Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välinen assosiaatiosopimus

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet; jäljempänä ’jäsenvaltiot’,

OTTAVAT HUOMIOON osapuolten vahvat siteet ja yhteiset arvot, jotka ovat aiemmin perustuneet Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen ja joita kehitetään Euroopan naapuruuspolitiikan erityisen ulottuvuuden muodostavan itäisen kumppanuuden puitteissa, sekä tunnustavat osapuolten yhteisen halun kehittää, lujittaa ja laajentaa suhteitaan edelleen kunnianhimoisesti ja innovatiivisesti;

TUNNUSTAVAT Georgian Eurooppaan suuntautuvat pyrkimykset ja Eurooppa-myönteiset valinnat;

TUNNUSTAVAT, että EU:n perustana olevat yhteiset arvot – demokratia, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaate – ovat keskeisiä myös tähän sopimukseen perustuvassa poliittisessa assosiaatiossa ja taloudellisessa yhdentymisessä;

TUNNUSTAVAT, että Georgia on itäeurooppalaisena valtiona sitoutunut noudattamaan ja edistämään näitä arvoja;

TUNNUSTAVAT Georgian historialliset yhteydet ja yhteiset arvot jäsenvaltioiden kanssa;

OTTAVAT HUOMIOON, että tämä sopimus ei rajoita EU:n ja Georgian suhteiden tulevaa, asteittain etenevää kehitystä, vaan jättää sen avoimeksi;

OVAT SITOUTUNEET lujittamaan entisestään perusvapauksien, ihmisoikeuksien, mukaan lukien vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet, demokratian, oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteiden kunnioitusta osapuolten yhteisten arvojen pohjalta;

YMMÄRTÄVÄT, että sisäiset uudistukset demokratian ja markkinatalouden lujittamiseksi helpottavat Georgian osallistumista EU:n politiikkoihin ja ohjelmiin sekä sen erillisvirastojen toimintaan. Tämä prosessi ja konfliktien ratkaiseminen kestävällä tavalla tukevat toisiaan ja edistävät konfliktin jakamien yhteisöjen keskinäisen luottamuksen rakentamista;

HALUAVAT edistää Georgian poliittista, sosioekonomista ja institutionaalista kehitystä laajalla yhteistyöllä monilla yhteisen edun mukaisilla aloilla, joita ovat esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan kehittäminen, hyvä hallintotapa (myös verotuksen alalla), kaupan yhdentäminen ja taloudellisen yhteistyön lujittaminen, instituutioiden kehittäminen, julkishallinto ja sen uudistaminen sekä korruption torjuminen, köyhyyden vähentäminen ja tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi välttämätön yhteistyö vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla, ja panevat merkille EU:n valmiuden tukea näihin liittyviä uudistuksia Georgiassa;

OVAT SITOUTUNEET kaikkiin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) ja erityisesti vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjan, Madridissa, Istanbulissa ja Wienissä vuosina 1991 ja 1992 pidettyjen kokousten päätösasiakirjojen, uutta Eurooppaa koskevan vuoden 1990 Pariisin peruskirjan, Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1948 antaman ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi vuonna 1950 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen periaatteisiin ja määräyksiin;

PALAUTTAVAT MIELIIN halunsa edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä sitoutuvat tehokkaaseen monenvälisyyteen ja riitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen, erityisesti tekemällä tämän päämäärän saavuttamiseksi yhteistyötä Yhdistyneissä kansakunnissa (YK) ja ETYJ:ssä;

OVAT SITOUTUNEET kansainvälisiin velvoitteisiin, jotka koskevat joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen torjumista ja yhteistyötä aseidenriisunnan alalla;

TUNNUSTAVAT lisäarvon, jota osapuolten aktiivinen osallistuminen erilaisiin alueellisen yhteistyön muotoihin tuottaa;

HALUAVAT edelleen kehittää säännöllistä poliittista vuoropuhelua molempia osapuolia kiinnostavista kahdenvälisistä ja kansainvälisistä asioista, mukaan lukien alueelliset näkökohdat, ottaen huomioon Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP), mukaan lukien yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP);

KUNNIOITTAVAT TÄYSIN itsenäisyyden, täysivaltaisuuden, alueellisen koskemattomuuden ja kansainvälisesti tunnustettujen rajojen loukkaamattomuuden periaatteita, Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjaa ja asiaa koskevia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia;

TUNNUSTAVAT merkityksen, joka on Georgian sitoutumisella sovintoon, ja sen pyrkimykset palauttaa alueellinen koskemattomuutensa ja saada kokonaan ja tosiasiallisesti hallintaansa Georgiaan kuuluvat alueet Abhasia sekä Tshinvalin alue / Etelä-Ossetia tavoitteena rauhanomainen ja kestävä ratkaisu konfliktiin kansainvälisen oikeuden periaatteiden pohjalta, sekä merkityksen, joka on EU:n sitoutumisella konfliktin rauhanomaisen ja kestävän ratkaisun tukemiseen;

TUNNUSTAVAT tässä yhteydessä, että on tärkeää jatkaa 12 päivänä elokuuta 2008 tehdyn kuusikohtaisen sopimuksen ja sen jatkotoimenpiteiden täytäntöönpanoa, ja että tärkeitä ovat myös tarkoituksenmukainen kansainvälinen läsnäolo rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi paikalla, toisiaan tukevien tunnustamattomuus- ja lähentymispolitiikkojen jatkaminen, Geneven kansainvälisten neuvottelujen tukeminen sekä kaikkien kotimaansa sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden ja pakolaisten turvallinen ja ihmisarvoinen paluu kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti;

OVAT SITOUTUNEET tarjoamaan Georgian läheisemmästä poliittisesta assosiaatiosta ja taloudellisesta yhdentymisestä EU:n kanssa koituvia etuja kaikille Georgian kansalaisille, mukaan lukien konfliktin jakamat yhteisöt;

OVAT SITOUTUNEET torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta ja laitonta kauppaa sekä lujittamaan entisestään yhteistyötä terrorismin torjumiseksi;

OVAT SITOUTUNEET syventämään liikkuvuutta, muuttoliikettä, turvapaikka-asioita ja rajavalvontaa koskevaa vuoropuheluaan ja yhteistyötään ottaen myös huomioon EU:n ja Georgian liikkuvuuskumppanuuden ja noudattaen kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon laillinen maahanmuutto, mukaan lukien kiertomuutto, sekä yhteistyöhön laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjumiseksi sekä takaisinottosopimuksen panemiseksi täytäntöön tehokkaasti;

TUNNUSTAVAT viisumivapaan matkustusjärjestelmän käyttöönoton merkityksen Georgian kansalaisille aikanaan edellyttäen, että hallitun ja turvallisen liikkuvuuden ehdot täyttyvät, mukaan lukien viisumien myöntämisen helpottamista ja takaisinottoa koskevien sopimusten tosiasiallinen täytäntöönpano;

OVAT SITOUTUNEET vapaan markkinatalouden periaatteisiin ja EU:n valmiuteen tukea Georgian talousuudistuksia, myös Euroopan naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden puitteissa;

OVAT SITOUTUNEET toteuttamaan taloudellisen yhdentymisen etenkin pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen avulla erottamattomana osana tätä sopimusta, mukaan lukien sääntelyn lähentäminen, ja noudattaen osapuolille Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenyydestä johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia;

USKOVAT, että tämä sopimus luo uudenlaisen ilmapiirin keskinäisille taloussuhteille ja ennen kaikkea kaupan ja investointien kehitykselle ja edistää kilpailua, jotka kaikki ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä talouden rakenneuudistuksen ja nykyaikaistamisen kannalta;

OVAT SITOUTUNEET kunnioittamaan kestävän kehityksen periaatteita, suojelemaan ympäristöä ja hillitsemään ilmastonmuutosta, kehittämään jatkuvasti ympäristöhallintaa ja täyttämään ympäristöön liittyvät tarpeet, mukaan lukien rajatylittävä yhteistyö ja monenvälisten kansainvälisten sopimusten täytäntöönpano;

OVAT SITOUTUNEET parantamaan energian toimitusvarmuutta, mukaan lukien eteläisen käytävän kehittäminen, muun muassa edistämällä asiaan liittyvien hankkeiden kehittämistä Georgiassa, helpottamalla asiaan liittyvän infrastruktuurin kehittämistä (myös kauttakuljetukseen Georgian kautta), lisäämällä markkinoiden yhdentymistä ja lainsäädännön asteittaista lähentämistä EU:n säännöstön keskeisiin elementteihin ja edistämällä energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä;

TUNNUSTAVAT tarpeen tehostaa yhteistyötä energia-alalla sekä osapuolten sitoutumisen energiaperuskirjan täytäntöönpanoon;

HALUAVAT parantaa kansanterveyden ja ihmisten terveyden suojelun tasoa olennaisena osana kestävää kehitystä ja talouskasvua;

OVAT SITOUTUNEET tukemaan ihmisten välisiä yhteyksiä muun muassa tieteen ja tekniikan, liike-elämän, nuorisotyön, koulutuksen ja kulttuurin alojen yhteistyöllä ja vaihtotoiminnalla;

OVAT SITOUTUNEET edistämään rajatylittävää ja alueiden välistä yhteistyötä molemmin puolin ja hyvien naapurisuhteiden hengessä;

TUNNUSTAVAT Georgian sitoutumisen lainsäädäntönsä asteittaiseen lähentämiseen asiaankuuluvilla aloilla EU:n lainsäädännön kanssa tämän sopimuksen mukaisesti ja lainsäädännön tehokkaaseen täytäntöönpanoon;

TUNNUSTAVAT Georgian sitoutumisen kehittämään hallintoaan ja institutionaalisia rakenteitaan tämän sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämässä laajuudessa;

OTTAVAT HUOMIOON, että EU haluaa tukea uudistusten toteuttamista ja hyödyntää tätä varten kaikkia käytettävissä olevia yhteistyön sekä teknisen, rahoituksellisen ja taloudellisen avun välineitä;

VAHVISTAVAT, että tämän sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston soveltamisalaan, sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia erillisinä osapuolina eivätkä osana unionia, ellei unioni yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa ole ilmoittanut Georgialle, että määräykset sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa tai Irlantia osana unionia Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti. Jos määräykset eivät enää sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia osana unionia pöytäkirjassa olevan 4 a artiklan mukaisesti, unionin on yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa välittömästi ilmoitettava Georgialle niiden asemaa koskevasta muutoksesta, jonka jälkeen tämän sopimuksen määräykset sitovat niitä erillisinä osapuolina. Sama koskee myös Tanskaa mainittuihin sopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan N:o 22 mukaisesti,

1. Perustetaan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian välinen assosiaatio.

1. Osapuolten sisä- ja ulkopolitiikan perustan ja olennaisen osan tätä sopimusta muodostavat vuonna 1948 annetussa ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa Yhdistyneiden kansakuntien julistuksessa ilmaistujen ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi vuonna 1950 tehdyssä yleissopimuksessa, vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjassa sekä uutta Eurooppaa koskevassa vuoden 1990 Pariisin peruskirjassa määriteltyjen demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitus. Myös joukkotuhoaseiden, niihin liittyvien materiaalien ja niiden kantolaitteiden leviämisen estäminen ovat tämän sopimuksen olennaisia osia.

2. Osapuolet toistavat sitoutumisensa vapaan markkinatalouden, kestävän kehityksen ja tehokkaan monenvälisyyden periaatteisiin.

3. Osapuolet vahvistavat kunnioittavansa oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteita sekä kansainvälisiä velvollisuuksiaan, erityisesti velvollisuuksiaan YK:n, Euroopan neuvoston ja ETYJ:n jäseninä. Ne sopivat erityisesti edistävänsä täysivaltaisuuden ja alueellisen koskemattomuuden, rajojen loukkaamattomuuden ja itsenäisyyden periaatteita.

4. Osapuolet sitoutuvat oikeusvaltioperiaatteeseen, hyvään hallintotapaan, korruption torjuntaan, rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin eri muotojen torjuntaan, kestävän kehityksen edistämiseen, tehokkaaseen monenvälisyyteen sekä joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen torjumiseen. Tämä sitoumus on keskeinen tekijä osapuolten suhteiden ja yhteistyön kehittämisen kannalta ja lisää siten alueellista rauhaa ja vakautta.

POLIITTINEN VUOROPUHELU JA POLIITTISET UUDISTUKSET, YHTEISTYÖ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN ALALLA

1. Poliittista vuoropuhelua molempia osapuolia kiinnostavista aloista, mukaan lukien ulko- ja turvallisuusasiat sekä kansalliset uudistukset, kehitetään edelleen ja tehostetaan osapuolten välillä. Tämä lisää poliittisen yhteistyön tehokkuutta ja edistää lähentymistä ulko- ja turvallisuusasioissa, mikä lujittaa suhteita kunnianhimoisella ja innovatiivisella tavalla.

Osapuolet tekevät yhteistyötä demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltion vakauden ja tehokkuuden kehittämiseksi, lujittamiseksi ja lisäämiseksi; ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioituksen varmistamiseksi; oikeuslaitos- ja lainsäädäntöuudistuksen jatkamiseksi, jotta oikeuslaitoksen riippumattomuus voidaan taata lujittamalla sen hallinnollisia valmiuksia ja takaamalla lainvalvontaelinten puolueettomuus ja tehokkuus; julkishallinnon uudistuksen jatkamiseksi ja vastuuvelvollisen, tehokkaan, toimivan, avoimen ja ammattitaitoisen virkamieskunnan kehittämiseksi; sekä korruption tehokkaan torjunnan jatkamiseksi etenkin korruption torjuntaa koskevan kansainvälisen yhteistyön tehostamiseksi ja asiaa koskevien kansainvälisten oikeudellisten asiakirjojen, kuten vuonna 2003 tehdyn korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen, panemiseksi tosiasiallisesti täytäntöön.

1. Osapuolet tehostavat vuoropuheluaan ja yhteistyötään ja edistävät asteittaista lähentymistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka mukaan lukien, ja käsittelevät erityisesti konfliktien estämiseen ja rauhanomaiseen ratkaisemiseen sekä kriisinhallintaan, alueelliseen vakauteen, aseidenriisuntaan, asesulkuun, asevalvontaan ja aseviennin valvontaan liittyviä kysymyksiä. Yhteistyö perustuu yhteisiin arvoihin ja yhteisiin etuihin, ja sen tarkoituksena on lisätä politiikkojen lähentämistä ja tehokkuutta hyödyntäen kahdenvälisiä, kansainvälisiä ja alueellisia foorumeja.

2. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa noudattaa alueellisen koskemattomuuden, kansainvälisesti tunnustettujen rajojen loukkaamattomuuden, täysivaltaisuuden ja itsenäisyyden periaatteita, sellaisina kuin ne määritellään Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa ja vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjassa, ja edistää näitä periaatteita kahdenvälisissä ja monenvälisissä suhteissa. Osapuolet korostavat myös tukevansa täysin periaatetta, jonka mukaan ulkomaisten asevoimien sijoittaminen alueelle edellyttää isäntämaan suostumusta. Ne ovat yksimielisiä siitä, että ulkomaisten asevoimien sijoittamisen niiden alueelle on tapahduttava isäntävaltion nimenomaisella suostumuksella kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

1. Osapuolet vahvistavat, että vakavimmat kansainvälistä yhteisöä koskettavat rikokset eivät saa jäädä rankaisematta ja jotta ne eivät jäisi rankaisematta, on toteutettava toimenpiteitä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, myös Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.

2. Osapuolet katsovat, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustaminen ja tehokas toiminta edistävät merkittävällä tavalla kansainvälistä rauhaa ja oikeutta. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa jatkaa yhteistyötä Kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa panemalla täytäntöön Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ja siihen liittyvät välineet huolehtien asianmukaisesti sen riippumattomuudesta.

Osapuolet tehostavat käytännön yhteistyötä konfliktien estämisen ja kriisinhallinnan alalla, erityisesti tarjotakseen Georgialle mahdollisuuden osallistua EU:n johdolla toteutettaviin siviili- ja sotilaskriisinhallintaoperaatioihin sekä tähän liittyviin harjoituksiin ja koulutukseen tapauskohtaisesti ja EU:n mahdollisesta kutsusta.

1. Osapuolet tehostavat yhteisiä pyrkimyksiään edistää alueen vakautta, turvallisuutta ja demokratiakehitystä sekä toimia alueellisen yhteistyön eri muotojen edistämiseksi entisestään, ja ne toimivat erityisesti alueen ratkaisemattomien konfliktien ratkaisemiseksi rauhanomaisella tavalla.

2. Näissä toimissa noudatetaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tähtääviä yhteisiä periaatteita, sellaisina kuin ne on vahvistettu Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa, vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjassa ja muissa asiaa koskevissa monenvälisissä asiakirjoissa. Osapuolet hyödyntävät myös täysimääräisesti itäisen kumppanuuden monenvälistä kehystä, joka tarjoaa mahdollisuuden yhteistyöhön ja avoimeen ja vapaaseen vuoropuheluun lujittaen kumppanimaiden keskinäisiä yhteyksiä.

1. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa konfliktien ratkaisemiseen rauhanomaisesti kunnioittaen täysin Georgian täysivaltaisuutta ja alueellista koskemattomuutta sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä sekä konfliktin jälkeisten jälleenrakennus- ja sovittelutoimien helpottamiseen yhdessä. Siihen saakka, kunnes konfliktiin löydetään kestävä ratkaisu, ja rajoittamatta konfliktiin liittyvien asioiden käsittelyyn käytettävissä olevia toimintamalleja, konfliktin rauhanomainen ratkaiseminen on yksi keskeisistä aiheista osapuolten välisessä poliittisessa vuoropuhelussa sekä vuoropuhelussa muiden asiaan liittyvien kansainvälisten toimijoiden kanssa.

2. Osapuolet tunnustavat, että Georgian sitoutuminen sovintoon ja sen pyrkimykset alueellisen koskemattomuutensa palauttamiseen pyrkien rauhanomaiseen ja kestävään konfliktin ratkaisuun, 12 päivänä elokuuta 2008 tehdyn kuusikohtaisen sopimuksen ja sen jatkotoimenpiteiden täysimääräisen täytäntöönpanon jatkaminen, toisiaan tukevien tunnustamattomuus- ja lähentymispolitiikkojen jatkaminen, Geneven kansainvälisten neuvottelujen sekä kaikkien kotimaansa sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden ja pakolaisten turvallisen ja ihmisarvoisen tavanomaisiin kotipaikkoihinsa paluun tukeminen kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti sekä tarkoituksenmukainen kansainvälinen, tarpeen mukaan myös EU:n, läsnäolo ovat tärkeitä.

3. Osapuolet koordinoivat, myös muiden asiaan liittyvien kansainvälisten organisaatioiden kanssa, toimiaan, joilla edistetään konfliktin, mukaan lukien humanitaaristen kysymysten, rauhanomaista ratkaisemista Georgiassa.

4. Kaikissa näissä toimissa noudatetaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tähtääviä yhteisiä periaatteita, sellaisina kuin ne on vahvistettu Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa, vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjassa ja muissa asiaa koskevissa monenvälisissä asiakirjoissa.

1. Osapuolet katsovat, että joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviäminen niin valtiollisille kuin valtioista riippumattomille toimijoille on yksi vakavimmista kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden uhkatekijöistä. Tästä syystä osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen panemalla kansallisella tasolla täytäntöön kansainvälisistä aseidenriisunta- ja asesulkusopimuksista johtuvat velvoitteensa ja noudattamalla niitä sekä muita asiaa koskevia kansainvälisiä velvoitteita täysimääräisesti. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämä määräys on olennainen osa sopimusta.

2. Lisäksi osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen:

3. Osapuolet sopivat käsittelevänsä näitä asioita poliittisessa vuoropuhelussaan.

1. Osapuolet tunnustavat, että pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laiton tuotanto, siirto ja liikkuminen sekä niiden liiallinen keskittyminen, huono hallinnointi, riittämättömästi turvatut varastot ja valvomaton leviäminen ovat edelleenkin vakava uhka rauhalle ja kansainväliselle turvallisuudelle.

2. Osapuolet sopivat noudattavansa kansainvälisistä sopimuksista ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmista johtuvia velvoitteitaan pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan torjumiseksi sekä muiden alan kansainvälisiin välineisiin, kuten pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan kaikkien osa-alueiden ehkäisemistä, torjumista ja poistamista koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien toimintaohjelmaan perustuvia sitoumuksiaan ja panevansa ne täysimääräisesti täytäntöön.

3. Osapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä ja huolehtimaan toimiensa koordinoinnista, täydentävyydestä ja yhteisvaikutuksesta pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan torjumiseksi sekä liiallisten varastojen hävittämiseksi maailmanlaajuisella, alueellisella ja osa-alueellisella sekä kansallisella tasolla.

4. Lisäksi osapuolet sopivat jatkavansa yhteistyötä tavanomaisten aseiden vientivalvonnan alalla sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä 8 päivänä joulukuuta 2008 vahvistetun neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP hengessä.

5. Osapuolet sopivat käsittelevänsä näitä asioita poliittisessa vuoropuhelussaan.

1. Osapuolet vahvistavat terrorismin torjumisen ja ehkäisemisen tärkeyden ja sopivat tekevänsä yhteistyötä kahdenvälisellä, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla ehkäistäkseen ja torjuakseen kaikenlaista terrorismia kaikissa sen ilmenemismuodoissa.

2. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että terrorismin torjunnassa on kunnioitettava täysimääräisesti oikeusvaltioperiaatetta ja noudatettava täysimääräisesti kansainvälistä oikeutta, mukaan lukien kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä, kansainvälistä pakolaislainsäädäntöä ja kansainvälistä humanitaarista lainsäädäntöä, Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteita ja kaikkia asianmukaisia terrorismin torjuntaan liittyviä kansainvälisiä asiakirjoja.

3. Osapuolet korostavat kaikkien terrorismin torjuntaan liittyvien YK:n yleissopimusten ja pöytäkirjojen yleismaailmallisen ratifioinnin ja täysimääräisen täytäntöönpanon merkitystä. Osapuolet sopivat jatkavansa kansainvälistä terrorismia koskevan kattavan yleissopimuksen laatimista koskevan vuoropuhelun edistämistä sekä yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian sekä YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätöslauselmien ja Euroopan neuvoston yleissopimusten täytäntöönpanemiseksi. Osapuolet sopivat myös tekevänsä yhteistyötä edistääkseen kansainvälistä yhteisymmärrystä terrorismin ehkäisemisestä ja torjumisesta.

1. Yhteistyössään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla osapuolet pyrkivät erityisesti edistämään oikeusvaltioperiaatetta, johon kuuluvat oikeuslaitoksen riippumattomuus, oikeussuojan toteutuminen ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

2. Osapuolet tekevät täysimääräistä yhteistyötä, jotta lainvalvonnan ja oikeudenkäytön alan instituutiot toimisivat tehokkaasti.

3. Kaiken vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla tehtävän yhteistyön lähtökohtana on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen.

Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä varmistaakseen henkilötietojen korkeatasoisen suojan tämän sopimuksen liitteessä I mainittujen EU:n, Euroopan neuvoston ja kansainvälisten oikeudellisten välineiden ja normien mukaisesti.

1. Osapuolet vahvistavat, että ne pitävät alueidensa välisten muuttovirtojen yhteistä hallintaa tärkeänä, ja käyvät kattavaa vuoropuhelua kaikista muuttoliikettä koskevista kysymyksistä, joihin kuuluvat muun muassa laillinen maahanmuutto, kansainvälinen suojelu sekä laittoman maahanmuuton, ihmisten salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjunta.

2. Yhteistyö perustuu osapuolten keskinäisin neuvotteluin tehtävään tarvearviointiin, ja sitä tehdään asiaan liittyvän, voimassa olevan osapuolten lainsäädännön mukaisesti. Keskeisiä yhteistyöaloja ovat erityisesti

3. Yhteistyöllä voidaan myös helpottaa kehitystä hyödyttävää kiertomuuttoa.

1. Osapuolet varmistavat, että seuraavat sopimukset pannaan täysimääräisesti täytäntöön:

2. Osapuolet jatkavat pyrkimyksiä kansalaisten liikkuvuuden tukemiseksi ja toteuttavat asteittain toimenpiteitä edetäkseen kohti yhteistä tavoitetta, joka on viisumivapauden saavuttaminen sopivassa vaiheessa, kun viisumipakon poistamista koskevassa kaksivaiheisessa toimintasuunnitelmassa määritellyt edellytykset hallitulle ja turvalliselle liikkuvuudelle täyttyvät.

1. Osapuolet tekevät yhteistyötä seuraavien, etenkin kansainvälisten, rikollisten ja laittomien toimien torjumiseksi ja estämiseksi, riippumatta siitä, liittyvätkö ne järjestäytyneeseen rikollisuuteen:

2. Osapuolet tehostavat lainvalvontaelinten kahdenvälistä, alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä, myös kehittämällä yhteistyötä Europolin ja Georgian asianomaisten viranomaisten välillä. Osapuolet ovat sitoutuneet panemaan tehokkaasti täytäntöön kansainväliset normit ja etenkin vuonna 2000 tehtyyn kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen ja sen kolmeen pöytäkirjaan sekä vuonna 2003 tehtyyn korruption vastaiseen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen kirjatut normit.

1. Osapuolet tekevät toimivaltansa rajoissa yhteistyötä varmistaakseen, että niiden huumausaineita koskeva lähestymistapa on tasapainoinen ja kokonaisvaltainen. Huumepolitiikkojen ja toimien tavoitteena on lujittaa laittomien huumausaineiden ehkäisemisen ja torjunnan rakenteita, vähentää laittomien huumausaineiden tarjontaa, kauppaa ja kysyntää, puuttua huumausaineiden väärinkäytöstä aiheutuviin terveydellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin vahinkojen vähentämiseksi sekä estää tehokkaammin huumausaineiden lähtöaineiden kulkeutumista huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen.

2. Osapuolet sopivat näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavista yhteistyömenetelmistä. Toimien perustana ovat yhteisesti sovitut, alan kansainvälisten yleissopimusten, EU:n huumausainestrategian (2013–2020) ja Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen huumeita käsittelevän 20. erityisistunnon kesäkuussa 1998 antaman, huumausaineiden kysynnän vähentämisen suuntaa-antavia periaatteita koskevan poliittisen julistuksen mukaiset periaatteet.

1. Osapuolet tekevät yhteistyötä estääkseen rahoitusjärjestelmiensä ja muiden asiaan liittyvien järjestelmiensä käytön ylipäätään rikollisen toiminnan ja erityisesti huumausainerikosten tuottaman hyödyn rahanpesuun sekä terrorismin rahoittamiseen.

Yhteistyö kattaa myös rikosten tuottoon perustuvan omaisuuden tai varojen takaisin saamisen.

2. Tämän alan yhteistyöllä mahdollistetaan asiaan liittyvien tietojen vaihto osapuolten lainsäädännön mukaisesti sekä alan kansainvälisten elinten, kuten rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF), hyväksymiä vaatimuksia vastaavien asianmukaisten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisyä ja torjuntaa koskevien vaatimusten käyttöönotto.

1. Täysin tämän sopimuksen 12 artiklassa määriteltyjen terrorismin torjuntaa koskevien periaatteiden mukaisesti osapuolet vahvistavat lainvalvontaan ja oikeuslaitokseen liittyvän lähestymistavan merkityksen terrorismin torjunnassa ja sopivat tekevänsä yhteistyötä terrorismin ehkäisemiseksi ja tukahduttamiseksi erityisesti

2. Yhteistyö perustuu käytettävissä oleviin asiaa koskeviin arviointeihin, joita tekevät muun muassa YK:n ja Euroopan neuvoston asiaa käsittelevät elimet ja joita osapuolet tekevät toisiaan kuullen.

1. Osapuolet sopivat kehittävänsä siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyötä siviilioikeudellista yhteistyötä koskevien monenvälisten yleissopimusten neuvottelemisessa, ratifioinnissa ja täytäntöönpanossa, mukaan lukien etenkin kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin yleissopimukset kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön ja kansainvälisten oikeudenkäyntien alalla sekä lastensuojelun alalla.

2. Rikosasioita koskevassa oikeudellisessa yhteistyössä osapuolet pyrkivät tehostamaan keskinäiseen oikeusapuun liittyvää yhteistyötä asiaa koskevien monenvälisten sopimusten mukaisesti. Tähän kuuluu tarpeen mukaan liittyminen YK:n ja Euroopan neuvoston asiaa koskeviin kansainvälisiin välineisiin ja niiden täytäntöönpano sekä läheisempi yhteistyö Eurojustin kanssa.

Osapuolet perustavat tämän sopimuksen sekä tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen, jäljempänä ’GATT 1994 -sopimus’, XXIV artiklan määräysten mukaisesti vapaakauppa-alueen tämän sopimuksen voimaantulopäivästä.

1. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan osapuolten väliseen tavarakauppaan (1).

2. Tätä lukua sovellettaessa ”peräisin olevalla” tarkoitetaan sellaista, joka täyttää tämän sopimuksen pöytäkirjassa I olevat alkuperäsäännöt.

Tätä lukua sovellettaessa ”tullilla” tarkoitetaan kaikkia tulleja ja muita maksuja, joita sovelletaan tavaran tuonnissa, viennissä tai niiden yhteydessä ja myös kaikkia tuontiin tai vientiin sovellettavia tai niiden yhteydessä kannettavia lisäveroja tai -maksuja. ”Tulliin” eivät sisälly seuraavat:

Tavaroiden luokittelussa osapuolten välisessä kaupassa käytetään kummankin osapuolen tariffinimikkeistöä, joka perustuu vuoden 1983 harmonoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaiseen vuoden 2012 harmonoituun järjestelmään, jäljempänä ’HS-järjestelmä’, ja sen myöhempiin muutoksiin.

1. Osapuolet poistavat kaikki toisen osapuolen alueelta peräisin olevien tavaroiden tullit tämän sopimuksen voimaantulopäivästä lukuun ottamatta sitä, mitä määrätään tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa, ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan soveltamista.

2. Tämän sopimuksen liitteessä II-A lueteltujen tuotteiden tuonti unioniin on tullitonta kyseisessä liitteessä vahvistettujen tariffikiintiöiden rajoissa. Tariffikiintiön rajan ylittävään tuontiin sovelletaan suosituimmuustullia.

3. Tämän sopimuksen liitteessä II-B lueteltuihin tuotteisiin sovelletaan unioniin tuotaessa tuontitullia ilman sen arvotulliosuutta.

4. Tämän sopimuksen liitteessä II-C lueteltuihin Georgiasta peräisin oleviin tuotteisiin sovelletaan tämän sopimuksen 27 artiklassa vahvistettua toimenpiteiden kiertämisen ehkäisemismekanismia.

5. Viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta osapuolet neuvottelevat kumman tahansa osapuolen pyynnöstä mahdollisuudesta laajentaa tullien poistamista niiden välisessä kaupassa. Tämän kohdan mukaisen päätöksen tekee tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea.

Maataloustuotteita ja jalostettuja maataloustuotteita koskeva toimenpiteiden kiertämisen ehkäisemismekanismi

1. Tämän sopimuksen liitteessä II-C lueteltuihin tuotteisiin sovelletaan tässä artiklassa vahvistettua toimenpiteiden kiertämisen ehkäisemismekanismia. Tämän sopimuksen liitteessä II-C esitetään kyseisten tuotteiden jokaisen tuoteluokan Georgiasta unioniin tapahtuvan tuonnin keskimääräiset vuotuiset määrät.

2. Kun yhden tai useamman 1 kohdassa tarkoitetun tuoteluokan tuonnin määrä saavuttaa 70 prosenttia tämän sopimuksen liitteessä II-C mainitusta määrästä minkä tahansa 1 päivästä tammikuuta alkaneeksi laskettavan vuoden osalta, unioni ilmoittaa Georgialle kyseisen tuotteen (kyseisten tuotteiden) tuonnin määrän. Tämän ilmoituksen jälkeen ja 14 kalenteripäivän kuluessa päivästä, jona yhden tai useamman 1 kohdassa tarkoitetun tuoteluokan tuonnin määrä saavuttaa 80 prosenttia tämän sopimuksen liitteessä II-C mainitusta määrästä, Georgian on annettava unionille vakuuttavat perustelut sille, että Georgialla on kapasiteettia tuottaa kyseisiä tuotteita unioniin vietäväksi enemmän kuin mainitussa liitteessä esitetty määrä. Jos kyseisen tuonnin määrä saavuttaa 100 prosenttia tämän sopimuksen liitteessä II-C mainitusta määrästä eikä Georgia ole esittänyt vakuuttavia perusteluja, unioni voi tilapäisesti keskeyttää kyseisten tuotteiden etuuskohtelun.

Keskeytystä sovelletaan kuuden kuukauden ajan, ja se tulee voimaan päivänä, jona etuuskohtelun keskeyttämistä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3. Unioni ilmoittaa kaikista 2 kohdan mukaisista tilapäisistä keskeytyksistä Georgialle ilman aiheetonta viivytystä.

4. Unioni lopettaa tilapäisen keskeytyksen soveltamisen ennen sen voimaantuloa seuraavan kuuden kuukauden jakson päättymistä, jos Georgia esittää tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevassa assosiaatiokomiteassa vakuuttavan ja tyydyttävän näytön siitä, että tämän sopimuksen liitteessä II-C mainitun määrän ylittävä tuonti kyseessä olevassa tuoteluokassa johtuu siitä, että kyseisen tuotteen (kyseisten tuotteiden) tuotanto- ja vientikapasiteetti Georgiassa on muuttunut.

5. Unioni ja Georgia voivat yhteisestä sopimuksesta muuttaa tämän sopimuksen liitettä II-C ja siinä mainittuja määriä kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevassa assosiaatiokomiteassa Georgian pyynnöstä sen mukaan, miten kyseisen tuotteen (kyseisten tuotteiden) tuotanto- ja vientikapasiteetti ovat muuttuneet Georgiassa.

Kumpikaan osapuoli ei saa ottaa käyttöön uusia tulleja toisen osapuolen alueelta peräisin olevien tavaroiden tuonnissa tai korottaa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä sovellettavia tulleja. Tämä ei estä kumpaakaan osapuolta säilyttämästä tai korottamasta WTO:n riitojenratkaisuelimen hyväksymää tullia.

Osapuolet eivät saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa mitään muita tulleja tai veroja kuin 30 artiklan mukaisesti sovellettuja sisäisiä maksuja toisen osapuolen alueelle suuntautuvassa tavaroiden viennissä tai sen yhteydessä.

Kumpikin osapuoli varmistaa GATT 1994 -sopimuksen VIII artiklan ja sen tulkintaan liittyvien huomautusten mukaisesti, että kaikenlaiset tavaroiden viennissä tai tuonnissa tai niiden yhteydessä perittävät palkkiot ja maksut, lukuun ottamatta tulleja ja muita tämän sopimuksen 26 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä, on määrältään rajattu suoritettujen palvelujen likimääräisiin kustannuksiin ja etteivät ne ole kotimarkkinatuotteiden välillistä suojelua tai tuonnin tai viennin verotusta.

Kumpikin osapuoli myöntää kansallisen kohtelun toisen osapuolen tavaroille GATT 1994 -sopimuksen III artiklan ja sen tulkintaan liittyvien huomautusten mukaisesti. Tätä varten GATT 1994 -sopimuksen III artikla ja sen tulkintaan liittyvät huomautukset liitetään tähän sopimukseen ja otetaan erottamattomaksi osaksi sitä.

Ellei tässä sopimuksessa tai GATT 1994 -sopimuksen XI artiklassa ja sen tulkintaan liittyvissä huomautuksissa toisin määrätä, kumpikaan osapuoli ei saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa toisen osapuolen tavaroiden tuontiin tai niiden toisen osapuolen alueelle tarkoitettuun vientiin tai vientiä varten tapahtuvaan myyntiin sovellettavia kieltoja tai rajoituksia. Tätä varten GATT 1994 -sopimuksen XI artikla ja sen tulkintaan liittyvät huomautukset liitetään tähän sopimukseen ja otetaan erottamattomaksi osaksi sitä.

Tämän luvun määräysten ei voida tulkita estävän osapuolta ottamasta käyttöön tai soveltamasta toimenpiteitä, jotka ovat GATT 1994 -sopimuksen XX ja XXI artiklan ja niiden tulkintaan liittyvien huomautusten mukaisia; GATT 1994 -sopimuksen XX ja XXI artikla ja niiden tulkintaan liittyvät huomautukset liitetään täten tähän sopimukseen ja otetaan erottamattomaksi osaksi sitä.

1. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että hallinnollinen yhteistyö ja apu ovat välttämättömiä tämän luvun nojalla myönnetyn tullietuuskohtelun täytäntöönpanemiseksi ja valvomiseksi, ja korostavat sitoumustaan sääntöjenvastaisuuksien ja petosten torjuntaan tullialalla ja siihen liittyvissä asioissa.

2. Jos osapuoli puolueettomien tietojen perusteella toteaa, että toinen osapuoli on laiminlyönyt tämän luvun mukaisen hallinnollisen yhteistyön tai avun, ja/tai havaitsee sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia, asianomainen osapuoli voi väliaikaisesti keskeyttää etuuskohtelun kyseiseltä yhdeltä tai useammalta tuotteelta tämän artiklan mukaisesti.

3. Tätä artiklaa sovellettaessa tarkoitetaan hallinnollisen yhteistyön tai avun laiminlyönnillä muun muassa:

4. Tässä artiklassa tarkoitettu sääntöjenvastaisuus tai petos voidaan todeta muun muassa silloin, kun osapuolen tavanomaisen tuotantotason ja vientikapasiteetin ylittävä tavaroiden tuontimäärän nopea kasvu ilman riittävää perustetta voidaan yhdistää sääntöjenvastaisuutta tai petosta koskevaan puolueettomaan tietoon.

6. Kumpikin osapuoli ilmoittaa sisäisten menettelyjensä mukaisesti tuojille kaikista 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ilmoituksista, 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista päätöksistä ja 5 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista uusimisista tai lopettamisista.

Jos toimivaltainen viranomainen tekee virheen vientiin liittyvää etuuskohtelujärjestelmää hallinnoidessaan, etenkin soveltaessaan tähän sopimukseen liitetyn, alkuperätuotteiden määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan I määräyksiä, ja jos virhe vaikuttaa tuontitulleihin, osapuoli, johon kyseiset vaikutukset kohdistuvat, voi pyytää tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevaa assosiaatiokomiteaa selvittämään mahdollisuudet toteuttaa tilanteen korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

1. Tämä sopimus ei ole este tulliliittojen, vapaakauppa-alueiden tai rajaliikennejärjestelyjen ylläpitämiselle tai perustamiselle, sikäli kuin ne eivät ole ristiriidassa tässä sopimuksessa määrättyjen kauppajärjestelyjen kanssa.

2. Osapuolet keskustelevat kumman tahansa osapuolen pyynnöstä tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevassa assosiaatiokomiteassa sopimuksista, joilla perustetaan tulliliittoja, vapaakauppa-alueita tai rajaliikennejärjestelyjä tai jotka koskevat muita keskeisiä asioita niiden kauppapolitiikassa kolmansia maita kohtaan. Erityisesti tapauksissa, joissa jokin kolmas maa liittyy EU:hun, näitä neuvotteluja järjestetään sen varmistamiseksi, että tässä sopimuksessa ilmaistut unionin ja Georgian yhteiset edut otetaan huomioon.

1. Osapuolet vahvistavat oikeutensa ja velvollisuutensa, jotka johtuvat GATT 1994 -sopimuksen XIX artiklasta, WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvästä suojalausekesopimuksesta, jäljempänä ’suojalausekesopimus’, sekä WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvän maataloutta koskevan sopimuksen, jäljempänä ’maataloussopimus’, 5 artiklasta.

2. Tähän jaksoon ei sovelleta tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 1 luvun (Tavaroiden kansallinen kohtelu ja markkinoillepääsy) mukaisesti vahvistettuja etuuskohtelualkuperäsääntöjä.

3. Tämän jakson määräyksiin ei sovelleta tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 lukua (Riitojen ratkaiseminen).

1. Osapuolen, joka panee vireille tutkimuksen suojatoimenpiteiden käyttöönottoa varten, on ilmoitettava tutkimuksen vireillepanosta toiselle osapuolelle, jos asiaan liittyy jälkimmäisen osapuolen huomattava taloudellinen etu.

2. Sen estämättä, mitä tämän sopimuksen 37 artiklassa määrätään, osapuolen, joka aloittaa suojatoimenpidetutkimuksen ja aikoo toteuttaa suojatoimenpiteitä, on toisen osapuolen pyynnöstä toimitettava tälle välittömästi kirjallisesti kaikki ne olennaiset tiedot, joiden perusteella suojatoimenpidetutkimus pannaan vireille ja suojatoimenpiteet otetaan käyttöön, sekä tarvittaessa myös tiedot suojatoimenpidetutkimuksen aloittamisesta sekä tutkimuksen alustavista ja lopullisista päätelmistä, ja tarjottava toiselle osapuolelle lisäksi mahdollisuus neuvotteluihin.

3. Tätä artiklaa sovellettaessa katsotaan, että asiaan liittyy osapuolen huomattava taloudellinen etu, jos se on ollut viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana yksi tuodun tuotteen viidestä tärkeimmästä toimittajasta, joko tuotteen absoluuttisena määränä tai sen arvona mitattuna.

1. Osapuolet pyrkivät suojatoimenpiteitä käyttöön ottaessaan huolehtimaan siitä, että ne otetaan käyttöön tavalla, joka vaikuttaa mahdollisimman vähän niiden kahdenväliseen kauppaan.

2. Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohtaa osapuolen, joka katsoo, että lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönoton oikeudelliset edellytykset täyttyvät, ja joka aikoo soveltaa tällaisia toimenpiteitä, on ilmoitettava asiasta toiselle osapuolelle ja tarjottava tälle mahdollisuus kahdenvälisiin neuvotteluihin. Jos tyydyttävään ratkaisuun ei ole päästy 30 päivän kuluessa siitä, kun asiasta ilmoitettiin, tuojaosapuoli voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ongelman korjaamiseksi.

1. Osapuolet vahvistavat oikeutensa ja velvollisuutensa, jotka johtuvat GATT 1994 -sopimuksen VI artiklasta, WTO-sopimuksen liitteessä 1A olevasta GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdystä sopimuksesta, jäljempänä ’polkumyyntisopimus’, ja WTO-sopimuksen liitteessä 1A olevasta tukia ja tasoitustulleja koskevasta sopimuksesta, jäljempänä ’tukisopimus’.

3. Tämän jakson määräyksiin ei sovelleta tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 lukua (Riitojen ratkaiseminen).

1. Osapuolet sopivat, että polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ja tasoitustoimenpiteitä olisi käytettävä täysin polkumyyntisopimuksen ja tukisopimuksen vaatimuksia noudattaen ja että niiden olisi perustuttava oikeudenmukaiseen ja avoimeen järjestelmään.

2. Osapuolten on varmistettava, että kaikki ne olennaiset tosiseikat ja näkökannat, joihin niiden päätös toimenpiteiden soveltamisesta pohjautuu, ilmoitetaan kokonaisuudessaan ja tarkoituksenmukaisella tavalla välittömästi väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ja ennen lopullisten päätelmien tekemistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta polkumyyntisopimuksen 6 artiklan 5 kohdan ja tukisopimuksen 12 artiklan 4 kohdan soveltamista. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti, ja asianomaisille osapuolille on annettava riittävästi aikaa näkemystensä esittämiseen.

3. Sillä edellytyksellä, että tutkimuksen toteuttaminen ei tarpeettomasti lykkäänny, kummallekin asianomaiselle osapuolelle on tarjottava mahdollisuus tulla kuulluksi, jotta se voi esittää näkemyksiään polkumyyntiä ja tukia koskevien tutkimusten aikana.

Osapuoli ei saa ottaa käyttöön polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä tai tasoitustoimenpiteitä, jos tutkimuksen aikana käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan selvästi päätellä, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi yleisen edun vastaista. Yleistä etua määritettäessä on kaikkia etuja arvioitava kokonaisuutena, mukaan lukien kotimaisen tuotannonalan sekä käyttäjien, kuluttajien ja tuojien edut sikäli kuin ne ovat toimittaneet asiaan liittyviä tietoja tutkintaviranomaisille.

Jos osapuoli päättää ottaa käyttöön väliaikaisen tai lopullisen polkumyynti- tai tasoitustullin, tällaisen tullin määrä ei saa ylittää polkumyyntimarginaalia tai tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen koko määrää, vaan sen olisi oltava polkumyyntimarginaalia tai tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen koko määrää pienempi, jos tällainen alhaisempi tulli on riittävä kotimaiselle tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.

Kaupan tekniset esteet, standardointi, metrologia, akkreditointi ja vaatimustenmukaisuuden arviointi

1. Tätä lukua sovelletaan WTO-sopimuksen liitteessä 1A olevassa kaupan teknisistä esteistä tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’kaupan teknisiä esteitä koskeva sopimus’, määriteltyjen standardien, teknisten määräysten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden valmisteluun, käyttöönottoon ja soveltamiseen, kun ne voivat vaikuttaa osapuolten väliseen tavarakauppaan.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, tätä lukua ei sovelleta terveys- ja kasvinsuojelutoimiin, sellaisina kuin ne on määritelty WTO-sopimuksen liitteessä IA olevan terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan sopimuksen, jäljempänä ’terveys- ja kasvinsuojelusopimus’, liitteessä A, eikä julkisten viranomaisten omia tuotanto- tai kulutusvaatimuksiaan varten laatimiin hankintaeritelmiin.

3. Tähän lukuun sovelletaan kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteen 1 määritelmiä.

Osapuolet vahvistavat voimassa olevat kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa toisiaan kohtaan ja sopivat, että mainittu sopimus liitetään tähän sopimukseen ja otetaan erottamattomaksi osaksi sitä.

1. Osapuolet tehostavat yhteistyötään standardien, teknisten määräysten, metrologian, markkinavalvonnan, akkreditoinnin ja vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmien alalla, jotta ne voisivat lisätä vastavuoroisesti toistensa järjestelmien tuntemusta ja helpottaa pääsyä toistensa markkinoille. Tätä varten osapuolet voivat käynnistää sääntelyä koskevia vuoropuheluja sekä laaja-alaisesti että alakohtaisesti.

2. Osapuolet pyrkivät yhteistyönsä puitteissa määrittelemään, kehittämään ja edistämään erilaisia kauppaa helpottavia toimia, joihin voi kuulua muun muassa seuraavia:

Teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin lähentäminen

1. Ottaen huomioon eri alojen lähentämisen tärkeysjärjestyksensä Georgia toteuttaa tarvittavat toimenpiteet lähentyäkseen asteittain unionin teknisiin määräyksiin, standardeihin, metrologiaan, akkreditointiin ja vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja sen vastaaviin järjestelmiin sekä markkinavalvonnan järjestelmään ja sitoutuu noudattamaan asiaa koskevassa unionin säännöstössä (alustava luettelo tämän sopimuksen liitteessä III-B) vahvistettuja periaatteita ja käytäntöjä. Tämän sopimuksen liitteessä III-A on luettelo lähestymistoimenpiteistä; luetteloa voidaan muuttaa tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean päätöksellä.

3. Georgia pidättäytyy muuttamasta lähentämisen ensisijaisilla aloilla antamaansa horisontaalista ja alakohtaista lainsäädäntöään muuten kuin lähentääkseen sitä asteittain unionin vastaavaan säännöstöön ja pitääkseen sen sitä lähellä; se ilmoittaa unionille kaikista tällaisista kansallisen lainsäädäntönsä muutoksista.

4. Georgia varmistaa, että sen kansalliset kyseisten alojen elimet osallistuvat standardoinnin, lakisääteisen metrologian ja perusmetrologian sekä vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, mukaan lukien akkreditointi, alalla toimivien eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen toimintaan kunkin järjestön toimialan ja tarjolla olevan jäsenyysaseman mukaisesti, ja helpottaa tätä osallistumista.

5. Standardointijärjestelmänsä yhdentämiseksi Georgia pyrkii parhaansa mukaan varmistamaan, että sen standardointielin

Teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskeva sopimus

Osapuolet voivat sopia liittävänsä pöytäkirjana tähän sopimukseen teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskevan sopimuksen yhdellä tai useammalla alalla, joista sovitaan sen jälkeen kun unioni on tarkastanut, että Georgian asianomainen horisontaalinen ja alakohtainen lainsäädäntö sekä alan toimielimet ja standardit on kaikilta osin yhdenmukaistettu unionin vastaavien kanssa. Teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskevassa sopimuksessa määrätään, että osapuolten välistä tuotteiden kauppaa sopimuksen kattamilla aloilla koskevat samat edellytykset kuin vastaavien tuotteiden kauppaa jäsenvaltioiden välillä.

1. Osapuolet vahvistavat merkintöihin liittyviä vaatimuksia koskevien teknisten määräysten osalta kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 2 artiklan 2 kohtaan sisältyvät periaatteet, joiden mukaan tällaisia vaatimuksia ei pitäisi laatia, hyväksyä tai soveltaa siten, että niiden avulla tai vaikutuksesta luodaan tarpeettomia esteitä kansainväliselle kaupalle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 47 ja 48 artiklan määräysten soveltamista. Tämän vuoksi tällaiset merkintöihin liittyvät vaatimukset eivät saa rajoittaa kauppaa enemmän kuin on tarpeen oikeutettujen tarkoitusten täyttämiseksi, ottaen huomioon riskit, jotka niiden täyttämättä jättäminen aiheuttaisi.

1. Tämän luvun tavoitteena on helpottaa terveys- ja kasvinsuojelutoimien, mukaan lukien kaikki tämän sopimuksen liitteessä IV luetellut toimet, soveltamisalaan kuuluvien perushyödykkeiden kauppaa osapuolten välillä ja samalla suojella ihmisten, eläinten ja kasvien elämää tai terveyttä:

2. Lisäksi tämän luvun määräyksillä pyritään siihen, että osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen eläinten hyvinvointia koskevista normeista.

Osapuolet vahvistavat WTO-sopimusten ja erityisesti terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa.

Tätä lukua sovelletaan kaikkiin osapuolen terveys- ja kasvinsuojelutoimiin, jotka voivat suoraan tai epäsuorasti vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan, mukaan lukien kaikki tämän sopimuksen liitteessä IV luetellut toimet. Tämä soveltamisala ei vaikuta tämän sopimuksen 55 artiklassa tarkoitetun lähentämisen soveltamisalaan.

Osapuolet ilmoittavat toisilleen toimivaltaisten viranomaistensa rakenteen, organisaation ja toimivallan jaon tämän sopimuksen 65 artiklassa tarkoitetun terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitean, jäljempänä ’terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea’, ensimmäisessä kokouksessa. Osapuolet ilmoittavat toisilleen näiden toimivaltaisten viranomaisten rakenteen, organisaation ja toimivallan jaon, mukaan lukien yhteyspisteet, muutoksista.

1. Georgia jatkaa tämän sopimuksen liitteessä IV tarkoitetun terveys- ja kasvinsuojelutoimia ja eläinten hyvinvointia sekä muita toimenpiteitä koskevan lainsäädäntönsä asteittaista lähentämistä vastaavaan unionin säännöstöön tämän sopimuksen liitteessä XI vahvistettujen periaatteiden ja menettelyjen mukaisesti.

2. Osapuolet tekevät yhteistyötä asteittaisessa lähentämisessä ja valmiuksien kehittämisessä.

3. Terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea seuraa säännöllisesti tämän sopimuksen liitteessä XI tarkoitetun lähentämisprosessin toteutusta, jotta se voi tarvittaessa antaa lähentämistä koskevia suosituksia.

4. Georgia toimittaa kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta luettelon tämän sopimuksen liitteessä IV tarkoitetusta terveys- ja kasvinsuojelutoimia ja eläinten hyvinvointia sekä muita toimenpiteitä koskevasta EU:n lainsäädännöstä, johon Georgia aikoo lähentyä. Luettelo jaotellaan ensisijaisiin aloihin, joilla tietyn hyödykkeen tai hyödykeryhmän kauppaa helpotetaan lähentämisellä. Lähentämistä koskeva luettelo toimii viiteasiakirjana tämän luvun täytäntöönpanossa.

Eläinten terveystilanteen, kasvintuhoojatilanteen ja alueellisten olosuhteiden tunnustaminen kauppaa varten

1. Eläintautien ja eläinten infektioiden (zoonoosit mukaan luettuina) osalta sovelletaan seuraavaa:

3. Osapuolet tunnustavat vuoden 1997 kansainvälisessä kasvinsuojeluyleissopimuksessa, jäljempänä ’kasvinsuojeluyleissopimus’, ja elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n kansainvälisissä kasvinsuojelutoimenpidestandardeissa, jäljempänä ’ISPM-standardit’, määritellyt alueellistamisen ja kasvintuhoojista vapaiden alueiden käsitteet ja direktiivin 2000/29/EY mukaisen suojeltujen alueiden käsitteen ja sopivat, että niitä sovelletaan niiden väliseen kauppaan.

4. Osapuolet sopivat, että tämän sopimuksen liitteessä V-A lueteltuihin eläin- ja kalatauteihin sekä tämän sopimuksen liitteessä V-B lueteltuihin kasvintuhoojiin liittyvät alueellistamista koskevat päätökset tehdään tämän sopimuksen liitteessä VI olevien A ja B osan määräysten mukaisesti.

5. Eläintautien osalta tämän sopimuksen 58 artiklan määräysten mukaisesti viejäosapuolen, joka pyytää tuojaosapuolen tunnustusta alueellistamista koskevalle päätökselleen, on ilmoitettava toimenpiteistään ja annettava täydellinen selvitys sekä päätöstensä ja ratkaisujensa tukena käytetyt tiedot. Jollei tuojaosapuoli nimenomaisesti vastusta ja vaadi lisätietoja tai neuvotteluja ja/tai vaatimustenmukaisuuden tarkastusta 15 työpäivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, ilmoitettu alueellistamista koskeva päätös katsotaan hyväksytyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 59 artiklan soveltamista.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut neuvottelut käydään tämän sopimuksen 59 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tuojaosapuolen on arvioitava lisätiedot 15 työpäivän kuluessa niiden vastaanottamisesta. Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuuden tarkastus toteutetaan tämän sopimuksen 62 artiklan mukaisesti 25 työpäivän kuluessa tarkastuspyynnön vastaanottamisesta.

6. Kasvintuhoojien osalta kumpikin osapuoli varmistaa, että kasveilla, kasvituotteilla ja muilla tavaroilla käytävässä kaupassa otetaan tapauksen mukaan huomioon toisen osapuolen suojelluksi alueeksi tai kasvintuhoojista vapaaksi alueeksi tunnustaman alueen kasvintuhoojatilanne. Osapuolen, joka pyytää toisen osapuolen tunnustusta kasvintuhoojista vapaalle alueelleen, on ilmoitettava toimenpiteistään ja annettava pyydettäessä täydellinen selvitys ja kyseisen alueen perustamista ja ylläpitoa tukevat tiedot FAO:n tai IPPC:n asianmukaisten standardien mukaisesti, mukaan lukien ISPM-standardit. Jollei toinen osapuoli nimenomaisesti vastusta ja vaadi lisätietoja tai neuvotteluja ja/tai vaatimustenmukaisuuden tarkastusta kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, ilmoitettu kasvintuhoojista vapaata aluetta koskeva alueellistamispäätös katsotaan hyväksytyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 64 artiklan soveltamista.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut neuvottelut käydään tämän sopimuksen 59 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tuojaosapuolen on arvioitava lisätiedot kolmen kuukauden kuluessa niiden vastaanottamisesta. Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuuden tarkastus toteutetaan tämän sopimuksen 62 artiklan mukaisesti 12 kuukauden kuluessa tarkastuspyynnön vastaanottamisesta, ottaen huomioon kyseisen kasvintuhoojan ja viljelykasvin biologiset ominaisuudet.

7. Kun 4–6 kohdassa kuvatut menettelyt on saatettu päätökseen, kumpikin osapuoli toteuttaa ilman aiheetonta viivytystä tarvittavat lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet kaupan mahdollistamiseksi tämän mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 64 artiklan soveltamista.

2. Vastaavuutta tunnustaessaan osapuolet noudattavat tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä. Menettelyssä viejäosapuolen on puolueettomasti osoitettava vastaavuus ja tuojaosapuolen on arvioitava pyyntöä puolueettomasti. Tämä arviointi voi sisältää tarkastuksia.

3. Vastaavuuden tunnustamista tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti koskevasta viejäosapuolen pyynnöstä osapuolet aloittavat viipymättä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun tuojaosapuoli on vastaanottanut pyynnön, neuvottelumenettelyn, johon sisältyvät tämän sopimuksen liitteessä VIII vahvistetut vaiheet. Jos viejäosapuoli on esittänyt useita pyyntöjä, osapuolet sopivat tuojaosapuolen pyynnöstä tämän sopimuksen 65 artiklassa tarkoitetussa terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomiteassa aikataulusta, jonka mukaisesti ne aloittavat ja toteuttavat tässä kohdassa tarkoitetun menettelyn.

4. Georgia ilmoittaa unionille heti kun se on lähentänyt jonkin toimenpiteen, toimenpideryhmän tai järjestelmän tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tämän sopimuksen 55 artiklan 3 kohdan mukaisen seurannan tuloksena. Tätä seikkaa pidetään perustana Georgian pyynnölle aloittaa tämän artiklan 3 kohdan mukainen kyseisten toimenpiteiden vastaavuuden tunnustamista koskeva menettely.

5. Jollei toisin sovita, tuojaosapuoli saattaa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vastaavuuden tunnustamista koskevan menettelyn päätökseen 360 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut viejäosapuolen pyynnön vastaavuuden osoittavat asiakirjat mukaan luettuna. Tätä määräaikaa voidaan pidentää kausittaisten viljelykasvien osalta, jos arviointia on perusteltua lykätä, jotta tarkastus voidaan suorittaa viljelykasvin sopivana kasvukautena.

6. Tuojaosapuoli määrittää vastaavuuden kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden osalta asianmukaisten ISPM-standardien mukaisesti.

7. Tuojaosapuoli voi kumota vastaavuuden tunnustamisen tai keskeyttää sen voimassaolon, jos jompikumpi osapuoli muuttaa vastaavuuteen vaikuttavia toimenpiteitä, mikäli noudatetaan seuraavaa menettelyä:

8. Vastaavuuden tunnustaminen, sen voimassaolon keskeyttäminen tai sen kumoaminen riippuu kokonaan tuojaosapuolesta, joka toimii omien hallinnollisten ja lainsäädännöllisten puitteidensa mukaisesti. Kyseisen osapuolen on toimitettava viejänä toimivalle osapuolelle täydellinen selitys ja tämän artiklan kattamien ratkaisujen ja päätösten tukena käytetyt tiedot. Jos vastaavuutta ei tunnusteta, sen voimassaolo keskeytetään tai se kumotaan, tuojaosapuoli ilmoittaa viejäosapuolelle tarvittavat edellytykset, joiden perusteella 3 kohdassa tarkoitettu menettely voidaan aloittaa uudestaan.

9. Tuojaosapuoli ei voi kumota vastaavuuden tunnustamista tai keskeyttää sen voimassaoloa ennen kuin jommankumman osapuolen ehdottamat uudet toimenpiteet tulevat voimaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 64 artiklan soveltamista.

10. Jos tuojaosapuoli tunnustaa vastaavuuden virallisesti tämän sopimuksen liitteessä VIII vahvistetun neuvottelumenettelyn perusteella, terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea vahvistaa tämän sopimuksen 65 artiklan 5 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti, että vastaavuus on tunnustettu osapuolten välisessä kaupassa. Päätöksessä voidaan määrätä tapauksen mukaan myös fyysisten rajatarkastusten vähentämisestä, yksinkertaistetuista todistuksista ja laitosten ennakkoluetteloinnin menetelmistä.

Vastaavuuden tunnustamista koskeva tilanne esitetään tämän sopimuksen liitteessä XII.

1. Osapuolet tekevät yhteistyötä parantaakseen tämän sopimuksen liitteessä IV lueteltujen toimien soveltamisesta vastaavien toisen osapuolen virallisten valvontarakenteiden ja -järjestelmien ja niiden toiminnan tuntemusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 59 artiklan soveltamista. Tämä voidaan saavuttaa muun muassa kansainvälisiä tarkastuksia koskevien kertomusten avulla, silloin kun ne julkistetaan, ja osapuolet voivat vaihtaa näiden tarkastusten tuloksia koskevia tai muita tietoja asianmukaiseksi katsomallaan tavalla.

2. Osapuolet ilmoittavat toisilleen asianomaisten alojen lainsäädäntöä tai menettelyjä koskevista muutoksista tämän sopimuksen 55 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön lähentämisen ja 57 artiklassa tarkoitetun vastaavuuden tunnustamisen yhteydessä.

3. Tässä yhteydessä unioni ilmoittaa Georgialle hyvissä ajoin etukäteen unionin lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista, jotta Georgia voisi harkita oman lainsäädäntönsä muuttamista vastaavasti.

Jotta lainsäädäntöasiakirjojen siirto jommankumman osapuolen pyynnöstä olisi helpompaa, olisi saavutettava riittävä yhteistyön taso.

Tätä varten osapuolet ilmoittavat toisilleen yhteyspisteistään. Osapuolet ilmoittavat toisilleen myös kaikista yhteyspisteitään koskevista muutoksista.

1. Kumpikin osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti kahden työpäivän kuluessa kaikista vakavista tai merkittävistä riskeistä ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, mukaan lukien elintarvikevalvonnan hätätilanteet tai tilanteet, joissa on selvästi havaittu riski eläin- tai kasvituotteiden käyttämiseen liittyvistä vaarallisista vaikutuksista terveydelle, sekä erityisesti seuraavista:

2. Ilmoitukset tehdään kirjallisesti tämän sopimuksen 58 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille yhteyspisteille.

Kirjallisella ilmoituksella tarkoitetaan ilmoitusta postitse, faksilla tai sähköpostilla.

3. Jos jompikumpi osapuoli on vakavasti huolissaan ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen liittyvistä vaaroista, tilannetta koskeva neuvottelu järjestetään kyseisen osapuolen pyynnöstä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 15 työpäivän kuluessa pyynnöstä. Tällaisissa tilanteissa kumpikin osapuoli pyrkii toimittamaan kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta voitaisiin välttää kaupan häiriöt ja saavuttaa molempien osapuolten kannalta hyväksyttävät ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden suojelun mukaiset ratkaisut.

4. Kumman tahansa osapuolen pyynnöstä käydään eläinten hyvinvointia koskevia neuvotteluja mahdollisimman pian ja viimeistään 20 työpäivän kuluessa ilmoituksen tekemisestä. Kumpikin osapuoli pyrkii näissä tilanteissa toimittamaan kaikki pyydetyt tiedot.

5. Tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut neuvottelut voidaan osapuolen pyynnöstä pitää video- tai audiokokouksena. Pyynnön esittänyt osapuoli varmistaa, että neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, jonka osapuolet virallisesti hyväksyvät. Tähän hyväksyntään sovelletaan tämän sopimuksen 58 artiklan 3 kohdan määräyksiä.

6. Yhteinen nopea hälytysjärjestelmä ja ennakkovaroitusjärjestelmä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualan hätätapauksia varten käynnistetään myöhemmässä vaiheessa sen jälkeen, kun Georgia on pannut täytäntöön tarvittavan alaa koskevan lainsäädännön ja luonut edellytykset näiden järjestelmien asianmukaiselle toiminnalle käytännössä.

3. Tämän sopimuksen liitteessä IV-A ja liitteessä IV-C olevassa 2 kohdassa tarkoitetuilta hyödykkeiltä ei vaadita osapuolten välillä tuontilupaa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä alkaen.

4. Osapuolet neuvottelevat viejäosapuolen pyynnöstä terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomiteassa tämän sopimuksen 65 artiklan määräysten mukaisesti edellytyksistä, jotka vaikuttavat tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hyödykkeiden kauppaan, sopiakseen vaihtoehtoisista tai uusista tuojaosapuolen tuontiedellytyksistä. Tällaiset vaihtoehtoiset tai uudet tuontiedellytykset voivat perustua soveltuvissa tapauksissa viejäosapuolen toimenpiteisiin, jotka tuojaosapuoli on tunnustanut vastaaviksi. Jos sopimukseen päästään, tuojaosapuoli toteuttaa tarvittavat lainsäädännölliset ja/tai hallinnolliset toimenpiteet 90 päivän kuluessa tuonnin mahdollistamiseksi sovittujen tuontiedellytysten perusteella.

6. Osapuolen on toisen osapuolen pyynnöstä toimitettava tarvittava selitys ja tämän artiklan kattamia päätöksiä ja ratkaisuja tukevat tiedot.

1. Osapuolet sopivat noudattavansa tämän sopimuksen liitteessä X vahvistettuja periaatteita sertifiointimenettelyissä ja todistusten ja virallisten asiakirjojen antamisen yhteydessä.

2. Tämän sopimuksen 65 artiklassa tarkoitettu terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea voi sopia sähköisessä sertifioinnissa sekä todistusten peruuttamisessa tai korvaamisessa noudatettavista säännöistä.

3. Osapuolet sopivat tarvittaessa yhteisistä todistusmalleista tämän sopimuksen 55 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön lähentämisen yhteydessä.

1. Luottamuksen säilyttämiseksi tämän luvun määräysten tosiasialliseen täytäntöönpanoon kummallakin osapuolella on oikeus

2. Kumpikin osapuoli voi ilmoittaa tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuuden tarkastusten tuloksista kolmansille osapuolille ja julkistaa ne kumpaan tahansa osapuoleen sovellettavien määräysten mahdollisesti edellyttämällä tavalla. Tällaisessa tulosten ilmoittamisessa muille osapuolille ja/tai julkistamisessa on tarvittaessa noudatettava kumpaan tahansa osapuoleen sovellettavia, luottamuksellisuutta koskevia määräyksiä.

3. Jos tuojaosapuoli päättää suorittaa tarkastuskäynnin viejäosapuolen alueelle, tuojaosapuolen on ilmoitettava tarkastuskäynnistä viejäosapuolelle vähintään 60 työpäivää ennen kyseisen tarkastuksen aiottua suorittamista paitsi silloin, kun on kyseessä hätätapaus tai jos osapuolet toisin sopivat. Osapuolten on sovittava keskenään kaikista tarkastuskäyntiä koskevista muutoksista.

4. Toisen osapuolen toimivaltaisten viranomaisten tarkastus- ja sertifiointijärjestelmien tai niiden osan ja/tai muiden sovellettavien toimenpiteiden vaatimustenmukaisuuden tarkastuksesta aiheutuvat kulut maksaa tarkastuksen suorittava osapuoli.

5. Tarkastuskertomuksen luonnos toimitetaan viejäosapuolelle 60 työpäivän kuluessa vaatimustenmukaisuuden tarkastuksen päättymisestä. Viejäosapuolelle on annettava 45 työpäivää aikaa esittää huomautuksensa kertomusluonnoksesta. Viejäosapuolen huomautukset on liitettävä ja tarvittaessa sisällytettävä lopulliseen kertomukseen. Jos vaatimustenmukaisuuden tarkastuksessa on kuitenkin todettu merkittävä ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen liittyvä riski, viejäosapuolelle on ilmoitettava asiasta mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa 10 työpäivän kuluessa vaatimustenmukaisuuden tarkastuksen päättymisestä.

6. Selvyyden vuoksi vaatimustenmukaisuuden tarkastuksen tuloksia voidaan käyttää osapuolten tai toisen osapuolen tämän sopimuksen 55, 57 ja 63 artiklan mukaisesti suorittamissa menettelyissä.

1. Osapuolet sopivat, että tuojaosapuolen suorittamissa viejäosapuolen alueelta tulevien lähetysten tuontitarkastuksissa noudatetaan tämän sopimuksen liitteessä IX olevan A osan periaatteita. Näiden tarkastusten tulokset saattavat vaikuttaa tämän sopimuksen 62 artiklassa tarkoitettuun vaatimustenmukaisuuden tarkastamista koskevaan menettelyyn.

2. Kummankin osapuolen soveltamien fyysisten tuontitarkastusten tiheys on vahvistettu tämän sopimuksen liitteessä IX olevassa B osassa. Osapuoli voi muuttaa tarkastustiheyttä toimivaltansa rajoissa ja sisäisen lainsäädäntönsä mukaisesti tämän sopimuksen 55, 57 ja 60 artiklan mukaisesti tapahtuneen edistymisen taikka vaatimustenmukaisuuden tarkastusten, neuvottelujen tai muiden tässä sopimuksessa määrättyjen toimenpiteiden tuloksena. Edellä olevassa 65 artiklassa tarkoitettu terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea tekee päätöksen tämän sopimuksen liitteessä IX olevan B osan muuttamisesta vastaavasti.

3. Mahdolliset tarkastusmaksut voivat kattaa ainoastaan toimivaltaiselle viranomaiselle tuontitarkastusten suorittamisesta aiheutuvat kustannukset. Ne lasketaan samoin perustein kuin maksut, jotka veloitetaan vastaavien kotimaisten tuotteiden tarkastuksesta.

4. Tuojaosapuoli ilmoittaa viejäosapuolelle tämän pyynnöstä kaikista tuontitarkastuksiin ja tarkastusmaksuihin vaikuttaviin toimenpiteisiin tehtävistä muutoksista, näiden muutosten syistä sekä merkittävistä muutoksista tällaisten tarkastusten hallinnollisessa toteutuksessa.

5. Osapuolet voivat sopia tämän sopimuksen 65 artiklassa tarkoitetun terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitean määrittämästä päivämäärästä alkaen edellytyksistä, joilla ne hyväksyvät toistensa 62 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut valvontatoimet tarkoituksenaan mukauttaa ja vastavuoroisesti vähentää fyysisten tuontitarkastusten tiheyttä tämän sopimuksen 60 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hyödykkeiden osalta.

Osapuolet voivat kyseisestä päivämäärästä alkaen vastavuoroisesti hyväksyä toistensa tekemät tiettyjen hyödykkeiden valvontatoimet ja tämän johdosta vähentää tai korvata niitä koskevia tuontitarkastuksia.

1. Jos viejäosapuoli ottaa alueellaan käyttöön toimenpiteitä hallitakseen jotakin sellaista tekijää, joka todennäköisesti aiheuttaa vakavan vaaran tai riskin ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, viejäosapuolen on toteutettava vastaavat toimenpiteet estääkseen kyseisen vaaran tai riskin kulkeutumisen tuojaosapuolen alueelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan määräysten soveltamista.

2. Tuojaosapuoli voi vakavasta ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen liittyvästä syystä toteuttaa ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden suojelun kannalta välttämättömiä tilapäisiä toimenpiteitä. Osapuolten välillä matkalla olevien lähetysten osalta tuojaosapuoli harkitsee, mikä olisi sopivin ja kohtuullisin ratkaisu, jotta tarpeettomat kaupan häiriöt voitaisiin välttää.

3. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet käyttöön ottava osapuoli ilmoittaa asiasta toiselle osapuolelle viimeistään yhden työpäivän kuluttua toimenpiteiden käyttöönotosta. Osapuolet neuvottelevat tilanteesta kumman tahansa osapuolen pyynnöstä ja tämän sopimuksen 59 artiklan 3 kohdan määräysten mukaisesti 15 työpäivän kuluessa ilmoituksesta. Osapuolet ottavat asianmukaisesti huomioon kaikki tällaisissa neuvotteluissa saadut tiedot ja pyrkivät välttämään tarpeettomia kaupan häiriöitä ottamalla tarvittaessa huomioon tämän sopimuksen 59 artiklan 3 kohdan määräysten mukaisten neuvottelujen tuloksen.

1. Perustetaan terveys- ja kasvinsuojelutoimien alakomitea. Se kokoontuu kolmen kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä ja sen jälkeen kumman tahansa osapuolen pyynnöstä tai vähintään kerran vuodessa. Osapuolten sopimuksesta terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitean kokous voidaan pitää video- tai audiokokouksena. Terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea voi kokoustensa välisinä aikoina käsitellä asioita myös kirjeitse.

3. Osapuolet sopivat perustavansa tarvittaessa teknisiä työryhmiä, jotka koostuvat osapuolten asiantuntijatason edustajista ja joiden tehtävänä on määrittää ja käsitellä tämän luvun soveltamisesta aiheutuvia teknisiä ja tieteellisiä kysymyksiä. Jos tarvitaan muuta asiantuntemusta, osapuolet voivat perustaa tilapäisiä työryhmiä, mukaan lukien tieteelliset työryhmät ja asiantuntijaryhmät. Tällaiseen tilapäiseen työryhmään voi kuulua muitakin kuin osapuolten edustajia.

4. Terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea antaa tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle säännöllisesti kertomuksen toimivaltansa mukaisesti tekemistään toimista ja päätöksistä.

5. Terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea hyväksyy työjärjestyksensä ensimmäisessä kokouksessaan.

6. Osapuolet hyväksyvät yksimielisesti kaikki terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitean tai sen mahdollisesti perustamien työryhmien päätökset, suositukset, kertomukset ja muut toimet.

1. Osapuolet tunnustavat tullimenettelyjen ja kaupan helpottamisen merkityksen kehittyvän kahdenvälisen kaupankäyntiympäristön kannalta. Osapuolet sopivat tämän alan yhteistyön vahvistamisesta, jotta voidaan varmistaa, että sovellettava lainsäädäntö ja menettelyt sekä asianomaisten viranomaisten hallinnolliset valmiudet vastaavat tehokkaan valvonnan tavoitteita ja tukevat periaatteellisesti laillisen kaupan helpottamista.

2. Osapuolet pitävät ensiarvoisen tärkeinä yleisen edun mukaisia tavoitteita, kuten kaupan helpottamista, turvallisuutta ja petosten torjuntaa, sekä niitä koskevaa tasapainoista lähestymistapaa.

1. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että niiden kauppa- ja tullialaa koskevan lainsäädännön on lähtökohtaisesti oltava vakaata ja kattavaa ja että alan säännösten ja menettelyjen on oltava oikeasuhteisia, avoimia, ennakoitavia, syrjimättömiä ja puolueettomia ja niitä on sovellettava yhdenmukaisesti ja tehokkaasti; tässä tarkoituksessa osapuolet muun muassa

2. Työskentelytapojen parantamiseksi sekä toiminnan syrjimättömyyden, avoimuuden, tehokkuuden, rehellisyyden ja vastuullisuuden takaamiseksi osapuolet

1. Osapuolet kieltävät vaikutukseltaan tuonti- tai vientitulleja ja -maksuja vastaavien hallinnollisten maksujen perimisen.

2. Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 1 luvun (Tavaroiden kansallinen kohtelu ja markkinoillepääsy) asiaa koskevien määräysten soveltamista rajoittamatta kaikenlaisiin tuonnissa tai viennissä tai niiden yhteydessä perittäviin, osapuolten tulliviranomaisten määräämiin maksuihin ja palkkioihin, mukaan luettuina toisen tahon näiden viranomaisten puolesta suorittamiin tehtäviin liittyvät maksut ja palkkiot, sovelletaan seuraavaa:

1. Tavaroiden tullausarvon määrittämisessä osapuolten välisessä kaupassa noudatetaan WTO-sopimuksen liitteessä IA olevan, GATT 1994 -sopimuksen VII artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen määräyksiä ja niiden mahdollisia myöhempiä muutoksia. Kyseiset WTO-sopimuksen määräykset liitetään täten tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä. Vähimmäistullausarvoja ei käytetä.

2. Osapuolet tekevät yhteistyötä, jotta tullausarvon määrittämiseen liittyvissä kysymyksissä päästäisiin yhteiseen toimintatapaan.

Osapuolet lujittavat tullialan yhteistyötään varmistaakseen tässä luvussa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen, jotta ne voivat entisestään helpottaa kauppaa ja varmistaa samalla tehokkaan valvonnan, turvallisuuden ja petosten ehkäisyn. Tätä varten osapuolet voivat hyödyntää vertailuaineistona soveltuvin osin Euroopan komission laatimia tullitoiminnan ohjeita.

Osapuolet antavat toisilleen tähän sopimukseen liitetyn, keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan pöytäkirjan II määräysten mukaisesti hallinnollista apua tulliasioissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden tämän sopimuksen, ja erityisesti sen 71 artiklan, mukaisten yhteistyömuotojen käyttöä.

Osapuolet tekevät yhteistyötä, jonka tavoitteena on teknisen avun antaminen ja valmiuksien kehittäminen kaupan helpottamista ja tullialaa koskevien uudistusten toteuttamiseksi.

1. Perustetaan tulliasioiden alakomitea. Se on vastuussa tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle.

2. Alakomitean tehtävänä on muun muassa järjestää säännöllisiä neuvotteluja ja valvoa tämän luvun täytäntöönpanoa ja hallinnointia, missä yhteydessä se käsittelee muun muassa tulliyhteistyöhön, raja-alueiden tulliyhteistyöhön ja sen hallinnointiin, tekniseen apuun, alkuperäsääntöihin, kaupan helpottamiseen ja keskinäiseen hallinnolliseen avunantoon tulliasioissa liittyviä seikkoja.

Asteittainen lähentyminen unionin tullilainsäädäntöön ja tiettyyn kansainväliseen lainsäädäntöön toteutetaan tämän sopimuksen liitteessä XIII esitetyllä tavalla.

1. Osapuolet vahvistavat uudelleen WTO-sopimuksen mukaiset sitoumuksensa ja vahvistavat täten tarvittavat järjestelyt, jotta sijoittautuminen ja palvelukauppa voidaan vapauttaa asteittain ja vastavuoroisesti ja jotta sähköisessä kaupassa voidaan tehdä yhteistyötä.

2. Julkisia hankintoja käsitellään tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 8 luvussa (Julkiset hankinnat), eikä tämän luvun määräysten voida tulkita johtavan minkäänlaisiin julkisia hankintoja koskeviin velvoitteisiin.

3. Tukia käsitellään tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 10 luvussa (Kilpailu), eikä tämän luvun määräyksiä sovelleta osapuolten myöntämiin tukiin.

4. Osapuolet säilyttävät tämän luvun määräysten mukaisesti oikeutensa säännellä ja ottaa käyttöön uusia säännöksiä perusteltujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

5. Tätä lukua ei sovelleta osapuolen työmarkkinoille pyrkiviä luonnollisia henkilöitä koskeviin toimenpiteisiin eikä myöskään kansalaisuutta taikka vakituista asumista tai työntekoa koskeviin toimenpiteisiin.

6. Tämän luvun määräykset eivät estä osapuolta käyttämästä toimenpiteitä, joilla säädellään luonnollisten henkilöiden pääsyä sen alueelle tai heidän väliaikaista oleskeluaan sen alueella, mukaan lukien ne toimenpiteet, joita tarvitaan sen rajojen koskemattomuuden suojelemiseksi ja jotta varmistettaisiin luonnollisten henkilöiden asianmukainen liikkuvuus sen rajojen yli, sillä edellytyksellä, että tällaisia toimenpiteitä ei sovelleta siten, että ne mitätöisivät ne edut, joita jompikumpi osapuoli saa tämän luvun ja tämän sopimuksen liitteen XIV erityisen sitoumuksen ehtojen mukaisesti, tai heikentäisivät näitä etuja (3).

Tätä jaksoa sovelletaan osapuolten hyväksymiin tai ylläpitämiin toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat sijoittautumiseen millä tahansa taloudellisen toiminnan alalla lukuun ottamatta seuraavia:

1. Jollei tämän sopimuksen liitteessä XIV-E luetelluista varauksista muuta johdu, Georgia myöntää tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen

2. Jollei tämän sopimuksen liitteessä XIV-A luetelluista varauksista muuta johdu, unioni myöntää tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen

3. Jollei tämän sopimuksen liitteissä XIV-A ja XIV-E luetelluista varauksista muuta johdu, osapuolet eivät anna uusia säännöksiä tai toteuta uusia toimenpiteitä, joilla olisi syrjivä vaikutus unionin tai Georgian oikeushenkilöiden sijoittautumiseen niiden alueelle tai niiden toimintaan sijoittautumisen jälkeen osapuolten omiin oikeushenkilöihin verrattuna.

1. Jotta sijoittautumista koskevat edellytykset voidaan asteittain vapauttaa, osapuolet tarkastelevat säännöllisesti uudelleen tämän jakson määräyksiä ja tämän sopimuksen 79 artiklassa tarkoitettujen varausten luetteloa sekä sijoittautumista koskevia edellytyksiä kansainvälisissä sopimuksissa antamiensa sitoumusten mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun yhteydessä osapuolet tarkastelevat esiin tulleita sijoittautumisen esteitä. Tämän luvun määräysten syventämiseksi osapuolet käyttävät tarvittaessa tällaisten esteiden poistamiseksi soveltuvia tapoja, joita voivat olla muun muassa lisäneuvottelut, myös sijoitusten suojasta sekä sijoittajien ja valtion välisistä riitojenratkaisumenetelmistä.

Tämä luku ei vaikuta sellaisista nykyisistä tai tulevista sijoituksia koskevista kansainvälisistä sopimuksista johtuviin osapuolten yrittäjien oikeuksiin, joissa EU:n jäsenvaltiot ja Georgia ovat osapuolina.

1. Mitä tämän sopimuksen 79 artiklassa määrätään, ei estä osapuolta soveltamasta erityisiä sääntöjä sellaisten toisen osapuolen oikeushenkilöiden sivuliikkeiden ja edustustojen sijoittautumiseen ja toimintaan sen alueella, joita ei ole perustettu ensiksi mainitun osapuolen alueella, jos nämä erityiset säännöt ovat perusteltuja sen vuoksi, että näissä sivuliikkeissä ja edustustoissa on oikeudellisia tai teknisiä eroja verrattuna ensiksi mainitun osapuolen alueella perustettujen oikeushenkilöiden sivuliikkeisiin ja edustustoihin; rahoituspalveluihin voidaan soveltaa erityisiä sääntöjä toiminnan vakauden ja luotettavuuden turvaamiseen liittyvistä syistä.

2. Kohtelun ero ei saa olla suurempi kuin mikä on ehdottomasti tarpeen tällaisten oikeudellisten tai teknisten erojen vuoksi tai rahoituspalvelujen osalta toiminnan vakauden ja luotettavuuden turvaamiseksi.

Tätä jaksoa sovelletaan osapuolten toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat rajatylittävään palvelujen tarjontaan kaikilla palvelualoilla lukuun ottamatta seuraavia:

1. Kun kyse on markkinoillepääsystä rajatylittävän palvelujen tarjonnan muodossa, kumpikin osapuoli myöntää toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille kohtelun, joka on vähintään yhtä edullinen kuin tämän sopimuksen liitteissä XIV-B ja XIV-F olevien erityisten sitoumusten mukainen kohtelu.

2. Aloilla, joilla on tehty markkinoillepääsysitoumuksia, osapuoli ei saa, ellei tämän sopimuksen liitteessä XIV-B ja XIV-F toisin mainita, pitää voimassa tai ottaa käyttöön alueellisesti tai koko alueellaan seuraavia toimenpiteitä:

1. Kumpikin osapuoli myöntää niillä aloilla, jotka on kirjattu tämän sopimuksen liitteiden XIV-B ja XIV-F markkinoillepääsysitoumuksiin, ja näissä sitoumuksissa asetettujen edellytysten ja kelpoisuusehtojen mukaisesti toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille kaikkien rajatylittävään palvelujen tarjontaan vaikuttavien toimenpiteiden osalta yhtä edullisen kohtelun kuin omille vastaaville palveluilleen ja palveluntarjoajilleen.

2. Osapuoli voi täyttää 1 kohdan vaatimuksen myöntämällä toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille joko muodollisesti samanlaisen tai muodollisesti erilaisen kohtelun kuin se myöntää omille vastaaville palveluilleen ja palvelujentarjoajilleen.

3. Muodollisesti samanlaisen tai muodollisesti erilaisen kohtelun katsotaan olevan vähemmän edullista, jos se muuttaa kilpailuedellytyksiä osapuolen palvelujen tai palveluntarjoajien eduksi verrattuna vastaaviin toisen osapuolen palveluihin tai palveluntarjoajiin.

4. Tämän artiklan nojalla tehdyt erityiset sitoumukset eivät velvoita osapuolta korvaamaan luontaista kilpailuhaittaa, joka johtuu asianomaisten palvelujen tai palveluntarjoajien ulkomaalaisuudesta.

Kummankin osapuolen tämän jakson mukaisesti vapauttamat alat sekä ne markkinoillepääsyn ja kansallisen kohtelun rajoitukset, joita näillä aloilla varausten muodossa sovelletaan toisen osapuolen palveluihin ja palveluntarjoajiin, luetellaan tämän sopimuksen liitteisiin XIV-B ja XIV-F sisältyvissä sitoumusluetteloissa.

Jotta osapuolten välinen rajatylittävä palvelujen tarjonta voitaisiin asteittain vapauttaa, tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea tarkastelee säännöllisesti tämän sopimuksen 86 artiklassa tarkoitettuja sitoumusluetteloita. Tarkastelussa otetaan huomioon tämän sopimuksen 103, 113, 122 ja 126 artiklassa tarkoitettu asteittaisen lähentämisen prosessi ja sen vaikutus jäljellä olevien esteiden poistamiseen rajatylittävässä palvelujen tarjonnassa osapuolten välillä.

1. Tätä jaksoa sovelletaan osapuolten toimenpiteisiin, jotka koskevat avainhenkilöstön, korkeakoulututkinnon suorittaneiden harjoittelijoiden, yritysmyyjien, sopimusperusteisten palveluntarjoajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien saapumista ja tilapäistä oleskelua niiden alueella tämän sopimuksen 76 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

1. Kaikilla aloilla, joiden osalta on tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen) mukaisesti tehty sitoumuksia, ja jollei tämän sopimuksen liitteissä XIV-A ja XIV-E tai tämän sopimuksen liitteissä XIV-C ja XIV-G luetelluista varauksista muuta johdu, kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen yrittäjien palkata omiin sijoittautuneisiin yksikköihinsä kyseisen toisen osapuolen luonnollisia henkilöitä sillä edellytyksellä, että työntekijät ovat tämän sopimuksen 88 artiklassa määriteltyä avainhenkilöstöä tai korkeakoulututkinnon suorittaneita harjoittelijoita. Avainhenkilöstön ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden harjoittelijoiden tilapäinen maahantulo ja tilapäinen oleskelu saa kestää enintään kolme vuotta yrityksen sisäisesti siirrettyjen osalta, 90 päivää minkä tahansa 12 kuukauden jakson aikana sijoittautumisen vuoksi matkustavien liikematkalaisten osalta ja yhden vuoden korkeakoulututkinnon suorittaneiden harjoittelijoiden osalta.

2. Ellei tämän sopimuksen liitteissä XIV-C ja XIV-G toisin todeta, kaikilla aloilla, joiden osalta on tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen) mukaisesti tehty sitoumuksia, osapuoli ei saa pitää voimassa tai ottaa käyttöön alueellisesti tai koko alueellaan toimenpiteitä, jotka määritellään lukumääräisten kiintiöiden tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa oleviksi rajoituksiksi niiden luonnollisten henkilöiden kokonaismäärään, jotka yrittäjä voi ottaa palvelukseen avainhenkilöstönä ja korkeakoulututkinnon suorittaneina harjoittelijoina jollakin tietyillä aloilla, ja syrjiviksi rajoituksiksi.

Kaikilla aloilla, joiden osalta on tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen) tai 3 jakson (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) mukaisesti tehty sitoumuksia, ja jollei tämän sopimuksen liitteissä XIV-A, XIV-E, XIV-B ja XIV-F luetelluista varauksista muuta johdu, kumpikin osapuoli sallii yritysmyyjien maahantulon ja tilapäisen oleskelun enintään 90 päivän ajan minkä tahansa 12 kuukauden jakson aikana.

1. Osapuolet vahvistavat uudelleen palvelukaupan yleissopimuksen, jäljempänä ’GATS-sopimus’, mukaisista sitoumuksistaan johtuvat velvoitteensa, jotka koskevat sopimusperusteisten palveluntarjoajien maahantuloa ja tilapäistä oleskelua. Tämän sopimuksen liitteiden XIV-D ja XIV-H mukaisesti kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen sopimusperusteisten palveluntarjoajien tarjota palveluita alueellaan tämän artiklan 2 kohdassa tarkemmin määrätyin edellytyksin.

1. Tämän sopimuksen liitteiden XIV-D ja XIV-H mukaisesti kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen itsenäisten ammatinharjoittajien tarjota palveluita alueellaan tämän artiklan 2 kohdassa tarkemmin määrätyin edellytyksin.

1. Seuraavia sääntöjä sovelletaan sellaisiin lupavaatimuksia ja -menettelyjä sekä pätevyysvaatimuksia ja -menettelyjä koskeviin osapuolten toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat

2. Rajatylittävän palvelujen tarjonnan osalta näitä sääntöjä sovelletaan ainoastaan aloihin, joilla osapuoli on tehnyt erityisiä sitoumuksia ja niiltä osin kuin näitä sitoumuksia sovelletaan tämän sopimuksen liitteiden XIV-B ja XIV-F mukaisesti. Sijoittautumisen osalta näitä sääntöjä ei sovelleta aloihin, joita koskee tämän sopimuksen liitteissä XIV-A ja XIV-E ilmoitettu varaus. Luonnollisten henkilöiden tilapäisen oleskelun osalta näitä sääntöjä ei sovelleta aloihin, joita koskee tämän sopimuksen liitteissä XIV-C, XIV-D, XIV-G ja XIV-H ilmoitettu varaus.

3. Näitä sääntöjä ei sovelleta toimenpiteisiin, jotka ovat tämän sopimuksen asiaa koskevien liitteiden mukaisia rajoituksia.

1. Kumpikin osapuoli varmistaa, että lupavaatimuksia ja -menettelyjä sekä pätevyysvaatimuksia ja -menettelyjä koskevat toimenpiteet perustuvat kriteereihin, joilla määritellään toimivaltaisten viranomaisten harkintavallan laajuus, jotta sitä ei käytetä mielivaltaisesti.

3. Lupa on myönnettävä heti, kun asianmukaisen tarkastelun perusteella on todettu, että luvan saamisen edellytykset täyttyvät.

4. Kumpikin osapuoli pitää yllä tai perustaa oikeudellisia, välitys- tai hallinnollisia tuomioistuimia tai menettelyitä, jotka mahdollistavat vahinkoa kärsineen yrittäjän tai palveluntarjoajan pyynnöstä nopean uudelleenkäsittelyn ja tarvittaessa asianmukaiset oikaisukeinot, kun kyse on hallinnollisista päätöksistä, jotka koskevat sijoittautumista, rajatylittävää palveluntarjontaa tai luonnollisten henkilöiden tilapäistä oleskelua liiketoimintaa varten. Siinä tapauksessa, että edellä mainitut menettelytavat eivät ole riippumattomia elimestä, jolle on uskottu asianomaisen hallinnollisen päätöksen tekeminen, kummankin osapuolen on taattava, että menettelytavat turvaavat asian objektiivisen ja puolueettoman tarkastelun.

5. Kun tiettyyn toimintaan saatavilla olevien lupien määrää on rajoitettu vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuvista syistä, kummankin osapuolen on sovellettava mahdollisten ehdokkaiden valintaan menettelyä, jolla varmistetaan tasapuolisuus ja avoimuus, erityisesti saattamalla menettelyn aloittaminen, toteuttaminen ja päättäminen riittävän laajalti tiedoksi.

6. Jollei tämän artiklan määräyksistä muuta johdu, kumpikin osapuoli voi valintamenettelyä koskevia sääntöjä vahvistaessaan ottaa huomioon yleisen edun mukaisia tavoitteita, mukaan lukien terveyttä, turvallisuutta, ympäristönsuojelua ja kulttuuriperinnön säilyttämistä koskevia näkökohtia.

1. Lupia ja pätevyyttä koskevien menettelyjen ja muodollisuuksien on oltava selkeitä, ne on saatettava ennalta yleiseen tietoon ja niiden on oltava omiaan takaamaan hakijoille, että hakemukset käsitellään objektiivisesti ja tasapuolisesti.

2. Lupia ja pätevyyttä koskevien menettelyjen ja muodollisuuksien on oltava mahdollisimman yksinkertaisia, eivätkä ne saa tehdä palvelun tarjoamisesta kohtuuttoman mutkikasta tai viivästyttää sitä aiheettomasti. Hakijoille hakemuksesta mahdollisesti aiheutuvien lupamaksujen (19) on oltava kohtuullisia ja oikeasuhteisia lupamenettelyjen kustannuksiin nähden.

3. Kummankin osapuolen on varmistettava, että toimivaltaisen viranomaisen lupaprosessissa käyttämät menettelyt ja tekemät päätökset ovat puolueettomia kaikkien hakijoiden suhteen. Toimivaltaisen viranomaisen olisi tehtävä päätöksensä itsenäisesti, eikä se saa olla vastuuvelvollinen millekään niiden palvelujen tarjoajalle, joita varten lupa vaaditaan.

4. Jos hakemuksille on määräaika, hakijalle on jätettävä kohtuullisesti aikaa hakemukseen tekemiseen. Toimivaltaisen viranomaisen on aloitettava hakemuksen käsittely ilman aiheetonta viivytystä. Jos mahdollista, hakemuksia olisi vastaanotettava sähköisessä muodossa samoin aitoutta koskevin edellytyksin kuin paperimuodossa.

5. Kummankin osapuolen on varmistettava, että hakemusten käsittely, mukaan lukien lopullisen päätöksen tekeminen, saadaan päätökseen kohtuullisessa ajassa täydellisen hakemuksen toimittamisesta. Kumpikin osapuoli pyrkii vahvistamaan hakemusten käsittelyä varten tavanomaiset käsittelyajat.

6. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hakijalle kohtuullisessa ajassa hakemuksen vastaanottamisesta, jos se katsoo hakemuksen epätäydelliseksi, ja mahdollisuuksien mukaan yksilöitävä hakemuksen täydentämiseksi vaadittavat lisätiedot sekä tarjottava mahdollisuus korjata puutteet.

7. Alkuperäisten asiakirjojen sijasta olisi mahdollisuuksien mukaan hyväksyttävä oikeaksi todistetut jäljennökset.

8. Jos toimivaltainen viranomainen hylkää hakemuksen, tästä on ilmoitettava hakijalle kirjallisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Pääsääntöisesti hakijalle on tämän pyynnöstä ilmoitettava hakemuksen hylkäämisen syyt ja määräaika, jonka kuluessa päätökseen voi hakea muutosta.

9. Kummankin osapuolen on varmistettava, että myönnetty lupa tulee voimaan ilman aiheetonta viivytystä luvassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti.

1. Tämän luvun määräykset eivät estä osapuolta vaatimasta, että luonnollisilla henkilöillä on sellainen tarvittava pätevyys ja/tai työkokemus, jota edellytetään asianomaisen toimialan osalta sillä alueella, jolla palvelua tarjotaan.

2. Kumpikin osapuoli rohkaisee alueellaan toimivia ammattialajärjestöjä antamaan tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle vastavuoroista tunnustamista koskevia suosituksia, jotta yrittäjät ja palveluntarjoajat voisivat kokonaan tai osittain täyttää kummankin osapuolen soveltamat kriteerit, jotka koskevat yrittäjien ja palveluntarjoajien, erityisesti ammatillisten palvelujen, lupia, toimintaa ja todistuksia.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun suosituksen vastaanotettuaan kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea tarkastelee suositusta kohtuullisessa ajassa selvittääkseen, onko se tämän sopimuksen mukainen, ja arvioi siihen sisältyvien tietojen perusteella erityisesti

4. Jos edellä mainitut vaatimukset täyttyvät, kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea määrittelee toimenpiteet vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen neuvotteluja varten, ja tämän jälkeen osapuolet aloittavat neuvottelut toimivaltaisten viranomaistensa välityksellä.

5. Tällaisen sopimuksen on oltava WTO-sopimuksen asiaa koskevien määräysten ja erityisesti GATS-sopimuksen VII artiklan mukainen.

1. Osapuoli vastaa viipymättä toisen osapuolen pyyntöihin saada siltä tietoja sen yleisesti soveltamista toimenpiteistä tai kansainvälisistä sopimuksista, jotka liittyvät tai vaikuttavat tähän sopimukseen. Kumpikin osapuoli perustaa lisäksi yhden tai useamman tiedotuskeskuksen, joka toimittaa pyynnöstä tietoja kaikista tällaisista seikoista toisen osapuolen yrittäjille ja palveluntarjoajille. Osapuolet ilmoittavat toisilleen tiedotuskeskuksistaan kolmen kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä. Tiedotuskeskusten ei tarvitse olla lakien ja säännösten tallettajia.

2. Tämän sopimuksen määräykset eivät velvoita osapuolta toimittamaan luottamuksellisia tietoja, joiden luovuttaminen estäisi lain noudattamisen tai olisi muutoin yleisen edun vastaista tai vaarantaisi yksittäisen julkisen tai yksityisen yrityksen oikeutetut kaupalliset edut.

1. Niiltä osin kuin tietojenkäsittelypalvelujen kauppa vapautetaan tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen), 3 jakson (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jakson (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) mukaisesti osapuolet noudattavat tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa.

2. Yhdistyneiden kansakuntien koodi, CPC (20) 84, jolla kuvataan tietojenkäsittelypalveluja ja niihin liittyviä palveluja, kattaa perustoiminnot, joilla tarjotaan kaikkia tietojenkäsittelypalveluja ja niihin liittyviä palveluja:

Tekniikan kehitys on johtanut siihen, että näitä palveluita tarjotaan yhä useammin toisiinsa liittyvien palvelujen kokonaisuutena tai pakettina, johon voivat sisältyä kaikki tällaiset perustoiminnot tai joitain niistä. Esimerkiksi verkkosivujen tai verkkoalueen isännöinti, tietojen louhintapalvelut ja grid-laskenta koostuvat tietojenkäsittelypalvelujen perustoimintojen yhdistelmistä.

3. Tietojenkäsittelypalvelut ja niihin liittyvät palvelut, riippumatta siitä, tarjotaanko ne verkon, kuten internetin, kautta, sisältävät kaikki palvelut, joissa tarjotaan

4. Tietojenkäsittelypalvelut ja niihin liittyvät palvelut mahdollistavat muiden palvelujen (esimerkiksi pankkipalvelujen) tarjonnan sähköisesti tai muilla keinoin. On kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan mahdollistava palvelu (esim. verkko- tai sovellusisännöinti) ja sisältö- tai ydinpalvelu, jota tarjotaan sähköisesti (esim. pankkipalvelu). Näissä tapauksissa sisältö- tai ydinpalvelu ei kuulu CPC 84:ään.

1. Tässä alajaksossa vahvistetaan sääntelykehyksen periaatteet, jotka koskevat kaikkia posti- ja kuriiripalveluja, jotka on vapautettu tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen), 3 jakson (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jakson (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) mukaisesti.

2. Tässä alajaksossa ja tämän luvun 2 jaksossa (Sijoittautuminen), 3 jaksossa (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jaksossa (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) tarkoitetaan

Kummallakin osapuolella on oikeus määritellä, minkälaisen yleispalveluvelvoitteen se haluaa pitää voimassa. Tällaisia velvoitteita ei sinänsä katsota kilpailun vastaisiksi, jos niitä hallinnoidaan avoimesti, ketään syrjimättä ja kilpailun kannalta puolueettomalla tavalla eivätkä ne aiheuta suurempaa rasitetta kuin mitä osapuolen määrittelemä yleispalvelu edellyttää.

1. Toimilupaa voidaan edellyttää ainoastaan palveluihin, jotka kuuluvat yleispalvelun piiriin.

3. Toimiluvan epäämisperusteet on pyynnöstä ilmoitettava hakijalle, ja kumpikin osapuoli vahvistaa riippumattoman elimen välityksellä tapahtuvan muutoksenhakumenettelyn. Tällaisen menettelyn on oltava avoin ja syrjimätön, ja sen on perustuttava objektiivisiin perusteisiin.

Sääntelyelimen on oltava oikeudellisesti erillinen kaikista posti- ja kuriiripalvelujen tarjoajista, eikä se saa olla niihin nähden vastuussa toiminnastaan. Sääntelyelimen päätösten ja sen käyttämien menettelyjen on oltava tasapuolisia kaikkien markkinaosapuolten kannalta.

1. Tässä alajaksossa vahvistetaan sääntelykehyksen periaatteet, jotka koskevat kaikkia sähköisen viestinnän palveluja, jotka on vapautettu tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen), 3 jakson (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jakson (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) mukaisesti.

2. Tätä alajaksoa ja tämän luvun 2 jaksoa (Sijoittautuminen), 3 jaksoa (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jaksoa (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) sovellettaessa

1. Kumpikin osapuoli varmistaa, että sähköisten viestintäpalvelujen sääntelyviranomaiset ovat oikeudellisesti erillisiä ja toiminnallisesti riippumattomia kaikista sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajista. Jos osapuolella on omistusosuuksia tai määräysvaltaa sähköisiä viestintäverkkoja tai -palveluja tarjoavassa palveluntarjoajassa, sen on varmistettava, että sääntelytoiminta ja omistajuuteen tai määräysvaltaan liittyvä toiminta erotetaan rakenteellisesti tehokkaasti toisistaan.

2. Kumpikin osapuoli varmistaa, että sääntelyviranomaisella on riittävät valtuudet toimialan sääntelyyn. Sääntelyviranomaisen tehtävät on julkaistava helposti saatavilla olevassa ja selkeässä muodossa, erityisesti jos tehtävät on osoitettu useammalle kuin yhdelle elimelle.

3. Kumpikin osapuoli varmistaa, että sääntelyviranomaisten päätökset ja niiden käyttämät menettelyt ovat tasapuolisia kaikkien markkinaosapuolten kannalta ja avoimia.

4. Sääntelyviranomaisella on valtuudet suorittaa analyysi ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista. Jos sääntelyviranomaisen on tämän sopimuksen 107 artiklan mukaisesti tehtävä päätös siitä, asettaako, pitääkö voimassa, muuttaako tai poistaako se velvoitteita, sen on markkina-analyysin perusteella määriteltävä, onko merkityksellisillä markkinoilla todellista kilpailua.

5. Jos sääntelyviranomainen toteaa, ettei merkityksellisillä markkinoilla ole todellista kilpailua, sen on määriteltävä ja nimettävä palveluntarjoajat, joilla on huomattava markkinavoima kyseisillä markkinoilla, ja tarpeen mukaan asetettava niille tämän sopimuksen 107 artiklassa tarkoitettuja erityisiä sääntelyllisiä velvoitteita tai pidettävä ne edelleen voimassa tai muutettava niitä. Jos sääntelyviranomainen toteaa, että merkityksellisillä markkinoilla on todellista kilpailua, se ei saa asettaa eikä pitää voimassa minkäänlaisia tämän sopimuksen 107 artiklassa tarkoitettuja erityisiä sääntelyllisiä velvoitteita.

6. Kumpikin osapuoli varmistaa, että palveluntarjoajalla, johon sääntelyviranomaisen päätös vaikuttaa, on oikeus hakea muutosta päätökseen muutoksenhakuelimeltä, joka on riippumaton kaikista päätöksen tekemiseen osallistuneista osapuolista. Kumpikin osapuoli varmistaa, että tapaukseen liittyvät tosiseikat otetaan asianmukaisesti huomioon. Sääntelyviranomaisen päätös on voimassa, kunnes muutoksenhakupyyntö on käsitelty, jollei muutoksenhakuelin toisin päätä. Jos muutoksenhakuelin ei ole luonteeltaan tuomioistuin, sen päätökset on aina perusteltava kirjallisesti ja sen päätöksistä on lisäksi voitava valittaa puolueettomalle ja riippumattomalle oikeusviranomaiselle. Muutoksenhakuelinten päätökset on pantava tehokkaasti täytäntöön.

7. Kumpikin osapuoli varmistaa, että jos sääntelyviranomaiset aikovat toteuttaa tämän alajakson määräyksiin liittyviä, merkityksellisiin markkinoihin huomattavalla tavalla vaikuttavia toimenpiteitä, ne antavat asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää kohtuullisessa määräajassa huomautuksia ehdotetuista toimenpiteistä. Sääntelyviranomaisten on julkaistava tiedot kuulemismenettelyistään. Kuulemisen tulokset on asetettava julkisesti saataville, paitsi jos tiedot ovat luottamuksellisia.

8. Kumpikin osapuoli varmistaa, että sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja tarjoavat palveluntarjoajat toimittavat kaikki tarvittavat tiedot, taloudelliset tiedot mukaan lukien, jotta sääntelyviranomaiset voivat varmistua siitä, että tämän alajakson määräyksiä tai niiden mukaisesti tehtyjä päätöksiä noudatetaan. Näiden palveluntarjoajien on pyynnöstä toimitettava tiedot viipymättä sekä sääntelyviranomaisen edellyttämän aikataulun mukaisesti että sen vaatimalla tarkkuudella. Sääntelyviranomaisen pyytämien tietojen on oltava oikeasuhteisia tehtävien suorittamiseen nähden. Sääntelyviranomaisen on perusteltava tietopyyntönsä.

1. Kumpikin osapuoli varmistaa, että palvelujen tarjontaan on myönnettävä lupa, niin suurelta osin kuin se on mahdollista, pelkän ilmoituksen perusteella.

2. Kumpikin osapuoli varmistaa, että toimilupaa voidaan vaatia numeroiden ja taajuuksien myöntämiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Tällaisten toimilupien ehdot on julkistettava.

1. Kumpikin osapuoli varmistaa, että kaikilla palveluntarjoajilla, joilla on sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamista koskeva lupa, on oikeus ja velvollisuus neuvotella käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä muiden yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tarjoajien kanssa. Käyttöoikeuksista ja verkkojen yhteenliittämisestä on pääsääntöisesti sovittava kyseisten palveluntarjoajien kaupallisten neuvottelujen pohjalta.

2. Kumpikin osapuoli varmistaa, että palveluntarjoajat, jotka verkkojen yhteenliittämisjärjestelyjä koskevien neuvottelujen myötä saavat tietoja toiselta palveluntarjoajalta, käyttävät tällaisia tietoja ainoastaan siihen tarkoitukseen, johon ne on annettu, ja huolehtivat aina toimitettujen tai tallennettujen tietojen luottamuksellisuudesta.

3. Kumpikin osapuoli varmistaa, että jos sääntelyviranomainen toteaa tämän sopimuksen 105 artiklan mukaisesti, ettei merkityksellisillä markkinoilla ole todellista kilpailua, sillä on valtuudet asettaa palveluntarjoajalle, jolla on todettu olevan huomattava markkinavoima, yksi tai useampi seuraavista yhteenliittämistä ja/tai käyttöoikeuksia koskevista velvoitteista:

4. Kumpikin osapuoli varmistaa, että palveluntarjoaja, joka pyytää verkkojen yhteenliittämistä sellaisen palveluntarjoajan kanssa, jolla on todettu olevan huomattava markkinavoima, voi hakea verkkojen yhteenliittämistä ja/tai käyttöoikeuksia koskeviin ehtoihin liittyvän riidan ratkaisua riippumattomalta kotimaiselta elimeltä, joka voi olla tämän sopimuksen 104 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu sääntelyelin, joko milloin tahansa tai julkisesti ilmoitetun kohtuullisen ajan kuluttua.

1. Kumpikin osapuoli varmistaa, että kaikki menettelyt, jotka koskevat rajallisten voimavarojen, kuten taajuuksien, numeroiden ja asennusoikeuksien, myöntämistä ja käyttöä, toteutetaan puolueettomasti, oikeasuhteisesti, viivytyksettä, avoimesti ja syrjimättömästi. Myönnettyjen taajuuskaistojen kulloinenkin tilanne on julkaistava, mutta yksityiskohtaisia tietoja julkishallinnon erityisiin käyttötarkoituksiin myönnetyistä taajuuksista ei edellytetä.

2. Kumpikin osapuoli varmistaa sähköisissä viestintäpalveluissa niiden alueella käytettävien radiotaajuuksien tehokkaan hallinnoinnin, jotta voitaisiin varmistaa taajuuksien tosiasiallinen ja tehokas käyttö. Jos tiettyjen taajuuksien kysyntä ylittää saatavilla olevien taajuuksien määrän, tällaisten taajuuksien jakamisessa käyttäjille olisi noudatettava tarkoituksenmukaisia ja avoimia menettelyjä, jotta voidaan varmistaa niiden mahdollisimman tehokas käyttö ja edistää kilpailun kehittymistä.

3. Kumpikin osapuoli varmistaa, että kansallisten numerointivarojen jakaminen ja kansallisten numerointisuunnitelmien hallinnointi annetaan sääntelyviranomaisen tehtäväksi.

4. Jos julkisilla viranomaisilla tai paikallisviranomaisilla on omistusosuuksia tai määräysvaltaa yleisiä viestintäverkkoja ja/tai -palveluja tarjoavissa palveluntarjoajissa, on varmistettava, että asennusoikeuksien myöntämiseen liittyvät toiminnot erotetaan rakenteellisesti tehokkaasti omistajuuteen ja määräysvaltaan liittyvästä toiminnasta.

1. Kummallakin osapuolella on oikeus määritellä, minkälaiset yleispalveluvelvoitteet se haluaa pitää voimassa.

2. Tällaisia velvoitteita ei sinänsä pidetä kilpailunvastaisina sillä edellytyksellä, että niitä hallinnoidaan avoimesti, objektiivisesti ja syrjimättömästi. Tällaisten velvoitteiden hallinnoinnin on myös oltava kilpailun suhteen neutraalia, eikä se saa olla raskaampaa kuin mikä on tarpeen osapuolen määrittelemää yleispalvelutyyppiä varten.

3. Kumpikin osapuoli varmistaa, että kaikki palveluntarjoajat voivat tarjoutua yleispalvelun varmistajiksi eikä mitään palveluntarjoajaa suljeta ennakolta tämän mahdollisuuden ulkopuolelle. Valinta on tehtävä tehokkaalla, avoimella, puolueettomalla ja syrjimättömällä tavalla. Kumpikin osapuoli arvioi tarvittaessa, muodostaako yleispalvelun tarjoaminen kohtuuttoman rasitteen yhdelle tai useammalle yleispalvelun tarjoajaksi nimetylle organisaatiolle. Jos se tällaisen kustannuslaskelman nojalla on perusteltua ja ottaen huomioon yleispalvelua tarjoavalle organisaatiolle mahdollisesti koituva markkinaetu, sääntelyviranomaisten on päätettävä, tarvitaanko kyseistä yhtä tai useampaa palveluntarjoajaa koskevaa kompensaatiomenettelyä tai yleispalvelujen nettokustannusten jakamismenettelyä.

4. Kumpikin osapuoli varmistaa, että jos käyttäjien saatavilla on joko painettuja tai sähköisiä tilaajaluetteloita, nämä luettelot toimittavat organisaatiot soveltavat syrjimättömyyden periaatetta muiden organisaatioiden niille toimittamien tietojen käsittelyssä.

Kumpikaan osapuoli ei voi rajatylittävän palvelujen tarjonnan ehtona edellyttää, että toisen osapuolen palveluntarjoajan on perustettava toimipaikka, oltava jollain tavalla sijoittautunut osapuolen alueelle tai asuttava siellä.

Kumpikin osapuoli varmistaa palvelukauppaa rajoittamatta yleisessä sähköisessä viestintäverkossa tapahtuvan ja julkisesti saatavilla olevia sähköisiä viestintäpalveluita käyttävän sähköisen viestinnän ja siihen liittyvien liikennetietojen luottamuksellisuuden.

1. Kumpikin osapuoli varmistaa, että jos sähköisten viestintäverkkojen tai -palvelujen tarjoajien välillä ilmenee riita, joka liittyy tässä jaksossa tarkoitettuihin oikeuksiin ja velvoitteisiin, asianomainen sääntelyviranomainen antaa kumman tahansa osapuolen pyynnöstä sitovan päätöksen, jolla riita ratkaistaan mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa neljän kuukauden kuluessa.

2. Sääntelyviranomaisen päätös on julkistettava liikesalaisuutta koskevia vaatimuksia noudattaen. Asianomaisille sähköisten viestintäverkkojen tai -palvelujen tarjoajille on esitettävä päätöksen täydelliset perustelut.

3. Jos tällainen riita koskee rajatylittävää palvelujen tarjontaa, kyseisten sääntelyviranomaisten on koordinoitava toimintansa, jotta riita voidaan ratkaista.

1. Tässä alajaksossa vahvistetaan sääntelykehyksen periaatteet, jotka koskevat kaikkia rahoituspalveluja, jotka on vapautettu tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen), 3 jakson (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jakson (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) mukaisesti.

1. Kumpikin osapuoli voi ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteitä toiminnan vakauden ja luotettavuuden turvaamiseen liittyvistä syistä muun muassa

2. Nämä toimenpiteet eivät saa olla vaativampia kuin on tarpeen niille asetetun tavoitteen saavuttamiseksi, eivätkä ne saa johtaa toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajien syrjintään osapuolen omiin rahoituspalvelujen tarjoajiin verrattuna.

3. Tämän sopimuksen määräyksiä ei saa tulkita siten, että osapuoli olisi velvoitettu paljastamaan yksittäisten kuluttajien liiketoimiin ja tileihin liittyviä tietoja tai julkisten elinten hallussa olevia luottamuksellisia tai yksityisiä tietoja.

1. Kumpikin osapuoli pyrkii parhaansa mukaan ilmoittamaan etukäteen kaikille asianomaisille henkilöille sellaisista yleisesti sovellettaviksi tarkoitetuista toimenpiteistä, jotka se aikoo ottaa käyttöön, antaakseen näille henkilöille mahdollisuuden esittää huomautuksia kyseisistä toimenpiteistä. Näistä toimenpiteistä ilmoitetaan

2. Kumpikin osapuoli antaa kaikkien asianomaisten henkilöiden tiedoksi vaatimukset, joita se soveltaa rahoituspalvelujen tarjoamista koskevien hakemusten laatimiseen.

Asianomainen osapuoli antaa hakijalle tämän pyynnöstä tiedon hakemuksen käsittelyvaiheesta. Jos asianomainen osapuoli tarvitsee lisätietoja hakijalta, sen on ilmoitettava tästä hakijalle ilman tarpeetonta viivytystä.

3. Kumpikin osapuoli pyrkii parhaansa mukaan varmistamaan, että rahoituspalvelualan sääntelyä ja valvontaa sekä veropetosten ja veronkierron torjuntaa koskevat kansainvälisesti sovitut normit pannaan täytäntöön ja niitä sovelletaan sen alueella. Tällaisia kansainvälisesti sovittuja normeja ovat muun muassa Baselin pankkivalvontakomitean ”Core Principle for Effective Banking Supervision” (pankkivalvontaa koskevat perusperiaatteet), kansainvälisen vakuutusvalvojien järjestön ”Insurance Core Principles and Methodology” (vakuutuksen perusperiaatteet ja menetelmät), arvopaperipörssiä valvovien viranomaisten kansainvälisen järjestön ”Objectives and Principles of Securities Regulation” (arvopaperikaupan sääntelyn tavoitteet ja periaatteet), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tietojenvaihtoa veroasioissa koskeva sopimus, G20-ryhmän antama ”Statement on Transparency and Exchange of Information for Tax Purposes” (lausuma avoimuudesta ja tietojenvaihdosta verotusta varten) sekä rahanpesunvastaisen kansainvälisen toimintaryhmän ”Forty Recommendations” (neljäkymmentä rahanpesun vastaista suositusta) ja ”Nine Special Recommendations” (yhdeksän terrorismin rahoituksen vastaista erityissuositusta).

Osapuolet ottavat myös huomioon G7-maiden valtiovarainministerien vahvistaman ”Ten Key Principles for Information Exchange” (tietojenvaihdon kymmenen perusperiaatetta) ja ryhtyvät tarvittaviin toimiin näiden periaatteiden soveltamiseksi kahdenvälisissä yhteyksissään.

Kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajan tarjota samantyyppisiä uusia rahoituspalveluja kuin ne, joita osapuolen omat rahoituspalvelujen tarjoajat saavat kansallisen lainsäädännön nojalla tarjota vastaavissa olosuhteissa. Osapuoli voi määrätä sen oikeudellisen muodon, jonka kautta palvelua voidaan tarjota, ja se voi edellyttää, että palvelun tarjoamiseen hankitaan lupa. Jos lupa vaaditaan, päätös sen antamisesta on tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa, ja lupa voidaan evätä vain toiminnan vakauden ja luotettavuuden turvaamiseen liittyvistä syistä.

1. Kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajan siirtää tietojenkäsittelyssä tarvittavia tietoja sähköisesti tai muussa muodossa alueelleen ja sieltä pois, jos tällainen tietojenkäsittely on tarpeen rahoituspalvelujen tarjoajan tavanomaisessa liiketoiminnassa.

2. Kumpikin osapuoli ottaa käyttöön riittäviä suojatoimenpiteitä yksityisyyden ja perusoikeuksien sekä yksilönvapauden suojaamiseksi, erityisesti henkilötietojen siirron osalta.

1. Tämän luvun määräysten ei saa tulkita estävän osapuolta tai sen julkisia elimiä harjoittamasta yksinoikeudella alueellaan yleiseen eläkejärjestelmään tai lakisääteiseen sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvaa toimintaa tai tarjoamasta siihen liittyviä palveluja, paitsi jos kyseistä toimintaa voivat osapuolen kansallisten säännösten mukaisesti harjoittaa myös julkisten elinten tai yksityisten laitosten kanssa kilpailevat rahoituspalvelujen tarjoajat.

2. Tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta keskuspankin, rahaviranomaisen tai muun julkisen elimen raha- ja valuuttakurssipolitiikan yhteydessä toteuttamiin toimiin.

3. Tämän luvun määräysten ei saa tulkita estävän osapuolta, mukaan lukien sen julkiset elimet, harjoittamasta toimintaa tai tarjoamasta palveluja yksinoikeudella alueellaan osapuolen tai sen julkisten elinten lukuun taikka niiden takauksella tai niiden myöntämin varoin.

Jos osapuoli edellyttää liittymistä tai osallistumista tai pääsyä johonkin itsesääntelyelimeen, arvopaperi- tai futuuripörssiin tai -markkinoihin, selvitystoimistoon tai muuhun organisaatioon tai yhdistykseen, jotta toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoaja saisi tarjota rahoituspalveluja samoista lähtökohdista kuin osapuolen omat rahoituspalvelujen tarjoajat, tai jos osapuoli välittömästi tai välillisesti tarjoaa tällaisille elimille oikeuksia tai etuja rahoituspalvelujen tarjonnassa, osapuolen on varmistettava tämän sopimuksen 79 ja 85 artiklassa vahvistettujen velvoitteiden noudattaminen.

Kummankin osapuolen on sallittava alueelleen sijoittautuneiden toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajien osallistuminen julkisten elinten ylläpitämiin maksu- ja selvitysjärjestelmiin sekä sellaisiin virallisiin rahoitus- ja jälleenrahoitusmahdollisuuksiin, jotka ovat käytettävissä tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä, niillä ehdoilla ja edellytyksillä, joilla myönnetään kansallinen kohtelu. Tällä artiklalla ei ole tarkoitus antaa näille rahoituspalvelujen tarjoajille mahdollisuutta osallistua osapuolten viimesijaista lainaajaa koskeviin järjestelyihin.

Voidakseen harkita palvelujen kaupan vapauttamista edelleen osapuolet tunnustavat, että on tärkeää lähentää Georgian nykyistä ja tulevaa lainsäädäntöä asteittainen tämän sopimuksen 116 artiklan 3 kohdassa lueteltuihin kansainvälisten parhaiden käytäntöjen standardeihin sekä tämän sopimuksen liitteessä XV-A lueteltuun unionin säännöstöön.

Tässä alajaksossa esitetään periaatteet, jotka koskevat kansainvälisten liikennepalvelujen vapauttamista tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen), 3 jakson (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jakson (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) mukaisesti.

1. Tätä alajaksoa ja tämän luvun 2 jaksoa (Sijoittautuminen), 3 jaksoa (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jaksoa (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) sovellettaessa

2. Kansainvälisen meriliikenteen osalta kumpikin osapuoli varmistaa lastin vapaata kuljetusoikeutta kaupallisin ehdoin koskevan periaatteen tosiasiallisen soveltamisen, kansainvälisten meriliikennepalvelujen vapaan tarjoamisen sekä kansallisen kohtelun soveltamisen tällaisten palvelujen tarjoamisen yhteydessä.

Ottaen huomioon kansainvälisten meriliikennepalvelujen nykyisen vapauttamisasteen osapuolten välillä

4. Kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen kansainvälisten meriliikennepalvelujen tarjoajien sijoittautumisen alueelleen yhtä edullisin sijoittautumis- ja toimintaedellytyksin kuin ne, jotka se tarjoaa joko omille tai minkä tahansa kolmannen maan palvelujen tarjoajille sen mukaan, kummat näistä edellytyksistä ovat paremmat.

5. Kumpikin osapuoli tarjoaa toisen osapuolen meriliikennepalvelujen tarjoajille kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin seuraavat satamapalvelut: luotsaaminen, hinaus ja vetoapu, muonitus, polttoaineen ja veden toimitus, jätehuolto ja painolastin hävittäminen, satamakapteenipalvelut, navigointilaitteet, alusten käytön kannalta ratkaisevan tärkeät maissa sijaitsevat viestintä-, vesi-, sähkö- ja muut vastaavat palvelut, korjausvälineet hätätapauksia varten, ankkurointi, laituripaikka ja alusten kiinnityspalvelut.

6. Kumpikin osapuoli sallii välineistön, kuten tyhjien konttien, kuljetuksen muuna kuin maksua vastaan kuljetettavana rahtina EU:n jäsenvaltion satamien välillä tai Georgian satamien välillä.

7. Kumpikin osapuoli sallii toimivaltaisen viranomaisen luvalla toisen osapuolen kansainvälisten meriliikennepalvelujen tarjoajien tarjota syöttöliikennepalveluja kansallisten satamiensa välillä.

Lentoliikenteen asteittaista vapauttamista osapuolten välillä niiden kaupallisten tarpeiden mukaisesti ja vastavuoroista markkinoillepääsyä koskevia edellytyksiä hallinnoidaan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian yhteistä ilmailualuetta koskevassa sopimuksessa.

1. Osapuolet tunnustavat, että sähköinen kaupankäynti lisää kaupankäynnin mahdollisuuksia monilla aloilla, ja ne sopivat edistävänsä sähköistä kaupankäyntiä välillään tekemällä yhteistyötä erityisesti tämän luvun määräyksiin perustuvissa sähköiseen kaupankäyntiin liittyvissä asioissa.

2. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että sähköisen kaupan kehityksen on oltava yhteensopivaa kansainvälisten tietosuojastandardien kanssa, jotta käyttäjien luottamus sähköiseen kauppaan voidaan varmistaa.

3. Osapuolet sopivat, että sähköisiä siirtoja pidetään tämän luvun 3 jaksossa (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) tarkoitettuna palvelujen tarjontana, johon ei voida soveltaa tulleja.

1. Osapuolet käyvät sähköisen kaupan esille nostamista sääntelykysymyksistä vuoropuhelua, jossa käsitellään muuan muassa seuraavia seikkoja:

2. Tällainen yhteistyö voi tapahtua tietojenvaihtona, jonka aiheena on osapuolten lainsäädäntö näissä kysymyksissä ja tällaisen lainsäädännön täytäntöönpano.

1. Osapuolet tunnustavat, että kolmannet osapuolet voivat käyttää välittäjien palveluita väärinkäytöksiin ja huolehtivat tässä alajaksossa säädettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta välittäjinä toimivien palveluntarjoajien osalta (22).

2. Sovellettaessa tämän sopimuksen 130 artiklaa ”palveluntarjoajalla” tarkoitetaan digitaalisen verkossa tapahtuvan viestinnän tiedonsiirto-, reititys- tai yhteyspalvelujen tarjoajaa, kun viestin sisältöä ei muuteta käyttäjän, joka on valinnut itse aineiston, määrittämien pisteiden välillä tai kyseisissä pisteissä. Sovellettaessa tämän sopimuksen 131 ja 132 artiklaa ”palveluntarjoajalla” tarkoitetaan palveluntarjoajaa tai operaattoria, joka tarjoaa verkkopalveluja tai verkon käyttöoikeuksia.

1. Kummankin osapuolen on varmistettava, että jos tarjottava tietoyhteiskunnan palvelu muodostuu palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen siirrosta viestintäverkossa tai viestintäverkkoyhteyden tarjoamisesta, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa siirretyistä tiedoista, edellyttäen, että palvelun tarjoaja

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut siirtoon ja yhteyden tarjoamiseen liittyvät toiminnot käsittävät siirrettyjen tietojen automaattisen, tilapäisen ja lyhytaikaisen tallentamisen, sikäli kuin tallentaminen palvelee yksinomaan siirron toimeenpanoa tietoverkossa eikä sen kesto ylitä siirtoon tarvittavaa kohtuullista aikaa.

3. Tämä artikla ei vaikuta tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia osapuolten oikeusjärjestelmien mukaisesti palveluntarjoajaa lopettamaan tai estämään väärinkäytökset.

1. Kummankin osapuolen on varmistettava, että jos tietoyhteiskunnan palvelun tarjoaminen muodostuu palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen siirrosta viestintäverkossa, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa tämän tiedon sellaisen automaattisen, tilapäisen ja lyhytaikaisen tallentamisen osalta, jonka suorittamisen ainoana tavoitteena on muille palvelun vastaanottajille niiden pyynnöstä myöhemmin tehtävän tiedonsiirron tehostaminen, edellyttäen, että

2. Tämä artikla ei vaikuta tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia osapuolten oikeusjärjestelmien mukaisesti palveluntarjoajaa lopettamaan tai estämään väärinkäytökset.

1. Jos tietoyhteiskunnan palvelun tarjoaminen käsittää palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen tallentamisen, kummankin osapuolen on varmistettava, että palveluntarjoaja ei ole vastuussa palvelun vastaanottajan pyynnöstä tallennetuista tiedoista, edellyttäen, että

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, kun palvelun vastaanottaja toimii palveluntarjoajan johdon tai määräysvallan alaisena.

3. Tämä artikla ei vaikuta tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia osapuolten oikeusjärjestelmän mukaisesti palveluntarjoajaa lopettamaan tai estämään väärinkäytökset, eikä se myöskään vaikuta osapuolten mahdollisuuteen vahvistaa menettelyjä, joita sovelletaan tietojen poistamiseen tai niihin pääsyn estämiseen.

1. Osapuolet eivät aseta palveluntarjoajille tämän sopimuksen 130, 131 ja 132 artiklassa tarkoitettujen palvelujen toimittamisen osalta yleistä velvoitetta valvoa siirtämiään ja tallentamiaan tietoja eivätkä yleistä velvoitetta pyrkiä aktiivisesti saamaan selville laittomia toimia osoittavia tosiasioita ja olosuhteita.

2. Osapuoli voi asettaa tietoyhteiskunnan palveluntarjoajille velvoitteen ilmoittaa välittömästi toimivaltaisille viranomaisille palvelun vastaanottajien toteuttamista laittomiksi väitetyistä toimista tai näiden antamista laittomiksi väitetyistä tiedoista tai velvoitteen ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille niiden pyynnöstä tiedot, joiden avulla voidaan tunnistaa niiden palvelujen vastaanottajat, joiden kanssa niillä on säilytyssopimuksia.

1. Tämän luvun ja tämän sopimuksen liitteiden XIV-A ja XIV-E, XIV-B ja XIV-F, XIV-C ja XIV-G, XIV-D ja XIV-H määräyksiin sovelletaan tässä artiklassa vahvistettuja poikkeuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 415 artiklassa vahvistettujen yleisten poikkeusten soveltamista.

2. Edellyttäen, että toimenpiteitä ei sovelleta tavalla, joka johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään maiden välillä samankaltaisten olosuhteiden vallitessa taikka sijoittautumisen tai rajatylittävän palveluntarjonnan peiteltyyn rajoittamiseen, tämän luvun määräysten ei voida tulkita estävän osapuolta ottamasta käyttöön tai soveltamasta toimenpiteitä, jotka

3. Tämän luvun ja tämän sopimuksen liitteiden XIV-A ja XIV-E, XIV-B ja XIV-F, XIV-C ja XIV-G, XIV-D ja XIV-H määräyksiä ei sovelleta osapuolten sosiaaliturvajärjestelmiin tai sellaiseen osapuolen alueella harjoitettavaan toimintaan, joka liittyy vaikka vain satunnaisesti julkisen vallan käyttöön.

Tämän luvun määräysten mukaista suosituimmuuskohtelua ei sovelleta verokohteluun, jonka osapuolet myöntävät tai aikovat tulevaisuudessa myöntää kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevien sopimusten perusteella.

Osapuolet sitoutuvat Kansainvälistä valuuttarahastoa koskevan sopimuksen VIII artiklan määräysten mukaisesti siihen, että ne sallivat kaikki vapaasti vaihdettavassa valuutassa suoritettavat vaihtotaseeseen liittyvät maksut ja siirrot välillään eivätkä rajoita niitä millään tavoin.

1. Osapuolet varmistavat tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen maksutaseen pääoma- ja rahoitustasetta koskevien suoritusten osalta pääomien vapaan liikkuvuuden suorissa sijoituksissa, mukaan lukien kiinteistöjen hankinnat, jotka on tehty vastaanottajamaan lainsäädännön mukaisesti, ja sijoituksissa, jotka on tehty tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 6 luvun (Sijoittautuminen, palvelukauppa ja sähköinen kauppa) määräysten mukaisesti, sekä näiden sijoitusten ja niistä saatujen voittojen rahaksi muuttamisessa ja kotiuttamisessa.

2. Rajoittamatta tämän sopimuksen muiden määräysten soveltamista kumpikin osapuoli varmistaa tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen muiden kuin tämän artiklan 1 kohdassa mainittujen maksutaseen pääoma- ja rahoitustasetta koskevien suoritusten osalta

Jos maksut tai pääomanliikkeet poikkeuksellisissa olosuhteissa aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa vakavia ongelmia valuuttakurssi- tai rahapolitiikan toiminnalle, mukaan lukien vakavia maksutasevaikeuksia, yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tai Georgiassa, asianomaiset osapuolet voivat toteuttaa suojatoimenpiteitä enintään kuuden kuukauden ajan, jos mainitut toimenpiteet ovat ehdottomasti tarpeen. Suojatoimenpiteen käyttöön ottavan osapuolen on ilmoitettava toimenpiteen käyttöönotosta viipymättä toiselle osapuolelle ja esitettävä mahdollisimman pian sen poistamista koskeva aikataulu.

1. Osapuolet neuvottelevat keskenään helpottaakseen pääomanliikkeitä välillään ja edistääkseen näin tämän sopimuksen tavoitteita.

2. Osapuolet toteuttavat tämän sopimuksen voimaantulopäivää seuraavien neljän vuoden aikana toimenpiteitä, joilla luodaan tarvittavat edellytykset pääomien vapaata liikkuvuutta koskevien unionin sääntöjen asteittaisen soveltamisen jatkamiselle.

3. Tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea tarkastelee toteutettuja toimenpiteitä ja määrittää yksityiskohtaiset säännöt lisävapauttamista varten tämän sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan viidennen vuoden loppuun mennessä.

1. Osapuolet tunnustavat, että läpinäkyvä, syrjimätön, kilpailullinen ja avoin tarjouskilpailu edistää kestävää talouskehitystä, ja asettavat tavoitteekseen tehokkaan, vastavuoroisen ja asteittaisen julkisten hankintojensa markkinoiden avaamisen.

2. Tämän luvun mukaisesti vastavuoroinen pääsy julkisten hankintojen markkinoille toteutetaan kansallisen kohtelun periaatteen mukaisesti kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla perinteisen alan sekä yleishyödyllisten palvelujen alan julkisten sopimusten ja käyttöoikeussopimusten osalta. Tässä luvussa määrätään Georgian julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön asteittaisesta lähentämisestä unionin julkisia hankintoja koskevaan säännöstöön, joka perustuu julkisia hankintoja unionissa ohjaaviin periaatteisiin sekä edellytyksiin ja määritelmiin, jotka vahvistetaan julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY, jäljempänä ’direktiivi 2004/18/EY’, ja vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/17/EY, jäljempänä ’direktiivi 2004/17/EY’.

1. Tätä lukua sovelletaan julkisia rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin, yleishyödyllisten palvelujen alan rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sekä, mikäli tällaiset sopimukset ovat käytössä, käyttöoikeusurakoita ja palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin.

2. Tätä lukua sovelletaan kaikkiin hankintaviranomaisiin ja kaikkiin hankintayksiköihin, jotka täyttävät unionin julkisia hankintoja koskevan säännöstön määritelmät, jäljempänä ’hankintayksiköt’. Se kattaa myös yleishyödyllisten palvelujen alan julkisoikeudelliset laitokset ja julkiset yritykset, kuten valtion omistamat yritykset, jotka harjoittavat asianomaisia toimia, ja yksityiset yritykset, joiden toiminta perustuu yleishyödyllisten palvelujen alan erityisiin ja yksinomaisiin oikeuksiin (25).

3. Tätä lukua sovelletaan tämän sopimuksen liitteessä XVI-A vahvistetut kynnysarvot ylittäviin sopimuksiin.

4. Julkisen sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena käytetään maksettavaa kokonaismäärää ilman arvonlisäveroa. Soveltaessaan kyseisiä kynnysarvoja Georgia laskee ja muuntaa kyseiset arvot kansalliseksi valuutakseen käyttäen kansallisen pankkinsa vaihtokurssia.

5. Kynnysarvoja tarkistetaan säännöllisesti kahden vuoden välein alkaen sopimuksen voimaantulovuodesta euron erityisnosto-oikeuksina ilmaistun ja 1 päivänä tammikuuta voimaan tulevaa tarkistusta edeltävän elokuun viimeisenä päivänä päättyvän 24 kuukauden jakson keskimääräisen päivänkurssin perusteella. Tarkistetut kynnysarvot pyöristetään tarvittaessa alaspäin lähimpään tuhanteen euroon. Kynnysarvojen tarkistus hyväksytään tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean päätöksellä.

1. Kumpikin osapuoli perustaa asianmukaisen institutionaalisen kehyksen ja mekanismit ja ylläpitää niitä julkisten hankintojen järjestelmän toiminnan varmistamiseksi ja tämän luvun periaatteiden täytäntöönpanemiseksi.

3. Kumpikin osapuoli varmistaa, että talouden toimijoiden tekemien, kansallisen lainsäädännön rikkomisia koskevien valitusten käsittelystä vastuussa olevien viranomaisten tekemät päätökset pannaan tosiasiallisesti täytäntöön.

1. Osapuolten on täytettävä viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kaikkien hankintasopimusten tekemistä koskevat perussäännöt tämän artiklan 2–15 kohdan mukaisesti. Nämä perussäännöt johtuvat suoraan julkisia hankintoja koskevista säännöistä ja periaatteista, sellaisina kuin ne sisältyvät julkisia hankintoja koskevaan unionin säännöstöön, mukaan lukien syrjimättömyyden, tasa-arvoisen kohtelun, avoimuuden ja suhteellisuuden periaate.

2. Kumpikin osapuoli varmistaa, että kaikki aiotut hankinnat julkaistaan sopivissa tiedotusvälineissä (26) tavalla, joka on riittävä

3. Julkaisun on oltava asianmukainen talouden toimijalle tulevaan hankintasopimuksen taloudelliseen etuun nähden.

4. Julkaisun on sisällettävä vähintään tehtävää hankintasopimusta koskevat olennaiset tiedot, laadulliset valintaperusteet, hankintasopimuksen tekemistä koskeva menetelmä, hankintasopimuksen tekoperusteet ja muut lisätiedot, joita talouden toimijat tarvitsevat tehdäkseen päätöksen siitä, ilmaisevatko ne kiinnostuksensa sopimuksen tekemiseen.

5. Kaikki hankintasopimukset tehdään avoimella ja puolueettomalla menetelmällä, jolla estetään korruptio. Puolueettomuus varmistetaan erityisesti hankintasopimuksen aiheen syrjimättömällä kuvauksella, sillä, että hankintasopimus on avoin kaikille talouden toimijoille tasa-arvoiselta pohjalta, asianmukaisilla määräajoilla ja avoimella ja objektiivisella lähestymistavalla.

6. Hankintayksiköt käyttävät vaadittua rakennusurakkaa, tavaraa tai palvelua kuvatessaan suoritusta ja toimintaa koskevia yleisiä kuvauksia ja kansainvälisiä, eurooppalaisia tai kansallisia standardeja.

7. Vaadittua rakennusurakkaa, tavaraa tai palvelua koskevassa kuvauksessa ei saa viitata tiettyyn merkkiin tai lähteeseen tai erityiseen prosessiin, tai tavaramerkkeihin, patentteihin, tuotantotyyppeihin tai tuotannon erityiseen alkuperään paitsi, jos kyseinen viittaus on perusteltavissa hankintasopimuksen aiheella ja siinä esiintyy sanat ”tai vastaava”. Ensisijaisesti käytetään yleistä kuvausta suorituksista tai toiminnoista.

8. Hankintayksiköt eivät saa asettaa ehtoja, jotka johtavat toisen osapuolen talouden toimijoiden suoraan tai välilliseen syrjintään, kuten vaatimusta siitä, että sopimuksen tekemisestä kiinnostuneiden talouden toimijoiden on oltava sijoittautuneita samaan maahan tai samalle alueelle kuin hankintayksikkö.

Edellä sanotusta huolimatta hakijalta, jonka kanssa sopimus aiotaan tehdä, voidaan vaatia tietyn yritysinfrastruktuurin perustamista toiminnan toteuttamisalueelle, jos se on hankintasopimuksen erityispiirteistä johtuen perusteltua.

9. Kiinnostuksenilmausten ja tarjousten esittämisen määräajan on oltava riittävän pitkä, jotta toisen osapuolen talouden toimijat voivat tehdä mielekkään arvioinnin tarjouskilpailusta ja valmistella tarjoustaan.

10. Kaikkien osallistujien on etukäteen tiedettävä sovellettavat säännöt, valintaperusteet ja sopimuksen tekoperusteet. Näitä sääntöjä on sovellettava tasapuolisesti kaikkiin osallistujiin.

11. Hankintayksiköt voivat pyytää rajoitettua määrää hakijoita esittämään tarjouksen edellyttäen, että

Pyydettäessä rajoitettua määrää hakijoita esittämään tarjous on kiinnitettävä huomiota tarpeeseen varmistaa riittävä kilpailu.

12. Hankintayksiköt voivat käyttää neuvottelumenettelyjä ainoastaan poikkeustapauksissa, jos kyseisen menettelyn käyttö ei vääristä kilpailua.

13. Hankintayksiköt voivat käyttää kelpuuttamisjärjestelmiä ainoastaan, jos kelpuutettujen toimijoiden luettelo on laadittu avoimella menettelyllä, josta on tiedotettu riittävästi. Näiden järjestelmien soveltamisalaan kuuluvat hankintasopimukset tehdään niin ikään syrjimättömästi.

14. Kumpikin osapuoli varmistaa, että sopimukset tehdään avoimella tavalla sellaisen hakijan kanssa, joka on esittänyt taloudellisesti edullisimman tarjouksen tai hinnaltaan alhaisimman tarjouksen ennakkoon laadittujen ja ilmoitettujen tarjouskilpailua ja menettelysääntöjä koskevien perusteiden pohjalta. Lopulliset päätökset ilmoitetaan kaikille hakijoille viipymättä. Jos hylätyn hakemuksen tekijä sitä pyytää, päätöksen perusteet on esitettävä riittävän yksityiskohtaisesti, jotta päätöstä voidaan tarkastella uudelleen.

15. Kumpikin osapuoli varmistaa, että henkilöt, jotka ovat tai ovat olleet kiinnostuneita tekemään tietyn sopimuksen, ja joille on aiheutunut tai joille on vaarana aiheutua vahinkoa väitetystä sääntöjen rikkomisesta, ovat oikeutettuja tehokkaaseen ja puolueettomaan oikeussuojaan sopimuksen tekemiseen liittyvien hankintayksikön päätösten osalta. Tämän tarkastelumenettelyn aikana ja sen lopuksi tehdyt päätökset on julkistettava tavalla, joka on riittävä päätösten ilmoittamiseksi kaikille asianomaisille talouden toimijoille.

1. Ennen asteittaisen lähentämisen aloittamista Georgian on toimitettava tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle kattava etenemissuunnitelma tämän luvun täytäntöönpanemiseksi sekä aikataulut ja välitavoitteet, joihin on sisällyttävä kaikki uudistukset, jotka liittyvät lainsäädännön lähentämiseen unionin säännöstöön ja institutionaalisten valmiuksien kehittämiseen. Tämä etenemissuunnitelma noudattaa tämän sopimuksen liitteessä XVI-B vahvistettuja aikatauluja ja vaiheita.

2. Kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean myönteisen lausunnon jälkeen kyseistä etenemissuunnitelmaa pidetään viiteasiakirjana tämän luvun täytäntöönpanemiseksi. Euroopan unioni tekee parhaansa avustaakseen Georgiaa etenemissuunnitelman täytäntöönpanossa.

1. Georgia varmistaa, että sen julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö lähennetään asteittain julkisia hankintoja koskevaan unionin säännöstöön.

2. Lainsäädännön lähentäminen unionin säännöstöön toteutetaan peräkkäisissä vaiheissa tämän sopimuksen liitteessä XVI-B olevan aikataulun ja liitteiden XVI-C–XVI-F, XVI-H, XVI-I ja XVI-K mukaisesti. Tämän sopimuksen liitteissä XVI-G ja XVI-J määritetään ei-pakolliset osat, joita ei tarvitse sisällyttää lainsäädäntöön, ja tämän sopimuksen liitteissä XVI-L–XVI-O määritetään ne unionin säännöstön osat, jotka jäävät lainsäädännön lähentämisen ulkopuolelle. Prosessissa otetaan asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen vastaava oikeuskäytäntö ja Euroopan komission hyväksymät täytäntöönpanotoimenpiteet sekä tarvittaessa unionin säännöstöön tehtävät muutokset. Kunkin vaiheen täytäntöönpanoa arvioi tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea, ja komitean annettua myönteisen arvioinnin myönnetään vastavuoroinen markkinoillepääsy tämän sopimuksen liitteen XVI-B mukaisesti. Euroopan komissio ilmoittaa Georgialle viipymättä kaikista EU:n säännöstön muutoksista. Se antaa pyynnöstä asianmukaista neuvontaa ja teknistä apua kyseisten muutosten täytäntöönpanemista varten.

3. Kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea aloittaa seuraavan vaiheen arvioinnin vasta sitten, kun edellisen vaiheen täytäntöönpanotoimenpiteet on suoritettu ja hyväksytty 2 kohdassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti.

4. Kumpikin osapuoli varmistaa, että tämän artiklan soveltamisalan ulkopuolelle jäävät julkisia hankintoja koskevat näkökohdat ja alat ovat avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun periaatteiden mukaisia tämän sopimuksen 144 artiklan mukaisesti.

1. Osapuolet sopivat, että osapuolten markkinoiden tehokas ja vastavuoroinen avautuminen tapahtuu asteittain ja samanaikaisesti. Lähentämisprosessin aikana vastavuoroisesti myönnettävän markkinoillepääsyn laajuus on yhteydessä prosessissa tapahtuneeseen edistykseen tämän sopimuksen liitteen XVI-B mukaisesti.

2. Päätös siirtyä markkinoiden avautumisen myöhempään vaiheeseen perustuu arviointiin hyväksytyn lainsäädännön vastaavuudesta unionin säännöstön kanssa ja sen käytännön täytäntöönpanosta. Kyseisiä arviointeja suorittaa säännöllisesti tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea.

3. Siltä osin kuin osapuoli on tämän sopimuksen liitteen XVI-B mukaisesti avannut julkisten hankintojen markkinansa toiselle osapuolelle,

4. Lähentämisprosessin viimeisen vaiheen täytäntöönpanon jälkeen osapuolet tarkastelevat mahdollisuutta myöntää vastavuoroinen markkinoillepääsy tämän sopimuksen liitteessä XVI-A asetetun kynnysarvon alapuolelle jääville hankintasopimuksille.

1. Kumpikin osapuoli varmistaa, että hankintayksiköille ja talouden toimijoille tiedotetaan asianmukaisesti julkisista hankintamenettelyistä, myös julkaisemalla kaikki asiaa koskeva lainsäädäntö ja kaikki asiaa koskevat hallinnolliset päätökset.

2. Kumpikin osapuoli varmistaa, että tarjouskilpailumahdollisuuksista jaetaan tietoa tehokkaasti.

1. Osapuolet tehostavat yhteistyötään vaihtamalla kokemuksia ja tietoja parhaista käytänteistään ja sääntelykehyksistään.

2. Unioni helpottaa tämän luvun täytäntöönpanoa tarvittaessa antamalla teknistä apua. Tämän sopimuksen VII osaston (Rahoitusapu ja petostentorjuntaa ja -valvontaa koskevat määräykset) rahoitusyhteistyötä koskevien määräysten mukaisesti rahoitusapua koskevat päätökset tehdään asianmukaisten unionin rahoitusmekanismien ja -välineiden kautta.

3. Tämän sopimuksen liitteeseen XVI-P sisältyy ohjeellinen luettelo yhteistyöalueista.

1. Osapuolet varmistavat sellaisten teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten, joiden osapuolia ne ovat, myös teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn WTO:n sopimuksen, jäljempänä ’TRIPS-sopimus’, asianmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon. Tämän luvun määräyksissä täydennetään ja täsmennetään TRIPS-sopimuksen ja muiden teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisia osapuolten oikeuksia ja velvoitteita.

2. Tässä sopimuksessa ”teollis- ja tekijänoikeuksilla” tarkoitetaan vähintään kaikkia sellaisia teollis- ja tekijänoikeuksien luokkia, joita käsitellään tämän sopimuksen 153–189 artiklassa.

3. Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja sisältää myös suojan vilpillistä kilpailua vastaan vuonna 1967 tehdyn teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen, jäljempänä ’Pariisin yleissopimus’, 10 a artiklan mukaisesti.

Kumpikin osapuoli perustaa teollis- ja tekijänoikeuksien kansallista tai alueellista sammumista koskevan järjestelmän.

Kumpikin osapuoli säätää, että tekijöillä on yksinoikeus sallia tai kieltää

Kumpikin osapuoli säätää, että yleisradio-organisaatioilla on yksinoikeus sallia tai kieltää

1. Kumpikin osapuoli säätää oikeudesta, jolla voidaan varmistaa, että käyttäjä maksaa kohtuullisen kertakorvauksen, jos kaupallisessa tarkoituksessa julkaistua äänitettä tai sen kopiota käytetään vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä tapahtuvaan yleisradiointiin tai mihin tahansa välittämiseen yleisölle, ja varmistaa, että tämä korvaus jaetaan asianomaisten esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien kesken.

2. Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien välisen sopimuksen puuttuessa osapuolet voivat määrätä ehdot tämän korvauksen jakamiselle näiden kesken.

1. Bernin yleissopimuksen 2 artiklassa tarkoitetut kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijänoikeudet ovat voimassa tekijän koko elinajan ja 70 vuotta tämän kuolemasta riippumatta päivästä, jona teos on laillisesti saatettu yleisön saataville.

2. Sanoitetun sävellyksen suojan voimassaoloaika päättyy 70 vuoden kuluttua seuraavista henkilöistä viimeisenä elossa olleen kuolemasta, riippumatta siitä, onko nämä henkilöt nimetty tekijäkumppaneiksi: sanoittaja ja säveltäjä, mikäli sekä sanoitus että sävellys luotiin erityisesti kyseistä sanoitettua sävellystä varten.

3. Esittävien taiteilijoiden oikeudet lakkaavat aikaisintaan 50 vuoden kuluttua esityksestä. Kuitenkin

4. Äänitteiden tuottajien oikeudet lakkaavat aikaisintaan 50 vuoden kuluttua tallennuksesta. Kuitenkin

5. Yleisradio-organisaatioiden oikeudet lakkaavat aikaisintaan 50 vuoden kuluttua lähetyksen ensimmäisestä yleisradioinnista, riippumatta siitä, tapahtuuko lähetys johtoa pitkin vai vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä, myös kaapelin tai satelliitin välityksellä.

6. Tässä artiklassa esitetyt voimassaoloajat on laskettava voimassaoloajan aloittavaa tapahtumaa seuraavan vuoden tammikuun 1 päivästä.

1. Kumpikin osapuoli säätää riittävästä oikeudellisesta suojasta, jolla torjutaan sellaisten tehokkaiden teknisten toimenpiteiden kiertämistä, jota asianomainen henkilö suorittaa tietäen tai niin että hänellä olisi riittävät perusteet tietää pyrkivänsä kyseiseen tavoitteeseen.

2. Kumpikin osapuoli säätää riittävästä oikeudellisesta suojasta, jolla torjutaan sellaista laitteiden, tuotteiden tai komponenttien valmistamista, maahantuontia, jakelua, myyntiä, vuokrausta, myytäväksi tai vuokrattavaksi ilmoittelua taikka kaupallisiin tarkoituksiin omistamista tai sellaisten palvelujen tarjoamista,

3. Tässä sopimuksessa ”teknisillä toimenpiteillä” tarkoitetaan tekniikkaa, laitetta tai komponenttia, joka on suunniteltu normaalissa käyttötarkoituksessa estämään tai rajoittamaan teoksiin tai muuhun suojeltuun aineistoon kohdistuvia tekoja, joihin ei ole saatu lupaa tekijänoikeuden tai tekijänoikeuden lähioikeuksien haltijalta kansallisessa lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla. Teknisiä toimenpiteitä pidetään ”tehokkaina”, jos oikeudenhaltijat valvovat teoksen tai muun suojatun aineiston käyttöä jonkin sellaisen pääsynvalvonta- tai suojauskeinon avulla, jolla tavoiteltu suoja saavutetaan ja joita ovat esimerkiksi teoksen tai muun aineiston salaus, muuntaminen tai muunlainen muuttaminen taikka kopioinnin valvontajärjestelmä.

1. Kumpikin osapuoli säätää riittävästä oikeudellisesta suojasta sellaista henkilöä vastaan, joka suorittaa luvatta jonkin seuraavista teoista:

jos henkilö tietää tai hänen voidaan kohtuudella olettaa tietävän aiheuttavansa, mahdollistavansa, helpottavansa tai salaavansa kansallisessa laissa säädetyn tekijänoikeuden tai tekijänoikeuden lähioikeuksien loukkaamisen.

2. Tässä luvussa ilmaisulla ”oikeuksien hallinnointitiedot” tarkoitetaan kaikkia oikeudenhaltijoiden toimittamia tietoja, joilla tunnistetaan tämän luvun perusteella annettavan suojan kohteena oleva teos tai muu aineisto, tekijä tai muu oikeudenhaltija, tai tietoja teoksen tai muun aineiston käyttöehdoista ja -edellytyksistä sekä numeroita tai koodeja, jotka tarkoittavat tällaista tietoa. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, jos jokin näistä tiedoista on liitetty tämän luvun perusteella annettavan suojan kohteena olevan teoksen tai muun aineiston kappaleeseen tai ilmenee mainittua teosta tai aineistoa yleisölle välitettäessä.

1. Kumpikin osapuoli voi niiden yleissopimusten ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti, joiden osapuolia ne ovat, säätää rajoituksia tai poikkeuksia tämän sopimuksen 154–159 artiklassa tarkoitettuihin oikeuksiin vain tietyissä erityistapauksissa, jotka eivät ole ristiriidassa suojatun aineiston tavanomaisen hyödyntämisen kanssa eivätkä kohtuuttomasti haittaa oikeudenhaltijan oikeutettuja etuja.

2. Kumpikin osapuoli säätää, että tämän sopimuksen 155–158 artiklassa vahvistettu kopiointioikeus ei koske sellaista tämän sopimuksen 155–158 artiklassa tarkoitettua tilapäistä kopiointia, joka on väliaikaista tai satunnaista sekä erottamaton ja välttämätön osa teknistä prosessia ja jonka ainoa tarkoitus on mahdollistaa

1. Kumpikin osapuoli säätää, että alkuperäisen taideteoksen tekijällä on luovuttamaton oikeus, josta ei voida luopua edes etukäteen, saada rojalti teoksen sellaisesta jälleenmyynnistä saadusta hinnasta, joka tapahtuu sen jälkeen, kun tekijä on luovuttanut teoksensa ensimmäisen kerran.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua oikeutta sovelletaan kaikkeen jälleenmyyntiin, johon osallistuu myyjinä, ostajina tai välittäjinä taidekaupan ammattilaisia, kuten huutokauppakamareita, taidegallerioita sekä taidekauppiaita yleensä.

3. Kumpikin osapuoli voi säätää, että 1 kohdassa tarkoitettua oikeutta ei sovelleta jälleenmyyntiin, jossa myyjä on hankkinut teoksen suoraan tekijältä vähemmän kuin kolme vuotta ennen tätä jälleenmyyntiä ja joissa jälleenmyyntihinta ei ylitä tiettyä vähimmäismäärää.

4. Korvauksen suorittamisesta on vastuussa myyjä. Kumpikin osapuoli voi säätää, että 2 kohdassa tarkoitetuista luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä joku muu kuin myyjä on yksin tai yhdessä myyjän kanssa velvollinen maksamaan korvauksen.

5. Suojelua voidaan vaatia sen osapuolen sallimissa rajoissa, jossa suojaa vaaditaan. Korvausten keräämistä koskeva menettely ja korvausten määrät määritetään kansallisessa lainsäädännössä.

Osapuolet pyrkivät edistämään vuoropuhelua ja yhteistyötä yhteisvalvontajärjestöjensä välillä teosten ja muun suojatun aineiston saatavuuden ja tällaisten teosten tai muun suojatun aineiston käytöstä maksettavien korvausten siirron edistämiseksi.

1. Kumpikin osapuoli perustaa tavaramerkkien rekisteröintijärjestelmän, jossa jokainen tavaramerkkien hallintoelimen lopullinen kielteinen päätös ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti ja perustellaan asianmukaisesti.

2. Kumpikin osapuoli antaa mahdollisuuden vastustaa tavaramerkkien rekisteröintihakemuksia. Tällaisten vastustusmenettelyjen on oltava kontradiktorisia.

3. Osapuolet tarjoavat yleisesti saataville sähköisen tietokannan tavaramerkkihakemuksista ja tavaramerkkien rekisteröinneistä.

Kumpikin osapuoli panee täytäntöön Pariisin yleissopimuksen 6 a artiklan ja TRIPS-sopimuksen tunnettujen tavaramerkkien suojelua koskevan 16 artiklan 2 ja 3 kohdan ja voi ottaa huomioon teollisoikeuden suojelemiseksi perustetun Pariisin liiton konferenssin ja WIPOn yleiskokouksen tunnettujen tavaramerkkien suojelua koskevan yhteisen suosituksen (Joint Recommendation Concerning Provisions on the Protection of Well-Known Marks), joka annettiin kolmannessakymmenennessäneljännessä WIPOn jäsenvaltioiden konferenssien kokoussarjassa (syyskuussa 1999).

Kumpikin osapuoli säätää rajoitetuista poikkeuksista tavaramerkillä myönnettyihin oikeuksiin, kuten kuvaavien termien oikeudenmukaisesta käytöstä, 176 artiklassa määrätystä maantieteellisten merkintöjen suojelusta tai muista rajoitetuista poikkeuksista, joissa otetaan huomioon tavaramerkin omistajan ja kolmansien osapuolien oikeutetut edut.

1. Tätä alajaksoa sovelletaan osapuolten alueilta peräisin olevien maantieteellisten merkintöjen tunnustamiseen ja suojaan.

2. Jotta osapuolen maantieteellinen merkintä saisi toisen osapuolen suojan, merkinnän on koskettava tuotteita, jotka kuuluvat kyseisen osapuolen tämän sopimuksen 170 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön soveltamisalaan.

1. Tarkasteltuaan tavaroiden alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä 22 päivänä elokuuta 1999 annettua Georgian lakia unioni toteaa, että kyseinen laki on tämän sopimuksen liitteen XVII-A määräysten mukainen.

2. Tarkasteltuaan maustettujen viinien, maustettujen viinipohjaisten juomien ja maustettujen viinistä valmistettujen juomasekoitusten määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä 10 päivänä kesäkuuta 1991 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1601/91, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 510/2006 ja sen täytäntöönpanosääntöjä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen rekisteröinnin, valvonnan ja suojelun osalta Euroopan unionissa, maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) II osan II osaston I luvun I jaksoa sekä tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta 15 päivänä tammikuuta 2008 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 110/2008 Georgia toteaa, että kyseiset säädökset, säännöt ja menettelyt ovat tämän sopimuksen liitteen XVII-A määräysten mukaisia.

3. Saatuaan vastaväitemenettelyn päätökseen tämän sopimuksen liitteessä XVII-B vahvistettujen perusteiden mukaisesti ja tarkasteltuaan tämän sopimuksen liitteessä XVII-C lueteltuja unionin maantieteellisiä merkintöjä vastaavien maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden eritelmiä koskevaa yhteenvetoa ja tämän sopimuksen liitteessä XVII-D lueteltujen unionin viinien, maustettujen viinien ja tislattujen alkoholijuomien maantieteellisiä merkintöjä, jotka unioni on rekisteröinyt tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti, Georgia suojaa kyseisiä maantieteellisiä merkintöjä tässä alajaksossa vahvistetun suojan tason mukaisesti.

4. Saatuaan vastaväitemenettelyn päätökseen tämän sopimuksen liitteessä XVII-B vahvistettujen perusteiden mukaisesti ja tarkasteltuaan tämän sopimuksen liitteessä XVII-C lueteltuja Georgian maantieteellisiä merkintöjä vastaavien maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden eritelmiä koskevaa yhteenvetoa ja tämän sopimuksen liitteessä XVII-D lueteltujen viinien, maustettujen viinien ja tislattujen alkoholijuomien maantieteellisiä merkintöjä, jotka Georgia rekisteröi tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti, unioni suojaa kyseisiä maantieteellisiä merkintöjä tässä alajaksossa vahvistetun suojan tason mukaisesti.

5. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen suojasta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian sopimuksen 11 artiklalla perustetun sekakomitean päätösten, jotka koskevat kyseisen sopimuksen liitteiden III ja IV muuttamista ja jotka annetaan ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, katsotaan olevan maantieteellisten merkintöjen alakomitean päätöksiä, ja kyseisen sopimuksen liitteisiin III ja IV lisättyjen maantieteellisten merkintöjen katsotaan olevan osa tämän sopimuksen liitteitä XVII-C ja XVII-D. Näin ollen osapuolten on suojattava kyseisiä maantieteellisiä merkintöjä tämän sopimuksen mukaisina vakiintuneina maantieteellisinä merkintöinä.

1. Osapuolet sopivat mahdollisuudesta lisätä tämän sopimuksen 179 artiklan 3 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen uusia suojattavia maantieteellisiä merkintöjä tämän sopimuksen liitteisiin XVII-C ja XVII-D sen jälkeen, kun vastaväitemenettely on saatettu päätökseen ja tämän sopimuksen 170 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja maantieteellisiä merkintöjä on tarkasteltu molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

2. Osapuolta ei voi vaatia suojaamaan maantieteellisenä merkintänä nimeä, joka on ristiriidassa kasvilajikkeen tai eläinrodun nimen kanssa ja on sen vuoksi omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän osalta.

1. Tämän sopimuksen liitteissä XVII-C ja XVII-D luetellut sekä niihin tämän sopimuksen 171 artiklan mukaisesti lisätyt maantieteelliset merkinnät ovat suojattuja

2. Jos maantieteelliset merkinnät ovat kokonaan tai osittain homonyymisiä, suoja myönnetään jokaiselle nimitykselle edellyttäen, että niitä on käytetty vilpittömässä mielessä ja ottaen asianmukaisesti huomioon paikalliset ja perinteiset käytännöt sekä sekaannusten todennäköisyys. Osapuolten on yhdessä päätettävä niistä käytännön edellytyksistä, joilla homonyymiset maantieteelliset merkinnät erotetaan toisistaan, ottaen huomioon tarve varmistaa kyseisten tuottajien tasapuolinen kohtelu ja se, että kuluttajia ei johdeta harhaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta TRIPS-sopimuksen 23 artiklan soveltamista. Homonyymistä nimitystä, joka saa kuluttajan virheellisesti uskomaan, että tuotteet ovat peräisin joltain muulta alueelta, ei saa rekisteröidä, vaikka nimi olisikin oikea sen alueen tai paikan osalta, mistä kyseiset tuotteet ovat peräisin.

3. Jos osapuoli kolmannen maan kanssa neuvotellessaan ehdottaa sellaisen kyseisen kolmannen maan viinin maantieteellisen merkinnän suojaamista, joka on homonyyminen toisen osapuolen maantieteellisen merkinnän kanssa, toiselle osapuolelle on annettava tästä tieto ja mahdollisuus tehdä huomautuksensa ennen kuin nimitys suojataan.

4. Tämä alajakso ei velvoita osapuolta suojaamaan toisen osapuolen maantieteellistä merkintää, joka ei ole suojattu tai jonka suoja lakkaa sen alkuperämaassa. Osapuolet ilmoittavat toisilleen, jos maantieteellinen merkintä ei ole enää suojattu sen alkuperämaassa.

1. Tämän alajakson mukaisesti suojatut maantieteelliset merkinnät, joissa käytetään Georgian aakkostoa ja muita jäsenvaltioissa virallisesti käytettyjä ei-latinalaisia aakkostoja, suojataan yhdessä niiden latinalaisen kirjoitusasun kanssa. Kyseistä kirjoitusasua voidaan käyttää myös asianomaisten tuotteiden päällysmerkinnöissä.

2. Samalla tavalla tämän alajakson mukaisesti suojatut maantieteelliset merkinnät, joissa käytetään latinalaista aakkostoa, suojataan yhdessä niiden Georgian aakkoston ja muiden jäsenvaltioissa virallisesti käytettyjen ei-latinalaisten aakkostojen kirjoitusasun kanssa. Kyseistä kirjoitusasua voidaan käyttää myös asianomaisten tuotteiden päällysmerkinnöissä.

1. Tämän alajakson mukaisesti suojattua nimeä voivat käyttää kaikki toimijat, jotka pitävät kaupan vastaavien eritelmien mukaisia maataloustuotteita, elintarvikkeita, viinejä, maustettuja viinejä tai väkeviä alkoholijuomia.

2. Kun maantieteellinen merkintä on tämän alajakson mukaisesti suojattu, tällaisen suojatun nimen käyttö ei edellytä käyttäjiltä minkäänlaista rekisteröintiä tai lisämaksuja.

Osapuolten on valvottava tämän sopimuksen 170–174 artiklassa määrätyn suojan täytäntöönpanoa viranomaistensa asianmukaisilla toimilla. Niiden on valvottava tällaisen suojan täytäntöönpanoa myös jonkin asianomaisen osapuolen pyynnöstä.

1. Osapuolten on viran puolesta tai minkä tahansa asianomaisen osapuolen pyynnöstä hylättävä tai mitätöitävä kummankin osapuolen lainsäädännön mukaisesti sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka koskee suojatun maantieteellisen merkinnän rekisteröintiä vastaavalle tuotteelle 172 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, jos hakemus tavaramerkin rekisteröimiseksi on jätetty sen päivän jälkeen, jona maantieteellisen merkinnän suojaa kyseisellä alueella koskeva hakemus on jätetty.

2. Tämän sopimuksen 170 artiklassa tarkoitettujen maantieteellisten merkintöjen osalta suojaa koskevan hakemuksen jättämispäivä on 1 päivä huhtikuuta 2012.

3. Tämän sopimuksen 171 artiklassa tarkoitettujen maantieteellisten merkintöjen osalta suojaa koskevan hakemuksen jättämispäivä on päivä, jona pyyntö maantieteellisen merkinnän suojaamisesta toimitetaan toiselle osapuolelle.

4. Osapuolet eivät ole velvollisia suojaamaan maantieteellistä merkintää, jos suoja saattaisi johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen tunnistamisessa tavaramerkin maineen ja tunnettavuuden vuoksi.

5. Osapuolten on suojattava maantieteelliset merkinnät myös silloin, kun aiempi tavaramerkki on olemassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista. Aiempi tavaramerkki tarkoittaa tavaramerkkiä, jonka käyttö vastaa jotakin tämän sopimuksen 172 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tapausta ja jota koskeva rekisteröintihakemus on tehty tai joka on rekisteröity tai jota koskeva oikeus on saatu asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti toisen osapuolen alueella tapahtuneella käytöllä ennen kuin toinen osapuoli on jättänyt maantieteellisen merkinnän suojaamista koskevan hakemuksen tämän alajakson mukaisesti. Tällaisen tavaramerkin käyttöä voidaan jatkaa ja se voidaan uusia maantieteellisen merkinnän suojaamisesta huolimatta, jos osapuolten tavaramerkkilainsäädännössä säädettyjä tavaramerkin mitättömyys- tai menettämisperusteita ei ole olemassa.

1. Tätä alajaksoa sovelletaan rajoittamatta osapuolille WTO-sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien soveltamista.

2. Tämän sopimuksen 170 ja 171 artiklassa tarkoitettuja tuotteita tuodaan, viedään ja pidetään kaupan tuojana olevan osapuolen alueella sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

3. Kaikki rekisteröityjen nimien teknisistä eritelmistä johtuvat kysymykset käsitellään tämän sopimuksen 179 artiklan mukaisesti perustetussa alakomiteassa.

4. Tämän alajakson mukaisesti suojatut maantieteelliset merkinnät voi peruuttaa ainoastaan se osapuoli, josta tuote on peräisin.

5. Sen osapuolen viranomaiset, jonka alueelta tuote on peräisin, hyväksyvät tässä alajaksossa tarkoitetun tuotteen eritelmän ja sen muutokset.

1. Osapuolet ovat yhteydessä joko suoraan tai tämän sopimuksen 179 artiklan mukaisesti perustetun maantieteellisten merkintöjen alakomitean välityksellä kaikissa tämän alajakson täytäntöönpanoon ja soveltamiseen liittyvissä asioissa. Osapuoli voi etenkin pyytää toiselta osapuolelta tietoja tuote-eritelmistä ja niiden muutoksista sekä valvontaan liittyviä yhteystietoja.

2. Kumpikin osapuoli voi julkistaa tämän artiklan nojalla suojattuja toisen osapuolen maantieteellisiä merkintöjä koskevat eritelmät tai niiden yhteenvedon sekä valvontaan liittyvät yhteystiedot.

1. Perustetaan maantieteellisten merkintöjen alakomitea. Unionin ja Georgian edustajista koostuvan maantieteellisten merkintöjen alakomitean tehtävänä on seurata tämän alajakson kehittymistä sekä tehostaa osapuolten yhteistyötä ja vuoropuhelua maantieteellisten merkintöjen alalla. Se on vastuussa tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle.

2. Maantieteellisten merkintöjen alakomitea tekee päätöksensä yksimielisesti. Se vahvistaa oman työjärjestyksensä. Se kokoontuu jommankumman osapuolen pyynnöstä vuorotellen EU:ssa ja Georgiassa sellaiseen aikaan, sellaisessa paikassa ja sellaisella tavalla (myös videoneuvotteluna), jonka osapuolet ovat keskenään sopineet, kuitenkin viimeistään 90 päivän kuluttua pyynnöstä.

3. Maantieteellisten merkintöjen alakomitea valvoo myös tämän alajakson moitteetonta soveltamista, ja se voi tarkastella kaikkia alajakson täytäntöönpanoon ja toimintaan liittyviä kysymyksiä. Sen tehtävänä on erityisesti

Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Haagin sopimukseen liittyvään Geneven asiakirjaan vuodelta 1999.

1. Kumpikin osapuoli säätää sellaisten itsenäisesti luotujen mallien suojasta, jotka ovat uusia tai omaperäisiä (29). Tällainen suoja on tarjottava rekisteröinnillä, jolla myönnetään rekisteröityjen mallien haltijoille yksinoikeudet tämän artiklan määräysten mukaisesti.

2. Sellaista mallia, jota sovelletaan tai joka sisältyy moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, pidetään uutena ja omaperäisenä vain

3. Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetaan ’tavanomaisella käytöllä’ käyttäjän toimesta tapahtuvaa käyttöä, pois luettuna kunnossapito-, huolto- tai korjaustyöt.

4. Rekisteröidyn mallin haltijalla on oltava oikeus estää kolmansia osapuolia ilman hänen suostumustaan ainakaan valmistamasta, tarjoamasta myytäväksi, myymästä, tuomasta maahan, viemästä maasta, varastoimasta tai käyttämästä tuotetta, jossa on tai joka muodostaa suojatun mallin, kun tällaisiin toimiin ryhdytään kaupallisessa tarkoituksessa, toimet kohtuuttomasti haittaavat mallin tavanomaista hyödyntämistä tai ne eivät ole hyvän kauppatavan mukaisia.

5. Saatavilla olevan suojan keston on oltava 25 vuotta rekisteröintihakemuksen jättämispäivästä tai teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevan Haagin sopimuksen mukaisesti vahvistetusta päivästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Pariisin yleissopimuksen soveltamista.

1. Kumpikin osapuoli voi säätää rajoitetuista poikkeuksista mallien suojaan edellyttäen, että poikkeukset eivät ole kohtuuttomasti ristiriidassa suojattujen mallien tavanomaisen hyödyntämisen kanssa eivätkä kohtuuttomasti vahingoita suojatun mallin omistajan oikeutettuja etuja, ottaen huomioon kolmansien osapuolien oikeutetut edut.

2. Mallisuoja ei ulotu malleihin, jotka määräytyvät olennaisesti teknisten tai toiminnallisten seikkojen perusteella. Mallioikeutta ei etenkään myönnetä tuotteen ulkoasun niille piirteille, jotka on välttämättä toisinnettava tarkalleen saman muotoisina ja kokoisina, jotta tuote, johon malli sisältyy tai johon sitä sovelletaan, voitaisiin mekaanisesti liittää toiseen tuotteeseen tai asentaa siihen, sen ympärille tai sitä vasten siten, että kumpikin tuote toimii tarkoitetulla tavalla.

Malli suojataan myös osapuolen tekijänoikeuslain nojalla siitä päivästä lähtien, jona malli on luotu tai saatettu johonkin muotoon. Kumpikin osapuoli määrää näin myönnettävän suojan laajuuden ja edellytykset sekä vaadittavan omaperäisyyden.

1. Osapuolet tunnustavat 14 päivänä marraskuuta 2001 WTO:n ministerikokouksessa TRIPS-sopimuksesta ja kansanterveydestä annetun julistuksen merkityksen.

2. Osapuolet noudattavat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun julistuksen 6 kohdasta 30 päivänä elokuuta 2003 annettua WTO:n yleisneuvoston päätöstä, ja osallistuvat sen täytäntöönpanoon.

1. Osapuolet tunnustavat, että niiden alueilla patentilla suojattuihin lääkkeisiin ja kasvinsuojelutuotteisiin voidaan soveltaa hallinnollista lupamenettelyä ennen markkinoille saattamista. Ne tunnustavat, että aika, joka kuluu patenttihakemuksen tekemisen ja tuotteen markkinoille saattamista koskevan ensimmäisen luvan myöntämisen välillä kansallisessa lainsäädännössä määritellyn mukaisesti, voi lyhentää patentin antamaa todellista suojaa.

2. Kumpikin osapuoli tarjoaa patentin suojaamalle lääkkeelle tai kasvinsuojelutuotteelle, johon on sovellettu hallinnollista lupamenettelyä, lisäsuojan, joka on sama kuin 1 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettu aika vähennettynä viidellä vuodella.

3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa määrätään, lisäsuojan kesto voi olla enintään viisi vuotta.

4. Sellaisten lääkkeiden osalta, joista on tehty pediatrisia tutkimuksia, joiden tulokset sisältyvät tuotetietoihin, osapuolet säätävät 2 kohdassa tarkoitettuun suojaan kuuden kuukauden lisäajan.

Lääkkeitä koskevan myyntiluvan hankkimiseksi toimitettujen tietojen suoja (30)

1. Osapuolet ottavat käyttöön kattavan järjestelmän, jolla taataan niiden tietojen luottamuksellisuus, salassapito ja riippumattomuus, jotka on toimitettu lääkkeiden markkinoille saattamista koskevan luvan saamiseksi.

2. Kumpikin osapuoli varmistaa lainsäädännöllään, että lääkkeiden markkinoille saattamista koskevan luvan saamiseksi toimitetut tiedot pysyvät luottamuksellisina, niitä ei anneta kolmansille osapuolille ja niitä suojataan epärehellistä kaupallista käytäntöä vastaan.

3. Sen vuoksi kumpikaan osapuoli ei salli vähintään kuuden vuoden ajan osapuolen alueella sovellettavan ensimmäisen markkinointiluvan myöntämispäivästä muiden hakijoiden pitää kaupan samaa tai samankaltaista tuotetta testi- tai tutkimustulokset esittäneelle hakijalle myönnetyn markkinointiluvan perusteella, ellei testi- tai tutkimustulokset esittänyt hakija ole antanut siihen suostumustaan. Mainitun ajanjakson aikana ensimmäisen markkinointiluvan osalta esitettyjä testi- tai tutkimustuloksia ei käytetä kenenkään muun sellaisen hakijan eduksi, jonka tavoitteena on saada markkinointilupa lääkkeelle, ellei ensimmäinen hakija ole antanut siihen suostumustaan.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettua kuuden vuoden määräaikaa pidennetään enintään seitsemään vuoteen, jos haltijalle myönnetään kuuden ensimmäisen vuoden aikana ensimmäisen luvan saamisesta lupa, joka koskee yhtä tai useampaa uutta käyttöaihetta, joista katsotaan olevan huomattavaa kliinistä hyötyä verrattuna olemassa oleviin hoitomuotoihin.

5. Georgia yhdenmukaistaa lääkkeiden tietosuojaa koskevan lainsäädäntönsä unionin lainsäädännön kanssa tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean päättämänä ajankohtana.

Kasvinsuojeluaineita koskevan myyntiluvan hankkimiseksi toimitettujen tietojen suoja

1. Kumpikin osapuoli määrittää turvallisuutta ja tehokkuutta koskevat vaatimukset ennen lupien myöntämistä kasvinsuojeluaineiden asettamiseen markkinoille.

2. Kumpikin osapuoli varmistaa, että kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevan luvan saamiseksi ensimmäistä kertaa toimitettuja tietoja suojataan epärehellistä kaupallista käytäntöä vastaan eikä niitä käytetä kenenkään muun sellaisen henkilön eduksi, jonka tavoitteena on saada markkinointilupa, ellei ensimmäisen luvan haltija ole antanut siihen suostumustaan.

3. Markkinointiluvan saamiseksi ensimmäistä kertaa toimitettavien testien ja tutkimusraporttien on täytettävä seuraavat ehdot:

4. Tietosuojan on kestettävä vähintään kymmenen vuotta kyseisen osapuolen alueella sovellettavan ensimmäisen myyntiluvan myöntämisestä.

Osapuolet suojelevat kasvinjalostajanoikeuksia uusien kasvilajikkeiden suojaamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisesti ja tekevät yhteistyötä edistääkseen kyseisiä oikeuksia ja pannakseen ne täytäntöön.

1. Osapuolet vahvistavat TRIPS-sopimuksen ja varsinkin sen III osan mukaiset sitoumuksensa ja säätävät tässä jaksossa määrätyistä täydentävistä toimenpiteistä, menettelyistä ja oikeussuojakeinoista, jotka ovat tarpeen teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon varmistamiseksi (31).

2. Näiden täydentävien toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen on oltava oikeudenmukaisia ja tasapuolisia, ne eivät saa olla liian monimutkaisia tai kalliita eivätkä ne saa sisältää kohtuuttomia määräaikoja tai johtaa aiheettomiin viivytyksiin.

3. Näiden täydentävien toimenpiteiden ja oikeussuojakeinojen on myös oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niitä on sovellettava siten, että vältetään luomasta esteitä lailliselle kaupankäynnille ja säädetään takeista niiden väärinkäytön estämiseksi.

Kumpikin osapuoli myöntää oikeuden pyytää tässä jaksossa ja TRIPS-sopimuksen III osassa tarkoitettujen toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen soveltamista seuraaville:

1. Kumpikin osapuoli varmistaa, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat jo ennen pääasiaa koskevan kanteen nostamista sen osapuolen hakemuksesta, joka on esittänyt kohtuullisesti saatavissa olevaa todistusaineistoa tukeakseen väitteitään teollis- tai tekijänoikeutensa loukkaamisesta tai tällaisen loukkaamisen uhasta, määrätä nopeita ja tehokkaita väliaikaisia toimia väitettyyn loukkaamiseen liittyvän asiaankuuluvan todistusaineiston suojaamiseksi edellyttäen, että luottamukselliset tiedot suojataan.

2. Nämä toimet voivat sisältää väitettyjen riidanalaisten tavaroiden yksityiskohtaisen kuvaamisen ja mahdollisen näytteiden oton tai riidanalaisten tavaroiden ja soveltuvissa tapauksissa näiden tavaroiden valmistuksessa ja/tai jakelussa käytettyjen materiaalien ja välineiden sekä tavaroihin liittyvien asiakirjojen haltuunottamisen. Nämä toimenpiteet toteutetaan tarvittaessa toista osapuolta kuulematta, erityisesti jos mahdollisesta viiveestä voi koitua korvaamatonta haittaa oikeudenhaltijalle tai jos todistusaineiston hävittämisen vaara on ilmeinen.

3. Jos todistusaineiston suojaamistoimenpiteet on otettu käyttöön toista osapuolta kuulematta, osapuolille, joita asia koskee, on ilmoitettava asiasta viipymättä ja viimeistään toimenpiteiden täytäntöönpanon jälkeen.

1. Kumpikin osapuoli varmistaa, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat teollis- tai tekijänoikeuden loukkausta koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä kantajan perustellusta ja oikeasuhteisesta pyynnöstä määrätä, että sellaisten tavaroiden ja palvelujen alkuperästä ja jakeluverkosta, jotka loukkaavat teollis- tai tekijänoikeutta, antaa tietoja oikeudenloukkaaja ja/tai kuka tahansa muu henkilö,

3. Edellä olevan 1 ja 2 kohdan määräykset eivät rajoita muita laissa annettuja säännöksiä, jotka

1. Kumpikin osapuoli varmistaa, että oikeusviranomaiset voivat määrätä hakijan pyynnöstä väitettyä oikeudenloukkaajaa koskevan väliaikaisen kiellon, jonka tarkoituksena on estää teollis- tai tekijänoikeuden välittömät loukkaukset tai kieltää väliaikaisesti tai, jos kansallinen lainsäädäntö sen mahdollistaa, tarvittaessa uhkasakon uhalla kyseisen oikeuden väitettyjen loukkausten jatkaminen tai asettaa jatkamisen ehdoksi oikeudenhaltijalle kuuluvan korvauksen takaamiseen tarkoitetut vakuudet. Väliaikainen kielto voidaan määrätä samoin edellytyksin välittäjälle, jonka palveluja kolmas osapuoli käyttää loukatakseen teollis- tai tekijänoikeutta.

2. Väliaikaisella kiellolla voidaan myös määrätä takavarikoitaviksi tai luovutettaviksi sellaiset tavarat, joiden epäillään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta, jotta voidaan estää niiden saattaminen markkinointikanaviin tai levittäminen markkinointikanavia pitkin.

3. Väitettyjen kaupallisessa laajuudessa tehtyjen loukkausten osalta osapuolet varmistavat, että jos hakija osoittaa olosuhteet, jotka saattavat uhata vahingonkorvauksen maksamista, oikeusviranomaiset voivat määrätä väitetyn oikeudenloukkaajan irtainta ja kiinteää omaisuutta asetettavaksi hukkaamiskieltoon sekä myös pankkitilit ja muut varat jäädytettäviksi. Tässä tarkoituksessa toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa antaa määräyksen oikeudesta tutustua väitetyn oikeudenloukkaajan pankki-, rahoitus- ja kaupallisiin asiakirjoihin.

1. Kumpikin osapuoli varmistaa, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat hakijan pyynnöstä, oikeudenhaltijalle loukkauksen johdosta kuuluvia vahingonkorvauksia rajoittamatta ja ilman minkäänlaista korvausta, määrätä sellaiset tavarat, joiden ne ovat todenneet loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta, vähintään poistettavaksi lopullisesti markkinointikanavasta tai hävitettäväksi. Toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat tarvittaessa määrätä hävitettäväksi myös näiden tavaroiden luomisessa tai valmistuksessa pääasiassa käytetyt materiaalit ja välineet.

2. Osapuolten oikeusviranomaisilla on oltava valtuudet määrätä, että nämä toimenpiteet toteutetaan oikeudenloukkaajan kustannuksella, jollei tämän esteeksi vedota erityisiin syihin.

3. Kumpikin osapuoli varmistaa, että kun teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen toteava oikeuden päätös on tehty, oikeusviranomaiset voivat antaa oikeudenloukkaajaa vastaan sekä sellaista välittäjää vastaan, jonka palveluja kolmas osapuoli käyttää teollis- ja tekijänoikeuden loukkaamiseksi, kieltotuomion, jonka tarkoituksena on kieltää loukkauksen jatkaminen.

4. Osapuolet voivat säätää, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat soveltuvissa tapauksissa määrätä sen henkilön pyynnöstä, johon tässä artiklassa määrätyt toimenpiteet voivat kohdistua, että vahingonkärsijälle maksetaan tässä artiklassa mainittujen toimenpiteiden soveltamisen sijasta rahallinen hyvitys, jos kyseinen henkilö on toiminut ilman tuottamusta tai laiminlyöntiä, jos kyseisten toimenpiteiden täytäntöönpano aiheuttaisi tälle henkilölle suhteetonta vahinkoa ja jos vahingonkärsijälle maksettavaa rahallista hyvitystä voidaan kohtuudella pitää tyydyttävänä.

1. Kumpikin osapuoli varmistaa, että oikeusviranomaiset määräävät vahingonkärsijän hakemuksesta oikeudenloukkaajan, joka tiesi tai jolla oli riittävät perusteet tietää ryhtyneensä loukkaavaan tekoon, maksamaan oikeudenhaltijalle vahingonkorvauksen, joka vastaa tälle loukkauksen johdosta koitunutta toisasiallista vahinkoa. Kun oikeusviranomaiset vahvistavat vahingonkorvauksen,

2. Sellaisia tapauksia varten, joissa oikeudenloukkaaja ei ole tietoisesti ryhtynyt loukkaavaan tekoon tai ryhtyi loukkaavaan tekoon ilman, että sillä oli riittävät perusteet tietää ryhtyvänsä siihen, osapuolet voivat säätää, että oikeusviranomaiset voivat määrätä vahingonkärsijän hyväksi voittojen perimisestä takaisin tai vahingonkorvauksesta, joka voi olla ennalta määrätty.

Kumpikin osapuoli varmistaa, että kohtuulliset ja oikeasuhteiset oikeudenkäyntikulut ja muut oikeudenkäynnin voittaneelle osapuolelle aiheutuneet kulut kuuluvat yleensä oikeudenkäynnin hävinneen maksettaviksi, jollei se ole kohtuutonta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisissa menettelysäännöissä määrättyjen poikkeusten soveltamista.

Kumpikin osapuoli varmistaa, että oikeusviranomaiset voivat joko teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen johdosta tai molemmissa tapauksissa nostetun kanteen yhteydessä kantajan pyynnöstä ja oikeudenloukkaajan kustannuksella määrätä toteutettaviksi soveltuvia toimenpiteitä päätöstä koskevien tietojen levittämiseksi, mukaan lukien päätöksen julkistaminen ja sen julkaiseminen kokonaan tai osittain.

Tässä alajaksossa määrättyjä toimenpiteitä, menettelyjä ja oikeussuojakeinoja sovellettaessa,

1. Tässä artiklassa vahvistetaan tämän sopimuksen yleiset periaatteet teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon tulliviranomaisten toimesta ja osapuolten tulliviranomaisten velvoitteet yhteistyöhön, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 75 artiklan ja liitteen XIII soveltamista.

2. Kun rajatoimenpiteitä sovelletaan teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon, osapuolet varmistavat toimenpiteiden yhteensopivuuden GATT 1994 -sopimuksen ja TRIPS-sopimuksen velvoitteidensa kanssa.

3. Tämän artiklan määräykset rajatoimenpiteistä koskevat menettelyjä. Niissä vahvistetaan edellytykset ja menettelyt, joita noudatetaan tulliviranomaisten toimissa, kun tavarat, joiden epäillään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta, ovat tai niiden olisi pitänyt olla tullivalvonnassa. Ne eivät millään tavalla vaikuta osapuolten teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön sisältöön.

4. Teollis- ja tekijänoikeuksien tosiasiallisen täytäntöönpanon helpottamiseksi tulliviranomaiset noudattavat erilaisia lähestymistapoja sellaisten lähetysten tunnistamiseksi, jotka sisältävät tavaroita, joiden epäillään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta. Näihin lähestymistapoihin sisältyy riskianalyysitekniikoita, jotka perustuvat muun muassa oikeuksien haltijoiden antamiin tietoihin, hankittuun tiedustelutietoon ja rahdin tarkastuksiin.

5. Osapuolet sopivat soveltavansa TRIPS-sopimuksen 69 artiklaa tehokkaasti sellaisten tavaroiden kansainväliseen kauppaan, joiden epäillään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeuksia. Osapuolet perustavat tätä varten tullihallintoihinsa yhteyspisteet ja ilmoittavat niistä toisilleen, ja ne ovat valmiita vaihtamaan tietoja molempiin osapuoliin vaikuttavasta tällaisten tuotteiden kaupasta. Ne erityisesti edistävät tietojenvaihtoa ja yhteistyötä tulliviranomaisten välillä tavaramerkkioikeutta loukkaavien tuoteväärennösten ja tekijänoikeutta loukkaavien piraattituotteiden kauppaa koskevissa kysymyksissä. Tulliviranomaiset vaihtavat tarvittaessa tällaisia tietoja nopeasti ja noudattaen asianmukaisesti osapuolten tietosuojaa koskevia säännöksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tähän sopimukseen liitetyn, keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa tehdyn pöytäkirjan II määräyksiä.

6. Kummankin osapuolen tulliviranomaiset tekevät pyynnöstä tai omasta aloitteestaan yhteistyötä antaakseen toisen osapuolen tulliviranomaisille käytettävissä olevaa hyödyllistä tietoa etenkin tavaroista, joita kuljetetaan osapuolen alueen kautta ja jotka ovat matkalla toisen osapuolen alueelle (tai sieltä peräisin).

7. Tämän sopimuksen 74 artiklassa tarkoitettu alakomitea vahvistaa tarvittavat käytännön järjestelyt tässä artiklassa tarkoitettua tietojenvaihtoa varten.

8. Tämän sopimuksen keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa tehtyä pöytäkirjaa sovelletaan teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 5–7 kohdan soveltamisesta johtuvia yhteistyömuotoja.

9. Tämän sopimuksen 74 artiklassa tarkoitettu alakomitea toimii tämän artiklan asianmukaisen toiminnan ja täytäntöönpanon varmistamisesta vastaavana alakomiteana.

1. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä tukeakseen tämän luvun mukaisten sitoumusten ja velvoitteiden täytäntöönpanoa.

Osapuolet tunnustavat vapaan ja vääristymättömän kilpailun merkityksen kauppasuhteissaan. Osapuolet tunnustavat, että kilpailunvastaiset yritysten toimintatavat ja valtiolliset toimet (mukaan lukien tuet) voivat vääristää markkinoiden asianmukaista toimintaa ja vaarantaa kaupan vapauttamisesta saatavat edut.

Kilpailunrajoituksia ja yrityskeskittymiä koskeva lainsäädäntö ja sen täytäntöönpano

1. Kumpikin osapuoli pitää alueellaan voimassa kattavan kilpailulainsäädännön, jonka avulla torjutaan kilpailua rajoittavia sopimuksia, yhdenmukaistettuja menettelytapoja ja määräävässä markkina-asemassa olevien yritysten yksipuolista kilpailua rajoittavaa toimintaa ja jossa säädetään yrityskeskittymien tehokkaasta valvonnasta tehokkaan kilpailun olennaisen estymisen ja määräävän aseman väärinkäytön välttämiseksi.

2. Kumpikin osapuoli ylläpitää viranomaista, jonka vastuulla on 1 kohdassa tarkoitetun kilpailulainsäädännön tehokas täytäntöönpano ja jolla on siihen asianmukaiset välineet.

3. Osapuolet tunnustavat, että on tärkeää soveltaa niiden kilpailulainsäädäntöä avoimesti ja syrjimättömästi noudattaen oikeudenmukaisen menettelyn ja asianomaisten yritysten puolustautumisoikeuksien periaatteita.

Valtion monopolit, julkiset yritykset ja yritykset, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia

1. Tämän luvun määräykset eivät estä osapuolta perustamasta tai ylläpitämästä valtion monopoleja, julkisia yrityksiä ja yrityksiä, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia sen lainsäädännön mukaisesti.

2. Kumpikin osapuoli huolehtii siitä, että valtion monopoleihin, julkisiin yrityksiin ja yrityksiin, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia, sovelletaan 204 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kilpailulainsäädäntöä siltä osin kuin kyseisen lainsäädännön soveltaminen ei oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä kyseisille yrityksille uskottujen yleisen edun mukaisten tehtävien suorittamista.

1. Tätä artiklaa sovellettaessa ”tuella” tarkoitetaan toimenpidettä, joka täyttää tukisopimuksen 1 artiklassa säädetyt edellytykset, riippumatta siitä, onko se myönnetty tavaroiden tuottamiseen vai palvelujen tarjoamiseen, ja joka on mainitun sopimuksen 2 artiklassa tarkoitetulla tavalla erityinen.

2. Kumpikin osapuoli varmistaa tukien avoimuuden. Tätä varten kumpikin osapuoli toimittaa kahden vuoden välein toiselle osapuolelle kertomuksen, joka koskee sen hallituksen tai viranomaisten myöntämien, tavaroiden tuotantoon liittyvien tukien oikeusperustaa, muotoa, määrää tai talousarvioita ja mahdollisuuksien mukaan tuensaajaa. Kertomus katsotaan toimituksi, jos kukin osapuoli asettaa asianmukaiset tiedot saataville julkisille verkkosivuille.

3. Osapuoli toimittaa toisen osapuolen pyynnöstä nopeasti sellaiset tiedot ja vastaukset kysymyksiin, jotka koskevat palvelujen tarjoamiseen liittyviä yksilöityjä tukia.

Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 luvun (Riitojen ratkaiseminen) määräyksiä riitojenratkaisumenettelystä ei sovelleta tämän sopimuksen 203, 204 ja 205 artiklaan.

Tämän luvun määräykset eivät vaikuta osapuolelle WTO-sopimuksesta ja erityisesti tukisopimuksesta ja riitojen ratkaisemista koskevasta sopimuksesta johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Osapuolet ottavat tämän luvun mukaisessa tietojenvaihdossa huomioon lainsäädäntönsä mukaiset salassapitovelvollisuuden ja liikesalaisuuden vaatimusten asettamat rajoitukset.

Osapuolet varmistavat kauttakulun kansainvälisten sitoumustensa sekä GATT 1994 -sopimuksen ja energiaperuskirjan määräysten mukaisesti.

Kumpikin osapuoli toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kieltääkseen ja lopettaakseen alueensa kautta kuljetettavien energiatuotteiden luvattoman haltuunoton minkään kyseisen osapuolen valvontaan tai lainkäyttövaltaan kuuluvan yksikön toiminnan johdosta.

1. Osapuoli ei ota alueensa kautta kulkevia energiatuotteita tai muuten puutu niiden kauttakulkuun paitsi jos tällaisesta ottamisesta tai muusta puuttumisesta on erikseen määrätty jossakin kauttakulkua koskevassa kaupallisessa tai muussa sopimuksessa tai jos energiankuljetusvälineiden toiminnan jatkuminen ilman nopeita korjaavia toimenpiteitä aiheuttaa kohtuuttoman uhan yleiselle turvallisuudelle, kulttuuriperinnölle, terveydelle, turvallisuudelle tai ympäristölle, jolloin edellytetään, ettei kyseistä toimenpidettä toteuteta tavalla, joka johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään tai kansainvälisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

2. Jos mistään osapuolia tai yhtä tai useampaa osapuolen valvontaan tai lainkäyttövaltaan kuuluvaa yksikköä koskevasta asiasta syntyy riitaa, osapuoli, jonka alueen kautta energiatuotteiden kauttakulku tapahtuu, pidättäytyy keskeyttämästä tai vähentämästä tai sallimasta valvontansa tai lainkäyttövaltansa piiriin kuuluvan yksikön, mukaan luettuina julkiset kaupalliset yritykset, keskeyttää tai vähentää kyseistä kauttakulkua, jollei keskeyttämisestä tai vähentämisestä ole erikseen määrätty sopimuksessa, jolla kauttakulkua tai kuljetusta hallitaan, ennen asianomaisessa sopimuksessa määrätyn riitojen ratkaisumenettelyn tai tämän sopimuksen liitteen XVIII tai tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 luvun (Riitojen ratkaiseminen) mukaisen kiireellisen menettelyn päättämistä, paitsi jos on kyse 1 kohdassa tarkoitetuista olosuhteista.

3. Osapuolta ei pidetä vastuussa tämän artiklan mukaisesta kauttakulun keskeytyksestä tai vähentämisestä, jos osapuolen on mahdotonta tarjota tai kauttakuljettaa energiatuotteita kolmannen maan tai kolmannen maan valvonnassa tai lainkäyttövallassa olevan yksikön toiminnan johdosta.

Kumpikin osapuoli varmistaa, että energiankuljetusvälineiden operaattorit toteuttavat tarvittavat toimenpiteet

1. Kumpikin osapuoli nimittää riippumattomat sääntelyviranomaiset, joilla on toimivalta säännellä kaasu- ja sähkömarkkinoita. Näiden sääntelyviranomaisten on oltava oikeudellisesti erillisiä ja toiminnallisesti riippumattomia kaikista muista julkisista ja yksityisistä yrityksistä, markkinatoimijoista ja muista toimijoista.

2. Sääntelyviranomaisen päätösten ja sen käyttämien menettelyjen on oltava tasapuolisia kaikkien markkinatoimijoiden kannalta.

3. Toimijalla, johon sääntelyviranomaisen päätös vaikuttaa, on oikeus valittaa päätöksestä muutoksenhakuelimeen, joka on riippumaton kaikista asianomaisista osapuolista. Jos muutoksenhakuelin ei ole luonteeltaan tuomioistuin, sen päätökset on aina perusteltava kirjallisesti ja sen päätöksistä on lisäksi voitava valittaa puolueettomalle ja riippumattomalle oikeusviranomaiselle. Muutoksenhakuelinten päätökset on pantava tehokkaasti täytäntöön.

1. Osapuolet varmistavat, että energiamarkkinoilla toimitaan tavalla, jolla voidaan saavuttaa kilpailukykyiset, turvalliset ja ympäristön kannalta kestävät olosuhteet, eikä yrityksiä syrjitä oikeuksien tai velvollisuuksien osalta.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, osapuoli voi asettaa yleisen taloudellisen edun nimissä yrityksille velvoitteita, jotka koskevat turvallisuutta toimitusvarmuus mukaan lukien, toimitusten säännöllisyyttä, laatua ja hintaa sekä ympäristön suojelua, mukaan lukien energiatehokkuus, energian tuotanto uusiutuvista lähteistä ja ilmaston suojelu. Velvoitteet on määriteltävä selkeästi, ja niiden on oltava läpinäkyviä, oikeasuhteisia ja todennettavissa.

3. Jos osapuoli sääntelee kaasun ja sähkön myyntihintaa kotimarkkinoilla, kyseinen osapuoli varmistaa, että säännellyn hinnan laskennan perustana oleva menetelmä julkaistaan ennen säännellyn hinnan voimaantuloa.

1. Kumpikin osapuoli varmistaa alueellaan kaikkiin käyttäjiin avoimella, objektiivisella ja syrjimättömällä tavalla sovellettavan järjestelmän, joka koskee kolmansien osapuolten mahdollisuutta käyttää energiankuljetusvälineitä, nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksia ja varastoja.

2. Kumpikin osapuoli varmistaa, että energiankuljetusvälineiden pääsytariffi ja muut energiankuljetusvälineiden käyttömahdollisuuteen liittyvät ehdot ovat objektiivisia, kohtuullisia ja avoimia eivätkä aiheuta syrjintää alkuperän, omistajuuden tai energiatuotteiden määräpaikan perusteella.

3. Kumpikin osapuoli varmistaa, että kaikki sekä fyysinen että virtuaalinen tekninen ja sovittu kapasiteetti jaetaan avoimia ja syrjimättömiä perusteita ja menettelyjä soveltaen.

4. Jos kolmannelle osapuolelle kieltäydytään myöntämästä käyttömahdollisuutta, osapuolet varmistavat, että energiankuljetusvälineiden operaattorit antavat käyttömahdollisuutta pyytäneelle toimijalle pyynnöstä perustellun selityksen, jollei oikeussuojasta muuta johdu.

5. Kumpikin osapuoli voi poikkeuksellisesti poiketa 1–4 kohdan määräyksistä sen lainsäädännössä vahvistettujen objektiivisten perusteiden mukaisesti. Osapuoli voi etenkin soveltaa omassa lainsäädännössään mahdollisuutta myöntää tapauskohtaisesti määräajaksi poikkeus kolmannen osapuolen käyttömahdollisuutta koskeviin sääntöihin merkittävien uusien energiankuljetusvälineiden osalta.

1. Jos tämän luvun määräykset ja energiayhteisösopimuksen määräykset tai energiayhteisösopimuksen mukaisesti sovellettavat unionin lainsäädännön säännökset ovat keskenään ristiriidassa, sovelletaan energiayhteisösopimuksen määräyksiä tai energiayhteisösopimuksen mukaisesti sovellettavia unionin lainsäädännön säännöksiä.

2. Tämän luvun määräyksiä sovellettaessa etusija annetaan sellaisen lainsäädännön tai muiden säädösten antamiselle, jotka ovat yhdenmukaisia energiayhteisösopimuksen kanssa tai jotka perustuvat unionissa sovellettavaan lainsäädäntöön. Jos tämän luvun määräyksistä syntyy riitaa, kyseiset edellytykset täyttävien lainsäädännön tai muiden säädösten katsotaan olevan yhdenmukaisia tämän luvun kanssa. Arvioitaessa sitä, täyttävätkö lainsäädäntö tai muut säädökset kyseiset edellytykset, otetaan huomioon kaikki energiayhteisösopimuksen 91 artiklan mukaisesti annetut päätökset.

Osapuolet tunnustavat sen vaikutuksen, joka niiden sääntelyjärjestelmällä voi olla niiden väliseen kauppaan ja investointeihin, ja tarjoavat talouden toimijoille, myös pienille ja keskisuurille yrityksille, ennakoitavissa olevan sääntelyjärjestelmän ja tehokkaat menettelyt ottaen asianmukaisesti huomioon oikeusvarmuuden ja suhteellisuuden vaatimukset.

1. Kaikkia tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltamisalaan kuuluvia asioita koskevan viestinnän helpottamiseksi osapuolten välillä kumpikin osapuoli nimeää yhteyspisteen, joka toimii koordinaattorina.

2. Kumpikin osapuoli perustaa mekanismin tai pitää yllä mekanismia, jolla vastataan henkilöiden esittämiin tiedusteluihin, jotka koskevat ehdotettua tai voimassaolevaa yleisesti sovellettavaa toimenpidettä ja sen soveltamista. Tiedustelut voidaan esittää 1 kohdan nojalla perustetun yhteyspisteen kautta tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

3. Osapuolet tunnustavat, että 2 kohdassa tarkoitettu vastaus ei välttämättä ole lopullinen tai oikeudellisesti sitova, vaan se on annettu vain tiedoksi, jollei niiden lainsäädännössä toisin säädetä.

4. Osapuolen pyynnöstä toinen osapuoli toimittaa viipymättä tietoja ja vastaa kysymyksiin, jotka koskevat yleisesti sovellettavaa toimenpidettä tai yleisesti sovellettavan toimenpiteen hyväksymis- tai muutosehdotusta, joka pyynnön esittäneen osapuolen mukaan voi vaikuttaa tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) toimintaan, riippumatta siitä, onko pyynnön esittäneelle osapuolelle aiemmin ilmoitettu kyseisestä toimenpiteestä.

1. Kumpikin osapuoli hallinnoi kaikkia yleisesti sovellettavia toimenpiteitä objektiivisella, puolueettomalla ja kohtuullisella tavalla.

2. Soveltaessaan kyseisiä toimenpiteitä yksittäistapauksissa toisen osapuolen yksittäisiin henkilöihin, tavaroihin tai palveluihin kumpikin osapuoli

1. Kumpikin osapuoli perustaa tai pitää yllä oikeudellisia, välitys- tai hallinnollisia tuomioistuimia tai menettelyjä, joiden tarkoituksena on tarkastella pikaisesti uudelleen ja, jos on aihetta, korjata tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltamisalaan kuuluviin asioihin liittyviä hallinnollisia toimenpiteitä. Kyseisten tuomioistuinten ja menettelyjen on oltava puolueettomia ja riippumattomia hallinnollisesta toimeenpanosta vastaavasta viranomaisesta, ja niistä vastaaville ei saa koitua merkittävää etua asian lopputuloksesta.

2. Kumpikin osapuoli varmistaa, että menettelyn osapuolilla on kyseisissä tuomioistuimissa tai menettelyissä oikeus

3. Kumpikin osapuoli varmistaa, että kyseessä olevasta hallinnollisesta toimenpiteestä vastaava viranomainen panee kyseisen ratkaisun täytäntöön ja noudattaa sitä, jollei sen omassa lainsäädännössä säädetystä muutoksenhausta tai toisesta uudelleentarkastelusta muuta johdu.

1. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä sääntelyn laadun ja toimivuuden parantamiseksi muun muassa vaihtamalla tietoja ja parhaita toimintatapoja, jotka koskevat niiden sääntelypolitiikkaa ja sääntelyn vaikutusten arviointeja.

2. Osapuolet tunnustavat hyvän hallintotavan periaatteiden (33) merkityksen ja sopivat tekevänsä yhteistyötä edistääkseen niitä muun muassa tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihdon avulla.

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan rajoittamatta tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) muissa luvuissa vahvistettuja avoimuutta koskevia erityisiä sääntöjä.

1. Osapuolet muistuttavat mieliin Yhdistyneiden kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssin Agenda 21 -asiakirjan vuodelta 1992, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista vuodelta 1998, kestävää kehitystä koskevan Johannesburgin täytäntöönpanosuunnitelman vuodelta 2002, Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvoston kokouksen ministeritason julkilausuman vuodelta 2006, joka koskee tuottavaa täystyöllisyyttä ja ihmisarvoista työtä kaikille, sekä ILO:n julistuksen sosiaalisesti oikeudenmukaisesta globalisaatiosta vuodelta 2008. Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa kansainvälisen kaupan kehittämiseen sellaisella tavalla, joka edistää kestävän kehityksen tavoitetta nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi, sekä sen varmistamiseen, että tämä tavoite sisältyy niiden kauppasuhteiden kaikkiin tasoihin ja näkyy niissä.

2. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa kestävän kehityksen tavoitteluun, ja tunnustavat, että taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sekä ympäristönsuojelu ovat sen toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia tukipilareita. Ne korostavat, että on hyödyllistä huomioida kauppaan liittyvät työ (34) - ja ympäristökysymykset osana kaupan ja kestävän kehityksen globaalia lähestymistapaa.

1. Osapuolet tunnustavat kummankin osapuolen oikeuden määritellä kestävää kehitystä koskevan politiikkansa ja painopisteensä, vahvistaa omat kansalliset ympäristön- ja työsuojelun tasonsa ja antaa tai muuttaa asiaa koskevaa lainsäädäntöään ja politiikkaansa sen mukaisesti tämän sopimuksen 229 ja 230 artiklassa tarkoitettuja kansainvälisesti tunnustettuja normeja ja sopimuksia koskevia sitoumuksiaan noudattaen.

2. Tässä yhteydessä kumpikin osapuoli pyrkii varmistamaan, että sen lainsäädännöllä ja politiikoilla tarjotaan korkea ympäristön- ja työsuojelun taso ja kannustetaan siihen, sekä pyrkii jatkamaan lainsäädäntönsä ja politiikkojensa sekä niihin perustuvien suojelun tasojen parantamista.

1. Osapuolet tunnustavat tuottavan täystyöllisyyden ja ihmisarvoisen työn keskeisen merkityksen globalisaatioprosessin hallitsemisessa ja vahvistavat sitoumuksensa edistää kansainvälisen kaupan kehitystä tavalla, joka tukee tuottavaa täystyöllisyyttä ja ihmisarvoisen työn tarjoamista kaikille. Osapuolet sitoutuvat tässä yhteydessä asianmukaiseen vuoropuheluun ja yhteistyöhän molemmille tärkeissä kauppaan liittyvissä työelämän kysymyksissä.

2. Osapuolet sitoutuvat ILO:n jäsenyydestä johtuvien velvoitteidensa ja Kansainvälisen työkonferenssin 86. kokouksessaan vuonna 1998 työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista hyväksymän ILO:n julistuksen ja sen seurannan velvoitteiden mukaisesti kunnioittamaan, edistämään ja toteuttamaan lainsäädännössään ja käytännössään ja koko alueellaan kansainvälisesti tunnustettuja keskeisiä työelämän perusnormeja, jotka sisältyvät ILO:n keskeisiin yleissopimuksiin, ja erityisesti seuraavia:

3. Osapuolet vahvistavat sitoutuneensa panemaan tehokkaasti täytäntöön lainsäädännössään ja menettelytavoissaan keskeiset, tärkeimmät ja muut ILO:n yleissopimukset, jotka Georgia ja jäsenvaltiot ovat ratifioineet.

4. Osapuolet aikovat myös harkita toisten, ILO:n ajantasaisiksi luokittelemien tärkeiden ja muiden yleissopimusten ratifioimista. Osapuolet vaihtavat säännöllisesti tietoja tilanteestaan ja kehityksestään tässä asiassa.

5. Osapuolet tunnustavat, että työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien loukkaamiseen ei voida vedota eikä sitä voida muutenkaan käyttää oikeutettuna kilpailuetuna ja ettei työnormeja pitäisi käyttää kaupassa protektionistisiin tarkoituksiin.

1. Osapuolet tunnustavat monenvälisen ympäristöhallinnon ja monenvälisten ympäristösopimusten merkityksen kansainvälisen yhteisön vastauksena maailmanlaajuisiin tai alueellisiin ympäristöongelmiin ja korostavat tarvetta kaupan ja ympäristöpolitiikkojen keskinäisen täydentävyyden lujittamiseen. Osapuolet sitoutuvat tässä yhteydessä asianmukaiseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön kauppaan liittyviä ympäristökysymyksiä koskevissa neuvotteluissa sekä muissa molemmille tärkeissä kauppaan liittyvissä ympäristökysymyksissä

2. Osapuolet vahvistavat sitoutuneensa panemaan tehokkaasti täytäntöön lainsäädännössään ja menettelytavoissaan monenväliset ympäristösopimukset, joiden osapuolia ne ovat.

3. Osapuolet vaihtavat säännöllisesti tietoja tilanteestaan ja edistymisestään monenvälisten ympäristösopimusten tai tällaisten sopimusten muutosten ratifioinnin suhteen.

4. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa pyrkiä saavuttamaan Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen, jäljempänä ’UNFCCC’, ja sen pöytäkirjan (Kioton pöytäkirja) lopullisen tavoitteen. Ne sitoutuvat tekemään yhteistyötä tulevien kansainvälisten ilmastonmuutostoimien kehittämiseksi UNFCCC:n ja siihen liittyvien sopimusten ja päätösten yhteydessä.

5. Edellyttäen, että toimenpiteitä ei sovelleta tavalla, joka johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään osapuolten välillä taikka kaupan peiteltyyn rajoittamiseen, tämän sopimuksen määräysten ei voida tulkita estävän osapuolia hyväksymästä tai ylläpitämästä toimenpiteitä sellaisten monenvälisten ympäristösopimusten soveltamiseksi, joiden osapuolia ne ovat.

Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa kaupan vaikutuksen tehostamiseen pyrittäessä kestävään taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristöasioiden kehitykseen. Sen vuoksi

1. Osapuolet tunnustavat biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön keskeiseksi tekijäksi kestävän kehityksen saavuttamiseksi ja vahvistavat sitoutumisensa biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja muiden sellaisten kansainvälisten sopimusten mukaisesti, joiden osapuolia ne ovat.

1. Osapuolet tunnustavat metsien suojelun ja kestävän metsätalouden tärkeyden sekä metsien vaikutuksen osapuolten taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin tavoitteisiin.

Ottaen huomioon kalavarojen vastuullisen ja kestävän hoidon merkityksen sekä hyvän hallinnon edistämisen kaupassa osapuolet sitoutuvat

1. Osapuolet tunnustavat, että ei ole asianmukaista edistää kauppaa tai investointeja alentamalla kansallisen ympäristö- ja työlainsäädännön mukaista suojaa.

2. Osapuoli ei jätä soveltamatta ympäristö- tai työlainsäädäntöään tai poikkea siitä tai tarjoudu jättämään sitä soveltamatta tai poikkeamaan siitä edistääkseen kauppaa tai investoijan investoinnin sijoittautumista, hankintaa, laajentumista tai säilyttämistä alueellaan.

3. Osapuoli ei lyö laimin ympäristö- ja työlainsäädäntönsä tehokasta täytäntöönpanoa toimimalla tai olemalla toimimatta jatkuvasti tai toistuvasti tavalla, jolla pyritään edistämään kauppaa tai investointeja.

Valmisteltaessa ja pantaessa täytäntöön ympäristön tai työolojen suojeluun tähtääviä toimenpiteitä, jotka saattavat vaikuttaa kauppaan tai investointeihin, osapuolet ottavat huomioon käytettävissä olevan tieteellisen ja teknisen tiedon sekä mahdolliset asiaa koskevat kansainväliset normit, suuntaviivat tai suositukset. Osapuolet voivat noudattaa tässä myös varovaisuusperiaatetta.

Kumpikin osapuoli varmistaa lainsäädäntönsä ja tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 12 luvun (Avoimuus) mukaisesti, että kaikki ympäristön ja työolojen suojelemiseen tähtäävät toimenpiteet, jotka saattavat vaikuttaa kauppaan ja investointeihin, kehitetään, otetaan käyttöön ja pannaan täytäntöön avoimella tavalla ja ottaen asianmukaisesti huomioon julkisen kuulemisen sekä muiden kuin valtiollisten toimijoiden asianmukaisen ja oikea-aikaisen kuulemisen ja sille tiedottamisen.

Osapuolet sitoutuvat tarkastelemaan uudelleen, valvomaan ja arvioimaan tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) täytäntöönpanon vaikutusta kestävään kehitykseen sekä niiden omien että tällä sopimuksella perustettujen osallistumisprosessien ja instituutioiden välityksellä ja esimerkiksi kauppaan liittyvien kestävää kehitystä koskevien vaikutusten arviointien avulla.

Osapuolet tunnustavat yhteistyön merkityksen työ- ja ympäristöalan politiikkojen kauppaan liittyvissä kysymyksissä tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tavoitteiden saavuttamiseksi. Ne voivat tehdä yhteistyötä muun muassa seuraavilla aloilla:

1. Kumpikin osapuoli nimeää hallinnostaan yksikön, joka toimii yhteyspisteenä toiseen osapuoleen nähden tämän luvun täytäntöönpanoa varten.

2. Perustetaan kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea. Se raportoi toiminnastaan tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle. Sen jäseninä on kummankin osapuolen korkean tason virkamiehiä.

3. Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea kokoontuu vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä ja sen jälkeen tarvittaessa valvomaan tämän luvun täytäntöönpanoa, myös 239 artiklassa tarkoitettujen yhteistyötoimien toteuttamista. Alakomitea vahvistaa työjärjestyksensä.

4. Kumpikin osapuoli nimittää yhden tai useamman uuden tai kutsuu koolle yhden tai useamman olemassa olevan kestävää kehitystä käsittelevän kansallisen neuvoa-antavan ryhmän, jonka tehtävänä on antaa neuvoja tähän lukuun liittyvistä asioista. Tällainen ryhmä voi (tällaiset ryhmät voivat) antaa lausuntoja tai suosituksia tämän luvun täytäntöönpanosta, myös omasta aloitteestaan.

5. Kansallinen neuvoa-antava ryhmä koostuu (kansalliset neuvoa-antavat ryhmät koostuvat) riippumattomista ja edustavista kansalaisyhteiskunnan järjestöistä, joissa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöasioihin liittyvät sidosryhmät, mukaan lukien työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, valtiosta riippumattomat järjestöt, liike-elämän ryhmittymät ja muut olennaiset sidosryhmät, ovat tasapainoisesti edustettuina.

1. Osapuolet tukevat alueillaan toimivien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, mukaan lukien kansallisten neuvoa-antavien ryhmiensä jäsenet, sekä suuren yleisön yhteisiä foorumeita vuoropuhelun järjestämisessä kestävää kehitystä koskevista tämän sopimuksen näkökohdista. Osapuolet edistävät asiaan liittyvien etujen, esimerkiksi riippumattomien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen ja liike-elämän ryhmittymien etujen ja ympäristöetujen, tasapuolista edustusta.

2. Yhteinen kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumi kokoontuu kerran vuodessa, jolleivät osapuolet muuta sovi. Osapuolet sopivat yhteisen kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumin toiminnasta viimeistään vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

3. Osapuolet antavat yhteiselle kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumille selvityksen tämän luvun täytäntöönpanotilanteesta. Yhteisen kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumin näkemykset ja lausunnot toimitetaan tämän sopimuksen osapuolille ja yleisön saataville.

1. Tätä lukua koskevissa kysymyksissä osapuolet voivat turvautua vain tässä artiklassa ja tämän sopimuksen 243 artiklassa määrättyihin menettelyihin.

2. Osapuoli voi pyytää neuvotteluja toisen osapuolen kanssa mistä tahansa tämän luvun soveltamisalaan kuuluvasta kysymyksestä toimittamalla kirjallisen pyynnön toisen osapuolen yhteyspisteeseen. Pyynnössä esitellään asia selkeästi, tuodaan esiin kyseessä oleva ongelma ja esitetään lyhyesti tätä lukua koskevat vaatimukset. Neuvottelut aloitetaan viipymättä sen jälkeen kun osapuoli on toimittanut neuvottelupyynnön.

3. Osapuolet pyrkivät kaikin tavoin pääsemään asiassa molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Osapuolet ottavat huomioon ILO:n tai asianomaisten monenvälisten ympäristöjärjestöjen tai -elinten toimet, jotta voidaan edistää yhteistyötä ja johdonmukaisuutta osapuolten ja kyseisten organisaatioiden välillä. Osapuolet voivat tarvittaessa pyytää näiltä järjestöiltä tai elimiltä tai miltä tahansa asianmukaiseksi katsomaltaan henkilöltä tai elimeltä neuvoa voidakseen tarkastella asiaa perusteellisesti.

4. Jos osapuoli katsoo, että asiasta on keskusteltava edelleen, osapuoli voi pyytää, että kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea kokoontuu tarkastelemaan asiaa, toimittamalla kirjallisen pyynnön toisen osapuolen yhteyspisteelle. Alakomitean on kokoonnuttava viipymättä, ja sen on pyrittävä löytämään asiaan ratkaisu.

5. Alakomitea voi tarvittaessa pyytää neuvoa toisen tai molempien osapuolten kansalliselta neuvoa-antavalta ryhmältä (kansallisilta neuvoa-antavilta ryhmiltä) tai muuta asiantuntija-apua.

6. Neuvottelevien osapuolten asiassa saavuttama ratkaisu asetetaan julkisesti saataville.

1. Kumpikin osapuoli voi 90 päivän kuluttua tämän sopimuksen 242 artiklan 2 kohdan mukaisen neuvottelupyynnön toimittamisen jälkeen pyytää, että asiantuntijapaneeli kutsutaan koolle tarkastelemaan asiaa, jota ei ole saatu ratkaistua tyydyttävästi hallitustason neuvotteluissa.

2. Tämän sopimuksen 3 jakson (Riitojenratkaisumenettelyt) 1 alajakson (Välimiesmenettely) ja 3 alajakson (Yhteiset määräykset) sekä IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 luvun (Riitojen ratkaiseminen) 270 artiklan määräyksiä, tämän sopimuksen liitteessä XX vahvistettua työjärjestystä ja tämän sopimuksen liitteessä XXI vahvistettuja menettelysääntöjä välimiehille ja sovittelijoille, jäljempänä ’menettelysäännöt’, sovelletaan, ellei tässä artiklassa toisin määrätä.

3. Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea laatii ensimmäisessä kokouksessaan tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen luettelon vähintään 15 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja sopivia toimimaan asiantuntijoina paneelin menettelyissä. Kumpikin osapuoli ehdottaa asiantuntijaksi vähintään viittä henkilöä. Osapuolet valitsevat myös viisi henkilöä, jotka eivät ole kummankaan osapuolen kansalaisia ja jotka voivat toimia asiantuntijapaneelin puheenjohtajana. Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea huolehtii luettelon pitämisestä jatkuvasti tällaisena.

4. Tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettu luettelo koostuu henkilöistä, joilla on erityistä osaamista tai asiantuntemusta tämän luvun soveltamisalaan kuuluvissa oikeus-, työ- tai ympäristöasioissa tai kansainvälisistä sopimuksista aiheutuvien riitojen ratkaisemisessa. Heidän on oltava riippumattomia ja toimittava yksilöinä, he eivät saa ottaa käsiteltävänä olevaan asiaan liittyviä ohjeita miltään organisaatiolta tai miltään viranomaisilta eikä heillä saa olla sidoksia kummankaan osapuolen viranomaisiin, ja heidän on noudatettava tämän sopimuksen liitteen XXI määräyksiä.

5. Asiantuntijapaneeli muodostuu tämän sopimuksen 249 artiklan ja tämän sopimuksen liitteessä XX vahvistetun työjärjestyksen 8 artiklan mukaisesti tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien asioiden osalta asiantuntijoista, jotka sisältyvät tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun luetteloon.

6. Asiantuntijapaneeli voi pyytää kummalta tahansa osapuolelta, kansalliselta neuvoa-antavalta ryhmältä (kansallisilta neuvoa-antavilta ryhmiltä) tai muista asianmukaisiksi katsomistaan lähteistä tietoja ja neuvoja. Tämän sopimuksen 229 ja 230 artiklassa tarkoitettuihin monenvälisiin sopimuksiin liittyvissä asioissa asiantuntijapaneelin on pyydettävä tietoja ja neuvoa ILO:n tai monenvälisten ympäristösopimusten elimiltä.

7. Asiantuntijapaneeli antaa asiaa koskevien, tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 luvussa (Riitojen ratkaiseminen) vahvistettujen menettelyjen mukaisesti osapuolille kertomuksensa, jossa esitetään selvitetyt tosiseikat, asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä selvitettyjen seikkojen ja sen esittämien suositusten perustelut. Osapuolet asettavat kertomuksen julkisesti saataville 15 päivän kuluessa sen antamisesta.

8. Osapuolet keskustelevat toteutettavista asianmukaisista toimenpiteistä ottaen huomioon asiantuntijapaneelin kertomuksen ja suositukset. Kyseinen osapuoli ilmoittaa neuvoa-antaville ryhmilleen ja toiselle osapuolelle päätöksistään, jotka koskevat toteutettavia toimia tai toimenpiteitä kolmen kuukauden kuluessa kertomuksen julkaisemisesta. Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea seuraa asiantuntijapaneelin kertomuksen ja suositusten jatkotoimia. Neuvoa-antavat elimet ja yhteinen kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumi voivat esittää asiasta huomautuksia kaupan ja kestävän kehityksen alakomitealle.

Tämän luvun tavoitteena on perustaa tuloksellinen ja tehokas mekanismi tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tulkintaa ja soveltamista koskevien osapuolten välisten riitojen välttämiseksi ja ratkaisemiseksi, jotta niissä voitaisiin mahdollisuuksien mukaan saavuttaa yhteisesti sovittu ratkaisu.

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan kaikkiin tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) määräysten tulkintaan ja soveltamiseen liittyviin riitoihin, jollei toisin määrätä.

1. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitetut riidat käymällä neuvotteluja vilpittömässä mielessä ja tavoitteena saavuttaa yhteisesti sovittu ratkaisu.

2. Osapuoli pyytää neuvotteluja esittämällä toiselle osapuolelle kirjallisen pyynnön, josta toimitetaan jäljennös tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle ja jossa esitetään pyynnön syyt muun muassa yksilöimällä kyseinen toimenpide ja tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitetut määräykset, joiden se katsoo soveltuvan tapaukseen.

3. Neuvottelut on järjestettävä 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamispäivästä, ja ne on järjestettävä, jolleivät osapuolet muuta sovi, pyynnön kohteena olevan osapuolen alueella. Neuvottelut on katsottava loppuunsuoritetuiksi 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, ellei kumpikin osapuoli hyväksy neuvottelujen jatkamista. Neuvottelut, erityisesti kaikki osapuolten neuvottelujen aikana paljastamat tiedot ja esittämät kannat, ovat luottamuksellisia eivätkä vaikuta kummankaan osapuolen oikeuteen ryhtyä muihin toimenpiteisiin.

4. Neuvottelut kiireellisistä asioista, mukaan lukien pilaantuvia tavaroita tai kausiluontoisia tavaroita tai palveluita koskevat asiat, on järjestettävä 15 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin pyynnön kohteena oleva osapuoli on vastaanottanut pyynnön, ja ne katsotaan loppuunsuoritetuiksi kyseisten 15 päivän kuluessa, ellei kumpikin osapuoli hyväksy neuvottelujen jatkamista.

5. Jos pyynnön kohteena oleva osapuoli ei ole vastannut neuvottelupyyntöön kymmenen päivän kuluessa sen vastaanottamisesta tai jos neuvotteluja ei ole järjestetty tämän artiklan 3 tai 4 kohdassa tarkoitetussa määräajassa tai jos osapuolet sopivat olevansa neuvottelematta tai jos neuvottelut on saatettu päätökseen saavuttamatta yhteisesti sovittua ratkaisua, neuvotteluja pyytänyt osapuoli voi soveltaa tämän sopimuksen 248 artiklaa.

6. Neuvottelujen aikana kumpikin osapuoli esittää riittävät tosiasioita koskevat tiedot, joiden avulla on mahdollista arvioida kattavasti tapaa, jolla kyseessä oleva toimenpide saattaa vaikuttaa tämän sopimuksen toimintaan ja soveltamiseen.

7. Jos neuvottelut koskevat energiatuotteiden kuljetusta verkkojen kautta ja toinen osapuoli pitää riidan ratkaisemista kiireellisenä osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen vuoksi, neuvottelut on järjestettävä kolmen päivän kuluessa pyynnön esittämisestä ja ne katsotaan loppuunsuoritetuiksi kolmen päivän kuluessa pyynnön esittämisestä, ellei kumpikin osapuoli hyväksy neuvottelujen jatkamista.

Tämän sopimuksen liitteen XIX mukaisesti osapuoli voi pyytää toista osapuolta osallistumaan sovittelumenettelyyn minkä tahansa toimenpiteen osalta, joka vaikuttaa haitallisesti sen kauppaetuihin.

1. Jos osapuolet eivät ole onnistuneet ratkaisemaan riitaa tämän sopimuksen 246 artiklassa määrättyjen neuvottelujen avulla, neuvotteluja pyytänyt osapuoli voi pyytää välimiespaneelin perustamista tämän artiklan mukaisesti.

2. Välimiespaneelin perustamista koskeva pyyntö on esitettävä kirjallisesti toiselle osapuolelle ja tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle. Valituksen tehneen osapuolen on pyynnössään yksilöitävä kyseinen toimenpide ja selitettävä, millä tavoin toimenpide rikkoo tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä, siten, että pyyntöön sisältyy riittävän selkeät oikeudelliset perusteet valitukselle.

2. Välimiespaneelin perustamista koskevan pyynnön vastaanotettuaan osapuolet neuvottelevat viipymättä ja pyrkivät sopimaan välimiespaneelin kokoonpanosta. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa määrätään, osapuolet voivat milloin tahansa ennen välimiespaneelin perustamista päättää välimiespaneelin kokoonpanosta yhteisen sopimuksen mukaisesti.

3. Kumpi tahansa osapuoli voi pyytää tässä kohdassa vahvistetun, paneelin kokoonpanoa koskevan menettelyn soveltamista viiden päivän kuluttua paneelin perustamista koskevasta pyynnöstä, jos välimiespaneelin kokoonpanosta ei ole saavutettu yksimielisyyttä. Kumpikin osapuoli nimittää välimiehen tämän sopimuksen 268 artiklan mukaisesti laaditusta luettelosta kymmenen päivän kuluessa pyynnöstä, joka koskee tässä kohdassa tarkoitetun menettelyn soveltamista. Jos jompikumpi osapuolista jättää nimittämättä välimiehen, tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean puheenjohtaja tai puheenjohtajat tai heidän valtuuttamansa henkilöt valitsevat toisen osapuolen pyynnöstä välimiehen arpomalla tämän sopimuksen 268 artiklan mukaisesti laadittuun luetteloon sisältyvästä kyseisen osapuolen luettelosta. Elleivät osapuolet ole päässeet yksimielisyyteen välimiespaneelin puheenjohtajasta, kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean puheenjohtaja tai puheenjohtajat tai heidän valtuuttamansa henkilöt valitsevat välimiespaneelin puheenjohtajan kumman tahansa osapuolen pyynnöstä arpomalla tämän sopimuksen 268 artiklan mukaisesti laadittuun luetteloon sisältyvästä puheenjohtajien luettelosta.

4. Jos yksi tai useampi välimies valitaan arpomalla, arvonta suoritetaan viiden päivän kuluessa 3 kohdassa tarkoitetusta, arpomalla suoritettavaa valintaa koskevasta pyynnöstä.

5. Välimiespaneelin perustamispäivä on päivä, jona viimeinen kolmesta valitusta välimiehestä hyväksyy nimityksensä tämän sopimuksen liitteessä XX vahvistetun työjärjestyksen mukaisesti.

6. Jos tämän sopimuksen 268 artiklassa määrättyjä luetteloja ei ole laadittu tai ne eivät sisällä tarpeeksi nimiä sillä hetkellä, kun 3 kohdan mukainen pyyntö esitetään, välimiehet valitaan arpomalla. Arvonta suoritetaan niistä henkilöistä, joita kummatkin osapuolet ovat virallisesti ehdottaneet, tai jos yksi osapuoli ei ole tehnyt tällaista ehdotusta, arvonta suoritetaan toisen osapuolen ehdottamista henkilöistä.

7. Elleivät osapuolet sovi toisin, tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 11 lukua (Energian kauppapoliittiset näkökohdat) koskevaan riitaan, jonka ratkaisemista osapuoli pitää kiireellisenä osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, sovelletaan tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettua arpomalla suoritettavaa valintamenettelyä soveltamatta tämän artiklan 2 kohdan ensimmäistä virkettä tai muita tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja vaiheita, ja tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettu määräaika on kaksi päivää.

Jos osapuoli sitä pyytää, välimiespaneeli antaa kymmenen päivän kuluessa perustamispäivästään alustavan päätöksen siitä, katsooko se asian kiireelliseksi.

1. Välimiespaneelin on annettava osapuolille viimeistään 90 päivän kuluttua välimiespaneelin perustamispäivästä väliraportti, jossa esitetään selvitetyt tosiseikat, asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä sen mahdollisesti tekemien päätelmien ja antamien suositusten perustelut. Jos paneeli katsoo, että määräaikaa ei pystytä noudattamaan, paneelin puheenjohtajan on ilmoitettava asiasta kirjallisesti osapuolille sekä tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle ja mainittava syyt viivästykseen sekä päivä, jona paneeli aikoo antaa väliraporttinsa. Väliraportti olisi joka tapauksessa annettava viimeistään 120 päivän kuluttua välimiespaneelin perustamispäivästä. Väliraporttia ei julkaista.

2. Osapuoli voi 14 päivän kuluessa väliraportin antamisesta toimittaa välimiespaneelille kirjallisen pyynnön tarkistaa tiettyjä väliraportin kohtia.

3. Kiireellisissä tapauksissa, myös silloin kun on kyse pilaantuvista tavaroista tai kausiluontoisista tavaroista tai palveluista, välimiespaneeli pyrkii kaikin keinoin antamaan väliraporttinsa 45 päivän kuluessa ja joka tapauksessa viimeistään 60 päivän kuluessa välimiespaneelin perustamispäivästä. Osapuoli voi seitsemän päivän kuluessa väliraportin antamisesta toimittaa välimiespaneelille kirjallisen pyynnön tarkistaa tiettyjä väliraportin kohtia.

4. Tarkasteltuaan väliraporttia koskevia osapuolten kirjallisia huomautuksia välimiespaneeli voi muuttaa raporttiaan ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan lisätutkimuksia. Välimiespaneelin lopullisen ratkaisun päätelmien on sisällettävä riittävät perustelut alustavassa tutkintavaiheessa esitetyille väitteille, ja lisäksi päätelmissä on vastattava selkeästi kummankin osapuolen esittämiin kysymyksiin ja havaintoihin.

5. Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 11 lukua (Energian kauppapoliittiset näkökohdat) koskevan riidan osalta, jonka ratkaisemista osapuoli pitää kiireellisenä osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, väliraportti annetaan 20 päivän kuluttua välimiespaneelin perustamispäivästä ja mahdolliset tämän artiklan 2 kohdan mukaiset pyynnöt esitetään viiden päivän kuluessa kirjallisen raportin antamisesta. Välimiespaneeli voi myös päättää olla antamatta väliraporttia.

1. Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 11 lukua (Energian kauppapoliittiset näkökohdat) koskevassa riidassa, jonka ratkaisemista osapuoli pitää kiireellisenä osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää välimiespaneelin puheenjohtajaa toimimaan minkä tahansa riitaan liittyvän asian sovittelijana esittämällä paneelille tätä koskevan pyynnön.

2. Sovittelija pyrkii saavuttamaan sovun riidan ratkaisemiseksi tai sovun menettelystä, jolla riita voitaisiin ratkaista. Jos sovittelija ei onnistu saavuttamaan sopua 15 päivän kuluessa nimittämisestään, hän suosittelee riitaan ratkaisua tai menettelyä, jolla riita voitaisiin ratkaista, ja päättää ehdoista, joita noudatetaan sovittelijan määräämästä päivämäärästä alkaen riidan ratkaisuun saakka.

3. Osapuolet ja niiden valvontaan tai lainkäyttövaltaan kuuluvat yksiköt noudattavat 2 kohdan mukaisesti annettuja suosituksia ehdoista kolmen kuukauden ajan sovittelijan päätöksestä tai riidan ratkaisuun saakka, sen mukaan, kumpi näistä päivämääristä on aikaisempi.

4. Sovittelija noudattaa tämän sopimuksen liitteessä XXI vahvistettuja käytännesääntöjä.

1. Välimiespaneeli antaa lopullisen ratkaisunsa osapuolille ja tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle 120 päivän kuluessa välimiespaneelin perustamisesta. Jos paneeli katsoo, että määräaikaa ei pystytä noudattamaan, paneelin puheenjohtajan on ilmoitettava asiasta kirjallisesti osapuolille sekä kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle ja mainittava syyt viivästykseen sekä päivä, jona paneeli aikoo antaa ratkaisunsa. Ratkaisu olisi joka tapauksessa annettava viimeistään 150 päivän kuluttua välimiespaneelin perustamispäivästä.

2. Kiireellisissä tapauksissa, myös silloin kun on kyse pilaantuvista tavaroista tai kausiluontoisista tavaroista tai palveluista, välimiespaneeli pyrkii kaikin keinoin antamaan ratkaisunsa 60 päivän kuluessa paneelin perustamispäivästä. Ratkaisu olisi joka tapauksessa annettava viimeistään 75 päivän kuluttua välimiespaneelin perustamispäivästä.

3. Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 11 lukua (Energian kauppapoliittiset näkökohdat) koskevassa riidassa, jonka ratkaisemista osapuoli pitää kiireellisenä osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, välimiespaneeli antaa ratkaisunsa 40 päivän kuluessa välimiespaneelin perustamispäivästä.

Valituksen kohteena olevan osapuolen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet noudattaakseen välimiespaneelin ratkaisua nopeasti ja vilpittömässä mielessä.

1. Jos ratkaisua ei ole mahdollista noudattaa välittömästi, osapuolet pyrkivät sopimaan määräajasta ratkaisun noudattamiselle. Tällöin valituksen kohteena oleva osapuoli ilmoittaa viimeistään 30 päivän kuluttua välimiespaneelin ratkaisun vastaanottamisen jälkeen valituksen tehneelle osapuolelle ja tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle ajanjaksosta, jonka se tarvitsee ratkaisun noudattamiseen, jäljempänä ’kohtuullinen määräaika’.

2. Jos osapuolten välillä on erimielisyyttä välimiespaneelin ratkaisun noudattamisen edellyttämästä kohtuullisesta määräajasta, valituksen tehneen osapuolen on 20 päivän kuluessa valituksen kohteena olevan osapuolen tekemän 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamispäivästä pyydettävä kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia määrittämään kohtuullisen määräajan pituus. Tällaisesta pyynnöstä on ilmoitettava samanaikaisesti toiselle osapuolelle ja kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle. Alkuperäinen välimiespaneeli antaa ratkaisunsa osapuolille ja kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle 20 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

3. Valituksen kohteena oleva osapuoli ilmoittaa valituksen tehneelle osapuolelle kirjallisesti edistymisestään välimiespaneelin ratkaisun noudattamisessa viimeistään kuukautta ennen kohtuullisen määräajan umpeutumista.

4. Kohtuullista määräaikaa voidaan jatkaa osapuolten yhteisellä sopimuksella.

Välimiespaneelin ratkaisun noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu

1. Valituksen kohteena olevan osapuolen on ilmoitettava valituksen tehneelle osapuolelle sekä tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle ennen kohtuullisen määräajan päättymistä toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut välimiespaneelin ratkaisun noudattamiseksi.

2. Jos osapuolet ovat erimielisiä 1 kohdassa tarkoitettujen, tämän sopimuksen 245 artiklan määräysten noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden olemassaolosta tai johdonmukaisuudesta, valituksen tehnyt osapuoli voi pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia ratkaisemaan asian. Pyynnössä on yksilöitävä kyseinen toimenpide ja selitettävä, millä tavoin toimenpide rikkoo tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä, siten, että pyyntöön sisältyy riittävän selkeät oikeudelliset perusteet valitukselle. Alkuperäinen välimiespaneeli antaa ratkaisunsa osapuolille ja kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle 45 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

Ratkaisun noudattamatta jättämisestä seuraavat väliaikaiset korjaavat toimenpiteet

1. Jos valituksen kohteena oleva osapuoli ei ilmoita välimiespaneelin ratkaisun noudattamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä ennen kohtuullisen määräajan päättymistä tai jos välimiespaneeli toteaa ratkaisussaan, että mitään toimenpiteitä ratkaisun noudattamiseksi ei ole tehty tai tämän sopimuksen 256 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettu toimenpide ei ole tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitetuista määräyksistä johtuvien osapuolen velvoitteiden mukainen, valituksen kohteena olevan osapuolen on valituksen tehneen osapuolen tätä vaatiessa ja tätä osapuolta kuullen tarjottava väliaikaista korvausta.

2. Jos valituksen tehnyt osapuoli päättää olla vaatimatta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua väliaikaista korvausta tai jos vaatimus on esitetty mutta korvauksesta ei ole saavutettu yksimielisyyttä 30 päivän kuluessa kohtuullisen määräajan päättymisestä tai siitä, kun välimiespaneeli on antanut tämän sopimuksen 256 artiklan mukaisen ratkaisun, jossa todetaan, että mitään toimenpiteitä ratkaisun noudattamiseksi ei ole tehty tai ratkaisun noudattamiseksi toteutettu toimenpide ei ole johdonmukainen tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitettujen määräysten kanssa, valituksen tehneellä osapuolella on oikeus keskeyttää mistä tahansa tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitetusta määräyksestä johtuvien velvoitteiden täyttäminen rikkomisesta johtuvien mitätöivien tai heikentävien vaikutusten tasoa vastaavasti sen jälkeen, kun se on ilmoittanut tästä toiselle osapuolella ja tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle. Ilmoituksessa on tarkennettava, millä tasolla velvoitteiden täyttäminen keskeytetään. Valituksen tehnyt osapuoli voi aloittaa keskeytyksen milloin tahansa 10 päivän määräajan umpeuduttua päivästä, jona valituksen kohteena oleva osapuoli on vastaanottanut ilmoituksen, ellei valituksen kohteena oleva osapuoli ole pyytänyt välimiesmenettelyä tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3. Kun valituksen tehnyt osapuoli keskeyttää velvoitteiden täyttämisen, se voi valintansa mukaan nostaa tullejaan muihin WTO:n jäseniin sovellettavalle tasolle suhteessa kaupan määrään, joka määritellään siten, että kaupan määrä kerrottuna tullin korotuksella on yhtä kuin rikkomisesta johtuvan mitätöinnin tai heikentämisen arvo.

4. Jos valituksen kohteena oleva osapuoli katsoo, että keskeytyksen taso ei vastaa rikkomisesta johtuvia mitätöiviä tai heikentäviä vaikutuksia, se voi pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia ratkaisemaan asian. Kyseinen pyyntö on annettava tiedoksi valituksen tehneelle osapuolelle ja kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle ennen 2 kohdassa tarkoitetun 10 päivän määräajan umpeutumista. Alkuperäisen välimiespaneelin on annettava velvoitteiden täyttämisen keskeyttämisen tasoa koskeva ratkaisunsa osapuolille ja kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle 30 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Velvoitteiden täyttämistä ei saa keskeyttää ennen kuin alkuperäinen välimiespaneeli on antanut ratkaisunsa, ja keskeytys on toteutettava välimiespaneelin ratkaisua noudattaen.

5. Tässä artiklassa tarkoitettu velvoitteiden täyttämisen keskeyttäminen ja korvaus ovat väliaikaisia, eikä niitä sovelleta sen jälkeen, kun

1. Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 11 lukua (Energian kauppapoliittiset näkökohdat) koskevaan riitaan, jonka ratkaisemista osapuoli pitää kiireellisenä osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, sovelletaan tässä artiklassa tarkoitettuja korjaavia toimenpiteitä koskevia määräyksiä.

2. Tämän sopimuksen 255, 256 ja 257 artiklasta poiketen valituksen tehnyt osapuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen IV osastosta (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) johtuvien velvoitteiden täyttämisen sen osapuolen, joka ei ole noudattanut välimiespaneelin ratkaisua 15 päivän kuluessa sen antamisesta, aiheuttamien mitätöivien tai heikentävien vaikutusten tasoa vastaavassa määrin. Keskeyttäminen voidaan aloittaa välittömästi. Keskeytystä voidaan jatkaa niin kauan kuin valituksen kohteena oleva osapuoli ei noudata välimiespaneelin ratkaisua.

3. Jos valituksen kohteena oleva osapuoli kiistää noudattamatta jättämisen tai noudattamatta jättämisestä johtuvan keskeyttämisen tason, se voi aloittaa tämän sopimuksen 257 artiklan 4 kohdan tai 259 artiklan mukaiset menettelyt, joita käsitellään mahdollisimman nopeasti. Valituksen tehneen osapuolen on lopetettava keskeytys tai mukautettava sitä vasta sitten, kun paneeli on antanut asiassa ratkaisunsa, ja se voi pitää keskeytyksen voimassa kunnes menettelyt on saatu päätökseen.

Ratkaisun noudattamatta jättämisestä seuraavien väliaikaisten korjaavien toimenpiteiden hyväksymisen jälkeen ratkaisun noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu

1. Valituksen kohteena olevan osapuolen on ilmoitettava valituksen tehneelle osapuolelle sekä tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle toimenpiteestä, jonka se on toteuttanut sen jälkeen, kun joko myönnytyksen soveltaminen on keskeytetty tai väliaikaista korvausta on alettu soveltaa. Valituksen tehnyt osapuoli lopettaa myönnytysten soveltamisen keskeytyksen 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, lukuun ottamatta tämän artiklan 2 kohdan mukaisia tapauksia. Jos on sovellettu korvausta, valituksen kohteena oleva osapuoli voi lopettaa korvauksen soveltamisen 30 päivän kuluttua ilmoituksestaan, jonka mukaan se on noudattanut välimiespaneelin ratkaisua, lukuun ottamatta tämän artiklan 2 kohdan mukaisia tapauksia.

2. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen siitä, saako ilmoitettu toimenpide valituksen kohteena olevan osapuolen noudattamaan tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, valituksen tehnyt osapuoli voi pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia ratkaisemaan asian. Tällaisesta pyynnöstä on ilmoitettava samanaikaisesti toiselle osapuolelle ja kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle. Välimiespaneelin ratkaisu annetaan osapuolille ja kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle 45 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Jos välimiespaneeli toteaa ratkaisussaan, että ratkaisun noudattamiseksi toteutettu toimenpide on tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitettujen määräysten mukainen, velvoitteiden täyttämisen keskeytys tai tapauksesta riippuen korvaus on lopetettava. Tarvittaessa valituksen tehnyt osapuoli mukauttaa myönnytysten soveltamisen keskeyttämisen tasoa välimiespaneelin määrittämän tason mukaiseksi.

Jos tämän luvun mukaisessa välimiesmenettelyssä alkuperäinen paneeli tai jotkut sen jäsenistä eivät kykene osallistumaan menettelyyn, ne vetäytyvät tehtävästä tai ne on korvattava, koska ne eivät ole tämän sopimuksen liitteessä XXI vahvistettujen menettelysääntöjen vaatimusten mukaisia, sovelletaan tämän sopimuksen 249 artiklassa vahvistettua menettelyä. Määräaikaa välimiespaneelin ratkaisun antamiseen pidennetään 20 päivällä lukuun ottamatta 249 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja kiireellisiä riitoja, joiden määräaikaa jatketaan viidellä päivällä.

Välimiesmenettelyjen ja ratkaisun noudattamista koskevien menettelyjen keskeyttäminen ja lopettaminen

Molempien osapuolten sitä kirjallisesti pyytäessä välimiespaneelin on keskeytettävä työnsä milloin tahansa osapuolten sopimaksi ajaksi, joka on enintään 12 kuukautta. Välimiespaneeli jatkaa työtään ennen kyseisen ajanjakson päättymistä molempien osapuolten kirjallisesta pyynnöstä tai kyseisen ajanjakson päättyessä kumman tahansa osapuolen kirjallisesta pyynnöstä. Pyynnön esittänyt osapuoli ilmoittaa pyynnöstään tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean puheenjohtajalle tai puheenjohtajille sekä toiselle osapuolelle. Jos kumpikaan osapuoli ei pyydä välimiespaneelia jatkamaan työtään sovitun keskeytyksen jälkeen, menettely lopetetaan. Välimiespaneelin työn keskeyttäminen ja lopettaminen eivät vaikuta kummankaan osapuolen oikeuksiin muissa tämän sopimuksen 269 artiklan mukaisissa menettelyissä.

Osapuolet voivat milloin tahansa päästä yhteisesti sovittuun ratkaisuun tämän sopimuksen IV osastoon (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) liittyvässä riidassa. Ne ilmoittavat tällaisesta ratkaisusta yhdessä tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle ja tarvittaessa välimiespaneelin puheenjohtajalle. Jos ratkaisu edellyttää kumman tahansa osapuolen kansallisten menettelyjen mukaista hyväksyntää, ilmoituksessa mainitaan kyseinen vaatimus ja riitojenratkaisumenettely keskeytetään. Riitojenratkaisumenettely lopetetaan, jos tällaista hyväksyntää ei vaadita tai jos on annettu ilmoitus kyseisten kansallisten menettelyjen päätökseen saattamisesta.

1. Tämän luvun soveltamisalaan kuuluviin riitojenratkaisumenettelyihin sovelletaan tämän sopimuksen liitteessä XX vahvistettua työjärjestystä ja tämän sopimuksen liitteessä XXI vahvistettuja käytännesääntöjä.

2. Välimiespaneelin kuulemiset ovat julkisia ellei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Välimiespaneeli voi osapuolen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan hankkia välimiesmenettelyä varten asianmukaisiksi katsomiaan tietoja mistä tahansa lähteestä, myös kyseisen riidan osapuolilta. Välimiespaneelilla on myös oikeus hankkia asianmukaisiksi katsomiaan asiantuntijalausuntoja. Välimiespaneelin on kuultava osapuolia ennen tällaisten asiantuntijoiden valitsemista. Osapuolen alueelle sijoittautuneet luonnolliset tai oikeushenkilöt voivat antaa välimiespaneelille amicus curiae -lausumia työjärjestyksen mukaisesti. Kaikki tämän artiklan mukaisesti saadut tiedot on ilmoitettava kummallekin osapuolelle, ja niiden johdosta on voitava esittää huomautuksia.

Välimiespaneelin on tulkittava tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä kansainvälisen julkisoikeuden tavanmukaisten tulkintasääntöjen, myös valtiosopimusoikeutta koskevassa vuoden 1969 Wienin yleissopimuksessa määrättyjen tulkintasääntöjen, mukaisesti. Paneelin on lisäksi otettava huomioon paneelien sekä WTO:n riitojenratkaisuelimen (DSB) perustaman valituselimen kertomuksissa esitetyt asiaa koskevat tulkinnat. Välimiespaneelin ratkaisuilla ei voida lisätä eikä vähentää tässä sopimuksessa määrättyjä osapuolten oikeuksia ja velvoitteita.

1. Välimiespaneelin on kaikin keinoin pyrittävä tekemään kaikki päätökset yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei kuitenkaan päästä, asiasta on päätettävä äänten enemmistöllä. Asioiden käsittely paneelissa on luottamuksellista eikä eriäviä lausuntoja anneta.

2. Osapuolet hyväksyvät välimiespaneelin ratkaisut ehdoitta. Ratkaisut eivät aiheuta oikeuksia tai velvoitteita luonnollisille tai oikeushenkilöille. Ratkaisuissa on esitettävä selvitetyt tosiseikat, tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitettujen, asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä paneelin mahdollisesti tekemien päätelmien ja antamien suositusten perustelut. Tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea saattaa välimiespaneelin ratkaisut kokonaisuudessaan julkisesti saataville kymmenen päivän kuluessa niiden antamisesta, ellei se päätä pidättäytyä tästä sellaisten tietojen luottamuksellisuuden turvaamiseksi, jotka tiedot antanut osapuoli on määritellyt luottamuksellisiksi lainsäädäntönsä perusteella.

1. Tässä artiklassa vahvistettuja menettelyjä sovelletaan sellaisiin tämän sopimuksen määräyksen tulkintaa ja soveltamista koskeviin riitoihin, jossa osapuolelle asetetaan unionin lainsäädännön säännöksissä määritelty velvoite.

2. Kun riidassa on kysymys 1 kohdassa tarkoitetun unionin lainsäädännön säännösten tulkinnasta, välimiespaneeli ei anna asiassa päätöstä vaan pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta antamaan asiassa ratkaisun. Tällöin välimiespaneelin ratkaisujen määräaikojen soveltaminen keskeytetään kunnes Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ratkaisunsa. Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu sitoo välimiespaneelia.

1. Tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea laatii kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta luettelon vähintään 15 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan välimiehinä. Luetteloon sisältyy kolme alaluetteloa: yksi alaluettelo kummankin osapuolen osalta sekä yksi alaluettelo henkilöistä, jotka eivät ole kummankaan osapuolen kansalaisia ja jotka voivat toimia välimiespaneelin puheenjohtajana. Jokaisessa alaluettelossa on oltava vähintään viisi henkilöä. Kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea huolehtii luettelon pitämisestä jatkuvasti tällaisena.

2. Välimiehillä on oltava erityistä asiantuntemusta ja kokemusta oikeudellisista kysymyksistä ja kansainvälisestä kaupasta. Heidän on oltava riippumattomia ja toimittava yksilöinä, he eivät saa ottaa ohjeita miltään organisaatiolta tai hallitukselta eikä heillä saa olla sidoksia kummankaan osapuolen hallitukseen ja heidän on noudatettava tämän sopimuksen liitteessä XXI vahvistettuja käytännesääntöjä.

3. Kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea voi laatia lisäluetteloja, joissa on 12 henkilöä, joilla on tämän sopimuksen kattamiin aloihin liittyvää asiantuntemusta ja kokemusta. Osapuolten niin sopiessa tällaisia lisäluetteloja käytetään välimiespaneelin muodostamiseen tämän sopimuksen 249 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

1. Tämän luvun riitojenratkaisua koskevien määräysten soveltaminen ei rajoita mahdollisia WTO-sopimukseen perustuvia toimia, riitojen ratkaiseminen mukaan luettuna.

2. Jos osapuoli kuitenkin on aloittanut tiettyä toimenpidettä koskevan riitojenratkaisumenettelyn joko tämän luvun tai WTO-sopimuksen mukaisesti, se ei voi aloittaa samaa toimenpidettä koskevaa riitojenratkaisumenettelyä toisella foorumilla ennen ensimmäisen menettelyn päättymistä. Osapuoli ei myöskään saa hakea korvausta molemmilta foorumeilta tapauksessa, jossa on rikottu velvoitetta, joka on samanlainen sekä tämän sopimuksen että WTO-sopimuksen mukaisesti. Kun riitojenratkaisumenettely on käynnistetty, osapuolet käyttävät tällöin yksinomaan valittua foorumia, paitsi jos valittu foorumi ei pysty menettelyllisten tai toimivaltaan liittyvien syiden vuoksi tutkimaan kyseisen velvoitteen rikkomista koskevaa korvausvaatimusta.

4. Tämän sopimuksen määräykset eivät estä osapuolta soveltamasta riitojenratkaisuelimen hyväksymää velvoitteiden keskeyttämistä. WTO-sopimukseen ei voida vedota siinä tarkoituksessa, että estetään toista osapuolta keskeyttämästä velvoitteidensa soveltaminen tämän luvun mukaisesti.

1. Kaikki tässä luvussa vahvistetut määräajat, myös välimiespaneelille ratkaisun antamista varten asetettu määräaika, lasketaan kalenteripäivinä alkaen sitä toimea tai tosiseikkaa seuraavasta päivästä, johon ne viittaavat, jollei toisin määrätä.

2. Riidan osapuolet voivat yhteisellä sopimuksella muuttaa mitä tahansa tässä luvussa mainittua määräaikaa. Välimiespaneeli voi milloin tahansa ehdottaa osapuolille minkä tahansa tässä luvussa tarkoitetun määräajan muuttamista esittäen ehdotuksen syyt.

1. Jotta voitaisiin helpottaa tämän sopimuksen 419 artiklassa tarkoitettua arviointia, joka koskee Georgian lainsäädännön lähentämistä unionin lainsäädäntöön tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltamisalaan kuuluvilla kauppaan liittyvillä aloilla, osapuolet keskustelevat vähintään kerran vuodessa lähentämisen etenemisestä tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 3, 4, 5, 6 ja 8 luvussa sovittujen aikataulujen mukaisesti tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevassa assosiaatiokomiteassa tai jossakin sen tämän sopimuksen mukaisesti perustetussa alakomiteassa.

2. Georgia toimittaa unionin pyynnöstä keskusteluja varten tapauksen mukaan kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle tai sen alakomitealle kirjalliset tiedot lähentämisen edistymisestä ja lähennetyn kansallisen lainsäädännön tosiasiallisesta täytäntöönpanosta ja soveltamisesta tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) asiaa koskevien lukujen osalta.

3. Georgia ilmoittaa unionille, kun se katsoo saattaneensa lähentämisen päätökseen jonkin 1 kohdassa tarkoitetun luvun osalta.

Osana lähentämistä Georgia kumoaa kansallisen lainsäädäntönsä sellaiset säännökset tai lakkauttaa sellaiset hallinnolliset käytännöt, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisten lähentämismääräysten kohteena olevan unionin lainsäädännön tai vastaavasti unionin lainsäädäntöön lähennetyn kansallisen lainsäädännön kanssa.

1. Unioni aloittaa tämän sopimuksen IV osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tarkoitetun lähentymisen arvioinnin sen jälkeen, kun Georgia on antanut unionille tämän sopimuksen 271 artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen, ellei tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 4 ja 8 luvussa toisin määrätä.

2. Unioni arvioi, onko Georgian lainsäädäntö lähennetty unionin lainsäädäntöön ja onko se pantu tosiasiallisesti täytäntöön ja sovelletaanko sitä tosiasiallisesti. Georgia antaa unionille arvioinnin mahdollistamiseksi tarvittavat tiedot yhteisesti sovitulla kielellä.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa unionin suorittamassa arvioinnissa otetaan huomioon Georgian lainsäädännön tosiasiallista täytäntöönpanoa ja soveltamista varten välttämättömien infrastruktuurin, elinten ja menettelyjen olemassaolo ja toiminta Georgiassa.

4. Edellä olevan 2 kohdan mukaisessa unionin suorittamassa arvioinnissa otetaan huomioon kansallisen lainsäädännön sellaiset säännökset tai sellaiset hallinnolliset käytännöt, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisten lähentämismääräysten kohteena olevan unionin lainsäädännön tai vastaavasti unionin lainsäädäntöön lähennetyn kansallisen lainsäädännön kanssa.

5. Unioni ilmoittaa arviointinsa tuloksista Georgialle tämän sopimuksen 276 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetussa aikataulussa, ellei toisin määrätä. Osapuolet voivat keskustella arvioinnista tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevassa assosiaatiokomiteassa tai sen asiaa käsittelevässä alakomiteassa tämän sopimuksen 419 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ellei toisin määrätä.

1. Georgia varmistaa tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisesti lähennetyn kansallisen lainsäädännön tosiasiallisen täytäntöönpanon ja toteuttaa tarvittavat toimet ottaakseen kansallisessa lainsäädännössään huomioon unionin lainsäädännön muutokset tämän artiklan 418 artiklan mukaisesti.

2. Unioni ilmoittaa Georgialle kaikista lopullisista komission ehdotuksista sellaisen unionin lainsäädännön antamiseksi tai muuttamiseksi, jolla on merkitystä tämän sopimuksen IV osastosta (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) Georgialle aiheutuvien lähentämisvelvoitteiden kannalta.

3. Georgia ilmoittaa unionille toimista, mukaan lukein lainsäädäntöehdotukset ja hallinnolliset käytännöt, jotka saattavat vaikuttaa sille tämän sopimuksen IV osastosta (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) aiheutuvien lähentämisvelvoitteiden täyttymiseen.

4. Osapuolet keskustelevat pyynnöstä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen ehdotusten tai toimien vaikutuksesta Georgian lainsäädäntöön tai tämän sopimuksen IV osastosta (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) aiheutuvien lähentämisvelvoitteiden täyttymiseen.

5. Jos Georgia muuttaa kansallista lainsäädäntöään sen jälkeen, kun tämän sopimuksen 273 artiklan mukainen arviointi on tehty, ottaakseen huomioon tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 3, 4, 5, 6 ja 8 luvussa mainitut lähentämisen muutokset, unioni suorittaa uuden arvioinnin tämän sopimuksen 273 artiklan mukaisesti. Jos Georgia toteuttaa muita toimia, joilla voi olla vaikutusta lähennetyn kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanoon ja soveltamiseen, unioni suorittaa uuden arvioinnin tämän sopimuksen 273 artiklan mukaisesti.

6. Olosuhteiden vaatiessa voidaan tilapäisesti keskeyttää sellaisten etujen soveltaminen, joita unioni on myöntänyt sen perusteella, että se on katsonut arvioinnissaan Georgian lähentäneen lainsäädäntönsä unionin lainsäädäntöön ja panneen sen tosiasiallisesti täytäntöön ja soveltavansa sitä tosiasiallisesti, jos Georgia ei lähennä kansallista lainsäädäntöään ottaakseen huomioon lähentämistä koskevat tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) muutokset, jos tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettu arviointi osoittaa, että Georgian lainsäädäntö ei ole enää lähennetty unionin lainsäädäntöön, tai jos assosiaationeuvosto ei tee päätöstä tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) ajantasaistamisesta unionin lainsäädännön muutosten mukaisesti.

7. Jos unioni aikoo soveltaa jotakin tällaista keskeytystä, se ilmoittaa siitä viipymättä Georgialle. Georgia voi kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta ja esittäen tähän kirjallisesti syyt pyytää tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevaa assosiaatiokomiteaa käsittelemään asiaa. Kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea keskustelee asiasta kolmen kuukauden kuluessa käsittelypyynnöstä. Jos kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevaa assosiaatiokomiteaa ei pyydetä käsittelemään asiaa tai kyseinen komitea ei saa ratkaistua asiaa kolmen kuukauden kuluessa käsittelypyynnöstä, unioni voi soveltaa etujen keskeyttämistä. Keskeytys lopetetaan viipymättä, jos kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea saa sittemmin ratkaistua asian.

Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaista lähentämistä koskeva tiedonvaihto tapahtuu tämän sopimuksen 222 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustettujen yhteyspisteiden välityksellä.

1. Tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea hyväksyy menettelyt, joilla helpotetaan lähentämisen arviointia ja varmistetaan tehokas lähentämistä koskeva tiedonvaihto, mukaan lukien arvioinnin aikataulut sekä vaihdettujen tietojen muoto, sisältö ja kieli.

2. Kaikki tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) viittaukset tiettyyn unionin säädökseen kattavat Euroopan unionin virallisessa lehdessä ennen 29 päivää marraskuuta 2013 julkaistut muutokset, lisäykset ja korvaustoimenpiteet.

3. Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 3, 4, 5, 6 ja 8 luvun määräykset ovat ristiriitatilanteessa ensisijaisia suhteessa tämän luvun määräyksiin.

4. Tämän luvun määräysten rikkomista koskevia väitteitä ei käsitellä tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 luvun (Riitojen ratkaiseminen) mukaisesti.

1. EU ja Georgia helpottavat talousuudistusprosessia parantamalla tietämystä niiden talouksien perusteista sekä talouspolitiikkojen laatimisesta ja toteuttamisesta.

2. Georgia pyrkii vakiinnuttamaan toimivan markkinatalouden ja lähentämään asteittain talouden ja rahoitusalan sääntelyään EU:n sääntelyyn huolehtien samalla vakaasta makrotalouspolitiikasta.

Tätä varten osapuolet sopivat säännöllisestä taloudellisesta vuoropuhelusta, jolla pyritään

Osapuolet tekevät yhteistyötä julkisen talouden varainhoidon sisäisen valvonnan sekä ulkoisten tarkastusten alalla tavoitteena

Osapuolet tekevät yhteistyötä tehostaakseen hyvää hallintoa verotuksen alalla tarkoituksenaan parantaa edelleen taloudellisia suhteitaan, kauppaa, investointeja ja reilua kilpailua.

Viitaten tämän sopimuksen 280 artiklaan osapuolet tunnustavat verotusalan hyvän hallintotavan periaatteet eli avoimuutta, tietojenvaihtoa ja oikeudenmukaista verokilpailua koskevat periaatteet, joihin jäsenvaltiot ovat sitoutuneet EU:n tasolla, ja sitoutuvat noudattamaan niitä. Osapuolet pyrkivät tätä varten parantamaan kansainvälistä yhteistyötä verotuksen alalla, helpottamaan lainmukaisten verotulojen keräämistä ja laatimaan toimenpiteitä edellä mainittujen periaatteiden tehokkaan noudattamisen varmistamiseksi, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta EU:n ja jäsenvaltioiden toimivaltuuksiin.

Osapuolet tehostavat ja lujittavat myös yhteistyötä, jonka tarkoituksena on kehittää Georgian verojärjestelmää ja -hallintoa, mukaan lukien veronkanto- ja valvontavalmiuksien tehostaminen, varmistaa tehokas veronkanto ja lujittaa veropetosten ja veronkierron torjuntaa. Osapuolet pyrkivät tehostamaan yhteistyötä ja jakamaan kokemuksia veropetosten torjunnasta ja erityisesti karusellipetoksista.

Osapuolet kehittävät yhteistyötään ja yhdenmukaistavat toimiaan, joilla torjutaan petoksia ja valmisteveron alaisten tuotteiden salakuljetusta. Tämä yhteistyö kattaa muun muassa tupakkatuotteiden valmisteverojen asteittaisen lähentämisen mahdollisuuksien mukaan ottaen huomioon alueellisesta toimintaympäristöstä johtuvat rajoitteet ja tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön puitesopimuksen mukaisesti. Osapuolet pyrkivät tätä varten lujittamaan yhteistyötään alueellisessa toimintaympäristössä.

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXII tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään tilastoihin liittyvissä kysymyksissä ja edistävät näin pitkän aikavälin tavoitetta tuottaa oikea-aikaisesti kansainvälisesti vertailukelpoisia ja luotettavia tilastotietoja. Kestävän, tehokkaan ja ammatillisesti riippumattoman kansallisen tilastointijärjestelmän odotetaan tuottavan Georgiassa ja EU:ssa kansalaisten, yritysten ja päättäjien tarvitsemia tietoja, jotta nämä pystyvät tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Kansallisen tilastointijärjestelmän olisi oltava YK:n hyväksymien virallisen tilaston perusperiaatteiden mukainen ja siinä olisi otettava huomioon tilastotietoja koskeva unionin säännöstö, mukaan lukien Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt, jotta kansallinen tilastojärjestelmä saataisiin yhdenmukaiseksi unionin normien ja standardien kanssa.

Osapuolet tekevät yhteistyötä Euroopan tilastojärjestelmän puitteissa, jossa Eurostat on Euroopan tilastoviranomainen. Yhteistyössä keskitytään seuraaviin aloihin:

Osapuolet muun muassa vaihtavat tietoja ja asiantuntemusta ja kehittävät yhteistyötään ottaen huomioon eri avustusohjelmien puitteissa käynnistetystä tilastojärjestelmän uudistuksesta tähän asti kertyneet kokemukset. Tavoitteena on jatkaa lähentymistä tilastoja koskevaan EU:n säännöstöön Georgian tilastointijärjestelmän kehittämistä koskevan kansallisen strategian pohjalta ja Euroopan tilastojärjestelmän kehitys huomioon ottaen. Tilastotietojen tuottamisprosessissa painotetaan otantatutkimusten edelleen kehittämistä ja hallinnollisten tietojen käyttöä, ja samalla otetaan huomioon tarve vähentää vastaustaakkaa. Tietojen on oltava politiikan suunnittelun ja valvonnan kannalta tarkoituksenmukaisia yhteiskunta- ja talouselämän keskeisillä aloilla.

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua. Georgian olisi mahdollisuuksien mukaan voitava osallistua Euroopan tilastojärjestelmän puitteissa toteutettaviin toimiin, mukaan lukien koulutukseen.

Georgian lainsäädäntöä lähennetään asteittain tarkoituksenmukaisilla ja soveltuvilla aloilla EU:n tilastoalan säännöstöön vuosittain päivitettävän tilastotietoja koskevien vaatimusten yhteenvedon mukaisesti, jonka osapuolet katsovat olevan tämän sopimuksen liitteenä (liite XXIII).

1. Yhteistyön tarkoituksena on myös helpottaa matkustaja- ja tavaraliikennettä ja lisätä liikennevirtojen sujuvuutta Georgian, EU:n ja alueen kolmansien maiden välillä poistamalla hallinnolliset, tekniset ja muut esteet, parantamalla liikenneverkkoja ja uudistamalla infrastruktuuria erityisesti osapuolia yhdistävillä pääväylillä. Tämä yhteistyö käsittää toimia rajanylitysten helpottamiseksi.

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteissä XXIV ja XV-D tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisten liitteiden määräysten mukaisesti.

Yhteistyön olisi perustuttava kumppanuuden, molemminpuolisen edun, avoimuuden ja ennustettavuuden periaatteisiin, ja sillä pyritään energia-alan markkinoiden yhdentämiseen ja sääntelyn yhdenmukaistamiseen ottaen huomioon tarve varmistaa turvallisen, ympäristöystävällisen ja kohtuuhintaisen energian saanti.

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXV tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään ympäristöasioissa ja edistävät näin kestävää kehitystä ja vihreää taloutta koskevaa pitkän aikavälin tavoitetta. Ympäristönsuojelun tehostamisen odotetaan tuovan etua kansalaisille ja yrityksille Georgiassa ja EU:ssa, muun muassa kansanterveyden kohenemisen, luonnonvarojen säilymisen ja taloudellisen ja ympäristötehokkuuden lisääntymisen ansiosta sekä siksi, että käytetään uudenaikaisia, puhtaampia teknologioita, joilla edistetään kestävämpiä tuotantotapoja. Yhteistyön toteuttamisessa otetaan huomioon osapuolten edut tasavertaisuuden ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta sekä osapuolten keskinäinen riippuvuus ympäristönsuojelun alalla ja kyseisellä alalla tehdyt monenväliset sopimukset.

1. Yhteistyön tarkoituksena on ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu, parantaminen ja palauttaminen, ihmisten terveyden suojelu, luonnonvarojen kestävä käyttö ja sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, muun muassa seuraavilla aloilla:

2. Yhteistyöllä pyritään myös ottamaan energia-asiat huomioon muilla politiikan aloilla kuin ympäristöpolitiikassa.

Osapuolet muun muassa vaihtavat tietoja ja asiantuntemusta, tekevät yhteistyötä kahdenvälisellä, alueellisella (mukaan lukien Etelä-Kaukasian nykyisten yhteistyörakenteiden kautta) ja kansainvälisellä tasolla erityisesti osapuolten ratifioimien monenvälisten ympäristösopimusten yhteydessä sekä tekevät soveltuvin osin yhteistyötä alan virastojen yhteydessä.

2. Kansallista ympäristötoimintasuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti ja mukautetaan Georgian lainsäädännön kehitykseen.

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXVI tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Yhteistyön toteuttamisessa otetaan huomioon osapuolten edut tasavertaisuuden ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta sekä kyseisen alan kahdenvälisten ja monenvälisten sitoumusten keskinäinen riippuvuus.

Yhteistyöllä pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen sekä edistämään kansainvälisiä toimenpiteitä muun muassa seuraavilla aloilla:

Osapuolet muun muassa vaihtavat tietoja ja asiantuntemusta, suorittavat yhteistä tutkimustoimintaa ja vaihtavat tietoja puhtaammista teknologioista, toteuttavat yhteisiä toimia alueellisella ja kansainvälisellä tasolla, mukaan lukien osapuolten ratifioimien monenvälisten ympäristösopimusten yhteydessä, sekä toteuttavat soveltuvin osin yhteisiä toimia alan virastojen yhteydessä. Osapuolet kiinnittävät erityistä huomiota rajatylittäviin kysymyksiin ja alueelliseen yhteistyöhön.

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXVII tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään teollisuus- ja yrityspolitiikan alalla parantaakseen liiketoimintaympäristöä kaikkien talouden toimijoiden ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), sellaisina kuin ne määritellään EU:n ja Georgian lainsäädännössä, kannalta. Tehostetun yhteistyön pitäisi parantaa hallinnollista ja lainsäädännöllistä kehystä niin EU:n kuin Georgiankin yritysten kannalta sekä EU:ssa että Georgiassa, ja sen tulisi perustua pk-yrityksiä koskevaan EU:n politiikkaan ja teollisuuspolitiikkaan ottaen huomioon tämän alan kansainvälisesti tunnustetut periaatteet ja käytännöt.

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua. Vuoropuheluun osallistuu myös EU:n ja Georgian liikeyritysten edustajia.

Yhtiöoikeus, kirjanpitoja tilintarkastus sekä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä

Osapuolet tunnustavat yhtiöoikeutta ja yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmää sekä kirjanpitoa ja tilintarkastusta koskevien tehokkaiden sääntöjen ja käytäntöjen merkityksen moitteettomasti toimivan markkinatalouden luomisessa ja keskinäisen kauppavaihtonsa kehittämisessä, minkä vuoksi ne sopivat yhteistyöstä seuraavissa asioissa:

Osapuolten tavoitteena on jakaa tietoja ja asiantuntemusta sekä nykyisistä järjestelmistä että alan uusista kehityssuuntauksista. Lisäksi osapuolet pyrkivät huolehtimaan tehokkaasta tietojen vaihdosta EU:n jäsenvaltioiden kaupparekistereiden ja Georgian kansallisen yritysrekisterin välillä.

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXVIII tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

Osapuolet tunnustavat tehokkaiden sääntöjen ja käytäntöjen merkityksen rahoituspalvelujen alalla, jotta voidaan luoda toimiva markkinatalous ja kehittää osapuolten keskinäistä kauppavaihtoa, minkä vuoksi ne sopivat yhteistyöstä rahoituspalvelujen alalla seuraavien tavoitteiden mukaisesti:

1. Osapuolet edistävät yhteistyötä alan sääntely- ja valvontaviranomaisten välillä, mukaan lukien tietojenvaihto, rahoitusmarkkinoita koskevan asiantuntemuksen jakaminen ja muut vastaavat toimenpiteet.

2. Erityistä huomiota kiinnitetään kyseisten viranomaisten hallinnollisten valmiuksien kehittämiseen muun muassa henkilöstövaihdon ja yhteisen koulutuksen avulla.

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XV-A tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

Osapuolet edistävät tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyvää yhteistyötä, jotta kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä tieto- ja viestintäteknologian laajasta saatavuudesta ja laadukkaammista ja kohtuuhintaisista palveluista. Tällä yhteistyöllä olisi pyrittävä edistämään pääsyä sähköisen viestinnän markkinoille sekä edistämään kilpailua ja investointeja kyseiseen alaan.

Osapuolet edistävät yhteistyötä EU:n sääntelyelinten ja Georgian sääntelyviranomaisten välillä sähköisen viestinnän alalla.

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XV-B tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

Osapuolet tekevät yhteistyötä matkailualalla tavoitteena lujittaa kilpailukykyisen ja kestävän matkailualan kehittämistä, joka tuottaa talouskasvua, työllisyyttä ja kansainvälistä vuorovaikutusta sekä edistää voimaantumista.

Yhteistyö kahdenvälisellä ja Euroopan tasolla perustuu seuraaviin periaatteisiin:

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

Osapuolet tekevät yhteistyötä edistääkseen maatalouden ja maaseudun kehittämistä erityisesti toimintatapojen ja lainsäädännön asteittaisen lähentämisen avulla.

Osapuolten yhteistyö maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla kattaa muun muassa seuraavat alat:

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

1. Osapuolet tekevät yhteistyötä yhteisen edun mukaisilla kalatalouden aloilla, joita ovat muun muassa elollisten vesiluonnonvarojen säilyttäminen ja hoito, tarkastukset ja valvonta, tietojenkeruu sekä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastus), sellaisena kuin se on määriteltynä FAO:n kansainvälisessä toimintasuunnitelmassa vuodelta 2001, vastaiset toimet, joilla ehkäistään, vastustetaan ja poistetaan laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta.

2. Yhteistyössä noudatetaan elollisten vesiluonnonvarojen hoitoa ja säilyttämistä koskevia osapuolten kansainvälisiä velvoitteita.

Osapuolet toteuttavat yhteisiä toimia, vaihtavat tietoja ja antavat toisilleen tukea edistääkseen

Tämän sopimuksen 336 artiklaan viitaten ja ottaen huomioon parhaat tieteelliset neuvot osapuolet lujittavat yhteistyötä ja toimiensa koordinointia Mustanmeren elollisten vesiluonnonvarojen hoidon ja säilyttämisen alalla. Kumpikin osapuoli edistää alueellista yhteistyötä Mustallamerellä ja soveltuvin osin suhteita alueellisiin kalastusjärjestöihin.

Osapuolet tukevat aloitteita, kuten vastavuoroista kokemustenvaihtoa ja tuen antamista, varmistaakseen kestävän kalatalouden takaavan politiikan täytäntöönpanon tätä alaa koskevan EU:n säännöstön ja osapuolten painopisteiden mukaisesti, mukaan lukien seuraavat:

Ottaen huomioon yhteistyönsä kalastuksen, mereen liittyvän liikenteen, ympäristön ja muiden politiikkojen aloilla ja noudattaen Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimukseen perustuvaa merioikeutta koskevia kansainvälisiä sopimuksia osapuolet kehittävät myös yhdennettyä meripolitiikkaa koskevaa yhteistyötä erityisesti seuraavasti:

Osapuolet käyvät säännöllistä vuoropuhelua tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista.

Osapuolet edistävät yhteistyötä kaikilla siviilitarkoituksiin suunnatun tutkimuksen sekä teknologisen kehittämisen ja demonstroinnin (TTK) aloilla yhteisen edun mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta teollis- ja tekijänoikeuksien asianmukaista ja tehokasta suojelua.

Edellä mainitussa yhteistyötoiminnassa olisi pyrittävä yhteisvaikutukseen muiden toimien kanssa, joita toteutetaan tämän sopimuksen VII osaston (Rahoitustukea, petostentorjuntaa ja valvontaa koskevat määräykset) mukaisen EU:n ja Georgian rahoitusyhteistyön puitteissa.

Osapuolet tekevät yhteistyötä varmistaakseen kuluttajansuojan korkean tason ja edistääkseen kuluttajansuojajärjestelmiensä yhteensopivuutta.

Kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyö voi kattaa tarvittaessa seuraavat toimet:

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXIX tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

Osapuolet lisäävät vuoropuheluaan ja yhteistyötään edistääkseen ihmisarvoista työtä koskevaa ohjelmaa, työllisyyspolitiikkaa, työterveyttä ja -turvallisuutta, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, sosiaalista suojelua, sosiaalista osallisuutta, sukupuolten tasa-arvoa, syrjinnän estämistä sekä yritysten sosiaalista vastuuta ja siten edistävät uusien ja parempien työpaikkojen luomista, köyhyyden vähentämistä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, kestävää kehitystä ja parempaa elämänlaatua.

Yhteistyö, joka perustuu tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen, voi kattaa tietyt kysymykset muun muassa seuraavilla aloilla:

Osapuolet kannustavat kaikkia asianmukaisia sidosryhmiä, myös kansalaisjärjestöjä ja erityisesti työmarkkinaosapuolia, osallistumaan politiikan kehittämiseen ja uudistamiseen ja osapuolten tämän sopimuksen VIII osaston (Institutionaaliset määräykset, yleiset määräykset ja loppumääräykset) asiaa koskevien määräysten mukaiseen yhteistyöhön.

Osapuolet pyrkivät tehostamaan yhteistyötä työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla kaikkien asiaankuuluvien alueellisten, monenvälisten ja kansainvälisten foorumien ja organisaatioiden puitteissa.

Osapuolet edistävät yritysten sosiaalista vastuuta ja vastuuvelvollisuutta sekä kannustavat yrityksiä noudattamaan vastuullisia käytäntöjä, kuten useissa kansainvälisissä yritysten sosiaalista vastuuta koskevissa ohjeissa ja etenkin OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille suositellut käytännöt.

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXX tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

Osapuolet sopivat kehittävänsä yhteistyötään kansanterveyden alalla parantaakseen kansanterveyden ja ihmisten terveyden suojelun tasoa, joka on kestävän kehityksen ja talouskasvun perusedellytys.

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXXI tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

Osapuolet tekevät yhteistyötä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla tehostaakseen yhteistyötä ja vuoropuhelua, myös vuoropuhelua toimintapoliittisista kysymyksistä, tarkastellen mahdollisuuksia lähentämiseen EU:n toimintapolitiikkoihin ja käytäntöihin kyseisellä alalla. Osapuolet tekevät yhteistyötä edistääkseen elinikäistä oppimista, kannustaakseen yhteistyötä ja avoimuutta kaikilla yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tasoilla kiinnittäen erityistä huomiota korkea-asteen koulutukseen.

Yhteistyössä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aloilla keskitytään muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

Georgia noudattaa ja kehittää politiikkaa, joka on tämän sopimuksen liitteessä XXXII lueteltujen asiakirjojen osalta EU:n politiikkojen ja käytäntöjen muodostaman viitekehyksen mukaista, kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

Osapuolet edistävät yhteistyötä kulttuurin alalla ottaen asianmukaisesti huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO) kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevassa vuoden 2005 yleissopimuksessa esitetyt periaatteet. Osapuolet pyrkivät säännölliseen poliittiseen vuoropuheluun kumpaakin osapuolta kiinnostavilla aloilla, joihin kuuluu muun muassa EU:n ja Georgian kulttuuriteollisuuden kehittäminen. Osapuolten välisen yhteistyön tarkoituksena on edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua, muun muassa EU:n ja Georgian kulttuurialan ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen kautta.

Osapuolet edistävät yhteistyötä audiovisuaalialalla. Yhteistyöllä lujitetaan audiovisuaalialaa EU:ssa ja Georgiassa erityisesti alan ammattilaisten koulutuksen, tietojen vaihdon ja elokuva- ja televisioalan yhteistuotantojen edistämisen avulla.

1. Osapuolet kehittävät säännöllistä vuoropuhelua audiovisuaalialaa ja tiedotusvälineitä koskevien politiikkojen alalla ja tekevät yhteistyötä lujittaakseen tiedotusvälineiden riippumattomuutta ja ammattimaisuutta sekä yhteyksiä EU:n tiedotusvälineiden kanssa asiaa koskevien eurooppalaisten normien, mukaan lukien Euroopan neuvoston sekä UNESCOn kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevan vuoden 2005 yleissopimuksen normit, mukaisesti.

2. Yhteistyö sisältää muun muassa toimittajien ja muiden tiedotusalan ammattilaisten koulutukseen liittyvät kysymykset.

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXXIII tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

Osapuolet edistävät yhteistyötä urheilun ja liikunnan alalla vaihtamalla tietoja ja hyviä käytäntöjä edistääkseen terveellisiä elämäntapoja, urheilun sosiaalisia ja kasvatuksellisia arvoja sekä urheilualan liikkuvuutta sekä torjuakseen urheiluun kohdistuvia maailmanlaajuisia uhkia, kuten dopingia, rasismia ja väkivaltaa.

Osapuolet tehostavat kansalaisyhteiskuntien yhteistyötä koskevaa vuoropuhelua, jolla on seuraavat tavoitteet:

Osapuolet edistävät vuoropuhelua ja yhteistyötä kummankin osapuolen kansalaisyhteiskuntien sidosryhmien välillä olennaisena osana EU:n ja Georgian suhteita. Kyseisen vuoropuhelun ja yhteistyön tavoitteet ovat:

Osapuolet käyvät säännöllistä vuoropuhelua tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista.

1. Osapuolet edistävät keskinäistä ymmärtämystä ja kahdenvälistä yhteistyötä aluekehityspolitiikan (mukaan lukien aluepolitiikkojen muotoilua ja täytäntöönpanoa koskevat menettelyt), monitasoisen hallinnon ja kumppanuuden aloilla kiinnittäen erityistä huomiota epäsuotuisten alueiden kehittämiseen ja alueelliseen yhteistyöhön tavoitteena luoda yhteydenpitoväyliä ja tehostaa tietojen ja kokemusten vaihtoa kansallisten ja paikallisten viranomaisten, sosioekonomisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä.

2. Osapuolet tekevät erityisesti yhteistyötä saattaakseen Georgian käytännöt seuraavien periaatteiden mukaisiksi:

1. Osapuolet tukevat ja lisäävät paikallisviranomaisten osallistumista alueelliseen yhteistyöhön, mukaan lukien rajatylittävä yhteistyö, ja siihen liittyviin hallintorakenteisiin, tehostavat yhteistyötä luomalla mahdollistavat oikeudelliset puitteet, tukevat ja kehittävät valmiuksien parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja edistävät rajatylittävien ja alueellisten talous- ja liike-elämän verkostojen kehittämistä.

2. Osapuolet tekevät yhteistyötä lujittaakseen georgialaisten instituutioiden institutionaalisia ja toiminnallisia valmiuksia aluekehityksen ja maankäytön suunnittelun aloilla muun muassa:

1. Osapuolet tehostavat rajatylittävän yhteistyön kehittämistä muilla tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, joita ovat muun muassa liikenne, energia, viestintäverkot, kulttuuri, koulutus, matkailu ja terveys, ja kannustavat siihen.

2. Osapuolet tiivistävät yhteistyötä alueidensa välillä kansainvälisten ja alueiden välisten ohjelmien kautta, kannustavat Georgian alueiden osallistumista Euroopan alueellisiin rakenteisiin ja organisaatioihin ja edistävät niiden taloudellista ja institutionaalista kehitystä toteuttamalla yhteisen edun mukaisia hankkeita.

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

Osapuolet kehittävät ja lujittavat luonnonkatastrofeihin ja ihmisten aiheuttamiin katastrofeihin liittyvää yhteistyötään. Yhteistyön toteuttamisessa otetaan huomioon osapuolten edut tasavertaisuuden ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta sekä osapuolten ja monenvälisten toimien keskinäinen riippuvuus pelastuspalvelualalla.

Yhteistyön tavoitteena on tehostaa luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisyä, niihin valmistautumista ja niihin reagointia.

Osapuolet muun muassa vaihtavat tietoja ja asiantuntemusta sekä toteuttavat yhteisiä toimia kahdenvälisesti ja/tai monenvälisten ohjelmien puitteissa. Yhteistyötä voidaan tehdä muun muassa panemalla täytäntöön osapuolten tällä alalla tekemiä erillisiä sopimuksia ja/tai sopimia hallinnollisia järjestelyjä.

Georgia saa osallistua kaikkien niiden unionin virastojen toimintaan, joiden perustamista koskevat säännökset sallivat Georgian osallistumisen. Georgia tekee EU:n kanssa erillisiä sopimuksia, joiden nojalla se voi osallistua kunkin tällaisen viraston toimintaan ja joissa määrätään muun muassa sen rahoitusosuudesta.

Georgia saa osallistua kaikkiin nykyisiin ja tuleviin unionin ohjelmiin, jotka ovat ohjelmien perustamista koskevien säännösten mukaisesti sille avoimia. Georgian osallistumista unionin ohjelmiin säätelee tähän sopimukseen liitetty pöytäkirja III, joka sisältää Euroopan unionin ja Georgian puitesopimuksen Georgian osallistumista unionin ohjelmiin koskevista yleisistä periaatteista.

Osapuolet käyvät säännöllistä vuoropuhelua Georgian osallistumisesta unionin ohjelmiin ja sen virastojen toimintaan. EU ilmoittaa Georgialle uusien EU:n virastojen ja uusien unionin ohjelmien perustamisesta sekä tämän sopimuksen 380 ja 381 artiklassa mainittujen, unionin ohjelmiin ja virastojen toimintaan osallistumista koskevien ehtojen mahdollisista muutoksista.

Georgialle myönnetään rahoitustukea asiaankuuluvista EU:n rahoitusmekanismeista ja -välineistä. Georgia voi myös hyötyä yhteistyöstä Euroopan investointipankin (EIP), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Rahoitustuella edistetään tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamista, ja se myönnetään tämän luvun mukaisesti.

Rahoitustuen pääperiaatteet määritellään asianomaisia EU:n rahoitusvälineitä koskevissa asetuksissa.

Osapuolten määrittämät EU:n rahoitustuen painopistealueet vahvistetaan vuotuisissa toimintaohjelmissa, jotka perustuvat aina kun mahdollista sovittuja toimintapoliittisia painopisteitä vastaaviin monivuotisiin kehyksiin. Kyseisissä ohjelmissa vahvistettavassa tuen määrässä otetaan huomioon Georgian tarpeet, alakohtaiset valmiudet ja uudistusten eteneminen erityisesti tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

Käytettävissä olevien varojen optimaalisen käytön varmistamiseksi osapuolet pyrkivät panemaan EU:n rahoitustuen täytäntöön tiiviissä yhteistyössä ja koordinoidusti muiden avunantajamaiden, -järjestöjen ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa ja tuen tuloksellisuutta koskevien kansainvälisten periaatteiden mukaisesti.

Rahoitustukea koskevat periaatteelliset oikeudelliset, hallinnolliset ja tekniset määräykset vahvistetaan asiaa koskevissa, osapuolten välillä tehtävissä sopimuksissa.

Assosiaationeuvostolle ilmoitetaan rahoitustuen edistymisestä ja täytäntöönpanosta sekä sen vaikutuksesta tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Tätä varten osapuolten asiaankuuluvat elimet toimittavat toisilleen jatkuvasti tarvittavat seuranta- ja arviointitiedot.

Osapuolet panevat rahoitustuen täytäntöön moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja tekevät yhteistyötä EU:n ja Georgian taloudellisten etujen suojaamiseksi tämän osaston 2 luvun (Petostentorjuntaa ja valvontaa koskevat määräykset) mukaisesti.

Tätä lukua sovellettaessa sovelletaan tämän sopimuksen pöytäkirjassa IV vahvistettuja määritelmiä.

Tätä lukua sovelletaan kaikkiin osapuolten välillä myöhemmin tehtäviin sopimuksiin tai rahoitusvälineisiin ja kaikkiin muihin EU:n rahoitusvälineisiin, joihin Georgia voi osallistua, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niihin mahdollisesti lisättäviä lausekkeita, jotka koskevat tilintarkastuksia, paikalla tehtäviä tarkastuksia, todentamisia, valvontaa ja petostentorjuntatoimenpiteitä, mukaan lukien Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) toteuttamat tarkastukset.

Toimenpiteet petosten, korruption ja muun laittoman toiminnan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi

Osapuolet toteuttavat tehokkaita toimenpiteitä petosten, korruption ja muun EU:n rahoituksen täytäntöönpanoon liittyvän laittoman toiminnan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi muun muassa osapuolten keskinäisen hallinnollisen avun ja keskinäisen oikeusavun keinoin tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

1. Tämän luvun moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi Georgian ja EU:n toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja säännöllisesti ja järjestävät neuvotteluja jommankumman osapuolen niin pyytäessä.

2. OLAF voi sopia toimivaltaisten georgialaistahojen kanssa Georgian lainsäädännön mukaisesti muusta yhteistyöstä petosten torjunnan alalla, mukaan lukien operatiiviset järjestelyt Georgian viranomaisten kanssa.

3. Henkilötietojen siirrossa ja käsittelyssä sovelletaan tämän sopimuksen III osaston (Vapaus, turvallisuus ja oikeus) 14 artiklaa.

1. EU:n ja Georgian viranomaiset tarkastavat säännöllisesti, että EU:n varoin rahoitetut toimet on pantu täytäntöön asianmukaisesti. Ne toteuttavat tarvittavat toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi.

2. EU:n ja Georgian viranomaiset toteuttavat kaikki asianmukaiset toimenpiteet ehkäistäkseen ja korjatakseen aktiivisen tai passiivisen korruption käytäntöjä ja torjuakseen eturistiriitoja kaikissa EU:n rahoituksen täytäntöönpanoon liittyvien menettelyjen vaiheissa.

3. Georgian viranomaiset ilmoittavat Euroopan komissiolle kaikista toteuttamistaan ehkäisevistä toimenpiteistä.

4. Euroopan komissiolla on oikeus saada todisteet Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 56 artiklan mukaisesti.

5. Sillä on myös oikeus saada todisteet siitä, että hankintoja ja avustuksia koskevat menettelyt ovat avoimuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaisia, ettei niihin liity eturistiriitoja ja että ne tarjoavat kansainvälisesti hyväksyttyjen normien tasoiset takeet ja täyttävät moitteettoman varainhoidon vaatimukset.

6. Osapuolet antavat toisilleen omien menettelyjensä mukaisesti tiedot, jotka liittyvät EU:n rahoituksen täytäntöönpanoon, ja ilmoittavat toisilleen viipymättä kaikista merkityksellisistä muutoksista menettelyissään tai järjestelmissään.

Georgian viranomaiset aloittavat oikeuskäsittelyt, mukaan lukien tarvittaessa tutkinta- ja syytetoimet, kansallisten tai EU:n tarkastusten yhteydessä epäiltyjen tai havaittujen petosten, lahjonnan tai muiden väärinkäytösten perusteella, mukaan lukien eturistiriidat. OLAF voi tarvittaessa avustaa Georgian toimivaltaisia viranomaisia tässä tehtävässä.

1. Georgian viranomaisten on toimitettava Euroopan komissiolle viipymättä kaikki tiedot niiden tietoon tulleista EU:n rahoituksen täytäntöönpanoon liittyvistä petoksista tai korruptiosta, ja niiden on ilmoitettava Euroopan komissiolle viipymättä kaikista muista väärinkäytöksistä, mukaan lukien eturistiriidat. Petoksia ja korruptiota koskevista epäilyistä ilmoitetaan myös OLAFille ja Euroopan komissiolle.

2. Georgian viranomaisten on myös ilmoitettava kaikista tämän artiklan nojalla ilmoitettujen tosiseikkojen perusteella toteutetuista toimenpiteistä. Jos ilmoitettavia petoksia, korruptiota tai muita väärinkäytöksiä ei ole, Georgian viranomaisten on ilmoitettava tästä Euroopan komissiolle kunkin kalenterivuoden päätyttyä.

1. Euroopan komissiolla ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on oikeus tarkastaa kaikkien EU:n rahoituksen täytäntöönpanoon liittyvien menojen laillisuus ja asianmukaisuus ja varainhoidon moitteettomuus.

2. Tarkastukset koskevat sekä tehtyjä sitoumuksia että suoritettuja maksuja. Tarkastukset suoritetaan asiakirjojen perusteella ja tarvittaessa paikalla sen yksikön toimitiloissa, joka hallinnoi EU:n rahoituksen täytäntöönpanoa tai osallistuu siihen. Tarkastuksia voidaan suorittaa ennen kyseisen varainhoitovuoden tilinpäätöstä ja loppumaksun suorittamista seuraavien viiden vuoden aikana.

3. Euroopan komission tarkastajat tai muut Euroopan komission tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valtuuttamat henkilöt voivat suorittaa asiakirjojen tai paikalla tehtäviä tarkastuksia Georgiassa sellaisen yksikön tai sen alihankkijan toimitiloissa, joka hallinnoi EU:n rahoituksen täytäntöönpanoa tai osallistuu siihen.

4. Tarkastuksen suorittamiseksi Euroopan komission tarkastajilla tai muilla Euroopan komission tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valtuuttamilla henkilöillä on oltava asianmukaiset oikeudet tutustua toimitiloihin, töihin ja asiakirjoihin, myös sähköisessä muodossa. Tästä oikeudesta on ilmoitettava kaikille Georgian julkisille laitoksille ja se on mainittava nimenomaisesti sopimuksissa, joita tehdään tässä sopimuksessa tarkoitettujen välineiden täytäntöönpanoa varten.

5. Edellä kuvatut tarkastukset koskevat kaikkia toimeksisaajia ja niiden alihankkijoita, jotka ovat saaneet EU:n varoja. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Georgian tilintarkastuselimet tekevät tehtäviään suorittaessaan yhteistyötä luottamuksen hengessä mutta riippumattomuutensa säilyttäen.

1. Tämän sopimuksen puitteissa OLAFilla on valtuudet suorittaa paikalla tarkastuksia ja todentamisia komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96 säännösten mukaisesti.

2. OLAF valmistelee ja toteuttaa paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset läheisessä yhteistyössä Georgian toimivaltaisten viranomaisten kanssa ottaen huomioon Georgian asiaa koskevan lainsäädännön.

3. Georgian viranomaisille ilmoitetaan hyvissä ajoin tarkastusten ja todentamisten aihe, tavoite ja oikeusperusta, jotta nämä voivat antaa kaiken tarkastuksessa tarvittavan avun. Tätä varten Georgian toimivaltaisten viranomaisten toimihenkilöt voivat osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin ja todentamisiin.

4. Jos asianomaiset Georgian viranomaiset niin haluavat, paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset voidaan suorittaa niiden ja OLAFin yhteistyönä.

5. Jos talouden toimija vastustaa paikalla tehtävää tarkastusta tai todentamista, Georgian viranomaisten on tarjottava kansallisen lainsäädännön mukaisesti OLAFille tarvittavaa apua, jotta tämä voi suorittaa paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset.

Rajoittamatta Georgian lainsäädännön soveltamista Euroopan komissio voi määrätä hallinnollisia toimenpiteitä ja seuraamuksia asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 mukaisesti.

1. Georgian viranomaisten on toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet pannakseen täytäntöön jäljempänä olevat määräykset aiheettomasti maksettujen EU:n varojen perimiseksi takaisin rahoituksesta vastaavalle valtion virastolle.

2. Jos EU:n rahoituksen täytäntöönpano on uskottu Georgian viranomaisten tehtäväksi, Euroopan komissiolla on oikeus periä takaisin aiheettomasti maksetut EU:n varat erityisesti tekemällä rahoitusoikaisuja. Euroopan komissio ottaa huomioon toimenpiteet, joita Georgian viranomaiset ovat toteuttaneet ehkäistäkseen kyseisten EU:n varojen menettämisen.

3. Euroopan komissio kuulee asiasta Georgiaa ennen kuin se tekee päätöksen varojen takaisin perimisestä. Takaisinperimistä koskevista erimielisyyksistä keskustellaan assosiaationeuvostossa.

4. Jos Euroopan komissio vastaa EU:n rahoituksen täytäntöönpanosta suoraan tai välillisesti osoittamalla talousarvion täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kolmansille, päätökset, jotka Euroopan komissio tekee tämän osaston soveltamisalan puitteissa ja joissa määrätään maksuvelvollisuus muille kuin valtioille, ovat täytäntöönpanokelpoisia Georgiassa seuraavien periaatteiden mukaisesti:

5. Täytäntöönpanomääräyksen antavat, tutkimatta muuta kuin päätöksen oikeaperäisyyden, Georgian hallituksen nimeämät viranomaiset. Täytäntöönpano tapahtuu Georgian menettelytapasääntöjen mukaisesti. EU:n viranomaisten täytäntöönpanomääräyksen muodostavan päätöksen lainvoimaisuutta valvoo Euroopan unionin tuomioistuin.

6. Tuomiot, jotka Euroopan unionin tuomioistuin antaa tämän luvun soveltamisalaan kuuluviin sopimuksiin sisältyvän välityslausekkeen nojalla, ovat täytäntöönpanokelpoisia samoin edellytyksin.

Kaikki tämän luvun nojalla toimitetut ja saadut tiedot, niiden muodosta riippumatta, kuuluvat ammattisalaisuuden piiriin ja niillä on sama tietosuoja, joka vastaaville tiedoille on säädetty Georgian lainsäädännössä ja EU:n toimielimiin sovellettavissa vastaavissa säännöksissä. Kyseisiä tietoja ei saa antaa muille kuin niille henkilöille EU:n toimielimissä, jäsenvaltioissa tai Georgiassa, joiden tehtävät edellyttävät niiden tuntemista, ja niitä saa käyttää vain osapuolten taloudellisten etujen tehokkaan suojaamisen varmistamiseksi.

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXXIV tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

Poliittista ja toimintapoliittista vuoropuhelua osapuolten välillä muun muassa eri alojen yhteistyöhön liittyvistä asioista voidaan käydä millä tahansa tasolla. Määräajoin käytävää korkean tason poliittista vuoropuhelua käydään tämän sopimuksen 404 artiklalla perustetussa assosiaationeuvostossa sekä osapuolten ministeritason edustajien välillä yhteisestä sopimuksesta pidettävissä säännöllisissä kokouksissa.

1. Perustetaan assosiaationeuvosto. Se seuraa ja valvoo tämän sopimuksen soveltamista ja täytäntöönpanoa ja tarkastelee määräajoin sopimuksen toimivuutta suhteessa sen tavoitteisiin.

2. Assosiaationeuvosto kokoontuu ministeritasolla ja säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, sekä olosuhteiden niin vaatiessa. Assosiaationeuvosto voi kokoontua kaikissa tarvittavissa kokoonpanoissa yhteisestä sopimuksesta.

3. Sen lisäksi, että assosiaationeuvosto seuraa ja valvoo tämän sopimuksen soveltamista ja täytäntöönpanoa, se tarkastelee kaikkia tähän sopimukseen liittyviä tärkeitä kysymyksiä sekä muita molemmille osapuolille tärkeitä kahdenvälisiä tai kansainvälisiä kysymyksiä.

1. Assosiaationeuvosto muodostuu Euroopan unionin neuvoston jäsenistä ja Euroopan komission jäsenistä sekä Georgian hallituksen jäsenistä.

3. Assosiaationeuvoston puheenjohtajana toimii vuorotellen unionin edustaja ja Georgian edustaja.

4. Osapuolten muiden elinten edustajat voivat tarvittaessa osallistua assosiaationeuvoston työhön tarkkailijoina.

1. Assosiaationeuvostolla on toimivalta tehdä tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia päätöksiä sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Päätökset sitovat osapuolia, joiden on toteutettava tehtyjen päätösten täytäntöönpanemiseksi tämän sopimuksen määräysten mukaisesti asianmukaiset toimenpiteet, mukaan lukien tarvittaessa tämän sopimuksen mukaisesti perustetuissa erityiselimissä toteutettavat toimet. Assosiaationeuvosto voi myös antaa suosituksia. Se tekee päätöksensä ja antaa suosituksensa osapuolten yhteisestä sopimuksesta sen jälkeen kun osapuolet ovat saattaneet päätökseen omat menettelynsä.

2. Tässä sopimuksessa vahvistetun, Georgian lainsäädännön asteittaista lähentämistä EU:n lainsäädäntöön koskevan tavoitteen mukaisesti assosiaationeuvostossa vaihdetaan tietoja sekä valmisteltavista että jo voimassa olevista Euroopan unionin ja Georgian säädöksistä ja niiden täytäntöönpanoa, soveltamista ja noudattamista koskevista toimenpiteistä.

3. Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti assosiaationeuvostolla on toimivalta päivittää tai muuttaa tämän sopimuksen liitteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) erityismääräysten soveltamista.

1. Perustetaan assosiaatiokomitea. Se avustaa assosiaationeuvostoa sen tehtävien hoitamisessa.

2. Assosiaatiokomitea muodostuu osapuolten edustajista, jotka ovat yleensä korkeita virkamiehiä.

3. Assosiaatiokomitean puheenjohtajana toimii vuorotellen EU:n edustaja ja Georgian edustaja.

1. Assosiaationeuvosto määrittää työjärjestyksessään assosiaatiokomitean tehtävät, joihin kuuluu assosiaationeuvoston kokousten valmistelu, ja päättää komitean työskentelytavat. Assosiaatiokomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja silloin kun osapuolet katsovat olosuhteiden sitä edellyttävän.

2. Assosiaationeuvosto voi siirtää assosiaatiokomitealle toimivaltaansa, myös valtuudet tehdä sitovia päätöksiä.

3. Assosiaatiokomitealla on valtuudet tehdä päätöksiä tässä sopimuksessa määrätyissä asioissa ja aloilla, joilla assosiaationeuvosto on siirtänyt sille toimivallan, ja kuten tämän sopimuksen 406 artiklan 1 kohdassa määrätään. Nämä päätökset sitovat osapuolia, joiden on toteutettava päätösten täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Assosiaatiokomitea tekee päätöksensä osapuolten sopimuksesta ottaen huomioon osapuolten sisäiset menettelyt.

4. Assosiaatiokomitea kokoontuu erityisessä kokoonpanossa käsittelemään kaikkia tämän sopimuksen IV osastoon (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) liittyviä kysymyksiä. Assosiaatiokomitea kokoontuu tässä kokoonpanossa vähintään kerran vuodessa.

1. Assosiaatiokomiteaa avustavat tämän sopimuksen mukaisesti perustetut alakomiteat.

2. Assosiaationeuvosto voi päättää perustaa tiettyjen alojen erityiskomiteoita tai -elimiä, jotka ovat tarpeen tämän sopimuksen täytäntöönpanoa varten, ja se määrittää tällaisten erityiskomiteoiden ja -elinten kokoonpanon, tehtävät ja työskentelytavat. Tällaiset erityiskomiteat tai -elimet voivat myös keskustella mistä tahansa tarpeelliseksi katsomistaan kysymyksistä, tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) erityismääräysten soveltamista rajoittamatta.

3. Assosiaatiokomitea voi myös perustaa alakomiteoita tarkastelemaan tämän sopimuksen V osastossa (Taloudellinen yhteistyö) ja VI osastossa (Muut yhteistyöpolitiikat) tarkoitetun säännöllisen vuoropuhelun yhteydessä saavutettua edistymistä.

4. Alakomiteoilla on valtuudet tehdä päätöksiä tässä sopimuksessa määrätyissä asioissa. Niiden on tarvittaessa raportoitava toimistaan säännöllisesti assosiaatiokomitealle.

5. Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisesti perustetut alakomiteat ilmoittavat tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle kokoustensa ajankohdat ja esityslistat tarpeeksi ajoissa. Ne raportoivat toimistaan kussakin kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean säännönmukaisessa kokouksessa.

6. Alakomiteoiden olemassaolo ei estä kumpaakaan osapuolta saattamasta mitään asiaa suoraan assosiaatiokomitean, mukaan lukien kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea, käsiteltäväksi.

1. Perustetaan parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta. Siinä kokoontuvat Euroopan parlamentin ja Georgian parlamentin jäsenet mielipiteiden vaihtoa varten. Se kokoontuu itse määrääminsä väliajoin.

2. Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta muodostuu Euroopan parlamentin ja Georgian parlamentin jäsenistä.

4. Parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan puheenjohtajana toimii sen työjärjestyksessä vahvistettavien määräysten mukaisesti vuorotellen Euroopan parlamentin edustaja ja Georgian parlamentin edustaja.

1. Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta voi pyytää tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä tietoja assosiaationeuvostolta, joka toimittaa parlamentaariselle assosiaatiovaliokunnalle pyydetyt tiedot.

2. Parlamentaariselle assosiaatiovaliokunnalle tiedotetaan assosiaationeuvoston päätöksistä ja suosituksista.

3. Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta voi antaa suosituksia assosiaationeuvostolle.

4. Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta voi perustaa parlamentaarisia alavaliokuntia.

1. Osapuolet edistävät myös kansalaisyhteiskuntiensa edustajien säännöllisiä tapaamisia, jotta nämä pysyvät ajan tasalla tämän sopimuksen täytäntöönpanosta ja voivat antaa siihen oman panoksensa.

2. Perustetaan EU:n ja Georgian kansalaisyhteiskunnan foorumi. Se on EU:n kansalaisyhteiskunnan edustajien, mukaan lukien Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenet, sekä Georgian kansalaisyhteiskunnan edustajien, mukaan lukien itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumin kansallisen foorumin edustajat, muodostama foorumi, jolla nämä voivat kokoontua ja vaihtaa näkemyksiä. Se kokoontuu itse määrääminsä väliajoin.

4. Kansalaisyhteiskunnan foorumin puheenjohtajana toimii sen työjärjestyksessä vahvistettavien määräysten mukaisesti vuorotellen Euroopan talous- ja sosiaalikomitean edustaja ja Georgian kansalaisyhteiskunnan edustajat.

1. Kansalaisyhteiskunnan foorumille tiedotetaan assosiaationeuvoston päätöksistä ja suosituksista.

3. Assosiaatiokomitea ja parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta järjestävät säännöllisen yhteydenpidon kansalaisyhteiskunnan foorumin edustajien kanssa saadakseen näiltä näkemyksiä tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisesta.

Mahdollisuus saattaa asiansa tuomioistuinten ja hallintoelinten käsiteltäväksi

Osapuolet sitoutuvat varmistamaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, että toisen osapuolen luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat, ilman syrjintää sen omiin kansalaisiin verrattuna, saattaa asiansa osapuolten toimivaltaisten tuomioistuinten ja hallintoelinten käsiteltäväksi puolustaessaan yksilöille kuuluvia oikeuksiaan, mukaan lukien omistusoikeudet.

Tämän sopimuksen määräykset eivät estä osapuolta toteuttamasta toimenpiteitä

1. Tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla ja rajoittamatta siihen sisältyviä erityismääräyksiä

2. Edellä olevan 1 kohdan määräykset eivät rajoita osapuolten oikeutta soveltaa verolainsäädännön asiaan liittyviä säännöksiä verovelvollisiin, jotka ovat keskenään erilaisessa tilanteessa asuinpaikkansa suhteen.

Georgia lähentää asteittain lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteissä tarkoitettuun EU:n lainsäädäntöön tässä sopimuksessa yksilöityjen sitoumusten pohjalta ja kyseisten liitteiden määräysten mukaisesti. Tämä määräys ei rajoita tämän sopimuksen IV osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) vahvistettujen, sääntelyn lähentämistä koskevien erityisten periaatteiden ja velvoitteiden soveltamista.

Georgian asteittaista lähentymistä EU:n lainsäädäntöön koskevan tavoitteen mukaisesti assosiaationeuvosto tarkistaa ja päivittää määräajoin tämän sopimuksen liitteitä, myös ottaakseen huomioon EU:n lainsäädännön ja osapuolten tarpeellisiksi katsomissa kansainvälisissä sopimuksissa vahvistettujen sovellettavien normien kehityksen, sen jälkeen kun osapuolet ovat saattaneet päätökseen tarvittavat omat menettelynsä. Tämä määräys ei rajoita tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) erityismääräysten soveltamista.

1. Seurannalla tarkoitetaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden täytäntöönpanossa ja soveltamisessa tapahtuvan edistymisen jatkuvaa arviointia.

2. Seurannan puitteissa EU arvioi Georgian lainsäädännön lähentämistä EU:n lainsäädäntöön tässä sopimuksessa tarkoitetulla tavalla, mukaan lukien täytäntöönpanoon ja soveltamiseen liittyvät näkökohdat. Arviointia voivat suorittaa EU yksinään omasta aloitteestaan tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisesti, EU yhteisymmärryksessä Georgian kanssa tai osapuolet yhdessä. Arvioinnin helpottamiseksi Georgia raportoi EU:lle lähentämisessä tapahtuvasta edistymisestä, soveltuvin osin ennen tässä sopimuksessa EU:n säädösten suhteen asetettujen siirtymäaikojen päättymistä. Raportoinnin ja arvioinnin yhteydessä, mukaan lukien arviointeja koskevien yksityiskohtien ja arviointien tiheyden määrittämisessä, otetaan huomioon tässä sopimuksessa määritetyt erityiset yksityiskohtaiset säännöt tai tällä sopimuksella perustettujen elinten päätökset.

3. Seuranta voi käsittää paikalla tehtäviä tarkastuksia, joihin voivat osallistua EU:n toimielimet, elimet ja virastot, valtiosta riippumattomat elimet, valvontaviranomaiset, riippumattomat asiantuntijat ja muut tahot tarpeen mukaan.

4. Seurannan tuloksista, tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lähentämistä koskevat arvioinnit mukaan lukien, keskustellaan kaikissa tällä sopimuksella perustetuissa asiaankuuluvissa elimissä. Tällaiset elimet voivat antaa yhteisiä suosituksia, jotka esitetään assosiaationeuvostolle.

5. Jos osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltamisalaan kuuluvat tarvittavat toimenpiteet on pantu täytäntöön ja että niitä sovelletaan, assosiaationeuvosto hyväksyy sille tämän sopimuksen 406 ja 408 artiklassa annettujen valtuuksien nojalla tämän sopimuksen IV osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tarkoitettuja markkinoiden avaamiseen liittyviä lisätoimenpiteitä.

6. Tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisen suosituksen esittämistä assosiaationeuvostolle tai tällaisen suosituksen esittämättä jättämistä ei käsitellä tämän sopimuksen IV osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) määritellyssä riitojenratkaisumenettelyssä. Asiaa käsittelevän elimen päätöstä tai päätöksen tekemättä jättämistä ei käsitellä tämän sopimuksen IV osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) määritellyssä riitojenratkaisumenettelyssä.

1. Osapuolet toteuttavat kaikki tarvittavat yleiset tai erityiset toimenpiteet varmistaakseen tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteidensa täyttämisen. Ne varmistavat, että tässä sopimuksessa asetetut tavoitteet saavutetaan.

2. Osapuolet sopivat aloittavansa kumman tahansa osapuolen pyynnöstä viipymättä neuvottelut sopivia kanavia käyttäen keskustellakseen tämän sopimuksen tulkintaa, täytäntöönpanoa tai vilpittömässä mielessä tapahtuvaa soveltamista koskevista tai muista osapuolten suhteita koskevista kysymyksistä.

3. Osapuolet voivat saattaa assosiaationeuvoston käsiteltäväksi kaikki tämän sopimuksen tulkintaa, täytäntöönpanoa tai vilpittömässä mielessä tapahtuvaa soveltamista koskevat riidat tämän sopimuksen 421 artiklan mukaisesti. Assosiaationeuvosto voi ratkaista riidan sitovalla päätöksellä.

1. Jos osapuolten välillä syntyy tämän sopimuksen tulkintaa, täytäntöönpanoa tai vilpittömässä mielessä tapahtuvaa soveltamista koskeva riita, kumpi tahansa osapuoli voi esittää toiselle osapuolelle ja assosiaationeuvostolle riidanalaisen asian ratkaisemista koskevan virallisen pyynnön. Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tulkintaa, täytäntöönpanoa ja vilpittömässä mielessä tapahtuvaa soveltamista koskeviin riitoihin sovelletaan poikkeuksellisesti yksinomaan tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 lukua (Riitojen ratkaiseminen).

2. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan riidan käymällä vilpittömässä mielessä neuvotteluja assosiaationeuvostossa ja tämän sopimuksen 407 ja 409 artiklassa tarkoitetuissa muissa elimissä, jotta kummankin osapuolen hyväksyttävissä oleva ratkaisu saavutetaan mahdollisimman pian.

3. Osapuolet antavat assosiaationeuvostolle ja muille asiaankuuluville elimille kaikki tilanteen perusteellista käsittelyä varten tarvittavat tiedot.

4. Riidasta neuvotellaan jokaisessa assosiaationeuvoston kokouksessa, kunnes se saadaan ratkaistua. Riita katsotaan ratkaistuksi, kun assosiaationeuvosto on tehnyt sitovan päätöksen asian ratkaisemiseksi tämän sopimuksen 420 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla tai kun se on vahvistanut, että riitaa ei enää ole. Riidasta voidaan neuvotella myös missä tahansa assosiaatiokomitean tai tämän sopimuksen 407 ja 409 artiklan nojalla perustetun muun elimen kokouksessa osapuolten yhteisestä sopimuksesta tai toisen osapuolen pyynnöstä. Neuvotteluja voidaan käydä myös kirjallisesti.

1. Jos asiaa ei ole ratkaistu kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona virallinen pyyntö riidan ratkaisemiseksi tämän sopimuksen 421 artiklan mukaisesti on annettu tiedoksi, ja jos valituksen tehnyt osapuoli edelleen katsoo, että toinen osapuoli on jättänyt täyttämättä tämän sopimuksen mukaisen velvoitteensa, osapuoli voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Neuvotteluille asetetusta kolmen kuukauden määräajasta voidaan luopua osapuolten yhteisestä sopimuksesta, eikä sitä sovelleta tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeustapauksissa.

2. Toimenpiteitä valittaessa on etusijalle asetettava ne, joista on vähiten haittaa tämän sopimuksen toiminnalle. Tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta näihin toimenpiteisiin ei saa kuulua minkään tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) määräyksissä mainitun oikeuden tai velvollisuuden keskeyttäminen. Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä on ilmoitettava välittömästi assosiaationeuvostolle, ja niitä on käsiteltävä neuvotteluissa tämän sopimuksen 420 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja riitojen ratkaisussa tämän sopimuksen 420 artiklan 3 kohdan ja 421 artiklan mukaisesti.

1. Kumotaan Luxemburgissa 22 päivänä huhtikuuta 1996 allekirjoitettu ja 1 päivänä heinäkuuta 1999 voimaan tullut Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus.

2. Tämä sopimus korvaa 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen. Viittaukset edellä mainittuun sopimukseen kaikissa muissa osapuolten välisissä sopimuksissa katsotaan viittauksiksi tähän sopimukseen.

3. Tämä sopimus korvaa Brysselissä 14 päivänä heinäkuuta 2011 allekirjoitetun ja 1 päivänä huhtikuuta 2012 voimaan tulleen Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen suojasta.

1. Tämä sopimus ei vaikuta niihin oikeuksiin, jotka luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille taataan voimassa olevissa, yhtä tai useampaa jäsenvaltiota ja Georgiaa sitovissa sopimuksissa, ennen kuin samanarvoiset kyseisiä henkilöitä koskevat oikeudet on saavutettu tämän sopimuksen nojalla.

2. Olemassa olevat sopimukset, jotka koskevat tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia yhteistyöaloja, katsotaan osaksi tämän sopimuksen mukaisia kahdenvälisiä suhteita ja osaksi yhteistä institutionaalista kehystä.

1. Osapuolet voivat täydentää tätä sopimusta tekemällä erityissopimuksia millä tahansa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvalla alalla. Tällaiset erityissopimukset ovat erottamaton osa tällä sopimuksella säänneltyjä yleisiä kahdenvälisiä suhteita, ja ne muodostavat osan yhteisestä institutionaalisesta kehyksestä.

2. Tämä sopimus ja sen nojalla toteutettavat toimet eivät millään tavalla rajoita jäsenvaltioiden valtuuksia tehdä kahdenvälistä yhteistyötä Georgian kanssa tai tarvittaessa tehdä sen kanssa uusia yhteistyösopimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyjen sopimusten asian kannalta merkityksellisten määräysten soveltamista.

Tämän sopimuksen liitteet ja pöytäkirjat ovat erottamaton osa tätä sopimusta.

2. Kumpikin osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla asiasta toiselle osapuolelle. Sopimuksen voimassaolo päättyy kuuden kuukauden kuluttua tällaisen ilmoituksen vastaanottamisesta.

Tätä sopimusta sovellettaessa ”osapuolilla” tarkoitetaan unionia tai sen jäsenvaltioita taikka unionia ja sen jäsenvaltioita, kutakin niille Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa osoitetun toimivallan mukaisesti, ja soveltuvin osin Euratomia, sille Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksessa osoitetun toimivallan mukaisesti, sekä Georgiaa.

1. Tätä sopimusta sovelletaan alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta, Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusta niissä määrätyin edellytyksin, sekä Georgian alueeseen.

2. Tämän sopimuksen tai sen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltaminen Georgian alueisiin Abhasiaan sekä Tshinvalin alueeseen / Etelä-Ossetiaan, jotka eivät ole tosiasiallisesti Georgian hallituksen määräysvallassa, aloitetaan, kun Georgia varmistaa tämän sopimuksen tai sen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) täytäntöönpanon ja soveltamisen koko alueellaan.

3. Assosiaationeuvosto tekee päätöksen siitä, milloin tämän sopimuksen tai sen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) täysimääräinen täytäntöönpano ja soveltaminen koko Georgian alueella on varmistettu.

4. Jos osapuoli katsoo, että tämän sopimuksen tai sen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) täysimääräinen täytäntöönpano ja soveltaminen ei ole enää varmaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla Georgian alueilla, kyseinen osapuoli voi pyytää assosiaationeuvostoa harkitsemaan uudelleen, jatketaanko tämän sopimuksen tai sen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltamista kyseisiin alueisiin. Assosiaationeuvosto tarkastelee tilannetta ja tekee tämän sopimuksen tai sen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltamisen jatkamista koskevan päätöksen kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Jos assosiaationeuvosto ei tee päätöstä kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä, tämän sopimuksen tai sen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltaminen kyseisiin alueisiin keskeytetään, kunnes assosiaationeuvosto on tehnyt päätöksen.

5. Tässä artiklassa tarkoitetut assosiaationeuvoston päätökset tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltamisesta kattavat kyseisen osaston kokonaan, eivätkä ne voi kattaa siitä vain osia.

1. Osapuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön.

2. Tämä sopimus tulee voimaan viimeisen ratifiointi- tai hyväksymiskirjan talletuspäivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

3. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa määrätään, unioni ja Georgia sopivat soveltavansa tätä sopimusta väliaikaisesti unionin määrittelemältä osalta tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti ja sovellettavien sisäisten menettelyjensä ja lainsäädäntönsä mukaisesti.

4. Väliaikainen soveltaminen alkaa sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona tämän sopimuksen tallettaja on vastaanottanut seuraavat:

5. Tämän sopimuksen asiaankuuluvien määräysten, myös sen vastaavien liitteiden ja pöytäkirjojen soveltamiseksi viittauksilla ”tämän sopimuksen voimaantulopäivään” tarkoitetaan tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ”päivää, josta lähtien tätä sopimusta sovelletaan väliaikaisesti”.

6. Jos tämän sopimuksen väliaikainen soveltaminen ei koske Luxemburgissa 22 päivänä huhtikuuta 1996 allekirjoitetun ja 1 päivänä heinäkuuta 1999 voimaan tulleen Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen määräyksiä, kyseisten määräysten soveltamista jatketaan sopimuksen väliaikaisen soveltamisen aikana.

7. Kumpi tahansa osapuoli voi antaa tämän sopimuksen väliaikaisen soveltamisen päättämistä koskevan kirjallisen ilmoituksen tämän sopimuksen tallettajalle. Sopimuksen väliaikainen soveltaminen päättyy kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona tämän sopimuksen tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen.

Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja georgian kielillä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.

TÄMÄN VAKUUDEKSI tätä varten asianmukaisesti valtuutetut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Съставено в Брюксел на двадесет и седми юни две хиляди и четиринадесета година.

Hecho en Bruselas, el veintisiete de junio de dos mil catorce.

V Bruselu dne dvacátého sedmého června dva tisíce čtrnáct.

Udfærdiget i Bruxelles den syvogtyvende juni to tusind og fjorten.

Geschehen zu Brüssel am siebenundzwanzigsten Juni zweitausendvierzehn.

Kahe tuhande neljateistkümnenda aasta juunikuu kahekümne seitsmendal päeval Brüsselis.

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις είκοσι εφτά Ιουνίου δύο χιλιάδες δεκατέσσερα.

Done at Brussels on the twenty-seventh day of June in the year two thousand and fourteen.

Fait à Bruxelles, le vingt-sept juin deux mille quatorze.

Sastavljeno u Bruxellesu dvadeset sedmog lipnja dvije tisuće četrnaeste.

Fatto a Bruxelles, addì ventisette giugno duemilaquattordici.

Briselē, divi tūkstoši četrpadsmitā gada divdesmit septītajā jūnijā.

Priimta du tūkstančiai keturioliktų metų birželio dvidešimt septintą dieną Briuselyje.

Kelt Brüsszelben, a kétezer-tizennegyedik év június havának huszonhetedik napján.

Magħmul fi Brussell, fis-sebgħa u għoxrin jum ta’ Ġunju tas-sena elfejn u erbatax.

Gedaan te Brussel, de zevenentwintigste juni tweeduizend veertien.

Sporządzono w Brukseli dnia dwudziestego siódmego czerwca roku dwa tysiące czternastego.

Feito em Bruxelas, em vinte e sete de junho de dois mil e catorze.

Întocmit la Bruxelles la douăzeci și șapte iunie două mii paisprezece.

V Bruseli dvadsiateho siedmeho júna dvetisícštrnásť.

V Bruslju, dne sedemindvajsetega junija leta dva tisoč štirinajst.

Tehty Brysselissä kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä päivänä kesäkuuta vuonna kaksituhattaneljätoista.

Som skedde i Bryssel den tjugosjunde juni tjugohundrafjorton.

Voor het Koninkrijk België

Pour le Royaume de Belgique

Für das Königreich Belgien

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brussels Hoofdstedelijk Gewest.

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Diese Unterschrift bindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

За Релублика България

Za Českou republiku

For Kongeriget Danmark

Für die Bundesrepublik Deutschland

Eesti Vabariigi nimel

Thar cheann Na hÉireann

For Ireland

Για την Ελληνική Δημοκρατία

Por el Reino de España

Pour la République française

Za Republiku Hrvatsku

Per la Repubblica italiana

Για την Κυπριακή Δημοκρατία

Latvijas Republikas vārdā –

Lietuvos Respublikos vardu

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

Magyarország részéről

Għar-Repubblika ta’ Malta

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

Für die Republik Österreich

W imieniu Rzeczypospolitej Polskiej

Pela República Portuguesa

Pentru România

Za Republiko Slovenijo

Za Slovenskú republiku

Suomen tasavallan puolesta

För Republiken Finland

För Konungariket Sverige

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

За Европейския съюз

Por la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Za Europsku uniju

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

Зa Eвpoпeйcката общност зa aтoмна енергия

Por la Comunidad Europea de la Energía Atómica

Za Evropské společenství pro atomovou energii

For Det Europæiske Atomenergifællesskab

Für die Europäische Atomgemeinschaft

Euroopa Aatomienergiaühenduse nimel

Гια την Ευρωπαїκή Κоινότητα Ατομικής Εvέργειας

For the European Atomic Energy Community

Pour la Communauté européenne de l'énergie atomique

Za Europsku zajednicu za atomsku energiju

Per la Comunità europea dell'energia atomica

Eiropas Atomenerģijas Kopienas vārdā –

Europos atominės energĳos bendrĳos vardu

Az Európai Atomenergia-közösség részéről

F'isem il-Komunità Ewropea tal-Enerġĳa Atomika

Voor de Europese Gemeenschap voor Atoomenergie

W imieniu Europejskiej Wspólnoty Energii Atomowej

Pela Comunidade Europeia da Energia Atómica

Pentru Comunitatea Europeană a Energiei Atomice

Za Európske spoločenstvo pre atómovú energiu

Za Evropsko skupnost za atomsko energĳo

Euroopan atominienergiajärjestön puolesta

För Europeiska atomenergigemenskapen

(1) Tässä sopimuksessa ”tavaroilla” tarkoitetaan GATT 1994 -sopimuksen mukaisia tavaroita, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä. Maataloutta koskevan WTO-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvista tavaroista käytetään tässä luvussa nimitystä ”maataloustuotteet” tai ”tuotteet”.

(2) Yhteisestä passitusmenettelystä 20 päivänä toukokuuta 1987 tehty yleissopimus.

(3) Pelkästään sen seikan, että viisumi vaaditaan vain tiettyjen maiden luonnollisilta henkilöiltä, ei katsota mitätöivän erityisen sitoumuksen mukaisia etuja tai heikentävän niitä.

(4) Selvennyksenä todetaan, että alueeseen sisältyvät talousvyöhyke ja mannerjalusta Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen mukaisesti.

(5) Oikeushenkilö on toisen oikeushenkilön määräysvallassa, jos viimeksi mainitulla on valta nimittää enemmistö sen johtajista tai muutoin laillisesti ohjata sen toimintaa.

(6) Ydinaineiden jalostukseen kuuluu kaikki toiminta, joka sisältyy YK:n kansainvälisen toimialaluokitusstandardin (ISIC REV 3.1) koodiin 2330.

(7) Tässä luvussa kansallinen meriliikenteen kabotaasi kattaa matkustajien tai tavaroiden kuljetuksen Georgiassa tai EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevan sataman tai paikan ja Georgiassa tai EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevan toisen sataman tai paikan välillä, mukaan luettuna mannerjalusta YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti, sekä jostakin Georgiassa tai EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevasta satamasta tai paikasta alkavan ja samaan satamaan tai paikkaan päättyvän liikenteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisessa lainsäädännössä kabotaasina pidetyn toiminnan soveltamisalaa.

(8) Vastavuoroista markkinoillepääsyä koskevista edellytyksistä lentoliikenteen alalla sovitaan yhteisen ilmailualueen perustamista koskevassa EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian välisessä sopimuksessa.

(9) Tämä velvoite ei koske tämän luvun soveltamisalaan kuulumatonta sijoitusten suojaa, sijoittajien ja valtion välinen riitojenratkaisu mukaan luettuna, josta määrätään muissa sopimuksissa.

(10) Tämä velvoite ei koske tämän luvun soveltamisalaan kuulumatonta sijoitusten suojaa, sijoittajien ja valtion välinen riitojenratkaisu mukaan luettuna, josta määrätään muissa sopimuksissa.

(11) Tässä luvussa kansallinen meriliikenteen kabotaasi kattaa matkustajien tai tavaroiden kuljetuksen Georgiassa tai EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevan sataman tai paikan ja Georgiassa tai EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevan toisen sataman tai paikan välillä, mukaan luettuna mannerjalusta YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti, sekä jostakin Georgiassa tai EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevasta satamasta tai paikasta alkavan ja samaan satamaan tai paikkaan päättyvän liikenteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisessa lainsäädännössä kabotaasina pidetyn toiminnan soveltamisalaa.

(12) Vastavuoroista markkinoillepääsyä koskevista edellytyksistä lentoliikenteen alalla sovitaan yhteisen ilmailualueen perustamista koskevassa EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian välisessä sopimuksessa.

(13) Ilmaisua ”ei ole voittoa tavoittelematon organisaatio” sovelletaan ainoastaan Belgiaan, Tšekkiin, Tanskaan, Saksaan, Viroon, Irlantiin, Kreikkaan, Espanjaan, Ranskaan, Italiaan, Kyprokseen, Latviaan, Liettuaan, Luxemburgiin, Maltaan, Alankomaihin, Itävaltaan, Portugaliin, Sloveniaan, Suomeen ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(14) Vastaanottavalta sijoittautuneelta yksiköltä voidaan edellyttää oleskeluajan kattavan koulutusohjelman esittämistä ennakkohyväksyntää varten. Koulutusohjelmasta on käytävä ilmi, että oleskelun tarkoituksena on koulutus. Tšekki, Saksa, Espanja, Ranska, Unkari ja Itävalta: koulutuksen on liityttävä suoritettuun korkeakoulututkintoon.

(15) Yhdistynyt kuningaskunta: yritysmyyjiksi tunnustetaan ainoastaan palvelujen myyjät.

(16) Hankittu täysi-ikäisenä, sellaisena kuin se on määritelty sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä.

(17) Jos tutkintoa ei ole suoritettu tai kelpoisuutta hankittu sen osapuolen alueella, jossa palvelu tarjotaan, tämä osapuoli voi arvioida, vastaako tutkinto tai kelpoisuus korkeakoulututkintoa sen alueella.

(18) Jos tutkintoa ei ole suoritettu tai kelpoisuutta hankittu sen osapuolen alueella, jossa palvelu tarjotaan, tämä osapuoli voi arvioida, vastaako tutkinto tai kelpoisuus sen alueella vaadittavaa korkeakoulututkintoa.

(19) Lupamaksuihin eivät sisälly huutokaupasta, tarjouskilpailusta tai muusta syrjittämättömästä toimiluvan myöntämistavasta johtuvat maksut eivätkä pakolliset suoritukset yleispalvelun tarjoamiseksi.

(20) CPC tarkoittaa yhteistä tavaraluokitusta sellaisena kuin Yhdistyneiden kansakuntien tilastokomissio on sen hyväksynyt (Statistical Papers, Series M, N°77, CPC prov, 1991).

(21) Lupamaksuihin eivät sisälly huutokaupasta, tarjouskilpailusta tai muusta syrjimättömästä toimiluvan myöntämistavasta johtuvat maksut eivätkä pakolliset suoritukset yleispalvelun tarjoamiseksi.

(22) Georgia panee tämän alajakson määräykset täytäntöön kahden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä.

(23) Tätä alajaksoa sovellettaessa ilmaisua ”tosiasiallisesti tietoonsa” tulkitaan kummankin osapuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(24) Toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on turvata välittömien verojen määrääminen tai kantaminen tasapuolisesti tai tehokkaasti, kuuluvat osapuolen verojärjestelmänsä mukaisesti suorittamat toimenpiteet,

Tämän kohdan f alakohdassa ja tässä alaviitteessä olevat verotustermit ja -käsitteet määräytyvät toimenpiteen suorittavan osapuolen kansallisen lainsäädännön mukaisten verotuksen määritelmien ja käsitteiden tai vastaavien tai samankaltaisten määritelmien ja käsitteiden mukaisesti.

(25) Ilmaisua ”yksityiset yritykset, joiden toiminta perustuu erityisiin ja yksinomaisiin oikeuksiin” tulkitaan 18 päivänä kesäkuuta 2004 annetun Euroopan komission ohjeasiakirjan CC/2004/33 mukaisesti.

(26) Kun unionin lainsäädännössä, johon tämän luvun mukainen lähentämisprosessi kohdistuu, viitataan julkaisemiseen Euroopan unionin virallisessa lehdessä, Georgian edellytetään huolehtivan julkaisemisesta Georgian virallisia julkaisukanavia käyttäen.

(27) Tässä luvussa ’tallennuksella’ tarkoitetaan äänien ja kuvien tai niitä edustavien merkkien sisällyttämistä materiaaliseen alustaan, josta ne laitteen avulla voidaan havaita, kopioida tai tuoda julki.

(28) Ilmaisua ”mielleyhtymä” käytetään erityisesti HS-nimikkeeseen 20.09 kuuluvien tuotteiden osalta, vaikka kuitenkin vain siltä osin kuin niitä pidetään nimikkeeseen 22.04 kuuluvina viineinä, nimikkeeseen 22.05 kuuluvina maustettuina viineinä ja kyseisen järjestelmän nimikkeeseen 22.08 kuuluvina väkevinä alkoholijuomina.

(29) Tätä artiklaa sovellettaessa osapuoli voi pitää omaperäisenä mallia, jonka luonne on yksilöllinen.

(30) Tämä artikla ei vaikuta lääkkeiden yksinkertaistettuun rekisteröintimenettelyyn hyväksyttävien maiden ja viranomaisten luettelosta 22 päivänä lokakuuta 2009 annetun Georgian hallituksen asetuksen nro 188 soveltamiseen. Edellä mainitussa asetuksessa vahvistetussa luettelossa viitataan seuraaviin maihin/viranomaisiin: EMA - Euroopan lääkevirasto, Alankomaat, Australia, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Korea, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Unkari, Uusi-Seelanti, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat.

(31) Tässä alajaksossa teollis- ja tekijänoikeuksien käsite kattaa ainakin seuraavat oikeudet: tekijänoikeus; tekijänoikeuden lähioikeudet; tietokannan valmistajan sui generis -oikeus; puolijohdetuotteiden piirimallien luojan oikeudet; tavaramerkkioikeudet; mallioikeudet; patenttioikeudet, mukaan lukien lisäsuojatodistuksista johtuvat oikeudet; maantieteelliset merkinnät; hyödyllisyysmallioikeudet; kasvinjalostajanoikeudet; toiminimet, kun ne on suojattu yksinoikeudella kansallisessa lainsäädännössä.

(32) Kun Georgia soveltaa tätä lukua, tätä artiklaa sovelletaan vasta jos ja kun Georgiasta on tullut energiayhteisösopimuksen osapuoli ja siinä määrin kuin energiayhteisösopimuksen määräyksiä tai energiayhteisösopimuksen mukaisesti sovellettavan unionin lainsäädännön säännöksiä sovelletaan Georgiaan.

(33) Sellaisina kuin ne on esitetty hyvästä hallinnosta 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetussa Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksessa CM/Rec(2007)7 jäsenvaltioille.

(34) Tämän luvun viittaukset työhön sisältävät kysymykset, jotka liittyvät ILO:n, jonka kautta ihmisarvoista työtä koskeva ohjelma on laadittu, strategisiin tavoitteisiin, kuten on sovittu ILO:n julistuksessa sosiaalisesti oikeudenmukaisesta globalisaatiosta vuodelta 2008.

LIITE II

TULLIEN POISTAMINEN

LIITE II-A

TUOTTEET, JOIHIN SOVELLETAAN VUOTUISIA TULLITTOMIA TARIFFIKIINTIÖITÄ (UNIONI)

CN-koodi 2012	Tavaran kuvaus	Määrä (tonnia)
0703 20 00	Tuore tai jäähdytetty valkosipuli	220

LIITE II-B

TUOTTEET, JOIHIN SOVELLETAAN TULOHINTAA (1)

ja jotka vapautetaan tuontitullin arvotulliosuudesta (UNIONI)

CN-koodi 2012	Tavaran kuvaus
0702 00 00	Tuoreet tai jäähdytetyt tomaatit
0707 00 05	Tuoreet tai jäähdytetyt kurkut
0709 91 00	Tuoreet tai jäähdytetyt latva-artisokat
0709 93 10	Tuoreet tai jäähdytetyt kesäkurpitsat
0805 10 20	Tuoreet makeat appelsiinit
0805 20 10	Klementiinit
0805 20 30	Monrealit (monreales) ja satsumat
0805 20 50	Mandariinit ja wilkingit
0805 20 70	Tangeriinit
0805 20 90	Tangelot, ortaniquet, malaquinat ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit (eivät kuitenkaan klementiinit, monrealit [monreales], satsumat, mandariinit, wilkingit ja tangeriinit)
0805 50 10	Sitruunat (Citrus limon, Citrus limonum)
0806 10 10	Tuoreet syötäviksi tarkoitetut viinirypäleet
0808 10 80	Tuoreet omenat (eivät kuitenkaan omenasiiderin tai omenamehun valmistukseen tarkoitetut, irtotavarana, tullattaessa 16.9.–15.12.)
0808 30 90	Tuoreet päärynät (eivät kuitenkaan päärynäsiiderin tai päärynämehun valmistukseen tarkoitetut, irtotavarana, tullattaessa 1.8.–31.12)
0809 10 00	Tuoreet aprikoosit
0809 21 00	Tuoreet hapankirsikat (Prunus cerasus)
0809 29 00	Tuoreet kirsikat (eivät kuitenkaan hapankirsikat)
0809 30 10	Tuoreet nektariinit
0809 30 90	Tuoreet persikat (eivät kuitenkaan nektariinit)
0809 40 05	Tuoreet luumut
2009 61 10	Viinirypälemehu, myös rypäleen puristemehu (”grape must”), käymätön, Brix-arvo enintään 30 20 °C:ssa, arvo yli 18 euroa/100 kg, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä (ei kuitenkaan alkoholia sisältävä)
2009 69 19	Viinirypälemehu, myös rypäleen puristemehu (”grape must”), käymätön, Brix-arvo yli 67 20 °C:ssa, arvo yli 22 euroa/100 kg, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä (ei kuitenkaan alkoholia sisältävä)
2009 69 51	Tiivistetty viinirypälemehu, myös rypäleen puristemehu (”grape must”), käymätön, Brix-arvo yli 30 mutta enintään 67 20 °C:ssa, arvo yli 18 euroa/100 kg, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä (ei kuitenkaan alkoholia sisältävä)
2009 69 59	Viinirypälemehu, myös rypäleen puristemehu (”grape must”), käymätön, Brix-arvo yli 30 mutta enintään 67 20 °C:ssa, arvo yli 18 euroa/100 kg, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä (ei kuitenkaan tiivistetty eikä alkoholia sisältävä)
2204 30 92	Rypäleen puristemehu (”grape must”), käymätön, tiivistetty 22 ryhmän 7 lisähuomautuksen mukaisesti, tiheys enintään 1,33 g/cm3 20 °C:ssa, todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina enintään 1 mutta yli 0,5 tilavuusprosenttia (ei kuitenkaan rypäleen puristemehu (”grape must”), jonka käyminen on estetty alkoholia lisäämällä)
2204 30 94	Rypäleen puristemehu (”grape must”), käymätön, tiivistämätön, tiheys enintään 1,33 g/cm3 20 °C:ssa, todellinen alkoholipitoisuus enintään 1 mutta yli 0,5 tilavuusprosenttia (ei kuitenkaan rypäleen puristemehu (”grape must”), jonka käyminen on estetty alkoholia lisäämällä)
2204 30 96	Rypäleen puristemehu (”grape must”), käymätön, tiivistetty 22 ryhmän 7 lisähuomautuksen mukaisesti, tiheys yli 1,33 g/cm3 20 °C:ssa, todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina enintään 1 mutta yli 0,5 tilavuusprosenttia (ei kuitenkaan rypäleen puristemehu (”grape must”), jonka käyminen on estetty alkoholia lisäämällä)
2204 30 98	Rypäleen puristemehu (”grape must”), käymätön, tiivistämätön, tiheys yli 1,33 g/cm3 20 °C:ssa, todellinen alkoholipitoisuus enintään 1 mutta yli 0,5 tilavuusprosenttia (ei kuitenkaan rypäleen puristemehu (”grape must”), jonka käyminen on estetty alkoholia lisäämällä)

(1) Ks. tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta 9 päivänä lokakuuta 2012 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 927/2012 liite 2.

LIITE II-C

TUOTTEET, JOIHIN SOVELLETAAN TOIMENPITEIDEN KIERTÄMISEN ESTÄVÄÄ MEKANISMIA (UNIONI)

Tuoteluokka

CN-koodi 2012

Tavaran kuvaus

Käynnistysmäärä (tonnia)

Maataloustuotteet

1	Naudan-, sian- ja lampaanliha

0201 10 00

Tuoreet tai jäähdytetyt naudan ruhot ja puoliruhot

4 400

0201 20 20

Saman ruhon luulliset neljännekset, nautaeläintä, tuoreet tai jäähdytetyt

0201 20 30

Erottamattomat tai erotetut luulliset etuneljännekset, nautaeläintä, tuoreet tai jäähdytetyt

0201 20 50

Erottamattomat tai erotetut luulliset takaneljännekset, nautaeläintä, tuoreet tai jäähdytetyt

0201 20 90

Naudan luulliset palat, tuoreet tai jäähdytetyt (eivät kuitenkaan ruhot, puoliruhot, saman ruhon neljännekset, etuneljännekset ja takaneljännekset)

0201 30 00

Tuore tai jäähdytetty naudanliha, luuton

0202 10 00

Jäädytetyt naudan ruhot ja puoliruhot

0202 20 10

Jäädytetyt saman ruhon neljännekset, nautaa, luulliset

0202 20 30

Jäädytetyt erottamattomat tai erotetut etuneljännekset, nautaa, luulliset

0202 20 50

Jäädytetyt erottamattomat tai erotetut takaneljännekset, nautaa, luulliset

0202 20 90

Jäädytetyt naudan luulliset palat (eivät kuitenkaan ruhot, puoliruhot, saman ruhon neljännekset, etuneljännekset ja takaneljännekset)

0202 30 10

Jäädytetyt naudan luuttomat etuneljännekset, kokonaisina tai leikattuina enintään viideksi palaksi, kunkin neljänneksen ollessa omana kokonaisuutena; saman ruhon neljännekset, kahtena kokonaisuutena, joista toinen sisältää etuneljänneksen kokonaisena tai leikattuna enintään viideksi palaksi ja toinen takaneljänneksen, ilman sisäfileetä, yhtenä palana

0202 30 50

Naudan leikatut palat, joita kutsutaan nimillä ”etuneljänneksen selkäosa” (crop), ”niska ja etuselkä sekä lapa” (chuck and blade) ja ”rinta” (brisket), luuttomat, jäädytetyt

0202 30 90

Jäädytetty naudanliha, luuton (eivät kuitenkaan etuneljännekset kokonaisina tai leikattuina enintään viideksi palaksi, kunkin neljänneksen ollessa omana kokonaisuutena; saman ruhon neljännekset, kahtena kokonaisuutena, joista toinen sisältää etuneljänneksen kokonaisena tai leikattuna enintään viideksi palaksi ja toinen takaneljänneksen, ilman sisäfileetä, yhtenä palana, eivätkä palat, joita kutsutaan nimillä ”etuneljänneksen selkäosa” (crop), ”niska ja etuselkä sekä lapa” (chuck and blade) ja ”rinta” (brisket))

0203 11 10

Kesyn sian ruhot ja puoliruhot, tuoreet tai jäähdytetyt

0203 12 11

Kesyn sian luullinen kinkku ja sen luulliset palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0203 12 19

Kesyn sian luullinen lapa sekä sen luulliset palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0203 19 11

Kesyn sian etuosa ja sen palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0203 19 13

Kesyn sian selkä ja sen palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0203 19 15

Kesyn sian kylki ja kuve (lihaskudosta sisältävä silava) sekä niiden palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0203 19 55

Kesyn sian luuton lihan (ei kuitenkaan kuve ja sen palat), tuore tai jäähdytetty

0203 19 59

Kesyn sian luullinen liha (eivät kuitenkaan ruhot, puoliruhot, kinkku, lapa ja niiden palat eivätkä etuneljännekset, selkä, kylki, kuve ja niiden palat), tuore tai jäädytetty

0203 21 10

Kesyn sian ruhot ja puoliruhot, tuoreet tai jäähdytetyt

0203 22 11

Kesyn sian luullinen kinkku ja sen palat, jäädytetty

0203 22 19

Kesyn sian luullinen lapa ja sen palat, jäädytetty

0203 29 11

Kesyn sian etuosa ja sen palat, jäädytetty

0203 29 13

Kesyn sian luullinen selkä ja sen palat, jäädytetty

0203 29 15

Kesyn sian kylki ja kuve (lihaskudosta sisältävä silava) ja sen palat, jäädytetty

0203 29 55

Kesyn sian luuton liha (ei kuitenkaan kylki ja kuve ja niiden palat), jäädytetty

0203 29 59

Kesyn sian luullinen liha (eivät kuitenkaan etuosat, selkä, kylki, kuve ja niiden palat), jäädytetty

0204 22 50

Lampaan paistit, tuoreet tai jäähdytetyt

0204 22 90

Lampaan palat, tuoreet tai jäähdytetyt (eivät kuitenkaan lyhyet etuneljännekset, kyljysrivi ja/tai satula eikä paisti)

0204 23 00

Tuoreet tai jäähdytetyt lampaan palat, luuttomat

0204 42 30

Jäädytetty lampaan kyljysrivi ja/tai satula

0204 42 50

Jäädytetty lampaan paisti

0204 42 90

Luulliset lampaan palat, jäädytetyt (eivät kuitenkaan ruhot, puoliruhot, lyhyet etuneljännekset, kyljysrivi ja/tai satula eikä paisti)

0204 43 10

Luuton karitsan liha

0204 43 90

Luuton lampaan liha, jäädytetty (ei kuitenkaan karitsaa)

2	Siipikarjanliha

0207 11 30

Ns. 70-prosenttinen kana, tuore tai jäähdytetty, kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiraan kanssa

550

0207 11 90

Ns. 65-prosenttinen kana, tuore tai jäähdytetty, kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä, koipia, kaulaa, sydäntä, maksaa ja kivipiiraa, ja muussa muodossa oleva kana, tuore tai jäähdytetty ja paloittelematon (ei kuitenkaan ns. 83- ja 70-prosenttinen kana)

0207 12 10

Ns. 70-prosenttinen kana, jäädytetty, kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiraan kanssa, jäädytetty

0207 12 90

Ns. 65-prosenttinen kana, kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä, koipia, kaulaa, sydäntä, maksaa ja kivipiiraa, jäädytetty, ja muussa muodossa oleva kana, paloittelemattomana (ei kuitenkaan ns. 70-prosenttinen kana)

0207 13 10

Kanan luuttomat palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 13 20

Kanan puolikkaat tai neljännekset, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 13 30

Kanan kokonaiset siivet, tuoreet tai jäähdytetyt, myös ilman siivenkärkiä

0207 13 50

Kanan luullinen rinta ja sen luulliset palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 13 60

Kanan luulliset koipi-reisipalat ja niiden luulliset palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 13 99

Kanan syötävät osat (eivät kuitenkaan maksa ja liha), tuoreet tai jäähdytetyt

0207 14 10

Kanan luuttomat palat, jäädytetyt

0207 14 20

Kanan puolikkaat ja neljännekset, jäädytetyt

0207 14 30

Kanan kokonaiset siivet, jäädytetyt, myös ilman siivenkärkiä

0207 14 50

Kanan luullinen rinta ja sen luulliset palat, jäädytetyt

0207 14 60

Kanan luulliset koipi-reisipalat ja niiden luulliset palat, jäädytetyt

0207 14 99

Kanan syötävät osat (eivät kuitenkaan maksa ja liha), jäädytetyt

0207 24 10

Ns. 80-prosenttinen kesy kalkkuna, tuore tai jäähdytetty, kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiraan kanssa

0207 24 90

Ns. 73-prosenttinen kesy kalkkuna, tuore tai jäähdytetty, kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä, koipia, kaulaa, sydäntä, maksaa ja kivipiiraa, ja muussa muodossa oleva kalkkuna, tuore tai jäähdytetty ja paloittelematon (ei kuitenkaan ns. 80-prosenttinen kalkkuna)

0207 25 10

Ns. 80-prosenttinen kesy kalkkuna, jäädytetty, kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiraan kanssa, jäädytetty

0207 25 90

Ns. 73-prosenttinen kesy kalkkuna, kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä, koipia, kaulaa, sydäntä, maksaa ja kivipiiraa, tai muussa muodossa paloittelemattomana, jäädytetty (ei kuitenkaan ns. 80-prosenttinen kalkkuna)

0207 26 10

Kesyn kalkkunan luuttomat palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 26 20

Kesyn kalkkunan puolikkaat tai neljännekset, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 26 30

Kesyn kalkkunan kokonaiset siivet, tuoreet tai jäähdytetyt, myös ilman siivenkärkiä

0207 26 50

Kesyn kalkkunan luullinen rinta ja sen luulliset palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 26 60

Kesyn kalkkunan luulliset koivet ja niiden luulliset palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 26 70

Kesyn kalkkunan luulliset koipi-reisipalat ja niiden luulliset palat, tuoreet tai jäähdytetyt (eivät kuitenkaan koivet)

0207 26 80

Kesyn kalkkunan luulliset palat (eivät kuitenkaan puolikkaat, neljännekset, kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä, selkä, kaula, selkä ja kaula yhdessä, pyrstöt, siivenkärjet, rinta, koipi-reisipalat ja niiden palat), tuoreet tai jäähdytetyt

0207 26 99

Kesyn kalkkunan syötävät osat (eivät kuitenkaan maksa ja liha), tuoreet tai jäähdytetyt

0207 27 10

Kesyn kalkkunan luuttomat palat, jäädytetyt

0207 27 20

Kesyn kalkkunan puolikkaat ja neljännekset, jäädytetyt

0207 27 30

Kesyn kalkkunan kokonaiset siivet, jäädytetyt, myös ilman siivenkärkiä

0207 27 50

Kesyn kalkkunan luullinen rinta ja sen luulliset palat, jäädytetyt

0207 27 60

Kesyn kalkkunan luulliset koivet ja niiden luulliset palat, jäädytetyt

0207 27 70

Kesyn kalkkunan luulliset koipi-reisipalat ja niiden luulliset palat, jäädytetyt (eivät kuitenkaan koivet)

0207 27 80

0207 27 99

Kesyn kalkkunan syötävät osat (eivät kuitenkaan maksa ja liha), jäädytetyt

0207 41 30

Ns. 70-prosenttinen kesy ankka, paloittelemattomana, kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiran kanssa, tuore tai jäähdytetty

0207 41 80

Ns. 63-prosenttista kesy ankka, paloittelemattomana, kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä, koipia, kaulaa, sydäntä, maksaa ja kivipiiraa, tuore tai jäähdytetty, tai muulla tavalla tullille esitetty

0207 42 30

Ns. 70-prosenttinen kesy ankka, paloittelemattomana, kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiran kanssa, jäädytetty

0207 42 80

Ns. 63-prosenttinen kesy ankka, paloittelemattomana, kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä, koipia, kaulaa, sydäntä, maksaa ja kivipiiraa, jäädytetty, tai muulla tavalla tullille esitetty

0207 44 10

Kesyn ankan luuttomat palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 44 21

Kesyn ankan puolikkaat tai neljännekset, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 44 31

Kesyn ankan kokonaiset siivet, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 44 41

Kesyn ankan sekä, kaula, selkä ja kaula yhdessä, pyrstöt ja siivenkärjet, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 44 51

Kesyn ankan luullinen rinta ja sen luulliset palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 44 61

Kesyn ankan luulliset koipi-reisipalat ja niiden luulliset palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 44 71

Puhdistetut kesyt ankat, luulliset, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 44 81

Kesyn ankan luulliset palat, tuoreet tai jäähdytetyt, muualle kuulumattomat

0207 44 99

Kesyn ankan syötävät osat (eivät kuitenkaan maksa ja liha), tuoreet tai jäähdytetyt

0207 45 10

Kesyn ankan luuttomat palat, jäädytetyt

0207 45 21

Kesyn ankan puolikkaat tai neljännekset, jäädytetyt

0207 45 31

Kesyn ankan kokonaiset siivet, jäädytetyt

0207 45 41

Kesyn ankan selkä, kaula, selkä ja kaula yhdessä, pyrstöt ja siivenkärjet, jäädytetyt

0207 45 51

Kesyn ankan luullinen rinta ja sen palat, jäädytetty

0207 45 61

Kesyn ankan luulliset koipi-reisipalat ja niiden palat, jäädytetyt

0207 45 81

Kesyn ankan luulliset palat, jäädytetyt, muualle kuulumattomat

0207 45 99

Kesyn ankan syötävät osat (eivät kuitenkaan liha ja maksa), jäädytetyt

0207 51 10

Ns. 82-prosenttinen kesy hanhi, paloittelemattomana, kynittynä, veret laskettuna, puhdistamattomana, pään ja koipien kanssa

0207 51 90

Ns. 75-prosenttinen kesy hanhi, paloittelemattomana, kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, myös sydämen ja kivipiiraan kanssa, tuore tai jäähdytetty, tai muulla tavalla tullille esitetty

0207 52 90

Ns. 75-prosenttinen kesy hanhi, paloittelemattomana, kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, myös sydämen ja kivipiiraan kanssa, jäädytetty, tai muulla tavalla tullille esitetty

0207 54 10

Kesyn hanhen luuttomat palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 54 21

Kesyn hanhen puolikkaat tai neljännekset, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 54 31

Kesyn hanhen kokonaiset siivet, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 54 41

Kesyn hanhen sekä, kaula, selkä ja kaula yhdessä, pyrstöt ja siivenkärjet, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 54 51

Kesyn hanhen luullinen rinta ja sen luulliset palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 54 61

Kesyn hanhen luulliset koipi-reisipalat ja niiden luulliset palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 54 71

Puhdistetut kesyt hanhet, luulliset, tuoreet tai jäähdytetyt

0207 54 81

Kesyn hanhen luulliset palat, tuoreet tai jäähdytetyt, muualle kuulumattomat

0207 54 99

Kesyn hanhen syötävät osat (eivät kuitenkaan maksa ja liha), tuoreet tai jäähdytetyt

0207 55 10

Kesyn hanhen luuttomat palat, jäädytetyt

0207 55 21

Kesyn hanhen puolikkaat tai neljännekset, jäädytetyt

0207 55 31

Kesyn hanhen kokonaiset siivet, jäädytetyt

0207 55 41

Kesyn hanhen selkä, kaula, selkä ja kaula yhdessä, pyrstöt ja siivenkärjet, jäädytetyt

0207 55 51

Kesyn hanhen luullinen rinta ja sen palat, jäädytetty

0207 55 61

Kesyn hanhen luulliset koipi-reisipalat ja niiden palat, jäädytetyt

0207 55 81

Kesyn hanhen luulliset palat, jäädytetyt, muualle kuulumattomat

0207 55 99

Kesyn hanhen syötävät osat (eivät kuitenkaan liha ja maksa), jäädytetyt

0207 60 05

Kesy helmikana, paloittelemattomana, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

0207 60 10

Kesyn helmikanan luuttomat palat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

0207 60 31

Kesyn helmikanan kokonaiset siivet, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

0207 60 41

Kesyn helmikanan selkä, kaula, selkä ja kaula yhdessä, pyrstöt ja siivenkärjet, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

0207 60 51

Kesyn helmikanan luullinen rinta ja sen luulliset palat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

0207 60 61

Kesyn helmikanan luulliset koipi-reisipalat ja niiden luulliset palat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

0207 60 81

Kesyn helmikanan luulliset palat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt, muualle kuulumattomat

0207 60 99

Kesyn helmikanan syötävät osat (ei kuitenkaan liha ja maksa) tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

1602 31 11

Valmisteet, joissa on ainoastaan kypsentämätöntä kalkkunan lihaa (eivät kuitenkaan makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet)

1602 31 19

Kalkkunan ja siipikarjan lihasta tai muista osista saadut valmisteet ja säilykkeet, joissa on vähintään 57 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia, (eivät kuitenkaan pelkästään kypsentämätöntä kalkkunan lihaa sisältävät valmisteet ja säilykkeet eivätkä makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet, nettopainoltaan enintään 250 g:n vähittäismyyntipakkauksissa olevat hienoksi homogenoidut, pikkulasten ruokina tai dieettitarkoituksiin myytävät valmisteet eivätkä maksasta ja lihasta saaduista uutteista tehdyt valmisteet)

1602 31 80

Kesyn kalkkunan lihasta tai muista osista saadut valmisteet ja säilykkeet, joissa on alle 57 painoprosenttia (ilman luita) siipikarjan lihaa tai muita osia, (eivät kuitenkaan makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet, nettopainoltaan enintään 250 g:n vähittäismyyntipakkauksissa olevat hienoksi homogenoidut, pikkulasten ruokina tai dieettitarkoituksiin myytävät valmisteet eivätkä maksasta ja lihasta saaduista uutteista tehdyt valmisteet)

1602 32 11

Kypsentämättömästä kanan lihasta tai kypsennetyistä muista osista saadut valmisteet, joissa on vähintään 57 painoprosenttia siipikarjaan lihaa tai muita osia (eivät kuitenkaan makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet eivätkä maksavalmisteet)

1602 32 19

Kypsennetystä kanan lihasta tai kypsennetyistä muista osista saadut valmisteet ja säilykkeet, joissa on vähintään 57 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia (eivät kuitenkaan makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet, nettopainoltaan enintään 250 g:n vähittäismyyntipakkauksissa olevat hienoksi homogenoidut, pikkulasten ruokina tai dieettitarkoituksiin myytävät valmisteet eivätkä maksasta ja lihasta saaduista uutteista tehdyt valmisteet)

1602 32 30

Kanan lihasta tai muista osista saadut valmisteet ja säilykkeet, joissa on vähintään 25 mutta alle 57 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia (eivät kuitenkaan makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet, nettopainoltaan enintään 250 g:n vähittäismyyntipakkauksissa olevat hienoksi homogenoidut, pikkulasten ruokina tai dieettitarkoituksiin vähittäismyytävät valmisteet eivätkä maksasta ja lihasta saaduista uutteista tehdyt valmisteet)

1602 32 90

Kanan lihasta tai muista osista saadut valmisteet ja säilykkeet (eivät kuitenkaan valmisteet ja säilykkeet, joissa on vähintään 25 painoprosenttia siipikarjan, kalkkunan tai helmikanan lihaa tai muita osia eivätkä makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet, nettopainoltaan enintään 250 g:n vähittäismyyntipakkauksissa olevat hienoksi homogenoidut, pikkulasten ruokina tai dieettitarkoituksiin vähittäismyytävät valmisteet eivätkä maksasta ja lihasta saaduista uutteista ja mehuista tehdyt valmisteet)

1602 39 21

Kypsentämättömästä ankan, hanhen ja helmikanan lihasta tai niiden kypsentämättömistä muista osista saadut valmisteet ja säilykkeet, joissa on vähintään 57 prosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia (eivät kuitenkaan makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet eivätkä maksavalmisteet)

3	Meijerituotteet

0402 10 11

Maito ja kerma kiinteässä muodossa, rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia, makeuttamaton, tuotetta lähinnä oleva pakkaus enintään 2,5 kg

1 650

0402 10 19

Maito ja kerma kiinteässä muodossa, rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia, makeuttamaton, tuotetta lähinnä oleva pakkaus yli 2,5 kg

0402 10 91

Maito ja kerma kiinteässä muodossa, rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia, makeutettu, tuotetta lähinnä oleva pakkaus enintään 2,5 kg

0402 10 99

Maito ja kerma kiinteässä muodossa, rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia, makeutettu, tuotetta lähinnä oleva pakkaus yli 2,5 kg

0405 10 11

Luonnollinen voi, rasvapitoisuus vähintään 80 mutta enintään 85 painoprosenttia, tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettosisältö vähintään 1 kg (ei kuitenkaan voi, josta on poistettu vettä, ja ”ghee”)

0405 10 19

Luonnollinen voi, rasvapitoisuus vähintään 80 mutta enintään 85 painoprosenttia (ei kuitenkaan jos tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettosisältö vähintään 1 kg, eikä voi, josta on poistettu vettä, ja ”ghee”)

0405 10 30

Uudelleen yhdistetty (recombined) voi, rasvapitoisuus vähintään 80 mutta enintään 85 painoprosenttia (ei kuitenkaan voi, josta on poistettu vettä, ja ”ghee”)

0405 10 50

Heravoi, rasvapitoisuus vähintään 80 mutta enintään 85 painoprosenttia (ei kuitenkaan voi, josta on poistettu vettä, ja ”ghee”)

0405 10 90

Voi, rasvapitoisuus vähintään 85 mutta enintään 95 painoprosenttia (ei kuitenkaan voi, josta on poistettu vettä, ja ”ghee”)

4	Kuorelliset munat

0407 21 00

Tuoreet kanan munat, kuorelliset (eivät kuitenkaan hedelmöittyneet munat hauduttamista varten)

6 600 (1)

0407 29 10

Tuoreet siipikarjan munat, kuorelliset (eivät kuitenkaan kanan munat eivätkä hedelmöittyneet munat hauduttamista varten)

0407 90 10

Siipikarjan munat, kuorelliset, säilötyt tai keitetyt

5	Munat ja albumiinit

0408 11 80

Munankeltuaiset, kuivatut, ihmisravinnoksi soveltuvat, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

330

0408 19 81

Munankeltuaiset, nestemäiset, ihmisravinnoksi soveltuvat, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

0408 19 89

Munankeltuaiset, jäädytetyt tai muulla tavalla säilötyt, ihmisravinnoksi soveltuvat, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät (eivät kuitenkaan kuivatut ja nestemäiset)

0408 91 80

Kuivatut linnunmunat, kuorettomat, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät, ihmisravinnoksi soveltuvat (eivät kuitenkaan munankeltuaiset)

0408 99 80

Kuorettomat linnunmunat, tuoreet, höyryssä tai vedessä keitetyt, muotoillut, jäädytetyt tai muulla tavalla säilötyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät, ihmisravinnoksi soveltuvat (eivät kuitenkaan kuivatut eivätkä munankeltuaiset)

3502 11 90

Muna-albumiini (ovalbumiini), kuivattu (esim. levyinä, suomuina, hiutaleina tai jauheena), ihmisravinnoksi soveltuva

3502 19 90

Muna-albumiini (ovalbumiini), ihmisravinnoksi soveltuva (ei kuitenkaan kuivattu [esim. levyinä, suomuina, hiutaleina tai jauheena])

3502 20 91

Maitoalbumiini (laktalbumiini), myös kahden tai useamman heraproteiinin tiivisteet, joiden heraproteiinipitoisuus on yli 80 prosenttia kuiva-aineen painosta, ihmisravinnoksi soveltuva, kuivattu (esim. levyinä, suomuina, hiutaleina tai jauheena)

3502 20 99

Maitoalbumiini (laktalbumiini), myös kahden tai useamman heraproteiinin tiivisteet, joiden heraproteiinipitoisuus on yli 80 prosenttia kuiva-aineen painosta, ihmisravinnoksi soveltuva (ei kuitenkaan kuivattu [esim. levyinä, hiutaleina, kiteinä tai jauheena])

Sienet

0711 51 00

Agaricus-suvun sienet, väliaikaisesti esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina

220

2003 10 20

Agaricus-sukuiset sienet, muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla väliaikaisesti säilötyt, täysin kypsennetyt

2003 10 30

Agaricus-sukuiset sienet, muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt (eivät kuitenkaan täysin kypsennetyt ja väliaikaisesti säilötyt sienet)

Viljat

1001 91 90

Siemenvilja, vehnää (ei kuitenkaan makaroni- eli durumvehnä, tavallinen vehnä ja spelttivehnä)

200 000

1001 99 00

Vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja (ei kuitenkaan siemenvilja eikä makaroni- eli durumvehnä)

1003 90 00

Ohra (ei kuitenkaan siemenvilja)

1004 10 00

Siemenvilja, kauraa

1004 90 00

Kaura (ei kuitenkaan siemenvilja)

1005 90 00

Maissi (ei kuitenkaan siemenvilja)

1101 00 15

Hieno jauho, tavallista vehnää ja spelttivehnää

1101 00 90

Hieno jauho, vehnän ja rukiin sekaviljaa

1102 20 10

Hieno jauho, maissia, rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia

1102 20 90

Hieno jauho, maissia, rasvapitoisuus yli 1,5 painoprosenttia

1102 90 10

Hieno jauho, ohraa

1102 90 90

Hienot viljajauhot (ei kuitenkaan vehnää, vehnän ja rukiin sekaviljaa, ruista, maissia, riisiä, ohraa eikä kauraa)

1103 11 90

Rouheet ja karkeat jauhot, tavallista vehnää ja spelttivehnää

1103 13 10

Rouheet ja karkeat jauhot, maissia, rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia

1103 13 90

Rouheet ja karkeat jauhot, maissia, rasvapitoisuus yli 1,5 painoprosenttia

1103 19 20

Rouheet ja karkeat jauhot, ruista tai ohraa

1103 19 90

Rouheet ja karkeat jauhot, viljaa (ei kuitenkaan vehnää, kauraa, maissia, riisiä, ruista ja ohraa)

1103 20 25

Ruis- ja ohrapelletit

1103 20 40

Maissipelletit

1103 20 60

Vehnäpelletit

1103 20 90

Viljapelletit (eivät kuitenkaan ruis-, ohra-, kaura-, maissi-, riisi- ja vehnäpelletit)

1104 19 10

Valssatut tai hiutaleiksi valmistetut vehnänjyvät

1104 19 50

Valssatut tai hiutaleiksi valmistetut maissinjyvät

1104 19 61

Valssatut ohranjyvät

1104 19 69

Hiutaleiksi valmistetut ohranjyvät

1104 23 40

Kuoritut maissinjyvät, myös leikatut tai karkeasti rouhitut; pyöristetyt maissinjyvät

1104 23 98

Leikatut, karkeasti rouhitut tai muuten käsitellyt maissinjyvät (eivät kuitenkaan valssatut, hiutaleiksi valmistetut, kuoritut tai pyöristetyt eivätkä pelletit ja hieno jauho)

1104 29 04

Kuoritut, myös leikatut tai karkeasti rouhitut ohranjyvät

1104 29 05

Pyöristetyt ohranjyvät

1104 29 08

Leikatut, karkeasti rouhitut tai muuten käsitellyt ohranjyvät (eivät kuitenkaan valssatut, hiutaleiksi valmistetut, kuoritut tai pyöristetyt eivätkä pelletit ja hieno jauho)

1104 29 17

Kuoritut, myös laikatut tai karkeasti rouhitut jyvät (eivät kuitenkaan riisin-, kauran-, maissin- ja ohranjyvät)

1104 29 30

Pyöristetyt viljanjyvät (eivät kuitenkaan ohran-, kauran-, maissin- ja riisinjyvät)

1104 29 51

Vehnänjyvät, ainoastaan karkeasti rouhitut

1104 29 59

Viljanjyvät, ainoastaan karkeasti rouhitut (eivät kuitenkaan ohran-, kauran-, maissin-, vehnän- ja rukiinjyvät)

1104 29 81

Vehnänjyvät, leikatut, karkeasti rouhitut tai muutoin käsitellyt (eivät kuitenkaan valssatut, hiutaleiksi valmistetut, hieno jauho, pelletit, kuoritut, pyöristetyt eivätkä ainoastaan karkeasti rouhitut)

1104 29 89

Viljanjyvät, leikatut, karkeasti rouhitut tai muutoin käsitellyt (eivät kuitenkaan ohran-, kauran-, maissin-, vehnän- ja ruisjyvät eivätkä valssatut, hiutaleiksi valmistetut, hieno jauho, pelletit, kuoritut, pyöristetyt, ainoastaan karkeasti rouhitut, osittain tai kokonaan hiottu riisi eivätkä rikkoutuneet riisinjyvät)

1104 30 10

Vehnänjyvien alkiot, kokonaiset, valssatut, hiutaleiksi valmistetut tai jauhetut

1104 30 90

Viljanjyvien alkiot, kokonaiset, valssatut, hiutaleiksi valmistetut tai jauhetut (ei kuitenkaan vehnää)

8	Mallas ja vehnägluteeni

1107 10 11

Vehnämaltaat jauhona (eivät kuitenkaan paahdetut)

330

1107 10 19

Vehnämaltaat (ei kuitenkaan jauhona eivätkä paahdetut)

1107 10 91

Maltaat jauhona (eivät kuitenkaan paahdetut eikä vehnästä saadut)

1107 10 99

Maltaat (eivät kuitenkaan paahdetut, vehnästä saadut eikä hienona jauhona)

1107 20 00

Paahdetut maltaat

1109 00 00

Vehnägluteeni, myös kuivattu

9	Tärkkelykset

1108 11 00

Vehnätärkkelys

550

1108 12 00

Maissitärkkelys

1108 13 00

Perunatärkkelys

Sokerit

1701 12 10

Raaka juurikassokeri, puhdistettavaksi tarkoitettu (ei kuitenkaan lisättyä maku- tai väriainetta sisältävä)

8 000

1701 12 90

Raaka juurikassokeri (ei kuitenkaan puhdistettavaksi tarkoitettu eikä lisättyä maku- tai väriainetta sisältävä)

1701 91 00

Puhdistettu ruoko- tai juurikassokeri, lisättyä maku- tai väriainetta sisältävä, jähmeä

1701 99 10

Valkoinen sokeri, jossa on sakkaroosia vähintään 99,5 prosenttia kuivapainosta (ei kuitenkaan maku- tai väriainetta sisältävä)

1701 99 90

Ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti puhdas sakkaroosi, jähmeä (ei kuitenkaan lisättyä maku- tai väriainetta sisältävä ruoko- ja juurikassokeri eikä raakasokeri ja valkoinen sokeri)

1702 20 10

Vaahterasokeri, jähmeä, maku- tai väriainetta sisältävä

1702 30 10

Isoglukoosi, jähmeä, jossa ei ole fruktoosia tai jossa sitä on alle 20 prosenttia kuivapainosta

1702 30 50

Glukoosi (dekstroosi), valkoisena kiteisenä jauheena, myös yhteenpuristettuna, fruktoosia sisältämätön tai glukoosia alle 20 prosenttia kuivapainosta sisältävä (ei kuitenkaan isoglukoosi)

1702 30 90

Jähmeä glukoosi ja glukoosisiirappi, lisättyä maku- tai väriainetta sisältämätön, fruktoosia sisältämätön tai fruktoosia alle 20 prosenttia kuivapainosta sisältävä (ei kuitenkaan isoglukoosi ja glukoosi (dekstroosi) valkoisena kiteisenä jauheena, myös yhteenpuristettuna)

1702 40 10

Jähmeä isoglukoosi, jossa on fruktoosia vähintään 20 mutta alle 50 prosenttia kuivapainosta (ei kuitenkaan inverttisokeri)

1702 40 90

Jähmeä glukoosi ja glukoosisiirappi, lisättyä maku- tai väriainetta sisältämättömät, fruktoosia vähintään 20 mutta alle 50 prosenttia kuivapainosta sisältävä (ei kuitenkaan isoglukoosi eikä inverttisokeri)

1702 60 10

Jähmeä isoglukoosi, fruktoosia yli 50 prosenttia kuivapainosta sisältävä (ei kuitenkaan kemiallisesti puhdas fruktoosi eikä inverttisokeri)

1702 60 80

Inuliinisiirappi, joka on saatu välittömästi hydrolysoimalla inuliinia tai oligofruktooseja ja jossa on vapaassa muodossa tai sakkaroosina olevaa fruktoosia yli 50 prosenttia kuivapainosta

1702 60 95

Jähmeä fruktoosi ja fruktoosisiirappi, lisättyä maku- tai väriainetta sisältämätön, fruktoosia yli 50 prosenttia kuivapainosta sisältävä (ei kuitenkaan isoglukoosi, inuliinisiirappi, kemiallisesti puhdas fruktoosi eikä inverttisokeri)

1702 90 30

Jähmeä isoglukoosi, fruktoosia 50 prosenttia kuivapainosta sisältävä, glukoosipolymeereista saatu

1702 90 50

Jähmeä maltodekstriini ja maltodekstriinisiirappi (ei kuitenkaan lisättyä maku- tai väriainetta sisältävä)

1702 90 71

Sokeri ja melassi, sokerivärinä, sakkaroosia vähintään 50 prosenttia kuivapainosta sisältävä

1702 90 75

Sokeri ja melassi, sokerivärinä, sakkaroosia alle 50 prosenttia kuivapainosta sisältävä, jauheena, myös yhteenpuristettuna

1702 90 79

Sokeri ja melassi, sokerivärinä, sakkaroosia alle 50 prosenttia kuivapainosta sisältävä (ei kuitenkaan sokeri ja melassi jauheena, myös yhteenpuristettuna)

1702 90 80

Inuliinisiirappi, joka on saatu välittömästi hydrolysoimalla inuliinia tai oligofruktooseja ja jossa on vapaassa muodossa tai sakkaroosina olevaa fruktoosia vähintään 10 mutta enintään 50 prosenttia kuivapainosta

1702 90 95

Jähmeät sokerit, myös inverttisokeri ja muut sokeri- ja sokerisiirappiseokset, joissa on fruktoosia 50 prosenttia kuivapainosta, lisättyä makeutus- tai väriainetta sisältämätön (ei kuitenkaan ruoko- ja juurikassokeri, kemiallisesti puhdas sakkaroosi ja maltoosi, laktoosi, vaahterasiirappi, glukoosi, fruktoosi, maltodekstriini ja sen siirapit, isoglukoosi, inuliinisiirappi eikä sokeriväri)

2106 90 30

Maku- tai väriainetta sisältävät isoglukoosisiirapit

2106 90 55

Maku- tai väriainetta sisältävät glukoosi- ja maltodekstriinisiirapit

2106 90 59

Lisättyä maku- tai väriainetta sisältävät sokerisiirapit (eivät kuitenkaan isoglukoosi-, laktoosi-, glukoosi- ja maltodekstriinisiirapit)

11	Leseet, lesejauhot ja jätetuotteet

2302 10 10

Leseet, lesejauhot ja muut maissin seulomisessa, jauhamisessa tai muussa käsittelyssä syntyneet jätetuotteet, myös pelleteiksi valmistetut, tärkkelyspitoisuus enintään 35 prosenttia

2 200

2302 10 90

Leseet, lesejauhot ja muut maissin seulomisessa, jauhamisessa tai muussa käsittelyssä syntyneet jätetuotteet, myös pelleteiksi valmistetut, tärkkelyspitoisuus yli 35 prosenttia

2302 30 10

Leseet, lesejauhot ja muut vehnän seulomisessa, jauhamisessa tai muussa käsittelyssä syntyneet jätetuotteet, myös pelleteiksi valmistetut, tärkkelyspitoisuus enintään 28 prosenttia, enintään 10 painoprosenttia läpäisee silmäkooltaan 0,2 mm:n seulan tai vaihtoehtoisesti seulan läpäisevän osuuden tuhkapitoisuus on vähintään 1,5 prosenttia kuiva-aineen painosta

2302 30 90

Leseet, lesejauhot ja muut vehnän seulomisessa, jauhamisessa tai muussa käsittelyssä syntyneet jätetuotteet, myös pelleteiksi valmistetut (ei kuitenkaan, jos tärkkelyspitoisuus on enintään 28 prosenttia, edellyttäen että enintään 10 painoprosenttia läpäisee silmäkooltaan 0,2 mm:n seulan tai, jos yli 10 prosenttia läpäisee kyseisen seulan, seulan läpäisevän osuuden tuhkapitoisuus on vähintään 1,5 prosenttia kuiva-aineen painosta)

2302 40 10

Leseet, lesejauhot ja muut viljan seulomisessa, jauhamisessa tai muussa käsittelyssä syntyneet jätetuotteet, myös pelleteiksi valmistetut, joiden tärkkelyspitoisuus on enintään 28 prosenttia ja joista se osuus, joka läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 0,2 mm, on enintään 10 painoprosenttia, tai jos yli 10 painoprosenttia läpäisee seulan, niin tämän osuuden tuhkapitoisuus on vähintään 1,5 prosenttia kuiva-aineen painosta (eivät kuitenkaan maissin, riisin tai vehnän leseet, lesejauhot eivätkä muut jätetuotteet)

2302 40 90

Leseet, lesejauhot ja muut viljan seulomisessa, jauhamisessa tai muussa käsittelyssä syntyneet jätetuotteet, myös pelleteiksi valmistetut (eivät kuitenkaan maissin, riisin tai vehnän leseet, lesejauhot ja muut jätetuotteet eivätkä tuotteet, joiden tärkkelyspitoisuus on enintään 28 prosenttia, edellyttäen että enintään 10 painoprosenttia läpäisee silmäkooltaan 0,2 mm:n seulan tai, jos yli 10 prosenttia läpäisee kyseisen seulan, seulan läpäisevän osuuden tuhkapitoisuus on vähintään 1,5 prosenttia kuiva-aineen painosta)

2303 10 11

Maissitärkkelyksen valmistuksessa saadut jätetuotteet, kuiva-aineen valkuaisainepitoisuus yli 40 painoprosenttia (ei kuitenkaan tiivistetty maissinvaleluvesi)

Jalostetut maataloustuotteet

12	Sokerimaissi

0710 40 00

Sokerimaissi, keittämätön tai höyryssä tai vedessä keitetty, jäädytetty

1 500

0711 90 30

Sokerimaissi, väliaikaisesti säilöttynä esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomana

2001 90 30

Sokerimaissi (Zea mays var. saccharata), muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistettu tai säilötty

2004 90 10

Sokerimaissi (Zea mays var. saccharata), muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistettu tai säilötty, jäädytetty

2005 80 00

Sokerimaissi (Zea mays var. saccharata), muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistettu tai säilötty (ei kuitenkaan jäädytetty)

13	Jalostettu sokeri

1302 20 10

Kuivassa muodossa olevat pektiiniaineet, pektinaatit ja pektaatit jauheena

6 000

1302 20 90

Nestemäisessä muodossa olevat pektiiniaineet, pektinaatit ja pektaatit

1702 50 00

Kemiallisesti puhdas fruktoosi, jähmeä

1702 90 10

Kemiallisesti puhdas maltoosi, jähmeä

1704 90 99

Pastat ja massat, marsipaani, nougat ja muut kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet (ei kuitenkaan purukumi, valkoinen suklaa, kurkkupastillit, yskänkaramellit, viini- ja hedelmäkumit, geleemakeiset, hedelmäpastat, jotka ovat sokerimakeisina, keitetyt makeiset, myös täytetyt toffeet ja niiden kaltaiset makeiset, ja puristamalla valmistetut tabletit eivätkä pastat, massa ja marsipaanit, joiden tuotetta lähinnä oleva pakkaus on vähintään 1 kg)

1806 10 30

Sokeroitu kaakaojauhe, jossa on vähintään 65 mutta alle 80 prosenttia sakkaroosia, mukaan lukien inverttisokeri sakkaroosina ilmaistuna ja isoglukoosi sakkaroosina ilmaistuna

1806 10 90

Sokeroitu kaakaojauhe, jossa on vähintään 80 prosenttia sakkaroosia, mukaan lukien inverttisokeri sakkaroosina ilmaistuna ja isoglukoosi sakkaroosina ilmaistuna

1806 20 95

Suklaa ja muut kaakaota sisältävät elintarvikevalmisteet yli 2 kg:n painoisina levyinä tai tankoina taikka nesteenä, tahnana, jauheena, rakeina tai niiden kaltaisessa muodossa, astian tai muun tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino yli 2 kg, alle 18 painoprosenttia kaakaovoita sisältävät (ei kuitenkaan kaakaojauhe, suklaakuorrutteet ja ”chocolate milk crumb”)

1901 90 99

Hienosta jauhosta, rouheista, karkeasta jauhosta, tärkkelyksestä tai mallasuutteesta saatavat elintarvikevalmisteet, joissa ei ole kaakaota tai joissa on kaakaota alle 40 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna, sekä maidosta, kermasta, kirnumaidosta, piimästä, hapankermasta, herasta, jugurtista, kefiiristä tai niiden kaltaisesta nimikkeiden 0401–0404 tuotteesta saatavat elintarvikevalmisteet, joissa ei ole kaakaota tai joissa on kaakaota alle 5 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna, muualle kuulumattomat (ei kuitenkaan mallasuute eivätkä vähittäismyyntipakkauksissa olevat vauvojen ruokavalmisteet eivätkä alanimikkeen 1901 90 91 leipomatuotteiden valmistukseen tarkoitetut seokset ja taikinat)

2101 12 98

Kahviin perustuvat valmisteet

2101 20 98

Teehen tai mateen perustuvat valmisteet

2106 90 98

Muualle kuulumattomat elintarvikkeet, joissa on maitorasvaa vähintään 1,5 painoprosenttia, sakkaroosia tai isoglukoosia vähintään 5 painoprosenttia, glukoosia vähintään 5 painoprosenttia tai tärkkelystä vähintään 5 painoprosenttia

3302 10 29

Hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat valmisteet, joissa on kaikki juomalle ominaiset makuaineet ja jossa on maitorasvaa vähintään 1,5 painoprosenttia, sakkaroosia tai isoglukoosia vähintään 5 painoprosenttia, glukoosia vähintään 5 painoprosenttia tai tärkkelystä vähintään 5 painoprosenttia ja jollaisia käytetään juomateollisuudessa (eivät kuitenkaan valmisteet, joiden todellinen alkoholipitoisuus on yli 0,5 tilavuusprosenttia)

14	Jalostettu vilja

1904 30 00

Bulgurvehnä, valmistettuina jyvinä tai jyväsinä, jotka on saatu kypsentämällä durumvehnän jyviä

3 300

2207 10 00

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus vähintään 80 tilavuusprosenttia

2207 20 00

Denaturoitu etyylialkoholi (etanoli) ja muut väkevät alkoholijuomat väkevyydestä riippumatta

2208 90 91

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus alle 80 tilavuusprosenttia, enintään 2 l vetävissä astioissa

2208 90 99

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus alle 80 tilavuusprosenttia, yli 2 l vetävissä astioissa

2905 43 00

Mannitoli

2905 44 11

D-glusitoli (sorbitoli) vesiliuoksena, jossa on enintään 2 painoprosenttia d-mannitolia d-glusitoli-pitoisuudesta laskettuna

2905 44 19

D-glusitoli (sorbitoli) vesiliuoksena (ei kuitenkaan tuote, jossa on enintään 2 painoprosenttia d-mannitolia d-glusitoli-pitoisuudesta laskettuna)

2905 44 91

D-glusitoli (sorbitoli), jossa on enintään 2 painoprosenttia d-mannitolia d-glusitoli-pitoisuudesta laskettuna (ei kuitenkaan vesiliuoksena)

2905 44 99

D-glusitoli (sorbitoli) (ei kuitenkaan vesiliuoksena eikä tuote, jossa on enintään 2 painoprosenttia d-mannitolia d-glusitoli-pitoisuudesta laskettuna)

3505 10 10

Dekstriini

3505 10 50

Tärkkelys, esteröity tai eetteröity (ei kuitenkaan dekstriini)

3505 10 90

Modifioidut tärkkelykset (eivät kuitenkaan esteröidyt tai eetteröidyt tärkkelykset eikä dekstriini)

3505 20 30

Liimat, joissa on vähintään 25 mutta alle 55 painoprosenttia tärkkelystä, dekstriiniä tai muuta modifioitua tärkkelystä (eivät kuitenkaan vähittäismyyntiin tarkoitetut tuotteet, joiden nettopaino on enintään 1 kg)

3505 20 50

Liimat, joissa on vähintään 55 mutta alle 80 painoprosenttia tärkkelystä, dekstriiniä tai muuta modifioitua tärkkelystä (eivät kuitenkaan vähittäismyyntiin tarkoitetut tuotteet, joiden nettopaino on enintään 1 kg)

3505 20 90

Liimat, joissa on vähintään 80 painoprosenttia tärkkelystä, dekstriiniä tai muuta modifioitua tärkkelystä (eivät kuitenkaan vähittäismyyntiin tarkoitetut tuotteet, joiden nettopaino on enintään 1 kg)

3809 10 10

Tärkkelyspitoisiin aineisiin perustuvat viimeistelyvalmisteet, värjäytymistä tai väriaineiden kiinnittymistä nopeuttava valmisteet sekä muut tuotteet ja valmisteet, kuten liistausaineet ja peittausaineet, jollaisia käytetään tekstiili-, paperi-, nahka- tai niiden kaltaisessa teollisuudessa, muualle kuulumattomat, näitä aineita alle 55 painoprosenttia sisältävät

3809 10 30

3809 10 50

3809 10 90

3824 60 11

Sorbitoli vesiliuoksena, jossa on enintään 2 painoprosenttia d-mannitolia d-glusitoli-pitoisuudesta laskettuna (ei kuitenkaan d-glusitoli [sorbitoli])

3824 60 19

Sorbitoli vesiliuoksena, jossa on yli 2 painoprosenttia d-mannitolia d-glusitoli-pitoisuudesta laskettuna (ei kuitenkaan d-glusitoli [sorbitoli])

3824 60 91

Sorbitoli, jossa on enintään 2 painoprosenttia d-mannitolia d-glusitoli-pitoisuudesta laskettuna (ei kuitenkaan vesiliuoksena eikä d-glusitoli [sorbitoli])

3824 60 99

Sorbitoli, jossa on yli 2 painoprosenttia d-mannitolia d-glusitoli-pitoisuudesta laskettuna (ei kuitenkaan vesiliuoksena eikä d-glusitoli [sorbitoli])

Savukkeet

2402 10 00

Sikarit ja pikkusikarit, tupakkaa sisältävät

500

2402 20 90

Tupakkaa sisältävät savukkeet (ei kuitenkaan mausteneilikkaa sisältävät)

(1) Formula .