Vuoden 1992 kansainvälinen sokerisopimus
Virallinen lehti nro L 379 , 23/12/1992 s. 0016 - 0029
Suomenk. erityispainos Alue 3 Nide 47 s. 0011
Ruotsink. erityispainos Alue 3 Nide 47 s. 0011
VUODEN 1992 KANSAINVÄLINEN SOKERISOPIMUS SISÄLTÖ Sivu I LUKU TAVOITTEET 1 artikla Tavoitteet 18 II LUKU MÄÄRITELMÄT 2 artikla Määritelmät 18 III LUKU KANSAINVÄLINEN SOKERIJÄRJESTÖ 3 artikla Kansainvälisen sokerijärjestön toiminnan jatkuvuus, kotipaikka ja rakenne 18 4 artikla Järjestön jäsenet 19 5 artikla Hallitustenvälisten järjestöjen osallistuminen 19 6 artikla Erioikeudet ja vapaudet 19 IV LUKU KANSAINVÄLINEN SOKERINEUVOSTO 7 artikla Kansainvälisen sokerineuvoston kokoonpano 19 8 artikla Neuvoston valtuudet ja tehtävät 19 9 artikla Neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 20 10 artikla Neuvoston istunnot 20 11 artikla Äänet 20 12 artikla Neuvoston äänestysmenettely 20 13 artikla Neuvoston päätökset 20 14 artikla Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa 21 15 artikla Suhteet yhteiseen perushyödykerahastoon 21 16 artikla Tarkkailijoiden pääsy 21 17 artikla Neuvoston kokousten päätösvaltaisuus 21 V LUKU HALLINTOKOMITEA 18 artikla Hallintokomitean kokoonpano 21 19 artikla Hallintokomitean vaali 22 20 artikla Valtuuksien siirtäminen neuvostolta hallintokomitealle 22 21 artikla Hallintokomitean äänestysmenettely ja päätökset 22 22 artikla Hallintokomitean päätösvaltaisuus 22 VI LUKU TOIMEENPANEVA JOHTAJA JA HENKILÖSTÖ 23 artikla Toimeenpaneva johtaja ja henkilöstö 23 VII LUKU VARAINHOITO 24 artikla Kustannukset 23 25 artikla Hallinnollisen talousarvion hyväksyminen ja jäsenten maksuosuudet 23 26 artikla Maksuosuuksien suorittaminen 24 27 artikla Tilien tarkastus ja julkaiseminen 25 VIII LUKU JÄSENTEN YLEISET VELVOITTEET 28 artikla Jäsenten velvoitteet 25 29 artikla Työolot 25 30 artikla Ekologiset näkökohdat 25 31 artikla Jäsenten taloudelliset velvoitteet 25 IX LUKU TIEDOTUS- JA TUTKIMUSTOIMINTA 32 artikla Tiedotus- ja tutkimustoiminta 25 33 artikla Markkinoiden seuranta, kulutus ja tilastot 25 X LUKU TUTKIMUS JA KEHITYS 34 artikla Tutkimus ja kehitys 26 XI LUKU UUDEN SOPIMUKSEN VALMISTELU 35 artikla Uuden sopimuksen valmistelu 26 XII LUKU LOPPUMÄÄRÄYKSET 36 artikla Talteenottaja 26 37 artikla Allekirjoittaminen 26 38 artikla Ratifioiminen ja hyväksyminen 26 39 artikla Ilmoitus väliaikaisesta soveltamisesta 26 40 artikla Voimaantulo 26 41 artikla Liittyminen 27 42 artikla Vetäytyminen sopimuksesta 27 43 artikla Tilien selvitys 27 44 artikla Muutokset 27 45 artikla Sopimuksen voimassaoloaika, pidentäminen ja lakkauttaminen 27 46 artikla Siirtymätoimenpiteet 28 LIITE Äänten jakauma 25 artiklaa varten 29 I LUKU TAVOITTEET 1 artikla Tavoitteet Vuoden 1992 kansainvälisen sokerisopimuksen (jäljempänä 'tämä sopimus`) Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin hyväksymän päätöslauselman 93 (IV) mukaiset tavoitteet ovat: a) kansainvälisen yhteistyön lisääminen maailmanlaajuisissa sokeria suoraan tai välillisesti koskevissa asioissa; b) foorumin tarjoaminen hallitustenvälisille sokerin ja maailman sokeritalouden edistämistä koskeville neuvotteluille; c) kaupan helpottaminen keräämällä ja jakamalla tietoa maailman sokerimarkkinoista ja muista makeutusaineista; d) sokerin lisääntyneen kysynnän edistäminen erityisesti muuta kuin sen perinteistä käyttöä varten. II LUKU MÄÄRITELMÄT 2 artikla Määritelmät Tässä sopimuksessa: 1 `järjestöllä` tarkoitetaan 3 artiklassa mainittua Kansainvälistä sokerijärjestöä; 2 `neuvostolla` tarkoitetaan 3 artiklan 3 kohdassa mainittua kansainvälistä sokerineuvostoa; 3 `jäsenellä` tarkoitetaan tämän sopimuksen osapuolta; 4 `määräenemmistöllä` tarkoitetaan ääntenenemmistöä, johon vaaditaan vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsenten antamista äänistä, jos nämä äänet on antanut vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevista ja äänestykseen osallistuneista jäsenistä; 5 `yksinkertaisella ääntenenemmistöllä` tarkoitetaan ääntenenemmistöä, johon vaaditaan enemmän kuin puolet läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsenten kokonaismäärästä, jos nämä äänet on antanut vähintään puolet läsnä olevista ja äänestykseen osallistuneista jäsenistä; 6 `vuodella` tarkoitetaan kalenterivuotta; 7 `sokerilla` tarkoitetaan kaikkia sokeriruo'osta tai sokerijuurikkaasta valmistettuja tavanomaisia kaupallisia sokerimuotoja, mukaan lukien syötävät ja siirapintyyppiset melassit, siirapit sekä kaikki muut nestesokerin muodot, mutta ei kuitenkaan melassivalmisteita tai alkeellisin menetelmin valmistettuja linkoamattoman sokerin alhaisia laatuja; 8 `voimaantulolla` tarkoitetaan päivämäärää, jona tämä sopimus tulee voimaan joko väliaikaisesti tai lopullisesti 40 artiklan mukaisesti; 9 `vapailla markkinoilla` tarkoitetaan maailmanmarkkinoiden kokonaisnettotuontia, lukuun ottamatta sellaista tuontia, joka aiheutuu vuoden 1977 kansainvälisen sokerisopimuksen IX luvussa tarkoitettujen erityisjärjestelyjen soveltamisesta; 10 `maailmanmarkkinoilla` tarkoitetaan kansainvälisiä sokerimarkkinoita, ja ne käsittävät sekä vapailla markkinoilla myytävän että vuoden 1977 kansainvälisen sokerisopimuksen IX luvussa tarkoitettujen erityisjärjestelyjen mukaisesti myytävän sokerin. III LUKU KANSAINVÄLINEN SOKERIJÄRJESTÖ 3 artikla Kansainvälisen sokerijärjestön toiminnan jatkuvuus, kotipaikka ja rakenne 1 Kansainvälinen sokerijärjestö, joka perustettiin vuoden 1968 kansainvälisellä sokerisopimuksella ja jonka olemassaoloa on jatkettu vuosien 1973, 1977, 1984 ja 1987 kansainvälisillä sokerisopimuksilla, jatkaa toimintaansa tämän sopimuksen hoitamiseksi ja sen soveltamisen valvomiseksi, ja järjestön kokoonpano, valtuudet ja tehtävät on määrätty tässä sopimuksessa. 2 Järjestön kotipaikka on Lontoossa, jollei neuvosto määräenemmistöllä toisin päätä. 3 Järjestön toiminnasta huolehtivat kansainvälinen sokerineuvosto, sen hallinnollinen komitea, toimeenpaneva johtaja ja henkilöstö. 4 artikla Järjestön jäsenet Tämän sopimuksen jokainen osapuoli on järjestön jäsen. 5 artikla Hallitustenvälisten järjestöjen osallistuminen Tässä sopimuksessa viittausten "hallitukseen" tai "hallituksiin" katsotaan käsittävän viittaukset myös Euroopan talousyhteisöön ja kaikkiin hallitustenvälisiin järjestöihin, joille kuuluu kansainvälisten sopimusten, erityisesti perushyödykesopimusten neuvottelemiseen, tekemiseen ja soveltamiseen liittyviä velvoitteita. Tämän vuoksi kaikkien tähän sopimukseen sisältyvien viittausten, jotka koskevat allekirjoittamista, ratifioimista, hyväksymistä, ilmoitusta väliaikaisesta soveltamisesta tai liittymistä, katsotaan tällaisten hallitustenvälisten järjestöjen osalta tarkoittavan kyseisten järjestöjen osalta tapahtuvaa allekirjoittamista, ratifioimista, hyväksymistä, ilmoitusta väliaikaisesta soveltamisesta tai liittymistä. 6 artikla Erioikeudet ja vapaudet 1 Järjestö on kansainvälinen oikeushenkilö. 2 Järjestö voi tehdä sopimuksia, hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynnissä. 3 Järjestön asema, erioikeudet ja vapaudet Yhdistyneen kuningaskunnan alueella määritellään edelleen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan ja Kansainvälisen sokerijärjestön Lontoossa 29 päivänä toukokuuta 1969 allekirjoitetussa kotipaikkaa koskevassa sopimuksessa, tämän sopimuksen moitteettoman toiminnan mahdollisesti vaatimine muutoksineen. 4 Jos järjestön kotipaikka siirretään maahan, joka on järjestön jäsen, tämän jäsenen on mahdollisimman pian tehtävä järjestön kanssa neuvostolle hyväksyttäväksi esitettävä sopimus, joka koskee järjestön, sen toimeenpanevan johtajan, henkilökunnan, asiantuntijoiden ja jäsenten edustajien asemaa, erioikeuksia ja vapauksia näiden ollessa kyseisessä maassa tehtäviensä hoitamista varten. 5 Ellei muunlaisia verosäännöksiä noudateta tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun sopimuksen mukaisesti, järjestön uusi isäntämaa tällaisen sopimuksen tekemiseen asti: a) vapauttaa järjestön työntekijöilleen maksamat palkat kaikista veroista, mutta verottomuutta ei sovelleta sen omiin kansalaisiin; ja b) vapauttaa järjestön varat, tulot ja muun omaisuuden kaikista veroista. 6 Jos järjestön kotipaikka siirretään maahan, joka ei ole järjestön jäsen, neuvosto hankkii ennen tällaista siirtoa kyseisen maan hallitukselta kirjallisen vakuutuksen siitä, että: a) se tekee järjestön kanssa tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun sopimuksen mahdollisimman pian; ja että b) se myöntää tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetun vapautuksen siihen asti, kunnes tällainen sopimus on tehty. 7 Neuvosto pyrkii ennen kotipaikan siirtämistä tekemään tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun sopimuksen sen maan hallituksen kanssa, johon järjestön kotipaikka on tarkoitus siirtää. IV LUKU KANSAINVÄLINEN SOKERINEUVOSTO 7 artikla Kansainvälisen sokerineuvoston kokoonpano 1 Järjestön ylin toimielin on kansainvälinen sokerineuvosto, johon kuuluvat kaikki järjestön jäsenet. 2 Jokaisella jäsenellä on neuvostossa yksi edustaja sekä jäsenen halutessa yksi tai useampi varaedustaja. Lisäksi jäsen voi nimetä edustajilleen tai varamiehilleen yhden tai useamman neuvonantajan. 8 artikla Neuvoston valtuudet ja tehtävät 1 Neuvosto käyttää kaikkia niitä valtuuksia ja hoitaa tai huolehtii kaikkien niiden tehtävien hoitamisesta, jotka ovat tarpeen tämän sopimuksen määräysten soveltamiseksi sekä vuoden 1977 kansainvälisen sokerisopimuksen 49 artiklan mukaisesti perustetun varastojen rahoittamisrahaston lopettamiseksi, ja näihin tehtäviin liittyvät valtuutensa edellä mainitulla sopimuksella perustettu neuvosto on siirtänyt vuoden 1984 kansainvälisellä sokerisopimuksella sekä vuoden 1987 kansainvälisellä sokerisopimuksella perustetulle neuvostolle viimeksi mainitun sopimuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti. 2 Neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä tämän sopimuksen soveltamiseksi tarvittavat ja sen kanssa sopusoinnussa olevat säännöt, erityisesti neuvoston ja sen komiteoiden työjärjestyksen sekä järjestön varainhoitoa koskevat säännöt ja henkilöstösäännöt. Neuvosto voi työjärjestyksessään määrätä menettelystä, jonka mukaan se voi ratkaista tietyt kysymykset kokoontumatta. 3 Neuvosto kerää ja pitää hallussaan tässä sopimuksessa sille annettujen tehtävien hoitamisessa tarvittavia asiakirjoja sekä muita tarpeellisina pitämiään asiakirjoja. 4 Neuvosto julkaisee vuosikertomuksen sekä muita tarpeellisina pitämiään tietoja. 9 artikla Neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 1 Neuvosto valitsee valtuuskuntien keskuudesta vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka voidaan valita uudelleen ja joille järjestö ei maksa palkkaa. 2 Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan tehtävät tämän poissa ollessa. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat joko tilapäisesti tai pysyvästi poissa, voi neuvosto valita valtuuskuntien keskuudesta uudet tehtävien hoitajat tapauksen mukaan väliaikaisesti tai pysyvästi. 3 Puheenjohtaja tai muu henkilöstöön kuuluva, joka toimii puheenjohtajana neuvoston kokouksissa, ei saa äänestää. Hän voi kuitenkin valita toisen henkilön käyttämään edustamansa jäsenen äänioikeutta. 10 artikla Neuvoston istunnot 1 Neuvosto pitää yleensä yhden säännönmukaisen istunnon vuosittain. 2 Lisäksi neuvosto kokoontuu erityisistuntoon niin päättäessään tai jos kokoontumista pyytää: a) viisi jäsentä; b) kaksi jäsentä tai tätä useampi jäsen, joilla on yhteensä vähintään 250 ääntä 11 ja 25 artiklan mukaisesti; tai c) hallinnollinen komitea. 3 Istunnoista ilmoitetaan jäsenille vähintään 30 päivää ennen istuntoa, lukuun ottamatta kiireellisiä tapauksia, jolloin ilmoitus tehdään vähintään 10 päivää ennen istuntoa. 4 Istunnot pidetään järjestön kotipaikassa, jollei neuvosto määräenemmistöllä toisin päätä. Jos jäsen kutsuu neuvoston koolle muualle kuin järjestön kotipaikkaan ja neuvosto tähän suostuu, kyseinen jäsen vastaa tästä aiheutuneista lisäkustannuksista. 11 artikla Äänet 1 Tämän sopimuksen mukaisia äänestyksiä varten jäsenillä on yhteensä 2 000 ääntä, jotka jakautuvat 25 artiklan määräysten mukaisesti. 2 Kun jäsen menettää äänioikeutensa tämän sopimuksen 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti, sen äänet jaetaan muiden jäsenten kesken niiden 25 artiklassa määritettyjen osuuksien mukaisessa suhteessa. Kun jäsen saa äänioikeutensa takaisin, noudatetaan samaa menettelyä niin, että kyseinen jäsen otetaan jakamisessa huomioon. 12 artikla Neuvoston äänestysmenettely 1 Jäsenellä on äänestystä varten 11 ja 25 artiklan mukaisesti annettu määrä ääniä. Jäsenellä ei ole oikeutta jakaa näitä ääniä. 2 Jäsen voi valtuuttaa toisen jäsenen valvomaan etuuksiaan ja käyttämään äänioikeuttaan yhdessä tai useammassa neuvoston kokouksessa ilmoitettuaan siitä kirjallisesti puheenjohtajalle. Jäljennös tällaisesta valtakirjasta annetaan neuvoston työjärjestyksen mukaisesti mahdollisesti asetetun valtakirjakomitean tarkastettavaksi. 3 Jäsen, jonka toinen jäsen on valtuuttanut äänestämään puolestaan sille 11 ja 25 artiklan mukaisesti kuuluvalla äänimäärällä, äänestää valtuutuksen mukaisesti tämän artiklan 2 kohtaa noudattaen. 13 artikla Neuvoston päätökset 1 Neuvosto tekee päätöksensä ja antaa suosituksensa periaatteessa yksimielisesti. Jollei yksimielisyyttä saavuteta, päätökset tehdään ja suositukset annetaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, jollei tässä sopimuksessa vaadita määräenemmistöä. 2 Äänestyksestä pidättyneiden jäsenten ääniä ei oteta huomioon laskettaessa neuvoston päätökseen tarvittavien äänten lukumäärää, eikä näitä jäseniä pidetä 2 artiklan 4 kohdan tai 5 kohdan määritelmässä tarkoitettuina 'äänestykseen osallistuneina jäseninä`. Kun jäsen soveltaa 12 artiklan määräyksiä ja sen äänet annetaan neuvoston kokouksessa, jäsentä pidetään tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa läsnä olevana ja äänestykseen osallistuneena. 3 Kaikki neuvoston tämän sopimuksen mukaisesti tekemät päätökset ovat jäseniä sitovia. 14 artikla Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa 1 Neuvosto toteuttaa tarvittavat toimenpiteet neuvottelujen ja yhteistyön järjestämiseksi Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen toimielinten, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin ja elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) sekä muiden asiaa koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöjen ja hallitustenvälisten järjestöjen kanssa. 2 Ottaen huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin erityisaseman kansainvälisessä perushyödykekaupassa neuvosto antaa sille tarvittaessa tietoja toiminnastaan ja työohjelmistaan. 3 Lisäksi neuvosto voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ylläpitääkseen toimivia yhteyksiä sokerin kansainvälisiin tuottaja-, kauppa- ja valmistajajärjestöihin. 15 artikla Suhteet yhteiseen perushyödykerahastoon 1 Järjestö käyttää täysin hyväkseen yhteisen perushyödykerahaston tarjoamat mahdollisuudet. 2 Tämän artiklan 1 kohdan mukaisen hankkeen täytäntöönpanon osalta järjestö ei toimi toimeenpanevana elimenä eikä ota kantaakseen yksittäisten jäsenten tai muiden yhteisöjen antamia takuita koskevia taloudellisia velvoitteita. Järjestöön kuuluminen ei edellytä miltään jäseneltä vastuuta sitoumuksista tai lainoista, jotka joku toinen jäsen tai yhteisö on tehnyt tai ottanut edellä tarkoitettujen hankkeiden yhteydessä. 16 artikla Tarkkailijoiden pääsy 1 Neuvosto voi kutsua järjestöön kuulumattomia valtioita seuraamaan neuvoston kokouksia tarkkailijoina. 2 Neuvosto voi myös kutsua 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja järjestöjä seuraamaan neuvoston kokouksia tarkkailijoina. 17 artikla Neuvoston kokousten päätösvaltaisuus Neuvoston kokousten päätösvaltaisuuden edellytyksenä on, että enemmän kuin kaksi kolmasosaa kaikista jäsenistä on läsnä ja että nämä läsnä olevat jäsenet edustavat vähintään kahta kolmasosaa kaikkien jäsenten 11 ja 25 artiklan mukaisesta kokonaisäänimäärästä. Jos neuvosto ei ole päätösvaltainen istunnon alkamisajankohdaksi määrättynä päivänä tai istuntokauden kuluessa kolmessa peräkkäisessä kokouksessa, neuvosto kutsutaan koolle seitsemän päivää myöhemmin; neuvosto on tällöin ja koko jäljellä olevan istuntokauden ajan päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet kaikista jäsenistä on läsnä ja kun nämä läsnä olevat jäsenet edustavat enempää kuin puolta kaikkien jäsenten 11 ja 25 artiklan mukaisesti. Jäsentä, joka on edustettuna 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla pidetään läsnä olevana. V LUKU HALLINTOKOMITEA 18 artikla Hallintokomitean kokoonpano 1 Hallintokomiteaan kuuluu 18 jäsentä. Näistä on periaatteessa 10 kunakin vuonna suurimman maksuosuuden suorittanutta jäsentä ja 8 valitaan neuvoston muiden jäsenten keskuudesta. 2 Jos yksi tai useampi kunakin vuonna 10 suurimman maksuosuuden suorittaneesta jäsenestä ei halua ilman eri toimenpiteitä tulla nimetyksi hallintokomiteaan, tällaisten jäsenten tilalle nimetään yksi tai useampi seuraavaksi suurimpien maksuosuuksien suorittaneista jäsenistä, jotka ovat valmiit ottamaan tehtävän vastaan. Kun edellä tarkoitetut 10 hallintokomitean jäsentä on näin nimetty, valitaan loput kahdeksan komitean jäsentä neuvoston muiden jäsenten keskuudesta. 3 Kahdeksan lisäjäsenen vaali suoritetaan vuosittain 11 ja 25 artiklan mukaisen äänimäärän perusteella. Tämän artiklan 1 tai 2 kohdan määräysten mukaisesti hallintokomiteaan nimetyt jäsenet eivät saa osallistua tähän vaaliin. 4 Jäseniä ei voida valita hallintokomiteaan, ellei se ole 26 artiklan mukaisesti suorittanut maksuosuuttaan kokonaan. 5 Jokainen hallintokomitean jäsen nimeää yhden edustajan ja voi lisäksi nimetä yhden tai useamman sijaisen ja neuvonantajan. Lisäksi kaikki neuvoston jäsenet voivat osallistua tämän komitean kokouksiin tarkkailijoina, ja jäseniä voidaan pyytää käyttämään puheenvuoro. 6 Hallintokomitea valitsee itselleen vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajalla ei ole oikeutta äänestää, ja hänet voidaan valita uudelleen. Puheenjohtajan poissa ollessa hänen tehtäviään hoitaa varapuheenjohtaja. 7 Hallintokomitea kokoontuu tavallisesti kolme kertaa vuodessa. 8 Hallintokomitea kokoontuu järjestön kotipaikassa, jollei se toisin päätä. Jos jokin jäsen kutsuu hallintokomitean kokoontumaan muualle kuin järjestön kotipaikkaan ja jos hallintokomitea tähän suostuu, kyseinen jäsen maksaa tästä aiheutuneet lisäkustannukset. 19 artikla Hallintokomitean vaali 1 Kunakin vuonna suurimpien maksuosuuksien suorittaneiden jäsenten keskuudesta valitut jäsenet nimetään 18 artiklan 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hallintokomiteaan. 2 Hallintokomitean kahdeksan lisäjäsenen vaali toimitetaan neuvostossa. Jäsen, joka 18 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan määräysten mukaisesti on vaalikelpoinen, antaa kaikki sille 11 ja 25 artiklan mukaisesti kuuluvat äänet yhdelle ehdokkaalle. Jäsen voi antaa toiselle ehdokkaalle ne äänet, joita se käyttää 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Valituiksi tulevat 8 suurimman äänimäärän saanutta ehdokasta. 3 Jos hallintokomiteaan kuuluva jäsen on menettänyt äänioikeutensa tämän sopimuksen jonkin asiaa koskevan määräyksen mukaisesti, jokainen sitä äänestänyt tai sille tämän artiklan mukaisesti äänensä osoittanut jäsen voi osoittaa äänensä jollekin muulle komitean jäsenelle siksi ajaksi, jona äänioikeuden menetys on voimassa. 4 Jos komiteaan 18 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti nimetty jäsen lakkaa olemasta järjestön jäsen, sen tilalle tulee seuraavaksi suurimman maksuosuuden suorittanut jäsen, joka on valmis ottamaan tehtävän vastaan, ja tarvittaessa toimitetaan vaali komiteaan valitun lisäjäsenen valitsemiseksi. Jos komiteaan valittu jäsen lakkaa olemasta järjestön jäsen, toimitetaan vaali tämän jäsenen paikan täyttämiseksi komiteassa. Jäsen, joka on antanut tai osoittanut äänensä sellaiselle jäsenelle, jonka jäsenyys järjestössä lakkaa, ja joka ei äänestä komiteassa avoimelle paikalle valittua jäsentä, voi osoittaa äänensä muulle komitean jäsenelle. 5 Jäsen voi erityisissä olosuhteissa ja neuvoteltuaan sen hallintokomitean jäsenen kanssa, jota on äänestänyt tai jolle on tämän artiklan määräysten mukaisesti osoittanut äänensä, peruuttaa antamansa äänet kuluvat vuoden loppuajaksi. Jäsen voi sen jälkeen osoittaa nämä äänet jollekin toiselle hallintokomitean jäsenelle, mutta se ei voi enää saman vuoden kuluessa peruuttaa näin antamiaan ääniä tältä toiselta jäseneltä. Hallintokomitean jäsen, jolta äänet on peruutettu, säilyttää paikkansa hallintokomiteassa kyseisen vuoden loppuun. Tämän kohdan määräysten mukaiset toimenpiteet tulevat voimaan sen jälkeen, kun asiasta on ilmoitettu kirjallisesti hallintokomitean puheenjohtajalle. 20 artikla Valtuuksien siirtäminen neuvostolta hallintokomitealle 1 Neuvosto voi määräenemmistöllä siirtää hallintokomitealle kaikki valtuutensa tai osan niistä, lukuun ottamatta: a) järjestön kotipaikan valintaa 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti; b) toimeenpanevan johtajan ja muun ylemmän toimihenkilön nimittämistä 23 artiklan mukaisesti; c) hallinnollisen talousarvion hyväksymistä ja maksuosuuksien vahvistamista 25 artiklan mukaisesti; d) Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin pääsihteerille osoitettava pyyntöä kutsua koolle neuvottelukokous 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti; e) muutosta koskevaa suositusta 44 artiklan mukaisesti; f) tämän sopimuksen voimassaolon pidentämistä tai lakkauttamista 45 artiklan mukaisesti. 2 Neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa hallintokomitealle siirtämänsä valtuudet. 21 artikla Hallintokomitean äänestysmenettely ja päätökset 1 Hallintokomitean jokaisella jäsenellä on oikeus äänestää 19 artiklan mukaisesti saamallaan äänimäärällä, eikä jäsen saa jakaa näitä ääniä. 2 Hallintokomiteassa tehtävä päätös vaatii saman ääntenenemmistön, jonka päätös vaatisi neuvostossa, ja päätös annetaan neuvostolle tiedoksi. 3 Jokaisella jäsenmaalla on oikeus valittaa hallintokomitean päätöksestä neuvostoon edellytyksin, jotka neuvosto voi määrätä työjärjestyksessään. 22 artikla Hallintokomitean päätösvaltaisuus Hallintokomitean kokousten päätösvaltaisuuden edellytyksenä on, että enemmän kuin puolet komitean kaikista jäsenistä on läsnä ja että nämä läsnä olevat jäsenet edustavat vähintään kahta kolmasosaa kaikkien komitean jäsenten kokonaisäänimäärästä. VI LUKU TOIMEENPANEVA JOHTAJA JA HENKILÖSTÖ 23 artikla Toimeenpaneva johtaja ja henkilöstö 1 Neuvosto nimittää toimeenpanevan johtajan määräenemmistöllä ja vahvistaa toimeenpanevan johtajan palvelussuhteen ehdot. 2 Toimeenpaneva johtaja on järjestön ylin hallinnollinen toimihenkilö; johtaja on vastuussa tämän sopimuksen soveltamiseen liittyvien ja hänelle kuuluvien tehtävien hoitamisesta. 3 Neuvosto nimittää määräenemmistöllä kuultuaan toimeenpanevaa johtajaa myös muut ylemmät toimihenkilöt ja vahvistaa heidän palvelussuhteensa ehdot. 4 Toimeenpaneva johtaja nimittää muun henkilöstön neuvoston sääntöjen ja päätösten mukaisesti. 5 Neuvosto hyväksyy 8 artiklan mukaisesti ne säännöt, joissa annetaan kaikkien sihteeristön jäsenten palvelussuhteen perusehdot sekä heidän perusoikeutensa, -velvoitteensa ja -tehtävänsä. 6 Toimeenpanevalla johtajalla tai muulla henkilöstöön kuuluvalla ei saa olla taloudellisia etuja valvottavanaan sokeriteollisuudessa tai sokerikaupassa. 7 Hoitaessaan tästä sopimuksesta johtuvia tehtäviään toimeenpaneva johtaja tai henkilöstöön kuuluva ei pyydä eikä ota ohjeita jäseniltä tai muilta järjestön ulkopuolisilta viranomaisilta. He pidättäytyvät kaikista toimista, jotka eivät sovellu heidän asemaansa yksinomaan järjestölle vastuussa olevina kansainvälisinä virkamiehinä. Jäsenten on kunnioitettava toimeenpanevan johtajan ja henkilöstön tehtävien kansainvälistä luonnetta, eivätkä ne saa pyrkiä vaikuttamaan heihin heidän hoitaessaan tehtäviään. VII LUKU VARAINHOITO 24 artikla Kustannukset 1 Jäsenet, joita asia koskee, vastaavat neuvostoon, hallintokomiteaan taikka neuvoston tai hallintokomitean alaisiin komiteoihin osallistuvien valtuuskuntiensa kustannuksista. 2 Tämän sopimuksen soveltamisesta johtuvat kustannukset katetaan jäsenten vuotuisilla maksuosuuksilla, jotka vahvistetaan 25 artiklan mukaisesti. Jos jäsen kuitenkin pyytää erityisiä palveluksia, neuvosto voi vaatia kyseiseltä jäseneltä niistä maksun. 3 Tämän sopimuksen hallintaa varten pidetään tarvittavia tilejä. 25 artikla Hallinnollisen talousarvion hyväksyminen ja jäsenten maksuosuudet 1 Jäsenillä on tätä artiklaa varten 2 000 ääntä. 2 a) Jokaisella jäsenellä on liitteessä määrätty äänimäärä, joka tarkistetaan jäljempänä d alakohdassa määrätyllä tavalla. b) Jäsenellä on oltava vähintään kuusi ääntä. c) Ääniä ei saa jakaa osiin. Pyöristäminen on sallittu laskennassa sekä varmistettaessa, että ääniä jaetaan täysi määrä. d) Liitteessä määrätyt äänet, jotka eivät ole käytössä tämän sopimuksen voimaan tullessa, jaetaan yksittäisten jäsenten kesken, lukuun ottamatta niitä jäseniä, joilla liitteen mukaisesti on kuusi ääntä. Jakamattomat äänet jaetaan sen suhteen mukaisesti, joka on niiden liitteen mukaisen äänimäärän ja kaikkien niiden jäsenten kokonaisäänimäärän välillä, joilla on enemmän kuin kuusi ääntä. 3 Äänet tarkistetaan vuosittain seuraavan menettelyn mukaisesti: a) Jokaisena vuonna, mukaan lukien tämän sopimuksen voimaantulovuosi, Kansainvälisen sokerijärjestön julkaistessa Sokerin vuosikirjan jokaista jäsentä varten lasketaan yhteistonnimäärä, joka käsittää: - 35 prosenttia kyseisen jäsenen viennistä vapaille markkinoille, johon lisätään - 15 prosenttia kyseisen jäsenen erityisjärjestelyin tapahtuvasta kokonaisviennistä, johon lisätään - 35 prosenttia kyseisen jäsenen tuonnista vapailta markkinoilta, johon lisätään - 15 prosenttia kyseisen jäsenmaan erityisjärjestelyin tapahtuvasta kokonaistuonnista. Jäsenen yhteistonnimäärän laskemiseen käytettävät tiedot kunkin edellä mainitun luokan osalta edustavat kyseisen luokan niistä neljästä viimeisestä vuodesta kolmen korkeimman keskiarvoa, jotka on julkaistu järjestön Sokerin vuosikirjan tuoreimmassa painoksessa. Toimeenpaneva johtaja laskee jäsenen osuuden kaikkien jäsenten yhteistonnimäärien kokonaismäärästä. Kaikki edellä mainitut tiedot jaetaan jäsenille näiden osuuksia laskettaessa. b) Tämän sopimuksen voimaantulosta seuraavana toisena vuotena ja sitä seuraavina vuosina kunkin jäsenmaan äänimääriä tarkistetaan sen muutoksen mukaisesti, joka on tapahtunut niiden osuudessa kaikkien jäsenmaiden yhteistonnimäärien kokonaismäärästä verrattuna saman jäsenen edellisen vuoden osuuteen. c) Niiden jäsenten osalta, joilla on kuusi ääntä, ei suoriteta tarkistusta ylöspäin edellä b alakohdan määräysten mukaisesti, jollei niiden osuus kaikkien jäsenmaiden yhteistonnimäärien kokonaismäärästä ole enemmän kuin 0,3 prosenttia. 4 Jäsenen tai jäsenten liittyessä tähän sopimukseen sen voimaantulon jälkeen niiden äänet määräytyvät liitteen mukaan, sellaisena kuin se on edellä 2 ja 3 kohdan mukaisesti tarkistettuna. Jos liittyvää jäsentä tai liittyviä jäseniä ei ole mainittu tämän sopimuksen liitteessä, neuvosto päättää kyseiselle jäsenelle tai kyseisille jäsenille jaettavasta äänimäärästä. Sen jälkeen, kun se liittyvä jäsen tai ne liittyvät jäsenet, joita ei ole mainittu liitteessä, ovat hyväksyneet neuvoston jakamat äänimäärät, sopimukseen aikaisemmin liittyneiden jäsenten äänimäärät lasketaan uudelleen siten, että kokonaisäänimäärä on edelleen 2 000. 5 Jäsenen tai jäsenten vetäytyessä sopimuksesta vetäytyvän jäsenen tai vetäytyvien jäsenten äänet jaetaan uudelleen jäljelle jääville jäsenille sen mukaan, mikä niiden osuus on kaikkien jäljelle jääneiden jäsenten kokonaisäänimäärästä siten, että kaikkien jäsenten kokonaisäänimäärä on edelleen 2 000. 6 Siirtymäkauden järjestelyt: a) Seuraavat määräykset koskevat ainoastaan vuoden 1987 kansainvälisen sokerisopimuksen jäseniä 31 päivästä joulukuuta 1992 ja rajoittuvat tämän sopimuksen voimaantulon jälkeiseen kahteen ensimmäiseen kalenterivuoteen (eli 31 päivään joulukuuta 1994). b) Kullekin jäsenelle vuonna 1993 jaettu kokonaisäänimäärä ei saa olla enemmän kuin kyseisen jäsenen vuoden 1987 kansainvälisen sokerisopimuksen mukainen vuoden 1992 äänimäärä kerrottuna luvulla 1,33, eikä se vuonna 1994 saa olla enemmän kuin kyseisen jäsenen vuoden 1987 kansainvälisen sokerisopimuksen mukainen vuoden 1992 äänimäärä kerrottuna luvulla 1,66. c) Äänikohtaisen maksuosuuden määrittämiseksi ääniä, jotka eivät ole käytössä edellä 6 kohdan b alakohdan soveltamisen vuoksi, ei jaeta uudelleen muiden jäsenten kesken. Tämän vuoksi äänikohtainen maksuosuus määritetään alentuneen kokonaisäänimäärän perusteella. 7 Jäljempänä 26 artiklan 2 kohdan määräyksiä, jotka koskevat sopimusvelvoitteiden täyttämättä jättämisestä johtuvaa äänioikeuden peruuttamista, ei sovelleta tähän artiklaan. 8 Neuvosto hyväksyy jokaisen vuoden jälkimmäisellä puoliskolla järjestön hallinnollisen talousarvion seuraavaksi vuodeksi ja määrää talousarvion kattamiseksi tarvittavan jäsenten äänikohtaisen maksuosuuden kahtena ensimmäisenä vuonna otettuaan huomioon tämän artiklan 6 kohdan määräykset. 9 Jäsenen maksuosuus hallinnollista talousarviota varten lasketaan kertomalla äänikohtainen maksuosuus jäsenen tämän artiklan mukaisella äänimäärällä seuraavasti: a) niiden osalta, jotka ovat jäseniä hallinnollista talousarviota lopullisesti hyväksyttäessä, niiden sen hetkisellä äänimäärällä; ja b) niiden osalta, joista tulee jäseniä hallinnollisen talousarvion hyväksymisen jälkeen, sillä äänimäärällä, jonka ne saavat jäseneksi tullessaan, suhteutettuna talousarviokauden jäljellä olevaan osaan; muiden jäsenten osalta tehtyjä vahvistamisia ei muuteta. 10 Jos tämä sopimus tulee voimaan aikaisemmin kuin kahdeksan kuukautta ennen sen voimassaolon ensimmäisen täyden vuoden alkamista, neuvosto hyväksyy ensimmäisessä istunnossaan hallinnollisen talousarvion siksi kaudeksi, joka edeltää ensimmäisen täyden vuoden alkamista. Muussa tapauksessa ensimmäinen talousarvio kattaa edeltävän kauden ja ensimmäisen vuoden kokonaisuudessaan. 11 Neuvosto voi määräenemmistöllä toteuttaa aiheellisina pitämänsä toimenpiteet pienentääkseen sitä vaikutusta jäsenten maksuosuuksiin, joka johtuu mahdollisesta pienestä jäsenmäärästä tämän sopimuksen ensimmäisen vuoden hallinnollisen talousarvion hyväksymisen aikana taikka huomattavasta jäsenmäärän pienenemisestä myöhemmin. 26 artikla Maksuosuuksien suorittaminen 1 Jäsenet suorittavat maksuosuutensa kunkin vuoden hallinnollista talousarviota varten valtiosääntönsä edellyttämää menettelyä noudattaen. Maksuosuudet kunkin vuoden hallinnollista talousarviota varten suoritetaan vapaasti vaihdettavina valuuttoina, ja ne erääntyvät maksettaviksi kyseisen vuoden ensimmäisenä päivänä; jäsenten maksuosuudet siltä vuodelta, jonka aikana ne liittyvät järjestöön, erääntyvät jäseneksi tulemispäivänä. 2 Jollei jäsen ole suorittanut maksuosuuttaan hallinnollista talousarviota varten neljän kuukauden kuluessa siitä, jolloin sen maksuosuus tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti on erääntynyt maksettavaksi, toimeenpaneva johtaja pyytää jäsentä suorittamaan maksunsa mahdollisimman pian. Jollei jäsen ole kahden kuukauden kuluessa toimeenpanevan johtajan pyynnöstä edelleenkään suorittanut maksuosuuttaan, sen äänioikeus neuvostossa ja hallintokomiteassa peruutetaan siihen asti, jolloin se on suorittanut maksuosuutensa kokonaan. 3 Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää, että jäseneltä, jonka maksuosuudet ovat maksamatta kahdelta vuodelta, evätään jäsenyyteen kuuluvat oikeudet tai jäsentä ei enää oteta huomioon talousarviota varten. Jäsen on kuitenkin edelleen velvollinen suorittamaan muut tämän sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa. Maksamalla erääntyneet maksuosuudet jäsen saa takaisin jäsenyyteen kuuluvat oikeudet. Jäsenten takautuvasti suorittamilla maksuilla katetaan ensin erääntyneet maksuosuudet mieluummin kuin kyseisen ajankohdan maksuosuudet. 27 artikla Tilien tarkastus ja julkaiseminen Mahdollisimman pian kunkin vuoden päätyttyä neuvoston hyväksyttäväksi ja julkaistavaksi esitetään riippumattoman tilintarkastajan varmentama kertomus järjestön kyseisen vuoden varainhoidosta. VIII LUKU JÄSENTEN YLEISET VELVOITTEET 28 artikla Jäsenten velvoitteet Jäsenet sitoutuvat toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet voidakseen täyttää tästä sopimuksesta johtuvat velvoitteensa ja toimia täysipainoisesti yhteistyössä toistensa kanssa tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. 29 artikla Työolot Jäsenet huolehtivat siitä, että niiden sokeriteollisuudessa noudatetaan moitteettomia työoloja ja pyrkivät mahdollisimman kattavasti parantamaan sokerintuotannon eri toimialoilla työskentelevän teollisuus- ja maataloustyöväestön sekä sokeriruo'on ja sokerijuurikkaan viljelijöiden elintasoa. 30 artikla Ekologiset näkökohdat Jäsenet ottavat ekologiset näkökohdat aiheellisella tavalla huomioon sokerintuotannon kaikissa vaiheissa. 31 artikla Jäsenten taloudelliset velvoitteet Jäsenten taloudelliset velvoitteet järjestöä ja toisia jäseniä kohtaan rajoittuvat niihin velvoitteisiin, jotka koskevat neuvoston tämän sopimuksen mukaisesti hyväksymiä maksuosuuksia hallinnollista talousarviota varten. IX LUKU TIEDOTUS- JA TUTKIMUSTOIMINTA 32 artikla Tiedotus- ja tutkimustoiminta 1 Järjestö toimii keskuksena, joka kerää ja julkaisee tilastotietoja ja tutkimuksia sokerin (sekä raaka- että puhdistettu sokeri) ja muiden makeutusaineiden maailmanlaajuisesta tuotannosta, hinnoista, viennistä ja tuonnista, kulutuksesta, varastoista sekä sokeria ja muita makeutusaineita koskevasta verotuksesta. 2 Jäsenet sitoutuvat toimittamaan järjestölle määräajassa, joka voidaan vahvistaa työjärjestyksessä, kaikki saatavilla olevat tilastot ja tiedot, jotka edellä tarkoitetun työjärjestyksen mukaan ovat tarpeen järjestölle sille tässä sopimuksessa annettujen tehtävien hoitamisessa. Tarvittaessa järjestö voi käyttää muista lähteistä saatavia asianmukaisia tietoja. Järjestö ei julkaise tietoja, joita voitaisiin käyttää sokeria tuottavien, jalostavien tai markkinoivien henkilöiden tai yhtiöiden toimintojen tunnistamiseen. 33 artikla Markkinoiden seuranta, kulutus ja tilastot 1 Neuvosto perustaa sokerin markkinoiden seuranta-, kulutus- ja tilastokomitean, johon kuuluvat kaikki jäsenet ja jonka puheenjohtajana on toimeenpaneva johtaja. 2 Komitea tarkastelee jatkuvasti kysymyksiä, jotka liittyvät sokerin ja muiden makeutusaineiden maailmantalouteen ja toimittaa neuvottelutulokset jäsenten tietoon. Neuvotteluja varten komitea kokoontuu säännönmukaisesti kahdesti vuodessa. Tarkastelussaan komitea ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tiedot, jotka järjestö on 32 artiklan mukaisesti koonnut. 3 Komitean työ käsittää seuraavat tehtävät: a) sokeritilastojen sekä sokerin tuotantoon, kulutukseen, varastoihin, kansainväliseen kauppaan ja hintoihin liittyvän tilastollisen analyysin laatiminen; b) markkinoiden käyttäytymisen ja siihen vaikuttavien tekijöiden analysointi, painottaen erityisesti kehitysmaiden osallistumista maailmankauppaan; c) sokerin kysynnän analysointi, mukaan lukien sokeria korvaavien luonnollisten ja keinotekoisten tuotteiden käytön vaikutukset sokerin maailmankauppaan ja kulutukseen; d) muut neuvoston hyväksymät kysymykset. 4 Neuvosto tarkastelee vuosittain toimeenpanevan johtajan laatimaa luonnosta tulevaksi työohjelmaksi, johon sisältyy arvio tarvittavista varoista. X LUKU TUTKIMUS JA KEHITYS 34 artikla Tutkimus ja kehitys Edellä 1 artiklassa määrättyjen tavoitteiden saavuttamiseksi neuvosto voi avustaa sekä sokeritaloutta koskevassa tieteellisessä tutkimuksessa ja kehityksessä että tällä alalla saatujen tulosten levittämisessä. Neuvosto voi tätä varten olla yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa, jos siitä ei aiheudu neuvostolle mitään taloudellisia lisävelvoitteita. XI LUKU UUDEN SOPIMUKSEN VALMISTELU 35 artikla Uuden sopimuksen valmistelu 1 Neuvosto voi tutkia mahdollisuutta uuden kansainvälisen sokerisopimuksen neuvottelemiseksi, mukaan lukien mahdollinen taloudellisia määräyksiä sisältävä sopimus, tiedottaa tästä jäsenille ja antaa aiheellisina pitämiään suosituksia. 2 Neuvosto voi pyytää Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin pääsihteeriä kutsumaan neuvottelukokouksen koolle heti, kun pitää sitä aiheellisena. XII LUKU LOPPUMÄÄRÄYKSET 36 artikla Talteenottaja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri nimitetään täten tämän sopimuksen talteenottajaksi. 37 artikla Allekirjoittaminen Tämä sopimus on avoinna allekirjoittamista varten Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa 1 päivästä toukokuuta alkaen 31 päivään joulukuuta 1992 asti kaikille hallituksille, jotka on kutsuttu Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1992 sokerikonferenssiin. 38 artikla Ratifioiminen ja hyväksyminen 1 Allekirjoittajahallitukset ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen valtiosääntönsä edellyttämää menettelyä noudattaen. 2 Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan talteenottajan huostaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1992. Neuvosto voi kuitenkin myöntää tähän määräaikaan pidennystä niille allekirjoittajahallituksille, jotka eivät voi tallettaa asiakirjojaan edellä mainittuun ajankohtaan mennessä. 39 artikla Ilmoitus väliaikaisesta soveltamisesta 1 Allekirjoittajahallitus, joka aikoo ratifioida tai hyväksyä tämän sopimuksen, tai hallitus, jonka liittymisehdot neuvosto on vahvistanut, mutta joka ei vielä ole voinut tallettaa asiakirjaansa, voi milloin tahansa ilmoittaa talteenottajalle soveltavansa tätä sopimusta väliaikaisesti joko sen tullessa 40 artiklan mukaisesti voimaan, tai jos sopimus jo on voimassa, tietystä ajankohdasta alkaen. 2 Hallitus, joka on tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoittanut soveltavansa tätä sopimusta joko sen voimaantulosta, tai jos sopimus jo on voimassa, tietystä ajankohdasta alkaen, on tästä ajankohdasta alkaen väliaikainen jäsen siihen asti, kunnes se tallettaa ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa ja tulee siten jäseneksi. 40 artikla Voimaantulo 1 Tämä sopimus tulee lopullisesti voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993 tai sitä myöhempänä päivänä, jos siihen päivään mennessä on talletettu ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat sellaisten hallitusten osalta, joilla on 60 prosenttia äänistä tämän sopimuksen liitteessä määrätyn jakauman mukaisesti. 2 Jollei tämä sopimus ole tullut voimaan 1 päivään tammikuuta 1993 mennessä tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, se tulee voimaan väliaikaisesti, jos ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat tai ilmoitukset väliaikaisesta soveltamisesta on edellä mainittuun päivään mennessä talletettu niin monen hallituksen osalta, että tämän artiklan 1 kohdassa määrätyt prosenttiosuutta koskevat edellytykset täyttyvät. 3 Jos tämän artiklan 1 tai 2 kohdassa määrätyt voimaantuloa varten vaadittavat prosenttiosuutta koskevat edellytykset eivät ole täyttyneet 1 päivään tammikuuta 1993 mennessä, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri kutsuu koolle ne hallitukset, jotka ovat tallettaneet ratifioimis- taikka hyväksymiskirjansa taikka ilmoitukset väliaikaisesta soveltamisesta, päättämään, tuleeko tämä sopimus niiden välillä joko lopullisesti tai väliaikaisesti tai kokonaan tai osittain voimaan niiden määräämänä päivänä. Jos tämä sopimus on tullut tämän kohdan mukaisesti väliaikaisesti voimaan, se tulee lopullisesti voimaan ilman eri päätöstä, kun tämän artiklan 1 kohdassa määrätyt edellytykset täyttyvät. 4 Sellaisen hallituksen osalta, jonka ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja taikka ilmoitus väliaikaisesta soveltamisesta on talletettu tämän sopimuksen tultua voimaan tämän artiklan 1, 2 tai 3 kohdan mukaisesti, asiakirja tai ilmoitus tulee voimaan talletuspäivänä ja väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen osalta 39 artiklan 1 kohdan määräysten mukaisesti. 41 artikla Liittyminen Kaikkien valtioiden hallitukset voivat liittyä tähän sopimukseen edellytyksin, jotka neuvosto määrää. Liittymisellä kyseisen valtion katsotaan tulevan otetuksi tämän sopimuksen liitteessä olevaan luetteloon, jossa myös mainitaan sille liittymisehdoissa määrätyt äänet. Liittyminen tapahtuu tallettamalla liittymiskirja talteenottajan huostaan. Liittymiskirjoissa mainitaan, että asianomainen hallitus hyväksyy kaikki neuvoston määräämät edellytykset. 42 artikla Vetäytyminen sopimuksesta 1 Jäsen voi vetäytyä tästä sopimuksesta milloin tahansa sen voimaantulon jälkeen tekemällä siitä kirjallisen ilmoituksen talteenottajalle. Jäsen ilmoittaa samanaikaisesti kirjallisesti päätöksestään neuvostolle. 2 Tämän artiklan mukainen vetäytyminen sopimuksesta tulee voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun talteenottaja on vastaanottanut ilmoituksen. 43 artikla Tilien selvitys 1 Neuvosto tekee kohtuullisina pitämissään olosuhteissa tilien selvityksen sellaisen jäsenen kanssa, joka on vetäytynyt tästä sopimuksesta tai on muuten lakannut olemasta tämän sopimuksen osapuoli. Järjestö pidättää kaikki tällaisen jäsenen siihen mennessä suorittamat maksut. Jäsenen on suoritettava järjestölle kaikki erääntyneet maksunsa. 2 Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu jäsen ei ole oikeutettu saamaan tämän sopimuksen päättyessä osuutta järjestön tilien selvityksessä syntyvästä ylijäämästä tai muista järjestön varoista, eikä se ole myöskään vastuussa järjestön mahdollisesta alijäämästä. 44 artikla Muutokset 1 Neuvosto voi määräenemmistöllä antaa jäsenille suosituksen tämän sopimuksen muuttamiseksi. Neuvosto voi asettaa määräajan, jonka jälkeen jokainen jäsen ilmoittaa talteenottajalle muutoksen hyväksymisestä omalta osaltaan. Muutos tulee voimaan 100 päivän kuluttua siitä, kun talteenottaja on vastaanottanut ilmoitukset muutoksen hyväksymisestä jäseniltä, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kaikkien jäsenten 11 ja 25 artiklan mukaisesta kokonaisäänimäärästä, taikka neuvoston määräenemmistöllä mahdollisesti määräämänä myöhempänä päivänä. Neuvosto voi asettaa määräajan, johon mennessä jäsenet ilmoittavat, hyväksyvätkö ne muutokset ja, jollei muutos ole määräaikana tullut voimaan, se katsotaan rauenneeksi. Neuvosto toimittaa talteenottajalle tiedot, jotka ovat tarpeen sen määrittämiseksi, riittävätkö vastaanotetut hyväksymisilmoitukset saattamaan muutoksen voimaan. 2 Jäsen, joka ei ole tehnyt muutosta koskevaa hyväksymisilmoitusta muutoksen voimaantulopäivään mennessä, lakkaa olemasta tämän sopimuksen osapuoli, ellei tällainen jäsen anna neuvostolle tyydyttävää selvitystä siitä, ettei hyväksymistä ole voitu toteuttaa ajoissa maan valtiosäännön edellyttämien toimenpiteiden suorittamiseen liittyneiden vaikeuksien vuoksi, ja ellei neuvosto päätä pidentää hyväksymiselle asetettua määräaikaa tämän jäsenen osalta. Muutos ei ole tällaista jäsentä sitova, ennen kuin jäsen on tehnyt hyväksymistä koskevan ilmoituksen. 45 artikla Sopimuksen voimassaoloaika, pidentäminen ja lakkauttaminen 1 Tämä sopimus on voimassa 31 päivään joulukuuta 1995, jollei sen voimassaoloaikaa ole pidennetty tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti tai aikaisemmin lakkautettu tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti. 2 Neuvosto voi määräenemmistöllä pidentää tämän sopimuksen voimassaoloaikaa 31 päivän joulukuuta 1995 jälkeen seuraaviksi kausiksi enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsen, joka ei hyväksy voimassaoloajan pidennystä, ilmoittaa tästä kirjallisesti neuvostolle, ja se lakkaa tällöin olemasta tämän sopimuksen osapuoli pidennetyn kauden alusta. 3 Neuvosto voi milloin tahansa määräenemmistöllä päättää lakkauttaa tämän sopimuksen määräämästään päivästä ja määräämillään edellytyksillä. 4 Tämän sopimuksen voimassaoloajan lakattua järjestö jatkaa toimintaansa niin kauan kuin sen tilien selvityksen toteuttaminen vaatii, ja sillä on tänä aikana tähän tarkoitukseen tarvittavat valtuudet. 5 Neuvosto ilmoittaa talteenottajalle kaikista tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti suoritetuista toimenpiteistä. 46 artikla Siirtymätoimenpiteet 1 Jos vuoden 1987 kansainvälisen sokerisopimuksen mukaisesti suoritettujen, suoritettavien tai suorittamatta jätettyjen kyseisen sopimuksen soveltamista varten tarkoitettujen toimenpiteiden seuraukset olisivat tulleet voimaan vasta seuraavana vuonna, näillä seurauksilla on tämän sopimuksen mukaisesti sama vaikutus kuin niillä olisi ollut, jos vuoden 1987 sopimuksen määräysten voimassaolo olisi jatkunut näitä tarkoituksia varten. 2 Vuoden 1987 kansainvälisen sokerisopimuksen mukaisesti perustettu neuvosto hyväksyy väliaikaisesti järjestön hallinnollisen talousarvion vuodelle 1993 viimeisessä vuonna 1992 pidettävässä sääntömääräisessä istunnossaan, jos tämän sopimuksen mukaisesti perustettava neuvosto hyväksyy sen lopullisesti ensimmäisessä istunnossaan vuonna 1993. Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, jotka on asianmukaisesti valtuutettu tätä varten, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen jäljempänä olevien päiväysten osoittamina päivinä. Tehty Genevessä 20 päivänä maaliskuuta 1992. Tämän sopimuksen arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset. LIITE >TAULUKON PAIKKA>