoiden ja tuojien nimet ja osoitteet;
c)
viejän maksamien maksujen ja verojen määrä; sekä
d)
toimeksisaajalle tai FLEGT-luvanhaltijalle määrätyt sakot tai tätä vastaan toteutetut sääntelytoimet.
23 ARTIKLA
Alueellinen soveltaminen
Tätä sopimusta sovelletaan alueisiin, joilla sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta siinä määrätyin edellytyksin, sekä Hondurasin alueeseen.
24 ARTIKLA
Riitojen ratkaisu
1. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat erimielisyydet nopeasti neuvottelemalla.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut neuvottelut aloitetaan kirjallisella pyynnöllä, jossa mainitaan ratkaistava asia tai ratkaistavat asiat sekä neuvottelujen aika ja paikka.
3. Jos riitaa ei saada ratkaistua neuvotteluin kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun neuvotteluja alun perin pyydettiin, kumpi tahansa osapuoli voi siirtää asian yhteiselle täytäntöönpanokomitealle, joka pyrkii ratkaisemaan erimielisyyden. Yhteiselle täytäntöönpanokomitealle on toimitettava kaikki asiaa koskevat tiedot, jotta se voi tarkastella tilannetta perusteellisesti hyväksyttävän ratkaisun aikaan saamiseksi. Tätä varten yhteisen täytäntöönpanokomitean on tutkittava kaikkia mahdollisuuksia tämän sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon jatkamiseksi.
4. Jos yhteinen täytäntöönpanokomitea ei kykene ratkaisemaan riitaa, osapuolet voivat yhdessä pyytää kolmatta osapuolta antamaan apua tai toimimaan välittäjänä.
5. Jos riitaa ei voida ratkaista 3 kohdan mukaisesti, kumpi tahansa osapuoli voi ilmoittaa toiselle osapuolelle välimiehen nimittämisestä; tällöin toisen osapuolen on nimitettävä toinen välimies 30 kalenteripäivän kuluessa ensimmäisen välimiehen nimittämispäivästä. Osapuolet nimittävät yhdessä kolmannen välimiehen kahden kuukauden kuluessa toisen välimiehen nimittämispäivästä.
6. Välimiespäätökset tehdään äänten enemmistöllä kuuden kuukauden kuluessa kolmannen välimiehen nimittämispäivästä.
7. Välimiesten päätös sitoo osapuolia, eikä siitä voi valittaa.
8. Yhteinen täytäntöönpanokomitea vahvistaa välimiesmenettelyn työmenetelmät.
25 ARTIKLA
Soveltamisen keskeyttäminen
1. Osapuolen, joka haluaa keskeyttää tämän sopimuksen soveltamisen, on ilmoitettava aikomuksestaan kirjallisesti toiselle osapuolelle. Sen jälkeen osapuolet keskustelevat asiasta ottaen huomioon asiaankuuluvien sidosryhmien näkemykset.
2. Kumpi tahansa osapuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen soveltamisen, jos toinen osapuoli
a)
laiminlyö tässä sopimuksessa määrättyjen velvoitteidensa noudattamisen;
b)
laiminlyö tämän sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämien sääntely- ja hallintotoimenpiteiden ja -välineiden ylläpitämisen; tai
c)
toimii tavalla tai laiminlyö toimet tavalla, joka aiheuttaa merkittäviä riskejä joko unionin tai Hondurasin ympäristölle tai kansalaisten terveydelle tai turvallisuudelle.
Soveltamisen keskeyttämistä koskeva päätös ja sen perustelut on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti.
3. Tämän sopimuksen ehtojen soveltaminen lakkaa 30 työpäivän kuluttua 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen antamisesta.
4. Tätä sopimusta aletaan soveltaa uudelleen 30 työpäivän kuluttua siitä, kun soveltamisen keskeyttänyt osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle, etteivät soveltamisen keskeyttämisen perustelut enää päde.
26 ARTIKLA
Muutokset
1. Osapuolen, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on tehtävä muutosehdotus vähintään kolme kuukautta ennen yhteisen täytäntöönpanokomitean seuraavaa kokousta. Yhteinen täytäntöönpanokomitea keskustelee ehdotuksesta ja, jos se saavuttaa asiassa yksimielisyyden, antaa suosituksen. Kumpikin osapuoli harkitsee suositusta, ja jos osapuoli yhtyy suositukseen, se hyväksyy sen omien menettelyjensä mukaisesti.
2. Molempien osapuolten tällä tavalla hyväksymä muutos tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.
3. Yhteinen täytäntöönpanokomitea voi hyväksyä muutoksia tämän sopimuksen liitteisiin.
4. Muutoksista ilmoitetaan tämän sopimuksen yhteisille tallettajille.
27 ARTIKLA
Kesto
Tämä sopimus on voimassa viisi vuotta voimaantulostaan lukien, ja sen voimassaoloa jatketaan ilman eri toimenpiteitä yhtä pitkäksi ajaksi, ellei sitä irtisanota 28 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.
28 ARTIKLA
Tämän sopimuksen irtisanominen
Kumpi tahansa osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla siitä toiselle osapuolelle kirjallisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 27 artiklan soveltamista. Tämän sopimuksen voimassaolo päättyy 12 kuukauden kuluttua tällaisesta ilmoituksesta.
29 ARTIKLA
Liitteet
Tämän sopimuksen liitteet ovat erottamaton osa tätä sopimusta.
30 ARTIKLA
Todistusvoimaiset tekstit
Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja jokainen toisinto on yhtä todistusvoimainen. Jos kielitoisinnoissa on eroja, sovelletaan ensisijaisesti espanjankielistä toisintoa.
31 ARTIKLA
Voimaantulo
1. Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ilmoittavat toisilleen kirjallisesti tätä varten tarvittavien menettelyjensä päätökseen saattamisesta.
2. Ilmoitus on lähetettävä Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön ja Hondurasin ulkoasiainministeriölle, jotka ovat tämän sopimuksen yhteiset tallettajat.
TÄMÄN VAKUUDEKSI tätä varten asianmukaisesti valtuutetut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Съставено в Брюксел на двадесет и трети февруари две хиляди двадесет и първа година.
Hecho en Bruselas, el veintitrés de febrero de dos mil veintiuno.
V Bruselu dne dvacátého třetího února dva tisíce dvacet jedna.
Udfærdiget i Bruxelles den treogtyvende februar to tusind og enogtyve.
Geschehen zu Brüssel am dreiundzwanzigsten Februar zweitausendeinundzwanzig.
Kahe tuhande kahekümne esimese aasta veebruarikuu kahekümne kolmandal päeval Brüsselis.
Έγινε στις Βρυξέλλες, στις είκοσι τρεις Φεβρουαρίου δύο χιλιάδες είκοσι ένα.
Done at Brussels on the twenty-third day of February in the year two thousand and twenty one.
Fait à Bruxelles, le vingt-trois février deux mille vingt et un.
Sastavljeno u Bruxellesu dvadeset trećeg veljače godine dvije tisuće dvadeset prve.
Fatto a Bruxelles, addì ventitré febbraio duemilaventuno.
Briselē, divi tūkstoši divdesmit pirmā gada divdesmit trešajā februārī..
Priimta du tūkstančiai dvidešimt pirmų metų vasario dvidešimt trečią dieną.
Kelt Brüsszelben, a kétezer-huszonegyedik év február havának huszonharmadik napján.
Magħmul fi Brussell, fit-tlieta u għoxrin jum ta’ Frar fis-sena elfejn u wieħed u għoxrin.
Gedaan te Brussel, drieëntwintig februari tweeduizend eenentwintig.
Sporządzono w Brukseli dnia dwudziestego trzeciego lutego roku dwa tysiące dwudziestego pierwszego.
Feito em Bruxelas, em vinte e três de fevereiro de dois mil e vinte e um.
Întocmit la Bruxelles la douăzeci și trei februarie două mii douăzeci și unu..
V Bruseli dvadsiateho tretieho februára dvetisícdvadsaťjeden.
V Bruslju, dne triindvajsetega februarja leta dva tisoč enaindvajset.
Tehty Brysselissä kahdentenakymmenentenäkolmantena päivänä helmikuuta vuonna kaksituhattakaksikymmentäyksi.
Som skedde i Bryssel den tjugotredje februari år tjugohundratjugoett.
LIITTEET
I
Luettelo FLEGT-lupajärjestelmän soveltamisalaan kuuluvista puutuotteista
Puutuotteiden laillisuuden varmentamista koskeva Hondurasin järjestelmä (SALH)
VI
Riippumaton tarkastus
VII
Puutuotteiden laillisuuden varmentamista koskevan Hondurasin järjestelmän (SALH) arviointiperusteet
VIII
Täydentävät ja tukitoimenpiteet
IX
Avoimuus ja julkisen tiedon saatavuus
X
Yhteinen täytäntöönpanokomitea
LIITE I
LUETTELO FLEGT-LUPAJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISALAAN KUULUVISTA PUUTUOTTEISTA
Tähän liitteeseen sisältyy 19 puutuotetta, mukaan lukien viisi pakollista tuotetta Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2173/2005 (1) mukaisesti ja 14 muuta tuotetta, jotka Honduras on valinnut eri lähteistä saatujen tietojen arvioinnin perusteella: Hondurasin keskuspankin vientimarkkinoita käsittelevästä yksiköstä ja kansallisen instituutin metsien suojelun ja kehittämisen, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön edistämiseksi (Instituto Nacional de Conservación y Desarrollo Forestal, Áreas Protegidas y Vida Silvestre, ICF) kotimarkkinoita koskevasta rekisteristä. Tähän liitteeseen sisällytettävistä puutuotteista kuultiin myös metsäsektorin eri toimijoita Hondurasin tärkeimmillä alueilla vuonna 2013.
Hondurasin metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevassa laissa (LFAPVS) kielletään tiettyjen puutuotteiden vienti. Lain 102 §:ssä säädetään, että luonnontilaisten metsien lehtipuulajeista saatua puuta saa viedä ainoastaan jalostettuna. Näistä puulajeista saadun pyöreän puutavaran tai karkeasti syrjätyn puun vienti ei näin ollen ole sallittua.
Vaikka näistä puulajeista saadun pyöreän puutavaran tai karkeasti syrjätyn puun vienti on kielletty, ne kuuluvat puutuotteiden laillisuuden varmentamista koskevaan Hondurasin järjestelmään (Sistema para Asegurar la Legalidad de los productos de la madera de Honduras, SALH-järjestelmä) niiden jalostusvaiheesta riippumatta (2).
Alla olevan taulukon luettelossa viitataan harmonoituun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmään, joka on perustettu Maailman tullijärjestön kansainvälisellä yleissopimuksella harmonoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä, ja EU:n yhteistä tullijärjestelmää koskevaan yhdistettyyn nimikkeistöön.
FLEGT-lupajärjestelmän soveltamisalaan kuuluvia puutuotteita koskevat harmonoidun järjestelmän (HS) ja yhdistetyn nimikkeistön (CN) koodit
Numero
Koodi
Kuvaus
Tyypillinen nimi Hondurasissa
1.
4401.21
Havupuu lastuina tai hakkeena.
Astillas o chips
2.
4401.22
Lehtipuu, lastuina tai hakkeena.
Astillas o chips
3.
4401.31
Puupelletit.
Pellets, briquetas
4.
Ex. 4403
Raakapuu, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu; lukuun ottamatta luonnontilaisten metsien lehtipuulajeista saatua pyöreää puutavaraa tai karkeasti syrjättyä puuta, jotka vastaavat koodia 4403 4985.
Madera en rollo, timber
Ex. 4403 4985
Raakapuu, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu. Ei ole käsitelty maalilla, kreosootilla tai muilla suoja-aineilla. Muu kuin havupuu. Luonnontilaisten metsien trooppisista puista.
(Hondurasissa SA 4403.49.00.00.) Vienti kielletty Hondurasin lainsäädännön nojalla. Tämän sopimuksen 3 artiklan mukaisesti tämän HS-koodin alaisille tuotteille ei voida myöntää FLEGT-lupaa eikä niitä näin ollen saa tuoda EU:hun.
5.
4404
Vannepuu; halkaistut pylväät; teroitetut, mutta pituussuunnassa sahaamattomat puupaalut, -seipäät ja -kepit; puukepit, karkeasti muotoillut, mutta ei sorvatut, taivutetut eikä muulla tavalla valmistetut, kävelykeppien, sateenvarjojen, työkalujen varsien tai niiden kaltaisten tavaroiden valmistukseen soveltuvat; puusäleet ja niiden kaltaiset tavarat.
Estacas, palos de escoba, palillos, nasas, tampas
6.
4406
Puiset rata- ja raitiotiepölkyt.
Durmientes
7.
4407
Puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, saumattu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi kuin 6 mm.
Madera aserrada, madera cepillada, madera en bloque, cuartones
8.
4408
Viilut vanerointia (myös kerrostettua puuta tasoleikkaamalla saadut), ristiinliimattua vaneria tai niiden kaltaista kerrostettua puuta varten ja muu puu, sahattu pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu, saumattu tai päistään jatkettu, paksuus enintään 6 mm.
Chapa, enchapado, plywood
9.
4409
Puu (myös yhdistämättömät laatat ja rimat parkettilattioita varten), yhdeltä tai useammalta syrjältä, pinnalta tai päästä koko pituudelta muotoiltu (pontattu, puolipontattu, viistottu, pontattu viistotuin syrjin tai päin, helmipontattu, tehty muotolistoiksi tai -laudoiksi, pyöristetty tai vastaavilla tavoilla työstetty), myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu.
Molduras, pisos, forros, cielos, machimbres
10.
4410
Puusta tai muusta puumaisesta aineesta valmistettu lastulevy ja ”oriented strand board” -levy sekä niiden kaltaiset levyt (esimerkiksi ”waferboard”-levyt), myös hartsilla tai muulla orgaanisella sideaineella yhteenpuristetut.
Tableros, OSB
11.
4411
Puusta tai muusta puumaisesta aineesta valmistettu kuitulevy, myös hartsilla tai muulla orgaanisella sideaineella yhteenpuristettu.
Tableros, MDF
12.
4412
Ristiinliimattu vaneri, vaneroidut puulevyt ja niiden kaltainen kerrostettu puu.
Contrachapada
13.
4415
Puiset pakkauslaatikot, -rasiat, -häkit, -pytyt ja niiden kaltaiset päällykset; puiset kaapeli- ja johdinkelat; kuormalavat, laatikkokuormalavat ja muut puiset lastauslavat; puiset kuormauslavojen lavakaulukset.
Pallets, tarimas, cajas
14.
4418
Rakennuspuusepän ja kirvesmiehen tuotteet, myös puiset solulevyt, yhdistetyt lattialaatat, päreet ja paanut.
(2) Hondurasissa lehtipuulajeista saatava puu määritellään lehtipuista peräisin olevaksi puuksi.
LIITE II
HONDURASIN LAILLISUUSTAULUKOT
Laillisen puutavaran ja laillisten puutuotteiden määritelmä
Tätä sopimusta sovellettaessa puutavara ja puutuotteet katsotaan laillisiksi, jos niiden alkuperä, korjuu, kuljetus, sahaus, jalostus ja kauppa kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla ovat tässä liitteessä esitettyjen, sovellettavien metsiä, ympäristöä, taloutta, sosiaaliasioita, kulttuuria, verotusta ja myyntiä koskevien lakien ja asetusten mukaisia ja liitteen V mukaisia.
Valtion instituutioiden, yksityisen sektorin, kansalaisjärjestöjen, peltometsätaloutta edustavien ryhmien, yhteisöjen, tiedeyhteisön sekä Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen täysimääräisen ja aktiivisen osallistumisen ansiosta on saatu koostettua laillisuustaulukot, jotka sisältävät metsähallinnon parantamiseksi tarvittavat keskeiset tiedot.
Hondurasin laillisuustaulukot perustuvat 6 periaatteeseen, 17 kriteeriin, 36 indikaattoriin ja 56 varmennuskeinoon. Ne on jäsennelty siten, että huomioon otetaan metsäalaan liittyvät lait, jotka koskevat julkishallinnon eri näkökohtia seuraavien osalta:
—
Hallinnolliset menettelyt julkisen ja yksityisen maan omistusoikeuksien tunnustamiseksi.
—
Menettelyjen oikea soveltaminen jaettaessa julkisen metsämaan käyttöoikeuksia henkilöille tai ryhmille.
—
Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen perinteisten oikeuksien kunnioittaminen.
—
Metsäsektorin työntekijöiden työelämäoikeuksien kunnioittaminen.
Metsien tuotantoketjussa pyritään varmistamaan
—
Puutuotteiden korjuulupien hyväksymistä ja käyttöä koskevien teknisten ja oikeudellisten vaatimusten täyttyminen.
—
Puutuotteiden kuljetusta koskevien oikeudellisten määräysten täyttyminen koko toimitusketjussa.
—
Metsäteollisuusyritysten (sekä raaka-aine- että jalostusyritysten) ja puutavaraliikkeiden rekisteröintiä ja toimintaa koskevien teknisten ja oikeudellisten vaatimusten täyttyminen.
—
Paikallista, kansallista ja kansainvälistä kauppaa koskevien oikeudellisten vaatimusten täyttyminen.
—
Tulleja ja veroja koskevien säännösten noudattaminen.
Taulukoihin ei sisälly erillistä ympäristöön liittyvää periaatetta, koska sitä pidetään läpileikkaavana aiheena kaikissa taulukoissa ja se sisältyy periaatteeseen 3, sillä metsäalan toimet ja korjuutoiminta perustuvat metsänhoitosuunnitelmiin, joiden tarkoitus on varmistaa metsäresurssien asianmukainen hoito ja kestävyys. Ympäristöasiat sisältyvät erityisesti indikaattoriin 3.4.2, jossa on kyse ympäristövaikutusten arvioinnista metsänhoitosuunnitelmissa, ja indikaattoriin 3.6.2, jossa on kyse metsäalan yritysten ympäristövahinkoja rajoittavien toimien noudattamisesta.
1. Periaatteet
Taulukot on jaoteltu seuraavien kuuden periaatteen mukaan:
1)
Metsäalueiden omistus- ja hallintaoikeudet
2)
Metsäalueilla asuvien Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen oikeudet
3)
Metsäsektorin toimijoiden metsänhoitoa sekä puutuotteiden korjuuta, kuljetusta, teollistamista ja kauppaa koskevien lakien ja asetusten noudattaminen
4)
Työelämää sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat velvoitteet
5)
Puutuotteiden kansainvälistä kauppaa koskevat säännöt
6)
Tulleja ja veroja koskevat velvoitteet
2. Laillisuuden varmentamiseen liittyvät näkökohdat
Kunkin näiden laillisuustaulukoiden kuuden periaatteen indikaattoreita koskevat varmennuskeinot muodostuvat hallinnollisista asiakirjoista ja kirjatuista tiedoista, joita julkiset laitokset tuottavat kysynnän mukaan. Kunkin indikaattorin luomisen ja varmentamisen menetelmät ja varmennusten tiheys sekä fyysiset ja sähköiset arkistot, joihin varmennuskeinot on tallennettu, kuvataan varmennuskäsikirjassa. Tästä käsikirjasta vastaa yhteinen täytäntöönpanokomitea, joka hyväksyy sen sekä tarkistaa ja päivittää sitä tarpeen mukaan.
Periaatteiden noudattamisen varmistamiseksi metsätalouden tuotantoketjuun osallistuvat instituutiot ja metsien suojelun kansallinen instituutti (Instituto Nacional de Conservación y Desarrollo Forestal, Áreas Protegidas y Vida Silvestre, ICF) sopivat yhteistyöjärjestelyistä.
3. Puutavaran alkuperä
Metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevassa laissa (LFAPVS) on kuvattu sellaisten alueiden omistustyypit, joiden puutavaraa Hondurasissa korjataan, jalostetaan ja myydään. Nämä ovat seuraavat:
A.
Julkiset metsäalueet: Näitä ovat kansalliset metsäalueet, jotka sijaitsevat valtion omistamalla maalla, kunnalliset metsäalueet, jotka sijaitsevat kuntien omistamalla maalla (ejido), sekä valtion instituutioiden hankkimat metsäalueet ja muut metsäalueet, jotka valtio omistaa ja joihin sillä on käyttöoikeus (LFAPVS 45, 46 ja 47 §). Käyttöoikeudella tarkoitetaan sitä, että omistaja myöntää luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle tietyksi ajaksi ja tietyin ehdoin metsäalueen käyttö- ja nautintaoikeuden.
a)
Kansallisia metsäalueita ovat
—
metsämaa, joka sijaitsee valtion alueella ja jota ei omista kukaan muu;
—
metsämaa, jonka valtio tai jokin sen instituutioista on hankkinut pakkolunastuksella, kaupalla tai muulla laillisella saantokirjalla, jonka nojalla sillä on omistusoikeus, riippumatta siitä, onko asia kirjattu maarekisteriin. Näistä käytetään nimitystä bienes fiscales tai bienes nacionales [valtion tai kansallinen omaisuus] (LFAPVS 46 §).
b)
Kunnallisia (ejido) metsäalueita ovat
—
metsämaa, jonka valtio on aiemmin antanut kunnille saantokirjan nojalla kunnalliseksi yhteismaaksi (ejidos);
—
muu, minkä tahansa muun saantokirjan soveltamisalaan LFAPVS:n mukaisesti kuuluva kuntien omistama metsämaa (47 §). Kunnalliset metsäalueet ovat julkisia. ICF kuitenkin katsoo kunnat yksityisiksi omistajiksi, kun on kyse puunkorjuusta.
c)
Valtion instituutioiden hankkimat metsäalueet, tai terrenos fiscales (valtion omistama maa) ovat valtion omaisuutta ja niiden saantokirjat ovat jollakin julkisella elimellä. Valtion omistamista metsistä voidaan korjata puuta, jos niiden hoitoluokka sallii tämän ja toimivaltainen viranomainen on antanut siihen asiaankuuluvassa metsänhoitosuunnitelmassa asianmukaisen luvan. Näissä tapauksissa valtion omistama metsä (joka on kirjattu luovuttamattomia julkisia metsäresursseja koskevaan luetteloon (Catálogo del Patrimonio Público Forestal Inalienable, CPPFI) sekä maarekisteriin) katsotaan yksityiseksi metsäksi eikä julkiseksi metsäksi.
B.
Yksityiset metsäalueet: Nämä ovat metsäalueita, jotka sijaitsevat yksityisoikeuden soveltamisalaan kuuluvien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden omistamalla maalla, joiden täysi omistusoikeus vahvistetaan valtion alun perin myöntämällä laillisella saantokirjalla ja jotka on kirjattu maarekisteriin (LFAPVS 45 §).
—
Yhteisön tai useamman yhteisön yhteiset yksityiset metsäalueet ovat metsiä, jotka sijaitsevat maaseutuyhteisöjen omistamilla mailla, sekä Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen omistamia, tai ei omistamia, metsäalueita. Perinteisten oikeuksien nojalla valtio kunnioittaa Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisille kansoille perinteisesti kuuluneilla mailla sijaitsevia metsäalueita kansallisten lakien ja itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 169 mukaisesti siitä riippumatta, onko näillä kansoilla alueen saantokirjaa.
C.
Muut kuin metsäalueet: Tällä hetkellä ei ole lainsäädäntö- tai sääntelykehystä puun hyödyntämiselle näiltä alueilta, joista saadaan toisinaan puutavaraa yksittäisistä puista. Liitteessä VIII esitetyissä täydentävissä toimenpiteissä hahmotellaan tällainen sääntelykehys.
4. Muutokset Hondurasin sääntelykehykseen, hallinnolliseen kehykseen ja institutionaaliseen kehykseen
Koska kaikkia sääntelykehyksiä, hallinnollisia kehyksiä ja institutionaalisia kehyksiä saatetaan muuttaa, Hondurasissa saatetaan joutua tekemään menettelyihin sellaisia muutoksia, jotka johtavat näissä laillisuustaulukoissa esitettyjen indikaattoreiden sisällölliseen mukauttamiseen. Nämä muutokset analysoidaan vähintään kahden vuoden välein ja tarvittaessa yhteinen täytäntöönpanokomitea hyväksyy ne. Yhteinen täytäntöönpanokomitea myös analysoi vähintään kerran kahdessa vuodessa kaikki tämän liitteen tarkistukset tai päivitykset, joita saatetaan tarvita Hondurasin asiaankuuluvien sääntelykehysten, hallinnollisten kehysten ja institutionaalisten kehysten muutosten huomioon ottamiseksi.
LAILLISUUSTAULUKOT
PERIAATE 1. METSÄSEKTORIN TOIMIJAT KUNNIOITTAVAT METSÄALUEIDEN OMISTUS- JA HALLINTAOIKEUKSIA VOIMASSAOLEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISESTI.
Kriteeri 1.1 Julkiset ja yksityiset metsäsektorin toimijat, jotka osallistuvat metsiin perustuvaan tuotannolliseen toimintaan, noudattavat voimassa olevaa, metsäalueiden omistusoikeutta koskevaa lainsäädäntöä.
Indikaattori 1.1.1 Yksityisten metsäalueiden omistajilla, mukaan lukien yhteisön tai useamman yhteisön sekä kunnalliset (ejido) metsäalueet, on omistusoikeuden todistava asiakirja.
Varmennuskeinot:
1.
Ajan tasalla oleva todistus rekisteröidystä omistajuudesta.
Lainsäädäntöviite:
Asetuksella nro 82-2004 hyväksytty varallisuuslaki (Ley de Propriedad), 37, 94, 95 §.
Toimivaltainen elin:
Varallisuusinstituutti (IP), kiinteistörekisteri-, maanmittaus- ja kartografiaosasto (DGRCG).
Indikaattori 1.1.2 Valtion omistamat kansalliset metsäalueet on kirjattu IP:n kiinteistörekisteriin ja ICF:n luovuttamattomia julkisia metsäresursseja koskevaan luetteloon.
Varmennuskeinot:
1.
Saantokirja on kirjattu IP:n kiinteistörekisteriin.
2.
Saantokirjan rekisteröinnistä on merkintä ICF:n luovuttamattomia julkisia metsäresursseja koskevassa luettelossa.
Lainsäädäntöviite:
Keino 1:
Asetuksella nro 82-2004 hyväksytty varallisuuslaki (Ley de Propriedad), 37 §.
Keino 2:
Asetuksella nro 98-2007 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva laki (Ley Forestal, Áreas Protegidas y Vida Silvestre), 56 ja 61 §.
Toimivaltainen elin:
Keino 1:
IP, kiinteistörekisteri-, maanmittaus- ja kartografiaosasto (DGRCG).
Keino 2:
ICF, metsäresurssien tietokeskus (CIPF).
Kriteeri 1.2 Kansallisten ja kunnallisten (ejido) metsäalueiden jako yhteisöille, peltometsätaloutta edustaville ryhmille sekä luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille.
Indikaattori 1.2.1 ICF tekee kansallisten metsäalueiden metsänhoitosopimuksia lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin metsänhoitoa varten.
Varmennuskeinot (jompikumpi):
1.
Allekirjoitettu ja voimassa oleva sopimus metsänhoidosta tai metsätaloustoiminnasta (sovelletaan luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin)
2.
Allekirjoitettu ja voimassa oleva sopimus yhteisömetsän hoidosta (sovelletaan peltometsätaloutta edustaviin ryhmiin ja yhteisöihin).
Lainsäädäntöviite:
Kummankin keinon osalta:
Asetuksella nro 98-2007 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva laki, 77 §.
Toimivaltainen elin:
Keino 1:
ICF, metsien hoidosta ja kehittämisestä vastaava osasto (Departamento de Manejo y Desarrollo Forestal).
Keino 2:
ICF, yhteisömetsien kehittämisestä vastaava osasto (Departamento de Desarrollo Forestal Comunitario).
Indikaattori 1.2.2 Kunta tekee yhteisömetsän hoitosopimuksen kunnallisilla (ejido) metsäalueilla lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin metsänhoitoa varten.
Varmennuskeinot:
1.
Allekirjoitettu ja voimassa oleva yhteisömetsän hoitosopimus kunnallisesta (ejido) metsäalueesta.
Lainsäädäntöviite:
Asetuksella nro 98-2007 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva laki, 128 §.
Täytäntöönpanopäätöksellä nro 031-2010 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan lain yleinen täytäntöönpanoasetus (Reglamento General de la Ley Forestal, Áreas Protegidas y Vida Silvestre), 451 §.
ICF:n sopimus nro 027-2015 yhteisömetsiä koskevasta kunnallisten alueiden (ejido) metsänhoidosta.
Toimivaltainen elin:
Kunta, kunnanvaltuusto.
ICF, yhteisömetsien kehittämisestä vastaava osasto (Departamento de Desarrollo Forestal Comunitario).
PERIAATE 2. HONDURASIN VALTIO KUNNIOITTAA METSÄALUEILLA ASUVIEN HONDURASIN ALKUPERÄIS- JA AFRIKKALAISPERÄISTEN KANSOJEN OIKEUKSIA.
Kriteeri 2.1 Hondurasin valtio noudattaa ILOn yleissopimuksen nro 169 määräyksiä omistusoikeuksien tunnustamisesta ja kuulemisesta (”vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus”) niiden alueiden osalta, jotka ovat perinteisesti kuuluneet Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisille kansoille.
Indikaattori 2.1.1 Valtio myöntää toimivaltaisten elintensä, IP:n, kansallisen maatalousinstituutin (INA) ja ICF:n, välityksellä saantokirjoja ja IP rekisteröi metsämaita, jotka ovat perinteisesti kuuluneet Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisille kansoille (PIAH), metsien kaupallisen hyödyntämisen sallimiseksi.
Varmennuskeinot:
Kansallisen ja kunnallisen (ejido) maan osalta (keinot 1 ja 2):
Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen maat, jotka omistaa ICF (keino 3):
3.
Maan jakamisen johdosta laadittu saantokirja, joka on kirjattu IP:n kiinteistörekisteriin.
Lainsäädäntöviite:
Keinot 1, 2 ja 3:
—
Asetus nro 26-94 (ILOn yleissopimuksen nro 169 ratifiointi), 13, 14, 15, 18 ja 19 §.
Keinot 1 ja 2:
—
Asetuksella nro 82-2004 hyväksytty varallisuuslaki, 93, 94, 95, 100, 101 ja 125 §, ja sen täytäntöönpanoasetus.
—
Maatalousuudistuslaki (Ley de Reforma Agraria), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella nro 31-92 hyväksytyllä lailla maatalousalan uudistamisesta ja kehittämisestä, 92 §.
Toimivaltainen elin:
Keino 1:
IP, kiinteistörekisteri-, maanmittaus- ja kartografiaosasto (DGRCG).
Keino 2:
INA, kansallinen maatalousrekisteri.
Keino 3:
ICF, metsäresurssien tietokeskus (CIPF).
Keino 2:
—
Asetuksella nro 127-2000 muutettu kunnallislaki (Ley de Municipalidades), 69 §.
Keino 3:
—
Asetuksella nro 98-2007 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva laki, 45 §.
—
17 päivänä huhtikuuta 2013 annettu asetus nro 61-2013 ICF:n valtuuttamisesta vastaamaan Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen järjestöjen hakemuksiin, jotka koskevat yhteisöjen maiden tai useamman yhteisön yhteismaiden omistusoikeuden vahvistamista.
—
3 päivänä elokuuta 2012 tehty sopimus nro 031-2012, jossa ICF vahvistaa menettelyn Río Plátanon biosfäärialueella asuvien Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen perinteisten maiden omistusoikeuden vahvistamiseksi.
—
Kuten 3 päivänä elokuuta 2012 tehdyssä sopimuksessa nro 031-2012 määrätään, luvan antamisesta tiettyjen ICF:n omistamien metsäalueiden omistusoikeuden siirtämiseksi Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisille kansoille on annettava säädös.
Indikaattori 2.1.2 ICF kunnioittaa oikeutta vapaaseen ja tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen alueilla, joilla aiotaan ryhtyä hyödyntämään metsiä kaupallisesti kyseisiin kansoihin suoraan vaikuttavalla tavalla.
Varmennuskeinot:
1.
Raportti ICF:n järjestämästä kuulemisesta.
Huomautus: Tässä raportissa ICF:n järjestämästä kuulemisesta esitetään tulokset (eli vaadittu suostumus tai hyväksyntä ehdotetuille metsän kaupallista hyödyntämistä koskeville toimenpiteille) kuulemisesta, joka on järjestetty alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILOn yleissopimuksen nro 169 ja voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Lainsäädäntöviite:
Asetus nro 26-94 (ILOn yleissopimuksen nro 169 ratifiointi), 6 ja 15 §.
Lisättävä viittaus vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta koskevaan kansalliseen lakiin, kun se on hyväksytty.
Toimivaltainen elin:
ICF, yhteisömetsien kehittämisestä vastaava osasto (Departamento de Desarrollo Forestal Comunitario).
PERIAATE 3. METSÄSEKTORIN TOIMIJAT NOUDATTAVAT METSÄNHOITOA SEKÄ PUUTUOTTEIDEN KORJUUTA, KULJETUSTA, JALOSTUSTA JA KAUPPAA KOSKEVIA LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA SÄÄNTÖJÄ.
Kriteeri 3.1 Maan omistajilla ja metsänhoitosopimukseen perustuvilla hyödyntäjillä on asiaankuuluvan lainsäädännön asettamien vaatimusten mukaiset metsänhoitosuunnitelmat tai peltometsätalousjärjestelmien erityissuunnitelmat.
Indikaattori 3.1.1 Yksityisten ja kunnallisten (ejido) metsäalueiden omistajilla, jotka aktiivisesti hyödyntävät metsää, on hyväksytty ja voimassa oleva metsänhoitosuunnitelma.
Varmennuskeinot:
1.
Hyväksytty ja voimassa oleva metsänhoitosuunnitelma.
Lainsäädäntöviite:
Asetuksella nro 98-2007 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva laki (Ley Forestal, Áreas Protegidas y Vida Silvestre), 70 ja 74 §.
Toimivaltainen elin:
ICF, metsien hoidosta ja kehittämisestä vastaava osasto (Departamento de Manejo y Desarrollo Forestal).
Indikaattori 3.1.2 Kansallisten julkisten metsäalueiden hyödyntäjillä (yhteisöt, peltometsätalouden organisaatiot sekä luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt), jotka on rekisteröity ICF:ään ja jotka aktiivisesti hyödyntävät metsää, on hyväksytty ja voimassa oleva metsänhoitosuunnitelma.
Varmennuskeinot:
1.
Kansallisia julkisia metsäalueita koskeva hyväksytty ja voimassa oleva metsänhoitosuunnitelma.
Lainsäädäntöviite:
Asetuksella nro 98-2007 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva laki (Ley Forestal, Áreas Protegidas y Vida Silvestre), 70 ja 74 §.
Toimivaltainen elin:
ICF, yhteisömetsien kehittämisestä vastaava osasto ja metsien hoidosta ja kehittämisestä vastaava osasto.
Indikaattori 3.1.3 Yksityisten ja kunnallisten (ejido) peltometsätalousalueiden omistajilla, jotka aktiivisesti hyödyntävät metsää, on hyväksytty ja voimassa oleva peltometsätalousjärjestelmien erityissuunnitelma.
Varmennuskeinot:
1.
Hyväksytty ja voimassa oleva peltometsätalousjärjestelmien erityissuunnitelma (PESA).
Lainsäädäntöviite:
ICF:n sopimus nro 010-2015, jolla annetaan ohjeet alle 100 hehtaarin tiloja koskevien peltometsätalousjärjestelmien erityissuunnitelmien teknisten vaatimusten soveltamiseen.
Toimivaltainen elin:
Asiaankuuluva ICF:n alueellinen metsätoimisto.
Indikaattori 3.1.4 Hyväksytyn ja voimassa olevan metsänhoitosuunnitelman soveltamisalaan kuuluvien metsien omistajilla ja hyödyntäjillä on vuotuinen toimintasuunnitelma, ja peltometsätalousjärjestelmien erityissuunnitelmien soveltamisalaan kuuluvien alueiden omistajilla on vuotuinen hakkuusuunnitelma.
Varmennuskeinot:
1.
Vuotuinen toimintasuunnitelma (hyväksytyn ja voimassa olevan metsänhoitosuunnitelman soveltamisalaan kuuluvien metsien omistajat ja hyödyntäjät).
2.
Vuotuinen hakkuusuunnitelma (peltometsätalouden erityissuunnitelmien (PESA) soveltamisalaan kuuluvien alueiden omistajat).
Lainsäädäntöviite:
Keino 1:
Asetuksella nro 98-2007 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva laki, 70 §:n 2 momentti.
Keino 2:
ICF:n sopimus nro 010-2015, jolla annetaan ohjeet alle 100 hehtaarin tiloja koskevien peltometsätalouden erityissuunnitelmien (PESA) teknisten vaatimusten soveltamiseen, IV luku ja V luvun 3 kohta.
Yli 100 hehtaarin tiloja koskevia peltometsätalouden erityissuunnitelmia koskevaa voimassa olevaa lainsäädäntöä aiotaan tarkastella ja muuttaa (ks. asiaa koskeva täydentävä toimenpide liitteessä VIII).
Toimivaltainen elin:
ICF, metsien hoidosta ja kehittämisestä vastaava osasto (Departamento de Manejo y Desarrollo Forestal).
Kriteeri 3.2 Metsätaloustoiminnasta vastaavat toimijat, jotka toteuttavat tätä toimintaa vuotuisiin toimintasuunnitelmiin, vuotuisiin kaatosuunnitelmiin, viljelymetsiköihin, pelastussuunnitelmiin ja hakkuutähteiden korjuusuunnitelmiin liittyvien korjuulupien nojalla, ovat metsäsektorin vaatimusten mukaisia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä.
Indikaattori 3.2.1 Pätevöidyt metsätalousteknikot, jotka vastaavat metsätaloustoiminnan toteutuksesta vuotuisiin toimintasuunnitelmiin, vuotuisiin kaatosuunnitelmiin, viljelymetsiköihin, pelastussuunnitelmiin ja hakkuutähteiden korjuusuunnitelmiin liittyvien korjuulupien nojalla, on rekisteröity ICF:ään ja kirjattu kulloinkin kyseessä olevien korjuulupien tietoihin.
Täytäntöönpanopäätöksellä nro 031-2010 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan lain yleinen täytäntöönpanoasetus, 477 §.
Asetuksella nro 98-2007 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva laki, 159 §.
Toimivaltainen elin:
ICF, metsien hoidosta ja kehittämisestä vastaava osasto (Departamento de Manejo y Desarrollo Forestal).
Indikaattori 3.2.2 Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joilla on sopimus korjuutoiminnan toteuttamisesta vuotuisiin toimintasuunnitelmiin, vuotuisiin kaatosuunnitelmiin, viljelymetsiköihin, pelastussuunnitelmiin ja hakkuutähteiden korjuusuunnitelmiin liittyvien korjuulupien nojalla, on rekisteröity ICF:ään ja kirjattu kulloinkin kyseessä olevien korjuulupien tietoihin.
Varmennuskeinot:
1.
Sopimuksen toimeksisaajan ajan tasalla oleva henkilökortti.
2.
Toiminnan ennakkokuvaus vuotuisessa toimintasuunnitelmassa.
Lainsäädäntöviite:
Keino 1:
Täytäntöönpanopäätöksellä nro 031-2010 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan lain yleinen täytäntöönpanoasetus, 216 ja 217 §.
Sopimuksen nro 045 A-2013 soveltamisohjeet metsäteollisuuden raaka-aine- ja jalostusyritysten sekä puutavaraliikkeiden palvelujen maksuista.
Keino 2:
Mäntymetsien vuotuisten toimintasuunnitelmien osalta ICF:n kiertokirje nro DE-ICF-001-2013 (Mäntymetsien korjuusuunnitelmien hallinnollinen opas), 4 kohdan c alakohta.
Minkään muiden korjuulupien osalta ei tällä hetkellä ole keinoa 2 koskevaa viitesäädöstä, joten se mainitaan täydentävänä toimenpiteenä liitteessä VIII.
Toimivaltainen elin:
Keino 1:
ICF, metsien hoidosta ja kehittämisestä vastaava osasto.
Keino 2:
Asiaankuuluva ICF:n alueellinen metsätoimisto.
Indikaattori 3.2.3 Riippumattomat metsätalousteknikot vastaavat siitä, että metsätaloustoimintaa harjoitetaan vuotuisiin kaatosuunnitelmiin, viljelymetsiköihin, pelastussuunnitelmiin ja hakkuutähteiden korjuusuunnitelmiin liittyvien korjuulupien nojalla asianmukaisesti. Riippumattomat metsätalousteknikot ovat järjestäytyneitä ja vakavaraisia, ja heidät on kirjattu kulloinkin kyseessä olevien korjuulupien tietoihin.
Varmennuskeinot:
1.
Todiste riippumattoman metsätalousteknikon vakavaraisuudesta (kortti tai todistus).
Asetuksella nro 73 (annettu 17 päivänä toukokuuta 1962) hyväksytty laki ammattijärjestön pakollisesta jäsenyydestä (Ley de Colegiación Profesional Obligatoria), 1 §.
Keino 2:
ICF:n sopimus toimitettavien metsänhoitosuunnitelmien rakenteesta; tarkennettava liitteessä VIII lueteltuna täydentävänä toimenpiteenä.
Toimivaltainen elin:
ICF, metsien hoidosta ja kehittämisestä vastaava osasto.
Kriteeri 3.3 Hoitosuunnitelmien ja korjuulupien haltijat ja hyödyntäjät korjaavat puuta ja muita metsätuotteita lakisääteisten vaatimusten mukaisesti.
Indikaattori 3.3.1 Hoitosuunnitelmien ja muiden korjuulupien haltijat täyttävät puunkorjuun tekniset vaatimukset toteuttaessaan vuotuisissa toimintasuunnitelmissa ja muissa korjuuluvissa lueteltuja toimia.
Varmennuskeinot:
1.
Kenttätarkastusraportit (mänty- ja lehtimetsät).
2.
Vuotuisen toimintasuunnitelman päättyessä loppuraportti siitä, onko tekniset vaatimukset täytetty (ainoastaan mäntymetsät).
Lainsäädäntöviite:
Keinot 1 ja 2:
Mäntymetsien korjuusuunnitelmien hallinnollinen opas, IX ja XI osasto.
Keino 1:
ICF:n sopimus nro 050-2012 teknisistä vaatimuksista ja ohjeista lehtimetsien metsänhoitosuunnitelmien ja toimintasuunnitelmien laatimista varten, 6.17 kohta.
Toimivaltainen elin:
Asiaankuuluva ICF:n alueellinen metsätoimisto.
Indikaattori 3.3.2 Korjuutoimintaa harjoittavilla metsäalueiden omistajilla tai hyödyntäjillä on hyväksytyt ja voimassa olevat pelastussuunnitelmat sellaisten metsien korjaamiseksi, jotka ovat kärsineet luonnononnettomuuksista, taudeista tai tuhoojista, julkisista ja/tai yksityisistä rakennushankkeista sekä viljelysmaan kasvillisuuden muutoksista.
Varmennuskeinot:
1.
Pelastussuunnitelman hyväksymispäätös.
Lainsäädäntöviite:
Asetuksella nro 98-2007 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva laki (Ley Forestal, Áreas Protegidas y Vida Silvestre), 147 §.
ICF:n sopimus nro 030/2013 pelastussuunnitelmien hyväksymisestä.
Toimivaltainen elin:
Asiaankuuluva ICF:n alueellinen metsätoimisto sekä metsien hoidosta ja kehittämisestä vastaava osasto.
Indikaattori 3.3.3 Viljelymetsiköiden haltijoilla on hyväksytty ja voimassa oleva viljelytodistus ja korjuulupa sellaisten tuotteiden korjuuta ja myyntiä varten, joita saadaan hoitamalla yksityisiä, kunnallisia (ejido) tai kansallisia asutettuja tai metsä- tai metsitysalueita.
Varmennuskeinot:
1.
Metsänviljelytodistus.
2.
Sertifioidun viljelymetsikön korjuulupa.
Lainsäädäntöviite:
Asetuksella nro 98-2007 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva laki, 149 §:n 10 ja 11 momentti.
ICF:n asiakirja DE-MP-071-2010, Ohjeet metsänviljelytodistusten myöntämistä varten.
Täytäntöönpanopäätöksellä nro 031-2010 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan lain yleinen täytäntöönpanoasetus, 172 §:n 3 momentti.
Sopimus nro 050-2012 teknisistä vaatimuksista ja ohjeista lehtimetsien metsänhoitosuunnitelmien ja toimintasuunnitelmien laatimista varten, 6.2 kohdan 6.2.1 ja 6.2.2 alakohta.
ICF:n asiakirja DE-MP-285-2010, Paremman metsänhoidon ohjeet ja standardit, 1 luvun 5 kohta.
Asetuksella nro 98-2007 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva laki (Ley Forestal, Áreas Protegidas y Vida Silvestre), 70 §.
Täytäntöönpanopäätöksellä nro 031-2010 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan lain yleinen täytäntöönpanoasetus, 170 §.
Keino 2:
ICF:n asiakirja DE-MP-285-2010, Paremman metsänhoidon ohjeet ja standardit, III luvun 3.1 kohta.
Toimivaltainen elin:
ICF, metsien hoidosta ja kehittämisestä vastaava osasto.
Kriteeri 3.5 Puutavara kuljetetaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Indikaattori 3.5.1 Puutavaran kuljetukseen metsästä koontipaikkaan, metsäteollisuuden raaka-aine- ja jalostusyrityksiin ja puutavaraliikkeisiin on kuljetuslupa.
Varmennuskeinot:
1.
Kuljetuslupa.
Huom.: ICF sallii kolme kuljetuslupaluokkaa: pyöreä puutavara (1), tuotteet ja sivutuotteet (2) sekä sahatavara (3).
Lainsäädäntöviite:
Asetuksella nro 98-2007 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva laki (Ley Forestal, Áreas Protegidas y Vida Silvestre), 103 §.
Täytäntöönpanopäätöksellä nro 031-2010 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan lain yleinen täytäntöönpanoasetus, 239 §.
Lehtimetsät:
Ainoastaan lehtimetsiin sovellettava viitesäädös laadittava (ks. asiaa koskeva täydentävä toimenpide liitteessä VIII).
Toimivaltainen elin:
Asiaankuluva ICF:n alueellinen metsätoimisto.
Indikaattori 3.5.2 Metsäteollisuuden raaka-aine- ja jalostusyritysten sekä puutavaraliikkeiden myymän jalostetun puutavaran kuljetuksesta mihin tahansa määränpäähän laaditaan virallinen lasku.
Varmennuskeinot:
1.
Viralliset laskut.
Lainsäädäntöviite:
Sopimuksella nro 189-2014 hyväksytty laskutusjärjestelmää koskeva asetus muutoksineen, 12 §.
Täytäntöönpanopäätöksellä nro 031-2010 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan lain yleinen täytäntöönpanoasetus, 236 §.
Kriteeri 3.6 Yrityksiä ja puutavaraliikkeitä omistavat luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka koskee metsäteollisuuden raaka-aine- ja jalostusyritysten ja puutavaraliikkeiden perustamista ja toimintaa.
Indikaattori 3.6.1 Metsäteollisuuden raaka-aine- ja jalostusyrityksiä ja puutavaraliikkeitä omistavat luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt on rekisteröity kuntaan ja ICF:ään.
Varmennuskeinot:
1.
Toimilupa (Permiso de Operación para Negocio).
2.
Toimilupa (Licencia de Operación).
Lainsäädäntöviite:
Keino 1:
Sopimuksella nro 018-93 hyväksytty kunnallislain täytäntöönpanoasetus, 119 §.
Keino 2:
Asetuksella nro 98-2007 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva laki, 98 §.
Toimivaltainen elin:
Keino 1:
Kunta, kunnanvirasto tai verotarkastusvirasto.
Keino 2:
ICF, metsien hoidosta ja kehittämisestä vastaava osasto.
Indikaattori 3.6.2 Metsäteollisuuden raaka-aine- ja jalostusyrityksiä ja puutavaraliikkeitä omistavat luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt toteuttavat ympäristöntarkkailutoimenpiteitä ympäristövaikutusten luokituksen mukaisesti.
Varmennuskeinot:
1.
Ympäristölupatodistus.
2.
Ympäristöntarkkailutoimenpiteitä koskevan sopimuksen tekninen valvonta- ja tarkastuslausunto.
Lainsäädäntöviite:
MiAmbiente:
—
Asetuksella nro 104-93 hyväksytty yleinen ympäristölaki (Ley General del Ambiente), 11 §:n c alakohta, 83 §.
—
Täytäntöönpanoasetuksella nro 008-2015 hyväksytty kansallisen ympäristövaikutusten arviointijärjestelmän täytäntöönpanoasetus, 10 §:n 3 momentti, 24 §:n 6 momentti.
Kunnat, joilla on ympäristölupien antovaltuudet:
—
Asetuksella nro 181-2007 hyväksytty yleisen ympäristölain muutossäädös, 1 § (lain 28-A §:n muutos).
—
Täytäntöönpanoasetuksella nro 008-2015 hyväksytty kansallisen ympäristövaikutusten arviointijärjestelmän täytäntöönpanoasetus, 19 §.
Oikeudellisesti autonomiset kunnat:
Asetuksella nro 134-90 hyväksytty kunnallislaki, 12 ja 12A §.
Toimivaltainen elin:
Energia-, luonnonvara-, ympäristö- ja kaivosministeriö (MiAmbiente), ympäristöarvioinnin ja -seurannan pääosasto (DECA).
Kunnat, joilla on luvanantovaltuudet, tai oikeudellisesti autonomiset kunnat.
Kriteeri 3.7 Metsätalouden tuotantoketjun toimijat noudattavat voimassa olevia sääntöjä puutuotteiden kotimaankaupasta.
Indikaattori 3.7.1 Metsätalouden tuotantoketjun toimijat noudattavat näissä laillisuustaulukoissa lueteltuja sääntöjä, joita sovelletaan puutuotteiden kotimaanmarkkinoilla.
Varmennuskeinot:
1.
Metsäteollisuuden raaka-aine- ja jalostusyritysten sekä puutavaraliikkeiden kuukausittaiset raportit.
Työterveys- ja -turvallisuustarkastuksen raportti, jolla vahvistetaan, että työnantajat metsätalouden tuotantoketjussa toimivat indikaattorin mukaisesti.
Lainsäädäntöviite:
Asetuksella nro 189-1959 hyväksytty työehtolaki, I luvun V osaston 391 ja 392 §.
Yleinen täytäntöönpanoasetus työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisytoimista (Reglamento General de Medidas Preventivas de Accidentes de Trabajo y Enfermedades Profesionales), VII luvun 36 §.
Toimivaltainen elin:
Työllisyys- ja sosiaaliturvaministeriö (STSS), sosiaalipalvelujen pääosasto, työterveyden ja -turvallisuuden tarkastuspalvelujen osasto.
Kriteeri 4.3 Metsäsektorin työnantajat noudattavat työntekijöiden sosiaaliturvaa koskevia sääntöjä.
Asetuksella nro 098-2007 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva laki, 116 §. SAG:n sopimuksella nro 936-13 hyväksytyt menettelysäännöt luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) täytäntöönpanemiseksi.
Toimivaltainen elin:
SAG, kansallinen CITES-toimisto.
PERIAATE 6. METSÄSEKTORIN TOIMIJAT TÄYTTÄVÄT TULLEIHIN JA VEROIHIN LIITTYVÄT VELVOITTEENSA.
Kriteeri 6.1 Metsäsektorin toimijat on perustettu laillisesti.
Indikaattori 6.1.1 Metsäsektorin toimijat on rekisteröity verohallintoon.
Varmennuskeinot:
1.
Kansallisen verorekisterin (RTN) asiakirja.
Lainsäädäntöviite:
Asetuksella nro 102-1974 hyväksytty laki kansallisesta verorekisteristä (Ley del Registro Tributario Nacional), 1 ja 2 §.
Asetuksella nro 51-2003 hyväksytty verotuksellista yhdenvertaisuutta koskeva laki (Ley de Equidad Tributaria), 27 §.
Kriteeri 6.2 Metsäsektorin toimijat täyttävät verovelvollisuutensa keskus- ja kunnallishallintoa kohtaan.
Indikaattori 6.2.1 Korjuulupien haltijat maksavat luonnonvarojen korjuuta tai hyödyntämistä koskevan luvan myöntämisestä kannettavan veron kunnallislain täytäntöönpanoasetuksen mukaisesti sekä voimassa olevassa kunnallisverosuunnitelmassa vahvistetut maksut.
Varmennuskeinot:
1.
Luonnonvarojen korjuuta tai hyödyntämistä koskevan luvan myöntämisestä kannettavan veron maksukuitti.
2.
Luonnonvarojen korjuuta tai hyödyntämistä koskevan luvan myöntämisestä veloitettavan maksun maksukuitti.
Lainsäädäntöviite:
Keino 1:
Sopimuksella nro 018-93 hyväksytty kunnallislain yleinen täytäntöönpanoasetus, 128 ja 130 §.
Keino 2:
Sopimuksella nro 018-93 hyväksytty kunnallislain yleinen täytäntöönpanoasetus, 152 §:n c alakohdan 15 alakohta.
Toimivaltainen elin:
Kunta, kunnanvirasto tai verotarkastusvirasto.
Indikaattori 6.2.2. Metsäsektorin toimijat maksavat tuloveroa, solidaarisuusmaksua ja nettovarallisuusveroa.
Varmennuskeinot:
1.
Veroilmoitukset
a)
CPAT-272 (ilmoitus luonnollisen henkilön tuloista) tai
b)
CPAT-352 (ilmoitus oikeushenkilön tuloista).
Lainsäädäntöviite:
Asetuksella nro 25-1963 hyväksytty tuloverolaki, 30 §.
Asetuksella nro 17-2010 hyväksytty verotuloja, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kansallisia julkisia menoja koskeva laki, 49 §.
Toimivaltainen elin:
Tulojen hallinnointiyksikkö (SAR), veronkanto- ja perintäosasto.
Lisäykset
1.
Tämän sopimuksen asiakirjoissa tarkoitettujen metsäsektorin toimijoiden määritelmä
Tätä sopimusta sovellettaessa ’metsäsektorin toimijalla’ tarkoitetaan mitä tahansa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka harjoittaa metsätalouden tuotantoketjuun kuuluvaa toimintaa. Metsäsektorin toimijoiden on noudatettava tässä liitteessä kuvattuja eri indikaattoreita ja varmennuskeinoja, jotka liittyvät niiden osallistumiseen metsätalouden tuotantoketjun eri vaiheisiin.
Toimija
Määritelmä/käsite
Indikaattorit/varmennuskeinot:
1.
Metsäsektorin toimija
Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka harjoittaa metsätalouden tuotantoketjuun kuuluvaa toimintaa. Tällaista toimintaa on muun muassa metsänhoito, puun ja puutuotteiden korjuu, jalostus, kuljetus, myynti, tuonti ja vienti sekä metsäalueen käyttötarkoituksen muuttaminen. Määritelmä sisältää myös näitä tehtäviä suorittavat alihankkijat, kuten metsurit, tarkastajat tai lähettäjät, myyntiedustajat, kuljettajat ja puutuotteiden vastaanottajat.
Mainitaan taulukossa kunkin nimikkeen kohdalla.
2.
Maaseutuyhteisö
Maaseudulla (kylässä) metsäalueilla tai niiden reunalla sijaitseva ryhmä luonnollisia henkilöitä ja heidän järjestönsä, joilla on mahdollisuus metsänhoitoon ja metsätalouden resurssien saantiin.
Yhteisöorganisaatio, joka on oikeushenkilö, mukaan lukien metsätalouden organisaatiot, etniset ryhmät, maaseudun metsäyhtiöt ja kansallisilla metsäalueilla sijaitsevat organisoituneet yhteisöt, joiden tarkoitus on metsänhoito, metsiin liittyvien tuotteiden korjuu ja jalostus sekä tuotteiden ja palvelujen myynti.
Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka omistaa kiinteistön, jolla on metsäpeite ja joka voi olla muun muassa yksityinen, kunnallinen (ejido), kansallinen, yhteisöllinen tai alkuperäiskansojen yhteinen.
Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on käytössään tai hallussaan kansallinen tai kunnallinen (ejido) alue ilman saantokirjaa, joka vahvistaisi laillisen omistajuuden. Tällä toimijalla on laillistamismenettelyn seurauksena käyttösopimus, jonka nojalla se voi muun muassa toteuttaa metsänhoitotoimia.
1.2.1/1 - 2.1.2/1 - 3.1.2/1 - 3.3.2/1
13.
Metsäalueen hyödyntäjä
Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka valtion metsähallinto tai kunnanhallinto on nimennyt hoitamaan julkista metsää (kansallista tai kunnallista/ejido) kestävällä tavalla omaksi hyödykseen.
1.2.1/1 - 2.1.2/1 - 3.1.2/1 - 3.3.2/1
14.
Toimeksisaaja
Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka harjoittaa korjuutoimintaa luonnon- ja/tai viljelymetsässä (sekä mänty- että lehtimetsät) hyväksytyn ja voimassa olevan metsänhoitosuunnitelman haltijan valtuuttamana.
Metsäalan tai vastaavan alan ammattihenkilö, joka vastaa varmentavana viranomaisena julkisten tai yksityisten metsien hoidosta ja kestävästä kehittämisestä metsänhoitosuunnitelmien tai hyväksyttyjen toimintasuunnitelmien pohjalta.
Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka ostaa puutuotteita ulkomailta tarkoituksenaan jakaa, myydä ja/tai jalostaa niitä maassa tai sen ulkopuolella.
Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka omistaa sellaisen metsäalan yrityksen tai edustaa oikeudellisesti sellaista yritystä, joka suorittaa pyöreän (raaka)puutavaran tai minkä tahansa muun metsästä saatavan puuraaka-aineen tai muun raaka-aineen esikäsittelyn.
Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka omistaa sellaisen metsäalan yrityksen tai edustaa oikeudellisesti sellaista yritystä, joka jalostaa metsäteollisuuden raaka-aineyritykseltä saatavia tuotteita tai mitä tahansa muuta metsästä saatavaa puuraaka-ainetta tai muuta raaka-ainetta.
Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka omistaa tontin, paikan tai varastoalueen, jossa ostetaan ja myydään puutavaraa kansallisella/kotimaisella tasolla, tai on tällaisen oikeudellinen edustaja.
Yksityis- tai julkisoikeuden soveltamisalaan kuuluva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka käyttää yhden tai useamman työntekijän palveluja työsopimuksen tai työsuhteen perusteella. Määritelmää sovelletaan kaikkiin tasoihin.
Energia-, luonnonvara-, ympäristö- ja kaivosministeriö (MiAmbiente)
3.6.2/1 - 3.6.2/2
Kansallinen maatalousinstituutti (INA)
2.1.1/2
Maatalous- ja kotieläinministeriö (SAG)
5.1.3/1
Tullitulojen hallinnointiosasto (DARA)
5.1.1/1
Hondurasin sosiaaliturvainstituutti (IHSS)
4.3.1/1
3.
Luettelo laillisuustaulukkoon sisältyvistä säädöksistä
Luettelo on laadittu siinä järjestyksessä, jossa laillisuustaulukossa mainitut lainsäädäntöviitteet esiintyvät alkaen periaatteesta 1.
1.
Asetuksella nro 082-2004 hyväksytty varallisuuslaki.
2.
Asetuksella nro 098-2007 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva laki.
3.
ICF:n sopimus nro 027-2015 yhteisömetsiä koskevasta kunnallisten alueiden (ejido) metsänhoidosta.
4.
Asetus nro 026-94 ILOn yleissopimuksen nro 169 ratifioinnista.
5.
Sopimuksella nro 003-2010 hyväksytty varallisuuslain täytäntöönpanoasetus.
6.
Asetuksella nro 170 hyväksytty maatalousuudistuslaki, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella nro 031-92 hyväksytyllä lailla maatalousalan uudistamisesta ja kehittämisestä.
7.
Asetus nro 61-2013 ICF:n valtuuttamisesta vastaamaan Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen järjestöjen hakemuksiin, jotka koskevat yhteisöjen maiden tai useamman yhteisön yhteismaiden omistusoikeuden vahvistamista.
8.
ICF:n sopimus nro 031-2012 menettelyn vahvistamisesta Río Plátanon biosfäärialueella asuvien Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen perinteisten maiden omistusoikeuden vahvistamiseksi.
9.
ICF:n sopimus nro 010-2015, jolla annetaan ohjeet alle 100 hehtaarin tiloja koskevien peltometsätalousjärjestelmien erityissuunnitelmien (PESA) teknisten vaatimusten soveltamiseen.
10.
Täytäntöönpanopäätöksellä nro 031-2010 hyväksytty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan lain yleinen täytäntöönpanoasetus.
11.
Sopimuksen nro 045 A-2013 soveltamisohjeet metsäteollisuuden raaka-aine- ja jalostusyritysten sekä puutavaraliikkeiden palvelujen maksuista.
12.
ICF:n kiertokirje nro DE-ICF-001-2013, mäntymetsien korjuusuunnitelmien hallinnollinen opas.
13.
Asetuksella nro 73 hyväksytty laki ammattijärjestön pakollisesta jäsenyydestä.
14.
ICF:n sopimus nro 050-2012 teknisistä vaatimuksista ja ohjeista lehtimetsien metsänhoitosuunnitelmien ja toimintasuunnitelmien laatimista varten.
15.
ICF:n sopimus nro 030-2013 pelastussuunnitelmien hyväksymisestä.
16.
ICF:n asiakirja DE-MP-071-2010, ohjeet metsänviljelytodistusten myöntämistä varten.
17.
ICF:n asiakirja DE-MP-285-2010, paremman metsänhoidon ohjeet ja standardit.
18.
Sopimuksella nro 189-2014 hyväksytty laskutusjärjestelmää koskeva asetus muutoksineen.
19.
Sopimuksella nro 018-93 hyväksytty kunnallislain yleinen täytäntöönpanoasetus.
20.
Asetuksella nro 104-93 hyväksytty yleinen ympäristölaki.
21.
Täytäntöönpanoasetuksella nro 008-2015 hyväksytty kansallisen ympäristövaikutusten arviointijärjestelmän täytäntöönpanoasetus.
22.
Asetuksella nro 181-2007 hyväksytty yleisen ympäristölain muutossäädös.
23.
Asetuksella nro 134-90 hyväksytty kunnallislaki.
24.
Asetuksella nro 189-1959 hyväksytty työehtolaki.
25.
Asetuksella nro 178-2016 hyväksytty työtarkastuslaki.
26.
Asetuksella nro 103 3 päivänä kesäkuuta 1971 hyväksytty minimipalkkalaki muutoksineen.
27.
Sopimuksella nro 053-04 hyväksytty yleinen täytäntöönpanoasetus työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisytoimista.
28.
Asetuksella nro 140-1959 hyväksytty sosiaaliturvalaki ja sen muutosasetus nro 080-2001 1 päivältä kesäkuuta 2001.
29.
Päätöslauselmalla nro 224-2008 (COMIECO-XLIX) hyväksytty Keski-Amerikan yhtenäisen tullikoodeksin (RECAUCA) täytäntöönpanoasetus.
30.
SAG:n sopimuksella nro 936-13 hyväksytyt menettelysäännöt luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) täytäntöönpanemiseksi.
31.
Asetuksella nro 102-1974 hyväksytty laki kansallisesta verorekisteristä.
32.
Asetuksella nro 051-2003 hyväksytty verotuksellista yhdenvertaisuutta koskeva laki.
33.
Asetuksella nro 25-1963 hyväksytty tuloverolaki.
34.
Asetuksella nro 017-2010 hyväksytty verotuloja, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kansallisia julkisia menoja koskeva laki.
Edellytyksistä FLEGT-luvan saaneiden puun ja puutuotteiden tulolle Hondurasista unionin markkinoille säädetään Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2173/2005 (1) ja sen täytäntöönpanoasetuksessa (2).
Näissä asetuksissa säädetään niissä vahvistettujen menettelyjen mukauttamisesta kansallisiin olosuhteisiin ja etenkin siihen mahdollisuuteen, että FLEGT-lupien hyväksymisestä unioniin tuotaessa vastaavat toimivaltaiset viranomaiset voivat olla tulliviranomaisia tai jokin muu hallinnollinen elin. Tämän vuoksi menettelyn kuvauksessa jaetaan tarkastus kahteen vaiheeseen: 1) lupien asiakirja-tarkastukset ja 2) fyysiset tarkastukset sen varmistamiseksi, että tavaralähetys on luvan mukainen.
Tämän menettelyn tarkoitus on täydentää Hondurasin tekemiä tarkastuksia ja varmistaa, että unioniin tuotaessa esitetyt FLEGT-luvat ovat Hondurasin FLEGT-lupaviranomaisen asianmukaisesti myöntämiä ja rekisteröimiä lupia, jotka kattavat Hondurasin viranomaisten tarkoittamat tavaralähetykset. Toimivaltaiset viranomaiset voivat esittää kysymyksensä järjestelmästä, jolla varmistetaan Hondurasin FLEGT-lupien laillisuus ja voimassaolo, yhteiselle täytäntöönpanokomitealle tämän sopimuksen 9, 11, 19 ja 24 artiklan mukaisesti tämän liitteen 3 artiklassa vahvistettuja toimivaltaisten viranomaisten tietopyyntömenettelyjä noudattaen.
1 ARTIKLA
FLEGT-lupien käsittely
1. FLEGT-lupa on toimitettava sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa kyseisen FLEGT-luvan kattama tavaralähetys ilmoitetaan luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen (3). Tämä voidaan tehdä sähköisesti tai muita nopeita tapoja käyttäen.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava sovellettavien kansallisten menettelyjen mukaisesti tulliviranomaisille heti, kun FLEGT-lupa on hyväksytty.
2 ARTIKLA
FLEGT-lupa-asiakirjojen pätevyystarkastukset
1. Painettujen FLEGT-lupien on oltava liitteessä IV kuvatun mallin mukaisia. FLEGT-luvan katsotaan olevan mitätön, jos se ei ole liitteessä IV asetettujen vaatimusten ja eritelmien mukainen.
2. FLEGT-luvan katsotaan olevan mitätön, jos se esitetään siihen merkityn voimassaolon päättymispäivän jälkeen.
3. Vain sellaiset FLEGT-lupaan tehdyt poistot tai muutokset hyväksytään, jotka lupaviranomainen on vahvistanut.
4. Vain sellainen FLEGT-luvan voimassaolon pidentäminen hyväksytään, jonka lupaviranomainen on vahvistanut.
5. Vain sellainen FLEGT-luvan kaksoiskappale tai korvaava FLEGT-lupa hyväksytään, jonka lupaviranomainen on myöntänyt ja vahvistanut.
3 ARTIKLA
Lisätietopyyntö
1. Jos toimivaltaisilla viranomaisilla on FLEGT-luvan, FLEGT-luvan kaksoiskappaleen tai korvaavan FLEGT-luvan voimassaoloa tai aitoutta koskevia epäilyjä, ne voivat pyytää lisätietoja lupaviranomaiselta.
2. Tietopyynnön kanssa voidaan toimittaa myös jäljennös asianomaisesta FLEGT-luvasta, FLEGT-luvan kaksoiskappaleesta tai korvaavasta FLEGT-luvasta.
3. FLEGT-lupaviranomaisen on tarvittaessa peruutettava FLEGT-lupa ja myönnettävä luvasta korjattu jäljennös, joka todistetaan oikeaksi merkinnällä ”Duplicado” (kopio), ja toimitettava se toimivaltaiselle viranomaiselle.
4 ARTIKLA
FLEGT-luvan ja tavaralähetyksen vastaavuuden varmentaminen
1. Jos toimivaltaiset viranomaiset pitävät tavaralähetyksen lisävarmennusta tarpeellisena ennen päätöksen tekemistä siitä, voidaanko FLEGT-lupa hyväksyä, tarkastuksia voidaan tehdä sen todentamiseksi, vastaako asianomainen lähetys FLEGT-luvassa annettuja tietoja ja asianomaiseen lupaan liittyvää lupaviranomaisen ylläpitämää kirjanpitoa.
2. Vapaaseen liikkeeseen luovutettavaksi esitettyjen puutuotteiden lähetyksen katsotaan vastaavan FLEGT-luvassa ilmoitettuja tilavuus- tai painotietoja, kun puutuotteiden tilavuus tai paino ei poikkea enempää kuin 10 prosenttia FLEGT-luvassa ilmoitetusta tilavuudesta tai painosta.
3. Jos on epäilyksiä siitä, vastaako tavaralähetys FLEGT-lupaa, toimivaltainen viranomainen voi pyytää lupaviranomaiselta lisätietoja.
4. Lupaviranomainen voi tarvittaessa pyytää toimivaltaista viranomaista lähettämään jäljennöksen kyseessä olevasta FLEGT-luvasta tai korvaavasta FLEGT-luvasta.
5. Lupaviranomaisen on tarvittaessa peruutettava FLEGT-lupa ja myönnettävä luvasta korjattu jäljennös, joka todistetaan oikeaksi merkinnällä ”Duplicado” (kopio), ja toimitettava se toimivaltaiselle viranomaiselle.
6. Jos toimivaltainen viranomainen ei saa vastausta 21 työpäivän kuluessa lisätietopyynnön esittämisestä, toimivaltainen viranomainen ei hyväksy FLEGT-lupaa ja toimii voimassa olevan kansallisen lainsäädännön ja menettelyjen mukaisesti, kuten tämän sopimuksen 9 artiklassa määrätään.
7. FLEGT-lupaa ei hyväksytä, jos tämän liitteen 3 artiklan mukaisen lisätietojen toimittamisen tai tämän artiklan mukaisen lisävarmennuksen perusteella on vahvistettu, ettei FLEGT-lupa vastaa tavaralähetystä.
5 ARTIKLA
Varmentaminen ennen tavaralähetyksen saapumista
1. FLEGT-lupa voidaan esittää ennen sen kattaman tavaralähetyksen saapumista.
2. FLEGT-lupa hyväksytään, jos se täyttää kaikki liitteessä IV esitetyt vaatimukset eikä tämän liitteen 2, 3 ja 4 artiklan mukaista lisävarmennusta pidetä tarpeellisena.
6 ARTIKLA
Muut seikat
1. Tuoja vastaa varmentamisen loppuun saattamisen aikana aiheutuneista kustannuksista, jollei asianomaisen unionin jäsenvaltion sovellettavassa lainsäädännössä tai menettelyissä toisin edellytä.
2. Jos FLEGT-lupien varmentamisen yhteydessä syntyy jatkuvia erimielisyyksiä tai vaikeuksia, asia voidaan siirtää yhteisen täytäntöönpanokomitean käsiteltäväksi.
7 ARTIKLA
Luovutus vapaaseen liikkeeseen
1. Kun puutuotteet ilmoitetaan luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen, niiden lupanumero on annettava sen yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan kohdassa 44, jolla tulli-ilmoitus tehdään.
2. Kun tulli-ilmoitus tehdään sähköisesti, lupanumero on annettava asianomaisessa kohdassa.
3. Puutavara ja -tuotteet voidaan luovuttaa vapaaseen liikkeeseen vasta sitten, kun tässä liitteessä kuvatut menettelyt on saatettu päätökseen.
(2) Komission asetus (EY) N:o 1024/2008, annettu 17 päivänä lokakuuta 2008, yksityiskohtaisista toimenpiteistä Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2173/2005 täytäntöön panemiseksi (EUVL L 277, 18.10.2008, s. 23).
(3) Luovutus vapaaseen liikkeeseen on unionin tullimenettely. Unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 201 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaan luovutus vapaaseen liikkeeseen sisältää seuraavat toimet: a) mahdollisen maksettavan tuontitullin kantaminen; b) tarvittaessa muiden maksujen kantaminen näiden maksujen kantamisesta voimassa olevien asiaankuuluvien säännösten mukaisesti; c) kauppapoliittisten toimenpiteiden sekä kieltojen ja rajoitusten soveltaminen, jollei niitä ole pitänyt soveltaa jo aiemmin (kyseisessä tapauksessa tarkastetaan FLEGT-luvan olemassaolo); ja d) tavaroiden tuontia koskevien muiden muodollisuuksien noudattaminen. Muiden kuin unionitavaroiden luovutus vapaaseen liikkeeseen antaa niille unionitavaroiden tullioikeudellisen aseman.
LIITE IV
MENETTELY FLEGT-LUPIEN MYÖNTÄMISEKSI
1 ARTIKLA
FLEGT-lupia koskevat yleiset vaatimukset
1. Liitteessä I lueteltujen puutuotteiden tuominen Hondurasista unioniin edellyttää FLEGT-lupaa.
2. FLEGT-luvan myöntää Instituto de Conservación y Desarrollo Forestal, Áreas Protegidas y Vida Silvestre (ICF), ja luvalla vahvistetaan, että unioniin vietävät puutuotteet on tuotettu laillisesti ja lähetys on tarkastettu tässä sopimuksessa vahvistettujen kriteerien ja menettelyjen mukaisesti.
3. FLEGT-luvat myönnetään paperisessa tai sähköisessä muodossa.
4. FLEGT-lupa myönnetään kunkin viejän kullekin lähetykselle ensimmäiseen unionin saapumispaikkaan.
5. Paperisten ja sähköisten FLEGT-lupien on sisällettävä lisäyksessä 1 täsmennetyt tiedot, jotka on täytettävä lisäyksessä 2 annettujen ohjeiden mukaisesti.
6. Hakija esittää ennen tulliselvitystä tulliviranomaiselle unioniin vietäessä FLEGT-luvan tai muualle vietäessä H-Legal-luvan yhdessä muiden vaadittavien asiakirjojen kanssa. FLEGT-luvan tai H-Legal-luvan myöntämistä koskevia menettelyjä ja niiden suhdetta yhtenäiseen tulli-ilmoitukseen tarkennetaan tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa.
7. FLEGT-luvan katsotaan olevan mitätön sen voimassaolon päättymisajan jälkeen.
8. Jos lähetyksen sisältäessä erilaisia puutuotteita ei ole mahdollista antaa kaikkia lisäyksen 1 jaksossa 1 olevassa lomakkeessa täsmennettyjä tietoja, FLEGT-lupaan voidaan lisätä hyväksytty liite, joka sisältää lisäyksen 1 jaksossa 2 täsmennetyt laadulliset ja määrälliset tiedot.
9. Edellä 8 kohdassa tarkoitetun hyväksytyn liitteen on sisällettävä ne tavaralähetystä kuvaavat tiedot, jotka eivät mahdu lisäyksen 1 jaksossa 1 olevassa lomakkeessa niitä varten tarkoitettuihin kohtiin.
10. Jos laadullisia tietoja annetaan liitteessä (lisäsivuilla), FLEGT-luvan asiaa koskeviin kohtiin ei merkitä tietoja lähetyksestä vaan viittaus liitteeseen (lisäsivuihin).
11. FLEGT-lupien voimassaolon jatkamista, kumoamista, korvaamista ja hallinnointia koskevia vaatimuksia ja menettelyjä tarkennetaan tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa. FLEGT-lupien myöntämistä koskevat menettelyt julkistetaan.
12. Hondurasin hallitus toimittaa unionille oikeaksi todistetut näytteet FLEGT-luvasta ja lupaviranomaisen leimoista sekä valtuutettujen virkamiesten allekirjoituksista.
13. Alkuperäistä FLEGT-lupaa, FLEGT-luvan kaksoiskappaletta tai korvaavaa FLEGT-lupaa ei katsota päteväksi eikä hyväksytä, jos tässä liitteessä vahvistettua niiden myöntämistapaa on muokattu tai muutettu.
14. Kaikkien hyväksyttyjen FLEGT-lupien alkuperäinen kappale ja kaikenlaiset jäljennökset myönnetään viejälle tämän sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti.
2 ARTIKLA
FLEGT-lupaviranomaisen velvollisuudet
1. Hondurasin lupaviranomainen on ICF FLEGT-lupayksikkönsä kautta. ICF:n laillisuuden varmentamisesta vastaava yksikkö vastaa lainsäädännön noudattamisen varmentamisesta.
2. Lupaviranomainen vastaa tietojen vaihdosta Hondurasin ja unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten sekä muiden sellaisten Hondurasin viranomaisten välillä, joilla on FLEGT-lupiin liittyviä tehtäviä.
3. Lupaviranomainen voi jatkaa FLEGT-luvan voimassaoloaikaa viejän pyynnöstä (ainoastaan yhden kerran) enintään kolmella (3) kuukaudella. Jatkaessaan FLEGT-luvan voimassaoloaikaa lupaviranomainen lisää ja vahvistaa uuden päättymispäivän.
4. Lupaviranomaisen on käytettävä väärentämiseltä suojaavaa menetelmää FLEGT-lupien aitouden varmistamiseksi ja poistojen tai muutosten estämiseksi.
5. Lupaviranomaisen on perustettava järjestelmä pitääkseen luvista kirjaa paperilla ja sähköisesti, jotta se voi vastata viejän hakemukseen ottaen huomioon sen maantieteellisen sijainnin. Kunhan olosuhteet sallivat, FLEGT-lupajärjestelmä yhdistetään asteittain Hondurasin ulkomaankaupan yhden palvelupisteen järjestelmään (Sistema de Ventanilla Única de Comercio Exterior de Honduras, VUCEH).
6. Aina kun FLEGT-luvan voimassaoloa jatketaan tai lupa peruutetaan tai korvataan, lupaviranomaisen on ilmoitettava siitä asiaankuuluvan unionin jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.
7. Lupaviranomainen hallinnoi tietokantaa, joka sisältää vastaanotetut hakemukset, myönnetyt FLEGT-luvat ja hylätyt hakemukset.
3 ARTIKLA
Menettely FLEGT-lupien myöntämiseksi
1. Ennen FLEGT-luvan myöntämistä suoritetaan menettely tuotteiden laillisuuden varmistamiseksi liitteen V mukaisesti. FLEGT-lupien hallinnoinnin vaiheet esitetään jäljempänä (ks. kaavio 1).
varmistettava laillisuuden varmentamisesta vastaavalta yksiköltä, että kyseinen osapuoli (viejä) noudattaa kaikkia asiaankuuluvia laillisuutta määrittäviä indikaattoreita;
ii)
varmistettava laillisuusvaatimusten täyttyminen kyseisen tavaralähetyksen toimitusketjussa.
c)
Laillisuuden varmentamisesta vastaavan yksikön on kaikkien laillisuustaulukoissa lueteltujen sovellettavien indikaattoreiden ja toimitusketjua koskevien vaatimusten noudattamisesta kerättyjen tietojen perusteella määritettävä, täyttyvätkö laillisuusvaatimukset, ja annettava FLEGT-lupayksikölle seuraavat:
i)
jos toimija ei täytä laillisuusvaatimuksia, perusteltu lausunto, jotta FLEGT-lupayksikkö voi ilmoittaa hakijalle hakemuksen hylkäämisestä;
ii)
jos toimija täyttää laillisuusvaatimukset, ilmoitus FLEGT-lupayksikön käyttöä varten siitä, että hakemusta ei vastusteta.
d)
FLEGT-lupayksikkö myöntää tai epää FLEGT-luvan hakemuksen, liiteasiakirjojen ja laillisuuden varmentamisesta vastaavan yksikön laillisuuden täyttymisestä tekemän päätöksen perusteella.
e)
Kaikki FLEGT-luvan myöntämiseen liittyvät tiedot kirjataan erityiseen tietokantaan.
2. FLEGT-lupajärjestelmää sovelletaan kaikkiin liitteessä I tarkoitettuihin puutuotteisiin, mukaan lukien näytteet ja esittelytuotteet, kun ne viedään unionin markkinoille.
1. Paperille painettujen FLEGT-lupien on oltava lisäyksessä 1 esitetyn mallin mukaisia.
2. Paperikoko on A4. Paperissa on leiman lisäksi vesileimoina erilaisia logoja, mukaan lukien Hondurasin vaakuna tai tunnus.
3. FLEGT-luvat on täytettävä kirjoituskoneella tai tietokoneella. Ne voidaan tarvittaessa täyttää käsin.
4. Lupaviranomainen käyttää metallista, mieluiten teräksistä, leimasinta. Lupaviranomainen voi kuitenkin käyttää koholeimausta, jossa on perforoituja kirjaimia ja numeroita.
5. Lupaviranomaisen on käytettävä väärentämiseltä suojaavaa menetelmää määrän merkitsemisessä numeroin ja kirjaimin siten, että numeroita tai viittauksia on mahdotonta lisätä.
6. FLEGT-lupalomake ei saa sisältää poistoja tai muutoksia, ellei lupaviranomainen ole vahvistanut kyseisiä poistoja tai muutoksia leimallaan ja allekirjoituksellaan.
7. FLEGT-lupa täytetään ja tulostetaan espanjaksi.
5 ARTIKLA
Myönnettävien FLEGT-lupien formaatti
1. FLEGT-lupia voidaan myöntää puutuotteiden laillisuuden varmentamista koskevaan Hondurasin järjestelmään (SALH) kuuluvalla tietoteknisellä järjestelmällä.
2. Unionin jäsenvaltioiden, joilla ei ole yhteyttä tietotekniseen järjestelmään, saataville asetetaan paperille painettu FLEGT-lupa.
6 ARTIKLA
FLEGT-luvan jäljennökset
1. FLEGT-luvan muodostavat yksi alkuperäinen asiakirja ja viisi jäljennöstä.
2. Alkuperäinen kappale annetaan FLEGT-luvanhaltijalle.
3. Viisi numeroitua jäljennöstä käytetään seuraavasti:
a)
jäljennöksen 1 säilyttää FLEGT-lupaviranomainen myöhempiä varmennustarkoituksia varten;
b)
jäljennös 2 liitetään tavaralähetykseen. Se annetaan FLEGT-luvanhaltijalle, jotta tämä voi lähettää sen lähetyksen mukana tuotteiden ostajalle toimitettavaksi sen jäsenvaltion tulliviranomaisille, jossa luvassa tarkoitettu tavaralähetys luovutetaan vapaaseen liikkeeseen;
c)
jäljennös 3 annetaan FLEGT-luvanhaltijalle, jotta tämä voi lähettää sen ostajalle toimitettavaksi sen jäsenvaltion FLEGT-luvista vastaaville viranomaisille, jossa luvassa tarkoitettu tavaralähetys luovutetaan vapaaseen liikkeeseen;
jäljennös 5 annetaan FLEGT-luvanhaltijan säilytettäväksi.
7 ARTIKLA
FLEGT-luvan voimassaolo, peruuttaminen ja korvaaminen
1. FLEGT-luvan voimassaolo ja sen jatkaminen
FLEGT-lupa tulee voimaan sen myöntämispäivänä, ja se pysyy voimassa kuuden (6) kuukauden ajan myöntämispäivästä. Voimassaolon päättymispäivä merkitään FLEGT-lupaan.
2. FLEGT-luvan peruuttaminen
2.1
FLEGT-luvan voimassaolo päättyy ja se on palautettava lupaviranomaiselle, jos siinä tarkoitetut puutuotteet katoavat tai tuhoutuvat lähetyksen aikana ennen niiden saapumista unioniin.
2.2
FLEGT-lupa peruutetaan seuraavissa tilanteissa:
a)
FLEGT-luvan myöntämisen jälkeen todetaan lähetykseen liittyvä viejän rikkomus;
b)
tavaroita ei ole viety eikä edunsaaja ole pyytänyt luvan voimassaolon jatkamista.
2.3
Viejä voi myös palauttaa luvan vapaaehtoisesti, jos se päättää olla käyttämättä sitä.
3. FLEGT-luvan korvaaminen
3.1
Jos luvan alkuperäiskappale ja/tai unionin toimivaltaisille viranomaisille tarkoitetut jäljennökset katoavat tai tuhoutuvat tai ne varastetaan, FLEGT-luvanhaltija tai sen valtuuttama edustaja voi pyytää lupaviranomaiselta korvaavaa lupaa esittämällä todisteet alkuperäiskappaleen ja/tai jäljennösten katoamisesta, varkaudesta tai tuhoutumisesta.
3.2
Lupaviranomainen myöntää korvaavan FLEGT-luvan vastaanotettuaan ja käsiteltyään luvanhaltijan pyynnön.
3.3
Hondurasin hallitus toimittaa unionille oikeaksi todistetut näytteet FLEGT-luvasta ja lupaviranomaisen leimoista sekä valtuutettujen virkamiesten allekirjoituksista.
3.4
Korvaavan FLEGT-luvan on sisällettävä alkuperäisen FLEGT-luvan sisältämät tiedot ja merkinnät, luvan numero mukaan lukien. Korvaavassa FLEGT-luvassa on oltava merkintä ”licencia de sustitución” (korvaava lupa).
3.5
Jos kadonnut tai varastettu FLEGT-lupa löydetään, sitä ei saa käyttää ja se on palautettava lupaviranomaiselle.
Jos havaitaan puutuotteisiin liittyviä rikkomuksia tai vilpillisiä tietoja tai FLEGT-luvan tietojen väärentämistä, muuttamista tai muokkaamista tai FLEGT-lupajärjestelmän säännösten rikkomista, toteutetaan hallinnollisia tai oikeudellisia toimenpiteitä rikkomuksen suuruuden mukaan ja Hondurasin lainsäädännön mukaisesti.
9 ARTIKLA
Epäilyt FLEGT-luvan voimassaolosta ja aitoudesta
1. Jos on olemassa FLEGT-luvan, sen jäljennöksen tai korvaavan FLEGT-luvan voimassaoloa tai aitoutta koskevia epäilyjä, toimivaltainen viranomainen voi tarkistaa asian järjestelmästä tai pyytää FLEGT-lupaviranomaiselta lisätietoja. Luvan voimassaoloa tai aitoutta koskevien tietojen antaminen on yksinomaan FLEGT-lupaviranomaisen vastuulla ja toimivallassa.
2. Lupaviranomainen voi tarvittaessa pyytää toimivaltaisia viranomaisia lähettämään jäljennöksen kyseessä olevasta FLEGT-luvasta tai korvaavasta asiakirjasta.
3. FLEGT-lupaviranomainen voi tarvittaessa peruuttaa luvan, myöntää korjatun ja merkinnällä ”Duplicado” (kopio) oikeaksi todistetun jäljennöksen luvasta ja toimittaa sen unionin jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.
4. Jos FLEGT-luvan voimassaolo vahvistetaan, lupaviranomaisen on ilmoitettava tästä välittömästi toimivaltaiselle viranomaiselle sähköisesti. FLEGT-lupaviranomainen todistaa palautettavat jäljennökset oikeiksi asianmukaisella tavalla.
5. Jos kyseinen lupa ei ole voimassa, lupaviranomaisen on ilmoitettava tästä unionin jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle mieluiten sähköisesti.
6. Jos FLEGT-luvan aitoudesta tai voimassaolosta on epäilyjä, lupaviranomaisen on vastattava toimivaltaisten viranomaisten ja Hondurasin muiden viranomaisten kysymyksiin ja annettava pyydetyt lisätiedot ja selvennykset.
Lisäys 1
1.
FLEGT-luvan lomake
2.
Lisätietoa lähetyksistä
Seuraavat tiedot koskevat FLEGT-lupaa
Tieto #
Puun tai puutuotteiden kauppanimitys
HS-nimikkeet
Yleiset ja tieteelliset nimet
Korjuumaa
Korjuumaan ISO-koodi
Tilavuus (m3)
Paino (kg)
Yksiköiden määrä
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
Myöntämispaikka
Päiväys (pv/kk/vuosi)
FLEGT-lupaviranomaisen allekirjoitus ja leima
Lisäys 2
LOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET
Yleistä
—
Täytetään suuraakkosin
—
ISO-koodi on kaksikirjaiminen kansainvälinen maakoodi.
Ruutu 1
FLEGT-lupaviranomainen
Ilmoitetaan FLEGT-luvan myöntävän viranomaisen nimi ja osoite.
Ruutu 2
Tuoja
Ilmoitetaan tuojan nimi ja osoite.
Ruutu 3
FLEGT-lupanumero
Ilmoitetaan myönnettäessä määräytyvä numero.
Ruutu 4
Voimassaolon päättymispäivä
Ilmoitetaan, mihin saakka FLEGT-lupa on voimassa.
Ruutu 5
Viejämaa
Tällä tarkoitetaan kumppanimaata, josta puutuotteet on viety unioniin.
Ruutu 6
ISO-koodi
Ilmoitetaan ruudussa 5 ilmoitetun kumppanimaan kaksikirjaiminen maakoodi.
Ruutu 7
Kuljetusväline
Ilmoitetaan kuljetusväline vientipaikkaan.
Ruutu 8
FLEGT-luvanhaltija
Ilmoitetaan viejän nimi ja osoite.
Ruutu 9
Puun tai puutuotteiden kauppanimitys
Ilmoitetaan puutuotteiden kauppanimitys.
Ruutu 10
HS-nimikkeet
Ilmoitetaan harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän neli- tai kuusinumeroinen tavarakoodi.
Ruutu 11
Yleiset ja tieteelliset nimet
Ilmoitetaan tuotteeseen käytettyjen puulajien yleiset ja tieteelliset nimet. Jos tuotteessa on käytetty useampaa kuin yhtä puulajia, jokainen laji ilmoitetaan omalla rivillään. Nämä tiedot voidaan jättää täyttämättä, jos on kyse yhdistelmätuotteista tai osista, jotka sisältävät useampaa kuin yhtä tunnistamatonta lajia (esim. lastulevy).
Ruutu 12
Korjuumaa
Ilmoitetaan maat, joista ruudussa 10 tarkoitettu puuaines on korjattu. Jos tuotteessa on käytetty useampaa kuin yhtä puulajia, ilmoitetaan kaikki käytetyn puun lähteet.
Nämä tiedot voidaan jättää täyttämättä, jos on kyse yhdistelmätuotteista tai osista, jotka sisältävät useampaa kuin yhtä tunnistamatonta lajia (esim. lastulevy).
Ruutu 13
ISO-koodit
Ilmoitetaan ruudussa 12 tarkoitettujen maiden ISO-koodit.
Nämä tiedot voidaan jättää täyttämättä, jos on kyse yhdistelmätuotteista tai osista, jotka sisältävät useampaa kuin yhtä tunnistamatonta lajia (esim. lastulevy).
Ruutu 14
Määrä (m3)
Ilmoitetaan kokonaistilavuus kuutiometreinä. Tämä tieto voidaan jättää ilmoittamatta paitsi jos ruudussa 15 tarkoitettu tieto on jätetty ilmoittamatta.
Ruutu 15
Nettopaino (kg)
Ilmoitetaan kokonaispaino kilogrammoina eli puutuotteiden nettomassa, johon ei lueta mukaan päällystä tai muuta pakkausta lukuun ottamatta kannattimia, alustoja, tarroja jne. Tämä tieto voidaan jättää ilmoittamatta paitsi jos ruudussa 14 tarkoitettu tieto on jätetty ilmoittamatta.
Ruutu 16
Yksiköiden määrä
Ilmoitetaan yksikkömäärä, jos se on paras tapa kuvata jalostettua tuotetta määrällisesti. Tämä tieto voidaan jättää ilmoittamatta.
Ruutu 17
Tunnusmerkit
Ilmoitetaan tarvittaessa kaikki tunnusmerkit, esimerkiksi tavaraerän tai konossementin numero. Tämä tieto voidaan jättää ilmoittamatta.
Ruutu 18
FLEGT-lupaviranomaisen allekirjoitus ja leima
Tilassa on oltava valtuutetun virkamiehen allekirjoitus ja FLEGT-lupaviranomaisen virallinen leima. Myös paikka ja päiväys on merkittävä.
LIITE V
PUUTUOTTEIDEN LAILLISUUDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA HONDURASIN JÄRJESTELMÄ (SALH)
Sisällysluettelo
1.
JOHDANTO
1.1
Yleinen tausta
1.2
Puutuotteiden laillisuuden varmentamista koskevan Hondurasin järjestelmän (SALH) tavoite
1.3
Metsänhoidon kehittämisen uudet välineet ja osa-alueet
Valitustenkäsittelymekanismien perustaminen ja niiden toimintaperiaatteet
11.
SALH-JÄRJESTELMÄN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT KUULEMIS-, OSALLISTUMIS- JA KOORDINOINTIMEKANISMIT
11.1
Yhteinen täytäntöönpanokomitea
11.2
Tekninen komitea
11.3
Vapaaehtoisen FLEGT-kumppanuussopimuksen täytäntöönpanosta vastaava interinstitutionaalinen sihteeristö (SIIAVA)
11.4
Laittomien hakkuiden ja metsätuotteiden laittoman kuljetuksen kansallinen torjuntastrategia (ENCTI) ja sen kytkeytyminen tähän sopimukseen
12.
KANNUSTIMET SEKÄ VARO- JA RISKINVÄHENTÄMISTOIMENPITEET SEKTORIN ERI TOIMIJOIDEN OSALLISTAMISEKSI SALH-JÄRJESTELMÄN TÄYTÄNTÖÖNPANOON
Lisäys 1
Toimitusketjun vaiheet (mäntymetsät)
Lisäys 2
Toimitusketjun vaiheet (lehtipuumetsät)
1. JOHDANTO
1.1 Yleinen tausta
Metsäkato on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna suurinta Latinalaisessa Amerikassa, ja Hondurasin vuotuinen metsäkato on yksi alueen suurimmista. Metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen on monia syitä, joista tärkeimpiä ovat laajaperäisen karjankasvatuksen ja monokulttuuriviljelyn (esimerkiksi öljypalmu) leviäminen, raivausmielessä tehdyt laittomat hakkuut, metsäpalot ja kestämätön puunkorjuu.
Laittomien hakkuiden seuraukset ja kielteiset vaikutukset, jotka ilmenevät metsien tuhoutumisena ja heikkenemisenä, sekä sademetsän muuntaminen viljelymaaksi johtavat luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen sekä metsäekosysteemien luontaisen selviytymiskyvyn heikkenemiseen tai häviämiseen. Maksujen maksamatta jättämisestä ja verovilpistä aiheutuu lisäksi taloudellista tappiota.
1.2 Puutuotteiden laillisuuden varmentamista koskevan Hondurasin järjestelmän (SALH) tavoite
Puutuotteiden laillisuuden varmentamista koskevan Hondurasin järjestelmän (Sistema para Asegurar la Legalidad de los productos de la madera de Honduras, SALH) tavoitteena on parantaa maan metsähallintoa varmistamalla, että kaikki metsätalouden toimitusketjun toimijat noudattavat tarkkaan alan lainsäädäntöä.
Tämä tavoite kattaa metsänkäyttöoikeuksien jakamisen, raaka-aineen korjuun, puutavaran kuljetuksen ja esi- ja jatkokäsittelyn sekä puutuotteiden kaupan niin kotimaan kuin kansainvälisilläkin markkinoilla ja siihen pyritään voimassa olevaa lainsäädäntöä soveltamalla ja täytäntöön panemalla sekä valtion valvontajärjestelmiä parantamalla.
1.3 Metsänhoidon kehittämisen uudet välineet ja osa-alueet
Vaikka FLEGT-luvan myöntäminen lailliselle puutavaralle on yksi vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen neuvottelu- ja täytäntöönpanoprosessin päätavoitteista, se ei ole sen ainoa oletettu tulos. Kyseisten lupien myöntämiseksi ja Hondurasin ja EU:n odotusten täyttämiseksi metsähallinnon parantamisen ja laillisen puukaupan edistämisen osalta on kehitettävä uusia välineitä laillisuuden varmentamisen tehostamiseen. Tästä syystä sopimuksessa ehdotetaan uusia ja innovatiivisia osa-alueita, joiden odotetaan vaikuttavan myönteisesti metsähallintoon. Kyseiset osa-alueet, joista osa on jo käytössä ja osa vasta suunnitteilla, muodostavat yhdessä puutuotteiden laillisuuden varmentamista koskevan Hondurasin järjestelmän (SALH). Näitä niin organisatorisia kuin institutionaalisiakin osa-alueita ovat erityisesti seuraavat:
Laillisen puutavaran määritelmä
a)
Vahvistetaan laillisuustaulukoihin sisältyvät lakisääteiset vaatimukset kaikille kotimarkkinoille toimitettavan puutavaran lähteille ja mihin tahansa suuntautuvalle viennille, tuontipuu mukaan lukien.
Toimitusketjun valvonta
b)
Tämän sopimuksen täytäntöönpanon välitavoite: kehitetään ja otetaan käyttöön puutavaran jäljittämiseen tarkoitettu tietojärjestelmä (Sistema Informático de Rastreabilidad de la Madera, SIRMA); puun volyymin tarkastus ja valvonta parantuvat koko toimitusketjussa, koska järjestelmä on liitetty muihin tietojärjestelmiin (sekä ICF:n sisäiseen järjestelmään että muissa instituutioissa käytössä oleviin järjestelmiin) ja mahdollistaa tiedonvaihdon muiden maiden kanssa (keskipitkä aikaväli).
c)
Tiedonvaihto ja ristiintarkastukset SIRMA-järjestelmän ja Hondurasin automatisoidun tullitulojärjestelmän (Sistema Automatizado de Rentas Aduaneras de Honduras, SARAH) välillä (keskipitkä aikaväli).
d)
Tämän sopimuksen täytäntöönpanon välitavoite: aletaan soveltaa asianmukaisen huolellisuuden vaatimusta kaikkiin toimijoihin. Sisällytetään oikeudelliseen kehykseen velvollisuus, jolla minimoidaan riski siitä, että toimija ei noudata vaatimuksia, riippumatta siitä, onko tuote peräisin paikallisista lähteistä vai ulkomailta (keskipitkä aikaväli).
Varmennusmenettelyt
e)
Tiukennetaan kaiken laillisuustaulukoihin sisältyvän lainsäädännön soveltamista (pitkä aikaväli).
f)
Lisätään korjuun valvontaa metsäalueilla, joista on laadittu pelastus- ja elvytyssuunnitelmat, erityisesti alueilla, joissa seurantaa toimitusketjun eri vaiheissa on tehostettava (pitkä aikaväli).
g)
Konsolidoidaan metsätalouden kansallinen tietojärjestelmä (Sistema Nacional de Información Forestal, SNIF) toimivan ja asianmukaisen yhteyden luomiseksi siitä muihin asiaankuuluviin instituutioihin ja myös pääsyn antamiseksi käyttäjille heitä kiinnostaviin tietoihin (keskipitkä aikaväli).
h)
Tämän sopimuksen täytäntöönpanon välitavoite: luodaan tietokanta, josta käy ilmi, missä määrin toimijat eivät noudata SALH-järjestelmän vaatimuksia, ja hallinnoidaan sitä (keskipitkä aikaväli).
i)
Tämän sopimuksen täytäntöönpanon välitavoite: suoritetaan riskiperusteinen laillisuustarkastus sen varmistamiseksi, että kaikki toimijat noudattavat SALH- järjestelmän indikaattoreita ja vaatimuksia (keskipitkä aikaväli).
j)
Tämän sopimuksen täytäntöönpanon välitavoite: laaditaan laillisuustarkastuksen päätteeksi laillisuustodistus osoitukseksi siitä, että toimija täyttää SALH-järjestelmän vaatimukset (keskipitkä aikaväli).
k)
Tunnustetaan yksityisten tahojen laillisuustaulukoita noudattaen suorittama vapaaehtoinen sertifiointi. Akkreditoitujen sertifiointielinten myöntämät laillisuus-, metsänhoito- ja/tai alkuperäketjutodistukset voidaan 8 jaksossa vahvistetut menettelyt mielessä pitäen hyväksyä osoituksena laillisuusindikaattoreiden osittaisesta tai täydellisestä noudattamisesta; näin voidaan välttää päällekkäinen työ ja yksinkertaistaa varmentamista (keskipitkä aikaväli).
FLEGT-lupamenettelyt
l)
FLEGT-lupien myöntäminen kaikille EU:hun meneville puulähetyksille takeeksi siitä, että ne täyttävät SALH-järjestelmän vaatimukset. Muihin maihin vietävän puun osalta on lisäksi noudatettava H-Legal-luvan myöntämiskriteerejä (keskipitkä aikaväli).
Riippumaton tarkastus
m)
Järjestelmän riippumaton tarkastus, jolla varmistetaan SALH-järjestelmän kaikkien osa-alueiden uskottavuus ja jonka yhteydessä ehdotetaan mukautuksia mahdollisten havaittujen heikkouksien korjaamiseksi (keskipitkä aikaväli).
n)
Tämän sopimuksen täytäntöönpanon välitavoite: luodaan vapaaehtoisen FLEGT-kumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa varten interinstitutionaalinen sihteeristö (SIIAVA) koordinoimaan SALH-järjestelmän kehittämiseen ja täytäntöönpanoon osallistuvien valtion eri instituutioiden toimintaa ja panosta. Tämä elin toimii vuoropuhelu- ja koordinointifoorumina, joka yhdessä muiden elinten, esimerkiksi teknisen komitean, kanssa huolehtii tämän sopimuksen onnistuneesta täytäntöönpanosta vuorovaikutteisella ja keskustelevalla tavalla niin, että kaikki sidosryhmät voivat osallistua metsähallinnon parantamiseen, olla siitä tietoisia ja sitoutua siihen (lyhyt aikaväli).
o)
Tämän sopimuksen täytäntöönpanon välitavoite: otetaan käyttöön vapaa ja tietoon perustuva ennakkokuuleminen metsäsektorilla asiaa koskevan lain säännösten mukaisesti heti, kun laki tulee voimaan (keskipitkä aikaväli).
p)
Tehostetaan toimia sellaisen metsämaan saattamiseksi valtion hallintaan, johon kenelläkään ei ole omistusoikeutta, ja keskitytään sellaisen maan laillistamiseen (”regularización” ja ”saneamiento jurídico”), joka ei ole valtion omistuksessa ja joka kuuluu ICF:n tekemien yhteisömetsänhoitosopimusten soveltamisalaan (pitkä aikaväli).
q)
Tehostetaan toimia Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisille kansoille (PIAH) perinteisesti kuuluneiden maiden omistussuhteiden laillistamiseksi (pitkä aikaväli).
r)
Parannetaan työ- ja sosiaaliturvaministeriön (STSS) ja Hondurasin sosiaaliturvainstituutin (IHSS) institutionaalisia valmiuksia osoittamalla niille resurssit, jotka ne tarvitsevat laillisuustaulukoiden indikaattoreiden ja varmennuskeinojen käytön helpottamiseksi ja valvomiseksi (pitkä aikaväli).
s)
Kehitetään pientoimijoiden valmiuksia noudattaa alan lainsäädäntöä (pitkä aikaväli).
Puutuotteita koskevassa Hondurasin oikeudellisessa kehyksessä on useita osa-alueita, ja se muodostuu kansainvälisistä (alueellisista ja alueen ulkopuolisista) yleis- ja muista sopimuksista, tasavallan perustuslaista, sekundaarilainsäädännöstä, asetuksista ja muista normeista, joita eri valtion instituutiot soveltavat vastuualueillaan. SALH-järjestelmään osallistuvat instituutiot tekevät yhteistyötä varmentaakseen Hondurasin puutuotteiden laillisuuden.
Liitteessä II ja jäljempänä esitetyissä laillisuustaulukoissa kuvaillaan tärkeimmät laillisuuden ja SALH-järjestelmän eri osa-alueisiin liittyvät oikeudelliset välineet, jotka varmennetaan ennen kunkin FLEGT-luvan myöntämistä.
2.1 Kansainväliset yleis- ja muut sopimukset
—
Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva Kansainvälisen työjärjestön yleissopimus (ILO nro 169).
—
Luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus (CITES).
—
Yhdistyneiden kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssi.
—
Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimus, erityisesti vuoden 2015 Pariisin sopimus, josta on tullut tärkein ilmastonmuutoksen kansainvälinen torjuntaväline.
2.2 Alueelliset yleis- ja muut sopimukset
—
Yleissopimus luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvaraisten alueiden säilyttämisestä Keski-Amerikassa. Tämän yleissopimuksen tarkoituksena on säilyttää mahdollisimman iso osa maa- ja merialueiden biologisesta monimuotoisuudesta Keski-Amerikan alueella. Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen presidentit allekirjoittivat sen Managuassa, Nicaraguassa, vuonna 1992.
—
Keski-Amerikan kestävän kehityksen liitto (ALIDES). Tämä on Belizen, Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen presidenttien ja edustajien vuonna 1994 allekirjoittama alueellinen strategia, jonka avulla koordinoidaan intressejä, kehitysaloitteita ja vastuualueita, järjestetään niihin liittyviä kuulemisia ja yhdenmukaistetaan oikeuksia.
—
Luonnonmetsien ekosysteemien hoitoa ja säilyttämistä sekä viljelymetsiköiden kehittämistä koskeva alueellinen yleissopimus. Tämän yleissopimuksen tarkoituksena on edistää sellaisia kansallisia ja alueellisia mekanismeja, joiden avulla voidaan välttää muutokset sellaisten metsäalueiden käytössä, joilla on metsätaloudellista tuottokykyä, ja ennallistaa metsäkatoalueita. Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen ulkoministerit allekirjoittivat sen Guatemala Cityssä, Guatemalassa, vuonna 1993.
2.3 Luonnonvarojen kestävää hoitoa koskeva kansallinen lainsäädäntö
—
Asetus nro 131-1982, Hondurasin tasavallan perustuslaki.
—
Asetus nro 181-2009, yleinen vesilaki.
2.4 Työelämää koskeva kansallinen lainsäädäntö
—
Sopimus nro 101-JD-71, sosiaaliturvalain täytäntöönpanoasetus.
2.5 Puutuotteiden viennistä perittävän valtion- ja kunnallisveron maksamista koskeva kansallinen lainsäädäntö
—
Asetus nro 170-2016, verolaki.
—
Asetus nro 194-2002, laki rahoituksen tasapainosta ja sosiaalisesta suojelusta.
—
Päätöslauselma nro 223-2008 Keski-Amerikan yhtenäisestä tullikoodeksista (CAUCA).
—
Valtiovarainministeriön sopimus nro 0630, viennistä saatavista valuuttatuloista annetun lain täytäntöönpanoasetus.
2.6 Hallinnollisia menettelyjä, avoimuusmekanismeja ja kansalaisvaikuttamista koskeva kansallinen lainsäädäntö
—
Asetus nro 170-2006, laki avoimuudesta ja julkisen tiedon saatavuudesta.
—
Asetus nro 152-1987, hallinnollisia menettelyjä koskeva laki ja sen täytäntöönpanoasetus.
2.7 Oikeusviranomaisten soveltama kansallinen lainsäädäntö
—
Asetus nro 144-1983, Hondurasin rikoslaki.
3. SALH-JÄRJESTELMÄN OSA-ALUEET
SALH-järjestelmä muodostuu seuraavista:
1)
Laillisen puutavaran määritelmä, jossa vahvistetaan selvästi sen lain näkökohdat, jonka noudattamista SALH-järjestelmällä valvotaan systemaattisesti riippumatta siitä, mille markkinoille tuotteet on tarkoitettu.
2)
Toimitusketjun valvonta puutavaran jäljittämiseksi metsästä tai maahantuontipaikasta ketjun viimeiseen lenkkiin.
3)
Varmennuskeinot, joilla varmistetaan ja dokumentoidaan kaikkien laillisuusmääritelmän osa-alueiden noudattaminen ja toimitusketjun valvonta.
Riippumattomat tarkastukset sen varmistamiseksi, että järjestelmä on juuri niin tuloksellinen ja tehokas kuin osapuolet ovat sopineet.
3.1 Laillisuuden määrittely
Tässä sopimuksessa tarkoitettu puutavaran laillisuus määritellään liitteessä II. Kyseinen liite liittyy kiinteästi muihin liitteisiin ja on osa SALH-järjestelmää. Siihen sisältyy määritelmä vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen nojalla sovellettavista lakisääteisistä vaatimuksista, jotka liittyvät alan toimijoiden kansallisessa vuoropuhelussa määrittelemiin metsähallinnon haasteisiin.
Laillisuustaulukoihin sisältyvä laillisuuden yksityiskohtainen määritelmä tarjoaa lähtökohdan sen tarkistamiselle, miten toimitusketjun eri toimijat noudattavat indikaattoreita, varmennuskeinoja ja jäljitettävyysvaatimuksia, sekä niiden seurannalle ja valvonnalle asiaankuuluvien instituutioiden toimesta. Riippumattomilla tarkastuksilla varmistetaan, että järjestelmä on juuri niin tuloksellinen ja tehokas kuin sen kuuluu olla.
varmistetaan, että puutuotteet ovat laillisia. Tämä tarkoittaa sen tarkistamista, että toimijat ovat noudattaneet kaikkia laillisuustaulukoihin sisältyviä indikaattoreita vastuualueillaan metsäsektorilla;
—
varmistetaan noudattamattajättämistapausten käsittely sekä korjaavien tai ehkäisevien toimenpiteiden soveltaminen;
—
edellytetään yksiselitteistä todistetta siitä, että puutuotteet ja niihin liittyvät toiminnot täyttävät laillisuusmääritelmän vaatimukset;
—
osoitetaan fyysisten tarkastusten, asiakirjatarkastusten ja toimitusketjun eri vaiheissa systemaattisesti kerättyjen ja varmennettujen tietojen tarkastusten avulla, että vaatimuksia on noudatettu;
—
dokumentoidaan menettelyt ja näyttö, jotta lupaviranomainen voi arvioida lähetyksen laillisuuden ennen FLEGT- tai H-Legal-luvan myöntämistä; ja
—
määritellään selkeästi ja dokumentoidaan kaikkien varmentamiseen osallistuvien instituutioiden tehtävät ja vastuut.
Hondurasin valtiolla on erikoistuneiden instituutioidensa ja yhteisen täytäntöönpanokomitean hyväksymän varmennuskäsikirjan kautta käytössään menetelmiä ja keinoja sen tarkistamiseen, että alan eri toimijat noudattavat lakisääteisiä vaatimuksia. Nämä varmennusmenetelmät ja -keinot esitetään 6.1.4 alajaksossa.
Järjestelmän avulla voidaan havaita laiminlyönnit ja noudattamattajättämiset, määrätä tarvittaessa seuraamuksia, ehdottaa tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä ja varmistaa, että toimenpiteet kyseisten laiminlyöntien korjaamiseksi toteutetaan.
SALH-järjestelmään osallistuvilla instituutioilla on tietotekniset välineet ja protokollat sen varmentamiseen, että 4 jaksossa yksityiskohtaisemmin kuvattuja laillisuustaulukoiden indikaattoreita noudatetaan.
Laillisuuden varmentamiseen kuuluu asiaankuuluvien viranomaisten kentällä suorittamia toimia, kuten valvontakäyntejä ja teknisiä tarkastuksia sekä rutiinitarkastuksia, joilla varmennetaan teknisten ja hallinnollisten määräysten noudattaminen indikaattorityypin mukaan.
Oikeusviranomaisten (1) tuella ja yhteistyössä lainvalvontaviranomaisten (Hondurasin armeija (FFAA), kansallinen turvallisuuspoliisi, syyttäjänvirasto (MP) ja valtakunnansyyttäjänvirasto (PGR)) kanssa tarkastuksia tehdään myös tienvarsilla ja tarkastuspisteissä sen varmistamiseksi, että puutuotteiden kuljetuksessa noudatetaan lakia; toimivaltaisille viranomaisille raportoidaan jatkuvasti, jotta ne ryhtyisivät tarvittaviin toimenpiteisiin.
Kansalaisjärjestöt (esim. metsien, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön neuvoa-antavat neuvostot (Consejos Consultivos Forestales, Áreas Protegidas y Vida Silvestre, CCF)) (2) harjoittavat yhdessä yhteiskunnallista valvontaa varmistaakseen, että hoito- ja käyttösuunnitelmien ja muiden korjuulupien toimeenpanoa koskevia teknisiä ja hallinnollisia sääntöjä noudatetaan. Metsien, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön neuvoa-antavat neuvostot voivat toimittaa havaintonsa ja suosituksensa interinstitutionaaliselle sihteeristölle, vapaaehtoisen FLEGT-kumppanuussopimuksen yhteiselle täytäntöönpanokomitealle tai sen teknisille alakomiteoille, tämän sopimuksen riippumattomalle tarkastusyksikölle ja suurelle yleisölle.
Varmennustiheys määritetään soveltamalla riskiperusteista lähestymistapaa ottaen huomioon toimitusketjussa osallisina olevien julkisten instituutioiden toimivaltuudet ja vastuualueet sekä lainvastaisuuden riskiin viittaavat hallinnolliset tiedot (sakot, kantelut ja muut). Nämä riskit on huomioitu sekä metsäsektorin toimijoiden että palveluntarjoajien osalta. Julkisten instituutioiden tekemien varmennusten tiheys kuvataan 6.1 alajaksossa esitetyssä laillisuudenvarmennuskäsikirjassa.
Laillisuuden varmentamisesta vastuussa olevat instituutiot pitävät varmennuskeinoista rekisteriä, joka sisältää sekä sähköisiä että fyysisiä asiakirjoja (kuvia asiakirjoista, maantieteellistä tietoa jne.). Tiedot tallennetaan rekisteriin kronologisessa järjestyksessä. Turvallisuussyistä valtion instituutioilla on rekisterin tiedoista digitaalinen varmuuskopio. Liitteen IX mukaisesti kaikki rekisterin tiedot ovat julkisia edellyttäen, että ne katsotaan avoimuudesta ja julkisen tiedon saatavuudesta annetun lain nojalla julkisiksi.
Lainsäädännön noudattamisen tarkistaminen on tärkeä vaihe puutuotteiden viennissä ja FLEGT- ja H-Legal-lupien myöntämisessä, koska siinä saadaan todiste noudattamisesta.
3.3 Toimitusketjun valvonta
Hondurasin oikeudellisen kehyksen mukaisesti puutavaran jäljitettävyys on yksi SALH-järjestelmän vaatimuksista. ICF:llä on välineitä toimitusketjun seurantaan, muun muassa SNIF ja SIRMA. Molemmat järjestelmät ovat jo käytössä, mutta niihin on suunnitteilla uusia moduuleja tässä sopimuksessa vahvistettujen vaatimusten noudattamiseksi. Siksi niiden katsotaan olevan valmisteluvaiheessa, ja eräiden toimintojen kehittäminen kuuluu liitteessä VIII lueteltuihin täydentäviin toimenpiteisiin.
Lähtökohta toimitusketjun seuraamiselle on Hondurasissa kaadetun puutavaran osalta korjuulupa ja Hondurasiin maahantuodun puutavaran osalta yhtenäinen tulli-ilmoitus (DUA).
Korjuu- ja kuljetusluvat, rahtikirjat, tuotanto-, panos–tuotosraportit, SAR:n hyväksymiin laskuihin liitettävät toimitusraportit sekä yhtenäiset tulli-ilmoitukset (DUA) ovat tärkeimpiä asiakirjoja, joiden avulla puutuotteiden virtaa seurataan SALH-järjestelmässä. Nämä asiakirjat viedään SNIF- ja SIRMA-järjestelmiin heti, kun kyseiset järjestelmät ovat täysin valmiit, mikä mahdollistaa toimitusketjun kussakin vaiheessa liikkuvan puutavaran volyymin laskemisen 7.1 alajaksossa esitetyn mukaisesti.
Viranomaisilla on kaksi tiedonvarmennustapaa: validointi ja täsmäytys. Validoinnissa toimijan tuottamia tietoja verrataan ja asetetaan vastakkain suhteessa valtion edustajien keräämiin tietoihin lisäysten 1 ja 2 sarakkeessa 3.1 esitetyn mukaisesti.
Tietojen täsmäytyksessä toimitusketjun kahden peräkkäisen vaiheen välissä ilmoitettuja tietoja verrataan ja analysoidaan sellaisten erojen havaitsemiseksi, jotka viittaavat tarkastamattoman tai laittoman puutavaran olemassaoloon. Tietojen täsmäytystä esitellään lisäysten 1 ja 2 sarakkeessa 3.2.
Asianmukainen valvonta ja selkeästi määriteltyjen validointi- ja täsmäytysmenettelyjen soveltaminen toimitusketjun kussakin vaiheessa on ratkaisevassa asemassa varmistettaessa, että yhdestä pisteestä toiseen liikkuva puutavara on laillista; näin voidaan välttää tarkastamattomista tai laittomista lähteistä peräisin olevan puutavaran sekoittuminen laillisesti liikkuvaan puutavaraan.
3.4 FLEGT- ja H-Legal-lupien myöntämismenettely
FLEGT- ja H-Legal-luvat myönnetään sen jälkeen, kun on varmennettu aukottomasti, että puutuotteiden laillisuusmääritelmää ja toimitusketjun seurantaa koskevia kaikkia vaatimuksia on noudatettu.
FLEGT-lupa on viimeinen pakollinen vaatimus Hondurasista mihin tahansa unionin maahan vietäville puutuotteille, jotka sisältyvät tämän sopimuksen liitteessä I esitettyyn osapuolten sopimaan tuoteluetteloon. Unionin ulkopuolelle suuntautuvaan vientiin sovelletaan samaa laillisuuden varmentamista. Tällöin erona on, että FLEGT-luvan sijaan vaaditaan H-Legal-lupa.
Liitteessä IV kuvataan FLEGT-lupien myöntämismenettely. Viejä esittää FLEGT-luvan tulliselvitystä varten unioniin vietäessä tai H-Legal-luvan unionin ulkopuolisille markkinoille vietäessä yhdessä muiden tulliviranomaisten edellyttämien asiakirjojen kanssa.
3.5 Riippumaton tarkastus
Riippumaton tarkastus on SALH-järjestelmän olennainen osa-alue, koska se takaa järjestelmän uskottavuuden. Riippumattomassa tarkastuksessa tarkistetaan, että puutuotteiden toimitusketjun kaikkien vaiheiden (mukaan lukien hakkuu, kuljetus, esi- ja jatkokäsittely ja kauppa) laillisuuden osoittamiseen tarkoitetut SALH-järjestelmän mekanismit toimivat ja että ne täyttävät kaikilta osin kaikki toimitusketjua koskevat vaatimukset sekä FLEGT- ja H-Legal-lupaviranomaisten asettamat määräykset.
Riippumaton tarkastus on osa SALH-järjestelmää, ja se on tehtävä ennen FLEGT-lupamenettelyn aloittamista. Tarkastusmenettelyt ja niiden täytäntöönpano määritellään yksityiskohtaisemmin tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa.
Riippumattomien tarkastusten soveltamisala ja periaatteet määritellään liitteessä VI olevassa riippumattomien tarkastusten tehtävänmäärityksessä.
4. INSTITUTIONAALINEN KEHYS JA SALH-JÄRJESTELMÄN TÄYTÄNTÖÖNPANOON OSALLISTUVIEN TOIMIJOIDEN TEHTÄVÄT
Tässä jaksossa kuvataan SALH-järjestelmän täytäntöönpanoon osallistuvien toimijoiden tehtävät. Siinä kuvataan, miten toimijat vastuualueidensa mukaisesti tukevat tai soveltavat käytännössä tämän sopimuksen vaatimuksia tai suorittavat tarvittavat varmennukset kyseisten vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi ja miten ne tekevät yhteistyötä ja täydentävät toisiaan puutuotteiden laillisuuden varmistamisessa.
Tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaihetta varten instituutioiden, yksityisen sektorin toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan, mukaan lukien peltometsätalouden organisaatiot ja Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen (PIAH) edustajat, on arvioitava kriittisesti valmiuksiaan laillisuuden varmentamista ja vaatimusten noudattamista koskevien vastuualueidensa osalta. Liitteessä VIII käsitellään kaikkia tässä jaksossa mainittujen teknisten ja institutionaalisten valmiuksien kehittämisen näkökohtia.
SALH-järjestelmän täytäntöönpanon edellyttämän koko prosessin tuntemus ja asianmukainen hallinta, osallistumista ja hyviä toimintatapoja koskevat institutionaaliset tavoitteet, kunkin prosessiin osallistuvan toimijan vastuut ja asianmukainen interinstitutionaalinen koordinointi edellyttävät kaikki korkean tason osaamista ja valmiuksia. Tästä syystä liitteeseen VIII on sisällytetty täydentäviä toimenpiteitä tähän sopimukseen osallistuvien toimijoiden valmiuksien kehittämiseksi.
Jäljempänä 11 jaksossa esitetään SALH-järjestelmän täytäntöönpanoa varten luotavat tai jo olemassa olevat koordinointielimet, esimerkiksi interinstitutionaalinen sihteeristö vapaaehtoisen FLEGT-kumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa varten. Tämän sopimuksen täytäntöönpanosta tehtyjen institutionaalisten sopimusten vahvistamiseksi julkisen sektorin instituutioiden välillä tehdään yksi tai useampi yhteisymmärryspöytäkirja, jonka/joiden osapuolia ovat ainakin seuraavat: kansallinen instituutti metsien suojelun ja kehittämisen, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön edistämiseksi (Instituto Nacional de Conservación y Desarrollo Forestal, Áreas Protegidas y Vida Silvestre, ICF), tulojen hallinnointiyksikkö (Servicio de Administración de Rentas, SAR), Hondurasin kuntaliitto (Asociación de Municipios de Honduras, AMHON), varallisuusinstituutti (Instituto de la Propiedad, IP), kansallinen maatalousinstituutti (Instituto Nacional Agrario, INA), työ- ja sosiaaliturvaministeriö (Secretaría de Estado en el Despacho de Trabajo y Seguridad Social, STSS), Hondurasin sosiaaliturvainstituutti (Instituto Hondureño de Seguridad Social, IHSS), energia-, luonnonvara-, ympäristö- ja kaivosministeriö (Secretaría de Estado en el Despacho de Energía, Recursos Naturales, Ambiente y Minas, MiAmbiente), maatalous- ja kotieläinministeriö (Secretaría de Estado en el Despacho de Agricultura y Ganadería, SAG), tullitulojen hallinnointiosasto (Dirección Adjunta de Rentas Aduaneras, DARA), turvallisuusministeriön (Secretaría de Estado en el Despacho de Seguridad, SSN) alainen kansallinen turvallisuuspoliisi (Policía Nacional Preventiva, PNP), syyttäjänvirasto (Ministerio Público, MP), valtakunnansyyttäjänvirasto (Procuraduría General de la República, PGR), Hondurasin korkein oikeus (Corte Suprema de Justicia, CSJ), puolustusministeriön (Secretaría de Estado en el Despacho de Defensa Nacional, SEDENA) alaisuudessa toimiva Hondurasin armeija (Fuerzas Armadas de Honduras, FFAA), alkuperäis- ja afrohondurasilaisten kansojen kansallinen neuvosto (Dirección Nacional de Pueblos Indígenas y Afrohondureños, DINAFROH), julkisten tietojen saatavuudesta vastaava instituutti (Instituto de Acceso a la Información Pública, IAIP) ja kansallinen ihmisoikeuskomissio (Comisionado Nacional de los Derechos Humanos, CONADEH).
Näiden instituutioiden välisen asianmukaisen koordinoinnin varmistamiseksi laaditaan myös yhteistyösopimuksia, joissa noudatetaan jo tehtyjen sopimusten mallia, esimerkiksi INA:n, IP:n ja ICF:n lokakuussa 2015 allekirjoittamaa interinstitutionaalista sopimusta maanomistuksesta ja sen laillistamisesta.
Koska selvästi määritellyn omistajuuden puuttuminen on yksi yleisesti heikon metsähallinnon perimmäisistä syistä, maanomistukseen ja sen laillistamiseen liittyviä asioita käsitellään tässä sopimuksessa sekä laillisuustaulukoita koskevassa liitteessä II, jossa luetellaan tätä aihetta koskevat erityisindikaattorit, että täydentäviä ja tukitoimenpiteitä koskevassa liitteessä VIII, jossa vahvistetaan osapuolten sopima erityissuunnitelma maan hallintaoikeuksien laillistamiseksi tässä sopimuksessa määriteltyjen ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti.
Maan hallintaoikeuksien laillistamisen erityissuunnitelmassa keskitytään kansallisten metsä- ja suojelualueiden omistukseen. Suojelualueiden osalta suunnitelmassa käsitellään ainoastaan puskurivyöhykkeitä, joilla puunkorjuu valtion lukuun on sallittua; tavoitteena on taata tarvittava oikeusvarmuus ja luoda perusta kyseisillä alueilla asuvien yhteisöjen kanssa jo allekirjoitetuille tai allekirjoitettaville yhteisömetsänhoitosopimuksille. Suunnitelma mahdollistaa myös käyttösopimusten tekemisen kyseisen maan käyttäjien ja haltijoiden kanssa. Käyttösopimus on oikeudellinen väline, jolla säilytetään valtion omistusoikeus maahan mutta annetaan maan haltijoille oikeusvarmuus sellaisten taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten etujen saamisesta, jotka parantavat elämänlaatua ja luonnonvarojen järkiperäistä käyttöä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Näiden toimintojen tarkoituksena on kehittää metsähallintoa ja maankäytön suunnittelua.
Maan hallintaoikeuksiin ja laillistamisprosessiin sekä mainittujen kolmen instituution – INA, IP ja ICF – johtoasemaan liittyvissä asioissa on etusijalla koordinointi Hondurasin kahvi-instituutin (Instituto Hondureño del Café, IHCAFE) kanssa; IHCAFEn tavoitteena on kasvattaa Hondurasin kahvinviljelijöiden sosioekonomista tuottoa parantamalla kahvin toimitusketjun kilpailukykyä.
Näiden neljän instituutin välisessä koordinoinnissa on keskityttävä yhteisymmärryksen saavuttamiseen saantokirjojen myöntämisestä kahvintuottajille kansallisilla metsäalueilla metsämaata sekä suojelu- ja valuma-alueita kunnioittaen, jotta voidaan estää tilanteet, joissa uusien saantokirjojen myöntäminen johtaa metsän ja ympäristön tuhoutumiseen tai niiden tilan heikkenemiseen.
4.1 SALH-järjestelmän täytäntöönpanoon osallistuvat toimijat
SALH-järjestelmän täytäntöönpanoon suoraan osallistuvista valtion instituutioista tärkein on metsäalan valvontainstituutio ICF, joka johtaa prosessia ja toimii metsien, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön suojelua ja kehittämistä koskevan kansallisen politiikan toimeenpanijana. Se keskittyy toiminnassaan metsävarojen, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön hallinnointiin ja hoitoon, mukaan lukien suojelu, ennallistaminen, korjuu, säilyttäminen ja edistäminen, tukee kestävää kehitystä ja ajaa maan sosiaalisia, taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja kulttuurisia etuja.
Muut SALH-järjestelmän täytäntöönpanoon suoraan osallistuvat instituutiot luetellaan 4.2 alajaksossa niiden indikaattorien ja varmennuskeinojen lukumäärän mukaisessa järjestyksessä, joista ne ovat laillisuustaulukoiden mukaan vastuussa ja jotka liittyvät muun muassa verojen rekisteröintiin ja valvontaan, omistusoikeuksiin, sosiaaliturvaan ja ympäristöön. Laillisuustaulukoihin sisältyvät kuvaukset ja indikaattorit, joista kukin instituutio on vastuussa sekä ja niihin jokaiseen tarvittavat resurssit kuvataan yhteisen täytäntöönpanokomitean hyväksymässä varmennuskäsikirjassa, joka esitetään liitteessä II.
Myös seuraavat instituutiot ja toimijat osallistuvat SALH-järjestelmään:
Oikeusviranomaiset ja lainvalvontaviranomaiset (kansallinen turvallisuuspoliisi, Hondurasin armeija (FFAA), valtakunnansyyttäjänvirasto (PGR) ja syyttäjänvirasto (MP)) vastaavat ehkäisy- ja valvontatoimista ja lainvalvonnasta. IAIP:n vastuulla ovat julkista tiedonsaantia ja avoimuutta koskevat asiat.
Alkuperäis- ja afrohondurasilaisten kansojen kansallinen neuvosto (DINAFROH) toimii sosiaalisesta osallisuudesta vastaavan ministeriön (Secretaría de Inclusión Social, SEDIS) alaisuudessa ja pyrkii parantamaan Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen elämänlaatua tukemalla talouden, kulttuurin, politiikan ja yhteiskunnan tuottavaa kehitystä.
Metsäsektorin yksityiset toimijat suorittavat toimintoja puutavaran toimitusketjun eri vaiheissa; niiden on noudatettava laillisuustaulukoiden indikaattoreita ja toimitettava tarvittavat todisteet. Ne tekevät tarvittavat asiaankuuluvat tarkastukset käsittelemänsä puutavaran laillisuuden varmistamiseksi, ja valtion eri instituutiot soveltavat niihin laillisuuden varmentamismekanismeja toimivaltuuksiensa mukaisesti. Tähän toimijaryhmään kuuluu muun muassa metsää omistavia luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä, metsäsektorin mikro-, pk- ja suuryrityksiä, teollisia puunkorjuuyrityksiä, yksityisiä sertifiointielimiä ja yhteisöryhmiä. Niiden on suostuttava myös kansalaisjärjestöjen yhteiskunnalliseen valvontaan metsien, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön neuvoa-antavien neuvostojen (CCF) kautta yhdessä valtion instituutioiden kanssa.
Tätä sopimusta sovellettaessa kansalaisjärjestöillä tarkoitetaan metsien, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön neuvoa-antavia neuvostoja (CCF), jotka toimivat yhteisö-, kunta-, alue- ja kansallisella tasolla, valtiosta riippumattomia kehitysjärjestöjä sekä muita, jotka osallistuvat aktiivisesti metsävarojen ja niistä väestölle aiheutuvien vaikutusten valvontaan ja jotka harjoittavat sekä viranomaisten että alan toimijoiden toiminnan yhteiskunnallista valvontaa. Voidakseen harjoittaa edellä mainittua toimintaa ne käyttävät 10.3 alajaksossa kuvattuja menettelyjä ja protokollia valitusten käsittelyyn.
Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäiset kansat (PIAH) osallistuvat hallintoelintensä ja organisaatioidensa välityksellä yhteiskunnalliseen valvontaan sekä vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkokuulemista koskevien mekanismien ja menettelyjen soveltamiseen. Ne ovat edunsaajia valtion erityisinstituutioiden hallinnoimissa metsänomistuksen laillistamismenettelyissä, joiden tarkoituksena on tunnustaa niiden historiallinen oikeus maahan. Silloin kun Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäiset kansat (PIAH) osallistuvat metsien kaupalliseen hyödyntämiseen, niihin sovelletaan SALH-järjestelmän menettelyjä.
4.2 Valtion instituutiot
Kymmenen valtion instituutiota on suoraan osallisina tämän sopimuksen laillisuustaulukoissa. Jotta voidaan helpottaa laillisuustodistusten myöntämistä kaikille laillisuustaulukoiden indikaattorit ja SALH-järjestelmän vaatimukset täyttäville toimijoille, kaikki tämän sopimuksen toimintaan osallistuvat instituutiot antavat laillisuuden varmentamisesta vastaavalle ICF:n yksikölle tietoa niiden vastuulla olevien indikaattoreiden noudattamisesta. Tätä velvoite koskee myös muita ICF:n elimiä.
Seuraavassa esitellään kukin laillisuustaulukoissa osallisena oleva instituutio niiden vastuulla olevien indikaattoreiden ja varmennuskeinojen lukumäärän mukaan jaoteltuina.
4.2.1 Kansallinen instituutti metsien suojelun ja kehittämisen, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön edistämiseksi (ICF)
Metsäsektorin valvontainstituutiona toimii ICF, joka toteuttaa kansallista metsien, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön säilyttämis- ja kehittämispolitiikkaa ja jolla on toimivalta laatia ohjelmia, hankkeita ja suunnitelmia ja perustaa Hondurasin metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan lain (LFAPVS) tarkoituksen ja tavoitteiden täyttämisessä tarvittavat tekniset ja operatiiviset hallintoyksiköt. Sillä on myös muiden lakien, muun muassa varallisuus-, vesi- ja ympäristölakien, täytäntöönpanon valvontaan liittyviä tehtäviä.
ICF keskittyy toiminnassaan metsävarojen, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön hallinnointiin ja hoitoon, mukaan lukien niiden suojelu, ennallistaminen, tuottava käyttö, säilyttäminen ja edistäminen, ja edistää näin maan sosiaalisten, taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja kulttuuristen etujen mukaista kestävää kehitystä.
4.2.2 Tulojen hallinnointiyksikkö (SAR)
SAR koordinoi verojen rekisteröintiä ja valvontaa keskitetysti ICF:n kanssa sen varmistamiseksi, että metsätalouden toimitusketjun toimijat noudattavat verovelvoitteitaan.
Laillisuustaulukoiden mukaan SAR:n – joka on korvannut tuloasioiden hallintoneuvoston (Dirección Ejecutiva de Ingresos, DEI) – tärkeimmät vastuualueet ovat kansallisten ja kansainvälisten verosääntöjen noudattamisen ja täytäntöönpanon valvonta sekä eri lakeihin perustuvien verojen ja maksujen keräämisen hallinnointi.
4.2.3 Kunnat
Kunnallisviranomaiset ovat kuntiensa johto- ja hallintoelimiä, ja niiden tehtävänä on huolehtia paikallisten asukkaiden hyvinvoinnista, edistää kokonaisvaltaista kehitystä ja suojella ympäristöä.
Kunnilla on SALH-järjestelmässä kaksitahoinen rooli: kunnallisen metsäalueen omistajina niiden on täytettävä laillisuustaulukoiden mukaiset velvollisuutensa ja paikallishallinnon viranomaisina niiden on kehitettävä kunnallisverotusta ja pantava se täytäntöön. Kunnat käyttävät verojen ja muiden valtionvarojen hallinnointiin SAFT-järjestelmää (Sistema de Administración Financiera Tributaria), joka paitsi helpottaa sisäistä valvontaa myös sisältää kattavat tiedot kunnan taloudellisesta tilanteesta.
4.2.4 Varallisuusinstituutti (IP)
IP on hajautettu valtion instituutio, jolla on koko maan kattava toimivalta rekisteröidä ja eritellä omaisuus ja sen omistajat; se pitää kansallista rekisteriä kaikista omaisuuteen ja omistajuuteen liittyvistä asiakirjoista, mukaan lukien omistusoikeuksien luettelointi, tunnustaminen, siirtäminen, muuttaminen, verotus ja peruuttaminen.
4.2.5 Työ- ja sosiaaliturvaministeriö (STSS)
STSS:llä on kokonaisvastuu työllisyyspolitiikasta sekä työntekijöiden ja työnantajien hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan takaavista sosiaalisen suojelun järjestelmistä.
4.2.6 Hondurasin sosiaaliturvainstituutti (IHSS)
IHSS on itsenäinen ja kansallisesta veroviranomaisesta riippumaton elin, jolla on oikeushenkilön asema ja omaa varallisuutta. Se on perustamisestaan lähtien vastannut Hondurasin työssäkäyvälle väestölle tarjottavien sosiaaliturvapalvelujen ohjauksesta, johtamisesta, tarjoamisesta ja hallinnoimisesta. Tasavallan perustuslaissa valtio, työnantajat ja työntekijät velvoitetaan osallistumaan sosiaaliturvajärjestelmän rahoittamiseen, kehittämiseen ja laajentamiseen.
Hondurasin työväenluokan sosiaaliturva muodostuu pääasiassa IHSS:n tarjoamasta suojasta, mistä syystä sillä on paljon vaikutusvaltaa terveys- ja sosiaaliturva-asioiden hoidossa. Metsäsektorin suurimmat toimijat sijaitsevat maan suurimpien kaupunkien (Tegucigalpa, San Pedro Sula, Ceiba ja Puerto Cortés) ulkopuolella; IHSS ei ole edustettuna maan muissa asutuskeskuksissa eikä varsinkaan maaseudulla, missä useimmat metsäsektorin toimijat toimivat.
4.2.7 Energia-, luonnonvara-, ympäristö- ja kaivosministeriö (MiAmbiente)
MiAmbiente vastaa ympäristöön, ekosysteemeihin, vesivarojen suojeluun ja käyttöön, koordinointiin sekä kasviston ja eläimistön suojeluun liittyvien politiikkojen laatimisesta, koordinoinnista, täytäntöönpanosta ja arvioinnista sekä metsäteollisuuden raaka-aine- ja jalostusyrityksistä tehtyjen ympäristövaikutusten arviointien noudattamisesta.
4.2.8 Kansallinen maatalousinstituutti (INA)
INA:ssa on käynnissä institutionaalinen rakenneuudistus, joten tässä vaiheessa ei ole selvää, missä se tulee sijaitsemaan, ja sen nykyiset tehtävät saattavat muuttua. Jos SALH-järjestelmän kannalta tärkeitä toimintoja, joista tällä hetkellä vastaa INA, siirretään jatkossa muille instituutioille, kyseiset muut instituutiot nimetään virallisesti INA:n seuraajiksi tämän sopimuksen soveltamista varten.
INA on lähestulkoon itsenäinen elin, joka vastaa maan maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta, peltometsämaan saantokirjojen myöntämisestä ja teknisen avun antamisesta maaseudun sidosryhmille sekä Hondurasin alkuperäisille ja afrikkalaisperäisille yhteisöille ottamalla maaseutuväestön mukaan maan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. INA vastaa maatalousmaan omistussuhteiden rekisteröinnistä sekä omistuksen laillistamismenettelyjen koordinoinnista yhdessä ICF:n ja IP:n kanssa. Kansalliseen metsämaahan liittyvien omistusoikeushakemusten tapauksessa INA tekee yhteistyötä ICF:n kanssa, jotta kyseinen maa pysyisi metsäkäytössä; metsämaan omistusoikeuksien rekisteröinti ei kuulu sen tehtäviin. Metsäalueiden omistusoikeuden myöntämiseen tarvitaan aina ICF:n myönteinen tekninen lausunto.
4.2.9 Maatalous- ja kotieläinministeriö (SAG)
SAG koordinoi niihin alakohtaisiin politiikkoihin liittyviä näkökohtia, joiden toteutuksesta vastaavat julkisen maataloussektorin muodostavat instituutiot, erityisesti maan hallintaoikeuksiin, maaseudun rahoittamiseen, kauppaan, metsätalouteen, kasvinviljelyyn, kotieläintuotantoon sekä maaseudun ja metsien kehittämiseen liittyviä näkökohtia.
SAG vastaa luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön kansainvälisen kaupan sääntelystä soveltamalla luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevaa yleissopimusta (CITES). Tätä sopimusta sovellettaessa kyseeseen tulevat CITES-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvista puulajeista valmistetut puutuotteet.
4.2.10 Tullitulojen hallinnointiosasto (DARA)
Hallituksen asetuksella nro PCM-083-2016 luodaan presidentillinen komitea toteuttamaan tullijärjestelmän ja toimialajärjestöjen kokonaisvaltainen uudistus (Comisión Presidencial de Reforma Integral del Sistema Aduanero y Operadores de Comercio, COPRISAO). Komitealla on tullijärjestelmän ja toimialajärjestöjen kokonaisvaltaisen uudistamisen ajan suora määräysvalta DARAssa.
SALH-järjestelmässä DARA osallistuu vietävien, tuotavien ja kauttakuljetettavien puutuotteiden valvontaan ja varmentamiseen. Tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa olisi mahdollisten puutteiden ja pullonkaulojen havaitsemiseksi suoritettava vientiin liittyvien tullimenettelyjen perusteellinen uudelleenarviointi, joka saattaa vaikuttaa varmennusmenetelmiin.
4.2.11 Välillisesti osallistuvat valtion instituutiot
Jäljempänä esitellään SALH-järjestelmään välillisesti osallistuvat valtion instituutiot eli ne instituutiot, jotka eivät ole täydessä tai suorassa vastuussa tai osavastuussa laillisuustaulukoiden indikaattoreiden varmentamisesta mutta jotka toimivat valtion valvontaeliminä, joiden tärkeänä tehtävänä on varmistaa, että keskushallinnon instituutioiden ja kunnallisviranomaisten toiminta SALH-järjestelmän puitteissa on tuloksellista.
Erityisyksiköt, kuten kansalliset interinstitutionaaliset turvallisuusjoukot (Fuerza de Seguridad Interinstitucional Nacional, FUSINA) ja ympäristörikosten vastainen interinstitutionaalinen työryhmä (Fuerza de Tarea Interinstitucional Contra el Delito Ambiental, FTIA) ovat laittomien hakkuiden ja metsätuotteiden laittoman kuljetuksen kansallisessa torjuntastrategiassa (ENCTI) tarkoitettuja operatiivisia elimiä ympäristörikoksista syytettäessä. Nämä valtion väliaikaisiksi perustamat elimet ovat helpottaneet instituutioiden välistä koordinointia niiden pyrkiessä pysäyttämään laittomuudet ja valvomaan ympäristölakien noudattamista. FTIA:han kuuluu ICF:n, MiAmbienten sekä oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten (eli syyttäjänviraston (MP), valtakunnansyyttäjänviraston (PGR), kansallisen turvallisuuspoliisin ja Hondurasin armeijan (FFAA)) edustajia. Sitä johtaa ICF, ja se toimii instituutioiden välisenä koordinointimekanismina, joka käsittelee varsinkin sellaisten rikosten tutkintaa, seuraamuksia ja seurantaa, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Yhteistyöstä näiden elinten kanssa saatuja kokemuksia käytetään mallina, jos päätetään perustaa pitkän aikavälin pysyvä mekanismi. FUSINA puolestaan toimii tuomioistuimen määräyksestä, ja sitä johtaa Hondurasin armeija.
4.2.11.1 Kansallinen turvallisuuspoliisi (PNP)
PNP:n tehtävänä on varmistaa, että Hondurasin alueen asukkaat voivat vapaasti käyttää oikeuksiaan ja vapauksiaan, ja se tekee sen valvomalla elämän suojelemisesta, luonnonmaiseman säilyttämisestä ja ympäristönsuojelusta annettujen lakien ja asetusten noudattamista sekä kaupungeissa että maaseudulla.
SALH-järjestelmässä PNP avustaa puutuotteiden kuljetusten tarkastuksissa yhdessä ICF:n, oikeusviranomaisten ja kaikkien muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa. PNP on esimerkiksi läsnä kauttakuljetustarkastuspisteissä (ns. vihreät tarkastuspisteet) ICF:n ja SAR:n ohella.
4.2.11.2 Syyttäjänvirasto (MP)
Syyttäjänvirasto edustaa yhteiskuntaa ja ajaa valtion nimissä syytteitä tuomioistuimissa; yksi sen tehtävistä on tutkia Hondurasin nykyisessä lainsäädännössä ympäristörikoksiksi määritellyt teot kyseisen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti.
Metsäsektorilla syyttäjänvirasto toimii ympäristöasioiden erityissyyttäjänviraston (Fiscalía Especial del Medio Ambiente, FEMA) välityksellä. Hondurasin yhteiskunnan edustajana sen pääasiallisena tehtävänä on tutkia ja dokumentoida toimet, jotka vahingoittavat ympäristöä, ekosysteemejä, luonnonvaroja ja kansanterveyttä, ja nostaa niistä rikosoikeudellinen syyte hondurasilaisessa tuomioistuimessa.
4.2.11.3 Valtakunnansyyttäjänvirasto (PGR)
Valtakunnansyyttäjänviraston tehtävänä on edistää, edustaa ja puolustaa valtion oikeuksia kaikissa oikeudenkäynneissä, joissa valtio on asianosainen.
4.2.11.4 Korkein oikeus (CSJ)
Tasavallan tuomioistuimilla on yksinomainen valta antaa tuomioita ja panna ne täytäntöön. Valta jakaa oikeutta kuuluu riippumattomille tuomareille.
4.2.11.5 Hondurasin armeija (FFAA)
Armeija on kansallinen instituutio, jonka päätehtävänä on puolustaa Hondurasin alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia, pitää yllä rauhaa ja yleistä järjestystä sekä puolustaa perustuslakia.
Vuodesta 2006 lähtien armeijan tehtävänä on ollut tukea maan metsien ja ekosysteemien suojelemiseksi tehtävää työtä; kyseistä tehtävää hoitaa ekosysteemien ja ympäristön hoidon tukiyksikkö (Dirección de Apoyo al Manejo de Ecosistemas y Ambiente, C-9).
4.2.11.6 Alkuperäis- ja afrohondurasilaisten kansojen kansallinen neuvosto (DINAFROH)
DINAFROH toimii sosiaalisesta osallisuudesta vastaavan ministeriön alaisuudessa ja pyrkii parantamaan Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisen väestön elämänlaatua tukemalla talouden, kulttuurin, politiikan ja yhteiskunnan tuottavaa kehitystä. Hondurasin hallitus toteuttaa parhaillaan STSS:n koordinoimana ja DINAFROHin tuella kuulemista, jonka pohjalta laaditaan ja annetaan laki kaikkien yhdeksää Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäistä kansaa edustavien järjestöjen vapaasta ja tietoon perustuvasta ennakkosuostumuksesta; YK:n kehitysohjelma (UNDP) ja alkuperäiskansojen oikeuksiin erikoistunut YK:n erityisraportoija tukevat hanketta.
4.2.11.7 Julkisten tietojen saatavuudesta vastaava instituutti (IAIP)
IAIP on hajautettu valtioelin, joka vastaa julkisen tiedon yleisen saatavuuden edistämisestä ja helpottamisesta sekä julkisen tiedon institutionaalisten suojelu-, luokittelu- ja talletusmenettelyjen sääntelystä ja valvonnasta.
SALH-järjestelmässä IAIP:n vastuulla on varmistaa, että kansalaiset voivat käyttää oikeuttaan osallistua julkisten asioiden hoitoon ja että niin julkisia tehtäviä kuin valtion ja yksityishenkilöiden välisiä suhteita hoidetaan läpinäkyvästi. Metsäsektoria koskevat tiedot julkaistaan IAIP:n avoimuusportaalissa ja ICF:n portaalissa, ja niistä on yksityiskohtaiset kuvaukset kunkin instituution portaalissa. Lisäksi liitteeseen VIII sisältyy täydentävä toimenpide yleisölle tarkoitettujen tietojen hallintajärjestelmän perustamisesta.
4.2.11.8 Kansallinen ihmisoikeuskomissio (CONADEH)
CONADEH valvoo tasavallan perustuslaissa, ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa sekä muissa Hondurasin ratifioimissa sopimuksissa ja yleissopimuksissa vahvistettujen oikeuksien ja takeiden toteutumista.
4.2.11.9 Metsien, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön kansallinen tutkimusjärjestelmä (Sistema de Investigación Nacional Forestal, Áreas Protegidas y Vida Silvestre, SINFOR)
SINFOR on metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevalla lailla (LFAPVS) perustettu julkisten ja yksityisten instituutioiden välinen foorumi, joka organisoi, vaalii ja edistää metsiä, suojelualueita sekä luonnonvaraista kasvistoa ja eläimistöä ja muuta sen kaltaista koskevaa tieteellistä tutkimusta ja rohkaisee siirtämään taitotietoa ja teknologiaa Hondurasissa.
Sen tehtäviin kuuluu jakaa ajantasaista tietoa sellaisten politiikkojen, sääntöjen ja määräysten laatimista varten, joilla varmistetaan alan kestävyys ja hallinto. Metsiä, suojelualueita sekä luonnonvaraista kasvistoa ja eläimistöä koskevan tutkimuksen suunnittelussa ja edistämisessä SINFORin ensisijaisena tavoitteena on kartoittaa tutkimusmahdollisuuksia, jotka voidaan kirjata kansallisiin suunnitelmiin ja strategioihin, kuten laittomien hakkuiden ja metsätuotteiden laittoman kuljetuksen kansalliseen torjuntastrategiaan (ENCTI), sekä kunkin jäseninstituution strategisiin suunnitelmiin ja muihin alan aloitteisiin.
4.3 Yksityinen metsäsektori
SALH-järjestelmässä yksityisen metsäsektorin toimijoilla tarkoitetaan toimijoita, jotka voiton tavoittelemiseksi hallinnoivat tai tuottavat raaka-ainetta, korjaavat sen metsästä, kuljettavat, käsittelevät ja saattavat markkinoille sekä harjoittavat sen vientiä ja tuontia.
Koska osallistuvia organisaatioita on monenlaisia ja niiden kaupallisessa toiminnassa on eroja, on kehitetty erilaisia luokitteluja. Verolaissa ne luokitellaan seuraavasti: i) luonnolliset henkilöt; ii) oikeushenkilöt, joihin kuuluu siviili- ja kauppaoikeudellisia yhtiöitä, osuuskuntia ja yritystoimintaa harjoittavia yhdistyksiä sekä yleisesti ottaen yhdistyksiä tai entiteettejä, joilla on julkis- tai yksityisoikeudelliseen lakiin perustuva oikeushenkilön asema; ja iii) entiteetit, yhteisöt, organisaatiot (Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäiset kansat, yhteisöryhmät) tai muut oikeudelliset järjestelyt, jotka muodostavat toiminnallisen tai varallisuusoikeudellisen yksikön, vaikkei se olisikaan oikeushenkilö.
Toinen luokitus perustuu kunkin yrityksen työntekijämäärään: metsäsektorin mikroyritykset, joista useimmat ovat perheyrityksiä ja joissa on enintään neljä työntekijää; metsäsektorin pienet yritykset, joissa on 5–10 työntekijää; metsäsektorin keskisuuret yritykset, joissa on 11–100 työntekijää; ja metsäsektorin suuret yritykset, joissa on yli 100 työntekijää.
Metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevassa laissa (LFAPVS) yritykset on jaettu kolmeen luokkaan. Metsäteollisuuden raaka-aineyritykset ovat niitä, jotka suorittavat pyöreän puutavaran tai minkä tahansa muun metsästä saatavan puuraaka-aineen tai muun raaka-aineen esikäsittelyn. Metsäteollisuuden jalostusyritykset jatkokäsittelevät metsäteollisuuden raaka-aineyritysten tuotteita. Puutavara- tai puutuoteliikkeet saattavat erilaiset puutuotteet markkinoille.
Edellä esitetty kuvaus koskee ainoastaan mäntyä käyttävää teollisuutta; lehtipuun osalta tilanne on tämän sopimuksen voimaantulopäivänä se, ettei Hondurasiin ole rekisteröity eikä siellä toimi metsäteollisuuden raaka-aineyrityksiä. Metsästä korjattu puu on yleensä pyöreän puutavaran sijaan karkeasti särmättyä puuta, koska se särmätään metsässä ja kuljetetaan koontipisteisiin, joista se kuljetetaan moottoriajoneuvoilla edelleen joko jalostusyrityksiin tai puutavaraliikkeisiin myytäväksi. Varastot tai koontikeskukset ovat paikkoja, joissa puutuotteet pinotaan myöhempää kuljetusta varten ilman, että niiden omistaja vaihtuu. Puutavaraliikkeet sen sijaan ovat paikkoja, joiden omistajat ostavat puutuotteita toimittajiltaan ja myyvät ne edelleen asiakkailleen.
ICF seuraa rutiinitarkastuksissaan ja metsien, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön neuvoa-antavien neuvostojen (CCF) yhteiskunnallisten valvontaraporttien avulla säännöllisesti kaikkia muutoksia metsätalouden toimitusketjussa, mukaan lukien mänty- ja lehtipuumetsät, viljelymetsiköt tai metsäalueiden ulkopuolella kasvavat yksittäiset puut, estääkseen sellaisen metsätaloustoiminnan, joka ei kuulu SALH-järjestelmän piiriin. Jos metsäsektorin organisaatioon tehdään myöhemmin muutoksia alan oikeudellisen kehyksen tarkistamisen johdosta, SALH-järjestelmää mukautetaan sen varmistamiseksi, että kaikki puutavaran lähteet kuuluvat sen soveltamisalaan.
Nämä ovat niitä toimijoita, jotka suorittavat tuotantoprosessit, ja siksi juuri niiden on noudatettava indikaattoreita ja varmennuskeinoja omilla vastuualueillaan. Tässä tehtävässä niiden on sovellettava riittävää ja asiaankuuluvaa sisäistä valvontaa korjuu- ja tuotantolupien osalta noudattaen niille kuuluvia velvoitteita työvoiman, ympäristön, (kansallisen ja kunnallisen) verotuksen, kuljetuksen, kaupan ja muiden eri indikaattoreissa eriteltyjen asioiden suhteen. Lisäksi niiden on pidettävä kirjaa tarvittavista todisteista ja vaadituista varmennuskeinoista.
Yksityisen metsäsektorin organisaatioihin sovelletaan lainsäädännön noudattamisen varmennusmekanismeja, joita valtion instituutiot käyttävät toimivaltuuksiensa mukaisesti.
4.4 Kansalaisjärjestöt
Hondurasin oikeudellisen kehyksen mukaan maan kansalaisilla on oikeus ja velvollisuus osallistua viranomaisten toimintaan ja harjoittaa sen yhteiskunnallista valvontaa. Metsäsektorilla toimii monenlaisia lainvalvonnasta kiinnostuneita kansalaisjärjestöjä, joilla on erittäin aktiivinen ja tehokas rooli varmentamisessa. Tällaisia järjestöjä ovat seuraavat:
4.4.1 Paikallisjärjestöt
Metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevalla lailla (LFAPVS) perustetaan kansalaisvaikuttamista, kuulemista ja ICF:n tukemista varten elimiä, kuten metsien, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön neuvoa-antavia neuvostoja (Consejos Consultivos Forestales, Áreas Protegidas y Vida Silvestre, CCF), jotka organisoidaan ja jotka toimivat paikallis- tai yhteisötasolla taikka kunnallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Laittomien hakkuiden ja metsätuotteiden laittoman kuljetuksen kansallisessa torjuntastrategiassa (ENCTI) korostetaan näiden elinten merkitystä yhteiskunnallisessa valvonnassa varsinkin kunta- ja yhteisötasolla, hoitosuunnitelmien, vuotuisten toimintasuunnitelmien tai muunlaisten lupien varmentamisen tukemisessa sekä laillisen puutavaran käytön edistämisessä. Tätä työtä koordinoidaan valtion instituutioiden, varsinkin ICF:n, kanssa.
4.4.2 Valtiosta riippumattomat kehitysjärjestöt
Monenlaiset niin kotimaiset kuin kansainvälisetkin valtiosta riippumattomat kehitysjärjestöt (NGDO) (3) tukevat metsäsektorin toimia sekä institutionaalisella että alueellisella tasolla. Niiden toimet kohdistuvat muun muassa kansalaisvaikuttamiselinten organisointiin ja valmiuksien kehittämiseen kunta- ja yhteisötasolla, poliittiseen vaikuttamiseen, yhteiskunnalliseen valvontaan, tekniseen tukeen ja ihmisoikeuksiin.
Tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa valtiosta riippumattomat kehitysjärjestöt laativat omat menetelmänsä yhteiskunnallisen valvonnan järjestämiseksi. Kyseistä yhteiskunnallista valvontaa koskevat raportit toimitetaan muun muassa yhteiselle täytäntöönpanokomitealle asiaankuuluvia toimenpiteitä varten. Näin luodaan osallistumisjärjestelmä, joka tukee tällä sopimuksella käyttöön otettujen hallintomenettelyjen jatkuvaa kehittämistä.
Lisäksi luodaan valitusten käsittelyä varten järjestelmä, joka tukee tätä yhteiskunnallista valvontatehtävää; järjestelmä kuvataan 10 ja 11 jaksossa.
4.5 Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäiset kansat (PIAH)
Hondurasissa asuu yhdeksän alkuperäis- ja afrikkalaisperäistä kansaa. Useimmat niistä asuvat laajoilla metsäalueilla, joilla sijaitsee sekä suojelualueita että tuotantometsiä. Kyseiset kansat ovat pechit, tawahkat, lencat, maya-kansoihin kuuluvat chortit, tolupanit, miskitot, nahuat, garifunat sekä afrikkalaista alkuperää olevat, englantia puhuvat kansat, joilla on etujärjestöt, mukaan lukien Hondurasin alkuperäiskansojen keskusjärjestö (Confederación de Pueblos Autóctonos de Honduras, CONPAH).
Nämä kansat osallistuvat SALH-järjestelmän täytäntöönpanoon, mukaan lukien liittyen laillisuustaulukoiden periaatteeseen 2: ”Honduras kunnioittaa metsäalueilla asuvien Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen oikeuksia”.
Metsäsektorilla Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäiset kansat
—
ovat edunsaajia laillistamismenettelyissä ja niillä on oikeus siihen, että niiden perinteisesti hallitsemia maa-alueita kunnioitetaan;
—
osallistuvat vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta koskeviin mekanismeihin ja menettelyihin, joilla pyritään varmistamaan itsemääräämisoikeuden ja autonomian kunnioittaminen ILOn yleissopimuksen nro 169 ja YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen mukaisesti; ja
—
harjoittavat kaupallista toimintaa tuotantometsäalueilla laillisuustaulukoita ja asiassa sovellettavia SALH-järjestelmän vaatimuksia noudattaen.
4.6 Valmiuksien kehittäminen
Liitteessä VIII kuvataan valmiuksien kehittämistoimet, joiden tarkoituksena on varmistaa järjestelmän tehokas toiminta ja puutuotteiden laillisuus. Kutakin toimenpidettä suunniteltaessa arvioidaan kaikkien SALH-järjestelmän täytäntöönpanoon osallistuvien toimijoiden tarvitsemat valmiudet.
5. SALH-JÄRJESTELMÄN SOVELTAMISALA
Kaikkien SALH-järjestelmän piiriin kuuluvien, hondurasilaista alkuperää olevien puutavaran ja puutuotteiden on oltava peräisin yksityisestä, kunnallisesta tai kansallisesta (joko luonnontilaisesta tai istutetusta) metsästä, jota hoidetaan noudattaen maksimituottoa, monikäyttöä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa koskevia hallinnollisia ja teknisiä kriteerejä, jotta voidaan varmistaa ekosysteemien kestävyys, niiden tuotanto- ja ympäristökapasiteetti sekä niiden tarjoama suoja.
SALH-järjestelmää sovelletaan myös muista maista peräisin olevaan puutavaraan, jos tuojat voivat todistaa, että se on peräisin laillisista lähteistä ja että sen tuonnissa on noudatettu sekä puutavaran alkuperämaan että Hondurasin lakeja. SALH-järjestelmää sovelletaan kaikkiin toimijoihin, myös niihin, joilla on yksityiset metsänhoitoa ja alkuperäketjua koskevat sertifikaatit, sekä niihin, jotka omistavat viljelymetsikköjä kaupallisia tarkoituksia varten.
5.1 SALH-järjestelmään sisältyvät puutuotteet
SALH-järjestelmä kattaa kaikki tämän sopimuksen liitteessä I määritellyt tuotteet. Hondurasin metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan lain (LFAPVS) 102 §:ssä kielletään tiettyjen puutuotteiden vienti; kyseisen pykälän mukaan luonnonmetsistä peräisin olevaa lehtipuuta saa viedä ainoastaan jalostettuna. Näistä puulajeista saadun pyöreän puutavaran ja karkeasti särmätyn puun vienti ei näin ollen ole sallittua.
Vaikka näistä puulajeista saatavaa pyöreää puutavaraa ja karkeasti särmättyä puuta ei saa viedä, ne kuuluvat kuitenkin SALH-järjestelmän soveltamisalaan niiden jalostusasteesta riippumatta.
Puutuotteisiin, joita ei luetella tämän sopimuksen liitteessä I, ei sovelleta FLEGT-lupamenettelyä niitä unioniin vietäessä. Kyseisten Hondurasista peräisin olevien tuotteiden tuojien unionissa on puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta 20 päivänä lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 995/2010 (4) mukaisesti noudatettava asianmukaisen huolellisuuden vaatimusta voidakseen osoittaa, että tuotteet ovat laillisia.
5.2 SALH-järjestelmään sisältyvät markkinat
SALH-järjestelmää sovelletaan puutuotteisiin, jotka on saatettu mille tahansa markkinoille, olipa sitten kyseessä vienti- tai kotimarkkinat. Toimissa SALH-järjestelmän täytäntöönpanemiseksi markkinoiden välillä tehdään kuitenkin seuraava ero:
—
Unionin markkinat: unionin markkinoille vietävien tuotteiden laillisuus varmennetaan tässä sopimuksessa määrätyllä tavalla; sopimuksen mukaan FLEGT-lupa on ennakkoedellytys heti kun on vahvistunut, että järjestelmästä voidaan myöntää FLEGT-lupia liitteessä VII määrättyä menettelyä noudattaen.
—
Muut kansainväliset markkinat: vietävien tuotteiden laillisuus varmennetaan tässä sopimuksessa määrätyllä tavalla vientimaasta riippumatta, ja niiden laillisuus osoitetaan H-Legal-luvalla.
—
Kotimarkkinat: kotimarkkinoille saatettujen tuotteiden laillisuus varmennetaan tässä sopimuksessa määrätyllä tavalla, ja kyseiset tuotteet omistavien toimijoiden laillisuus osoitetaan laillisuustodistuksella.
Kaikissa näissä SALH-järjestelmän täytäntöönpanovaiheissa toteutetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää laittoman tai alkuperältään tuntemattoman puutavaran pääsy metsätalouden toimitusketjuun. SALH-järjestelmän täytäntöönpanovalmiuksia voidaan tehostaa soveltamalla liitteeseen VIII sisältyviä toimenpiteitä.
SALH-järjestelmän soveltamisalaan kuuluvat puutavaran lähteet luokitellaan seuraavasti:
5.3.1 Kansallisella maaperällä korjattu puu
Kansallisella maaperällä korjattu puu on peräisin seuraavista lähteistä:
1.
Metsät, niin luonnonmetsät kuin viljelymetsiköt.
2.
Peltometsätalousalueet eli alueet, joilla on luonnonvaraisia tai istutettuja puita yhdessä muiden lajien, kuten kahvin, kaakaon tai muiden viljelykasvien kanssa.
3.
Metsäalueiden ulkopuolella kasvavat yksittäiset havu- tai lehtipuut.
Korjuu voidaan suorittaa joko lehtipuu- tai mäntymetsässä riippumatta siitä, kuka omistaa maan hallintaoikeudet. Korjuun edellytyksenä on jokin seuraavista:
—
Metsänhoitosuunnitelma ja siihen liittyvät vuotuiset toimintasuunnitelmat, jotka ICF on hyväksynyt seuraavien hyväksi:
—
yhteisöedunsaajat, joilla on kollektiiviset metsänhoitosuunnitelmat (yhteisömetsänhoitosopimukset),
—
metsänhoitosopimusten yksittäiset edunsaajat, ja
—
yksityisten, kunnallisten (ejido), kansallisten ja valtion metsäalueiden omistajat;
—
Peltometsätalouden erityissuunnitelma ja siihen liittyvä vuotuinen hakkuusuunnitelma yksityisellä ja kunnallisella (ejido) maalla sijaitsevien peltometsätalousalueiden omistajille.
—
Pelastussuunnitelma sellaisten metsien korjaamiseksi, jotka ovat kärsineet luonnononnettomuuksista, tuhoojista tai taudeista, julkisista tai yksityisistä rakennustöistä ja viljelymaan kasvillisuuden muutoksista. Sellaisen kohteen pelastussuunnitelma, johon on suunnitteilla julkisia tai yksityisiä rakennustöitä tai viljelymaan kasvillisuuden muutoksia, edellyttää ympäristövaikutusten arviointia ennen kuin MiAmbiente myöntää sille ympäristölupatodistuksen. Pelastussuunnitelmia, jotka liittyvät kasvillisuuden muutokseen lyhytaikaista tai pysyvää viljelyä varten, sovelletaan ainoastaan viljelymaahan. Metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan lain (LFAPVS) 93 §:n mukaan metsämaan luonnonmukainen käyttö on säilytettävä ja sitä on kunnioitettava maankäytön suunnittelua koskevien politiikkojen ja säädösten mukaisesti. Lisäksi metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevasta laista (LFAPVS) annetun asetuksen 294 §:ssä kielletään muutokset kasvillisuuteen tuotantometsissä, joista on laadittu hoitosuunnitelma, ja alueilla, joiden metsätaloudellinen tuottokyky on suuri. Tämän liitteen 7.7 alajaksossa kuvataan tarkemmin sellaisten puutuotteiden varmentaminen, jotka ovat tulosta maankäytön muutoksesta.
—
Elvytyssuunnitelma sellaisten metsätalouden sivutuotteiden talteenotolle, joille on aiemmin myönnetty lupa (vuotuinen toimintasuunnitelma, vuotuinen hakkuusuunnitelma, sertifioidun viljelymetsikön korjuulupa ja pelastussuunnitelma).
—
Sertifioidun viljelymetsikön korjuulupa (APC) puun korjaamiselle ICF:n sertifioimista viljelymetsiköistä.
Metsien ulkopuolella kasvavat, pääasiassa asutus- ja karjankasvatusalueilla sijaitsevat yksittäiset puut ovat perinteisesti olleet puusepänverstaiden pääasiallinen puutavaran lähde. Hondurasissa ei kuitenkaan ole vielä tällaisten puiden kaupallista hyödyntämistä sääntelevää lainsäädäntöä, mistä syystä liitteeseen VIII sisällytettiin asiaa koskeva täydentävä toimenpide. Kun kyseinen lainsäädäntö tulee voimaan, se sisällytetään laillisuustaulukoiden asianomaiseen indikaattoriin noudattaen liitteessä II olevassa 4 jaksossa tarkoitettua menettelyä.
Tämä puutavaran lähde on kuitenkin sisällytettävä SALH-järjestelmään jo ennen laillisuustaulukoiden päivitystä, ja metsäsektorin toimijoiden, jotka korjaavat puuta kyseisestä lähteestä, on sovellettava kaikkia muita SALH-järjestelmän vaatimuksia.
5.3.2 Tuontipuu
Puutavaraa tuovien niin luonnollisten henkilöiden kuin oikeushenkilöidenkin on noudatettava asianmukaisen huolellisuuden takaavia menettelyjä osoittaakseen, että laittoman toiminnan riski on tuontipuun osalta mitätön ja että sen maan viejät, jossa puu on korjattu, noudattavat lakia. Asianmukaista huolellisuutta koskevan menettelyn soveltamisala määritellään tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa; liitteeseen VIII sisältyy täydentävä toimenpide asianmukaista huolellisuutta koskevista menettelyistä Hondurasissa.
5.3.3 SALH-järjestelmään kuulumaton puutavara
Seuraavat kaksi puutavaratyyppiä eivät sisälly SALH-järjestelmään eikä niihin sovelleta FLEGT-lupajärjestelmää:
—
Kauttakuljetettava puutavara
Kauttakuljetettavalla puutavaralla tarkoitetaan kolmansista maista peräisin olevaa puutavaraa tai puutavaraa, joka saapuu Hondurasiin tilapäisesti yhtenäisellä kauttakulkuilmoituksella ja jonka lopullinen määränpää on jokin muu maa. Se on tunnistettava ja pidettävä erillään Hondurasissa tuotetun tai sinne tuodun puutavaran toimitusketjusta. Kauttakuljetettava puutavara ei sisälly SALH-järjestelmään, mistä syystä sen vientiin ei voida myöntää FLEGT- eikä H-Legal-lupaa.
Jäljempänä 7.5 alajaksossa selitetään, miten näiden tuotteiden kauttakulun valvontamekanismien avulla voidaan varmistaa, etteivät ne pääse kotimarkkinoiden toimitusketjuun.
—
Takavarikoitu puutavara
SALH-järjestelmästä suljetaan pois puutuotteet, jotka on takavarikoitu, koska ne rikkovat Hondurasin lainsäädäntöä tai koska ne eivät tuontipuun tapauksessa täytä asianmukaisen huolellisuuden vaatimusta. ICF:llä ja yleisestä turvallisuudesta ja järjestyksestä vastaavilla elimillä on valtuudet suorittaa tarvittava tutkinta, joka edeltää syytteen nostamista syyttäjänviraston välityksellä. Jäljempänä 7.6 alajaksossa selitetään, mitä haltuun otetulle tai takavarikoidulle puulle tapahtuu.
5.4 SALH-järjestelmän toimijat
Tässä sopimuksessa ’toimijalla’ tarkoitetaan mitä tahansa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka harjoittaa metsätalouden toimitusketjuun kuuluvaa toimintaa. SALH-järjestelmän piiriin kuuluvien toimijoiden koko toiminta-ala kuvataan taulukossa 1.
Taulukko 1
Metsäsektorin toimijoiden toiminta-ala
Toimija
SALH-järjestelmän piiriin kuuluva toiminta
1.
Yksityisen metsäalueen omistajat (ml. alkuperäisyhteisöt, joilla on maanhallintaoikeus) ja yhteismaan omistajat (kunnat)
Hakee maan hallintaoikeuksia tai esittää niistä todisteen.
Ennen puunkorjuuta pyytää ICF:ltä hyväksynnän metsänhoitosuunnitelmalle ja siihen liittyville vuotuisille toimintasuunnitelmille, pelastussuunnitelmalle tai elvytyssuunnitelmalle.
Hakee ICF:ltä kuljetuslupaa korjatulle puutavaralle ja raportoi käytetyistä kuljetusluvista, jotka viedään SIRMA-tietokantaan.
Esittää tarvittaessa näytön siitä, että vapaan ja tietoon perustuvan ennakkokuulemisen periaatteita on noudatettu.
2.
Peltometsätalousalueen omistaja
Pyytää hyväksynnän peltometsätalouden erityissuunnitelmalle ja vuotuiselle hakkuusuunnitelmalle osana peltometsätalousjärjestelmää. Hakee ICF:ltä kuljetuslupaa korjatulle puutavaralle ja raportoi käytetyistä kuljetusluvista, jotka viedään SIRMA-tietokantaan.
3.
Viljelymetsikön haltija
Hakee ICF:ltä viljelymetsikön sertifiointia ja sertifioidun viljelymetsikön korjuulupaa.
Hakee ICF:ltä kuljetuslupaa korjatulle puutavaralle ja raportoi käytetyistä kuljetusluvista, jotka viedään SIRMA-tietokantaan.
4.
Käyttäjä/haltija
Saa laillistamismenettelyjen tuloksena käyttösopimuksen, jonka nojalla käyttäjä/haltija voi harjoittaa metsänhoitotoimintaa. Metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevassa laissa (LFAPVS) säädetään vaatimuksista, jotka kansallisten metsäalueiden laillistamismenettelyjen yksityisten edunsaajien on täytettävä.
Hakee ICF:ltä lupaa metsittää maatila uudelleen tai harjoittaa muuta metsä-/ympäristötoimintaa.
Hakee viljelymetsikön sertifiointia ja sen jälkeen lupaa sen korjuuseen.
5.
Metsäalueiden hyödyntäjä (ml. yhteisöryhmät)
Pyytää metsänhoitosopimuksen tekemistä voidakseen harjoittaa metsänhoitotoimintaa ja pyytää ICF:ltä hyväksynnän metsänhoito-, pelastus- tai elvytyssuunnitelmalle voidakseen korjata alueen metsän.
6.
Toimeksisaaja
Metsänomistaja palkkaa toimeksisaajan, jos omistaja ei itse korjaa puuta omia resurssejaan käyttäen. Korjaa, siirtää ja kuljettaa puun metsästä metsäteollisuuden raaka-aineyrityksiin tai puutavaraliikkeisiin ja saattaa myös myydä sen.
Ilmoittaa alueelliselle metsätoimistolle olevansa rekisterissä ja toimittaa luettelon kalustosta ja ydinhenkilöstöstä, joka sillä on käytössä korjuuta ja kuljetusta varten.
Vastaa (ICF:n myöntämän) kuljetusluvan ja (SAR:n myöntämän) rahtikirjan käytöstä. Edunsaajan tai korjuuluvan haltijan, joka tekee alihankintasopimuksen toimeksisaajan kanssa, tehtävänä on varmistaa, että asiassa sovellettavia määräyksiä noudatetaan.
7.
Kuljettaja
Tarjoaa tavaroiden – tässä tapauksessa puutavaran – kuljetuspalveluja, olipa sitten kyse pyöreän puutavaran kuljettamisesta hakkuualueelta metsäteollisuuden yritykseen tai puutavaraliikkeeseen taikka jalostettujen puutuotteiden kuljettamisesta metsäteollisuuden yritykseltä lopulliseen määränpäähän. Yleensä palvelun ostaa metsänomistaja, toimeksisaaja tai metsäteollisuuden yritys.
Lehtipuiden tapauksessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä lukien kuljettajan osuus alkaa siitä, kun karkeasti särmätty puu on pinottu metsän ulkopuolella sijaitsevaan koontipisteeseen, mistä se kuljetetaan ajoneuvoilla metsäalan yrityksiin tai puutavaraliikkeisiin.
Toimittaa viranomaisille asiakirjat, joilla todistetaan kuljetettujen tuotteiden laillisuus (kuljetuslupa, SAR:n hyväksymä lasku ja rahtikirja/lasku, tapauksen mukaan).
8.
Pätevöity metsätalousteknikko
Laatii metsänomistajan puolesta metsänhoitosuunnitelmat, peltometsätalouden erityissuunnitelmat ja niihin liittyvät vuosi-, pelastus- ja elvytyssuunnitelmat.
(On yksin vastuussa metsänhoitosuunnitelmien vuotuisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon hallinnoinnista. Siinä tarkoituksessa toimittaa ICF:lle metsänomistajan puolesta nimitys- ja hyväksymiskirjeen ja hallinnoi vuotuista toimintasuunnitelmaa.)
Vastaa kaikkia hallinnoimiaan korjuutapoja sääntelevien teknisten standardien noudattamisesta. Vastaa myös metsässä käytettyjä kuljetuslupia koskevien kuukausittaisten edistymisraporttien ja lupien jäljennösten toimittamisesta; raporteissa esitetään yksityiskohtaiset tiedot kuljetetusta puusta.
9.
Riippumaton metsätalousteknikko (TFI)
Laatii metsänhoitosuunnitelmat, peltometsätalouden erityissuunnitelmat ja niihin liittyvät vuosi-, pelastus- ja elvytyssuunnitelmat.
Vastaa kaikkia hallinnoimiaan korjuutapoja sääntelevien teknisten standardien noudattamisesta. Vastaa myös metsässä käytettyjä kuljetuslupia koskevien kuukausittaisten edistymisraporttien ja lupien jäljennösten toimittamisesta; raporteissa esitetään yksityiskohtaiset tiedot kuljetetusta puusta.
10.
Viejä
Hakee ICF:ltä FLEGT-lupaa (unionia varten) tai H-Legal-lupaa (muita määräpaikkoja varten) riippuen siitä, minne lähetykset ovat menossa.
Hakee tulliviranomaiselta vientilupaa ja liittää hakemukseen tuonnin kauppalaskun, yhtenäisen tulli-ilmoituksen (DUA) ja muut asiakirjat, joilla todistetaan vietävän tuotteen laillisuus sekä kansanterveydellisten rajoitusten että tulli- ja muiden määräysten osalta, soveltuvin osin myös CITES-todistukset.
11.
Tuoja
Hakee tulliviranomaiselta tuontilupaa ja liittää hakemukseen tuonnin kauppalaskun, yhtenäisen tulli-ilmoituksen (DUA) ja muut asiakirjat, joilla todistetaan tuotavan tuotteen laillisuus sekä kansanterveydellisten rajoitusten että tulli- ja muiden määräysten osalta, soveltuvin osin myös CITES-todistukset.
Soveltaa asianmukaista huolellisuutta koskevia mekanismeja varmentaakseen ostettavan puutuotteen laillisuuden.
12.
Metsäteollisuuden raaka-aineyrityksen omistaja
Pitää ajantasaista rekisteriä panoksista ja tuotoksista ja toimittaa ICF:lle kuukausittaiset tuotantoraportit, joihin on liitetty hyväksytyt myyntilaskut. Pyytää laskujen esittämistä, ilmoittaa SAR:lle kuukausi- ja vuosimyynnin ja liittää ilmoituksiin hyväksytyt myyntilaskut ja rahtikirjat.
Soveltaa asianmukaista huolellisuutta koskevia mekanismeja varmentaakseen ostettavien tuotteiden laillisuuden.
Lehtipuiden osalta ei tällä hetkellä ole toiminnassa metsäteollisuuden raaka-aineyrityksiä, koska puu särmätään karkeasti jo metsässä ja saatetaan markkinoille metsäteollisuuden jalostusyritysten tai puutavaraliikkeiden välityksellä.
13.
Metsäteollisuuden jalostusyrityksen (ml. puusepänverstaat ja muut mikro- ja pk-yritykset) omistaja
Pitää ajantasaista rekisteriä panoksista ja tuotoksista ja toimittaa ICF:lle kuukausittaiset tuotantoraportit, joihin on liitetty hyväksytyt myyntilaskut.
Pyytää laskujen esittämistä, ilmoittaa SAR:lle kuukausi- ja vuosimyynnin ja liittää ilmoituksiin hyväksytyt myyntilaskut ja rahtikirjat.
Soveltaa asianmukaista huolellisuutta koskevia mekanismeja varmentaakseen ostettavien tuotteiden laillisuuden.
14.
Puutavaraliikkeen omistaja
Pitää ajantasaista rekisteriä panoksista ja tuotoksista ja toimittaa ICF:lle kuukausittaiset tuotantoraportit, joihin on liitetty hyväksytyt myyntilaskut.
Pyytää laskujen esittämistä, ilmoittaa SAR:lle kuukausi- ja vuosimyynnin ja liittää ilmoituksiin hyväksytyt myyntilaskut ja rahtikirjat.
Soveltaa asianmukaista huolellisuutta koskevia mekanismeja varmentaakseen ostettavien tuotteiden laillisuuden.
15.
Työnantaja (missä tahansa edellä lueteltuihin toimijaryhmiin kuuluvassa yrityksessä)
Rekisteröi työntekijät IHSS:ään ja noudattaa työlainsäädäntöä.
Hondurasilaiset puutuotteet katsotaan laillisiksi liitteessä II annetun määritelmän perusteella.
Varmennuksesta vastaavat valtion virastot (käyttämällä tunnustettujen yksityisten sertifiointimekanismien tarjoamia panoksia soveltuvin osin 8 jaksossa esitetyn mukaisesti), ja se tapahtuu suorittamalla riittävät tarkastukset puutuotteiden laillisuuden varmistamiseksi.
Varmennuksen on oltava riittävän seikkaperäinen ja tehokas, jotta voidaan varmasti havaita kaikki liitteessä II esitettyihin laillisuustaulukoihin sisältyvien vaatimusten mahdolliset noudattamattajättämiset kotimarkkinoilla toimitusketjun eri vaiheissa. Myös kansalliseen toimitusketjuun päätyvän tuontipuun laillisuus on varmennettava.
6.1 Laillisuuden varmentamisen periaatteet
Osapuolet päivittävät ja hyväksyvät varmennuskäsikirjan yhteisessä täytäntöönpanokomiteassa tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa; käsikirjassa kuvataan varmennusmenetelmät, joita on käytettävä lainsäädännön noudattamisen tarkistamiseen kunkin indikaattorin osalta, sekä varmennuskeinot, jotka on määritelty laillisuustaulukoiden laatimisen keskeisiksi osa-alueiksi. Kunkin indikaattorin osalta nimetään varmennuksesta kussakin instituutiossa vastaava elin tai yksikkö ja varmennettavat asiakirjat. Lisäksi määritellään, miten usein kukin indikaattori on tarkistettava, sekä kerrotaan, missä sijaitsee arkisto, joka sisältää eri instituutioiden vastuualueidensa mukaisesti säilyttämät tiedot ja asiakirjat (sekä paperiset että elektroniset).
6.1.1 Laillisuuden varmentamiseen osallistuvat instituutiot
Varmentamisesta vastaavat selvästi yksilöidyt instituutiot, joilla on riittävät resurssit, hallintojärjestelmät, koulutettu henkilöstö sekä perusteelliset ja tehokkaat mekanismit eturistiriitojen valvontaan. Kaikilla varmentamiseen kussakin instituutiossa osallistuvilla henkilöstön jäsenillä on tarvittava pätevyys ja kokemus tehtäviensä hoitamiseen, ja heitä valvotaan asianmukaisesti.
ICF:llä ja muilla SALH-järjestelmään osallistuvilla instituutioilla on sellainen organisaatio ja toiminnallinen rakenne, jonka avulla ne voivat varmentaa, että kaikki toimijat noudattavat laillisuusindikaattoreita. Ottaen huomioon kunkin instituution harjoittamasta toimijoiden varmentamisesta syntyvän tiedon määrä sekä tarve tallentaa kyseiset tiedot ja pitää ne ajan tasalla, varmennuksen tulokset viedään laillisuuden varmentamisesta vastaavan ICF:n yksikön käytössä olevaan tietokantaan. Näin varmennusyksiköllä on jatkuvasti käytössään tiedot, joita se tarvitsee antaakseen toimijoille laillisuustodistuksen ja tarkistaakseen, että todistuksen voimassaoloedellytykset täyttyvät edelleen. Tällainen tietojen kerääminen ja päivittäminen edellyttää instituutioiden välistä koordinointia 11 jaksossa kuvatulla tavalla.
Seuraavassa kaaviossa havainnollistetaan tiedonkulkua SALH-järjestelmän eri toimijoiden välillä lainsäädännön noudattamista varmennettaessa:
Taulukossa 2 kuvataan edellä esitettyyn kaavioon sisältyvät mekanismit, joiden avulla varmennetaan lainsäädännön noudattaminen.
Taulukko 2
Kuvaus lainsäädännön noudattamisen varmennusmekanismeista
Nro
Kuvaus
1.
Metsäsektorin toimija: luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka harjoittaa metsätalouden toimitusketjuun kuuluvaa toimintaa.
2.
Varmennuskeinoa koskeva hakemus (liite II).
3.
Menetelmät varmennuskeinojen laatimiseksi kussakin instituutiossa. Osa keinoista laaditaan vain kerran, osa määräajoin.
4.
Fyysisten ja/tai sähköisten varmennuskeinojen laatiminen (liite II).
5.
Varmennusmenetelmät. Kun instituutio havaitsee tapauksen, jossa ei ole noudatettu lainsäädäntöä, kukin instituutio noudattaa asiaankuuluvia dokumentointi-, käsittely- ja seurantamenettelyjä ja ilmoittaa asiasta laillisuudenvarmentamisyksikölle.
6.
Korjaavat toimet tai rankaisutoimet tapauksessa, jossa lainsäädäntöä ei ole noudatettu hallinnollisen toimen tai oma-aloitteisen toimen seurauksena (liite V, 9 jakso).
7.
Kaikkien lainsäädännön noudattamisen varmentamiseen osallistuvien instituutioiden tietojen yhdistäminen SIRMA-järjestelmää, SNIF-järjestelmää, ICF:n Geoportalia ja muita kyseisten instituutioiden välineitä käyttäen (liite V, 6 ja 7 jakso).
8.
Laillisuudenvarmentamisyksikölle toimitettava toimijan laillisuuden osoittavaa laillisuustodistusta koskeva hakemus (liite V, 6 ja 7 jakso).
9.
Laillisuudenvarmentamisyksikön hallussa olevien tietojen kokoaminen sen arvioimiseksi, noudattaako toimija laillisuustaulukoita ja valvooko se toimitusketjua. Jos arvio on myönteinen, laillisuudenvarmentamisyksikkö antaa laillisuustodistuksen, joka todistaa kotimarkkinoiden ostajalle, että toimija täyttää SALH-järjestelmän vaatimukset (liite V, 6 ja 7 jakso).
10.
FLEGT- tai H-Legal-lupahakemus FLEGT-lupayksikölle: lupa on osoitus siitä, että toimijan toiminta on laillista, ja mahdollistaa sen tuotteiden viennin mille tahansa markkinoille (liite IV).
11.
FLEGT-lupayksikön päätös siitä, noudattaako toimija lainsäädäntöä. Jos varmennusyksikön arvio on myönteinen (eli toimija täyttää kaikki SALH-järjestelmän vaatimukset), toimijalle myönnetään joko FLEGT-lupa (unionin markkinoita varten) tai H-Legal-lupa (muita markkinoita varten) todisteeksi kansainvälisten markkinoiden asiakkaalle siitä, että toimija täyttää SALH-järjestelmän vaatimukset. Jos päätös on kielteinen, FLEGT-lupayksikkö ilmoittaa siitä hakijalle (eli toimijalle) (liite IV).
12.
SALH-järjestelmän riippumattomat tarkastajat laativat havainnoistaan raportit, jotka sisältävät päätelmät ja suositukset, ja toimittavat ne yhteiselle täytäntöönpanokomitealle, joka vastaa tarkastusraporttien julkaisemisesta määräajoin (liite VI).
13.
Kansalaisjärjestöt laativat korjuulupia ja metsäsektoria yleisemmin käsittelevät varmennusraportit, jotka toimitetaan yhteiselle täytäntöönpanokomitealle (liite V, 4.4.2 alajakso).
6.1.2 Laillisuustaulukoihin perustuvat varmennusmenettelyt
Käsikirjassa, josta osapuolet ovat sopineet yhteisessä täytäntöönpanokomiteassa, kuvataan niiden osallistuvien instituutioiden soveltamat menetelmät, joiden tehtävänä on varmentaa koko indikaattorin tai sen osan noudattaminen. Käsikirjassa yksilöidään varmennuksesta vastaava taho tai toimisto sekä toimet, jotka se toteuttaa kyseisen tehtävän suorittamiseksi. Käsikirjassa viitataan myös ”varmennustiheyteen”, ilmaisten milloin varmennuskeinot on varmennettava; lisäksi siinä ilmoitetaan taho tai toimisto, jossa kyseiset tiedot säilytetään paperilla ja sähköisesti.
Kutakin varmennuskeinoa koskevat paperiset ja sähköiset asiakirjat säilytetään siinä instituutiossa, joka on laatinut kyseisen keinon. Tätä ”institutionaalista” aineistoa säilytetään vähintään kymmenen vuoden ajan avoimuudesta ja julkisen tiedon saatavuudesta annetussa laissa vaaditun mukaisesti. Kyseisessä laissa vahvistetaan myös tietojenkäsittelymenettely (30, 31 ja 32 §) ja määritellään ”julkinen tieto” (3 §) sekä se, mitkä tiedot on katsottava luottamuksellisiksi henkilötiedoiksi (7 §) tai turvallisuusluokitelluiksi tiedoiksi (8 §).
Koska varmentamiskeinojen laillisuus ja aitous ovat tärkeitä, vastuullisten instituutioiden on varmistettava, että kustakin varmennuskeinosta pidetään fyysistä ja digitaalista arkistoa. Tiedonhallinnan avoimuuden ja tehokkuuden nimissä varmennuskeinoihin osallistuvien instituutioiden on varmistettava, että niiden arkistoissa olevat tiedot ovat muiden organisaatioiden – myös laillisuuden varmentamisesta vastaavan ICF:n yksikön – käytettävissä oikea-aikaisesti ja tehokkaasti, kun niitä tarvitaan. Kunkin laillisuuden varmentamiseen osallistuvan instituution olisi samoin nojauduttava sen vastuualueella sovellettaviin lakeihin, asetuksiin ja menettelyihin hankkiessaan tarvitsemansa tiedot toimijoilta ja tallentaessaan ne arkistoihinsa.
6.1.4 Tietojärjestelmät ja varmennustoiminnot
Laillisuustaulukoiden indikaattoreiden noudattamisen varmentamiseen tarkoitetut, jo käytössä olevat ja myöhemmin kehitettävät tietotekniset järjestelmät, välineet ja protokollat mahdollistavat asiakirjatarkastusten ja kentällä tehtävien tarkastusten yhdistämisen ja tietojen täsmäyttämisen puutavaran koko toimitusketjussa. Edempänä 3.2 alajaksossa esitetään tärkeimmät tietotekniset välineet ja protokollat, joita SALH-järjestelmään osallistuvat instituutiot käyttävät. Seuraavissa kappaleissa esitetään lyhyt kuvaus käytössä olevista tietojärjestelmistä, joilla instituutioita tuetaan vastuualueidensa hoitamisessa.
ICF:ssä:
—
Kansallinen metsätalouden tietojärjestelmä (SNIF)
Tätä tietoteknistä välinettä voidaan käyttää sellaisten dynaamisten tietokantojen ylläpitämiseen, jotka sisältävät yksityisten, kansallisten ja kunnallisten metsäalueiden sekä metsäteollisuusyritysten ja puutavaraliikkeiden omistajuutta koskevat tiedot. Järjestelmä sisältää tiedot kaikista korjuuluvista sekä hoito-, toiminta-, pelastus- ja elvytyssuunnitelmista, peltometsätalouden erityissuunnitelmista ja ICF:n sertifioimien viljelymetsiköiden korjuista. SNIF mahdollistaa puutavaran kulun seuraamisen korjuusta vastaavien toimijoiden välillä toimitusketjussa.
Tätä tietoteknistä välinettä käytetään puutavaran korjuun ja kuljetusvirtojen seuraamiseen kuhunkin korjuulupaan liittyvien kuljetuslupien rekisterin avulla. Järjestelmä hyödyntää SNIF-järjestelmän tietoja kuljetusluparekisterin pitämisessä. Se esittää metsästä metsäteollisuusyrityksiin kuljetusta varten rekisteröityjä lupia sekä panoksia ja tuotoksia ketjun joka vaiheessa koskevat tiedot kunkin toimijan toimittamissa kuukausiraporteissa. Rekisterin tietojen avulla voidaan seurata tuotantoa, jakelua tai myyntiä sekä varastoja/inventaareja.
—
Geoportal
Tämä Hondurasin virtuaalinen metsäkartta näyttää suojelualueiden, hoitosuunnitelmien piiriin kuuluvien alueiden, ilmoitettujen pienvaluma-alueiden, tieinfrastruktuurin, metsänhoitosuunnitelmien ja viitekarttojen maantieteellisen sijainnin ja pinta-alan. Geoportal on kytketty SNIF-järjestelmään. Näitä tietoja käytetään puutavaravirtojen suunnitteluun, ja ne helpottavat varmennusta varten valtateille ja tieverkoston riskialttiisiin kohtiin sijoitettavien tarkastuspisteiden suunnittelua. SNIF-järjestelmän uudet moduulit – muun muassa pelastussuunnitelmien, peltometsätalouden erityissuunnitelmien, sertifioitujen viljelymetsiköiden ja metsäteollisuusyritysten rekisterit – liitetään Geoportaliin sitä mukaa kuin ne valmistuvat.
Tulojen hallinnointiyksikössä (SAR):
—
Sähköinen verojärjestelmä (E-tax)
Tästä portaalista veronmaksajat voivat tulostaa veroilmoituslomakkeet. Järjestelmä mahdollistaa esimerkiksi tietojen ristiintarkastamisen veronmaksajien kuukausittain ilmoittamien tuloverojen ja toimijoiden ICF:lle kuukausittain toimittamien raporttien välillä.
—
Verojen ja muiden valtionvarojen hallinnointijärjestelmä (SAFT)
Järjestelmä lisää kuntien taloushallinnon tehokkuutta, tuloksellisuutta, ajantasaisuutta ja avoimuutta, koska se mahdollistaa maan lainsäädäntöön perustuvien hallinto- ja varainhoitomenettelyjen hallinnoimisen automaattisesti ja integroidusti. Järjestelmä helpottaa sisäisen valvonnan toteuttamista ja käsittelee kuntatason taloustietoja integroidusti, ja se voidaan liittää muihin ohjelmiin tilastojen ja digitaalisten karttojen tuottamista varten.
—
Kansallinen verorekisteri (RTN)
Luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden ja organisaatioiden tai yhteisöjen, joilla ei ole oikeushenkilön asemaa mutta jotka harjoittavat veronalaista toimintaa, on rekisteröidyttävä kansalliseen verorekisteriin (RTN), jota veroviranomaiset pitävät asiassa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.
Luonnollisten henkilöiden RTN-numero on sama kuin heidän kansallisen henkilörekisterin (Registro Nacional de las Personas, RNP) numeronsa, johon on lisätty yksi numero, ja se pysyy samana koko heidän elämänsä ajan. Oikeushenkilöiden on kirjauduttava kansalliseen verorekisteriin (RTN) niiden rekisteröitymis- tai perustamisajankohtana.
Varallisuusinstituutissa (IP):
—
Hondurasin kansallinen varallisuudenhallintajärjestelmä (Sistema Nacional de Administración de la Propiedad de Honduras, SINAP)
Tämä tietojärjestelmä on Hondurasin valtion virallinen omistusoikeuksia koskevan tiedon hallinta-alusta. Se sisältää alajärjestelmiä, joista yksi on Hondurasin yhtenäinen rekisteröintijärjestelmä:
—
Hondurasin yhtenäinen rekisteröintijärjestelmä (Sistema Unificado de Registro de Honduras, SURE)
Tämän tietojärjestelmän tarkoituksena on asteittain modernisoida omistusoikeuksien ja kiinteistöjen rekisteröinti koko maassa.
Hondurasin sosiaaliturvainstituutissa (IHSS):
—
Hondurasin sosiaaliturvajärjestelmä
IHSS vastaa jäsenten valvontaa koskevasta tietojärjestelmästä (Sistema de Información de Control de Afiliados, SICA), joka sisältää tiedot järjestelmään liittyneiden yritysten työnantajista ja -tekijöistä. IHSS on valtakunnallinen instituutti, jolla on edustustoja ja toimistoja maan suurimmissa kaupungeissa.
MiAmbientessa:
—
Yksinkertaistettu ympäristölupajärjestelmä (Sistema de Licenciamiento Ambiental Simplificado, SLAS)
Tämän väline tarjoaa yrityksille joustavan mekanismin, jonka avulla ne voivat käynnistää hankkeen välittömästi, koska se tarjoaa nopeita analyysejä oikeudellisista seikoista, joilla kielletään tai suljetaan pois hankkeet missä tahansa maan alueella, selvittää ympäristövaikutukset kaikkien hanketyyppien osalta ja määrittää automaattisesti kyseessä olevan hankkeen edellyttämät riskien vähentämistoimenpiteet kohteen maantieteellisissä koordinaateissa.
Kansallisessa maatalousinstituutissa (INA):
—
Kansallinen maatilarekisteri (Registro Agrario Nacional, RAN)
INA:lla on kansallista maatilarekisteriä varten asiakirjarekisteri ja maantieteellisiä tietokantoja, joiden avulla se voi valvoa alueita, joista on olemassa saantokirja. Sillä ei ole tällä hetkellä tietojärjestelmää tai relaatiotietokanta-arkkitehtuuria, joka mahdollistaisi vuorovaikutuksen muiden järjestelmien kanssa.
Järjestelmä käyttää avoimiin standardeihin perustuvaa huipputeknologiaa, joka tarjoaa erittäin helposti saatavilla olevan tullin verkkopalvelun, jonka käyttö perustuu oletusselaimeen ja verkkopalveluihin. Se tarjoaa myös lisäsovelluksia, jotka tukevat tullihallintoa ja mahdollistavat valvonnan samalla helpottaen kansainvälistä kauppaa.
—
Hondurasin ulkomaankaupan sähköinen järjestelmä (Sistema Electrónico de Comercio Exterior de Honduras, SECEH) ja siihen kuuluva sähköisen vienti-ilmoituksen hyväksymismoduuli
SECEH tukee vientisektoria tarjoamalla tavaroiden tulliselvityksessä tarvittavat vientiasiakirjat sähköisesti.
—
Tavaroiden kansainvälisen kauttakulun järjestelmä (Sistema Tránsito Internacional de Mercancías, TIM)
Tämä tietojärjestelmä helpottaa standardoituja tullimenettelyjä Keski-Amerikan rajoilla optimoimalla maahanmuutto-, tulli- ja karanteenimuodollisuudet yhden ainoan asiakirjan eli tavaroiden kansainvälistä kauttakulkua koskevan yhtenäisasiakirjan (DUT) avulla.
—
Ulkomaankaupan integroitu järjestelmä (Sistema Integrado de Comercio Exterior, SICE)
Järjestelmä tuottaa ulkomaankaupan tilastoja Hondurasin keskuspankissa oleville käyttäjille ja esittää tiedot Keski-Amerikan tariffijärjestelmän (SAC) mukaisesti ja luotettavasti, koska tiedot tarkistetaan useasta lähteestä.
Tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa luodaan seuraavat tietotekniset välineet:
—
ICF:ssä dokumentoitujen tietojen hallintajärjestelmä
Tämän virtuaalikirjaston avulla ICF voi organisoida ja säilyttää metsäsektoriin liittyvät dokumentoidut tiedot, kuten lait, valtion strategia- ja politiikka-asiakirjat, selvitykset, sopimukset, kyselyt, raportit ja teknisten asiakirjojen varmuuskopiot, ja valvoa niitä. Järjestelmän on täytettävä sellaisen virtuaalitilan ylläpitoa koskevat tavoitteet, jossa voidaan tehdä kyselyjä, ja siinä toimijoille annetaan pääsy dokumentoituihin tietoihin päätöksenteon helpottamiseksi. Järjestelmän luominen helpottaa ICF:n varmennusmenettelyjä, mikä on yksi SALH-järjestelmän tärkeimmistä osa-alueista. Siksi se on tarkoitus luoda lyhyellä aikavälillä tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa.
—
Tietokanta laillisuudenvarmentamisyksikön käyttöön
Voidakseen varmentaa, että toimijat noudattavat laillisuustaulukoiden indikaattoreita ja SALH-järjestelmän vaatimuksia, laillisuudenvarmentamisyksikkö tarvitsee tietojen vastaanottamista ja päivittämistä varten välineen, joka liitetään SALH-järjestelmän täytäntöönpanoon osallistuvien instituutioiden tietokantoihin yhteyden saamiseksi kyseisiin toimijoihin. Tietokannan luominen helpottaa toimitusketjun varmennus- ja valvontamenettelyjä, jotka ovat yksi SALH-järjestelmän tärkeimmistä osa-alueista. Siksi se onkin tarkoitus luoda keskipitkällä aikavälillä tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa.
—
Tietojärjestelmä metsien rekisteröintiin, hallinnointiin ja valvontaan (Sistema Informático de Registro, Administración y Control Forestal, SIRACOF)
Tämä järjestelmä on yksi laittomien hakkuiden ja metsätuotteiden laittoman kuljetuksen kansallisen torjuntastrategian (ENCTI) tulos ja tietotekninen väline, jolla tehostetaan muodollisuuksia, lisätään hallinnollisten menettelyjen avoimuutta, parannetaan rekistereihin sisältyvien tietojen laatua ja tuetaan metsien arvoketjun valvontamekanismeja metsistä jalostuskeskuksiin ja tuotteiden markkinoille saattamiseen. SIRACOFin kehitystyö on edistynyt hyvin; sen perustan muodostavia järjestelmiä on luotu ja niitä on kehitetty jatkuvasti, koska niillä hallitaan, käsitellään ja hallinnoidaan perustietoja SNIF- ja SIRMA-järjestelmien ja Geoportalin tavoin.
—
Rekisterinpitojärjestelmä STSS:n käyttöön
STSS tarvitsee järjestelmän sen varmentamiseen, että toimijat noudattavat sen vastuualueita koskevia indikaattoreita.
Tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaihe tarjoaa mahdollisuuden määritellä muita moduuleja tai tietojärjestelmiä, joiden avulla voidaan jatkaa lainsäädännön noudattamisen varmentamista koskevien tietojen tuottamista, siirtämistä, yhteenliittämistä ja hallinnoimista tavalla, joka on sovitettu käytettävissä olevaan taloudelliseen, tekniseen ja inhimilliseen kapasiteettiin. Vaatimuksia ja kapasiteettia analysoidaan tarkemmin sen määrittämiseksi, mikä on kunkin järjestelmän sopivin tietokoneistamisaste. Tämä tarkoittaa sitä, että lainsäädännön noudattamisen varmentamiseen käytettävien tietojärjestelmien luettelo muuttuu koko ajan.
Laittomien käytäntöjen vähentäminen on yksi suurimmista SALH-järjestelmän täytäntöönpanoon liittyvistä haasteista. Se edellyttää kattavaa riskinhallintamekanismia, jota sovelletaan toimitusketjun kaikissa vaiheissa. Tapauksissa, joissa viranomaisilla ei ole tarvittavia resursseja sen varmistamiseen, että varmentaminen toteutuu kaikilla alueilla yhtä tehokkaasti ja yhtä usein, laillisuuden riskiperusteinen varmentaminen on keino paikata tämä puute.
Riskinhallinnalla SALH-järjestelmän täytäntöönpanossa tarkoitetaan kunkin riskin todennäköisyyden ja sen arviointia, mikä vaikutus niillä on puutavaran laillisuuteen. Arvioinnissa otetaan huomioon tulokset liitteeseen VIII sisältyvästä perustason tutkimuksesta, jolla kartoitetaan vaatimusten noudattamista toimijoiden keskuudessa. Riskin luonne vaihtelee sen mukaan, missä ja miten se syntyy. Tästä syystä päätöksenteko perustuu ICF:n ja muiden valtion virastojen soveltamaan objektiiviseen ja integroituun menetelmään, ja se käynnistyy riskien luokittelulla ja päätöksentekokriteerien määrittämisellä olosuhteet huomioon ottaen.
Yhteinen täytäntöönpanokomitea vastaa varmennuskäsikirjasta, jossa esitetään riskiluokituksen perusperiaatteet, joiden perusteella tehdään päätös siitä, miten laillisuuden varmentamisessa edetään; sen jälkeen laaditaan analyysi laittomien käytäntöjen riskeistä, joita SALH-järjestelmän täytäntöönpanossa voi syntyä.
Toimitusketjun kaikissa vaiheissa sovellettavissa riskinhallintamenettelyissä otetaan huomioon seuraavat laittomat käytännöt:
—
ketjuun sen missä tahansa vaiheessa tuleva aines, joka on peräisin tuntemattomasta lähteestä tai korjattu ilman, että hakkuulle on laillinen lupa;
—
tapaukset, joissa tietyt ominaispiirteet omaavaa tuotetta on enemmän kuin alkuperäisen tuotteen osuus tai enemmän kuin laillisista lähteistä peräisin olevaa raaka-ainetta, jolla on samat ominaispiirteet ja jota käytetään kyseisentyyppisen tuotteen tuotannossa tai myynnissä.
Riskinhallintamenettelyissä otetaan yhtäaikaisesti huomioon myös asiakirjat, joilla todistetaan toimijoiden ja niiden puutavaran laillisuus, kuten hyväksynnän saaneiden yksityisten sertifiointijärjestelmien tunnustetut todistukset 8 jaksossa määritellyn mukaisesti.
Lainsäädännön noudattamisen valvomiseksi ja varmentamiseksi toteutettavat toimet perustuvat näihin riskiluokkiin. Instituutioiden yhteiset toimet määritellään toiminnan tehostamiseksi kentällä huolehtimalla siitä, että maassa käytössä olevat tietojärjestelmät toimivat yhteen.
Riskinhallinnasta on siis apua määriteltäessä kansallisia strategiatavoitteita, joiden avulla pyritään ratkaisemaan erityishuomiota vaativia metsähallinnon haasteita. Se auttaa myös arvioimaan, onko laillisuuden varmentamisesta puutavaran toimitusketjussa vastuussa olevilla instituutioilla riittävät resurssit, tai muutoin määrittelemään toimia puutteiden korjaamiseksi.
Mitä tulee riskinhallintaan tuonnissa, tullitarkastuksia voidaan tehdä rajanylityspaikoilla tai tulliselvityksen jälkeen tehtävillä tarkastusmenettelyillä, jotka sovitetaan riskitasoon. Tulliselvityksen jälkeistä tarkastusta voidaan soveltaa puutavaraa sisältäviin tuontilähetyksiin. Tulliviranomainen soveltaa tullilainsäädännön mukaisesti riskinhallintamenetelmiä päättäessään tuontilähetysten jälkitullaustarkastuksen laajuudesta, sisällöstä ja menetelmästä.
Tulliasiakirjojen ja luovutettujen tavaroiden jälkitullaustarkastus on tehtävä viiden vuoden kuluessa tulli-ilmoituksen rekisteröintipäivästä. Tulliviranomainen ja ICF koordinoivat tiiviisti tuontipuun seurantaa ja tarkastuksia, mukaan lukien säännölliset ja systemaattiset raja- ja jälkitullaustarkastukset, myös epäillyissä riskitapauksissa.
SALH-järjestelmän täytäntöönpanossa riskinhallintaa sovelletaan myös yksityisten toimijoiden, varsinkin tuojien, asianmukaista huolellisuutta koskeviin järjestelmiin, jotta voidaan minimoida riski laittoman puutavaran tai laittomien puutuotteiden pääsystä kotimaan markkinoille.
Kuten 6.2 alajaksossa määritellään, asianmukaista huolellisuutta koskevan järjestelmän toinen avaintekijä on jokaisen toimijan riskiarvio siitä, onko sen toimitusketjussa laitonta puutavaraa; arvio perustuu puutavaran toimittajien keräämiin tietoihin, ja siinä otetaan huomioon kriteerit, jotka määritellään tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa laadittavissa menettelyissä.
Yksityisten toimijoiden asianmukaisen huolellisuuden ja julkisten instituutioiden riskiperusteisten valvontamenettelyjen noudattaminen ovat molemmat liitteessä VIII mainittuja täydentäviä toimenpiteitä. Yhteinen täytäntöönpanokomitea suunnittelee ja hyväksyy niiden täytäntöönpanomenettelyt ja soveltaa niitä ennen ensimmäisen FLEGT-luvan myöntämistä.
6.1.6 Laillisuustarkastus ja sen päätteeksi annettava laillisuustodistus
ICF varmentaa laillisuudenvarmentamisyksikkönsä välityksellä, että kukin toimija noudattaa liitteessä II vahvistettuja laillisuusindikaattoreita ja tässä liitteessä vahvistettuja, kaikkiin toimijoihin sovellettavia toimitusketjua koskevia vaatimuksia; varmentamisessa noudatetaan menettelyjä, jotka mahdollistavat laillisuustodistuksen myöntämisen kullekin metsäsektorin toimijalle.
Laillisuustarkastusta ja laillisuustodistuksen myöntämistä koskevissa menettelyissä on osoitettava, että
—
puutuotteet on tuotettu tavalla, joka täyttää kaikki laillisuusmääritelmän vaatimukset. Määritelmän indikaattoreita ja varmennuskeinoja on noudatettava lain mukaisesti, ja niiden on todistettava toimijan laillisuus; mistään käynnissä olevasta rikkomuksesta ei saa olla näyttöä;
—
osallistuvien instituutioiden harjoittamalla valvonnalla saadaan varmuus siitä, että tuotteet sisältävät ainoastaan laillisesta toiminnasta peräisin olevaa puutavaraa;
—
osallistuvat instituutiot vastaavat laillisuustarkastuksesta suorittamalla toimijoiden kenttätarkastuksen, jossa tarkastetaan asiakirjat ja käytettävissä olevat tietokannat;
—
varmennus- ja validointiprosessista laaditaan kirjallinen raportti, joka arkistoidaan tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa määriteltävien menettelyjen mukaisesti.
Varmennusprosessin päätteeksi hakijalle myönnetään laillisuustodistus seuraavien vaiheiden mukaisesti:
Kukin instituutio varmentaa interinstitutionaalisen sihteeristön vuotuisen laillisuustarkastusohjelman perusteella ja vastuualueensa nojalla asiassa sovellettavien määräystensä mukaisesti, että toimija noudattaa lainsäädäntöä, ja ilmoittaa tuloksesta laillisuuden varmentamisesta vastaavalle ICF:n yksikölle.
3.
Laillisuuden varmentamisesta vastaava ICF:n yksikkö analysoi käytettävissään olevat varmennuskeinot ja osallistuvilta instituutioilta saadut varmennusraportit.
4.
Laillisuudenvarmentamisyksikkö arvioi, noudattaako toimija kaikkia laillisuustaulukoiden indikaattoreita ja SALH-järjestelmän vaatimuksia.
5.
Jos toimija täyttää kaikki vaatimukset, laillisuudenvarmentamisyksikkö päättää toimijan laillisuustarkastuksen myöntämällä sille laillisuustodistuksen.
Varmentamismenettely:
Laillisuudenvarmentamisyksikkö tarkastaa ICF:n tai minkä tahansa asiaankuuluvan instituution pyynnöstä SIRMAsta, SNIF:stä tai muusta tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa määriteltävästä tietojärjestelmästä, onko toimijalla voimassaoleva laillisuustodistus. Samalla tavalla voimassaolevan todistuksen olemassaolo tarkastetaan joka kerta, kun toimija pyytää laillisuudenvarmentamisyksikköä uusimaan sen laillisuustodistuksen.
Toimijan on ennen laillisuustodistuksen voimassaolon päättymistä joko haettava sen uusimista tai haettava sille jatkoaikaa tapauksen mukaan. Jatkoaikaa hakevan on liitettävä hakemukseen asiakirjat, joilla se perustelee jatkamistarpeen (esim. jos se odottaa instituutiolta varmennuskeinoa), edellyttäen, että hakemus on tehty ajallaan ja käsikirjassa määriteltyjen menetelmien mukaisesti; osapuolet hyväksyvät käsikirjan yhteisessä täytäntöönpanokomiteassa. Laillisuudenvarmentamisyksikkö analysoi hakemuksen perusteena olevat asiakirjat ja päättää, onko aiheellista antaa uusi laillisuustodistus vai uusia tai jatkaa nykyistä todistusta.
Jäljempänä 8 jaksossa määritellyn mukaisesti laillisuustodistuksen myöntämismenettelyssä otetaan huomioon valtion tämän sopimuksen puitteissa hyväksymien yksityisten sertifiointijärjestelmien tunnustetut todistukset. Tämä saattaa lyhentää sen tarkastuksen kestoa, jolla selvitetään oikeus laillisuustodistuksen saamiseen.
Järjestelyt laillisuustodistusten myöntämiseksi, uusimiseksi ja voimassaolon jatkamiseksi, mukaan lukien hallinnollisen aineiston osien määrittely, eri instituutioista peräisin olevien tietojen yhteensovittamisjärjestelmän toiminta ja menettely laillisuustodistuksen uusimiseksi, määritellään erityisessä ICF:n määräyksessä tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa ja toimitetaan yhteisen täytäntöönpanokomitean hyväksyttäväksi.
6.2 Toimijoiden laillisuudenvarmentamisvelvoite
Metsäsektorin toimijoiden on toimitusketjun kaikissa vaiheissa varmennettava ostamiensa tuotteiden laillisuus noudattamalla asianmukaista huolellisuutta 7.4 alajaksossa määritellyn mukaisesti.
Asianmukaista huolellisuutta on noudatettava ostetun puutavaran osalta, olipa sitten kyseessä kotimaan markkinoilta hankitut tai maahantuodut puutuotteet. Vaikka laillisuuden varmentaminen koskee jokaista toimijaa, varmentamisen on myös osoitettava, että myös jokainen puutavaran toimittaja varmentaa ja dokumentoi sen, että niiden ostama puutavara täyttää lainsäädännön vaatimukset. Asianmukaisen huolellisuuden vaatimusta ei välttämättä sovelleta luottamuksellisiin tietoihin, kuten kirjanpitotietoihin tai muihin tietoihin, mikä tullaan määrittelemään asianmukaista huolellisuutta koskevien menettelyjen osalta tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa.
Toimijoiden on jokaisen puutavaran ostotapahtuman yhteydessä ja toimitusketjun kussakin vaiheessa varmennettava todistuksen voimassaolo ja aitous ja kyseiseen toimittajaan sovellettavien indikaattoreiden noudattaminen, mukaan lukien puutavaran fyysisten ominaispiirteiden vastaavuus (myös laji ja mitat), sen takaamiseksi, että puutavara on laillista alkuperää. Jos on olemassa epäily puutavaran laittomuudesta, toimijoiden on ennen puutuotteiden ostamista toteutettava riskien vähentämistoimenpiteitä 7.1 alajaksossa määritellyn mukaisesti.
Jos toimittajalla on voimassaoleva ja laillisuuden varmentamisesta vastaavan ICF:n yksikön asianmukaisesti myöntämä laillisuustodistus, asianmukaista huolellisuutta koskeva vaatimus voidaan rajoittaa pyyntöön esittää todistuksesta jäljennös. Toimijan on kuitenkin varmistettava laillisuustodistuksen voimassaolo ja aitous käyttämällä erityistä laillisuudenvarmentamisyksikön välinettä, joka laaditaan tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa.
Kun toimijat ovat keränneet tiedot siitä, että niiden toimittajat noudattavat lainsäädäntöä, ne ovat vastuussa kyseisten tietojen pitämisestä ajan tasalla.
Sen varmentaminen, että metsäsektorin toimijat noudattavat lainsäädäntöä, tapahtuu asianmukaista huolellisuutta koskevan prosessin avulla, ja siitä on käytävä ilmi, että
—
tuotteet on tuotettu tavalla, joka täyttää kaikki laillisuusmääritelmän vaatimukset; ja
—
on olemassa riittävät tarkastukset sen varmistamiseksi, että tuotteet sisältävät ainoastaan laillisesta toiminnasta peräisin olevaa puutavaraa.
7. PUUTAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN TOIMITUSKETJUN VARMENTAMINEN
Tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien puutavaran ja puutuotteiden toimitusketjun varmentaminen on yksi ICF:n vastuualueista; ICF koordinoi interinstitutionaalisen sihteeristön välityksellä muiden SALH-järjestelmään osallistuvien instituutioiden kanssa.
Toimitusketju, joka kattaa sekä männystä että lehtipuista saatavien puutavaran ja puutuotteiden hallinnoinnin, tuotannon ja virran, sisältää seuraavat kriittiset pisteet, joita täsmennetään tämän liitteen lisäyksissä 1 ja 2:
—
Puutuotteiden tuonti
—
Puutuotteiden kauttakuljetus
—
Metsien inventointi
—
Puunkorjuu, pyöreän puutavaran tai sahatavaran tuotanto ja varastointi metsässä tai koontikeskuksessa
Sahatun puun kuljetus väliaikaisesta koontikeskuksesta metsäteollisuuden raaka-aineyrityksiin
—
Metsäteollisuuden raaka-aineyritykset
—
Jalostettujen puutuotteiden kuljetus
—
Metsäteollisuuden jalostusyritykset
—
Puutavaraliikkeet
—
FLEGT- ja H-Legal-lupien myöntäminen,
—
Puutuotteiden vienti
—
Puutuotteiden takavarikointi.
Tämän sopimuksen voimaantulopäivänä lehtipuumetsien osalta toimitusketjun vaiheet ovat pääpiirteissään samat kuin mäntymetsien osalta. Olemassa olevat eroavaisuudet kuvataan tämän liitteen lisäyksissä 1 ja 2.
7.1 Toimitusketjun varmennusperiaatteet
Toimitusketjun valvonta kattaa kaikki tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet riippumatta siitä, onko ne tarkoitettu kotimaiseen vai kansainväliseen kulutukseen, ja kaikki toimitusketjun vaiheet metsien inventoinnista ja hoitosuunnitelmasta puutavaran korjuuseen, kuljetukseen, jalostukseen, tuontiin ja jakeluun sekä kotimaan että ulkomaan markkinoille unioni mukaan lukien.
Toimitusketjun valvomiseksi ICF:llä ja muilla osallistuvilla instituutioilla on käytettävissään automatisoituja tietojärjestelmiä, joista osa on jo käytössä ja osa vasta kehitteillä ja joiden avulla tietoja voidaan kerätä, järjestää, säilyttää ja siirtää niin metsähallinnon sisällä kuin muiden osallistuvien instituutioiden ja toimijoiden kanssa.
Näihin tietojärjestelmiin sisältyy välineitä sellaisten tietojen validoimiseksi ja täsmäyttämiseksi, joihin kaikilla asianomaisilla instituutioilla on pääsy ja joita käytetään puutavaran laillisuuden varmentamiseen toimitusketjun kussakin vaiheessa.
SALH-järjestelmässä toimitusketjun varmentaminen perustuu seuraaviin kahteen toimeen:
Yksityissektorilla on keskeinen rooli pyrittäessä vähentämään laittomien käytäntöjen riskiä SALH-järjestelmän täytäntöönpanossa. Yksityissektorin sitoutumisessa on kyse asianmukaista huolellisuutta koskevan mekanismin käyttöönotosta sen osoittamiseen, että sektorin ostamat tuotteet ovat laillisia. SALH-järjestelmässä asianmukainen huolellisuus taataan yksityisiä toimijoita koskevalla varmennusvelvoitteella tietojen saamiseksi siitä, että niiden ostama puutavara on peräisin laillisista lähteistä riippumatta siitä, onko tuote kotimaista vai ulkomaista alkuperää; ja analysoimalla mahdolliset riskit ja toteuttamalla asianmukaiset toimenpiteet havaittujen riskien vähentämiseksi.
Puutavaran laillisuudesta hankittavia tietoja voivat olla asiakirjat, joilla sekä tuodun että Hondurasissa ostetun puutavaran laillisuus todistetaan, kuten Hondurasin (8 jaksossa kuvatun menettelyn mukaisesti) tunnustamien yksityisten sertifiointijärjestelmien todistukset kotimaisen puutavaran tapauksessa tai alkuperämaan myöntämät FLEGT-luvat tuontipuun tapauksessa. Tällaisten todistusten ja lupien kohteena olevan puun tapauksessa katsotaan automaattisesti, ettei siihen liity riskiä laittomasta toiminnasta.
ICF varmentaa, että toimijat noudattavat asianmukaista huolellisuutta koskevia vaatimuksia, suorittamalla laillisuustarkastukset, joiden päätteeksi toimijalle annetaan laillisuustodistus, mikäli kyseinen toimija täyttää lainsäädännön vaatimukset. Liitteessä VIII esitettyihin täydentäviin toimenpiteisiin kuuluu tältä osin sellaisten menettelyjen ja oikeudellisten välineiden laatiminen, joilla taataan asianmukaisen huolellisuuden mekanismien täytäntöönpano niin koti- kuin tuontimarkkinoillakin.
b)
Tietojen validointi ja täsmäytys toimitusketjuun kohdistuvaa ICF:n valvontaa varten
Jotta toimitusketjun valvonta olisi tehokasta, 6.1.4 alajaksossa esitetyn mukaisesti täytäntöönpannuista ja toisiaan täydentävistä ICF:n tietojärjestelmistä (SNIF, SIRMA ja Geoportal) ja SAR:n tietojärjestelmistä (RTN ja SARAH) peräisin olevia tietoja käytetään integroidulla tavalla. Näiden järjestelmien yhdistettyjen toimintojen avulla kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tiedot on voitava täsmäyttää ja validoida analysointia varten seuraavasti:
—
metsäsektorin toimijoiden toimittamat tiedot ja kenttätarkastuksista saadut ICF:n ja muiden instituutioiden syöttämät tiedot (tietojen validointi), ja
—
kvantitatiiviset tiedot toimitusketjun eri vaiheista lisäyksissä 1 ja 2 esitetyn mukaisesti (tietojen täsmäytys).
Nämä täsmäytys- ja validointitoiminnot suoritetaan toimitusketjun kussakin vaiheessa jo käytössä olevien menettelyjen mukaisesti tai niitä tarkistetaan tai ne laaditaan ennen ensimmäisen FLEGT-luvan myöntämistä.
Kussakin tietojärjestelmässä tietojen täsmäytyksen avulla voidaan havaita mahdolliset sääntöjenvastaisuudet ja tehdä tarkastuksia niitä koskevissa metsässä, metsäteollisuuden yrityksissä ja puutavaraliikkeissä. Näissä tapauksissa ICF avaa tapauksen tutkimusta ja tarvittaessa hallinnollista sakkoa varten, tosin se voi myös ilmoittaa asiasta syyttäjänvirastolle, jos on näyttöä rikosoikeudellisesta vastuusta.
7.2 Puutuotteiden yksilöinti
Puutuotteiden yksilöinti helpottaa niiden liikkumisen seurantaa toimitusketjussa. Mäntymetsistä saatavien tuotteiden ja lehtipuumetsistä saatavien tuotteiden yksilöinnissä käytetään eri menetelmiä. Männyistä saatujen sahatukkien yksilöinti tapahtuu niiden fyysisistä ominaisuuksista johtuen pääasiassa asiakirjojen, eli korjuu- ja kuljetuslupien avulla. Sen sijaan vuotuisiin toimintasuunnitelmiin sisältyvistä lehtipuista saadut sahatukit yksilöidään numeroimalla ja kuvailemalla kukin alkuperäinen puu ja siitä saatu sahatukki erikseen. Toimitusketjun eri vaiheiden yksilöintimenetelmät kuvataan tarkemmin tämän liitteen lisäyksissä 1 ja 2.
7.3 Toimitusketjua koskevat toimijoiden ilmoittamat tiedot
Puutavaran toimitusketjuun kuuluu erityyppisiä toimijoita, jotka vastaavat tarvittavien tietojen toimittamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle todisteeksi lainsäädännön noudattamisesta toimitusketjun kussakin vaiheessa. Yhteenveto tiedoista, jotka kunkin toimijatyypin on toimitettava, on 5.4 alajakson taulukossa 1, ja lisäyksissä 1 ja 2 on yksityiskohtia niistä.
7.4 Tuotujen puutuotteiden varmentaminen
Tuotujen puutuotteiden laillisen alkuperän varmentaminen korjuumaasta alkaen on avainasemassa pyrittäessä varmistamaan SALH-toimitusketjun eheys. Hondurasiin tuotujen puutuotteiden laillisuuden varmentaminen perustuu asianmukaista huolellisuutta koskevaan mekanismiin, johon kuuluu
a)
Kielto tuoda alkuperämaan tai alkuperämaiden kansallisen säädöskehyksen nojalla laitonta puutavaraa Hondurasiin.
tietojen kerääminen puutavaran lähteen laillisuudesta korjuu- ja jalostusmaassa tai korjuu- ja jalostusmaissa,
ii)
laittoman toiminnan riskin analysoiminen i alakohdassa kerättyjen tietojen perusteella, ja
iii)
ii alakohdassa havaitun riskin vähentäminen.
c)
Tulliviranomaisen valtuudet tarkastaa tuodun puutavaran laillisuus tuotteiden rajanylityspaikassa tai tapauksen mukaan jälkitarkastuksella sen jälkeen, kun tuotteet on tuotu Hondurasiin.
Ennen ensimmäisen FLEGT-luvan myöntämistä laaditaan erityislainsäädäntöä tuotujen puutuotteiden varmentamisesta sekä yksityiskohtaiset menettelyt siitä, miten yksityiset toimijat harjoittavat asiaankuuluvaa huolellisuutta puutuotteiden tuonnissa.
Hondurasin kautta kuljetettavat puutuotteet on yksilöitävä, inventoitava ja pidettävä erillään Hondurasissa tuotetun tai Hondurasiin tuodun puutavaran toimitusketjusta, ja niiden on käytävä läpi tavanomaiset tullivalvontamenettelyt. Kauttakuljetettavat puutuotteet eivät kuulu SALH-järjestelmään, eikä niille siksi voida myöntää FLEGT-lupaa Hondurasista vientiä varten.
Hondurasin tulliviranomaisten on tarkastettava SARAH-järjestelmään liittyvään luokkaan ”tavaroiden kansainvälinen kauttakulku” kuuluvat kauttakuljetettavat puutuotteet kauttakuljetuksen aikana. Alkuperämaa eli maa, jossa puutavara kaadettiin ja korjattiin, on ilmoitettava selvästi rahtikirjassa ja muussa kuljetusasiakirjassa.
Kansainvälisessä kauttakuljetuksessa olevista puutuotteista on esitettävä yhtenäinen tulli-ilmoitus ja jäljitettävyystodistus jokaisessa tulliviranomaisessa, jonka kautta ne ovat kulkeneet, ja molempiin asiakirjoihin on merkittävä tuotteiden saapuminen Hondurasiin ja niiden poistuminen määrämaahan.
Honduras täsmentää tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa, mitä oikeudellisia asiakirjoja kauttakuljetettavista puutuotteista on esitettävä ja mitä erityisiä tullitarkastuksia niihin sovelletaan. Yksityiskohtaiset menettelyt siitä, miten kyseistä puutavaraa on kohdeltava, on asetettava saataville ennen ensimmäisen FLEGT-luvan myöntämistä.
7.6 Takavarikoitujen puutuotteiden varmentaminen
Metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan lain (LFAPVS) mukaan takavarikoidut puutuotteet rekisteröidään SALH-järjestelmään, mutta ne voidaan päästää takaisin toimitusketjuun ainoastaan sosiaalisiin tarkoitusperiin, erityisesti koulukalusteiden valmistamista varten.
Metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan lain (LFAPVS) 106 §:n, sellaisena kuin se on muutettua, mukaan ICF:llä ja muilla toimivaltaisilla viranomaisilla (syyttäjänvirasto, kansallinen turvallisuuspoliisi ja Hondurasin armeija) on valtuudet takavarikoida sellaisia puutuotteita tai sivutuotteita, jotka on korjattu tai kuljetettu asiassa sovellettavan lainsäädännön vastaisesti.
Asiantuntijalausunnon ja syyttäjänviraston myöntämän tuotteenluovutusasiakirjan nojalla ICF jakaa takavarikoidut puutuotteet tai sivutuotteet maan vankiloihin tai departementtien teknisiin oppilaitoksiin, jotka saavat käyttää puutavaran yksinomaan koulukalusteiden valmistamiseen; valmiit kalusteet on toimitettava opetusministeriöön.
ICF vie jokaisen takavarikon SALH-järjestelmään ja kirjaa takavarikointipaikan, puutavaran alkuperän, rikoksentekijän nimen, takavarikoidun volyymin puulajeittain sekä lähetysosoitteen. Liitteeseen VIII sisältyy tätä koskeva toimenpide uusien erityisten SIRMA-moduulien laatimiseksi.
7.7 Sellaiselta alueelta peräisin olevien puutuotteiden varmentaminen, jonka maankäyttötarkoitus on muuttunut
Sellaiselta alueelta peräisin olevat puutuotteet, joiden maankäyttötarkoituksen muutokseen on asianmukainen lupa, saa päästää toimitusketjuun. Lupa puiden kaatamiseen tai hakkaamiseen tietyllä alueella voidaan myöntää seuraavissa tapauksissa:
a)
Luonnononnettomuuksista, tuhoojista tai taudeista kärsineet metsät. Pelastussuunnitelman voi laatia vain, jos tällaiset puut ovat kaatuneet luonnollisista syistä tai tuhoojat ovat aiheuttaneet niille vakavaa vahinkoa tai tuhonneet ne kokonaan.
b)
Julkisen tai yksityisen infrastruktuurin rakentaminen. Sellaisten puiden kaatamisesta tai hakkaamisesta, jotka on raivattava voimansiirtolinjan tai vesijohdon rakentamisen tai muiden julkisten tai yksityisten yleishyödyllisten töiden alta, vaaditaan MiAmbienten tekemä ympäristövaikutusten arviointi ennen kuin ICF voi antaa luvan niiden kaatamiseen.
c)
Maatalousmaalla kasvavat puut, kun maanomistaja pyytää kasvillisuuden muuttamista tai puiden kaatamista ja korjaamista käyttääkseen aluetta karjanhoitoon tai lyhytaikaiseen tai pysyvään viljelyyn. Tällöin vaaditaan MiAmbienten tekemä ympäristövaikutusten arviointi ennen kuin ICF voi antaa luvan puiden kaatamiseen. Tällaiset puiden kaatoluvat, joissa on kyse kasvillisuuden muutoksesta lyhytaikaista tai pysyvää viljelyä varten, koskevat ainoastaan maatalousmaata. Metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan lain (LFAPVS) 93 §:n mukaan metsämaan luonnonmukainen käyttö on säilytettävä ja sitä on kunnioitettava maankäytön suunnittelua koskevien politiikkojen ja säädösten mukaisesti. Lisäksi metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevasta laista (LFAPVS) annetun yleisen täytäntöönpanoasetuksen 294 §:ssä kielletään muutokset kasvillisuuteen alueilla, joilla on suuri metsätaloudellinen tuottokyky.
Alueelliset metsätoimistot tarkastavat, että maankäytön muutoshakemus ei koske aluetta, jolla metsänkorjuu on kielletty metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevasta laista (LFAPVS) annetun yleisen täytäntöönpanoasetuksen 157 §:ssä. Jos maankäytön muutoshakemus ei koske tällaista aluetta, ICF sallii puiden kaatamisen ja korjaamisen myöntämällä korjuuluvan ”pelastussuunnitelman” muodossa; tämä sisältyy laillisuustaulukoiden indikaattoriin 3.3.2. Metsäsektorin toimijoilla on oltava tällainen ICF:n laatima pelastussuunnitelma ennen puiden korjuuta riippumatta siitä, aikooko omistaja korjata ne kaupallisiin käyttötarkoituksiin.
Sen jälkeen kun pelastussuunnitelmaan kuuluvat puut on korjattu, alueella jäljellä olevien puiden raivaamista varten voidaan laatia elvytyssuunnitelma. Yleensä tällaisista elvytyssuunnitelmista saadaan sivutuotteita, kuten polttopuuta ja hiiltä. Satunnaisesti saadaan pieniä kappaleita sahatavaraa. Myös nämä puutuotteet voidaan päästää toimitusketjuun.
Lain mukaan ICF ei anna korjuulupia alueilla, jotka on jo raivattu; ainoan poikkeuksen muodostavat elvytyssuunnitelmat tuhoojien kohteeksi joutuneille puille. Jos paljastuu hakkuuaukio, josta ei ole luvanvaraista elvytyssuunnitelmaa edellä mainittuja tuhoojatapauksia lukuun ottamatta, siitä ilmoitetaan syyttäjänvirastolle metsärikoksena. Tällaista puutavaraa ei saa päästää toimitusketjuun.
8. YKSITYISEN SERTIFIOINNIN TUNNUSTAMINEN
Hondurasissa on yksityisiä sertifiointimekanismeja lehtipuu- ja mäntymetsien hoitoa varten sekä järjestelmiä alkuperäketjun valvontaa varten. Jos valtio tunnustaa ja hyväksyy ne tämän sopimuksen puitteissa, on tarkoituksenmukaista, että tällaiset metsänhoidon ja alkuperäketjun sertifiointijärjestelmät ja muut mahdollisesti luotavat – kansainväliset ja kansalliset – tällaiset järjestelmät hyväksytään, riippumattomien ja akkreditoitujen järjestöjen näiden järjestelmien mukaisesti myöntämien todistusten avulla, osoituksena siitä, että sertifioidut toimijat noudattavat lainsäädäntöä; näin voidaan välttää päällekkäiset varmennustoimet ja nopeuttaa laillisuustodistusten myöntämistä näille toimijoille.
Valtion tunnustuksen saamiseksi tarvitaan tae siitä, että yksityisissä sertifiointijärjestelmissä käytettyihin mekanismeihin sisältyvät kaikki tämän sopimuksen laillisuustaulukoiden vaatimukset ja alkuperäketjua koskevat SALH-järjestelmän vaatimukset. Jos yksityisissä sertifiointijärjestelmissä käytetyt mekanismit kattavat vain osan tämän sopimuksen laillisuustaulukoihin sisältyvistä indikaattoreista ja varmennuskeinoista, valtion tunnustus ja hyväksyntä koskee vain kyseisiä indikaattoreita ja varmennuskeinoja. Yksityisten sertifiointijärjestelmien alkuperäketjua koskevien tarkastusten on oltava myös riittävän yhdenmukaisia SALH-järjestelmän vaatimusten kanssa sen varmistamiseksi, että ne täyttävät lainsäädännön vaatimukset.
Tunnustamismenettely ja -tyyppi määritellään tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa, ja yhteinen täytäntöönpanokomitea hyväksyy ne ennen täytäntöönpanoa riippumatta siitä, koskeeko tunnustus kaikkia laillisuustaulukoita vai vain niiden osaa ja/tai SALH-järjestelmässä tarkoitettua alkuperäketjun valvontajärjestelmää tai mitä tahansa niiden yhdistelmää.
Ohessa yhteenveto tärkeimmistä asiassa sovellettavista ohjeista:
Hondurasin valtio tunnustaa ICF:n välityksellä laillisuutta, kestävää metsänhoitoa ja alkuperäketjua koskevat yksityiset todistukset analysoituaan ensin ne ohjeet, kriteerit ja varmennusmenettelyt, joita yksityisten sertifiointijärjestelmien akkreditoimat riippumattomat ja yksityiset sertifiointijärjestöt soveltavat; näin toimimalla valtio haluaa varmistua siitä, että ne sisältävät kaikki laillisuustaulukoiden ja SALH-järjestelmän vaatimukset.
ICF arvioi yksityisen sertifiointijärjestelmän pyynnöstä kyseisessä järjestelmässä sovellettavat ohjeet, kriteerit ja menettelyt määrittääkseen, ovatko ne laillisuustaulukoiden ja SALH-järjestelmän mukaisia.
Arvioinnissa arvioidaan muun muassa kunkin sertifiointijärjestelmän kykyä valvoa toimijoita järjestelmällisesti siihen kuuluvien riippumattomien ja akkreditoitujen järjestöjen toimesta, ja arviointi käsittää järjestelmän yleisemmät laatunäkökohdat, kuten sen avoimuuden tiedon jakamisen suhteen, tarkastuspäätelmien julkisen saatavuuden ja pääsyn ajantasaiseen tietokantaan yksityisten todistusten haltijoista.
Arvioinnin päätteeksi laaditaan raportti, joka julkaistaan ja asetetaan julkisesti saataville.
2.
Yksityisten sertifiointijärjestelmien hyväksyntä valtion toimesta
Jos tämän jakson 1 kohdassa kuvatun arvioinnin tulos on myönteinen, ICF:n pääjohtaja ilmoittaa Hondurasin valtion puolesta julkisesti, että kyseinen yksityinen sertifiointijärjestelmä on hyväksytty, ja täsmentää tapauksen mukaan ne indikaattorit ja varmennuskeinot, joita tunnustus koskee.
3.
Sertifioitujen toimijoiden tunnustaminen valtion toimesta
Valtio tunnustaa toimijat, joilla on hyväksytystä yksityisestä sertifiointijärjestelmästä saatu todistus; tunnustus koskee todistuksen kattamia toimintoja. Todistukseen kuulumattomien toimintojen osalta kunkin toimijan on noudatettava muita laillisuustaulukoihin ja SALH-järjestelmään sisältyviä velvoitteita. Tunnustus kattaa ne yksityisen sertifiointijärjestelmän osat, koskivatpa ne sitten laillisuutta, metsänhoitoa tai alkuperäketjua, joiden on arvioitu olevan liitteen II ja tämän liitteen määräysten mukaisia tämän jakson 1 ja 2 kohdassa kuvatun mukaisesti. Tunnustus riippuu myös niiden määräaikaisten tarkastuskertomusten tuloksista tehdystä analyysistä, jotka yksityinen sertifioija on laatinut todistuksen hakijasta.
4.
Laillisuustodistusten myöntäminen toimijoille, joilla on tunnustettu yksityinen todistus
Laillisuuden varmentamisesta vastaava ICF:n yksikkö myöntää automaattisesti laillisuustodistuksen toimijoille, joiden tunnustettu yksityinen todistus kattaa kaikki niiden toiminnot ja kaikki laillisuustaulukoiden indikaattorit. Laillisuustodistus myönnetään sen jälkeen, kun on tarkastettu raukeamassa olevan laillisuustodistuksen voimassaolo (sellaisten toimijoiden tapauksessa, joilla on jo tällainen todistus), tunnustetun yksityisen todistuksen voimassaolo ja aitous sekä tunnustetun yksityisen sertifioijan määräaikaiset tarkastuskertomukset, jotka osoittavat toimijan noudattavan lainsäädäntöä.
Jos toimijan yksityisen todistuksen on myöntänyt tunnustettu yksityinen sertifiointimekanismi, joka ei kata kaikkia laillisuustaulukoiden vaatimuksia, laillisuustodistus myönnetään vain, jos seuraavat kaksi ehtoa täyttyvät samanaikaisesti:
a)
Yksityisen sertifioijan määräaikaiset tarkastuskertomukset osoittavat, että toimija täyttää yksityiselle sertifiointijärjestelmälle ja laillisuustaulukoille yhteiset laillisuusvaatimukset.
b)
SALH-järjestelmään osallistuvat instituutiot ovat varmentaneet sen, että toimija noudattaa niitä laillisuustaulukoiden indikaattoreita ja SALH-järjestelmän vaatimuksia, joita yksityinen sertifiointijärjestelmä ei kata.
Jos toimija, jolla on tunnustettu yksityinen todistus, osallistuu todistuksen ulkopuolisiin mutta tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin muihin toimintoihin, sille myönnetään laillisuustodistus vain, jos SALH-järjestelmään osallistuvat instituutiot varmentavat toimijan ei-sertifioitujen toimintojen laillisuuden.
Näin toimimalla laillisuustodistus voidaan myöntää hyväksytyn yksityisen sertifiointijärjestelmän mukaisesti sertifioiduille toimijoille ilman erillistä varmennuskäyntiä ja samalla vältytään toimijan laillisuuden päällekkäiseltä varmentamisesta tai, osittaisen tunnustamisen tapauksessa, minimoidaan päällekkäisyydet.
5.
Osana yksityistä sertifiointia laadittujen tarkastuskertomusten toimittaminen
Toimijoiden, joilla on tunnustetut yksityiset todistukset, on toimitettava laillisuuden varmentamisesta vastaavalle ICF:n yksikölle kaikki yksityisessä sertifiointijärjestelmässä laaditut tarkastuskertomukset, mukaan lukien tiedot mahdollisista muutoksista todistusten voimassaoloon tai soveltamisalaan ja varsinkin tapauksista, joissa todistuksen soveltaminen keskeytetään tai lopetetaan. Näin toimimalla pitäisi voida varmistaa, että näiden toimijoiden laillisuutta seurataan, mikä mahdollistaa asianomaisten toimijoiden laillisuustodistusten uusimisen jatkossa.
Tunnustetut yksityiset sertifiointijärjestöt lataavat puolestaan SNIF-järjestelmään kaikki niiden sertifioimia toimijoita koskevat tarkastuskertomukset. Laillisuudenvarmentamisyksikkö käyttää näitä kertomuksia tietojen täsmäyttämiseen.
Yksityisten sertifiointijärjestelmien ja niissä sertifioitujen toimijoiden arviointia, hyväksyntää ja tunnustamista koskevat menettelyt ja ohjeet laaditaan tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa. Samassa vaiheessa laaditaan myös menettelyt, joita noudattaen laillisuudenvarmentamisyksikkö seuraa tunnustamista, mukaan lukien menettelyt todistusten voimassaolon seuraamiseksi ja sertifiointijärjestelmissä edellytettyjen korjaavien toimenpiteiden käsittelemiseksi. Kaikki nämä asiakirjat asetetaan julkisesti saataville.
SALH-järjestelmässä vahvistetaan erityistoimenpiteet sellaisten tapausten havaitsemiseksi, rekisteröimiseksi ja käsittelemiseksi, joissa metsäsektorin toimijat eivät noudata järjestelmän vaatimuksia. Vaatimusten noudattamatta jättämisellä tarkoitetaan tapauksia, joissa toimitusketjun toimijat eivät noudata laillisuustaulukoita eivätkä SALH-järjestelmän vaatimuksia, sekä tapauksia, joissa SALH-järjestelmään osallistuvat viranomaiset eivät noudata myöntämis- ja varmennusmenettelyjä.
Kun instituutio havaitsee asiakirja- tai kenttätarkastuksen aikana tapauksen, jossa toimija ei noudata SALH-järjestelmän vaatimuksia, se arvioi, onko kyseessä rikkomus vai rikos. Se käsittelee laittoman teon asianmukaisesti toimittamalla sitä koskevat tiedot asiaankuuluvalle toimivaltaiselle instituutiolle asiaankuuluvien seuraamusten määräämistä varten. Toimivaltainen instituutio ilmoittaa samaan aikaan asiasta laillisuuden varmentamisesta vastaavalle ICF:n yksikölle, jotta se voi tapauksen mukaan joko keskeyttää tai palauttaa laillisuustodistuksen voimassaolon.
Kaikki lainsäädännön noudattamattajättämistapaukset viedään laillisuudenvarmentamisyksikön tietokantaan, johon keskitetään tiedot tapauksista, joissa toimija ei noudata SALH-järjestelmän vaatimuksia, sekä korjaavista toimenpiteistä tai seuraamuksista, jotka liittyvät tällaisten noudattamattajättämistapausten ratkaisemiseen. Kaikki SALH-järjestelmän vaatimuksiin sidoksissa olevat instituutiot syöttävät tietokantaan tietoja ja pitävät sen ajan tasalla vastuualueidensa ja toimivaltuuksiensa mukaisesti.
Jos noudattamatta jättäminen luokitellaan rikokseksi, toimijalle ja asianomaiselle puutuotteiden lähetykselle ei myönnetä laillisuustodistusta, FLEGT-lupaa tai H-Legal-lupaa ja syyttäjänvirasto nostaa asiassa syytteen. Rikkomustapauksissa vastuulliset instituutiot määräävät hallinnollisia seuraamuksia (lupien tilapäinen keskeyttäminen, sakko tai vahingonkorvaus), jotka saattavat myös estää laillisuustodistuksen, FLEGT-luvan tai H-Legal-luvan myöntämisen ainakin siihen asti kun rikkomukset on oikaistu asian ratkaisemiseksi toteutetuilla toimenpiteillä. Kaikki tiettyyn kuormaan liittyvät noudattamattajättämistapaukset on ratkaistava korjaamalla tilanne ja maksamalla asiaankuuluva sakko ennen kuin kuorman vienti voidaan sallia, sen vientikohteesta riippumatta.
Kaikki SALH-järjestelmään osallistuvat instituutiot luokittelevat tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa ja ennen ensimmäisen FLEGT-luvan myöntämistä tapaukset, joissa on kyse SALH-järjestelmän vaatimusten noudattamatta jättämisestä, ja määrittelevät näiden noudattamatta jättämisten vaikutukset laillisuustodistuksen, FLEGT-luvan tai H-Legal-luvan myöntämiseen tai voimassaoloon. Yhteinen täytäntöönpanokomitea hyväksyy tämän luokituksen ennen sen käyttöönottoa. Lisäksi kunkin instituution, jolla ei vielä ole mekanismia SALH-järjestelmän vaatimusten noudattamattajättämistapausten käsittelyyn, on laadittava riittävän yksityiskohtaiset ohjeet tapausten käsittelemiseksi, mukaan lukien mahdollisten seuraamusten määrääminen.
Eri instituutioissa saatavilla olevat noudattamattajättämistapauksia koskevat tiedot viedään niiden koordinoinnin varmistamiseksi tarkoitusta varten perustettavaan laillisuudenvarmentamisyksikön tietokantaan. Määritellään, mitkä tietokannan sisältämät tiedot asetetaan julkisesti saataville ja miten.
10. VALITUSTENKÄSITTELYMEKANISMIT
10.1 Johdanto
Valitustenkäsittelymekanismien on oltava läpinäkyviä, tehokkaita ja saavutettavissa olevia ja niistä vastaavien tahojen on oltava riippumattomia laillisuustaulukoissa ja SALH-järjestelmässä määritellyistä myöntämis- ja varmennusmenettelyjä soveltavista tahoista. Jo käytössä olevien tai tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa perustettavien mekanismien avulla voidaan varmistaa, että SALH-järjestelmän täytäntöönpanoa ja toimintaa ja siihen osallistuvia järjestöjä koskevat valitukset käsitellään 10.4 alajaksossa määriteltyjä periaatteita noudattaen.
Näiden mekanismien yhteydessä ’valituksella’ tarkoitetaan valituksia, riitoja, erimielisyyksiä, ristiriitoja tai vastaavia, joita tekevät tai joissa ovat osallisina SALH-järjestelmän täytäntöönpanoon suoraan osallistuvat toimijat sekä kaikki toimijat, joihin tähän sopimukseen perustuvat toimet tai päätökset saattavat vaikuttaa.
10.2 Tavoitteet
Valitustenkäsittelymekanismien tavoitteena on
—
dokumentoida, analysoida ja ratkaista kaikki sidosryhmien tekemät valitukset tehokkaasti ja ennalta vahvistettuja ja julkaistuja menetelmiä noudattaen;
—
tarjota vääryyttä kärsineille osapuolille keino pyytää asianomaisia instituutioita korjaamaan virheet tai laiminlyönnit;
—
lisätä hallinnollisten menettelyjen tehokkuutta ja vahvistaa niitä;
—
vahvistaa toimijoiden ja yleisön uskoa ja luottamusta SALH-järjestelmän toimintaan.
Kunkin mekanismin soveltamisala määritellään tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa. Menettelyt valitusten vastaanottamiseksi, kirjaamiseksi ja käsittelemiseksi perustuvat 10.4 alajaksossa lueteltuihin periaatteisiin, ja ne laaditaan tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa.
10.3 Valitustenkäsittelymekanismien tyypit
Tässä sopimuksessa määritellään vähintään neljä valitustenkäsittelymekanismin tyyppiä, jotka eroavat toisistaan toimijoiden ja soveltamisalan mukaan.
1.
Kunkin SALH-järjestelmään osallistuvan instituution valitustenkäsittelymekanismit
Kukin SALH-järjestelmään osallistuva instituutio ottaa jo käytössä olevien tai suunnitteilla olevien valitustenkäsittelymekanismien avulla vastaan valituksia, jotka koskevat toimijoiden tai kunkin instituution osastojen tai yksikköjen toimintaa suhteessa SALH-järjestelmän täytäntöönpanoon liittyviin näkökohtiin. Kunkin instituution on mekanismiensa avulla käsiteltävä erityisesti sen toimintoja ja päätöksiä koskevat valitukset.
Jos tämän mekanismin avulla vastaanotettua valitusta ei ole ratkaistu ennalta asetetussa määräajassa tai jos ratkaisu ei vastaa valituksen tekijän odotuksia, valituksen tekijä voi hakea siihen muutosta interinstitutionaaliselta sihteeristöltä.
ICF laatii 1 kohdassa mainitun valitustenkäsittelymekanismin lisäksi toisen valitustenkäsittelymekanismin FLEGT-luvan myöntävää yksikköä varten. Siinä käsitellään FLEGT- ja H-Legal-lupia koskevat valitukset, joihin on reagoitava nopeasti, kuten riitautetut päätökset, aiheettomat viivytykset ja muut.
Jos tämän mekanismin avulla vastaanotettua valitusta ei ole ratkaistu ennalta asetetussa määräajassa tai jos ratkaisu ei vastaa valituksen tekijän odotuksia, valituksen tekijä voi hakea siihen muutosta interinstitutionaaliselta sihteeristöltä.
3.
Riippumattomia tarkastuksia koskeva valitustenkäsittelymekanismi
Riippumaton tarkastus pitää sisällään mekanismin sellaisten valitusten vastaanottoa ja käsittelyä varten, jotka koskevat tarkastuksen toimintoja ja havaintoja sekä SALH-järjestelmän toimintaa (varmennusmenetelmä, lupajärjestelmä jne.).
Jos tämän mekanismin avulla vastaanotettua valitusta ei ole ratkaistu ennalta asetetussa määräajassa tai jos ratkaisu ei vastaa valituksen tekijän odotuksia, valituksen tekijä voi hakea siihen muutosta yhteiseltä täytäntöönpanokomitealta. Kaikki tarkastusta tai SALH-järjestelmän toimintaa koskevat valitukset toimitetaan yhteiselle täytäntöönpanokomitealle, joka vahvistaa, analysoi ja kirjaa ne ja päättää toimenpiteistä niiden ratkaisemiseksi.
4.
Yhteisen täytäntöönpanokomitean valitustenkäsittelymekanismi
Yhteinen täytäntöönpanokomitea ottaa käyttöön valitustenkäsittelymekanismin sidosryhmien havaitsemien sellaisten ongelmien ratkaisemista varten, jotka liittyvät varsinkin tämän sopimuksen yleisiin sitoumuksiin, kuten avoimuuteen, julkisen tiedon saatavuuteen, hallinnon kehittämiseen ja tämän sopimuksen metsäsektoriin kohdistuviin vaikutuksiin.
Yhteisen täytäntöönpanokomitean valitustenkäsittelymekanismin avulla käsitellään myös muutoksenhaut valituksiin, jotka koskevat SALH-järjestelmään osallistuvien instituutioiden ja FLEGT-lupayksikön toimintaa ja riippumatonta tarkastusta, jos niitä ei ole ratkaistu niiden tasolla.
Metsien, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön neuvoa-antavat neuvostot (CCF) ja kansalaisjärjestöt harjoittavat SALH-järjestelmän ja tämän sopimuksen toiminnan yleistä yhteiskunnallista valvontaa. Ne myös välittävät ja esittävät eri toimijoiden SALH-järjestelmän toiminnasta tekemiä kanteluja ja valituksia. Tätä tarkoitusta varten niillä on pääsy tietoihin, joita ne tarvitsevat asian tutkimiseksi kyseisten tietojen luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta kunnioittaen. Asianmukaisen koordinoinnin varmistamiseksi ne tekevät yhteistyösopimukset ICF:n kanssa. Havainnot ja suositukset, jotka ovat tulosta yhteiskunnallisesta valvonnasta, samoin kuin kantelut ja valitukset vahvistetaan ja käsitellään asiaankuuluvalla tasolla ja toimitetaan lopuksi yhteisen täytäntöönpanokomitean vahvistettaviksi ja ratkaistaviksi.
6.
CONADEHin osallistuminen SALH-järjestelmään
Kansallista ihmisoikeuskomissiota (CONADEH) koskevan orgaanisen lain mukaan kaikilla viranomaisilla ja muilla valtion instituutioilla on velvollisuus tukea CONADEHin tutkimuksia ja tarkastuksia ja tehdä se ensisijaisesti ja kiireellisesti. CONADEH saattaa näin ollen saada tämän sopimuksen toimintaa koskevia valituksia, ja sillä on pääsy niiden instituutioiden valitustenkäsittelymekanismeihin, jotka osallistuvat yleisellä tasolla SALH-järjestelmän ja tämän sopimuksen toimintaan.
10.4 Valitustenkäsittelymekanismien perustaminen ja niiden toimintaperiaatteet
Seuraavia periaatteita on noudatettava, ja ne on huomioitava tehtävänmäärityksissä, jotta valituksia vastaanottavissa järjestöissä ja yhteisessä täytäntöönpanokomiteassa voidaan ottaa käyttöön valitustenkäsittelymekanismit ja vahvistaa niihin liittyvät menettelyt:
1.
Kaikilla yksityishenkilöillä ja järjestöillä on metsäsektorin toimijana tai sidosryhmän jäsenenä tai sellaisen oikeudellisena edustajana oikeus tehdä valituksia.
2.
Valituksentekomenettelyjen on oltava selkeitä, helppotajuisia ja julkisia.
3.
Instituutioiden käyttöön ottamien mekanismien on oltava helposti saavutettavissa ja katettava maa riittävästi toimistojen, verkkosivujen tai muiden soveltuvien keinojen avulla.
4.
Valitusten tekemiseen käytettävät lomakkeet on voitava täyttää helposti, ja niissä on otettava asianmukaisesti huomioon hakijan henkilökohtaiset edellytykset ja rajoitukset (lukutaito, pääsy internetiin jne.).
5.
Valituksesta on käytävä ilmi ainakin sen perustelut, paikka ja päivämäärä sekä tapauksen mukaan instituutio tai toimija, jota valitus koskee.
6.
Valitukset voidaan tilanteen sitä vaatiessa kirjata anonyymeina, millä taataan valituksentekijän henkilöllisyyden luottamuksellisuus.
7.
Mekanismeissa on pyrittävä kaikin tavoin siihen, ettei valituksen tekemiselle aseteta määräaikaa.
8.
Mekanismeilla on varmistettava, että valitukset käsitellään mahdollisimman pian niiden jättämisestä.
9.
Mekanismien on oltava läpinäkyviä valitusten vahvistamisen ja seurannan osalta, ja niillä on varmistettava valitusten nopea ja asianmukainen käsittely.
10.
Kunkin instituution sisäisillä tarkastuksilla on varmistettava, että valitukset käsitellään asianmukaisesti ja että niitä ei jätetä huomiotta.
11.
Valitusaineistoa ei saa kommentoida julkisesti ennen kuin asiassa on tehty päätös ja päätöksestä on ilmoitettu kaikille asianosaisille, myös asianosaisia tukeville kansalaisjärjestöille.
12.
Hakijan turvallisuus, mukaan lukien mahdollisuus tarvittaessa säilyttää anonymiteetti, on otettava huomioon ennen valitusaineiston julkaisemista.
13.
Instituutioiden käyttöön ottamissa mekanismeissa valitukset on dokumentoitava ja huolehdittava siitä, että niitä käsittelevät virkamiehet eivät ole samoja kuin alkuperäisen päätöksen tekemiseen suoraan osallistuneet virkamiehet ja että käsittelijät ovat viimeksi mainituista riippumattomia eivätkä työskentele niiden alaisuudessa. Instituutioiden on suojeltava myös virkamiehiään mahdollisilta kostotoimilta.
14.
Hakijoiden pyyntöihin on vastattava tai ne on käsiteltävä asianmukaisesti. Jos pyyntö hylätään, se on perusteltava asianmukaisesti.
15.
Jos valitus hylätään tai sitä ei voida ratkaista ensimmäisessä asteessa, asianomainen voi viedä sen seuraavaan asteeseen 10.3 alajaksossa määritetyn mukaisesti ja tarvittaessa lopulta asianmukaiselle oikeusviranomaiselle.
Jos valitus koskee SALH-järjestelmän vaatimusten noudattamatta jättämistä, asiassa sovelletaan 9 jakson määräyksiä. Edellä 10.2 alajaksossa esitetyn mukaisesti menettelyt valitusten vastaanottamiseksi, kirjaamiseksi ja käsittelemiseksi perustuvat tässä jaksossa lueteltuihin periaatteisiin, ja ne laaditaan tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa. Menettelyissä vahvistetaan muun muassa määräajat valituksiin vastaamiselle ja mekanismeihin sovellettavat läpinäkyvyyskriteerit. Valitustenkäsittelymekanismeja koskevat protokollat ja ohjeet sekä toteutetut toimet ilmoitetaan yhteiselle täytäntöönpanokomitealle.
Edellä kuvatuissa valitustenkäsittelymekanismeissa jokainen vastaanotettu valitus dokumentoidaan ja analysoidaan systemaattisesti. ICF ja muut osallistuvat instituutiot perustavat tietokannan niiden toimivaltaan kuuluvien valitusten dokumentoimiseksi ja seuraamiseksi. Kyseinen tietokanta liitetään valituksia koskevaan ICF:n keskustietokantaan 9 jaksossa määritetyn mukaisesti.
Valitustenkäsittelymekanismit perustuvat kaikkien asianomaisten, etenkin valituksen kohteena olevan instituution, tiiviiseen yhteistyöhön. Tätä varten ICF tekee yhteistyösopimukset tämän sopimuksen toimintaan osallistuvien instituutioiden kanssa helpottaakseen tiedonvaihtoa, yhteistyötä sekä valitusten käsittelyä ja seurantaa ja varsinkin varmistaakseen tiedonkulun tapauksissa, joissa valitusta ei ole alkuaan toimitettu asiassa toimivaltaiseen instituutioon.
ICF tekee yhteistyösopimukset myös sellaisten kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka ovat kiinnostuneita niiden mekanismien toiminnasta, joita ICF käyttää valitusten käsittelyyn ja seurantaan ja niiden tutkinnasta laadittujen loppuraporttien julkaisemiseen koordinoidulla tavalla, joka täydentää ICF:n ja muiden SALH-järjestelmään osallistuvien julkisten instituutioiden työtä.
Valitustenkäsittelymekanismeja koskevat menettelyt, ohjeet, vaatimukset ja luokitukset samoin kuin edellä mainitut yhteistyösopimukset on laadittava ja niitä on sovellettava ennen ensimmäisen FLEGT-luvan myöntämistä.
11. SALH-JÄRJESTELMÄN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT KUULEMIS-, OSALLISTUMIS- JA KOORDINOINTIMEKANISMIT
SALH-järjestelmän täytäntöönpano puutuotteiden osalta edellyttää kaikkien toimijoiden osallistumista sekä tehtävien ja vastuualueiden selkeää määrittelemistä toimijoille lain mukaan kuuluvien toimivaltuuksien puitteissa, jotta niiden erityisosaaminen ja täydentävyys voidaan hyödyntää täysimääräisesti.
Jotta voidaan varmistaa toimijoiden, sidosryhmien, valtion, yksityissektorin, kansalaisyhteiskunnan sekä Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen (PIAH) tuloksellinen kuuleminen ja osallistuminen ja niiden välinen koordinointi, kyseiset ryhmät pyrkivät yksimielisyyteen perustavissa asioissa, jotka eivät kuulu niiden erilaisiin vastuualueisiin ja toimivaltuuksiin.
Koordinointi voidaan toteuttaa strategisella ja operatiivisella tasolla, jotka täydentävät toisiaan. Strategisella tasolla voidaan määritellä yhteiset varmennusmenettelyt ja operatiivisella tasolla näitä menettelyjä voidaan soveltaa käytännössä eri toimijoiden osallistumista rajoittamatta.
11.1 Yhteinen täytäntöönpanokomitea
Yhteinen täytäntöönpanokomitea on Hondurasin ja unionin ylin koordinointielin, joka tämän sopimuksen 19 artiklan ja liitteen X mukaisesti vastaa sopimuksen soveltamisen valvonnasta ja seurannasta, mukaan lukien riippumattoman tarkastuksen hallinnointi. Lisäksi yhteinen täytäntöönpanokomitea helpottaa osapuolten välistä vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa.
Hondurasin puolelta yhteisen täytäntöönpanokomitean toimintaan osallistuvat sidosryhmät edustavat maan metsäsektorin eri sidosryhmiä: julkista ja yksityistä sektoria, kansalaisyhteiskuntaa, Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisiä kansoja, paikallisyhteisöjä ja tarpeen mukaan muita ryhmiä.
Osana SALH-järjestelmän täytäntöönpanoa yhteinen täytäntöönpanokomitea vastaa niiden tässä liitteessä tarkoitettujen varmennusasiakirjojen ja -menettelyjen laatimisesta, hyväksymisestä ja valvonnasta, jotka osapuolet ovat kartoittaneet tämän sopimuksen valmistelu-, organisointi- ja täytäntöönpanovaiheessa.
Tämän sopimuksen 14 artiklassa määrätyn mukaisesti osapuolet hyväksyvät yhteisessä täytäntöönpanokomiteassa myös tämän sopimuksen täytäntöönpanoaikataulun. Siinä esitetään täytäntöönpanoaikataulu tässä liitteessä kuvatuille täydentäville toimenpiteille ja tukitoimenpiteille sekä täsmennetään tämän sopimuksen täytäntöönpanovaiheet osapuolten sopimalla tavalla ensimmäisen FLEGT-luvan myöntämiseen asti.
11.2 Tekninen komitea
Tekninen komitea on Hondurasin ylin koordinointielin, jossa ovat edustettuina kaikki sidosryhmät: julkiset instituutiot, yksityissektori, kansalaisyhteiskunta sekä Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäiset kansat (PIAH). Teknisen komitean vastuulla on
—
tehdä strategisia ehdotuksia yhteiselle täytäntöönpanokomitealle tämän sopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa tukevan päätöksenteon helpottamiseksi;
—
seurata tämän sopimuksen täytäntöönpanoprosesseja osapuolten sopiman aikataulun perusteella;
—
seurata liitteessä VIII määriteltyjen täydentävien toimenpiteiden noudattamista;
—
helpottaa vuoropuhelua ja asioista sopimista varmistamalla kaikkien tähän sopimukseen liittyvien toimijoiden osallistuminen;
—
pyrkiä vaikuttamaan julkisiin instituutioihin ja muihin toimijoihin tämän sopimuksen noudattamiseen liittyvän päätöksenteon nopeuttamiseksi.
11.3 Vapaaehtoisen FLEGT-kumppanuussopimuksen täytäntöönpanosta vastaava interinstitutionaalinen sihteeristö (SIIAVA)
Strategiatasolla Hondurasin valtio perustaa tarkoitukseen sopivalla oikeudellisella välineellä vapaaehtoisen FLEGT-kumppanuussopimuksen täytäntöönpanosta vastaavan interinstitutionaalisen sihteeristön (Secretariado Interinstitucional de Implementación del AVA FLEGT, SIIAVA), jonka jäsenet ovat SALH-järjestelmään liittyvien julkisen sektorin toimijoiden edustajia. SIIAVA toimii SALH-järjestelmän täytäntöönpanon mahdollistavana vuoropuhelu- ja koordinointifoorumina.
SIIAVAssa julkiset instituutiot koordinoivat toimiaan tämän sopimuksen liitteissä II ja V esitettyjen varmennusmekanismien soveltamiseksi ja varmistavat näin, että lakia sovelletaan laillisuusmääritelmään ja SALH-järjestelmään kuuluvilla erityisaloilla.
Näillä instituutioilla on oltava SALH-järjestelmän seurannan ja täytäntöönpanon edellyttämät valmiudet, resurssit ja keinot, ja niiden on siksi kehitettävä järjestelmän soveltamisesta vastaavien instituutioiden ja valtion viranomaisten henkilöstön osaamista. Sen vuoksi liitteeseen VIII sisältyy erityinen SIIAVAa koskeva täydentävä toimenpide.
Laillisuustaulukoiden indikaattoreiden ja SALH-järjestelmän vaatimusten noudattamisen varmentamiseksi ja seuraamiseksi SIIAVAn jäseninstituutiot raportoivat määräajoin SIIAVAlle ja soveltuvin osin tekniselle komitealle SALH-järjestelmän kehitystyön ja täytäntöönpanon etenemisestä ja siinä ilmenneistä haasteista. SIIAVA ottaa huomioon nämä SALH-järjestelmään osallistuvien instituutioiden toimittamat määräaikaisraportit sekä niiden eri yksiköistä ja tietojärjestelmistä saadut SALH-järjestelmää koskevat tiedot.
Voidakseen puuttua tapauksiin, joissa tämän sopimuksen liitteissä II ja V esitettyjen vaatimusten systemaattinen noudattamatta jättäminen johtaa ympäristörikoksiin, SIIAVA analysoi ICF:n ja muiden SALH-järjestelmään osallistuvien instituutioiden käytössä olevien mekanismien tulokset. Tällaisia mekanismeja ovat liikkuvat yksiköt ja pysyvät tarkastuspaikat, kansalliset interinstitutionaaliset turvallisuusjoukot (FUSINA) ja ympäristörikosten vastainen interinstitutionaalinen työryhmä (FTIA), jotka saavat tukea muun muassa kansalliselta turvallisuuspoliisilta, ympäristöasioiden erityissyyttäjänvirastolta, valtakunnansyyttäjänvirastolta ja Hondurasin armeijalta.
Lisäksi SIIAVA vastaanottaa ja huomioi kansallisen ihmisoikeuskomission, metsien, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön neuvoa-antavien neuvostojen (CCF) ja kansalaisyhteiskunnan edustajien laatimat yhteiskunnallista valvontaa koskevat raportit sekä eri toimijoiden SALH-järjestelmän toiminnasta tekemät valitukset, joita järjestelmään osallistuvat julkiset instituutiot eivät ole ratkaisseet 10 jaksossa määritetyn mukaisesti. Tällaiset valitukset käsitellään viipymättä ja asianmukaista huolellisuutta noudattaen, ja niihin vastataan nopeasti.
SIIAVA toimittaa julkisen sektorin edustajiltaan saamansa tämän sopimuksen valmistelua, organisointia ja täytäntöönpanoa tukevan palautteen yhteiselle täytäntöönpanokomitealle ja tekniselle komitealle. SIIAVAn toimintaa koskevat menettelyt vahvistetaan yksityiskohdittain tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa.
11.4 Laittomien hakkuiden ja metsätuotteiden laittoman kuljetuksen kansallinen torjuntastrategia (ENCTI) ja sen kytkeytyminen tähän sopimukseen
Metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan lain (LFAPVS) 18 §:n 22 momentin mukaan ICF:n on laadittava ja pantava täytäntöön laittomien hakkuiden ja metsätuotteiden laittoman kuljetuksen kansallinen torjuntastrategia (ENCTI). Sen lisäksi ICF:n on koordinoitava ja jäsenneltävä metsäsektoria, suojeltuja alueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja edustavien tahojen toimintaa edistämällä osallistavaa ja hajautettua hallinnointia (metsälain 18 §:n 5 momentti).
ICF kehottaa kaikkia muita institutionaalisia toimijoita sekä kansalaisjärjestöjä, metsänomistajia, metsäteollisuutta kaikkine alasektoreineen ja jalostusasteineen, paikallisyhteisöjä, alueneuvostoja, alue-, kunta- ja paikallistason neuvoa-antavia neuvostoja ja muita metsäsektorin taloudellisia toimijoita osallistumaan aktiivisesti laittomien hakkuiden ja metsätuotteiden laittoman kuljetuksen kansallisen torjuntastrategian (ENCTI) täytäntöönpanoon.
Laittomien hakkuiden ja metsätuotteiden laittoman kuljetuksen kansallisen torjuntastrategian (ENCTI) täytäntöönpano auttaa hallitsemaan laittomia hakkuita ja metsätuotteiden laitonta kauppaa tämän sopimuksen puitteissa; ICF:lle se toimii täytäntöönpanovälineenä. ICF toimittaa laittomien hakkuiden ja metsätuotteiden laittoman kuljetuksen kansallisen torjuntastrategian (ENCTI) puitteissa saavutetut tulokset ja annetut suositukset SIIAVAlle, jonka toimintaan molempien prosessien yhteiset toimijat osallistuvat ja jossa ne yhdistävät voimansa, täydentävät toisiaan ja luovat synergioita laittomuuksien torjumiseksi metsäsektorilla. Erityistä merkitystä on ympäristöasioiden erityissyyttäjänviraston (FEMA), valtakunnansyyttäjänviraston, kansallisen poliisin, Hondurasin armeijan, oikeuslaitoksen, kuntien ja kansallisen ihmisoikeuskomission panoksella.
Tähän sopimukseen osallistuvien instituutioiden toiminnan koordinaattorina SIIAVA analysoi ICF:n toimittamat laittomien hakkuiden ja metsätuotteiden laittoman kuljetuksen kansallisen torjuntastrategian (ENCTI) tulokset voidakseen puuttua systemaattisesti ympäristörikoksiin ja määritelläkseen osallistuvien instituutioiden vastuualueet ja niiltä odotetut toimet. Se myös jakaa tietoa liikkuvien yksiköiden ja pysyvien tarkastuspisteiden toiminnasta sekä kansallisten interinstitutionaalisten turvallisuusjoukkojen ja ympäristörikosten vastaisen interinstitutionaalisen työryhmän tuloksista.
12. KANNUSTIMET SEKÄ VARO- JA RISKINVÄHENTÄMISTOIMENPITEET SEKTORIN ERI TOIMIJOIDEN OSALLISTAMISEKSI SALH-JÄRJESTELMÄN TÄYTÄNTÖÖNPANOON
Kansallisen metsäsektorin hallinnoinnissa on useita haasteita, jotka johtuvat muun muassa siitä, että monien metsäsektorin toimijoiden, myös pienten yritysten, toiminnan laillisuutta on vaikea varmistaa. SALH-järjestelmän täytäntöönpano tarjoaa mahdollisuuksia näiden haasteiden ratkomiseen; niitä ovat toimitusketjun toimijoiden osallistuminen kansallisella tasolla ja sellaisten erityistoimenpiteiden määrittely, joilla voidaan parantaa lainsäädännön noudattamista kaikkien toimijoiden keskuudessa ja siten helpottaa tämän sopimuksen täytäntöönpanoa.
SALH-järjestelmän täytäntöönpano tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa tapahtuu asteittain, ja etusijalla ovat toimenpiteet, joilla varmistetaan vientiin tarkoitettujen tuotteiden laillisuus. Näin siksi, että monet kotimarkkinoille tuottavat toimijat, varsinkin pienemmät toimijat, työskentelevät epävirallisesti ja tarvitsevat todennäköisesti enemmän aikaa voidakseen täyttää kaikki kansalliset laillisuusvaatimukset ja SALH-järjestelmän vaatimukset.
Vaikka SALH-järjestelmän täytäntöönpano tapahtuu vaiheittain, liitteessä VIII suunnitellut kotimarkkinoille keskittyvät toiminnot aloitetaan tämän sopimuksen valmistelu- ja organisointivaiheessa sen helpottamiseksi, että kaikki puualan toimijat Hondurasissa alkavat asteittain noudattaa lainsäädännön vaatimuksia. Näihin toimintoihin kuuluvat liitteessä VIII määritellyt täydentävät toimenpiteet noudattamiseen liittyvien pullonkaulojen havaitsemiseksi ja metsäsektorin toimijoiden valmiuksien kehittämiseksi.
Yhteinen täytäntöönpanokomitea on vastuussa asiakirjasta, jossa kuvataan täydentävät toimenpiteet, joiden interinstitutionaalinen sihteeristö ja yhteinen täytäntöönpanokomitea katsovat lisäävän eri toimijoiden osallistumista SALH-järjestelmän täytäntöönpanoon.
(1) Oikeusviranomaisilla tarkoitetaan niitä valtion virkamiehiä, jotka ovat oikeusjärjestelmän toimijoita ja joiden pääasiallisena tehtävänä on huolehtia kansalaisten oikeuksien toteutumisesta. Perustuslain 314 §:n mukaan tuomioistuimet vastaavat lain soveltamisesta yksittäistapauksissa, tuomioiden antamisesta ja niiden täytäntöönpanosta; ne voivat tarvittaessa pyytää apua lainvalvontaviranomaisilta.
(2) Metsien, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön neuvoa-antavat neuvostot ovat kansalaisvaikuttamisen elimiä, jotka neuvovat ja tukevat ICF:ää ja toimivat kansallisella, alueellisella, kunnallisella ja yhteisötasolla (LFAPVS 21–28 §).
(3) Asetuksella nro 32-2011 annettu erityislaki valtiosta riippumattomien kehitysjärjestöjen edistämiseksi (Ley Especial de Fomento para las Organizaciones No Gubernamentales de Desarrollo).
Tuotteen tunnistetiedot löytyvät yhtenäisestä tulli-ilmoituksesta (DUA) ja tuontilaskun tuotetiedoista.
Tuoja kunkin lähetyksen DUA:ssa ja tuontilaskussa.
Kunkin lähetyksen osalta tuontilaskusta ja DUA:sta käy ilmi
—
sinetin numero,
—
alkuperä,
—
tuojan tiedot,
—
tuotekuvaus (laji),
—
määrä (paino ja/tai volyymi),
—
tariffinimike,
—
käytetty tullimenettely,
—
kuljetuskoodi.
Tulliviranomainen varmentaa systemaattisesti lähetyksen asiakirjat ja voi tarkastaa tavarat fyysisesti asiakirjoja (DUA ja lasku) vastaan määritetyn riskitason mukaan.
Puutuotteiden tuonti on yksi ensimmäisistä toimitusketjun vaiheista, joten tietoja ei voida verrata aikaisempiin vaiheisiin.
Huomautukset:
—
CITES-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuontipuutuotteiden varmentamiseksi ja tarkastamiseksi määritellään asianmukaiset menettelyt (yhteistyössä tulliviranomaisen, SAG:n ja ICF:n kanssa).
—
Käytetty tullimenettely: tuoja määrittää tavaroiden lopullisen määräpaikan (esim. vapaa-alue, tullivarasto, kauttakuljetus, loppukulutus tai -käyttö).
—
Kuljetuskoodi: määrittää kuljetusvälineen (tyyppi, kapasiteetti jne.).
2.
Puutuotteiden kauttakuljetus
Tuotteen tunnistetiedot löytyvät yhtenäisestä kauttakulku-ilmoituksesta ja laskun tuotetiedoista.
Tuoja kunkin lähetyksen yhtenäisessä kauttakulkuilmoituksessa ja tuontilaskussa.
Kunkin lähetyksen osalta laskusta ja yhtenäisestä kauttakulkuilmoituksesta käy ilmi
—
sinetin numero,
—
alkuperä,
—
tuojan tiedot,
—
tuotekuvaus (laji),
—
määrä (paino ja/tai volyymi),
—
tariffinimike,
—
käytetty tullimenettely,
—
kuljetuskoodi.
Tulliviranomainen varmentaa systemaattisesti lähetyksen asiakirjat ja voi tarkastaa kuljetusvälineen fyysisesti asiakirjoja (yhtenäinen kauttakulkuilmoitus ja lasku) vastaan määritetyn riskitason mukaan.
Tulliviranomainen täsmäyttää yhtenäiseen kauttakulkuilmoitukseen maahan tuotaessa merkityt tiedot yhtenäiseen kauttakulkuilmoitukseen maasta vietäessä merkittyihin tietoihin tavaroiden kansainvälistä kauttakulkua koskevaa TIM-tietoteknistä välinettä käyttäen.
Huomautukset:
—
Kauttakuljetettavia puutuotteita ei saa päästää toimitusketjuun.
—
CITES-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuontipuutuotteiden varmentamiseksi ja tarkastamiseksi määritellään asianmukaiset menettelyt (yhteistyössä tulliviranomaisen, SAG:n ja ICF:n kanssa).
—
Käytetty tullimenettely: tuoja määrittää tavaroiden lopullisen määräpaikan (esim. vapaa-alue, tullivarasto, kauttakulku, loppukulutus tai -käyttö).
—
Kuljetuskoodi: määrittää käytetyn kuljetusvälineen.
3.
Metsäinventaari
(Yhteisöryhmille osoitettujen kansallisten metsäalueiden tapauksessa Hondurasin valtio on maanomistaja ja asianomainen yhteisöryhmä on hoitosuunnitelman haltija.)
VHS:ään sisältyvässä metsäinventaarissa on tarkat tiedot korjattavasta volyymista lajeittain. Kohteessa jokaisen kaadettavan puun tyvi ja runko merkataan maalilla.
Peltometsätalousjärjestelmien erityissuunnitelmien haltija toimittaa ICF:lle hakemuksen metsäinventaarin sisältävän VHS:n hyväksymiseksi.
VHS:n metsäinventaarissa mainitaan
—
maantieteellinen sijainti ja VHS:n alue,
—
kaadettavien puiden lukumäärä lajeittain, ja
—
korjattava volyymi lajeittain.
ICF:n kenttätarkastusta verrataan VHS-hakemukseen seuraavien tarkastamiseksi:
—
VHS:n rajamerkinnät,
—
kaadettavien puiden määrä lajeittain, ja
—
korjattava volyymi lajeittain.
ICF täsmäyttää VHS-hakemuksen tiedot hyväksytyn peltometsätalousjärjestelmän erityissuunnitelman tietoihin.
Huomautukset: VHS laaditaan sellaisille alueille, joista on olemassa peltometsätalousjärjestelmän erityissuunnitelma.
3.3
Metsäinventaari pelastussuunnitelmissa
Jokaisen kaadettavan puun tyvi ja runko merkataan maalilla.
Hakija toimittaa ICF:lle hakemuksen metsäinventaarin sisältävän pelastussuunnitelman hyväksymiseksi.
Pelastussuunnitelman metsäinventaarissa mainitaan kunkin puun osalta
—
maantieteellinen sijainti,
—
volyymi, ja
—
laji.
ICF:n kenttätarkastuksen tuloksia verrataan pelastussuunnitelma-hakemuksen tietoihin seuraavien tarkastamiseksi:
1)
Pelastamisen perusteltu syy.
2)
Kustakin otannassa yksilöidystä puusta:
—
maantieteellinen sijainti,
—
volyymi, ja
—
laji.
Metsäinventaari on yksi ensimmäisistä toimitusketjun vaiheista, joten tietoja ei voida verrata aikaisempiin vaiheisiin.
Huomautukset:
—
Pelastussuunnitelma: korjuulupa luonnonilmiöiden, tuhoojien ja tautien heikentämille puille tai rakennustöiden tapauksessa.
—
ICF:n valmiuksia tarkastaa kaikki pelastussuunnitelmahakemukset lisätään tuhoojien esiintymätapauksissa. Liitteeseen VIII sisältyy tätä koskeva täydentävä toimenpide.
3.4
Metsäinventaari elvytyssuunnitelmissa
Sellaisten jäljellä olevien puiden yksilöinti, joille on aiemmin myönnetty korjuulupa
Aiemman korjuuluvan haltija toimittaa ICF:lle elvytyssuunnitelma-hakemuksen.
Elvytyssuunnitelman metsäinventaarissa mainitaan
—
aiemman luvan kohteena olevan alueen maantieteellinen sijainti,
—
korjattavien tuotteiden arvioitu volyymi, ja
—
laji.
ICF:n kenttätarkastuksen tuloksia verrataan elvytyssuunnitelma-hakemuksen tietoihin seuraavien tarkastamiseksi:
1)
Elvytyksen perusteltu syy.
2)
Aiemman luvan kohteena olevan alueen maantieteellinen sijainti.
3)
Korjattavien tuotteiden arvioitu volyymi.
4)
Laji.
ICF täsmäyttää elvytyssuunnitelma-hakemuksen tiedot aiemman korjuuluvan tietoihin.
Huomautukset:
—
Elvytyssuunnitelma: lupa korjata seuraavista luvista jäljellä olevat puut tai sivutuotteet: VTS, VHS, viljelytodistus ja pelastussuunnitelma.
Metsäteollisuuden raaka-aineyrityksen omistaja tuotantorekisteriin perustuvilla kuukausittaisilla tuotantoraporteilla.
Kuukausittaiset tuotantoraportit sisältävät
i)
pyöreän puutavaran ja puutuotteiden alkuinventaarin,
ii)
pyöreän puutavaran ja puutuotteiden panokset,
iii)
tuotantomäärän puutuotetyypeittäin,
iv)
tuotokset (myynnin tai siirrot),
v)
pyöreän puutavaran ja puutuotteiden loppuinventaarin.
Kenttätarkastuksessa ICF tarkastaa metsäteollisuusyrityksen kuukausittaisten tuotantoraporttien tiedot ja vertaa niitä seuraaviin kerättyihin tietoihin:
1)
tuottolaskelma,
2)
olemassa olevan volyymin inventaari verrattuna tarkastustietoihin.
ICF täsmäyttää SIRMA-järjestelmän avulla kuukausiraporteissa ilmoitetut pyöreän puutavaran ja puutuotteiden panokset korjuulupien haltijoiden ilmoittamiin kuljetuslupiin.
7.
Jalostettujen puutuotteiden kuljetus
Rahtikirjassa annetaan ajoneuvoittain tarkat tiedot kuljetettavista tuotteista.
Kuljettaja ajoneuvokohtaisella rahtikirjalla
Ajoneuvokohtaisessa rahtikirjassa mainitaan seuraavat:
—
rahtikirjan numero,
—
kuljetuspäivä,
—
alkuperä,
—
määräpaikka ja vastaanottaja,
—
kappalemäärä,
—
kokonaisvolyymi,
—
kuljettaja,
—
ajoneuvon rekisterinumero,
—
puulaji.
Tienvarsitarkastuksissa lainvalvontaviranomaiset varmentavat, että rahdin sisältö vastaa ajoneuvokohtaisen rahtikirjan tietoja.
Metsäteollisuuden jalostusyrityksen omistaja tuotantorekisteriin perustuvilla kuukausittaisilla tuotantoraporteilla.
Kuukausittaiset tuotantoraportit sisältävät
i)
puutuotteiden alkuinventaarin,
ii)
puutuotteiden panokset,
iii)
(puutuotteiden) tuotannon,
iv)
tuotokset (myynnin tai siirrot), ja
v)
puutuotteiden loppuinventaarin.
Kenttätarkastuksessa metsäteollisuuden jalostusyrityksen kuukausittaisten tuotantoraporttien tietoja verrataan ICF:n keräämiin tietoihin:
1)
panoksia, tuotantomääriä ja myyntiä koskevat tilastot,
2)
olemassa olevan volyymin inventaari.
ICF täsmäyttää SIRMA-järjestelmän avulla metsäteollisuusyrityksen kuukausittaisten tuotantoraporttien tiedot hyväksyttyjen laskujen ja rahtikirjojen esittämistä koskevien myyjän raporttien tietoihin.
Kun puutuotteet tulevat suoraan metsästä, ICF täsmäyttää metsäteollisuusyrityksen kuukausittaisten tuotantoraporttien tiedot luvanhaltijan ilmoittamiin kuljetuslupiin sisältyviin tietoihin.
Huomautukset:
—
SAR:n hyväksymä lasku annetaan puutuotteiden myynnin yhteydessä, ja se kulkee rahtikirjan mukana puutuotteiden koko kuljetuksen ajan ketjun yhdestä vaiheesta toiseen.
9.
Puutavaraliike
Puutuotteiden liikkeet kirjataan panos- ja tuotosrekisteriin.
Puutavaraliikkeen omistaja panos- ja tuotosrekisteriin perustuvilla kuukausittaisilla panos- ja tuotosraporteilla.
Kuukausittainen panos- ja tuotosraportti sisältää
i)
puutuotteiden alkuinventaarin,
ii)
puutuotteiden panokset,
iii)
tuotokset (myynnin tai siirrot), ja
iv)
puutuotteiden loppuinventaarin.
Kenttätarkastuksessa ICF vertaa puutavaraliikkeen kuukausittaisten panos- ja tuotosraporttien tietoja seuraaviin kerättyihin tietoihin:
1)
panoksia ja tuotoksia koskevat tilastot,
2)
olemassa olevan volyymin inventaari.
ICF täsmäyttää SIRMA-järjestelmän avulla puutavaraliikkeen kuukausittaisten panos- ja tuotosraporttien tiedot SAR:n hyväksymien laskujen ja rahtikirjojen esittämistä koskevien myyjän raporttien tietoihin.
Kun puutuotteet tulevat suoraan metsästä, ICF täsmäyttää puutavaraliikkeen kuukausittaisten panos- ja tuotosraporttien tiedot korjuuluvan haltijan ilmoittamiin kuljetuslupiin sisältyviin tietoihin.
Huomautukset:
—
SAR:n hyväksymä lasku annetaan puutuotteiden myynnin yhteydessä, ja se kulkee rahtikirjan mukana puutuotteiden koko kuljetuksen ajan ketjun yhdestä vaiheesta toiseen.
10.
FLEGT- ja H-Legal-lupien myöntäminen
Tuotteiden ilmoittaminen FLEGT- ja H-Legal-lupahakemuksissa
Viejä toimittaa FLEGT- tai H-Legal-lupahakemuksen ja laillisuustodistuksen ICF:n lupayksikölle.
Hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot vietävistä puutuotteista:
—
puutavaran tai -tuotteiden kauppanimitys,
—
HS-nimikkeet,
—
lajin yleisnimi ja tieteellinen nimi,
—
volyymi (m3) ja nettopaino (kg),
—
yksikkömäärä, ja
—
tunnusmerkit.
Lupayksikkö ohjeistaa varmennusyksikköä tarkastamaan SIRMAsta tai muusta järjestelmästä, että toimija ja kaikki lähetyksen sisältämät tuotteet täyttävät SALH-järjestelmän vaatimukset.
ICF täsmäyttää FLEGT- ja H-Legal-lupahakemuksissa ilmoitetut tiedot
—
metsäteollisuuden raaka-aine- tai jalostusyrityksen tapauksessa kuukausittaisten tuotantoraporttien, kuljetuslupien ja rahtikirjojen sisältämiin tietoihin;
—
puutavaraliikkeen tapauksessa kuukausittaisten panos- ja tuotosraporttien, kuljetuslupien ja rahtikirjojen sisältämiin tietoihin.
Huomautukset:
—
SIRMA-järjestelmää varten laaditaan täsmäytysvälineitä FLEGT-lupahakemusten (unionin markkinat) ja H-Legal-lupahakemusten (muut markkinat) tarkastamista varten.
11.
Puutuotteiden vienti
Tuotteen tunnistetiedot löytyvät yhtenäisestä tulli-ilmoituksesta (DUA), SAR:n hyväksymän vientilaskun tuotetiedoista ja BCH:n vienti-ilmoituksesta.
Viejä toimittaa tullivirkailijan välityksellä DUA:n, SAR:n hyväksymän vientilaskun ja BCH:n vienti-ilmoituksen kustakin lähetyksestä.
Kunkin lähetyksen osalta hakemukseen on liitettävä
—
SAR:n hyväksymä vientilasku,
—
DUA,
—
BCH:n vienti-ilmoitus,
—
unioniin vietäessä FLEGT-lupa,
—
muualle kuin unioniin vietäessä lupayksikön myöntämä H-Legal-lupa.
Tulliviranomainen tarkastaa systemaattisesti, että vientilupahakemukseen sisältyvät asiakirjat ovat keskenään johdonmukaisia.
Tulliviranomainen tarkastaa asiakirjan (FLEGT- tai H-Legal-lupa) aitouden tietojärjestelmästä (SIRMA tai TIM).
Huomautukset:
—
Tietojen täsmäyttämiseksi tavaroiden kansainvälistä kauttakulkua koskevan järjestelmän ja puutavaran jäljittämistä koskevan tietojärjestelmän välillä laaditaan välineitä, jotta voidaan varmentaa FLEGT-luvan myöntäminen unionin markkinoille ja H-Legal-luvan myöntäminen muille markkinoille.
12.
Puutuotteiden takavarikointi
Syyttäjänviraston antama takavarikointimääräys, johon on liitetty puutuotteen tarkat tiedot sisältävä asiantuntijalausunto
Puutuotteiden takavarikoinnista vastaa ICF turvallisuusjoukkojen (kansallinen turvallisuuspoliisi ja Hondurasin armeija) tukemana.
Syyttäjänvirasto valmistelee viipymättä alustavan näytön ICF:n teknisellä tuella ja antaa asiantuntijalausunnon.
Asiantuntijalausunnossa on mainittava
—
puutuotteen kauppa-arvo,
—
puutuotteen ominaisuudet,
—
alkuperä, jos tiedossa, ja
—
puutuotteen laatu tai kunto.
Syyttäjänviraston takavarikointimääräyksessä on mainittava
—
rikoksentekijän nimi,
—
määrä (paino ja/tai volyymi),
—
laji, ja
—
puutuotetyyppi.
ICF tarkastaa toimitetun puutuotteen syyttäjänviraston asiantuntijalausuntoa vastaan.
ICF täsmäyttää takavarikointimääräyksessä ilmoitetut tiedot toimitettuihin tietoihin ja muihin omistajaa ja alkuperää koskeviin tietoihin SIRMA-järjestelmän täsmäytysvälineitä käyttäen.
Huomautukset:
—
Takavarikoituja puutuotteita ei saa päästää toimitusketjuun.
—
SIRMA sisältää moduulin, jonka avulla käyttäjät voivat rekisteröidä takavarikoidun puutavaran kuljetusluvat.
—
Tämän liitteen 7.6 alajaksossa kerrotaan, miten takavarikoituja puutuotteita käsitellään.
Lisäys 2
Toimitusketjun vaiheet (lehtipuumetsät)
0.
Kriittiset valvontapisteet
1.
Tuotteen tunnistetiedot
2.
Tietojen ilmoittaminen
3.
Tietojen varmentaminen
2.1
Toiminto ja vastuualue
2.2
Ilmoitettavat tiedot
3.1
Validointi
3.2
Täsmäytys
1.
Puutuotteiden tuonti
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
2.
Puutuotteiden kauttakuljetus
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
3.
Metsäinventaari
(Yhteisöryhmille osoitettujen kansallisten metsäalueiden tapauksessa Hondurasin valtio on maanomistaja ja vastaava yhteisöryhmä on metsänhoitosuunnitelman haltija.)
Metsäinventaari kustakin VTS:ään sisältyvästä vuotuisesta hakkuualueesta. Kohteessa jokaisen kaadettavan puun tyvi ja runko numeroidaan ja merkataan maalilla.
Metsänhoitosuunnitelman haltija toimittaa ICF:lle hakemuksen VTS:n hyväksymiseksi; VTS:n sisältämä metsäinventaari kattaa 100 prosenttia kultakin vuotuiselta hakkuualueelta korjattavista puista.
VTS:n metsäinventaari sisältää volyymitaulukon, josta käy ilmi kunkin puun osalta
—
puun numero,
—
volyymi, ja
—
laji.
Kenttätarkastuksessa ICF valitsee otannan merkatuista puista ja tarkistaa ne VTS-hakemusta vasten.
ICF tarkastaa kunkin yksilöidyn puun osalta
—
numeron,
—
volyymin, ja
—
lajin.
ICF täsmäyttää VTS-hakemuksen tiedot hyväksyttyyn metsänhoitosuunnitelmaan sisältyvän korjuusuunnitelman tietoihin.
Huomautukset:
—
VTS laaditaan sellaisille alueille, joista on olemassa metsänhoitosuunnitelma.
—
Hakkuualueet ovat hallinnollisia yksikköjä, joista VTS muodostuu.
Puunkorjuu kullakin inventoidulla metsäaluetyypillä on luvanvaraista: haltija toimittaa lupahakemuksen ICF:lle.
—
Mahongin ja setrin korjuussa on noudatettava ministerisopimuksen ICF-047-2011 määräyksiä; luonnonmetsistä peräisin olevalle mahongille ja setrille on luotava alkuperäketju.
5.
Sahatun puun kuljetus metsästä väliaikaiseen koontikeskukseen
Eräät korjuusta vastaavat toimijat käyttävät paikallisia kuljetusjärjestelmiä (esim. ihmisiä, jokia tai eläimiä) sahatun puun siirtämiseen hakkuualueelta väliaikaiseen koontikeskukseen, koska alueella ei ole ajokelpoista tiestöä.
Liitteeseen VIII sisältyy täydentävä toimenpide, jolla säännellään kuljetusta (jokiteitse, muulilla jne.) metsästä koontikeskukseen.
6.
Puutavaran varastointi koontikeskuksissa
Kuljetettu puutavara varastoidaan koontikeskukseen ja volyymit kirjataan lajeittain. Tätä tietoa käytetään haettaessa kuljetuslupia ICF:ltä.
Liitteeseen VIII sisältyy täydentävä toimenpide, jolla säännellään varastointia koontikeskuksessa.
7.
Pyöreän puutavaran ja sahatavan kuljetus väliaikaisesta koontikeskuksesta
Kuten vaiheessa 5.
Kuten vaiheessa 5.
Kuten vaiheessa 5.
Kuten vaiheessa 5.
Kuten vaiheessa 5.
Huomautukset:
—
Tienvarsitarkastuksiin osallistuvat ICF, poliisi, valtakunnansyyttäjänvirasto, syyttäjänvirasto ja Hondurasin armeija.
—
Väliaikaisesta koontikeskuksesta tai metsävarastosta kuljetettu sahattu puu katsotaan raaka-aineeksi ja se kuljetetaan sahatulle puulle myönnetyllä kuljetusluvalla.
—
Toimitusketju päättyy tähän, jos lopullinen kuluttaja ostaa pyöreän puutavaran tai sahatun puun.
—
Liitteeseen VIII sisältyy täydentävä toimenpide valvontamekanismien luomisesta metsästä koontikeskukseen (jokiteitse, muulilla jne.) tapahtuvaa kuljetusta ja siellä varastoimista varten.
—
Väliaikaiset koontikeskukset sijaitsevat strategisilla paikoilla joko metsässä tai sen ulkopuolella tien tai joen välittömässä läheisyydessä.
8.
Metsäteollisuuden raaka-aineyritykset
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
9.
Jalostettujen puutuotteiden kuljetus
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Huomautukset:
—
Rahtikirjalle on saatava ennakkohyväksyntä SAR:ltä.
—
Tienvarsitarkastuksiin osallistuvat ICF, poliisi, valtakunnansyyttäjänvirasto, syyttäjänvirasto ja Hondurasin armeija.
—
Jalostetulla puutavaralla tarkoitetaan metsäteollisuusyrityksen jalostamaa puutavaraa; siihen ei lueta väliaikaisessa koontikeskuksessa tai metsävarastossa säilytettävää sahattua puuta.
10.
Metsäteollisuuden jalostusyritykset
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
11.
Puutavaraliike
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
12.
FLEGT- ja H-Legal-lupien myöntäminen
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
13.
Puutuotteiden vienti
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
14.
Puutuotteiden takavarikointi
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
Kuten mäntymetsien tapauksessa
LIITE VI
RIIPPUMATON TARKASTUS
1. JOHDANTO
Tässä liitteessä kuvataan menettely puutuotteiden laillisuuden varmentamista koskevan Hondurasin järjestelmän (Sistema para Asegurar la Legalidad de los productos de la madera de Honduras, SALH) tämän sopimuksen mukaisen riippumattoman tarkastuksen (1) suorittamiseksi.
Riippumattomassa tarkastuksessa tarkastetaan, että SALH-järjestelmässä täytäntöönpannut mekanismit metsätuotteiden korjuun, tuonnin, jalostuksen, kuljetuksen ja kaupan laillisuuden osoittamiseen toimivat ja täyttävät toimitusketjun vaatimukset ja FLEGT-lupaviranomaisen määräykset.
Tässä liitteessä esitetään luettelo suoritettavista tehtävistä ja esitetään menettely tiedonkeruuta ja raportointia varten. Lisäksi siinä esitetään riippumatonta tarkastajaa koskevat pätevyysvaatimukset ja luettelo ensisijaisista tiedonlähteistä.
2. TAVOITTEET
Riippumattoman tarkastuksen tavoitteena on
a)
arvioida SALH-järjestelmän tehokkuutta ja tuloksellisuutta; ja
b)
ehdottaa tarvittavia muutoksia SALH-järjestelmän täytäntöönpanossa.
3. TEHTÄVÄT
Riippumattomassa arvioinnissa arvioidaan kaikkia liitteissä II, IV ja V käsiteltyjä laillisuusnäkökohtia.
Ratkaisevan tärkeitä ovat tarkastukset, joilla varmistetaan, että laillisuuden määritelmää noudatetaan käytännössä, arvoketjun tuotteet ovat jäljitettävissä ja laillisuus varmennetaan ennen FLEGT-luvan myöntämistä. Menetelmä perustuu näyttöön, ja siihen kuuluu asiankirjatarkastuksia ja tarkastuskäyntejä.
Riippumattomassa tarkastuksessa suoritettavia tehtäviä ovat seuraavat:
a)
tarkastetaan, että järjestelmät toimivat oikein ja että korjattu, kuljetettu, jalostettu ja kaupan pidetty puu, myös tuontipuu, täyttää laillisuusvaatimukset. Tämä sisältää laillisuusvaatimukset, jotka koskevat puunkorjuun hyväksyntää, Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen oikeuksien kunnioittamista, työelämää ja turvallisuutta koskevien velvoitteiden noudattamista, kuljetuksia, jalostusta, kauppaa ja verojen ja maksujen maksamista;
b)
varmistetaan, että SALH-järjestelmän keskeinen osatekijä jäljitettävyys on tehokas ja toimii asianmukaisesti, jolloin voidaan vahvistaa, että vaatimukset täyttyvät korjuuta edeltävistä toimista aina vientiin tai kotimarkkinoilla myyntiin saakka;
c)
arvioidaan ICF:n laillisuuden varmentamisesta vastaavan yksikön tuloksia ja tehokkuutta sen tehtävässä laillisuuden varmentajana samoin kuin varmennusprosessiin osallistuvien muiden viranomaisten toiminnan tuloksia ja tehokkuutta SALH-järjestelmän vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi;
d)
arvioidaan järjestelmää, jolla varmistetaan, että ICF:n FLEGT-lupia myöntävä yksikkö myöntää FLEGT-lupia tai H-Legal-lupia ainoastaan lähetyksille, joiden tuotannossa, jalostuksessa, kuljetuksessa ja viennissä noudatetaan sovellettavia laillisuustaulukoiden indikaattoreita ja SALH-järjestelmää kaikilta osin;
e)
arvioidaan prosessia, jolla määritetään FLEGT-lupien ja H-Legal-lupien voimassaolo, jotta voidaan varmistua varmennusjärjestelmän tehokkuudesta ja siitä, ettei se aiheuta luvanhaltijalle tarpeetonta viivytystä tai rasitusta;
f)
arvioidaan sitä, miten toimivaltaiset viranomaiset käsittelevät ilmoitettuja tai väitettyjä rikkomuksia ja käsitelläänkö ne ripeästi;
g)
arvioidaan kaikkien prosessissa havaittujen ongelmien korjaamiseksi toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta;
h)
tunnistetaan SALH-järjestelmän puutteet ja heikkoudet tarkastelemalla jäljitettävyysjärjestelmän toimivuutta, laillisuusvaatimusten täyttymistä ja varmentamista sekä FLEGT-lupien ja H-Legal-lupien myöntämiseen liittyviä tekijöitä ja näiden vaikutusta SALH-järjestelmän uskottavuuteen;
i)
tarkastetaan ja arvioidaan SALH-järjestelmässä kuvattuja tai myöhemmin hyväksyttäviä suojatoimenpiteitä ja annetaan suosituksia;
j)
laaditaan ja esitetään raportti havainnoista, mukaan lukien päätelmät ja suositukset yhteiselle täytäntöönpanokomitealle, joka vastaa näiden riippumattoman tarkastuksen raporttien säännöllisestä julkaisemisesta.
4. MENETTELY: MENETELMÄT TIETOJEN KERÄÄMISEKSI, ARVIOIMISEKSI JA RAPORTOIMISEKSI
Riippumattomasta tarkastuksesta vastaa riippumaton elin, jolla on näyttöä ammattimaisuudesta ja rehellisyydestä tehtäviensä hoitamisessa. Tarkastuselimen on laadittava menettelykäsikirja, jossa esitetään menetelmät tietojen keräämistä, näytön arvioimista ja raportointia varten. Yhteinen täytäntöönpanokomitea tarkastelee ehdotettua käsikirjaa ja hyväksyy sen.
Tarkastuselimen on käytettävä käsikirjassa esitettyjä menetelmiä suorittaessaan tehtäviään, myös kenttäkäynneillä ja tutkimuksissa, hankkiessaan palautetta sidosryhmiltä, dokumentoidessaan havaintojaan ja suosituksiaan sekä laatiessaan yhteiselle täytäntöönpanokomitealle raportteja julkaistavaksi.
4.1 Toimien aikataulu
a)
Riippumaton tarkastuselin tekee FLEGT-lupajärjestelmän ensimmäisenä käyttövuotena vaiheittaisen ja vuorovaikutteisen tarkastuksen.
b)
Seuraavien kahden vuoden aikana tarkastuselin tekee vähintään yhden SALH-järjestelmän vuositarkastuksen. Tämän jälkeen osapuolet arvioivat vuotuisen tarkastustiheyden säilyttämisen tarpeellisuutta.
c)
Tarkastuselin voi myös tehdä ennakoimattomia tai toisen osapuolen pyytämiä tarkastuksia ja tarkastuskäyntejä.
4.2 Toiminnan kattavuus
a)
Riippumattoman tarkastuselimen toiminta kattaa kaikki SALH-järjestelmän näkökohdat, mukaan lukien laillisuuden määritelmän täyttyminen, jäljitettävyysjärjestelmä, varmentaminen ja lupien myöntäminen sekä kaikki sertifiointijärjestelyt, jotka hallitus on hyväksynyt todisteeksi vaatimustenmukaisuudesta SALH-järjestelmässä.
b)
Tarkastuselin tarkastaa indikaattoreiden noudattamisen julkisissa laitoksissa ja yksityisissä yrityksissä, jotka vastaavat SALH-järjestelmän eri näkökohdista.
c)
Riippumattoman tarkastuselimen on tarkastettava unionin toimivaltaisten viranomaisten soveltamat järjestelmät Hondurasin myöntämien FLEGT-lupien varmentamiseksi.
4.3 Näytön kerääminen
Riippumattoman tarkastuksen menettelykäsikirjassa esitetään menettelyt ja käytännöt näytön keräämistä varten; niihin sisältyvät tarkastuskäynnit, tutkimukset, haastattelut, asiakirjojen tarkastelu ja riippumattoman tarkastajan menettelyt valituksiin vastaamiseksi.
4.4 Arviointi
Riippumaton tarkastuselin varmistaa tutkimustensa yhteydessä, että näyttö arvioidaan standardin ISO 19011 tai muun vastaavan yhteisen täytäntöönpanokomitean hyväksymän standardin mukaisesti.
4.5 Tarkastusjärjestelmät
Dokumentoidessaan todentavaa aineistoa puutteiden ja rikkomusten havaitsemiseksi missä tahansa SALH-järjestelmän osassa ja toteutettujen korjausten seuraamiseksi riippumattoman tarkastajan on
a)
pidettävä asianmukaisesti kirjaa todentavasta aineistosta, joka koskee SALH-järjestelmään liittyviä tuloksia, sääntöjenmukaisuutta, tulosten puutetta ja sääntöjenvastaisuutta;
b)
kirjattava ja arvioitava riskinarvioinnin perusteella valittu otos pisteestä, jossa on havaittu tulosten puuttuminen tai sääntöjenvastaisuus jonkin SALH-järjestelmän osa-alueen suhteen, mukaan lukien FLEGT-lupavaatimukset, ja toimet, joita tulosten puuttumisen tai sääntöjenvastaisuuden korjaamiseksi on toteutettu;
c)
kirjattava SALH-järjestelmän heikkoudet ja puutteet yksilöiden korjaus- ja parannuskohteet;
d)
kirjattava ja arvioitava kaikkien asianomaisten osapuolten, mukaan lukien ICF, ja muiden SALH-järjestelmän muista näkökohdista vastaavien viranomaisten ja yksityisten elinten toteuttamien korjaavien toimenpiteiden vaikutus;
e)
arvioitava suojatoimenpiteiden täytäntöönpanoa ja noudattamista.
5. RAPORTOINTI JA TIEDONJAKELU
5.1 Riippumaton tarkastuselin laatii raporttinsa yhteisen täytäntöönpanokomitean hyväksymän rakenteen ja menettelyn mukaisesti. Sen on
a)
raportoitava toiminnastaan yhteisen täytäntöönpanokomitean hyväksymän aikataulun mukaisesti;
b)
laadittava raporttinsa kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusperiaatteiden mukaisesti, jotka on täsmennetty sen sopimuksessa yhteisen täytäntöönpanokomitean kanssa;
c)
toimitettava kaikki raportit yhteiselle täytäntöönpanokomitealle, joka esittää niistä huomautuksia;
d)
laadittava loppuraportit, joissa otetaan huomioon yhteisen täytäntöönpanokomitean huomautukset.
5.2 Yhteisen täytäntöönpanokomitean hyväksymät raportit ovat julkisia asiakirjoja, ja ne on julkaistava osapuolten verkkosivuilla.
6. TIETOLÄHTEET
Ensisijaisia tietolähteitä ovat asiakirjojen tarkastelu, tarkastuskäynnit ja laillisuustaulukoissa (liite II) lueteltujen sidosryhmien kuulemiset tai kokoukset niiden kanssa.
Hondurasin hallitus ja unioni varmistavat, että tarkastuselimellä on saatavillaan kaikki tarvittavat tiedot, mukaan lukien asiakirjat ja tietokannat, jotka se katsoo tarpeellisiksi, ja etenkin ne, joita tarvitaan SALH-järjestelmän noudattamisen varmentamiseksi perustettujen järjestelmien vaikutuksen arvioimiseen. Tähän sisältyy viranomaisten osastojen ja toimistojen sekä näiden viranomaisten kanssa sopimuksen tehneiden yksityisten elinten tuottamien ja/tai hallussa olevien tietojen saanti.
Tarkastuselimellä on myös oltava vapaa pääsy kaikille metsänhoitoalueille ennen niillä toteutettavia toimia sekä niiden aikana ja niiden jälkeen. Tämä sisältää pääsyn hakkuuluvallisiin metsiin, metsäteollisuuden raaka-aineyrityksiin, jalostusyrityksiin, puutavaraliikkeisiin ja vientipaikkoihin. Tämän laajan pääsyn tarkoitus on antaa riippumattomalle tarkastajalle mahdollisuus havaita heikkouksia SALH-järjestelmän missä tahansa osassa.
Tarkastuselimellä on oltava erityisesti pääsy viranomaisten ja muiden hallituksen nimeämien tai sen kanssa sopimuksen tehneiden, johonkin SALH-järjestelmän osaan liittyviä tehtäviä suorittavien elinten ja muiden sellaisten tahojen tiloihin, joilla voi olla merkityksellisiä tietoja. Niitä ovat muun muassa seuraavat:
6.1 Hondurasin hallitus ja sen nimeämät elimet
a)
ICF liitteessä V tarkoitettujen sääntelyosastojen välityksellä; ICF:n pääsihteeristö ja ICF:n alueelliset ja paikalliset metsätoimistot, jotka osallistuvat jollakin tavalla tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaan metsätaloustoimintaan;
b)
riippumattoman metsävalvonnan erityiselin, joka antaa raportteja kansallisella tasolla suorittamastaan valvonnasta tuotantoketjun eri osissa;
c)
liitteessä V tarkoitetut julkiset laitokset ja niiden alaisuudessa toimivat elimet, jotka osallistuvat SALH-järjestelmän täytäntöönpanoon ja lainvalvontaan, kuten: MiAmbiente, SAG, syyttäjänvirasto ja ylin tilintarkastustuomioistuin, mukaan lukien muun muassa ICF:n sisäisen tarkastuksen osasto, valtiovarainministeriö (SEFIN), INA, IP, SAR, IHSS ja STSS.
6.2 Kansalaisyhteiskunta, paikallisyhteisöt ja Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäiset kansat
a)
paikalliset, kansalliset, alueelliset ja kansainväliset kansalaisjärjestöt, jotka osallistuvat metsätaloustoiminnan valvontaan Hondurasissa;
b)
yhteisöt ja henkilöt, jotka osallistuvat metsätaloustoiminnan hallinnointiin;
c)
yhteisömetsänhoitoelimet, kuten kansallisen, departementtien, kunnallisen ja yhteisötason neuvoa-antavat neuvostot, ja muut elimet, jotka toimivat jollakin tavalla metsäsektorilla;
d)
Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen järjestöt.
Yksityiset metsien sertifiointielimet ja yksityisiä sertifiointiprosesseja koskevien raporttien päätelmät
—
Kansallinen metsätalousyhdistys
—
Metsätuotteiden tuojat ja viejät
—
Sidosryhmät, jotka esittävät valituksen tai ennakoimatonta tarkastusta koskevan pyynnön tietyistä SALH-järjestelmän näkökohdista
—
Muut lähteet, jotka riippumaton tarkastaja katsoo merkityksellisiksi.
7. PÄTEVYYSVAATIMUKSET
Elimellä, joka tarjoutuu ehdokkaaksi tekemään riippumattoman tarkastuksen, on oltava näyttöä rehellisyydestä ja tunnustettua kokemusta vastaavanlaisista tarkastuksista sekä valmius järjestelmälliseen analysointiin. Tarkastuselimen on oltava uskottava ja riippumaton hondurasilaisista toimijoista ja instituutioista, joilla on kaupallinen tai sääntelyyn liittyvä tehtävä metsäsektorilla.
Elimen, joka tarjoutuu ehdokkaaksi tekemään riippumattoman tarkastuksen, on varmistettava, että sen henkilöstö ilmoittaa kaikista mahdollisista eturistiriidoista, ja jos tällainen ristiriita on olemassa, selitettävä, millä toimenpiteillä se aikoo lievittää ristiriitaa. Lisäksi elimen, joka tarjoutuu ehdokkaaksi tekemään riippumattoman tarkastuksen, on täytettävä seuraavat vaatimukset:
a)
sillä on oltava dokumentoitu sisäinen laadunvalvontajärjestelmä, joka täyttää standardin ISO 17021 (2) tai vastaavien standardien vaatimukset, ja sen on tehtävä tarkastuksia menetelmin, jotka täyttävät standardin ISO 19011 (3) tai vastaavien standardien vaatimukset;
b)
sillä on oltava kokemusta johtamisjärjestelmien tarkastuksista;
c)
sillä on oltava menetelmä ja mekanismi valitusten ja kanteluiden läpinäkyvää käsittelyä varten;
d)
sillä on oltava tarkastusosaamisen lisäksi muutakin osaamista, mieluiten metsänhoidon alalta, sekä riittävästi asiantuntemusta ja kokemusta vastaavien tehtävien suorittamisesta muualla maailmassa, mieluiten Latinalaisessa Amerikassa;
e)
sen on osoitettava, että sen asiantuntijaryhmällä on kokemusta Hondurasista tai muualta Latinalaisesta Amerikasta. Alueelta lähtöisin olevien asiantuntijoiden osallistumista yhdessä kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa tulisi suosia;
f)
sen on tunnettava perusteellisesti kaupallista metsäalaa, mieluiten Keski-Amerikassa;
g)
sen henkilöstöllä on oltava metsätalouden eri alojen asiantuntemusta, mukaan lukien metsänhoito sekä puun ja puutuotteiden jalostus, jäljitys ja kansainvälinen kauppa.
Riippumaton tarkastaja voi harkita kumppanuutta tai yhteisyritystä jonkin hondurasilaisen organisaation kanssa.
8. VALINTAMENETTELY JA INSTITUTIONAALISET JÄRJESTELYT
Tarkastuselin valitaan avoimella kilpailulla, johon voivat osallistua kansalliset ja kansainväliset toimijat Hondurasin voimassa olevan lain mukaisesti. Edellä esitetyn tehtävänmäärityksen pohjalta ja kilpailumenettelyn tarpeiden mukaisesti yhteinen täytäntöönpanokomitea voi laatia tarkemman tehtävänmäärityksen. Hondurasin hallituksen tehtävänä on käynnistää menettely, jolla valitaan riippumattomia tarkastuksia tekevä elin yhteisen täytäntöönpanokomitean suositusten perusteella.
Tarjousten arvioinnin on oltava läpinäkyvää, ja kaikille sidosryhmille on ilmoitettava sovellettavista valintaperusteista. Hondurasin nimeämä taho, joka on yhteisen täytäntöönpanokomitean jäsen, allekirjoittaa unionia kuultuaan sopimuksen elimen kanssa, joka valitaan tekemään SALH-järjestelmän riippumattomia tarkastuksia. Kilpailuun osallistuvista tehty ennakkotarkastus ja tarjousten arviointikertomus julkistetaan.
9. MUUT VELVOLLISUUDET
Tämä jakso sisältää riippumatonta tarkastusta varten valitun elimen muut velvollisuudet, joita ovat seuraavat:
9.1 Tavoitettavuus
Odotetaan, että elimellä, jonka kanssa on tehty sopimus riippumattoman tarkastuksen tekemisestä, on yhteyspiste tai edustaja Hondurasissa, jotta se on hallituksen, yksityisen sektorin, kansalaisjärjestöjen, Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen ja muiden sidosryhmien tavoitettavissa.
9.2 Valmiuksien kehittäminen ja kestävyys
Elimen, jonka kanssa on tehty sopimus riippumattoman tarkastuksen tekemisestä, on myös
a)
ylläpidettävä yhteyksiä valtion viranomaisiin, yksityiseen sektoriin, kansalaisyhteiskuntaan ja Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisiin kansoihin siten, että hondurasilaiset saavat selkeän käsityksen riippumattoman tarkastajan työstä, esimerkiksi järjestämällä koulutus- tai tiedotustilaisuuksia;
b)
otettava palvelukseensa pätevää hondurasilaista henkilöstöä ja kehitettävä heidän valmiuksiaan tehdä SALH-järjestelmän riippumattomia tarkastuksia.
(1) Tässä sopimuksessa tarkoitettu riippumaton tarkastus on eri asia kuin riippumaton metsänvalvonta, ja sillä voidaan täydentää maan muiden sosiaalisten valvontaelinten työtä.
(3) ISO 19011:2002 Laadunhallinta- ja/tai ympäristöjärjestelmien auditointiohjeet.
LIITE VII
PUUTUOTTEIDEN LAILLISUUDEN VARMENTAMISTA KOSKEVAN HONDURASIN JÄRJESTELMÄN (SALH) ARVIOINTIPERUSTEET
Tässä sopimuksessa määrätään puutuotteiden laillisuuden varmentamista koskevan Hondurasin järjestelmän (SALH) perustamisesta ja täytäntöönpanosta, jotta voidaan varmistaa, että kaikki liitteessä I luetellut puutuotteet, jotka viedään Hondurasista unioniin tai myydään muilla vienti- tai kansallisilla markkinoilla, on tuotettu laillisesti. SALH-järjestelmän olisi sisällettävä seuraavat:
1)
laillisesti tuotetun puutavaran ja puutuotteiden määritelmä, joka esitetään liitteessä II, jossa mainitaan laillisuustodistuksen, FLEGT-luvan tai H-Legal-luvan myöntämisen yhteydessä noudatettavat lait ja säädökset;
2)
toimitusketjun valvonta puutavaran jäljittämiseksi metsästä tai maahantuontipaikasta lopullisille kotimaanmarkkinoille tai vientipaikkaan;
3)
varmennuskeinot, joilla varmistetaan ja dokumentoidaan kaikkien laillisuustaulukoissa mainittujen vaatimusten noudattaminen ja toimitusketjun valvonta;
4)
laillisuudenvarmennusmenettelyt myönnettäessä laillisuustodistuksia kansallisia markkinoita varten ja FLEGT-lupia tai H-Legal-lupia vientimarkkinoita varten;
5)
riippumattomat tarkastukset sen varmistamiseksi, että järjestelmä on juuri niin tuloksellinen ja tehokas kuin sen kuuluu olla.
SALH-järjestelmästä tehdään riippumaton tarkastus ennen kuin lupajärjestelmä otetaan kaikilta osin käyttöön; osapuolet sopivat tämän tarkastuksen tehtävänmäärityksestä yhteisen täytäntöönpanokomitean välityksellä. Näissä arviointikriteereissä täsmennetään, mitä SALH-järjestelmältä odotetaan, ja ne muodostavat perustan tarkastuksen tehtävänmääritykselle, jossa tavoitteena on
i)
tarkastaa SALH-järjestelmän kuvaus kiinnittäen huomiota erityisesti tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen mahdollisesti toteutettaviin muutoksiin;
ii)
tarkastella järjestelmän toimivuutta käytännössä, ja
iii)
analysoida toimijoiden ja julkisten elinten valmiutta panna SALH-järjestelmä täytäntöön.
1 JAKSO
LAILLISUUDEN MÄÄRITELMÄ
Tässä sopimuksessa tarkoitettu laillinen puutavara on määritelty liitteessä II.
Laillinen puutavara määritellään FLEGT-luvan myöntämisen hetkellä Hondurasissa voimassa olevien lakien ja oikeusvälineiden perusteella. Käytettävän määritelmän on oltava yksiselitteinen, objektiivisesti todennettavissa ja operatiivisesti käyttökelpoinen ainakin niiden lakien kannalta, joilla säännellään seuraavia:
Kaato- ja korjuuoikeudet: laillisten puunkaato- ja korjuuoikeuksien myöntäminen oikeudellisesti määritellyllä alueella ICF:n luvalla.
Metsätaloustoimet: metsänhoitoa koskevan lainsäädännön, etenkin asiaankuuluvien työ- ja ympäristölakien, vaatimusten täyttäminen metsien tuotantoketjun kaikissa vaiheissa.
Maksut ja verot: puutavaran tuontiin liittyvien lakisääteisten kunnallisten ja kansallisten maksujen ja verojen maksaminen edellytyksenä oikeudelle kaataa, korjata, kuljettaa, käsitellä teollisesti, jalostaa ja pitää kaupan puutavaraa.
Muut käyttäjät: muiden osapuolten maahan ja muihin luonnonvaroihin liittyvien omistus- tai käyttöoikeuksien kunnioittaminen, jos muilla osapuolilla on tällaisia oikeuksia, joihin puiden kaato ja puun ja muiden luonnonvarojen korjuu voivat vaikuttaa,
Kauppa ja tulli: lainsäädännön vaatimusten ja kauppa- ja tullimenettelyjen noudattaminen, mukaan lukien metsätaloustuotteiden tuonti- ja vientitullien maksaminen.
SALH-järjestelmän tarkastuksessa olisi käsiteltävä seuraavat kysymykset:
1.1
Onko selvää, mikä oikeudellinen väline koskee kutakin laillisuustaulukoiden kohtaa?
1.2
Onko selvää, mihin oikeudelliseen välineeseen ja erityisiin sääntöihin kukin laillisuustaulukoiden periaate, kriteeri ja indikaattori perustuu?
1.3
Onko täsmennetty kriteerit ja indikaattorit, joita käytetään kunkin laillisuustaulukoiden kohdan noudattamisen tarkastamisessa?
1.4
Perustuvatko laillisuustaulukoiden periaatteiden, kriteereiden ja indikaattoreiden noudattamisen tarkastamiseen käytettävät keinot dokumentoituihin ja voimassa oleviin oikeudellisiin välineisiin?
1.5
Ovatko kriteerit ja indikaattorit selkeitä, objektiivisia ja operatiivisesti käyttökelpoisia?
1.6
Määritelläänkö kriteereissä ja indikaattoreissa ja niiden laatimisen ja tarkastamisen menetelmissä selkeästi eri sidosryhmien roolit ja vastuut? Voidaanko tarkastuksia käyttää kaikkien sidosryhmien suoriutumisen arviointiin?
1.7
Kattavatko laillisuustaulukot tärkeimmät voimassa olevan lainsäädännön alat (kaato- ja korjuuoikeudet, metsätaloustoimet, maksut ja verot, muut käyttäjät, kauppa ja tulli)? Jos eivät, miksi tietyt lainsäädännön alat eivät ole mukana laillisuustaulukoissa?
1.8
Kattavatko laillisuustaulukot kaikki mahdolliset toimitusketjuun tulevan puun lähteet? Onko lähteiden tai oikeuksien määrittämismenettelyjä varten kehitetty asianmukaiset indikaattorit?
1.9
Ottivatko asianomaiset osapuolet laillisuustaulukoiden laadinnassa huomioon kaikki tärkeimmät sovellettavan lainsäädännön alat?
Onko laillisuustaulukoita ja soveltamistaulukkoa muutettu sen jälkeen, kun metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja Euroopan unioniin suuntautuvaa puutuotteiden kauppaa koskeva Euroopan unionin ja Hondurasin tasavallan vapaaehtoinen kumppanuussopimus tuli voimaan? Onko kriteereitä ja indikaattoreita kehitetty näitä muutoksia koskevien tarkastusten varmistamiseksi?
Jos laillisuustaulukoita on muutettu tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen, on aiheellista käsitellä seuraavat keskeiset lisäkysymykset:
1.12
Onko asiaankuuluvia sidosryhmiä kuultu vapaaehtoisen FLEGT-kumppanuussopimuksen muutoksista ja onko niiden huomautukset ja suositukset otettu huomioon?
1.13
Onko selvää, mikä oikeudellinen väline koskee kutakin uutta laillisuustaulukoiden kohtaa? Onko täsmennetty kriteerit ja indikaattorit, joita käytetään kunkin laillisuustaulukoiden kohdan noudattamisen tarkastamisessa?
1.14
Ovatko kriteerit ja indikaattorit selkeitä, objektiivisia ja operatiivisesti käyttökelpoisia?
1.15
Onko kriteereitä ja indikaattoreita kehitetty näitä muutoksia koskevien tarkastusten varmistamiseksi? Määritelläänkö kriteereissä ja indikaattoreissa selkeästi eri sidosryhmien roolit ja vastuut?
2 JAKSO
TOIMITUSKETJUN VALVONTA
Toimitusketjun valvontajärjestelmien on tarjottava varmuus siitä, että puutuotteiden kulkua voidaan toimitusketjun kaikissa vaiheissa seurata hakkuusta tai laillisesta maahantuontipaikasta vientipaikkaan tai myyntiin kansallisilla markkinoilla. Aina ei ole välttämätöntä pystyä jäljittämään fyysisesti tukkia, tukkikuormaa tai puutuotetta vienti- tai myyntipaikasta alkuperämetsään saakka, mutta aina on voitava jäljittää yhteys metsästä ensimmäiseen sekoittumispaikkaan (kuten koontipaikkaan, metsäteollisuuden raaka-aine- ja jalostusyrityksiin ja puutavaraliikkeisiin).
2.1 Korjuuoikeudet
Alueet tai tilat, joille metsävarojen käyttöoikeuksia on myönnetty, on rajattu selvästi ja kyseisten oikeuksien haltijat on tunnistettu.
2.1.1
Varmistaako valvontajärjestelmä, että toimitusketjuun pääsee ainoastaan sellaista puutavaraa, joka on peräisin metsäalueelta tai -tilalta, jolle on olemassa voimassaoleva ja hyväksytty korjuulupa?
2.1.2
Varmistaako valvontajärjestelmä, että hakkuita suorittaville yrityksille on myönnetty asianmukaiset korjuuoikeudet kyseisille metsäalueille tai -tiloille?
2.1.3
Onko korjuuoikeuksien myöntämismenettelyt ja tiedot myönnetyistä korjuuoikeuksista ja niiden haltijoista julkaistu?
2.2 Toimitusketjun tarkastusjärjestelmät
Käytössä on tehokkaat mekanismit puutavaran jäljittämiseksi toimitusketjun kaikissa vaiheissa hakkuupaikasta myyntipaikkaan kotimaan- tai vientimarkkinoilla.
Puutavaran tunnistamiseen voidaan soveltaa eri menetelmiä, ja ne vaihtelevat yksittäisten kappaleiden merkitsemisestä koko kuorman tai erän mukana kulkevaan asiakirja-aineistoon. Menetelmän valinnassa olisi otettava huomioon puutavaran alkuperä, tyyppi ja arvo sekä riski sekoittumisesta laittoman tai varmentamattoman puutavaran kanssa.
2.2.1
Onko valvontajärjestelmässä yksilöity ja kuvattu kaikki toimitusketjun yhteydet ja toimijat?
2.2.2
Onko valvontajärjestelmässä yksilöity ja kuvattu kaikki toimitusketjun vaiheet?
2.2.3
Onko määritetty ja dokumentoitu menetelmät, joilla voidaan a) tunnistaa tuotteen alkuperä ja b) estää tuntematonta alkuperää olevan puutavaran sekoittuminen toimitusketjun seuraavissa vaiheissa:
—
puutavaran ollessa metsässä,
—
kuljetuksen aikana toimitusketjun yhdestä vaiheesta toiseen,
—
väliaikaisissa varastointipaikoissa,
—
tavaran saapuessa esikäsittelypaikkaan,
—
tavaran saapuessa jatkokäsittelypaikkaan,
—
tavaran saapuessa puutavaraliikkeeseen tai väliaikaiseen varastointipaikkaan, ja
—
tavaran saapuessa vientipaikkaan?
2.2.4
Mitkä organisaatiot/elimet vastaavat puutavaran kulkuvirtojen tarkastuksista? Onko niillä valvontatehtävään sopivat ja riittävät henkilö- ja muut resurssit?
2.2.5
Onko olemassa protokolla, jolla voidaan varmentaa käyttöön otettujen ja sovellettujen valvontamenettelyjen tulokset?
2.2.6
Onko tuotantoketjun valvontamenettelyt määritetty selkeästi ja onko niistä tiedotettu kaikille sidosryhmille?
2.3 Määrät
Käytössä on vakaat ja tehokkaat menetelmät puutavaran tai puutuotteiden määrien mittaamiseksi ja kirjaamiseksi toimitusketjun kussakin vaiheessa, mukaan lukien luotettavat ja tarkat hakkuuta edeltävät arviot pystypuuston tilavuudesta kunkin hakkuu-/korjuualueen, tilan tai yksikön osalta.
2.3.1
Tuottaako valvontajärjestelmä kvantitatiivisia tietoja panoksista ja tuotoksista seuraavissa toimitusketjun vaiheissa:
—
pystypuusto,
—
sahatukit metsässä,
—
kuljetettu ja varastoitu puutavara,
—
sahalle/käsittelylaitokseen saapuva puutavara,
—
saapuminen tuotantolinjalle tai käsittelypaikkaan,
—
poistuminen tuotantolinjalta tai käsittelypaikasta,
—
poistuminen sahalta/käsittelylaitoksesta,
—
saapuminen paikalliseen puutavaraliikkeeseen ja sieltä poistuminen,
—
saapuminen vientipaikkaan?
2.3.2
Mitkä organisaatiot/elimet vastaavat kvantitatiivisten tietojen syöttämisestä valvontajärjestelmään? Miten nämä organisaatiot/elimet liittyvät toisiinsa? Jos asiasta vastaa useampi organisaatio/elin, mitä on tehty sen varmistamiseksi, että jokainen organisaatio suorittaa valvontatehtäviä ja hallinnoi tietoja asianmukaisesti ja samantasoisesti?
2.3.3
Järjestetäänkö näiden organisaatioiden/elinten henkilöstölle vakiokoulutusta tietojen hallinnoimisesta? Onko organisaatioille/elimillä asianmukaiset henkilö- ja välineresurssit?
2.3.4
Miten tietojen laatua valvotaan?
2.4 Täsmäytys
Kaikki tiedot tallennetaan sillä tavalla, että ne voidaan aikanaan täsmäyttää toimitusketjun aiempien ja myöhempien vaiheiden tietojen kanssa.
2.4.1
Täsmäytetäänkö tietoja luotettavalla tavalla koko toimitusketjussa?
2.4.2
Tallennetaanko kaikki kvantitatiiviset tiedot sillä tavalla, että ne voidaan aikanaan täsmäyttää toimitusketjun aiempien ja myöhempien vaiheiden tietojen kanssa?
2.4.3
Onko kehitetty menetelmiä sen arvioimiseksi, vastaavatko käsittelemättömän puutavaran panokset jalostettujen tuotteiden tuotoksia sahalaitoksissa ja muissa käsittelypaikoissa?
2.4.4
Onko yksittäisten puutuotteiden tai tuote-erien luotettava täsmäyttäminen mahdollista koko toimitusketjussa?
2.4.5
Minkälaisia tietojärjestelmiä ja -tekniikkaa sovelletaan tietojen säilyttämiseen ja täsmäyttämiseen ja raportointiin? Onko tietojen turvaamiseksi käytössä tehokas järjestelmä?
2.4.6
Mikä organisaatio/elin vastaa tietojen täsmäyttämisestä? Onko sillä riittävästi henkilöstöä ja muita resursseja tietojen hallinnoimiseksi?
2.4.7
Mitä tietoa toimitusketjun valvonnasta on julkaistu? Miten sidosryhmät saavat tätä tietoa?
2.4.8
Mahdollistaako valvontajärjestelmä kvantitatiivisten tietojen täsmäyttämisen kansallisten tai sovellettavin osin kansainvälisten standardien mukaisesti?
2.5 Laillisesti varmennetun puutavaran sekoittuminen muuhun hyväksyttyyn puutavaraan:
Jos varmennetusti laillisesta lähteestä peräisin olevan puutavaran sekoittaminen muista lähteistä peräisin olevaan puutavaraan on sallittua,
2.5.1
onko käytössä riittävät tarkastukset sen varmistamiseksi, ettei mukana ole tuntemattomista lähteistä peräisin olevaa puutavaraa tai sellaista puutavaraa, joka on korjattu noudattamatta laillisuusindikaattoreita?
2.5.2
salliiko valvontajärjestelmä varmennetun puutavaran sekoittamisen muuhun sallittuun puutavaraan (kuten tuontipuu tai puu, joka on peräisin metsäalueelta tai -tilalta, jolle on myönnetty laillinen korjuuoikeus mutta joka ei vielä kuulu täysimääräisen varmennusprosessin piiriin)?
2.5.3
minkälaisia valvontatoimenpiteitä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? Varmistetaanko tarkastuksilla esimerkiksi, että ilmoitettu ja varmennettu tuotos ei määrällisesti ylitä varmennettua panosta kussakin vaiheessa?
2.6 Maahantuodut puutuotteet
Käytössä on riittävää lainsäädäntöä, menettelyjä ja tarkastuksia sen varmistamiseksi, että maahantuodut puutuotteet on tuotu laillisesti.
2.6.1
Miten puutavaran ja puutuotteiden tuonnin laillisuus osoitetaan?
2.6.2
Mitä todistusaineistoa vaaditaan sen osoittamiseen, että tuontituotteet ovat peräisin laillisesti kolmannessa maassa hakatuista puista?
2.6.3
Tunnistetaanko SALH-järjestelmässä tuontipuutavara ja tuodut puutuotteet toimitusketjun kaikissa vaiheissa?
2.6.4
Kun tuontipuutavaraa käytetään, voidaanko alkuperämaa tunnistaa FLEGT-luvasta, myös yhdistelmätuotteiden osien tapauksessa?
2.6.5
Onko olemassa mekanismi sen varmentamiseksi, että tuojat ovat noudattaneet asianmukaista huolellisuutta, myös dokumentoimalla laillisen alkuperän korjuumaassa, laitonta toimintaa koskevan riskianalyysin ja tarvittaessa vastaavat riskiä vähentävät toimenpiteet?
2.6.6
Toimiiko SALH-järjestelmän asianmukaisen huolellisuuden ja riskianalyysin lähestymistapa tuontipuun laillisuuden arviointiin ja onko se tehokas?
2.6.7
Miten koordinoidaan organisaatioita, jotka vastaavat siitä, että Hondurasiin tuodaan ainoastaan laillista puutavaraa? Onko niillä asianmukaiset resurssit?
3 JAKSO
VARMENTAMINEN
Varmentaminen käsittää riittävät tarkastukset puutavaran laillisuuden takaamiseksi. Varmentamisen on oltava riittävän perusteellista ja tehokasta, jotta voidaan taata, että vaatimusten noudattamatta jättäminen joko metsässä tai toimitusketjussa havaitaan ja toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi ryhdytään ajoissa.
3.1 Organisaatio
Varmentamisesta vastaa viranomainen, kolmantena osapuolena oleva organisaatio tai näiden yhdistelmä, jolla on riittävät resurssit, hallintojärjestelmät, pätevää ja koulutettua henkilöstöä sekä perusteelliset ja tehokkaat menetelmät eturistiriitojen hallitsemiseksi.
3.1.1
Onko hallitus nimennyt yhden tai useamman organisaation varmentamistehtävään? Onko toimeksianto (mukaan lukien siihen liittyvät vastuut) selkeä ja julkisesti saatavilla?
3.1.2
Onko varmentamisesta vastaavalla organisaatiolla riittävät resurssit puutavaran laillisuuden varmentamiseen ja järjestelmät puutavaran toimitusketjun tarkastamiseen?
3.1.3
Onko ICF:llä kaikilla tasoilla riittävät resurssit puutavaran laillisuuden varmentamiseen?
3.1.4
Onko muilla SALH-järjestelmään osallistuvilla valtion laitoksilla kaikilla tasoilla riittävät resurssit tiettyjä puutavaran laillisuuden varmentamiseen liittyviä tehtäviä varten?
3.1.5
Onko varmentamisesta vastaavalla organisaatiolla seuraavat vaatimukset täyttävä hallintojärjestelmä?
—
tarvittavia paikalla tehtäviä tarkastuksia varten on hankittu luvat, jotta järjestelmä on erittäin tehokas ja luotettava:
—
tarvittavia paikalla tehtäviä tarkastuksia varten on riittävät resurssit, jotta järjestelmä on erittäin tehokas ja luotettava;
—
koko henkilöstöllä on tarvittava koulutus ja osaaminen tehokasta varmentamista varten;
—
käytössä on mekanismit eturistiriitojen torjumiseksi;
—
järjestelmä on vapaaehtoisen FLEGT-kumppanuussopimuksen mukaisesti läpinäkyvä;
—
valitustenkäsittelyjärjestelmä on julkisesti saatavilla;
—
varmentamiseen on kehitetty menetelmät, joita sovelletaan; ja
—
varmentamisesta vastaavan organisaation toimeksianto on selkeä ja asetettu julkisesti saataville.
3.2 Laillisuuden varmentaminen
Varmentamismenetelmä on dokumentoitu ja sillä varmistetaan, että prosessi on järjestelmällinen, avoin ja näyttöön perustuva, sitä toteutetaan säännöllisin väliajoin ja se kattaa kaikki laillisuustaulukoihin sisältyvät seikat.
3.2.1
Onko varmentamiskohteet määritelty selkeästi?
3.2.2
Kattaako varmentamismenetelmä kaikki laillisuustaulukoiden sisältämät seikat ja sisältääkö se noudattamisen testauksen kaikkien täsmennettyjen indikaattoreiden osalta?
Edellyttääkö varmentaminen seuraavia:
—
asiakirjojen tarkastukset sekä toimintatilastojen ja kenttätoimien tarkastukset (myös yllätystarkastukset);
—
tietojen kerääminen ulkopuolisilta sidosryhmiltä;
—
varmentamistoimien kirjaaminen siten, että sisäiset tarkastajat ja riippumaton tarkastaja voi tarkastaa ne?
3.2.3
Onko instituutioiden tehtävät ja vastuut määritelty selkeästi ja sovelletaanko niitä?
3.2.4
Asetetaanko laillisuustaulukoita koskevan valvonnan tulokset julkisesti saataville? Miten sidosryhmät saavat tätä tietoa?
3.3 Laillisuustodistus
Kaikki SALH-järjestelmän vaatimukset täyttäville toimijoille kotimaanmarkkinoilla annetaan laillisuustodistus.
3.3.1 Organisaatio
3.3.1.1
Mikä elin vastaa laillisuustodistusten myöntämisestä?
3.3.1.2
Onko laillisuustodistusten myöntämisestä vastaavan elimen ja sen henkilöstön tehtävät laillisuustodistusten myöntämisessä määritelty selkeästi, ja onko tehtäväjako julkisesti saatavilla?
3.3.1.3
Onko laillisuustodistusten myöntämisestä vastaavan elimen henkilöstölle määritelty pätevyysvaatimukset ja otettu käyttöön sisäinen valvonta?
3.3.1.4
Onko laillisuustodistusten myöntämisestä vastaavalla elimellä asianmukaiset resurssit sen tehtävään laillisuustodistusten myöntäjänä?
3.3.2 Laillisuustodistusten myöntäminen
3.3.2.1
Onko laillisuustodistusten myöntämisestä vastaavalla elimellä dokumentoidut menettelyt laillisuustodistusten myöntämistä varten? Onko näistä menettelyistä ja mahdollisista maksuista saatavilla tietoa julkisesti?
3.3.2.2
Mitä näyttöä on siitä, että näitä menettelyjä sovelletaan käytännössä asianmukaisesti?
3.3.2.3
Pidetäänkö myönnettyjen ja evättyjen laillisuustodistusten määrästä asianmukaisesti kirjaa? Käykö tiedoista selkeästi ilmi näyttö, jonka perusteella todistukset myönnetään?
3.3.2.4
Onko laillisuustodistusten myöntämistä koskevat edellytykset määritetty selkeästi ja ovatko ne toimijoiden saatavissa?
3.3.2.5
Mitä tietoa laillisuustodistusten myöntämisestä asetetaan julkisesti saataville ja kuinka usein?
Varmentamisen soveltamisala on määritelty selkeästi ja kattaa koko toimitusketjun puiden korjuusta kansallisille ja vientimarkkinoille. Varmentamismenetelmässä dokumentoidaan prosessi ja varmistetaan sen järjestelmällisyys ja avoimuus; varmentaminen perustuu näyttöön, sitä toteutetaan säännöllisin väliajoin ja se kattaa koko soveltamisalan, kuten tietojen säännöllisen ja nopean vertailun ja täsmäytyksen toimitusketjun kaikissa vaiheissa.
Onko toimitusketju esitetty selvästi varmentamismenetelmässä?
3.4.3
Mitä näyttöä jää siitä, että toimitusketjun tarkastukset on tosiasiallisesti varmennettu?
3.4.4
Onko instituutioiden tehtävät ja vastuut määritelty selkeästi ja sovelletaanko niitä? Onko asiasta vastaavalla organisaatiolla tarvittava henkilöstö ja resurssit toimitusketjun tarkastuksia varten?
3.4.5
Asetetaanko toimitusketjun tarkastusten varmentamisen tulokset julkisesti saataville? Miten sidosryhmät saavat tästä tietoa?
3.4.6
Auttaako SALH-järjestelmän riskiin perustuva lähestymistapa puutavaran tehokkaassa valvonnassa koko toimitusketjussa?
3.4.7
Mitä tietotekniikkajärjestelmää käytetään tietojen arkistoinnissa, varmentamisessa ja kirjaamisessa? Onko tietojen turvaamiseksi ja saamiseksi käyttöön tehokas järjestelmä?
Yhteinen täytäntöönpanokomitea on vahvistanut menettelyt vapaaehtoisten sertifiointijärjestelmien tunnustamista varten. Näihin tunnustamismenettelyihin sisältyy riskianalyysiin perustuva SALH-järjestelmän varmentaminen.
3.5.1
Ovatko vapaaehtoisten sertifiointijärjestelmien tunnustamismenettelyt ajan tasalla? Onko menettelyistä julkisesti tietoa saatavilla?
3.5.2
Onko joitakin vapaaehtoisia sertifiointijärjestelmiä jo tunnustettu? Auttaako tuonnin varmentamisjärjestelmien tunnustustapa laillisuuden varmistamisessa?
3.6 Sääntöjen noudattamatta jättämiset
Käytössä on tehokas ja toimiva menetelmä vaatia ja toteuttaa asianmukaisia korjauksia, jos havaitaan, että sääntöjä ei ole noudatettu.
3.6.1
Sisältääkö varmentamisjärjestelmä edellä mainitun vaatimuksen?
3.6.2
Onko sääntöjen noudattamatta jättämistä koskevien tapausten käsittelyä varten kehitetty mekanismi, jolla on vaikutusta FLEGT-lupien ja laillisuustodistusten myöntämiseen, ja sovelletaanko sitä käytännössä?
3.6.3
Pystytäänkö varmentamisjärjestelmällä havaitsemaan asianmukaisesti sääntöjen noudattamatta jättämiset?
3.6.4
Onko havaituista sääntöjen noudattamatta jättämisistä ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä käytettävissä riittävät tiedot? Arvioidaanko korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta?
3.6.5
Otetaanko muiden sidosryhmien keräämät tiedot huomioon sääntöjen noudattamatta jättämisten havaitsemiseksi ja arvioimiseksi?
3.6.6
Mitkä tiedot sääntöjen noudattamatta jättämisistä julkistetaan?
3.7 Mekanismit valitusten käsittelemiseksi
3.7.1
Onko käytössä valitusten käsittelymenettely ja onko se kaikkien sidosryhmien käytettävissä?
3.7.2
Onko varmentamiselimillä käytössä mekanismit valitusten vastaanottamiseksi sidosryhmiltä tai riippumattomalta tarkastajalta ja niihin vastaamiseksi?
3.7.3
Onko varmentamiselimillä käytössä mekanismit valtion virkamiesten havaitsemien rikkomistapausten käsittelyyn ottamiseksi ja niihin reagoimiseksi?
3.7.4
Onko selvää, miten valitukset otetaan vastaan, kirjataan, viedään (tarvittaessa) ylemmälle asteelle ja miten niihin vastataan?
4 JAKSO
FLEGT-LUVAT
Honduras on nimittänyt lupaviranomaisen, jolla on kokonaisvastuu FLEGT-lupien myöntämisestä. FLEGT-lupia myönnetään joko yksittäisille lähetyksille tai hyväksytyille toimijoille.
4.1 Organisaatio
4.1.1
Mikä elin on nimitetty vastaamaan FLEGT-lupien myöntämisestä?
4.1.2
Onko FLEGT-lupaviranomaisen ja sen henkilöstön tehtävät FLEGT-luvan myöntämisessä määritelty selkeästi, ja onko tehtäväjako julkisesti saatavilla?
4.1.3
Onko FLEGT-lupaviranomaisen henkilöstön taitovaatimukset määritelty ja sisäiset tarkastukset otettu käyttöön?
4.1.4
Onko FLEGT-lupaviranomaisella riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen?
4.2 FLEGT-lupien myöntäminen
4.2.1
Onko FLEGT-lupaviranomaisella dokumentoidut menettelyt lupien myöntämiseksi? Onko näistä menettelyistä ja mahdollisista maksuista saatavilla tietoa julkisesti?
4.2.2
Mitä näyttöä on siitä, että menettelyjä sovelletaan käytännössä asianmukaisesti?
4.2.3
Pidetäänkö myönnettyjen ja evättyjen FLEGT-lupien määrästä asianmukaisesti kirjaa? Käykö tiedoista selkeästi ilmi näyttö, jonka perusteella FLEGT-lupa on myönnetty?
4.2.4
Onko FLEGT-luvan myöntämistä koskevat edellytykset määritetty selkeästi ja ovatko ne viejien saatavissa?
4.2.5
Mitä tietoa FLEGT-lupien myöntämisestä asetetaan julkisesti saataville ja kuinka usein?
4.3 Lähetyskohtaiset FLEGT-luvat
4.3.1
Koskeeko FLEGT-lupa yksittäistä lähetystä?
4.3.2
Voidaanko vientilähetyksen laillisuus osoittaa valtion varmennus- ja jäljitysjärjestelmillä?
4.4 Myönnettyjä FLEGT-lupia koskevat kyselyt
Käytössä on riittävä mekanismi unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten esittämien FLEGT-lupiin liittyvien kyselyjen käsittelemiseksi tämän sopimuksen liitteessä III esitetyllä tavalla. Keskeisiä kysymyksiä ovat:
4.4.1
Voivatko unionin jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset saada selvennyksiä Hondurasissa myönnetyistä FLEGT-luvista?
4.4.2
Onko unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja Hondurasin FLEGT-lupaviranomaisen välillä otettu käyttöön selkeät viestintämenettelyt?
4.4.3
Onko muilla kansallisilla tai kansainvälisillä sidosryhmillä kanavia esittää kyselyjä myönnetyistä FLEGT-luvista?
5 JAKSO
OHJEET SALH-JÄRJESTELMÄN RIIPPUMATONTA TARKASTUSTA VARTEN
SALH-järjestelmän riippumaton tarkastus on toiminto, joka on riippumaton Hondurasin metsäsektorin sääntelyelimistä. Sen tarkoituksena on tukea FLEGT-lupajärjestelmän uskottavuutta varmistamalla, että kaikki SALH-järjestelmän osa-alueet toimivat tarkoitetulla tavalla.
5.1 Institutionaaliset järjestelyt
Viranomaisen nimeäminen: Honduras on virallisesti valtuuttanut tehokkaasti ja avoimesti toimivan organisaation suorittamaan SALH-järjestelmän riippumattoman tarkastuksen.
Riippumattomuus muista SALH-järjestelmään kuuluvista tehtävistä: metsävarojen hoitoon tai sääntelyyn osallistuvat organisaatiot ja yksittäiset henkilöt toimivat selvästi erossa riippumattomaan tarkastukseen osallistuvista organisaatioista ja henkilöistä.
5.1.1
Onko hallitus dokumentoinut riippumattoman tarkastajan riippumattomuutta koskevat vaatimukset?
5.1.2
Onko määrätty, että organisaatiot tai henkilöt, joilla on kaupallisia etuja tai institutionaalinen tehtävä Hondurasin metsäsektorilla, eivät voi toimia riippumattomana tarkastajana?
Riippumattoman tarkastajan nimeäminen: riippumattomana tarkastajana toimiva organisaatio on nimetty avoimella mekanismilla, ja sen toimintaa varten on selkeät ja julkisesti saatavilla olevat säännöt.
5.1.3
Onko hallitus asettanut julkisesti saataville SALH:n riippumattomana tarkastajana toimivan organisaation toimeksiannon?
5.1.4
Onko hallitus dokumentoinut SALH-järjestelmän riippumattomana tarkastajana toimivan organisaation nimeämismenettelyn ja asettanut sen julkisesti saataville?
Mekanismi valitusten käsittelemiseksi: käytössä on mekanismi riippumattoman tarkastuksen havainnoista mahdollisesti syntyvien valitusten ja riitojen käsittelemistä varten. Tällä mekanismilla voidaan käsitellä kaikenlaisia FLEGT-lupajärjestelmän toimintaan liittyviä valituksia.
5.1.5
Onko käytössä dokumentoitu valitusten käsittelymenettely, joka on kaikkien sidosryhmien käytettävissä?
5.1.6
Onko selvää, miten valitukset otetaan vastaan, dokumentoidaan, viedään (tarvittaessa) ylemmälle asteelle ja miten niihin vastataan?
5.2 SALH-järjestelmän riippumattomana tarkastajana toimiva organisaatio
Organisaatiota koskevat ja tekniset vaatimukset: SALH-järjestelmän riippumattomana tarkastajana toimiva organisaatio on riippumaton SALH-järjestelmän muista osista ja toimii dokumentoidussa hallintorakenteessa noudattaen kansainvälisesti hyväksyttyjen parhaiden käytäntöjen mukaisia käytäntöjä ja menettelyjä.
5.2.1
Toimiiko SALH-järjestelmän riippumattomana tarkastajana toimiva organisaatio dokumentoidussa hallintorakenteessa, joka täyttää ISO 17021- tai ISO 17065 -standardin tai vastaavan standardin vaatimukset?
Valvontamenetelmät: SALH-järjestelmän riippumattoman tarkastuksen menetelmät perustuvat näyttöön, ja valvontaa suoritetaan määritellyin vähimmäisväliajoin.
5.2.2
Täsmennetäänkö SALH-järjestelmän riippumattoman tarkastuksen menetelmissä, että kaikki SALH-järjestelmän toimivuutta koskevat päätelmät perustuvat objektiiviseen näyttöön?
5.2.3
Täsmennetäänkö SALH-järjestelmän riippumattoman tarkastuksen menetelmissä enimmäisaikaväli SALH-järjestelmän jokaisen osan tarkastamiselle?
Riippumattoman tarkastuksen soveltamisala: riippumattomana tarkastajana toimivalla organisaatiolla on toimeksianto, jossa täsmennetään selvästi, mitä on valvottava, ja joka kattaa kaikki sovitut vaatimukset FLEGT-lupien myöntämiselle.
5.2.4
Kattavatko SALH-järjestelmän riippumattoman tarkastuksen menetelmät kaikki SALH:n osat ja täsmennetäänkö niissä seikat, joilla osoitetaan menetelmien tehokkuus?
Raportointivaatimukset: raportoiko riippumattomana tarkastajana toimiva organisaatio säännöllisesti yhteiselle täytäntöönpanokomitealle SALH-järjestelmän eheydestä, mukaan lukien mahdolliset sääntöjen noudattamatta jättämiset ja arvio niiden korjaamiseksi toteutetuista toimista?
5.2.5
Täsmennetäänkö SALH-järjestelmän riippumattomana tarkastajana toimivan organisaation toimeksiannossa raportointivaatimukset ja raportoinnin tiheys?
LIITE VIII
TÄYDENTÄVÄT JA TUKITOIMENPITEET
JOHDANTO
Tämän sopimuksen tehokas täytäntöönpano Hondurasissa edellyttää, että tämän sopimuksen noudattamisesta vastaavia instituutioita ja toimijoita varten otetaan käyttöön täydentäviä ja tukitoimenpiteitä.
Täydentävät ja tukitoimenpiteet on laadittu prosessiin osallistuvien instituutioiden kuulemisten, tätä sopimusta koskevien neuvottelujen aikana toteutetuissa kenttätesteissä tehtyjen havaintojen ja saatujen suositusten sekä Hondurasin metsäsektoria koskevista eri tutkimuksista saatujen suositusten perusteella. Toimet, joita ei yksilöity neuvotteluissa, sisällytetään täydentävinä tai ylimääräisinä tukitoimenpiteinä kumppanuussopimuksen teknisen sihteeristön ja vapaaehtoisen FLEGT-kumppanuussopimuksen täytäntöönpanosta vastaavan interinstitutionaalisen sihteeristön (SIIAVA) työsuunnitelmiin.
Honduras ryhtyy toteuttamaan työsuunnitelman mukaisia toimenpiteitä tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen, mukaan lukien asianosaisten instituutioiden nykyisten ja uusien viranomaisten perehdytys, millä varmistetaan tätä sopimusta koskevissa neuvotteluissa hankittujen tietojen ja kokemuksen nopea ja tehokas siirtyminen.
Täydentävät ja tukitoimenpiteet on jaettu suunnittelua varten viiteen luokkaan:
—
Julkisten instituutioiden ja muiden tähän sopimukseen liittyvien toimijoiden välisen koordinoinnin tehostaminen
—
Valmiuksien kehittäminen
—
Strategiset toimet
—
Tutkimukset
—
Oikeudelliset välineet.
Täydentävät ja tukitoimenpiteet on jaettu kolmeen tasoon sen mukaan, kuinka ensisijaista niiden toteutus on:
—
Korkea = toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä Hondurasin SALH-järjestelmän käynnistämiseksi.
—
Keskitaso = hyödylliset toimenpiteet SALH-järjestelmän toiminnan optimoimiseksi tai toimenpiteet, joilla varmistetaan, että suuri osa toimijoista voi noudattaa lakisääteisiä vaatimuksia ja SALH-järjestelmää.
—
Matala = sektoria (instituutioita, yksityistä sektoria, kansalaisyhteiskuntaa jne.) tukevat yleiset toimenpiteet.
Täydentävien ja tukitoimenpiteiden käsikirjassa kuvaillaan tässä liitteessä lueteltujen toimenpiteiden tavoitteet ja soveltamisala; käsikirjasta vastaa yhteinen täytäntöönpanokomitea, joka tarkistaa ja päivittää sitä tarvittaessa.
1. JULKISTEN INSTITUUTIOIDEN JA MUIDEN TÄHÄN SOPIMUKSEEN LIITTYVIEN TOIMIJOIDEN VÄLISEN KOORDINOINNIN TEHOSTAMINEN
1.1
Tehdään ja pannaan täytäntöön instituutioiden välisiä yhteistyösopimuksia tätä sopimusta varten
SIIAVA-sihteeristön ja yhteisen täytäntöönpanokomitean kokoonpanoa ja tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien institutionaalisten sopimusten tekemiseksi julkisten instituutioiden välillä laaditaan yhteisymmärryspöytäkirja, jonka osapuolia ovat muun muassa seuraavat: energia-, luonnonvara-, ympäristö- ja kaivosministeriö (MiAmbiente), metsän suojelusta vastaava instituutti (ICF), varallisuusinstituutti (IP), kansallinen maatalousinstituutti (INA), tulojen hallinnointiyksikkö (SAR), tullitulojen hallinnointiosasto (DARA), Hondurasin kuntaliitto (AMHON), Hondurasin sosiaaliturvainstituutti (IHSS), työllisyys- ja sosiaaliturvaministeriö (STSS), maatalous- ja kotieläinministeriö (SAG), alkuperäis- ja afrohondurilaisten kansojen kansallinen neuvosto (DINAFROH), julkisten tietojen saatavuudesta vastaava instituutti (IAIP), syyttäjänvirasto (MP), turvallisuusministeriö (SSN, edustaa kansallista turvallisuuspoliisia PNP:tä), puolustusministeriö (SEDENA, edustaa Hondurasin armeijaa FFAA:ta), valtakunnansyyttäjänvirasto (PGR), Hondurasin keskuspankki (BCH), kansallinen metsätieteiden oppilaitos (ESNACIFOR) ja muut ympäristö- ja metsäalojen akateemiset laitokset. Lisäksi tehdään tarpeen mukaan yhteistyösopimuksia tähän sopimukseen osallistuvien eri instituutioiden välistä koordinointia varten.
1.2
Tähän sopimukseen liittyvissä julkisissa instituutioissa tehdään asiaankuuluvat organisatoriset muutokset ja varataan niiden talousarvioissa rahoitus tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi
Kukin instituutio ottaa huomioon tämän sopimuksen tekstin ja liitteet, erityisesti tämän liitteen, ja tekee vaaditut talousarvion mukautukset niiden mukaisesti. Valtiovarainministeriö (SEFIN) ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta tämän sopimuksen asiaan liittyvät talousarviovaatimukset, joita MiAmbiente, ICF, IP, INA, SAR, DARA, AMHON, IHSS, STSS, SAG, DINAFROH, IAIP, MP, SSN, SEDENA, PGR, BCH, ESNACIFOR ja muut ympäristö- ja metsäalojen akateemiset laitokset ovat esittäneet, voidaan täyttää. Näitä varoja käytetään tähän sopimukseen liittyvien toimien täytäntöönpanoon, ja ne sisällytetään instituutioiden päivitettyihin strategisiin suunnitelmiin ja vuotuisiin toimintasuunnitelmiin tämän sopimuksen voimaantulopäivää seuraavasta kuuden kuukauden ajanjaksosta alkaen.
1.3
Laaditaan ja pannaan täytäntöön instituutioiden välisiä koordinointistrategioita, millä varmistetaan kunkin instituution vastuulla olevien laillisuustaulukoissa esitettyjen indikaattoreiden ja SALH-järjestelmän vaatimusten täyttyminen
SALH-järjestelmän täytäntöönpano yleensä ja ICF:n laillisuuden varmentamisesta vastaavan yksikön toiminta erityisesti edellyttävät tiivistä koordinointia ICF:n ja tähän sopimukseen liittyvien instituutioiden välillä, jotta tiedonkulku kyseiseen yksikköön voidaan yhdenmukaistaa. Toteutettavat strategiset toimet koordinoidaan vapaaehtoisen FLEGT-kumppanuussopimuksen täytäntöönpanosta vastaavan interinstitutionaalisen sihteeristön (SIIAVA) kautta.
1.4
Perustetaan mekanismeja tietojen vaihtamiseksi SALH-järjestelmään osallistuvien instituutioiden välillä asettaen etusijalle tietojärjestelmien yhteentoimivuuden
Tietojenvaihdoilla lisätään tiedonkulkua SALH-järjestelmän täytäntöönpanosta ja laillisuusindikaattoreiden seurannasta vastaavien instituutioiden järjestelmien välillä. ICF:ään perustettavan laillisuuden varmentamisesta vastaavan yksikön käyttöön luodaan tietokanta. Tällä toimella mahdollistetaan tietojen vuorovaikutus SIRMA-järjestelmän, SNIF-järjestelmän ja ICF:n Geoportalin, muiden instituutioiden järjestelmien ja olemassa olevien ammatillisten järjestöjen järjestelmien välillä.
Kehitetään tietojärjestelmä, jonka toiminnot räätälöidään yksittäisten instituutioiden täytäntöönpanovalmiuksien mukaisiksi. Tiedonvaihtojärjestelmän vianmäärityksen ja toteutettavuusanalyysin tulosten mukaan järjestelmän joitakin osatekijöitä varten voidaan harkita muita kuin tietoteknisiä ratkaisuja.
1.5
Pannaan täytäntöön laittomien hakkuiden ja metsätuotteiden laittoman kuljetuksen kansallista torjuntastrategiaa (ENCTI) koskeva toimintasuunnitelma
Tämä monitahoinen strategia koskee tämän sopimuksen täytäntöönpanoa, koska se käsittää toimintoja, jotka liittyvät laillisuustaulukoiden useisiin periaatteisiin liitteessä V olevassa 11 jaksossa esitetyn mukaisesti. ICF on yrittänyt useita kertoja panna laittomien hakkuiden ja metsätuotteiden laittoman kuljetuksen kansallista torjuntastrategiaa (ENCTI) täytäntöön siinä kuitenkaan onnistumatta pääasiassa puuttuvien taloudellisten resurssien vuoksi. Vuonna 2017 suunniteltiin ja budjetoitiin joidenkin ennalta ehkäisevien ja seurantatoimien täytäntöönpano ensimmäisenä vaiheena sellaisten toimien ja resurssien säännöllisessä vahvistamisessa, joita asiaankuuluvat instituutiot voivat käyttää laittomien hakkuiden ja metsätuotteiden laittoman kuljetuksen kansallisen torjuntastrategian (ENCTI) täytäntöön panemiseksi.
1.6
Luodaan ja toteutetaan menetelmä, jolla seurataan ja arvioidaan tämän sopimuksen täytäntöönpanon edistymistä
Jotta tämän sopimuksen täytäntöönpanon edistymistä voidaan seurata ja arvioida, kullekin instituutiolle on määritettävä perustaso ja vakiintunut menetelmä, joiden avulla se voi järjestelmällisesti seurata tämän sopimuksen täytäntöönpanossa saavutettua edistystä; menetelmää käytetään myös ohjeena tämän sopimuksen vuosikertomusta ja osapuolten suorittamaa puolivuotiskatsausta varten.
1.7
Luodaan ja toteutetaan menetelmä, jolla mitataan tämän sopimuksen vaikutuksia
Tämän sopimuksen vaikutusten, ja etenkin sen heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvien vaikutusten, mittaamiseksi on määritettävä perustaso ja vakiintunut menetelmä eri tekijöitä varten, jotta tämän sopimuksen vaikutuksia voidaan mitata järjestelmällisesti 19 artiklan 3 kohdan h alakohdan ja 17 artiklan mukaisesti.
1.8
Pannaan täytäntöön kansallisia metsäalueita ja alkuperäiskansojen alueita koskeva erityinen laillistamissuunnitelma
Laaditaan ja pannaan täytäntöön erityinen suunnitelma ICF:n, IP:n ja INA:n välisten olemassa olevien sopimusten soveltamiseksi.
1.9
Tehostetaan koordinointivalmiuksia oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten kanssa metsäsektoriin liittyvissä asioissa
Tällä toimenpiteellä on tarkoitus kehittää valmiuksia, etenkin kouluttaa tuomareita tietyissä ympäristö- ja metsälakien täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa, ottaen huomioon heidän roolinsa tämän sopimuksen tehokkaassa täytäntöönpanossa.
Tällä toimenpiteellä vahvistetaan kunkin liitteessä V olevassa 10 jaksossa kuvatun tahon, joka käsittelee nykyisiä tai tulevia SALH-järjestelmään kohdistuvia valituksia, vuorovaikutus, toiminta ja toimivaltuudet. Näihin tahoihin kuuluvat kaikki SALH-järjestelmään osallistuvat instituutiot, riippumaton tarkastusviranomainen, yhteinen täytäntöönpanokomitea ja kansalaisyhteiskunta.
1.11
Parannetaan metsähallintoa vahvistamalla kansalaisvaikuttamista ja ottamalla se virallisesti huomioon
ICF allekirjoittaa sopimuksia valmiuksien kehittämisestä ja instituutioiden välisestä koordinoinnista kansalaisjärjestöjen ja Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen järjestöjen (PIAH) kanssa puutavaran SALH-järjestelmän toiminnan itsenäistä seurantaa varten. Tähän sisältyy paikallisten asukkaiden suorittama metsä- ja teollisuustoimintojen valvonta.
1.12
Perustetaan ja otetaan käyttöön julkisten tietojen hallintajärjestelmä
Kehitetään tietokanta, jossa voi tarkastella liitteessä IX esitettyjä yleistä etuja koskevia tietoja sekä muita mahdollisia asiaankuuluvia tuotettuja tietoja.
2. VALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN
2.1
Kehitetään ja pannaan täytäntöön valmiuksien kehittämisohjelma tämän sopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvia instituutioita varten
ICF ja tämän sopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvat instituutiot kehittävät ja panevat täytäntöön koulutusohjelman, joka on mukautettu kunkin instituution vastuualueisiin, tarkoituksena lisätä niiden tietämystä.
2.2
Kehitetään ja pannaan täytäntöön valmiuksien kehittämissuunnitelma metsäsektorin toimijoita varten
Tätä sopimusta koskevien neuvottelujen aikaan tehdyissä kenttätesteissä lokakuussa 2016 tuli esiin heikkouksia ja aukkoja metsäsektorin toimijoiden, kuten metsänomistajien, metsätuoteyhtiöiden sekä maatalous- ja metsäalan yhtymien ja mikro- ja pk-yritysten, laillisuudenmukaisuudessa. Metsäsektorin toimijoiden kurssit suunnitellaan kohdassa 4.4 määritellyn tutkimuksen pohjalta. Suunnitelmaan sisältyy toimijoiden tekninen koulutus, jossa ovat etusijalla mikro- ja pk-yritykset ja jossa näiden erityistarpeet otetaan huomioon.
3. STRATEGISET TOIMET
3.1
Järkeistetään ja yksinkertaistetaan menettelyjä, jotka koskevat valtion instituutioiden metsäsektoritoimintoja
Tämä edellyttää, että nykyisiä metsätalouden toimitusketjua koskevia hallinnollisia menettelyjä tarkastellaan yksityiskohtaisesti. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on lisätä metsäsektoriin sijoittamisen houkuttelevuutta ja helpottaa mikro- ja pk-yritysten toimintaa keventämällä vapaaehtoiseen kumppanuussopimukseen liittyviä muodollisuuksia kaikissa instituutioissa.
3.2
Arvioidaan ja päivitetään tämän sopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvissa instituutioissa käytössä olevia rikkomusten käsittelyä ja seuraamusten määräämistä koskevia menettelyjä
Tällä toimenpiteellä tarkastellaan asetuksia ja menettelyjä, joita sovelletaan rikkomus- ja seuraamusasioissa kussakin tämän sopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvassa instituutiossa. Toimenpidettä koordinoi SIIAVA.
3.3
Laaditaan ja pannaan täytäntöön riskiperusteinen tarkastus- ja varmennusmenettely
Laittomien käytäntöjen vähentämiseksi, mikä on suurin SALH-järjestelmän täytäntöönpanoon liittyvistä haasteista, on otettava käyttöön kattava riskinhallintamekanismi koko toimitusketjussa ja siten edistettävä oikea-aikaista ja tehokasta varmentamista, kuten liitteessä V olevan 6.1 alajakson 5 kohdassa vahvistetaan.
3.4
Päivitetään ja otetaan käyttöön kansallinen puutavaran jäljittämiseen tarkoitettu tietojärjestelmä (SIRMA) ja ylläpidetään sitä
SIRMA-järjestelmä dokumentoi korjuu-, tarkastus-, seuranta- ja varmennustoiminnot; tällä varmistetaan metsätalouden toimitusketjun jäljitettävyys.
Tämä toimenpide liittyy toimenpiteeseen 3.5, joka koskee SNIF- ja SIRMA-järjestelmien tiedonhallintaan liittyvää vuorovaikutusta.
3.5
Kehitetään uusia moduuleja kansalliseen metsätalouden tietojärjestelmään (SNIF) ja otetaan ne käyttöön
Tällä toimenpiteellä mahdollistetaan SIRMA- ja SNIF-järjestelmien välinen vuorovaikutus verkkoyhteyden kautta, jolloin voidaan laatia määriä koskevia valvontaraportteja kaikkia korjuulupia varten; luvat on hyväksyttävä SNIF-järjestelmällä tehtävällä asiakirjatarkastuksella. Lisäksi tällä hetkellä SIRMA-järjestelmällä hallinnoidaan suuria määriä tietoja tietyistä korjuuluvista, jotka eivät ole SNIF-järjestelmässä, eli nämä järjestelmät yhdistäviä moduuleja tarvitaan.
3.6
Laaditaan ja pannaan täytäntöön käytäntöjä, joilla hajautetaan ja siirretään metsäsektoriin liittyviä menettelyjä valtion instituutioissa
Tämän toimenpiteen tarkoituksena on kehittää ja panna täytäntöön strategia, jolla siirretään ja siten nopeutetaan menettelyjä instituutioissa, joita laillisuustaulukoiden indikaattorit koskevat. Lisäksi tarkoituksena on laatia ja panna täytäntöön hajauttamisstrategia, jolla hallinnollinen valta siirretään asteittain ICF:ltä kunnille yhdessä niihin tarvittavien resurssien ja valmiuksien kanssa.
3.7
Laaditaan suojatoimenpiteet tämän sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä heikommassa asemassa olevia ryhmiä varten
Näillä kohdennetuilla toimilla pyritään suojelemaan heikommassa asemassa olevien ryhmien oikeuksia. Tämän sopimuksen täytäntöönpanon seuranta- ja arviointimenetelmän ja vaikutusten mittausmenetelmän (täydentävä toimenpide 1.7) toteutuksen myötä on mahdollista määrittää täydentäviä suojatoimenpiteitä liitteessä V olevassa 12 jaksossa esitettyjen suojatoimenpiteiden lisäksi.
3.8
Kehitetään ja pannaan täytäntöön vaiheittainen strategia, jolla lisätään metsäsektorilla toimivien mikro- ja pk-yritysten laillisuutta
Tätä strategiaa varten on laadittava täydentävä toimenpide 4.6 (toimijoiden laskenta), jota tuetaan täydentävillä toimenpiteillä 2.2 (valmiuksien kehittäminen), 3.1 (hallinnollisten menettelyjen nopeuttaminen) ja 3.12 (kannustimet).
3.9
Suunnitellaan ja pannaan täytäntöön kansallinen maankäytön luokitusjärjestelmä
Kansallisessa luokitusjärjestelmässä luokitellaan ja seurataan maankäyttöä ajan kuluessa, mukaan lukien metsämaat, metsäalueiden ulkopuolella kasvavat yksittäiset puut ja muuntyyppinen maapeite.
Luokitteluperusteisiin kuuluvat maankäytön biofyysisten näkökohtien lisäksi sen taloudellinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Järjestelmä suunnitellaan olemassa olevien tai suunniteltujen teknillistieteellisten tutkimusten pohjalta metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan lain (LFAPVS) mukaisesti.
Kansallista luokitusjärjestelmää johtaa ICF, joka vastaa sen suunnittelusta, aikataulutuksesta ja täytäntöönpanosta; sitä tukevat MiAmbiente, SAG, ihmisoikeuksien, oikeuksien, hallinnon ja hajauttamisen sihteeristö sekä INA toimivaltuuksiensa mukaisesti. Järjestelmän suunnitteluun kuuluu erityistoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että käytettävissä on riittävät valmiudet hallinnoida ja ylläpitää järjestelmää ajan kuluessa ja että tuotetut tiedostot ovat saatavilla ja ajantasaisia.
3.10
Päivitetään MiAmbienten ympäristöluokitustaulukko metsäalan yritysten ja puutavaraliikkeiden ympäristölupatodistusta varten
Tämän toimenpiteen tarkoituksena on päivittää metsäalan yritysten ja puutavaraliikkeiden toimia koskevat ympäristövaikutusluokat ICF:n ja MiAmbienten välisen koordinoinnin avulla; kyseiset luokat julkaistaan ja hyväksytään virallisesti niiden soveltamista varten. Luodaan moduuli sellaisten todistusten myöntämiseksi, joilla vain vähäisiä ympäristövaikutuksia aiheuttavat hankkeet vapautetaan ympäristöluvasta, sekä yksinkertaistettuun ympäristölupajärjestelmään luodaan moduuli, jolla vähennetään edellä mainitun todistuksen saamiseen kuluvaa aikaa sellaisten hankkeiden osalta, jotka eivät ole ympäristöluokitustaulukossa.
3.11
Perustetaan työllisyys- ja sosiaaliturvaministeriöön järjestelmä, joka tallentaa ja hallinnoi metsäsektorin työllisyystietoja
Jotta voitaisiin arvioida lainsäädännön noudattamista työsopimuksia, vähimmäispalkan maksamista ja terveys- ja turvallisuustoimenpiteitä koskevien indikaattoreiden osalta (laillisuustaulukoiden periaatteen 4 indikaattorit), työllisyys- ja sosiaaliturvaministeriön nykyisiä valmiuksia on tehostettava ottamalla käyttöön tietotekninen järjestelmä, johon rekisteröidään kotimaiset metsäsektorin toimijat ja jolla seurataan niiden toimintaa, ottaen huomioon muodollisuuksien yksinkertaistamisen.
Tietotekninen tietojen tallennus- ja hallinnointijärjestelmä voidaan ottaa käyttöön asteittain työllisyys- ja sosiaaliturvaministeriön osallistuvien osastojen ja kansallisten metsäsektorin toimijoiden valmiuksien mukaan, luoden yhteyden niiden ja muiden instituutioiden (mukaan lukien IHSS) välille.
3.12
Laaditaan ja pannaan täytäntöön kannustinpohjainen strategia, jossa keskitytään metsäsektorilla toimiviin mikro- ja pk-yrityksiin
Tämän toimenpiteen tarkoituksena on panna täytäntöön metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan lain (LFAPVS) 35 § ja 149 § kannustimien osalta ja pyrkiä etsimään keinoja, joilla saatavilla olevia resursseja voidaan käyttää ja asettaa metsätaloustoiminnan edunsaajien, etenkin kyseisen sektorin mikro- ja pk-yritysten, saataville. Nämä kannustimet koskevat myös metsänomistajia.
3.13
Laaditaan ja pannaan täytäntöön kansallinen viestintästrategia tätä sopimusta varten
Kansallisen viestintästrategian avulla pyritään levittämään tietoa tämän sopimuksen soveltamisalasta ja lisäämään metsäsektorin toimijoiden tietoisuutta lakien noudattamisesta. Strategia pannaan täytäntöön vaiheittain aloittaen työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista.
3.14
Sovitaan politiikoista, joilla pyritään parantamaan ja yhdenmukaistamaan maa- ja metsätalousaloja
Tämän toimenpiteen tarkoituksena on arvioida alakohtaisia politiikkoja maa- ja metsätaloudessa sekä maankäytön suunnittelussa, jotta voitaisiin vähentää metsämaan muuttamista maatalouskäyttöön ja vahvistaa muutosten laillisuutta koskevia tarkastuksia. Tätä prosessia johtavat muiden muassa ICF, MiAmbiente, SAG ja taloudellisen kehityksen sihteeristö (Secretaría de Desarrollo Económico, SDE).
4. TUTKIMUKSET
ICF tai tämän liitteen lopussa olevassa täydentävien toimenpiteiden luettelossa mainittu asiaankuuluva instituutio toteuttaa seuraavat tutkimukset koordinoidusti muiden instituutioiden kanssa ja laittaa ne tärkeysjärjestykseen:
4.1
Analyysi institutionaalisista teknisistä ja toiminnallisista valmiuksista tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi
Analyysi tuottaa institutionaalisten valmiuksien kehittämiseen tarvittavia tietoja, joten sen tulosten perusteella kehitetään täydentävät toimenpiteet 1.2 ja 2.1.
4.2
Tutkimus tämän sopimuksen vaikutuksista haavoittuvammassa asemassa olevien ryhmien toimeentuloon, mukaan lukien perustason määrittäminen
Käsite ’haavoittuvammassa asemassa olevat ryhmät’ sisältää muun muassa Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäiset kansat (PIAH), peltometsätalouden organisaatiot ja pienet puusepänverstaat. Tutkimustulosten avulla kehitetään täydentävä toimenpide 3.7.
4.3
Laillisuuden varmentamisen tasoon liittyvän tullimenettelyn (tuonti ja vienti) tarkastelu sen yhdenmukaistamiseksi tämän sopimuksen mukaisten menettelyjen kanssa
Tutkimuksessa tarkastellaan tullimenettelyä, joka liittyy puutavaran tuonnin ja viennin laillisuuden varmentamisen tasoon, jotta menettelyä voidaan tarvittaessa päivittää.
4.4
Perustason tutkimus vaatimusten noudattamisesta metsäsektorin toimijoiden keskuudessa, mukaan lukien tämän sopimuksen periaatteiden, kriteerien ja indikaattoreiden kattamista ympäristö-, sosiaali- ja talousnäkökohdista
Tutkimuksen avulla voidaan helpommin panna täytäntöön valvonta- ja varmennusmekanismeja ja suunnitella toimijoiden valmiuksien kehittämisohjelmia.
4.5
Selvitykset metsäteollisuuden raaka-aine- ja jalostusyrityksistä tehokkuudesta perustana jäljitettävyysjärjestelmien valvonnan käyttöönotolle
Kyseiset selvitykset tuottavat ICF:lle tietoja puunjalostuksen tehokkuudesta perusteollisuudessa, ja niitä käytetään metsäalan yritysten valvonnan toteuttamiseksi.
4.6
Metsäteollisuuden raaka-aine- ja jalostusyritysten ja puutavaraliikkeiden laskennan päivitys valvonta- ja varmennusmekanismien käyttöön ottamiseksi
Tätä täydentävää toimenpidettä sovellettaessa ja metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevassa laissa (LFAPVS) vahvistetun mukaisesti pienten puusepänverstaiden ja vastaavien työpajojen katsotaan kuuluvan metsäteollisuuden jalostusyrityksiin.
5. OIKEUDELLISET VÄLINEET
ICF tai täydentävien toimenpiteiden luettelossa mainittu asiaankuuluva instituutio toteuttaa koordinoidusti muiden tämän sopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvien instituutioiden kanssa seuraavat toimet:
5.1
Perustaa ja vakiinnuttaa SIIAVAn oikeudellisen välineen avulla
5.2
Laatii ja panee täytäntöön oikeudellisen välineen asianmukaisesta huolellisuudesta puutuotteiden kansallisilla markkinoilla
5.3
Laatii ja panee täytäntöön oikeudellisen välineen asianmukaisesta huolellisuudesta puutuotteiden tuonnissa
5.4
Arvioi, päivittää ja panee täytäntöön säännöt kauttakuljetettavia puutavaraa ja puutuotteita sekä maahantuotuja puutavaraa ja puutuotteita koskevista valvontamekanismeista
5.5
Laatii ja panee täytäntöön asetuksen, jossa määritellään menettelyt laillisuustodistusten ja FLEGT- ja H-Legal-lupien myöntämiseksi
5.6
Laatii ja panee täytäntöön säännöt metsäalueiden ulkopuolella kasvavien yksittäisten puiden korjaamisesta
Säännöissä vahvistetaan tekniset ja oikeudelliset mekanismit, joiden avulla yksittäisten puiden omistaja voi korjata puut tai jättää ne korjaamatta. Tarkoituksena on, että näiden puiden korjuusta saatava puutavara toimitetaan ensisijaisesti pienille metsäalan yrityksille (puusepänverstaille). Näitä sääntöjä sovelletaan kuitenkin kaikkiin toimijoihin, jotka voivat käyttää tällaista puutavaraa, yrityksen koosta riippumatta.
5.7
Laatii ja panee täytäntöön säännöt puunkorjuusta ei-kaupallisten lupien perusteella
Säännöissä vahvistetaan tekniset ja oikeudelliset mekanismit, joiden avulla asianomainen osapuoli (joka voi olla mutta jonka ei tarvitse olla maanomistaja) voi korjata yksittäiset puut omaan käyttöönsä. Ei-kaupallisten lupien perusteella saadut tuotteet eivät päädy toimitusketjuun. ICF kuitenkin rekisteröi ne ja valvoo niitä.
5.8
Laatii ja panee täytäntöön asetuksen ja muita järjestelyjä vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta koskevan lain täytäntöön panemiseksi
Kun vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta koskevasta laista tulee maassa oikeudellisesti sitova, on laadittava mekanismit sen täytäntöön panemiseksi.
Hondurasin valtio sitoutuu tätä varten kaikilla tasoilla ja kaikissa elimissä toimivaltuuksiensa mukaisesti, niin pitkälti kuin mahdollista, tukemaan asianomaisen asetuksen laatimista ja kehittämistä varmistaen Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen osallistumisen.
Lisäksi on laadittava vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta koskeva täytäntöönpanopöytäkirja kansainvälisten vaatimusten mukaisesti; täytäntöönpanopöytäkirjaa sovelletaan metsäsektoriin, kunnes kyseinen laki on hyväksytty.
5.9
Laaditaan ja pannaan täytäntöön asetus, jossa vahvistetaan menettelyt viranomaisten tekemien rikkomusten tai vaatimusten noudattamatta jättämisten luokittelemiseksi
5.10
Laaditaan ja otetaan käyttöön ohjeet rikkomusten käsittelemisestä ja seuraamusten määräämisestä metsäsektorin toimijoille
5.11
Laaditaan ja pannaan täytäntöön toimeksisaajien toimia koskeva sääntelykehys
5.12
Tarkistetaan, päivitetään ja otetaan käyttöön paremman metsänhoidon ohjeet ja standardit
Ohjeiden ja standardien päivittämisessä kiinnitetään erityisesti huomiota lehtimetsiin, sillä havumetsien käytöstä on jo olemassa säännöt.
5.13
Päivitetään ja pannaan täytäntöön sertifioituja viljelymetsiköitä koskevat säännöt
5.14
Laaditaan ja otetaan käyttöön ohjeet sen tarkastamiseksi, että hyväksytyt vuotuiset toimintasuunnitelmat ovat suojeluohjelman mukaisia
5.15
Laaditaan ja otetaan käyttöön väline, jolla määritellään kunnallisten ympäristöalan yksiköiden rooli ympäristölupatodistusten myöntämisessä koordinoidusti MiAmbienten ja AMHONin kanssa
5.16
Arvioidaan, päivitetään ja pannaan täytäntöön säännöt peltometsätalousjärjestelmien erityissuunnitelmille ottaen huomioon yli 100 hehtaarin kokoiset alueet
5.17
Kehitetään ja pannaan täytäntöön mekanismi, jolla ICF voi tunnustaa yksityiset metsien sertifiointijärjestelyt
6. Rahoitusmekanismit täydentäville ja tukitoimenpiteille
Osapuolet katsovat, että tarvitaan lisää teknisiä ja taloudellisia resursseja, jotta suurin osa tässä liitteessä tarkoitetuista toimenpiteistä ja muut tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimet voidaan toteuttaa. Näillä resursseilla varmistetaan, että laillisuuden varmentamisen yhteydessä selvästi yksilöidyt instituutiot voivat toteuttaa toimia niin, että niillä on riittävät resurssit, hallintojärjestelmät ja ammattitaitoinen henkilöstö sekä perusteelliset ja tehokkaat mekanismit tämän sopimuksen tehokkaaksi täytäntöön panemiseksi, lisäksi niillä varmistetaan, että laittomien hakkuiden perimmäisiin syihin ja niitä edistäviin tekijöihin puututaan. Lisäresurssien myöntämiseen sovelletaan Hondurasille annettavan avun ohjelmasuunnittelun tavanomaisia menettelyjä ja Hondurasin omia talousarviomenettelyjä.
Tämä tarkoittaa, että jotkin tässä liitteessä tarkoitetuista täydentävistä ja tukitoimenpiteistä voidaan rahoittaa seuraavilla välineillä:
—
Hondurasin hallituksen omat varat:
—
Valtion yleinen talousarvio.
—
Euroopan komission ja/tai unionin jäsenvaltioiden myöntämä apu:
—
Hankkeet
—
Talousarviotuki (tarvittaessa).
—
Muut rahoituslähteet.
Osapuolet ovat päättäneet, että jos tarvitaan lisää taloudellisia resursseja, ne aikovat etsiä muita lisärahoituksen lähteitä. Osapuolet huolehtivat tässä yhteydessä tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien toimenpiteiden koordinoimisesta nykyisten ja tulevien kehitysaloitteiden, etenkin ohjelman, jolla vähennetään metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä (REDD+), kanssa.
TÄYDENTÄVÄT JA TUKITOIMENPITEET / STRATEGINEN ALA
Nro
Prioriteetti
Luokka
Toimi/toiminto
Vastuussa oleva instituutio
1.1
Korkea
Koordinoinnin tehostaminen
Tehdään ja pannaan täytäntöön instituutioiden välisiä yhteistyösopimuksia tämän sopimuksen puitteissa.
ICF, SIIAVA
1.2
Korkea
Koordinoinnin tehostaminen
Tähän sopimukseen liittyvissä julkisissa instituutioissa tehdään asiaankuuluvat organisatoriset muutokset ja varataan niiden talousarvioissa riittävä rahoitus tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi.
SEFIN, SIIAVA
1.3
Korkea
Koordinoinnin tehostaminen
Laaditaan ja pannaan täytäntöön instituutioiden välisiä koordinointistrategioita, joilla varmistetaan kunkin instituution vastuulla olevien laillisuustaulukoissa määritettyjen indikaattoreiden ja SALH-järjestelmän vaatimusten täyttyminen.
SIIAVA
1.4
Korkea
Koordinoinnin tehostaminen
Perustetaan mekanismeja tietojen vaihtamiseksi SALH-järjestelmään osallistuvien instituutioiden välillä asettaen etusijalle tietojärjestelmien yhteentoimivuuden.
SIIAVA
1.5
Korkea
Koordinoinnin tehostaminen
Pannaan täytäntöön laittomien hakkuiden ja metsätuotteiden laittoman kuljetuksen kansallista torjuntastrategiaa (ENCTI) koskeva toimintasuunnitelma.
ICF, FFAA, FEMA, PGR, PNP, FTIA, FUSINA
1.6
Korkea
Koordinoinnin tehostaminen
Luodaan ja toteutetaan menetelmä, jolla seurataan ja arvioidaan tämän sopimuksen täytäntöönpanon edistymistä.
ICF, SIIAVA
1.7
Korkea
Koordinoinnin tehostaminen
Luodaan ja toteutetaan menetelmä, jolla mitataan tämän sopimuksen vaikutuksia.
ICF, SIIAVA
1.8
Korkea
Koordinoinnin tehostaminen
Pannaan täytäntöön kansallisia metsäalueita ja alkuperäiskansojen alueita koskeva erityinen laillistamissuunnitelma.
ICF, INA, IP, AMHON
1.9
Korkea
Koordinoinnin tehostaminen
Tehostetaan koordinointivalmiuksia oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten kanssa metsäsektoriin liittyvissä asioissa.
Parannetaan metsähallintoa vahvistamalla kansalaisvaikuttamista ja ottamalla se virallisesti huomioon.
ICF
1.12
Keskitaso
Koordinoinnin tehostaminen
Perustetaan ja otetaan käyttöön kansalaisille suunnattujen tietojen hallintajärjestelmä.
SIIAVA
2.1
Korkea
Valmiuksien kehittäminen
Kehitetään ja pannaan täytäntöön valmiuksien kehittämisohjelma tämän sopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvia instituutioita varten.
ICF, SIIAVA, ESNACIFOR ja muut akateemiset laitokset.
2.2
Keskitaso
Valmiuksien kehittäminen
Kehitetään ja pannaan täytäntöön valmiuksien kehittämissuunnitelma metsäsektorin toimijoita varten.
ICF
3.1
Korkea
Strateginen toimi
Järkeistetään ja yksinkertaistetaan menettelyjä, jotka koskevat valtion instituutioiden metsäsektoritoimintoja.
ICF, SAR, SAG, IHSS, STSS
3.2
Korkea
Strateginen toimi
Arvioidaan ja päivitetään tämän sopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvien instituutioiden rikkomusten käsittelyä ja seuraamusten määräämistä koskevia menettelyjä.
SIIAVA
3.3
Korkea
Strateginen toimi
Laaditaan ja pannaan täytäntöön riskiperusteinen tarkastus- ja varmennusmenettely.
ICF, MiAmbiente, PNP, MP
3.4
Korkea
Strateginen toimi
Päivitetään ja otetaan käyttöön kansallinen puutavaran jäljittämiseen tarkoitettu tietojärjestelmä (SIRMA) ja ylläpidetään sitä.
ICF
3.5
Korkea
Strateginen toimi
Kehitetään uusia moduuleja kansalliseen metsätalouden tietojärjestelmään (SNIF) ja otetaan ne käyttöön.
ICF
3.6
Keskitaso
Strateginen toimi
Laaditaan ja pannaan täytäntöön käytäntöjä, joilla hajautetaan ja siirretään metsäsektoriin liittyviä menettelyjä valtion instituutioissa.
ICF, SAR, SAG, IHSS, STSS
3.7
Keskitaso
Strateginen toimi
Laaditaan suojatoimenpiteet tämän sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä heikommassa asemassa olevia ryhmiä varten.
SIIAVA
3.8
Keskitaso
Strateginen toimi
Kehitetään ja pannaan täytäntöön vaiheittainen strategia, jolla lisätään metsäsektorilla toimivien mikro- ja pk-yritysten laillisuutta.
SIIAVA
3.9
Keskitaso
Strateginen toimi
Suunnitellaan ja pannaan täytäntöön kansallinen maankäytön luokitusjärjestelmä.
IP, ICF, INA
3.10
Keskitaso
Strateginen toimi
Päivitetään MiAmbienten ympäristöluokitustaulukko metsäalan yritysten ja puutavaraliikkeiden ympäristölupatodistusta varten.
ICF, MiAmbiente
3.11
Keskitaso
Strateginen toimi
Perustetaan työllisyys- ja sosiaaliturvaministeriöön järjestelmä, joka tallentaa ja hallinnoi metsäsektorin työllisyystietoja.
STSS
3.12
Matala
Strateginen toimi
Laaditaan ja pannaan täytäntöön kannustinpohjainen strategia, jossa keskitytään metsäsektorilla toimiviin mikro- ja pk-yrityksiin.
ICF, SAR, SAG, IHSS, STSS
3.13
Matala
Strateginen toimi
Laaditaan ja pannaan täytäntöön kansallinen viestintästrategia tätä sopimusta varten.
ICF, SIIAVA
3.14
Matala
Strateginen toimi
Sovitaan politiikoista, joilla pyritään parantamaan ja yhdenmukaistamaan maa- ja metsätalousaloja.
SDE, ICF, SAG, MiAmbiente, IHCAFE
4.1
Korkea
Tutkimukset
Analyysi institutionaalisista teknisistä ja toiminnallisista valmiuksista tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi.
SIIAVA
4.2
Korkea
Tutkimukset
Tutkimus tämän sopimuksen vaikutuksista haavoittuvammassa asemassa olevien ryhmien toimeentuloon, mukaan lukien perustason määrittäminen.
Sosiaalisen osallisuuden sihteeristö (SEDIS), DINAFROH, ICF
4.3
Korkea
Tutkimukset
Laillisuuden varmentamisen tasoon liittyvän tullimenettelyn (tuonti ja vienti) tarkastelu sen yhdenmukaistamiseksi tämän sopimuksen mukaisten menettelyjen kanssa.
DARA, SAR, ICF
4.4
Korkea
Tutkimukset
Perustason tutkimus vaatimusten noudattamisesta metsäsektorin toimijoiden keskuudessa, mukaan lukien tämän sopimuksen periaatteiden, kriteerien ja indikaattoreiden kattamista ympäristö-, sosiaali- ja talousnäkökohdista.
ICF, SIIAVA
4.5
Keskitaso
Tutkimukset
Selvitykset metsäteollisuuden raaka-aine- ja jalostusyritysten tehokkuudesta perustana jäljitettävyysjärjestelmien valvonnan käyttöönotolle.
ICF, AMADHO, ESNACIFOR ja muut akateemiset laitokset
4.6
Keskitaso
Tutkimukset
Metsäteollisuuden raaka-aine- ja jalostusyritysten ja puutavaraliikkeiden laskennan päivitys valvonta- ja varmennusmekanismien käyttöön ottamiseksi.
ICF
5.1
Korkea
Säädökset
Perustetaan ja vakiinnutetaan SIIAVA.
SDE, ICF, IP, INA, DINAFROH, MiAmbiente, SAG, SAR, DARA, IAIP, poliisi, FFAA, PGR, IHSS, STSS, ESNACIFOR ja muut akateemiset laitokset
Laaditaan ja pannaan täytäntöön oikeudellinen väline asianmukaisesta huolellisuudesta puutuotteiden tuonnissa.
ICF, DARA, BCH
5.4
Korkea
Säädökset
Arvioidaan, päivitetään ja pannaan täytäntöön säännöt kauttakuljetettavia puutavaraa ja puutuotteita sekä maahantuotuja puutavaraa ja puutuotteita koskevista valvontamekanismeista.
DARA, ICF, SAR
5.5
Korkea
Säädökset
Laaditaan ja pannaan täytäntöön asetus, jossa määritellään menettelyt laillisuustodistusten ja FLEGT- ja H-Legal-lupien myöntämiseksi.
ICF
5.6
Korkea
Säädökset
Laaditaan ja pannaan täytäntöön säännöt metsäalueiden ulkopuolella kasvavien yksittäisten puiden korjaamisesta.
ICF
5.7
Korkea
Säädökset
Laaditaan ja pannaan täytäntöön säännöt puunkorjuusta ei-kaupallisten lupien perusteella.
ICF
5.8
Korkea
Säädökset
Laaditaan ja pannaan täytäntöön asetus ja muita järjestelyjä vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta koskevan lain täytäntöön panemiseksi.
STSS, DINAFROH, CONPAH, alkuperäiskansojen yhdistykset ja muut asianosaiset järjestöt
5.9
Keskitaso
Säädökset
Laaditaan ja pannaan täytäntöön asetus, jossa vahvistetaan menettelyt viranomaisten tekemien rikkomusten tai vaatimusten noudattamatta jättämisten luokittelemiseksi.
SIIAVA
5.10
Keskitaso
Säädökset
Laaditaan ja otetaan käyttöön ohjeet rikkomusten käsittelemisestä ja seuraamusten määräämisestä metsäsektorin toimijoille.
ICF, SIIAVA
5.11
Keskitaso
Säädökset
Laaditaan ja pannaan täytäntöön toimeksisaajien toimia koskeva sääntelykehys.
ICF
5.12
Keskitaso
Säädökset
Tarkistetaan, päivitetään ja otetaan käyttöön paremman metsänhoidon ohjeet ja standardit.
ICF
5.13
Keskitaso
Säädökset
Päivitetään ja pannaan täytäntöön sertifioituja viljelymetsiköitä koskevat säännöt.
ICF
5.14
Matala
Säädökset
Laaditaan ja otetaan käyttöön ohjeet sen tarkastamiseksi, että vuotuiset toimintasuunnitelmat ovat suojeluohjelmien mukaisia.
ICF
5.15
Matala
Säädökset
Laaditaan ja otetaan käyttöön väline, jolla määritellään kunnallisten ympäristöalan yksiköiden rooli ympäristölupatodistusten myöntämisessä koordinoidusti MiAmbienten ja AMHONin kanssa.
MiAmbiente, AMHON
5.16
Matala
Säädökset
Arvioidaan, päivitetään ja pannaan täytäntöön säännöt peltometsätalousjärjestelmien erityissuunnitelmille ottaen huomioon yli 100 hehtaarin kokoiset alueet.
ICF
5.17
Matala
Säädökset
Kehitetään ja pannaan täytäntöön mekanismi, jolla ICF voi tunnustaa yksityiset metsien sertifiointijärjestelyt.
ICF
LIITE IX
AVOIMUUS JA JULKISEN TIEDON SAATAVUUS
1. JOHDANTO
Tämän sopimuksen täytäntöönpano edellyttää muun muassa sitä, että vapaaehtoisesta FLEGT-kumppanuussopimuksesta ja sen tavoitteista, täytäntöönpanosta, seurannasta ja valvonnasta annetaan tietoja. Yhteisen täytäntöönpanokomitean ja kummankin osapuolen on julkaistava tällaiset tiedot, jotta varmistetaan, että kaikki sidosryhmät ymmärtävät FLEGT-lupajärjestelmän ja varmistetaan hyvä hallinto metsänhoidon osalta.
Tämän tavoitteen toteutumiseksi tässä liitteessä esitetään i) julkisesti saataville asetettavat metsätalouteen liittyvät tiedot, ii) kyseisten tietojen julkisesti saataville asettamisesta vastaavat elimet ja iii) mekanismit tietoihin pääsemiseksi.
Toimenpiteillä, joilla tiedot julkistetaan, varmistetaan, että 1) yhteisen täytäntöönpanokomitean ja muiden tämän sopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvien laitosten ja elinten toimet ovat läpinäkyviä ja ymmärrettäviä ja soveltuvat kaikille metsätuotteiden tuotantoketjuun osallistuville sidosryhmille ja suurelle yleisölle; 2) käytössä on mekanismi, jonka avulla sidosryhmät saavat vapaasti keskeisiä metsäsektoria koskevia tietoja; 3) vahvistetaan puutuotteiden laillisuuden varmentamista koskevaa Hondurasin järjestelmää (SALH) siten, että saatavilla on tietoja riippumatonta seurantaa varten, ja 4) saavutetaan tämän sopimuksen yleiset tavoitteet.
Tämän sopimuksen määräykset ovat julkisen tiedon saatavuutta koskevan Hondurasin lainsäädännön mukaisia, ja näin varmistetaan tietojen saatavuus, niiden säännöllinen levittäminen ja toimittaminen pyynnöstä välittömästi pyytäjälle. Lisäksi tämän liitteen perustana ovat liitteessä II tarkoitetut lait, asetukset ja sopimukset sekä ne, joihin viitataan liitteessä V.
Avoimuusmekanismin ansiosta sidosryhmillä on pääsy merkityksellisiin tietoihin seurattaessa sopimuksen täytäntöönpanoa, sekä keskeisiin metsäsektorin tietoihin, jotta voidaan vahvistaa tämän sektorin hallintoa Hondurasissa.
2. TAVOITTEET
—
Vahvistetaan kansallisen metsänhoitojärjestelmän ja FLEGT-lupajärjestelmän uskottavuutta ja hallintoa,
—
lisätään Hondurasin julkisesti saataville asettaman tiedon näkyvyyttä,
—
varmistetaan metsäsektoria koskevan tiedon levittäminen, ja
—
mahdollistetaan sidosryhmien osallistuminen tämän sopimuksen täytäntöönpanon seurantaan.
3. TAUSTA
Tämän liitteen määräykset ovat avoimuudesta ja julkisen tiedon saatavuudesta annetun lain (LTAIP) mukaisia. Tämän lain tavoitteena on kehittää ja toteuttaa kansallista avoimuuspolitiikkaa sekä taata, että kaikilla henkilöillä on oikeus saada julkisia tietoja, ja näin vahvistaa oikeusvaltiota ja lujittaa demokratiaa osallistamalla kansalaiset.
Avoimuudesta ja julkisen tiedon saatavuudesta annetun lain 6 §:llä edistetään avoimuuden kulttuuria ja tiedon julkista saatavuutta; siinä määrätään myös, että laitosten, joita tämä laki koskee, on annettava virkamiehille säännöllisesti koulutusta, joka koskee tiedon saatavuutta ja avoimuuden kulttuuria, ja pidettävä tämä koulutus ajan tasalla.
Kaikilla julkisilla laitoksilla Hondurasissa on lain noudattamiseksi oma nk. avoimuusportaali, joka tarjoaa suurelle yleisölle tietoa laitoksesta, sen tehtävistä, valtuuksista, toimista ja resurssien hallinnasta. Lisäksi jokaisella laitoksella on tiedottaja, jonka vastuulla on vastata kansalaisten kyselyihin ja antaa pyynnöstä tietoja, jos näitä tietoja ei ole luokiteltu luottamuksellisiksi. Pyydetyt tiedot voidaan antaa suoraan niitä pyytäneelle henkilölle tai ne voidaan lähettää faksitse, postitse tai sähköpostitse.
Lain 17 §:n mukaan julkiset tiedot luokitellaan luottamuksellisiksi silloin, kun tietojen julkistaminen aiheuttaisi suuremman haitan kuin mitä hyötyä tiedoista olisi suurelle yleisölle tai jos tietojen paljastaminen vaarantaisi tai vahingoittaisi
1)
kansallista turvallisuutta;
2)
kenen tahansa henkilön henkeä, turvallisuutta ja terveyttä, humanitaarista apua, lasten ja muiden henkilöiden lakisääteisiä etuja tai habeas data -takuuta;
3)
rikosten ehkäisyyn ja tutkintaan sekä syytetoimiin liittyvien luottamuksellisten tutkimusten etenemistä tai oikeuden toteutumista;
4)
maan perustuslailla ja muilla laeilla suojattuja etuja;
5)
kansainvälisiä neuvotteluja ja suhteita; ja
6)
Hondurasin tai sen hallinnon talous-, finanssi- tai rahoitusvakautta.
Kansallisella instituutilla metsien suojelun ja kehittämisen, suojelualueiden sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön edistämiseksi (Instituto Nacional de Conservación y Desarrollo Forestal, Áreas Protegidas y Vida Silvestre, ICF) on metsäsektorin hallinnon lujittamiseksi viestintästrategia, jolla ohjataan tähän sopimukseen liittyvää suoraa viestintää Hondurasissa.
Viestintästrategia koostuu ohjeista, joiden tavoitteena on parantaa viestintää ja lisätä näin Hondurasin metsänhoitoa koskevien ponnistelujen näkyvyyttä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Strategia sisältää ehdotuksia, joilla voidaan lisätä useiden sidosryhmien (yksityissektorin, kansalaisyhteiskunnan ja Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen) työn synergioita, jotta nykyisiä ja tulevia viestintämahdollisuuksia voidaan hyödyntää strategisen ja koordinoidun viestinnän avulla.
Jos Hondurasissa ymmärretään yleisesti nykyistä paremmin maan ponnistelut tämän sopimuksen edistämiseksi ja metsähallinnon vahvistamisesta saatavat sosiaaliset edut, se kannustaa suurta yleisöä osallistumaan aktiivisemmin hyvän hallinnon edistämiseen ja lisää julkisten laitosten uskottavuutta.
4. JULKAISTAVAT TIEDOT
4.1
Tiedot, jotka yhteisen täytäntöönpanokomitean on julkaistava
a)
Yhteisen täytäntöönpanokomitean rakenne ja toiminta.
b)
Yhteisen täytäntöönpanokomitean kokousten pöytäkirjat ja tehdyt päätökset.
c)
Yhteisen täytäntöönpanokomitean vuosikertomukset, joissa on erityisesti seuraavat tiedot:
—
edistyminen tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa sovittuun määräaikaan mennessä ja kaikki sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät kysymykset;
—
Hondurasiin tuodun puutavaran ja puutuotteiden määrä sekä osapuolten toimenpiteet alkuperältään laittomien puutavaran ja puutuotteiden maahantuonnin estämiseksi, jotta FLEGT-lupajärjestelmän eheys säilyy;
—
tapaukset, joissa FLEGT-lupajärjestelmää ei ole noudatettu Hondurasissa, ja toimenpiteet tällaisiin tapauksiin puuttumiseksi, mukaan luettuna FLEGT-lupahakemusten hylkääminen;
—
niiden tapausten määrä, joissa unionin tullipisteisiin on tuotu puutavaraa ja puutuotteita ilman FLEGT-lupaa, ja tuodun puutavaran ja puutuotteiden määrät;
—
toimet alkuperältään laittomien puutavaran ja puutuotteiden viennin estämiseksi unionin ulkopuolisille markkinoille tai tällaisen puutavaran ja puutuotteiden myynnin estämiseksi kansallisilla markkinoilla;
—
luettelo Hondurasin myöntämistä FLEGT-luvista;
—
unioniin FLEGT-lupajärjestelmän nojalla tuotujen puutuotteiden määrät harmonoidun järjestelmän (HS) asiaankuuluvien nimikkeiden mukaan jaoteltuna, sekä unionin jäsenvaltio, jossa tuonti unioniin tapahtui.
d)
Riippumatonta tarkastusta koskevat yleiset tiedot, mukaan lukien:
—
riippumattoman tarkastuksen tehtävänmääritys;
—
ilmoitus tarkastuksesta;
—
riippumattoman tarkastajan tehtävänmääritys, tarkastusraportit ja tarkastuskertomukset;
—
tarkastajaa ja riippumatonta tarkastusta koskevat valitukset ja niiden käsittely.
e)
Ohjeet laillisuuden varmentamiseksi liitteessä II esitetyn mukaisesti.
f)
Aikataulu tämän sopimuksen soveltamiseksi, tiivistelmä toteutetuista toimista ja sopimuksen täytäntöönpanossa edistymistä koskeva arvio, johon sisältyvät tiedot siitä, miten liitteessä VIII vahvistettujen täydentävien toimenpiteiden toteuttamisessa edistytään.
4.2
Tiedot tämän sopimuksen täytäntöönpanosta ja toimivuudesta
—
Tämän sopimuksen teksti, sen liitteet ja kaikki sopimukseen tehdyt muutokset.
4.2.1
SALH-järjestelmää koskevat tiedot
—
Hondurasin puutuotteiden SALH-järjestelmää koskeva asiakirja-aineisto,
—
ohjeet laillisuuden varmentamiseksi liitteessä II esitetyn mukaisesti, ja
—
menettelyt FLEGT-lupien myöntämiseksi.
4.2.2
Tiedot tätä sopimusta koskevista rakenteista ja menettelyistä
—
Luettelo tähän sopimukseen osallistuvista laitoksista/organisaatioista,
—
laillisuuden varmentamisesta vastaavan yksikön rakenne ja toiminta, sekä
—
FLEGT-lupia myöntävän yksikön rakenne ja toiminta.
4.2.3
Tähän sopimukseen liittyvä asiakirja-aineisto
—
Laittomien hakkuiden ja metsätuotteiden laittoman kuljetuksen kansallinen torjuntastrategia (ENCTI),
—
vapaaehtoista FLEGT-kumppanuussopimusta koskeva viestintästrategia ja hallinnon parantaminen metsäsektorilla, sekä
—
erityissuunnitelma maan hallintaoikeuksien laillistamiseksi.
4.3
Maantieteellinen tieto
—
Poliittinen ja hallinnollinen jako,
—
kasvipeite,
—
suojellut alueet,
—
ilmoitetut pienvaluma-alueet,
—
hyväksytyt metsänhoitosuunnitelmat yksityisesti, kansallisesti tai kunnallisesti (ejido) omistettuja maa-alueita varten,
—
alueet, jotka on kirjattu luovuttamattomia julkisia metsäresursseja koskevaan luetteloon, ja
—
ICF:n nimissä rekisteröidyt saantokirjat ja Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen alueiden rekisteröidyt saantokirjat.
4.4
Metsänhoitoa ja metsänkorjuuta koskevat tiedot
—
Vuoden aikana hyväksytyt metsänhoitosuunnitelmat,
—
vuoden aikana hyväksytyt vuotuiset toimintasuunnitelmat,
—
vuoden aikana hyväksytyt pelastussuunnitelmat,
—
vuoden aikana hyväksytyt peltometsätalousjärjestelmien erityissuunnitelmat,
—
vuoden aikana annetut metsänistutustodistukset,
—
vuoden aikana hyväksytty viljelymetsikköjen korjuu,
—
kansallisten metsien korjuu tarjouskilpailujen kautta (tapauksen mukaan),
—
hoitosopimukset yhteisöille, järjestäytyneille ryhmille sekä luonnollisille tai oikeushenkilöille,
—
ICF:ään rekisteröidyt metsäteollisuuden jalostusyritykset ja puutavaraliikkeet, sekä
—
vuosittain korjattujen tuotteiden ja sivutuotteiden määrät lupa-, metsä- ja maanhallintaoikeustyypeittäin ja metsäalueittain.
4.5
Puutavaratuotantoa koskevat tiedot
—
Jalostettujen puutuotteiden vuosittainen tuotanto metsätyypeittäin, metsäalueittain ja metsäteollisuusyrityksittäin.
4.6
Kansainvälistä kauppaa koskevat tiedot
—
Puutuotteiden tuonti-/vientirekisteri, joka sisältää määrät, tuotetyypit ja kauppaa käyvät maat,
—
puutavaran julkaistut kotimarkkinahinnat, ja
—
myönnetyt CITES-todistukset.
4.7
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot
Näiden tulojen keruuseen sovelletaan yleisen metsäasetuksen 503 §:ää; tulot kerätään lomakkeiden avulla ja maksut suoritetaan Hondurasin valtionkassaan.
ICF julkaisee tulot, jotka se on kerännyt käyttäen metsälaissa sille myönnettyjä valtuuksia ja hoitaen muun muassa metsälaissa sille asetettuja tehtäviä, viran puolesta säännöllisesti sähköisesti tai tietotekniikkaa käyttäen ja tarvittaessa painettuna (julkisen tiedon saatavuudesta annetun lain 13 §).
a)
ICF:n hallinnollisesta toiminnasta saatavia tuottoja koskeva raportti
Kun on kyse metsänkorjuusta ja maksujen, kantohintojen ja verojen suorittamisesta, päätettiin lisätä julkaistaviin tietoihin myös seuraavat:
1)
Maksut ICF:lle hallintokuluista, jotka aiheutuivat yksityisomistuksessa ja kunnallisessa (ejido) omistuksessa olevien metsien metsänhoitosuunnitelmien ja vuotuisten toimintasuunnitelmien hyväksymisestä ja seurannasta (yleisen metsäasetuksen 507 §). Tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen maksettavat maksut vahvistetaan päätöslauselmassa GG-486-1996 (mäntypuu) ja päätöslauselmassa GG-MP-104-2007 (lehtipuu), ja maksuja voidaan muuttaa. Jos palvelumaksujen määriä muutetaan, muutokset julkaistaan uusissa päätöslauselmissa.
2)
ICF:lle maksetaan kantohinta mänty- tai lehtipuun korjuusta kansallisessa omistuksessa olevissa metsissä, niin kuin määrätään ICF:n sopimuksessa nro 033-2015, ja sitä voidaan muuttaa. Kaikki päätöslauselmiin tehdyt muutokset julkaistaan.
b)
Muita tuottoja koskevat raportit
1)
Metsätaloutta, suojelualueita ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevassa laissa (LFAPVS) ja sen yleisessä täytäntöönpanoasetuksessa vahvistetuista rikkomuksista ja rikoksista määrättävien sakkojen ja seuraamusten maksaminen. ICF määrää metsärikoksista sakkoja ja seuraamuksia, sellaisina kuin niistä on säädetty metsää koskevista hallinnollisista rikoksista määrättäviä sakkoja ja seuraamuksia koskevassa erityisasetuksessa (ICF:n sopimus nro 010-2014), ja hallinnoi niitä.
4.8
Metsää koskevat rikkomukset ja rikokset
Tiedot kaikista metsärikoksista, jotka on saatettu tuomioistuinten käsiteltäväksi ja joista on annettu lopullinen ratkaisu.
5. TIEDOTUSMEKANISMIT
Osapuolet sitoutuvat varmistamaan kaikkien tämän sopimuksen puitteissa toteutettavien toimien avoimuuden. Jos siis alalla toimiva toinen sidosryhmä esittää tietopyynnön, osapuolet antavat tämän käyttöön kaikki välttämättömiksi katsomansa tiedot.
Kyseessä olevien tietojen julkistamisessa on käytettävä ainakin seuraavia välineitä ja kanavia:
Viralliset raportit ja painotuotteet
—
Hondurasin metsäsektoria koskevat tiedot julkaistaan ICF:n vuotuisissa metsätilastoissa, joissa suurelle yleisölle kerrotaan, mitä metsäsektorilla tapahtuu. Lisäksi edistetään yhteyksiä metsäsektorin eri sidosryhmien välillä tavoitteena saada nämä sijoittamaan varoja painotuotteisiin (tiedotteet, lehtiset, julisteet jne.) ja julkaisemaan ajantasaista tietoa. Unioni julkaisee vapaaehtoiset FLEGT-kumppanuussopimukset Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kunkin maan vuosikertomus vapaaehtoisesta FLEGT-kumppanuussopimuksesta on painettu tietolähde näistä sopimuksista.
Internetsivustot
—
ICF perustaa omalle verkkosivulleen osaston, jossa on linkit kaikkiin tämän sopimuksen toimintaan osallistuviin laitoksiin ja organisaatioihin. ICF:n Geoportalissa julkaistaan Hondurasin metsäsektoria koskevaa maantieteellistä tietoa.
—
Unioni julkaisee Euroopan unionin Hondurasin edustuston ja Euroopan komission verkkosivustolla tietoa yhteisestä täytäntöönpanokomiteasta (ks. kohta 4.1) ja tästä sopimustekstistä (ks. kohta 4.2), sekä linkin ICF:n verkkosivulle.
Muut tiedotustavat
—
Sidosryhmäfoorumit,
—
avoimet kokoukset,
—
lehdistötilaisuudet,
—
videot, ja
—
radio ja televisio.
6. MUILTA SIDOSRYHMILTÄ SAADUT TIEDOT
Avoimuuden nimissä julkisten laitosten, kansalaisjärjestöjen, yksityisten kehitysjärjestöjen ja hankkeiden, jotka toteuttavat metsäsektoriin liittyviä toimia, olisi luotava ICF:n kanssa koordinointimekanismit tätä sopimusta koskevien tietojen julkisen saatavuuden helpottamiseksi ja työskenneltävä hallinnon parantamiseksi metsäsektorilla omien verkkosivustojensa ja ICF:n verkkosivun kautta. Sen lisäksi myös tällaisten organisaatioiden toiminnasta olisi tiedotettava ICF:n verkkosivulla olevalla osastolla.
Viestintämekanismeja on parannettava, jotta ICF saa tietoa kaikenlaisesta metsäsektoriin liittyvästä tuesta, jonka antamiseen unioni osallistuu muiden laitosten tai organisaatioiden kautta. Tätä varten osapuolet sopivat järjestävänsä säännöllisiä koordinointikokouksia ICF:n ja Euroopan unionin Hondurasin edustuston välillä.
LIITE X
YHTEINEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKOMITEA
Osapuolet perustavat tämän sopimuksen 19 artiklan mukaisesti seurannasta ja päätöksenteosta vastaavan elimen nimeltään yhteinen täytäntöönpanokomitea. Yhteinen täytäntöönpanokomitea vastaa tämän sopimuksen täytäntöönpanosta ja valvonnasta, mukaan lukien riippumattoman tarkastuksen hallinnointi. Lisäksi yhteinen täytäntöönpanokomitea helpottaa osapuolten välistä vuoropuhelua ja tietojenvaihtoa. Yhteisen täytäntöönpanokomitean kokoonpanon tulee heijastaa Hondurasin metsäsektorin eri sidosryhmiä: julkinen ja yksityinen sektori, kansalaisyhteiskunta, Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäiset kansat, paikallisyhteisöt ja tarpeen mukaan muut ryhmät.
Yhteisen täytäntöönpanokomitean tehtäviä ovat erityisesti seuraavat:
a)
Tämän sopimuksen hallinnoinnin osalta:
1.
Se julkaisee vuosikertomuksen tämän sopimuksen täytäntöönpanosta liitteen IX mukaisesti.
2.
Se esittää suosituksen FLEGT-lupajärjestelmän käyttöönottopäivästä puutuotteiden laillisuuden varmentamista koskevan Hondurasin järjestelmän (SALH) toiminnan arvioinnin ja liitteessä VII esitettyjen arviointiperusteiden perusteella.
3.
Se laatii, tarkastaa, päivittää ja hyväksyy tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevat asiakirjat ja menettelyt, kuten SALH-järjestelmän varmennuskäsikirjan, täydentävien ja tukitoimenpiteiden käyttöönottoa koskevat ohjeet sekä tämän sopimuksen täytäntöönpanoaikataulun.
4.
Se tarkastelee kyseisten, sen vastuulla olevien täytäntöönpanoa koskevien asiakirjojen ja menettelyjen perusteella edistymistä tämän sopimuksen mukaisille eri toimille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ja määräaikojen noudattamisessa sekä tämän sopimuksen täytäntöönpanossa, lisäksi se ehdottaa ja hyväksyy toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan tämän sopimuksen toimintaa.
5.
Se analysoi ja kirjaa ylös kaikki tähän sopimukseen tehtävät tarvittavat muutokset. Yhteinen täytäntöönpanokomitea myös analysoi vähintään kerran kahdessa vuodessa kaikki tämän sopimuksen ja sen liitteiden tarkistukset tai päivitykset, joita saatetaan tarvita Hondurasin hallinnollisten, institutionaalisten ja sääntelykehysten asiaankuuluvien muutosten huomioon ottamiseksi.
6.
Se käsittelee jommankumman osapuolen esiin tuomia huolenaiheita ja ratkaisee mahdolliset ristiriidat, joita voi esiintyä tämän sopimuksen 11 artiklan täytäntöönpanon aikana.
7.
Se käsittelee jommankumman osapuolen esiin tuomia huolenaiheita ja ratkaisee mahdolliset ristiriidat, joita voi esiintyä tämän sopimuksen 24 artiklan täytäntöönpanon aikana.
8.
Se julkaisee raportteja ja muistioita yhteisen täytäntöönpanokomitean työn avoimuuden lisäämiseksi.
b)
Tämän sopimuksen seurannan ja arvioinnin osalta:
1.
Se sopii menettelystä tämän sopimuksen täytäntöönpanon ja vaikutuksen valvomiseksi ja arvioimiseksi.
2.
Se seuraa yleistä edistymistä tämän sopimuksen täytäntöönpanossa, mukaan lukien SALH-järjestelmän toiminta.
3.
Se toteuttaa saatavilla olevien tietojen perusteella säännöllisesti yhteisiä toimia, joiden avulla arvioidaan tämän sopimuksen tehokkuutta ja vaikutusta.
4.
Se seuraa markkinoiden tilannetta, laatii siitä säännöllisesti raportteja, tilaa tarvittaessa tutkimuksia ja antaa suosituksia toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä puutavaramarkkinoiden tilasta saatujen tietojen perusteella.
5.
Se arvioi tämän sopimuksen sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia asiaa koskevien ja osapuolten yhdessä hyväksymien hyvien käytäntöjen ja perusteiden mukaisesti sekä käsittelee arvioinnin perusteella esiin tulevia ongelmia.
6.
Se tunnistaa tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät vaikeudet ja ehdottaa sopivia toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi.
c)
Tämän sopimuksen riippumattoman tarkastuksen osalta:
1.
Se päätöksellään ilmoittaa olevansa vastustamatta osapuolten valitseman riippumattoman tarkastajan nimittämistä ja tarvittaessa sen sopimuksen uusimista.
2.
Se hyväksyy riippumattoman tarkastuksen menettelykäsikirjan ja aikataulun liitteen VI mukaisesti.
3.
Se tarkastaa ja hyväksyy riippumattomana tarkastajana toimivan organisaation raportit, tutkii FLEGT-lupajärjestelmän toimintaan liittyvät mahdolliset valitukset ja hallinnoi suositusten täytäntöönpanoa kummankin osapuolen alueella.
4.
Se tilaa riippumattoman tarkastuksen lisäksi erityisiä raportteja, jos sellaisia pyydetään.
5.
Se tutkii riippumattomana tarkastajana toimivan organisaation työstä tehdyt valitukset ja hyväksyy käyttöön otettavat toimenpiteet.
6.
Se julkaisee raportteja SALH-järjestelmän riippumattomasta tarkastuksesta liitteiden VI ja IX mukaisesti.
7.
Se valvoo tarvittaessa toimenpiteitä, joita toteutetaan riippumattoman tarkastajan havaitsemien ongelmien käsittelemiseksi.
d)
Sidosryhmien tämän sopimuksen täytäntöönpanoon ja seurantaan osallistumisen osalta:
1.
Se toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, joilla se edistää sidosryhmien osallistumista tämän sopimuksen täytäntöönpanoon.
2.
Se antaa suosituksia valmiuksien kehittämisvaatimuksista tämän sopimuksen onnistunutta täytäntöönpanoa varten ja valvoo niiden toteuttamista; lisäksi se antaa tarvittaessa suosituksia siitä, onko lisättävä yksityissektorin, kansalaisyhteiskunnan, paikallisyhteisöjen ja Hondurasin alkuperäis- ja afrikkalaisperäisten kansojen valmiuksia tämän sopimuksen täytäntöönpanoa varten ja niiden osallistumista siihen metsänhoidosta annettujen Hondurasin lakien ja asetusten mukaisesti.
3.
Se perustaa tarvittaessa työryhmiä tai muita täydentäviä elimiä tehtäviin, jotka edellyttävät erityisasiantuntemusta tai palautetta sidosryhmiltä.
4.
Se hyväksyy yhteisen täytäntöönpanokomitean säännöt ja valvoo niiden täytäntöönpanoa.
