LUOTEIS-ATLANTILLA HARJOITETTAVAAN KALASTUKSEEN LIITTYVÄÄ TULEVAA MONENKESKISTÄ YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA YLEISSOPIMUS

SOPIMUSPUOLET, jotka

kiinnittävät huomiota siihen, että Luoteis-Atlantin rantavaltiot, jotka ovat kansainvälisen oikeuden asiaa koskevien periaatteiden mukaisesti ulottaneet elollisia luonnonvaroja koskevan lainkäyttövaltansa aluemereen liittyvillä merialueillaan enintään kahdensadan meripeninkulman päähän perusviivoista, joista aluemeren leveys mitataan, harjoittavat näillä vesialueilla suvereniteettioikeuksiaan mainittujen luonnonvarojen etsimiseen, hyväksikäyttämiseen, säilyttämiseen ja hoitoon,

ottavat huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien kolmannen merioikeuskonferenssin kalastusalalla tekemän työn,

ja haluavat edistää Luoteis-Atlantin kalavarojen säilyttämistä ja parasta mahdollista käyttöä rantavaltion kalastusta koskevan lainkäyttövallan laajennetun järjestelmän mukaisesti ja suosia asiaankuuluvalla tavalla mainittuja kalavaroja koskevia kansainvälisiä neuvotteluja ja yhteistyötä,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

1. Tämän yleissopimuksen soveltamisalue, jäljempänä "yleissopimusalue", sisältää sellaiset Luoteis-Atlantin vesialueet, jotka sijaitsevat 35. pohjoisen leveysasteen pohjoispuolella ja sellaisen linjan länsipuolella, joka sijaitsee suoraan pohjoiseen 35. pohjoisesta leveysasteesta ja 42. läntisestä pituusasteesta aina 59. pohjoiseen leveysasteeseen asti, sitten suoraan länteen 44. läntisestä pituusasteesta ja sieltä suoraan pohjoiseen Grönlannin rannikolle, sekä linjan 78°10 pohjoista leveyttä eteläpuolella sijaitsevat Saint Lawrencen lahden, Davisinsalmen ja Baffininlahden vesialueet.

2. Tässä yleissopimuksessa jäljempänä "sääntelyalueeksi" kutsuttavalla alueella tarkoitetaan yleissopimusalueen osaa, joka sijaitsee alueiden ulkopuolella, joilla rantavaltiot käyttävät kalastusta koskevaa lainkäyttövaltaa.

3. Tässä yleissopimuksessa "rantavaltiolla" tarkoitetaan sopimuspuolta, joka käyttää lainkäyttövaltaansa yleissopimusalueeseen kuuluvilla vesialueilla harjoitettavaan kalastukseen.

4. Tätä yleissopimusta sovelletaan kaikkiin yleissopimusalueen kalavaroihin lukuun ottamatta lohta, tonnikalaa, marliinia, Kansainvälisen valaanpyyntikomission tai sen mahdollisen seuraajajärjestön hallinnon alaisia valaita, mannerjalustan pohjalla eläviä lajeja, joilla tarkoitetaan eliöitä, jotka ovat pyyntivaiheessa joko liikkumattomina merenpohjassa tai sen alla tai kykenevät liikkumaan ainoastaan ollessaan kiinnittyneenä merenpohjaan tai merenpohjamaahan.

5. Minkään tämän yleissopimuksen määräyksen ei katsota vaikuttavan minkään sopimuspuolen kantaan tai vaatimuksiin eikä rajoittavan niitä sisävesien, aluemeren tai sopimuspuolen kalastusta koskevan lainkäyttövallan rajojen tai laajuuden osalta, eikä vaikuttavan minkään sopimuspuolen merioikeutta koskeviin näkemyksiin tai kantaan eikä rajoittavan niitä.

2 artikla

1. Sopimuspuolet sopivat yleissopimusalueen kalavarojen parasta mahdollista käyttöä, järkiperäistä hoitoa ja säilyttämistä neuvotteluilla ja yhteistyöllä edistävän kansainvälisen järjestön perustamisesta ja hallinnosta. Tämä järjestö nimetään Luoteis-Atlantin kalastusjärjestöksi, jäljempänä "järjestö", ja sen tehtävät ilmaistaan tässä yleissopimuksessa.

2. Järjestö muodostuu:

a) yleisneuvostosta,

b) tiedeneuvostosta,

c) kalastuskomissiosta, ja

d) sihteeristöstä.

3. Järjestö on oikeushenkilö ja sillä on suhteissaan muihin kansainvälisiin järjestöihin ja sopimuspuolten alueilla sellainen oikeustoimikelpoisuus, joka on tarpeen sen tehtävien ja tavoitteiden toteuttamiseksi. Järjestö ja kyseinen sopimuspuoli sopivat keskenään erioikeuksista ja -vapauksista, joita järjestö ja sen edustajat nauttivat sopimuspuolen alueella.

4. Järjestön päätoimipaikka sijaitsee Dartmouthissa, Nova Scotiassa, Kanadassa, tai siellä, minne yleisneuvosto päättää sijoittaa sen.

3 artikla

Yleisneuvoston tehtävänä on:

a) ohjata ja yhteensovittaa rakenteita, hallintoa, taloutta ja muita järjestön sisäisiä asioita mukaan luettuna järjestön ja sen eri toimielinten väliset suhteet,

b) sovittaa yhteen järjestön ulkosuhteet,

c) tarkistaa ja vahvistaa kalastuskomission kokoonpano XIII artiklan mukaisesti, ja

d) käyttää muita tämän yleissopimuksen perusteella sille annettuja valtuuksia.

4 artikla

1. Jokainen sopimuspuoli on yleisneuvoston jäsen ja nimeää yleisneuvostoon enintään kolme edustajaa, joilla voi olla sen kokouksissa mukanaan varajäseniä, asiantuntijoita ja neuvonantajia.

2. Yleisneuvosto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden toimikausi on kaksi vuotta ja jotka voidaan valita uudelleen kuitenkin niin, että he eivät saa toimia yhtäjaksoisesti samassa tehtävässä neljää vuotta kauempaa. Puheenjohtaja edustaa kalastuskomission jäsenenä olevaa sopimuspuolta. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava eri sopimuspuolten edustajia.

3. Yleisneuvoston puheenjohtaja on puheenjohtaja ja järjestön ensisijainen edustaja.

4. Yleisneuvoston puheenjohtaja kutsuu koolle järjestön sääntömääräisen vuosikokouksen yleisneuvoston valitsemaan paikkaan, joka tavallisesti sijaitsee Pohjois-Amerikassa.

5. Puheenjohtaja voi jonkin sopimuspuolen pyynnöstä, jota jokin toinen sopimuspuoli tukee, kutsua yleisneuvoston koolle muuhun kuin vuosikokoukseen valitsemanaan aikana ja valitsemaansa paikkaan.

6. Yleisneuvosto voi perustaa tehtäviensä ja velvoitteidensa suorittamisen kannalta tarpeellisiksi katsomiaan komiteoita ja alakomiteoita.

5 artikla

1. Jokaisella sopimuspuolella on yleisneuvoston kokouksissa yksi ääni.

2. Jollei toisin määrätä, yleisneuvoston päätökset tehdään läsnäolevien ja puolesta tai vastaan äänestävien sopimuspuolten enemmistöllä kuitenkin siten, että äänestystä ei voida järjestää, ellei kahta kolmannesta sopimuspuolista ole läsnä.

3. Yleisneuvosto vahvistaa kokouksiinsa ja tehtäviensä hoitamiseen sovellettavat säännöt sekä muuttaa niitä tarvittaessa.

4. Yleisneuvosto esittää sopimuspuolille vuosikertomuksen järjestön toiminnasta.

6 artikla

1. Tiedeneuvoston tehtävänä on:

a) toimia sopimuspuolten välisenä neuvottelu- ja yhteistoimintaelimenä yleissopimusalueen kalastukseen liittyvien tieteellisten tietojen ja lausuntojen tutkimista, arviointia ja vaihtoa, kalastukseen vaikuttavat ekologia- ja ympäristötekijät mukaan luettuina, sekä edistää sopimuspuolten yhteistyötä kyseisen alan tietämyksessä olevien puutteiden korjaamiseksi harjoitettavan tieteellisen tutkimuksen osalta.

b) koota tilastoja, luetteloida ja julkaista tai jakaa yleissopimusalueen kalastukseen liittyviä kertomuksia, tietoja ja asiakirjoja kalastukseen vaikuttavat ekologia- ja ympäristötekijät mukaan luettuina,

c) toimittaa tieteellisiä lausuntoja rantavaltioille näiden VII artiklan mukaisesti esittämästä pyynnöstä, ja

d) antaa kalastuskomissiolle tieteellisiä lausuntoja VIII artiklan mukaisesti tai omasta aloitteestaan komission tarpeiden mukaan.

2. Tiedeneuvosto voi tarvittaessa hoitaa tehtäviänsä yhteistyössä muiden julkisten tai yksityisten toimielinten kanssa, joilla on vastaavat tavoitteet.

3. Sopimuspuolet antavat tiedeneuvostolle kaikki neuvoston tässä artiklassa oleviin tarkoituksiin pyytämät tilastotiedot ja tieteelliset tiedot.

7 artikla

1. Tiedeneuvosto tutkii rantavaltion pyynnöstä kaikki yleissopimusalueen vesialueilla, joilla rantavaltio käyttää kalastusta koskevaa lainkäyttövaltaa, olevien kalavarojen hoidon ja säilyttämisen tieteelliseen perustaan liittyvät kysymykset ja antaa niitä koskevan selostuksen.

2. Rantavaltio määrää yhteistyössä tiedeneuvoston kanssa kaikkien neuvoston toimialaan 1 kohdan mukaisesti kuuluvien kysymysten tutkimiseen sovellettavat viitearviointiperusteet. Nämä viitearviointiperusteet sisältävät muiden tarpeellisina pidettyjen seikkojen lisäksi seuraavat asiat sen mukaan, soveltuvatko ne kyseiseen tapaukseen:

a) selvityksen tutkittavaksi saatetusta asiasta mukaan luettuna kuvaus tutkittavasta kalastuksesta ja alueesta,

b) jos tieteellisiä arviointeja tai ennusteita pyydetään, kuvauksen kaikista huomioon otettavista tekijöistä tai olettamuksista, ja

c) tarvittaessa kuvauksen rantavaltion määrittämistä tavoitteista sekä maininnan siitä, halutaanko tiedeneuvostolta yksi täsmällinen lausunto vai useita eri vaihtoehtoja.

8 artikla

Tiedeneuvosto tutkii kaikki kalastuskomission sille toimittamat sääntelyalueen kalavarojen hoidon ja säilyttämisen tieteellistä perustaa koskevat kysymykset ja antaa niitä koskevan selostuksen. Näin tehdessään tiedeneuvosto ottaa huomioon kalastuskomission määräämät asiaa koskevat viitearviointiperusteet.

9 artikla

1. Jokainen sopimuspuoli on tiedeneuvoston jäsen ja nimeää neuvostoon omat edustajansa, joilla voi olla kaikissa neuvoston kokouksissa mukanaan varajäseniä, asiantuntijoita ja neuvonantajia.

2. Tiedeneuvosto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden toimikausi on kaksi vuotta ja jotka voidaan valita uudelleen kuitenkin niin, että he eivät saa toimia yhtäjaksoisesti samassa tehtävässä neljää vuotta kauempaa. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava eri sopimuspuolten edustajia.

3. Puheenjohtaja voi kutsua jonkin rantavaltion tai sopimuspuolen pyynnöstä, jota jokin toinen sopumuspuoli tukee, tiedeneuvoston koolle muuhun kuin IV artiklassa määrättyyn vuosikokoukseen valitsemanaan aikana ja paikkaan.

4. Yleisneuvosto voi perustaa tehtäviensä ja velvoitteidensa suorittamisen kannalta tarpeellisiksi katsomiaan komiteoita ja alakomiteoita.

10 artikla

1. Tiedeneuvosto antaa tämän yleissopimuksen perusteella esitettävät tieteelliset lausunnot yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, neuvosto mainitsee selostuksessaan kaikki tutkittavasta asiasta esitetyt näkemykset.

2. Toimihenkilöiden valitsemista, sääntöjen antamista ja muuttamista sekä muuta työn järjestämistä koskevat tiedeneuvoston päätökset tehdään läsnäolevien ja puolesta tai vastaan äänestävien sopimuspuolten, joilla kullakin on yksi ääni, enemmistöllä. Äänestyksen edellytyksenä on, että kaksi kolmasosaa sopimuspuolista on läsnä.

3. Yleisneuvosto vahvistaa kokouksiinsa ja tehtäviensä hoitamiseen sovellettavat säännöt sekä muuttaa niitä tarvittaessa.

11 artikla

1. Kalastuskomission, jäljempänä "komissio", tehtävänä on huolehtia sääntelyalueella olevien kalavarojen hoidosta ja säilyttämisestä tämän artiklan määräysten mukaisesti.

2. Komissio voi hyväksyä ehdotukset, jotka koskevat sopimuspuolten yhteistä toimintaa kalavarojen parhaaksi mahdolliseksi hyödyntämiseksi sääntelyalueella. Komissio tutkii nämä ehdotukset ottaen huomioon tiedeneuvoston toimittamat asian kannalta merkitykselliset tiedot tai lausunnot.

3. Edellä 2 kohdassa esitettyjä tehtäviä suorittaessaan komissio varmistuu siitä, että:

a) sääntelyalueella sekä rantavaltion kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella esiintyvää kalakantaa tai kalakantaryhmää koskeva ehdotus tai sellainen ehdotus, joka lajien keskinäisen riippuvuuden vuoksi vaikuttaisi rantavaltion kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella kokonaisuudessaan tai osittain esiintyvään kalakantaan tai kalakantaryhmään,

ja

b) rantavaltion kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella harjoitettavaa kalastusta ja kyseisen kalakannan tai kalakantaryhmän hoitoa ja säilyttämistä koskevat rantavaltion toteuttamat toimenpiteet ja sen tekemät päätökset

ovat yhteensopivia.

Komissio ja kyseinen rantavaltio helpottavat vastaavasti näiden ehdotusten, toimenpiteiden ja päätösten yhteensovittamista. Kukin rantavaltio antaa komissiolle tiedon toteuttamistaan ja tekemistään tässä artiklassa tarkoitetuista toimenpiteistä ja päätöksistä.

4. Sääntelyalueen pyyntimäärien jakautumista koskevissa komission hyväksymissä ehdotuksissa on otettava huomioon sellaisten komission jäsenten edut, joiden alukset ovat perinteisesti kalastaneet tällä alueella; Newfoundlandin matalikon ja Flemish Capin alueen pyyntimääriä jaettaessa komission jäsenten on otettava erityisesti huomioon sopimuspuoli, jonka rannikolla sijaitsevat yhteisöt ovat ensisijassa riippuvaisia mainittujen alueiden kalastukseen liittyvien kalakantojen hyödyntämisestä ja joka on ponnistellut huomattavasti varmistaakseen näiden kalakantojen säilyttämisen kansainvälisin toimenpitein järjestämällä erityisesti kansainvälisen keskinäisen tarkastusohjelman yhteydessä näillä kalastusalueilla harjoitettavaa kansainvälistä kalastusta koskevaa valvonta- ja tarkastustoimintaa.

5. Komissio voi myös antaa tämän yleissopimuksen soveltamisen varmistamiseksi sääntelyalueella toteutettavia kansainvälisiä tarkastus- ja valvontatoimenpiteitä koskevat ehdotukset sekä tämän sopimuksen perusteella voimaan tulevat toimenpiteet.

6. Pääsihteeri toimittaa kaikki komission hyväksymät ehdotukset kaikille sopimuspuolille ja ilmoittaa XII artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimituspäivän.

7. Jollei XII artiklasta muuta johdu, kustakin komission tämän artiklan perusteella hyväksymästä ehdotetusta toimenpiteestä tulee kaikkia sopimuspuolia sitova komission vahvistamasta ajankohdasta lähtien.

8. Komissio voi toimittaa tiedeneuvostolle kysymykset sääntelyalueen kalavarojen hoidon ja säilyttämisen tieteelliseen perustaan liittyvät kysymykset ja määrätä kyseisen asian tutkimista koskevat viitearviointiperusteet.

9. Komissio voi kiinnittää kaikkien tai joidenkin komission jäsenten huomion mihin tahansa tämän yleissopimuksen tavoitteeseen tai tarkoitukseen liittyvään asiaan sääntelyalueella.

12 artikla

1. Jos komission jäsen esittää pääsihteerille ehdotusta koskevan vastaväitteen kuudenkymmenen päivän kuluessa ehdotusta koskevassa pääsihteerin antamassa ilmoituksessa mainitusta toimituspäivästä, ehdotetusta toimenpiteestä tulee velvoittava vasta neljänkymmenen päivän kuluttua tätä vastaväitettä koskevassa sopimuspuolille annetussa ilmoituksessa mainitusta toimituspäivästä. Tämän ajan päätyttyä toinen komission jäsen voi samalla tavalla esittää vastaväitteen ennen neljänkymmenen päivän pituisen lisäajan päättymistä tai sopimuspuolille annetussa kyseisen neljänkymmenen päivän pituisen lisäajan aikana mahdollisesti esitettyjä vastaväitteitä koskevassa ilmoituksessa mainittua toimituspäivää seuraavien kolmenkymmenen päivän kuluessa sen mukaan kumpi jakso päättyy myöhemmin. Ehdotettu toimenpide on kaikkia muita sopimuspuolia paitsi vastaväitteen esittäneitä sopimuspuolia velvoittava vastaväitteiden esittämisen vuoksi pidennetyn ajan tai pidennettyjen aikojen päättyessä. Jos kuitenkin komission jäsenten enemmistö on esittänyt jatkuvasti vastaväitteitä, ehdotetusta toimenpiteestä ei tule täytäntöönpanokelpoista, elleivät kaikki tai osa komission jäsenistä päätä keskenään, että ehdotus on heitä velvoittava sovitusta ajankohdasta lähtien.

2. Ehdotusta koskevan vastaväitteen esittänyt komission jäsen voi peruuttaa vastaväitteen milloin tahansa; ehdotuksesta tulee välittömästi sitä velvoittava, jollei tässä artiklassa määrätyn vastaväitemenettelyn soveltamisesta muuta johdu.

3. Vuoden kuluttua toimenpiteen voimaantulopäivästä komission jäsen voi milloin tahansa antaa pääsihteerille lausunnon aikomuksestaan peruuttaa kyseisen toimenpiteen velvoittavuus; jos lausuntoa ei peruuteta, kyseinen toimenpide ei enää sido jäsentä vuoden kuluttua päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut lausunnon. Milloin tahansa sen jälkeen, kun toimenpide on lakannut olemasta komission jäsentä velvoittava tämän kohdan perusteella, se lakkaa olemasta toista komission jäsentä velvoittava pääsihteerin vastaanotettua kyseisen komission jäsenen antaman lausunnon aikomuksestaan peruuttaa toimenpiteen velvoittavuus.

4. Pääsihteerin on ilmoitettava välittömästi kaikille sopimuspuolille:

a) 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen vastaväitteiden ja niitä koskevien peruutusten vastaanottamisesta,

b) päivämäärä, jona ehdotetuista toimenpiteistä tulee velvoittavia 1 kohdan määräyksiä noudattaen, ja

c) 3 kohdassa tarkoitetun lausunnon vastaanottamisesta.

13 artikla

1. Yleisneuvosto tarkastaa ja vahvistaa vuosikokouksessaan komission kokoonpanon, joka muodostuu:

a) kaikista sääntelyalueen kalastukseen osallistuvista sopimuspuolista,

b) sopimuspuolista, jotka ovat toimittaneet yleisneuvostolle riittävän todisteen aikomuksestaan osallistua sääntelyalueen kalastukseen sen vuoden aikana, jonka kuluessa kyseinen vuosikokous pidetään, tai seuraavan kalenterivuoden aikana.

2. Kukin komission jäsen nimeää komissioon enintään kolme edustajaa, joilla voi olla kaikissa komission kokouksissa mukanaan varajäseniä, asiantuntijoita ja neuvonantajia.

3. Sopimuspuoli, joka ei ole komission jäsen, voi osallistua kokouksiin tarkkailijana.

4. Komissio valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden toimikausi on kaksi vuotta ja jotka voidaan valita uudelleen kuitenkin siten, että he eivät saa toimia yhtäjaksoisesti samassa tehtävässä neljää vuotta kauempaa. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava eri sopimuspuolten edustajia.

5. Puheenjohtaja voi kutsua jonkin sopimuspuolen pyynnöstä komission koolle muuhun kuin IV artiklassa määrättyyn vuosikokoukseen valitsemanaan aikana ja valitsemaansa paikkaan.

6. Yleisneuvosto voi perustaa tehtäviensä ja velvoitteidensa hoitamisen kannalta tarpeellisiksi katsomiaan komiteoita ja alakomiteoita.

14 artikla

1. Jokaisella komission jäsenellä on komission kokouksissa yksi ääni.

2. Komission päätökset tehdään läsnäolevien ja puolesta tai vastaan äänestävien komission jäsenten enemmistöllä kuitenkin siten, että äänestyksen edellytyksenä on, että kaksi kolmasosaa sopimuspuolista on läsnä.

3. Komissio vahvistaa kokouksiinsa ja tehtäviensä hoitamiseen sovellettavat säännöt sekä muuttaa niitä tarvittaessa.

15 artikla

1. Sihteeristö huolehtii järjestön juoksevista tehtävistä niin, että järjestö voi hoitaa tehtävänsä ja täyttää velvoitteensa.

2. Sihteeristön hallintopäällikkönä on pääsihteeri, jonka yleisneuvosto nimittää vahvistamiaan menettelytapoja ja edellytyksiä noudattaen.

3. Pääsihteeri nimittää henkilökunnan jäsenet yleisneuvoston vahvistamien määräysten ja menettelytapojen sääntöjen mukaisesti.

4. Pääsihteerillä on yleisneuvoston valvonnassa täysi toimivalta sihteeristön henkilökuntaan nähden ja hän suorittaa myös muita yleisneuvoston hänelle osoittamia tehtäviä.

16 artikla

1. Kukin sopimuspuoli vastaa oman valtuuskuntansa osalta kuluista, jotka aiheutuvat sen osallistumisesta tämän yleissopimuksen mukaisesti koolle kutsuttuihin kokouksiin.

2. Yleisneuvosto hyväksyy järjestön vuotuisen talousarvion.

3. Yleisneuvosto vahvistaa kullekin sopimuspuolelle vuotuista talousarviota koskevan maksuosuuden seuraavasti:

a) 10 prosenttia talousarviosta jaetaan rantavaltioiden kesken suhteessa niiden yleissopimusalueella kaksi vuotta ennen budjettivuoden alkua päättyvänä vuonna saamaan nimellissaaliiseen,

b) 30 prosenttia talousarviosta jaetaan tasan sopimuspuolten kesken, ja

c) 60 prosenttia talousarviosta jaetaan sopimuspuolten kesken suhteessa niiden yleissopimusalueella kaksi vuotta ennen budjettivuoden alkua päättyvänä vuonna saamaan nimellissaaliiseen.

Edellä mainituilla nimellissaaliilla tarkoitetaan tähän yleissopimukseen erottamattomasti kuuluvassa liitteessä I lueteltujen lajien rekisteröityjä saaliita.

4. Pääsihteeri ilmoittaa jokaiselle sopimuspuolelle tämän artiklan 3 kohdan perusteella lasketun maksuosuuden ja sopimuspuoli suorittaa maksun mahdollisimman pian tämän ilmoituksen saatuaan.

5. Maksuosuudet maksetaan sen valtion valuuttana, jossa järjestön toimipaikka sijaitsee, jollei yleisneuvosto toisin päätä.

6. Jollei tämän artiklan 11 kohdan soveltamisesta muuta johdu, yleisneuvosto hyväksyy ensimmäisessä kokouksessaan järjestön talousarvion järjestön ensimmäisestä, kuluvasta varainhoitovuodesta jäljellä olevaksi ajaksi, ja pääsihteeri toimittaa sopimuspuolille jäljennöksen tästä talousarviosta sekä ilmoituksen kunkin sopimuspuolen maksuosuudesta.

7. Seuraavia varainhoitovuosia varten pääsihteeri toimittaa kaikille sopimuspuolille budjettiluonnoksen sekä maksuaikataulun viimeistään 60 päivää ennen sitä järjestön vuosikokousta, jossa talousarviota on määrä käsitellä.

8. Sopimuspuoli, joka liittyy tähän yleissopimukseen kesken varainhoitovuoden, maksaa kyseiseltä varainhoitovuodelta osan maksuosuudesta, joka on laskettu tämän artiklan määräysten perusteella suhteessa siihen montako kokonaista kuukautta varainhoitovuodesta on jäljellä.

9. Sopimuspuoli, joka ei ole maksanut maksuosuuttaan kahtena peräkkäisenä vuotena, ei saa äänestää eikä esittää vastaväitteitä tämän yleissopimuksen nojalla ennen kuin se on täyttänyt velvoitteensa, jollei yleisneuvosto toisin päätä.

10. Yleisneuvoston valitsemat järjestöt ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat järjestön raha-asiat vuosittain.

11. Jos yleissopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1979, tähän yleissopimukseen erottamattomasti kuuluvassa liitteessä II olevia määräyksiä sovelletaan 6 kohdassa olevien määräysten sijasta.

17 artikla

Sopimuspuolet sopivat toteuttavansa tarpeelliset toimenpiteet, mukaan luettuina mahdollisista rikkomuksista määrätyt riittävät seuraamukset, saattaakseen voimaan yleissopimuksen määräykset ja soveltaakseen toimenpiteitä, jotka tulevat velvoittaviksi XI artiklan 7 kohdan perusteella ja ovat voimassa XXIII artiklan mukaisesti. Kukin sopimuspuoli toimittaa komissiolle vuosittain selvityksen tätä varten toteuttamistaan toimenpiteistä.

18 artikla

Sopimuspuolet sopivat pitävänsä voimassa ja toimeenpanevansa sääntelyalueella keskinäisen tarkastusohjelman sellaisena kuin sitä sovelletaan XXIII artiklan perusteella tai sellaisena kuin se on muutettuna XI artiklan 5 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä. Tämä ohjelma antaa sopimuspuolille vastavuoroisen oikeuden nousta alukseen ja tarkastaa alus, nostaa kanne lippuvaltiota vastaan ja määrätä sille seuraamuksia kyseisten aluksella suoritettujen tarkastusten yhteydessä saatujen todisteiden perusteella. Nämä nostetut kanteet ja määrätyt seuraamukset on mainittava XVII artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa selvityksessä.

19 artikla

Sopimuspuolet sopivat kiinnittävänsä minkä tahansa tämän yleissopimuksen ulkopuolisen valtion huomion kyseisen valtion kansalaisten tai alusten sääntelyalueella harjoittamaa kalastustoimintaa koskevaan seikkaan, joka ilmeisesti vaikuttaa haitallisesti tämän yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Sopimuspuolet sopivat lisäksi neuvottelevansa keskenään tarvittaessa haitallisten vaikutusten korjaamiseksi toteutettavista toimenpiteistä.

20 artikla

1. Yleissopimusalue jaetaan tieteellisiin ja tilastollisiin suuralueisiin, alueisiin ja osa-alueisiin, joiden rajat on määritelty tämän yleissopimuksen liitteessä III.

2. Yleisneuvosto voi tiedeneuvoston pyynnöstä kaikkien sopimuspuolten kahden kolmasosan enemmistöllä muuttaa liitteessä III määriteltyjen tieteellisten ja tilastollisten suuralueiden, alueiden ja osa-alueiden rajoja, jos se pitää sitä tarpeellisina tieteellisten ja tilastollisten tarkoitusten vuoksi ja edellyttäen, että jokainen tarkoitetun alueen jossakin osassa kalastusta koskevaa lainkäyttövaltaa harjoittava rantavaltio suostuu siihen.

3. Kalastuskomission pyynnöstä ja tiedeneuvostoa kuultuaan yleisneuvosto voi, jos se katsoo sen tarpeelliseksi, kaikkien sopimuspuolten kahden kolmasosan enemmistöllä jakaa hallinnollisia tarkoituksia varten, sääntelyalueen asianmukaisiin alueisiin ja osa-alueisiin, joita voidaan jatkossa muuttaa samaa menettelyä noudattaen. Näiden alueiden ja osa-alueiden rajat on määriteltävä liitteessä III.

4. Tämän yleissopimuksen liite III on nykyisessä muodossaan tai sellaisena kuin se on tämän artiklan mukaisesti muutettuna erottamaton osa tätä yleissopimusta.

21 artikla

1. Jokainen sopimuspuoli voi tehdä muutosehdotuksia tähän yleissopimukseen. Yleisneuvosto tutkii ehdotukset ja käsittelee niitä vuosikokouksessa tai ylimääräisessä kokouksessa. Muutosehdotus toimitetaan pääsihteerille viimeistään yhdeksänkymmentä päivää ennen kokousta, jossa ehdotusta on määrä käsitellä, ja pääsihteeri toimittaa sen välittömästi kaikille sopimuspuolille.

2. Yleisneuvosto hyväksyy tätä sopimusta koskevat muutosehdotukset kaikkien sopimuspuolten kahden kolmasosan enemmistöllä, minkä jälkeen talteenottaja toimittaa ne kaikille sopimuspuolille.

3. Muutos tulee voimaan kaikkien sopimuspuolten osalta sadankahdenkymmenen päivän kuluttua toimituspäivämäärästä, joka on mainittu ilmoituksessa, jolla talteenottaja ilmoittaa vastaanottaneensa kaikkien sopimuspuolten kolmen neljäsosan enemmistöllä hyväksymää muutosta koskevan kirjallisen lausunnon, jollei jokin sopimuspuoli ole esittänyt muutosta koskevaa vastaväitettään yhdeksänkymmenen päivän kuluessa talteenottajan vastaanottoilmoituksessa annetusta lähetyspäivämäärästä, jolloin muutos ei tule voimaan minkään sopimuspuolen osalta. Vastaväitteen esittänyt sopimuspuoli voi peruuttaa sen milloin tahansa. Jos kaikki vastaväitteet peruutetaan, muutos tulee voimaan kaikkien sopimuspuolten osalta sadankahdenkymmenen päivän kuluttua ilmoituksesta, jolla talteenottaja ilmoittaa vastaanottaneensa viimeisen peruutuksen.

4. Sopimuspuolen, joka liittyy tähän yleissopimukseen tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti suoritetun muutoksen hyväksymisen jälkeen, katsotaan hyväksyneen tämän muutoksen.

5. Talteenottaja ilmoittaa välittömästi kaikille sopimuspuolille muutosten hyväksymistä, vastaväitteitä tai vastaväitteiden peruuttamista koskevien lausuntojen vastaanottamisesta sekä muutosten voimaantulosta.

22 artikla

1. Ottawassa 11 21 päivänä lokakuuta 1977 pidetyssä Luoteis-Atlantin kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevassa diplomaattikonferenssissa edustettuina olleilla osapuolilla on aikaa 31 päivään joulukuuta 1978 allekirjoittaa tämä yleissopimus Ottawassa. Sen jälkeen yleissopimus avataan liittymistä varten.

2. Allekirjoittajien on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä yleissopimus ja ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Kanadan hallituksen huostaan, jota kutsutaan tässä yleissopimuksessa talteenottajaksi.

3. Tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan tammikuun 1 päivänä siitä, kun vähintään kuusi allekirjoittajaa, joista ainakin yksi harjoittaa kalastusta koskevaa lainkäyttövaltaa yleissopimusalueeseen kuuluvilla vesialueilla, on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.

4. Sopimuspuoli, joka ei ole allekirjoittanut tätä yleissopimusta, voi liittyä siihen ilmoittamalla asiasta kirjallisesti talteenottajalle. Talteenottajan ennen tämän yleissopimuksen voimaantulopäivää vastaanottamat liittymiskirjat tulevat voimaan yleissopimuksen voimaantulopäivänä. Talteenottajan tämän yleissopimuksen voimaantulopäivän jälkeen vastaanottamat liittymiskirjat tulevat voimaan päivänä, jona talteenottaja on vastaanottanut ne.

5. Talteenottaja ilmoittaa kaikille tämän yleissopimuksen allekirjoittaneille ja siihen liittyneille osapuolille ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen tallettamisesta ja liittymiskirjojen vastaanottamisesta.

6. Talteenottaja kutsuu koolle järjestön ensimmäisen kokouksen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua yleissopimuksen voimaantulopäivästä ja toimittaa tiedoksi kaikille sopimuspuolille väliaikaisen esityslistan vähintään kuukautta ennen kokouspäivää.

23 artikla

Jokaisesta ehdotetusta toimenpiteestä, joka on toimitettu edelleen tai on jo tullut voimaan tämän yleissopimuksen tullessa voimaan vuoden 1949 Luoteis-Atlantin kalastusta koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (ICNAF-yleissopimus) VIII artiklan perusteella, tulee sääntelyalueella jokaista sopimuspuolta sitova, jollei ICNAF-yleissopimuksen määräyksistä muuta johdu, välittömästi, jos ehdotus on jo tullut voimaan ICNAF-yleissopimuksen mukaisesti tai ajankohtana, jona se tulee voimaan mainitun sopimuksen mukaisesti. Jollei XII artiklan 3 kohdan soveltamisesta muuta johdu, jokaisesta edellä tarkoitetusta toimenpiteestä tulee jokaista sopimuspuolta sitova, kunnes toimenpiteen voimassaoloaika päättyy tai se korvataan tämän yleissopimuksen XI artiklan mukaisesti sitovaksi tulleella toimenpiteellä, edellyttäen kuitenkin, että kyseinen korvaaminen ei voi tulla voimaan ennen kuin tätä yleissopimusta on sovellettu vuoden ajan.

24 artikla

1. Jokainen sopimuspuoli voi vetäytyä tästä yleissopimuksesta minkä tahansa vuoden joulukuun 31 päivästä lukien ilmoittamalla asiasta saman vuoden kesäkuun 30 päivänä tai sitä ennen talteenottajalle, joka toimittaa muille sopimuspuolille jäljennökset ilmoituksesta.

2. Muut sopimuspuolet voivat siitä lähtien vetäytyä yleissopimuksesta mainitusta joulukuun 31 päivästä lukien ilmoittamalla asiasta talteenottajalle viimeistään kuukauden kuluessa tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti annetun vetäytymistä koskevan ilmoitusjäljennöksen vastaanottamisesta.

25 artikla

1. Yleissopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Kanadan hallituksen huostaan, joka toimittaa alkuperäiskappaleen oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille yleissopimuksen allekirjoittaneille ja siihen liittyneille sopimuspuolille.

2. Talteenottaja rekisteröi yleissopimuksen Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä.

Tämän vakuudeksi asianmukaisesti valtuutetut allekirjoittajat ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Ottawassa 24 päivänä lokakuuta 1978 yhtenä ranskan- ja englanninkielisenä alkuperäiskappaleena, kummankin tekstien ollessa yhtä todistusvoimaisia.

YLEISSOPIMUKSEN LIITE I

Luettelo lajeista, joita koskevat nimellissaaliit on vahvistettu vuosittaisen talousarvion laskemiseksi XVI artiklan mukaisesti

Turska Gadus morrhua

Kolja Melanogrammus aeglefinus

Punasimppu Sebastes marinus

Hopeakummeliturska Merluccius bilinearis

Suomuturska Urophycis chuss

Seiti Pollachius virens

Liejukampela Hippoglossoides platessoides

Mustaeväkampela Glyptocephalus cynoglossus

Ruostekampela Limanda ferruginea

Grönlanninpallas Reinhardtius hippoglossoides

Lestikala Macrourus rupestris

Silli Clupea harengus

Makrilli Scomber scombrus

Voikala Peprilus triacanthus

Harmaasilli Alosa pseudoharengus

Kultakuore Argentina silus

Villakuore Mallotus villosus

Kalmari Loligo pealei

Kalmari Illex illecebrosus

Katkaravut Pandalus-laji

YLEISSOPIMUKSEN LIITE II

Rahoitusta koskevat väliaikaiset määräykset

1. Sopimuspuoli, joka on myös Luoteis-Atlantin kalastusta koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sopimuspuolena koko vuoden 1979 ajan, ei maksa järjestölle mitään maksuja mainittuna vuonna. Muut sopimuspuolet, jotka ovat tallettaneet ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tai liittyneet yleissopimukseen ennen 31 päivää joulukuuta 1979, maksavat oheisessa lisäyksessä ilmaistun rahamäärän. Yleisneuvosto vahvistaa lisäyksessä mainitsemattoman sopimuspuolen maksun suuruuden.

2. Sopimuspuolet suorittavat 1 kohdan mukaisesti maksettavat maksut mahdollisimman pian ennen 1 päivää tammikuuta 1979 tai niiden liityttyä yleissopimukseen sen mukaan, kumpi määräpäivä on myöhempi.

Lisäys yleissopimuksen liitteeseen II

>TAULUKON PAIKKA>

YLEISSOPIMUKSEN LIITE III

Tieteelliset ja tilastolliset suuralueet, alueet ja osa-alueet

Tämän yleissopimuksen XX artiklassa määrätyt suuralueet, alueet ja osa-alueet ovat seuraavat:

1. (a) Suuralue 0- se osa yleissopimusaluetta, joka sijaitsee leveyspiirin 61°00' pohjoista leveyttä pohjoispuolella; jota rajoittaa idässä linja, joka ulottuu suoraan pohjoiseen pisteestä 61°00' pohjoista leveyttä ja 59°00' läntistä pituutta leveyspiirille 69°00' pohjoista leveyttä, sieltä luoteissuunnassa pitkin loksodromia pisteeseen 75°00' pohjoista leveyttä ja 73°30' läntistä pituutta; ja jota rajoittaa lännessä linja, joka alkaa pisteestä 61°00' pohjoista leveyttä ja 65°00' läntistä pituutta ja joka ulottuu luoteissuunnassa pitkin loksodromia Itä-Bluffiin Baffinsaaren rannikolle (61°55' pohjoista leveyttä ja 66°20' läntistä pituutta), ja sieltä pohjoissuunnassa Baffinsaaren, Bylotsaaren, Devonsaaren ja Ellesmeresaaren rannikkoa pitkin ja 80. läntistä pituuspiiriä pitkin näiden saarien välisillä vesialueilla leveyspiirille 78°10' pohjoista leveyttä;

1. (b) Suuralue 0 koostuu kahdesta alueesta:

Alue 0A:- se osa suuralueesta, joka sijaitsee leveyspiirin 66°15' pohjoista leveyttä pohjoispuolella,

Alue 0B:- se osa suuralueesta, joka sijaitsee leveyspiirin 66°15' pohjoista leveyttä eteläpuolella.

2. (a) Suuralue 1- se osa yleissopimusalueesta, joka sijaitsee itään loksodromin muodostamasta linjasta, joka yhdistää pisteen 61°00' pohjoista leveyttä ja 59°00' läntistä pituutta pisteeseen 52°15' pohjoista leveyttä ja 42°00' läntistä pituutta;

2. (b) Suuralue 1 koostuu kuudesta alueesta:

Alue 1A- se osa suuralueesta, joka sijaitsee leveyspiirin 68°50' pohjoista leveyttä (Christianshaab) pohjoispuolella,

Alue 1B- se osa suuralueesta, joka sijaitsee leveyspiirin 66°15' pohjoista leveyttä (5 meripeninkulmaa pohjoiseen Umanarsugssuakista) ja leveyspiirin 68°50' pohjoista leveyttä (Christianshaab) välissä,

Alue 1C- se osa suuralueesta, joka sijaitsee leveyspiirin 64°15' pohjoista leveyttä (neljä meripeninkulmaa pohjoiseen Godthaabista) ja leveyspiirin 66°15' pohjoista leveyttä (viisi meripeninkulmaa pohjoiseen Umanarsugssuakista) välissä,

Alue 1D- se osa suuralueesta, joka sijaitsee leveyspiirin 62°30' pohjoista leveyttä (Frederikshaab Glacier) ja leveyspiirin 64°15' pohjoista leveyttä (neljä meripeninkulmaa Godthaabista pohjoiseen) välissä,

Alue 1E- se osa suuralueesta, joka sijaitsee leveyspiirin 60°45' pohjoista leveyttä (Cape Desolation) ja leveyspiirin 62°30' pohjoista leveyttä (Frederikshaab Glacier) välissä,

Alue 1F- se osa suuralueesta, joka sijaitsee leveyspiirin 60°45' pohjoista leveyttä (Cape Desolation) eteläpuolella.

3. (a) Suuralue 2- se osa yleissopimusalueesta, joka sijaitsee Hudson-salmen alueella sijaitsevan pituuspiirin 64°30' läntistä pituutta pohjoispuolella, suuralueen 0 eteläpuolella, suuralueen 1 etelä- ja länsipuolella ja leveyspiirin 52°15' pohjoista leveyttä pohjoispuolella;

3. (b) Suuralue 2 koostuu kolmesta alueesta:

Alue 2G- se osa suuralueesta, joka sijaitsee leveyspiirin 57°40' pohjoista leveyttä (Cape Mugford) pohjoispuolella,

Alue 2H- se osa suuralueesta, joka sijaitsee leveyspiirin 55°20' pohjoista leveyttä (Hopedale) ja leveyspiirin 57°40' pohjoista leveyttä (Cape Mugford) välissä,

Alue 2J- se osa suuralueesta, joka sijaitsee leveyspiirin 55°20' pohjoista leveyttä (Hopedale) eteläpuolella.

4. (a) Suuralue 3- Se osa yleissopimusalueesta, joka sijaitsee leveyspiirin 52°15' pohjoista leveyttä eteläpuolella; itään linjasta, joka ulottuu suoraan pohjoiseen Cape Bauldista Newfoundlandin rannikolta 52°15' pohjoista leveyttä asti; leveyspiirin 39°00' pohjoista leveyttä pohjoispuolella; itään ja pohjoiseen loksodromin muodostamasta linjasta, joka alkaa pisteestä 39°00' pohjoista leveyttä ja 50°00' läntistä pituutta ja jatkuu luoteissuunnassa leikaten pisteen 43°30' pohjoista leveyttä ja 55°00' läntistä pituutta pisteen 47°50' pohjoista leveyttä ja 60°00' läntistä pituutta suuntaisesti kunnes leikkaa suoran linjan, joka yhdistää Cape Ray'n Newfoundlandin rannikolla, Cape Northin Cape Breton saarella; sieltä koillissuunnassa kyseistä suoraa linjaa pitkin Cape Ray'hin;

4. (b) Suuralue 3 koostuu kuudesta alueesta:

Alue 3K- se osa suuralueesta, joka sijaitsee leveyspiirin 49°15' pohjoista leveyttä (Cape Freels, Newfoundland) pohjoispuolella;

Alue 3L- se osa suuralueesta, joka sijaitsee Newfoundlandin rannikon, Cape Freels'istä Cape St Mary'iin, ja seuraavan linjan välissä: alkaen Cape Freels'istä ja jatkuen suoraan itään pituuspiirille 46°30' läntistä pituutta, sieltä suoraan etelään leveyspiirille 46°00' pohjoista leveyttä, sieltä suoraan länteen pituuspiirille 54°30' läntistä pituutta ja sieltä loksodromin muodostamaa linjaa pitkin Cape St Mary'iin Newfoundlandiin,

Alue 3M- se osa suuralueesta, joka sijaitsee leveyspiirin 49°15' pohjoista leveyttä eteläpuolella ja pituuspiirin 46°30' läntistä pituutta itäpuolella.

Alue 3N- se osa suuralueesta, joka sijaitsee leveyspiirin 46°00' pohjoista leveyttä eteläpuolella ja pituuspiirien 46°30' ja 51°00' läntistä pituutta välissä;

Alue 3O- se osa suuralueesta, joka sijaitsee leveyspiirin 46°00' pohjoista leveyttä eteläpuolella ja pituuspiirien 51°00' ja 54°30' läntistä pituutta välissä;

Alue 3P- se osa suuralueesta, joka sijaitsee Newfoundlandin rannikon eteläpuolella ja linjan, joka ulottuu Newfoundlandissa sijaitsevasta Cape St Mary'sta pisteeseen 46°00' pohjoista leveyttä ja 54°30' läntistä pituutta länsipuolella, ja sieltä suoraan etelään suuralueen rajalle.

Alue 3P koostuu kahdesta osa-alueesta:

3Pn- luoteinen osa-alue, se osa alueesta 3P, joka sijaitsee luoteeseen linjasta, joka ulottuu Newfoundlandissa sijaitsevalta Burgeosaarelta suunnilleen lounaissuunnassa 46°50' pohjoista leveyttä ja 58°50' läntistä pituutta olevaan pisteeseen asti,

3Ps- kaakkoinen osa-alue, se osa alueesta 3P, joka sijaitsee osa-aluetta 3Pn varten määritetyn linjan kaakkoispuolella.

5. (a) Suuralue 4- se osa yleissopimusalueesta, joka sijaitsee leveyspiirin 39°00' pohjoista leveyttä pohjoispuolella, suuralueen 3 länsipuolella ja seuraavasti määritetyn linjan itäpuolella: alkaen Amerikan yhdysvaltojen ja Kanadan välisen kansainvälisen rajan päätepisteestä Grand Manan kanaalissa, joka sijaitsee pisteessä 44°46'35,346'' pohjoista leveyttä ja 66°54'11,253'' läntistä pituutta, sieltä suoraan etelään leveyspiirille 43°50' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen pituuspiirille 67°40' läntistä pituutta; sieltä suoraan etelään leveyspiirille 42°20' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan itään pisteeseen 66°00' läntistä pituutta; sieltä loksodromin muodostamaa linjaa pitkin kaakkoissuunnassa pisteeseen 42°00' pohjoista leveyttä ja 65°40' läntistä pituutta; ja sieltä suoraan etelään leveyspiirille 39°00' pohjoista leveyttä;

5. (b) Suuralue 4 koostuu kuudesta alueesta:

Alue 4R- se osa yleissopimusalueesta, joka sijaitsee Newfoundlandin rannikon, Cape Bauldista Cape Ray'hin, ja seuraavasti määritetyn linjan välillä: alkaen Cape Bauldista ja jatkuen sieltä suoraan pohjoiseen leveyspiirille 52°15' pohjoista leveyttä, sieltä suoraan länteen Labradorin rannikolle, sieltä pitkin Labradorin rannikkoa Labradorin ja Quebecin välisen rajan päätepisteeseen, sieltä loksodromin muodostamaa linjaa pitkin lounaissuunnassa pisteeseen 49°25' pohjoista leveyttä ja 60°00' läntistä pituutta, sieltä suoraan etelään pisteeseen 47°50' pohjoista leveyttä ja 60°00' läntistä pituutta, sieltä loksodromin muodostamaa linjaa pitkin kaakkoissuunnassa pisteeseen, jossa suuralueen 3 raja leikkaa suoran linjan, joka liittää Cape Northin (Nova Scotia) Cape Ray'hin (Newfoundland), ja sieltä Cape Ray'hin Newfoundlandiin,

Alue 4S- se osa suuralueesta, joka sijaitsee Quebecin maakunnan etelärannikon, Labradorin ja Quebecin välisen rajan päätepisteestä Pte. des Monts'iin, ja seuraavasti määritetyn linjan välissä: alkaen Pte. des Monts'ista suoraan itään pisteeseen 49°25' pohjoista leveyttä ja 64°40' läntistä pituutta, sieltä loksodromin muodostamaa linjaa pitkin kaakkois- ja itäsuunnassa pisteeseen 47°50' pohjoista leveyttä ja 60°00' läntistä pituutta, sieltä suoraan pohjoiseen pisteeseen 49°25' pohjoista leveyttä ja 60°00' läntistä pituutta, ja sieltä loksodromin muodostamaa linjaa pitkin koillissuunnassa Labradorin ja Quebecin välisen rajan päätepisteeseen.

Alue 4T- se osa suuralueesta, joka sijaitsee Nova Scotian, New Brunswickin ja Quebecin rannikkojen, Cape Northista Pointe des Monts'iin, ja seuraavasti määritetyn linjan välissä: alkaen Pointe des Monts'ista ja jatkuen sieltä suoraan itään pisteeseen 49°25' pohjoista leveyttä ja 64°40' läntistä pituutta, sieltä loksodromin muodostamaa linjaa pitkin kaakkoissuunnassa pisteeseen 47°50' pohjoista leveyttä ja 60°00' läntistä pituutta, ja sieltä loksodromin muodostamaa linjaa pitkin eteläsuunnassa Cape Northiin (Nova Scotia),

Alue 4V- se osa suuralueesta, joka sijaitsee Nova Scotian rannikon, Cape Northista Fourchuun, ja seuraavasti määritetyn linjan välillä: alkaen Fourchusta ja jatkuen sieltä loksodromin muodostamaa linjaa pitkin itäsuunnassa pisteeseen 45°40' pohjoista leveyttä ja 60°00' läntistä pituutta, sieltä suoraan etelään pituuspiiriä 60°00' läntistä pituutta pitkin leveyspiirille 44°10' pohjoista leveyttä, sieltä suoraan itään pituuspiirille 59°00' läntistä pituutta, sieltä suoraan etelään leveyspiirille 39°00' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan itään pisteeseen, jossa suuralueiden 3 ja 4 välinen raja kohtaa leveyspiirin 39°00' pohjoista leveyttä, sieltä 3 ja 4 alueen välistä rajaa pitkin luoteissuunnassa pisteeseen 47°50' pohjoista leveyttä ja 60°00' läntistä pituutta, ja sieltä loksodromin muodostamaa linjaa pitkin eteläsuunnassa Cape Northiin (Nova Scotia).

Alue 4V koostuu kahdesta osa-alueesta:

4 Vn- pohjoinen osa-alue - se osa alueesta 4V, joka sijaitsee leveyspiirin 45°40' pohjoista leveyttä pohjoispuolella,

4 Vs- eteläinen osa-alue - se osa alueesta 4V, joka sijaitsee leveyspiirin 45°40' pohjoista leveyttä eteläpuolella,

Alue 4 W- se osa suuralueesta, joka sijaitsee Nova Scotian rannikon, Halifaxista Fourchuun, ja seuraavasti määritetyn linjan välillä: alkaen Fourchusta ja sieltä loksodromin muodostamaa linjaa pitkin itäsuunnassa pisteeseen 45°40' pohjoista leveyttä ja 60°00' läntistä pituutta, sieltä suoraan etelään pituuspiiriä 60°00' läntistä pituutta pitkin leveyspiirille 44°10' pohjoista leveyttä, sieltä suoraan itään pituuspiirille 59°00' läntistä pituutta, sieltä suoraan etelään leveyspiirille 39°00' pohjoista leveyttä, sieltä suoraan länteen pituuspiirille 63°20' läntistä pituutta, sieltä suoraan pohjoiseen tämän pituuspiirin pisteeseen 44°20 pohjoista leveyttä; sieltä loksodromin muodostamaa linjaa pitkin luoteissuunnassa Halifaxiin (Nova Scotia),

Alue 4 X- se osa suuralueesta, joka sijaitsee suuralueen 4 länsirajan ja New Brunswickin ja Nova Scotian rannikoiden, alkaen New Brunswickin ja Mainen välisen Halifaxiin ulottuvan rajan päätepisteestä, sekä seuraavasti kuvatun linjan välillä: alkaen Halifaxista ja jatkuen sieltä loksodromin muodostamaa linjaa kaakkoissuunnassa pisteeseen 44°20' pohjoista leveyttä ja 63°20' läntistä pituutta, sieltä suoraan etelään leveyspiirille 39°00' pohjoista leveyttä, ja sieltä suoraan länteen pituuspiirille 65°40' läntistä pituutta.

6. (a) Suuralue 5- se osa yleissopimusalueesta, joka sijaitsee suuralueen länsirajan länsipuolella, leveyspiirin 39°00' pohjoista leveyttä pohjoispuolella ja pituuspiirin 71°40' läntistä pituutta itäpuolella;

6. (b) suuralue 5 koostuu kahdesta alueesta:

Alue 5Y- se osa suuralueesta, joka sijaitsee Mainen, New Hampshiren ja Massachusettsin rannikoiden, alkaen Mainen ja New Brunswickin välisestä rajasta ja ulottuen Cape Codilla sijaitsevaan pisteeseen 70°00' läntistä pituutta (noin 42°00' pohjoista leveyttä), ja seuraavasti määritetyn linjan välillä: alkaen Cape Codilla sijaitsevasta pisteestä 70°00' läntistä pituutta (noin 42°00' pohjoista leveyttä) ja jatkuen suoraan pohjoiseen pisteeseen 42°20' pohjoista leveyttä, sieltä suoraan itään pisteeseen 67°40' läntistä pituutta suuralueiden 4 ja 5 rajalle, sieltä kyseistä rajaa pitkin Kanadan ja Yhdysvaltain väliselle rajalle,

Alue 5Z- se osa suuralueesta, joka sijaitsee alueen 5Y etelä- ja itäpuolella,

Alue 5Z koostuu kahdesta osasta:

5Ze- itäinen osa, se osa alueesta 5Z, joka sijaitsee pituuspiirin 70°00' läntistä pituutta itäpuolella,

5Zw- läntinen osa, se osa alueesta 5Z, joka sijaitsee pituuspiirin 70°00' läntistä pituutta länsipuolella.

7. (a) Suuralue 6- se osa yleissopimusalueesta, jota rajoittaa linja, joka alkaa Rhode Islandin rannikolta pisteestä 71°40' läntistä pituutta ja sieltä suoraan etelään 39°00' pohjoista leveyttä, sieltä suoraan itään 42°00' läntistä pituutta, sieltä suoraan etelään 35°00' pohjoista leveyttä, sieltä suoraan länteen Pohjois-Amerikan rannikolle ja sieltä pohjoissuunnassa Pohjois-Amerikan rannikkoa pitkin Rhode Islandilla sijaitsevaan pisteeseen 71°40' läntistä pituutta,

7. (b) suuralue 6 koostuu kahdeksasta alueesta:

Alue 6A- se osa suuralueesta, joka sijaitsee leveyspiirin 39°00' pohjoista leveyttä pohjoispuolella ja suuralueen 5 länsipuolella,

Alue 6B- se osa suuralueesta, joka sijaitsee pituuspiirin 70°00' läntistä pituutta länsipuolella, leveyspiirin 39°00' pohjoista leveyttä eteläpuolella ja pohjoiseen ja länteen linjasta, joka kulkee länsisuunnassa leveyspiiriä 37°00' pohjoista leveyttä pitkin pituuspiirille 76°00' läntistä pituutta ja sieltä suoraan etelään Cape Henry'iin, Virginiaan,

Alue 6C- se osa suuralueesta, joka sijaitsee pituuspiirin 70°00' läntistä pituutta länsipuolella ja leveyspiirin 35°00' pohjoista leveyttä eteläpuolella,

Alue 6D- se osa suuralueesta, joka sijaitsee alueiden 6B ja 6C itäpuolella ja 65°00' läntistä pituutta länsipuolella,

Alue 6E- se osa suuralueesta, joka sijaitsee alueen 6D länsipuolella ja 60°00' läntistä pituutta länsipuolella,

Alue 6F- se osa suuralueesta, joka sijaitsee alueen 6E itäpuolella ja 55°00' läntistä pituutta länsipuolella,

Alue 6G- se osa suuralueesta, joka sijaitsee alueen 6F itäpuolella ja 50°00' läntistä pituutta länsipuolella,

Alue 6H- se osa suuralueesta, joka sijaitsee alueen 6G itäpuolella ja 42°00' läntistä pituutta länsipuolella.