YLEISSOPIMUS TEOLLISUUSONNETTOMUUKSIEN RAJOJEN YLI ULOTTUVISTA VAIKUTUKSISTA

Johdanto

TÄMÄN YLEISSOPIMUKSEN SOPIMUSPUOLET, JOTKA

OTTAVAT HUOMIOON, miten erityisen tärkeätä on nykyisten ja tulevien sukupolvien kannalta suojella ihmisiä ja ympäristöä teollisuusonnettomuuksien vaikutuksilta,

TUNNUSTAVAT, miten tärkeätä ja kiireellistä on suojella ihmisiä ja ympäristöä teollisuusonnettomuuksien vakavilta haitallisilta vaikutuksilta ja edistää kaikkia toimenpiteitä, jotka edistävät ehkäisevien, valmius- ja torjuntatoimenpiteiden järkiperäistä, taloudellista ja tehokasta käyttöä ympäristöä säästävän ja kestävän taloudellisen kehityksen mahdollistamiseksi,

OTTAVAT HUOMIOON, että teollisuusonnettomuuksien vaikutukset saattavat tuntua yli maan rajojen ja edellyttää valtioiden välistä yhteistyötä,

VAHVISTAVAT tarpeen edistää aktiivista kansainvälistä yhteistyötä kyseisten valtioiden välillä ennen onnettomuutta ja onnettomuuden jälkeen sekä sen aikana, syventää asianmukaisia toimintaperiaatteita sekä lujittaa ja koordinoida toimintaa kaikilla asianmukaisilla tasoilla maan rajan ylittävien teollisuusonnettomuuksien vaikutusten ehkäisyn, torjuntavalmiuden ja torjunnan edistämiseksi,

TOTEAVAT teollisuusonnettomuuksien vaikutusten ehkäisyä, torjuntavalmiutta ja torjuntaa koskevien kahdenvälisten ja monenvälisten järjestelyjen olevan tärkeitä ja hyödyllisiä,

OVAT TIETOISIA Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (ECE) osasta tässä yhteydessä ja muistavat mm. ECE:n onnettomuuden kautta maan rajan ylittävien sisävesien pilaantumista koskevan käyttäytymissäännöstön sekä maan rajan ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen,

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) päätösasiakirjan, ETYK:n osanottajavaltioiden edustajien Wienin kokouksen loppuasiakirjan, ETYK:n ympäristönsuojelua koskevan Sofian kokouksen tuloksen sekä Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) asiaankuuluvat toimet ja mekanismit, erityisesti APELL-ohjelman, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) toimet, erityisesti sen suurten teollisuusonnettomuuksien ehkäisyä koskevan säännöstön, ja muiden asianmukaisten kansainvälisten järjestöjen toimet,

OTTAVAT HUOMIOON Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristökonferenssin julistuksen ja erityisesti sen 21. periaatteen, jonka mukaan valtioilla Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti on täysi oikeus itse hyödyntää luonnonvaransa oman ympäristöpolitiikkansa mukaisesti sekä vastuu varmistaa, että niiden lainkäytön alaisuudessa tai valvonnassa tapahtuvat toimet eivät pilaa muiden valtioiden ympäristöä tai muuten niiden kansallisen lainkäyttöpiirin rajojen ulkopuolella sijaitsevien alueiden ympäristöä,

OTTAVAT HUOMIOON aiheuttaja maksaa -periaatteen kansainvälisen ympäristölainsäädännön yleisenä periaatteena,

PAINOTTAVAT kansainvälisen oikeuden ja tavan periaatteita erityisesti hyvän naapuruuden, vastavuoroisuuden, syrjimättömyyden ja hyvän uskon periaatteita,

OVAT SOPINEET SEURAAVASTA:

1 artikla Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa

a) `teollisuusonnettomuus` tarkoittaa sellaista tapahtumaa missä tahansa vaarallisia aineita käsittelevissä toiminnoissa, joka johtuu olosuhteiden hallitsemattomista muutoksista joko:

i) teollisuuslaitoksessa esimerkiksi valmistuksen, käytön, varastoinnin tai hävittämisen yhteydessä tai

ii) kuljetuksen aikana, siltä osin kuin se kuuluu soveltamisalaan 2 artiklan 2 kappaleen d kohdan mukaan;

b) `vaaraa aiheuttava toiminta` tarkoittaa toimintaa, jossa käsitellään tai voidaan käsitellä yhtä tai useampaa vaarallista ainetta vähintään tämän yleissopimuksen liitteessä I mainittuja määriä ja josta voi aiheutua maan rajan ylittäviä vaikutuksia;

c) `vaikutukset` tarkoittaa teollisuusonnettomuuden aiheuttamia välittömiä, välillisiä tai viivästyneitä haitallisia seurauksia muun muassa

i) ihmiselle, kasvistolle ja eläimistölle,

ii) maaperälle, vedelle, ilmalle ja maisemalle,

iii) edellä i ja ii kohdissa tarkoitettujen tekijöiden vuorovaikutukselle,

iv) materiaalisiin arvoihin ja kulttuuriperintöön, mukaan lukien historialliset muistomerkit;

d) `maan rajan ylittävät vaikutukset` tarkoittavat sopimuspuolen lainkäyttövallan alueella ilmeneviä vakavia vaikutuksia, jotka aiheutuvat toisen sopimuspuolen alueella tapahtuneesta teollisuusonnettomuudesta;

e) `toiminnanharjoittaja` tarkoittaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, mukaan lukien julkisen viranomaisen, joka on vastuussa toiminnasta, kuten sen valvonnasta, toteutuksen suunnittelusta tai toteuttamisesta;

f) `sopimuspuoli` tarkoittaa tämän yleissopimuksen sopimuspuolta, ellei asiayhteydestä muuta johdu;

g) `alkuperämaa` tarkoittaa sopimuspuolta tai sopimuspuolia, joiden lainkäyttövallan alaisuudessa onnettomuus sattuu tai voisi sattua;

h) `kohdemaa` tarkoittaa sopimuspuolta tai sopimuspuolia, joihin teollisuusonnettomuuden maan rajan ylittävät vaikutukset kohdistuvat tai voivat kohdistua;

i) `asianosaiset sopimuspuolet` tarkoittaa alkuperämaata ja kohdemaata;

j) `yleisö` tarkoittaa yhtä tai useampaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä.

2 artikla Soveltamisala

1. Tätä yleissopimusta sovelletaan sellaisten teollisuusonnettomuuksien, mukaan lukien luonnonkatastrofien aiheuttamien teollisuusonnettomuuksien, ennaltaehkäisyyn, torjuntavalmiuteen ja torjuntaan, joista voi seurata maan rajan ylittäviä vaikutuksia, sekä kansainväliseen yhteistyöhön, joka koskee keskinäistä avunantoa, tutkimusta ja kehitystä sekä tietojenvaihtoa ja teknologianvaihtoa teollisuusonnettomuuksien ennaltaehkäisyn, torjuntavalmiuden ja torjunnan alalla.

2. Tätä yleissopimusta ei sovelleta

a) ydinonnettomuuksiin eikä säteilyvaaratilanteisiin;

b) onnettomuuksiin sotilaallisissa laitoksissa;

c) padonmurtumiin, paitsi niistä johtuvien teollisuusonnettomuuksien vaikutuksiin;

d) maalla sattuviin kuljetusonnettomuuksiin, paitsi

i) niiden aiheuttamien vahinkojen torjuntaan,

ii) vaarallisen toiminnan toimintapaikalla tapahtuvaan sisäiseen kuljetukseen;

e) vahingossa tapahtuviin geneettisesti muunnettujen eliöiden päästöihin;

f) onnettomuuksiin, jotka sattuvat merellisessä ympäristössä harjoitetussa toiminnassa, mukaan lukien merenpohjan tutkimuksen ja hyötykäytön;

g) öljyvahinkoihin tai muiden vahingollisten aineiden aiheuttamiin vahinkoihin merellä.

3 artikla Yleismääräykset

1. Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla jo tehdyt ponnistukset huomioon ottaen sopimuspuolet ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin ja yhteistyöhön tämän yleissopimuksen puitteissa ihmisen ja ympäristön suojelemiseksi teollisuusonnettomuuksilta mahdollisimman tehokkaalla ennaltaehkäisyllä, vähentämällä niiden lukumäärää ja vakavuutta sekä lieventämällä niiden vaikutuksia. Tässä tarkoituksessa sovelletaan ehkäiseviä, valmiudellisia ja torjunnallisia toimenpiteitä, mukaan lukien ympäristön ennallistaminen.

2. Tietojenvaihdon, neuvonpidon ja muiden yhteistoimien avulla ja viivyttelemättä sopimuspuolet laativat ja toteuttavat suunnitelmia ja ohjelmia teollisuusonnettomuuden vaaran vähentämiseksi sekä ennaltaehkäisy-, valmius- ja torjuntatoimenpiteiden, mukaan lukien entistämistoimenpiteet, parantamiseksi ja ottavat turhan päällekkäisyyden välttämiseksi huomioon kansallisella ja kansainvälisellä tasolla jo tehdyt ponnistukset.

3. Sopimuspuolet varmistavat, että toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin vaaraa aiheuttavan toiminnan turvalliseksi toteuttamiseksi ja teollisuusonnettomuuksien ehkäisemiseksi.

4. Tämän yleissopimuksen määräysten toteuttamiseksi sopimuspuolet ryhtyvät tarvittaviin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja taloudellisiin toimenpiteisiin teollisuusonnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi, torjuntavalmiuden ylläpitämiseksi ja torjumiseksi.

5. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät vaikuta kansainvälisestä oikeudesta johtuviin sopimuspuolten velvoitteisiin teollisuusonnettomuuksien ja varaa aiheuttavan toiminnan osalta.

4 artikla Tunnistaminen, neuvonpito ja neuvonta

1. Voidakseen huolehtia ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä ja valmiudesta alkuperämaa ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin tunnistaakseen lainkäyttövaltansa alueella olevat vaaraa aiheuttavat toiminnat ja varmistaakseen, että kohdemaille ilmoitetaan suunnitelluista tai olemassa olevista vaarallisista toiminnoista.

2. Asianosaiset sopimuspuolet ryhtyvät asianomaisen sopimuspuolen aloitteesta neuvottelemaan tunnistaakseen sellaisen vaaraa aiheuttavan toiminnan, jonka voidaan kohtuudella olettaa aiheuttavan maan rajan ylittäviä vaikutuksia. Jos asianosaiset sopimuspuolet eivät pääse yksimielisyyteen siitä, onko jokin toiminta tässä yleissopimuksessa tarkoitettua vaarallista toimintaa, ja elleivät he ole sopineet toisenlaisesta sovittelumenettelystä, jokin asianosaisista sopimuspuolista voi liitteen II määräysten mukaisesti jättää kysymyksen selvityskomitealle neuvoa-antavaa lausuntoa varten.

3. Sopimuspuolet soveltavat liitteessä III olevia menettelytapoja ehdotettuihin ja olemassa oleviin vaaraa aiheuttaviin toimintoihin.

4. Milloin vaarallisen toiminnan ympäristövaikutukset arvioidaan maan rajan ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen mukaisesti ja arviointiin sisältyy tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti harjoitettavasta vaarallisesta toiminnasta johtuvan teollisuusonnettomuuden maan rajan ylittävien vaikutusten arvio, maan rajan ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen mukaisesti annetun lopullisen päätöksen on täytettävä tämän yleissopimuksen vaatimukset.

5 artikla Vapaaehtoinen laajentaminen

Asianosaisten sopimuspuolten tulisi, jos joku niistä tekee aloitteen, ryhtyä keskustelemaan siitä, tuleeko jotakin liitteessä I mainitsematonta toimintaa kohdella kuten varaa aiheuttavaa toimintaa. Yhteisestä sopimuksesta ne voivat käyttää valitsemaansa neuvoa-antavaa järjestelmää tai liitteen II mukaista selvityskomiteaa neuvovan mielipiteen saamiseksi. Jos asianosaiset sopimuspuolet niin sopivat, tätä yleissopimusta tai osaa siitä sovelletaan kyseiseen toimintaan ikään kuin se olisi vaaraa aiheuttavaa toimintaa.

6 artikla Ennaltaehkäisy

1. Sopimuspuolet ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin teollisuusonnettomuuksien ehkäisemiseksi, mukaan lukien toimenpiteet saada toiminnan harjoittajat vähentämään teollisuusonnettomuuksien vaaraa. Näihin toimenpiteisiin voidaan lukea liitteessä IV tarkoitetut toimenpiteet, mutta ne eivät rajoitu näihin.

2. Alkuperämaan tulee edellyttää jokaista vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskien, että toiminnanharjoittaja osoittaa, että toiminta on turvallista, antamalla tietoja kuten perustiedot prosessin yksityiskohdista, joihin voidaan lukea liitteessä V tarkoitetut analyysit ja arvioinnit, mutta ne eivät rajoitu näihin.

7 artikla Sijoittumista koskeva päätöksenteko

Saadakseen kaikkien kohdemaiden väestöön ja ympäristöön kohdistuvan vaaran mahdollisimman vähäiseksi alkuperämaa pyrkii oikeusjärjestelmänsä puitteissa luomaan toimintalinjat uusien vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittumiselle ja olemassa olevien toimintojen oleellisille muutoksille. Oikeusjärjestelmiensä puitteissa kohdemaat pyrkivät luomaan toimintalinjoja huomattavan kehityksen aikaansaamiseksi alueilla, joille vaaraa aiheuttavasta toiminnasta johtuvan maan rajan ylittävät teollisuusonnettomuuden vaikutukset voisivat ulottua, jotta vaara olisi mahdollisimman vähäinen. Toimintalinjojen laatimisessa ja toteuttamisessa sopimuspuolten tulee ottaa huomioon liitteessä V olevan 2 kappaleen 1-8 kohdassa mainitut seikat ja liite VI.

8 artikla Onnettomuuksiin varautuminen

1. Sopimuspuolet ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin luodakseen ja ylläpitääkseen riittävää pelastus- ja torjuntavalmiutta teollisuusonnettomuuksien varalta. Sopimuspuolet varmistavat, että valmiustoimenpiteisiin ryhdytään teollisuusonnettomuuksista johtuvien maan rajan ylittävien vaikutusten lieventämiseksi ja että toiminnanharjoittajat vastaavat laitoskohtaisista toimenpiteistä. Näihin voidaan lukea liitteessä VII mainitut toimenpiteet, mutta ne eivät rajoitu niihin. Erityisesti asianomaiset sopimusosapuolet tiedottavat toisilleen valmiussuunnitelmistaan.

2. Alkuperämaa varmistaa, että vaaraa aiheuttavan toiminnan toimintapaikalla on asianmukaiset suojelusuunnitelmat, jotka sisältää myös maan rajan ylittävien vaikutusten estämis- ja lieventämistoimet. Alkuperämaa ilmoittaa muille asianosaisille sopimuspuolille pääpiirteittäin, miten se on varautunut mainittuun tilanteeseen.

3. Kukin sopimuspuoli varmistuu, että sen alueella on vaaraa aiheuttavan toiminnan osalta asianmukaiset pelastuspalvelusuunnitelmat, jotka kattavat myös maan rajan ylittävien vaikutusten estämis- ja lieventämistoimet. Tällaisia suunnitelmia laadittaessa on otettava huomioon liitteessä V olevan 2 kappaleen 1-5 kohdan mukaisista selvityksistä ja arvioista saadut tulokset. Asianomaisten sopimuspuolten tulee pyrkiä siihen, että suunnitelmat ovat yhteensopivat. Tarvittaessa voidaan laatia yhteisiä pelastuspalvelusuunnitelmia, joilla pyritään nopeuttamaan asianmukaisten torjuntatoimien toteuttamista.

4. Valmiussuunnitelmat tulee tarkistaa säännöllisesti tai olosuhteiden sitä edellyttäessä, jolloin otetaan huomioon todellisten onnettomuuksien yhteydessä saadut kokemukset.

9 artikla Tiedottaminen yleisölle ja yleisön osallistuminen

1. Sopimuspuolet varmistavat, että yleisölle tiedotetaan asianmukaisesti alueilla, joille vaaraa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuvan teollisuusonnettomuuden vaikutukset voisivat kohdistua. Tiedot välitetään siten kuin sopimuspuolet katsovat asialliseksi, ja niiden tulee sisältää liitteessä VIII mainitut seikat sekä niissä tulee ottaa huomioon liitteessä V olevan 2 kappaleen 1-4 ja 9 kohdassa mainitut seikat.

2. Alkuperämaa antaa yleisölle niillä alueilla, joille vaaraa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuvan teollisuusonnettomuuden vaikutukset voisivat kohdistua, tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti ja aina, kun se on mahdollista ja tarpeen, tilaisuuden osallistua asiaankuuluviin menettelyihin ja ilmaista kantansa ennaltaehkäisemistä ja valmiutta koskevista toimenpiteistä. Alkuperämaa varmistaa, että kohdemaan yleisölle annetaan yhtäläinen tilaisuus ilmaista kantansa kuin alkuperämaan yleisölle.

3. Sopimuspuolet antavat niin tahtoessaan, vastavuoroisuuden pohjalta ja oikeusjärjestelmiensä puitteissa niille toisten sopimuspuolien luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, jotka ovat joutuneet tai voivat joutua vakavasti kärsimään sopimuspuolen alueella sattuneen teollisuusonnettomuuden haitallisista maan rajan ylittävistä vaikutuksista, saman pääsyn ja kohtelun hallinnollisissa ja oikeudellisissa menettelyissä, mukaan lukien oikeuden nostaa kanne ja valittaa päätöksestä heidän oikeuksiaan koskevissa asioissa, kuin ne, jotka ovat asianomaisen sopimuspuolen oman lainkäyttövallan piirissä olevien henkilöiden käytettävissä.

10 artikla Teollisuusonnettomuuksista ilmoittaminen

1. Sopimuspuolet ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin luodakseen ja ylläpitääkseen tarkoituksenmukaisilla hallintotasoilla tehokkaita ja yhteensopivia ilmoitusjärjestelmiä voidakseen lähettää ja vastaanottaa ilmoituksia teollisuusonnettomuuksista ja joihin ilmoituksiin sisältyy maan rajan ylittävien vaikutusten tarjuntatoimenpiteiden edellyttämät tiedot.

2. Sellaisen teollisuusonnettomuuden sattuessa tai uhatessa, josta aiheutuu tai voi aiheutua maan rajan ylittäviä vaikutuksia, alkuperämaan on varmistettava, että kohdemaille viipymättä ilmoitetaan asiasta tarkoituksenmukaisella tasolla teollisuusonnettomuuksia koskevaa ilmoitusmenettelyä noudattaen. Ilmoituksen tulee sisältää liitteessä IX mainitut tiedot.

3. Asianosaiset sopimuspuolet varmistavat, että teollisuusonnettomuuden sattuessa tai uhatessa 8 artiklan mukaisten valmiussuunnitelmien edellyttämiin toimiin ryhdytään olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa.

11 artikla Torjuntatoimet

1. Sopimuspuolet varmistavat, että teollisuusonnettomuuden sattuessa tai uhatessa ryhdytään mahdollisimman pian tarkoituksenmukaisiin ja tehokkaimpiin mahdollisiin torjuntatoimiin vaikutusten rajoittamiseksi ja lieventämiseksi.

2. Sellaisen teollisuusonnettomuuden sattuessa tai uhatessa, josta aiheutuu tai voi aiheutua maan rajan ylittäviä vaikutuksia, asianosaiset sopimuspuolet varmistavat, että sen vaikutukset arvioidaan, tarvittaessa yhteisesti, jotta asianmukaisiin torjuntatoimiin voitaisiin ryhtyä. Sopimuspuolet pyrkivät yhteensovittamaan torjuntatoimensa.

12 artikla Keskinäinen avunanto

1. Jos sopimuspuoli teollisuusonnettomuuden sattuessa tarvitsee apua, se voi pyytää sitä muilta sopimuspuolilta, jolloin sen tulee ilmoittaa tarvittavan avun tarkoitus ja muoto. Avunpyynnön saaneen sopimuspuolen tulee viipymättä ilmoittaa apua pyytävälle sopimuspuolelle päätöksensä, voiko se antaa pyydetyn avun, sekä mahdollisen avun laadun ja ehdot.

2. Asianosaiset sopimuspuolet toimivat yhteistyössä helpottaakseen tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetun avun välitöntä antamista mukaan lukien tarvittaessa toimet teollisuusonnettomuuden seurausten ja vaikutusten rajoittamiseksi ja lieventämiseksi ja yleisen avunannon. Milloin sopimuspuolilla ei ole kahden- tai monenvälisiä sopimuksia keskinäisestä avunannosta, apu annetaan liitteen X mukaisesti, elleivät sopimuspuolet muuta sovi.

13 artikla Vastuu ja vahingonkorvaus

Sopimuspuolet tukevat tarkoituksenmukaisia kansainvälisiä toimia sääntöjen, perusteiden ja menettelytapojen laatimiseksi vastuun ja vahingonkorvauksen alalla.

14 artikla Tutkimus ja kehitys

Sopimuspuolet tekevät aloitteita ja yhteistyötä tarpeen mukaan menetelmiä ja tekniikkaa koskevassa tutkimus- ja kehitystyössä teollisuusonnettomuuksien ehkäisemiseksi, torjuntavalmiudeksi ja torjumiseksi. Tässä tarkoituksessa sopimuspuolet rohkaisevat ja edistävät aktiivisesti tieteellistä ja teknistä yhteistyötä mukaan luettuna tutkimus vähemmän vaarallisten prosessien kehittämiseksi tarkoituksenaan rajoittaa onnettomuusvaaraa sekä ehkäistä ja rajoittaa teollisuusonnettomuuksien seurauksia.

15 artikla Tietojenvaihto

Sopimuspuolet vaihtavat kahdenvälisesti tai monenvälisesti kohtuudella saatavia tietoja mukaan lukien liitteeseen XI sisältyvät seikat.

16 artikla Teknologianvaihto

1. Sopimuspuolet helpottavat lainsäädäntönsä, säädöstensä ja vakiintuneen käytäntönsä mukaisesti teknologianvaihtoa teollisuusonnettomuuksien vaikutusten ehkäisemiseksi, torjuntavalmiudeksi ja torjumiseksi erityisesti edistämällä

a) saatavilla olevan teknologian vaihtoa käyttäen eri rahoitusmuotoja,

b) välittömiä teollisuusalojen välisiä yhteyksiä ja yhteistyötä,

c) tietojen- ja kokemustenvaihtoa,

d) teknistä avunantoa.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen a-d kohdassa tarkoitetun toiminnan edistämisessä sopimuspuolet luovat sille suotuisat olosuhteet helpottamalla yhteyksiä ja yhteistyötä sellaisten asiaankuuluvien järjestöjen ja yksilöiden välillä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, jotka pystyvät tarjoamaan teknologiaa, suunnittelu- ja koneenrakennuspalveluja, laitteistoa tai rahoitusta.

17 artikla Toimivaltaiset viranomaiset ja yhteyspisteet

1. Kukin sopimuspuoli nimeää tai perustaa yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen tämän yleissopimuksen tarkoitusperiä varten.

2. Rajoittamatta muita kahdenvälisiä tai monenvälisiä järjestelyjä kukin sopimuspuoli nimeää tai perustaa yhden yhteyspisteen 10 artiklan mukaista teollisuusonnettomuuksien ilmoitusmenettelyä varten ja yhden yhteyspisteen 12 artiklan mukaista keskinäistä avunantoa varten. Olisi toivottavaa, että yhteyspiste kumpaakin tarkoitusta varten olisi sama.

3. Kukin sopimusosapuoli ilmoittaa muille sopimuspuolille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tämä yleissopimus on sen osalta tullut voimaan, 20 artiklassa mainitun sihteeristön kautta, minkä tai mitkä elimet se on nimennyt yhteyspisteiksi ja toimivaltaisiksi viranomaisiksi.

4. Kukin sopimuspuoli ilmoittaa sihteeristön kautta muille sopimuspuolille tämän artiklan 3 kappaleessa tarkoitetun nimeämisen muutoksesta kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on tehty.

5. Kukin sopimuspuoli pitää yhteyspisteensä ja 10 artiklan mukaisen teollisuusonnettomuuksia koskevan ilmoitusjärjestelmänsä jatkuvassa toimintavalmiudessa.

6. Kukin sopimuspuoli pitää yhteyspisteensä ja sen toimivaltaisen viranomaisen, jonka tehtävä 12 artiklan mukaan on vastaanottaa keskinäistä avunantoa koskevia pyyntöjä ja tarjouksia, jatkuvassa toimivalmiudessa.

18 artikla Sopimuspuolten konferenssi

1. Sopimuspuolten edustajat muodostavat tämän yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin, joka kokoontuu säännöllisesti. Ensimmäinen sopimuspuolten konferenssi kutsutaan koolle viimeistään vuoden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulosta. Sen jälkeen sopimuspuolten konferenssi pidetään vähintään kerran vuodessa tai jonkin sopimuspuolen kirjallisesta pyynnöstä, jota vähintään kolmasosa sopimuspuolista on ilmoittanut tukevansa kuuden kuukauden kuluessa siitä kun sihteeristö on toimittanut siitä tiedon muille sopimuspuolille.

2. Sopimuspuolten konferenssi

a) tarkistaa tämän yleissopimuksen toteutumisen;

b) toimii neuvonantajana tarkoituksella lujittaa sopimuspuolten kykyä ehkäistä ja torjua teollisuusonnettomuuksista aiheutuvia maan rajan ylittäviä vaikutuksia ja valmistautua niiden varalta sekä helpottaa teknisen avun ja neuvojen antamista teollisuusonnettomuuden kärsineen sopimuspuolen pyynnöstä;

c) asettaa tarpeen mukaan työryhmiä ja muita tarvittavia mekanismeja käsittelemään tämän yleissopimuksen toteutumista ja kehittämistä koskevia asioita, ja tässä tarkoituksessa laatii soveltuvia tutkielmia ja muita asiakirjoja ja jättää suosituksia sopimuspuolten konferenssin käsiteltäväksi;

d) suorittaa tarpeen mukaan muita tämän yleissopimuksen määräysten mukaisia tehtäviä;

e) käsittelee ja hyväksyy konsensus-pohjalta menettelytapasääntönsä ensimmäisessä kokouksessa.

3. Tehtäviensä suorituksessa sopimuspuolten konferenssi toimii harkintansa mukaan yhteistyössä muiden soveltuvien kansainvälisten järjestöjen kanssa.

4. Ensimmäisessä kokouksessaan sopimuspuolten konferenssi hyväksyy ohjelman erityisesti liitteeseen XII sisältyviä seikkoja varten. Sopimuspuolten konferenssi päättää myös menettelytavasta, mukaan lukien kansallisten keskusten käytöstä, yhteistyöstä soveltuvien kansainvälisten järjestöjen kanssa ja järjestelmän perustamisesta, jolla tämän yleissopimuksen toteutuminen helpottuisi erityisesti keskinäisen avunannon ja soveltuvien kansainvälisten järjestöjen olemassa olevan toiminnan kehittämisen osalta teollisuusonnettomuuden varalta. Osana ohjelmaansa sopimuspuolten konferenssi tarkistaa kansalliset, alueelliset ja kansainväliset keskukset, elimet ja muut ohjelmat, joilla on tarkoitus koordinoida teollisuusonnettomuuksien ehkäisyä, torjuntavalmiutta ja torjuntaa koskevia tietoja ja ponnistuksia, voidakseen päättää, mitä muita laitoksia tai keskuksia tarvitaan liitteessä XII tarkoitettujen tehtävien suorittamisessa.

5. Sopimuspuolet alkavat ensimmäisessä kokouksessaan harkita, millä menettelytavoilla voitaisiin luoda suotuisammat olosuhteet teollisuusonnettomuuksien aiheuttamien vaikutusten ehkäisemistä, torjuntavalmiutta ja torjuntaa koskevan teknologian vaihdolle.

6. Sopimuspuolten konferenssi hyväksyy ohjeet ja kriteerit, joilla helpotetaan tässä yleissopimuksessa tarkoitetun vaaraa aiheuttavan toiminnan tunnistamista.

19 artikla Äänioikeus

1. Kullakin tämän yleissopimuksen sopimuspuolella on yksi ääni, ellei tämän artiklan 2 kappaleesta muuta johdu.

2. Tämän yleissopimuksen 27 artiklassa tarkoitetut alueelliset taloudelliset yhdentymisjärjestöt käyttävät toimivaltaansa kuuluvissa asioissa yhtä monta ääntä, kuin niillä on jäsenvaltioita. Nämä järjestöt eivät käytä äänioikeuttaan, jos niiden jäsenvaltiot äänestävät, ja päinvastoin.

20 artikla Sihteeristö

Euroopan talouskomission (ECE) pääsihteeri suorittaa seuraavat tehtävät:

a) kutsuu koolle ja valmistelee sopimuspuolten kokoukset,

b) toimittaa sopimuspuolille selvitykset ja muut tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti vastaanotetut tiedot,

c) muut sopimuspuolten hänelle määräämät tehtävät.

21 artikla Riitojen ratkaisu

1. Jos tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy riita kahden tai useamman sopimuspuolen välillä, ne pyrkivät sovintoon neuvottelemalla tai muulla riidan osapuolten hyväksymällä menettelytavalla.

2. Sopimuspuoli voi tämän yleissopimuksen allekirjoittaessaan, ratifioidessaan, hyväksyessään tai siihen liittyessään taikka koska tahansa myöhemmin ilmoittaa kirjallisesti tallettajalle, että sellaisen riidan osalta, jota ei ole saatu ratkaistuksi tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti, se hyväksyy jommankumman tai molemmat seuraavista riitojen ratkaisumenettelyistä pakollisena suhteessa sellaiseen sopimuspuoleen, joka on hyväksynyt saman velvoitteen:

a) riidan alistaminen kansainväliselle tuomioistuimelle,

b) riidan alistaminen välimiesmenettelylle liitteen XIII mukaisesti.

3. Jos riidan osapuolet ovat hyväksyneet molemmat tämän artiklan 2 kappaleessa mainitut menettelytavat, riita voidaan alistaa vain kansainväliselle tuomioistuimelle, elleivät riidan osapuolet toisin sovi.

22 artikla Tietojen saannin rajoittaminen

1. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät rajoita sopimuspuolten oikeutta tai velvollisuutta kansallisten lakien ja säännösten ja hallinnollisten määräysten taikka vakiintuneen oikeuskäytännön tai voimassa olevien kansainvälisten säännösten mukaisesti suojella sellaisia tietoja, jotka koskevat henkilötietoja, liike- ja ammattisalaisuuksia mukaan lukien henkinen omaisuus, tai kansallista turvallisuutta.

2. Jos sopimuspuoli kuitenkin päättää luovuttaa edellä mainittuja suojattuja tietoja, vastaanottavan sopimuspuolen on kunnioitettava suojattujen tietojen luottamuksellisuutta ja ehtoja, joilla ne on luovutettu, sekä käyttää niitä yksinomaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on luovutettu.

23 artikla Toteuttaminen

Sopimuspuolet antavat ajoittain selvityksiä tämän yleissopimuksen toteuttamisesta.

24 artikla Kahdenväliset ja monenväliset sopimukset

1. Sopimuspuolet voivat tästä yleissopimuksesta johtuvien velvoitteidensa toteuttamiseksi tehdä uusia tai jatkaa olemassa olevien kahdenvälisten tai monenvälisten sopimusten soveltamista.

2. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät rajoita sopimuspuolten oikeutta kahdenvälisillä tai monenvälisillä sopimuksilla säätää ankarampia toimenpiteitä kuin tässä yleissopimuksessa määrätään.

25 artikla Liitteet

Tämän yleissopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa.

26 artikla Yleissopimuksen muutokset

1. Jokainen sopimuspuoli voi ehdottaa muutoksia tähän yleissopimukseen.

2. Tähän yleissopimukseen esitetyn muutosehdotuksen teksti jätetään kirjallisena Euroopan talouskomission (ECE) pääsihteerille, joka toimittaa sen muille sopimuspuolille. Sopimuspuolten konferenssi käsittelee muutosehdotukset seuraavassa vuosikokouksessaan, edellyttäen että ECE:n pääsihteeri on toimittanut muutosehdotukset kaikille sopimuspuolille vähintään 90 päivää ennen kokousta.

3. Tähän yleissopimukseen tehtävien muutosten osalta - paitsi sellaisten muutosten osalta, jotka koskevat liitettä I, jota varten määräykset annetaan tämän artiklan 4 kappaleessa:

a) sopimuspuolten on hyväksyttävä muutos kokouksessa konsensus-pohjalta, ja tallettaja toimittaa sen kaikille sopimuspuolille ratifioitavaksi tai hyväksyttäväksi;

b) muutoksia koskevat ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan. Tämän artiklan mukaisesti hyväksytyt muutokset tulevat voimaan niiden sopimuspuolten osalta, jotka ovat ne hyväksyneet, yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä lukien, jona tallettaja on vastaanottanut kuudennentoista ratifioimis- tai hyväksymiskirjan;

c) sen jälkeen muutokset tulevat voimaan kunkin sopimuspuolen osalta, joka ne hyväksyy, yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona asianomainen sopimuspuoli on tallettanut muutosta koskevan ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.

4. Tämän yleissopimuksen liitteeseen I tehtävien muutosten osalta:

a) sopimuspuolet tekevät voitavansa päästäkseen sopimukseen konsensus-pohjalta. Jos kaikki on konsensuksen saamiseksi tehty eikä sopimukseen ole päästy, muutokset hyväksytään viime kädessä yhdeksän kymmenesosalla kokouksessa olevien sopimuspuolten annetuista äänistä. Jos sopimuspuolten konferenssi hyväksyy muutoksen, se toimitetaan sopimuspuolille hyväksymissuosituksin;

b) kahdentoista kuukauden kuluttua päivästä, jona ECE:n pääsihteeri on ilmoittanut liitteeseen I esitetyistä muutosehdotuksista, muutokset tulevat voimaan niiden sopimuspuolten osalta, jotka eivät ole jättäneet tämän artiklan 4 kappaleen c kohdan mukaista ilmoitusta, edellyttäen että on ainakin 16 sopimuspuolta, jotka eivät ole jättäneet mainittua ilmoitusta;

c) sopimuspuoli, joka ei pysty hyväksymään tämän yleissopimuksen liitteeseen I tehtävää muutosta, ilmoittaa asiasta kirjallisesti ECE:n pääsihteerille kahdentoista kuukauden kuluessa päivästä, jona tämä on ilmoittanut, että muutos on hyväksytty. Sopimuspuoli voi koska tahansa korvata aiemmin tekemänsä ilmoituksen hyväksymisellä, ja liitettä I koskeva muutos tulee asianomaisen sopimuspuolen osalta voimaan välittömästi;

d) tässä yleissopimuksessa `kokouksessa olevien sopimuspuolten annetut äänet` tarkoittaa kokouksessa olevaa sopimuspuolen antamaa myöntävää tai kieltävää ääntä.

27 artikla Allekirjoitus

Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Helsingissä 17 päivästä maaliskuuta lähtien 18 päivään maaliskuuta 1992 ja sen jälkeen Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa New Yorkissa 18 päivään syyskuuta 1992 saakka Euroopan talouskomission (ECE) jäsenille ja valtioille, joilla YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (ECO-SOC) 28 päivänä maaliskuuta 1947 hyväksytyn 36 (IV) päätöslauselman 8 kappaleen nojalla on neuvova asema ECE:ssä, sekä täysivaltaisista ECE:n jäsenvaltioista koostuville alueellisille taloudellisille yhdentymisjärjestöille, jotka ovat siirtäneet tämän yleissopimuksen alaan kuuluvan toimivallan asianomaiselle järjestölle, mukaan lukien toimivallan tehdä sopimuksia tämän yleissopimuksen alaan kuuluvista asioista.

28 artikla Tallettaja

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri toimii tämän yleissopimuksen tallettajana.

29 artikla Ratifiointi, hyväksyminen ja liittyminen

1. Tämä yleissopimus edellyttää allekirjoittajavaltioiden ja 27 artiklassa mainittujen alueellisten taloudellisten yhdentymisjärjestöjen ratifioimista tai hyväksymistä.

2. Tämä yleissopimus on avoinna liittymistä varten 27 artiklassa mainituille valtioille ja alueellisille taloudellisille yhdentymisjärjestöille.

3. Kaikki tämän yleissopimuksen velvoitteet sitovat 27 artiklassa mainittua järjestöä, joka tulee tämän yleissopimuksen sopimuspuoleksi ilman, että mikään sen jäsenvaltioista on sopimuspuoli. Milloin yksi tai useampi järjestön jäsenvaltioista on yleissopimuksen sopimuspuoli, järjestö ja sen jäsenvaltiot sopivat kunkin tehtävistä tästä yleissopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämisessä. Järjestö ja sen jäsenvaltiot eivät saa samanaikaisesti harjoittaa oikeuksiaan tämän yleissopimuksen nojalla.

4. Edellä 27 artiklassa mainitut alueelliset taloudelliset yhdentymisjärjestöt selittävät ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan toimivaltansa laajuuden tämän yleissopimuksen alaan kuuluvissa asioissa. Järjestöt ilmoittavat myös tallettajalle toimivallassaan tapahtuneista muutoksista.

30 artikla Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kuudestoista ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu.

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa mainittua lukumäärää laskettaessa 27 artiklassa mainitun järjestön tallettamaa ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjaa ei lasketa erikseen asianomaisen järjestön jäsenvaltioiden tallettamien asiakirjojen lisäksi.

3. Edellä 27 artiklassa mainitun järjestön tai valtion osalta, joka ratifioi tai hyväksyy tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen sen jälkeen, kun kuudestoista ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu, tämä yleissopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona asianomainen valtio tai järjestö on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.

31 artikla Irtisanominen

1. Sopimuspuoli, jonka osalta tämä yleissopimus on ollut voimassa vähintään kolme vuotta, voi irtisanoa sen kirjallisella ilmoituksella tallettajalle. Irtisanominen tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen.

2. Irtisanominen ei rajoita 4 artiklan soveltamista toimintaan, jonka osalta on tehty 4 artiklan 1 kappaleen mukainen ilmoitus tai 4 artiklan 2 kappaleen mukainen keskustelupyyntö.

32 artikla Todistusvoimaiset tekstit

Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale on tehty englannin, ranskan ja venäjän kielellä, ja se talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

TÄMÄN VAKUUDEKSI ovat allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

TEHTY HELSINGISSÄ 17 päivänä maaliskuuta 1992.

LIITE I

VAARALLISET AINEET, JOIDEN MUKAAN MÄÄRITELLÄÄN VAARALLINEN TOIMINTA

Jäljempänä ilmoitettavat ainemäärät koskevat kutakin toimintaa ja toimintojen kokonaisuutta. Milloin määrälle on I osassa annettu vaihteluraja, raja-arvona käytetään aluksi ylempää arvoa. Viisi vuotta tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen raja-arvona käytetään kuitenkin alempaa arvoa, ellei niitä ole sitä ennen muutettu.

Jos II osassa mainittu aine tai valmiste sisältyy myös johonkin I osassa tarkoitettuun aineryhmään, raja-arvona käytetään II osassa määritettyä arvoa.

Vaarallisia toimintoja nimetessään sopimuspuolet ottavat huomioon nähtävissä olevat mahdollisuudet toiminnasta aiheutuvan vaaran lisääntymiseen ja käsiteltävien aineiden määrät ja niiden läheisyyden riippumatta siitä vastaako niistä yksi tai useampi toiminnanharjoittaja.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Nimeämisperusteet:

jos muita perusteita ei ole, sopimuspuolet voivat käyttää seuraavia vaarallisuuden arviontiperusteita tämän liitteen I osan tarkoitukseen:

a) Palavat kaasut:

aineet, jotka normaalipaineessa ovat kaasumaisia ja joiden kiehumispiste on enintään 20 °C ja jotka ilmaan sekoittuneena muodostavat syttyvän seoksen;

b) Helposti syttyvät nesteet:

aineet, joiden leimahduspiste on alhaisempi kuin 21 °C ja joiden kiehumispiste on normaalipaineessa korkeampi kuin 20 °C;

c) Erittäin myrkylliset aineet:

aineet, joiden myrkyllisyys on jäljempänä taulukossa 1 tai 2 olevan mukainen ja jotka fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi saattavat aiheuttaa teollisuusonnettomuuden vaaraa;

Discarding a TABLE

>TAULUKON PAIKKA>

Discarding a TABLE

>TAULUKON PAIKKA>

d) Myrkylliset aineet:

aineet, joiden myrkyllisyys on taulukon 3 tai 4 mukainen ja jotka fysikaalisten tai kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttavat teollisuusonnettomuuden vaaraa;

Discarding a TABLE

>TAULUKON PAIKKA>

Discarding a TABLE

>TAULUKON PAIKKA>

e) Hapettavat aineet:

aineet, jotka aiheuttavat voimakkaan eksotermisen reaktion joutuessaan kosketuksiin muiden aineiden, erityisesti palovaarallisten aineiden kanssa;

f) Räjähtävät aineet:

aineet, jotka saattavat liekin vaikutuksesta räjähtää tai jotka ovat dinitrobentseeniä herkempiä iskuille tai hankaukselle;

g) Syttyvät nesteet:

aineet, joiden leimahduspiste on alle 55 °C ja jotka paineenalaisena ovat nesteitä sekä jotka ollessaan tietyissä prosessiolosuhteissa, kuten korkean paineen ja lämpötilan vallitessa saattavat aiheuttaa teollisuusonnettomuuden vaaraa;

h) Ympäristölle vaaralliset aineet:

aineet, joiden välitön myrkyllisyys vesieliöille on taulukon 5 mukainen

Discarding a TABLE

>TAULUKON PAIKKA>

i) LD - tappava annos,

j) LC - tappava pitoisuus,

k) EC - vaikuttava pitoisuus,

l) IC - estävä pitoisuus

m) Pow - jakaantumiskerroin oktanoli/vesi

n) BCF - biologinen kertyvyys

(1) Sovelletaan ammoniumnitraattiin ja sitä sisältäviin seoksiin, joiden ammoniumnitraatista laskettu typpipitoisuus on yli 28 p-% ja ammoniumnitraatin vesiliuoksiin, joiden ammoniumnitraattipitoisuus on yli 90 p-%.

(2) Sovelletaan ammoniumnitraattilannoitteisiin ja seoslannoitteisiin, joiden ammoniumnitraatista laskettu typpipitoisuus on yli 28 p-% (seoslannoite sisältää ammoniumnitraattia yhdessä fosfaatin ja/tai kalisuolan kanssa).

(3) Seoksia ja valmisteita, jotka sisältävät tässä liitteessä tarkoitettuja aineita, kohdellaan kuin puhtaita aineita siihen saakka kunnes niillä ei enää ole vastaavia ominaisuuksia ja ne eivät saata aiheuttaa maan rajan ylittäviä vaikutuksia.

LIITE II

4 JA 5 ARTIKLAN MUKAINEN SELVITYSKOMITEAMENETTELY

1) Pyynnön esittänyt sopimuspuoli tai sopimuspuolet ilmoittavat sihteeristölle aikomuksestaan esittää kysymyksen selvityskomitealle, joka on perustettu tämän liitteen määräysten mukaisesti. Ilmoituksessa mainitaan selvityksen kohde. Sihteeristö ilmoittaa välittömästi kaikille sopimuspuolille tällaisen kysymyksen esittämisestä.

2) Selvityskomitea koostuu kolmesta jäsenestä. Sekä pyynnön esittänyt selvitysmenettelyn osapuoli että selvitysmenettelyn toinen osapuoli nimeää tieteen tai tekniikan asiantuntijan, ja näin nimetyt kaksi asiantuntijaa nimeävät yhteisestä sopimuksesta kolmannen asiantuntijan, joka toimii selvityskomitean puheenjohtajana. Viimeksi mainittu asiantuntija ei ole kummankaan selvitysmenettelyn osapuolen kansalainen, eikä asu vakituisesti kummankaan osapuolen alueella tai ole heidän palveluksessaan, eikä ole ollut tapauksen kanssa tekemisissä missään ominaisuudessa.

3) Jos selvityskomitean puheenjohtajaa ei ole nimetty kahden kuukauden kuluessa toisen asiantuntijan nimeämisestä, Euroopan talouskomission toimeenpaneva sihteeri nimeää puheenjohtajan seuraavan kahden kuukauden kuluessa jommankumman osapuolen pyynnöstä.

4) Jos jompikumpi selvitysmenettelyn osapuolista ei nimeä asiantuntijaa yhden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut sihteeristön ilmoituksen, toinen osapuoli voi ilmoittaa siitä Euroopan talouskomission toimeenpanevalle sihteerille, joka nimeää selvityskomitean puheenjohtajan seuraavan kahden kuukauden aikana. Nimeämisensä jälkeen selvityskomitean puheenjohtaja pyytää osapuolta, joka ei ole nimennyt asiantuntijaa, nimeämään asiantuntijan yhden kuukauden kuluessa. Jos se ei nimeä asiantuntijaa tämän ajan kuluessa, puheenjohtaja ilmoittaa siitä Euroopan talouskomission toimeenpanevalle sihteerille, joka nimeää asiantuntijan seuraavan kahden kuukauden kuluessa.

5) Selvityskomitea hyväksyy omat menettelysääntönsä.

6) Selvityskomitea voi ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tehtäviensä hoitamiseksi.

7) Selvitysmenettelyn osapuolet helpottavat selvityskomitean työtä ja kaikkien käytettävissään olevien keinojen avulla erityisesti:

a) toimittavat selvityskomitealle kaikki tarvittavat asiakirjat, apuvälineet ja tiedot;

b) sallivat tarvittaessa selvityskomitean kutsua todistajia tai asiantuntijoita näiden kuulemiseksi.

8) Osapuolet ja asiantuntijat suojelevat selvityskomitean työn aikana luottamuksellisesti saamiensa tietojen luottamuksellisuutta.

9) Jos jompikumpi selvitysmenettelyn osapuolista ei saavu selvityskomitean käsittelyyn tai ei aja asiaansa, toinen osapuoli voi pyytää selvityskomiteaa jatkamaan asian käsittelyä ja päättämään työnsä. Osapuolen poissaolo tai asian ajamatta jättäminen ei estä selvityskomitean työn jatkamista ja päättämistä.

10) Ellei selvityskomitea toisin päätä asian erityispiirteiden vuoksi, selvitysmenettelyn osapuolet vastaavat yhtä suurin osuuksin selvityskomitean kuluista, sen jäsenten palkkiot mukaan luettuna. Selvityskomitea pitää kirjaa kaikista kuluistaan ja toimittaa niistä tilinpäätöksen osapuolille.

11) Sopimuspuoli, jolle selvitysmenettelyn kohteena olevalla asialla on tosiasiallista merkitystä ja jonka etuihin asiassa esitetty mielipide voi vaikuttaa, voi selvityskomitean suostumuksesta esiintyä väliintulijana asian käsittelyssä.

12) Selvityskomitean päätökset, jotka koskevat menettelyn kohteena olevia asioita, tehdään sen jäsenten äänten enemmistöllä. Selvityskomitean lopullinen mielipide edustaa sen jäsenten enemmistön kantaa ja siihen sisältyvät mahdolliset eriävät mielipiteet.

13) Selvityskomitea esittää lopullisen mielipiteensä kahden kuukauden kuluessa sen perustamispäivästä, ellei se katso tarpeelliseksi pidentää määräaikaa ajanjaksolla, jonka ei tulisi ylittää kahta kuukautta.

14) Selvityskomitean lopullinen päätös perustuu hyväksyttäviin tieteellisiin periaatteisiin. Selvityskomitea toimittaa lopullisen mielipiteensä selvitysmenettelyn osapuolille ja sihteeristölle.

LIITE III

4 ARTIKLAN MUKAISET MENETTELYT

1. Alkuperämaa voi pyytää neuvotteluja toisen sopimuspuolen kanssa tämän liitteen 2-5 kappaleen mukaisesti, määrittääkseen, onko tämä sopimuspuoli kohdemaa.

2. Riittävien ja tehokkaiden neuvottelujen varmistamiseksi alkuperämaa tekee asianmukaisilla hallinnon tasoilla ilmoituksen ehdotetun tai olemassa olevan vaaraa aiheuttavan toiminnan osalta sellaisista sopimuspuolista, joiden se katsoo olevan mahdollisissa kohdemaissa, mahdollisimman aikaisin ja viimeistään silloin, kun se tiedottaa omille kansalaisilleen kyseisestä ehdotetusta tai olemassa olevasta vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Olemassa olevan vaaraa aiheuttavan toiminnan osalta tällainen ilmoitus annetaan viimeistään kaksi vuotta sen jälkeen, kun tämä yleissopimus on tullut alkuperämaiden osalta voimaan.

3. Ilmoitus sisältää muun muassa:

a) tiedot vaaraa aiheuttavasta toiminnasta, mukaan luettuna saatavilla olevat tiedot tai raportit sen mahdollista valtioiden rajat ylittävistä vaikutuksista teollisuusonnettomuustapauksissa, esimerkiksi 6 artiklan mukaisesti annettavat tiedot;

b) maininnan kohtuullisesta ajasta, jonka kuluessa tämän liitteen 4 kappaleen mukainen vastaus on annettava, ottaen huomioon toiminnan luonteen;

ja siihen voi sisältyä tämän liitteen 6 kappaleessa mainitut tiedot.

4. Ilmoituksen vastaanottaneet sopimuspuolet vastaavat alkuperämaalle ilmoituksessa mainitun ajan kuluessa, että ne ovat vastaanottaneet ilmoituksen ja mainitsevat, aikovatko ne ryhtyä neuvotteluihin.

5. Jos ilmoituksen vastaanottanut sopimuspuoli ilmoittaa, että se ei aio ryhtyä neuvotteluihin, tai jos se ei anna vastaustaan ilmoituksessa mainitun ajan kuluessa, tämän liitteen seuraavien kappaleiden määräyksiä ei sovelleta. Tällaiset tapaukset eivät vaikuta alkuperämaan oikeuteen päättää siitä, suoritetaanko sen kansallisen lainsäädännön ja käytännön perusteella arviointi ja analyysi.

6. Sen jälkeen, kun alkuperämaa on saanut ilmoituksen vastaanottaneelta sopimuspuolelta vastauksen, jossa tämä ilmoittaa halustaan ryhtyä neuvotteluihin, se antaa ilmoituksen vastaanottaneelle sopimuspuolelle, ellei se ole vielä niin tehnyt:

a) tarvittavat tiedot, jotka koskevat analyysin tekemisen aikataulua, mukaan luettuna aikataulu kommenttien antamista varten;

b) tarvittavat tiedot vaaraa aiheuttavasta toiminnasta ja sen valtioiden rajat ylittävistä vaikutuksista teollisuusonnettomuustapauksissa; ja

c) mahdollisuuden osallistua mahdollisia valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia koskevien tietojen ja raporttien arvioimiseen.

7. Kohdemaa toimittaa alkuperämaalle tämän pyynnöstä kohtuudella saatavilla olevat tiedot sellaisesta kohdemaan lainkäyttövaltaan kuuluvasta alueesta, johon vaikutuksia voi kohdistua, jos tällaiset tiedot ovat tarpeen arviointien ja analyysien sekä toimenpiteiden valmistelua varten. Tiedot toimitetaan viipymättä ja tarvittaessa yhteisen toimielimen välityksellä, jos sellainen on olemassa.

8) Alkuperämaa toimittaa kohdemaalle tarvittaessa välittömästi tai yhteisen toimielimen välityksellä, jos sellainen on olemassa, liitteen V 1 ja 2 kappaleessa mainitut analyysit ja arvioinnit.

9) Asianosaiset sopimuspuolet tiedottavat vaaraa aiheuttavasta toiminnasta yleisölle alueilla, joihin vaaraa aiheuttavalla toiminnalla voi kohtuudella katsoa olevan vaikutuksia, ja vastaavat toimintaan liittyvien analyysien ja arviointien jakamisesta kyseisille alueille. Sopimuspuolet varmistavat, että näillä alueilla on mahdollisuus kommentoida tai vastustaa vaaraa aiheuttavaa toimintaa, ja vastaavat alueiden kantojen toimittamisesta alkuperämaan toimivaltaiselle viranomaiselle, joko suoraan kyseiselle viranomaiselle tai tarvittaessa alkuperämaan välityksellä, kohtuullisen ajan kuluessa.

10) Sen jälkeen, kun analyysit ja arvioinnit on tehty, alkuperämaa ryhtyy kohdemaan kanssa neuvotteluihin, jotka koskevat muun muassa vaaraa aiheuttavan toiminnan valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia teollisuusonnettomuustapauksissa ja toimenpiteitä tällaisen toiminnan vaikutusten vähentämiseksi tai poistamiseksi. Neuvottelut voivat liittyä:

a) vaaraa aiheuttavan toiminnan mahdollisiin vaihtoehtoihin, mukaan luettuna mahdollisuus olla ryhtymättä toimenpiteisiin, sekä mahdollisiin toimenpiteisiin, joilla lievitetään valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia alkuperämaan kustannuksella;

b) mahdolliseen muun tyyppiseen keskinäiseen avunantoon, joilla vähennetään valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia;

c) muihin tarvittaviin asioihin.

Tällaisten neuvottelujen alkamisen yhteydessä asianosaiset sopimuspuolet sopivat kohtuullisesta aikataulusta neuvotteluja varten. Neuvottelut käydään asianmukaisen yhteisen toimielimen välityksellä, jos sellainen on olemassa.

11) Asianosaiset sopimuspuolet varmistavat, että analyysit ja arvioinnit, tämän liitteen 9 kappaleen mukaisesti vastaanotetut kommentit sekä tämän liitteen 10 kappaleessa tarkoitettujen neuvottelujen tulokset otetaan asianmukaisesti huomioon.

12) Alkuperämaa ilmoittaa kohdemaille toimintaa koskevista päätöksistä, mukaan luettuna päätösten perustelut.

13) Jos asianosainen sopimuspuoli saa vaaraa aiheuttavan toiminnan valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia koskevia lisätietoja ja merkittäviä tietoja, jotka eivät olleet saatavilla, kun neuvottelut käytiin kyseisen toiminnan osalta, sopimuspuoli ilmoittaa niistä välittömästi muille sopimuspuolille. Uudet neuvottelut käydään, jos joku asianosaisista sopimuspuolista sitä pyytää.

LIITE IV

6 ARTIKLASSA TARKOITETUT ENNALTA EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET

Kansallisesta lainsäädännöstä ja maassa noudatettavasta käytännöstä riippuen sopimusosapuolet, toimivaltaiset viranomaiset, toiminnanharjoittajat yhdessä tai erikseen voivat ryhtyä seuraaviin toimenpiteisiin:

1) Yleisten tai erityisten turvallisuustavoitteiden asettaminen.

2) Turvallisuustoimenpiteitä ja turvallisuusstandardeja koskevien säädösten tai ohjeiden antaminen.

3) Niiden vaaraa aiheuttavien toimintojen määritteleminen, jotka edellyttävät erityisiä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä kuten lupa- tai hyväksymismenettelyjä.

4) Vaaraa aiheuttavia toimintoja koskevien riskianalyysien tai turvallisuusselvitysten arviointi sekä tarvittavia toimenpiteitä koskeva toimintasuunnitelma.

5) Riskien arvioinnissa tarvittavien tietojen toimittaminen toimivaltaiselle viranomaiselle.

6) Parhaan soveltuvan tekniikan käyttäminen teollisuusonnettomuuksien ehkäisyssä sekä ihmisten ja ympäristön suojelemisessa.

7) Teollisuusonnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi tarpeellisen koulutuksen antaminen ja harjoitusten järjestäminen henkilökunnalla, joka tavanomaisissa ja epätavallisissa olosuhteissa on tekemisissä vaaraa aiheuttaviin toimintojen kanssa laitoksessa.

8) Turvallisuusmääräysten toimeenpanemiseksi ja ylläpitämiseksi laitoksella tarvittavien johtamisjärjestelmien ja -käytäntöjen käyttöönottaminen.

9) Vaaraa aiheuttavien toimintojen seuranta ja tarkkailu sekä tarkastusten tekeminen.

LIITE V

ANALYYSIT JA ARVIOINNIT

1. Vaaraa aiheuttavan toiminnan analysoinnin ja arvioinnin kattavuus ja perusteellisuus riippuu siitä tarkoituksesta, mitä varten ne tehdään.

2. Seuraavassa taulukossa kuvataan asioita, jotka tulisi käsitellä tehtäessä arviointeja ja analyysejä taulukossa mainittuja tarkoituksia varten:

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VI

7 ARTIKLASSA TARKOITETTUA TOIMINTOJEN SIJOITTUMISTA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO

Seuraavassa kuvataan asiat, jotka tulisi ottaa huomioon 7 artiklan tarkoittamassa päätösharkinnassa:

1) Vaaran arvioinnin tulokset mukaan lukien liitteessä V tarkoitettu arvio sen alueen maankäytöllisistä ominaispiirteistä, jolle vaaraa aiheuttava toiminta on suunniteltu sijoittaa;

2) Tulokset neuvonpidosta ja yleisön osallistumisesta;

3) Arvio siitä, lisääkö tai vähentääkö jokin kohdemaassa toteutettava hanke alkuperämaan alueella sijaitsevan vaarallisen toiminnan aiheuttaman vaaran astetta;

4) Ympäristölle aiheutuvien vaarojen arviointi mukaan lukien maan rajat ylittävät vaikutukset;

5) Sellaisten uusien vaarallisten toimintojen arviointi, jotka voivat olla vaaran aiheuttajia;

6) Harkinta uusien vaarallisten toimintojen sijoittumisesta tai olemassa olevien toimintojen oleellisista muutoksista turvalliselle etäisyydelle olemassa olevista väestökeskuksista sekä turvallisuusvyöhykkeen muodostaminen vaaraa aiheuttavien toimintojen ympärille; tällaisilla alueilla hankkeet, jotka lisäisivät vaaralle alttiina olevan väestön määrää tai lisäisivät vaaran vakavuutta, tulee tarkoin tutkia.

LIITE VII

8 ARTIKLAN MUKAISET PELASTUSTOIMENPITEET

1. Kaikki valmiussuunnitelmat, sekä suojelusuunnitelmat että pelastuspalvelusuunnitelmat, pitäisi sovittaa yhteen siten, että ne sisältävät kattavat ja tehokkaat pelastus- ja torjuntatoimet teollisuusonnettomuuksien varalta.

2. Suojelu- ja pelastuspalvelusuunnitelmien tulisi sisältää tarpeelliset toimenpiteet, jotta hätätilanteet voidaan paikallistaa ja tunnistaa sekä estää ja minimoida niiden maan rajat ylittävät vaikutukset. Niiden tulisi myös sisältää järjestelyt ihmisten varoittamiseksi ja tarpeen mukaan evakuointi-, muut suojaamis- tai pelastustoimen ja lääkintähuollon järjestelyt.

3. Suojelu- ja pelastuspalvelusuunnitelmien tulisi antaa kohteen henkilökunnalle, laitoksen ulkopuoliselle väestölle, joka voi altistua vaaralle, ja pelastusjoukoille yksityiskohtaiset tekniset ja organisatoriset toimintaohjeet, jotka ovat tarkoituksenmukaiset ja riittävät reagoimaan teollisuusonnettomuustapauksissa, joilla on mahdollisuus aiheuttaa maan rajan ylittäviä vaikutuksia ja estämään ja minimoimaan vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön sekä laitoksen sisällä että ulkopuolella.

4. Laitoksen suojelusuunnitelma voisi sisältää esimerkiksi seuraavia asioita:

a) pelastusorganisaation ja vastuukysymykset kohteissa hätätilanteessa;

b) kuvauksen toimista, joihin pitäisi ryhtyä teollisuusonnettomuuden sattuessa, tai sellaisen uhatessa sattua, jotta olosuhteet hallitaan tai yksityiskohtaiset tiedot siitä mistä tällaiset ohjeet voidaan löytää;

c) kuvaus käytettävissä olevista laitteista ja voimavaroista;

d) järjestelyt teollisuusonnettomuuksien hälytysten tekemiseen hätätilanteessa sille viranomaiselle, joka on vastuussa kohteen ulkopuolisten pelastuspalvelusuunnitelmasta, sisältäen tiedot siitä millaista informaatiota ensimmäiseen hätäilmoitukseen tulee sisällyttää ja järjestelyt tarkemman lisätiedon antamisesta onnettomuudesta silloin, kun sitä on annettavissa;

e) järjestelyt henkilökunnan kouluttamiseksi tehtävässään niihin toimenpiteisiin, jotka heidän tulisi tehdä onnettomuustapauksessa.

5. Laitoksen ulkopuolinen pelastuspalvelusuunnitelma voisi sisältää esim. seuraavia asioita:

a) pelastuspalvelusuunnitelman organisaation ja vastuut sekä tehtävät hätätilanteissa sisältäen sen, miten suojelusuunnitelmat sisältyvät siihen, ja on sovitettu yhteen sen kanssa;

b) pelastus- ja lääkintähenkilöstön tehtävä- ja toimenpideohjeet;

c) menetelmät määrittää nopeasti kohdealue;

d) järjestelyt, miten taataan nopea teollisuusonnettomuuksista ilmoittaminen kohdemaille tai potentiaalisille kohdemaille ja se, että yhteydenpitoa ylläpidetään jatkossakin (vastaisuudessakin);

e) tarpeellisten suunnitelmien ja yhteensovitusjärjestelyjen toteuttamisesta vastaavien osapuolten määrittely;

f) järjestelyt siitä, kuinka yleisöllä tiedotetaan, sisältäen, missä tarpeellista, järjestelyt, joita tarvitaan valistamaan ja toistamaan ne tiedot, jotka yleisölle annetaan 9 artiklan perusteella;

g) koulutus ja harjoitusjärjestelyt.

6. Pelastuspalvelu- ja suojelusuunnitelmat voisivat sisältää toimenpiteet, jotka kohdistuvat vaarallisten aineiden ja saastuneen materiaalin käsittelyyn, keräämiseen, puhdistamiseen, varastointiin, siirtoon ja hävittämiseen ja paikkojen kunnostamiseen.

LIITE VIII

9 ARTIKLASSA TARKOITETUT YLEISÖLLE ANNETTAVAT TIEDOT

1. Yrityksen nimi, vaaraa aiheuttavaa toimintaa harjoittavan laitoksen sijainti ja tiedotteen sisällöstä vastaavan henkilön asema yrityksessä.

2. Laitoksessa harjoitettavan vaaraa aiheuttavan toiminnan ja siitä aiheutuvien riskien kuvaus yleisellä tasolla.

3. Vaaraa aiheuttavassa toiminnassa osallisena olevat kemikaalit yleisesti käytössä olevin nimin tai ryhmänimikkein tai käyttäen kemikaalin vaaraluokkaa sekä kemikaalien tärkeimmät vaaraominaisuudet.

4. Yleiskuvaus ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksista, jos toiminta edellyttää arviointia ja se on tehty.

5. Yleiskuvaus vaaraa aiheuttavassa toiminnassa mahdollisen teollisuusonnettomuuden luonteesta ja sen mahdollisista vaikutuksista väestöön ja ympäristöön.

6. Riittävä selvitys siitä, miten vaaraan joutuvaa väestöä teollisuusonnettomuuden sattuessa varoitetaan sekä miten tiedottaminen hoidetaan onnettomuuden aikana.

7. Riittävä selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin vaaraan joutuvan väestön tulisi teollisuusonnettomuuden sattuessa ryhtyä ja miten heidän tulisi käyttäytyä.

8. Riittävä selvitys vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskevista järjestelyistä, joita käyttäen on varauduttu toimimaan teollisuusonnettomuuksien sattuessa, vähentämään teollisuusonnettomuuksien vakavuutta sekä lieventämään niiden vaikutuksia, mukaan luettuna yhteistoiminta pelastuspalveluviranomaisten kanssa.

9. Yleiskuvaus pelastuspalveluviranomaisten teollisuusonnettomuuksista laitoksen ulkopuolelle ulottuvien vaikutusten, mukaan luettuna rajan yli ulottuvat vaikutukset, varalta laatimasta pelastuspalvelusuunnitelmasta.

10. Yleiskuvaus erityisvaatimuksista ja ehdoista, jotka asiaankuuluvaan lainsäädäntöön ja/tai hallinnollisiin toimenpiteisiin, mukaan luettuna lupa- ja hyväksymismenettelyt, perustuen koskevat vaaraa aiheuttavaa toimintaa.

11. Yksityiskohtaiset ohjeet siitä, mistä on tarvittaessa saatavissa lisätietoja aiheesta.

LIITE IX

10 ARTIKLASSA TARKOITETUT TEOLLISUUSONNETTOMUUKSIEN ILMOITUSJÄRJESTELMÄT

1. Teollisuusonnettomuuksien ilmoitusjärjestelmien tulee kyetä nopeimpaan mahdolliseen tietojen ja ennusteiden siirtoon ennalta määriteltyjen säätöjen mukaisesti käyttäen yhteensopivia tiedonsiirto- ja tiedonkäsittelyjärjestelmiä onnettomuuksista varoittamista ja pelastustoimenpiteitä varten sekä sellaisia toimenpiteitä varten, joilla pienennetään ja ehkäistään maan rajan ylittävien vaikutusten seurauksia ottaen huomioon erilaiset tarpeet eri tasoilla.

2. Teollisuusonnettomuudesta tehtävän ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

a) teollisuusonnettomuuden tyyppi ja suuruus, osallisena olevat vaaralliset aineet (jos on tiedossa) ja onnettomuuden mahdollisten vaikutusten vakavuus;

b) tapahtuma-aika ja onnettomuuspaikan tarkka sijainti;

c) muut sellaiset saatavilla olevat tiedot, joita tarvitaan teollisuusonnettomuuden tehokkaassa torjunnassa.

3. Teollisuusonnettomuudesta tehtävää ilmoitusta on täydennettävä tarkoituksenmukaisin väliajoin, tai aina kun sitä pyydetään, aisanmukaisilla lisätiedoilla maan rajan ylittäviä vaikutuksia koskevan tilanteen kehittymisestä.

4. Teollisuusonnettomuuksien ilmoitusjärjestelmien tehokkuutta tulee kokeilla ja arvioida säännöllisesti, mukaan luettuna toimintaan osallisen henkilöstön säännölliset harjoitukset. Kokeilut, arvioinnit ja harjoitukset tulee suorittaa yhteisesti silloin, kun se on tarkoituksenmukaista.

LIITE X

12 ARTIKLAN MUKAINEN KESKINÄINEN AVUNANTO

1. Apua pyytävä sopimuspuoli on vastuussa avunannon kokonaisjohdosta, ohjauksesta, yhteensovittamisesta ja valvonnasta. Avustavan henkilöstön tulee toimia apua pyytäneen sopimuspuolen asiaankuuluvien lakien mukaisesti. Apua pyytäneen sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten tulee työskennellä yhteistyössä apua antavan sopimuspuolen 17 artiklan tarkoittamien toimivaltaisiksi määriteltyjen viranomaisten kanssa, ollen vastuussa apua antavan sopimuspuolen henkilöstön ja laitteiden välittömästä toimivasta valvonnasta.

2. Mahdollisuuksiensa mukaan apua pyytävä sopimuspuoli järjestää paikalliset edellytykset ja palvelut asiallisen ja tehokkaan avun johtamiseen ja takaa alueelleen tuodun henkilöstön, laitteiden ja materiaalin suojelun, apua antavan sopimuspuolen puolesta.

3. Jollei toisin sovita, sopimuspuolten kesken apua pyytävä sopimuspuoli maksaa avunantajalle koituvat kustannukset. Avun luovuttaja voi milloin tahansa luopua kokonaan tai osittain kustannusten korvauksista.

4. Pyytävän sopimuspuolen tulee kaikin keinoin yrittää tarjota apua antavalle osapuolelle ja henkilöille, jotka toimivat sen puolesta, edut, diplomaattisen suojan koskemat edellytykset, nopeutetun avun saamiseksi. Apua pyytävää osapuolta ei vaadita soveltamaan tätä ehtoa sen omiin kansalaisiin tai vakituisesti oleskeleviin tai antamaan heille etuuksia ja koskemattomuutta, joihin viitattiin edellä.

5. Pyytävän tai avustavan osapuolen pyynnöstä osapuoli yrittää helpottaa ajoissa ilmoitettujen avunantoon osallistuvien henkilöiden, laitteiden ja omaisuuden kuljettamista läpi alueensa, pyytävän osapuolen alueelle tai sieltä pois.

6. Apua pyytävän sopimuspuolen tulee helpottaa pelastustyöhön osallistuvien, ajoissa ilmoitettujen, henkilöiden, laitteiden ja omaisuuden, jotka ottavat osaa pelastustyöhön, pääsyä, oleskelua ja poislähtöä alueeltaan.

7. Ottaen huomioon avustustoimesta suoraan johtuvat toimenpiteet, apua pyytävän osapuolen tulee korvata apua antavalle osapuolelle kuolemasta tai vammautumisesta ja laitteiden tai muun omaisuuden häviämisestä tai vahingoittumisesta johtuvat vahingot tai pitää vaarattomana sekä turvata tappioilta apua antavan osapuolen tai sen puolesta toimivien henkilöiden ympäristölle aiheuttama vahinko. Apua pyytävän osapuolen tulee olla vastuussa vaateista, joita kolmas osapuoli esittää apua antavalle osapuolelle tai sen edustamille henkilöille.

8. Osapuolien tulee työskennellä läheisesti helpottaakseen sellaisten laillisten toimenpiteiden ja vaateitten ratkaisua, jotka voivat johtua operaation avunannosta.

9. Mikä tahansa osapuoli voi pyytää apua koskien pelastustehtäviin osallistuvien henkilöiden lääkinnällistä hoitoa tai tilapäistä uudelleensijoitusta toisen osapuolen alueella.

10. Vaaralle altis tai apua pyytävä osapuoli voi milloin tahansa, kohtuullisten neuvottelujen jälkeen ja ilmoittamalla virallisesti, vaatia tämän sopimuksen mukaisen saamansa tai annetun avun lopettamista. Kun sellainen pyyntö on esitetty, osapuolten joita asia koskee tulee neuvotella keskenään tarkoituksenaan tehdä järjestelyt avun lopettamiseksi sopivalla tavalla ja hetkellä.

LIITE XI

15 ARTIKLASSA TARKOITETTU TIETOJENVAIHTO

Tiedot käsittävät seuraavat asiat, jotka voivat myös olla kahdenvälisen tai monenvälisen yhteistyön kohteena:

a) teollisuusonnettomuuksien ennaltaehkäisemistä, torjuntavalmiutta ja torjuntaa koskevat lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimet, toimintaperiaatteet, tavoitteet ja painopisteen sekä tieteellinen toiminta ja teknilliset toimet vaaraa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuvan teollisuusonnettomuuden vaaran alentamiseksi mukaan lukien maan rajat ylittävien vaikutusten vähentäminen;

b) asianomaisilla hallinnon tasoilla tehtävät toimet ja valmiussuunnitelmat, joilla on merkitystä toisille sopimuspuolille;

c) valvontaa, suunnittelua sekä tutkimus- ja kehitystyötä koskevat ohjelmat mukaan lukien niiden täytäntöönpano ja valvonta;

d) toimet, joita on tehty teollisuusonnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi, niihin varautumiseksi ja niiden torjumiseksi;

e) teollisuusonnettomuuksista sekä rajan yli vaikuttavien teollisuusonnettomuuksien yhteisesti suoritetusta torjunnasta saadut kokemukset;

f) ympäristön suojelemiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi sovellettavan parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittäminen ja soveltaminen;

g) torjuntavalmius ja torjunta;

h) vaaran ennalta arvioinnissa käytettävät menetelmät mukaan lukien maan rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu ja arviointi.

LIITE XII

18 ARTIKLAN 4 KAPPALEEN TARKOITTAMAAN KESKINÄISEEN AVUNANTOON LIITTYVÄT TEHTÄVÄT

1. Tietojen keräily ja jakaminen

a) Sellaisen teollisuusonnettomuuksien ilmoitusjärjestelmän perustaminen ja ylläpito, joka pystyy tuottamaan tietoja teollisuusonnettomuuksista ja asiantuntijoista tarkoituksella saada avunannon yhteydessä mahdollisimman nopeasti asiantuntija-apua.

b) Sellaisen tietopankin perustaminen ja ylläpito, jonka tarkoituksena on teollisuusonnettomuuksia koskevan tarpeellisen tiedon vastaanotto, käsittely ja jakelu, mukaan luettuna onnettomuuksien vaikutuksia, suoritettuja toimenpiteitä ja niiden tehokkuutta koskevat tiedot.

c) Vaarallisia aineita koskevan luettelon laatiminen ja ylläpito, mukaan luettuna aineiden asiaankuuluvat ominaisuustiedot ja tiedot siitä, miten aineiden kanssa tulee menetellä teollisuusonnettomuuden sattuessa.

d) Rekisterin perustaminen ja ylläpito asiantuntijoista, jotka antavat neuvonta- ja muuta apua ennaltaehkäisyä, varautumista ja torjuntaa koskien, mukaan luettuna ympäristön ennallistamista koskevat toimenpiteet.

e) Vaaraa aiheuttavia toimintoja koskevan luettelon ylläpitäminen.

f) Liitteessä I olevan I osan mukaisten vaarallisten aineiden luettelon laatiminen ja ylläpito.

2. Tutkimus, koulutus ja menetelmänkehitys

a) Teollisuusonnettomuuksista saatuihin kokemuksiin perustuvien mallien sekä ennalta ehkäiseviä, onnettomuuksiin varautumista ja torjuntaa koskevien toimenpiteiden kehittäminen ja jakelu.

b) Koulutuksen ja harjoittelun edistäminen, kansainvälisten symposioiden järjestäminen sekä tutkimus- ja kehitysyhteistyön edistäminen.

3. Teknillinen avunanto

a) Ennalta ehkäisevien, varautumis- ja torjuntatoimenpiteiden soveltamisen vahvistamiseen tähtäävä neuvonta.

b) Sopimusosapuolen pyynnöstä sen vaarallisten toimintojen tarkastaminen ja avunanto sen kansallisen tarkastustoimen organisoinnissa tämän yleissopimuksen vaatimusten mukaiseksi.

4. Avunanato onnettomuustilanteessa

Sopimusosapuolen pyynnöstä avunanto, muun muassa, lähettämällä asiantuntijoita teollisuusonnettomuuden tapahtumapaikalle antamaan neuvonta- ja muuta apua teollisuusonnettomuuden torjunnassa.

LIITE XIII

VÄLIMIESMENETTELY

1) Kantajana esiintyvä sopimuspuoli tai sopimuspuolet ilmoittavat sihteeristölle, että sopimuspuolet ovat sopineet saattavansa riidan välimiesmenettelyyn tämän yleissopimuksen 21 artiklan 2 kappaleen mukaisesti. Ilmoituksessa mainitaan asia, joka on välimiesmenettelyn kohteena sekä erityisesti ne tämän yleissopimuksen artiklat, joiden tulkintaa tai soveltamista riita koskee. Sihteeristö toimittaa saadut tiedot kaikille tämän yleissopimuksen sopimuspuolille.

2) Välimiesoikeus koostuu kolmesta jäsenestä. Sekä kantajana esiintyvä sopimuspuoli tai sopimuspuolet että riidan toisena osapuolena oleva sopimuspuoli tai sopimuspuolet nimeää/nimeävät yhden välimiehen, ja näin nimetyt välimiehet nimeävät yhteisestä sopimuksesta kolmannen välimiehen, joka toimii välimiesoikeuden puheenjohtajana. Viimeksi mainittu välimies ei ole kummankaan riidan osapuolen kansallisuutta, eikä asu pysyvästi kummankaan osapuolen alueella tai ole heidän palveluksessaan, eikä ole ollut tapauksen kanssa tekemisissä missään ominaisuudessa.

3) Jos välimiesoikeuden puheenjohtajaa ei ole nimetty kahden kuukauden kuluessa toisen välimiehen nimeämisestä, Euroopan talouskomission toimeenpaneva sihteeri nimeää puheenjohtajan jommankumman riidan osapuolen pyynnöstä seuraavan kohden kuukauden aikana.

4) Jos jompikumpi riidan osapuolista ei nimeä välimiestä kahden kuukauden kuluessa sitä koskevan pyynnön vastaanottamisesta, toinen osapuoli voi ilmoittaa siitä Euroopan talouskomission toimeenpanevalle sihteerille, joka nimeää välimiesoikeuden puheenjohtajan kahden seuraavan kuukauden aikana. Nimeämisensä jälkeen välimiesoikeuden puheenjohtaja pyytää osapuolta, joka ei ole nimennyt välimiestä, tekemään niin kahden kuukauden kuluessa. Jos osapuoli ei nimeä välimiestä, puheenjohtaja ilmoittaa siitä Euroopan talouskomission toimeenpanevalle sihteerille, joka nimeää välimiehen seuraavan kahden kuukauden kuluessa.

5) Välimiesoikeus antaa päätöksensä kansainvälisen oikeuden ja tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

6) Tämän liitteen määräysten nojalla perustettu välimiesoikeus laatii omat menettelysääntönsä.

7) Välimiesoikeuden päätökset sekä menettelyn että asian osalta tehdään sen jäsenten äänten enemmistöllä.

8) Välimiesoikeus voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin tosiasioiden selvittämiseksi.

9) Riidan osapuolet helpottavat välimiesoikeuden työtä ja käytettävissään olevien keinojen avulla erityisesti:

a) toimittavat välimiesoikeudelle kaikki tarvittavat asiakirjat, apuvälineet ja tiedot;

b) sallivat tarvittaessa välimiesoikeuden kutsua todistajia tai asiantuntijoita kuultavaksi.

10) Riidan osapuolet ja välimiehet suojelevat välimiesoikeuden käsittelyn aikana luottamuksellisesti saamiensa tietojen luottamuksellisuutta.

11) Välitystuomioistuin voi jommankumman riidan osapuolen pyynnöstä suositella väliaikaisia turvaamistoimenpiteitä.

12) Jos jompikumpi riidan osapuolista ei ilmaannu välimiesoikeuden käsittelyyn tai ei aja asiaansa, toinen osapuoli voi pyytää välimiesoikeutta jatkamaan asian käsittelyä ja antamaan lopullisen päätöksensä. Osapuolen poissaolo tai asian ajamatta jättäminen ei estä asian käsittelyä.

13) Välimiesoikeus voi kuulla vastakanteita ja päättää vastakanteista, jotka johtuvat suoraan riidan aiheesta.

14) Ellei välimiesoikeus toisin päätä asian erityisten piirteiden vuoksi, riidan osapuolet vastaavat yhtä suurin osuuksin välimiesoikeuden kuluista sen jäsenten palkkiot mukaan luettuna. Välimiesoikeus pitää kirjaa kaikista kuluistaan ja toimittaa niistä tilinpäätöksen riidan osapuolille.

15) Tämän yleissopimuksen sopimuspuoli, jolla on oikeudellinen etu valvottavanaan riidan kohteena olevassa asiassa ja johon asian päätös voi vaikuttaa, voi esiintyä väliintulijana asian käsittelyssä välimiesoikeuden suostumuksesta.

16) Välimiesoikeus antaa päätöksensä viiden kuukauden kuluessa sen perustamispäivästä ellei se katso tarpeelliseksi pidentää määräaikaa ajanjaksolla, jonka ei tulisi ylittää viittä kuukautta.

17) Välimiesoikeuden päätös perustellaan. Se on lopullinen ja sitoo kaikkia riidan osapuolia. Välimiesoikeus toimittaa tuomion riidan osapuolille ja sihteeristölle. Sihteeristö toimittaa saadut tiedot kaikille tämän yleissopimuksen sopimuspuolille.

18) Jompikumpi riidan osapuoli voi saattaa osapuolten välillä mahdollisesti ilmenevät riidat, jotka koskevat välimiesoikeuden päätöksen tulkintaa tai täytäntöönpanoa, päätöksen antaneen välimiesoikeuden ratkaistavaksi, tai jos tämä ei ole mahdollista, toisen samalla tavalla tarkoitusta varten perustetun tuomioistuimen käsiteltäväksi.