02020R0464 — FI — 25.11.2021 — 003.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/464,

annettu 26 päivänä maaliskuuta 2020,

tietyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/848 soveltamissäännöistä siirtymäkausien takautuvaan hyväksymiseen tarvittavien asiakirjojen, luonnonmukaisten tuotteiden tuotannon ja jäsenvaltioiden toimittamien tietojen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(EUVL L 098 31.3.2020, s. 2)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/2042 annettu 11 päivänä joulukuuta 2020,

  L 420

9

14.12.2020

 M2

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/1849, annettu 21 päivänä lokakuuta 2021,

  L 374

10

22.10.2021

 M3

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/1921, annettu 4 päivänä marraskuuta 2021,

  L 391

41

5.11.2021



▼B

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/464,

annettu 26 päivänä maaliskuuta 2020,

tietyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/848 soveltamissäännöistä siirtymäkausien takautuvaan hyväksymiseen tarvittavien asiakirjojen, luonnonmukaisten tuotteiden tuotannon ja jäsenvaltioiden toimittamien tietojen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)



I LUKU

SIIRTYMINEN

1 artikla

Asiakirjat, jotka on toimitettava aiemman ajanjakson takautuvaa hyväksymistä varten

1.  
Asetuksen (EU) 2018/848 10 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamiseksi toimijan on toimitettava sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa toimintaa harjoitetaan ja jossa kyseisen toimijan tilaan sovelletaan valvontajärjestelmää, kyseeseen tulevin toimivaltaisten viranomaisten antamat viralliset asiakirjat, joissa todistetaan, että viljelylohkoihin, joiden osalta pyydetään aiemman ajanjakson takautuvaa hyväksymistä, on sovellettu toimenpiteitä, jotka on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ( 1 ) nojalla toteutetussa ohjelmassa, ja että kyseisillä viljelylohkoilla ei ole käytetty muita tuotteita tai aineita kuin niitä, joiden käyttö luonnonmukaisella viljelylohkoilla on sallittu.
2.  

Asetuksen (EU) 2018/848 10 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltamiseksi toimijan on toimitettava sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa toimintaa harjoitetaan ja jossa kyseisen toimijan tilaan sovelletaan valvontajärjestelmää, seuraavat asiakirjat, jotka osoittavat, että viljelylohkot ovat olleet luonnonaluetta tai maatalousmaata ja että niitä ei ole käsitelty vähintään kolmeen vuoteen sellaisilla tuotteilla tai aineilla, joita ei asetuksen (EU) 2018/848 mukaisesti sallita luonnonmukaisessa tuotannossa:

a) 

kartat, joissa yksilöidään selkeästi jokainen takautuvaa hyväksymistä koskevan pyynnön kohteena oleva viljelylohko, ja tiedot kyseisten lohkojen kokonaispinta-alasta ja tarvittaessa meneillään olevan tuotannon luonteesta ja määrästä sekä lohkojen maantieteelliset koordinaatit, jos ne ovat saatavilla;

b) 

valvontaviranomaisen tai tarkastuslaitoksen tekemä yksityiskohtainen riskianalyysi siitä, onko jokin takautuvaa hyväksymistä koskevan pyynnön kohteena oleva viljelylohko käsitelty ajanjaksolla, jonka kesto on vähintään kolme vuotta, sellaisilla tuotteilla tai aineilla, joiden käyttö ei ole sallittu luonnonmukaisessa tuotannossa, ottaen erityisesti huomioon pyynnön kohteena olevan kokonaispinta-alan koko ja kullakin pyynnön kohteena olevalla viljeltylohkolla kyseisenä aikana sovelletut maatalouskäytännöt;

c) 

akkreditoitujen laboratorioiden sellaisille maa- ja/tai kasvinäytteille tekemien laboratorioanalyysien tulokset, jotka valvontaviranomainen tai tarkastuslaitos on b alakohdassa tarkoitetun yksityiskohtaisen riskianalyysin perusteella ottanut kultakin viljelylohkolta, jolla on todettu olevan kontaminaatioriski sen vuoksi, että ne on käsitelty sellaisilla tuotteilla tai aineilla, joiden käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa ei ole sallittua;

d) 

valvontaviranomaisen tai tarkastuslaitoksen tarkastusraportti, joka on laadittu sen jälkeen, kun toimijalle on tehty fyysinen tarkastus, jonka tarkoituksena on varmistaa takautuvaa hyväksymistä koskevan pyynnön kohteena olevista viljelylohkoista kerättyjen tietojen johdonmukaisuus;

e) 

kaikki muut asiaankuuluvat asiakirjat, joita valvontaviranomainen tai tarkastuslaitos pitää tarpeellisina takautuvaa hyväksymistä koskevan pyynnön arvioimiseksi;

f) 

valvontaviranomaisen tai tarkastuslaitoksen lopullinen kirjallinen lausunto, jossa ilmoitetaan, onko perusteltua hyväksyä aiempi kausi takautuvasti osaksi siirtymävaihetta, ja ilmoitetaan kunkin asianomaisen viljelylohkon osalta luonnonmukaiseksi katsottu aloituskausi sekä niiden viljelylohkojen kokonaispinta-ala, joihin sovelletaan takautuvaa hyväksyntää.



II LUKU

KOTIELÄIMET



1 JAKSO

NAUTA-, LAMMAS-, VUOHI- JA HEVOSELÄIMET

2 artikla

Vähimmäisruokinta-aika emän maidolla

Asetuksen (EU) 2018/848 liitteessä II olevan II osan 1.4.1 kohdan g alakohdassa tarkoitettu vähimmäisaika, joka vieroittamatonta eläintä on ruokittava emän maidolla, on

a) 

90 päivää syntymästä, kun kyseessä ovat nauta- ja hevoseläimet;

b) 

45 päivää syntymästä, kun kyseessä ovat lammas- ja vuohieläimet.

3 artikla

Eläintiheys ja eläinsuojien sisä- ja ulkotilojen vähimmäispinta-alat

Nauta-, lammas-, vuohi- ja hevoseläinten eläintiheys ja eläinsuojien sisä- ja ulkotilojen vähimmäispinta-alat vahvistetaan liitteessä I olevassa I osassa.

4 artikla

Eläinsuojien sisätilojen vähimmäispinta-alan ominaisuudet ja tekniset vaatimukset

Vähintään puolet liitteessä I olevassa I osassa säädetystä nauta-, lammas-, vuohi- ja hevoseläinten sisätilojen vähimmäispinta-alasta on oltava rakenteeltaan kiinteää, toisin sanoen ei rako- tai ritiläpohjaista.



2 JAKSO

HIRVIELÄIMET

5 artikla

Vähimmäisruokinta-aika emän maidolla

Asetuksen (EU) 2018/848 liitteessä II olevan II osan 1.4.1 kohdan g alakohdassa tarkoitettu vähimmäisaika, joka vieroittamatonta hirvieläintä on ruokittava emän maidolla, on 90 päivää syntymästä.

6 artikla

Eläintiheys ja eläinsuojien ulkotilojen vähimmäispinta-ala

Hirvieläinten eläintiheys ja eläinsuojien ulkotilojen vähimmäispinta-ala vahvistetaan liitteessä I olevassa II osassa.

7 artikla

Ulkotarhojen tai aitausten ominaisuudet ja tekniset vaatimukset

1.  
Hirvieläimet on pidettävä ulkotarhoissa tai aitauksissa, jotta laidunta on tarjolla aina, kun olosuhteet sen sallivat.
2.  
Ulkotarhat tai aitaukset on rakennettava siten, että eri hirvieläinlajit voidaan tarvittaessa erottaa toisistaan.
3.  
Kukin ulkotarha tai aitaus on joko voitava jakaa kahteen alueeseen tai se sijoitettava toisen ulkotarhan tai aitauksen viereen, jotta kullakin alueella tai kussakin ulkotarhassa tai aitauksessa voidaan suorittaa huoltotoimenpiteitä perätysten.

8 artikla

Kasvustopeitteisyysvaatimukset sekä suojaavien tilojen ja ulkojaloittelualueiden ominaisuudet

1.  
Hirvieläimillä on oltava näkö- ja sääsuojaa, joka on mieluiten luonnonsuojaa, kuten ulkotarhassa tai aitauksessa olevia pensas- tai puuryhmiä, metsikköä tai muuta puuston tarjoamaa suojaa; jos tämä ei onnistu riittävissä määrin läpi vuoden, on asennettava katettuja keinotekoisia suojia.
2.  
Hirvieläinten ulkotarhoissa tai aitauksissa on oltava sellaiset varusteet tai sellaista kasvillisuutta, joiden avulla eläimet voivat hangata nahkaa pois sarvistaan.
3.  
Naaraspuolisilla hirvieläimillä on oltava tiineyden myöhäisessä vaiheessa ja kahden viikon ajan vasomisesta pääsy kasvuston peittämille alueille, jotta ne voivat piilottaa vasansa.
4.  
Ulkotarhojen tai aitausten ympärillä olevat aidat on rakennettava siten, että hirvieläimet eivät pääse karkuun.



3 JAKSO

SIKAELÄIMET

9 artikla

Vähimmäisruokinta-aika emän maidolla

Asetuksen (EU) 2018/848 liitteessä II olevan II osan 1.4.1 kohdan g alakohdassa tarkoitettu vähimmäisaika, joka vieroittamatonta sikaeläintä on ruokittava emän maidolla, on 40 päivää syntymästä.

10 artikla

Eläintiheys ja eläinsuojien sisä- ja ulkotilojen vähimmäispinta-alat

Sikaeläinten eläintiheys ja eläinsuojien sisä- ja ulkotilojen vähimmäispinta-alat vahvistetaan liitteessä I olevassa III osassa.

11 artikla

Eläinsuojien sisä- ja ulkotilojen vähimmäispinta-alan ominaisuudet ja tekniset vaatimukset

Vähintään puolet liitteessä I olevassa III osassa säädetystä niin sisä- kuin ulkotilojen vähimmäispinta-alasta on oltava rakenteeltaan kiinteää, toisin sanoen ei rako- tai ritiläpohjaista.

12 artikla

Kasvustopeitteisyysvaatimukset ja ulkojaloittelualueiden ominaisuudet

1.  
Ulkojaloittelualueiden on oltava sellaisia, että sikaeläimet menevät niille mielellään. Mahdollisuuksien mukaan etusija on annettava niityille, joilla on puita tai metsää.
2.  
Ulkojaloittelualueiden on oltava ulkoilmassa, mutta sikaeläimillä on oltava tällaisilla alueilla myös pääsy suojiin ja keinoja säädellä ruumiinlämpötilaa.



4 JAKSO

SIIPIKARJA

13 artikla

Määritelmät

Tätä jaksoa sovellettaessa tarkoitetaan:

a) 

’lihasiipikarjalla’ lihantuotantoon tarkoitettua siipikarjaa;

b) 

’parvella’ sellaisten lintujen ryhmää, jotka pidetään yhdessä jossakin siipikarjarakennuksen osastossa niin, että ne eivät pääse tekemisiin muiden siipikarjalajien kanssa, ja joilla on omat sisä- ja ulkotilat;

c) 

’munintarotuisella kukkopojalla’ munijakanalinjojen urospuolista lihantuotantoon tarkoitettua kananpoikaa;

d) 

’syöttökanalla’ lihantuotantoon tarkoitettua Gallus gallus -lajin naarasta, joka teurastetaan aikaisintaan 120 päivän ikäisenä.

14 artikla

Eläintiheys ja eläinsuojien sisä- ja ulkotilojen vähimmäispinta-alat

Siipikarjan eläintiheys ja eläinsuojien sisä- ja ulkotilojen vähimmäispinta-alat vahvistetaan liitteessä I olevassa IV osassa.

15 artikla

Siipikarjarakennusten ominaisuudet ja tekniset vaatimukset

1.  

Siipikarjarakennukset on rakennettava siten, että kaikki linnut pääsevät helposti ulkojaloittelualueelle. Tämän vuoksi sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) 

siipikarjarakennuksen ulkorajalla on oltava ulosmeno-/sisääntuloluukut, joista pääsee suoraan ulkojaloittelualueille;

b) 

jokaisen ulosmeno-/sisääntuloluukun on oltava kooltaan linnuille sopiva;

c) 

linnuilla on oltava luukkuihin esteetön pääsy;

d) 

siipikarjarakennuksen ulkorajalla sijaitsevien luukkujen yhteenlasketun leveyden on oltava vähintään neljä metriä siipikarjarakennuksen sisätilan vähimmäispinta-alan käytettävissä olevan alan sataa neliömetriä kohti;

e) 

jos luukut sijoitetaan korkealle, on asetettava luiska.

2.  

Siipikarjarakennuksiin, joissa on katoksia, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) 

ulkorajalla niin sisärakennuksen ja katoksen välillä kuin katoksen ja ulkojaloittelualueen välillä on oltava ulosmeno- ja sisääntuloluukkuja, joista on helppo päästä niin katokseen kuin ulkojaloittelualueelle;

b) 

sisärakennuksen ja katoksen välillä sijaitsevien luukkujen yhteenlasketun leveyden on oltava vähintään kaksi metriä siipikarjarakennuksen sisätilan vähimmäispinta-alan käytettävissä olevan alan sataa neliömetriä kohti, ja katoksen ja ulkojaloittelualueen välillä sijaitsevien luukkujen yhteenlasketun leveyden on oltava vähintään neljä metriä siipikarjarakennuksen sisätilan vähimmäispinta-alan käytettävissä olevan alan sataa neliömetriä kohti;

c) 

katoksen käytettävissä olevaa alaa ei oteta huomioon laskettaessa eläintiheyttä ja sisä- ja ulkotilojen vähimmäispinta-alaa liitteessä I olevan IV osan mukaisesti. Määritettäessä eläintiheyttä ja sisä- ja ulkotilojen vähimmäispinta-alaa liitteessä I olevan IV osan mukaisesti voidaan kuitenkin ottaa huomioon ylimääräinen siipikarjalle tarkoitettu katettu rakennuksen ulko-osa, jossa ei eristyksen ansiosta vallitse ulkolämpötila, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

i) 

siipikarja pääsee sinne 24 tuntia vuorokaudessa;

ii) 

se täyttää asetuksen (EU) 2018/848 liitteessä II olevan II osan 1.6.1 ja 1.6.3 kohdan vaatimukset;

iii) 

se täyttää samat luukkuja koskevat vaatimukset kuin tämän kohdan a ja b alakohdassa säädetään katosten osalta;

d) 

katoksen käytettävissä olevaa alaa ei saa sisällyttää asetuksen (EU) 2018/848 liitteessä II olevan II osan 1.9.4.4 kohdan m alakohdassa tarkoitettuun lihasiipikarjan pitämiseen tarkoitettujen siipikarjarakennusten kokonaiskäyttöpinta-alaan.

3.  

Jos siipikarjarakennukset on jaettu erillisiin osastoihin, jotta niissä voidaan pitää useita parvia,

a) 

osastojen avulla on varmistettava, että kosketus muihin parviin on rajoitettu ja että eri parvista peräisin olevat linnut eivät pääse toistensa kanssa tekemisiin siipikarjarakennuksessa;

b) 

samassa siipikarjarakennuksen osastossa sovelletaan seuraavia parven enimmäiskokoja:

i) 

3 000 Gallus gallus -lajin vanhempaispolven lintua;

ii) 

10 000 kananuorikkoa;

iii) 

4 800 Gallus gallus -lajin lihasiipikarjan lintua;

iv) 

2 500 salvukukkoa;

v) 

4 000 syöttökanaa;

vi) 

2 500 kalkkunaa;

vii) 

2 500 hanhea;

viii) 

3 200 urospuolista Pekingin ankkaa tai 4 000 naaraspuolista Pekingin ankkaa;

ix) 

3 200 urospuolista myskisorsaa tai 4 000 naaraspuolista myskisorsaa;

x) 

3 200 urospuolista myskisorsa-ankkaa tai 4 000 naaraspuolista myskisorsa-ankkaa;

xi) 

5 200 helmikanaa;

c) 

osastojen välissä on oltava lihasiipikarjaa varten kiinteät väliseinät, lukuun ottamatta Gallus Gallus -lajia; tällaisten väliseinien tarkoituksena on erottaa rakennuksen kaikki osastot kokonaan toisistaan fyysisesti lattiasta kattoon;

d) 

kun kyseessä ovat Gallus gallus -lajin vanhempaispolven linnut, munijakanat, kananuorikot, munintarotuiset kukkopojat ja Gallus gallus -lajin lihasiipikarja, osastojen välissä on oltava kiinteät väliseinät, puolisuljetut väliseinät, verkot tai verkkoaidat.

4.  

Siipikarjarakennuksissa voidaan käyttää monikerrosjärjestelmiä. Jos käytetään monikerrosjärjestelmiä, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) 

monikerrosjärjestelmiä voidaan käyttää ainoastaan Gallus gallus -lajin vanhempaispolven linnuille, munijakanoille, tulevassa munantuotannossa käytettäville kananuorikoille, tuleviksi vanhempaispolven linnuiksi tarkoitetuille kananuorikoille sekä munintarotuisille kukkopojille;

b) 

monikerrosjärjestelmässä saa olla pohjakerros mukaan lukien käytettävissä olevaa alaa enintään kolmessa kerroksessa;

c) 

ylempänä olevat tasot on rakennettava siten, ettei lanta pääse putoamaan alempana olevien lintujen päälle, ja tasot on varustettava tehokkaalla lannanpoistojärjestelmällä;

d) 

lintujen tarkastamisen on oltava helppoa kaikilla tasoilla;

e) 

monikerrosjärjestelmissä on varmistettava, että kaikki linnut voivat liikkua vapaasti ja helposti eri tasojen ja välialueiden välillä;

f) 

monikerrosjärjestelmät on rakennettava siten, että kaikkien lintujen on yhtä helppo päästä ulkojaloittelualueille.

5.  
Siipikarjarakennukset on varustettava orsilla tai korotetuilla istumatasoilla tai molemmilla. Linnuilla on oltava nuoresta iästä lähtien käytössään orsia tai korotettuja istumatasoja tai molempia oikeissa mittasuhteissa ryhmän ja lintujen kokoon nähden liitteessä I olevan IV osan mukaisesti.
6.  
Siipikarjalle voidaan käyttää siirrettäviä siipikarjarakennuksia edellyttäen, että niitä siirretään säännöllisesti tuotantojakson aikana sen varmistamiseksi, että lintujen saatavilla on kasvillisuutta, ja vähintään jokaisen siipikarjaerän jälkeen. Liitteessä I olevan IV osan 4–9 jaksossa vahvistettua lihasiipikarjan eläintiheyttä voidaan korottaa enintään 30 kilogrammaan elopainoa/m2 edellyttäen, että siirrettävän rakennuksen pohjakerroksen pinta-ala on enintään 150 m2.

16 artikla

Kasvustopeitteisyysvaatimukset ja ulkojaloittelualueiden ominaisuudet

1.  
Siipikarjan ulkojaloittelualueiden on oltava sellaisia, että linnut menevät niille mielellään, ja kaikilla linnuilla on oltava pääsy niille.
2.  
Jos siipikarjarakennukset on jaettu erillisiin osastoihin, jotta niissä voidaan pitää useita parvia, kutakin osastoa vastaavat ulkojaloittelualueet on erotettava toisistaan sen varmistamiseksi, että kosketus muihin parviin on rajoitettu ja että eri parvista peräisin olevat linnut eivät pääse toistensa kanssa tekemisiin.
3.  
Siipikarjan ulkojaloittelualueiden on oltava pääosin monien eri kasvien muodostaman kasvuston peitossa.
4.  
Ulkojaloittelualueilla on oltava linnuille riittävä määrä koko alueelle jakautuvia suojaavia tiloja tai suojia tai pensaita tai puita, jotta varmistetaan, että linnut viihtyvät koko ulkojaloittelualueella yhtäläisesti.
5.  
Ulkojaloittelualueiden kasvillisuutta on hoidettava säännöllisesti ravinteiden liikasaannin mahdollisuuden vähentämiseksi.
6.  
Ulkojaloittelualue saa ulottua enintään 150 metrin päähän siipikarjarakennuksen lähimmästä sisääntulo-/ulosmenoluukusta. Ulkojaloittelualue voidaan kuitenkin ulottaa enintään 350 metriin rakennuksen lähimmästä luukusta, jos ulkojaloittelualueella on huonon sään ja saalistajien varalta riittävästi suojia, jotka on sijoitettu koko alueelle tasaisesti siten, että hehtaaria kohden on vähintään neljä suojaa. Hanhien tapauksessa ulkojaloittelualueella on oltava ruohoa lintujen syötäväksi.



5 JAKSO

KANIT

17 artikla

Vähimmäisruokinta-aika emän maidolla

Asetuksen (EU) 2018/848 liitteessä II olevan II osan 1.4.1 kohdan g alakohdassa tarkoitettu vähimmäisaika, joka vieroittamatonta kania on ruokittava emän maidolla, on 42 päivää syntymästä.

18 artikla

Eläintiheys ja eläinsuojien sisä- ja ulkotilojen vähimmäispinta-alat

Kanien eläintiheys ja eläinsuojien sisä- ja ulkotilojen vähimmäispinta-alat vahvistetaan liitteessä I olevassa V osassa.

19 artikla

Kiinteiden ja siirrettävien rakennusten ominaisuudet ja tekniset vaatimukset

1.  
Laidunkaudella kanit on pidettävä siirrettävissä eläinsuojissa laitumilla tai kiinteissä eläinsuojissa, joista on pääsy laitumelle.
2.  
Laidunkauden ulkopuolella kaneja voidaan pitää kiinteissä eläinsuojissa, joista on pääsy jaloittelutarhaan, mieluiten laitumelle.
3.  
Laitumella olevia siirrettäviä eläinsuojia on siirrettävä mahdollisimman usein, jotta laitumesta tulee käytetyksi mahdollisimman suuri osa, ja eläinsuojat on rakennettava siten, että kanit voivat syödä laidunta suojan pohjalla.

20 artikla

Eläinsuojien sisä- ja ulkotilojen ominaisuudet ja tekniset vaatimukset

1.  

Kiinteiden ja siirrettävien eläinsuojien sisätila on rakennettava siten, että

a) 

eläinsuoja on riittävän korkea niin, että kaikki kanit voivat seistä korvat pystyssä;

b) 

eläinsuojaan mahtuu eri kaniryhmiä, eikä saman poikueen poikasia tarvitse erottaa toisistaan, kun kanit siirretään lihotusvaiheeseen;

c) 

lisääntymiskykyiset uroskanit sekä kantavat ja lisääntymiskykyiset naaraspuoliset kanit voidaan erottaa ryhmästä erityisistä eläinten hyvinvointiin liittyvistä syistä ja rajoitetun ajan edellyttäen, että ne voivat säilyttää katsekontaktin muihin kaniineihin;

d) 

naaraskani voi lähteä pesästä ja palata sinne hoitamaan poikasia;

e) 

eläinsuoja tarjoaa

i) 

katetun suojan, myös riittävän määrän pimeitä piilopaikkoja kaikille kanien luokille;

ii) 

kaikille naaraspuolisille kaneille pääsyn pesään vähintään viikkoa ennen poikasten arvioitua syntymää ja vähintään poikasten hoitojakson päättymiseen asti;

iii) 

poikaisille pääsyn riittävään määrään pesiä siten, että kullekin imettävälle naaraskanille poikasineen on vähintään yksi pesä;

iv) 

kaneille järsittävää ainesta.

2.  

Kiinteiden eläinsuojien ulkotila on rakennettava siten, että

a) 

siellä on korotettuja hyllytasoja riittävissä määrin ja vähimmäispinta-alalle tasaisesti jaettuina;

b) 

sen ympärillä on aidat, jotka ovat riittävän korkeita ja leveitä estämään kanien karkaaminen joko hyppäämällä tai kaivamalla;

c) 

jos ulkotila on betonia, siihen osaan jaloittelutarhaa, jossa on kasvillisuutta, on helppo pääsy. Jos tällaista helppoa pääsyä ei ole, betonialueen pinta-alaa ei voida ottaa huomioon laskettaessa ulkotilan vähimmäispinta-alaa;

d) 

eläinsuoja tarjoaa

i) 

katetun suojan, myös riittävän määrän pimeitä piilopaikkoja kaikille kanien luokille;

ii) 

kaneille järsittävää ainesta.

21 artikla

Kasvustopeitteisyysvaatimukset ja ulkojaloittelualueiden ominaisuudet

1.  
Jaloittelutarhojen kasvillisuutta on hoidettava säännöllisesti siten, että kanit syövät sitä mielellään.
2.  
Laidunkauden aikana laitumia on vuorotettava säännöllisesti ja hoidettava siten, että kanit laiduntavat parhaalla mahdollisella tavalla.



III LUKU

VESIVILJELYELÄIMET

22 artikla

Vesiviljelyeläimiä lajeittain tai lajiryhmittäin koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Vesiviljelyeläimiä tuottavien toimijoiden on noudatettava liitteessä II vahvistettuja laji- tai lajiryhmäkohtaisia yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat eläintiheyttä sekä tuotantojärjestelmien ja viljelyrakennelmien erityispiirteitä.



IV LUKU

JALOSTETUT ELINTARVIKKEET JA REHU

23 artikla

Elintarviketuotteiden sallitut jalostustekniikat

1.  
Luonnonmukaisten elintarviketuotteiden jalostuksessa sallitaan ainoastaan tekniikat, jotka ovat asetuksen (EU) 2018/848 II luvussa vahvistettujen periaatteiden, erityisesti 7 artiklassa säädettyjen luonnonmukaisten elintarvikkeiden jalostukseen sovellettavien erityisten periaatteiden, mainitun asetuksen III luvun asiaa koskevien sääntöjen ja liitteessä II olevassa IV osassa vahvistettujen yksityiskohtaisten tuotantosääntöjen mukaisia.
2.  

Rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/848 liitteessä II olevan VI osan 3 kohdan soveltamista ioninvaihto- ja ioniadsorptiohartsitekniikat ovat sallittuja, kun niitä käytetään luonnonmukaisten raaka-aineiden valmistukseen, seuraavien tuotteiden osalta:

a) 

asetuksen (EU) N:o 609/2013 1 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tuotteet, edellyttäen että kyseisten tekniikoiden käyttö on tarpeen mainitussa asetuksessa ja mainitun asetuksen 11 artiklan 1 kohdan perusteella hyväksytyissä säädöksissä vahvistettujen vaatimusten noudattamiseksi; tai

b) 

direktiivillä 2006/125/EY säännellyt tuotteet, edellyttäen että kyseisten tekniikoiden käyttö on tarpeen mainitussa direktiivissä vahvistettujen vaatimusten täyttämiseksi.

3.  
Jos jäsenvaltio katsoo, että tiettyä tekniikkaa olisi arvioitava 1 kohdassa tarkoitettujen periaatteiden ja sääntöjen noudattamisen osalta tai että tähän asetukseen olisi sisällytettävä tiettyjä kyseisen tekniikan käyttöä koskevia erityisedellytyksiä, se voi pyytää komissiota tekemään tällaisen arvioinnin. Tätä varten sen on annettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tiedoksi asiakirja-aineisto, jossa esitetään periaatteiden tai sääntöjen noudattamiseen liittyvät perusteet tai kyseiset erityisedellytykset, ja varmistettava, että asiakirja-aineisto asetetaan julkisesti saataville unionin ja kansallisen tietosuojalainsäädännön mukaisesti.

Komissio julkaisee säännöllisesti kaikki ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut pyynnöt.

4.  
Komissio tarkastelee 3 kohdassa tarkoitettua asiakirja-aineistoa. Jos komission suorittamassa tarkastelussa päädytään siihen, että asiakirja-aineistossa kuvattu tekniikka on 1 kohdassa tarkoitettujen periaatteiden ja sääntöjen mukainen, komissio muuttaa tätä asetusta siten, että siinä nimenomaisesti hyväksytään asiakirja-aineistossa tarkoitettu tekniikka tai siihen sisällytetään kyseisen tekniikan käyttöä koskevat erityisedellytykset.
5.  
Komissio tarkastelee luonnonmukaisten elintarvikkeiden jalostustekniikoiden hyväksyntää, mukaan lukien tekniikoiden kuvaus ja käyttöä koskevat edellytykset, aina kun saataville tulee uutta näyttöä tai jäsenvaltio toimittaa sitä.

24 artikla

Rehun sallitut jalostustekniikat

1.  
Luonnonmukaisten rehutuotteiden jalostuksessa sallitaan ainoastaan tekniikat, jotka ovat asetuksen (EU) 2018/848 II luvussa säädettyjen periaatteiden, erityisesti 8 artiklassa säädettyjen luonnonmukaisten rehujen jalostukseen sovellettavien erityisten periaatteiden, mainitun asetuksen III luvun asiaa koskevien sääntöjen ja liitteessä II olevassa V osassa vahvistettujen yksityiskohtaisten tuotantosääntöjen mukaisia ja jotka eivät palauta luonnonmukaisen rehun jalostuksessa ja varastoinnissa menetettyjä ominaisuuksia, eivät korjaa huolimattoman jalostuksen tuloksia, eivätkä muutoin voi johtaa harhaan näiden tuotteiden todellisen luonteen osalta.
2.  
Jos jäsenvaltio katsoo, että tiettyä tekniikkaa olisi arvioitava 1 kohdassa tarkoitettujen periaatteiden ja sääntöjen noudattamisen osalta tai että tähän asetukseen olisi sisällytettävä tiettyjä kyseisen tekniikan käyttöä koskevia erityisedellytyksiä, se voi pyytää komissiota tekemään tällaisen arvioinnin. Tätä varten sen on annettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tiedoksi asiakirja-aineisto, jossa esitetään periaatteiden tai sääntöjen noudattamiseen liittyvät perusteet tai kyseiset erityisedellytykset, ja varmistettava, että asiakirja-aineisto asetetaan julkisesti saataville unionin ja kansallisen tietosuojalainsäädännön mukaisesti.

Komissio julkaisee säännöllisesti kaikki ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut pyynnöt.

3.  
Komissio tarkastelee 2 kohdassa tarkoitettua asiakirja-aineistoa. Jos komission suorittamassa tarkastelussa päädytään siihen, että asiakirja-aineistossa kuvattu tekniikka on 1 kohdassa tarkoitettujen periaatteiden ja sääntöjen mukainen, komissio muuttaa tätä asetusta siten, että siinä nimenomaisesti hyväksytään asiakirja-aineistossa tarkoitettu tekniikka tai siihen sisällytetään kyseisen tekniikan käyttöä koskevat erityisedellytykset.
4.  
Komissio tarkastelee luonnonmukaisen rehun jalostustekniikoiden hyväksyntää, mukaan lukien tekniikoiden kuvaus ja käyttöä koskevat edellytykset, aina kun saataville tulee uutta näyttöä tai jäsenvaltio toimittaa sitä.



V LUKU

TIEDOT LUONNONMUKAISEN JA SIIRTYMÄVAIHEEN KASVIEN LISÄYSAINEISTON, LUONNONMUKAISTEN ELÄINTEN JA LUONNONMUKAISESTI VESIVILJELTYJEN POIKASTEN SAATAVUUDESTA MARKKINOILLA

25 artikla

Tiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava

1.  
Jäsenvaltioiden on toimitettava asetuksen (EU) 2018/848 53 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti saataville asetettavat tiedot mainitun asetuksen 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tietokannasta ja 26 artiklan 2 kohdassa ja tapauksen mukaan 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista järjestelmistä tämän asetuksen liitteessä III olevassa I osassa vahvistettujen eritelmien mukaisesti.
2.  
Jäsenvaltioiden on toimitettava asetuksen (EU) 2018/848 53 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti saataville asetettavat tiedot mainitun asetuksen liitteessä II olevan I osan 1.8.5 kohdan ja kyseisessä liitteessä olevan II osan 1.3.4.3 ja 1.3.4.4 kohdan mukaisesti myönnetyistä poikkeuksista tämän asetuksen liitteessä III olevassa II osassa vahvistettujen eritelmien mukaisesti.
3.  
Jäsenvaltioiden on toimitettava asetuksen (EU) 2018/848 53 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti saataville asetettavat tiedot siipikarjalle ja sikaeläimille tarkoitetun luonnonmukaisen valkuaisrehun saatavuudesta unionin markkinoilla ja mainitun asetuksen liitteessä II olevan II osan 1.9.3.1 kohdan c alakohdan ja 1.9.4.2 kohdan c alakohdan mukaisesti myönnetystä luvasta kyselylomakkeella, jonka komissio toimittaa vuosittain jäsenvaltioille.
4.  
Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava komission vahvistamassa muodossa ja komission käyttöön asettaman järjestelmän kautta. ►M1  Nämä tiedot on toimitettava vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta ja ensimmäisen kerran viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023 vuoden 2022 osalta. ◄
5.  
Jäsenvaltioilta asetuksen (EU) 2018/848 53 artiklan 6 kohdan mukaisesti saadut 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot tallennetaan mainitun asetuksen 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tietokantaan ja 26 artiklan 2 kohdassa ja tapauksen mukaan 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin järjestelmiin.



VI LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

26 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen II luvun 3 jaksossa säädetään, sellaisten tilojen tai tuotantoyksiköiden, joilla on sikaeläimiä tiloissa, jotka on rakennettu, kunnostettu tai otettu käyttöön ennen tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivää asetusten (EY) N:o 834/2007 ja (EY) N:o 889/2008 mukaisesti ja joiden osalta on tarpeen uudistaa perusteellisesti ulkoisia tiloja, jotta voidaan täyttää vaatimus, jonka mukaan vähintään puolet ulkotilojen pinta-alasta on oltava rakenteeltaan kiinteää, kuten tämän asetuksen 11 artiklassa säädetään, on oltava mainitun artiklan mukaisia ►M1  viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2030 ◄ .
2.  
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen II luvun 4 jaksossa säädetään, sellaisten tilojen tai tuotantoyksiköiden, joilla on siipikarjarakennuksia, jotka on rakennettu, kunnostettu tai otettu käyttöön ennen tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivää asetusten (EY) N:o 834/2007 ja (EY) N:o 889/2008 mukaisesti ja joiden osalta on tarpeen uudistaa eläinten pitopaikkoja, jotta voidaan täyttää tämän asetuksen 15 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetty sisärakennuksen ja katoksen välisten luukkujen yhteenlaskettua leveyttä koskeva vaatimus, on oltava mainitun kohdan mukaisia ►M1  viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2025 ◄ .
3.  
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen II luvun 4 jaksossa säädetään, sellaisten tilojen tai tuotantoyksiköiden, joilla on siipikarjarakennuksia, joissa on rakennuksen ulkopuolinen osa ja jotka on rakennettu, kunnostettu tai otettu käyttöön ennen tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivää asetusten (EY) N:o 834/2007 ja (EY) N:o 889/2008 mukaisesti ja joiden osalta on tarpeen alentaa tuntuvasti sisätilojen eläintiheyttä tai uudistaa rakennuksia, jotta voidaan täyttää tämän asetuksen liitteessä I olevassa IV osassa säädetyt eläintiheyden ja sisätilojen vähimmäispinta-alan laskentaa koskevat vaatimukset, kun samalla noudatetaan 15 artiklan 2 kohdan c alakohtaa, on oltava mainittujen säännösten mukaisia ►M1  viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2025 ◄ .
4.  
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen II luvun 4 jaksossa säädetään, sellaisten tilojen tai tuotantoyksiköiden, joilla on siipikarjarakennuksia, jotka on rakennettu, kunnostettu tai otettu käyttöön ennen tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivää asetusten (EY) N:o 834/2007 ja (EY) N:o 889/2008 mukaisesti ja joiden osalta on tarpeen uudistaa eläinten pitopaikkoja tai korvata laitteita, jotta voidaan täyttää 15 artiklan 3 kohdan c alakohdassa säädetyt kiinteitä väliseiniä koskevat vaatimukset tai tämän asetuksen 15 artiklan 5 kohdassa säädetty orsia tai korotettuja istumatasoja koskeva vaatimus, on oltava mainittujen säännösten mukaisia ►M1  viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2025 ◄ .
5.  
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen II luvun 4 jaksossa säädetään, sellaisten tilojen tai tuotantoyksiköiden, joilla on monikerroksisia siipikarjarakennuksia, jotka on rakennettu, kunnostettu tai otettu käyttöön ennen tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivää asetusten (EY) N:o 834/2007 ja (EY) N:o 889/2008 mukaisesti ja joiden osalta on tarpeen kunnostaa perusteellisesti eläinten pitopaikkoja tai korvata varusteita, jotta voidaan täyttää tämän asetuksen 15 artiklan 4 kohdan b ja c alakohdassa säädetyt kerrosten enimmäismäärää ja lannanpoistojärjestelmää koskevat vaatimukset, on oltava mainittujen säännösten mukaisia ►M1  viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2030 ◄ .
6.  
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen II luvun 4 jaksossa säädetään, sellaisten tilojen tai tuotantoyksiköiden, joilla on siipikarjarakennuksia, joiden ulkojaloittelualue ulottuu yli 150 metrin päähän siipikarjarakennuksen lähimmästä sisääntulo-/ulosmenoluukusta ja jotka on kunnostettu tai otettu käyttöön ennen tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivää asetusten (EY) N:o 834/2007 ja (EY) N:o 889/2008 mukaisesti ja joiden osalta on tarpeen mukauttaa perusteellisesti tilojen rakennetta tai hankkia uutta maata, jotta voidaan täyttää tämän asetuksen 16 artiklan 6 kohdassa säädetty suurinta sädettä koskeva vaatimus, on oltava mainitun säännöksen mukaisia ►M1  viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2030 ◄ .
7.  
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen liitteessä I olevan IV osan 2 jaksossa säädetään, sellaisten tilojen tai tuotantoyksiköiden, jotka tuottavat kananuorikoita siipikarjatiloissa, jotka on rakennettu, kunnostettu tai otettu käyttöön ennen tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivää asetusten (EY) N:o 834/2007 ja (EY) N:o 889/2008 mukaisesti ja joiden osalta on tarpeen tehdä tuntuvia mukautuksia siipikarjarakennusten rakenteeseen tai hankkia lisää maata tämän asetuksen liitteessä I olevan IV osan 2 jakson sääntöjen noudattamiseksi, on noudatettava tämän asetuksen liitteessä I olevan IV osan 2 jaksossa kananuorikoiden ja munintarotuisten kukkopoikien osalta säädettyjä eläintiheyttä ja sisä- ja ulkotilojen vähimmäispinta-alaa ►M1  viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2030 ◄ .

27 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

▼M1

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2022.

▼B

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.



LIITE I

ASETUKSEN II LUVUSSA TARKOITETTUJA ELÄINTIHEYTTÄ JA ELÄINSUOJIEN SISÄ- JA ULKOTILOJEN VÄHIMMÄISPINTA-ALOJA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

I osa: Asetuksen 3 artiklassa tarkoitetut nauta-, lammas-, vuohi- ja hevoseläinten eläintiheys ja eläinsuojien sisä- ja ulkotilojen vähimmäispinta-alat

1.   Nautaeläimet



 

Sisätila

(eläinten käytettävissä varsinaisesti oleva tila)

Ulkotila

(jaloittelualue, lukuun ottamatta laidunta)

 

Vähimmäiselopaino (kg)

m2/eläin

m2/eläin

 

Enintään 100

1,5

1,1

Enintään 200

2,5

1,9

Enintään 350

4,0

3

Yli 350

5 ja vähintään 1 m2/100 kg

3,7 ja vähintään 0,75 m2/100 kg

Lypsylehmät

 

6

4,5

Siitossonnit

 

10

30

2.   Lammas- ja vuohieläimet



 

Sisätila

(eläinten käytettävissä varsinaisesti oleva tila)

Ulkotila

(jaloittelualue, lukuun ottamatta laidunta)

 

m2/eläin

m2/eläin

Lampaat

1,5

2,5

Karitsat

0,35

0,5

Vuohet

1,5

2,5

Kilit

0,35

0,5

3.   Hevoseläimet



 

Sisätila

(eläinten käytettävissä varsinaisesti oleva tila)

Ulkotila

(jaloittelualue, lukuun ottamatta laidunta)

 

Vähimmäiselopaino (kg)

m2/eläin [pilttuun koko hevosen korkeuden mukaan]

m2/eläin

Hevoseläimet, siitokseen ja lihotukseen

Enintään 100

1,5

1,1

Enintään 200

2,5

1,9

Enintään 350

4,0

3

Yli 350

5 ja vähintään 1 m2/100 kg

3,7 ja vähintään 0,75 m2/100 kg

II osa: Asetuksen 6 artiklassa tarkoitetut hirvieläinten eläintiheys ja eläinsuojien ulkotilojen vähimmäispinta-ala



Hirvieläinlaji

 

Ulkotilan vähimmäispinta-ala tarhaa tai aitausta kohti

Täysikasvuisten eläinten enimmäistiheys (*1) hehtaaria kohti

Japaninkauris

Cervus nippon

1 ha

15

Täpläkauris

Dama dama

1 ha

15

Isokauris

Cervus elaphus

2 ha

7

Milu (davidinhirvi)

Elaphurus davidianus

2 ha

7

Useampi kuin yksi hirvilaji

3 ha

7, jos laumaan kuuluu isokauriita tai miluja;

15, jos laumaan ei kuulu isokauriita eikä miluja
(*1)   

Kaksi enintään 18 kuukauden ikäistä hirvieläintä lasketaan yhdeksi hirvieläimeksi

III osa: Asetuksen 10 artiklassa tarkoitetut sikaeläinten eläintiheys ja eläinsuojien sisä- ja ulkotilojen vähimmäispinta-alat



 

 

Sisätila (sikaeläinten käytettävissä varsinaisesti oleva sisämittoina ilmoitettu tila, mukaan lukien juottoastiat, mutta lukuun ottamatta syöttölaitteita, joihin sikaeläimet eivät mahdu makaamaan)

Ulkotila

 

Vähimmäiselopaino (kg)

m2/eläin

m2/eläin

Porsineet emakot porsaineen vieroitukseen asti

 

7,5 emakkoa kohti

2,5

Sikaeläimet, lihotukseen

Vieroitetut porsaat, kasvatussiat, nuoret emakot, kasvatuskarjut

Enintään 35 kg

0,6

0,4

Yli 35 kg mutta enintään 50 kg

0,8

0,6

Yli 50 kg mutta enintään 85 kg

1,1

0,8

Yli 85 kg mutta enintään 110 kg

1,3

1

Yli 110 kg

1,5

1,2

Naaraspuoliset sikaeläimet, jalostukseen

Ummessa olevat kantavat emakot

 

2,5

1,9

Urospuoliset sikaeläimet, jalostukseen

Karjut

 

6

10, jos aitauksia käytetään tavanomaisessa astutuksessa

8

IV osa: Asetuksen 14 artiklassa ja 15 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja 6 kohdassa tarkoitetut siipikarjan eläintiheys ja eläinsuojien sisä- ja ulkotilojen vähimmäispinta-alat sekä 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut orret tai korotetut istumatasot

1.    Gallus gallus -lajin vanhempaispolven linnut tulevien munijakanojen tuottamiseen tarkoitettujen siitosmunien tuotantoon sekä Gallus gallus -lajin vanhempaispolven linnut lihotettavien Gallus gallus-lajin lintujen tuottamiseen tarkoitettujen siitosmunien tuotantoon:



Ikä

≥ 18 viikkoa

Eläintiheys ja eläinsuojien sisätilojen vähimmäispinta-ala

Siitoslintujen enimmäismäärä siipikarjarakennuksen sisätilan käytettävissä olevan alan neliömetriä kohti

6

Tulevia munijakanoja tuottaville siitoslinnuille tarkoitetut orret

Orren vähimmäispituus senttimetreinä lintua kohti

18

Pesät

7 naaraspuolista lintua pesää kohti tai yhteispesässä 120 cm2 naaraspuolista lintua kohti

Eläintiheys ja eläinsuojien ulkotilojen vähimmäispinta-ala

Ulkotilan vähimmäismäärä neliömetreinä lintua kohti

4

2.   Kananuorikot ja munintarotuiset kukkopojat:



Eläintiheys ja eläinsuojien sisätilojen vähimmäispinta-ala

Eläintiheys siipikarjarakennuksen sisätilan käytettävissä olevan alan neliömetriä kohti

21 kg elopainoa neliömetriä kohti

Orret tai korotetut istumatasot tai molemmat

Mikä tahansa orsien tai korotettujen istumatasojen tai molempien yhdistelmä, jossa

orren pituus lintua kohti on vähintään 10 cm

tai

korotetun istumatason pituus lintua kohti on vähintään 100 cm2

Eläintiheys ja eläinsuojien ulkotilojen vähimmäispinta-ala

Ulkotilan vähimmäismäärä neliömetreinä lintua kohti

1

3.   Munijakanat, mukaan lukien lihan- ja munantuotantoa varten kasvatetut yhdistelmälinjat:



Eläintiheys ja eläinsuojien sisätilojen vähimmäispinta-ala

Lintujen enimmäismäärä siipikarjarakennuksen sisätilan käytettävissä olevan alan neliömetriä kohti

6

Orret

Orren vähimmäispituus senttimetreinä lintua kohti

18

Pesät

7 munijakanaa pesää kohti tai yhteispesässä 120 cm2 munijakanaa kohti

Eläintiheys ja eläinsuojien ulkotilojen vähimmäispinta-ala

Ulkotilan vähimmäismäärä neliömetreinä lintua kohti

4

4.    Gallus gallus -lajin lihasiipikarja:



Eläintiheys ja eläinsuojien sisätilojen vähimmäispinta-ala

Eläintiheys siipikarjarakennuksen sisätilan käytettävissä olevan alan neliömetriä kohti

21 kg elopainoa neliömetriä kohti

Orret tai korotetut istumatasot tai molemmat

Mikä tahansa orsien tai korotettujen istumatasojen tai molempien yhdistelmä, jossa

orren pituus lintua kohti on vähintään 5 cm

tai korotetun istumatason pituus lintua kohti on vähintään 25 cm2

Eläintiheys ja eläinsuojien ulkotilojen vähimmäispinta-ala kiinteiden rakennusten osalta

Ulkotilan vähimmäismäärä neliömetreinä lintua kohti

4

Eläintiheys ja eläinsuojien ulkotilojen vähimmäispinta-ala siirrettävien rakennusten osalta

Ulkotilan vähimmäismäärä neliömetreinä lintua kohti

2,5

5.    Gallus gallus -lajin lihasiipikarja: salvukukot ja syöttökanat:



Eläintiheys ja eläinsuojien sisätilojen vähimmäispinta-ala

Eläintiheys siipikarjarakennuksen sisätilan käytettävissä olevan alan neliömetriä kohti

21 kg elopainoa neliömetriä kohti

Orret tai korotetut istumatasot tai molemmat

Mikä tahansa orsien tai korotettujen istumatasojen tai molempien yhdistelmä, jossa

orren pituus lintua kohti on vähintään 5 cm

tai korotetun istumatason pituus lintua kohti on vähintään 25 cm2

Eläintiheys ja eläinsuojien ulkotilojen vähimmäispinta-ala

Ulkotilan vähimmäismäärä neliömetreinä lintua kohti

4

6.   Lihasiipikarja, muu kuin Gallus gallus: Meleagris gallopavo -lajin kalkkunat, jotka pidetään kaupan kokonaisina paisteiksi tai jotka on tarkoitettu paloiteltaviksi:



Eläintiheys ja eläinsuojien sisätilojen vähimmäispinta-ala

Eläintiheys siipikarjarakennuksen sisätilan käytettävissä olevan alan neliömetriä kohti

21 kg elopainoa neliömetriä kohti

Orret tai korotetut istumatasot tai molemmat

Mikä tahansa orsien tai korotettujen istumatasojen tai molempien yhdistelmä, jossa

orren pituus lintua kohti on vähintään 10 cm

tai korotetun istumatason pituus lintua kohti on vähintään 100 cm2

Eläintiheys ja eläinsuojien ulkotilojen vähimmäispinta-ala

Ulkotilan vähimmäismäärä neliömetreinä lintua kohti

10

7.   Lihasiipikarja, muu kuin Gallus gallus: Anser anser domesticus -lajin hanhet:



Eläintiheys ja eläinsuojien sisätilojen vähimmäispinta-ala

Eläintiheys siipikarjarakennuksen sisätilan käytettävissä olevan alan neliömetriä kohti

21 kg elopainoa neliömetriä kohti

Eläintiheys ja eläinsuojien ulkotilojen vähimmäispinta-ala

Ulkotilan vähimmäismäärä neliömetreinä lintua kohti

15

8.   Lihasiipikarja, muu kuin Gallus gallus: Pekingin ankat Anas platyrhynchos domesticus, myskisorsat Cairina moschata ja hybridit sekä myskisorsa-ankat Cairina moschata × Anas platyrhynchos:



Eläintiheys ja eläinsuojien sisätilojen vähimmäispinta-ala

Eläintiheys siipikarjarakennuksen sisätilan käytettävissä olevan alan neliömetriä kohti

21 kg elopainoa neliömetriä kohti

Eläintiheys ja eläinsuojien ulkotilojen vähimmäispinta-ala

Ulkotilan vähimmäismäärä neliömetreinä lintua kohti

4,5

9.   Lihasiipikarja, muu kuin Gallus gallus: Numida meleagris f. domestica -lajin helmikanat:



Eläintiheys ja eläinsuojien sisätilojen vähimmäispinta-ala

Eläintiheys siipikarjarakennuksen sisätilan käytettävissä olevan alan neliömetriä kohti.

21 kg elopainoa neliömetriä kohti

Orret tai korotetut istumatasot tai molemmat

Mikä tahansa orsien tai korotettujen istumatasojen tai molempien yhdistelmä, jossa

orren pituus lintua kohti on vähintään 5 cm

tai korotetun istumatason pituus lintua kohti on vähintään 25 cm2

Eläintiheys ja eläinsuojien ulkotilojen vähimmäispinta-ala

Ulkotilan vähimmäismäärä neliömetreinä lintua kohti

4

V osa: Asetuksen 18 artiklassa tarkoitetut kanien eläintiheys ja eläinsuojien sisä- ja ulkotilojen vähimmäispinta-alat

1.   Sisätilat



 

Sisätila

(eläinten käytettävissä varsinaisesti oleva tila neliömetreinä eläintä kohti, lukuun ottamatta hyllytasoja) lepoalueella

Kiinteät eläinsuojat

Sisätila

(eläinten käytettävissä varsinaisesti oleva tila neliömetreinä eläintä kohti, lukuun ottamatta hyllytasoja) lepoalueella

Siirrettävät eläinsuojat

Imettävät naaraskanit poikasineen vieroitukseen asti

0,6 m2 / naaraskani poikasineen, jos naaraskanin elopaino on alle 6 kg

0,72 m2 / naaraskani poikasineen, jos naaraskanin elopaino on yli 6 kg

0,6 m2 / naaraskani poikasineen, jos naaraskanin elopaino on alle 6 kg

0,72 m2 / naaraskani poikasineen, jos naaraskanin elopaino on yli 6 kg

Kantavat ja lisääntymiskykyiset naaraspuoliset kanit

0,5 m2 / kantava kani tai lisääntymiskykyinen naaraspuolinen kani, jos kanin elopaino on alle 6 kg

0,62 m2 / kantava kani tai lisääntymiskykyinen naaraspuolinen kani, jos kanin elopaino on yli 6 kg

0,5 m2 / kantava kani tai lisääntymiskykyinen naaraspuolinen kani, jos kanin elopaino on alle 6 kg

0,62 m2 / kantava kani tai lisääntymiskykyinen naaraspuolinen kani, jos kanin elopaino on yli 6 kg

Lihakanit vieroituksesta teurastukseen

Siitoseläimiksi kasvatettavat kanit (lihotuksen jälkeen kuuteen kuukauteen asti)

0,2

0,15

Täysikasvuiset lisääntymiskykyiset uroskanit

0,6

1, jos lisääntymiskykyisen uroskanin luo tuodaan naaraskaneja parittelua varten

0,6

1, jos lisääntymiskykyisen uroskanin luo tuodaan naaraskaneja parittelua varten

2.   Ulkotila



 

Ulkotila (jaloittelutarha, jossa on kasvillisuutta, mieluiten laidun)

(eläinten käytettävissä varsinaisesti oleva tila neliömetreinä eläintä kohti, lukuun ottamatta hyllytasoja)

Kiinteät eläinsuojat

Ulkotila

(eläinten käytettävissä varsinaisesti oleva tila neliömetreinä eläintä kohti, lukuun ottamatta hyllytasoja)

Siirrettävät eläinsuojat

Imettävät naaraskanit poikasineen vieroitukseen asti

2,5 m2 / naaraskani poikasineen

2,5 m2 / naaraskani poikasineen

Kantavat/lisääntymiskykyiset naaraat

2,5

2,5

Lihakanit vieroituksesta teurastukseen

Siitoseläimiksi kasvatettavat kanit (lihotuksen jälkeen kuuteen kuukauteen asti)

0,5

0,4

Täysikasvuiset lisääntymiskykyiset uroskanit

2,5

2,5



LIITE II

ASETUKSEN 22 ARTIKLASSA TARKOITETUT VESIVILJELTYJEN ELÄINTEN ELÄINTIHEYTTÄ SEKÄ TUOTANTOJÄRJESTELMIEN JA VILJELYRAKENNELMIEN ERITYISPIIRTEITÄ KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

I osa: Lohikalat makeassa vedessä

Taimen (Salmo trutta) – Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss) – Puronieriä (Salvelinus fontinalis) – Lohi (Salmo salar) – Nieriä (Salvelinus alpinus) – Harjus (Thymallus thymallus) – Harmaanieriä (Salvelinus namaycush) – Tonavanjokilohi (Hucho hucho)



Tuotantojärjestelmät

Kasvatuslaitosjärjestelmiin on syötettävä vettä avoimista järjestelmistä. Virtausnopeuden avulla on varmistettava kannalle vähintään 60 prosentin happisaturaatio ja taattava kalojen hyvinvointi sekä jätteiden poistuminen.

Kalojen enimmäistiheys

Lohikalalajit, joita ei luetella jäljempänä: 15 kg/m3

Lohi 20 kg/m3

Taimen ja kirjolohi 25 kg/m3

Nieriä 25 kg/m3

II osa: Lohikalat merivedessä

Lohi (Salmo salar), Taimen (Salmo trutta) – Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss)



Kalojen enimmäistiheys

10 kg/m3 verkkoaltaissa

III osa: Turska (Gadus morhua) ja muut Gadidae-heimon kalat, meribassi (Dicentrarchus labrax), kultaotsasargi (Sparus aurata), kotkakala (Argyrosomus regius), piikkikampela (Psetta maxima [= Scopthalmus maximux]), pargo (Pagrus pagrus [= Sparus pagrus]), punarummuttaja (Sciaenops ocellatus) ja muut Sparidae-heimon kalat sekä kaniini- ja kettukalat (Siganus spp.)



Tuotantojärjestelmät

Avoimen veden viljelyrakennelmissa (verkkoaltaat/-kassit), joissa meriveden virtausnopeus on riittävän suuri kalojen hyvinvoinnin optimoimiseksi, tai maalla olevissa avoimissa järjestelmissä.

Kalojen enimmäistiheys

Muut kalat kuin piikkikampela: 15 kg/m3

Piikkikampela: 25 kg/m2

IV osa: Meribassi, kultaotsasargi, kotkakala, keltit (Liza, Mugil) ja ankerias (Anguilla spp.) vuorovesialueilla ja rannikkolaguuneissa sijaitsevissa maalla olevissa lammikoissa



Viljelyrakennelma

Perinteiset suola-altaat, jotka on muunnettu vesiviljelyn tuotantoyksiköiksi, ja vastaavat vuorovesialueilla sijaitsevat maalla olevat lammikot

Tuotantojärjestelmät

Veden vaihtumisen on oltava riittävää lajien hyvinvoinnin varmistamiseksi. Vähintään 50 prosenttia lammikosta on oltava kasviston peitossa. Kosteikkopuhdistuslammikot ovat tarpeen.

Kalojen enimmäistiheys

4 kg/m3

V osa: Sampi makeassa vedessä

Asianomaiset lajit: Acipenser-suku



Tuotantojärjestelmät

Veden virtauksen on kussakin kasvatusyksikössä oltava riittävä varmistamaan kalojen hyvinvointi.

Poistoveden laadun on vastattava tuloveden laatua.

Kalojen enimmäistiheys

30 kg/m3

VI osa: Sisävesien kalat

Asianomaiset lajit: Karpinsukuiset kalat (Cyprinidae) ja muut lähilajit, joita kasvatetaan sekaviljelyssä, mukaan luettuina ahven, hauki, merikissa, siika ja sampi.

Ahven (Perca fluviatilis) yksilajiviljelyssä



Tuotantojärjestelmät

Kalalammikoissa, jotka on tyhjennettävä säännöllisesti kokonaan, ja järvissä. Järvissä on harjoitettava yksinomaan luonnonmukaista tuotantoa, mukaan luettuna kasvinviljely kuivalla maalla.

Kalojen korjuualueella on oltava puhtaan veden tuloputki, joka on riittävän suuri kalojen optimaalisen hyvinvoinnin varmistamiseksi. Kalat on varastoitava puhtaaseen veteen korjuun jälkeen.

Sisämaan vesialueita ympäröivä luonnollinen kasvisto on säilytettävä, sillä se toimii luonnonmukaista vesiviljelyä koskevien sääntöjen mukaisena suojavyöhykkeenä vesialueen ja niiden ulkopuolisten maa-alueiden välillä, joilla viljelyä ei harjoiteta.

Sekaviljelyä käytetään lihotusvaiheessa sillä ehdolla, että näissä eritelmissä muiden järvikalalajien osalta vahvistettuja kriteerejä noudatetaan asianmukaisesti.

Kalojen enimmäistiheys

Lajin vuotuinen kokonaistuotanto on rajoitettu 1 500 kilogrammaan kalaa hehtaarilta (ilmoitetaan tuotantojärjestelmän erityispiirteiden vuoksi viljelyn tuottona).

Kalojen enimmäistiheys ainoastaan ahvenelle yhden lajin viljelyssä

20 kg/m3

VII osa: Penaeus-katkaravut ja makean veden katkaravut (Macrobrachium spp.)



Tuotantojärjestelmät

Sijainti epäpuhtauksista vapailla savimaa-alueilla, jotta lampien rakentamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Lammet rakennetaan alueella olevasta luonnon savesta.

Kalojen enimmäistiheys

Istutus: enintään 22 poikasta/m2

Biomassan enimmäismäärä millä tahansa hetkellä: 240 g/m2

VIII osa: Ravut

Asianomaiset lajit: Astacus astacus.



Rapujen enimmäistiheys

Pienet ravut (< 20 mm): 100 kpl/m2.

Keskikokoiset ravut (20–50 mm): 30 kpl/m2.

Täysikasvuiset ravut (> 50 mm): 5 kpl/m2, edellyttäen että asianmukaisia piilopaikkoja on käytettävissä.

IX osa: Nilviäiset ja piikkinahkaiset



Tuotantojärjestelmät

Pitkätsiimat, lautat, pohjaviljely, verkkopussit ja -kassit, laatikot, rysät, simpukkapaalut ja muut viljelyrakennelmat. Lautoilla harjoitetussa simpukanviljelyssä käytettävien köysien lukumäärä saa olla enintään yksi köysi neliömetrillä. Köysi saa olla enintään 20 metrin pituinen. Köysiä ei saa ohentaa tuotantokauden aikana, mutta niiden jakaminen on kuitenkin sallittua lisäämättä eläintiheyttä.

X osa: Trooppiset makean veden kalat: maitokalat (Chanos chanos), tilapia (Oreochromis spp.), kiinanhaimonni (Pangasius spp.)



Tuotantojärjestelmät

Lammikot ja verkkokassit

Kalojen enimmäistiheys

Pangasius: 10 kg/m3

Tilapia: 20 kg/m3



LIITE III

TIEDOT, JOTKA JÄSENVALTIOIDEN ON TOIMITETTAVA 25 ARTIKLAN MUKAISESTI

I osa: Tiedot asetuksen (EU) 2018/848 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tietokannasta sekä 26 artiklan 2 kohdassa ja tapauksen mukaan 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista järjestelmistä

1. 

Luonnonmukaisen ja siirtymävaiheen kasvien lisäysaineiston, lukuun ottamatta siementaimia mutta mukaan lukien siemenperunat, saatavuutta koskeviin tietoihin on sisällyttävä kunkin asetuksen (EU) 2018/848 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tietokantaan tai 26 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin järjestelmiin tallennetun erityisluokan osalta seuraavat tiedot:

— 
tieteellinen nimi ja yleisnimi (yleis- ja latinankielinen nimi),
— 
lajikkeen tai monimuotoisen aineiston nimi,
— 
käytettävissä oleva siirtymävaiheen määrä (yksiköiden kokonaismäärä tai siementen paino) toimijoiden arvion mukaan,
— 
käytettävissä oleva luonnonmukainen määrä (yksiköiden kokonaismäärä tai siementen paino) toimijoiden arvion mukaan,
— 
niiden toimijoiden lukumäärä, jotka ovat ladanneet tietoja vapaaehtoisesti asetuksen (EU) 2018/848 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tässä kohdassa ’siementaimella’ tarkoitetaan nuorta taimea, joka on peräisin siemenestä eikä jakamisesta.

2. 

Asetuksen (EU) 2018/848 26 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin järjestelmiin tallennettujen, kunkin lajin luonnonmukaisesti vesiviljeltyjen poikasten saatavuutta koskevien tietojen on sisällettävä seuraavat:

— 
laji ja suku (yleis- ja latinankielinen nimi),
— 
tarvittaessa rodut ja linjat,
— 
kehitysvaihe (kuten munat, kalanpoikaset ja nuoret yksilöt), joka on käytettävissä myyntiin luonnonmukaisena,
— 
käytettävissä oleva määrä toimijoiden arvion mukaan,
— 
neuvoston direktiivin 2006/88/EY ( 2 ) mukainen terveystilanne,
— 
niiden toimijoiden lukumäärä, jotka ovat ladanneet tietoja vapaaehtoisesti asetuksen (EU) 2018/848 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
3. 

Asetuksen (EU) 2018/848 26 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin järjestelmiin tallennettujen, kunkin lajin luonnonmukaisten eläinten saatavuutta koskevien tietojen on sisällettävä seuraavat:

— 
laji ja suku (yleis- ja latinankielinen nimi),
— 
rodut ja linjat,
— 
tuotantotarkoitukset: liha, maito, yhdistelmä tai jalostus,
— 
kehitysvaihe: täysikasvuiset tai nuoret eläimet (eli nautaeläimet < 6 kuukautta, täysikasvuiset naudat),
— 
käytettävissä oleva määrä (eläinten kokonaismäärä) toimijoiden arvion mukaan,
— 
eläinten terveyttä koskevien horisontaalisten sääntöjen mukainen terveystilanne,
— 
niiden toimijoiden lukumäärä, jotka ovat ladanneet tietoja vapaaehtoisesti asetuksen (EU) 2018/848 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
4. 

Asetuksen (EU) 2018/848 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin, jotka koskevat luonnonmukaiseen tuotantoon mukautettujen rotujen ja linjojen saatavuutta, on tapauksen mukaan sisällyttävä seuraavat tiedot:

— 
laji ja suku (yleis- ja latinankielinen nimi),
— 
rodut ja linjat,
— 
tuotantotarkoitukset: liha, maito, yhdistelmä tai jalostus,
— 
käytettävissä oleva määrä (eläinten kokonaismäärä) toimijoiden arvion mukaan,
— 
eläinten terveyttä koskevien horisontaalisten sääntöjen mukainen terveystilanne,
— 
niiden toimijoiden lukumäärä, jotka ovat ladanneet tietoja vapaaehtoisesti asetuksen (EU) 2018/848 26 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
5. 

Asetuksen (EU) 2018/848 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin, jotka koskevat luonnonmukaisten kananuorikoiden saatavuutta, on tapauksen mukaan sisällyttävä seuraavat tiedot:

— 
laji ja suku (yleis- ja latinankielinen nimi),
— 
rodut ja linjat,
— 
tuotantotarkoitukset: liha, munat, yhdistelmä tai jalostus,
— 
käytettävissä oleva määrä (eläinten kokonaismäärä) toimijoiden arvion mukaan;
— 
kasvatusjärjestelmä (ilmoitetaan, onko kyseessä monikerroksinen kasvatusjärjestelmä),
— 
eläinten terveyttä koskevien horisontaalisten sääntöjen mukainen terveystilanne,
— 
niiden toimijoiden lukumäärä, jotka ovat ladanneet tietoja vapaaehtoisesti asetuksen (EU) 2018/848 26 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

II osa: Tiedot asetuksen (EU) 2018/848 liitteessä II olevan I osan 1.8.5 kohdan ja mainitussa liitteessä olevan II osan 1.3.4.3 ja 1.3.4.4 kohdan mukaisesti myönnetyistä poikkeuksista

1. 

Asetuksen (EU) 2018/848 liitteessä II olevan I osan 1.8.5 kohdan mukaisesti myönnettyjä poikkeuksia koskeviin tietoihin on sisällyttävä

— 
tieteellinen nimi ja yleisnimi (yleis- ja latinankielinen nimi),
— 
lajike,
— 
poikkeusten lukumäärä ja siementen kokonaispaino tai niiden kasvien lukumäärä, joille on myönnetty poikkeus,
— 
poikkeuksen perustelut: se, onko kyse tutkimuksesta, sopivan lajikkeen puuttumisesta, suojelutarkoituksesta tai muista syistä,
— 
tapauksen mukaan muista kuin tutkimussyistä myönnettävien poikkeusten osalta luettelo lajeista, joille ei myönnetä poikkeusta, koska niitä on riittävästi saatavilla luonnonmukaisesti tuotettuina.
2. 

Kunkin perinteisen kotieläinlajin (nauta-, hevos-, lammas-, vuohi-, sika- ja hirvieläimet, kanit, siipikarja) osalta asetuksen (EU) 2018/848 liitteessä II olevan II osan 1.3.4.3 ja 1.3.4.4 kohdan mukaisesti myönnettyjä poikkeuksia koskevien tietojen on sisällettävä seuraavat:

— 
tieteellinen nimi ja yleisnimi (yleis- ja latinankielinen nimi eli laji ja suku),
— 
rodut ja linjat,
— 
tuotantotarkoitukset: liha, maito, munat, yhdistelmä tai jalostus,
— 
poikkeusten lukumäärä ja niiden eläinten kokonaismäärä, joille on myönnetty poikkeus,
— 
poikkeuksen perustelut: sopivia eläimiä ei ole saatavilla tai muut syyt.


( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).

( 2 ) Neuvoston direktiivi 2006/88/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006, vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista sekä vesieläinten tiettyjen tautien ehkäisemisestä ja torjunnasta (EUVL L 328, 24.11.2006, s. 14).