02019R2035 — FI — 05.12.2019 — 000.003

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►C2 KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/2035,

annettu 28 päivänä kesäkuuta 2019,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä maaeläimiä pitäviä pitopaikkoja ja hautomoja sekä tiettyjen pidettävien maaeläinten ja siitosmunien jäljitettävyyttä koskevien sääntöjen osalta ◄

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(EUVL L 314 5.12.2019, s. 115)

Oikaistu:

C1	Oikaisu, EUVL L 015, 20.1.2020, s. 8 (2019/…,)
►C2	Oikaisu, EUVL L 038, 11.2.2020, s. 39 (2019/…,)
►C3	Oikaisu, EUVL L 191, 16.6.2020, s. 3 (2019/2035,)

▼B

▼C2

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/2035,

annettu 28 päivänä kesäkuuta 2019,

▼B

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

I OSA

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tällä asetuksella täydennetään asetuksessa (EU) 2016/429 vahvistettuja sääntöjä seuraavilta osin:

pidettävien maaeläinten ja siitosmunien rekisteröidyt ja hyväksytyt pitopaikat;

seuraavia pidettäviä maaeläimiä koskevat jäljitettävyysvaatimukset:

nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, hevos-, kameli- ja hirvieläimet (sorkka- ja kavioeläimet);

ii)

koirat, kissat ja fretit;

iii)

vankeudessa pidettävät linnut;

iv)

siitosmunat;

kiertävissä sirkuksissa ja eläinnäytöksissä pidettävät maaeläimet.

2. II osan I osaston 1 luvussa vahvistetaan niitä pidettävien koirien, kissojen ja frettien sekä siipikarjan kuljettajia koskevat rekisteröintivaatimukset, jotka osallistuvat kyseisten eläinten kuljetuksiin jäsenvaltioiden välillä tai jäsenvaltion ja kolmannen maan välillä.

3. II osan I osaston 2 luvussa säädetään poikkeuksista, jotka koskevat tiettyjen hevoseläinten kokoamispitopaikkojen toimijoiden ja vankeudessa pidettävien lintujen hautomojen toimijoiden vapauttamista vaatimuksesta hakea hyväksyntää toimivaltaiselta viranomaiselta.

Kyseisessä luvussa vahvistetaan myös seuraavantyyppisiä pitopaikkoja koskevat hyväksyntävaatimukset:

sorkka- ja kavioeläinten ja siipikarjan kokoamispitopaikat, joista kyseiset eläimet siirretään toiseen jäsenvaltioon tai jotka vastaanottavat kyseisiä eläimiä toisesta jäsenvaltiosta;

hautomot, joista siitosmunia tai untuvikkoja siirretään toiseen jäsenvaltioon;

siipikarjan pitopaikat, joista muihin tarkoituksiin kuin teurastettavaksi tarkoitettua siipikarjaa tai siitosmunia siirretään toiseen jäsenvaltioon.

Nämä vaatimukset koskevat eristystä ja muita bioturvaamistoimenpiteitä, seurantatoimenpiteitä, tiloja ja välineitä, henkilöstöä sekä toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa valvontaa.

4. II osan I osaston 3 luvussa vahvistetaan seuraavantyyppisiä pitopaikkoja koskevat hyväksyntävaatimukset:

koirien, kissojen ja frettien keräyskeskukset, joista kyseiset eläimet siirretään toiseen jäsenvaltioon;

koirien, kissojen ja frettien eläinsuojat, joista kyseiset eläimet siirretään toiseen jäsenvaltioon;

tarkastusasemat;

ympäristöstään eristetyt kimalaisten tuotantolaitokset, joista kyseiset eläimet siirretään toiseen jäsenvaltioon;

muiden pidettävien maaeläinten kuin kädellisten karanteenipitopaikat, joista kyseiset eläimet siirretään saman jäsenvaltion alueella tai toiseen jäsenvaltioon.

Nämä vaatimukset koskevat karanteenia, eristystä ja muita bioturvaamistoimenpiteitä, seuranta- ja tarkastustoimenpiteitä, tiloja ja välineitä sekä eläinlääkärin suorittamaa valvontaa.

5. II osan I osaston 4 luvussa vahvistetaan vaatimukset, jotka koskevat sellaisten suljettujen pitopaikkojen hyväksymistä, joista pidettäviä maaeläimiä siirretään saman jäsenvaltion alueella tai toiseen jäsenvaltioon, ja jotka liittyvät karanteeniin, eristykseen ja muihin bioturvaamistoimenpiteisiin, seuranta- ja tarkastustoimenpiteisiin, tiloihin ja välineisiin sekä eläinlääkärin suorittamaan valvontaan.

6. II osan II osaston 1 luvussa vahvistetaan toimivaltaisen viranomaisen tietovelvoitteet, jotka koskevat rekisterejä, joita toimivaltainen viranomainen pitää

pidettävien maaeläinten pitopaikoista;

hautomoista;

pidettävien sorkka- ja kavioeläinten, koirien, kissojen ja frettien sekä siipikarjan kuljettajista, jotka osallistuvat kyseisten eläinten kuljetuksiin jäsenvaltioiden välillä tai jäsenvaltion ja kolmannen maan välillä;

pitopaikasta riippumattomista toimijoista, jotka toteuttavat pidettävien sorkka- ja kavioeläinten ja siipikarjan kokoamisia.

7. II osan II osaston 2 luvussa vahvistetaan toimivaltaisen viranomaisen tietovelvoite, joka liittyy II osan I osaston 2, 3 ja 4 luvussa tarkoitettuja hyväksyttyjä pitopaikkoja koskeviin rekistereihin.

8. II osan III osaston 1 luvussa vahvistetaan toimijoita koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet asetuksen (EU) 2016/429 102 artiklan 1 kohdassa säädettyjen velvoitteiden lisäksi seuraavantyyppisiä rekisteröityjä tai hyväksyttyjä pitopaikkoja varten:

kaikki maaeläinten pitopaikat;

pitopaikat, jotka pitävät

nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläimiä;

ii)

hevoseläimiä;

iii)

siipikarjaa ja vankeudessa pidettäviä lintuja;

iv)

koiria, kissoja ja frettejä;

tarhamehiläisiä;

kiertävät sirkukset ja eläinnäytökset;

koirien, kissojen ja frettien eläinsuojat;

tarkastusasemat;

muiden pidettävien maaeläinten kuin kädellisten karanteenipitopaikat;

suljetut pitopaikat.

9. II osan III osaston 2 luvussa vahvistetaan rekisteröityjen tai hyväksyttyjen hautomojen toimijoita koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet asetuksen (EU) 2016/429 103 artiklan 1 kohdassa säädettyjen velvoitteiden lisäksi.

10. II osan III osaston 3 luvussa vahvistetaan rekisteröityjä kuljettajia koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet asetuksen (EU) 2016/429 104 artiklan 1 kohdassa säädettyjen velvoitteiden lisäksi.

11. II osan III osaston 4 luvussa vahvistetaan kokoamisia toteuttavia toimijoita koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet, joita sovelletaan asetuksen (EU) 2016/429 105 artiklan 1 kohdassa säädettyjen velvoitteiden lisäksi seuraaviin:

pidettävien sorkka- ja kavioeläinten ja siipikarjan rekisteröityjen tai hyväksyttyjen kokoamispitopaikkojen toimijat;

pidettävien sorkka- ja kavioeläinten ja siipikarjan kokoamisia toteuttavat pitopaikasta riippumattomat toimijat;

toimivaltaisen viranomaisen rekisteröimät koirien, kissojen ja frettien keräyskeskusten toimijat.

12. III osan I–IV osastossa vahvistetaan nauta-, lammas-, vuohi-, sika- ja hevoseläimiin kuuluvia pidettäviä eläimiä koskevat jäljitettävyysvaatimukset, mukaan lukien tunnistimet, dokumentointi ja atk-pohjaiset tietokannat.

13. III osan V osaston 1 luvussa vahvistetaan pidettäviä koiria, kissoja ja frettejä koskevat jäljitettävyysvaatimukset, mukaan lukien sellaisia lemmikkieläimiä koskevat jäljitettävyysvaatimukset, jotka siirretään toiseen jäsenvaltioon muita kuin ei-kaupallisia tarkoituksia varten.

14. III osan V osaston 2 luvussa vahvistetaan pidettäviä kameli- ja hirvieläimiä koskevat jäljitettävyysvaatimukset.

15. III osan V osaston 3 luvussa vahvistetaan vankeudessa pidettäviä lintuja koskevat jäljitettävyysvaatimukset.

16. III osan V osaston 4 luvussa vahvistetaan kiertävien sirkusten ja eläinnäytösten pidettäviä maaeläimiä koskevat jäljitettävyysvaatimukset.

17. III osan VI osastossa vahvistetaan siitosmunia koskevat jäljitettävyysvaatimukset.

18. III osan VII osastossa vahvistetaan jäljitettävyysvaatimukset, joita sovelletaan pidettäviin nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, hevos-, hirvi- ja kamelieläimiin niiden saavuttua unioniin.

19. IV osassa vahvistetaan tietyt siirtymätoimenpiteet, jotka liittyvät direktiiveihin 64/432/ETY ja 92/65/ETY, asetuksiin (EY) N:o 1760/2000, (EY) N:o 21/2004 ja (EY) N:o 1739/2005, direktiiveihin 2008/71/EY, 2009/156/EY ja 2009/158/EY ja täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2015/262 ja koskevat

pitopaikkojen rekisteröintiä ja hyväksymistä;

pidettävien maaeläinten tunnistamista;

kiertävien sirkusten ja eläinnäytösten pidettäviä maaeläimiä koskevia siirto- ja tunnistusasiakirjoja;

pidettävien hevoseläinten elinikäistä tunnistusasiakirjaa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

’koiralla’Canis lupus -lajien pidettävää eläintä;

’kissalla’Felis silvestris -lajien pidettävää eläintä;

’fretillä’Mustela putorius furo -lajin pidettävää eläintä;

’kuljetustyypillä’ kuljetustapaa, kuten kuljetusta maanteitse, rautateitse, ilmateitse tai vesitse;

’kuljetusvälineellä’ maantieajoneuvoa tai raideliikennevälinettä, vesi- ja ilma-alusta;

’untuvikoilla’ kaikkea alle 72 tunnin ikäistä siipikarjaa;

’koirien, kissojen ja frettien keräyskeskuksella’ pitopaikkaa, johon kyseisiä eläimiä, joilla on sama terveystilanne, kerätään useammasta kuin yhdestä pitopaikasta;

’eläinsuojalla’ pitopaikkaa, jossa pidetään aiemmin irrallaan tavattuja, villiintyneitä, kadonneita, hylättyjä tai takavarikoituja maaeläimiä, joiden kaikkien terveystilanne ei välttämättä ole tiedossa niiden saapuessa pitopaikkaan;

’tarkastusasemilla’ asetuksessa (EY) N:o 1255/97 tarkoitettuja tarkastusasemia;

10)

’ympäristöstään eristetyllä tuotantolaitoksella’ pitopaikkaa, jossa sen rakenteet varmistavat yhdessä tiukkojen bioturvaamistoimenpiteiden kanssa eläintuotannon tehokkaan eristämisen kyseiseen tuotantoon liittyvistä tiloista sekä ympäristöstä;

11)

’kimalaisella’Bombus-suvun lajeihin kuuluvaa eläintä;

12)

’kädellisillä’ kädellisten lahkoon kuuluvien lajien eläimiä, lukuun ottamatta ihmisiä;

13)

’tarhamehiläisillä’Apis mellifera -lajin eläimiä;

14)

’pitopaikan eläinlääkärillä’ eläinlääkäriä, joka vastaa muiden pidettävien maaeläinten kuin kädellisten karanteenipitopaikassa tai suljetussa pitopaikassa harjoitettavasta toiminnasta tämän asetuksen mukaisesti;

15)

’yksilöllisellä rekisterinumerolla’ toimivaltaisen viranomaisen rekisteröidylle pitopaikalle asetuksen (EU) 2016/429 93 artiklan mukaisesti antamaa numeroa;

16)

’yksilöllisellä hyväksyntänumerolla’ toimivaltaisen viranomaisen asetuksen (EU) 2016/429 97 ja 99 artiklan mukaisesti hyväksymälleen pitopaikalle antamaa numeroa;

17)

’yksilöllisellä koodilla’ yksilöllistä koodia, jolla hevoseläimiin kuuluvia pidettäviä eläimiä pitävien toimijoiden edellytetään varmistavan, että kyseiset eläimet yksilöidään asetuksen (EU) 2016/429 114 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, ja joka kirjataan kyseisen asetuksen 109 artiklan 1 kohdassa säädettyyn jäsenvaltion atk-pohjaiseen tietokantaan;

18)

’eläimen tunnistuskoodilla’ eläimeen kiinnitetyn tunnistimen näyttämää yksilöllistä koodia, johon sisältyvät

sen jäsenvaltion maakoodi, jossa tunnistin on kiinnitetty eläimeen;

maakoodin jälkeen oleva eläimelle annettu numeerinen yksilöllinen tunnistenumero, jossa on enintään 12 numeroa;

19)

’nautaeläimellä’ tai ’nautaeläimiin kuuluvalla eläimellä’ eläintä, joka kuuluu johonkin sukuihin Bison, Bos (mukaan lukien alasuvut Bos, Bibos, Novibos, Poephagus) ja Bubalus (mukaan lukien alasuku Anoa) kuuluvista sorkka- ja kavioeläinten lajeista, sekä näiden lajien risteytyksenä syntynyttä jälkeläistä;

20)

’lammaseläimellä’ tai ’lammaseläimiin kuuluvalla eläimellä’ eläintä, joka kuuluu johonkin sukuun Ovis kuuluvista sorkka- ja kavioeläinten lajeista, sekä näiden lajien risteytyksenä syntynyttä jälkeläistä;

21)

’vuohieläimellä’ tai ’vuohieläimiin kuuluvalla eläimellä’ eläintä, joka kuuluu johonkin sukuun Capra kuuluvista sorkka- ja kavioeläinten lajeista, sekä näiden lajien risteytyksenä syntynyttä jälkeläistä;

22)

’sikaeläimellä’ tai ’sikaeläimiin kuuluvalla eläimellä’ eläintä, joka kuuluu johonkin asetuksen (EU) 2016/429 liitteessä III luetelluista heimoon Suidae kuuluvista sorkka- ja kavioeläinten lajeista;

23)

’elektronisella tunnisteella’ merkintää, jossa on radiotaajuustunnistus (’RFID’);

24)

’hevoseläimiin kuuluvalla eläimellä’ tai ’hevoseläimellä’ eläintä, joka kuuluu johonkin sukuun Equus kuuluvista kavioeläinten lajeista (hevoset, aasit ja seeprat mukaan lukien), sekä näiden lajien risteytyksenä syntynyttä jälkeläistä;

25)

’atk-pohjaisella tietokannalla’ asetuksen (EU) 2016/429 109 artiklan 1 kohdassa säädettyä pidettävien maaeläinten atk-pohjaista tietokantaa;

26)

’tuotantoketjulla’ integroitua tuotantoketjua, jossa terveystilanne on luetteloitujen tautien osalta yhtenäinen ja joka koostuu sellaisten erikoistuneiden pitopaikkojen yhteistyöverkostosta, jotka toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt 53 artiklan soveltamiseksi ja joiden välillä sikaeläimiä siirretään tuotantosyklin päättämiseksi;

27)

’elinikäisellä tunnistusasiakirjalla’ asetuksen (EU) 2016/429 114 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyä elinikäistä asiakirjaa, jonka avulla hevoseläimiin kuuluvia pidettäviä eläimiä pitävien toimijoiden edellytetään varmistavan kyseisten eläinten yksilöiminen;

28)

’jalostusjärjestöllä’ mitä tahansa jalostajien yhdistystä, jalostusorganisaatiota tai julkista elintä, toimivaltaisia viranomaisia lukuun ottamatta, jonka jonkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tunnustaa asetuksen (EU) 2016/1012 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti jalostusohjelman toteuttamiseksi sellaisilla puhdasrotuisilla jalostuseläimillä, jotka on merkitty tällaisen järjestön pitämään tai perustamaan kantakirjaan;

29)

’jalostuselimellä’ mitä tahansa kolmannessa maassa olevaa jalostajien yhdistystä, jalostusorganisaatiota, yksityistä yritystä, karjankasvatusorganisaatiota tai virallista laitosta, jonka kyseinen kolmas maa on hyväksynyt nauta-, sika-, lammas-, vuohi- tai hevoseläimiin kuuluvien puhdasrotuisten jalostuseläinten tai risteytettyjen jalostussikojen osalta jalostukseen tarkoitettujen jalostuseläinten unioniin saapumisen yhteydessä;

30)

’rekisteröidyllä hevoseläimellä’

lajien Equus caballus ja Equus asinus puhdasrotuista jalostuseläintä, joka on merkitty tai merkittävissä asetuksen (EU) 2016/1012 4 tai 34 artiklan mukaisesti tunnustetun jalostusjärjestön tai jalostuselimen perustaman kantakirjan pääosastoon;

lajin Equus caballus pidettävää eläintä, jonka kansainvälinen kilpailu- tai urheiluhevosia hallinnoiva yhdistys tai järjestö on rekisteröinyt suoraan tai kansallisen liittonsa tai kansallisten sivutoimipaikkojensa välityksellä (’rekisteröity hevonen’);

31)

’kamelieläimellä’ eläintä, joka kuuluu johonkin asetuksen (EU) 2016/429 liitteessä III luetelluista heimoon Camelidae kuuluvista sorkka- ja kavioeläinten lajeista;

32)

’hirvieläimellä’ eläintä, joka kuuluu johonkin asetuksen (EU) 2016/429 liitteessä III luetelluista heimoon Cervidae kuuluvista sorkka- ja kavioeläinten lajeista;

33)

’porolla’ asetuksen (EU) 2016/429 liitteessä III lueteltujen sorkka- ja kavioeläinten lajiin Rangifer tarandus kuuluvaa eläintä;

34)

’kiertävällä sirkuksella’ näyttelyä tai tivolia, jossa on eläimiä tai eläinnäytöksiä ja jonka on tarkoitus siirtyä jäsenvaltioiden välillä;

35)

’eläinnäytöksellä’ näytöstä, jossa esiintyy näyttelyä tai tivolia varten pidettäviä eläimiä ja joka voi olla osa sirkusta;

36)

’siitossiipikarjalla’ vähintään 72 tunnin ikäistä siipikarjaa, joka on tarkoitettu siitosmunien tuotantoon;

37)

’parvella’ kaikkea siipikarjaa, jonka yksilöillä on sama terveystilanne ja jota pidetään samoissa tiloissa tai samassa tarhassa ja joka muodostaa yhden ainoan epidemiologisen yksikön, tai kaikkia tällaisia vankeudessa pidettäviä lintuja; sisätiloissa pidettävän siipikarjan osalta tähän käsitteeseen sisältyvät kaikki linnut, jotka jakavat saman ilmatilan.

II OSA

REKISTERÖINTI, HYVÄKSYMINEN, REKISTERIT SEKÄ TIETOJEN KIRJAAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN

I OSASTO

TOIMIVALTAISEN VIRANOMAISEN SUORITTAMA KULJETTAJIEN JA PITOPAIKKOJEN TOIMIJOIDEN REKISTERÖINTI JA HYVÄKSYMINEN

1 LUKU

Muiden pidettävien maaeläinten kuin sorkka- ja kavioeläinten kuljettajien rekisteröinti jäsenvaltioiden välisiä ja kolmansiin maihin suuntautuvia kuljetuksia varten

3 artikla

Pidettävien koirien, kissojen ja frettien sekä siipikarjan kuljettajia koskevat rekisteröintivaatimukset

1. Tullakseen asetuksen (EU) 2016/429 93 artiklan mukaisesti rekisteröidyiksi kuljettajien, jotka osallistuvat pidettävien koirien, kissojen ja frettien sekä siipikarjan kuljetuksiin jäsenvaltioiden välillä tai jäsenvaltion ja kolmannen maan välillä, on ennen tällaisen toiminnan aloittamista toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat tiedot:

kyseisen kuljettajan nimi ja osoite;

kuljetettaviksi suunnitellut lajit;

kuljetustyyppi;

kuljetusväline.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen pidettävien koirien, kissojen ja frettien kuljettajien on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kuljetettaviksi suunniteltujen eläinten lukumäärät.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen siipikarjan kuljettajien on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kuljettavaksi suunnitellun siipikarjan luokat.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kuljettajien on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista seuraavista:

1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevat muutokset;

kuljetustoiminnan lopettaminen.

2 LUKU

Sorkka- ja kavioeläinten ja siipikarjan kokoamispitopaikkojen sekä hautomojen ja siipikarjan pitopaikkojen hyväksyminen

4 artikla

Tiettyjen hevoseläinten kokoamispitopaikkojen toimijoita ja vankeudessa pidettävien lintujen hautomojen toimijoita koskevat poikkeukset vaatimuksesta hakea toimivaltaiselta viranomaiselta hyväksyntää

Seuraavien pitopaikkojen toimijat eivät joudu hakemaan toimivaltaiselta viranomaiselta asetuksen (EU) 2016/429 96 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyntää pitopaikoilleen:

hevoseläinten kokoamispitopaikat, joihin kyseisiä eläimiä kootaan kilpailuja, kilpa-ajoja, esityksiä, koulutusta, yhteistä vapaa-ajan toimintaa tai työtoimintaa varten tai jalostustoiminnan yhteydessä;

vankeudessa pidettävien lintujen hautomot.

5 artikla

Vaatimukset, jotka koskevat hyväksynnän myöntämistä sorkka- ja kavioeläinten kokoamispitopaikoille

Myöntäessään hyväksyntää sorkka- ja kavioeläinten kokoamispitopaikoille, joista eläimet siirretään toiseen jäsenvaltioon tai jotka vastaanottavat eläimiä toisesta jäsenvaltiosta, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kyseiset pitopaikat noudattavat seuraavia tämän asetuksen liitteessä I olevassa 1 osassa vahvistettuja vaatimuksia:

1 kohta eristyksen ja muiden bioturvaamistoimenpiteiden osalta;

2 kohta tilojen ja välineiden osalta;

3 kohta henkilöstön osalta;

4 kohta toimivaltaisen viranomaisen suorittaman valvonnan osalta.

6 artikla

Vaatimukset, jotka koskevat hyväksynnän myöntämistä siipikarjan kokoamispitopaikoille

Myöntäessään hyväksyntää siipikarjan kokoamispitopaikoille, joista eläimet siirretään toiseen jäsenvaltioon tai jotka vastaanottavat eläimiä toisesta jäsenvaltiosta, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kyseiset pitopaikat noudattavat seuraavia tämän asetuksen liitteessä I olevassa 2 osassa vahvistettuja vaatimuksia:

1 kohta eristyksen ja muiden bioturvaamistoimenpiteiden osalta;

2 kohta tilojen ja välineiden osalta;

3 kohta henkilöstön osalta;

4 kohta toimivaltaisen viranomaisen suorittaman valvonnan osalta.

7 artikla

Vaatimukset, jotka koskevat hyväksynnän myöntämistä hautomoille

Myöntäessään hyväksyntää hautomoille, joista siipikarjan siitosmunia tai untuvikkoja siirretään toiseen jäsenvaltioon, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kyseiset pitopaikat noudattavat vaatimuksia, jotka vahvistetaan

liitteessä I olevan 3 osan 1 kohdassa bioturvaamistoimenpiteiden osalta;

liitteessä I olevan 3 osan 2 kohdassa ja liitteessä II olevissa 1 ja 2 osassa seurannan osalta;

liitteessä I olevan 3 osan 3 kohdassa tilojen ja välineiden osalta;

liitteessä I olevan 3 osan 4 kohdassa henkilöstön osalta;

liitteessä I olevan 3 osan 5 kohdassa toimivaltaisen viranomaisen suorittaman valvonnan osalta.

8 artikla

Vaatimukset, jotka koskevat hyväksynnän myöntämistä siipikarjan pitopaikoille

Myöntäessään hyväksyntää siipikarjan pitopaikoille, joista muihin tarkoituksiin kuin teurastettavaksi tarkoitettua siipikarjaa tai siitosmunia siirretään toiseen jäsenvaltioon, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kyseiset pitopaikat noudattavat vaatimuksia, jotka vahvistetaan

liitteessä I olevan 4 osan 1 kohdassa bioturvaamistoimenpiteiden osalta;

liitteessä I olevan 4 osan 2 kohdassa ja liitteessä II olevassa 2 osassa seurannan osalta;

liitteessä I olevan 4 osan 3 kohdassa tilojen ja välineiden osalta.

3 LUKU

Maaeläinten pitopaikkojen hyväksyminen

9 artikla

Tietyntyyppisten maaeläimiä pitävien pitopaikkojen toimijoiden velvoite hakea toimivaltaiselta viranomaiselta hyväksyntä

Seuraavantyyppisten pitopaikkojen toimijoiden on asetuksen (EU) 2016/429 96 artiklan 1 kohdan mukaisesti haettava toimivaltaiselta viranomaiselta hyväksyntä, eivätkä ne saa aloittaa toimintaansa ennen kuin niiden pitopaikka on hyväksytty:

koirien, kissojen ja frettien keräyskeskukset, joista eläimet siirretään toiseen jäsenvaltioon;

koirien, kissojen ja frettien eläinsuojat, joista eläimet siirretään toiseen jäsenvaltioon;

tarkastusasemat;

ympäristöstään eristetyt kimalaisten tuotantolaitokset, joista eläimet siirretään toiseen jäsenvaltioon;

muiden pidettävien maaeläinten kuin kädellisten karanteenipitopaikat, joista eläimet siirretään saman jäsenvaltion alueella tai toiseen jäsenvaltioon.

10 artikla

Vaatimukset, jotka koskevat hyväksynnän myöntämistä koirien, kissojen ja frettien keräyskeskuksille

Myöntäessään hyväksyntää koirien, kissojen ja frettien keräyskeskuksille, joista eläimet siirretään toiseen jäsenvaltioon, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kyseiset pitopaikat noudattavat seuraavia tämän asetuksen liitteessä I olevassa 5 osassa vahvistettuja vaatimuksia:

1 kohta eristyksen ja muiden bioturvaamistoimenpiteiden osalta;

3 kohta tilojen ja välineiden osalta.

11 artikla

Vaatimukset, jotka koskevat hyväksynnän myöntämistä koirien, kissojen ja frettien eläinsuojille

Myöntäessään hyväksyntää koirien, kissojen ja frettien eläinsuojille, joista eläimet siirretään toiseen jäsenvaltioon, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kyseiset pitopaikat noudattavat seuraavia tämän asetuksen liitteessä I olevassa 5 osassa vahvistettuja vaatimuksia:

2 kohta eristyksen ja muiden bioturvaamistoimenpiteiden osalta;

3 kohta tilojen ja välineiden osalta.

12 artikla

Vaatimukset, jotka koskevat hyväksynnän myöntämistä tarkastusasemille

Myöntäessään hyväksyntää tarkastusasemille toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kyseiset tarkastusasemat noudattavat seuraavia tämän asetuksen liitteessä I olevassa 6 osassa vahvistettuja vaatimuksia:

1 kohta eristyksen ja muiden bioturvaamistoimenpiteiden osalta;

2 kohta tilojen ja välineiden osalta.

13 artikla

Vaatimukset, jotka koskevat hyväksynnän myöntämistä ympäristöstään eristetyille kimalaisten tuotantolaitoksille

Myöntäessään hyväksyntää ympäristöstään eristetyille kimalaisten tuotantolaitoksille, joista kimalaiset siirretään toiseen jäsenvaltioon, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kyseiset pitopaikat noudattavat seuraavia tämän asetuksen liitteessä I olevassa 7 osassa vahvistettuja vaatimuksia:

1 kohta bioturvaamis- ja seurantatoimenpiteiden osalta;

2 kohta tilojen ja välineiden osalta.

14 artikla

Vaatimukset, jotka koskevat hyväksynnän myöntämistä muiden pidettävien maaeläinten kuin kädellisten karanteenipitopaikoille

Myöntäessään hyväksyntää muiden pidettävien maaeläinten kuin kädellisten karanteenipitopaikoille, joista eläimet siirretään saman jäsenvaltion alueella tai toiseen jäsenvaltioon, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kyseiset pitopaikat noudattavat seuraavia tämän asetuksen liitteessä I olevassa 8 osassa vahvistettuja vaatimuksia:

1 kohta karanteenin, eristyksen ja muiden bioturvaamistoimenpiteiden osalta;

2 kohta seuranta- ja tarkastustoimenpiteiden osalta;

3 kohta tilojen ja välineiden osalta.

15 artikla

Muiden pidettävien maaeläinten kuin kädellisten karanteenipitopaikkojen toimijoita koskevat velvoitteet

Edellä 14 artiklassa tarkoitettujen muiden pidettävien maaeläinten kuin kädellisten karanteenipitopaikkojen toimijoiden on

▼C3

otettava käyttöön tarvittavat järjestelyt eläinlääkinnällisten post mortem -tutkimusten suorittamiseksi pitopaikan asianmukaisissa tiloissa tai laboratoriossa;

▼B

varmistettava sopimuksella tai muulla oikeudellisella välineellä seuraavista tehtävistä vastaavan pitopaikan eläinlääkärin palvelut:

pitopaikan toiminnan ja 14 artiklassa vahvistettujen hyväksyntävaatimusten noudattamisen valvonta;

ii)

liitteessä I olevan 8 osan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun taudinseurantasuunnitelman tarkistaminen aina tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa.

4 LUKU

Sellaisten suljettujen pitopaikkojen hyväksyminen, joista maaeläimiä siirretään jäsenvaltion alueella tai toiseen jäsenvaltioon

16 artikla

Maaeläinten suljettujen pitopaikkojen asemaa koskevat hyväksyntävaatimukset

Myöntäessään hyväksyntää maaeläinten suljetulle pitopaikalle, josta eläimet siirretään saman jäsenvaltion alueella tai toiseen jäsenvaltioon, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kyseiset pitopaikat noudattavat seuraavia tämän asetuksen liitteessä I olevassa 9 osassa vahvistettuja vaatimuksia:

1 kohta karanteenin, eristyksen ja muiden bioturvaamistoimenpiteiden osalta;

2 kohta seuranta- ja tarkastustoimenpiteiden osalta;

3 kohta tilojen ja välineiden osalta.

17 artikla

Maaeläinten suljettujen pitopaikkojen toimijoita koskevat velvoitteet

Edellä 16 artiklassa tarkoitettujen maaeläinten suljettujen pitopaikkojen toimijoiden on

▼C3

otettava käyttöön tarvittavat järjestelyt eläinlääkinnällisten post mortem -tutkimusten suorittamiseksi pitopaikan asianmukaisissa tiloissa tai laboratoriossa;

▼B

varmistettava sopimuksella tai muulla oikeudellisella välineellä seuraavista tehtävistä vastaavan pitopaikan eläinlääkärin palvelut:

pitopaikan toiminnan ja 16 artiklassa vahvistettujen hyväksyntävaatimusten noudattamisen valvonta;

ii)

liitteessä I olevan 9 osan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun taudinseurantasuunnitelman tarkistaminen aina tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa.

II OSASTO

TOIMIVALTAISEN VIRANOMAISEN REKISTERÖIDYISTÄ JA HYVÄKSYTYISTÄ KULJETTAJISTA JA PITOPAIKKOJEN TOIMIJOISTA PITÄMÄT REKISTERIT

1 LUKU

Toimivaltaisen viranomaisten rekisteröimistään pitopaikoista, kuljettajista ja toimijoista pitämät rekisterit

18 artikla

Toimivaltaisen viranomaisen tietovelvoite, joka liittyy pidettävien maaeläinten pitopaikkoja ja hautomoja koskeviin rekistereihin

Toimivaltaisen viranomaisen on sisällytettävä rekisteröimistään pidettävien maaeläinten pitopaikoista ja hautomoista pitämäänsä rekisteriin seuraavat tiedot jokaisesta pitopaikasta:

sille annettu yksilöllinen rekisterinumero;

toimivaltaisen viranomaisen suorittaman rekisteröinnin päivämäärä;

pitopaikan toimijan nimi ja osoite;

pitopaikan sijaintipaikan osoite ja maantieteelliset koordinaatit (leveys- ja pituusasteet);

pitopaikan tilojen kuvaus;

pitopaikkatyyppi;

pitopaikassa pidettävien maaeläinten tai siitosmunien lajit, luokat ja lukumäärät;

aika, jonka eläimiä tai siitosmunia pidetään pitopaikassa, jollei se ole jatkuvassa käytössä, mukaan lukien kausiluonteinen käyttö tai käyttö erityisten tapahtumien aikana;

pitopaikan terveystilanne, jos toimivaltainen viranomainen on sen sille määrittänyt;

rajoitukset, jotka koskevat eläinten, siitosmunien tai tuotteiden siirtoja pitopaikkaan tai pitopaikasta, jos toimivaltainen viranomainen soveltaa tällaisia rajoituksia;

toiminnan mahdollinen lopettamispäivä, jos toimija on ilmoittanut lopettamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle.

19 artikla

Toimivaltaisen viranomaisen tietovelvoite, joka liittyy pidettävien sorkka- ja kavioeläinten, kissojen, koirien ja frettien sekä siipikarjan kuljettajia koskeviin rekistereihin

1. Toimivaltaisen viranomaisen on sisällytettävä sellaisista rekisteröimistään kuljettajista pitämäänsä rekisteriin, jotka osallistuvat jäsenvaltioiden tai jäsenvaltion ja kolmannen maan välisiin pidettävien sorkka- ja kavioeläinten, koirien, kissojen ja frettien sekä siipikarjan kuljetuksiin, seuraavat tiedot jokaisesta kuljettajasta:

sille annettu yksilöllinen rekisterinumero;

toimivaltaisen viranomaisen suorittaman rekisteröinnin päivämäärä;

toimijan nimi ja osoite;

kuljetettaviksi suunnitellut lajit;

kuljetustyyppi;

kuljetusväline;

toiminnan mahdollinen lopettamispäivä, jos toimija on ilmoittanut lopettamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle.

2. Toimivaltaisen viranomaisen on sisällytettävä kuljettajista pitämäänsä rekisteriin kuljetettaviksi suunniteltujen eläinten lukumäärä jokaisen 1 kohdassa tarkoitetun pidettävien sorkka- ja kavioeläinten, koirien, kissojen ja frettien kuljettajan osalta.

3. Toimivaltaisen viranomaisen on sisällytettävä kuljettajista pitämäänsä rekisteriin tiedot kuljetettavaksi suunnitellun siipikarjan luokista jokaisen 1 kohdassa tarkoitetun siipikarjan kuljettajan osalta.

20 artikla

Toimivaltaisen viranomaisen tietovelvoite, joka liittyy pidettävien sorkka- ja kavioeläinten ja siipikarjan kokoamisia toteuttavia pitopaikasta riippumattomia toimijoita koskeviin rekistereihin

Toimivaltaisen viranomaisen on sisällytettävä rekisteriin, jota se pitää pidettävien sorkka- ja kavioeläinten ja siipikarjan kokoamisia toteuttavista pitopaikasta riippumattomista toimijoista, kyseisiä eläimiä ostavat ja myyvät toimijat mukaan lukien, seuraavat tiedot jokaisesta toimijasta:

sille annettu yksilöllinen rekisterinumero;

toimivaltaisen viranomaisen suorittaman rekisteröinnin päivämäärä;

toimijan nimi ja osoite;

koottavien pidettävien sorkka- ja kavioeläinten ja siipikarjan lajit ja luokat;

toiminnan mahdollinen lopettamispäivä, jos toimija on ilmoittanut lopettamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle.

2 LUKU

Toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä pitopaikkoja koskevat rekisterit

21 artikla

Toimivaltaisen viranomaisen tietovelvoite, joka liittyy hyväksyttyjä pitopaikkoja koskeviin rekistereihin

Toimivaltaisen viranomaisen on sisällytettävä II osan I osaston 2, 3 ja 4 luvussa tarkoitetuista hyväksytyistä pitopaikoista pitämäänsä rekisteriin seuraavat tiedot jokaisesta pitopaikasta:

toimivaltaisen viranomaisen antama yksilöllinen hyväksyntänumero;

toimivaltaisen viranomaisen myöntämän hyväksynnän päivämäärä tai hyväksynnän mahdollisen väliaikaisen peruuttamisen tai kokonaan peruttamisen päivämäärä;

toimijan nimi ja osoite;

pitopaikan sijaintipaikan osoite ja maantieteelliset koordinaatit (leveys- ja pituusasteet);

pitopaikan tilojen kuvaus;

pitopaikkatyyppi;

pitopaikassa pidettävien maaeläinten tai siitosmunien tai untuvikkojen lajit, luokat ja lukumäärät;

aika, jonka eläimiä pidetään pitopaikassa, jollei se ole jatkuvassa käytössä, mukaan lukien kausiluonteinen käyttö tai käyttö erityisten tapahtumien aikana;

pitopaikan terveystilanne, jos toimivaltainen viranomainen on sen sille määrittänyt;

toimivaltaisen viranomaisen asettamat rajoitukset, jotka koskevat eläinten tai sukusolujen ja alkioiden siirtoja pitopaikkaan tai pitopaikasta, jos tällaisia rajoituksia asetetaan;

toiminnan mahdollinen lopettamispäivä, jos toimija on ilmoittanut lopettamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle.

III OSASTO

TOIMIJOITA ASETUKSESSA (EU) 2016/429 SÄÄDETTYJEN VELVOITTEIDEN LISÄKSI KOSKEVAT TIETOJEN KIRJAAMIS- JA SÄILYTTÄMISVELVOITTEET

1 LUKU

Toimivaltaisen viranomaisen rekisteröimien tai hyväksymien pitopaikkojen toimijat

22 artikla

Kaikkien maaeläimiä pitävien pitopaikkojen toimijoita koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet

Kaikkien maaeläimiä pitävien rekisteröityjen tai hyväksyttyjen pitopaikkojen toimijoiden on kirjattava ja säilytettävä seuraavat tiedot:

jokaisen pitopaikassa pidettävän eläimen tunnistimen näyttämä tunnistuskoodi, jos eläin on merkitty tunnistimella;

eläinten alkuperäisen pitopaikan yksilöllinen rekisteri- tai hyväksyntänumero, jos eläimet ovat peräisin toisesta pitopaikasta;

eläinten määränpäänä olevan pitopaikan yksilöllinen rekisteri- tai hyväksyntänumero, jos eläimet on määrä siirtää toiseen pitopaikkaan.

23 artikla

Nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten pitopaikkojen toimijoita koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet

1. Nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten rekisteröityjen pitopaikkojen toimijoiden on kirjattava ja säilytettävä seuraavat tiedot kyseisistä eläimistä:

jokaisen pitopaikassa pidettävän eläimen syntymäaika;

päivä, jona eläin on kuollut luonnollisesti, teurastettu tai menetetty pitopaikassa;

elektronisen tunnisteen tai tatuoinnin tyyppi ja sijainti, jos eläimessä on tällainen tunniste tai tatuointi;

jokaisen tunnistimella merkityn eläimen alkuperäinen tunnistuskoodi, jos sitä on muutettu, sekä muutoksen syy.

2. Lammas- ja vuohieläinten pitopaikkojen toimijoiden on kirjattava ja säilytettävä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot muodossa, josta käy ilmi jokaisen tällaisen pitopaikassa pidettävän eläimen syntymävuosi.

3. Sikaeläinten pitopaikkojen toimijat on vapautettava 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tietojen kirjaamisesta ja säilyttämisestä.

4. Jos pitopaikassa pidettävät lammas-, vuohi- tai sikaeläimet tunnistetaan ainoastaan niiden syntymäpitopaikan yksilöllisen tunnistenumeron avulla, pitopaikkojen toimijoiden on kirjattava ja säilytettävä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot jokaisesta sellaisten eläinten muodostamasta ryhmästä, joilla on sama syntymäpitopaikkansa yksilöllinen tunnistenumero, sekä eläinten kokonaislukumäärä kyseisessä ryhmässä.

5. Jos pitopaikassa pidettävät sikaeläimet jätetään 53 artiklan mukaisesti merkitsemättä tunnistimilla, pitopaikan toimijan

ei edellytetä kirjaavan ja säilyttävän 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja;

on kirjattava ja säilytettävä jokaisesta eläinryhmästä, joka siirretään kyseisestä pitopaikasta, asetuksen (EU) 2016/429 102 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot ja ryhmän eläinten kokonaislukumäärä.

24 artikla

Hevoseläinten pitopaikkojen toimijoita koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet

Hevoseläimiä pitävien rekisteröityjen pitopaikkojen toimijoiden on kirjattava ja säilytettävä seuraavat tiedot jokaisesta pidettävästä hevoseläimestä:

yksilöllinen koodi;

syntymäaika pitopaikassa;

päivä, jona eläin on kuollut luonnollisesti, teurastettu tai menetetty pitopaikassa.

25 artikla

Siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen pitopaikkojen toimijoita koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet

Siipikarjan rekisteröityjen tai hyväksyttyjen pitopaikkojen toimijoiden ja vankeudessa pidettävien lintujen pitopaikkojen toimijoiden on kirjattava ja säilytettävä seuraavat tiedot:

tuotos siipikarjan osalta;

pitopaikassa olevien siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen sairastumisaste ja tiedot syystä.

26 artikla

Koirien, kissojen ja frettien pitopaikkojen toimijoita koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet

Koirien, kissojen ja frettien rekisteröityjen pitopaikkojen toimijoiden on kirjattava ja säilytettävä seuraavat tiedot jokaisesta tällaisesta eläimestä:

syntymäaika;

päivä, jona eläin on kuollut tai menetetty pitopaikassa.

27 artikla

Tarhamehiläisten pitopaikkojen toimijoita koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet

Tarhamehiläisten rekisteröityjen pitopaikkojen toimijoiden on kirjattava ja säilytettävä jokaisesta mehiläistarhasta yksityiskohtaiset tiedot pidettävien mehiläispesien mahdollisesta tilapäisestä siirtohoidosta, mukaan lukien ainakin kunkin siirtohoidon paikka ja alkamis- ja päättymispäivä, sekä siirrettävien mehiläispesien lukumäärä.

28 artikla

Kiertävien sirkusten ja eläinnäytösten toimijoita koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet

Rekisteröityjen kiertävien sirkusten ja eläinnäytösten toimijoiden on kirjattava ja säilytettävä seuraavat tiedot jokaisesta eläimestä:

päivä, jona eläin on kuollut tai menetetty pitopaikassa;

eläimistä vastaavan toimijan tai lemmikkieläimen omistajan nimi ja osoite;

yksityiskohtaiset tiedot kiertävien sirkusten ja eläinnäytösten siirtymisistä.

29 artikla

Koirien, kissojen ja frettien eläinsuojien toimijoita koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet

Koirien, kissojen ja frettien hyväksyttyjen eläinsuojien toimijoiden on kirjattava ja säilytettävä seuraavat tiedot jokaisesta tällaisesta eläimestä:

arvioitu ikä ja sukupuoli, rotu tai värityyppi;

injektoitavan transponderin asettamispäivä tai lukemispäivä;

saapuvista eläimistä eristysaikana tehdyt havainnot;

päivä, jona eläin on kuollut tai menetetty pitopaikassa.

30 artikla

Tarkastusasemien toimijoita koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet

Hyväksyttyjen tarkastusasemien toimijoiden on kirjattava sen kuljetusvälineen rekisteritunnus tai rekisterinumero, josta eläinkuorma puretaan, sekä kuljettajan yksilöllinen rekisterinumero, jos se on saatavilla.

31 artikla

Muiden pidettävien maaeläinten kuin kädellisten karanteenipitopaikkojen toimijoita koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet

Muiden pidettävien maaeläinten kuin kädellisten karanteenipitopaikkojen toimijoiden on kirjattava ja säilytettävä seuraavat tiedot:

pitopaikassa pidettävien eläinten arvioitu ikä ja sukupuoli;

sen kuljetusvälineen rekisteritunnus tai rekisterinumero, josta eläinkuorma puretaan ja johon se lastataan, sekä kuljettajan yksilöllinen rekisterinumero, jos se on saatavilla;

yksityiskohtaiset tiedot liitteessä I olevan 8 osan 2 kohdan a alakohdassa säädetyn taudinseurantasuunnitelman täytäntöönpanosta ja tuloksista;

liitteessä I olevan 8 osan 2 kohdan b alakohdassa säädettyjen kliinisten ja laboratoriotestien ja post mortem -testauksen tulokset;

yksityiskohtaiset tiedot liitteessä I olevan 8 osan 2 kohdan c alakohdassa säädetyistä taudeille alttiiden eläinten rokottamisesta ja hoitamisesta;

mahdolliset toimivaltaisen viranomaisen ohjeet eristys- tai karanteeniaikana tehdyistä havainnoista.

32 artikla

Suljettujen pitopaikkojen toimijoita koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet

Hyväksyttyjen suljettujen pitopaikkojen toimijoiden on kirjattava ja säilytettävä seuraavat lisätiedot:

pitopaikassa pidettävien eläinten arvioitu ikä ja sukupuoli;

sen kuljetusvälineen rekisteritunnus tai rekisterinumero, josta eläinkuorma puretaan ja johon se lastataan, sekä kuljettajan yksilöllinen rekisterinumero, jos se on saatavilla;

yksityiskohtaiset tiedot liitteessä I olevan 9 osan 2 kohdan a alakohdassa säädetyn taudinseurantasuunnitelman täytäntöönpanosta ja tuloksista;

liitteessä I olevan 9 osan 2 kohdan b alakohdassa säädettyjen kliinisten ja laboratoriotestien ja post mortem -testauksen tulokset;

yksityiskohtaiset tiedot liitteessä I olevan 9 osan 2 kohdan c alakohdassa säädetyistä taudeille alttiiden eläinten rokottamisesta ja hoitamisesta;

yksityiskohtaiset tiedot saapuvien eläinten eristyksestä tai karanteenista ja mahdollisista toimivaltaisen viranomaisen ohjeista, jotka koskevat eristystä ja karanteenia sekä eristys- tai karanteeniaikana tehtyjä havaintoja.

2 LUKU

Hautomot

33 artikla

Hautomojen toimijoita koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet

Rekisteröityjen tai hyväksyttyjen hautomojen toimijoiden on kirjattava ja säilytettävä seuraavat tiedot jokaisesta parvesta:

hautomossa pidettävien untuvikkojen tai muiden lintulajien vastakuoriutuneiden poikasten taikka siitosmunien lajit ja lukumäärät;

untuvikkojen, muiden lintulajien vastakuoriutuneiden poikasten ja siitosmunien siirrot niiden pitopaikkoihin ja pitopaikoista, mukaan lukien tarvittaessa

niiden alkuperäpaikka tai suunniteltu määräpaikka, mukaan lukien tarvittaessa pitopaikan yksilöllinen rekisteri- tai hyväksyntänumero;

ii)

tällaisten siirtojen päivämäärät;

haudottujen kuoriutumattomien siitosmunien lukumäärä ja niiden suunniteltu määräpaikka, mukaan lukien tarvittaessa pitopaikan yksilöllinen rekisteri- tai hyväksyntänumero;

kuoriutumistulokset;

yksityiskohtaiset tiedot mahdollisista rokotusohjelmista.

3 LUKU

Toimivaltaisen viranomaisen rekisteröimät kuljettajat

34 artikla

Pidettävien maaeläinten kuljettajia koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet

Rekisteröityjen kuljettajien on kirjattava ja säilytettävä seuraavat lisätiedot jokaisesta pidettävien maaeläinten kuljetukseen käytettävästä kuljetusvälineestä:

rekisteritunnus tai rekisterinumero;

eläinkuorman lastauspäivät ja -ajankohdat alkuperäisessä pitopaikassa;

jokaisen käyntikohteena olevan pitopaikan nimi, osoite ja yksilöllinen rekisteri- tai hyväksyntänumero:

eläinkuorman purkamispäivät ja -ajankohdat määränpäänä olevassa pitopaikassa;

päivät, joina kuljetusväline puhdistetaan, desinfioidaan ja käsitellään tuholaistorjunta-aineella, sekä näiden toimien toteutuspaikat;

eläinten mukana olevien asiakirjojen viitenumerot.

4 LUKU

Kokoamisia toteuttavat toimijat

35 artikla

Pidettävien sorkka- ja kavioeläinten ja siipikarjan kokoamisia toteuttavien pitopaikkojen toimijoita koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet

Pidettävien sorkka- ja kavioeläinten ja siipikarjan kokoamisia toteuttavien rekisteröityjen tai hyväksyttyjen pitopaikkojen toimijoiden on kirjattava ja säilytettävä seuraavat tiedot:

päivä, jona eläin on kuollut tai menetetty pitopaikassa;

sen kuljetusvälineen rekisteritunnus tai rekisterinumero, johon eläinkuorma lastataan tai josta se puretaan, sekä kyseisten eläinten kuljettajan yksilöllinen rekisterinumero, jos se on saatavilla;

niiden asiakirjojen viitenumerot, joiden on oltava eläinten mukana.

36 artikla

Pidettävien sorkka- ja kavioeläinten ja siipikarjan kokoamisia toteuttavia pitopaikasta riippumattomia toimijoita koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet

Pidettävien sorkka- ja kavioeläinten ja siipikarjan kokoamisia toteuttavien pitopaikasta riippumattomien rekisteröityjen toimijoiden on kirjattava ja säilytettävä seuraavat tiedot jokaisesta ostettavana olevasta eläimestä:

sen kokoamispitopaikan yksilöllinen hyväksyntä- tai rekisterinumero, jonka kautta eläin on kuljetettu sen jälkeen, kun se on lähtenyt alkuperäisestä pitopaikastaan, ja ennen sen ostamista, jos kyseinen numero on saatavilla;

ostopäivä;

eläimen ostajan nimi ja osoite;

niiden asiakirjojen viitenumerot, joiden on oltava eläinten mukana.

37 artikla

Koirien, kissojen ja frettien keräyskeskusten toimijoita koskevat tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteet

Koirien, kissojen ja frettien hyväksyttyjen keräyskeskusten toimijoiden on kirjattava sen kuljetusvälineen rekisteritunnus tai rekisterinumero, johon eläinkuorma lastataan tai josta se puretaan, sekä kuljettajan yksilöllinen rekisterinumero, jos se on saatavilla.

III OSA

PIDETTÄVIEN MAAELÄINTEN JA SIITOSMUNIEN JÄLJITETTÄVYYS

I OSASTO

PIDETTÄVIEN NAUTAELÄINTEN JÄLJITETTÄVYYS

1 LUKU

Tunnistimet ja tunnistusmenetelmät

38 artikla

Nautaeläimiä pitävien toimijoiden velvoitteet, jotka koskevat pidettävien nautaeläinten tunnistimia ja tunnistusmenetelmiä, niiden kiinnittämistä ja käyttöä

1. Nautaeläimiä pitävien toimijoiden on varmistettava, että nautaeläimet yksilöidään liitteessä III olevassa a alakohdassa tarkoitetulla tavanomaisella korvamerkillä, jonka on oltava seuraavien vaatimusten mukainen:

se on kiinnitettävä eläimen kumpaankin korvalehteen siten, että tunnistimessa oleva eläimen tunnistuskoodi on pysyvästi näkyvissä ja helposti luettavissa;

se on kiinnitettävä nautaeläimiin syntymäpitopaikassa;

sitä ei saa poistaa, muuttaa tai korvata ilman sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen lupaa, jossa nautaeläimiä pidetään.

2. Nautaeläimiä pitävät toimijat voivat korvata

toisen 1 kohdassa tarkoitetuista tavanomaisista korvamerkeistä sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä elektronisella tunnisteella, jossa nautaeläimiä pidetään;

kummatkin 1 kohdassa tarkoitetuista tavanomaisista korvamerkeistä sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä elektronisella tunnisteella, jossa nautaeläimiä pidetään, 39 artiklan 1 kohdassa säädettyjen poikkeusten mukaisesti.

39 artikla

Toimivaltaisen viranomaisen suljettujen pitopaikkojen toimijoille ja nautaeläimiä kulttuurisia, historiallisia, tieteellisiä, virkistys- tai urheilutarkoituksia varten pitäville toimijoille myöntämät poikkeukset tunnistusvaatimuksista

1. Toimivaltainen viranomainen voi vapauttaa suljettujen pitopaikkojen toimijat ja nautaeläimiä kulttuurisia, historiallisia, tieteellisiä, virkistys- tai urheilutarkoituksia varten pitävät toimijat 38 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyistä nautaeläimiä koskevista tunnistusvaatimuksista.

2. Myöntäessään 1 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että se hyväksyy vähintään yhden liitteessä III olevissa d ja e alakohdassa mainituista tunnistimista kiinnitettäväksi tunnistimena tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vapautettujen toimijoiden pitämiin nautaeläimiin.

Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava hakumenettelyt, joita toimijoiden on noudatettava pyytäessään tämän artiklan 1 kohdassa säädettyä poikkeusta.

40 artikla

Erityissäännökset, jotka koskevat erityisesti perinteisiä kulttuuri- ja urheilutapahtumia varten kasvatettaviin rotuihin kuuluvien nautaeläinten tunnistamista

Toimivaltainen viranomainen voi antaa toimijoille, jotka pitävät erityisesti perinteisiä kulttuuri- ja urheilutapahtumia varten kasvatettaviin rotuihin kuuluvia nautaeläimiä, luvan yksilöidä kyseiset eläimet vaihtoehtoisella tunnistimella, jonka toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt 38 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tavanomaisen korvamerkin poistamisen jälkeen, edellyttäen, että yksilöidyn eläimen ja sen tunnistuskoodin välinen yksiselitteinen yhteys säilyy.

41 artikla

Edellä 38 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun pidettävien nautaeläinten tavanomaisen korvamerkin korvaaminen

1. Jäsenvaltiot voivat sallia, että toinen 38 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista tavanomaisista korvamerkeistä korvataan jollakin liitteessä III olevissa c, d ja e alakohdassa mainitulla tunnistimella kaikkien tai tiettyjen niiden alueella pidettävien nautaeläinluokkien osalta.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä III olevissa a, c, d ja e alakohdassa mainitut tunnistimet ovat seuraavien vaatimusten mukaiset:

ne näyttävät eläimen tunnistuskoodin;

sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa kyseisiä nautaeläimiä pidetään, on ne hyväksynyt.

3. Jäsenvaltioiden on vahvistettava menettelyt seuraavia hakemuksia varten:

valmistajien tekemät hakemukset, jotka koskevat jäsenvaltioiden alueella pidettävien nautaeläinten tunnistimien hyväksymistä;

nautaeläimiä pitävien toimijoiden hakemukset, jotka koskevat tunnistimien määräämistä niiden pitopaikoille.

4. Jäsenvaltion on laadittava luettelo alueellaan pidettävistä erityisesti perinteisiä kulttuuri- ja urheilutapahtumia varten kasvatettavista nautaeläinroduista ja asetettava se julkisesti saataville.

2 LUKU

Atk-pohjainen tietokanta

42 artikla

Säännöt pidettäviä nautaeläimiä koskevista atk-pohjaisen tietokannan tiedoista

Toimivaltaisen viranomaisen on tallennettava asetuksen (EU) 2016/429 109 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot jokaisesta pidettävästä nautaeläimestä atk-pohjaiseen tietokantaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

eläimen tunnistuskoodi on tallennettava;

elektronisen tunnisteen tyyppi, jos tällaista tunnistetta käytetään nautaeläimessä, on tallennettava liitteessä III olevien c, d ja e alakohdan mukaisesti;

nautaeläinten pitopaikoista on tallennettava seuraavat tiedot:

pitopaikalle annettu yksilöllinen rekisterinumero;

ii)

pitopaikan toimijan nimi ja osoite;

jokaisesta pitopaikkaan ja pitopaikasta tapahtuvasta nautaeläimen siirrosta on tallennettava seuraavat tiedot:

alkuperäisen pitopaikan ja määränpäänä olevan pitopaikan yksilöllinen rekisterinumero;

ii)

saapumispäivä;

iii)

lähtöpäivä;

päivä, jona nautaeläin on kuollut luonnollisesti, menetetty tai teurastettu pitopaikassa, on tallennettava.

43 artikla

Säännöt jäsenvaltioiden atk-pohjaisten tietokantojen välisestä nautaeläimiä koskevasta sähköisestä tietojenvaihdosta

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden atk-pohjaiset tietokannat täyttävät nautaeläinten osalta seuraavat vaatimukset:

ne on suojattu sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

ne sisältävät ainakin 42 artiklassa säädetyt ajantasaiset tiedot.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden atk-pohjaisia tietokantoja hallinnoidaan tietojärjestelmällä, joka pystyy soveltamaan ja hallinnoimaan vaihdettavien sanomien hyväksyttyjä sähköisiä allekirjoituksia, jotta voidaan taata kiistämättömyys seuraavien seikkojen osalta:

vaihdettavien sanomien aitous takeiden saamiseksi sanoman alkuperästä;

vaihdettavien sanomien eheys takeiden saamiseksi siitä, ettei sanomaa ole muutettu tai turmeltu;

vaihdettavia sanomia koskevat aikatiedot takeiden saamiseksi siitä, että sanomat on lähetetty tiettynä ajankohtana.

3. Jäsenvaltion on ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa 24 tunnin kuluessa siitä, kun se on tullut tietoiseksi asiasta, ilmoitettava jäsenvaltiolle, jonka kanssa sähköinen tietojenvaihto on otettu käyttöön, kaikista tietoturvaloukkauksista tai eheyden menetyksistä, jotka vaikuttavat merkittävästi tietojen validiuteen tai niihin sisältyviin henkilötietoihin.

3 LUKU

Tunnistusasiakirja

44 artikla

Pidettävien nautaeläinten tunnistusasiakirja

Asetuksen (EU) 2016/429 112 artiklan b alakohdassa säädetyssä pidettävien nautaeläinten tunnistusasiakirjassa on oltava seuraavat tiedot:

42 artiklan a–d alakohdassa säädetyt tiedot;

jokaisen eläimen syntymäaika;

asiakirjan myöntävän toimivaltaisen viranomaisen tai myöntämistehtävän saaneen elimen nimi;

asiakirjan myöntämispäivä.

II OSASTO

PIDETTÄVIEN LAMMAS- JA VUOHIELÄINTEN JÄLJITETTÄVYYS

1 LUKU

Tunnistimet ja tunnistusmenetelmät

45 artikla

Pidettäviä lammas- ja vuohieläimiä pitävien toimijoiden velvoitteet, jotka koskevat kyseisten eläinten tunnistimia ja tunnistusmenetelmiä, niiden kiinnittämistä ja käyttöä

1. Toimijoiden, joiden pitämät lammas- ja vuohieläimet on tarkoitus siirtää suoraan teurastamoon ennen 12 kuukauden ikää, on varmistettava, että jokainen tällainen eläin merkitään ainakin liitteessä III olevassa a alakohdassa mainitulla eläimen korvalehteen kiinnitettävällä tavanomaisella korvamerkillä tai kyseisen liitteen b alakohdassa mainitulla tavanomaisella vuohisnauhalla, jossa on pysyvästi näkyvissä ja helposti luettavissa joko

eläimen syntymäpitopaikan yksilöllinen rekisterinumero;

tai

eläimen tunnistuskoodi.

2. Toimijoiden, joiden pitämiä lammas- ja vuohieläimiä ei ole tarkoitus siirtää suoraan teurastamoon ennen 12 kuukauden ikää, on varmistettava, että jokainen tällainen eläin yksilöidään seuraavalla tavalla:

liitteessä III olevassa a alakohdassa mainitulla tavanomaisella korvamerkillä, jossa eläimen tunnistuskoodi on pysyvästi näkyvissä ja helposti luettavissa;

jollakin liitteessä III olevissa c–f alakohdassa mainitulla sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tunnistimella, jossa lammas- ja vuohieläimiä pidetään, siten, että eläimen tunnistuskoodi on pysyvästi näkyvissä ja helposti luettavissa.

3. Lammas- ja vuohieläimiä pitävien toimijoiden on varmistettava, että

tunnistimet kiinnitetään lammas- ja vuohieläimiin niiden syntymäpitopaikassa;

tunnistimia ei poisteta, muuteta tai korvata ilman toimivaltaisen viranomaisen lupaa.

4. Lammas- ja vuohieläimiä pitävät toimijat voivat korvata

toisen 2 kohdassa tarkoitetuista hyväksytyistä tunnistimista 46 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjen poikkeusten mukaisesti;

kummatkin tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tunnistimista sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä elektronisella tunnisteella, jossa lammas- ja vuohieläimiä pidetään, 47 artiklan 1 kohdassa säädettyjen poikkeusten mukaisesti.

46 artikla

Edellä 45 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia koskevat poikkeukset, jotka liittyvät pidettävien lammas- ja vuohieläinten tunnistimiin ja tunnistusmenetelmiin, niiden kiinnittämiseen ja käyttöön

1. Poiketen 45 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistetusta vaatimuksesta toimijoiden, joiden pitämät lammas- ja vuohieläimet kuuluvat sellaiseen eläinpopulaatioon, jossa eläimillä on syntyessään niin pienet korvat, ettei niihin voida kiinnittää liitteessä III olevassa a alakohdassa mainittua tavanomaista korvamerkkiä, on varmistettava, että tällaiset eläimet yksilöidään kyseisen liitteen b alakohdassa mainitulla tavanomaisella vuohisnauhalla, jossa eläimen tunnistuskoodi on pysyvästi näkyvissä ja helposti luettavissa.

2. Poiketen 45 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistetusta vaatimuksesta toimijat, joiden pitämiä lammas- ja vuohieläimiä ei ole tarkoitus siirtää toiseen jäsenvaltioon, voivat korvata liitteessä III olevassa a alakohdassa mainitun tavanomaisen korvamerkin kyseisen liitteen g alakohdassa mainitulla tatuoinnilla, jossa eläimen tunnistuskoodi on pysyvästi näkyvissä ja helposti luettavissa, edellyttäen, että toimivaltainen viranomainen on antanut luvan käyttää kyseisen liitteen d alakohdassa mainittua pötsibolusta.

3. Poiketen siitä, mitä 45 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetään, toimijat, joiden pitämiä lammas- ja vuohieläimiä ei ole tarkoitus siirtää toiseen jäsenvaltioon, ja toimijat, joiden pitämät lammas- ja vuohieläimet on 48 artiklan mukaisesti vapautettu elektronisen tunnisteen käytöstä, voivat korvata elektronisen tunnisteen liitteessä III olevassa g kohdassa mainitulla tatuoinnilla, jossa eläimen tunnistuskoodi on pysyvästi näkyvissä ja helposti luettavissa.

4. Poiketen siitä, mitä 45 artiklan 2 kohdassa säädetään, toimijat, joiden pitämät lammas- ja vuohieläimet on tarkoitus kuljettaa teurastamoon kokoamisen tai toisessa pitopaikassa tapahtuvan lihotuksen jälkeen, voivat merkitä jokaisen eläimen ainakin liitteessä III olevassa c alakohdassa mainitulla eläimen korvalehteen kiinnitettävällä elektronisella korvamerkillä, jossa eläimen syntymäpitopaikan yksilöllinen rekisterinumero ja eläimen tunnistuskoodi ovat pysyvästi näkyvissä ja helposti luettavissa, edellyttäen, että

eläimiä ei ole tarkoitus siirtää toiseen jäsenvaltioon;

eläimet teurastetaan ennen 12 kuukauden ikää.

47 artikla

Suljettujen pitopaikkojen toimijoita sekä eläimiä kulttuuri-, virkistys- tai tieteellisiä tarkoituksia varten pitäviä toimijoita koskevat poikkeukset 45 artiklan 2 kohdan vaatimuksista

1. Toimivaltainen viranomainen voi vapauttaa suljettujen pitopaikkojen toimijat sekä lammas- ja vuohieläimiä kulttuuri-, virkistys- tai tieteellisiä tarkoituksia varten pitävät toimijat 45 artiklan 2 kohdan tunnistusvaatimuksista edellyttäen, että tämän artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

2. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että se on hyväksynyt liitteessä III olevassa d alakohdassa mainitun pötsiboluksen tai kyseisen liitteen e alakohdassa mainitun injektoitavan transponderin 1 kohdassa tarkoitettujen lammas- ja vuohieläinten tunnistamiseen ja että tällaiset hyväksytyt tunnistimet ovat 48 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaiset.

Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava hakumenettelyt, joita toimijoiden on noudatettava pyytäessään tämän artiklan 1 kohdassa säädettyä poikkeusta.

48 artikla

Jäsenvaltioiden 45 artiklan 2 kohdan vaatimuksista myöntämät poikkeukset ja tunnistimia koskevat jäsenvaltioiden velvoitteet

1. Poiketen siitä, mitä 45 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia, että lammas- tai vuohieläimiä pitävät toimijat korvaavat liitteessä III olevissa c–f alakohdassa mainitut tunnistimet kyseisen liitteen a alakohdassa mainitulla tavanomaisella korvamerkillä tai b alakohdassa mainitulla tavanomaisella vuohisnauhalla, edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät:

jäsenvaltion alueella pidettävien lammas- ja vuohieläinten kokonaislukumäärä on atk-pohjaiseen tietokantaan tallennettujen tietojen mukaan enintään 600 000 ;

pidettäviä lammas- ja vuohieläimiä ei ole tarkoitus siirtää toiseen jäsenvaltioon.

2. Poiketen siitä, mitä 45 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia, että vuohieläimiä pitävät toimijat korvaavat liitteessä III olevissa c–f alakohdassa mainitut tunnistimet kyseisen liitteen a alakohdassa mainitulla tavanomaisella korvamerkillä tai b alakohdassa mainitulla tavanomaisella vuohisnauhalla, edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät:

jäsenvaltion alueella pidettävien vuohieläinten kokonaislukumäärä on atk-pohjaiseen tietokantaan tallennettujen tietojen mukaan enintään 160 000 ;

pidettäviä vuohieläimiä ei ole tarkoitus siirtää toiseen jäsenvaltioon.

3. Jäsenvaltion on varmistettava, että liitteessä III olevissa a–f alakohdassa mainitut tunnistimet ovat seuraavien vaatimusten mukaiset:

ne näyttävät eläimen tunnistuskoodin;

sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa kyseisiä lammas- tai vuohieläimiä pidetään, on ne hyväksynyt.

4. Jäsenvaltioiden on vahvistettava menettelyt seuraavia hakemuksia varten:

valmistajien tekemät hakemukset, jotka koskevat jäsenvaltioiden alueella pidettävien lammas- ja vuohieläinten tunnistimien hyväksymistä;

toimijoiden tekemät hakemukset, jotka koskevat lammas- ja vuohieläinten tunnistimien määräämistä niiden pitopaikoille.

2 LUKU

Atk-pohjainen tietokanta

49 artikla

Säännöt pidettäviä lammas- ja vuohieläimiä koskevista atk-pohjaisen tietokannan tiedoista

Toimivaltaisen viranomaisen on tallennettava asetuksen (EU) 2016/429 109 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot pidettävistä lammas- ja vuohieläimistä atk-pohjaiseen tietokantaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

kyseisten eläinten pitopaikoista on tallennettava seuraavat tiedot:

pitopaikalle annettu yksilöllinen rekisterinumero;

ii)

pitopaikan toimijan nimi ja osoite;

jokaisesta pitopaikkaan ja pitopaikasta tapahtuvasta kyseisten eläinten siirrosta on tallennettava seuraavat tiedot:

eläinten kokonaislukumäärä;

ii)

niiden alkuperäisen pitopaikan ja määränpäänä olevan pitopaikan yksilöllinen rekisterinumero;

iii)

saapumispäivä;

iv)

lähtöpäivä.

3 LUKU

Siirtoasiakirja

50 artikla

Jäsenvaltion alueella siirrettävien pidettävien lammas- ja vuohieläinten siirtoasiakirja

Asetuksen (EU) 2016/429 113 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyssä siirtoasiakirjassa, joka koskee yhden jäsenvaltion alueella siirrettäviä pidettäviä lammas- ja vuohieläimiä, on oltava seuraavat tiedot:

tunnistimen näyttämä eläimen yksilöllinen tunnistuskoodi tai eläimen syntymäpitopaikan yksilöllinen rekisterinumero;

liitteessä III olevissa c–f alakohdissa mainittu elektronisen tunnisteen tyyppi ja sijainti, jos eläimessä on tällainen tunniste;

49 artiklan a alakohdan i alakohdassa ja b alakohdan i, ii ja iv alakohdassa säädetyt tiedot;

kuljettajan yksilöllinen rekisterinumero;

kuljetusvälineen rekisteritunnus tai rekisterinumero.

51 artikla

Tiettyjä 50 artiklan vaatimuksia koskeva poikkeus, joka liittyy sellaisten pidettävien lammas- ja vuohieläinten siirtoasiakirjaan, jotka on tarkoitus koota jäsenvaltion alueella

Toimivaltainen viranomainen voi myöntää poikkeuksia 50 artiklan a alakohdan vaatimuksista sellaisten pitopaikkojen toimijoille, joista pidettäviä lammas- ja vuohieläimiä siirretään pitopaikkaan, johon ne on tarkoitus koota, edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät:

toimijat eivät saa kuljettaa kyseisiä pidettäviä lammas- ja vuohieläimiä samassa kuljetusvälineessä kuin muista pitopaikoista peräisin olevia eläimiä, paitsi jos näiden eläinten ryhmät pidetään kuljetusvälineessä fyysisesti erillään toisistaan;

niiden pitopaikkojen toimijoiden, joihin eläimet on tarkoitus koota, on toimivaltaisen viranomaisen luvalla kirjattava ja säilytettävä 50 artiklan a alakohdassa tarkoitettu kunkin eläimen yksilöllinen tunnistuskoodi sen pitopaikan toimijan puolesta, josta lammas- ja vuohieläimet vastaanotetaan;

toimivaltaisen viranomaisen on täytynyt myöntää pääsy 49 artiklassa tarkoitettuun atk-pohjaiseen tietokantaan niiden pitopaikkojen toimijoille, joissa lammas- ja vuohieläinten kokoamiset toteutetaan;

niiden pitopaikkojen toimijoilla, joihin eläimet kootaan, on oltava käytössä menettelyt sen varmistamiseksi, että b alakohdassa tarkoitetut tiedot tallennetaan 49 artiklassa tarkoitettuun atk-pohjaiseen tietokantaan.

III OSASTO

PIDETTÄVIEN SIKAELÄINTEN JÄLJITETTÄVYYS

1 LUKU

Tunnistimet ja tunnistusmenetelmät

52 artikla

Sikaeläimiä pitävien toimijoiden velvoitteet, jotka koskevat pidettävien sikaeläinten tunnistimia ja tunnistusmenetelmiä, niiden kiinnittämistä ja käyttöä

1. Sikaeläinten pitopaikkojen toimijoiden on varmistettava, että jokainen sikaeläin merkitään seuraavilla tunnistimilla:

liitteessä III olevassa a alakohdassa mainittu tavanomainen korvamerkki tai kyseisen liitteen c alakohdassa mainittu elektroninen korvamerkki, joka kiinnitetään eläimen korvalehteen ja jossa on pysyvästi näkyvissä ja helposti luettavissa

eläimen syntymäpitopaikan yksilöllinen rekisterinumero;

tai

ii)

53 artiklassa tarkoitetun tuotantoketjun viimeisen pitopaikan yksilöllinen rekisterinumero, kun kyseiset eläimet siirretään tuotantoketjun ulkopuoliseen pitopaikkaan;

tai

liitteessä III olevassa g alakohdassa mainittu eläimeen tehty tatuointi, jossa on pysyvästi näkyvissä

eläimen syntymäpitopaikan yksilöllinen rekisterinumero;

tai

ii)

53 artiklassa tarkoitetun tuotantoketjun viimeisen pitopaikan yksilöllinen rekisterinumero, kun kyseiset eläimet siirretään tuotantoketjun ulkopuoliseen pitopaikkaan.

2. Sikaeläinten pitopaikkojen toimijoiden on varmistettava, että

tunnistimet kiinnitetään sikaeläimiin

syntymäpitopaikassa;

tai

ii)

53 artiklassa tarkoitetun tuotantoketjun viimeisessä pitopaikassa, kun kyseiset eläimet siirretään tuotantoketjun ulkopuoliseen pitopaikkaan;

tunnistimia ei poisteta, muuteta tai korvata ilman toimivaltaisen viranomaisen lupaa.

3. Sikaeläinten pitopaikkojen toimijat voivat korvata tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tunnistimet sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä elektronisella tunnisteella, jossa kyseisiä sikaeläimiä pidetään, 54 artiklan 1 kohdassa säädettyjen poikkeusten mukaisesti.

53 artikla

Edellä 52 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia koskevat poikkeukset, jotka liittyvät tuotantoketjuun kuuluvien pidettävien sikaeläinten tunnistimiin ja tunnistusmenetelmiin

Poiketen siitä, mitä 52 artiklassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia, että tuotantoketjun pitopaikkojen toimijat poikkeavat sikaeläinten tunnistamisvelvoitteesta, kun kyseiset eläimet on tarkoitus siirtää tuotantoketjussa asianomaisen jäsenvaltion alueella, edellyttäen, että jäljitettävyystoimenpiteiden soveltaminen käytäntöön asianomaisessa jäsenvaltiossa takaa eläinten täydellisen jäljitettävyyden.

54 artikla

Toimivaltaisen viranomaisen suljettujen pitopaikkojen toimijoille ja sikaeläimiä kulttuuri-, virkistys- tai tieteellisiä tarkoituksia varten pitäville toimijoille myöntämät poikkeukset tunnistusvaatimuksista

1. Toimivaltainen viranomainen voi vapauttaa suljettujen pitopaikkojen toimijat ja sikaeläimiä kulttuuri-, virkistys- tai tieteellisiä tarkoituksia varten pitävät toimijat 52 artiklan 1 kohdassa säädetyistä sikaeläimiä koskevista tunnistusvaatimuksista.

2. Myöntäessään tämän artiklan 1 kohdassa säädettyjä poikkeuksia toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että se on hyväksynyt liitteessä III olevassa e alakohdassa mainitun injektoitavan transponderin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sikaeläinten tunnistamiseen ja että tällaiset hyväksytyt tunnistimet ovat 55 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaiset.

3. Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava hakumenettelyt, joita toimijoiden on noudatettava pyytäessään tämän artiklan 1 kohdassa säädettyä poikkeusta.

55 artikla

Jäsenvaltioiden velvoitteet, jotka koskevat pidettävien sikaeläinten tunnistimia ja tunnistusmenetelmiä, niiden kiinnittämistä ja käyttöä

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä III olevissa a, c, e ja g alakohdassa mainitut tunnistimet ovat seuraavien vaatimusten mukaiset:

ne näyttävät joko

eläimen syntymäpitopaikan yksilöllisen rekisterinumeron;

tai

ii)

tuotantoketjun viimeisen pitopaikan yksilöllisen rekisterinumeron sellaisten eläinten tapauksessa, jotka siirretään 53 artiklassa tarkoitetusta tuotantoketjun pitopaikasta toiseen, tuotantoketjun ulkopuoliseen pitopaikkaan;

sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa kyseisiä sikaeläimiä pidetään, on ne hyväksynyt.

2. Jäsenvaltioiden on vahvistettava menettelyt seuraavia hakemuksia varten:

valmistajien tekemät hakemukset, jotka koskevat jäsenvaltioiden alueella pidettävien sikaeläinten tunnistimien hyväksymistä;

toimijoiden tekemät hakemukset, jotka koskevat sikaeläinten tunnistimien määräämistä niiden pitopaikoille.

3. Jäsenvaltioiden on laadittava luettelo 53 artiklassa tarkoitetuista alueellaan sijaitsevista tuotantoketjun pitopaikoista ja asetettava se julkisesti saataville.

2 LUKU

Atk-pohjainen tietokanta

56 artikla

Säännöt pidettäviä sikaeläimiä koskevista atk-pohjaisen tietokannan tiedoista

Toimivaltaisen viranomaisen on tallennettava asetuksen (EU) 2016/429 109 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tiedot pidettävistä sikaeläimistä atk-pohjaiseen tietokantaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

kyseisten eläinten pitopaikoista on tallennettava seuraavat tiedot:

pitopaikalle annettu yksilöllinen rekisterinumero;

ii)

pitopaikan toimijan nimi ja osoite;

jokaisesta pitopaikkaan ja pitopaikasta tapahtuvasta kyseisten eläinten siirrosta on tallennettava seuraavat tiedot:

eläinten kokonaislukumäärä;

ii)

niiden alkuperäisen pitopaikan ja määränpäänä olevan pitopaikan yksilöllinen rekisterinumero;

iii)

saapumispäivä;

iv)

lähtöpäivä.

3 LUKU

Siirtoasiakirja

57 artikla

Jäsenvaltion alueella siirrettäviä pidettäviä sikaeläimiä koskevat siirtoasiakirjat

Asetuksen (EU) 2016/429 115 artiklan b alakohdassa säädetyissä siirtoasiakirjoissa, jotka koskevat yhden jäsenvaltion alueella siirrettäviä sikaeläimiin kuuluvia pidettäviä eläimiä, on oltava seuraavat tiedot:

56 artiklan a alakohdan i alakohdassa ja b alakohdan i, ii ja iv alakohdassa tarkoitetut tiedot, jotka on säilytettävä atk-pohjaisessa tietokannassa;

kuljettajan yksilöllinen rekisterinumero;

kuljetusvälineen rekisteritunnus tai rekisterinumero.

IV OSASTO

PIDETTÄVIEN HEVOSELÄINTEN JÄLJITETTÄVYYS

1 LUKU

Tunnistimet ja tunnistusmenetelmät

58 artikla

Hevoseläimiä pitävien toimijoiden velvoitteet, jotka koskevat kyseisten eläinten tunnistimia ja tunnistusmenetelmiä, niiden kiinnittämistä ja käyttöä

1. Pidettäviä hevoseläimiä pitävien toimijoiden on varmistettava, että jokainen eläin yksilöidään seuraavilla tunnistimilla:

liitteessä III olevassa e alakohdassa mainittu injektoitava transponderi;

elinikäinen tunnistusasiakirja.

2. Pidettäviä hevoseläimiä pitävien toimijoiden on varmistettava, että

hevoseläimet merkitään tunnistimilla täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/262 12 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjen ajanjaksojen kuluessa;

1 kohdassa tarkoitettuja tunnistimia ei poisteta, muuteta tai korvata ilman siitä pitopaikasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen lupaa, jossa kyseisiä eläimiä tavanomaisesti pidetään.

3. Pidettäviä hevoseläimiä pitävien toimijoiden on, ja jos ne eivät ole eläinten omistajia, toimimalla eläinten omistajien puolesta ja yhteisymmärryksessä niiden kanssa toimitettava 65 tai 66 artiklassa tarkoitetun elinikäisen tunnistusasiakirjan myöntämistä koskeva hakemus siitä pitopaikasta vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa kyseisiä eläimiä tavanomaisesti pidetään, sekä toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tarvittavat tiedot tunnistusasiakirjan ja 64 artiklassa tarkoitetussa tietokannassa olevien tietojen täydentämiseksi.

59 artikla

Jäsenvaltioiden velvoitteet, jotka koskevat pidettävien hevoseläinten tunnistimia ja tunnistusmenetelmiä, niiden kiinnittämistä ja käyttöä

1. Jäsenvaltiot voivat sallia, että 58 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu injektoitava transponderi korvataan

yhdellä liitteessä III olevassa a alakohdassa mainitulla, lihantuotantoa varten pidettäviin hevoseläimiin kiinnitettävällä tavanomaisella korvamerkillä edellyttäen, että kyseiset eläimet ovat syntyneet asianomaisessa jäsenvaltiossa tai tuotu asianomaiseen jäsenvaltioon siten, ettei niissä ole ollut fyysistä tunnistinta ennen niiden saapumista unioniin;

toimivaltaisen viranomaisen 62 artiklan mukaisesti hyväksymällä vaihtoehtoisella menetelmällä, jolla luodaan yksiselitteinen yhteys hevoseläimen ja 58 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun elinikäisen tunnistusasiakirjan välille.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 58 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tunnistimet ovat seuraavien vaatimusten mukaiset:

ne näyttävät eläimen tunnistuskoodin;

sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa kyseiset hevoseläimet merkitään 58 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti tunnistimilla, on ne hyväksynyt.

3. Jäsenvaltioiden on

vahvistettava menettelyt valmistajien tekemiä hakemuksia varten, jotka koskevat jäsenvaltioiden alueella tunnistettavien pidettävien hevoseläinten tunnistimien hyväksymistä;

vahvistettava määräajat, joiden kuluessa 58 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tunnistusasiakirjan myöntämistä koskevat hakemukset on jätettävä.

60 artikla

Poikkeukset, jotka koskevat puolivapaissa olosuhteissa elävien pidettävien hevoseläinten tunnistamista

1. Poiketen siitä, mitä 58 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat määrittää niiden alueen tietyissä osissa puolivapaissa olosuhteissa elävien pidettävien hevoseläinten populaatiot, joissa eläimet on merkittävä 58 artiklan 1 kohdan mukaisesti vain, jos ne

siirretään pois kyseisistä populaatioista, lukuun ottamatta kuitenkaan virallisen valvonnan alaisia siirtoja yhdestä määritetystä populaatiosta toiseen;

tai

otetaan kotieläinkäyttöön.

2. Ennen kuin jäsenvaltiot käyttävät 1 kohdassa säädettyä poikkeusta, niiden on ilmoitettava komissiolle hevoseläinten populaatiot ja alueensa osat, joissa kyseiset eläimet elävät puolivapaissa olosuhteissa.

3. Poiketen siitä, mitä 58 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia, että liitteessä III olevassa e alakohdassa mainittua injektoitavaa transponderia käytetään yli 12 kuukauden ajan ennen tämän artiklan 1 kohdan mukaisen tunnistusasiakirjan myöntämistä, edellyttäen, että toimija kirjaa injektoitavassa transponderissa näkyvän eläimen tunnistuskoodin transponderin implantointiajankohtana ja toimittaa sen toimivaltaiselle viranomaiselle.

61 artikla

Sellaisten pidettävien hevoseläinten tunnistamista koskevat poikkeukset, jotka siirretään teurastamoon tai joiden mukana on tilapäinen tunnistusasiakirja

▼C3

1. Poiketen siitä, mitä 58 artiklan 1 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia, että hevoseläimet, jotka on tarkoitus siirtää teurastamoon ja joita varten ei ole myönnetty elinikäistä tunnistusasiakirjaa asetuksen (EU) 2016/429 110 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, tunnistetaan käyttämällä yksinkertaistettua menetelmää, edellyttäen, että

▼B

hevoseläimet ovat alle 12 kuukauden ikäisiä;

eläinten jäljitettävyysketju on katkeamaton syntymäpitopaikasta samassa jäsenvaltiossa sijaitsevaan teurastamoon saakka.

Hevoseläimet on kuljetettava suoraan teurastamoon, ja kuljetuksen aikana niiden on oltava yksilöitävissä injektoitavan transponderin, tavanomaisen tai elektronisen korvamerkin tai tavanomaisen tai elektronisen vuohisnauhan avulla, jotka mainitaan liitteessä III olevassa a, b, c, e tai f alakohdassa.

▼C3

2. Poiketen siitä, mitä 58 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, toimivaltaisen viranomaisen on hevoseläintä pitävän toimijan pyynnöstä myönnettävä tilapäinen tunnistusasiakirja ajanjaksoksi, joksi asetuksen (EU) 2016/429 110 artiklan 1 kohdan a alakohdan tai tämän asetuksen 67 artiklan tai 68 artiklan mukaisesti myönnetty tunnistusasiakirja luovutetaan kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle sen sisältämien tietojen päivittämistä varten.

▼B

62 artikla

Pidettävien hevoseläinten vaihtoehtoisten tunnistusmenetelmien salliminen

1. Jäsenvaltiot voivat sallia sopivia vaihtoehtoisia pidettävien hevoseläinten tunnistusmenetelmiä, mukaan lukien merkkien kirjaaminen, joilla varmistetaan yksiselitteinen yhteys hevoseläimen ja elinikäisen tunnistusasiakirjan välillä ja osoitetaan, että hevoseläin on käynyt läpi tunnistusprosessin.

2. Jäsenvaltioiden, jotka sallivat vaihtoehtoiset tunnistusmenetelmät 1 kohdan mukaisesti, on varmistettava, että

vaihtoehtoisia tunnistusmenetelmiä käytetään ainoastaan poikkeustapauksissa erityisiin kantakirjoihin merkittyjen hevoseläinten tunnistamiseen tai niitä käytetään erityistarkoituksiin tai sellaisten hevoseläinten tapauksessa, joita ei voida tunnistaa injektoitavan transponderin avulla lääketieteellisistä tai eläinten hyvinvointiin liittyvistä syistä;

sallitut vaihtoehtoiset tunnistusmenetelmät tai niiden yhdistelmä ovat vähintään yhtä luotettavia kuin injektoitava transponderi;

hevoseläimeen sovellettavan vaihtoehtoisen tunnistusmenetelmän tiedot ovat sellaisessa muodossa, että ne voidaan tallentaa hakutietokantaan.

63 artikla

Vaihtoehtoisia tunnistusmenetelmiä käyttävien toimijoiden velvoitteet

1. Toimijoiden, jotka käyttävät 62 artiklan 1 kohdassa säädettyä sallittua vaihtoehtoista tunnistusmenetelmää, on annettava toimivaltaiselle viranomaiselle ja tarvittaessa muille toimijoille keinot saada tunnistetiedot käyttöönsä tai vastattava siitä, että kyseiset viranomaiset tai toimijat varmistavat eläimen tunnistamisen.

2. Jos vaihtoehtoiset tunnistusmenetelmät perustuvat hevoseläimen ominaisuuksiin, jotka voivat muuttua ajan mittaan, toimijan on toimitettava tarvittavat tiedot toimivaltaiselle viranomaiselle, jotta tämä voi päivittää 62 artiklassa tarkoitetun tunnistusasiakirjan ja 64 artiklassa tarkoitetun tietokannan.

3. Jalostusjärjestöt ja kansainväliset yhdistykset tai järjestöt, jotka hallinnoivat kilpailu- tai urheiluhevosia, voivat vaatia, että 62 artiklassa säädetyllä vaihtoehtoisella tunnistusmenetelmällä tunnistetut hevoseläimet yksilöidään implantoimalla injektoitava transponderi, jotta hevoseläimiin kuuluvat puhdasrotuiset jalostuseläimet voidaan merkitä tai rekisteröidä kantakirjoihin tai jotta hevoset voidaan rekisteröidä kilpailu- tai kilpa-ajotarkoituksia varten.

2 LUKU

Atk-pohjainen tietokanta

64 artikla

Säännöt pidettäviä hevoseläimiä koskevista atk-pohjaisen tietokannan tiedoista

Toimivaltaisen viranomaisen on tallennettava asetuksen (EU) 2016/429 109 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut tiedot pidettävistä hevoseläimistä atk-pohjaiseen tietokantaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

pitopaikoista, joissa kyseisiä eläimiä tavanomaisesti pidetään, on tallennettava

pitopaikalle annettu yksilöllinen rekisterinumero;

ii)

pitopaikan toimijan nimi ja osoite;

jokaisesta hevoseläimestä, jota tavanomaisesti pidetään kyseisessä pitopaikassa, on tallennettava

yksilöllinen koodi;

ii)

jos saatavilla, fyysisen tunnistimen näyttämä eläimen tunnistuskoodi;

iii)

jos sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa hevoseläin on tunnistettu 58 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ei ole hyväksynyt injektoitua transponderia, kyseisen injektoidun transponderin lukujärjestelmä;

iv)

kaikki eläimen uusia tunnistusasiakirjoja, tunnistusasiakirjojen kaksoiskappaleita tai korvaavia tunnistusasiakirjoja koskevat tiedot;

eläimen laji;

vi)

eläimen sukupuoli sekä mahdollinen kuohitsemispäivä;

vii)

pidettävää hevoseläintä pitävän toimijan ilmoittama syntymäaika ja -maa;

viii)

pidettävää hevoseläintä pitävän toimijan ilmoittama päivä, jona hevoseläin on kuollut luonnollisesti pitopaikassa tai menetetty, tai hevoseläimen teurastuspäivä;

ix)

tunnistusasiakirjan myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen tai myöntämistehtävän saaneen elimen nimi ja osoite;

tunnistusasiakirjan myöntämispäivä;

jokaisesta hevoseläimestä, jota pidetään pitopaikassa yli 30 päivän ajan, on tallennettava yksilöllinen koodi, lukuun ottamatta kuitenkaan seuraavia tapauksia:

hevoseläimet, jotka osallistuvat kilpailuihin, kilpa-ajoihin, esityksiin, koulutukseen ja tukinvetoon enintään 90 päivän ajan;

ii)

jalostukseen tarkoitetut urospuoliset hevoseläimet, joita pidetään lisääntymiskauden aikana;

iii)

jalostukseen tarkoitetut naaraspuoliset hevoseläimet, joita pidetään enintään 90 päivän ajan.

3 LUKU

Tunnistusasiakirja

65 artikla

Pidettävien hevoseläinten elinikäinen tunnistusasiakirja

1. Elinikäisessä tunnistusasiakirjassa on oltava ainakin seuraavat tiedot:

injektoitavan transponderin tai korvamerkin näyttämä eläimen tunnistuskoodi;

eläimelle sen elinajaksi annettu yksilöllinen koodi, johon sisällytetään seuraavat tiedot:

atk-pohjainen tietokanta, johon toimivaltainen viranomainen tai myöntävä elin on tallentanut tiedot, jotka tarvitaan 58 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun ensimmäisen elinikäisen tunnistusasiakirjan ja tarvittaessa 69 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun korvaavan elinikäisen tunnistusasiakirjan myöntämiseen;

ii)

kyseisessä tietokannassa oleva yksittäisen hevoseläimen numeerinen tunnistuskoodi;

eläimen laji;

eläimen sukupuoli sekä mahdollinen kuohitsemispäivä;

pidettävää hevoseläintä pitävän toimijan ilmoittama syntymäaika ja -maa;

asiakirjan myöntävän toimivaltaisen viranomaisen tai myöntämistehtävän saaneen elimen nimi ja osoite;

elinikäisen tunnistusasiakirjan myöntämispäivä;

soveltuvissa tapauksissa tiedot fyysisen tunnistimen korvaamisesta ja korvaavan fyysisen tunnistimen näyttämä eläimen tunnistuskoodi;

soveltuvissa tapauksissa

validointimerkki, jonka toimivaltainen viranomainen tai elin, jolle tämä tehtävä on siirretty, on myöntänyt ja sisällyttänyt elinikäiseen tunnistusasiakirjaan enintään neljän vuoden ajaksi ja joka todistaa, että eläimen tavanomaisena olinpaikkana on pitopaikka, jonka toimivaltainen viranomainen on tunnustanut olevan pienen terveysriskin pitopaikka tiheiden eläinterveyskäyntien, ylimääräisten tunnistustarkastusten ja terveystestauksen sekä sen seikan perusteella, että pitopaikassa ei käytetä luonnollista siitosta, paitsi erityisissä ja erillisissä tiloissa, ja jonka voimassaoloaika voidaan uusia myöntämisen jälkeen;

tai

ii)

elinikäiseen tunnistusasiakirjaan enintään neljäksi vuodeksi sisällytetty lupa, jonka Federation Equestre Internationalen kansallinen liitto on myöntänyt hevoskilpailuihin osallistumista varten tai toimivaltainen viranomainen on myöntänyt kilpa-ajoihin osallistumista varten ja joka todistaa eläinlääkärin tekevän vähintään kaksi käyntiä vuodessa, mukaan lukien käynnit säännöllisiä hevosinfluenssarokotuksia ja muihin jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin suuntautuvien siirtojen edellyttämiä tarkastuksia varten, ja jonka voimassaoloaika voidaan uusia myöntämisen jälkeen.

2. Rekisteröityjä hevoseläimiä ja 62 artiklan mukaisesti tunnistettuja hevoseläimiä koskevissa elinikäisissä tunnistusasiakirjoissa on oltava tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi ainakin seuraavat tiedot:

kuvallinen ja sanallinen kuvaus eläimestä, mukaan lukien näiden tietojen mahdolliset päivitykset;

soveltuvissa tapauksissa yksityiskohtaiset tiedot vaihtoehtoisista tunnistusmenetelmistä;

soveltuvissa tapauksissa jalostustiedot delegoidun asetuksen (EU) 2017/1940 liitteen mukaisesti;

soveltuvissa tapauksissa tiedot, jotka tarvitaan elinikäisen tunnistusasiakirjan käyttämiseksi urheilutarkoituksia varten kilpailu- tai urheiluhevosia hallinnoivien asiaankuuluvien järjestöjen vaatimusten mukaisesti, mukaan lukien tiedot luetteloitujen tai muiden tautien varalta tehdyistä testeistä ja annetuista rokotuksista, jotka vaaditaan kilpailuihin ja kilpa-ajoihin pääsemiseksi ja 1 kohdan i alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun luvan saamiseksi.

66 artikla

Pidettäviä hevoseläimiä pitävien toimijoiden velvoitteet, jotka koskevat elinikäisiä tunnistusasiakirjoja

1. Pidettäviä hevoseläimiä pitävien toimijoiden on varmistettava, että elinikäinen tunnistusasiakirja on aina hevoseläinten mukana.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimijoiden ei edellytetä varmistavan, että elinikäinen tunnistusasiakirja on pidettävien hevoseläinten mukana, jos

niitä pidetään sisätiloissa tai laiduntamassa ja pidettävää hevoseläintä pitävä toimija tai hevoseläimen pitopaikan toimija voi esittää elinikäisen tunnistusasiakirjan viipymättä;

niillä väliaikaisesti ratsastetaan tai ajetaan taikka niitä ohjastetaan tai talutetaan

eläimen pitopaikan läheisyydessä jäsenvaltion alueella;

tai

ii)

eläinten vuodenaikojen mukaisen rekisteröidylle kesälaitumelle ja sieltä pois siirtymisen aikana sillä edellytyksellä, että elinikäiset tunnistusasiakirjat voidaan esittää lähtöpaikkana olevassa pitopaikassa;

hevoseläimiä ei ole vieroitettu ja ne seuraavat emäänsä tai keinoemäänsä;

ne osallistuvat hevoskilpailun, -kilpa-ajon tai -tapahtuman harjoituksiin tai kokeisiin, joiden vuoksi niiden on tilapäisesti poistuttava pitopaikasta, jossa harjoitukset, kilpailu, kilpa-ajo tai tapahtuma pidetään;

niitä siirretään tai kuljetetaan hätätilanteessa, joka liittyy itse eläimiin tai niiden pitopaikkaan.

3. Pidettäviä hevoseläimiä pitävät toimijat eivät saa siirtää teurastamoon hevoseläintä, jonka mukana on 61 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tilapäinen asiakirja.

4. Pidettäviä hevoseläimiä pitävien toimijoiden on palautettava elinikäinen tunnistusasiakirja myöntävälle toimivaltaiselle viranomaiselle tai myöntämistehtävän saaneelle elimelle yksilöllisestä koodista purettujen tietojen perusteella hevoseläimen kuoleman tai menetyksen jälkeen.

67 artikla

Toimivaltaisen viranomaisen velvoitteet, jotka koskevat elinikäisten tunnistusasiakirjojen kaksoiskappaleiden tai korvaavien elinikäisten tunnistusasiakirjojen myöntämistä

1. Toimivaltaisen viranomaisen tai myöntämistehtävän saaneen elimen on toimijan hakemuksesta myönnettävä elinikäisen tunnistusasiakirjan kaksoiskappale, kun pidettävä hevoseläin on tunnistettavissa ja toimija

on ilmoittanut eläintä varten myönnetyn elinikäisen tunnistusasiakirjan katoamisesta;

tai

ei ole tunnistanut eläintä 58 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädettyjen ajanjaksojen kuluessa.

2. Toimivaltaisen viranomaisen on toimijan hakemuksesta tai omasta aloitteestaan myönnettävä korvaava elinikäinen tunnistusasiakirja, kun eläintä ei voida tunnistaa ja toimija

on ilmoittanut eläintä varten myönnetyn elinikäisen tunnistusasiakirjan katoamisesta;

tai

ei ole täyttänyt 58 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädettyjä tunnistusvaatimuksia.

68 artikla

Toimivaltaisen viranomaisen velvoitteet, jotka koskevat uuden elinikäisen asiakirjan myöntämistä rekisteröityä hevoseläintä varten

Jos tunnistetusta hevoseläimestä tulee rekisteröity hevoseläin ja hevoseläintä varten myönnettyä elinikäistä tunnistusasiakirjaa ei voida mukauttaa siten, että se täyttää 65 artiklan 2 kohdassa vahvistetut vaatimukset, toimivaltaisen viranomaisen tai myöntämistehtävän saaneen elimen on hevoseläintä pitävän toimijan hakemuksesta myönnettävä uusi elinikäinen tunnistusasiakirja, joka korvaa edellisen asiakirjan ja sisältää 65 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti vaaditut tiedot.

69 artikla

Toimivaltaisen viranomaisen velvoitteet, jotka koskevat tunnistusasiakirjojen kaksoiskappaleita sekä korvaavia ja uusia tunnistusasiakirjoja

1. Toimivaltaisen viranomaisen tai myöntämistehtävän saaneen elimen on tallennettava 64 artiklassa tarkoitettuun tietokantaan tiedot, jotka koskevat 67 artiklan mukaista tunnistusasiakirjan kaksoiskappaleen tai korvaavan tunnistusasiakirjan myöntämistä tai 68 artiklan mukaista uuden tunnistusasiakirjan myöntämistä.

2. Toimivaltaisen viranomaisen tai myöntämistehtävän saaneen elimen on kirjattava

elinikäisen tunnistusasiakirjan kaksoiskappaleeseen ja uuteen elinikäiseen tunnistusasiakirjaan yksilöllinen koodi, joka on annettu eläimelle 65 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ensimmäisen elinikäisen tunnistusasiakirjan myöntämisen yhteydessä;

tai

korvaavaan elinikäiseen tunnistusasiakirjaan hevoseläimelle tunnistusasiakirjan myöntämisen yhteydessä annettu yksilöllinen koodi.

V OSASTO

PIDETTÄVIEN KOIRIEN, KISSOJEN JA FRETTIEN, KAMELI- JA HIRVIELÄINTEN JA VANKEUDESSA PIDETTÄVIEN LINTUJEN SEKÄ KIERTÄVISSÄ SIRKUKSISSA JA ELÄINNÄYTÖKSISSÄ PIDETTÄVIEN MAAELÄINTEN JÄLJITETTÄVYYS

1 LUKU

Pidettävien koirien, kissojen ja frettien jäljitettävyys

1 jakso

Tunnistimet

70 artikla

Koiria, kissoja ja frettejä pitävien toimijoiden velvoitteet, jotka koskevat kyseisten eläinten tunnistimia ja tunnistusmenetelmiä, niiden kiinnittämistä ja käyttöä

Koiria, kissoja ja frettejä pitävien toimijoiden on varmistettava, että

kyseiset eläimet yksilöidään liitteessä III olevassa e alakohdassa mainitulla injektoitavalla transponderilla, kun ne siirretään toiseen jäsenvaltioon;

toimivaltainen viranomainen hyväksyy eläimeen implantoitavaksi tarkoitetun injektoitavan transponderin;

ne toimittavat toimivaltaiselle viranomaiselle ja tarvittaessa muille toimijoille lukulaitteen, jonka avulla eläimen tunnistetiedot voidaan milloin tahansa todentaa, jos toimivaltainen viranomainen ei ole hyväksynyt implantoitua injektoitavaa transponderia.

2 jakso

Tunnistusasiakirja

71 artikla

Pidettävien koirien, kissojen ja frettien tunnistusasiakirja

Koiria, kissoja ja frettejä pitävien toimijoiden on varmistettava, että kun tällainen eläin siirretään toiseen jäsenvaltioon, sen mukana on asetuksen (EU) N:o 576/2013 6 artiklan d alakohdassa tarkoitettu tunnistusasiakirja, joka on täytetty ja myönnetty kyseisen asetuksen 22 artiklan mukaisesti.

3 jakso

Lemmikkieläinten jäljitettävyys

72 artikla

Lemmikkieläinten muita kuin ei-kaupallisia siirtoja koskevat jäljitettävyysvaatimukset

Toimijoiden on varmistettava, että lemmikkieläimet, jotka siirretään toiseen jäsenvaltioon muussa kuin ei-kaupallisessa tarkoituksessa, ovat 70 ja 71 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaiset.

2 LUKU

Pidettävien kameli- ja hirvieläinten jäljitettävyys

73 artikla

Kameli- ja hirvieläimiä pitävien toimijoiden velvoitteet, jotka koskevat kyseisten eläinten tunnistimia ja tunnistusmenetelmiä, niiden kiinnittämistä ja käyttöä

1. Kamelieläimiä pitävien toimijoiden on varmistettava, että kyseiset eläimet yksilöidään

liitteessä III olevassa a alakohdassa mainitulla tavanomaisella korvamerkillä, joka kiinnitetään eläimen kumpaankin korvalehteen siten, että eläimen tunnistuskoodi on pysyvästi näkyvissä ja helposti luettavissa;

tai

liitteessä III olevassa e alakohdassa mainitulla injektoitavalla transponderilla, jossa eläimen tunnistuskoodi on pysyvästi näkyvissä ja helposti luettavissa.

2. Hirvieläimiä pitävien toimijoiden on varmistettava, että kyseiset eläimet yksilöidään jollakin seuraavista tunnistimista:

liitteessä III olevassa a alakohdassa mainittu tavanomainen korvamerkki, joka kiinnitetään eläimen kumpaankin korvalehteen siten, että eläimen tunnistuskoodi on pysyvästi näkyvissä ja helposti luettavissa;

tai

liitteessä III olevassa e alakohdassa mainittu injektoitava transponderi, jossa eläimen tunnistuskoodi on pysyvästi näkyvissä ja helposti luettavissa;

tai

liitteessä III olevassa g alakohdassa mainittu eläimeen tehty tatuointi, jossa eläimen tunnistuskoodi on pysyvästi näkyvissä.

3. Kameli- ja hirvieläinten pitopaikkojen toimijoiden on varmistettava, että

tunnistimet kiinnitetään eläimiin niiden syntymäpitopaikassa;

tunnistimia ei poisteta, muuteta tai korvata ilman toimivaltaisen viranomaisen lupaa;

74 artikla

Poroja pitäviä toimijoita koskeva poikkeus

Poiketen 73 artiklan 2 kohdan vaatimuksista poroja pitävien toimijoiden on varmistettava, että jokainen niiden pitopaikoissa oleva poro tunnistetaan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä vaihtoehtoisella menetelmällä.

75 artikla

Jäsenvaltioiden velvoitteet, jotka koskevat pidettävien kameli- ja hirvieläinten tunnistimia

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä III olevissa a, e ja g alakohdassa mainitut tunnistimet ovat seuraavien vaatimusten mukaiset:

ne näyttävät eläimen tunnistuskoodin;

sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa kameli- ja hirvieläimiä pidetään, on ne hyväksynyt.

2. Jäsenvaltioiden on vahvistettava menettelyt seuraavia hakemuksia varten:

valmistajien tekemät hakemukset, jotka koskevat jäsenvaltioiden alueella pidettävien kameli- ja hirvieläinten tunnistimien hyväksymistä;

kameli- ja hirvieläimiä pitävien toimijoiden hakemukset, jotka koskevat tunnistimien määräämistä niiden pitopaikoille.

3 LUKU

Vankeudessa pidettävien lintujen jäljitettävyys

76 artikla

Papukaijoja pitävien toimijoiden velvoitteet, jotka koskevat kyseisten eläinten tunnistimia ja tunnistusmenetelmiä, niiden kiinnittämistä ja käyttöä

1. Papukaijoja pitävien toimijoiden on varmistettava, että kyseiset eläimet yksilöidään jollakin seuraavista tunnistimista, kun ne siirretään toiseen jäsenvaltioon:

liitteessä III olevassa h alakohdassa mainittu jalkarengas, joka kiinnitetään ainakin eläimen toiseen jalkaan siten, että eläimen tunnistuskoodi on pysyvästi näkyvissä ja helposti luettavissa;

tai

liitteessä III olevassa e alakohdassa mainittu injektoitava transponderi, jossa eläimen tunnistuskoodi on pysyvästi näkyvissä ja helposti luettavissa;

tai

liitteessä III olevassa g alakohdassa mainittu eläimeen tehty tatuointi, jossa eläimen tunnistuskoodi on pysyvästi näkyvissä.

2. Papukaijoja pitävien toimijoiden on

varmistettava, että toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tunnistimen;

toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle ja tarvittaessa muille toimijoille lukulaite, jonka avulla eläimen tunnistetiedot voidaan milloin tahansa todentaa, jos toimivaltainen viranomainen ei ole hyväksynyt 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tunnistinta.

4 LUKU

Kiertävien sirkusten ja eläinnäytösten pidettävien maaeläinten jäljitettävyys

1 jakso

Kiertävien sirkusten ja eläinnäytösten pidettäviä maaeläimiä koskevat siirto- ja tunnistusasiakirjat

77 artikla

Toimivaltaisen viranomaisen velvoitteet, jotka liittyvät kiertävien sirkusten ja eläinnäytösten pidettäviä maaeläimiä koskeviin siirtoasiakirjoihin

1. Toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä asetuksen (EU) 2016/429 117 artiklan b alakohdassa säädetty siirtoasiakirja kaikkia sirkusten ja eläinnäytösten pidettäviä maaeläimiä varten, jotka siirretään toiseen jäsenvaltioon, lukuun ottamatta kuitenkaan jäniseläimiä, jyrsijöitä, tarhamehiläisiä ja kimalaisia.

2. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että 1 kohdassa säädetyssä siirtoasiakirjassa on ainakin seuraavat tiedot:

kiertävän sirkuksen tai eläinnäytöksen kaupallinen nimi;

toimivaltaisen viranomaisen antama kiertävän sirkuksen tai eläinnäytöksen yksilöllinen rekisterinumero;

kiertävän sirkuksen tai eläinnäytöksen toimijan nimi ja osoite;

lajit ja määrä;

jokaisen sellaisen eläimen osalta, josta kiertävän sirkuksen tai eläinnäytöksen toimija ei vastaa, kyseisestä eläimestä vastaavan toimijan tai lemmikkieläimen omistajan nimi ja osoite;

38, 39, 45, 47, 52, 54, 58, 70, 73, 74 ja 76 artiklassa säädetyn tunnistimen näyttämä eläimen tunnistuskoodi,

elektronisen tunnisteen tyyppi ja sijainti, jos f alakohdassa tarkoitetussa eläimessä on tällainen tunniste;

toimijan muissa kuin f alakohdassa tarkoitetuissa eläimissä käyttämä tunnistusmerkki, tunnistin ja sen sijainti, jos sovellettavissa;

jokaisesta eläimestä kiertävään sirkukseen tai eläinnäytökseen tai kiertävästä sirkuksesta tai eläinnäytöksestä siirtymisen päivä;

tunnistusasiakirjan myöntävän virkaeläinlääkärin nimi, osoite ja allekirjoitus;

siirtoasiakirjan myöntämispäivä.

78 artikla

Toimivaltaisen viranomaisen velvoitteet, jotka liittyvät kiertävien sirkusten ja eläinnäytösten pidettäviä maaeläimiä koskeviin tunnistusasiakirjoihin

1. Toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä asetuksen (EU) 2016/429 117 artiklan b alakohdassa säädetty tunnistusasiakirja kaikkia sirkusten ja eläinnäytösten pidettäviä maaeläimiä varten, jotka on tarkoitus siirtää toiseen jäsenvaltioon, lukuun ottamatta kuitenkaan hevoseläimiin kuuluvia eläimiä, lintuja, koiria, kissoja ja frettejä sekä jäniseläimiä ja jyrsijöitä.

2. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että 1 kohdassa säädetyssä tunnistusasiakirjassa on seuraavat tiedot:

eläimestä vastaavan toimijan nimi, osoite ja yhteystiedot;

eläimen laji, sukupuoli, väri ja kaikki merkittävät tai erotettavissa olevat piirteet tai ominaisuudet;

38, 39, 45, 47, 52, 54, 58, 70, 73, 74 ja 76 artiklassa säädetyn tunnistimen näyttämä eläimen tunnistuskoodi;

elektronisen tunnisteen tyyppi ja sijainti, jos c alakohdassa tarkoitetussa eläimessä on tällainen tunniste;

toimijan muissa kuin c alakohdassa tarkoitetuissa eläimissä käyttämä tunnistusmerkki, tunnistin ja sen sijainti, jos sovellettavissa;

yksityiskohtaiset tiedot eläimen rokotuksista, jos sovellettavissa;

yksityiskohtaiset tiedot eläimen hoidoista, jos sovellettavissa;

yksityiskohtaiset tiedot diagnostisista testeistä;

tunnistusasiakirjan myöntävän toimivaltaisen viranomaisen nimi ja osoite;

tunnistusasiakirjan myöntämispäivä.

79 artikla

Toimivaltaisen viranomaisen velvoitteet, jotka liittyvät kiertävien sirkusten ja eläinnäytösten pidettäviä lintuja koskeviin tunnistusasiakirjoihin

1. Toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä asetuksen (EU) 2016/429 117 artiklan b alakohdassa säädetty tunnistusasiakirja kiertävien sirkusten ja eläinnäytösten pidettäviä linturyhmiä varten, jotka on tarkoitus siirtää toiseen jäsenvaltioon.

2. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että 1 kohdassa säädetyssä tunnistusasiakirjassa on seuraavat tiedot:

linnuista vastaavan toimijan nimi, osoite ja yhteystiedot;

lintujen lajit;

tunnistuskoodi, tunnistin ja sen sijainti, jos linnuissa on tällaiset;

yksityiskohtaiset tiedot lintujen rokotuksista, jos sovellettavissa;

yksityiskohtaiset tiedot lintujen hoidoista, jos sovellettavissa;

yksityiskohtaiset tiedot diagnostisista testeistä;

tunnistusasiakirjan myöntävän toimivaltaisen viranomaisen nimi ja osoite;

tunnistusasiakirjan myöntämispäivä.

VI OSASTO

SIITOSMUNIEN JÄLJITETTÄVYYS

80 artikla

Toimijoiden velvoitteet, jotka koskevat siitosmunien jäljitettävyyttä

Siipikarjaa pitävien toimijoiden ja hautomojen toimijoiden on varmistettava, että jokainen siitosmuna merkitään siitosmunien alkuperäisen pitopaikan yksilöllisellä hyväksyntänumerolla.

VII OSASTO

PIDETTÄVIEN MAAELÄINTEN JÄLJITETTÄVYYS NIIDEN SAAVUTTUA UNIONIIN

81 artikla

Toimijoiden velvoitteet, jotka koskevat pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, hirvi- tai kamelieläinten tunnistimia ja tunnistusmenetelmiä eläinten saavuttua unioniin

1. Jos pidettävissä nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, hirvi- tai kamelieläimissä on käytetty tunnistimia kolmansissa maissa tai kolmansilla alueilla, niiden saavuttua unioniin ja jäädessä unioniin niiden pitopaikkojen toimijoiden, joihin kyseiset eläimet ensimmäiseksi saapuvat, on varmistettava, että eläimet merkitään 38, 39, 45, 47, 52, 54, 73 ja 74 artiklassa säädetyillä tunnistimilla tapauksen mukaan.

2. Jos on kyse jäsenvaltioista peräisin olevista pidettävissä nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, hirvi- tai kamelieläimissä, jotka merkitään tunnistimilla unionin sääntöjen mukaisesti ja jotka saapuvat kolmansista maista tai kolmansilta alueilta unioniin ja jäävät unioniin, niiden pitopaikkojen toimijoiden, joihin eläimet ensimmäiseksi saapuvat, on varmistettava, että ne merkitään 38, 39, 45, 47, 52, 54, 73 ja 74 artiklassa säädetyillä tunnistimilla tapauksen mukaan.

3. Toimijoiden ei tule soveltaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä pidettäviin nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, hirvi- tai kamelieläimiin, jotka on tarkoitus siirtää jäsenvaltiossa sijaitsevaan teurastamoon, edellyttäen, että eläimet teurastetaan viiden päivän kuluessa niiden saapumisesta unioniin.

82 artikla

Jäsenvaltioiden velvoitteet, jotka koskevat pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, hirvi- tai kamelieläinten tunnistimia ja tunnistusmenetelmiä eläinten saavuttua unioniin

Jäsenvaltioiden on vahvistettava menettelyt, joita 81 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja eläimiä pitävien pitopaikkojen toimijoiden on noudatettava pyytäessään tunnistimien määräämistä pitopaikalleen.

83 artikla

Toimijoiden velvoitteet, jotka koskevat hevoseläimiin kuuluvien pidettävien eläinten tunnistimia ja tunnistusmenetelmiä eläinten saavuttua unioniin

Hevoseläimiin kuuluvia pidettäviä eläimiä pitävien toimijoiden on varmistettava, että hevoseläinten saavuttua unioniin ja jäädessä unioniin ne merkitään 58 artiklan mukaisesti tunnistimilla sen päivän jälkeen, jona asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 16 kohdan a alakohdassa määritelty tullimenettely on saatu päätökseen.

IV OSA

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

84 artikla

Kumoaminen

Kumotaan seuraavat säädökset 21 päivästä huhtikuuta 2021:

—

asetus (EY) N:o 509/1999,

—

asetus (EY) N:o 2680/99,

—

päätös 2000/678/EY,

—

päätös 2001/672/EY,

—

asetus (EY) N:o 911/2004,

—

päätös 2004/764/EY,

—

asetus (EY) N:o 644/2005,

—

asetus (EY) N:o 1739/2005,

—

päätös 2006/28/EY,

—

päätös 2006/968/EY,

—

päätös 2009/712/EY,

—

täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/262.

Viittauksia kumottuihin säädöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

85 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1739/2005 kumoamista koskevat siirtymätoimenpiteet

Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 84 artiklassa säädetään, asetuksen (EY) N:o 1739/2005 5 artiklaa ja 7 artiklan 1 ja 2 kohtaa, jotka koskevat eläinrekisteriä ja eläinpasseja, sekä kyseisen asetuksen liitteitä I, III ja IV sovelletaan siihen päivään asti, jonka komissio vahvistaa asetuksen (EU) 2016/429 120 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettavassa täytäntöönpanosäädöksessä.

86 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/262 kumoamista koskevat siirtymätoimenpiteet

Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 84 artiklassa säädetään,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/262 12 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjä määräaikoja, jotka koskevat unionissa syntyneiden hevoseläinten tunnistamista, sovelletaan edelleen siihen päivään asti, jonka komissio vahvistaa asetuksen (EU) 2016/429 120 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettavassa täytäntöönpanosäädöksessä;

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/262 37 artiklassa vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat ihmisravinnoksi teurastettavaksi tarkoitettuja hevoseläimiä ja lääkehoitotietoja, sovelletaan edelleen siihen päivään asti, jonka komissio vahvistaa asetuksen (EU) 2019/6 109 artiklan 1 kohdan mukaisesti annettavassa delegoidussa säädöksessä;

sääntöjä, jotka koskevat täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/262 liitteessä I säädettyjen unionissa syntyneille hevoseläimille myönnettyjen tunnistusasiakirjojen muotoa ja sisältöä, sovelletaan edelleen siihen päivään asti, jonka komissio vahvistaa asetuksen (EU) 2016/429 120 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettavassa täytäntöönpanosäädöksessä.

87 artikla

Pidettävien maaeläinten tunnistamista koskevat siirtymätoimenpiteet

1. Asetuksen (EY) N:o 1760/2000 1–10 artiklaa, asetusta (EY) N:o 21/2004 ja direktiiviä 2008/71/EY sekä niiden perusteella hyväksyttyjä säädöksiä sovelletaan edelleen 21 päivään huhtikuuta 2021.

2. Pidettäviä nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläimiä, jotka on tunnistettu ennen 21 päivää huhtikuuta 2021 asetuksen (EY) N:o 1760/2000, asetuksen (EY) N:o 21/2004 ja direktiivin 2008/71/EY sekä niiden perusteella hyväksyttyjen säädösten mukaisesti, pidetään tämän asetuksen mukaisesti tunnistettuina.

3. Pidettäviä hevoseläimiä, jotka on tunnistettu ennen 21 päivää huhtikuuta 2021 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/262 mukaisesti, pidetään tämän asetuksen mukaisesti tunnistettuina.

4. Pidettäviä kameli- ja hirvieläimiä, jotka on tunnistettu sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti ennen 21 päivää huhtikuuta 2021, pidetään tämän asetuksen mukaisesti tunnistettuina.

5. Pidettäviä papukaijoja, jotka on tunnistettu ennen 21 päivää huhtikuuta 2021 direktiivin 92/65/ETY mukaisesti, pidetään tämän asetuksen mukaisesti tunnistettuina.

88 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten pitämien rekisterien sisältämiä tietoja koskevat siirtymätoimenpiteet

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän asetuksen 18–21 artiklassa tarkoitetut tiedot, jotka koskevat asetuksen (EU) 2016/429 279 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja olemassa olevia pitopaikkoja ja toimijoita, on sisällytetty kunkin pitopaikan ja toimijan osalta toimivaltaisen viranomaisen niistä pitämiin rekistereihin viimeistään 21 päivänä huhtikuuta 2021.

89 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 21 päivästä huhtikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

LIITE I

II OSAN I OSASTON 2, 3 JA 4 LUVUSSA TARKOITETUT VAATIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT HYVÄKSYNNÄN MYÖNTÄMISTÄ PITOPAIKOILLE

1 OSA

Asetuksen 5 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat hyväksynnän myöntämistä sorkka- ja kavioeläinten kokoamispitopaikoille

1. Asetuksen 5 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat sorkka- ja kavioeläinten kokoamispitopaikkojen eristystä ja bioturvaamistoimenpiteitä, ovat seuraavat:

sorkka- ja kavioeläimiä varten on oltava asianmukaiset eristystilat;

pitopaikassa on pidettävä aina pelkästään saman luokan ja saman lajin sorkka- ja kavioeläimiä, joilla on sama terveystilanne;

käytössä on oltava asianmukainen järjestelmä jäteveden keruun varmistamiseksi;

alueet, joilla sorkka- ja kavioeläimiä pidetään, ja mahdolliset käytävät sekä eläinten kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit ja välineet on puhdistettava ja desinfioitava vahvistettujen toimintamenettelyjen mukaisesti jokaisen sorkka- ja kavioeläinryhmän pois siirtämisen jälkeen ja tarvittaessa ennen uuden sorkka- ja kavioeläinryhmän tuloa;

puhdistus- ja desinfiointitoimien jälkeen ja ennen uuden sorkka- ja kavioeläinryhmän saapumista sorkka- ja kavioeläinten pitotiloihin on pidettävä asianmukaiset puhdistustauot.

2. Asetuksen 5 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat sorkka- ja kavioeläinten kokoamispitopaikkojen tiloja ja välineitä, ovat seuraavat:

sorkka- ja kavioeläinkuormien lastaamista ja purkamista varten on oltava asianmukaiset välineet ja tilat;

sorkka- ja kavioeläimiä varten on oltava riittävät ja tasoltaan sopivat pitotilat, jotka on rakennettu siten, että estetään kosketus ulkopuolella olevaan karjaan ja suora yhteys eristystiloihin ja että tarkastukset ja tarvittavat hoitotoimet voidaan suorittaa helposti;

kuivikkeita, rehua ja lantaa varten on oltava asianmukainen varastointialue;

alueet, joilla eläimiä pidetään, sekä käytävät, lattiat, seinät, luiskat ja kaikki muut eläinten kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit tai välineet on voitava puhdistaa ja desinfioida helposti;

sorkka- ja kavioeläimiä varten käytettävien tilojen, välineiden ja kuljetusvälineiden puhdistamiseen ja desinfiointiin on oltava asianmukaiset välineet.

3. Asetuksen 5 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat sorkka- ja kavioeläinten kokoamispitopaikkojen henkilöstöä, ovat seuraavat:

henkilöstöllä on oltava asianmukaiset kyvyt ja tiedot, ja sen on täytynyt saada erityiskoulutusta tai vastaavaa käytännön kokemusta seuraavilta aloilta:

pitopaikassa pidettävien sorkka- ja kavioeläinten käsittely ja tarvittaessa asianmukaisen hoidon antaminen niille;

ii)

desinfiointi- ja hygieniamenetelmät, joilla ehkäistään tarttuvien tautien leviäminen.

4. Asetuksen 5 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa sorkka- ja kavioeläinten kokoamispitopaikkojen valvontaa, ovat seuraavat:

toimijan on annettava virkaeläinlääkärille mahdollisuus käyttää toimistoa seuraaviin tarkoituksiin:

sorkka- ja kavioeläinten kokoamisten valvonta;

ii)

pitopaikan tarkastaminen siltä osin, onko se 1, 2 ja 3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukainen;

iii)

sorkka- ja kavioeläimiä koskevien eläinterveystodistusten antaminen;

toimijan on varmistettava, että virkaeläinlääkäri saa pyydettäessä apua 4 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen valvontatehtävien suorittamiseen.

2 OSA

Asetuksen 6 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat hyväksynnän myöntämistä siipikarjan kokoamispitopaikoille

1. Asetuksen 6 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat siipikarjan kokoamispitopaikkojen eristystä ja muita bioturvaamistoimenpiteitä, ovat seuraavat:

siipikarjaa varten on oltava asianmukaiset eristystilat;

pitopaikassa on pidettävä aina pelkästään saman luokan ja saman lajin siipikarjaa, jossa kaikilla on sama terveystilanne;

käytössä on oltava asianmukainen järjestelmä jäteveden keruun varmistamiseksi;

alueet, joilla siipikarjaa pidetään, ja mahdolliset käytävät sekä eläinten kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit ja välineet on puhdistettava ja desinfioitava vahvistettujen toimintamenettelyjen mukaisesti jokaisen siipikarjaryhmän pois siirtämisen jälkeen ja tarvittaessa ennen uuden siipikarjaryhmän tuloa;

puhdistus- ja desinfiointitoimien jälkeen ja ennen uuden siipikarjaryhmän saapumista siipikarjan pitotiloihin on pidettävä asianmukaiset puhdistustauot;

vierailijoiden on käytettävä suojavaatteita, ja henkilöstön on käytettävä asianmukaisia työvaatteita ja toimittava toimijan laatimien hygieniasääntöjen mukaisesti.

2. Asetuksen 6 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat siipikarjan kokoamispitopaikkojen tiloja ja välineitä, ovat seuraavat:

pitopaikassa saa pitää ainoastaan siipikarjaa;

kuivikkeita, rehua ja lantaa varten on oltava asianmukainen varastointialue;

siipikarja ei saa joutua kosketuksiin jyrsijöiden eikä pitopaikan ulkopuolisten lintujen kanssa;

siipikarjaa varten käytettävien tilojen, välineiden ja kuljetusvälineiden puhdistamiseen ja desinfiointiin on oltava asianmukaiset välineet;

pitopaikassa on oltava hyvä hygieniataso ja mahdollisuus terveysvalvontaan.

3. Asetuksen 6 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat siipikarjan kokoamispitopaikkojen henkilöstöä, ovat seuraavat:

henkilöstöllä on oltava asianmukaiset kyvyt ja tiedot, ja sen on täytynyt saada erityiskoulutusta tai vastaavaa käytännön kokemusta seuraavilta aloilta:

pitopaikassa pidettävän siipikarjan käsittely ja tarvittaessa asianmukaisen hoidon antaminen sille;

ii)

desinfiointi- ja hygieniamenetelmät, joilla ehkäistään tarttuvien tautien leviäminen.

4. Asetuksen 6 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa siipikarjan kokoamispitopaikkojen valvontaa, ovat seuraavat:

toimijan on annettava virkaeläinlääkärille mahdollisuus käyttää toimistoa seuraaviin tarkoituksiin:

siipikarjan kokoamisten valvonta;

(ff)

pitopaikan tarkastaminen siltä osin, onko se 1, 2 ja 3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukainen;

(ccc)

siipikarjaa koskevien eläinterveystodistusten antaminen;

toimijan on varmistettava, että virkaeläinlääkäri saa pyydettäessä apua 4 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen valvontatehtävien suorittamiseen.

3 OSA

Asetuksen 7 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat hyväksynnän myöntämistä hautomoille

1. Asetuksen 7 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat hautomojen bioturvaamistoimenpiteitä, ovat seuraavat:

siipikarjan siitosmunien on oltava peräisin joko siitossiipikarjan hyväksytyistä pitopaikoista tai muista hyväksytyistä siipikarjahautomoista;

munat on puhdistettava ja desinfioitava niiden hautomoon saapumisen ja haudontaprosessin välisenä aikana tai niiden lähettämisajankohtana, paitsi jos ne on desinfioitu aiemmin alkuperäisessä pitopaikassa;

seuraavat on puhdistettava ja desinfioitava:

hautomokoneet ja välineet hautomisen jälkeen;

ii)

pakkausmateriaalit jokaisen käytön jälkeen, paitsi jos ne ovat kertakäyttöisiä ja ne hävitetään ensimmäisen käytön jälkeen;

käytössä on oltava asianmukainen järjestelmä jäteveden keruun varmistamiseksi;

työskenteleville vierailijoille on annettava suojavaatteet;

henkilöstölle on annettava asianmukaiset työvaatteet sekä käytännesäännöt, mukaan lukien hygieniasäännöt.

2. Asetuksen 7 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat hautomojen seurantaa, ovat seuraavat:

toimijan on toteutettava liitteessä II olevan 1 osan mukainen mikrobiologinen laadunvalvontaohjelma;

hautomon toimijan on varmistettava, että käytössä on järjestelyt sen siipikarjaa pitävän pitopaikan toimijan kanssa, josta siitosmunat ovat peräisin, jotta hautomossa voidaan ottaa näytteitä ja suorittaa testejä liitteessä II olevassa 2 osassa tarkoitetussa taudinseurantaohjelmassa tarkoitettujen taudinaiheuttajien varalta ja saada kyseinen ohjelma toteutetuksi.

3. Asetuksen 7 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat hautomojen tiloja ja välineitä, ovat seuraavat:

hautomojen on oltava fyysisesti ja toiminnallisesti erillään tiloista, joissa pidetään siipikarjaa tai muita lintuja;

seuraavat toimintayksiköt ja välineet on pidettävä erillään toisistaan:

munien varastointi ja luokittelu;

ii)

munien desinfiointi;

iii)

esihaudonta;

iv)

haudonta kuoriutumista varten;

untuvikkojen sukupuolilajittelu ja rokotukset;

vi)

siitosmunien ja untuvikkojen pakkaaminen lähettämistä varten;

hautomossa pidettävät untuvikot tai siitosmunat eivät saa joutua kosketuksiin jyrsijöiden eikä pitopaikan ulkopuolisten lintujen kanssa;

toiminta on järjestettävä siten, että siitosmunien, liikkuvan kaluston ja henkilöstön liikenne on yksisuuntaista;

käytettävissä on oltava asianmukainen luonnon- tai keinovalaistus ja asianmukaiset ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät;

hautomon lattioiden, seinien ja kaikkien muiden materiaalien tai välineiden on oltava helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa;

untuvikkoja ja siitosmunia varten käytettävien tilojen, välineiden ja kuljetusvälineiden puhdistamiseen ja desinfiointiin on oltava asianmukaiset välineet.

4. Asetuksen 7 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat siitosmunien ja untuvikkojen kanssa kosketuksissa olevaa henkilöstöä, ovat seuraavat:

henkilöstöllä on oltava asianmukaiset kyvyt ja tiedot, ja sen on täytynyt saada tätä varten erityiskoulutusta tai vastaavaa käytännön kokemusta desinfiointi- ja hygieniamenetelmistä, joilla ehkäistään tarttuvien tautien leviäminen.

5. Asetuksen 7 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa hautomojen seurantaa, ovat seuraavat:

toimijan on annettava virkaeläinlääkärille mahdollisuus käyttää toimistoa seuraaviin tarkoituksiin:

hautomon tarkastaminen siltä osin, onko se 1–4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukainen;

ii)

siitosmunia ja untuvikkoja koskevien eläinterveystodistusten antaminen;

toimijan on varmistettava, että virkaeläinlääkäri saa pyydettäessä apua 5 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen valvontatehtävien suorittamiseen.

4 OSA

Asetuksen 8 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat hyväksynnän myöntämistä siipikarjan pitopaikoille

1. Asetuksen 8 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat siipikarjan pitopaikkojen bioturvaamistoimenpiteitä, ovat seuraavat:

siitosmunat on

kerättävä säännöllisin väliajoin, vähintään päivittäin ja mahdollisimman pian munimisen jälkeen;

ii)

puhdistettava ja desinfioitava mahdollisimman pian, paitsi jos desinfiointi tapahtuu samassa jäsenvaltiossa sijaitsevassa hautomossa;

iii)

laitettava joko uuteen tai puhdistettuun ja desinfioituun pakkausmateriaaliin;

jos pitopaikassa pidetään samanaikaisesti lahkojen Galliformes ja Anseriformes siipikarjalajeja, ne on pidettävä selvästi erillään toisistaan;

puhdistus- ja desinfiointitoimien jälkeen ja ennen uuden siipikarjaparven saapumista siipikarjan pitotiloihin on pidettävä asianmukaiset puhdistustauot;

vierailijoiden on käytettävä suojavaatteita, ja henkilöstön on käytettävä asianmukaisia työvaatteita ja toimittava toimijan laatimien hygieniasääntöjen mukaisesti;

käytössä on oltava asianmukainen järjestelmä jäteveden keruun varmistamiseksi.

2. Asetuksen 8 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat siipikarjan pitopaikkojen seurantaa, ovat seuraavat:

toimijan on sovellettava ja noudatettava liitteessä II olevassa 2 osassa tarkoitettua taudinseurantaohjelmaa;

pitopaikan toimijan on varmistettava, että käytössä on järjestelyt sen hautomon toimijan kanssa, jonne siitosmunat on määrä lähettää, jotta hautomossa voidaan ottaa näytteitä ja suorittaa testejä liitteessä II olevassa 2 osassa tarkoitetussa taudinseurantaohjelmassa tarkoitettujen taudinaiheuttajien varalta ja saada kyseinen ohjelma toteutetuksi.

3. Asetuksen 8 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat siipikarjan pitopaikkojen tiloja ja välineitä, ovat seuraavat:

sijoittelun ja järjestelyn on oltava tarkoitetun tuotantotyypin mukaiset;

pitopaikassa saa pitää ainoastaan siipikarjaa, joka on

peräisin itse pitopaikasta;

tai

ii)

peräisin muista siipikarjan hyväksytyistä pitopaikoista;

tai

iii)

peräisin hyväksytyistä siipikarjahautomoista;

tai

iv)

tullut unioniin hyväksytyistä kolmansista maista ja hyväksytyiltä kolmansilta alueilta;

on estettävä se, että siipikarja joutuu kosketuksiin jyrsijöiden ja pitopaikan ulkopuolisten lintujen kanssa;

tiloissa on oltava hyvä hygieniataso ja mahdollisuus terveysvalvontaan;

lattioiden, seinien ja kaikkien muiden materiaalien tai välineiden on oltava helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa;

pitopaikassa on oltava tarkoitetun tuotantotyypin mukaiset välineet, joita voidaan käyttää tilojen, välineiden ja kuljetusvälineiden puhdistamiseen ja desinfiointiin pitopaikan sopivimmassa paikassa.

5 OSA

Asetuksen 10 ja 11 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat hyväksynnän myöntämistä koirien, kissojen ja frettien keräyskeskuksille ja kyseisten eläinten eläinsuojille

1. Asetuksen 10 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat koirien, kissojen ja frettien keräyskeskusten eristystä ja muita bioturvaamistoimenpiteitä, ovat seuraavat:

niissä saa ottaa vastaan ainoastaan sellaisia koiria, kissoja ja frettejä, jotka tulevat kyseisten eläinten rekisteröidyistä pitopaikoista;

koiria, kissoja ja frettejä varten on oltava asianmukaiset eristystilat;

puhdistus- ja desinfiointitoimien jälkeen ja ennen uuden koira-, kissa- ja frettiryhmän saapumista kyseisten eläinten pitotiloihin on pidettävä asianmukaiset puhdistustauot;

käytössä on oltava asianmukainen järjestelmä jäteveden keruun varmistamiseksi.

2. Asetuksen 11 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat koirien, kissojen ja frettien eläinsuojien eristystä ja muita bioturvaamistoimenpiteitä, ovat seuraavat:

koiria, kissoja ja frettejä varten on oltava asianmukaiset eristystilat;

alueet, joilla koiria, kissoja ja frettejä pidetään, ja mahdolliset käytävät sekä eläinten kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit ja välineet on puhdistettava ja desinfioitava vahvistettujen toimintamenettelyjen mukaisesti jokaisen tällaisten eläinten ryhmän pois siirtämisen jälkeen ja tarvittaessa ennen uuden tällaisten eläinten ryhmän tuloa;

puhdistus- ja desinfiointitoimien jälkeen ja ennen uuden koira-, kissa- ja frettiryhmän saapumista kyseisten eläinten pitotiloihin on pidettävä asianmukaiset puhdistustauot;

käytössä on oltava asianmukainen järjestelmä jäteveden keruun varmistamiseksi.

3. Asetuksen 10 ja 11 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat koirien, kissojen ja frettien keräyskeskusten ja eläinsuojien tiloja ja välineitä, ovat seuraavat:

eläimiä varten on oltava riittävät ja tasoltaan sopivat pitotilat, jotka on rakennettu siten, että estetään kosketus ulkopuolisiin eläimiin ja suora yhteys eristystiloihin ja että tarkastukset ja tarvittavat hoitotoimet voidaan suorittaa helposti;

kuivikkeita, lantaa ja lemmikkieläinruokaa varten on oltava asianmukaiset varastointialueet;

tilojen, välineiden ja kuljetusvälineiden puhdistamiseen ja desinfiointiin on oltava asianmukaiset välineet.

6 OSA

Asetuksen 12 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat hyväksynnän myöntämistä tarkastusasemille

1. Asetuksen 12 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat tarkastusasemien eristystä ja muita bioturvaamistoimenpiteitä, ovat seuraavat:

tarkastusasemat on sijoitettava, suunniteltava ja rakennettava ja niitä on käytettävä siten, että varmistetaan riittävä bioturvallisuus, jotta estetään luetteloitujen tautien tai uusien tautien leviäminen muihin pitopaikkoihin ja kyseisten tilojen kautta kulkevien peräkkäisten eläinlähetysten välillä;

tarkastusasema on rakennettava ja varustettava ja sitä on käytettävä siten, että varmistetaan puhdistus- ja desinfiointimenettelyjen helppo suorittaminen; kuljetusvälineet on voitava pestä itse paikalla;

tarkastusasemilla on oltava asianmukaiset tilat sellaisten eläinten erikseen tapahtuvaa eristystä varten, joiden epäilleen saaneen eläintautitartunnan;

kahden peräkkäisen eläinlähetyksen välillä on pidettävä asianmukaiset puhdistustauot, joita on tarvittaessa mukautettava sen perusteella, tulevatko eläimet samanlaiselta alueelta tai vyöhykkeeltä tai samanlaisesta lokerosta, jolla tai jossa vallitsee sama terveystilanne; tarkastusasemat on erityisesti tyhjennettävä kokonaan eläimistä vähintään 24 tunnin ajaksi enintään kuuden käyttöpäivän jälkeen sekä puhdistus- ja desinfiointitoimien suorittamisen jälkeen ja ennen uuden eläinlähetyksen saapumista;

ennen kuin tarkastusasemien toimijat hyväksyvät eläimiä asemalle, niiden on

täytynyt aloittaa puhdistus- ja desinfiointitoimet 24 tunnin kuluessa siitä, kun kaikki asemalla aiemmin pidetyt eläimet ovat lähteneet;

ii)

varmistettava, ettei tarkastusasemalle tule yhtään eläintä ennen kuin puhdistus- ja desinfiointitoimet on suoritettu virkaeläinlääkäriä tyydyttävällä tavalla.

2. Asetuksen 12 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat tarkastusasemien tiloja ja välineitä, ovat seuraavat:

tilat ja välineet on puhdistettava ja desinfioitava ennen jokaista käyttöä ja jokaisen käytön jälkeen virkaeläinlääkärin vaatimusten mukaisesti;

välineitä, jotka joutuvat kosketuksiin tarkastusasemilla olevien eläinten kanssa, on käytettävä yksinomaan kyseisissä tiloissa, paitsi jos ne on puhdistettu ja desinfioitu sen jälkeen, kun ne ovat joutuneet kosketuksiin eläinten tai niiden ulosteiden tai virtsan kanssa; tarkastusaseman toimijan on erityisesti järjestettävä käyttöön puhtaita välineitä ja suojavaatteita, jotka on varattava yksinomaan niiden henkilöiden käyttöön, jotka tulevat tarkastusasemalle, ja niiden puhdistamiseen ja desinfioimiseen soveltuvia välineitä on annettava saataville;

kuivikkeet on poistettava, kun eläinlähetys siirretään pois aitauksesta, ja ne on korvattava puhtailla kuivikkeilla puhdistuksen ja desinfioinnin jälkeen;

rehua, kuivikkeita, ulosteita ja virtsaa ei saa kerätä tiloista, jollei niitä ole käsitelty asianmukaisesti eläintautien leviämisen estämiseksi;

tarkastusasemalla on oltava asianmukaiset tilat, joissa eläimiä voidaan tarvittaessa pitää, tarkastaa ja tutkia;

kuivikkeita, rehua ja lantaa varten on oltava asianmukainen varastointialue;

käytössä on oltava asianmukainen järjestelmä jäteveden keruun varmistamiseksi.

7 OSA

Asetuksen 13 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat hyväksynnän myöntämistä ympäristöstään eristetyille kimalaisten tuotantolaitoksille

1. Asetuksen 13 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat ympäristöstään eristettyjen kimalaisten tuotantolaitosten bioturvaamis- ja seurantatoimenpiteitä, ovat seuraavat:

toimijan on varmistettava, todennettava ja kirjattava sisäisten tarkastusten avulla, että pienten pesäkuoriaisten pääsy pitopaikkaan estetään ja niiden esiintyminen pitopaikassa voidaan havaita.

2. Asetuksen 13 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat ympäristöstään eristettyjen kimalaisten tuotantolaitosten tiloja ja välineitä, ovat seuraavat:

kimalaisten tuotanto on eristettävä kaikista siihen liittyvistä pitopaikan toiminnoista, ja sitä on harjoitettava lentäviltä hyönteisiltä suojatuissa tiloissa;

kimalaiset on pidettävä eristettyinä asianomaisessa rakennuksessa koko tuotannon ajan;

siitepölyn varastointi ja käsittely tiloissa on eristettävä kimalaisista koko tuotannon ajan, kunnes siitepöly on annettu niille.

8 OSA

Asetuksen 14 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat hyväksynnän myöntämistä muiden pidettävien maaeläinten kuin kädellisten karanteenipitopaikoille

1. Asetuksen 14 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat muiden pidettävien maaeläinten kuin kädellisten karanteenipitopaikkojen karanteenia, eristystä ja muita bioturvaamistoimenpiteitä, ovat seuraavat:

karanteenipitopaikan jokaisen yksikön on oltava seuraavien vaatimusten mukainen:

sen on sijaittava turvallisella etäisyydellä sitä ympäröivistä pitopaikoista tai muista paikoista, joissa eläimiä pidetään tarttuvien eläintautien leviämisen estämiseksi kyseisissä paikoissa olevien eläinten ja karanteenissa olevien eläinten välillä;

ii)

sen on käynnistettävä vaadittu karanteeniaika, kun eläinryhmän viimeinen eläin tuodaan karanteenipitopaikkaan;

iii)

se on tyhjennettävä eläimistä, puhdistettava ja desinfioitava karanteeniajan päättyessä viimeisen eläinryhmän osalta ja pidettävä sen jälkeen vapaana eläimistä vähintään seitsemän päivän ajan ennen kuin karanteenipitopaikkaan tuodaan eläinryhmä, joka on tuotu unioniin kolmansista maista ja kolmansilta alueilta;

kuivikkeet on poistettava, kun eläinlähetys siirretään pois aitauksesta, ja ne on korvattava puhtailla kuivikkeilla puhdistuksen ja desinfioinnin jälkeen;

rehua, kuivikkeita, ulosteita ja virtsaa ei saa kerätä tiloista, jollei niitä ole käsitelty asianmukaisesti eläintautien leviämisen estämiseksi;

varotoimenpiteitä on toteutettava ristikontaminaa3tion estämiseksi saapuvien ja lähtevien eläinlähetysten välillä;

karanteenipitopaikasta vapautettavien eläinten on oltava jäsenvaltioiden välisiä pidettävien maaeläinten siirtoja koskevien unionin vaatimusten mukaisia.

2. Asetuksen 14 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat muiden pidettävien maaeläinten kuin kädellisten karanteenipitopaikkojen seuranta- ja tarkastustoimenpiteitä, ovat seuraavat:

taudinseurantasuunnitelmaan on sisällyttävä eläinten zoonoosien asianmukainen torjunta, ja suunnitelma on toteutettava ja päivitettävä pitopaikassa olevien eläinten lukumäärän ja lajin sekä pitopaikassa ja sen ympäristössä vallitsevan luetteloitujen ja uusien tautien epidemiologisen tilanteen mukaan;

eläimille, joiden epäillään saaneen luetteloitujen tai uusien taudinaiheuttajien aiheuttaman tartunnan tai olevan niiden saastuttamia, on tehtävä kliinisiä, laboratorio- tai post mortem -testejä;

tarttuville eläintaudeille alttiit eläimet on tarvittaessa rokotettava ja hoidettava;

toimivaltaisen viranomaisen määräyksestä on käytettävä sentinellieläimiä, jotta mahdollinen tauti voidaan havaita varhain.

3. Asetuksen 14 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat muiden pidettävien maaeläinten kuin kädellisten karanteenipitopaikkojen tiloja ja välineitä, ovat seuraavat:

pitopaikkojen on oltava selkeästi rajattuja, ja eläinten ja ihmisten pääsyä eläintiloihin on valvottava;

eläinlääkärintarkastusten suorittamisesta vastaavan henkilöstön käytössä on oltava riittävän suuret tilat, mukaan lukien pukuhuoneet, suihkut ja käymälät;

eläinten kiinniottoa ja telkeämistä ja tarvittaessa niiden rauhoittamista ja eristämistä varten on oltava riittävät keinot;

puhdistamista ja desinfiointia varten on oltava tarvittavat välineet ja tilat;

pitopaikan sen osan, jossa eläimiä pidetään, on oltava seuraavien vaatimusten mukainen:

jos toimivaltainen viranomainen niin määrää erityisten eläinterveysriskien varalta, sen on oltava hyönteisiltä suojattu, ilmanotto- ja ilmanpoistoaukoissa on oltava HEPA-suodattimet ja siinä on oltava sisäinen vektorien torjunta, kaksinkertaiset ovet ja toimintamenettelyt;

ii)

vankeudessa pidettävien lintujen tapauksessa sen on oltava linnuilta, kärpäsiltä ja tuhoeläimiltä suojattu;

iii)

se on voitava sulkea ilmatiiviisti kaasuttamalla tapahtuvaa desinfiointia varten;

iv)

sen on oltava tasoltaan sopiva ja rakennettu siten, että estetään kosketus ulkopuolisiin eläimiin ja tarkastukset ja tarvittavat hoitotoimet voidaan suorittaa helposti;

sen on oltava rakennettu siten, että lattiat, seinät ja kaikki muut materiaalit tai välineet voidaan puhdistaa ja desinfioida helposti.

9 OSA

Asetuksen 16 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat hyväksynnän myöntämistä pidettävien maaeläinten suljetuille pitopaikoille

1. Asetuksen 16 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat pidettävien maaeläinten suljettujen pitopaikkojen karanteenia, eristystä ja bioturvaamistoimenpiteitä, ovat seuraavat:

pitopaikat saavat ottaa vain sellaisia pidettäviä maaeläimiä, jotka ovat olleet kyseisten lajien osalta merkittävien tautien kannalta asianmukaisessa karanteenissa, jos eläimet tulevat muusta kuin suljetusta pitopaikasta;

pitopaikat saavat ottaa vain sellaisia kädellisiä, jotka ovat yhtä tiukkojen sääntöjen mukaisia kuin säännöt, joihin viitataan Maailman eläintautijärjestön (OIE) julkaiseman maaeläinten terveyttä koskevan säännöstön vuoden 2018 painoksen 6.12.4 artiklassa;

tarvittaessa voidaan käyttää asianmukaisia tiloja muista pitopaikoista tulevien pidettävien maaeläinten pitämiseen karanteenissa.

2. Asetuksen 16 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat pidettävien maaeläinten suljettujen pitopaikkojen seuranta- ja tarkastustoimenpiteitä, ovat seuraavat:

taudinseurantasuunnitelmaan on sisällyttävä pidettävien maaeläinten zoonoosien asianmukainen torjunta, ja suunnitelma on toteutettava ja päivitettävä pitopaikassa olevien pidettävien maaeläinten lukumäärän ja lajin sekä pitopaikassa ja sen ympäristössä vallitsevan luetteloitujen ja uusien tautien epidemiologisen tilanteen mukaan;

pidettäville maaeläimille, joiden epäillään saaneen luetteloitujen tai uusien taudinaiheuttajien aiheuttaman tartunnan tai olevan niiden saastuttamia, on tehtävä kliinisiä, laboratorio- tai post mortem -testejä;

tarttuville eläintaudeille alttiit pidettävät maaeläimet on rokotettava ja hoidettava tarvittaessa.

3. Asetuksen 16 artiklassa tarkoitetut vaatimukset, jotka koskevat pidettävien maaeläinten suljettujen pitopaikkojen tiloja ja välineitä, ovat seuraavat:

pitopaikkojen on oltava selkeästi rajattuja, ja eläinten ja ihmisten pääsyä eläintiloihin on valvottava;

eläinten kiinniottoa ja telkeämistä ja tarvittaessa niiden rauhoittamista ja eristämistä varten on oltava riittävät keinot;

eläintilojen on oltava tasoltaan sopivia ja rakennettu siten, että

estetään kosketus ulkopuolisiin eläimiin ja tarkastukset ja tarvittavat hoitotoimet voidaan suorittaa helposti;

ii)

lattiat, seinät ja kaikki muut materiaalit tai välineet voidaan puhdistaa ja desinfioida helposti.

LIITE II

HAUTOMOJEN MIKROBIOLOGINEN VALVONTAOHJELMA JA SIIPIKARJAN PITOPAIKKOJEN JA HAUTOMOJEN TAUDINSEURANTAOHJELMAT

1 OSA

Asetuksen 7 artiklassa tarkoitettujen hautomojen mikrobiologinen valvontaohjelma

Hygieniavalvontaan tarkoitetussa mikrobiologisessa valvontaohjelmassa on edellytettävä seuraavaa:

on otettava ympäristönäytteitä, joille on tehtävä bakteriologinen tutkimus;

näytteet on otettava vähintään kuuden viikon välein, ja jokaisessa näytteenotossa on otettava 60 näytettä.

2 OSA

Asetuksen 7 artiklassa tarkoitettujen hautomojen ja 8 artiklassa tarkoitettujen siipikarjan pitopaikkojen taudinseurantaohjelmat

1. Taudinseurantaohjelmien tavoite

Sen osoittaminen, että siipikarjan hyväksytyissä pitopaikoissa pidettävät parvet ovat vapaita 2 ja 3 kohdassa mainituista taudinaiheuttajista.

Taudinseurantaohjelmaan on kuuluttava ainakin 2 kohdassa tarkoitetut taudinaiheuttajat ja luetellut pidettävät lajit.

2. Taudinseuranta eläinterveyden osalta merkittävien Salmonella-bakteerien serotyyppien varalta

2.1

Seuraavien taudinaiheuttajien aiheuttaman tartunnan havaitseminen

Salmonella Pullorum: tähän kuuluu Salmonella enterica subspecies enterica -alalajin serotyypin Gallinarum biotyyppi Pullorum;

Salmonella Gallinarum: tähän kuuluu Salmonella enterica subspecies enterica -alalajin serotyypin Gallinarum biotyyppi Gallinarum;

Salmonella arizonae: tähän kuuluu Salmonella enterica subspecies arizonae -alalajin seroryhmä K (O18) arizonae.

2.2

Kohteena olevat siipikarjalajit:

Salmonella Pullorum- ja Salmonella Gallinarum -bakteerien osalta: Gallus gallus, Meleagris gallopavo, Numida meleagris, Coturnix coturnix, Phasianus colchicus, Perdix perdix, Anas spp;

Salmonella arizonae -bakteerin osalta: Meleagris gallopavo.

2.3

Tutkimukset:

Jokaiselle parvelle on tehtävä kliininen tutkimus taudin havaitsemisen kannalta otollisimpana ajankohtana kunkin muninta- tai tuotantokauden aikana.

2.4

Näytteenottomatriisi:

näytteet on otettava jokaisesta siipikarjan pitopaikassa olevasta parvesta tapauksen mukaan

serologista testausta varten: veri;

ii)

bakteriologista testausta varten:

—

post mortem -kudokset, erityisesti maksa, perna, munasarja, munanjohdin ja ohut- ja umpisuolen yhtymäkohta;

—

ympäristönäytteet;

—

pyyhkäisynäytteet elävien lintujen yhteissuolesta erityisesti sellaisilta linnuilta, jotka vaikuttavat sairailta tai jotka on todettu erittäin seropositiivisiksi;

hautomossa bakteriologista testausta varten otettavat näytteet:

poikaset, jotka eivät kuoriudu (eli kuoreen kuolleet alkiot);

ii)

huonolaatuiset poikaset;

iii)

poikasten mekonium;

iv)

untuvat tai tomu hautomakoneista ja hautomon seinistä.

2.5

Otantakehikko ja näytteenottotiheys:

siipikarjan pitopaikassa:

näytteenotto Salmonella Pullorum ja Salmonella Gallinarum -tartunnan havaitsemiseksi:

Lajit	Näytteenottoaika		Niiden lintujen lukumäärä, joista näytteet otetaan / Ympäristönäytteiden lukumäärä
	Siitossiipikarja	Tuotantosiipikarja
Gallus gallus, Meleagris gallopavo, Numida meleagris, Coturnix coturnix, Phasianus colchicus, Perdix perdix ja Anas spp.	Muninnan alkaessa	Tuotannon aikana vähintään kerran vuodessa	60

ii)

näytteenotto Salmonella arizonae -tartunnan havaitsemiseksi:

Lajit	Näytteenottoaika		Niiden lintujen lukumäärä, joista näytteet otetaan / Ympäristönäytteiden lukumäärä
	Siitossiipikarja	Tuotantosiipikarja
Meleagris gallopavo	Muninnan alkaessa	Tuotannon aikana vähintään kerran vuodessa	60

iii)

toimivaltainen viranomainen voi mukauttaa niiden lintujen lukumäärää, joista näytteet otetaan i ja ii alakohdan mukaisesti, sen perusteella, missä määrin tartuntaa tiedetään esiintyvän jäsenvaltiossa ja missä määrin sitä on esiintynyt pitopaikassa. Aina on kuitenkin otettava tilastollisesti edustava määrä näytteitä serologista ja bakteriologista testausta varten tartunnan havaitsemiseksi;

hautomossa näytteet on otettava ja tutkittava vähintään kuuden viikon välein. Testaukseen on sisällyttävä ainakin

yksi yhdistetty näyte poikasten untuvista ja mekoniumista jokaisesta hautomakoneesta;

ii)

näyte

—

kymmenestä huonolaatuisesta poikasesta ja kymmenestä kuoreen kuolleesta poikasesta jokaisesta alkuperäparvesta, joka on hautomakoneessa näytteenottopäivänä;

tai

—

kahdestakymmenestä huonolaatuisesta poikasesta jokaisesta alkuperäparvesta, joka on hautomakoneessa näytteenottopäivänä.

2.6

Näytteiden käsittely ja testausmenetelmät:

otetuille näytteille on tehtävä

serologinen testaus ( 1 );

ii)

bakteriologinen testaus i alakohdassa tarkoitetun serologisen testauksen vaihtoehtona tai sen lisäksi; bakteriologista testausta varten ei kuitenkaan saa ottaa näytteitä siipikarjasta tai munista, jotka on käsitelty mikrobilääkkeillä testausta edeltävien 2–3 viikon aikana;

otetut näytteet on käsiteltävä seuraavasti:

uloste/mekonium- ja suolinäytteiden käsittelyssä käytetään rikastusta seleniitti-kystiiniliemessä tai käytetään muita sellaisille näytteille sopivia viljelyalustoja, joissa odotetaan olevan kilpailevaa kasvustoa;

ii)

ei-selektiivistä esirikastusta ja sen jälkeistä selektiivistä rikastusta soijapohjaisessa Rappaport-Vassiliadis (RVS) -liemessä tai Müller-Kauffmann Tetrathionate-Novobiocin (MKTTn) -liemessä voidaan käyttää sellaisten näytteiden (kuten kuoreen kuolleiden alkioiden) käsittelyssä, joissa odotetaan olevan minimaalisesti kilpailevaa kasvustoa;

iii)

aseptisesti kerättyjen kudosten suora maljaus minimaalisesti selektiiviselle agarille, kuten MacConkey-agarille;

iv)

Salmonella Pullorum ja Salmonella Gallinarum eivät kasva helposti muunnellulla puolikiinteällä Rappaport Vassiliadis (MSRV) -alustalla, jota käytetään zoonoottisen Salmonella spp.:n valvontaan unionissa, mutta se soveltuu Salmonella arizonae -testaukseen;

havaitsemistekniikoilla on voitava erottaa Salmonella Pullorum- ja Salmonella Gallinarum -tartunnan serologiset vasteet Salmonella Enteritidis -rokotteen käytöstä aiheutuvista serologisista vasteista, kun tätä rokotetta käytetään ( 2 ). Sen vuoksi tällaista rokotetta ei saa käyttää, jos on tarkoitus käyttää serologista valvontaa. Jos rokotetta on käytetty, on käytettävä bakteriologista testausta, mutta käytettävällä vahvistusmenetelmällä on voitava erottaa elävät rokotekannat luonnonkannoista.

2.7

Tulokset:

Parvi katsotaan positiiviseksi, jos toinen sopivan tyyppinen testi 2.3–2.6 kohdan mukaisesti suoritetun, positiivisen tuloksen antaneen testauksen jälkeen vahvistaa taudinaiheuttajien aiheuttaman tartunnan.

3. Taudinseuranta siipikarjan osalta merkittävän Mycoplasma spp.-tartunnan varalta:

3.1

Seuraavien taudinaiheuttajien aiheuttaman tartunnan havaitseminen:

Mycoplasma gallisepticum;

Mycoplasma meleagridis.

3.2

Kohdelajit:

Mycoplasma gallisepticum -tartunnan osalta: Gallus gallus, Meleagris gallopavo;

Mycoplasma meleagridis -tartunnan osalta: Meleagris gallopavo.

3.3

Tutkimukset:

Jokaiselle parvelle on tehtävä kliininen tutkimus taudin havaitsemisen kannalta otollisimpana ajankohtana kunkin muninta- tai tuotantokauden aikana.

3.4

Näytteenottomatriisi:

Näytteet, jotka on otettava jokaisesta siipikarjan pitopaikassa olevasta parvesta tapauksen mukaan:

veri;

siemenneste;

pyyhkäisynäytteet henkitorvesta, nenänieluaukoista tai yhteissuolesta;

post mortem -kudokset, erityisesti untuvikkojen ilmapussit, joissa on vaurioita;

kalkkunoiden munanjohdin ja penis erityisesti Mycoplasma meleagridis -tartunnan havaitsemiseksi.

3.5

Otantakehikko ja näytteenottotiheys:

näytteenotto Mycoplasma gallisepticum -testausta varten:

Laji	Näytteenottoaika		Niiden lintujen lukumäärä, joista näytteet otetaan
Laji	Siitossiipikarja	Tuotantosiipikarja	Niiden lintujen lukumäärä, joista näytteet otetaan
Gallus gallus	16 viikon ikäisenä muninnan alkaessa ja sen jälkeen 90 päivän välein	Tuotannon aikana 90 päivän välein	60 60 60
Meleagris gallopavo	20 viikon ikäisenä muninnan alkaessa ja sen jälkeen 90 päivän välein	Tuotannon aikana 90 päivän välein	60 60 60

näytteenotto Mycoplasma meleagridis -testausta varten:

Laji	Näytteenottoaika		Niiden lintujen lukumäärä, joista näytteet otetaan
	Siitossiipikarja	Tuotantosiipikarja
Meleagris gallopavo	20 viikon ikäisenä muninnan alkaessa ja sen jälkeen 90 päivän välein	Tuotannon aikana 90 päivän välein	60 60 60

toimivaltainen viranomainen voi mukauttaa niiden lintujen lukumäärää, joista näytteet otetaan a ja b alakohdan mukaisesti, sen perusteella, missä määrin tartuntaa tiedetään esiintyvän jäsenvaltiossa ja missä määrin sitä on esiintynyt pitopaikassa. Aina on kuitenkin otettava tilastollisesti edustavat määrät näytteitä serologista ja bakteriologista testausta varten.

3.6

Tutkimus-, näytteenotto- ja testausmenetelmät:

Testauksessa, jossa tartunnan esiintymistä tutkitaan serologisilla, bakteriologisilla ja molekyylitesteillä, on käytettävä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä validoituja menetelmiä.

3.7

Tulokset:

Parvi katsotaan positiiviseksi, jos toinen sopivan tyyppinen testi 3.3–3.6 kohdan mukaisesti suoritetun, positiivisen tuloksen antaneen testauksen jälkeen vahvistaa taudinaiheuttajien aiheuttaman tartunnan.

3 OSA

Lisätietoa diagnostisista menetelmistä

Laboratoriot, jotka toimivaltainen viranomainen on nimennyt suorittamaan tämän liitteen 1 ja 2 osassa vaadittua testausta, voivat tutustua Maailman eläintautijärjestön (OIE) julkaisemaan maaeläinten diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevään käsikirjaan (vuoden 2018 painos), jossa diagnostisia menetelmiä kuvataan tarkemmin.

LIITE III

PIDETTÄVIEN MAAELÄINTEN TUNNISTIMET

Pidettävien maaeläinten tunnistimet ovat seuraavat:

tavanomainen korvamerkki;

tavanomainen vuohisnauha;

elektroninen korvamerkki;

pötsibolus;

injektoitava transponderi;

elektroninen vuohisnauha;

tatuointi;

jalkarengas.

( 1 ) Muiden kuin Galliformes-lahkoon kuuluvien lintulajien serologisessa testauksessa voidaan joskus saada tulokseksi niin suuri osuus vääriä positiivisia reaktioita, ettei sitä voida hyväksyä.

( 2 ) Nykyisin ei ole testiä, jolla voitaisiin erottaa vaste Salmonella Pullorum- ja Salmonella Gallinarum -tartuntaan ja tämän serotyypin rokotteeseen.