02022R1193 — FI — 12.07.2022 — 000.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/1193,

annettu 11 päivänä heinäkuuta 2022,

toimenpiteiden vahvistamisesta Ralstonia solanacearum (Smith 1896) Yabuuchi et al. 1996 emend. Safni et al. 2014 -kasvintuhoojan hävittämiseksi ja sen leviämisen estämiseksi

(EUVL L 185 12.7.2022, s. 27)


Oikaistu:

►C1

Oikaisu, EUVL L 039, 9.2.2023, s.  66 (2022/1193)



▼B

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/1193,

annettu 11 päivänä heinäkuuta 2022,

toimenpiteiden vahvistamisesta Ralstonia solanacearum (Smith 1896) Yabuuchi et al. 1996 emend. Safni et al. 2014 -kasvintuhoojan hävittämiseksi ja sen leviämisen estämiseksi



1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan toimenpiteet perunan tummaa rengasmätää aiheuttavan Ralstonia solanacearum (Smith 1896) Yabuuchi et al. 1996, emend. Safni et al. 2014 -kasvintuhoojan hävittämiseksi ja sen unionin alueella leviämisen estämiseksi.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) 

’mainitulla kasvintuhoojalla’Ralstonia solanacearum (Smith 1896) Yabuuchi et al. 1996 emend. Safni et al. 2014 -kasvintuhoojaa;

2) 

’asianomaisilla kasveilla’ lajiin Solanum tuberosum L. (peruna), lukuun ottamatta siemeniä, kuuluvia kasveja ja lajiin Solanum lycopersicum (L.) Karsten ex Farw (tomaatti), lukuun ottamatta hedelmiä ja siemeniä, kuuluvia kasveja;

3) 

’isäntäkasvina toimivilla koisokasveilla’ heimoon Solanaceae kuuluvia viljeltyjä ja luonnonvaraisia kasveja

4) 

’ylivuotisilla asianomaisilla kasveilla’ asianomaisia kasveja, joita esiintyy tuotantopaikoilla, vaikkei niitä ole sinne istutettu;

5) 

’tuotantopaikkaan istutettaviksi tarkoitetuilla mukuloilla’ tietyssä tuotantopaikassa tuotettuja mukuloita, joiden on tarkoitus jäädä pysyvästi kyseiseen paikkaan ja joita ei ole tarkoitus sertifioida.

3 artikla

Vuotuiset kartoitukset

1.  

Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä vuosittain kartoituksia mainitun kasvintuhoojan esiintymisestä asianomaisissa kasveissa alueellaan, asianomaisten kasvien kasteluun käytettävässä pintavedessä ja nestemäisessä jätteessä seuraavien vaatimusten mukaisesti:

a) 

muiden kuin istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden osalta kartoitusten on sisällettävä:

i) 

näytteenotto varastossa olevista mukulaeristä tai korjattavasta sadosta niin myöhään kuin mahdollista kasvuston tuleentumisen ja sadonkorjuun välillä;

ii) 

korjattavan sadon silmämääräinen tarkastus, jos mainitun kasvintuhoojan oireet on mahdollista havaita silmämääräisesti, ja leikattujen mukuloiden silmämääräinen tarkastus tapauksissa, joissa mainitun kasvintuhoojan oireet ovat havaittavissa tällaisella tarkastuksella;

b) 

istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden osalta, lukuun ottamatta tuotantopaikkaan istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita, kartoituksiin on järjestelmällisesti sisällytettävä korjattavan sadon ja varastossa olevien erien silmämääräinen tarkastus, näytteenotto varastossa olevista eristä tai korjattavasta sadosta niin myöhään kuin mahdollista kasvuston tuleentumisen ja sadonkorjuun välillä;

c) 

tuotantopaikkaan istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden osalta kartoitukset on tehtävä mainitun kasvintuhoojan esiintymistä koskevan tunnistetun riskin perusteella, ja niiden on sisällettävä:

i) 

näytteenotto varastossa olevista mukulaeristä tai korjattavasta sadosta niin myöhään kuin mahdollista kasvuston tuleentumisen ja sadonkorjuun välillä;

ii) 

korjattavan sadon silmämääräinen tarkastus, jos mainitun kasvintuhoojan oireet on mahdollista havaita silmämääräisesti, ja leikattujen mukuloiden silmämääräinen tarkastus tapauksissa, joissa mainitun kasvintuhoojan oireet ovat havaittavissa tällaisella tarkastuksella;

d) 

tomaattikasvien osalta kartoitusten on sisällettävä vähintään korjattavan sadon silmämääräinen tarkastus, joka tehdään asianmukaisina ajankohtina uudelleenistutettaviksi tarkoitettujen kasvien tuotantopaikalla;

e) 

muiden kuin asianomaisiin kasveihin kuuluvien isäntäkasvina toimivien koisokasvien sekä pintaveden ja nestemäisen jätteen osalta kartoitukset on toteutettava asianmukaisin menetelmin ja näytteitä on otettava tarpeen mukaan.

2.  
Näytteiden lukumäärän ja alkuperän sekä näytteenoton ajankohdan on perustuttava vahvoihin tieteellisiin ja tilastollisiin periaatteisiin ja mainitun kasvintuhoojan biologiaan, minkä lisäksi on otettava huomioon asianomaisten jäsenvaltioiden erityiset perunan ja tomaatin tuotantojärjestelmät.
3.  
Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle ja muille jäsenvaltioille viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä huhtikuuta edellisen kalenterivuoden aikana tehtyjen vuotuisten kartoitusten tulokset. Niiden on raportoitava näiden kartoitusten tulokset liitteessä II olevan mallin mukaisesti.

4 artikla

Toimenpiteet epäiltäessä mainitun kasvintuhoojan esiintymistä

1.  
Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kartoituksia varten otetuille näytteille tehdään liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa tarkoitetut havaitsemistestit.
2.  

Havaitsemistestien tulosten selviämiseen asti toimivaltaisen viranomaisen on

a) 

kiellettävä niihin satoihin, eriin tai lähetyksiin kuuluvien asianomaisten kasvien siirtäminen, joista näytteet on otettu, lukuun ottamatta toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa olevia asianomaisia kasveja, joiden osalta on todettu, etteivät ne aiheuta tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan leviämisestä;

b) 

jäljitettävä epäillyn esiintymisen alkuperä;

c) 

suoritettava sellaisten muiden kuin a alakohdassa tarkoitettujen asianomaisten kasvien siirtoja koskevaa virallista valvontaa, jotka on tuotettu sillä tuotantopaikalla, jossa a alakohdassa tarkoitetut näytteet on otettu;

d) 

kiellettävä pintaveden käyttö asianomaisille kasveille ja muille viljellyille isäntäkasvina toimiville koisokasveille, kunnes mainitun kasvintuhoojan esiintyminen pintavedessä on vahvistettu tai poissuljettu, paitsi jos se sallii pintaveden käytön tomaateille ja muille viljellyille isäntäkasvina toimiville koisokasveille, joita kasvatetaan kasvihuoneissa, sillä edellytyksellä, että vesi desinfioidaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymien asianmukaisten menetelmien mukaisesti.

3.  

Havaitsemistestien tulosten selviämiseen asti toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki seuraavat on otettu talteen ja säilytetään asianmukaisesti:

a) 

kaikki jäljellä olevat mukulat, joista on otettu näyte, ja mahdollisuuksien mukaan kaikki jäljellä olevat kasvit, joista on otettu näyte;

b) 

jäljellä olevat asianomaisten kasvien uutteet, eristetty DNA ja testiä varten valmistettu lisämateriaali;

c) 

puhdasviljelmä, soveltuvissa tapauksissa;

d) 

kaikki asian kannalta merkitykselliset asiakirjat.

4.  
Jos mainitun kasvintuhoojan esiintymistä koskeva epäily vahvistetaan liitteessä I olevan 1.1 kohdan mukaisesti, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kartoituksia varten otetuille näytteille tehdään liitteessä I tarkoitetut testit mainitun kasvintuhoojan esiintymisen vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi.

5 artikla

Toimenpiteet, jos mainitun kasvintuhoojan esiintyminen vahvistetaan

1.  
Tämän artiklan 2–6 kohtaa sovelletaan tapauksissa, joissa mainitun kasvintuhoojan esiintyminen on vahvistettu liitteessä I olevan 1.2 kohdan mukaisesti.
2.  

Jos mainitun kasvintuhoojan esiintyminen asianomaisissa kasveissa vahvistetaan, toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä toteutettava kaikki seuraavat toimenpiteet:

a) 

suoritettava liitteen III mukainen tutkimus tartunnan laajuuden ja ensisijaisten lähteiden määrittämiseksi ja 4 artiklan 1 kohdan mukaiset täydentävät testit ainakin kaikille samasta kloonista polveutuville istutettaviksi tarkoitetuille mukuloille;

b) 

perustettava rajattu alue, johon kuuluu ainakin saastunut alue ja jonka rajojen sisäpuolelle jäävät kaikki seuraavat:

i) 

asianomaiset kasvit, lähetykset ja/tai erät, ajoneuvot, säiliöt, varastot tai niiden yksiköt, joista tartunnan saanut kasvinäyte on peräisin, kaikki muut sellaiset esineet, mukaan lukien pakkausmateriaalit, ja koneet, joita on käytetty asianomaisten kasvien tuotannossa, kuljetuksessa tai varastoinnissa, ja soveltuvissa tapauksissa tuotantopaikat ja -tilat, joissa asianomaiset kasvit on kasvatettu tai korjattu;

ii) 

kaikki i alakohdassa luetellun kaltaiset kohteet, joiden osalta on todettu, että ne ovat todennäköisesti saaneet mainitun kasvintuhoojan tartunnan kosketuksen kautta ennen tai jälkeen sadonkorjuun taikka tartunnan saaneiden asianomaisten kasvien kanssa samanaikaisten tuotanto-, kastelu- tai sadetusvaiheiden aikana, ottaen huomioon liitteessä IV olevassa 1 kohdassa luetellut tekijät;

c) 

perustettava saastuneen alueen ympärille puskurialue, jos sellainen tarvitaan kasvinterveysriskin torjumiseksi, ottaen huomioon liitteessä IV olevassa 2 kohdassa tarkoitetut mainitun kasvintuhoojan mahdolliseen leviämiseen liittyvät tekijät;

d) 

nimettävä

i) 

b alakohdan i alakohdassa luetellut kohteet tartunnan saaneiksi;

ii) 

b alakohdan ii alakohdassa luetellut kohteet todennäköisesti tartunnan saaneiksi.

3.  

Jos mainitun kasvintuhoojan esiintyminen vahvistetaan muiden kuin asianomaisiin kasveihin kuuluvien isäntäkasvina toimivien koisokasvien sadossa ja jos asianomaisten kasvien tuotanto on todettu riskialttiiksi, toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

a) 

suoritettava liitteen III mukainen tutkimus tartunnan laajuuden ja ensisijaisten lähteiden määrittämiseksi ja 4 artiklan 1 kohdan mukaiset täydentävät testit ainakin kaikille samasta kloonista polveutuville istutettaviksi tarkoitetuille mukuloille; ja

b) 

perustettava rajattu alue, joka muodostuu saastuneesta alueesta.

Saastuneen alueen on katettava seuraavat:

a) 

isäntäkasvit, joista saastunut näyte on otettu;

b) 

isäntäkasvit, jotka ovat saattaneet saada mainitun kasvintuhoojan tartunnan ja jotka on nimetty kosketuksen kautta ennen tai jälkeen sadonkorjuun taikka tartunnan saaneiden isäntäkasvien kanssa samanaikaisten tuotanto-, kastelu- tai sadetusvaiheiden aikana todennäköisesti tartunnan saaneiksi.

Toimivaltaisen viranomaisen on nimettävä

a) 

toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut isäntäkasvit tartunnan saaneiksi;

b) 

toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut isäntäkasvit todennäköisesti tartunnan saaneiksi.

4.  

Jos mainitun kasvintuhoojan esiintyminen vahvistetaan pintavedessä, asianomaisia kasveja käsittelevien teollisten jalostus- tai pakkauslaitosten nestemäisessä jätteessä tai viljelmillä esiintyvissä luonnonvaraisissa isäntäkasvina toimivissa koisokasveissa ja jos asianomaisten kasvien tuotantoon liittyy tunnistettuja riskejä pintavedellä tapahtuvan kastelun tai sadetuksen tai pintaveden tulvimisen vuoksi, toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

a) 

suoritettava liitteen III mukainen tutkimus, mukaan lukien sopivina ajankohtina tehty kartoitus pintavesistä ja nestemäisestä jätteestä otetuista näytteistä ja luonnonvaraisista isäntäkasvina toimivista koisokasveista, jos niitä esiintyy, tartunnan laajuuden määrittämiseksi; ja

b) 

perustettava saastuneen alueen sisältävä rajattu alue ottaen huomioon liitteessä IV olevassa 2 kohdassa tarkoitetut mainitun kasvintuhoojan mahdolliseen leviämiseen liittyvät tekijät.

Saastuneen alueen on katettava seuraavat kohteet:

a) 

pintavesi, josta saastuneet näytteet on otettu;

b) 

pintavesi, joka on saattanut saastua, ottaen huomioon liitteessä IV olevassa 1 kohdassa luetellut tekijät.

Toimivaltaisen viranomaisen on nimettävä

a) 

toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu pintavesi saastuneeksi;

b) 

toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu pintavesi todennäköisesti saastuneeksi.

5.  
Jos jäsenvaltio on tehnyt EUROPHYT-järjestelmän kautta esiintymäilmoituksen, ilmoituksessa mainittujen naapurijäsenvaltioiden on määritettävä todennäköisen tartunnan laajuus ja perustettava rajattu alue 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti. Jos pintavedessä todetaan esiintymä, siitä ei tarvitse tehdä ilmoitusta, mikäli saastunut pintavesi sijaitsee aiemmin perustetulla rajatulla alueella.
6.  

Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki seuraavat kohteet on otettu talteen ja säilytetään asianmukaisesti:

a) 

edellä 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu aineisto ainakin siihen asti, että kaikki testit on saatu päätökseen;

b) 

toiseen havaitsemistestiin ja tarvittaessa tunnistustesteihin liittyvä aineisto siihen asti, että kaikki testit on saatu päätökseen;

c) 

soveltuvissa tapauksissa mainitun kasvintuhoojan puhdasviljelmä vähintään kuukauden ajan 5 kohdassa tarkoitetun ilmoitusmenettelyn jälkeen.

6 artikla

Toimenpiteet mainitun kasvintuhoojan hävittämiseksi

1.  
Asianomaisia kasveja, jotka on nimetty mainitun kasvintuhoojan tartunnan saaneiksi 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan i alakohdan mukaisesti, ei saa istuttaa. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että tartunnan saaneet asianomaiset kasvit tuhotaan tai hävitetään muulla tavoin liitteessä V olevan 1 kohdan mukaisesti edellyttäen, että todetaan, ettei tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan leviämisestä ole.

Jos asianomaiset kasvit on istutettu ennen niiden nimeämistä tartunnan saaneiksi, istutettu aineisto on välittömästi tuhottava tai hävitettävä muulla tavoin liitteessä V olevan 1 kohdan mukaisesti. Tuotantotilat, joihin tartunnan saaneet asianomaiset kasvit on istutettu, on nimettävä tartunnan saaneiksi. On perustettava rajattu alue 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2.  
Asianomaisia kasveja, jotka on nimetty todennäköisesti tartunnan saaneiksi 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti tai joihin liittyy 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tunnistettu riski, ei saa istuttaa, ja niistä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa ne on joko käytettävä tai hävitettävä asianmukaisella tavalla liitteessä V olevan 2 kohdan mukaisesti edellyttäen, että todetaan, ettei tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan leviämisestä ole.

Jos asianomaiset kasvit on istutettu ennen niiden nimeämistä todennäköisesti tartunnan saaneiksi, istutettu aineisto on välittömästi tuhottava tai sille on tehtävä liitteessä VI olevassa 2 kohdassa täsmennetyt toimenpiteet. Tuotantotilat, joihin todennäköisesti tartunnan saaneet asianomaiset kasvit on istutettu, on nimettävä todennäköisesti tartunnan saaneiksi. On perustettava rajattu alue 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

3.  
Kaikki koneet, ajoneuvot, säiliöt, varastot tai niiden yksiköt ja kaikki muut esineet, pakkausmateriaalit mukaan lukien, jotka on nimetty tartunnan saaneiksi 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan i alakohdan mukaisesti tai todennäköisesti tartunnan saaneiksi 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdan ja 5 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan b alakohdan mukaisesti, on joko tuhottava tai puhdistettava ja desinfioitava liitteessä V olevassa 3 kohdassa täsmennettyjä menetelmiä käyttäen.
4.  
Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa säädettyjen toimenpiteiden lisäksi rajatuilla alueilla on sovellettava liitteessä V olevassa 4 kohdassa täsmennettyjä toimenpiteitä.

7 artikla

Istutettaviksi tarkoitettuihin mukuloihin sovellettavat erityiset testaustoimenpiteet

1.  
Jos istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden tuotantotilassa on vahvistettu mainitun kasvintuhoojan esiintyminen, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että tartunnan saaneiden mukulaerien kanssa samasta kloonista polveutuville sukupolville tai, jos samasta kloonista polveutuvia sukupolvia ei ole, tartunnan saaneisiin mukuloihin tai mukulaeriin suorassa tai epäsuorassa kosketuksessa olleille mukuloille tai mukulaerille tehdään liitteessä I tarkoitetut testit.
2.  
Jos sertifiointijärjestelmään kuuluvien istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden tuotantotilassa on vahvistettu mainitun kasvintuhoojan esiintyminen, liitteessä I tarkoitetut testit on tehtävä joko jokaiselle alkuperäiseen kloonivalintaan kuuluvalle kasville tai perussiemenperunan edustaville näytteille.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.



LIITE I

Asetuksen 3, 4, 5 ja 7 artiklan mukaisesti suoritettavia testejä koskeva järjestelmä

1.   MAINITUN KASVINTUHOOJAN ESIINTYMISTÄ KOSKEVAT YLEISET PERIAATTEET

1.1 Mainitun kasvintuhoojan esiintymistä epäillään, jos asianomaiselle kasville tai vesinäytteille tehdyn ensimmäisen havaitsemistestin tulos on positiivinen.

1.2 Mainitun kasvintuhoojan esiintyminen vahvistetaan seuraavissa tapauksissa:

a) 

ensimmäinen tai toinen havaitsemistesti perustuu selektiiviseen eristämiseen, jonka tuloksena saadaan morfologialtaan tyypillisiä pesäkkeitä, ja kahden pesäkkeille tehdyn tunnistustestin tulos on positiivinen;

b) 

ensimmäinen ja toinen testi ovat muita kuin selektiiviseen eristämiseen perustuvia testejä, ja kahden pesäkkeille tehdyn tunnistustestin tulos on positiivinen, kun näytteelle on ensin tehty selektiivinen eristäminen, jonka tuloksena saadaan morfologialtaan tyypillisiä pesäkkeitä.

Toisen kahdesta tunnistustestistä on oltava 2.2 kohdan e, f ja g alakohdassa tarkoitettu testi.

2.   TESTIT

2.1   Havaitsemistestit

Havaitsemistestien on oltava sellaisia, että ne osoittavat johdonmukaisesti vähintään 104 solua oireettomista näytteistä saadun uudelleen suspendoidun sakan yhtä millilitraa kohden.

Toisen havaitsemistestin on perustuttava erilaisiin biologisiin periaatteisiin tai eri nukleotidialueisiin kuin ensimmäinen havaitsemistesti.

Havaitsemistestit ovat seuraavat:

a) 

immunofluoresenssitestit, siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

b) 

mainitun kasvintuhoojan eristäminen osittain valikoivalle kasvualustalle (mSMSA), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

c) 

tavanomainen PCR-testi käyttäen Pastrik et al. (2002) ( 1 ) -alukkeita, siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

d) 

reaaliaikaiset TaqMan®-PCR-testit käyttäen seuraavia alukkeita ja koettimia:

i) 

Weller et al. (2000) ( 2 ), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

ii) 

Vreeburg et al. (2016) ( 3 ) (käyttäen Wellerin et al. (2000) kuvaamasta alkuperäisestä koettimesta muunnettua TaqMan®-koetinta), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

iii) 

Vreeburg et al. (2018) ( 4 ) (ns. NYtor-testi), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

iv) 

Massart et al. (2014) ( 5 ), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

e) 

silmukkavälitteinen isoterminen monistus (LAMP-testi) käyttäen Lenarčič et al. (2014) ( 6 ) -alukkeita (ainoastaan oireiselle kasviaineistolle), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan.

2.2   Tunnistustestit

Tunnistustestit ovat seuraavat:

a) 

immunofluoresenssitestit, siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

b) 

tavanomaiset PCR-testit käyttäen Pastrik et al. (2002) -alukkeita, siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa yksityiskohtaisesti kuvataan;

c) 

reaaliaikaiset TaqMan®-PCR-testit käyttäen seuraavia alukkeita ja koettimia:

i) 

Weller et al. (2000), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

ii) 

Vreeburg et al. (2016) (käyttäen Wellerin et al. (2000) kuvaamasta alkuperäisestä koettimesta muunnettua TaqMan®-koetinta), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa yksityiskohtaisesti kuvataan;

iii) 

Vreeburg et al. (2018) (ns. NYtor-testi), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

iv) 

Massart et al. (2014), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

d) 

silmukkavälitteinen isoterminen monistus (LAMP-testi) käyttäen Lenarčič et al. (2014) -alukkeita, siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

e) 

fylotyyppispesifinen monimonistus käyttäen tavanomaista PCR-testiä (Opina et al. (1997) ( 7 ); Fegan & Prior (2005) ( 8 )), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

f) 

DNA-viivakoodaus (Wicker et al. (2007) ( 9 )), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

g) 

MALDI-TOF-massaspektrometria (van de Bilt et al. (2018) ( 10 )), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan.

3.   VUOKAAVIOT MENETTELYISTÄ

Vuokaavio nro 1: Diagnoosimenettely mainitun kasvintuhoojan esiintymisen toteamiseksi asianomaisesta kasvista otetuissa näytteissä.

image

a  Ensimmäinen tai toinen havaitsemistesti voi olla eristämiseen perustuva. Jos epäillään mainitun kasvintuhoojan esiintymistä kasvualustassa, pesäkkeet on puhdistettava puhdasviljelmien aikaansaamiseksi. Puhdasviljelmille on suoritettava kaksi tunnistustestiä.

b  Toisen näistä kahdesta tunnistustestistä on oltava 2.2 kohdan e, f ja g alakohdassa tarkoitettu testi. Kasvintuhoojan esiintyminen voidaan vahvistaa vain, jos kummankin tunnistustestin tulos on positiivinen.

c  Kolmannen havaitsemistestin on perustuttava erilaisiin biologisiin periaatteisiin tai eri nukleotidialueisiin.

Vuokaavio nro 2: Diagnoosimenettely mainitun kasvintuhoojan esiintymisen toteamiseksi vesinäytteissä.

image

a  Toisen näistä kahdesta tunnistustestistä on oltava 2.2 kohdan e, f ja g alakohdassa tarkoitettu testi. Kasvintuhoojan esiintyminen voidaan vahvistaa vain, jos kummankin tunnistustestin tulos on positiivinen.

4.   NÄYTTEIDEN VALMISTELU

4.1   Näytteet oireettomista mukuloista

Standardinäytekoko on 200 mukulaa testiä kohden. Kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan asianmukainen laboratoriomenettely, jonka mukaisesti mukuloiden napapää käsitellään sellaisen uutteen saamiseksi, josta mainitun kasvintuhoojan esiintyminen voidaan havaita.

4.2   Näytteet oireettomista asianomaisista kasveista

Piilevien tartuntojen havaitsemiseksi on käytettävä kokoomanäytteitä varrenpalasista tai lehtiruodeista. Menettelyä voidaan soveltaa näytteeseen, joka sisältää enintään 200 varrenpalasta tai 200 lehtiruotia, jotka ovat peräisin eri kasveista. Kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan asianmukainen laboratoriomenettely, jonka mukaisesti varren- tai lehtiruodinpalaset desinfioidaan ja käsitellään sellaisen uutteen saamiseksi, josta mainitun kasvintuhoojan esiintyminen voidaan havaita.

4.3   Näytteet asianomaisten kasvien oireisesta aineistosta

Perunan mukulan johtosolukkorenkaasta tai nuutuneelta vaikuttavien asianomaisten kasvien varren johtojänteistä irrotetaan aseptisesti paloja solukosta. Kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan yksityiskohtaisesti asianmukainen laboratoriomenettely, jonka mukaisesti nämä solukonpalat käsitellään sellaisen uutteen saamiseksi, josta mainitun kasvintuhoojan esiintyminen voidaan havaita.

4.4   Näytteet pinta- tai kierrätysvedestä (mukaan lukien perunanjalostuksessa syntyvät jätevedet ja muut jätevedet)

Pääasiallinen testimenetelmä mainitun kasvintuhoojan havaitsemiseksi pintavedestä, kierrätysjärjestelmien vedestä ja jätevesistä (perunanjalostusteollisuus) otetuissa näytteissä on selektiivinen eristäminen. Asianmukainen laboratoriomenettely vesinäytteiden käsittelemiseksi kuvataan kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa.

▼C1



LIITE II

3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kartoitusmalli

Malli tummaa rengasmätää koskevan kartoituksen tulosten esittämiseksi edellisen kalenterivuoden peruna- ja tomaattisadon osalta.

Tätä taulukkoa tulee käyttää ainoastaan maassanne korjattuja perunoita ja tomaatteja koskevien kartoitusten tuloksille.



JÄSENVALTIO

Luokka

Kasvinviljelyala (ha)

Laboratoriotestaus

Mukuloiden silmämääräinen tarkastus (1)

Korjattavan sadon silmämääräinen tarkastus (1)

Muut tiedot

Näytteiden lukumäärä

Erien määrä

Erien koko (tonneina tai hehtaareina)

Näytteenottojakso

Positiivisten tulosten lukumäärä

Tarkastettujen näytteiden lukumäärä

Näytteen koko

Positiivisten näytteiden lukumäärä (2)

Silmämääräisten tarkastusten lukumäärä

Hehtaarien (perunat) tai kasvien (tomaatit) määrä

Positiivisten tulosten lukumäärä (2)

Näytteet

Erät

 

Sertifioidut istutettaviksi tarkoitetut mukulat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut istutettaviksi tarkoitetut mukulat (täsmennä)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ruokaperunat ja jalostettaviksi tarkoitetut perunat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut mukulat (täsmennä)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Uudelleenistutettaviksi tarkoitetut tomaatit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut isännät (täsmennä laji, joki/alue)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vesi (täsmennä joki / tilan alue/sijainti)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
(1)   

Mukuloiden tai sadon makroskooppinen tutkimus.

(2)   

Kun oireiden havaitsemisen jälkeen on otettu näyte ja laboratoriotestillä on vahvistettu mainitun kasvintuhoojan esiintyminen.

▼B



LIITE III

Tutkimus, jota tarkoitetaan 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, 5 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa ja 5 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa

Asetuksen 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, 5 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa ja 5 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun tutkimuksen on kohdistuttava seuraaviin:

1. 

tuotantopaikat,

a) 

joilla viljellään tai on viljelty perunoita, jotka polveutuvat samasta kloonista kuin mainitun kasvintuhoojan tartunnan saaneet perunat,

b) 

joilla viljellään tai on viljelty tomaatteja, joiden alkuperä on sama kuin mainitun kasvintuhoojan tartunnan saaneiden tomaattien,

c) 

joilla viljellään tai on viljelty perunoita tai tomaatteja, jotka on asetettu viralliseen valvontaan mainitun kasvintuhoojan epäillyn esiintymisen vuoksi,

d) 

joilla viljellään tai on viljelty perunoita, jotka polveutuvat samasta kloonista kuin perunat, joiden on todettu kasvaneen mainitun kasvintuhoojan tartunnan saaneissa tuotantopaikoissa,

e) 

joilla viljellään perunoita tai tomaatteja, jotka sijaitsevat tartunnan saaneiden tuotantopaikkojen läheisyydessä mukaan lukien tuotantopaikat, jotka joutuvat tekemisiin samojen tuotantovälineiden ja -laitteiden kanssa välittömästi tai yhteisen sopimustoimittajan välityksellä,

f) 

joilla käytetään pintavettä kasteluun tai sadetukseen lähteestä, jonka on vahvistettu tai jonka epäillään saaneen mainitun kasvintuhoojan tartunnan,

g) 

joilla käytetään pintavettä kasteluun tai sadetukseen lähteestä, jota käytetään myös mainitun kasvintuhoojan tartunnan saaneiksi vahvistetuilla tai epäillyillä tuotantopaikoilla,

h) 

joilla mainitun kasvintuhoojan saastuttamaksi vahvistettu tai epäilty pintavesi tulvii tai on tulvinut, ja

2. 

pintavesi, jota käytetään asianomaisten kasvien kasteluun tai sadetukseen tai joka on tulvinut pellolla tai tuotantopaikalla, joka on vahvistettu mainitun kasvintuhoojan tartunnan saaneeksi.



LIITE IV

Tekijät, joiden perusteella harkitaan kohteen nimeämistä todennäköisesti mainitun kasvintuhoojan tartunnan saaneeksi 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdan ja 5 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan b alakohdan mukaisesti tai joiden perusteella määritetään mainitun kasvintuhoojan mahdollinen leviäminen 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 5 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti

1. Seuraavat tekijät on otettava huomioon, kun harkitaan kohteen nimeämistä todennäköisesti mainitun kasvintuhoojan tartunnan saaneeksi 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdan ja 5 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan b alakohdan mukaisesti:

a) 

asianomaiset kasvit, jotka on viljelty 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan i alakohdan mukaisesti tartunnan saaneeksi nimetyssä tuotantopaikassa;

b) 

tuotantopaikat, jotka ovat tuotantojärjestelmässä jossakin yhteydessä 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan i alakohdan mukaisesti tartunnan saaneiksi nimettyihin asianomaisiin kasveihin, mukaan lukien tuotantopaikat, jotka joutuvat tekemisiin samojen tuotantovälineiden ja -laitteiden kanssa välittömästi tai yhteisen sopimustoimittajan välityksellä;

c) 

asianomaiset kasvit, jotka on tuotettu b alakohdassa tarkoitetuilla tuotantopaikoilla tai jotka ovat olleet tällaisilla tuotantopaikoilla aikana, jolloin 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan i alakohdan mukaisesti tartunnan saaneiksi nimettyjä asianomaisia kasveja on ollut a alakohdassa tarkoitetussa tuotantopaikassa;

d) 

tilat, joissa on käsitelty a, b ja c alakohdassa tarkoitetuilta tuotantopaikoilta peräisin olevia asianomaisia kasveja;

e) 

kaikki koneet, ajoneuvot, säiliöt, varastot tai näiden osat sekä kaikki muut esineet, mukaan lukien pakkausmateriaalit, jotka ovat saattaneet olla kosketuksissa 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan i alakohdan mukaisesti tartunnan saaneiksi nimettyihin asianomaisiin kasveihin;

f) 

asianomaiset kasvit, jotka on varastoitu johonkin edellisessä alakohdassa tarkoitettuun rakenteeseen tai esineeseen tai jotka ovat olleet kosketuksissa niiden kanssa ennen kyseisten rakenteiden ja esineiden puhdistamista ja desinfiointia;

g) 

perunan osalta 5 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisen tutkimuksen ja testien jälkeen ne mukulat tai kasvit, jotka ovat samaa sisarus- tai vanhemmaiskloonialkuperää, ja tomaatin osalta kasvit, jotka ovat samasta lähteestä kuin 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan i alakohdan mukaisesti tartunnan saaneiksi nimetyt asianomaiset kasvit ja joiden osalta vaikuttaa todennäköiseltä, että ne ovat saaneet tartunnan samasta kloonista polveutumisen kautta, vaikka niiden testitulokset olisivat mainitun kasvintuhoojan osalta negatiiviset;

h) 

g alakohdassa tarkoitettujen asianomaisten kasvien tuotantopaikka tai -paikat;

i) 

asianomaisten kasvien tuotantopaikka tai -paikat, joissa käytetään kasteluun tai sadetukseen vettä, joka on nimetty saastuneeksi 5 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan a alakohdan mukaisesti;

j) 

asianomaiset kasvit, jotka on tuotettu tuotantotiloissa, joissa saastuneeksi vahvistettu pintavesi on tulvinut.

2. Seuraavat tekijät on otettava huomioon määritettäessä mainitun kasvintuhoojan mahdollista leviämistä 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 5 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti:

a) 

5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti perustetulla rajatulla alueella:

i) 

muiden sellaisten tuotantopaikkojen läheisyys, joilla viljellään asianomaisia kasveja;

ii) 

istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden yhteistuotanto ja -käyttö;

iii) 

tuotantopaikat, joilla käytetään pintavettä asianomaisten kasvien kasteluun tai sadetukseen, jos kyseessä olevissa tapauksissa on ollut riski pintaveden valumisesta tai tulvimisesta 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan i alakohdan mukaisesti tartunnan saaneeksi nimetyltä tuotantopaikalta;

b) 

tapauksissa, joissa pintavesi on nimetty saastuneeksi 5 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan a alakohdan mukaisesti:

i) 

tuotantopaikka tai -paikat, joissa tuotetaan asianomaisia kasveja ja joka sijaitsee saastuneeksi nimetyn pintaveden läheisyydessä tai jossa esiintyy sen tulvimisen uhka;

ii) 

kaikki erilliset kastelualtaat, jotka ovat yhteydessä saastuneeksi nimettyyn pintaveteen;

iii) 

kaikki vedet, jotka ovat yhteydessä saastuneeksi nimettyyn pintaveteen, ottaen huomioon

— 
saastuneeksi nimetyn veden virtaussuunta ja -nopeus;
— 
luonnonvaraisten isäntäkasvina toimivien koisokasvien esiintyminen.



LIITE V

6 artiklassa tarkoitetut hävittämistoimenpiteet

1. Asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina toimenpiteinä on toteutettava yksi tai useampi seuraavista:

a) 

käyttäminen eläinten rehuksi sellaisen lämpökäsittelyn jälkeen, jolla varmistetaan ettei mainittu kasvintuhooja jää henkiin;

b) 

hävittäminen virallisesti hyväksytyllä tarkoitukseen varatulla jätteidenhävittämispaikalla, jossa ei ole tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan pääsystä ympäristöön, esimerkiksi maatalousmaahan imeytymisen kautta;

c) 

polttaminen;

d) 

teollinen jalostus toimittamalla suoraan ja välittömästi sellaiselle käsittelylaitokselle, jolla on käytettävissään virallisesti hyväksytyt jätteidenhävitystilat ja -laitteet, joiden osalta on todettu, etteivät ne aiheuta tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan leviämisestä, sekä järjestelmä, jolla ainakin laitoksesta lähtevät ajoneuvot voidaan puhdistaa ja desinfioida;

e) 

muut toimenpiteet, edellyttäen, että on todettu, ettei tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan leviämisestä ole; nämä toimenpiteet ja niiden perustelut on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

Edellä mainittuihin toimenpiteisiin liittyvä tai niistä syntyvä mahdollinen jäljelle jäävä jäte on hävitettävä virallisesti hyväksytyillä menetelmillä liitteen VI mukaisesti.

2. Asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu todennäköisesti tartunnan saaneiksi nimettyjen asianomaisten kasvien asianmukainen käyttö tai hävittäminen on toteutettava toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa. Toimivaltainen viranomainen hyväksyy kyseisten asianomaisten kasvien osalta seuraavat käyttötarkoitukset ja niistä syntyvien jätteiden hävittämistavat:

a) 

perunan mukuloiden osalta:

i) 

niiden käyttö kulutukseen tarkoitettuina mukuloina, suoraan toimitukseen ja käyttöön valmiissa pakkauksissa, jotka eivät edellytä minkäänlaista uudelleen pakkaamista, paikassa, jossa on asianmukaiset jätteidenhävitystilat ja -laitteet. Istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita saa käsitellä samassa paikassa ainoastaan, jos tämä tapahtuu erikseen tai puhdistuksen ja desinfioinnin jälkeen; tai

ii) 

niiden käyttö teolliseen jalostukseen tarkoitettuina mukuloina, jotka toimitetaan suoraan ja välittömästi sellaiseen jalostuslaitokseen, jolla on käytettävissään asianmukaiset jätteidenhävitystilat ja -laitteet sekä järjestelmä, jolla ainakin laitoksesta lähtevät ajoneuvot voidaan puhdistaa ja desinfioida; tai

iii) 

muu käyttö tai hävittäminen, edellyttäen, että on todettu, että se ei aiheuta tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan leviämisestä, ja jos se on saanut toimivaltaisten viranomaisten hyväksynnän;

b) 

muiden asianomaisten kasvien osien osalta, mukaan lukien varsien ja lehtien jätteet:

i) 

hävittäminen; tai

ii) 

muu käyttö tai hävittäminen, edellyttäen, että on todettu, että se ei aiheuta tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan leviämisestä, ja jos se on saanut toimivaltaisten viranomaisten hyväksynnän;

3. Asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kohteiden asianmukaisten puhdistus- ja desinfiointimenetelmien on oltava sellaisia, joiden osalta on todettu, etteivät ne aiheuta tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan leviämisestä, ja ne on toteutettava jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa.

4. Toimenpiteisiin, jotka jäsenvaltiot toteuttavat 5 artiklan mukaisesti perustetuilla ja 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuilla rajatuilla alueilla, on sisällyttävä 4.1 ja 4.2 kohdassa täsmennetyt toimenpiteet:

4.1 Toimenpiteet, jotka on toteutettava tuotantopaikoilla, jotka on nimetty tartunnan saaneiksi 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan i alakohdan mukaisesti:

4.1.1 Asetuksen 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan i alakohdan mukaisesti tartunnan saaneeksi nimetyssä tuotantotilassa tai suojatussa viljelykasvien tuotantoyksikössä on toteuttava joko kaikki 1, 2 ja 3 alakohdassa täsmennetyt toimenpiteet tai kaikki 4, 5, 6 ja 7 alakohdassa täsmennetyt toimenpiteet:

1) 

tartunnan toteamisvuotta seuraavien neljän ensimmäisen kasvatusvuoden aikana hävitetään ylivuotiset asianomaiset kasvit ja muut luonnonvaraiset mainitun kasvintuhoojan isäntäkasvina toimivat koisokasvit ja kielletään asianomaisten kasvien, perunansiementen ja tomaatinsiementen, ottaen huomioon mainitun kasvintuhoojan biologia, viljeltyjen isäntäkasvina toimivien koisokasvien ja sellaisten Brassica-sukuisten kasvilajien, joihin liittyy tunnistettu riski mainitun kasvintuhoojan henkiinjäämisestä, kylväminen ja istuttaminen;

2) 

tartunnan toteamisvuotta seuraavasta viidennestä vuodesta alkaen, kun 1 alakohdassa luetellut edellytykset on täytetty, sallitaan perunan mukuloiden, pois lukien perunoiden lisäykseen tarkoitetut mukulat, istuttaminen sillä edellytyksellä, että tuotantotila on virallisessa valvonnassa todettu vapaaksi ylivuotisista asianomaisista kasveista ja luonnonvaraisista isäntäkasvina toimivista koisokasveista vähintään kahtena peräkkäisenä istutusta edeltävänä kasvatusvuonna, ja korjatut perunan mukulat tai tomaattikasvit, tapauksen mukaan, testataan liitteen I mukaisesti;

3) 

asianomaisten kasvien 2 kohdan mukaisen ensimmäisen tuotannon ja istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden viljelyn tapauksessa asianmukaisen, vähintään kahden vuoden pituisen viljelykierron jälkeen toteutetaan 3 artiklassa säädetty kartoitus; tai

4) 

tartunnan toteamisvuotta seuraavien viiden ensimmäisen kasvatusvuoden aikana hävitetään ylivuotiset asianomaiset kasvit ja luonnonvaraiset mainitun kasvintuhoojan isäntäkasvina toimivat koisokasvit;

5) 

tartunnan toteamisvuotta seuraavien kolmen ensimmäisen vuoden aikana tuotantotila pidetään joko avokesantona tai viljalla, tunnistetun riskin mukaan, tai se pidetään pysyvästi laitumena, jolloin se joko niitetään usein ja matalaksi tai sitä käytetään teholaiduntamiseen, tai se pidetään nurmella siementuotantoa varten;

6) 

tartunnan toteamisvuotta seuraavien neljännen ja viidennen vuoden aikana viljellään muita kuin mainitun kasvintuhoojan isäntäkasveja, joihin ei liity tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan henkiinjäämisestä tai leviämisestä;

7) 

tartunnan toteamisvuotta seuraavasta kuudennesta vuodesta alkaen sallitaan istutettaviksi tarkoitettujen ja muiden mukuloiden tuotanto sillä edellytyksellä, että 4, 5 ja 6 alakohdassa luetellut edellytykset on täytetty ja tuotantotila on virallisessa valvonnassa todettu vapaaksi ylivuotisista asianomaisista kasveista ja luonnonvaraisista mainitun kasvintuhoojan isäntäkasvina toimivista koisokasveista vähintään kahtena peräkkäisenä istutusta edeltävänä kasvatusvuonna, ja korjatut mukulat tai tomaattikasvit, tapauksen mukaan, testataan liitteen I mukaisesti.

4.1.2 Kaikissa muissa tartunnan saaneen tuotantopaikan tuotantotiloissa ja sillä edellytyksellä, että toimivaltaiset viranomaiset ovat todenneet, että tapauksen mukaan joko ylivuotisten asianomaisten kasvien tai luonnonvaraisten mainitun kasvintuhoojan isäntäkasvina toimivien koisokasvien esiintymisriski on poistettu, sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

1) 

Sertifioituja perunan mukuloita voidaan istuttaa tuotantotiloihin, joissa ei ole ainakaan kahteen vuoteen viljelty perunoita tai muita viljeltyjä isäntäkasvina toimivia koisokasveja, ja jos kaikki seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a) 

toimivaltaisen viranomaisen toteuttamissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että tuotantopaikassa olleet tartunnan lähteet liittyvät yksinomaan samasta kloonista polveutumiseen eivätkä siihen, että mukulaerät olisivat olleet kosketuksessa toisiinsa;

b) 

mainitut tutkimukset perustuvat aiempiin testituloksiin kaikista muista kyseisessä tuotantopaikassa kasvatetuista perunaeristä sekä muita mahdollisia saastumislähteitä ja erityisesti lähellä sijaitsevia vesiväyliä koskeviin tutkimuksiin;

c) 

näissä tuotantotiloissa tuotetut mukulat on testattu ennen markkinoille saattamista liitteen I mukaisesti.

2) 

Muissa tapauksissa sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

a) 

tartunnan toteamisvuotta seuraavan kasvatusvuoden aikana:

i) 

perunan osalta joko ei saa istuttaa lainkaan perunan mukuloita, perunakasveja eikä perunansiemeniä eikä viljeltyjä mainitun kasvintuhoojan isäntäkasvina toimivia koisokasveja tai voidaan istuttaa sertifioituja istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita ainoastaan kulutukseen tarkoitettujen mukuloiden tuottamiseksi;

ii) 

tomaattien osalta saa istuttaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 ( 11 ) vaatimukset täyttävistä siemenistä kasvatettuja tomaattikasveja ainoastaan hedelmien tuottamiseksi;

b) 

tartunnan toteamisvuotta seuraavan toisen kasvatusvuoden aikana:

i) 

ainoastaan sertifioituja istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita tai istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita, jotka on testeissä todettu mainitun kasvintuhoojan tartunnasta vapaiksi ja jotka on kasvatettu virallisessa valvonnassa muissa kuin 4.1 kohdassa tarkoitetuissa tuotantopaikoissa, saa istuttaa istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden tai muiden mukuloiden tuottamiseksi;

ii) 

ainoastaan sellaisia tomaattikasveja, jotka on kasvatettu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 vaatimukset täyttävistä siemenistä, tai jos ne on lisätty kasvullisesti, tomaattikasveista, jotka on tuotettu sellaisesta siemenestä ja kasvatettu virallisessa valvonnassa muissa kuin 4.1 kohdassa tarkoitetuissa tuotantopaikoissa, saa istuttaa kasvien tai hedelmien tuottamiseksi;

c) 

vähintäänkin kolmannen tartunnan toteamisvuotta seuraavan kasvatusvuoden aikana:

i) 

ainoastaan sertifioituja istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita tai virallisessa valvonnassa kasvatettuja istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita saa istuttaa istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden tai muiden mukuloiden tuottamiseksi;

ii) 

ainoastaan sellaisia tomaattikasveja, jotka on kasvatettu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 vaatimukset täyttävistä siemenistä, tai virallisessa valvonnassa tällaisista kasveista kasvatettuja tomaattikasveja saa istuttaa kasvien tai hedelmien tuottamiseksi;

d) 

jokaisena edellä a, b ja c alakohdassa tarkoitettuna kasvatusvuonna on toteutettava toimenpiteitä perunan ylivuotisten kasvien ja luonnonvaraisten mainitun kasvintuhoojan isäntäkasvina toimivien koisokasvien hävittämiseksi, jos niitä esiintyy, minkä lisäksi on toteutettava korjattavan sadon virallista valvontaa asianmukaisina ajankohtina ja kussakin perunan tuotantotilassa korjatut mukulat on testattava liitteen I mukaisesti.

4.1.3 Välittömästi 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan i alakohdan mukaisen tartunnan saaneeksi nimeämisen jälkeen ja ensimmäisenä tätä seuraavana kasvatusvuonna:

1) 

Kaikki tuotantopaikan koneet ja varastotilat, joita käytetään asianomaisen kasvin tuotannossa, on puhdistettava ja tarvittaessa desinfioitava käyttäen 3 kohdan mukaisia asianmukaisia menetelmiä.

2) 

Kastelu- ja sadetusohjelmia sekä niiden kieltoa koskevaa virallista valvontaa on toteutettava tarvittaessa mainitun kasvintuhoojan leviämisen estämiseksi.

4.1.4 Asetuksen 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan i alakohdan mukaisesti tartunnan saaneeksi nimetyssä suojatussa viljelykasvien tuotantoyksikössä, jossa kasvualustan korvaaminen kokonaan on mahdollista:

1) 

Asianomaisia kasveja, perunansiemeniä tai muita viljeltyjä mainitun kasvintuhoojan isäntäkasvina toimivia koisokasveja saa istuttaa ainoastaan, jos tuotantoyksikössä on toteutettu kaikki seuraavat virallisesti valvotut toimenpiteet:

a) 

mainitun kasvintuhoojan hävittäminen;

b) 

kaiken isäntäkasviaineiston poistaminen;

c) 

kasvualustan vaihtaminen kokonaan ja mainitun yksikön ja kaikkien välineiden puhdistus ja tarvittaessa desinfiointi;

d) 

toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä perunan ja tomaatin tuotannolle.

2) 

Perunoiden tuotannossa on käytettävä sertifioituja istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita tai testatuista lähteistä peräisin olevia minimukuloita tai mikrokasveja.

3) 

Tomaattien tuotannossa on käytettävä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 vaatimukset täyttäviä siemeniä, tai jos ne on lisätty kasvullisesti, tomaattikasveja, jotka on tuotettu sellaisista siemenistä ja kasvatettu virallisessa valvonnassa.

4) 

Kastelu- ja sadetusohjelmia sekä niiden kieltoa koskevaa virallista valvontaa on toteutettava tarpeen mukaan mainitun kasvintuhoojan leviämisen estämiseksi.

4.2 Jäsenvaltioiden on toteutettava rajatulla alueella 4.1 kohdassa lueteltujen toimenpiteiden lisäksi seuraavat toimenpiteet:

1) 

Niiden on välittömästi tartunnan saaneeksi nimeämisen jälkeen varmistettava, että kaikki rajatulla alueella olevat ja asianomaisten kasvien tuotannossa käytettävät koneet ja varastotilat puhdistetaan ja desinfioidaan tarpeen mukaan käyttäen 3 kohdan mukaisia asianmukaisia menetelmiä.

2) 

Välittömästi tartunnan saaneeksi nimeämisen jälkeen ja sen jälkeen vähintään kolmen kasvatusvuoden ajan

a) 

jos rajattu alue on määritetty asetuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti:

i) 

niiden on varmistettava, että niiden toimivaltaiset viranomaiset valvovat asianomaisten kasvien kasvatuksessa, varastoinnissa ja käsittelyssä käytettäviä tiloja samoin kuin tuotantopaikkoja, joissa käytetään asianomaisten kasvien tuotannossa koneita sopimuksen perusteella;

ii) 

niiden on vaadittava, että kyseisen alueen kaikki perunasadot saadaan istuttamalla ainoastaan sertifioituja istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita tai samaan virallisessa valvonnassa olevaan tuotantopaikkaan istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita ja että 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti todennäköisesti tartunnan saaneiksi määritetyissä tuotantopaikoissa kasvatetut istutettaviksi tarkoitetut mukulat testataan korjuun jälkeen;

iii) 

niiden on vaadittava, että korjattujen istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden käsittely tapahtuu erillään muista mukuloista kaikilla rajatulla alueella sijaitsevissa tuotantopaikoissa tai että istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden ja muiden mukuloiden käsittelyn välillä toteutetaan puhdistus- ja tarvittaessa myös desinfiointimenettelyt;

iv) 

niiden on vaadittava, että kyseisen rajatun alueen kaikki tomaattisadot saadaan istuttamalla ainoastaan tomaattikasveja, jotka on kasvatettu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 vaatimukset täyttävistä siemenistä, tai jos ne on lisätty kasvullisesti, tomaattikasveja, jotka on tuotettu sellaisista siemenistä ja kasvatettu virallisessa valvonnassa;

v) 

niiden on suoritettava kartoitus 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b) 

jos kyseessä on 5 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan a alakohdan mukaisesti saastuneeksi nimetty pintavesi tai liitteessä IV olevassa 2 kohdassa lueteltuihin mainitun kasvintuhoojan mahdollisen leviämisen kannalta olennaisiin tekijöihin lukeutuva pintavesi:

i) 

niiden on toteutettava vuotuiset kartoitukset asianmukaisina ajankohtina, mukaan lukien näytteenotto pintavedestä ja tarpeen mukaan vesilähteiden kannalta merkityksellisistä luonnonvaraisista isäntäkasvina toimivista koisokasveista ja niiden on varmistettava, että näytteille tehdään liitteessä I tarkoitetut testit;

ii) 

niiden on toteutettava virallista valvontaa, joka koskee muun muassa kastelu- ja sadetusohjelmia sekä mainitun kasvintuhoojan leviämisen estämiseen liittyvää kieltoa käyttää saastuneeksi nimettyä vettä asianomaisten kasvien ja tapauksen mukaan myös muiden viljeltyjen isäntäkasvina toimivien koisokasvien kasteluun ja sadetukseen. Kieltoa voidaan sopivin väliajoin tarkistaa pintavedelle tehtävän tehostetun näytteenoton ja testauksen perusteella, jotta voidaan olla hyvin varmoja, ettei mainittua kasvintuhoojaa enää esiinny. Kiellon kohteena olevan veden käyttö voidaan sallia tomaattikasvien ja muiden kulutukseen ja jalostukseen tarkoitettujen isäntäkasvien kasteluun ja sadettamiseen kasvihuoneissa virallisessa valvonnassa sillä edellytyksellä, että vesi desinfioidaan asianmukaisin menetelmin. Tällaisissa tapauksissa toimivaltaiset viranomaiset voivat perua veden nimeämisen mainitun kasvintuhoojan saastuttamaksi;

iii) 

saastuneen nestemäisen jätteen osalta niiden on toteutettava virallista valvontaa, joka koskee tuotantopaikoissa asianomaisia kasveja käsittelevien teollisten jalostus- ja pakkauslaitosten kiinteiden jätteiden tai nestemäisen jätteen hävittämistä.

3) 

Niiden on laadittava tarvittaessa ohjelma kaikkien istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden korvaamiseksi asianmukaisen ajanjakson kuluessa.



LIITE VI

Liitteessä V olevassa 1 kohdassa tarkoitettua virallisesti hyväksyttyä jätteidenhävitystä koskevat vaatimukset

Liitteessä V olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen virallisesti hyväksyttyjen jätteidenhävitysmenetelmien on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1. 

asianomaisista kasveista peräisin oleva jäte, kuten hylätyt perunat, perunankuoret ja tomaatit, ja mahdollinen muu asianomaisiin kasveihin liittyvä kiinteä jäte (mukaan lukien maa-aines, kivet ja muu aines) hävitetään käyttäen jotakin seuraavista menetelmistä:

a) 

hävittäminen virallisesti hyväksytyllä tarkoitukseen varatulla jätteidenhävittämispaikalla, jossa ei ole tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan pääsystä ympäristöön, esimerkiksi siten, että se valuisi maatalousmaahan tai joutuisi kosketuksiin sellaisten vesilähteiden kanssa, joita voitaisiin käyttää maatalousmaan kasteluun;

b) 

polttaminen;

c) 

muut toimenpiteet, edellyttäen, että on todettu, ettei tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan leviämisestä ole; nämä toimenpiteet on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

Edellä olevaa a alakohtaa sovellettaessa jäte on kuljetettava suoraan hävittämispaikalle pakkaamalla se siten, ettei ole vaaraa jätteen katoamisesta.

2. 

Nestemäinen jäte, joka sisältää suspendoituneita kiintoaineita, suodatetaan ennen hävittämistä tai kiintoaineet poistetaan laskeuttamalla ja kiintoaineet hävitetään 1 kohdan mukaisesti.

Tämän jälkeen nestemäinen jäte joko

a) 

kuumennetaan kauttaaltaan vähintään 60 °C:seen 30 minuutin ajaksi ennen hävittämistä; tai

b) 

hävitetään muulla virallisesti hyväksytyllä tavalla virallisessa valvonnassa siten, ettei ole tunnistettavaa riskiä jätteen pääsystä kosketuksiin maatalousmaan tai sellaisten vesilähteiden kanssa, joita saatetaan käyttää maatalousmaan kasteluun.


( 1 ) Pastrik, K.H., Elphinstone, J.G., Pukall, R. (2002), ”Sequence analysis and detection of Ralstonia solanacearum by multiplex PCR amplification of 16S-23S ribosomal intergenic spacer region with internal positive control”, European Journal of Plant Pathology 108, s. 831–842.

( 2 ) Weller, S.A, Elphinstone, J.G., Smith, N., Boonham, N., Stead, D.E. (2000), ”Detection of Ralstonia solanacearum strains with a quantitative, multiplex, real-time, fluorogenic PCR (TaqMan) assay”, Applied and Environmental Microbiology, 66, s. 2853–2858 (https://journals.asm.org/doi/10.1128/AEM.66.7.2853-2858.2000).

( 3 ) Vreeburg, R.A.M., Bergsma-Vlami, M., Bollema, R.M., de Haan, E.G., Kooman-Gersmann, M., Smits-Mastebroek, L., Tameling, W.I.L., Tjou-Tam-Sin, N.N.A., van de Vossenberg B.T.L.H, Janse, J.D. (2016), ”Performance of real-time PCR and immunofluorescence for the detection of Clavibacter michiganensis subsp. sepedonicus and Ralstonia solanacearum in potato tubers in routine testing”, Bulletin OEPP/EPPO Bulletin 46, s. 112–121.

( 4 ) Vreeburg, R., Zendman, A., Pol A., Verheij, E., Nas, M., Kooman-Gersmann, M. (2018), ”Validation of four real-time TaqMan PCRs for the detection of Ralstonia solanacearum and/or Ralstonia pseudosolanacearum and/or Clavibacter michiganensis subsp. sepedonicus in potato tubers using a statistical regression approach”, EPPO Bulletin 48, s. 86–96.

( 5 ) Massart, S., Nagy, C., Jijakli, M.H. (2014), ”Development of the simultaneous detection of Ralstonia solanacearum race 3 and Clavibacter michiganensis subsp. sepedonicus in potato tubers by a multiplex real-time PCR assay”, European Journal of Plant Pathology 138, s. 29–37.

( 6 ) Lenarčič, R., Morisset, D., Pirc, M., Llop, P., Ravnikar, M., Dreo, T. (2014), ”Loop-mediated isothermal amplification of specific endoglucanase gene sequence for detection of the bacterial wilt pathogen Ralstonia solanacearum”, PLoS ONE 9(4), e96027 (https://doi.org/10.1371/journal.pone.0096027).

( 7 ) Opina, N., Tavner, F., Holloway, G., Wang, J.F., Li, T.H., Maghirang, R., Fegan, M., Hayward, A.C., Viji Krishnapillai, A., Wai-Foong Hong, Holloway, B.W, Timmis, J.N. (1997), ”A novel method for development of species and strainspecific DNA probes and PCR primers for identifying Burkholderia solanacearum (formerly Pseudomonas solanacearum)”, Asia-Pacific Journal of Molecular Biology and Biotechnology 5, s. 19–30.

( 8 ) Fegan, M., Prior, P. (2005), ”How complex is the “Ralstonia solanacearum species complex”In Bacterial Wilt Disease and the Ralstonia solanacearum Species Complex” (toim. Allen C, Hayward AC & Prior P), s. 449–461. American Phytopathological Society, St Paul, MN (Yhdysvallat).

( 9 ) Wicker, E., Grassart, L., Coranson-Beaudu, R., Mian, D., Guilbaud, C., Fegan, M., Prior, P. (2007), ”Ralstonia solanacearum strains from Martinique French West Indies) exhibiting a new pathogenic potential”, Applied and Environmental Microbiology 73, s. 6790–6801.

( 10 ) van de Bilt, J.L.J., Wolsink, M.H.L., Gorkink-Smits, P.P.M.A., Landman, N.M., Bergsma-Vlami, M. (2018), ”Application of Matrix-Assisted Laser Desorption Ionization Time-Of-Flight Mass Spectrometry for rapid and accurate identification of Ralstonia solanacearum and Ralstonia pseudosolanacearum”, European Journal of Plant Pathology (https://doi.org/10.1007/s10658-018-1517-5).

( 11 ) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2072, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten vahvistamisesta kasvintuhoojien vastaisten suojatoimenpiteiden osalta, komission asetuksen (EY) N:o 690/2008 kumoamisesta ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2019 muuttamisesta (EUVL L 319, 10.12.2019, s. 1).