23.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 315/7

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin 23. lokakuuta 2013 antaman päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikasta: kohti vahvempaa kumppanuutta. Euroopan parlamentin kanta vuoden 2012 määräaikaiskertomuksiin,

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta – itäinen ulottuvuus sekä päätöslauselmat Armeniasta, Azerbaidžanista, Valko-Venäjästä, Georgiasta, Moldovan tasavallasta ja Ukrainasta,

—

ottaa huomioon 28.–29. marraskuuta 2013 pidetyn itäistä kumppanuutta käsitelleen Vilnan huippukokouksen yhteisen julkilausuman itäisen kumppanuuden tulevaisuudesta (”Eastern Partnership: the way ahead”),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille ”EU ja sen lähialueet: Uusi lähestymistapa liikennealan yhteistyöhön” (COM(2011) 415) sekä komission laatiman EU:n naapurialueiden välistä liikennettä koskevan toimintasuunnitelman, jossa käsitellään lento-, meri- ja sisävesiliikennettä, tie- ja raideliikennettä sekä infrastruktuuriyhteyksiä,

—

ottaa huomioon EU:n jäsenvaltioiden ja itäisen kumppanuuden maiden liikenneministerien sekä Euroopan komission edustajien yhteisen julkilausuman itäisen kumppanuuden liikennealan yhteistyön tulevaisuudesta,

—

ottaa huomioon liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston 3116. istunnossa hyväksytyt neuvoston päätelmät liikenneyhteistyöstä naapurialueiden kanssa,

—

ottaa huomioon komission vuonna 2011 antaman valkoisen kirjan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää”,

—

ottaa huomioon itäisen kumppanuuden alueellista liikenneverkkoa koskevien ensisijaisten infrastruktuurihankkeiden luettelon, joka hyväksyttiin EU:n ja itäisten kumppanimaiden liikenneministerien kokouksessa Luxemburgissa 9. lokakuuta 2013,

—

ottaa huomioon EU:n sekä Ukrainan, Moldovan ja Georgian välillä tehdyt assosiaatiosopimukset,

—

ottaa huomioon meri- ja jokiliikenteen tehokkuuden järjestelmänä, jolla kuljetetaan tavaroita ja matkustajia ja parannetaan markkinoiden yhdentymistä,

1.

korostaa, että liikenteellä on ratkaisevan tärkeä vaikutus Euroopan vaurauteen, sillä se mahdollistaa tehokkaan tavaroiden jakelun ja kansalaisten vapaan matkustamisen; muistuttaa, että EU on itäisen kumppanuuden maille tärkeä yhteistyökumppani politiikan ja talouden alalla ja että tiivistämällä liikennealan yhteistyötä voitaisiin edistää näiden maiden taloudellista hyvinvointia ja poliittista vakautta; toteaa, että Euroopan unionin ja naapurialueiden kansalaiset ja yritykset hyötyvät suoraan liikennealan yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vähentää tavaroiden, palvelujen ja matkustajien kuljetukseen käytettyä aikaa ja resursseja, ja että syventämällä markkinoiden yhdentymistä voidaan auttaa luomaan yrityksille uusia markkinoita sekä Euroopan unionissa että sen naapurialueilla;

2.

katsoo, että liikenneyhteyksiä voidaan kehittää parantamalla liikenneinfrastruktuuria ja markkinoiden yhdentymistä, varmistamalla sujuva matkustajaliikenne ja tavaroiden tehokas ja turvallinen kuljetus sekä ottamalla huomioon itäisten kumppanimaiden maantieteelliset erityispiirteet; toivoo tältä osin, että itäisten kumppanimaiden liikennepolitiikan ja Eurooppa 2020 -strategian välille voidaan luoda selvä yhteys;

3.

korostaa, että EU:n ja itäisten kumppanimaiden liikennealan markkinoiden lähentäminen entisestään riippuu kunkin maan tahdosta ja valmiudesta ja edellyttää, että naapurimaat edistyvät EU:n normeja vastaavien vaatimusten soveltamisessa esimerkiksi turvallisuuden, turvatoimien ja ympäristön aloilla sekä sosiaalisissa kysymyksissä; kehottaa EU:ta tarjoamaan tarvittavaa teknistä tukea ja neuvoja ja välttämään protektionismia;

4.

painottaa, että Euroopan itäisten ja läntisten alueiden liikenneinfrastruktuurissa on edelleen suuria eroja, joita on kavennettava, ja että Manner-Euroopan liikenneinfrastruktuurin yhtenäisyyttä on parannettava;

5.

muistuttaa, että liikenneruuhkat aiheuttavat merkittäviä ongelmia erityisesti tie- ja lentoliikenteessä; korostaa tarvetta ratkaista huomattavia pullonkauloja Euroopan liikenteessä, jotta voidaan täyttää kansalaisten matkustamista koskevat vaatimukset ja talouden tavaroiden ja palvelujen kuljetustarpeet ja samalla ennakoida resursseja ja ympäristöä koskevia rajoitteita;

6.

panee merkille uusien TEN-T-suuntaviivojen hyväksymisen ja toteaa, että suuntaviivoissa hahmotellaan Euroopan strategisen infrastruktuurin runkoverkkoa ja kattavaa verkkoa unionin itäisissä ja läntisissä osissa ja muotoillaan siten yhtenäistä Euroopan liikennealuetta; kehottaa Euroopan komissiota pohtimaan mahdollisuutta yhdistää TEN-T-runkoverkko itäisten kumppanimaiden liikenneverkkoon;

7.

kehottaa komissiota toteuttamaan ja julkaisemaan itäisten kumppanimaiden hallitusten kanssa yhteisen tutkimuksen, jossa arvioidaan yhteistä etua koskevaa liikenneinfrastruktuuria, keskuspaikkoja ja yhteyksiä, jotka voisivat muodostaa kattavan pohjan tuleville yhteisille hankkeille;

8.

panee merkille, että infrastruktuurin rahoituksessa kohdistuu yhä enemmän painetta julkisiin varoihin; korostaa, että rahoitukseen ja hinnoitteluun on kehitettävä uusi lähestymistapa, joka perustuu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin ja jonka avulla paikallisyhteisöt voisivat solmia kumppanuuksia asiasta kiinnostuneiden yksityisten toimijoiden sekä viranomaisten kanssa ja hyödyntää kansainvälisiä varoja sellaisten kuljetusmuotojen kehittämiseen, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia; vaatii EU:n jäsenvaltioita ja itäisiä kumppanimaita vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja syventämään yhteistyötä tällä alalla;

9.

pitää itäisten kumppanimaiden sijoitusympäristön parantamista tärkeänä, jotta voidaan houkutella EU:n jäsenvaltioista tie-, raide-, meri- ja lentoliikenteen investointeja, joilla tuetaan itäisten kumppanimaiden liikenneinfrastruktuuria, parannetaan kyseisten maiden ja EU:n jäsenvaltioiden yhdentymistä, otetaan käyttöön EU:n normeja ja kehitetään valmiuksia itäisissä kumppanimaissa;

10.

kehottaa komissiota ja itäisten kumppanimaiden hallituksia lisäämään sujuvan liikenteen periaatteen tuleviin kauppasopimuksiin;

11.

korostaa, että itäisten kumppanimaiden liikennealan uudistuksissa olisi varmistettava voimakkaampi lähentyminen EU:n liikennealan normeihin; katsoo, että EU:n olisi saatettava tiettyjen itäisten kumppanimaiden kanssa aloitetut lentoliikennesopimuksia koskevat neuvottelut loppuun, ja toivoo tässä yhteydessä, että vastaavia neuvotteluita aloitetaan mahdollisimman pian muiden itäisten kumppanimaiden kanssa; katsoo, että merenkulun turvallisuutta ja turvatoimia olisi lisättävä poliittisilla uudistuksilla, että lippusääntöjä olisi parannettava satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti ja että kumppanimaiden olisi voitava osoittaa, että ne ovat tehostaneet tieliikenneturvallisuutta ja parantaneet konkreettisesti rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta EU:n kanssa; katsoo, että EU:n kanssa kehitettyjä liikenneyhteyksiä olisi parannettava tehostamalla verkkojen suunnittelua ja työstämällä keskeisiä infrastruktuurihankkeita, joiden avulla liitetään kumppanimaat Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon; kannustaa kumppanimaita kunnostamaan olemassa olevia teitä ja rakentamaan uusia;

12.

panee merkille itäisen kumppanuuden alueen suljetut rajat sekä niiden maiden liikenneyhteyksiä koskevat vaikeudet, joilla ei ole suoraa yhteyttä merelle, ja kehottaa tältä osin EU:ta toteuttamaan konkreettisia hankkeita, joilla edistetään avoimempia ja paremmin käytettävissä olevia liikenneyhteyksiä;

13.

korostaa, että rakenteilla olevaa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa olisi laajennettava myös EU:n naapureihin, ja toteaa, että EU:n lainsäädännön ja EU:n nimeämisperiaatteen tunnustaminen on vähimmäisedellytys tälle; toteaa, että yhtenäinen eurooppalainen ilmatila parantaa turvallisuutta ja vähentää viivästyksiä, kustannuksia ja päästöjä ja että osana asteittaista lähestymistapaa, joka tähtää yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan luomiseen, EU:n naapurimaat pyrkivät muodostamaan EU:n jäsenvaltioiden kanssa toiminnallisia ilmatilan lohkoja tai liittymään jo muodostettuihin lohkoihin; kehottaa itäisiä kumppanimaita edistämään lentoliikenneyhteyksien sujuvaa toimintaa sekä EU:n ja itäisten kumppanimaiden välillä että itäisen kumppanuuden alueella;

14.

muistuttaa, että maantieliikenne on keskeisessä asemassa niiden itäisten kumppanimaiden kanssa käytävässä kaupassa, joiden kanssa EU:lla on yhteistä maarajaa; huomauttaa kuitenkin, että rajanylityspaikoilla vaadittavat vaivalloiset hallinnolliset menettelyt ovat yhä esteenä tavaroiden sujuvalle virralle EU:n ja sen itänaapureiden välillä ja että keskimäärin 40 prosenttia kuljetuksiin käytetystä kokonaisajasta kuluu rajoilla epäjohdonmukaisten hallinnollisten menettelyjen takia; korostaa sen vuoksi, että rajanylitysmenettelyjen helpottaminen vauhdittaisi olennaisesti kauppaa, koska sillä voidaan vähentää kulutettua aikaa ja kustannuksia, ja toteaa, että tällä alalla toteutettuja tuloksellisia uudistuksia koskevien kokemusten vaihto voisi hyödyttää itäisiä kumppanimaita;

15.

kiinnittää huomiota siihen, että liikennekuolemat ovat huomattavasti yleisempiä useimmissa itäisissä kumppanimaissa kuin keskimäärin EU:ssa, minkä vuoksi kumppanimaiden heikko liikenneturvallisuus on EU:n välitön huolenaihe; korostaa, että liikenneturvallisuuden parantaminen koulutuksen, parhaiden käytäntöjen jakamisen, tiedottamisen ja turvallisemman tieinfrastruktuurin, myös turvallisten pysäköintimahdollisuuksien, edistämisen kautta on etusijalla EU:n ja sen naapurimaiden välisessä yhteistyössä ja taloudellisessa tuessa; kannustaa Euroopan komissiota selvittämään, onko yhteisen EU:n laajuisen älykkään liikennejärjestelmän palveluja mahdollista ulottaa itäisiin kumppanimaihin;

16.

panee tyytyväisenä merkille, että useat itäiset kumppanimaat ovat ilmaisseet olevansa halukkaita helpottamaan tieliikennemarkkinoille pääsyä EU:n kanssa, ja katsoo, että unionin pitäisi käyttää ulkoista toimivaltaansa tällä alalla edistääkseen markkinoiden yhdentymistä näiden maiden kanssa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota seuraamaan tiiviisti kumppanimaita ja varmistamaan, että ne panevat täytäntöön ja soveltavat keskeisiä turvallisuuteen, turvatoimiin, ympäristöön ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyviä normeja ja että jäsenvaltiot eivät turvaudu protektionistisiin toimenpiteisiin; katsoo, että tällaisen aloitteen päätavoitteena olisi oltava määrällisten rajoitusten asteittainen poistaminen sitä vastaan, että unionin ja itäisten kumppanimaiden välisten maantiekuljetuspalvelujen laadun takaavia normeja sovelletaan, mikä ei sisälly nykyisiin kahdenvälisiin sopimusjärjestelyihin;

17.

korostaa, että oikeudenmukaiset, syrjimättömät, avoimet ja tehokkaat veloitusjärjestelmät rautatieinfrastruktuurin käytöstä EU:n, sen itäisten naapureiden, Lähi-idän ja Aasian välisillä liikennekäytävillä ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta rautateiden tavaraliikenteen mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysin (mukaan lukien olemassa olevien ratojen kunnostaminen ja uusien, tehokkaampien ratojen rakentaminen); kannustaa alueelliseen yhteistyöhön tässä asiassa ja panee tyrmistyneenä merkille, että kaupan ja tavaraliikenteen kasvun fyysisiin esteisiin kuuluvat myös yhteentoimimattomat rautatiejärjestelmät, riittämätön teknologia ja heikkokuntoinen liikkuva kalusto; huomauttaa, että rautateiden matkustajaliikennettä voidaan tehostaa parantamalla yhteistyötä rajanylityksissä ilman, että infrastruktuureihin tarvitsisi investoida huomattavia summia;

18.

kannustaa edistämään vähähiilisiä ajoneuvoja ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuureja, jotta vähennetään fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja siten lievennetään liikenteen ympäristövaikutusta;

19.

korostaa, että uudistusten, joilla pyritään lähentämään itäisten kumppanimaiden normeja EU:n normeihin (turvallisuus, turvatoimet, ympäristönsuojelu, sosiaaliset näkökohdat ja yhteentoimivuus), pitäisi jatkua, sillä ne eivät hyödyttäisi ainoastaan matkustaja- ja tavaraliikennettä, vaan lisäisivät myös investointeja rautatiealalla; huomauttaa, että naapurimaiden liikkuvan kaluston nykyaikaistamiseen liittyvä suuri kysyntä tuo uusia markkinamahdollisuuksia EU:n yrityksille; painottaa, että nämä uudistukset ovat myös edellytys markkinoiden mahdolliselle avaamiselle tulevaisuudessa;

20.

vaatii EU:ta auttamaan vaatimusten noudattamisessa antamalla tietoa kansallisten siviili-ilmailun turvaohjelmien kehittämisestä ja jakamalla parhaita käytäntöjä ilmailun turvatoimenpiteiden täytäntöönpanossa ja laadunvalvonnassa; korostaa, että Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) vahvistamat ilmailun turvaamista koskevat kansainväliset vaatimukset olisi pantava täysimittaisesti täytäntöön, ja toteaa, että kansainvälisten vaatimusten noudattamisen lisäksi sääntelyn lähentämistä alueella voitaisiin helpottaa lisäämällä tietämystä ja panemalla täytäntöön Euroopan siviili-ilmailukonferenssin (ECAC) ilmailun turvaamista koskevat määräykset ja EU:n perussopimuksissa vahvistetut periaatteet;

21.

panee merkille, että myös itäisten kumppanimaiden tulisi hyötyä tulevaisuudessa eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeesta (SESAR), jolla pyritään nykyaikaistamaan ilmaliikenteen hallinnan infrastruktuuria Euroopassa, ja toteaa, että EU:n kannattaisi tukea voimakkaammin itäisiä kumppanimaita, jotka pyrkivät nykyaikaistamaan ilmaliikenteen hallintajärjestelmiään;

22.

kannattaa sääntelyn lähentämistä ja vaatimusten noudattamisen varmistamista kaikilla liikenteen aloilla, tie-, raide-, meri- ja lentoliikenteen kehittämisestä vastaavien itäisten kumppanimaiden viranomaisten institutionaalista kehittämistä sekä johdonmukaisten normien hyväksymistä vaihtamalla EU:n parhaita käytäntöjä, tarjoamalla teknistä tukea ja järjestämällä tutkimusmatkoja, työpajoja ja foorumeita;

23.

tukee liikenteen infrastruktuurihankkeiden toteutusta itäisen kumppanuuden liikenneverkossa sellaisten olemassa olevien EU:n ohjelmien ja välineiden kautta, joilla parannetaan yhteyksiä TEN-T-runkoverkkoon, sekä sellaisten käynnissä olevien hankkeiden loppuun saattamista, joilla yhdistetään itäisiä kumppanimaita EU:n liikenneverkkoihin;

24.

pitää tarpeellisena, että Ukraina, Moldova ja Georgia, jotka ovat allekirjoittaneet assosiaatiosopimukset, saavat EU:lta riittävästi tukea tie-, raide- ja meriliikennealojen kehittämiseen;

25.

korostaa, että kaupan kehittäminen, matkustajien liikkumisen helpottaminen ja liikennejärjestelmien yhteyksien parantaminen edellyttää meriliikennettä ja kulkukelpoisia väyliä, mutta toteaa, että on otettava huomioon itäisten kumppanimaiden maantieteelliset erityispiirteet;

26.

kehottaa yhteispuheenjohtajia välittämään tämän päätöslauselman Euroopan parlamentin puhemiehelle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä unionin jäsenvaltioiden ja itäisen kumppanuuden maiden hallituksille ja parlamenteille.