02017R1151 — FI — 27.07.2017 — 001.002
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
KOMISSION ASETUS (EU) 2017/1151, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttamisesta ja komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 175 7.7.2017, s. 1) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
KOMISSION ASETUS (EU) 2017/1154, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2017, |
L 175 |
708 |
7.7.2017 |
|
|
KOMISSION ASETUS (EU) 2017/1347, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2017, |
L 192 |
1 |
24.7.2017 |
|
Oikaisu
KOMISSION ASETUS (EU) 2017/1151,
annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017,
moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttamisesta ja komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 kumoamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
1 artikla
Kohde
Tässä asetuksessa vahvistetaan toimenpiteitä asetuksen (EY) N:o 715/2007 täytäntöönpanoa varten.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
1) ’ajoneuvotyypillä’ päästöjen sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen osalta sellaisten ajoneuvojen ryhmää, jotka
a) eivät eroa toisistaan niiden kriteerien osalta, joiden perusteella liitteessä XXI olevassa 5.6 kohdassa määritelty ’interpolointiperhe’ muodostuu
b) kuuluvat samaan liitteen XXI alaliitteessä 6 olevassa 1.2.3.2 kohdassa määriteltyyn ’hiilidioksidi-interpolointialueeseen’
c) eivät eroa toisistaan minkään sellaisen ominaisuuden osalta, jolla on merkityksellistä vaikutusta pakokaasupäästöihin ja joita ovat muiden muassa mutta eivät ainoastaan seuraavat:
— pilaantumista rajoittavien laitteiden tyypit ja järjestys (esim. kolmitiekatalysaattori, hapetuskatalysaattori, LNT, SCR, LNC, hiukkasloukku taikka niiden yhdistelmä yhdessä yksikössä)
— pakokaasujen takaisinkierrätys (on/ei, sisäinen/ulkoinen, jäähdytetty/jäähdyttämätön, matalapaine/korkeapaine)
2) ’ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnällä päästöjen sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen osalta’’ajoneuvotyyppiin päästöjen sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen osalta’ kuuluvien ajoneuvojen EY-tyyppihyväksyntää pakokaasupäästöjen, kampikammiopäästöjen, haihtumispäästöjen, polttoaineenkulutuksen sekä ajoneuvon OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen osalta
3) ’matkamittarilla’ laitetta, joka ilmoittaa kuljettajalle ajoneuvolla sen valmistumisesta lähtien ajetun kokonaisajomatkan
4) ’käynnistysapulaitteella’ hehkutulppia, ruiskutuksen ajoituksen muutoksia ja muita laitteita, jotka auttavat moottoria käynnistymään ilman polttoaine-ilmaseoksen rikastusta
5) ’moottorin iskutilavuudella’ jompaakumpaa seuraavista:
a) iskumäntämoottorien tapauksessa moottorin nimellistä iskutilavuutta
b) kiertomäntämoottorien (Wankel) tapauksessa moottorin kaksinkertaista nimellistä iskutilavuutta
6) ’jaksoittaisesti regeneroituvalla järjestelmällä’ päästöjä rajoittavaa järjestelmää (kuten katalysaattoria tai hiukkasloukkua), joka on säännöllisesti regeneroitava enintään tavanomaisen 4 000 ajokilometrin välein
7) ’alkuperäisellä korvaavalla pilaantumista rajoittavalla laitteella’ pilaantumista rajoittavaa laitetta tai kokoonpanoa, joka muodostuu tällaisista laitteista, joiden tyypit esitetään tämän asetuksen liitteen I lisäyksessä 4 mutta jotka ajoneuvon tyyppihyväksynnän haltija saattaa markkinoille erillisinä teknisinä yksikköinä
8) ’pilaantumista rajoittavan laitteen tyypillä’ katalysaattoreita ja hiukkassuodattimia, jotka eivät eroa toisistaan seuraavien olennaisten ominaisuuksien suhteen:
a) kennojen lukumäärä, rakenne ja materiaali
b) kunkin kennon toiminnan tyyppi
c) tilavuus, etupinnan ja kennon pituuden suhde
d) katalyyttimateriaalin sisältö
e) katalyyttimateriaalin suhteellinen osuus
f) kennotiheys
g) mitat ja muoto
h) lämpösuojaus
9) ’yhdellä polttoaineella toimivalla ajoneuvolla’ ajoneuvoa, joka on ensisijaisesti suunniteltu toimimaan yhdellä polttoainetyypillä
10) ’yhdellä polttoaineella toimivalla kaasuajoneuvolla’ yhdellä polttoaineella toimivaa ajoneuvoa, joka ensisijaisesti toimii nestekaasulla, maakaasulla/biometaanilla tai vedyllä mutta jossa voi myös olla bensiinijärjestelmä ainoastaan hätätapauksia ja käynnistystä varten ja jonka bensiinisäiliöön mahtuu enintään 15 litraa bensiiniä
11) ’kahdella polttoaineella toimivalla ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jossa on kaksi erillistä polttoaineenvarastointijärjestelmää ja joka voi toimia kahdella eri polttoaineella siten, että se käyttää yhtä polttoainetta kerrallaan
12) ’kahdella polttoaineella toimivalla kaasuajoneuvolla’ kahdella polttoaineella toimivaa ajoneuvoa, joka voi toimia bensiinillä sekä nestekaasulla, maakaasulla/biometaanilla tai vedyllä
13) ’polttoainevaatimuksiltaan joustavalla ajoneuvolla’ eli ’flex-fuel-ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jossa on yksi polttoaineenvarastointijärjestelmä ja joka voi toimia erilaisilla kahden tai useamman polttoaineen seoksilla
14) ’polttoainevaatimuksiltaan joustavalla etanoliajoneuvolla’ flex-fuel-ajoneuvoa, joka voi toimia bensiinillä tai bensiinin ja etanolin seoksella, jossa on enintään 85 prosenttia etanolia (E85)
15) ’polttoainevaatimuksiltaan joustavalla biodieselajoneuvolla’ flex-fuel-ajoneuvoa, joka voi toimia mineraalidieselillä tai mineraalidieselin ja biodieselin seoksella
16) ’hybridisähköajoneuvolla’ (HEV) hybridiajoneuvoa, jossa yksi käyttövoimaenergianmuuntimista on sähkökone
17) ’asianmukaisesti huolletulla ja käytetyllä’ testiajoneuvon osalta, että ajoneuvo täyttää valitun ajoneuvon hyväksymiselle asetettavat edellytykset, joista määrätään E-säännön nro 83 ( 1 ) lisäyksessä 3 olevassa 2 kohdassa
18) ’päästöjenrajoitusjärjestelmällä’ OBD-järjestelmän yhteydessä moottorin toiminnan sähköistä ohjainta sekä kaikkia pakokaasu- tai haihtumispäästöihin vaikuttavia komponentteja, jotka lähettävät tietoja ohjaimelle tai vastaanottavat tietoja ohjaimelta
19) ’vianilmaisimella’ ääni- tai valomerkkiä, joka selkeästi ilmoittaa ajoneuvon kuljettajalle viasta OBD-järjestelmään yhteydessä olevassa päästöihin vaikuttavassa komponentissa tai itse OBD-järjestelmässä
20) ’vialla’ päästöihin vaikuttavan komponentin tai järjestelmän vikaa, joka johtaa liitteessä XI olevassa 2.3 kohdassa tarkoitetut rajat ylittäviin päästöihin, tai sitä, että OBD-järjestelmä ei pysty täyttämään liitteessä XI esitettyjä valvontaa koskevia perusvaatimuksia
21) ’lisäilmalla’ ilmaa, joka otetaan pakojärjestelmään pumpun tai imuventtiilin avulla tai muulla tavalla ja jota käytetään hapettamaan pakokaasuvirrassa olevaa hiilimonoksidia ja hiilivetyjä
22) ’ajosyklillä’ ajoneuvon OBD-järjestelmän osalta jaksoa, joka koostuu moottorin käynnistyksestä, käynnistä, jonka aikana mahdollinen vika havaitaan, ja moottorin pysäyttämisestä
23) ’tiedonsaannilla’ kaiken ajoneuvon OBD-järjestelmän sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavan tiedon saatavuutta ajoneuvon tarkastusta, vianmääritystä, huoltoa tai korjaamista varten
24) ’puutteella’ OBD-järjestelmän osalta sitä, että enintään kahdessa erillisessä komponentissa tai järjestelmässä, joita valvotaan, on tilapäisiä tai pysyviä käyttöominaisuuksia, jotka heikentävät kyseisten komponenttien tai järjestelmien muuten tehokasta sisäistä valvontaa tai eivät täytä kaikkia muita OBD-järjestelmän tarkkoja vaatimuksia
25) ’heikentyneellä korvaavalla pilaantumista rajoittavalla laitteella’ asetuksen (EY) N:o 715/2007 3 artiklan 11 kohdassa määriteltyä pilaantumista rajoittavaa laitetta, jota on vanhennettu tai keinotekoisesti heikennetty siinä määrin, että se täyttää E-säännön nro 83 liitteen XI lisäyksessä 1 olevassa 1 kohdassa asetetut vaatimukset
26) ’ajoneuvon OBD-järjestelmän tiedoilla’ ajoneuvon minkä tahansa elektronisen järjestelmän sisäiseen valvontajärjestelmään liittyviä tietoja
27) ’reagenssilla’ kaikkia aineita paitsi polttoainetta, joita varastoidaan ajoneuvossa olevaan säiliöön ja joita päästöjenrajoitusjärjestelmä tarvittaessa toimittaa pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmälle
28) ’ajokuntoisen ajoneuvon massalla’ valmistajan erittelyn mukaisilla vakiovarusteilla varustetun ajoneuvon massaa mukaan luettuina kuljettajan, polttoaineen (säiliöt vähintään 90-prosenttisesti täytettyinä) ja nesteiden massat sekä korin, ohjaamon, kytkentälaitteiden, varapyörien ja työkalujen massat, jos nämä on asennettu
29) ’moottorin sytytyskatkolla’ sitä, että kipinäsytytysmoottorin sylinterissä oleva polttoaine ei syty, koska kipinää ei synny, polttoaineen annostus ei toimi, puristus on liian pieni tai syttyminen ei tapahdu jostain muusta syystä
30) ’kylmäkäynnistysjärjestelmällä tai -laitteella’ järjestelmää, joka rikastaa moottorin polttoaine-ilmaseosta väliaikaisesti ja helpottaa siten moottorin käynnistymistä
31) ’voimanottotoiminnolla tai -laitteella’ ajoneuvon moottorista voimansa saavaa laitetta, jonka avulla voidaan käyttää ajoneuvoon asennettuja lisävarusteita
32) ’pienillä valmistajilla’ valmistajia, joiden maailmanlaajuinen vuosituotanto tyyppihyväksynnän myöntämisvuotta edeltävänä vuotena oli alle 10 000 yksikköä ja joka
a) ei kuulu sidossuhteessa olevien valmistajien ryhmään; tai
b) kuuluu sidossuhteessa olevien valmistajien ryhmään, jonka maailmanlaajuinen vuosituotanto tyyppihyväksynnän myöntämisvuotta edeltävänä vuotena oli alle 10 000 yksikköä; tai
c) kuuluu sidossuhteessa olevien valmistajien ryhmään mutta jolla on omat tuotantolaitokset ja suunnittelukeskus
32 a) ’omalla tuotantolaitoksella’ valmistus- tai kokoonpanotehdasta, jota valmistaja käyttää uusien ajoneuvojen valmistamiseen tai kokoamiseen kyseiselle valmistajalle, mukaan luettuina tapauksen mukaan vientiin tarkoitetut ajoneuvot
32 b) ’omalla suunnittelukeskuksella’ yksikköä, jossa koko ajoneuvo suunnitellaan ja kehitetään ja joka on hakijan hallinnassa ja yksinomaisessa käytössä
32 c) ’erittäin pienillä valmistajilla’ 32 alakohdassa määriteltyä pientä valmistajaa, jonka ajoneuvoja rekisteröitiin unionissa tyyppihyväksynnän myöntämisvuotta edeltävänä vuotena alle 1 000 kappaletta
▼M2 —————
34) ’täyssähköajoneuvolla’ (PEV) ajoneuvoa, jonka voimalaitteessa on käyttövoimaenergianmuuntimina pelkästään sähkökoneita ja jossa käyttövoimaenergian varastointijärjestelminä on ainoastaan ladattavia sähköenergian varastointijärjestelmiä
35) ’polttokennolla’ energianmuunninta, joka muuntaa kemiallisen energian (syöttö) sähköenergiaksi (tuotto) tai päinvastoin
36) ’polttokennoajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka voimalaitteessa on käyttövoimaenergianmuuntimina ainoastaan polttokennoja ja sähkökoneita
37) ’nettoteholla’ testipenkissä kampiakselin päästä tai vastaavasta kohdasta saatua tehoa vastaavalla moottorin pyörintänopeudella apulaitteiden kanssa, testattuna liitteen XX (Sähköisen ajolaitteen moottorin nettotehon, nettotehon ja 30 minuutin enimmäistehon mittaaminen) mukaisesti ja ympäristön vertailuolosuhteissa määritettynä
38) ’moottorin nimellisteholla’ (Prated) moottorin suurinta tehoa kilowatteina tämän asetuksen XX vaatimusten mukaisesti
39) ’30 minuutin enimmäisteholla’ sähköisen ajolaitteen suurinta nettotehoa tasavirralla E-säännössä nro 85 ( 2 ) olevan 5.3.2 kohdan mukaisesti
40) ’kylmäkäynnistyksellä’ OBD-valvontalaitteiden käytönaikaisen tehokkuussuhteen yhteydessä moottorin jäähdytysnesteen lämpötilaa tai vastaavaa lämpötilaa, joka moottorin käynnistyessä on enintään 35 °C ja enintään 7 °C korkeampi kuin ympäristön lämpötila, jos saatavilla
41) ’todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvillä päästöillä’ (RDE-päästöt) ajoneuvon päästöjä sen tavanomaisissa käyttöolosuhteissa
42) ’kannettavalla päästöjenmittausjärjestelmällä’ (PEMS-järjestelmä), siirrettävää päästöjenmittausjärjestelmää, joka on liitteen III A lisäyksessä 1 eriteltyjen vaatimusten mukainen
43) ’päästöjenrajoituksen perusstrategialla’ (BES) päästöjenrajoitusstrategiaa, joka on aktivoituneena moottorin koko pyörintänopeus- ja kuormitusalueella, ellei päästöjenrajoituksen lisästrategia ole aktiivisena
44) ’päästöjenrajoituksen lisästrategialla’ päästöjenrajoitusstrategiaa, joka aktivoituu ja korvaa päästöjenrajoituksen perusstrategian tai muuttaa sitä tiettyä tarkoitusta varten erityisten ympäristö- tai käyttöolosuhteiden vuoksi ja joka on toiminnassa vain tällaisten olosuhteiden kestoajan
45) ’polttoaineen varastointijärjestelmällä’ polttoaineen varastointiin käytettäviä laitteita, joita ovat polttoainesäiliö, polttoaineen täyttölaite, täyttöaukon tulppa ja polttoainepumppu
46) ’läpäisevyyskertoimella’ (PF) polttoaineen varastointijärjestelmän läpäisevyyden mukaan määräytyviä hiilivetypäästöjä
47) ’yksikerroksisella säiliöllä’ polttoainesäiliötä, jonka rakenteessa on ainoastaan yksi materiaalikerros, lukuun ottamatta metallisia säiliöitä mutta mukaan luettuina fluoratut/sulfonoidut materiaalit
48) ’monikerroksisella säiliöllä’ polttoainesäiliötä, joka rakenteessa on vähintään kahta erilaista kerroksittaista materiaalia, joista yksi on hiilivetyjä läpäisemätöntä materiaalia
49) ’inertialuokalla’ ajoneuvon testimassan luokkaa, joka vastaa E-säännön nro 83 liitteessä 4 a olevassa taulukossa A4a/3 annettua ekvivalentti-inertiaa, kun testimassaksi asetetaan vertailumassa.
3 artikla
Tyyppihyväksyntää koskevat vaatimukset
1. Jotta ajoneuvolle voitaisiin myöntää EY-tyyppihyväksyntä päästöjen sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen osalta, valmistajan on osoitettava, että ajoneuvo täyttää tämän asetuksen vaatimukset, kun se testataan tämän asetuksen liitteissä III A–VIII, XI, XIV, XVI, XX ja XXI määritellyillä testausmenettelyillä. Valmistajan on lisäksi varmistettava, että vertailupolttoaineet vastaavat liitteessä IX vahvistettuja eritelmiä.
2. Ajoneuvoille on tehtävä liitteen I kuvassa I.2.4 määritellyt testit.
3. Pienet valmistajat voivat liitteisiin II, V–VIII, XI, XVI ja XXI sisältyvien vaatimusten sijasta hakea EY-tyyppihyväksyntää ajoneuvotyypille, jonka on hyväksynyt kolmannen maan viranomainen liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa tarkoitettujen säädösten perusteella.
Jotta ajoneuvolle voitaisiin myöntää tämän kohdan mukaisesti EY-tyyppihyväksyntä päästöjen sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen osalta, on tehtävä liitteessä IV esitetyt ajokelpoisuuden määrittelemiseen liittyvät päästötestit ja liitteessä XXI esitetyt polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen testit ja noudatettava liitteessä XIV esitettyjä ajoneuvon OBD-järjestelmän sekä korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevia vaatimuksia.
Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava komissiolle kunkin tämän kohdan mukaisesti myönnetyn tyyppihyväksynnän olosuhteista.
4. Liitteessä I olevassa 2.2 ja 2.3 kohdassa asetetaan polttoainesäiliöiden täyttöaukkoja ja elektronisen järjestelmän suojausta koskevia erityisvaatimuksia.
5. Valmistajan on varmistettava teknisillä toimenpiteillä, että pakokaasu- ja haihtumispäästöjä rajoitetaan tehokkaasti tämän asetuksen mukaisesti ajoneuvon tavanomaisen elinkaaren ajan tavanomaisissa käyttöolosuhteissa.
Kyseisillä toimenpiteillä on myös varmistettava, että päästöjenrajoitusjärjestelmän letkut, liitokset ja liitännät ovat turvallisia ja että järjestelmän rakenne on alkuperäisen suunnitelman mukainen.
6. Valmistajan on varmistettava, että päästötestien tulokset ovat sovellettavien raja-arvojen mukaisia tässä asetuksessa määritellyissä testiolosuhteissa.
7. Liitteessä XXI esitettyä tyyppi 1 -testiä varten nestekaasua tai maakaasua/biometaania polttoaineena käyttävät ajoneuvot on testattava tyyppi 1 -testissä nestekaasun tai maakaasun/biometaanin koostumuksen vaihteluiden osalta liitteen XII vaatimusten mukaisesti. Ajoneuvot, joissa voidaan käyttää polttoaineena sekä bensiiniä että nestekaasua tai maakaasua/biometaania, on testattava molempien polttoaineiden osalta, jolloin nestekaasulla tai maakaasulla/biometaanilla käynti on testattava nestekaasun tai maakaasun/biometaanin koostumuksessa esiintyvien vaihteluiden osalta liitteen XII vaatimusten mukaisesti.
Sen estämättä, mitä edellisessä alakohdassa säädetään, katsotaan ajoneuvojen, jotka voivat käyttää polttoaineena sekä bensiiniä että kaasumaista polttoainetta mutta joiden bensiinijärjestelmä on asennettu ainoastaan hätätapauksia tai käynnistystä varten ja joiden bensiinisäiliöön mahtuu enintään 15 litraa bensiiniä, olevan tyyppi 1 -testin osalta ajoneuvoja, jotka voivat käyttää polttoaineena ainoastaan kaasumaista polttoainetta.
8. Liitteen IV lisäyksessä 1 esitetyn tyyppi 2 -testin osalta joutokäyntinopeudella mitattu pakokaasujen suurin sallittu hiilimonoksidipitoisuus on se, jonka ajoneuvon valmistaja ilmoittaa. Hiilimonoksidipitoisuus saa kuitenkin olla enintään 0,3 tilavuusprosenttia.
Suurella moottorin joutokäyntinopeudella mitattu pakokaasujen hiilimonoksidipitoisuus tilavuusyksikköä kohti saa olla enintään 0,2 prosenttia, kun moottorin pyörimisnopeus on vähintään 2 000 rpm ja lambda-arvo on 1 ± 0,03 tai valmistajan eritelmän mukainen.
9. Valmistajan on varmistettava liitteessä V esitettävän tyyppi 3 -testin osalta, että moottorin tuuletusjärjestelmä ei päästä kampikammiokaasuja ilmakehään.
10. Liitteessä VIII esitettyä tyyppi 6 -testiä, jossa mitataan päästöjä alhaisissa lämpötiloissa, ei sovelleta dieselajoneuvoihin.
Tyyppihyväksynnän hakemisen yhteydessä valmistajan on kuitenkin esitettävä hyväksyntäviranomaiselle näyttö siitä, että typen oksidien jälkikäsittelylaite saavuttaa riittävän korkean lämpötilan tehokkaaseen toimintaan 400 sekunnin kuluessa kylmäkäynnistyksestä 7 °C:n lämpötilassa tyyppi 6 -testissä määritellyllä tavalla.
Lisäksi valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle tiedot pakokaasujen kierrätysjärjestelmän (EGR-järjestelmän) toimintaperiaatteesta, myös sen toiminnasta matalissa lämpötiloissa.
Näihin tietoihin on sisällyttävä kuvaus järjestelmän mahdollisista vaikutuksista päästöihin.
Hyväksyntäviranomainen ei saa myöntää tyyppihyväksyntää, jos toimitetut tiedot eivät riitä osoittamaan, että jälkikäsittelylaite tosiasiallisesti saavuttaa määritellyssä ajassa tehokkaaseen toimintaan riittävän korkean lämpötilan.
Hyväksyntäviranomaisen on komission pyynnöstä annettava tietoja typen oksidien jälkikäsittelylaitteiden ja pakokaasujen kierrätysjärjestelmien toiminnasta matalissa lämpötiloissa.
11. Valmistajan on varmistettava, että asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti tyyppihyväksytyn ajoneuvon tavanomaisen käyttöiän aikana sen päästöt, jotka on määritetty liitteessä III A vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ja jotka syntyvät tuon liitteen mukaisesti suoritetussa RDE-testissä, eivät ylitä liitteessä vahvistettuja arvoja.
Asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukainen tyyppihyväksyntä voidaan myöntää vain siinä tapauksessa, että ajoneuvo kuuluu validoituun PEMS-testiperheeseen liitteen III A lisäyksen 7 mukaisesti.
Liitteen III A vaatimuksia ei sovelleta erittäin pienille valmistajille asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti myönnettäviin päästöjä koskeviin tyyppihyväksyntiin.
4 artikla
Tyyppihyväksyntää koskevat vaatimukset OBD-järjestelmän osalta
1. Valmistajan on varmistettava, että kaikissa ajoneuvoissa on OBD-järjestelmä.
2. OBD-järjestelmä on suunniteltava, rakennettava ja asennettava ajoneuvoon siten, että se voi tunnistaa erilaisia heikentymisen tai vikojen tyyppejä ajoneuvon koko käyttöiän ajan.
3. OBD-järjestelmän on täytettävä tässä säännössä asetetut vaatimukset tavanomaisissa käyttöolosuhteissa.
4. OBD-järjestelmän vianilmaisimen on aktivoiduttava, kun se testataan viallisella komponentilla liitteen XI lisäyksen 1 mukaisesti.
OBD-järjestelmän vianilmaisin voi aktivoitua tämän testin aikana myös silloin, kun päästöt alittavat liitteessä XI olevassa 2.3 kohdassa määritellyt OBD-järjestelmän raja-arvot.
5. Valmistajan on varmistettava, että OBD-järjestelmä täyttää tämän asetuksen liitteen XI lisäyksessä 1 olevassa 3 kohdassa käytönaikaiselle tehokkuudelle asetetut vaatimukset kaikissa kohtuudella ennakoitavissa ajo-olosuhteissa.
6. Valmistajan on saatettava ajoneuvon OBD-järjestelmän E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 olevan 7.6 kohdan mukaisesti tallentamat ja ilmoittamat tiedot kansallisten viranomaisten ja riippumattomien toimijoiden saataville helposti ja salaamattomina.
5 artikla
EY-tyyppihyväksynnän hakeminen ajoneuvolle päästöjen sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuuden osalta
1. Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle hakemus EY-tyyppihyväksynnän saamiseksi ajoneuvolle päästöjen sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuuden osalta.
2. Edellä 1 kohdassa mainittu hakemus on laadittava liitteen I lisäyksessä 3 olevan ilmoituslomakkeen mallin mukaisesti.
3. Valmistajan on lisäksi toimitettava seuraavat tiedot:
a) kipinäsytytysmoottorilla varustettujen ajoneuvojen osalta valmistajan ilmoitus siitä sytytyskatkojen vähimmäisprosenttiosuudesta kaikista sytytystapahtumista, joka joko johtaisi liitteessä XI olevassa 2.3 kohdassa asetettujen päästörajojen ylittymiseen, jos tämä sytytyskatkojen osuus esiintyisi tyyppi 1 -testissä käynnistyksestä lähtien, sellaisena kuin testi on valittu tämän asetuksen liitteen XI mukaista osoittamista varten, tai saattaisi aiheuttaa katalysaattorin tai katalysaattoreiden liiallisen kuumenemisen ennen peruuttamatonta vaurioitumista
b) yksityiskohtainen kirjallinen kuvaus OBD-järjestelmän toiminnallisista ominaisuuksista ja luettelo kaikista OBD-järjestelmän valvonnassa olevista ajoneuvon päästöjenrajoitusjärjestelmän merkityksellisistä osista
c) kuvaus vianilmaisimesta, jolla OBD-järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon kuljettajalle
d) valmistajan ilmoitus siitä, että OBD-järjestelmä täyttää liitteen XI lisäyksessä 1 olevassa 3 kohdassa käytönaikaiselle tehokkuudelle asetetut vaatimukset kaikissa kohtuudella ennakoitavissa ajo-olosuhteissa
e) suunnitelma, jossa kuvaillaan yksityiskohtaiset tekniset perusteet ja perustelut kunkin valvontalaitteen osoittajan ja nimittäjän arvon nousulle E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 olevan 7.2 ja 7.3 kohdan vaatimusten mukaisesti sekä osoittajien, nimittäjien ja yleisnimittäjän poistamiselle käytöstä E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 olevassa 7.7 kohdassa esitettyjen ehtojen mukaisesti
f) kuvaus toimenpiteistä, joilla estetään asiattomien toimenpiteiden kohdistaminen päästöjenvalvontatietokoneeseen ja matkamittariin, mukaan luettuna ajomatkatietojen kirjaaminen liitteiden XI ja XVI vaatimusten täyttämiseksi
g) tapauksen mukaan E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksen 2 mukaiset ajoneuvoperheen olennaiset piirteet
h) tarvittaessa jäljennökset muista tyyppihyväksynnöistä, joissa on tarpeelliset tiedot hyväksynnän laajentamista ja huononemiskertoimien määrittämistä varten.
4. Edellä olevan 3 kohdan d alakohtaa sovellettaessa valmistajan on esitettävä liitteen I lisäyksessä 7 olevan mallin mukainen todistus siitä, että OBD-järjestelmä täyttää käytönaikaiselle tehokkuudelle asetetut vaatimukset.
5. Edellä olevan 3 kohdan e alakohtaa sovellettaessa hyväksynnän myöntävän hyväksyntäviranomaisen on pyynnöstä saatettava kyseisessä kohdassa tarkoitettu tieto kaikkien hyväksyntäviranomaisten tai komission saataville.
6. Edellä olevan 3 kohdan d ja e alakohtaa sovellettaessa hyväksyntäviranomainen ei saa hyväksyä ajoneuvoa, jos valmistajan toimittamat tiedot eivät täytä liitteen XI lisäyksessä 1 olevan 3 kohdan vaatimuksia.
E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 olevaa 7.2, 7.3 ja 7.7 kohtaa sovelletaan kaikissa kohtuudella ennakoitavissa ajo-olosuhteissa.
Hyväksyntäviranomaisen on otettava kyseisissä kohdissa esitettyjen vaatimusten täyttymisen arvioinnissa huomioon tekniikan taso.
7. Edellä olevan 3 kohdan f alakohtaa sovellettaessa on niihin toimenpiteisiin, joilla estetään päästöjenvalvontatietokoneeseen kohdistuvat asiattomat toimenpiteet, sisällyttävä mahdollisuus tietokoneen päivittämiseen valmistajan hyväksymällä ohjelmalla tai kalibrointilaitteella.
8. Liitteen I kuvassa I.2.4 määriteltyjä testejä varten valmistajan on toimitettava tyyppihyväksyntätesteistä vastaavalle tutkimuslaitokselle ajoneuvo, joka vastaa hyväksynnän kohteena olevaa tyyppiä.
9. Yhdellä tai kahdella polttoaineella toimivien ajoneuvojen sekä flex-fuel-ajoneuvojen tyyppihyväksyntähakemusten on täytettävä liitteessä I olevissa 1.1 ja 1.2 kohdassa asetetut lisävaatimukset.
10. Järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön merkin vaihtuminen tyyppihyväksynnän jälkeen ei automaattisesti mitätöi tyyppihyväksyntää, ellei alkuperäisiä ominaisuuksia tai teknisiä parametreja muuteta tavalla, joka vaikuttaa moottorin tai pilaantumista rajoittavan järjestelmän toimintaan.
11. Jotta hyväksyntäviranomaiset voivat arvioida päästöjenrajoituksen lisästrategian (AES) asianmukaisen käytön ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 715/2007 5 artiklan 2 kohdassa säädetyn estolaitteiden käyttökiellon, valmistajan on toimitettava myös tämän asetuksen liitteen I lisäyksessä 3 a kuvattu laaja asiakirjapaketti.
Tässä 11 kohdassa tarkoitettu laaja asiakirjapaketti on pidettävä ehdottoman luottamuksellisena. Hyväksyntäviranomaisen on identifioitava ja päivättävä asiakirjapaketti ja säilytettävä sitä vähintään kymmenen vuotta hyväksynnän myöntämisestä. Laaja asiakirjapaketti on toimitettava pyynnöstä komissiolle.
▼M1 —————
6 artikla
Hallinnolliset määräykset, jotka koskevat ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää päästöjen sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuuden osalta
1. Jos kaikki asiaankuuluvat vaatimukset täyttyvät, hyväksyntäviranomainen myöntää EY-tyyppihyväksynnän ja antaa EY-tyyppihyväksyntänumeron direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII säädetyn numerointijärjestelmän mukaisesti.
Tyyppihyväksyntänumeron osa 3 on muodostettava tämän asetuksen liitteen I lisäyksen 6 mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2007/46/EY liitteen VII säännösten soveltamista.
Hyväksyntäviranomainen ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, OBD-järjestelmällä varustetulle ajoneuvolle voidaan valmistajan pyynnöstä myöntää tyyppihyväksyntä päästöjen sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen osalta, vaikka järjestelmä ei yhden tai usean puutteen takia täysin täytä liitteen XI erityisiä vaatimuksia, kunhan kyseisen liitteen 3 kohdassa säädettyjä erityisiä hallinnollisia määräyksiä noudatetaan.
Hyväksyntäviranomainen antaa tällaisen tyyppihyväksynnän myöntämispäätöksen tiedoksi kaikille muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille direktiivin 2007/46/EY 8 artiklassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.
3. Kun hyväksyntäviranomainen myöntää EY-tyyppihyväksynnän 1 kohdan mukaisesti, se antaa liitteen I lisäyksessä 4 esitettyä mallia vastaavan EY-tyyppihyväksyntätodistuksen.
7 artikla
Tyyppihyväksyntien muutokset
Kaikkiin asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti myönnettyjen tyyppihyväksyntien muutoksiin sovelletaan direktiivin 2007/46/EY 13, 14 ja 16 artiklaa.
Liitteessä I olevan 3 kohdan säännöksiä sovelletaan valmistajan pyynnöstä ilman ylimääräisiä testejä ainoastaan samaa tyyppiä oleviin ajoneuvoihin.
8 artikla
Tuotannon vaatimustenmukaisuus
1. Tuotannon vaatimustenmukaisuus on varmistettava direktiivin 2007/46/EY 12 artiklan säännösten mukaisesti.
Lisäksi sovelletaan tämän asetuksen liitteessä I olevassa 4 kohdassa vahvistettuja säännöksiä ja saman liitteen lisäyksissä 1 ja 2 esitettyjä tilastollisia menetelmiä.
2. Tuotannon vaatimustenmukaisuus tarkastetaan tämän asetuksen liitteen I lisäyksessä 4 esitetyssä tyyppihyväksyntätodistuksessa olevan kuvauksen perusteella.
9 artikla
Ajoneuvojen käytönaikainen vaatimustenmukaisuus
1. Tämän asetuksen mukaisesti tyyppihyväksyttyjen ajoneuvojen käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi on toteutettava direktiivin 2007/46/EY liitteen X ja tämän asetuksen liitteen II mukaiset toimenpiteet.
2. Ajoneuvojen käytönaikaiseen vaatimustenmukaisuuteen liittyvien toimenpiteiden avulla on voitava varmistaa pilaantumista rajoittavien laitteiden toiminta ajoneuvojen tavanomaisen käyttöiän ajan tavanomaisissa käyttöolosuhteissa tämän asetuksen liitteessä II määritellyllä tavalla.
3. Ajoneuvojen käytönaikaiseen vaatimustenmukaisuuteen liittyvät toimenpiteet on tarkastettava enintään viiden vuoden tai 100 000 kilometrin ajomatkan jälkeen sen mukaan, kumpi näistä toteutuu aiemmin.
4. Valmistajan ei ole pakko tarkastaa käytössä olevien ajoneuvojen vaatimustenmukaisuutta, jos myytyjen ajoneuvojen määrä ei riitä testiotokseen. Tarkastusta ei näin ollen vaadita, jos ajoneuvotyyppiä myydään vuosittain alle 5 000 kappaletta koko unionissa.
Tällaisten pieninä sarjoina valmistettavien ajoneuvojen valmistajan on kuitenkin raportoitava hyväksyntäviranomaiselle kaikista päästöihin liittyvistä takuu- ja korjausvaateista sekä OBD-järjestelmän vioista E-säännössä nro 83 olevan 9.2.3 kohdan mukaisesti. Tyyppihyväksyntäviranomainen voi lisäksi vaatia tällaisten ajoneuvotyyppien testaamista E-säännön nro 83 lisäyksen 3 mukaisesti.
5. Jos hyväksyntäviranomainen ei pidä tämän asetuksen mukaisesti tyyppihyväksynnän saaneiden ajoneuvojen osalta E-säännön nro 83 lisäyksessä 4 määriteltyjen testien tuloksia tyydyttävinä, direktiivin 2007/46/EY 30 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä X tarkoitetut korjaavat toimenpiteet ulotetaan E-säännön nro 83 lisäyksessä 3 olevan 6 kohdan mukaisesti koskemaan käytössä olevia ajoneuvoja, jotka kuuluvat samaan ajoneuvotyyppiin ja joissa on todennäköisesti samat viat.
Valmistajan E-säännön nro 83 lisäyksessä 3 olevan 6.1 kohdan mukaisesti esittämä suunnitelma korjaaviksi toimenpiteiksi on hyväksytettävä hyväksyntäviranomaisella. Valmistaja on vastuussa korjaavista toimenpiteistä tehdyn suunnitelman täytäntöönpanosta.
Hyväksyntäviranomainen antaa päätöksensä tiedoksi kaikille jäsenvaltioille 30 päivän kuluessa. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että samaa korjaavia toimenpiteitä koskevaa suunnitelmaa sovelletaan kaikkiin niiden alueella rekisteröityihin samaa tyyppiä oleviin ajoneuvoihin.
6. Jos hyväksyntäviranomainen toteaa, että ajoneuvotyyppi ei ole siihen sovellettavien E-säännön nro 83 lisäyksen 3 vaatimusten mukainen, sen on direktiivin 2007/46/EY 30 artiklan 3 kohdan vaatimusten mukaisesti annettava asia viipymättä tiedoksi sille jäsenvaltiolle, joka on myöntänyt alkuperäisen tyyppihyväksynnän.
Tiedoksiantamisen jälkeen, ja jollei direktiivin 2007/46/EY 30 artiklan 6 kohdasta muuta johdu, alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen ilmoittaa valmistajalle, että ajoneuvotyyppi ei täytä kyseisiä vaatimuksia ja että valmistajalta edellytetään tiettyjä toimenpiteitä. Valmistajan on toimitettava tälle viranomaiselle kahden kuukauden kuluessa ilmoituksesta korjaavia toimenpiteitä koskeva suunnitelma, jonka on vastattava sisällöltään E-säännön nro 83 lisäyksessä 3 olevan 6.1–6.8 kohdan vaatimuksia. Alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen sopii valmistajan kanssa kahden kuukauden kuluessa toimenpidesuunnitelmasta ja sen toteuttamisesta. Jos alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen toteaa, ettei asiasta päästä sopimukseen, aloitetaan direktiivin 2007/46/EY 30 artiklan 3 ja 4 kohdan mukainen menettely.
10 artikla
Pilaantumista rajoittavat laitteet
1. Valmistajan on varmistettava, että korvaaville pilaantumista rajoittaville laitteille, jotka on tarkoitus asentaa asetuksen (EY) N:o 715/2007 soveltamisalaan kuuluviin EY-tyyppihyväksynnän saaneisiin ajoneuvoihin, on myönnetty EY-tyyppihyväksyntä direktiivin 2007/46/EY 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina erillisinä teknisinä yksikköinä tämän asetuksen 12 ja 13 artiklan sekä liitteen XIII mukaisesti.
Katalysaattoreita ja hiukkassuodattimia pidetään tätä asetusta sovellettaessa pilaantumista rajoittavina laitteina.
Asiaa koskevat vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
a) jäljempänä 13 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttyvät
b) korvaava pilaantumista rajoittava laite on hyväksytty E-säännön nro 103 ( 3 ) mukaisesti.
Kolmannessa alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa sovelletaan myös 14 artiklaa.
2. Alkuperäisten korvaavien pilaantumista rajoittavien laitteiden, jotka vastaavat liitteen I lisäyksen 4 liitteessä olevan 2.3 kohdan mukaista tyyppiä ja jotka on tarkoitus asentaa asianmukaisessa tyyppihyväksyntäasiakirjassa tarkoitettuun ajoneuvoon, ei tarvitse olla liitteen XIII mukaisia, kunhan ne täyttävät kyseisessä liitteessä olevan 2.1 ja 2.2 kohdan vaatimukset.
3. Valmistajan on varmistettava, että alkuperäisessä pilaantumista rajoittavassa laitteessa on tunnistemerkinnät.
4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettuihin tunnistemerkintöihin on kuuluttava seuraavat:
a) ajoneuvon tai moottorin valmistajan nimi tai tavaramerkki
b) alkuperäisen pilaantumista rajoittavan laitteen merkki ja tunnistenumero, joka on kirjattu liitteen I lisäyksessä 3 olevassa 3.2.12.2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin.
11 artikla
EY-tyyppihyväksynnän hakeminen pilaantumista rajoittavan laitteen tyypille erillisenä teknisenä yksikkönä
1. Valmistajan on esitettävä hyväksyntäviranomaiselle hakemus, joka koskee pilaantumista rajoittavan laitteen tyypin EY-tyyppihyväksyntää erillisenä teknisenä yksikkönä.
Hakemus on laadittava liitteen XIII lisäyksessä 1 olevan ilmoituslomakkeen mallin mukaisesti.
2. Edellä 1 kohdassa asetettujen vaatimusten lisäksi valmistajan on toimitettava tyyppihyväksyntätestistä vastaavalle tutkimuslaitokselle kaikki seuraavat:
a) yksi tai useampi tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttyä tyyppiä vastaava ajoneuvo, joka on varustettu uudella alkuperäisellä pilaantumista rajoittavalla laitteella
b) yksi näytekappale korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen tyypistä
c) lisänäytekappale korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen tyypistä, jos on kyse korvaavasta pilaantumista rajoittavasta laitteesta, joka on tarkoitus asentaa OBD-järjestelmällä varustettuun ajoneuvoon.
3. Edellä olevan 2 kohdan a alakohtaa sovellettaessa hakija valitsee ja tekninen tutkimuslaitos hyväksyy testiajoneuvot.
Testiajoneuvojen on täytettävä E-säännön nro 83 liitteessä 4 a olevan 3.2 kohdan vaatimukset.
Testiajoneuvojen on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:
a) niiden päästöjenrajoitusjärjestelmässä ei saa olla mitään vikaa
b) kaikki liiaksi kuluneet tai huonosti toimivat päästöihin liittyvät alkuperäiset osat on korjattava tai vaihdettava
c) ne on viritettävä oikein ja säädettävä valmistajan eritelmien mukaisesti ennen päästöjen testausta.
4. Näytekappaleeseen on 2 kohdan b ja c alakohdan soveltamista varten merkittävä selvästi ja pysyvästi hakijan toiminimi tai tavaramerkki ja kauppanimitys.
5. Edellä olevan 2 kohdan c alakohtaa sovellettaessa näytekappaletta on heikennettävä 2 artiklan 25 kohdan mukaisesti.
12 artikla
Hallinnolliset määräykset, jotka koskevat korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen EY-tyyppihyväksyntää erillisenä teknisenä yksikkönä
1. Jos kaikki asiaankuuluvat vaatimukset täyttyvät, tyyppihyväksyntäviranomainen myöntää korvaavalle pilaantumista rajoittavalle laitteelle EY-tyyppihyväksynnän erillisenä teknisenä yksikkönä ja antaa sille tyyppihyväksyntänumeron direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII säädetyn numerointijärjestelmän mukaisesti.
Hyväksyntäviranomainen ei saa antaa samaa numeroa toiselle korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen tyypille.
Sama tyyppihyväksyntänumero voi kattaa kyseisen korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen tyypin käytön eri ajoneuvotyypeissä.
2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa hyväksyntäviranomaisen on annettava liitteen XIII lisäyksessä 2 vahvistetun mallin mukaisesti laadittu EY-tyyppihyväksyntätodistus.
3. Jos tyyppihyväksynnän hakija voi osoittaa hyväksyntäviranomaiselle tai tutkimuslaitokselle, että korvaava pilaantumista rajoittava laite vastaa liitteen I lisäyksen 4 liitteessä olevassa 2.3 kohdassa esitettyä tyyppiä, tyyppihyväksyntä voidaan myöntää varmistamatta liitteessä XIII olevassa 4 kohdassa määriteltyjen vaatimusten täyttymistä.
13 artikla
Ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuus
1. Valmistajien on asetuksen (EY) N:o 715/2007 6 ja 7 artiklan sekä tämän asetuksen liitteen XIV mukaisesti varmistettava asianmukaisilla järjestelyillä ja menettelyillä, että ajoneuvojen OBD-järjestelmien sekä ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot ovat helposti saatavilla.
2. Hyväksyntäviranomaiset voivat myöntää tyyppihyväksynnän vasta saatuaan valmistajalta todistuksen ajoneuvon OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta.
3. Todistus ajoneuvon OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta on todiste asetuksen (EY) N:o 715/2007 6 artiklan 7 kohdan vaatimusten mukaisuudesta.
4. Todistus ajoneuvon OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta on laadittava liitteen XIV lisäyksessä 1 olevan mallin mukaisesti.
5. Jos ajoneuvon OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavia tietoja ei ole saatavilla tai ne eivät ole asetuksen (EY) N:o 715/2007 6 ja 7 artiklan sekä tämän asetuksen liitteen XIV mukaisia silloin, kun tyyppihyväksyntähakemus tehdään, valmistajan on toimitettava kyseiset tiedot kuuden kuukauden kuluessa tyyppihyväksynnän myöntämispäivästä.
6. Velvollisuus toimittaa tietoja 5 kohdassa säädetyssä määräajassa pätee vain, jos ajoneuvo saatetaan markkinoille tyyppihyväksynnän jälkeen.
Kun ajoneuvo saatetaan markkinoille yli kuuden kuukauden kuluttua tyyppihyväksynnästä, tiedot on toimitettava markkinoillesaattamispäivänä.
7. Hyväksyntäviranomainen voi olettaa ajoneuvon OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevan todistuksen perusteella, että valmistaja on ottanut käyttöön ajoneuvon OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuuteen liittyvät asianmukaiset järjestelyt ja menettelyt, jos yhtään valitusta ei ole tehty ja jos valmistaja toimittaa kyseiset tiedot 5 kohdassa säädetyssä määräajassa.
8. OBD-järjestelmän tietojen saatavuuden osalta liitteessä XI olevassa 4 kohdassa määriteltyjen vaatimusten lisäksi valmistajan on saatettava asiaan liittyvien tahojen saataville seuraavat tiedot:
a) merkitykselliset tiedot, jotka mahdollistavat OBD-järjestelmän moitteettoman toiminnan kannalta olennaisten varaosien kehittämisen
b) tiedot, jotka mahdollistavat yleisten vianmääritystyökalujen kehittämisen.
Edellä olevaa a alakohtaa sovellettaessa varaosien kehittämistä ei saa rajoittaa seuraavilla: merkityksellisten tietojen antamatta jättäminen, tekniset vaatimukset, jotka koskevat vianilmoitusstrategiaa tilanteissa, joissa OBD-järjestelmän raja-arvot ylittyvät tai OBD-järjestelmä ei pysty täyttämään OBD-valvonnalle tässä asetuksessa asetettuja perusvaatimuksia, muutosten tekeminen OBD-tietojen käsittelyyn, jotta järjestelmä voi toimia riippumatta siitä, käyttääkö ajoneuvo bensiiniä vai kaasua, sellaisten kaasukäyttöisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntä, joissa mahdollisesti on tyyppihyväksyntähetkellä tai sitä ennen pieni määrä vähämerkityksisiä puutteita.
Edellä olevaa b alakohtaa sovellettaessa silloin, kun valmistajat käyttävät luvakeverkostossaan standardin ISO 22900 ”Modular Vehicle Communication Interface, MVCI” tai standardin ISO 22901 ”Open Diagnostic Data Exchange, ODX” mukaisia vianmääritys- ja testaustyökaluja, ODX-tiedostot on saatettava riippumattomien toimijoiden saataville valmistajan verkkosivuston kautta.
9. Ajoneuvojen tietojen saatavuutta käsittelevä foorumi, jäljempänä ’foorumi’.
Foorumi tarkastelee, vaikuttaako tietojen saatavuus ajoneuvovarkauksien vähentämisessä tapahtuneeseen edistykseen, ja esittää suosituksia tietojen saatavuutta koskevien vaatimusten parantamiseksi. Foorumi antaa komissiolle neuvoja erityisesti sellaisen prosessin käyttöönotosta, jolla akkreditoidut organisaatiot hyväksyvät ja valtuuttavat riippumattomia toimijoita saamaan ajoneuvojen turvatietoja.
Komissio voi päättää, että foorumin keskustelut ja päätelmät pidetään luottamuksellisina.
14 artikla
Ajoneuvon OBD-järjestelmän sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevien velvoitteiden noudattaminen
1. Hyväksyntäviranomainen voi milloin tahansa, joko omasta aloitteestaan, valituksen johdosta tai tutkimuslaitoksen arvioinnin perusteella tarkastaa, noudattaako valmistaja asetuksen (EY) N:o 715/2007 ja tämän asetuksen säännöksiä sekä ajoneuvon OBD-järjestelmän sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevan todistuksen ehtoja.
2. Jos hyväksyntäviranomainen toteaa, että valmistaja ei ole noudattanut ajoneuvon OBD-järjestelmän sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevia velvoitteitaan, asianomaisen tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.
3. Näitä 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä voivat olla tyyppihyväksynnän peruminen tai keskeyttäminen, sakkojen määrääminen tai muut asetuksen (EY) N:o 715/2007 13 artiklan mukaisesti vahvistettavat toimenpiteet.
4. Hyväksyntäviranomaisen on tarkastettava, että valmistaja noudattaa ajoneuvon OBD-järjestelmän sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevia velvoitteita, jos riippumaton toimija tai riippumattomia toimijoita edustava toimialajärjestö tekee hyväksyntäviranomaiselle valituksen.
5. Tarkastuksen yhteydessä hyväksyntäviranomainen voi pyytää tutkimuslaitosta tai muuta riippumatonta asiantuntijaa arvioimaan, onko velvollisuudet täytetty.
15 artikla
Siirtymäsäännökset
1. Luokkien M1 ja M2 sekä luokan N1 alaluokan I ajoneuvojen valmistajat voivat 31 päivään elokuuta 2017 saakka ja luokan N1 alaluokkien II ja III ja luokan N2 ajoneuvojen valmistajat 31 päivään elokuuta 2018 saakka pyytää tyyppihyväksynnän myöntämistä tämän asetuksen mukaisesti. Ellei tällaista pyyntöä esitetä, sovelletaan asetusta (EY) N:o 692/2008.
2. Kansallisten viranomaisten on luokkien M1 ja M2 ja luokan N1 alaluokan I ajoneuvojen osalta 1 päivästä syyskuuta 2017 sekä luokan N1 alaluokkien II ja III ja luokan N2 ajoneuvojen osalta 1 päivästä syyskuuta 2018 kieltäydyttävä päästöihin tai polttoaineenkulutukseen liittyvistä syistä myöntämästä EY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää uusille ajoneuvotyypeille, jotka eivät ole tämän asetuksen mukaisia.
Kun kyse on ennen 1 päivää syyskuuta 2019 haetuista uusista tyyppihyväksynnistä, voidaan ajoneuvon haihtumispäästöjen määrittämiseksi soveltaa valmistajan pyynnöstä tämän asetuksen liitteessä VI esitetyn menettelyn asemesta E-säännön nro 83 liitteessä 7 esitettyä haihtumispäästöjen testausmenettelyä.
3. Kansalliset viranomaiset eivät luokkien M1 ja M2 ja luokan N1 alaluokan I ajoneuvojen osalta 1 päivästä syyskuuta 2018 sekä luokan N1 alaluokkien II ja III ja luokan N2 ajoneuvojen osalta 1 päivästä syyskuuta 2019 saa enää päästöihin tai polttoaineenkulutukseen liittyvistä syistä pitää uusien ajoneuvojen, jotka eivät täytä tämän asetuksen vaatimuksia, vaatimustenmukaisuustodistuksia pätevinä direktiivin 2007/46/EY 26 artiklaa sovellettaessa, ja niiden on kiellettävä tällaisten ajoneuvojen rekisteröinti, myynti ja käyttöönotto.
Kun kyse on ennen 1 päivää syyskuuta 2019 rekisteröidyistä uusista ajoneuvoista, voidaan ajoneuvon haihtumispäästöjen määrittämiseksi soveltaa valmistajan pyynnöstä tämän asetuksen liitteessä VI esitetyn menettelyn asemesta E-säännön nro 83 liitteessä 7 esitettyä haihtumispäästöjen testausmenettelyä.
4. Kunnes uusien ajoneuvotyyppien tapauksessa asetuksen (EY) N:o 715/2007 10 artiklan 4 kohdassa annetuista päivämääristä on kulunut kolme vuotta ja uusien ajoneuvojen tapauksessa mainitun asetuksen 10 artiklan 5 kohdassa annetuista päivämääristä neljä vuotta, sovelletaan seuraavia säännöksiä:
a) liitteessä III A olevan 2.1 kohdan vaatimuksia ei sovelleta, lukuun ottamatta hiukkasmäärää (PN) koskevia vaatimuksia;
b) liitteen III A muiden kohtien kuin 2.1 kohdan vaatimuksia, mukaan luettuina suoritettaviin RDE-testeihin ja kirjattaviin ja saataville asetettaviin tietoihin sovellettavat vaatimukset, sovelletaan vain uusiin tyyppihyväksyntiin, jotka on myönnetty asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti 27 päivästä heinäkuuta 2017 alkaen;
c) liitteen III A vaatimuksia ei sovelleta pienille valmistajille myönnettäviin tyyppihyväksyntiin;
d) jos liitteen III A lisäyksissä 5 ja 6 vahvistetut vaatimukset täyttyvät kyseisissä lisäyksissä kuvatuista kahdesta tietojenarviointimenetelmistä vain yhden osalta, suoritetaan vielä yksi RDE-testi;
jos kyseiset vaatimukset täyttyvät jälleen vain yhden menetelmän osalta, kirjataan täydellisyys- ja normaalisuusanalyysi kummankin menetelmän osalta, ja liitteessä III A olevassa 9.3 kohdassa vaadittu laskelma voidaan rajoittaa koskemaan vain sitä menetelmää, jonka osalta täydellisyys- ja normaalisuusvaatimukset täyttyvät; molempien RDE-testien ja täydellisyys- ja normaalisuusanalyysin tiedot kirjataan ja asetetaan saataville käytettäväksi kyseisten kahden tietojenarviointimenetelmän tulosten erojen selvittämisessä;
e) teho testiajoneuvon pyörillä määritetään joko mittaamalla vääntömomentti pyörännavassa tai hiilidioksidin massavirrasta käyttämällä ajoneuvokohtaisia CO2-kuvaajia (”veline”) liitteen III A lisäyksessä 6 olevan 4 kohdan mukaisesti.
Jos ajoneuvo tyyppihyväksyttiin asetuksen (EY) N:o 715/2007 ja sen täytäntöönpanosäädösten vaatimusten mukaisesti luokan M sekä luokan N1 alaluokan I ajoneuvojen tapauksessa ennen 1 päivää syyskuuta 2017 tai luokan N1 alaluokkien II ja III ja luokan N2 ajoneuvojen tapauksessa ennen 1 päivää syyskuuta 2018, sen ei katsota ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa olevan uutta tyyppiä. Sama pätee myös silloin, kun alkuperäisen tyypin pohjalta luodaan uusia tyyppejä yksinomaan tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa olevan uuden ajoneuvotyypin määritelmän soveltamisen johdosta. Tällaisissa tapauksissa on tämän alakohdan soveltamisesta mainittava asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen I lisäyksessä 4 vahvistetun EY-tyyppihyväksyntätodistuksen II osan 5 kohdassa ’Huomautuksia’ ja sisällytettävä siihen viittaus aiempaan tyyppihyväksyntään.
5. Kunnes asetuksen (EY) N:o 715/2007 10 artiklan 4 kohdassa annetuista päivämääristä on kulunut 8 vuotta, sovelletaan seuraavaa:
a) hyväksyntäviranomainen hyväksyy asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteen III mukaisesti kolmen vuoden kuluessa asetuksen (EY) N:o 715/2007 10 artiklan 4 kohdassa annetuista päivämääristä tehdyt tyyppi 1- / tyyppi I -testit sellaisten heikennettyjen tai viallisten komponenttien valmistamiseksi, joilla simuloidaan vikoja tämän asetuksen liitteen XI vaatimusten täyttymisen arvioimiseksi;
b) tyyppihyväksyntäviranomainen hyväksyy asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä III olevan 3.13 kohdan mukaisesti kolmen vuoden kuluessa asetuksen (EY) N:o 715/2007 10 artiklan 4 kohdassa annetuista päivämääristä suoritetut menettelyt tämän asetuksen liitteen XXI alaliitteen 6 lisäyksessä 1 olevan 1.1 kohdan toisessa alakohdassa vahvistettujen vaatimusten täyttämiseksi;
c) jos ensimmäinen tyyppi 1-/tyyppi I -testi on tehty asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteen VII mukaisesti kolmen vuoden kuluessa asetuksen (EY) N:o 715/2007 10 artiklan 4 kohdassa annetuista päivämääristä, hyväksyntäviranomainen hyväksyy kestävyyden osoittamisen vastaavaksi menettelyksi kuin mitä edellytetään tämän asetuksen liitteen VII vaatimusten täyttymiseksi.
6. Aiemmin myönnettyjen tyyppihyväksyntien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi komissio tarkastelee direktiivin 2007/46/EY V luvun vaikutuksia tämän asetuksen soveltamiseen.
7. Kunnes asetuksen (EY) N:o 715/2007 10 artiklan 4 ja 5 kohdassa annetuista päivämääristä on kulunut viisi vuotta ja neljä kuukautta, liitteessä III A olevan 2.1 kohdan vaatimuksia ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisiin päästöjä koskeviin tyyppihyväksyntiin, jotka on myönnetty 2 artiklan 32 kohdassa määritellyille pienille valmistajille. Aikana, joka alkaa kolmen vuoden kuluttua ja päättyy viiden vuoden ja neljän kuukauden kuluttua asetuksen (EY) N:o 715/2007 10 artiklan 4 kohdassa annetuista päivämääristä, ja aikana, joka alkaa neljän vuoden kuluttua ja päättyy viiden vuoden ja neljän kuukauden kuluttua mainitun asetuksen 10 artiklan 5 kohdassa annetuista päivämääristä, pienten valmistajien on kuitenkin seurattava ajoneuvojensa RDE-arvoja ja ilmoitettava ne.
16 artikla
Direktiivin 2007/46/EY muuttaminen
Muutetaan direktiivi 2007/46/EY tämän asetuksen liitteen XVIII mukaisesti.
17 artikla
Asetuksen (EY) N:o 692/2008 muuttaminen
Muutetaan asetus (EY) N:o 692/2008 seuraavasti:
1) Korvataan 6 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Jos kaikki asiaankuuluvat vaatimukset täyttyvät, hyväksyntäviranomainen myöntää EY-tyyppihyväksynnän ja antaa EY-tyyppihyväksyntänumeron direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII säädetyn numerointijärjestelmän mukaisesti.
Tyyppihyväksyntänumeron osa 3 on muodostettava tämän asetuksen liitteen I lisäyksen 6 mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2007/46/EY liitteen VII säännösten soveltamista.
Hyväksyntäviranomainen ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.
Asetuksen (EY) N:o 715/2007 vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
a) tämän asetuksen 3 artiklan 10 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät;
b) tämän asetuksen 13 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät;
c) ajoneuvo on hyväksytty E-säännön nro 83, muutossarja 07, nro 85 ja sen täydennysten, nro 101, tarkistus 3 (sisältää muutossarjan 01 täydennyksineen), ja puristussytytysmoottorilla varustettujen ajoneuvojen tapauksessa E-säännön 24, osa III, muutossarja 03, mukaisesti.
d) edellä 5 artiklan 11 ja 12 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät.”
2) Lisätään 16 a artikla seuraavasti:
”16 a artikla
Siirtymäsäännökset
Luokkien M1 ja M2 sekä luokan N1 alaluokan I ajoneuvojen osalta 1 päivästä syyskuuta 2017 ja luokan N1 alaluokkien II ja III ja luokan N2 ajoneuvojen osalta 1 päivästä syyskuuta 2018 tätä asetusta sovelletaan ainoastaan arvioitaessa, täyttävätkö ennen mainittuja päivämääriä tämän asetuksen mukaisesti tyyppihyväksytyt ajoneuvot seuraavat vaatimukset:
a) tuotannon vaatimustenmukaisuus 8 artiklan mukaisesti;
b) käytönaikainen vaatimustenmukaisuus 9 artiklan mukaisesti;
c) ajoneuvon OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuus 13 artiklan mukaisesti.
Tätä asetusta sovelletaan myös komission täytäntöönpanoasetuksissa (EU) 2017/1152 ( *1 ) ja (EU) 2017/1153 ( *2 ) säädettyyn korrelaatiomenettelyyn.
3) Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen XVII mukaisesti.
18 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1230/2012 ( 4 ) muuttaminen
Korvataan komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 2 artiklan 5 kohta seuraavasti:
”5) ’Lisävarusteiden massalla’ tarkoitetaan niiden lisävarusteiden yhdistelmien suurinta massaa, jotka voidaan asentaa ajoneuvoon vakiovarusteiden lisäksi valmistajan erittelyjen mukaisesti.”
18 a artikla
Hybridiajoneuvot ja ajoneuvon ulkopuolelta ladattavat hybridiajoneuvot
Komissio pyrkii laatimaan tarkistetut menetelmät, joihin sisällytetään hybridiajoneuvoihin ja ajoneuvon ulkopuolelta ladattaviin hybridiajoneuvoihin sovellettava luotettava ja kattava menetelmä, jonka tarkoituksena on varmistaa, että näiden ajoneuvojen RDE-arvoja voidaan suoraan verrata tavanomaisten ajoneuvojen arvoihin, ja joka on määrä esittää asetuksen seuraavan muuttamisen yhteydessä.
19 artikla
Kumoaminen
Kumotaan asetus (EY) N:o 692/2008 1 päivästä tammikuuta 2022.
20 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITELUETTELO
|
LIITE I |
EY-tyyppihyväksyntää koskevat hallinnolliset määräykset |
|
Lisäys 1 |
Tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen tyyppi 1 -testin osalta – tilastomenetelmä |
|
Lisäys 2 |
Sähköajoneuvojen tuotannon vaatimustenmukaisuuteen liittyvät laskelmat |
|
Lisäys 3 |
Ilmoituslomakkeen malli |
|
Lisäys 3 a |
Laaja asiakirjapaketti |
|
Lisäys 4 |
EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malli |
|
Lisäys 5 |
Ajoneuvon OBD-järjestelmään liittyvät tiedot |
|
Lisäys 6 |
EY-tyyppihyväksyntätodistuksen numerointijärjestelmä |
|
Lisäys 7 |
Valmistajan todistus siitä, että OBD-järjestelmä täyttää käytönaikaiselle tehokkuudelle asetetut vaatimukset |
|
Lisäys 8 a |
Tyyppi 1 -testin testausselosteen malli (mukaan luettuna ATCT-testi) ja raportoinnin vähimmäisvaatimukset |
|
Liite CO2MPAS-simulaattorin tuottamien tulosten raportointiin |
|
|
Lisäys 8 b |
Ajovastustestin testausselosteen malli ja raportoinnin vähimmäisvaatimukset |
|
Lisäys 8 c |
Testauskaavakkeen malli |
|
LIITE II |
Käytönaikainen vaatimustenmukaisuus |
|
Lisäys 1 |
Käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen |
|
Lisäys 2 |
Pakokaasupäästöjen käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testauksessa käytettävä tilastollinen menettely |
|
Lisäys 3 |
Käytönaikaiseen vaatimustenmukaisuuteen liittyvät vastuut |
|
LIITE III A |
Todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät päästöt (RDE-päästöt) |
|
Lisäys 1 |
Menettely ajoneuvojen päästöjen testaamiseksi kannettavilla päästöjenmittausjärjestelmillä (PEMS) |
|
Lisäys 2 |
PEMS-järjestelmän komponenttien ja signaalien eritelmät ja kalibrointi |
|
Lisäys 3 |
PEMS-järjestelmän ja ei-jäljitettävän pakokaasun massavirran validointi |
|
Lisäys 4 |
Päästöjen määrittäminen |
|
Lisäys 5 |
Ajomatkan dynaamisten olosuhteiden todentaminen ja lopullisten RDE-päästötulosten laskeminen menetelmällä 1 (liikkuvaan keskiarvon määritysjaksoon perustuva menetelmä) |
|
Lisäys 6 |
Ajomatkan dynaamisten olosuhteiden todentaminen ja lopullisten RDE-päästötulosten laskeminen menetelmällä 2 (Power Binning) |
|
Lisäys 7 |
Ajoneuvojen valitseminen PEMS-testaukseen ensimmäisessä tyyppihyväksynnässä |
|
Lisäys 7 a |
Koko ajomatkan dynaamisten olosuhteiden todentaminen |
|
Lisäys 7 b |
Menettely PEMS-ajomatkan kumulatiivisen positiivisen korkeuseron määrittämiseksi |
|
Lisäys 7 c |
Ajomatkan olosuhteiden todentaminen ja lopullisten RDE-päästötulosten laskeminen OVC-HEV-ajoneuvojen tapauksessa |
|
Lisäys 8 |
Tietojen vaihtoa ja raportointia koskevat vaatimukset |
|
Lisäys 9 |
Valmistajan todistus vaatimustenmukaisuudesta |
|
LIITE IV |
Tyyppihyväksynnän yhteydessä katsastusta varten tarvittavat päästötiedot |
|
Lisäys 1 |
Hiilimonoksidipäästöjen mittaaminen joutokäyntinopeuksilla (tyyppi 2 -testi) |
|
Lisäys 2 |
Savun tiheyden mittaaminen |
|
LIITE V |
Kampikammiopäästöjen tarkastaminen (tyyppi 3 -testi) |
|
LIITE VI |
Haihtumispäästöjen määrittäminen (tyyppi 4 -testi) |
|
LIITE VII |
Pilaantumista rajoittavien laitteiden kestävyyden tarkastaminen (tyyppi 5 -testi) |
|
Lisäys 1 |
Standardoitu koepenkkisykli (SBC) |
|
Lisäys 2 |
Standardoitu dieselmoottorin koepenkkisykli (SDBC) |
|
Lisäys 3 |
Standardoitu maantiesykli (SRC) |
|
LIITE VIII |
Keskimääräisten päästöjen tarkastaminen matalassa ympäristön lämpötilassa (tyyppi 6 -testi) |
|
LIITE IX |
Vertailupolttoaineiden eritelmät |
|
LIITE X |
Varattu |
|
LIITE XI |
Moottoriajoneuvojen sisäinen valvontajärjestelmä (OBD-järjestelmä) |
|
Lisäys 1 |
Ajoneuvon sisäisen valvontajärjestelmän (OBD-järjestelmän) toiminta |
|
Lisäys 2 |
Ajoneuvoperheen olennaiset piirteet |
|
LIITE XII |
Ekoinnovaatioilla varustettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntä sekä monivaiheista tyyppihyväksyntää varten toimitettujen luokan N1 ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittäminen |
|
LIITE XIII |
Korvaavien pilaantumista rajoittavien laitteiden EY-tyyppihyväksyntä erillisinä teknisinä yksikköinä |
|
Lisäys 1 |
Ilmoituslomakkeen malli |
|
Lisäys 2 |
EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malli |
|
Lisäys 3 |
EY-tyyppihyväksyntämerkin malli |
|
LIITE XIV |
Ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuus |
|
Lisäys 1 |
Vaatimustenmukaisuustodistus |
|
LIITE XV |
Varattu |
|
LIITE XVI |
Vaatimukset ajoneuvoille, joiden päästöjen jälkikäsittelyjärjestelmässä käytetään reagenssia |
|
LIITE XVII |
Asetuksen (EY) N:o 692/2008 muuttaminen |
|
LIITE XVIII |
Direktiivin 2007/46/EY muuttaminen |
|
LIITE XIX |
Asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttaminen |
|
Liite XX |
Moottorin nettotehon mittaaminen |
|
Liite XXI |
Tyyppi 1 -päästötestin testausmenetelmät |
LIITE I
EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVAT HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET
1. EY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄVAATIMUKSET
1.1. Yhdellä polttoaineella toimivia kaasuajoneuvoja ja kahdella polttoaineella toimivia kaasuajoneuvoja koskevat lisävaatimukset
1.1.1. Lisävaatimukset, jotka koskevat tyyppihyväksynnän myöntämistä yhdellä polttoaineella toimiville kaasuajoneuvoille ja kahdella polttoaineella toimiville kaasuajoneuvoille, ovat jäljempänä esitetyin poikkeuksin ne, jotka vahvistetaan E-säännössä nro 83 olevassa 1, 2 ja 3 kohdassa ja säännön liitteen 12 lisäyksissä 1 ja 2.
1.1.2. E-säännön nro 83 liitteessä 12 olevassa 3.1.2 ja 3.1.4 kohdassa olevaa viittausta liitteessä 10 a esitettyihin vertailupolttoaineisiin on pidettävä viittauksena tämän asetuksen liitteessä IX olevassa A jaksossa esitettyihin asianomaisiin vertailupolttoaineiden eritelmiin.
1.2. Polttoainevaatimuksiltaan joustavia nk. flex-fuel-ajoneuvoja koskevat lisävaatimukset
Polttoainevaatimuksiltaan joustavia nk. flex-fuel-ajoneuvoja koskevat lisävaatimukset ovat ne, jotka vahvistetaan E-säännössä nro 83 olevassa 4.9 kohdassa.
2. TEKNISET LISÄVAATIMUKSET JA TESTIT
2.1. Pienvalmistajat
2.1.1. Luettelo 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista säädöksistä:
|
Säädös |
Vaatimukset |
|
California Code of Regulations, Title 13, kohdat 1961 (a) ja 1961(b)(1)(C)(1), jota sovelletaan ajoneuvoihin mallivuodesta 2001, 1968.1, 1968.2, 1968.5, 1976 ja 1975, julkaisija Barclay’s Publishing |
Kevyiden hyötyajoneuvojen tyyppihyväksyntään on sovellettava California Code of Regulationsin viimeisimmän mallivuoden vaatimuksia. |
2.2. Polttoainesäiliöiden täyttöaukot
2.2.1. Polttoainesäiliöiden täyttöaukkoihin sovelletaan liitteessä XXI olevassa 5.4.1 ja 5.4.2 kohdassa ja jäljempänä olevassa 2.2.2 kohdassa asetettuja vaatimuksia.
2.2.2. Polttoaineentäyttöaukon tulpan puuttumisesta aiheutuvat liialliset haihtumispäästöt ja polttoaineen läikkyminen on estettävä. Tämä voidaan toteuttaa käyttämällä jotakin seuraavista:
a) automaattisesti avautuva ja sulkeutuva polttoaineentäyttöaukon tulppa, jota ei voi irrottaa
b) rakenteelliset ominaisuudet, joilla estetään liialliset haihtumispäästöt polttoaineen täyttöaukon tulpan puuttuessa
c) muu järjestely, jolla on sama vaikutus. Tällaisia voivat olla esim. remmillä tai ketjulla varustettu täyttöaukon tulppa tai tulppa, joka avataan ajoneuvon käynnistämiseen käytettävän virta-avaimen avulla. Jälkimmäisessä tapauksessa täyttöaukon tulpan on oltava sellainen, että avaimen voi poistaa ainoastaan tulpan ollessa lukittuna.
2.3. Elektronisen järjestelmän suojausta koskevat säännökset
2.3.1. Elektronisen järjestelmän suojausta koskevat säännökset esitetään liitteessä XXI olevassa 5.5 kohdassa ja jäljempänä olevassa 2.3.2 ja 2.3.3 kohdassa.
2.3.2. Jos puristussytytysmoottorin polttoaineensyötössä käytetään mekaanista pumppua, valmistajan on varmistettava polttoaineensyötön enimmäismäärän asetuksen suojaus ajoneuvon käytön aikana.
2.3.3. Valmistajien on tehokkaasti estettävä matkamittarin lukemien uudelleenohjelmointi ajoneuvon sisäisessä verkossa, mahdollisessa voimalaitteen ohjaimessa sekä tapauksen mukaan tietojen etävaihtoon käytettävässä lähetinyksikössä. Valmistajien on käytettävä järjestelmällisiä suojausmenetelmiä ja kirjoitussuojia, jotka suojaavat matkamittarin lukemien oikeellisuutta. Menetelmille, joilla turvataan riittävä suojaus, tarvitaan hyväksyntäviranomaisen hyväksyntä.
2.4. Testien suorittaminen
2.4.1. Kuvassa I.2.4 kuvataan ajoneuvon tyyppihyväksyntää varten tehtävät testit. Testikohtaiset menettelyt kuvataan liitteissä II, III A, IV, V, VI, VII, VIII, XI, XVI,1 XX ja XXI.
Kuva I.2.4
Testivaatimusten soveltaminen tyyppihyväksyntää ja sen laajentamista varten
|
Ajoneuvoluokka |
Kipinäsytytysmoottorilla varustetut ajoneuvot, mukaan lukien hybridiajoneuvot (1) |
Puristussytytysmoottorilla varustetut ajoneuvot, mukaan lukien hybridiajoneuvot |
Täyssähköajoneuvot |
Vetypolttokennoajoneuvot |
|||||||
|
|
Yhdellä polttoaineella toimivat ajoneuvot |
Kahdella polttoaineella toimivat ajoneuvot (3) |
Flex-fuel-ajoneuvot (3) |
|
|
|
|||||
|
Vertailupolttoaine |
Bensiini (E10) |
Nestekaasu |
Maakaasu/biometaani |
Vety (polttomoottori) |
Bensiini (E10) |
Bensiini (E10) |
Bensiini (E10) |
Bensiini (E10) |
Diesel (B7) (5) |
— |
Vety (polttokenno) |
|
Nestekaasu |
Maakaasu/biometaani |
Vety (polttomoottori) (4) |
Etanoli (E85) |
||||||||
|
Kaasumaiset epäpuhtaudet (tyyppi 1 -testi) |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä (4) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
Kyllä |
— |
— |
|
Hiukkasmassa (tyyppi 1 -testi) |
Kyllä (2) |
— |
— |
— |
Kyllä (2) (vain bensiini) |
Kyllä (2) (vain bensiini) |
Kyllä (2) (vain bensiini) |
Kyllä (2) (molemmat polttoaineet) |
Kyllä |
— |
— |
|
Hiukkasmäärä |
Kyllä (2) |
— |
— |
— |
Kyllä (2) (vain bensiini) |
Kyllä (2) (vain bensiini) |
Kyllä (2) (vain bensiini) |
Kyllä (2) (molemmat polttoaineet) |
Kyllä |
— |
— |
|
Kaasumaiset epäpuhtaudet, RDE (tyyppi 1A -testi) |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä (4) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
Kyllä |
— |
— |
|
Hiukkasmäärä, RDE (tyyppi 1A -testi) |
Kyllä (2) |
— |
— |
— |
Kyllä (molemmat polttoaineet) (2) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) (2) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) (2) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) (2) |
Kyllä |
— |
— |
|
Joutokäyntipäästöt (tyyppi 2 -testi) |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
— |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
Kyllä (vain bensiini) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
— |
— |
— |
|
Kampikammiopäästöt (tyyppi 3 -testi) |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
— |
Kyllä (vain bensiini) |
Kyllä (vain bensiini) |
Kyllä (vain bensiini) |
Kyllä (vain bensiini) |
— |
— |
— |
|
Haihtumispäästöt (tyyppi 4 -testi) |
Kyllä |
— |
— |
— |
Kyllä (vain bensiini) |
Kyllä (vain bensiini) |
Kyllä (vain bensiini) |
Kyllä (vain bensiini) |
— |
— |
— |
|
Kestävyys (tyyppi 5 -testi) |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä (vain bensiini) |
Kyllä (vain bensiini) |
Kyllä (vain bensiini) |
Kyllä (vain bensiini) |
Kyllä |
— |
— |
|
Päästöt matalassa lämpötilassa (tyyppi 6 -testi) |
Kyllä |
— |
— |
— |
Kyllä (vain bensiini) |
Kyllä (vain bensiini) |
Kyllä (vain bensiini) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
— |
— |
— |
|
Käytönaikainen vaatimustenmukaisuus |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
Kyllä |
— |
— |
|
OBD-järjestelmät |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
— |
— |
|
Hiilidioksidipäästöt, polttoaineenkulutus, sähköenergian kulutus ja sähkökäyttöinen toimintasäde |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
Kyllä (molemmat polttoaineet) |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
|
Savun tiheys |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
Kyllä |
— |
— |
|
Moottorin teho |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
Kyllä |
|
(1) Vetyajoneuvojen sekä flex-fuel-biodieselajoneuvojen erityiset testimenettelyt määritellään myöhemmin. (2) Hiukkasmassa- ja hiukkasmäärärajoja sovelletaan vain ajoneuvoihin, joissa on suoraruiskutusmoottori. (3) Kun kahdella polttoaineella toimiva ajoneuvo on yhdistetty flex-fuel-ajoneuvoon, sovelletaan molempia testivaatimuksia. (4) Kun ajoneuvo toimii vedyllä, määritetään vain typen oksidien päästöt (NOx). (5) Biodieseliä varten määritellään lisävaatimuksia myöhemmin. |
|||||||||||
3. TYYPPIHYVÄKSYNTIEN LAAJENNUKSET
3.1. Pakokaasupäästöjä koskevat laajennukset (tyyppi 1- ja 2 -testit)
|
3.1.1. |
Tyyppihyväksyntä laajennetaan koskemaan ajoneuvoja, jotka täyttävät 2 artiklan 1 kohdassa esitetyt kriteerit. |
|
3.1.2. |
Jaksoittaisesti regeneroituvalla järjestelmällä varustetut ajoneuvot Liitteen XXI alaliitteen 6 lisäyksen 1 (WLTP) mukaisesti tehtyjen Ki-testien tapauksessa tyyppihyväksyntä laajennetaan koskemaan ajoneuvoja, jotka täyttävät liitteessä XXI olevassa 5.9 kohdassa esitetyt kriteerit. E-säännön nro 83 liitteen 13 (NEDC) mukaisesti tehtyjen Ki-testien tapauksessa tyyppihyväksyntä laajennetaan koskemaan ajoneuvoja asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä I olevan 3.1.4 kohdan vaatimusten mukaisesti. |
3.2. Haihtumispäästöjä koskevat laajennukset (tyyppi 4 -testi)
3.2.1. Tyyppihyväksyntä laajennetaan koskemaan haihtumispäästöjen rajoitusjärjestelmällä varustettuja ajoneuvoja, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:
3.2.1.1. Polttoaineen ja ilman annostelujärjestelmän perusperiaate (esimerkiksi yksipisteruiskutus) on sama.
3.2.1.2. Polttoainesäiliön muoto sekä polttoainesäiliön ja polttoaineletkujen materiaali ovat samat.
3.2.1.3. Testi tehdään ajoneuvolla, joka edustaa letkun likimääräisen pituuden ja poikkipinnan osalta huonointa tapausta. Tyyppihyväksyntätesteistä vastaava tutkimuslaitos päättää, voidaanko erilaiset haihtuneen ja nestemäisen polttoaineen erottimet hyväksyä.
3.2.1.4. Polttoainesäiliön tilavuuden toleranssi on ± 10 prosenttia.
3.2.1.5. Säiliön paineventtiilin säätö on sama.
3.2.1.6. Polttoainekaasun varastointimenetelmä on sama, ts. loukun muoto ja tilavuus, väliaine, ilmanpuhdistin (jos sitä käytetään haihtumispäästöjen valvontaan) jne.
3.2.1.7. Varastoidun polttoainehöyryn poistumismenetelmä on sama (esimerkiksi ilmavirta, poistumisaika tai poistumistilavuus esivakautussyklin aikana).
3.2.1.8. Polttoaineen syöttöjärjestelmän tiivistys- ja tuuletusmenetelmät ovat samat.
3.2.2. Tyyppihyväksyntä laajennetaan koskemaan ajoneuvoja, joissa on
3.2.2.1. eri moottorikoot
3.2.2.2. eri moottoritehot
3.2.2.3. automaattiset ja käsivalintaiset vaihteistot
3.2.2.4. kaksi- ja nelipyörävedot
3.2.2.5. eri korimallit ja
3.2.2.6. eri pyörä- ja rengaskoot.
3.3. Pilaantumista rajoittavien laitteiden kestävyyttä koskevat laajennukset (tyyppi 5 -testi)
|
3.3.1. |
Tyyppihyväksyntä laajennetaan koskemaan erilaisia ajoneuvotyyppejä, kunhan ajoneuvon, moottorin tai pilaantumista rajoittavan järjestelmän seuraavassa kuvatut ominaisuudet ovat identtiset tai annettujen toleranssien sisällä.
|
3.4. OBD-järjestelmää koskevat laajennukset
3.4.1. Tyyppihyväksyntä voidaan laajentaa koskemaan erilaisia ajoneuvoja, joissa on samanlainen liitteen XI lisäyksessä 2 määritelty moottori ja päästöjenrajoitusjärjestelmä. Tyyppihyväksynnän laajentamiseen eivät vaikuta seuraavat ajoneuvon ominaisuudet:
a) moottorin apulaitteet
b) renkaat
c) ekvivalentti-inertia
d) jäähdytysjärjestelmä
e) kokonaisvälityssuhde
f) vaihteiston tyyppi ja
g) korityyppi.
3.5. Matalassa lämpötilassa tehtävää testiä (tyyppi 6 -testi) koskevat laajennukset
3.5.1. Ajoneuvot, joiden vertailumassat ovat erilaiset
3.5.1.1. Tyyppihyväksyntä voidaan laajentaa koskemaan ainoastaan ajoneuvoja, joiden vertailumassa edellyttää kahden seuraavaksi korkeamman ekvivalentti-inertialuokan tai minkä tahansa alemman ekvivalentti-inertialuokan käyttämistä.
3.5.1.2. Luokkaan N kuuluvien ajoneuvojen tyyppihyväksyntä voidaan laajentaa koskemaan vain ajoneuvoja, joiden vertailumassa on pienempi, jos tyyppihyväksytyn ajoneuvon päästöt vastaavat sille ajoneuvolle, jolle tyyppihyväksynnän laajennusta haetaan, määriteltyjä raja-arvoja.
3.5.2. Ajoneuvot, joilla on eri kokonaisvälityssuhteet
3.5.2.1. Tyyppihyväksyntä voidaan laajentaa koskemaan ajoneuvoja, joilla on eri välityssuhteet, vain tietyin edellytyksin.
3.5.2.2. Tyyppihyväksynnän laajentamismahdollisuuden selvittämiseksi on määriteltävä jokaiselle tyyppi 1- ja tyyppi 6 -testissä käytettävälle välityssuhteelle suhde
jossa V1 on hyväksytyn ajoneuvotyypin nopeus ja V2 laajennushakemuksen kohteena olevan ajoneuvotyypin nopeus moottorin pyörimisnopeudella 1 000 rpm.
3.5.2.3. Jos jokaisella välityssuhteella E ≤ 8 prosenttia, on laajennus annettava uusimatta tyyppi 6 -testiä.
3.5.2.4. Jos vähintään yhdellä välityssuhteella E > 8 prosenttia ja jokaisella välityssuhteella E ≤ 13 prosenttia, on tyyppi 6 -testi uusittava. Testit voidaan tehdä valmistajan valitsemassa laboratoriossa tutkimuslaitoksen suostumuksella. Testausselosteet on lähetettävä tyyppihyväksyntätesteistä vastaavalle tutkimuslaitokselle.
3.5.3. Ajoneuvot, joilla on eri vertailumassat ja eri välityssuhteet
Tyyppihyväksyntä laajennetaan koskemaan ajoneuvoja, jotka eroavat hyväksytystä tyypistä vertailumassaltaan ja välityssuhteiltaan, jos kaikki 3.5.1 ja 3.5.2 kohdassa määrätyt edellytykset täyttyvät.
4. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS
4.1. Johdanto
4.1.1. Jokainen tämän asetuksen mukaisen tyyppihyväksynnän nojalla valmistettava ajoneuvo on valmistettava tässä asetuksessa vahvistettujen tyyppihyväksyntävaatimusten mukaiseksi. Valmistajan on toteutettava riittävät järjestelyt ja kirjalliset valvontasuunnitelmat ja tehtävä hyväksytyn tyypin jatkuvan vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi tässä asetuksessa täsmennetyin määrävälein tarvittavat päästö- ja OBD-testit. Hyväksyntäviranomaisen on varmennettava ja hyväksyttävä nämä valmistajan järjestelyt ja valvontasuunnitelmat sekä tehtävä tarkastuksia ja päästö- ja OBD-testejä tässä asetuksessa täsmennetyin määrävälein valmistajan tiloissa, myös tuotanto- ja testaustiloissa, osana direktiivin 2007/46/EY liitteessä X kuvattuja tuotteen vaatimustenmukaisuuteen ja jatkuviin tarkastuksiin liittyviä järjestelyjä.
4.1.2. Valmistajan on tarkastettava tuotannon vaatimustenmukaisuus testaamalla epäpuhtauspäästöt (esitetään asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteen I taulukossa 2), hiilidioksidipäästöt (yhdessä sähköenergian kulutuksen mittaamisen kanssa), kampikammiopäästöt, haihtumispäästöt ja OBD-järjestelmä. Tarkastukseen on sen vuoksi sisällyttävä tyyppi 1-, 3- ja 4 -testi ja OBD-järjestelmän testi, jotka kuvataan tämän liitteen 2.4 kohdassa ja siinä mainituissa asiaankuuluvissa liitteissä. Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat erityiset menettelyt esitetään 4.2–4.7 kohdassa ja lisäyksissä 1 ja 2.
4.1.3. Valmistajan tuotannon vaatimustenmukaisuuden testaamista varten perheellä tarkoitetaan tyyppi 1- ja 3-testien osalta CO2-interpolointiperhettä, mukaan luettuna tyyppi 4 -testiä varten tämän liitteen 3.2 kohdassa kuvatut laajennukset, ja OBD-perhettä, mukaan luettuina OBD-testejä varten tämän liitteen 3.3 kohdassa kuvatut laajennukset.
4.1.4. Valmistajan tekemän tuotteen vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen tiheys perustuu standardin ISO 31000:2009 Riskienhallinta. Periaatteet ja ohjeet mukaisiin riskinarviointimenetelmiin, ja ainakin tyyppi 1 -testi on tehtävä vähintään yhdelle jokaista 5 000 :ta valmistettua ajoneuvoa kohti tai kerran vuodessa sen mukaan, kumpi toteutuu ensin.
4.1.5 Tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen voi milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantolaitoksessa sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät.
Tämän asetuksen soveltamiseksi hyväksyntäviranomaisen on tehtävä valmistajan tiloissa tarkastuksia, joissa varmennetaan valmistajan järjestelyt ja kirjalliset valvontasuunnitelmat ja jotka perustuvat standardin ISO 31000:2009 Riskienhallinta. Periaatteet ja ohjeet mukaisiin riskinarviointimenetelmiin ja jotka joka tapauksessa tehdään vähintään kerran vuodessa.
Jos hyväksyntäviranomainen ei pidä valmistajan tarkastusmenetelmää tyydyttävänä, tehdään fysikaalinen testi tuotantoajoneuvoille 4.2–4.9 kohdan mukaisesti.
4.1.6. Hyväksyntäviranomaisen tekemien fysikaalisten varmennustestien tavanomaisen suoritusvälin on perustuttava valmistajan tarkastusmenettelyn tuloksiin ja riskinarviointimenetelmiin siten, että vähintään tehdään yksi varmennustesti kolmen vuoden välein. Hyväksyntäviranomaisen on tehtävä nämä fysikaaliset päästötestit ja OBD-testit tuotantoajoneuvoille 4.2–4.9 kohdan mukaisesti.
Jos fysikaaliset testi tekee valmistaja, hyväksyntäviranomaisen on seurattava niitä valmistajan tiloissa.
4.1.7. Hyväksyntäviranomaisen on laadittava seloste kaikista tarkastuksista ja fysikaalisista testeistä, joilla varmennetaan valmistajien vaatimustenmukaisuus, ja säilytettävä sitä vähintään 10 vuoden ajan. Selosteet on annettava pyynnöstä muiden tyyppihyväksyntäviranomaisten ja Euroopan komission käyttöön.
4.1.8. Vaatimustenvastaisuuksien tapauksessa sovelletaan direktiivin 2007/46/EY 30 artiklaa.
4.2. Ajoneuvon vaatimustenmukaisuus tyyppi 1 -testin perusteella
|
4.2.1. |
Tyyppi 1 -testi tehdään tuotantoajoneuvolle, joka on CO2-interpolointiperheen validi jäsen ja vastaa tyyppihyväksyntätodistuksen kuvausta. Epäpuhtauksien vaatimustenmukaisuuden tarkastamisessa noudatettavat raja-arvot annetaan asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteen I taulukossa 2. Hiilidioksidipäästöjä koskeva raja-arvo on arvo, jonka valmistaja on määrittänyt valitulle ajoneuvolle liitteen XXI alaliitteessä 7 esitetyllä interpolointimenetelmällä. Hyväksyntäviranomaisen on tarkastettava interpolointilaskelma. |
|
4.2.2. |
Perheestä valitaan satunnaisesti kolmen ajoneuvon otos. Sen jälkeen kun hyväksyntäviranomainen on valinnut ajoneuvot, valmistaja ei saa tehdä säätöjä valittuihin ajoneuvoihin.
|
|
4.2.3. |
Testikriteerien laskennassa käytettävä tilastollinen menetelmä kuvataan lisäyksessä 1. Perheen tuotantoa pidetään vaatimusten vastaisena, jos yhden tai useamman epäpuhtauden ja hiilidioksidiarvojen osalta tehdään kielteinen päätös lisäyksessä 1 vahvistettujen testikriteerien mukaisesti. Perheen tuotantoa pidetään vaatimusten mukaisena, jos kaikkien epäpuhtauksien ja hiilidioksidiarvojen osalta tehdään myönteinen päätös lisäyksessä 1 vahvistettujen testikriteerien mukaisesti. Jos yhden epäpuhtauden osalta tehdään myönteinen päätös, muiden epäpuhtauksien ja hiilidioksidin osalta tehtävien päätösten yhteydessä tehtävät täydentävät testit eivät vaikuta päätökseen. Jos kaikkien epäpuhtauksien ja hiilidioksidiarvojen osalta ei tehdä myönteistä päätöstä, tehdään testi toisella ajoneuvolla (yhteensä enintään 16 ajoneuvolla) ja toistetaan lisäyksessä 1 kuvattu menettely myönteisen tai kielteisen päätöksen tekemiseksi (ks. kuva I.4.2). Kuva I.4.2 
|
|
4.2.4. |
Valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella voidaan tehdä testejä perheeseen kuuluvalle ajoneuvolle, jolla on ajettu enintään 15 000 km, jotta voidaan määrittää epäpuhtauksia ja hiilidioksidia koskevat mitatut muutoskertoimet kullekin perheelle. Sisäänajon suorittaa valmistaja, joka sitoutuu olemaan tekemättä näihin ajoneuvoihin mitään säätöjä.
|
|
4.2.5. |
Testit nestekaasulla tai maakaasulla/biometaanilla käyvien ajoneuvojen tuotannon vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi voidaan tehdä markkinoilla saatavissa olevalla polttoaineella, jonka C3/C4-suhde on vertailupolttoaineiden C3/C4-suhteiden välillä nestekaasun osalta, tai jollakin lämpöarvoltaan korkealla tai matalalla polttoaineella maakaasun/biometaanin osalta. Kaikissa tapauksissa hyväksyntäviranomaiselle on esitettävä polttoaineanalyysi. |
|
4.2.6. |
Ekoinnovaatioilla varustetut ajoneuvot 4.2.6.1. Ajoneuvotyypissä, joka on varustettu yhdellä tai useammalla asetuksen (EY) N:o 443/2009 12 artiklassa (luokan M1 ajoneuvot) tai täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 510/2011 12 artiklassa (luokan N1 ajoneuvot) tarkoitetulla ekoinnovaatiolla, tuotannon vaatimustenmukaisuus on ekoinnovaatioiden osalta osoitettava tarkastamalla, että ajoneuvossa todella on kyseiset ekoinnovaatiot. |
4.3. Täyssähköajoneuvot
|
4.3.1. |
Toimenpiteet, joilla varmistetaan tuotannon vaatimustenmukaisuus ajoneuvojen sähköenergian kulutuksen osalta, tarkastetaan tämän liitteen lisäyksen 4 mukaisen tyyppihyväksyntätodistuksen perusteella. |
|
4.3.2. |
Sähköenergian kulutuksen toteaminen tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi 4.3.2.1. Tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä korvataan tyyppi 1 -testausmenettelyä koskeva tämän asetuksen liitteen XXI alaliitteessä 8 olevan 3.4.4.1.3 kohdan (perättäisten syklien menettely) ja 3.4.4.2.3 kohdan mukainen (lyhennetty testausmenettely) lopetuskriteeri seuraavasti: Lopetuskriteeri saavutetaan tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä, kun ensimmäinen sovellettava WLTP-testisykli on päättynyt. 4.3.2.2. Kyseisen ensimmäisen sovellettavan WLTP-testisyklin aikana mitataan REESS-järjestelmistä tuleva tasavirta tämän asetuksen liitteen XXI alaliitteen 8 lisäyksessä 3 kuvatulla menetelmällä ja jaetaan se kyseisen WLTP-testisyklin aikana ajetulla matkalla. 4.3.2.3. Verrataan 4.3.2.2 kohdan mukaisesti määritettyä arvoa lisäyksessä 2 olevan 1.2 kohdan mukaisesti määritettyyn arvoon. 4.3.2.4. Sähköenergian kulutuksen vaatimustenmukaisuus tarkistetaan käyttämällä 4.2 kohdassa ja lisäyksessä 1 kuvattuja tilastomenetelmiä. Tässä vaatimustenmukaisuustarkastuksessa korvataan termit ”epäpuhtaudet/hiilidioksidi” termillä ”sähköenergian kulutus”. |
4.4. Ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot (OVC-HEV)
|
4.4.1. |
Toimenpiteet, joilla varmistetaan tuotannon vaatimustenmukaisuus ulkopuolelta ladattavien hybridisähköajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen massan ja sähköenergiankulutuksen osalta, tarkastetaan tämän liitteen lisäyksen 4 mukaisessa tyyppihyväksyntätodistuksessa olevan kuvauksen perusteella. |
|
4.4.2. |
Hiilidioksidipäästöjen massan toteaminen tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi 4.4.2.1. Ajoneuvo testataan tämän asetuksen liitteen XXI alaliitteessä 8 olevassa 3.2.5 kohdassa kuvatulla varausta ylläpitävällä tyyppi 1 -testillä. 4.4.2.2. Testin aikana määritetään varausta ylläpidettäessä syntyvien hiilidioksidipäästöjen massa tämän asetuksen liitteen XXI alaliitteen 8 taulukon A8/5 mukaisesti ja verrataan sitä lisäyksessä 2 olevan 2.3 kohdan mukaisesti määritettyyn varausta ylläpidettäessä syntyvien hiilidioksidipäästöjen massaan. 4.4.2.3 Hiilidioksidipäästöjen vaatimustenmukaisuus tarkistetaan käyttämällä 4.2 kohdassa ja lisäyksessä 1 kuvattuja tilastomenetelmiä. |
|
4.4.3. |
Sähköenergian kulutuksen toteaminen tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi 4.4.3.1. Tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä korvataan tämän asetuksen liitteen XXI alaliitteessä 8 olevan 3.2.4.4 kohdan mukaisen varausta purkavan tyyppi 1 -testausmenettelyn päättyminen seuraavasti: Varausta purkava tyyppi 1 -testausmenettely päättyy tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä, kun ensimmäinen sovellettava WLTP-testisykli on päättynyt. 4.4.3.2. Kyseisen ensimmäisen sovellettavan WLTP-testisyklin aikana mitataan REESS-järjestelmistä tuleva tasavirta tämän asetuksen liitteen XXI alaliitteen 8 lisäyksessä 3 kuvatulla menetelmällä ja jaetaan se kyseisen WLTP-testisyklin aikana ajetulla matkalla. 4.4.3.3. Verrataan tämän säännön 4.5.3.2 kohdan mukaisesti määritettyä arvoa lisäyksessä 2 olevan 2.4 kohdan mukaisesti määritettyyn arvoon. 4.4.1.4. Sähköenergian kulutuksen vaatimustenmukaisuus tarkistetaan käyttämällä 4.2 kohdassa ja lisäyksessä 1 kuvattuja tilastomenetelmiä. Tässä vaatimustenmukaisuustarkastuksessa korvataan termit ”epäpuhtaudet/hiilidioksidi” termillä ”sähköenergian kulutus”. |
4.5. Ajoneuvon vaatimustenmukaisuus tyyppi 3 -testin perusteella
4.5.1. Jos tyyppi 3 -testi varmennetaan, se on tehtävä seuraavasti:
4.5.1.1. Jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että tuotannon laatu on epätyydyttävä, ajoneuvoperheestä otetaan satunnaisesti ajoneuvo, jolle tehdään liitteessä V kuvatut testit.
4.5.1.2. Tuotanto katsotaan vaatimusten mukaiseksi, jos ajoneuvo täyttää liitteessä V esitetyt testivaatimukset.
4.5.1.3. Jos testattu ajoneuvo ei täytä 4.5.1.1 kohdan vaatimuksia, otetaan samasta perheestä uusi neljän ajoneuvon satunnaisotos, jolle tehdään liitteessä VI kuvatut tai ainakin E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevan 7 kohdan mukaiset testit. Testit voidaan tehdä ajoneuvoille, joita on sisäänajettu enintään 15 000 kilometriä ilman muutoksia.
4.5.1.4. Tuotanto katsotaan vaatimusten mukaiseksi, jos vähintään kolme ajoneuvoa täyttää liitteessä V esitetyt testivaatimukset.
4.6. Ajoneuvon vaatimustenmukaisuus tyyppi 4 -testin perusteella
4.6.1. Jos tyyppi 4 -testi varmennetaan, se on tehtävä seuraavasti:
4.6.1.1. Jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että tuotannon laatu on epätyydyttävä, ajoneuvoperheestä otetaan satunnaisesti ajoneuvo, jolle tehdään liitteessä VI kuvatut tai ainakin E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevan 7 kohdan mukaiset testit.
4.6.1.2. Tuotanto katsotaan vaatimusten mukaiseksi, jos ajoneuvo täyttää liitteessä VI tai E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevassa 7 kohdassa kuvattujen testien vaatimukset sen mukaan, mikä testi sille tehdään.
4.6.1.3. Jos testattu ajoneuvo ei täytä 4.6.1.1 kohdan vaatimuksia, otetaan samasta perheestä uusi neljän ajoneuvon satunnaisotos, jolle tehdään liitteessä VI kuvatut tai ainakin E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevan 7 kohdan mukaiset testit. Testit voidaan tehdä ajoneuvoille, joita on sisäänajettu enintään 15 000 kilometriä ilman muutoksia.
4.6.1.4. Tuotanto katsotaan vaatimusten mukaiseksi, jos ainakin kolme ajoneuvoa täyttää liitteessä VI tai E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevassa 7 kohdassa kuvattujen testien vaatimukset sen mukaan, mikä testi niille tehdään.
4.7. Ajoneuvon vaatimustenmukaisuus OBD-järjestelmän osalta
4.7.1. Jos OBD-järjestelmän suorituskyky tarkastetaan, se on tehtävä seuraavasti:
4.7.1.1. Jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että tuotannon laatu on epätyydyttävä, ajoneuvoperheestä otetaan satunnaisesti ajoneuvo, jolle tehdään liitteen XI lisäyksessä 1 kuvatut testit.
4.7.1.2. Tuotanto katsotaan vaatimusten mukaiseksi, jos ajoneuvo täyttää liitteen XI lisäyksessä 1 esitetyt testivaatimukset.
4.7.1.3. Jos testattu ajoneuvo ei täytä 4.7.1.1 kohdan vaatimuksia, otetaan samasta perheestä uusi neljän ajoneuvon satunnaisotos, jolle tehdään liitteen XI lisäyksessä 1 esitetyt testit. Testit voidaan tehdä ajoneuvoille, joita on sisäänajettu enintään 15 000 kilometriä ilman muutoksia.
4.7.1.4. Tuotanto katsotaan vaatimusten mukaiseksi, jos ainakin kolme ajoneuvoa täyttää liitteen XI lisäyksessä 1 esitetyt testivaatimukset.
Lisäys 1
Tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen tyyppi 1 -testin osalta – tilastomenetelmä
1. Tässä lisäyksessä kuvaillaan menettely, jota käytetään tarkastettaessa tuotannon vaatimustenmukaisuutta epäpuhtauksien ja hiilidioksidin osalta koskevat vaatimukset tyyppi 1 -testissä, mukaan luettuina täyssähköajoneuvoja ja ulkopuolelta ladattavia hybridisähköajoneuvoja koskevat vaatimustenmukaisuusvaatimukset.
2. Asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteen I taulukossa 2 mainittuja epäpuhtauksia ja hiilidioksidipäästöjä koskevia mittauksia tehdään vähintään kolmelle ajoneuvolle siihen saakka, että voidaan tehdä myönteinen tai kielteinen päätös.
Lukumäärän N testeistä määritetään kaikkien mittausten N osalta x1, x2, … xN, keskiarvo Xtests ja varianssi VAR:
ja
3. Kunkin testimäärän osalta epäpuhtauksille voidaan tehdä jokin kolmesta seuraavasta päätöksestä (ks. i–iii alakohta jäljempänä) käyttäen perustana kunkin epäpuhtauden raja-arvoa L, kaikkien testien N keskiarvoa Xtests , testitulosten varianssia VAR ja testien lukumäärää N:
i) perhe hyväksytään, jos
ii) perhe hylätään, jos
iii) tehdään toinen mittaus, jos
Mittausepätarkkuuksien ottamiseksi huomioon asetetaan epäpuhtauksien mittaamisessa tekijän A arvoksi 1,05.
4. Hiilidioksidin (CO2) ja sähköenergian kulutuksen (EC) osalta käytetään normalisoituja CO2- ja EC-arvoja:
CO2:n ja EC:n osalta asetetaan tekijän A arvoksi 1,01 ja tekijän L arvoksi 1. CO2:n ja EC:n tapauksessa kriteerit yksinkertaistetaan näin ollen seuraavasti:
i) perhe hyväksytään, jos
ii) perhe hylätään, jos
iii) tehdään toinen mittaus, jos
Epäpuhtauksia, EC:tä ja CO2:ta koskevia tekijän A arvoja tarkistetaan, ja niitä voidaan muuttaa käytettävissä olevan näytön perusteella. Tämän vuoksi tyyppihyväksyntäviranomaisten on toimitettava komissiolle kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot aluksi ainakin viiden vuoden ajan.
Lisäys 2
Sähköajoneuvojen tuotannon vaatimustenmukaisuuteen liittyvät laskelmat
1. Täyssähköajoneuvojen tuotannon vaatimustenmukaisuuteen liittyvät laskelmat
1.1 Yksittäisen täyssähköajoneuvon sähköenergian kulutuksen interpolointi
jossa
|
ECDC–ind,COP |
on yksittäisen ajoneuvon sähköenergian kulutus tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi [Wh/km] |
|
ECDC–L,COP |
on ajoneuvon L sähköenergian kulutus tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi [Wh/km] |
|
ECDC–H,COP |
on ajoneuvon H sähköenergian kulutus tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi [Wh/km] |
|
Kind |
on tarkasteltavan yksittäisen ajoneuvon interpolointikerroin sovellettavassa WLTP-testisyklissä. |
1.2 Täyssähköajoneuvojen sähkönkulutus
Kirjataan seuraava arvo ja käytetään sitä tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamisessa sähkönkulutuksen osalta:
jossa
|
ECDC,COP |
on sähköenergian kulutus, joka perustuu REESS-järjestelmän purkautumiseen ensimmäisessä sovellettavassa WLTC-testisyklissä, joka tehdään todentamista varten tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä |
|
ECDC,CD,first WLTC |
on sähköenergian kulutus, joka perustuu REESS-järjestelmän purkautumiseen ensimmäisessä sovellettavassa WLTC-testisyklissä, joka tehdään liitteen XXI alaliitteessä 8 olevan 4.3 kohdan mukaisesti [Wh/km] |
|
AFEC |
on mukautuskerroin, jolla kompensoidaan varausta purkavassa menettelyssä hyväksynnän aikana tehdyn tyyppi 1 -testin jälkeen ilmoitetun sähköenergian kulutuksen arvon ja tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä mitatun testituloksen välinen ero |
ja
jossa
|
ECWLTC,declared |
on liitteen XXI alaliitteessä 6 olevan 1.1.2.3 kohdan mukaisesti saatu täyssähköajoneuvon ilmoitettu sähköenergian kulutus |
|
ECWLTC |
on liitteen XXI alaliitteessä 8 olevan 4.3.4.2 kohdan mukaisesti mitattu sähköenergian kulutus. |
2. Ulkopuolelta ladattavien hybridisähköajoneuvojen tuotannon vaatimustenmukaisuuteen liittyvät laskelmat
2.1 Yksittäisen ulkopuolelta ladattavan hybridisähköajoneuvon varausta ylläpidettäessä syntyvien hiilidioksidipäästöjen massa tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi
jossa
|
MCO2–ind,CS,COP |
on yksittäisen ajoneuvon varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi [g/km] |
|
MCO2–L,CS,COP |
on ajoneuvon L varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi [g/km] |
|
MCO2–H,CS,COP |
on ajoneuvon H varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi [g/km] |
|
Kind |
on tarkasteltavan yksittäisen ajoneuvon interpolointikerroin sovellettavassa WLTP-testisyklissä. |
2.2 Yksittäisen ulkopuolelta ladattavan hybridisähköajoneuvon sähköenergian kulutus varausta purettaessa tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi
jossa
|
ECDC–ind,CD,COP |
on yksittäisen ajoneuvon sähköenergian kulutus varausta purettaessa tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi [Wh/km] |
|
ECDC–L,CD,COP |
on ajoneuvon L sähköenergian kulutus varausta purettaessa tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi [Wh/km] |
|
ECDC–H,CD,COP |
on ajoneuvon H sähköenergian kulutus varausta purettaessa tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi [Wh/km]; |
|
Kind |
on tarkasteltavan yksittäisen ajoneuvon interpolointikerroin sovellettavassa WLTP-testisyklissä. |
2.3 Varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi
Kirjataan seuraava arvo ja käytetään sitä tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massan osalta:
jossa
|
MCO2,CS,COP |
on varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa varausta ylläpidettäessä suoritettavassa tyyppi 1 -testissä, joka tehdään todentamista varten tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä |
|
MCO2,CS |
on varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa varausta ylläpidettäessä liitteessä XXI olevan 4.1.1 kohdan mukaisesti suoritettavassa tyyppi 1 -testissä [g/km] |
|
AFCO2,CS |
on mukautuskerroin, jolla kompensoidaan hyväksynnän aikana tehdyn tyyppi 1 -testin jälkeen saadun varausta purkavassa menettelyssä mitatun arvon ja tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä mitatun testituloksen välinen ero |
ja
jossa
|
MCO2,CS,c,declared |
on varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen ilmoitettu massa varausta ylläpidettäessä suoritettavassa tyyppi 1 -testissä liitteen XXI alaliitteen 8 taulukon A8/5 vaiheen 7 mukaisesti |
|
MCO2,CS,c,6 |
on varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen mitattu massa varausta ylläpidettäessä suoritettavassa tyyppi 1 -testissä liitteen XXI alaliitteen 8 taulukon A8/5 vaiheen 6 mukaisesti. |
2.4 Sähköenergian kulutus varausta purettaessa tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi
Kirjataan seuraava arvo ja käytetään sitä tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamisessa varausta purettaessa mitatun sähköenergiankulutuksen osalta:
jossa
|
ECDC,CD,COP |
on sähköenergian kulutus varausta purettaessa perustana REESS-järjestelmän purkautuminen ensimmäisessä sovellettavassa WLTC-testisyklissä, joka kuuluu varausta purettaessa tehtävään tyyppi 1-testiin, joka suoritetaan todentamista varten tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä |
|
ECDC,CD,first WLTC |
on sähköenergian kulutus varausta purettaessa perustana REESS-järjestelmän purkautuminen ensimmäisessä sovellettavassa WLTC-testisyklissä, joka kuuluu varausta purettaessa tehtävään tyyppi 1-testiin, joka suoritetaan liitteen XXI alaliitteessä 8 olevan 4.3 kohdan mukaisesti [Wh/km] |
|
AFEC,AC,CD |
on sähköenergian kulutukseen varausta purettaessa sovellettava mukautuskerroin, jolla kompensoidaan hyväksynnän aikana tehdyn tyyppi 1 -testin jälkeen saadun varausta purkavassa menettelyssä mitatun arvon ja tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä mitatun testituloksen välinen ero |
ja
jossa
|
ECAC,CD,declared |
on liitteen XXI alaliitteessä 6 olevan 1.1.2.3 kohdan mukaisesti varausta purettaessa tehdyssä tyyppi 1 -testissä saatu varausta purettaessa ilmoitettu sähköenergian kulutus |
|
ECAC,CD |
on liitteen XXI alaliitteessä 8 olevan 4.3.1 kohdan mukaisesti varausta purettaessa tehdyssä tyyppi 1 -testissä saatu varausta purettaessa mitattu sähköenergian kulutus. |
Lisäys 3
MALLI
ILMOITUSLOMAKE N:o …,
JOKA LIITTYY AJONEUVON EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄN PÄÄSTÖJEN SEKÄ AJONEUVON KORJAAMISEEN JA HUOLTAMISEEN TARVITTAVIEN TIETOJEN SAATAVUUDEN OSALTA
Seuraavat tiedot on soveltuvin osin toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.
Jos järjestelmissä, komponenteissa tai erillisissä teknisissä yksiköissä on sähköohjattuja toimintoja, on toimitettava tiedot niiden ominaisuuksista.
|
0. |
YLEISTÄ |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
0.1. |
Merkki (valmistajan toiminimi): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
0.2. |
Tyyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
0.2.1. |
Kaupalliset nimet (jos saatavissa): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
0.4. |
Ajoneuvoluokka (c): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
0.8. |
Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
0.9. |
Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
1. |
YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
1.1. |
Valokuvat ja/tai piirustukset tyyppiä edustavasta ajoneuvosta / komponentista / erillisestä teknisestä yksiköstä (1): |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
1.3.3. |
Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, yhteenkytkentä): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
2. |
MASSAT JA MITAT(f) (g) (7) (kg, mm) (viitataan tarvittaessa piirustukseen) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
2.6. |
Ajokuntoisen ajoneuvon massa (h) a) kunkin variantin suurin ja pienin massa: … b) kunkin version massa (on esitettävä matriisi): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
2.8. |
Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu kokonaismassa (i) (3): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3. |
KÄYTTÖENERGIANMUUNNIN (k) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.1. |
Käyttöenergianmuuntimien valmistaja: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.1.1. |
Valmistajan merkitsemä koodi (merkittynä käyttöenergianmuuntimeen, tai muut tunnistustavat): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2. |
Polttomoottori |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.1.1. |
Toimintaperiaate: kipinäsytytys/puristussytytys/dual-fuel (1) Sykli: nelitahtinen/kaksitahtinen/kiertomoottori (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.1.2. |
Sylinterien lukumäärä ja järjestely: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.1.2.1. |
Halkaisija (l): … mm |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.1.2.2. |
Iskunpituus (l): … mm |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.1.2.3. |
Sytytysjärjestys: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.1.3. |
Sylinteritilavuus (m): … cm3 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.1.4. |
Volumetrinen puristussuhde (2): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.1.5. |
Piirustukset palotilasta, männänpäästä ja kipinäsytytysmoottorien osalta männänrenkaista: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.1.6. |
Moottorin nimellinen joutokäyntinopeus (2): … rpm |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.1.6.1. |
Moottorin suuri joutokäyntinopeus (2): … rpm |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.1.8. |
Nimellisteho: (n)… KW nopeudella … rpm (valmistajan ilmoittama arvo) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.1.9. |
Valmistajan ilmoittama moottorin suurin sallittu pyörimisnopeus:. … rpm |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.1.10. |
Suurin nettovääntömomentti (n): … Nm pyörimisnopeudella…rpm (valmistajan ilmoittama arvo) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.2. |
Polttoaine |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.2.1. |
Kevyet hyötyajoneuvot: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / maakaasu tai biometaani / etanoli (E85) / biodiesel / vety / H2NG (1) (6) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.2.1.1. |
RON-luku, lyijytön: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.2.4. |
Ajoneuvon polttoainetyyppi: yhdellä tai kahdella polttoaineella toimiva tai polttoainevaatimuksiltaan joustava (flex-fuel) (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.2.5. |
Biopolttoaineen suurin sallittu määrä polttoaineessa (valmistajan ilmoittama arvo): … tilavuusprosenttia |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4. |
Polttoaineensyöttö |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.1. |
Kaasuttimilla: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2. |
Polttoaineen ruiskutuksella (ainoastaan puristussytytys tai kaksipolttoaine): kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.1. |
Järjestelmä (yhteispaineruiskutus / yksikkösuuttimet / jakajapumppu jne.): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.2. |
Toimintaperiaate: suoraruiskutus / esikammio / pyörrekammio (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.3. |
Ruiskutuspumppu/jakelupumppu |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.3.1. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.3.2. |
Tyypit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.3.3. |
Suurin polttoaineen virtausmäärä (1) (2): … mm3/isku tai jakso moottorin pyörimisnopeudella: …rpm tai vaihtoehtoisesti ominaiskaavio: …(Jos moottorissa on ahtopaineen säätö, ilmoitetaan polttoaineen virtausmäärän ja ahtopaineen suhde moottorin pyörimisnopeuteen) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.4. |
Moottorin nopeudenrajoitin |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.4.2.1. |
Nopeus, jossa rajoitus alkaa kuormitettuna: … rpm |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.4.2.2. |
Suurin pyörimisnopeus kuormittamattomana: … rpm |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.6. |
Ruiskutussuuttimet |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.6.1. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.6.2. |
Tyypit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.8. |
Apukäynnistyslaite |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.8.1. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.8.2. |
Tyypit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.8.3. |
Järjestelmän kuvaus: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.9. |
Elektronisesti ohjattu ruiskutus: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.9.1. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.9.2. |
Tyypit: |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.9.3 |
Järjestelmän kuvaus: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.9.3.1. |
Moottorinohjausyksikön (ECU) merkki ja tyyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.9.3.1.1. |
ECU-yksikön ohjelmistoversio: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.9.3.2. |
Polttoaineensäätimen merkki ja tyyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.9.3.3. |
Ilmanvirtausanturin merkki ja tyyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.9.3.4. |
Polttoaineenjakajan merkki ja tyyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.9.3.5. |
Kuristustilan merkki ja tyyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.9.3.6. |
Jäähdytysnesteen lämpötila-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.9.3.7. |
Ilmanlämpötila-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.2.9.3.8. |
Ilmanpaine-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.3. |
Polttoaineen suihkutuksella (vain kipinäsytytysmoottorit): kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.3.1. |
Toimintaperiaate: imusarja (yksi/monipiste/suoraruiskutus (1)/muu (määritellään): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.3.2. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.3.3. |
Tyypit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.3.4. |
Järjestelmän kuvaus (muiden kuin jatkuvaruiskutteisten järjestelmien osalta annetaan vastaavat tiedot): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.3.4.1. |
Moottorinohjausyksikön (ECU) merkki ja tyyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.3.4.1.1. |
ECU-yksikön ohjelmistoversio: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.3.4.3. |
Ilmavirta-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.3.4.8. |
Kuristustilan merkki ja tyyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.3.4.9. |
Jäähdytysnesteen lämpötila-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.3.4.10. |
Ilmanlämpötila-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.3.4.11. |
Ilmanpaine-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.3.5. |
Ruiskutussuuttimet: |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.3.5.1. |
Merkki: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.3.5.2. |
Tyyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.3.7. |
Kylmäkäynnistysjärjestelmä |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.3.7.1. |
Toimintaperiaatteet: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.3.7.2. |
Toimintasäädöt/-asetukset (1) (2): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.4. |
Syöttöpumppu |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.4.1. |
Paine (2): … KPa tai ominaiskaavio (2): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.4.2. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.4.4.3. |
Tyypit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.5. |
Sähköjärjestelmä |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.5.1. |
Nimellisjännite: … V, positiivinen/negatiivinen maatto (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.5.2. |
Laturi |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.5.2.1. |
Tyyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.5.2.2. |
Nimellisteho: … VA |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.6. |
Sytytysjärjestelmä (vain kipinäsytytysmoottorit) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.6.1. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.6.2. |
Tyypit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.6.3. |
Toimintaperiaate: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.6.6. |
Sytytystulpat |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.6.6.1. |
Merkki: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.6.6.2. |
Tyyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.6.6.3. |
Kärkiväli: … mm |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.6.7. |
Sytytyspuolat |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.6.7.1. |
Merkki: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.6.7.2. |
Tyyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.7. |
Jäähdytysjärjestelmä: neste/ilma (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.7.1. |
Moottorin lämpötilan ohjausmekanismin vakioasetusarvo: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.7.2. |
Neste |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.7.2.1. |
Nestelaji: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.7.2.2. |
Kiertopumput: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.7.2.3. |
Ominaisuudet: …tai |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.7.2.3.1. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.7.2.3.2. |
Tyypit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.7.2.4. |
Välityssuhteet: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.7.2.5. |
Tuulettimen ja sen käyttömekanismin kuvaus: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.7.3. |
Ilma |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.7.3.1. |
Tuuletin: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.7.3.2. |
Ominaisuudet: … tai |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.7.3.2.1. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.7.3.2.2. |
Tyypit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.7.3.3. |
Välityssuhteet: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.8. |
Imujärjestelmä |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.8.1. |
Ahdin: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.8.1.1. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.8.1.2. |
Tyypit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.8.1.3. |
Järjestelmän kuvaus (esim. suurin ahtopaine: … kPa, ohivirtausläppä, jos sellainen on): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.8.2. |
Välijäähdytin: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.8.2.1. |
Tyyppi: ilma-ilma/ilma-vesi (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.8.3. |
Imun alipaine moottorin nimellispyörimisnopeudella ja 100 prosentin kuormituksella (vain puristussytytysmoottorit): |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.8.4. |
Imuputkien ja niiden apulaitteiden kuvaus ja piirustukset (kokoojakammio, lämmityslaite, lisäimuaukot jne.): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.8.4.1. |
Imusarjan kuvaus (myös piirustukset ja/tai valokuvat): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.8.4.2. |
Ilmansuodatin, piirustukset: … tai |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.8.4.2.1. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.8.4.2.2. |
Tyypit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.8.4.3. |
Imuäänenvaimennin, piirustukset: … tai |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.8.4.3.1. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.8.4.3.2. |
Tyypit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.9. |
Pakojärjestelmä |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.9.1. |
Pakosarjan kuvaus ja/tai piirustus: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.9.2. |
Pakojärjestelmän kuvaus ja/tai piirustus: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.9.3. |
Suurin sallittu pakokaasun vastapaine moottorin nimellispyörimisnopeudella ja 100 prosentin kuormituksella (vain puristussytytysmoottorit): … kPa |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.10. |
Imu- ja pakoaukkojen pienimmät poikkipinnat: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.11. |
Venttiilien ajoitus tai vastaavat tiedot |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.11.1. |
Suurin venttiilin nosto, avautumis- ja sulkeutumiskulmat tai vaihtoehtoisten jakojärjestelmien ajoituksen yksityiskohdat ylä- ja alakuolokohtaan nähden. Pienin ja suurin ajoitus muuttuvassa ajoitusjärjestelmässä: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.11.2. |
Vertailu- ja/tai säätöalueet (1): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12. |
Ilman pilaantumisen estämiseksi toteutetut toimenpiteet |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.1. |
Laitteet kampikammiokaasujen kierrättämiseksi (kuvaus ja piirustukset): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2. |
Muut pilaantumista rajoittavat laitteet (jos sellaisia on eikä niitä mainita muussa kohdassa) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.1. |
Katalysaattori |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.1.1. |
Katalysaattorien ja katalyyttielementtien lukumäärä (seuraavat tiedot kustakin erillisestä yksiköstä): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.1.2. |
Katalysaattorien mitat, muoto ja tilavuus: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.1.3. |
Katalysaattorin toimintatapa: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.1.4. |
Jalometallien kokonaismäärä: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.1.5. |
Suhteellinen pitoisuus: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.1.6. |
Substraatti (rakenne ja materiaali): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.1.7. |
Kennotiheys: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.1.8. |
Katalysaattorien kotelointityyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.1.9. |
Katalysaattorien sijainti (paikka ja vertailuetäisyys pakojärjestelmässä): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.1.10. |
Lämpökilpi: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.1.11. |
Tavanomainen käyttölämpötila: …°C |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.1.12. |
Katalysaattorin merkki: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.1.13. |
Yksilöivä osanumero: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.2. |
Anturit |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.2.1. |
Happianturi: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.2.1.1. |
Merkki: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.2.1.2. |
Sijainti: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.2.1.3. |
Säätöalue: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.2.1.4. |
Tyyppi tai toimintaperiaate, … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.2.1.5. |
Yksilöivä osanumero: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.2.2. |
NOx-anturi: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.2.2.1. |
Merkki: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.2.2.2. |
Tyyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.2.2.3. |
Sijainti |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.2.3. |
Hiukkasanturi: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.2.3.1. |
Merkki: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.2.3.2. |
Tyyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.2.3.3. |
Sijainti: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.3. |
Ilman suihkutus: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.3.1. |
Tyyppi (ilmapulssi, ilmapumppu jne.): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.4. |
Pakokaasujen takaisinkierrätys (EGR): kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.4.1. |
Ominaisuudet (merkki, tyyppi, virtaus, korkea paine / matala paine / yhdistetty paine jne.): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.4.2. |
Vesijäähdytteinen järjestelmä (täsmennetään kunkin EGR-järjestelmän osalta, esim. korkea paine / matala paine / yhdistetty paine): kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.5. |
Haihtumispäästöjen rajoitusjärjestelmä (vain bensiini- ja etanolikäyttöiset moottorit): kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.5.1. |
Laitteiden yksityiskohtainen kuvaus: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.5.2. |
Piirustus haihtumispäästöjen rajoitusjärjestelmästä: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.5.3. |
Piirustus hiilisäiliöstä: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.5.4. |
Säiliössä olevan hiilen massa: … g |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.5.5. |
Polttonestesäiliön kaavio tilavuus- ja materiaalitietoineen (vain bensiini- ja etanolikäyttöiset moottorit): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.5.6. |
Piirustus ja kaavio polttonestesäiliön ja pakojärjestelmän välisestä lämpökilvestä: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.6. |
Hiukkasloukku: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.6.1. |
Hiukkasloukun mitat, muoto ja tilavuus: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.6.2. |
Hiukkasloukun rakenne: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.6.3. |
Sijainti (vertailuetäisyys pakojärjestelmässä): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.6.4. |
Hiukkasloukun merkki: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.6.5. |
Yksilöivä osanumero: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7 |
OBD-järjestelmä: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.1. |
Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros vianilmaisimesta: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.2. |
Luettelo kaikista OBD-järjestelmän valvomista komponenteista ja niiden tarkoituksesta: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.3. |
Kirjallinen kuvaus (toiminnan perusperiaatteet) seuraavista: |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.3.1 |
Kipinäsytytysmoottorit |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.3.1.1. |
Katalysaattorin valvonta: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.3.1.2. |
Sytytyskatkojen havaitseminen: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.3.1.3. |
Happianturin valvonta: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.3.1.4. |
Muut komponentit, joita OBD-järjestelmä valvoo: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.3.2. |
Puristussytytysmoottorit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.3.2.1. |
Katalysaattorin valvonta: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.3.2.2. |
Hiukkasloukun valvonta: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.3.2.3. |
Sähköisen polttoaineensyöttöjärjestelmän valvonta: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.3.2.5. |
Muut komponentit, joita OBD-järjestelmä valvoo: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.4. |
Vianilmaisimen aktivoitumisehdot (kiinteä ajokertamäärä tai tilastollinen menetelmä): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.5. |
Luettelo kaikista OBD-järjestelmän tulostuskoodeista ja tietojen esitysmuodosta (selityksin varustettuna): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.6. |
Ajoneuvon valmistajan on toimitettava seuraavat lisätiedot, jotta OBD-järjestelmän kanssa yhteensopivien varaosien sekä vianmääritykseen käytettävien välineiden ja testilaitteiden valmistus on mahdollista. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.6.1. |
Ajoneuvon alkuperäisessä tyyppihyväksynnässä käytettyjen esivakauttavien syklien tyypin ja lukumäärän kuvaus. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.6.2. |
Ajoneuvon alkuperäisessä tyyppihyväksynnässä OBD-järjestelmän valvoman komponentin osalta käytetyn OBD-järjestelmän demonstraatiosyklin tyypin kuvaus. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.6.3. |
Kattava asiakirja, jossa kuvataan kaikki ne komponentit, joita tarkkaillaan anturilla vianmääritykseen ja vianilmaisimen aktivoitumiseen liittyvän järjestelmän yhteydessä (käyntijaksojen kiinteä lukumäärä tai tilastollinen menetelmä), mukaan luettuna anturilla tarkkailtujen merkityksellisten toissijaisten parametrien luettelo kunkin OBD-järjestelmällä valvotun komponentin osalta. Luettelo kaikista OBD-järjestelmän niistä tulostuskoodeista ja niiden tietojen esitysmuodosta (selityksin varustettuna), jotka koskevat päästöihin liittyviä ja päästöihin liittymättömiä yksittäisiä käyttövoimajärjestelmän komponentteja, kun komponentin valvontaa käytetään vianilmaisimen aktivoitumisen määrittämiseen, mukaan luettuna tyhjentävä selitys erityisesti palvelussa $05 (testiarvot ID $21–FF) ja palvelussa $06 annetuista tiedoista. Jos kyse on ajoneuvotyypeistä, jotka käyttävät tietoyhteyttä standardin ISO 15765-4 ”Road vehicles – Diagnostics on Controller Area Network (CAN) – Part 4: Requirements for emissions-related systems” mukaisesti, palvelussa $06 (testiarvot ID $00-FF) annetuista tiedoista on annettava tyhjentävä selitys jokaisen tuetun OBD-valvonta-ID:n osalta. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.6.4. |
Edellä vaaditut tiedot voidaan määrittää täydentämällä taulukko jäljempänä kuvatulla tavalla. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.7.6.4.1. |
Kevyet hyötyajoneuvot |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.8. |
Muu järjestelmä: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.8.2. |
Kuljettajan toimenpiteitä vaativa järjestelmä |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.8.2.3. |
Toimintaa vaativan järjestelmän tyyppi: vain tietty käynnistysmäärä / ei käynnistystä polttoainetäydennyksen jälkeen / polttoainesäiliön lukitus / toimintatehon rajoittaminen |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.8.2.4. |
Toimintaa vaativan järjestelmän kuvaus |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.8.2.5. |
Vastaa ajoneuvon keskimääräistä ajomatkaa täydellä polttoainesäiliöllä: … Km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.10. |
Jaksoittaisesti regeneroituva järjestelmä: (seuraavat tiedot kustakin erillisestä yksiköstä) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.10.1. |
Regenerointimenetelmä tai -järjestelmä, kuvaus ja/tai piirustus … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.10.2. |
Tyypin 1 käyttöjaksojen tai vastaavien moottoritestipenkkijaksojen lukumäärä kahden sellaisen jakson välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu tyyppi 1 -testiä vastaavissa olosuhteissa (etäisyys D asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen XXI alaliitteen 6 lisäyksen 1 kuvassa A6.App1/1 tai E-säännön nro 83 liitteen 13 kuvassa A13/1 (tapauksen mukaan)): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.10.2.1. |
Sovellettava tyyppi 1 -sykli (ilmoitetaan sovellettava menettely: liitteen XXI alaliite 4 tai E-sääntö nro 83 … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.10.3. |
Kuvaus menetelmästä, jonka avulla on määritetty jaksojen lukumäärä kahden sellaisen jakson välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.10.4. |
Parametrit, joiden avulla määritetään regeneroinnin tapahtumiseksi tarvittavan latauksen taso (esim. lämpötila, paine jne.): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.10.5. |
Kuvaus menetelmästä, jonka avulla järjestelmä ladataan E-säännön nro 83 liitteessä 13 olevassa 3.1 kohdassa kuvatussa testimenettelyssä: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.11. |
Kuluvia reagensseja käyttävät katalysaattorit (seuraavat tiedot kustakin erillisestä yksiköstä) kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.11.1. |
Tarvittavan reagenssin tyyppi ja pitoisuus: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.11.2. |
Reagenssin tavanomainen käyttölämpötila-alue: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.11.3. |
Kansainvälinen standardi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.11.4. |
Reagenssin täyttöväli: jatkuva/huolto (tapauksen mukaan): |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.11.5. |
Reagenssimäärän ilmaisin (kuvaus ja sijainti) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.11.6. |
Reagenssisäiliö |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.11.6.1. |
Kapasiteetti: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.11.6.2. |
Lämmitysjärjestelmä: kyllä/ei |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.11.6.2.1. |
Kuvaus tai piirustus |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.11.7. |
Reagenssinvalvontayksikkö: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.11.7.1. |
Merkki: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.11.7.2. |
Tyyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.12.2.11.8. |
Reagenssinsuihkutin (merkki, tyyppi ja sijainti): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.13. |
Savun tiheys |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.13.1. |
Absorptiokertoimen tunnuksen sijainti (ainoastaan puristussytytysmoottorit): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.14. |
Polttoaineenkulutuksen vähentämiseksi suunniteltujen laitteiden ominaisuudet (jos niitä ei ilmoiteta muissa kohdissa):. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.15. |
Nestekaasun syöttöjärjestelmä: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.15.1. |
Tyyppihyväksyntänumero asetuksen (EY) N:o 661/2009 mukaisesti (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.15.2. |
Elektroninen moottorinohjausyksikkö nestekaasusyötön osalta |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.15.2.1. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.15.2.2. |
Tyypit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.15.2.3. |
Päästöihin liittyvät säätömahdollisuudet: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.15.3. |
Lisäasiakirjat |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.15.3.1. |
Kuvaus katalysaattorin suojauksesta vaihdettaessa polttoaine bensiinistä nestekaasuun tai päinvastoin: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.15.3.2. |
Järjestelmän kokoonpano (sähkökytkennät, alipainekytkennät, tasausletkut jne.): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.15.3.3. |
Piirros tunnuksesta: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.16. |
Maakaasunsyöttöjärjestelmä: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.16.1. |
Tyyppihyväksyntänumero asetuksen (EY) N:o 661/2009 mukaisesti: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.16.2. |
Elektroninen moottorinohjausyksikkö maakaasusyötön osalta |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.16.2.1. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.16.2.2. |
Tyypit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.16.2.3. |
Päästöihin liittyvät säätömahdollisuudet: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.16.3. |
Lisäasiakirjat |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.16.3.1. |
Kuvaus katalysaattorin suojauksesta vaihdettaessa polttoaine bensiinistä maakaasuun tai päinvastoin: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.16.3.2. |
Järjestelmän kokoonpano (sähkökytkennät, alipainekytkennät, tasausletkut jne.): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.16.3.3. |
Piirros tunnuksesta: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.18. |
Vedynsyöttöjärjestelmä: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.18.1. |
EY-tyyppihyväksyntänumero asetuksen (EY) N:o 79/2009 mukaisesti: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.18.2. |
Elektroninen moottorinohjausyksikkö vedynsyötön osalta |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.18.2.1. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.18.2.2. |
Tyypit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.18.2.3. |
Päästöihin liittyvät säätömahdollisuudet: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.18.3. |
Lisäasiakirjat |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.18.3.1. |
Kuvaus katalysaattorin suojauksesta vaihdettaessa polttoaine bensiinistä vetyyn tai päinvastoin: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.18.3.2. |
Järjestelmän kokoonpano (sähkökytkennät, alipainekytkennät, tasausletkut jne.): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.18.3.3. |
Piirros tunnuksesta: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.19.4. |
Lisäasiakirjat |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.19.4.1. |
Kuvaus katalysaattorin suojauksesta vaihdettaessa polttoaine bensiinistä vety-maakaasuseokseen tai päinvastoin: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.19.4.2. |
Järjestelmän kokoonpano (sähkökytkennät, alipainekytkennät, tasausletkut jne.): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.19.4.3. |
Piirros tunnuksesta: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.20. |
Tiedot lämmön varastoinnista |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.20.1. |
Aktiivinen lämmönvaraaja: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.20.1.1. |
Entalpia: … (J) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.20.2. |
Eristysmateriaalit |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.20.2.1. |
Eristysmateriaali: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.20.2.2. |
Eristyksen tilavuus: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.20.2.3. |
Eristyksen paino: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.2.20.2.4. |
Eristyksen sijainti: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.3. |
Sähkömoottori |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.3.1. |
Tyyppi (käämitys, magnetointi): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.3.1.2. |
Käyttöjännite: … V |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4. |
Käyttövoimaenergiamuuntimien yhdistelmät |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.1. |
Hybridisähköajoneuvo: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.2. |
Hybridisähköajoneuvon luokka: ulkoisesti ladattava / vain sisäisesti ladattava: (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.3. |
Käyttötilan vaihtokytkin: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.3.1. |
Valittavissa olevat toimintatilat |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.3.1.1. |
Pelkkä sähkö: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.3.1.2. |
Pelkkä polttoaineen käyttö kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.3.1.3. |
Hybriditilat: kyllä/ei (1) (jos kyllä, lyhyt kuvaus): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.4. |
Kuvaus energianvarastointilaitteesta: (REESS, kondensaattori, vauhtipyörä/laturi) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.4.1. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.4.2. |
Tyypit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.4.3. |
Tunnistusnumero: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.4.4. |
Sähkökemiallisen kytkennän laji: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.4.5. |
Energia: … (REESS: jännite ja 2 tunnin Ah-teho, kondensaattori: J …) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.4.6. |
Laturi: ajoneuvossa / ulkoinen / ei ole (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.5. |
Sähkökoneet (kuvataan kukin sähkökonetyyppi erikseen) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.5.1. |
Merkki: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.5.2. |
Tyyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.5.3. |
Ensisijainen käyttö: ajomoottori/laturi (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.5.3.1. |
Käytettäessä ajomoottorina: yksi moottori / monta moottoria (lukumäärä) (1): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.5.4. |
Suurin teho: … kW |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.5.5. |
Toimintaperiaate |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.5.5.5.1 |
Tasavirta / vaihtovirta / vaiheiden lukumäärä: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.5.5.2. |
Erillinen magnetointi / sarja / yhdistelmä (1): |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.5.5.3. |
Synkroninen/asynkroninen (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.6. |
Ohjausyksikkö |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.6.1. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.6.2. |
Tyypit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.6.3. |
Tunnistusnumero: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.7. |
Tehonsäädin |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.7.1. |
Merkki: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.7.2. |
Tyyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.7.3. |
Tunnistusnumero: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.9. |
Valmistajan esivakautussuositus: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5. |
Valmistajan ilmoittamat arvot, joiden perusteella arvioidaan hiilidioksidipäästöt / polttoaineenkulutus / sähkönkulutus / sähkökäyttöinen toimintasäde, sekä mahdollisen ekoinnovaatioiden yksityiskohdat (о) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7. |
Valmistajan ilmoittamat arvot |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1. |
Testiajoneuvon parametrit |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1.1 |
Ajoneuvo H |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1.1.1. |
Syklin energiantarve (J): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1.1.2. |
Ajovastuskertoimet |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1.1.2.1. |
f0, N: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1.1.2.2. |
f1, N/(km/h): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1.1.2.3. |
f2, N/(km/h)2: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1.2. |
Ajoneuvo L (tapauksen mukaan) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1.2.1. |
Syklin energiantarve (J) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1.2.2. |
Ajovastuskertoimet |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1.2.2.1. |
f0, N: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1.2.2.2. |
f1, N/(km/h): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1.2.2.3. |
f2, N/(km/h)2: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1.3. |
Ajoneuvo M (tapauksen mukaan) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1.3.1. |
Syklin energiantarve (J) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1.3.2. |
Ajovastuskertoimet |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1.3.2.1. |
f0, N: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1.3.2.2. |
f1, N/(km/h): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.1.3.2.3. |
f2, N/(km/h)2: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2. |
Yhdistetty CO2-päästöjen massa |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.1. |
Polttomoottorin yhdistetty CO2-päästöjen massa |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.1.1. |
Ajoneuvo H (korkea konfiguraatio): … g/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.1.1.0. |
Ajoneuvo High (korkea konfiguraatio) (NEDC): … g/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.1.2. |
Ajoneuvo L (matala konfiguraatio) (tapauksen mukaan) … g/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.1.2.0. |
Ajoneuvo Low (matala konfiguraatio) (tapauksen mukaan) (NEDC): … g/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.2. |
Varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa – ulkopuolelta ladattavat ja vain sisäisesti ladattavat hybridisähköajoneuvot |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.2.1. |
Ajoneuvo H (korkea konfiguraatio): … g/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.2.1.0. |
Ajoneuvo High (korkea konfiguraatio) (NEDC): … g/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.2.2. |
Ajoneuvo L (matala konfiguraatio) (tapauksen mukaan) … g/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.2.2.0. |
Ajoneuvo Low (matala konfiguraatio) (tapauksen mukaan) (NEDC): … g/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.2.3. |
Ajoneuvo M (keskitason konfiguraatio) (tapauksen mukaan): … g/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.2.3.0. |
Ajoneuvo M (keskitason konfiguraatio) (tapauksen mukaan) (NEDC): … g/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.3. |
Varausta purettaessa syntyvien CO2-päästöjen massa – ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.3.1. |
Ajoneuvo H (korkea konfiguraatio): … g/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.3.1.0. |
Ajoneuvo High (korkea konfiguraatio) (NEDC): … g/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.3.2. |
Ajoneuvo L (matala konfiguraatio) (tapauksen mukaan) … g/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.3.2.0. |
Ajoneuvo Low (matala konfiguraatio) (tapauksen mukaan) (NEDC): … g/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.3.3. |
Ajoneuvo M (keskitason konfiguraatio) (tapauksen mukaan): … g/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.2.3.3.0. |
Ajoneuvo M (keskitason konfiguraatio) (tapauksen mukaan) (NEDC): … g/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.3. |
Sähköajoneuvojen sähkökäyttöinen toimintasäde |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.3.1. |
Täyssähköajoneuvon toimintasäde (Pure Electric Range, PER) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.3.1.1. |
Ajoneuvo H (korkea konfiguraatio): … km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.3.1.2. |
Ajoneuvo L (matala konfiguraatio) (tapauksen mukaan) … km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.3.2. |
Sähkökäyttöinen toimintasäde pelkällä sähköllä (All Electric Range, AER) – ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.3.2.1. |
Ajoneuvo H (korkea konfiguraatio): … km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.3.2.2. |
Ajoneuvo L (matala konfiguraatio) (tapauksen mukaan) … km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.3.2.3. |
Ajoneuvo M (keskitason konfiguraatio) (tapauksen mukaan): … km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.4. |
Polttokennohybridiajoneuvojen polttoaineenkulutus (FC) varausta ylläpidettäessä |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.4.1. |
Ajoneuvo H (korkea konfiguraatio): … kg/100 km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.4.2. |
Ajoneuvo L (matala konfiguraatio) (tapauksen mukaan) … kg/100 km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.4.3. |
Ajoneuvo M (keskitason konfiguraatio) (tapauksen mukaan): … kg/100 km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.5. |
Sähköajoneuvojen sähköenergiankulutus |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.5.1. |
Täyssähköajoneuvojen yhdistetty sähköenergiankulutus (ECWLTC) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.5.1.1. |
Ajoneuvo H (korkea konfiguraatio): … Wh/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.5.1.2. |
Ajoneuvo L (matala konfiguraatio) (tapauksen mukaan) … Wh/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.5.2. |
Käyttötekijällä (UF) painotettu varausta purkava sähkönkulutus ECAC,CD (yhdistetty) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.5.2.1. |
Ajoneuvo H (korkea konfiguraatio): … Wh/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.5.2.2. |
Ajoneuvo L (matala konfiguraatio) (tapauksen mukaan) … Wh/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.7.5.2.3. |
Ajoneuvo M (keskitason konfiguraatio) (tapauksen mukaan): … Wh/km |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.8. |
Asetuksen (EY) N:o 443/2009 12 artiklassa (luokan M1 ajoneuvot) tai asetuksen (EU) N:o 510/2011 12 artiklassa (luokan N1 ajoneuvot) tarkoitettu ekoinnovaatiolla varustettu ajoneuvo: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.8.1. |
Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 5 artiklassa (luokan M1 ajoneuvot) tai täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 427/2014 5 artiklassa (luokan N1 ajoneuvot) tarkoitetun verrokkiajoneuvon tyyppi/variantti/versio (tapauksen mukaan): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.8.2. |
Onko ekoinnovaatioiden välillä vuorovaikutusta: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.5.8.3. |
Ekoinnovaatioiden käyttöön liittyvät päästötiedot (taulukko toistetaan kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta) (w1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.6. |
Valmistajan sallimat lämpötilat |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.6.1. |
Jäähdytysjärjestelmä |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.6.1.1. |
Nestejäähdytys Suurin lämpötila poistokanavassa: … K |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.6.1.2. |
Ilmajäähdytys |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.6.1.2.1. |
Tarkistuspiste: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.6.1.2.2. |
Suurin lämpötila tarkistuspisteessä: … K |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.6.2. |
Välijäähdyttimen suurin ulostulolämpötila: … K |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.6.3. |
Pakokaasujen suurin lämpötila pakoputkien ja pakosarjan ulkolaippojen tai turboahtimen liitoskohdassa: … K |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.6.4. |
Polttoaineen lämpötila Pienin: … K — suurin: … K dieselmoottorien osalta ruiskutuspumpun syötössä, kaasumoottorien osalta paineentasaajan viimeisessä vaiheessa |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.6.5. |
Voiteluaineen lämpötila Pienin: … K – suurin: … K |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.8. |
Voitelujärjestelmä |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.8.1. |
Järjestelmän kuvaus |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.8.1.1. |
Voiteluainesäiliön sijainti: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.8.1.2. |
Syöttöjärjestelmä (pumppu / ruiskutus imusarjaan / sekoitus polttoaineeseen jne.) (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.8.2. |
Voitelupumppu |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.8.2.1. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.8.2.2. |
Tyypit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.8.3. |
Sekoitus polttoaineeseen |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.8.3.1. |
Prosenttiosuus: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.8.4. |
Öljynjäähdytin: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.8.4.1. |
Piirustukset: … tai |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.8.4.1.1. |
Merkit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.8.4.1.2. |
Tyypit: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
4. |
VOIMANSIIRTO (p) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
4.3. |
Moottorin vauhtipyörän hitausmomentti: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
4.3.1. |
Lisähitausmomentti vaihde vapaalla: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
4.4. |
Kytkimet |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
4.4.1. |
Tyyppi: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
4.4.2. |
Suurin momentinmuuntosuhde: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
4.5. |
Vaihdelaatikko |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
4.5.1. |
Tyyppi (käsivalintainen / automaattinen / CVT (portaattomasti säätyvä vaihteisto)) (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
4.5.1.1. |
Pääasiallinen ajotila: kyllä/ei (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
4.5.1.2. |
Paras ajotila (ellei pääasiallista ajotilaa) … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
4.5.1.3. |
Huonoin ajotila (ellei pääasiallista ajotilaa) … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
4.5.1.4. |
Vääntömomenttiarvo: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
4.5.1.5. |
Kytkimien lukumäärä: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
4.6. |
Välityssuhteet |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
4.7. |
Ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus (km/h) (q) … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
6. |
PYÖRÄNTUENTA |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
6.6. |
Renkaat ja pyörät |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
6.6.1. |
Rengas-pyöräyhdistelmät |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
6.6.1.1. |
Akselit |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
6.6.1.1.1. |
Akseli 1: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
6.6.1.1.1.1. |
Renkaan kokomerkintä |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
6.6.1.1.2. |
Akseli 2: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
6.6.1.1.2.1. |
Renkaan kokomerkintä |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
jne. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
6.6.2. |
Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
6.6.2.1. |
Akseli 1: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
6.6.2.2. |
Akseli 2: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
6.6.3. |
Ajoneuvon valmistajan suosittelemat rengaspaineet: … kPa |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
9. |
KORI |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
9.1. |
Korityypit ilmoitetaan direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa C osassa vahvistetuin koodein: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
9.10.3. |
Istuimet |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
9.10.3.1. |
Istuinpaikkojen lukumäärä (s): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
16. |
AJONEUVOJEN KORJAAMISEEN JA HUOLTAMISEEN TARVITTAVIEN TIETOJEN SAATAVUUS |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
16.1. |
Tärkein verkkosivusto, jolta ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavia tietoja on saatavana: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
16.1.1. |
Päivämäärä, josta lähtien tiedot ovat saatavilla (kuuden kuukauden kuluessa tyyppihyväksynnän päivämäärästä): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
16.2. |
Sivuston käyttöehdot: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
16.3. |
Ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen muoto verkkosivustolla: … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Huomautukset
(1) Tarpeeton viivataan yli (joissakin tapauksissa ei tarvitse viivata yli mitään, jos soveltuvia vaihtoehtoja on useampia).
(2) Määritetään toleranssi.
(3) Merkitään kunkin variantin ylä- ja alarajat.
(6) Ajoneuvojen polttoaineena voidaan käyttää sekä bensiiniä että kaasumaista polttoainetta, mutta jos bensiinijärjestelmä on asennettu ainoastaan hätätapauksia tai käynnistystä varten ja bensiinille tarkoitettuun polttoainesäiliöön mahtuu enintään 15 litraa bensiiniä, ajoneuvot katsotaan testaustarkoituksessa ainoastaan kaasumaisella polttoaineella toimiviksi ajoneuvoiksi.
(7) Ilmoitetaan valinnaiset varusteet, jotka vaikuttavat ajoneuvon mittoihin.
(c) Luokitus liitteessä II olevaan A osaan sisältyvien määritelmien mukaisesti.
(f) Jos ajoneuvosta on sekä tavanomaisella ohjaamolla että makuuohjaamolla varustettu malli, ilmoitetaan massat ja mitat molemmissa tapauksissa.
(g) Standardi ISO 612: 1978 – Road vehicles – Dimensions of motor vehicles and towed vehicles – terms and definitions.
(h) Kuljettajan massaksi arvioidaan 75 kg.
Nestettä sisältävät järjestelmät (lukuun ottamatta jätevesijärjestelmiä, jotka on jätettävä tyhjiksi) täytetään 100-prosenttisesti valmistajan eritelmien mukaisesti.
Ajoneuvoluokkien N2, N3, M2, M3, O3 ja O4 osalta ei tarvitse ilmoittaa 2.6 kohdan b alakohdassa ja 2.6.1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tietoja.
(i) Perävaunujen ja puoliperävaunujen sekä niiden ajoneuvojen osalta, joihin on kytketty merkittävän pystysuuntaisen kuormituksen kytkentälaitteeseen tai vetopöytään aiheuttava perävaunu tai puoliperävaunu, suurimpaan teknisesti sallittuun massaan sisällytetään kyseinen kuormitus jaettuna tavanomaisella painovoiman kiihtyvyydellä.
(k) Jos ajoneuvon käyttövoimana voidaan käyttää bensiiniä, dieselöljyä jne. tai niiden ja jonkin muun polttoaineen yhdistelmää, kohdat on toistettava.
Erikoismoottorien ja -järjestelmien osalta valmistajan on toimitettava tässä tarkoitettuja tietoja vastaavat tiedot.
(l) Tämä luku on pyöristettävä lähimpään millimetrin kymmenesosaan.
(m) Tämä luku on laskettava käyttäen arvoa π = 3,1416 ja pyöristettävä lähimpään kuutiosenttimetriin.
(n) Määritetään tapauksen mukaan asetuksen (EY) N:o 715/2007 tai asetuksen (EY) N:o 595/2009 vaatimusten mukaisesti.
(o) Määritetään neuvoston direktiivin 80/1268/ETY (EYVL L 375, 31.12.1980, s. 36) vaatimusten mukaisesti.
(p) Tarvittavat tiedot on annettava kaikkien ehdotettujen varianttien osalta.
(q) Perävaunujen osalta suurin valmistajan sallima nopeus.
(w) Ekoinnovaatiot.
(w1) Taulukkoa laajennetaan tarvittaessa siten, että kullekin ekoinnovaatiolle varataan oma rivi.
(w2) Ekoinnovaation hyväksymisestä annetun komission päätöksen numero.
(w3) Vahvistettu ekoinnovaation hyväksymisestä annetussa komission päätöksessä.
(w4) Jos tyyppi 1 -testisyklin sijaan sovelletaan tyyppihyväksyntäviranomaisen hyväksynnällä mallintamismenetelmää, arvoksi on merkittävä mallintamismenetelmällä saatu arvo.
(w5) Kullakin yksittäisellä ekoinnovaatiolla saavutettu yhteenlaskettu CO2-päästöjen vähentyminen.
Lisäys 3 a
Laaja asiakirjapaketti
Laajaan asiakirjapakettiin on sisällytettävä seuraavat tiedot kaikista päästöjenrajoituksen lisästrategioista (AES):
a) valmistajan vakuutus siitä, että ajoneuvossa ei ole estolaitetta, joka ei kuulu asetuksen (EY) N:o 715/2007 5 artiklan 2 kohdassa esitettyjen poikkeusten soveltamisalaan;
b) kuvaus moottorista ja käytetyistä päästöjenrajoitusstrategioista ja -laitteista, olivatpa ne ohjelmistoja tai laitteistoja, sekä mahdolliset olosuhteet, joissa strategiat tai laitteet eivät toimi siten kuin tyyppihyväksyntätestauksessa;
c) ilmoitus päästöjenrajoituksen lisä- ja perusstrategioiden valvontaan käytetyn ohjelmiston versioista ja niiden asianmukaisista tarkistussummista sekä viranomaiselle osoitetut ohjeet tarkistussummien lukemiseen. Ilmoitusta on päivitettävä, ja päivitetty versio on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle, jonka hallussa laaja asiakirjapaketti on, aina kun käyttöön otetaan uusi ohjelmistoversio, jolla on vaikutusta päästöjenrajoituksen lisä- tai perusstrategiaan;
d) mahdollisten päästöjenrajoituksen lisästrategioiden käytön yksityiskohtaiset tekniset perustelut, mukaan luettuina selitykset sille, miksi jotakin asetuksen (EY) N:o 715/2007 5 artiklan 2 kohdassa säädettyä estolaitteiden kieltämiseen liittyvää poikkeuslauseketta mahdollisesti käytetään, sekä tapauksen mukaan ilmoitus laitteiston niistä osista, joita on suojattava päästöjenrajoituksen lisästrategialla, ja/tai näyttöä äkillisestä ja korjauskelvottomasta moottorivauriosta, jota ei voida ehkäistä säännöllisellä huollolla ja joka tapahtuisi ilman päästöjenrajoituksen lisästrategiaa, sekä riskinarviointi, jossa arvioidaan riskin taso päästöjenrajoituksen lisästrategiaa käytettäessä ja ilman sitä, ja perustellut syyt sille, että päästöjenrajoituksen lisästrategiaa on käytettävä moottorin käynnistämiseksi;
e) kuvaus polttoainejärjestelmän ohjauslogiikasta, ajoitusmenetelmistä sekä kytkentäpisteistä kaikilla käyttötavoilla;
f) kuvaus päästöjenrajoituksen lisästrategioiden hierarkkisista suhteista (eli jos aktiivisena voi olla samanaikaisesti useita päästöjenrajoituksen lisästrategioita, ilmoitus siitä, mikä strategia vastaa tilanteeseen ensisijaisena, strategioiden vuorovaikutusmenetelmä tietovuokaavioineen ja päätöslogiikkoineen sekä kuvaus siitä, miten hierarkialla varmistetaan, että kaikkien päästöjenrajoituksen lisästrategioiden valvomat päästöt rajoitetaan pienimmälle käytännössä saavutettavissa olevalle tasolle);
g) luettelo päästöjenrajoituksen lisästrategioiden mittaamista ja/tai laskemista parametreista, kunkin mitatun ja/tai lasketun parametrin tarkoitus sekä kunkin tällaisen parametrin suhde moottorin vaurioitumiseen, mukaan luettuna laskentamenetelmä ja kuvaus siitä, kuinka hyvin nämä lasketut parametrit korreloivat valvotun parametrin todelliseen tilaan, sekä tuloksena olevat mahdolliset toleranssit tai turvakertoimet, jotka sisällytetään analyysiin;
h) luettelo moottoriin tai päästöjenrajoitukseen liittyvistä parametreista, joita muunnetaan mitattujen tai laskettujen parametrien perusteella, ja kunkin moottoriin tai päästöjenrajoitukseen liittyvän parametrin muuntamisalue sekä moottoriin tai päästöjenrajoitukseen liittyvien parametrien ja mitattujen tai laskettujen parametrien välinen suhde;
i) arvio siitä, miten päästöjenrajoituksen lisästrategia rajoittaa todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät päästöt pienimmälle käytännössä saavutettavissa olevalle tasolle, mukaan luettuna yksityiskohtainen analyysi päästöjenrajoituksen lisästrategiaa käytettäessä odotettavissa olevasta kaikkien säänneltyjen epäpuhtauksien ja hiilidioksidipäästöjen lisääntymisestä verrattuna päästöjenrajoituksen perusstrategian käyttöön.
Lisäys ilmoituslomakkeeseen
TIETOJA TESTILOLOSUHTEISTA
1. Käytetyt voiteluaineet
1.1. Moottorin voiteluaine
1.1.1. Merkki: …
1.1.2. Tyyppi: …
1.2. Vaihdelaatikon voiteluaine
1.2.1. Merkki: …
1.2.2. Tyyppi: …
(öljyn osuus prosentteina, jos voiteluaine on sekoitettu polttoaineeseen)
2. Ajovastustiedot
2.1. Vaihdelaatikon tyyppi (käsivalintainen / automaattinen / portaattomasti säätyvä)
|
Ajoneuvo L (matala konfiguraatio) (jos on) |
Ajoneuvo H (korkea konfiguraatio) |
Edustava ajoneuvo (vain ajovastusmatriisiperheen osalta) |
|
2.2 Ajoneuvon korityyppi (variantti/versio) |
2.2 Ajoneuvon korityyppi (variantti/versio) |
2.2 Ajoneuvon korityyppi (variantti/versio) |
|
2.3 Ajovastuksen määritysmenetelmä (mittaus tai laskettu ajovastusperheen perusteella) |
2.3 Ajovastuksen määritysmenetelmä (mittaus tai laskettu ajovastusperheen perusteella) |
2.3 Ajovastuksen määritysmenetelmä (mittaus tai laskettu ajovastusmatriisiperheen perusteella) |
|
2.4 Testistä saadut ajovastustiedot |
2.4 Testistä saadut ajovastustiedot |
2.4 Testistä saadut ajovastustiedot |
|
2.4.1 Renkaiden merkki ja tyyppi: |
2.4.1 Renkaiden merkki ja tyyppi: |
2.4.1 Renkaiden merkki ja tyyppi: |
|
2.4.2 Renkaiden mitat (edessä/takana): |
2.4.2 Renkaiden mitat (edessä/takana): |
2.4.2 Renkaiden mitat (edessä/takana): |
|
2.4.4 Rengaspaine (edessä/takana) (kPa): |
2.4.4 Rengaspaine (edessä/takana) (kPa): |
2.4.4 Rengaspaine (edessä/takana) (kPa): |
|
2.4.5 Renkaiden vierintävastus (edessä/takana) (kg/t): |
2.4.5 Renkaiden vierintävastus (edessä/takana) (kg/t): |
2.4.5 Renkaiden vierintävastus (edessä/takana) (kg/t) ja vierintävastusluokka (A–G): |
|
2.4.6 Ajoneuvon testimassa (kg) |
2.4.6 Ajoneuvon testimassa (kg) |
2.4.6 Ajoneuvon testimassa (kg) |
|
2.4.7 Delta Cd.A -arvo verrattuna ajoneuvoon H (m2) |
|
|
|
2.4.8 Ajovastuskertoimet f0, f1, f2 |
2.4.8 Ajovastuskertoimet f0, f1, f2 |
2.4.8 Ajovastuskertoimet f0, f1, f2 |
|
|
|
2.4.9 Otsapinta-ala, m2 (0,0000 m2) |
|
|
|
2.4.10 Laskentavälineen tiedot ajoneuvojen H ja L ajovastusten laskemiseksi |
Lisäys 4
EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUKSEN MALLI
(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)
EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS
Viranomaisen leima
Ilmoitus
— EY-tyyppihyväksynnästä (1)
— EY-tyyppihyväksynnän laajennuksesta (1)
— EY-tyyppihyväksynnän epäämisestä (1)
— EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (1)
— joka koskee järjestelmätyyppiä / ajoneuvotyyppiä järjestelmän osalta (1) asetuksen (EY) N:o 715/2007 (2) ja asetuksen (EU) 2017/1151 (3) mukaisesti
EY-tyyppihyväksyntänumero: …
Laajennuksen syy: …
I OSA
0.1. Merkki (valmistajan toiminimi): …
0.2. Tyyppi: …
0.2.1. Kaupalliset nimet (jos saatavissa): …
0.3. Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon: (4)
0.3.1. Merkinnän sijainti: …
0.4. Ajoneuvoluokka (5)
0.5. Valmistajan nimi ja osoite: …
0.8. Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: …
0.9. Valmistajan edustaja: ….
II OSA– toistetaan kunkin liitteessä XXI olevassa 5.6 kohdassa määritellyn interpolointiperheen osalta
0. Interpolointiperheen tunniste liitteessä XXI olevan 5.0 kohdan mukaisesti
1. Lisätiedot (tapauksen mukaan): (ks. liite)
2. Testien suorittamisesta vastaava tutkimuslaitos: …
3. Tyyppi 1- testin selosteen päivämäärä: …
4. Tyyppi 1- testin selosteen numero: …
5. Mahdolliset huomautukset: (ks. liite)
6. Paikka: …
7. Päiväys: …
8. Allekirjoitus: …
|
Liitteet: |
Hyväksyntäasiakirjat (6). |
Liite EY-tyyppihyväksyntätodistukseen nro …
joka koskee ajoneuvon tyyppihyväksyntää päästöjen sekä ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuuden osalta asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti
Tyyppihyväksyntätodistusta täytettäessä olisi vältettävä ristiinviittauksia testausselosteeseen tai ilmoituslomakkeeseen.
0. INTERPOLOINTIPERHEEN TUNNISTE LIITTEESSÄ XXI OLEVAN 5.0 KOHDAN MUKAISESTI ...
1. LISÄTIETOJA
1.1. Ajokuntoisen ajoneuvon massa: …
1.2. Suurin massa: …
1.3. Vertailumassa: …
1.4. Istuinten lukumäärä: …
1.6. Korityyppi:
1.6.1. Luokat M1 ja M2: sedan, viistoperä, farmari, coupé, avoauto, monikäyttöajoneuvo ( 5 )
1.6.2. Luokat N1 ja N2: kuorma-auto, pakettiauto (5)
1.7. Vetävät pyörät: etupyörävetoinen/takapyörävetoinen/nelipyörävetoinen (5)
1.8. Täyssähköajoneuvo: kyllä/ei (5)
1.9. Hybridisähköajoneuvo: kyllä/ei (5)
1.9.1. Hybridisähköajoneuvon luokka: ulkopuolelta ladattava / vain sisäisesti ladattava / polttokenno (5)
1.9.2. Käyttötilan vaihtokytkin: kyllä/ei (5)
1.10. Moottorin tunniste:
1.10.1. Moottorin iskutilavuus:
1.10.2. Polttoaineensyöttöjärjestelmä: suora ruiskutus / epäsuora ruiskutus (5)
1.10.3. Valmistajan suosittelema polttoaine:
1.10.4.1. Suurin teho: kW pyörimisnopeudella …rpm
1.10.4.2. Suurin vääntömomentti: Nm pyörimisnopeudella …rpm
1.10.5. Ahdin: kyllä/ei (5)
1.10.6. Sytytysjärjestelmä: puristussytytys/kipinäsytytys (5)
1.11. Voimalaite (täyssähköajoneuvossa tai hybridisähköajoneuvossa) (5)
1.11.1. Suurin nettoteho: … kW pyörimisnopeudella ... – ... rpm
1.11.2. 30 minuutin suurin teho: …… kW
1.11.3 Suurin nettovääntömomentti: ... Nm pyörimisnopeudella …rpm
1.12. Ajoakku (täyssähköajoneuvossa tai hybridisähköajoneuvossa)
1.12.1. Nimellisjännite: V
1.12.2. Kapasiteetti (2 h): Ah
1.13. Voimansiirto: …, …
1.13.1. Vaihdelaatikon tyyppi: käsikäyttöinen/automaattinen/portaaton (5)
1.13.2. Välityssuhteiden määrä:
1.13.3. Kokonaisvälityssuhteet (joissa otettu huomioon renkaan vierimissäde kuormitettuna): (ajoneuvon nopeus (km/h)) / moottorin pyörimisnopeus (1 000 rpm))
|
Ykkösvaihde: … |
Kuutosvaihde: … |
|
Kakkosvaihde: … |
Seitsemäs vaihde: … |
|
Kolmosvaihde: … |
Kahdeksas vaihde: … |
|
Nelosvaihde: … |
Ylivaihde: … |
|
Viitosvaihde: … |
|
1.13.4. Vetopyörästön välityssuhde:
1.14. Renkaat: …, …, …
Tyyppi: vyörengas/ristikudosrengas/... ( 6 )
Mitat: …
Vierintäkehä kuormitettuna:
Tyyppi 1 -testissä käytettyjen renkaiden vierintäkehä
2. TESTITULOKSET
2.1. Päästötestin tulokset
Päästöjen luokitus: Euro 6
Tyyppi 1 -testin tulokset (tapauksen mukaan)
Tyyppihyväksyntänumero, ellei kyseessä ole kanta-ajoneuvo: (5) …
Testi 1
|
Tyyppi 1 -testin tulos |
CO (mg/km) |
THC (mg/km) |
NMHC (mg/km) |
NOx (mg/km) |
THC + NOx (mg/km) |
Hiukkasmassa (mg/km) |
Hiukkasmäärä (#.1011/km) |
|
Mitattu (8) (9) |
|
|
|
|
|
|
|
|
Ki * (8) (10) |
|
|
|
|
(11) |
|
|
|
Ki + (8) (10) |
|
|
|
|
(11) |
|
|
|
Keskiarvo laskettuna Ki-kertoimella (M.Ki tai M + Ki) (9) |
|
|
|
|
(12) |
|
|
|
DF (+) (8) (10) |
|
|
|
|
|
|
|
|
DF (*) (8) (10) |
|
|
|
|
|
|
|
|
Lopullinen keskiarvo laskettuna Ki-kertoimella ja DF-kertoimella (13) |
|
|
|
|
|
|
|
|
Raja-arvo |
|
|
|
|
|
|
|
Testi 2 (tapauksen mukaan)
Täytetään testin 1 taulukkoa vastaava taulukko toisen testin tuloksilla.
Testi 3 (tapauksen mukaan)
Täytetään testin 1 taulukkoa vastaava taulukko kolmannen testin tuloksilla.
Toistetaan testi 1, testi 2 (tapauksen mukaan) ja testi 3 (tapauksen mukaan) ajoneuvolle L (tapauksen mukaan) ja ajoneuvolle M (tapauksen mukaan).
Regenerointistrategiaa koskevat tiedot
|
D |
— |
kahden regenerointijakson välillä olevien käyttöjaksojen lukumäärä: … |
|
d |
— |
regeneroinnin vaatima käyttöjaksojen lukumäärä: … |
Sovellettava tyyppi 1 -sykli: (liitteen XXI alaliite 4 tai E-sääntö nro 83) ( 7 ): …
ATCT-testi
|
CO2-päästöt [g/km] |
Yhdistetty |
|
ATCT (14 °C) MCO2,Treg |
|
|
Tyyppi 1 (23 °C) MCO2,23 ° |
|
|
Perheen korjauskerroin (FCF) |
|
|
ATCT-testin tulos |
CO (mg/km) |
THC (mg/km) |
NMHC (mg/km) |
NOx (mg/km) |
THC + NOx (mg/km) |
Hiukkasmassa (mg/km) |
Hiukkasmäärä (#.1011/km) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
(1) Tapauksen mukaan. (2) Pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen. |
|||||||
Moottorin jäähdytysnesteen loppulämpötilan ja seisonta-alueen keskilämpötilan viimeisten 3 tunnin ajalta erotus ΔT_ATCT (°C): …
Vähimmäisseisonta-aika tsoak_ATCT (s): …
Lämpötila-anturin sijainti: …
Tyyppi 2: (mukaan luettuina katsastusta varten tarvittavat tiedot):
|
Testi |
CO-arvo (til.-%) |
Lambda (7) |
Moottorin pyörimisnopeus (rpm) |
Moottoriöljyn lämpötila (°C) |
|
Testi pienellä joutokäyntinopeudella |
|
Ei sovelleta |
|
|
|
Testi suurella joutokäyntinopeudella |
|
|
|
|
Tyyppi 3: …
Tyyppi 4: … g/test, testimenettely asetuksen (EY) N:o 692/2008 mukainen: kyllä/ei
Tyyppi 5 :
— Kestävyystesti: koko ajoneuvon testaus / vanhenemistesti koepenkissä / ei testiä (5)
— Huononemiskerroin DF: laskettu/kiinteä (5)
— Ilmoitetaan arvot: …
— Sovellettava tyyppi 1 -sykli (liitteen XXI alaliite 4 tai E-sääntö nro 83): (7) …
|
Tyyppi 6 |
CO (g/km) |
THC (g/km) |
|
Mitattu arvo |
|
|
2.1.1. Kahdella polttoaineella toimivien ajoneuvojen osalta toistetaan kumpaakin polttoainetta koskeva tyyppi 1 -taulukko. Kun tyyppi 1 -testi testi tehdään flex-fuel-ajoneuvoille molempien polttoaineiden osalta liitteessä I olevan kuvan I.2.4 mukaisesti ja sellaisille ajoneuvoille, jotka toimivat nestekaasulla tai maakaasulla/biometaanilla, joko yhdellä tai kahdella polttoaineella, taulukko toistetaan testissä käytettyjen eri vertailukaasujen osalta ja huonoimmat saavutetut tulokset esitetään lisätaulukossa. Tarvittaessa on osoitettava E-säännön nro 83 liitteessä 12 olevan 3.1.4 kohdan mukaisesti, onko tulokset saavutettu laskemalla vai mittaamalla.
2.1.2. Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros vianilmaisimesta: …
2.1.3. Luettelo kaikista OBD-järjestelmän valvomista osista ja niiden tarkoituksesta: …
2.1.4. Kirjallinen kuvaus (toiminnan perusperiaatteet) seuraavista: …
2.1.4.1. Sytytyskatkojen havaitseminen ( 8 ): …
2.1.4.2. Katalysaattorin valvonta: (8) …
2.1.4.3. Happianturin valvonta: (8) …
2.1.4.4. Muut komponentit, joita OBD-järjestelmä valvoo: (8) …
2.1.4.5. Katalysaattorin valvonta: ( 9 ) …
2.1.4.6. Hiukkasloukun valvonta: (9) …
2.1.4.7. Sähköisen polttoaineensyöttöjärjestelmän valvonta: (9) …
2.1.4.8. Muut komponentit, joita OBD-järjestelmä valvoo: …
2.1.5. Vianilmaisimen aktivoitumisehdot (kiinteä ajosyklimäärä tai tilastollinen menetelmä): …
2.1.6. Luettelo kaikista OBD-järjestelmän tulostuskoodeista ja tietojen esitysmuodosta (selityksin varustettuna): …
2.2. Varattu
2.3. Katalysaattorit kyllä/ei (5)
2.3.1. Alkuperäinen katalysaattori, joka on testattu tämän asetuksen asiaankuuluvien vaatimusten mukaisesti: kyllä/ei (5)
2.4. Savuntiheystestin tulokset (5)
|
2.4.1. |
Tasaisella moottorin pyörimisnopeudella: ks. tutkimuslaitoksen testausseloste nro … |
|
2.4.2. |
Ryntäystestit 2.4.2.1. Absorptiokertoimen mitattu arvo: … m–1 2.4.2.2. Absorptiokertoimen korjattu arvo: … m–1 2.4.2.3. Absorptiokertoimen tunnuksen sijainti ajoneuvossa: … |
2.5. CO2-päästöjä ja polttoaineenkulutusta koskevien testien tulokset
2.5.1. Polttomoottorilla varustetut ajoneuvot ja vain sisäisesti ladattavat hybridisähköajoneuvot
2.5.1.1 Ajoneuvo H
|
2.5.1.1.1. |
Syklin energiantarve: … (J) |
|
2.5.1.1.2. |
Ajovastuskertoimet 2.5.1.1.2.1. f0, N: … 2.5.1.1.2.2. f1, N/(km/h): … 2.5.1.1.2.3. f2, N/(km/h)2: … |
|
2.5.1.1.3. |
CO2-päästöjen massa (ilmoitetaan arvot kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta, vaiheiden osalta mitatut arvot, yhdistetyistä arvoista ks. liitteen XXI alaliitteessä 6 oleva 1.1.2.3.8 ja 1.1.2.3.9 kohta)
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||
|
2.5.1.1.4. |
Polttoaineenkulutus (ilmoitetaan arvot kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta, vaiheiden osalta mitatut arvot, yhdistetyistä arvoista ks. liitteen XXI alaliitteessä 6 oleva 1.1.2.3.8 ja 1.1.2.3.9 kohta)
|
2.5.1.2 Ajoneuvo L (tapauksen mukaan)
|
2.5.1.2.1. |
Syklin energiantarve: … (J) |
|
2.5.1.2.2. |
Ajovastuskertoimet 2.5.1.2.2.1. f0, N: … 2.5.1.2.2.2. f1, N/(km/h): … 2.5.1.2.2.3. f2, N/(km/h)2: … |
|
2.5.1.2.2 |
CO2-päästöjen massa (ilmoitetaan arvot kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta, vaiheiden osalta mitatut arvot, yhdistetyistä arvoista ks. liitteen XXI alaliitteessä 6 oleva 1.1.2.3.8 ja 1.1.2.3.9 kohta)
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||
|
2.5.1.2.3. |
Polttoaineenkulutus (ilmoitetaan arvot kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta, vaiheiden osalta mitatut arvot, yhdistetyistä arvoista ks. liitteen XXI alaliitteessä 6 oleva 1.1.2.3.8 ja 1.1.2.3.9 kohta)
|
|
2.5.1.3. |
Kun kyseessä ovat pelkästään polttomoottorilla käyvät ajoneuvot, jotka on varustettu tämän asetuksen 2 artiklan 6 kohdassa määritellyllä jaksoittaisesti regeneroituvalla päästöjen vähentämisjärjestelmällä, tuloksiin sovelletaan liitteen XXI alaliitteen 6 lisäyksessä 1 määriteltyä Ki-kerrointa. 2.5.1.3.1. Regenerointistrategiaa koskevat tiedot CO2-päästöjen ja polttoaineenkulutuksen osalta
Sovellettava tyyppi 1 -sykli (liitteen XXI alaliite 4 tai E-sääntö nro 83): (7) …
|
2.5.2. Täyssähköajoneuvot (5)
2.5.2.1. Sähköenergiankulutus (ilmoitettu arvo)
2.5.2.1.1. Sähköenergiankulutus:
|
EC [Wh/km] |
Testi |
Kaupunkiajo |
Yhdistetty |
|
Laskettu sähköenergiankulutus |
1 |
|
|
|
2 |
|
|
|
|
3 |
|
|
|
|
Ilmoitettu arvo |
— |
|
|
2.5.2.1.2. Kokonaisaika, jona testijaksolla poikettiin toleransseista: … s
2.5.2.2. Täyssähköajoneuvon toimintasäde (PER)
|
PER [km] |
Testi |
Kaupunkiajo |
Yhdistetty |
|
Mitattu sähkökäyttöinen toimintasäde |
1 |
|
|
|
2 |
|
|
|
|
3 |
|
|
|
|
Ilmoitettu arvo |
— |
|
|
|
2.5.3. |
Ulkoisesti ladattava hybridisähköajoneuvo: 2.5.3.1. Varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa
Ajoneuvo H
Ajoneuvo L (tapauksen mukaan)
Ajoneuvo M (tapauksen mukaan)
2.5.3.2. Varausta purettaessa syntyvien CO2-päästöjen massa
Ajoneuvo H
Ajoneuvo L (tapauksen mukaan)
Ajoneuvo M (tapauksen mukaan)
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2.6. Ekoinnovaatioiden testitulokset ( 11 ) ( 12 )
|
Ekoinnovaatioiden testitulokset (20) |
Ekoinnovaation koodi (21) |
Tyyppi 1- / tyyppi I -sykli (22) |
1. Verrokkiajoneuvon CO2-päästöt (g/km) |
2. Ekoinnovaatioajoneuvon CO2-päästöt (g/km) |
3. Verrokkiajoneuvon CO2-päästöt tyyppi 1 -testisyklin aikana. (23) |
4. Ekoinnovaatioajoneuvon CO2-päästöt tyyppi 1 -testisyklin aikana |
5. Käyttötekijä (UF) eli tekniikan käytön ajallinen osuus normaaleissa käyttöolosuhteissa |
CO2-päästöjen vähentyminen ((1 - 2) - (3 - 4)) * 5 |
|
xxx/201x |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
CO2-päästöjen vähentyminen yhteensä, NEDC [g/km] (24) |
|
||||||
|
|
CO2-päästöjen vähentyminen yhteensä, NEDC [g/km] (25) |
|
||||||
|
2.6.1. |
Ekoinnovaation yleinen koodi: ( 13 ): … |
3. AJONEUVON KORJAAMISEEN TARVITTAVAT TIEDOT
3.1. Verkkosivusto, jolta on saatavissa ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavia tietoja: …
3.1.1. Päivämäärä, josta lähtien se on käytettävissä (6 kuukauden kuluessa tyyppihyväksynnän päivämäärästä): …
3.2. Edellä 3.1 kohdassa tarkoitettujen verkkosivustojen saatavuuden ehdot (eli käytön kesto ja tunti-, päivä-, kuukausi-, vuosi- ja toimikohtainen käyttöhinta): …
3.3. Muoto, jossa edellä 3.1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla tarjotaan ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavia tietoja: …
3.4. Valmistajan todistus ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta: …
4. TEHON MITTAUS
Polttomoottorin suurin nettoteho sekä sähköisen ajolaitteen nettoteho ja 30 minuutin enimmäisteho
4.1. Polttomoottorin nettoteho
4.1.1. Moottorin pyörimisnopeus [rpm] ...
4.1.2. Mitattu polttoaineenvirtaus [g/h] …
4.1.3. Mitattu vääntömomentti [Nm] …
4.1.4. Mitattu teho [kW] …
4.1.5. Ilmanpaine [kPa] …
4.1.6. Vesihöyryn paine [kPa] …
4.1.7. Imuilman lämpötila [K] …
4.1.8. Tehon korjauskerroin, jos sovelletaan …
4.1.9. Korjattu teho [kW] …
4.1.10. Apulaitteiden teho [kW] …
4.1.11. Nettoteho [kW] …
4.1.12. Nettovääntömomentti [Nm] …
4.1.13. Korjattu polttoaineen ominaiskulutus [g/kWh] …
4.2. Sähköiset ajolaitteet:
4.2.1. Ilmoitetut tiedot
|
4.2.2. |
Suurin nettoteho: ... kW pyörimisnopeudella …rpm |
|
4.2.3. |
Suurin nettovääntömomentti: ... Nm pyörimisnopeudella …rpm |
|
4.2.4. |
Suurin nettovääntömomentti moottorin pyörimisnopeudella nolla: … Nm |
|
4.2.5. |
30 minuutin suurin teho: …… kW |
|
4.2.6. |
Sähköisen ajolaitteen olennaiset ominaisuudet |
|
4.2.7. |
Testaustasajännite: … V |
|
4.2.8. |
Toimintaperiaate: … |
|
4.2.9. |
Jäähdytysjärjestelmä: |
|
4.2.10. |
Moottori: neste/ilma (5) |
|
4.2.11. |
Muunnin: neste/ilma (5) |
5. HUOMAUTUKSET: …
Selittävät huomautukset
(2) EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1.
(3) EUVL L 175, 7.7.2017, s. 1.
(4) Jos tyypin tunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, komponentin tai erillisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).
(5) Sellaisena kuin se on määritelty liitteessä II olevassa A jaksossa.
(6) Direktiivin 2007/46/EY 3 artiklan 39 kohdan määritelmän mukaisesti.
(8) Tapauksen mukaan.
(9) Pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen.
(10) Pyöristetään neljän desimaalin tarkkuuteen.
(11) Ei sovelleta.
(12) Keskiarvoa varten lasketaan yhteen THC- and NOx-päästöjen keskiarvot (M.Ki).
(13) Pyöristetään yhden desimaalin verran tarkemmin kuin raja-arvoa.
(20) Ekoinnovaation hyväksymisestä annetun komission päätöksen numero.
(21) Vahvistettu ekoinnovaation hyväksymisestä annetussa komission päätöksessä.
(22) Sovellettava tyyppi 1 -sykli: liitteen XXI alaliite 4 tai E-sääntö nro 83.
(23) Jos tyyppi 1 -testisyklin sijaan sovelletaan mallintamismenetelmää, arvoksi on merkittävä mallintamismenetelmällä saatu arvo.
(24) E-säännön nro 83 mukaisessa tyyppi I -testissä yksittäisille ekoinnovaatioille saatujen päästövähennysten summa.
(25) Tämän asetuksen liitteen XXI lisäyksen 4 mukaisessa tyyppi 1 -testissä yksittäisille ekoinnovaatioille saatujen päästövähennysten summa.
Tyyppihyväksyntätodistuksen liitteen lisäys
Siirtymäaika (korrelaatiotulos)
(Siirtymäsäännös):
1. CO2MPAS-simulaattorin antamat CO2-päästötulokset
1.1 CO2MPAS-simulaattorin versio
1.2. Ajoneuvo H
1.2.1. CO2-päästöjen massa (kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta)
|
CO2-päästöt [g/km] |
Kaupunkiajo |
Maantieajo |
Yhdistetty |
|
MCO2,NEDC_H,co2mpas |
|
|
|
1.3. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan)
1.3.1. CO2-päästöjen massa (kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta)
|
CO2-päästöt [g/km] |
Kaupunkiajo |
Maantieajo |
Yhdistetty |
|
MCO2,NEDC_L,co2mpas |
|
|
|
2. CO2-päästötestitulokset (tapauksen mukaan)
2.1. Ajoneuvo H
2.1.1. CO2-päästöjen massa (kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta)
|
CO2-päästöt [g/km] |
Kaupunkiajo |
Maantieajo |
Yhdistetty |
|
MCO2,NEDC_H,test |
|
|
|
2.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan)
2.2.1. CO2-päästöjen massa (kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta)
|
CO2-päästöt [g/km] |
Kaupunkiajo |
Maantieajo |
Yhdistetty |
|
MCO2,NEDC_L,test |
|
|
|
3. Poikkeama- ja tarkastuskertoimet (määritetty asetuksen (EU) 2017/1152 ja (EU) 2017/1153 liitteessä I olevan 3.2.8 kohdan mukaisesti):
|
Poikkeamakerroin (tapauksen mukaan) |
|
|
Tarkastuskerroin (tapauksen mukaan) |
1 tai 0 |
|
Korrelaatiovälineen tulosraportin hash-tunniste |
|
Lisäys 5
Ajoneuvon OBD-järjestelmään liittyvät tiedot
|
1. |
Ajoneuvon valmistajan on toimitettava tässä lisäyksessä esitetyt tiedot, jotta OBD-järjestelmän kanssa yhteensopivien varaosien sekä vianmääritykseen käytettävien välineiden ja testilaitteiden valmistus on mahdollista. |
|
2. |
Seuraavat tiedot on toimitettava pyynnöstä ja syrjimättömällä tavalla komponenttien, vianmääritykseen käytettävien välineiden tai testilaitteiden valmistajien saataville: 2.1. Ajoneuvon alkuperäisessä tyyppihyväksynnässä käytettyjen esivakauttavien syklien tyypin ja lukumäärän kuvaus. 2.2. Ajoneuvon alkuperäisessä tyyppihyväksynnässä OBD-järjestelmän valvoman komponentin osalta käytetyn OBD-järjestelmän demonstraatiosyklin tyypin kuvaus. 2.3. Kattava asiakirja, jossa kuvataan kaikki ne komponentit, joita tarkkaillaan anturilla vianmääritykseen ja vianilmaisimen aktivoitumiseen liittyvän järjestelmän yhteydessä (ajosyklien kiinteä lukumäärä tai tilastollinen menetelmä), mukaan luettuna anturilla tarkkailtujen merkityksellisten toissijaisten parametrien luettelo kunkin OBD-järjestelmällä valvotun komponentin osalta. Luettelo kaikista OBD-järjestelmän niistä tulostuskoodeista ja niiden tietojen esitysmuodosta (selityksin varustettuna), jotka koskevat päästöihin liittyviä ja päästöihin liittymättömiä yksittäisiä käyttövoimajärjestelmän komponentteja, kun komponentin valvontaa käytetään vianilmaisimen aktivoitumisen määrittämiseen. Erityisesti palveluissa $05 (testiarvot ID $21–FF) ja $06 annetuista tiedoista on esitettävä tyhjentävä selitys. Jos kyse on ajoneuvotyypeistä, jotka käyttävät tietoyhteyttä standardin ISO 157654 ”Road vehicles – Diagnostics on Controller Area Network (CAN) – Part 4: Requirements for emissions-related systems” mukaisesti, palvelussa $06 (testiarvot ID $00–FF) annetuista tiedoista on annettava tyhjentävä selitys jokaisen tuetun OBD-valvonta-ID:n osalta. Nämä tiedot voidaan antaa taulukon muodossa seuraavasti:
|
|
3. |
VIANMÄÄRITYSTYÖKALUJEN VALMISTAMISEEN TARVITTAVAT TIEDOT Jotta usean merkin korjaajien olisi helpompi hankkia yleisiä vianmääritystyökaluja, ajoneuvojen valmistajien on saatettava 3.1–3.3 kohdassa tarkoitetut tiedot saataville korjaamiseen tarvittavat tiedot esittävän verkkosivustonsa kautta. Tietoihin sisältyvät kaikki vianmääritystyökalujen toiminnot ja kaikki linkit korjaamiseen tarvittaviin tietoihin ja vianetsintää koskeviin ohjeisiin. Tietojen käytöstä voidaan periä kohtuullinen maksu. 3.1. Yhteyskäytäntöä koskevat tiedot Seuraavat tiedot on esitettävä ajoneuvon merkin, mallin ja variantin mukaan tai muun toimivan määritelmän, kuten ajoneuvon tunnistenumeron tai ajoneuvon ja järjestelmän tunnisteen mukaan: a) mahdolliset yhteyskäytäntöä koskevat lisätiedot, jotka tarvitaan täydelliseen vianmääritykseen liitteessä XI olevassa 4 kohdassa asetettujen vaatimusten lisäksi, mukaan lukien yhteyskäytäntötiedot, jotka liittyvät laitteistoihin tai ohjelmistoihin, parametrien tunnisteisiin, siirtotoimintoihin, vikamuistien vaatimuksiin tai virhetilanteisiin b) yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten hankitaan ja tulkitaan kaikkia virhekoodeja, jotka eivät vastaa liitteessä XI olevassa 4 kohdassa asetettuja vaatimuksia c) luettelo kaikista saatavilla olevista muuttuvien tietojen parametreista mukaan luettuina tiedot mittakaavan muuttamisesta ja tietojen saatavuudesta d) luettelo kaikista saatavilla olevista toiminnallisista testeistä mukaan luettuna laitteiden aktivointi tai ohjaus sekä testien toteuttaminen e) yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten hankitaan tietoa komponenteista ja tilasta, aikaleimoista, käsiteltävänä olevista vikakoodeista ja tallennetuista tilatiedoista f) opetusparametrien asetusten, vaihtoehtoisten koodien ja varaosien asetusten sekä asiakkaiden mieltymysten mukaisten asetusten palauttaminen g) ECU-yksikön ja varianttien koodit h) yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten huoltovalojen asetukset palautetaan i) vianmääritysliittimen sijainti ja liittimen tiedot j) moottorin koodin tunniste. 3.2. OBD-järjestelmällä valvottavien komponenttien testaus ja vianmääritys Seuraavat tiedot on esitettävä: a) kuvaus testeistä, joilla varmistetaan järjestelmän toiminta komponentin tai johdotuksen tasolla b) testausmenetelmä mukaan luettuina testin parametrit ja komponenttien tiedot c) liittimiä koskevat tiedot mukaan luettuina pienimmät ja suurimmat lähtö- ja tuloarvot sekä ajo- ja kuormitusarvot d) tietyissä käyttöolosuhteissa odotettavat arvot joutokäynti mukaan luettuna e) komponentin lepo- ja toimintatilan sähköarvot f) kaikkia edellä esitettyjä tilanteita koskevat vikatyypin arvot g) vikatyyppien vianmääritysjaksot mukaan luettuina vikapuut ja ohjattu eliminointi vianmäärityksessä. 3.3. Korjaamiseen tarvittavat tiedot Seuraavat tiedot on esitettävä: a) ECU-yksikön ja komponenttien käyttöönotto (vaihto-osien asentamisen yhteydessä) b) uusien tai korvaavien elektronisten valvontayksiköiden käyttöönotto tarvittaessa (uudelleen-)ohjelmointitekniikoiden avulla. |
Lisäys 6
EY-tyyppihyväksyntätodistuksen numerointijärjestelmä
|
1. |
EY-tyyppihyväksyntänumeron, joka on annettu 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti, osa 3 koostuu EY-tyyppihyväksyntään sovellettavan täytäntöönpanosäädöksen tai viimeisimmän muutossäädöksen numerosta. Tämän numeron jäljessä on yksi tai useampi merkki, joka vastaa eri ajoneuvoluokkia taulukon 1 mukaisesti.
Taulukko 1
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
2. |
ESIMERKKEJÄ TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUSTEN NUMEROISTA 2.1 Seuraavassa on esimerkki Euro 6 -standardia vastaavan kevyen henkilöajoneuvon hyväksynnästä Euro 6d -päästöstandardin ja Euro 6-2 -OBD-standardin mukaisesti, mistä osoituksena on taulukon 1 mukainen kirjainmerkintä AJ. Hyväksyntä on myönnetty Luxemburgissa, jonka tunniste on e13. Hyväksyntä on myönnetty perusasetuksen (EY) N:o 715/2007 ja sen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/xxx mukaisesti, jota ei ole muutettu. Kyse on 17:nnestä tällaisesta hyväksynnästä ilman laajennuksia, joten hyväksyntätodistuksen numeron neljäs osa on 0017 ja viides osa 00.
2.2 Toisessa esimerkissä kyse on Euro 6 -standardia vastaavan, luokan N1 alaluokan II kevyen henkilöajoneuvon hyväksynnästä Euro 6d-TEMP -päästöstandardin ja Euro 6-2 -OBD-standardin mukaisesti, mistä osoituksena on taulukon 1 mukainen kirjainmerkintä AH. Hyväksyntä on myönnetty Romaniassa, jonka tunniste on e19. Hyväksyntä on myönnetty perusasetuksen (EY) N:o 715/2007 ja sen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti sellaisina kuin ne on viimeksi muutettu asetuksella (EU) 2018/xyz. Kyse on ensimmäisestä tällaisesta hyväksynnästä ilman laajennuksia, joten hyväksyntätodistuksen numeron neljäs osa on 0001 ja viides osa 00.
|
Lisäys 7
Lisäys 8 a
Testausseloste
Testausselosteen antaa tutkimuslaitos, joka vastaa testien suorittamisesta tämän asetuksen mukaisesti.
Kunkin liitteessä XXI olevassa 5.6 kohdassa määritellyn interpolointiperheen osalta laaditaan erillinen testausseloste.
Tyyppi 1 -testistä ja ympäristön lämpötilan kompensoimiseksi tehtävän korjaustestin (ATCT) (tapauksen mukaan) osalta on esitettävä vähintään seuraavat tiedot.
SELOSTEEN numero
|
HAKIJA |
|
||
|
Valmistaja |
|
||
|
AIHE |
Ajoneuvon ajovastuksen määrittäminen |
||
|
Testauksen kohde |
|||
|
|
Merkki |
: |
|
|
|
Tyyppi |
: |
|
|
PÄÄTELMÄ |
Testauksen kohde on aihekentässä mainittujen vaatimusten mukainen. |
||
|
PAIKKA, |
PP/KK/VVVV |
Huomautukset:
— Viittaukset asetuksen (EY) N:o 692/2008 asianomaisiin kohtiin on merkitty harmaalla.
— (ATCT) = koskee ainoastaan ympäristön lämpötilan kompensoimiseksi tehtävän korjaustestin (ATCT) testausselostetta.
— (ei ATCT) = ei merkityksellinen ATCT-testausselosteen kannalta.
— Ei viittausta ATCT-testiin = vaaditaan sekä tyyppi 1 -testin että ATCT-testin testausselosteissa.
Yleiset huomautukset:
Jos vaihtoehtoja (viittauksia) on useita, testausselosteessa kuvataan testattu vaihtoehto.
Jos vaihtoehtoja ei ole useita, riittää yksi viittaus ilmoituslomakkeessa testin alussa.
Tutkimuslaitokset voivat vapaasti merkitä lisätietoja.
(a) koskee kipinäsytytysmoottoria.
(b) koskee puristussytytysmoottoria.
1. TESTATTUJEN AJONEUVOJEN KUVAUS HIGH (H), LOW (L) JA M (TAPAUKSEN MUKAAN)
1.1. YLEISTÄ
|
Ajoneuvojen numerot |
: |
Prototyypin numero ja valmistenumero |
|
Luokka Liite I, lisäys 3 ja lisäys 4, 0.4 kohta |
: |
|
|
Istuinten lukumäärä kuljettaja mukaan luettuna Liite I, lisäys 3, 9.10.3 kohta sekä lisäyksen 4 liite, 1.4 kohta |
: |
|
|
Kori Liite I, lisäys 3, 9.1 kohta sekä lisäyksen 4 liite, 1.6 kohta |
: |
|
|
Vetävät pyörät Liite I, lisäys 3, 1.3.3 kohta sekä lisäyksen 4 liite, 1.7 kohta |
: |
|
1.1.1. VOIMALAITE
|
Voimalaite |
: |
polttomoottori, hybridi, sähkö tai polttokenno |
1.1.2. POLTTOMOOTTORI (tapauksen mukaan)
Jos polttomoottoreita on useita, kohta toistetaan.
|
Merkki |
: |
|
||||
|
Tyyppi Liite I, lisäys 3, 3.1.1 kohta sekä lisäyksen 4 liite, 1.10 kohta |
: |
|
||||
|
Toimintaperiaate Liite I, lisäys 3, 3.2.1.1 kohta |
: |
kaksitahti/nelitahti |
||||
|
Sylinterien lukumäärä ja järjestely Liite I, lisäys 3, 3.2.1.2 kohta |
: |
|
||||
|
Sylinteritilavuus (cm3) Liite I, lisäys 3, 3.2.1.3 kohta sekä lisäyksen 4 liite, 1.10.1 kohta |
: |
|
||||
|
Moottorin joutokäyntinopeus (rpm) Liite I, lisäys 3, 3.2.1.6 kohta |
: |
|
+ – |
|||
|
Moottorin suuri joutokäyntinopeus (rpm) (a) Liite I, lisäys 3, 3.2.1.6.1 kohta |
: |
|
+ – |
|||
|
nmin drive (rpm) |
: |
|
||||
|
Moottorin nimellisteho Liite I, lisäys 3, 3.2.1.8 kohta sekä lisäyksen 4 liite, 1.10.4 kohta |
: |
|
kW |
nopeudella |
|
rpm |
|
Suurin nettovääntömomentti Liite I, lisäys 3, 3.2.1.10 kohta sekä lisäyksen 4 liite, 1.11.3 kohta |
: |
|
Nm |
nopeudella |
|
rpm |
|
Moottorin voiteluaine |
: |
Valmistajan eritelmä (jos ilmoituslomakkeessa on useita viittauksia) |
||||
|
Jäähdytysjärjestelmä Liite I, lisäys 3, 3.2.7 kohta |
: |
Tyyppi: ilma/vesi/öljy |
||||
|
Eristys |
: |
materiaali, määrä, sijainti, tilavuus ja paino |
||||
1.1.3. TESTIPOLTTOAINE tyyppi 1 -testissä (tapauksen mukaan)
Jos testipolttoaineita on useita, kohta toistetaan.
|
Merkki |
: |
|
|
Tyyppi Liite I, lisäys 3, 3.2.2.1 kohta sekä lisäyksen 4 lisäys, 1.10.3 kohta |
: |
bensiini E10 – dieselöljy B7 – nestekaasu – maakaasu – … |
|
Tiheys 15 °C:ssa Liite IX |
: |
|
|
Rikkipitoisuus Liitteen XXI alaliite 3 |
: |
Ainoastaan dieselöljy B7 ja bensiini E10 |
|
Liite IX |
: |
|
|
Erän numero |
: |
|
|
Willanin kertoimet (polttomoottorit) CO2-päästöille (g CO2/km) |
: |
|
1.1.4. POLTTOAINEENSYÖTTÖJÄRJESTELMÄ (tapauksen mukaan)
Jos polttoaineensyöttöjärjestelmiä on useita, kohta toistetaan.
|
Suoraruiskutus |
: |
kyllä/ei tai kuvaus |
|
Ajoneuvon polttoainetyyppi Liite I, lisäys 3, 3.2.2.4 kohta |
: |
yksi polttoaine / kaksi polttoainetta / flex-fuel |
|
Ohjausyksikkö |
||
|
Osan tiedot Liite I, lisäys 3, 3.2.4.2.9.3.1 kohta |
: |
sama kuin ilmoituslomakkeessa |
|
Testattu ohjelmisto Liite I, lisäys 3, 3.2.4.2.9.3.1.1 kohta |
: |
luettu lukulaitteella (esimerkiksi) |
|
Ilmanvirtausmittari Liite I, lisäys 3, 3.2.4.2.9.3.3.3 kohta |
: |
|
|
Kaasunsäätimen runko Liite I, lisäys 3, 3.2.4.2.9.3.5 kohta |
: |
|
|
Paineanturi Liite I, lisäys 3, 3.2.4.3.4.11 kohta |
: |
|
|
Ruiskutuspumppu Liite I, lisäys 3, 3.2.4.2.3 kohta |
: |
|
|
Ruiskutussuuttimet Liite I, lisäys 3, 3.2.4.2.6 kohta |
: |
|
1.1.5. IMUJÄRJESTELMÄ (tapauksen mukaan)
Jos imujärjestelmiä on useita, kohta toistetaan.
|
Ahdin Liite I, lisäys 3, 3.2.8.1 kohta |
: |
Kyllä/ei merkki ja tyyppi (1) |
|
Välijäähdytin Liite I, lisäys 3, 3.2.8.2 kohta |
: |
kyllä/ei tyyppi (ilma/ilma, ilma/vesi) (1) |
|
Ilmansuodatin (elementti) (1) Liite I, lisäys 3, 3.2.8.4.2 kohta |
: |
merkki ja tyyppi |
|
Imuäänenvaimennin (1) Liite I, lisäys 3, 3.2.8.4.3 kohta |
: |
merkki ja tyyppi |
1.1.6. PAKOJÄRJESTELMÄ JA HAIHTUMISPÄÄSTÖJEN RAJOITUSJÄRJESTELMÄ (tapauksen mukaan)
Jos järjestelmiä on useita, kohta toistetaan.
|
Ensimmäinen katalysaattori Liite I, lisäys 3, 3.2.12.2.1.12. ja 3.2.12.2.1.13 kohta |
: |
merkki ja viite (1) periaate: kolmitie / hapetus / NOx-loukku / selektiivinen katalyyttinen pelkistys |
|
Toinen katalysaattori |
: |
merkki ja viite (1) periaate: kolmitie / hapetus / NOx-loukku / selektiivinen katalyyttinen pelkistys |
|
Hiukkasloukku Liite I, lisäys 3, 3.2.12.2.6 kohta |
: |
on / ei / ei sovellettavissa merkki ja viite (1) |
|
Happianturien tiedot ja sijainti Liite I, lisäys 3, 3.2.12.2.2 kohta |
: |
ennen katalysaattoria / katalysaattorin jälkeen |
|
Ilmansyöttö Liite I, lisäys 3, 3.2.12.2.3 kohta |
: |
on / ei / ei sovellettavissa |
|
Pakokaasun takaisinkierrätys Liite I, lisäys 3, 3.2.12.2.4 kohta |
: |
on / ei / ei sovellettavissa jäähdytetty/jäähdyttämätön |
|
Haihtumispäästöjen rajoitusjärjestelmä Liite I, lisäys 3, 3.2.12.2.5 kohta |
: |
on / ei / ei sovellettavissa |
|
NOx-anturien tiedot ja sijainti |
: |
Ennen/jälkeen |
|
Yleiskuvaus (1) Liite I, lisäys 3, 3.2.9.2 kohta |
: |
|
1.1.7. LÄMMÖNVARAIN (tapauksen mukaan)
Jos lämmönvaraimia on useita, kohta toistetaan.
|
Lämmönvarain |
: |
kyllä/ei |
|
Lämpökapasiteetti (varastoitu entalpia J) |
: |
|
|
Aika lämmön luovutukseen (s) |
: |
|
1.1.8. VOIMANSIIRTO (tapauksen mukaan)
Jos voimansiirtojärjestelmiä on useita, kohta toistetaan.
|
Vaihdelaatikko Liite I, lisäys 3, 4.5.1. kohta sekä lisäyksen 4 lisäys, 1.13.1 kohta |
: |
käsivalintainen/automaattinen/portaaton |
|
Vaihteenvaihtomenetelmä |
||
|
Pääasiallinen ajotila |
: |
kyllä/ei normaali/ajo/taloudellinen/... |
|
Paras ajotila CO2-päästöjen ja polttoaineenkulutuksen kannalta (tapauksen mukaan) |
: |
|
|
Huonoin ajotila CO2-päästöjen ja polttoaineenkulutuksen kannalta (tapauksen mukaan) |
: |
|
|
Ohjausyksikkö |
: |
|
|
Vaihdelaatikon voiteluaine |
: |
Valmistajan eritelmä (jos ilmoituslomakkeessa on useita viittauksia) |
|
Renkaat Liite I, lisäys 3, 6.6 kohta sekä lisäyksen 4 lisäys, 1.14 kohta |
||
|
Merkki |
: |
|
|
Tyyppi |
: |
|
|
Mitat (edessä/takana) Liite I, lisäys 3, 6.6.1 kohta |
: |
|
|
Vierimissäde (m) |
: |
|
|
Rengaspaine (kPa) Liite I, lisäys 3, 6.6.3 kohta |
: |
|
Välityssuhteet (R.T.), ensisijaiset välityssuhteet (R.P.) ja (ajoneuvon nopeus (km/h)) / moottorin pyörimisnopeus (1 000 rpm)) (V1 000 ) vaihteiston kunkin välityssuhteen (R.B.) osalta
Liite I, lisäys 3, 4.6 kohta sekä lisäyksen 4 liite, 1.13.3 kohta
|
R.B. |
R.P. |
R.T. |
V1 000 |
|
1. |
1/1 |
|
|
|
2. |
1/1 |
|
|
|
3. |
1/1 |
|
|
|
4. |
1/1 |
|
|
|
5. |
1/1 |
|
|
|
… |
|
|
|
|
|
|
|
|
1.1.9. SÄHKÖKONE (tapauksen mukaan)
Jos sähkökoneita on useita, kohta toistetaan.
|
Merkki |
: |
|
|
Tyyppi |
: |
|
|
Huipputeho |
: |
|
1.1.10. AJO-REESS-JÄRJESTELMÄ (tapauksen mukaan)
Jos ajo-REESS-järjestelmiä on useita, kohta toistetaan.
|
Merkki |
: |
|
|
Tyyppi |
: |
|
|
Kapasiteetti |
: |
|
|
Nimellisjännite |
: |
|
1.1.12. POLTTOKENNO (tapauksen mukaan)
Jos polttokennoja on useita, kohta toistetaan.
|
Merkki |
: |
|
|
Tyyppi |
: |
|
|
Enimmäisteho |
: |
|
|
Nimellisjännite |
: |
|
1.1.13. TEHOELEKTRONIIKKA (tapauksen mukaan)
Tehoelektroniikkajärjestelmiä voi olla useita (käyttövoimanmuunnin, pienjännitejärjestelmä tai laturi)
|
Merkki |
: |
|
|
Tyyppi |
: |
|
|
Teho |
: |
|
1.2. H-AJONEUVON KUVAUS (TYYPPI 1) TAI AJONEUVON KUVAUS (ATCT)
1.2.1. MASSA
|
H-ajoneuvon testimassa (kg) |
: |
|
1.2.2. AJOVASTUSPARAMETRIT
|
f0 (N) |
: |
|
|
f1 (N/(km/h)) |
: |
|
|
f2 (N/(km/h)2) |
: |
|
|
f2_TReg (N/(km/h)2) |
: |
(ATCT) |
|
Syklin energiantarve (Ws) Liite XXI, 3.5.6 kohta |
: |
|
|
Ajovastustestin selosteen viite |
: |
|
1.2.3. SYKLIN VALINNAN PARAMETRIT
|
Sykli (supistamaton) |
: |
Luokka 1 / 2 / 3a / 3b |
|
Nimellistehon ja ajokuntoisen ajoneuvon massan suhde (PMR)(W/kg) |
: |
(tapauksen mukaan) |
|
Mittauksen aikana käytetty nopeudenrajoitusmenettely Liite XXI, alaliite 1, 9 kohta |
: |
kyllä/ei |
|
Ajoneuvon suurin nopeus Liite I, lisäys 3, 4.7 kohta |
: |
|
|
Supistaminen (tapauksen mukaan) |
: |
kyllä/ei |
|
Supistustekijä fdsc |
: |
|
|
Syklin ajomatka (m) |
: |
|
|
Tasainen nopeus (jos käytetään lyhennettyä testausmenetelmää) |
: |
tapauksen mukaan |
1.2.4. VAIHTEENVAIHTOKOHTA (TAPAUKSEN MUKAAN)
|
Vaihteenvaihto |
: |
Keskimääräinen vaihde nopeuksilla v ≥ 1 km/h, pyöristetään neljän desimaalin tarkkuuteen |
1.3. L-AJONEUVON KUVAUS (TAPAUKSEN MUKAAN)
1.1.3. MASSA
|
L-ajoneuvon testimassa (kg) |
: |
|
1.3.2. AJOVASTUSPARAMETRIT
|
f0 (N) |
: |
|
|
f1 (N/(km/h)) |
: |
|
|
f2 (N/(km/h)2) |
: |
|
|
Syklin energiantarve (Ws) |
: |
|
|
Δ(CD×Af)LH |
: |
|
|
Ajovastustestin selosteen viite |
: |
|
1.3.3. SYKLIN VALINNAN PARAMETRIT
|
Sykli (supistamaton) |
: |
Luokka 1 / 2 / 3a / 3b |
|
Nimellistehon ja ajokuntoisen ajoneuvon massan suhde (PMR)(W/kg) |
: |
(tapauksen mukaan) |
|
Mittauksen aikana käytetty nopeudenrajoitusmenettely Liite XXI, alaliite 1, 9 kohta |
: |
kyllä/ei |
|
Ajoneuvon suurin nopeus Liite I, lisäys 3, 4.7 kohta |
: |
|
|
Supistaminen (tapauksen mukaan) |
: |
kyllä/ei |
|
Supistustekijä fdsc |
: |
|
|
Syklin ajomatka (m) |
: |
|
|
Tasainen nopeus (jos käytetään lyhennettyä testausmenetelmää) |
: |
tapauksen mukaan |
1.3.4. VAIHTEENVAIHTOKOHTA (TAPAUKSEN MUKAAN)
|
Vaihteenvaihto |
: |
Keskimääräinen vaihde nopeuksilla v ≥ 1 km/h, pyöristetään neljän desimaalin tarkkuuteen |
1.4. M-AJONEUVON KUVAUS (TAPAUKSEN MUKAAN)
1.4.1. MASSA
|
L-ajoneuvon testimassa (kg) |
: |
|
1.4.2. AJOVASTUSPARAMETRIT
|
f0 (N) |
: |
|
|
f1 (N/(km/h)) |
: |
|
|
f2 (N/(km/h)2) |
: |
|
|
Syklin energiantarve (Ws) |
: |
|
|
Δ(CD×Af)LH |
: |
|
1.4.3. SYKLIN VALINNAN PARAMETRIT
|
Sykli (supistamaton) |
: |
Luokka 1 / 2 / 3a / 3b |
|
Nimellistehon ja ajokuntoisen ajoneuvon massan suhde (PMR)(W/kg) |
: |
(tapauksen mukaan) |
|
Mittauksen aikana käytetty nopeudenrajoitusmenettely Liite XXI, alaliite 1, 9 kohta |
: |
kyllä/ei |
|
Ajoneuvon suurin nopeus Liite I, lisäys 3, 4.7 kohta |
: |
|
|
Supistaminen (tapauksen mukaan) |
: |
kyllä/ei |
|
Supistustekijä fdsc |
: |
|
|
Syklin ajomatka (m) |
: |
|
|
Tasainen nopeus (jos käytetään lyhennettyä testausmenetelmää) |
: |
tapauksen mukaan |
1.4.4. VAIHTEENVAIHTOKOHTA (TAPAUKSEN MUKAAN)
|
Vaihteenvaihto |
: |
Keskimääräinen vaihde nopeuksilla v ≥ 1 km/h, pyöristetään neljän desimaalin tarkkuuteen |
2. TESTITULOKSET
2.1. TYYPPI 1 -TESTI TAI ATCT-TESTI
|
Alustadynamometrin asetusten säätömenetelmä |
: |
Kiinteä ajo / iteratiivinen / vaihteleva omalla lämmityssyklillä |
|
Toiminta alustadynamometrillä Liite XXI, alaliite 6, 1.2.4.2.2 kohta |
|
kyllä/ei |
|
Vapaarullaustila Liite XXI, alaliite 4, 4.2.1.8.5 kohta |
: |
kyllä/ei |
|
Lisävakauttaminen |
: |
kyllä/ei kuvaus |
|
Huononemiskertoimet |
: |
kiinteät/testatut |
2.1.1. H-ajoneuvo (käytetään myös ATCT-testissä)
|
Testien päivämäärä |
: |
(päivä/kuukausi/vuosi) |
|
Testipaikka |
: |
|
|
Jäähdytystuulettimen matalamman reunan korkeus maasta (cm) |
: |
|
|
Tuulettimen keskipisteen sijainti sivusuunnassa (jos muutettu valmistajan pyynnöstä) |
: |
ajoneuvon keskilinjalla / ... |
|
Etäisyys ajoneuvon etuosasta (cm) |
: |
|
2.1.1.1. Epäpuhtauspäästöt (tapauksen mukaan)
2.1.1.1.1. Vähintään yhdellä polttomoottorilla varustettujen, vain sisäisesti ladattavien sekä ulkopuolelta ladattavien hybridisähköajoneuvojen epäpuhtauspäästöt varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testissä
Seuraavat kohdat toistetaan kunkin testatun ajotilan osalta (ensisijainen, paras ja huonoin ajotila tapauksen mukaan).
|
Epäpuhtaudet |
CO (mg/km) |
THC (a) (mg/km) |
NMHC (a) (mg/km) |
NOx (mg/km) |
THC+NOx (b) (mg/km) |
Hiukkaset (mg/km) |
Hiukkasmäärä (#.1011/km) |
|
Mitatut arvot |
|
|
|
|
|
|
|
|
Regenerointitekijät (Ki) (2), summaavat |
|
|
|
|
|
|
|
|
Regenerointitekijät (Ki) (2), kertovat |
|
|
|
|
|
|
|
|
Huononemiskertoimet (DF), summaavat |
|
|
|
|
|
|
|
|
Huononemiskertoimet (DF), kertovat |
|
|
|
|
|
|
|
|
Lopulliset arvot |
|
|
|
|
|
|
|
|
Raja-arvot |
|
|
|
|
|
|
|
|
(2) Ks. Ki-perhettä koskevat selosteet |
: |
|
|
Tyyppi 1- / tyyppi I -testi suoritettu Ki:n määrittämiseksi |
: |
Liitteen XXI alaliite 4 tai E-sääntö nro 83 (1) |
|
(1) Ilmoitetaan tapauksen mukaan. |
||
Sama kohta
Sama kohta
2.1.1.1.2. Ulkopuolelta ladattavien hybridisähköajoneuvojen epäpuhtauspäästöt varausta purkavassa tyyppi 1 -testissä
Epäpuhtauspäästöjen raja-arvoja on noudatettava ja seuraava kohta on toistettava kunkin testisyklin osalta.
|
Epäpuhtaudet |
CO (mg/km) |
THC (a) (mg/km) |
NMHC (a) (mg/km) |
NOx (mg/km) |
THC+NOx (b) (mg/km) |
Hiukkaset (mg/km) |
Hiukkasmäärä (#.1011/km) |
|
Mitatut yksittäisen syklin arvot |
|
|
|
|
|
|
|
|
Raja-arvon mukaiset yksittäisen syklin arvot |
|
|
|
|
|
|
|
Sama kohta
Sama kohta
2.1.1.1.3. Käyttötekijäpainotetut ulkopuolelta ladattavien hybridisähköajoneuvojen epäpuhtauspäästöt
|
Epäpuhtaudet |
CO (mg/km) |
THC (a) (mg/km) |
NMHC (a) (mg/km) |
NOx (mg/km) |
THC+NOx (b) (mg/km) |
Hiukkaset (mg/km) |
Hiukkasmäärä (#.1011/km) |
|
Lasketut arvot |
|
|
|
|
|
|
|
2.1.1.2. CO2-päästöt (tapauksen mukaan)
2.1.1.2.1. Vähintään yhdellä polttomoottorilla varustettujen, vain sisäisesti ladattavien sekä ulkopuolelta ladattavien hybridisähköajoneuvojen CO2-päästöt varausta ylläpidettäessä tehtävässä tyyppi 1 -testissä (ei ATCT)
Seuraavat kohdat toistetaan kunkin testatun ajotilan osalta (ensisijainen, paras ja huonoin ajotila tapauksen mukaan).
|
CO2-päästöt |
Hidas |
Keskinopea |
Nopea |
Moottoritie |
Yhdistetty |
|
Mitattu arvo MCO2,p,1 / MCO2,c,2 |
|
|
|
|
|
|
RCB-korjauskerroin: (2) |
|
|
|
|
|
|
MCO2,p,3 / MCO2,c,3 |
|
|
|
|
|
|
Regenerointitekijät (Ki) summaavat |
|
|
|
|
|
|
Regenerointitekijät (Ki) kertovat |
|
|
|
|
|
|
MCO2,c,4 |
— |
|
|||
|
AFKi= MCO2,c,3 / MCO2,c,4 |
— |
|
|||
|
MCO2,p,4 / MCO2,c,4 |
|
|
|
|
— |
|
ATCT-korjaus (FCF) (1) |
|
||||
|
Väliaikaiset arvot MCO2,p,5 / MCO2,c,5 |
|
|
|
|
|
|
Ilmoitettu arvo |
— |
— |
— |
— |
|
|
dCO2 1 * ilmoitettu arvo |
— |
— |
— |
— |
|
|
(1) FCF: perheen korjauskerroin, jolla tehdään korjaus edustavien alueellisten lämpötilaolojen (ATCT) perusteella (2) tämän asetuksen liitteen XXI alaliitteen 6 lisäyksessä 2 tarkoitettu korjaus polttomoottorilla varustettujen ajoneuvojen osalta, KCO2 hybridisähköajoneuvojen osalta |
|||||
Sama kohta käyttäen arvoa dCO2 2
Sama kohta
|
CO2-päästöt (g/km) |
Hidas |
Keskinopea |
Nopea |
Moottoritie |
Yhdistetty |
|
Keskiarvo MCO2,p,6/ MCO2,c,6 |
|
|
|
|
|
|
Tasaus MCO2,p,7 / MCO2,c,7 |
|
|
|
|
|
|
Lopulliset arvot MCO2,p,H / MCO2,c,H |
|
|
|
|
|
2.1.1.2.2. Vähintään yhdellä polttomoottorilla varustettujen, vain sisäisesti ladattavien sekä ulkopuolelta ladattavien hybridisähköajoneuvojen ATCT-CO2-päästöt varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testissä (ATCT)
|
CO2-päästöt (g/km) |
Hidas |
Keskinopea |
Nopea |
Moottoritie |
Yhdistetty |
|
Mitattu arvo MCO2,p,1 / MCO2,c,2 |
|
|
|
|
|
|
RCB-korjauskerroin (5) |
|
|
|
|
|
|
MCO2,p,3 / MCO2,c,3 |
|
|
|
|
|
|
CO2-päästöt (g/km) |
Yhdistetty |
|
ATCT (14 °C) MCO2,Treg |
|
|
Tyyppi 1 (23 °C) MCO2,23° |
|
|
Perheen korjauskerroin (FCF) |
|
2.1.1.2.3. Ulkopuolelta ladattavien hybridisähköajoneuvojen CO2-päästöt varausta purkavassa tyyppi 1 -testissä
|
CO2-päästöjen massa (g/km) |
Yhdistetty |
|
Laskettu arvo MCO2,CD |
|
|
Ilmoitettu arvo |
|
|
dCO2 1 |
|
Sama kohta käyttäen arvoa dCO2 2
Sama kohta
|
CO2-päästöjen massa (g/km) |
Yhdistetty |
|
Keskiarvo MCO2,CD |
|
|
Lopullinen arvo MCO2,CD |
|
2.1.1.2.4. Käyttötekijäpainotettu ulkopuolelta ladattavien hybridisähköajoneuvojen CO2-päästöjen massa
|
CO2-päästöjen massa (g/km) |
Yhdistetty |
|
Laskettu arvo MCO2,weighted |
|
2.1.1.3 POLTTOAINEENKULUTUS (TAPAUKSEN MUKAAN, EI ATCT)
2.1.1.3.1. Pelkällä polttomoottorilla varustettujen, vain sisäisesti ladattavien sekä ulkopuolelta ladattavien hybridisähköajoneuvojen polttoaineenkulutus varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testissä
Seuraavat kohdat toistetaan kunkin testatun ajotilan osalta (ensisijainen, paras ja huonoin ajotila tapauksen mukaan).
|
Kulutus (l/100km) |
Hidas |
Keskinopea |
Nopea |
Moottoritie |
Yhdistetty |
|
Lopulliset arvot FCp,H / FCc,H (1) |
|
|
|
|
|
|
(1) Laskettu tasatuista CO2-arvoista |
|||||
2.1.1.3.2. Ulkopuolelta ladattavien hybridisähköajoneuvojen polttoaineenkulutus varausta purkavassa tyyppi 1 -testissä
|
Polttoaineenkulutus [l/100km] |
Yhdistetty |
|
Laskettu arvo FCCD |
|
Sama kohta
Sama kohta
|
Polttoaineenkulutus [l/100km] |
Yhdistetty |
|
Keskiarvo FCCD |
|
|
Lopullinen arvo FCCD |
|
2.1.1.3.3. Ulkopuolelta ladattavien hybridisähköajoneuvojen käyttötekijäpainotettu polttoaineenkulutus
|
Polttoaineenkulutus [l/100km] |
Yhdistetty |
|
Laskettu arvo FCweighted |
|
2.1.1.3.4. Vain sisäisesti ladattavien polttokennohybridiajoneuvojen polttoaineenkulutus varausta purkavassa tyyppi 1 -testissä
Seuraavat kohdat toistetaan kunkin testatun ajotilan osalta (ensisijainen, paras ja huonoin ajotila tapauksen mukaan).
|
Kulutus (l/100km) |
Hidas |
Keskinopea |
Nopea |
Moottoritie |
Yhdistetty |
|
Mitatut arvot |
|
|
|
|
|
|
RCB-korjauskerroin |
|
|
|
|
|
|
Lopulliset arvot FCp/ FCc |
|
|
|
|
|
2.1.1.4. TOIMINTASÄTEET (TAPAUKSEN MUKAAN)
2.1.1.4.1. Ulkopuolelta ladattavien hybridisähköajoneuvojen toimintasäteet (tapauksen mukaan)
2.1.1.4.1.1. Sähkökäyttöinen toimintasäde (AER)
|
AER (km) |
Kaupunkiajo |
Yhdistetty |
|
Mitatut/lasketut AER-arvot |
|
|
|
Ilmoitettu arvo |
— |
|
Sama kohta
Sama kohta
|
AER (km) |
Kaupunkiajo |
Yhdistetty |
|
AER-keskiarvo (tapauksen mukaan) |
|
|
|
Lopulliset AER-arvot |
|
|
2.1.1.4.1.2. Vastaava sähkökäyttöinen toimintasäde (EAER)
|
EAER (km) |
Kaupunkiajo |
Yhdistetty |
|
Lopulliset EAER-arvot |
|
|
2.1.1.4.1.3. Todellinen toimintasäde varausta purettaessa
|
RCDA (km) |
Yhdistetty |
|
Lopullinen arvo RCDA |
|
2.1.1.4.1.4. Toimintasäde varausta purkavassa syklissä
|
RCDC (km) |
Yhdistetty |
|
Lopullinen arvo RCDC |
|
|
Siirtymäsyklin indeksinumero |
|
|
Vahvistussyklin REEC-arvo (%) |
|
Sama kohta
Sama kohta
2.1.1.4.2. Täyssähköajoneuvojen toimintasäteet – sähkökäyttöinen toimintasäde (PER) (tapauksen mukaan)
|
PER [km] |
Kaupunkiajo |
Yhdistetty |
|
Yhdistetyt PER-arvot |
|
|
|
Ilmoitettu arvo |
— |
|
Sama kohta
Sama kohta
|
PER [km] |
Kaupunkiajo |
Yhdistetty |
|
PER-keskiarvo |
|
|
|
Lopulliset PER-arvot |
|
|
2.1.1.5. SÄHKÖNKULUTUS (TAPAUKSEN MUKAAN)
2.1.1.5.1. Ulkopuolelta ladattavien hybridisähköajoneuvojen sähkönkulutus (tapauksen mukaan)
2.1.1.5.1.1. Sähkönkulutus (EC)
|
EC [Wh/km] |
Hidas |
Keskinopea |
Nopea |
Moottoritie |
Kaupunkiajo |
Yhdistetty |
|
Lopulliset EC-arvot |
|
|
|
|
|
|
2.1.1.5.1.2. Käyttötekijäpainotettu varausta purkava sähkönkulutus
|
ECAC,CD (Wh/km) |
Yhdistetty |
|
Laskettu arvo ECAC,CD |
|
Sama kohta
Sama kohta
|
ECAC,CD (Wh/km) |
Yhdistetty |
|
Keskiarvo ECAC,CD |
|
|
Lopullinen arvo |
|
2.1.1.5.1.3. Käyttötekijäpainotettu sähkönkulutus
|
ECAC,weighted (Wh) |
Yhdistetty |
|
Laskettu arvo ECAC,weighted |
|
Sama kohta
Sama kohta
|
ECAC,weighted (Wh/km) |
Yhdistetty |
|
Keskiarvo ECAC,weighted |
|
|
Lopullinen arvo |
|
2.1.1.5.2. Täyssähköajoneuvojen sähkönkulutus (tapauksen mukaan)
|
EC [Wh/km] |
Kaupunkiajo |
Yhdistetty |
|
Lasketut EC-arvot |
|
|
|
Ilmoitettu arvo |
— |
|
Sama kohta
Sama kohta
|
EC [Wh/km] |
Hidas |
Keskinopea |
Nopea |
Moottoritie |
Kaupunkiajo |
Yhdistetty |
|
EC-keskiarvo |
|
|
|
|
|
|
|
Lopulliset EC-arvot |
|
|
|
|
|
|
2.1.2. AJONEUVO L (TAPAUKSEN MUKAAN)
Toistetaan 2.1.1 kohta.
2.1.3. AJONEUVO M (TAPAUKSEN MUKAAN)
Toistetaan 2.1.1 kohta.
2.1.4. LOPULLISET KRITEERIPÄÄSTÖJEN ARVOT (TAPAUKSEN MUKAAN)
|
Epäpuhtaudet |
CO (mg/km) |
THC (a) (mg/km) |
NMHC (a) (mg/km) |
NOx (mg/km) |
THC+NOx (b) (mg/km) |
Hiukkasmassa (mg/km) |
Hiukkasmäärä (#.1011/km) |
|
Suurimmat arvot (1) |
|
|
|
|
|
|
|
|
(1) kunkin epäpuhtauden osalta ajoneuvojen H, L (tapauksen mukaan) ja M (tapauksen mukaan) kaikista testituloksista |
|||||||
2.2. TYYPPI 2 -TESTI (a) (ei ATCT)
Mukaan luettuina katsastusta varten tarvittavat päästötiedot
|
Testi |
CO (til.-%) |
Lambda |
Moottorin pyörimisnopeus (rpm) |
Öljyn lämpötila (°C) |
|
Joutokäynti |
|
— |
|
|
|
Joutokäynti suurella nopeudella |
|
|
|
|
2.3. TYYPPI 3 -TESTI (a) (ei ATCT)
Kampikammiokaasupäästöt ilmakehään: ei ole
2.4. TYYPPI 4 -TESTI (a) (ei ATCT)
|
Ks. selosteet |
: |
|
2.5. TYYPPI 5 -TESTI (ei ATCT)
|
Ks. perhettä koskevat kestävyysselosteet |
: |
|
|
Tyyppi 1- / tyyppi I -testi kriittisten päästöjen testaamiseksi |
: |
Liitteen XXI alaliite 4 tai E-sääntö nro 83 (1) |
|
(1) Ilmoitetaan tapauksen mukaan. |
||
2.6. RDE-TESTI (ei ATCT)
|
RDE-perheen numero |
: |
MSxxxx |
|
Ks. perhettä koskevat selosteet |
: |
|
2.7. TYYPPI 6 -TESTI (a) (ei ATCT)
|
Testien päivämäärä |
: |
(päivä/kuukausi/vuosi) |
|
Testipaikka |
: |
|
|
Alustadynamometrin asetusten säätömenetelmä |
: |
vapaa rullaus (ajovastustiedot) |
|
Inertiamassa (kg) |
: |
|
|
Jos poikkeaa tyyppi 1 -testin ajoneuvosta |
: |
|
|
Renkaat |
: |
|
|
Merkki |
: |
|
|
Tyyppi |
: |
|
|
Mitat (edessä/takana) |
: |
|
|
Vierimissäde (m) |
: |
|
|
Rengaspaine (kPa) |
: |
|
|
Epäpuhtaudet |
CO (g/km) |
HC (g/km) |
|
|
Testi |
1 |
|
|
|
2 |
|
|
|
|
3 |
|
|
|
|
Keskiarvo |
|
|
|
|
Raja-arvo |
|
|
|
2.8. AJONEUVON SISÄINEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ (ei ATCT)
|
Ks. perhettä koskevat selosteet |
: |
|
2.9. SAVUNTIHEYSTESTI (b) (ei ATCT)
2.9.1. VAKIONOPEUSTESTIT
|
Ks. perhettä koskevat selosteet |
: |
|
2.9.2. RYNTÄYSTESTI
|
Mitattu absorptioarvo (m–1) |
: |
|
|
Korjattu absorptioarvo (m–1) |
: |
|
2.10. MOOTTORIN TEHO (ei ATCT)
|
Ks. perhettä koskevat selosteet |
: |
|
2.11. LÄMPÖTILATIEDOT AJONEUVOSTA H (VH)
|
Moottorin jäähdytysnesteen lämpötila seisonnan lopussa (°C) alaliite 6 a, 3.9.2 kohta |
: |
|
|
Seisonta-alueen keskilämpötila viimeisten 3 tunnin ajalta (°C) alaliite 6 a, 3.9.2 kohta |
: |
|
|
Moottorin jäähdytysnesteen loppulämpötilan ja seisonta-alueen keskilämpötilan viimeisten 3 tunnin ajalta erotus ΔT_ATCT (°C) alaliite 6 a, 3.9.3 kohta |
: |
|
|
Vähimmäisseisonta-aika tsoak_ATCT (s) alaliite 6 a, 3.9.1 kohta |
: |
|
|
Lämpötila-anturin sijainti alaliite 6 a, 3.9.5 kohta |
: |
|
Testausselosteen liite (ei koske ATCT-testiä eikä täyssähköajoneuvoja)
1 – Sähköisessä muodossa kaikki korrelaatiovälineen syöttötiedot, jotka luetellaan täytäntöönpanoasetusten (EU) 2017/1152 ja 2017/1153 liitteessä 1 olevassa 2.4 kohdassa.
Syöttötiedoston tunniste: …
2 – CO2MPAS-simulaattorin antama tulos:
3 – NEDC-testin tulokset (tapauksen mukaan):
Lisäys 8 b
Ajovastustestin seloste
Ajovastuksen määrittämistestin (tapauksen mukaan) osalta on esitettävä vähintään seuraavat tiedot.
SELOSTEEN numero
|
HAKIJA |
|
||
|
Valmistaja |
|
||
|
AIHE |
Ajoneuvon ajovastuksen määrittäminen |
||
|
Testauksen kohde |
|||
|
|
Merkki |
: |
|
|
|
Tyyppi |
: |
|
|
PÄÄTELMÄ |
Testauksen kohde on aihekentässä mainittujen vaatimusten mukainen. |
||
|
PAIKKA, |
PP/KK/VVVV |
1. KOHTEENA OLEVAT AJONEUVOT
|
Merkit |
: |
|
|
Tyypit |
: |
|
|
Kauppanimi |
: |
|
|
Suurin nopeus (km/h) |
: |
|
|
Vetävät akselit |
: |
|
2. TESTATTUJEN AJONEUVOJEN KUVAUS
2.1. YLEISTÄ
Jos interpolointia ei tehdä, kuvataan (energiantarpeeltaan) heikoin ajoneuvo.
2.1.1. Ajoneuvo H
|
Merkki |
: |
|
|
Tyyppi |
: |
|
|
Versio |
: |
|
|
Syklin energiantarve WLTC-syklin kokonaisen luokan 3 syklin ajalta ajoneuvon luokasta riippumatta |
: |
|
|
Poikkeama tuotantosarjaan nähden |
: |
|
|
Ajokilometrit |
: |
|
2.1.2. Ajoneuvo L
|
Merkki |
: |
|
|
Tyyppi |
: |
|
|
Versio |
: |
|
|
Syklin energiantarve WLTC-syklin kokonaisen luokan 3 syklin ajalta ajoneuvon luokasta riippumatta |
: |
(4–35 %, perustana HR) |
|
Poikkeama tuotantosarjaan nähden |
: |
|
|
Ajokilometrit |
: |
|
2.1.3. Ajovastusperhettä edustava ajoneuvo (tapauksen mukaan)
Valmistaja ja tyyppihyväksyntäviranomainen päättävät yhdessä, mikä ajoneuvon testimalli on edustava.
Määritetään sekä ajoneuvon HM että ajoneuvon LM parametrit testimassa, renkaiden vierintävastus ja otsapinta-ala siten, että ajoneuvo HM tuottaa suurimman ja ajoneuvo LM pienimmän syklikohtaisen energiantarpeen ajovastusmatriisiperheessä. Valmistaja ja tyyppihyväksyntäviranomainen sopivat yhdessä ajoneuvojen HM ja LM ajoneuvoparametreista.
Ajovastusmatriisiperheen ajoneuvojen HM ja LM ajovastukset lasketaan liitteen XXI alaliitteessä 4 olevan 5.1 kohdan mukaisesti.
|
Merkki |
: |
|
|
Tyyppi |
: |
|
|
Versio |
: |
|
|
Syklin energiantarve kokonaisen WLTC-syklin ajalta |
: |
|
|
Poikkeama tuotantosarjaan nähden |
: |
|
|
Ajokilometrit |
: |
|
2.2. MASSAT
2.2.1. Ajoneuvo H
|
Testimassa (kg) |
: |
|
|
Keskimääräinen massa mav (kg) |
: |
(keskiarvo ennen testiä ja testin jälkeen) |
|
Pyörimismassa mr (kg) |
: |
3 % x (ajokuntoinen massa + 25 kg) tai mitattu |
|
Painon jakautuminen |
||
|
Edessä |
: |
|
|
Takana |
: |
|
2.2.2. Ajoneuvo L
Toistetaan 2.2.1 kohta ajoneuvon L tiedoilla.
2.2.3. Ajovastusperhettä edustava ajoneuvo (tapauksen mukaan)
|
Testimassa (kg) |
: |
|
|
Keskimääräinen massa mav (kg) |
: |
(keskiarvo ennen testiä ja testin jälkeen) |
|
Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (≥3 000 kg) |
: |
|
|
Lisävarusteiden massan arvioitu aritmeettinen keskiarvo |
: |
|
|
Painon jakautuminen |
||
|
Edessä |
: |
|
|
Takana |
: |
|
2.3. RENKAAT
2.3.1. Ajoneuvo H
|
Kokomerkintä |
: |
edessä/takana (jos erilaiset) |
|
Merkki |
: |
edessä/takana (jos erilaiset) |
|
Tyyppi |
: |
edessä/takana (jos erilaiset) |
|
Vierintävastus (kgf/1 000 kg) |
||
|
Edessä |
: |
|
|
Takana |
: |
|
|
Rengaspaine edessä (kPa) |
: |
|
|
Rengaspaine takana (kPa) |
: |
|
2.3.2. Ajoneuvo L
Toistetaan 2.3.1 kohta ajoneuvon L tiedoilla.
2.3.3. Ajovastusperhettä edustava ajoneuvo (tapauksen mukaan)
Toistetaan 2.3.1 kohta edustavan ajoneuvon tiedoilla.
2.4. KORI
2.4.1. Ajoneuvo H
|
Tyyppi |
: |
AA/AB/AC/AD/AE/AF BA/BB/BC/BD |
|
Versio |
: |
|
|
Aerodynaamiset laitteet |
|
|
|
Liikuteltavat aerodynaamiset korinosat |
: |
kyllä/ei, luetellaan tapauksen mukaan |
|
Asennettujen aerodynaamisten lisävarusteiden luettelo |
: |
|
2.4.2. Ajoneuvo L
Toistetaan 2.4.1 kohta ajoneuvon L tiedoilla.
|
Delta (Cd*Af)LH verrattuna ajoneuvoon H |
: |
|
2.4.3. Ajovastusperhettä edustava ajoneuvo (tapauksen mukaan)
|
Korin muodon kuvaus |
: |
Neliö (jos kokonaiselle ajoneuvolle ei voida määrittää edustavaa korinmuotoa) |
▼M2 —————
|
Otsapinta-ala Afr |
: |
|
2.5. VOIMALAITE
2.5.1. Ajoneuvo H
|
Moottorin tunnus |
: |
|
|||||||||||||||||||||||||||
|
Voimansiirron tyyppi |
: |
käsivalintainen, automaattinen, portaaton |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Voimansiirron malli (valmistajan tunnukset) |
: |
(vääntömomenttiarvo ja kytkinten lukumäärä → kirjataan ilmoituslomakkeeseen) |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Katetut voimansiirron mallit (valmistajan tunnukset) |
: |
|
|||||||||||||||||||||||||||
|
Moottorin pyörimisnopeus jaettuna ajoneuvon nopeudella (N/V-suhde) |
: |
|
|||||||||||||||||||||||||||
|
Vapaa-asennossa (N) kytketyt sähkökoneet |
: |
– (ei sähkökonetta tai ei vapaarullaustilaa) |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Sähkökoneiden tyyppi ja lukumäärä |
: |
rakennetyyppi: asynkroninen/synkroninen… |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Jäähdytysaineen tyyppi |
: |
ilma, neste, … |
2.5.2. Ajoneuvo L
Toistetaan 2.5.1 kohta ajoneuvon L tiedoilla.
2.6. TESTITULOKSET
2.6.1. Ajoneuvo H
|
Testien päivämäärät |
: |
pp/kk/vvvv |
TIETESTI (liite XXI, alaliite 4, 4 kohta)
|
Testausmenetelmä |
: |
vapaa rullaus (liite XXI, alaliite 4, 4.3 kohta) tai vääntömomenttimittarilla (liite XXI, alaliite 4, 4.4 kohta) |
|
Testauspaikka (nimi, sijainti, testausradan tunnistetiedot) |
: |
|
|
Vapaarullaustila |
: |
kyllä/ei |
|
Pyörien suuntaus |
: |
Aurauskulma ja pyörän kallistuma |
|
Suurin vertailunopeus (km/h) Liite XXI, alaliite 4, 4.2.4.1.2 kohta |
: |
|
|
Tuulenmittaus |
: |
paikallaan tai ajoneuvossa: tuulennopeuden vaikutus (cd*A), korjattu vai ei? |
|
Katkojen lukumäärä |
: |
|
|
Tuuli |
: |
keskiarvo, huiput ja suunta suhteessa testiradan suuntaan |
|
Ilmanpaine |
: |
|
|
Lämpötila (keskiarvo) |
: |
|
|
Tuulikorjaus |
: |
kyllä/ei |
|
Rengaspaineen säätäminen |
: |
kyllä/ei |
|
Raakatulokset |
: |
Vääntömomenttimenetelmä: c0= c1= c2= Vapaa rullaus: f0 f1 f2 |
|
Lopulliset tulokset |
|
Vääntömomenttimenetelmä: c0= c1= c2= ja f0= f1= f2= Vapaa rullaus: f0= f1= f2= |
tai
TUULITUNNELI (liite XXI, alaliite 4, 4 kohta)
|
Testauspaikka (nimi, sijainti, dynamometrin tunnistetiedot) |
: |
|
||||||
|
Testauspaikan luokitus |
: |
Raportin viitetiedot ja päiväys |
||||||
|
Dynamometri |
||||||||
|
Dynamometrin tyyppi |
: |
hihna-/alustadynamometri |
||||||
|
Menetelmä |
: |
vakiintuneet nopeudet tai hidastus |
||||||
|
Lämmitys |
: |
lämmitys dynamometrilla tai ajoneuvoa ajamalla |
||||||
|
Kuormituskäyrän korjaus (Liite XXI, alaliite 4, 6.6.3 kohta) |
: |
(alustadynamometrille tapauksen mukaan) |
||||||
|
Alustadynamometrin asetusten säätömenetelmä |
: |
Kiinteä ajo / iteratiivinen / vaihteleva omalla lämmityssyklillä |
||||||
|
Mitattu ilmanvastuskerroin kerrottuna otsapinta-alalla |
: |
|
||||||
|
Tulos |
: |
f0= f1= f2= |
||||||
tai
AJOVASTUSMATRIISI (liite XXI, alaliite 4, 5 kohta)
|
Testausmenetelmä |
: |
vapaa rullaus (liite XXI, alaliite 4, 4.3 kohta) tai vääntömomenttimittarilla (liite XXI, alaliite 4, 4.4 kohta) |
|
Testauspaikka (nimi, sijainti, testausradan tunnistetiedot) |
: |
|
|
Vapaarullaustila |
: |
kyllä/ei |
|
Pyörien suuntaus |
: |
Aurauskulma ja pyörän kallistuma |
|
Suurin vertailunopeus (km/h) Liite XXI, alaliite 4, 4.2.4.1.2 kohta |
: |
|
|
Tuulenmittaus |
: |
paikallaan tai ajoneuvossa: tuulennopeuden vaikutus (cd*A), korjattu vai ei? |
|
Katkojen lukumäärä |
: |
|
|
Tuuli |
: |
keskiarvo, huiput ja suunta suhteessa testiradan suuntaan |
|
Ilmanpaine |
: |
|
|
Lämpötila (keskiarvo) |
: |
|
|
Tuulikorjaus |
: |
kyllä/ei |
|
Rengaspaineen säätäminen |
: |
kyllä/ei |
|
Raakatulokset |
: |
Vääntömomenttimenetelmä: c0r= c1r= c2r= Vapaa rullaus: f0r f1r f2r |
|
Lopulliset tulokset |
|
Vääntömomenttimenetelmä: c0r = c1r = c2r = ja f0r (laskettu ajoneuvolle HM) = f2r (laskettu ajoneuvolle HM) = f0r (laskettu ajoneuvolle LM) = f2r (laskettu ajoneuvolle LM) = Vapaa rullaus: f0r (laskettu ajoneuvolle HM) = f2r (laskettu ajoneuvolle HM) = f0r (laskettu ajoneuvolle LM) = f2r (laskettu ajoneuvolle LM) = |
2.6.2. Ajoneuvo L
Toistetaan 2.6.1 kohta ajoneuvon L tiedoilla.
Lisäys 8 c
Testauskaavakkeen malli
Testauskaavakkeeseen merkitään kirjatut tiedot, joita ei ole esitetty muissa testausselosteissa.
Tutkimuslaitoksen tai valmistajan on säilytettävä testauskaavakkeet vähintään kymmenen vuoden ajan.
Testauskaavakkeissa on tapauksen mukaan esitettävä vähintään seuraavat tiedot.
|
Säädettävän pyöränsuuntauksen parametrit Liite XXI, alaliite 4, 4.2.1.8.3 kohta |
: |
|
||||||||||||||||||||||||||
|
Kertoimet c0, c1 ja c2 |
: |
c0 = c1 = c2 = |
||||||||||||||||||||||||||
|
Alustadynamometrilla mitatut vapaa rullaus -ajat Liite XXI, alaliite 4, 4.4.4 kohta |
: |
|
||||||||||||||||||||||||||
|
Renkaiden luistamisen estämiseksi voidaan käyttää lisäpainoja Liite XXI, alaliite 4, 7.1.1.1.1 kohta |
: |
paino (kg) ajoneuvolla/ajoneuvossa |
||||||||||||||||||||||||||
|
Rullausajat liitteen XXI alaliitteessä 4 olevan 4.3.1.3 kohdan mukaisen vapaa rullaus -menettelyn suorittamisen jälkeen Liite XXI, alaliite 4, 8.2.4.2 kohta |
: |
|
||||||||||||||||||||||||||
|
NOx-muuntimen tehokkuus Osoitetut pitoisuudet (a), (b), (c) ja (d) sekä pitoisuus, kun NOx-analysaattori on NO-tilassa, jolloin kalibrointikaasu ei kulje muuntimen läpi Liite XXI, alaliite 5, 5.5 kohta |
: |
(a)= (b)= (c)= (d)= Pitoisuus NO-tilassa= |
||||||||||||||||||||||||||
|
Ajoneuvon todellinen ajomatka Liite XXI, alaliite 6, 1.2.6.4.6 ja 1.2.12.6 kohta |
: |
|
||||||||||||||||||||||||||
|
Käsivalintaisella vaihteistolla varustettujen ajoneuvojen osalta ajoneuvo, joka ei kykene seuraamaan syklin kulkua: |
|
|
||||||||||||||||||||||||||
|
poikkeamat ajosyklistä |
: |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Liite XXI, alaliite 6, 1.2.6.5.1 kohta |
||||||||||||||||||||||||||||
|
Ajosuoriteindeksit: |
|
|
||||||||||||||||||||||||||
|
Lasketaan seuraavat indeksit standardin SAE J2951 (tarkistus tammikuulta 2014) mukaisesti: |
|
|
||||||||||||||||||||||||||
|
ER: Energiasuhde |
: |
|||||||||||||||||||||||||||
|
DR: Ajomatkasuhde |
: |
|||||||||||||||||||||||||||
|
EER: Energiatehokkuussuhde |
: |
|||||||||||||||||||||||||||
|
ASCR: Absoluuttisten nopeudenmuutosten suhde |
: |
|||||||||||||||||||||||||||
|
IWR: Inertiaalisen työn suhde |
: |
|||||||||||||||||||||||||||
|
RMSSE: Nopeusvirheen neliöllinen keskiarvo |
: |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Liite XXI, alaliite 6, 1.2.8.5. ja 7 kohta |
|
|
||||||||||||||||||||||||||
|
Hiukkasnäytesuodattimen punnitseminen |
|
|
||||||||||||||||||||||||||
|
Suodatin ennen testiä |
: |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Suodatin testin jälkeen |
: |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Vertailusuodatin |
: |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Liite XXI, alaliite 6, 1.2.10.1.2 ja 1.2.14.3.1 kohta |
|
|||||||||||||||||||||||||||
|
Kunkin mitatun yhdisteen pitoisuus mittalaitteen tasaantumisen jälkeen Liite XXI, alaliite 6, 1.2.14.2.8 kohta |
: |
|
||||||||||||||||||||||||||
|
Regenerointitekijän määrittäminen |
|
|
||||||||||||||||||||||||||
|
Jaksojen lukumäärä D kahden sellaisen WLTC-syklin välissä, joissa tapahtuu regenerointi |
: |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Niiden jaksojen lukumäärä n, joiden aikana päästömittauksia tehdään |
: |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Päästöjen massan mittaaminen M′sij kullekin yhdisteelle i kussakin syklissä j |
: |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Liite XXI, alaliite 6, 2.1.3 kohta |
|
|||||||||||||||||||||||||||
|
Regenerointitekijän määrittäminen |
|
|
||||||||||||||||||||||||||
|
Täydellistä regenerointia varten mitattujen sovellettavien testisyklien lukumäärä d |
: |
|
||||||||||||||||||||||||||
|
Liite XXI, alaliite 6, 2.2.6 kohta |
|
|||||||||||||||||||||||||||
|
Regenerointitekijän määrittäminen |
|
|
||||||||||||||||||||||||||
|
Msi |
: |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Mpi |
: |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Ki |
: |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Liite XXI, alaliite 6, 3.1.1 kohta |
||||||||||||||||||||||||||||
|
ATCT |
|
|
||||||||||||||||||||||||||
|
Testihuoneen ilman lämpötila ja kosteus mitattuna ajoneuvon tuulettimen ulostulosta vähimmäistaajuudella 1 Hz |
: |
Lämpötilan asetusarvo = Treg |
||||||||||||||||||||||||||
|
Liite XXI, alaliite 6 a, 3.2.1.1 kohta |
Todellinen lämpötila-arvo ±3 °C testin alussa ±5 °C testin aikana |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Seisonta-alueen lämpötila jatkuvasti mitattuna vähimmäistaajuudella 1 Hz |
: |
Lämpötilan asetusarvo = Treg |
||||||||||||||||||||||||||
|
Liite XXI, alaliite 6 a, 3.2.2.1 kohta |
Todellinen lämpötila-arvo ±3 °C testin alussa ±5 °C testin aikana |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Siirtoon esivakautuksesta seisonta-alueelle kulunut aika Liite XXI, alaliite 6 a, 3.6.2 kohta |
: |
≤10 minuuttia |
||||||||||||||||||||||||||
|
Aika tyyppi 1 -testin päättymisestä jäähdytykseen |
: |
≤10 minuuttia |
||||||||||||||||||||||||||
|
Mitattu seisonta-aika kirjataan kaikkiin asianomaisiin testauskaavakkeisiin Liite XXI, alaliite 6 a, 3.9.2 kohta |
: |
aika loppulämpötilan mittauksesta lämpötilassa 23 °C suoritetun tyyppi 1 -testin päättymiseen |
||||||||||||||||||||||||||
LIITE II
KÄYTÖNAIKAINEN VAATIMUSTENMUKAISUUS
1. JOHDANTO
1.1. Tässä liitteessä vahvistetaan pakokaasupäästöjä ja OBD-järjestelmää (myös IUPRM) koskevat käytönaikaiset vaatimukset, jotka tämän asetuksen mukaisesti tyyppihyväksyttyjen ajoneuvojen on täytettävä.
2. VAATIMUKSET
Käytönaikaista vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset ovat seuraavissa kohdissa esitetyin poikkeuksin ne, jotka vahvistetaan E-säännössä nro 83 olevassa 9 kohdassa ja säännön lisäyksissä 3, 4 ja 5.
2.1. E-säännössä 83 olevalla 9.2.1 kohdalla tarkoitetaan seuraavaa:
Hyväksyntäviranomainen tarkastaa ajoneuvojen käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden valmistajalla olevien asiaa koskevien tietojen perusteella käyttäen samoja menettelyjä kuin ne, jotka määritellään tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseen direktiivin 2007/46/EY 12 artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä mainitun direktiivin liitteessä X olevassa 1 ja 2 kohdassa. Jos hyväksyntäviranomainen saa tietoja muilta hyväksyntäviranomaisilla tai jäsenvaltioiden suorittamista tarkkailutesteistä, valmistajan laatimaa käytönaikaista seurantaa koskevaa raporttia on täydennettävä näillä tiedoilla.
2.2. Muutetaan E-säännössä nro 83 oleva 9.3.5.2 kohta lisäämällä siihen uusi alakohta seuraavasti:
”…
Ajoneuvot, joita valmistetaan pieninä sarjoina, joissa tuotanto OBD-perhettä kohti on alle 1 000 ajoneuvoa, vapautetaan IUPR-vähimmäisvaatimuksista ja vaatimuksesta osoittaa niiden täyttyminen hyväksyntäviranomaiselle.”
2.3. Viittauksia sopimuspuoliin on pidettävä viittauksina jäsenvaltioihin.
2.4. Korvataan E-säännön nro 83 lisäyksessä 3 oleva 2.6 kohta seuraavasti:
Ajoneuvon on oltava tämän säännön mukaisesti tyyppihyväksyttyä ajoneuvotyyppiä, jolla on direktiivin 2007/46/EY mukainen vaatimustenmukaisuustodistus. Ajoneuvon on oltava rekisteröity ja käytössä unionissa.
2.5. E-säännön nro 83 lisäyksessä 3 olevan 2.2 kohdan viittausta vuoden 1958 sopimukseen on pidettävä viittauksena direktiiviin 2007/49/EY.
2.6. Korvataan E-säännön nro 83 lisäyksessä 3 oleva 2.6 kohta seuraavasti:
Ajoneuvon polttoainesäiliöstä otetun polttoainenäytteen lyijy- ja rikkipitoisuuden on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/30/EY ( 14 ) asetettuja sovellettavia standardeja, eikä väärän polttoaineen käytöstä saa olla näyttöä. Tarkastuksia voidaan tehdä pakokaasusta.
2.7. E-säännön nro 83 lisäyksessä 3 olevan 4.1 kohdan viittausta ”liitteen 4a mukaisiin päästötesteihin” on pidettävä viittauksena tämän asetuksen liitteen XXI mukaisesti tehtyihin päästötesteihin.
2.8. E-säännön nro 83 lisäyksessä 3 olevan 4.1 kohdan viittausta ”liitteen 4a kohtaan 6.3” on pidettävä viittauksena tämän asetuksen liitteen XXI alaliitteessä 6 olevaan 1.2.6 kohtaan.
2.9. E-säännön nro 83 lisäyksessä 3 olevan 4.4 kohdan viittausta vuoden 1958 sopimukseen on pidettävä viittauksena direktiivin 2007/49/EY 13 artiklan 1 tai 2 kohtaan.
2.10. E-säännön nro 83 lisäyksessä olevan 3.2.1 ja 4.2 kohdan ja alaviitteiden 1 ja 2 viittausta ”kohdan 5.3.1.4 taulukossa esitettyihin raja-arvoihin” on pidettävä viittauksena asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteessä I olevaan taulukkoon 1.
LIITE III
Varattu
LIITE III A
TODELLISISSA AJO-OLOSUHTEISSA SYNTYVIEN PÄÄSTÖJEN TODENTAMINEN
1. JOHDANTO, MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET
1.1. Johdanto
Tässä liitteessä kuvaillaan menettely, jolla todennetaan kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät päästöt (RDE-päästöt).
1.2. Määritelmät
1.2.1. ”Tarkkuudella” tarkoitetaan mitatun tai lasketun arvon poikkeamaa jäljitettävästä vertailuarvosta.
1.2.2. ”Analysaattorilla” tarkoitetaan mittauslaitetta, joka ei ole ajoneuvon osa vaan joka on asennettu määrittämään kaasu- tai hiukkasmaisten epäpuhtauksien pitoisuuden tai määrän.
1.2.3. Lineaarisen regression ”akselin leikkauspisteellä’ tarkoitetaan seuraavasti laskettavaa arvoa a 0:
jossa
|
a 1 |
on regressiolinjan kulmakerroin |
|
|
on vertailuparametrin keskiarvo |
|
|
on todennettavan parametrin keskiarvo |
1.2.4. ”Kalibroinnilla” tarkoitetaan analysaattorin, virtausmittarin, anturin tai signaalin vasteen asettamista siten, että tulos on yhden tai useamman vertailusignaalin mukainen.
1.2.5. ”Determinaatiokertoimella” tarkoitetaan seuraavasti laskettavaa arvoa r 2:
jossa
|
a 0 |
on lineaarisen regressiolinjan akselin leikkauspiste |
|
a 1 |
on lineaarisen regressiolinjan kulmakerroin |
|
x i |
on mitattu vertailuarvo |
|
y i |
on todennettavan parametrin mitattu arvo |
|
|
on todennettavan parametrin keskiarvo |
|
n |
on arvojen lukumäärä |
1.2.6. ”Korrelaatiokertoimella” tarkoitetaan seuraavasti laskettavaa arvoa r:
jossa
|
x i |
on mitattu vertailuarvo |
|
y i |
on todennettavan parametrin mitattu arvo |
|
|
on vertailuarvon keskiarvo |
|
|
on todennettavan parametrin keskiarvo |
|
n |
on arvojen lukumäärä |
1.2.7. ”Viiveellä” tarkoitetaan aikaa kaasuvirtauksen kytkemisestä (t 0) siihen, että vaste on 10 prosenttia lopullisesta lukemasta (t 10).
1.2.8. ”Moottorinohjausyksikön (ECU) signaaleilla tai tiedoilla” tarkoitetaan ajoneuvon tietoja ja signaaleja, jotka kirjataan ajoneuvon verkosta käyttäen lisäyksessä 1 olevassa 3.4.5 kohdassa määriteltyjä protokollia.
1.2.9. ”Moottorinohjausyksiköllä” tarkoitetaan elektronista yksikköä, joka ohjaa eri toimilaitteita voimansiirron optimaalisen toiminnan varmistamiseksi.
1.2.10. ”Päästöillä” eli ”komponenteilla”, ”pilaavilla komponenteilla” tai ”epäpuhtauspäästöillä” tarkoitetaan pakokaasun säänneltyjä kaasumaisia tai hiukkasmaisia aineosia.
1.2.11. ”Pakokaasulla” tarkoitetaan pakoaukosta tai pakoputkesta pääseviä kaikkia kaasumaisia ja hiukkasmaisia komponentteja, jotka syntyvät polttoaineen palamisesta ajoneuvon polttomoottorissa.
1.2.12. ”Pakokaasupäästöillä” tarkoitetaan pakokaasussa olevia kaasumaisten, kiinteiden ja nestemäisten yhdisteiden päästöjä.
1.2.13. ”Koko asteikolla” tarkoitetaan analysaattorin, virtausmittarin tai anturin valmistajan ilmoituksen mukaista koko asteikkoa. Jos mittauksissa käytetään analysaattorin, virtausmittarin tai anturin osa-asteikkoa, koko asteikolla tarkoitetaan suurinta lukemaa.
1.2.14. Tietyn hiilivetylajin ”hiilivetyvastekertoimella” tarkoitetaan FID-analysaattorin lukeman ja vertailukaasusylinterissä olevan tarkasteltavan hiilivetylajin pitoisuuden suhdetta yksikkönä ppmC1.
1.2.15. ”Merkittävillä kunnossapitotoimenpiteillä” tarkoitetaan analysaattorin, virtausmittarin tai anturin säätämistä, korjaamista tai vaihtamista, joka voi vaikuttaa mittaustarkkuuteen.
1.2.16. ”Kohinalla” tarkoitetaan arvoa, joka lasketaan kymmenestä standardipoikkeamasta, jotka on saatu vähintään 1,0 hertsin tasaisella mittaustaajuudella 30 sekunnin aikana mitatuista nollavasteista, kertomalla niiden neliöllinen keskiarvo kahdella.
1.2.17. ”Muilla hiilivedyillä kuin metaanilla (NMHC)” tarkoitetaan hiilivetyjen kokonaismäärää (THC) ilman metaania (CH4).
1.2.18. ”Hiukkasmäärällä” (particle number, PN) tarkoitetaan ajoneuvon pakoputkesta pääsevien kiinteiden hiukkasten määrää, joka määritetään liitteessä XII kuvatuilla laimennus-, näytteenotto- ja mittausmenetelmillä.
1.2.19. ”Toistotarkkuudella” tarkoitetaan arvoa, joka on 2,5 kertaa jäljitettävissä olevan vertailuarvon kymmenen peräkkäisen vasteen standardipoikkeama.
1.2.20. ”Lukemalla” tarkoitetaan analysaattorin, virtausmittarin, anturin tai ajoneuvon päästömittauksessa käytettävän muun laitteen antamaa numeerista arvoa.
1.2.21. ”Vasteajalla” (t 90) tarkoitetaan viiveen ja nousuajan summaa.
1.2.22. ”Nousuajalla” tarkoitetaan aikaa, joka on 10 ja 90 prosenttia lopullisesta lukemasta olevien vasteiden välillä (t 90–t 10).
1.2.23. ”Neliöllisellä keskiarvolla” (x rms) tarkoitetaan arvojen neliöiden aritmeettisen keskiarvon neliöjuurta määriteltynä seuraavasti:
jossa
|
x |
on mitattu tai laskettu arvo |
|
n |
on arvojen lukumäärä |
1.2.24. ”Anturilla” tarkoitetaan mittauslaitetta, joka ei ole ajoneuvon osa vaan joka on asennettu määrittämään muita parametreja kuin kaasu- tai hiukkasmaisten epäpuhtauksien pitoisuus tai määrä ja pakokaasun massavirta.
1.2.25. ”Kohdistamisella” tarkoitetaan mittauslaitteen säätämistä niin, että se antaa asianmukaisen vasteen kalibrointistandardiin, joka on 75–100 prosenttia laitteen mittausalueen tai odotetun käyttöalueen enimmäisarvosta.
1.2.26. ”Vertailuvasteella” tarkoitetaan keskimääräistä vastetta vertailusignaaliin vähintään 30 sekunnin mittaisen ajanjakson aikana.
1.2.27. ”Vertailuvasteen poikkeamalla” tarkoitetaan vertailusignaaliin saadun keskimääräisen vasteen eroa verrattuna todelliseen vertailusignaaliin, joka mitataan ennalta määritettynä ajanjaksona sen jälkeen, kun analysaattori, virtausmittari tai anturi on säädetty tarkasti.
1.2.28. Lineaarisen regression ”kulmakertoimella” tarkoitetaan seuraavasti laskettavaa arvoa a 1:
jossa
|
|
on vertailuparametrin keskiarvo |
|
|
on todennettavan parametrin keskiarvo |
|
x i |
on vertailuparametrin todellinen arvo |
|
y i |
on todennettavan parametrin todellinen arvo |
|
n |
on arvojen lukumäärä |
1.2.29. ”Estimaatin keskivirhe” (SEE) lasketaan seuraavasti:
jossa
|
ý |
on todennettavan parametrin estimoitu arvo |
|
y i |
on todennettavan parametrin todellinen arvo |
|
x max |
on vertailuparametrin suurin todellinen arvo |
|
n |
on arvojen lukumäärä |
1.2.30. ”Hiilivetyjen kokonaismäärällä” (THC) tarkoitetaan kaikkien liekki-ionisaatioilmaisimella (FID) mitattavissa olevien haihtuvien aineiden summaa.
1.2.31. ”Jäljitettävällä” tarkoitetaan sitä, että mittaus tai lukema voidaan yhdistää katkeamattoman vertailuketjun kautta tunnettuun ja yleisesti sovittuun standardiin.
1.2.32. ”Muunnosajalla” tarkoitetaan aikaa, joka kuluu pitoisuuden tai virran muutoksesta vertailupisteessä (t 0) järjestelmän vasteeseen, joka on 50 prosenttia lopullisesta lukemasta (t 50).
1.2.33. ”Analysaattorin tyypillä” tarkoitetaan saman valmistajan valmistamien analysaattorien ryhmää, jossa sovelletaan identtistä periaatetta yhden tietyn kaasumaisen komponentin pitoisuuden tai hiukkasmäärän määrittämiseen.
1.2.34. ”Pakokaasun massavirtamittarin tyypillä” tarkoitetaan saman valmistajan valmistamien pakokaasun massavirtamittarien ryhmää, jossa mittareilla on sama putken sisähalkaisija ja identtinen toimintaperiaate pakokaasun massavirran määrittämiseen.
1.2.35. ”Validoinnilla” tarkoitetaan prosessia, jolla arvioidaan kannettavan päästöjenmittausjärjestelmän asennuksen ja toiminnan asianmukaisuutta sekä niiden pakokaasun massavirran mittausten täsmällisyyttä, jotka on saatu yhdestä tai useammasta ei-jäljitettävästä pakokaasun massavirtamittarista tai laskettu anturien tai ECU:n antamista signaaleista.
1.2.36. ”Todentamisella” tarkoitetaan sen arvioimista, vastaako analysaattorin, virtausmittarin, anturin tai signaalin antama mitattu tai laskettu tulos vertailusignaalia yhden tai useamman ennalta määrätyn hyväksymiskynnyksen rajoissa.
1.2.37. ”Nollasäädöllä” tarkoitetaan analysaattorin, virtausmittarin tai anturin kalibrointia siten, että se antaa tarkan vasteen nollasignaaliin.
1.2.38. ”Nollavasteella” tarkoitetaan keskimääräistä vastetta nollasignaaliin vähintään 30 sekunnin mittaisen ajanjakson aikana.
1.2.39. ”Nollavasteen poikkeamalla” tarkoitetaan nollasignaaliin saadun keskimääräisen vasteen eroa verrattuna todelliseen nollasignaaliin, joka mitataan ennalta määritettynä ajanjaksona sen jälkeen, kun analysaattorille, virtausmittarille tai anturille on tehty tarkka nollasäätö.
1.2.40. ”Ulkopuolelta ladattavalla hybridisähköajoneuvolla” (OVC-HEV) tarkoitetaan hybridisähköajoneuvoa, joka voidaan ladata ulkoisesta lähteestä.
1.2.41. ”Vain sisäisesti ladattavalla hybridisähköajoneuvolla” (NOVC-HEV) tarkoitetaan ajoneuvoa, jossa on vähintään kaksi erilaista energianmuunninta ja vähintään kaksi erilaista energianvarastointijärjestelmää, joita käytetään ajoneuvon käyttövoiman tuottamiseen ja joita ei voi ladata ulkoisesta lähteestä.
1.3. Lyhenteet
Lyhenteillä tarkoitetaan yleisesti lyhennettyjä termejä sekä yksikössä että monikossa.
|
CH4 |
— |
metaani |
|
CLD |
— |
kemiluminisenssianalysaattori (chemiluminescent detector) |
|
CO |
— |
hiilimonoksidi |
|
CO2 |
— |
hiilidioksidi |
|
CVS |
— |
vakiotilavuuskerääjä (constant volume sampler) |
|
DCT |
— |
kaksoiskytkinvaihteisto (dual clutch transmission) |
|
ECU |
— |
moottorinohjausyksikkö (engine control unit) |
|
EFM |
— |
pakokaasun massavirtamittari (exhaust mass flow meter) |
|
FID |
— |
liekki-ionisaatioilmaisin (flame ionisation detector) |
|
FS |
— |
koko alue (full scale) |
|
GPS |
— |
satelliittipaikannusjärjestelmä (global positioning system) |
|
H2O |
— |
vesi |
|
HC |
— |
hiilivedyt (hydrocarbons) |
|
HCLD |
— |
lämmitettävä kemiluminisenssi-ilmaisin (heated chemiluminescent detector) |
|
HEV |
— |
hybridisähköajoneuvo (hybrid electric vehicle) |
|
ICE |
— |
polttomoottori (internal combustion engine) |
|
ID |
— |
tunnistenumero tai -koodi |
|
nestekaasu |
— |
nestekaasu (liquid petroleum gas) |
|
MAW |
— |
liikkuva keskiarvon määritysjakso (moving average window) |
|
max |
— |
suurin arvo |
|
N2 |
— |
typpi |
|
NDIR |
— |
ei-dispersoiva infrapuna-analysaattori (non-dispersive infrared analyser) |
|
NDUV |
— |
ei-dispersoiva ultraviolettianalysaattori (non-dispersive ultraviolet analyser) |
|
NEDC |
— |
uusi eurooppalainen ajosykli (new European driving cycle) |
|
NG |
— |
maakaasu (natural gas) |
|
NMC |
— |
metaanierotin (non-methane cutter) |
|
NMC-FID |
— |
metaanierotin ja liekki-ionisaatioilmaisin |
|
NMHC |
— |
muut hiilivedyt kuin metaani (non-methane hydrocarbons) |
|
NO |
— |
typpimonoksidi |
|
nro |
— |
numero, lukumäärä |
|
NO2 |
— |
typpidioksidi |
|
NOx |
— |
typen oksidit |
|
NTE |
— |
enimmäisarvo (NTE-arvo, not-to-exceed) |
|
O2 |
— |
happi |
|
OBD |
— |
ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä (on-board diagnostics) |
|
PEMS |
— |
kannettava päästöjenmittausjärjestelmä (portable emissions measurement system) |
|
PHEV |
— |
ladattava hybridisähköajoneuvo (plug-in hybrid electric vehicle) |
|
Hiukkasmäärä (PN) |
— |
hiukkasmäärä (particle number) |
|
RDE |
— |
todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät päästöt (real driving emissions) |
|
RPA |
— |
suhteellinen positiivinen kiihtyvyys (relative positive acceleration) |
|
SCR |
— |
selektiivinen katalyyttinen pelkistys (selective catalytic reduction) |
|
SEE |
— |
estimaatin keskivirhe (standard error of estimate) |
|
THC |
— |
hiilivedyt yhteensä (total hydrocarbons) |
|
UNECE |
— |
Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomissio |
|
VIN |
— |
ajoneuvon valmistusnumero (vehicle identification number) |
|
WLTC |
— |
kansainvälinen yhdenmukaistettu kevyiden hyötyajoneuvojen testimenettely (Worldwide harmonized light vehicles test cycle) |
|
WWH-OBD |
— |
kansainvälinen yhdenmukaistettu sisäinen valvontajärjestelmä (Worldwide harmonized on-board-diagnostics) |
2. YLEISET VAATIMUKSET
2.1. Päästöjen enimmäisarvot
Asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti tyyppihyväksytyn ajoneuvon tavanomaisen käyttöiän aikana sen päästöt, jotka on määritetty tässä liitteessä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ja jotka syntyvät missä tahansa mahdollisessa tämän liitteen vaatimusten mukaisesti suoritetussa RDE-testissä, eivät saa ylittää seuraavia epäpuhtauskohtaisia enimmäisarvoja (NTE-arvoja):
jossa EURO-6 on asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteen I taulukossa 2 vahvistettu sovellettava Euro 6 -päästöraja.
2.1.1. Lopulliset vaatimustenmukaisuuden tunnusluvut
Epäpuhtauden vaatimustenmukaisuuden tunnusluku CFpollutant määritetään seuraavasti:
|
Epäpuhtaus |
Typen oksidien massa (NOx) |
Hiukkasmäärä (PN) |
Hiilimonoksidin (CO) massa (1) |
Kaikkien hiilivetyjen (THC) massa |
Hiilivetyjen ja typen oksidien yhteenlaskettu massa (THC + NOx) |
|
CFpollutant |
1 + margin, margin = 0,5 |
►M1 1 + margin PN, margin PN = 0,5. ◄ |
— |
— |
— |
|
(1) CO-päästöt on mitattava ja kirjattava RDE-testeissä. ►M1 ◄ |
|||||
2.1.2. Väliaikaiset vaatimustenmukaisuuden tunnusluvut
Poiketen siitä, mitä 2.1.1 kohdassa säädetään, voidaan viiden vuoden ja neljän kuukauden ajan asetuksen (EY) N:o 715/200710 artiklan 4 ja 5 kohdassa annetuista päivämääristä ja valmistajan pyynnöstä soveltaa seuraavia väliaikaisia vaatimustenmukaisuuden tunnuslukuja:
|
Epäpuhtaus |
Typen oksidien massa (NOx) |
Hiukkasmäärä (PN) |
Hiilimonoksidin (CO) massa (1) |
Kaikkien hiilivetyjen (THC) massa |
Hiilivetyjen ja typen oksidien yhteenlaskettu massa (THC + NOx) |
|
CFpollutant |
2,1 |
►M1 1 + margin PN, margin PN = 0,5. ◄ |
— |
— |
— |
|
(1) CO-päästöt on mitattava ja kirjattava RDE-testeissä. ►M1 ◄ |
|||||
Väliaikaisten vaatimustenmukaisuuden tunnuslukujen soveltaminen on kirjattava ajoneuvon vaatimustenmukaisuustodistukseen.
2.1.3. Siirtofunktiot
Edellä 2.1 kohdassa tarkoitetun siirtofunktion TF(p1, …, pn) arvo asetetaan arvoon 1 parametrien pi (i = 1, …, n) koko alueelle.
Jos siirtofunktiota TF(p1, …, pn) muutetaan, se on tehtävä tavalla, joka ei heikennä ympäristövaikutuksia ja RDE-testausmenettelyjen tehokkuutta. Erityisesti on noudatettava seuraavaa ehtoa:
jossa
— dp edustaa integraalia parametrien pi (i = 1,…,n) koko alueen yli
— Q(p1,…, pn) on parametreja pi (i = 1,…,n) todellisissa ajosuhteissa vastaavan tapahtuman todennäköisyystiheys. Valmistajan on vahvistettava 2.1 kohdan noudattaminen täyttämällä lisäyksessä 9 esitetty todistus.
|
2.2. |
Tässä liitteessä edellytetyt tyyppihyväksynnän yhteydessä ja ajoneuvon käyttöajan kuluessa tehtävät RDE-testit muodostavat olettaman 2.1 kohdassa vahvistetun vaatimuksen noudattamisesta. Vaatimustenmukaisuusolettama voidaan arvioida uudelleen uusilla RDE-testeillä. |
|
2.3. |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ajoneuvot voidaan testata PEMS-järjestelmällä yleisillä teillä niiden oman lainsäädännön mukaisilla menettelyillä noudattaen paikallista tieliikennelainsäädäntöä ja turvallisuusvaatimuksia. |
|
2.4. |
Valmistajien on varmistettava, että riippumaton osapuoli voi testata ajoneuvot PEMS-järjestelmällä yleisillä teillä, esimerkiksi antamalla käyttöön sopivat sovittimet pakoputkia varten, myöntämällä ECU-signaalien käyttömahdollisuuden ja tekemällä tarvittavat hallinnolliset järjestelyt. ►M1 ►C1 Jos PEMS-testiä ei vaadita tässä asetuksessa, valmistaja voi veloittaa asetuksen (EY) N:o 715/2007 7 artiklan 1 kohdassa säädettyä vastaavan kohtuullisen maksun. ◄ ◄ |
3. SUORITETTAVA RDE-TESTI
|
3.1. |
Asetuksen 3 artiklan 11 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuihin PEMS-testeihin sovelletaan seuraavia vaatimuksia.
|
4. YLEISET VAATIMUKSET
4.1. RDE-päästöominaisuudet on osoitettava testaamalla ajoneuvoja tieliikenteessä niin, että ajotapa, olosuhteet ja hyötykuorma vastaavat tavanomaista ajoa. RDE-testauksen on vastattava ajoneuvon käyttöä todellisilla ajoreiteillä tavanomaisella kuormituksella.
4.2. Valmistajan on osoitettava hyväksyntäviranomaiselle, että valitut ajoneuvot, ajotavat, olosuhteet ja hyötykuormat ovat kyseisen PEMS-testiperheen osalta edustavia. Olosuhteiden soveltuvuus RDE-testaukseen on määritettävä 5.1 ja 5.2 kohdassa vahvistettujen hyötykuormaa ja korkeutta merenpinnasta koskevien vaatimusten perusteella.
4.3. Hyväksyntäviranomaisen on esitettävä testiajomatka, joka koostuu kaupunki-, maantie- ja moottoritieajosta ja vastaa 6 kohdan vaatimuksia. Ajomatkan rakennetta varten kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuudet on valittava topografisen kartan perusteella. Ajomatkan kaupunkiosuus olisi ajettava kaupunkiväylillä, joiden nopeusrajoitus on 60 km/h tai pienempi. Jos ajomatkan kaupunkiosuudella on lyhyehkön ajan ajettava teillä, joiden nopeusrajoitus on suurempi kuin 60 km/h, ajonopeudet saavat olla enintään 60 km/h.
4.4. Jos ECU-tietojen kerääminen vaikuttaa ajoneuvon päästöihin tai suorituskykyyn, koko sitä PEMS-testiperhettä, johon ajoneuvo kuuluu lisäyksessä 7 olevan määritelmän mukaisesti, on pidettävä vaatimusten vastaisena. Tällaista toimintoa on pidettävä asetuksen (EY) N:o 715/2007 3 artiklan 10 kohdassa määriteltynä ”estolaitteena”.
4.5. Jotta voidaan arvioida myös kuumakäynnistyksen jälkeen ajetun ajomatkan aikaiset päästöt, on tietty määrä ajoneuvoja lisäyksessä 7 olevassa 4.2.7 kohdassa määriteltyä PEMS-testiperhettä kohti testattava ilman ajoneuvolle 5.3 kohdan mukaisesti tehtyä esivakautusta mutta moottori lämpimänä.
5. RAJAEHDOT
5.1. Ajoneuvon hyötykuorma ja testausmassa
5.1.1. Ajoneuvon perushyötykuormaan luetaan kuljettaja, testin mahdollinen todistaja ja testauslaitteet kiinnitys- ja tehonsyöttölaitteet mukaan luettuina.
5.1.2. Testausta varten voidaan lisätä keinotekoista hyötykuormaa, kunhan perus- ja keinotekoisen hyötykuorman kokonaismassa on enintään 90 prosenttia komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 ( *3 ) 2 artiklan 19 kohdassa määritellyn ”matkustajien massan” ja saman asetuksen 2 artiklan 21 kohdassa määritellyn ”hyötymassan” summasta.
5.2. Ympäristöolosuhteet
5.2.1. Testit on suoritettava ympäristöolosuhteissa, jotka täyttävät tässä kohdassa vahvistetut vaatimukset. Ympäristöolosuhteita pidetään ”laajempina”, jos vähintään yhtä lämpötilaa ja korkeutta merenpinnasta koskevaa olosuhdetta laajennetaan. Laajempia lämpötilaa ja korkeutta merenpinnasta koskevia olosuhteita koskevaa korjauskerrointa sovelletaan vain kerran. Jos testin osa tai koko testi suoritetaan muissa kuin tavanomaisissa tai laajemmissa olosuhteissa, testi hylätään.
5.2.2. Tavanomaiset korkeutta merenpinnasta koskevat olosuhteet: korkeus merenpinnasta pienempi tai yhtä suuri kuin 700 metriä.
5.2.3. Laajemmat korkeutta merenpinnasta koskevat olosuhteet: korkeus merenpinnasta yli 700 metriä ja pienempi tai yhtä suuri kuin 1300 metriä.
5.2.4. Tavanomaiset lämpötilaolosuhteet: suurempi tai yhtä suuri kuin 273,15 K (0 °C) ja pienempi tai yhtä suuri kuin 303,15 K (30 °C).
5.2.5. Laajemmat lämpötilaolosuhteet: suurempi tai yhtä suuri kuin 266,15 K (– 7 °C) ja pienempi kuin 273,15 K (0 °C) tai suurempi kuin 303,15 K (30 °C) ja pienempi tai yhtä suuri kuin 308,15 K (35 °C).
5.2.6. Poiketen siitä, mitä 5.2.4 ja 5.2.5 kohdassa säädetään, tavanomaisten olosuhteiden pienemmän lämpötilan on oltava suurempi tai yhtä suuri kuin 276,15 K (3 °C) ja laajempien olosuhteiden pienemmän lämpötilan suurempi tai yhtä suuri kuin 271,15 K (– 2 °C) siitä lähtien, kun 2.1 kohdassa määriteltyjä sitovia NTE-päästörajoja aletaan soveltaa, siihen asti, kun asetuksen (EY) N:o 715/2007 10 artiklan 4 ja 5 kohdassa annetuista päivämääristä on kulunut viisi vuotta ja neljä kuukautta.
5.3. Ajoneuvon esivakauttaminen kylmäkäynnistystestausta varten
Ajoneuvoa esivakautetaan ennen RDE-testausta seuraavasti:
Ajetaan ajoneuvoa vähintään 30 minuuttia, pysäköidään se ovet ja konepelti suljettuina, ja pidetään sitä moottori sammutettuna 5.2.2–5.2.6 kohdan mukaisissa tavanomaisissa tai laajemmissa lämpötilaa ja korkeutta merenpinnasta koskevissa olosuhteissa 6–56 tunnin ajan. On vältettävä ajoneuvon altistumista äärimmäisille ympäristöolosuhteille (sakea lumipyry, myrsky, raesade) ja liialliselle pölylle. Ennen testin alkua ajoneuvo ja laitteet on tarkastettava vaurioiden ja toimintahäiriöihin viittaavien varoitussignaalien varalta.
5.4. Dynaamiset olosuhteet
Dynaamisiin olosuhteisiin luetaan tien pystykaltevuuden, vastatuulen ja ajodynamiikan (kiihdytykset, hidastukset) sekä apujärjestelmien vaikutukset testiajoneuvon energiankulutukseen ja päästöihin. Dynaamisten olosuhteiden normaalisuus on todennettava testin loppuun saattamisen jälkeen käyttämällä kirjattuja PEMS-tietoja. Todentaminen on tehtävä kahdessa vaiheessa:
5.4.1. Ajodynamiikan yleinen liiallisuus tai riittämättömyys ajomatkan aikana on tarkastettava tämän liitteen lisäyksessä 7 a kuvatuilla menetelmillä.
5.4.2. Jos ajomatkaa pidetään 5.4.1 kohdan mukaisten todennusten perusteella pätevänä, on sovellettava tämän liitteen lisäyksissä 5, 6, 7 a ja 7 b vahvistettuja testausolosuhteiden normaalisuuden todentamismenetelmiä. OVC-HEV-ajoneuvojen tapauksessa ajomatkan pätevyys ja testausolosuhteiden normaalisuus todennetaan lisäyksen 7 c mukaisesti eikä lisäyksiä 5 ja 6 sovelleta.
5.5. Ajoneuvon kunto ja käyttö
5.5.1. Apujärjestelmät
Ilmastointijärjestelmää tai muita apulaitteita on käytettävä tavalla, joka vastaa sitä, miten kuluttaja voi niitä käyttää todellisessa tieliikenteessä.
5.5.2. Jaksoittaisesti regeneroituvalla järjestelmällä varustetut ajoneuvot
5.5.2.1. ’Jaksoittaisesti regeneroituvilla järjestelmillä’ tarkoitetaan liitteessä XXI olevan 3.8.1 kohdan määritelmän mukaisia järjestelmiä.
5.5.2.2. Kaikki tulokset on korjattava Ki-kertoimilla tai Ki-tekijöillä, jotka on määritetty liitteen XXI alaliitteessä 6 esitetyillä menettelyillä jaksottaisesti regeneroituvalla järjestelmällä varustetun ajoneuvotyypin tyyppihyväksyntää varten.
5.5.2.3. Jos päästöt eivät täytä 3.1.0 kohdan vaatimuksia, on regeneraation tapahtuminen todennettava. Regeneraation todentamisessa voidaan käyttää perustana asiantuntija-arviota, jossa tarkastellaan useiden signaalien korrelaatiota; näitä voivat olla pakokaasun lämpötilasta, hiukkasmäärästä, CO2:sta ja O2:sta tehdyt mittaukset yhdistettyinä ajoneuvon nopeuteen ja kiihtyvyyteen.
Jos testin aikana tapahtui jaksoittainen regeneraatio, on tarkastettava, täyttävätkö tulokset, joihin ei ole sovellettu Ki-kerrointa tai Ki-tekijöitä, 3.1.0 kohdan vaatimukset. Jos tuloksena saadut päästöt eivät täytä kyseisiä vaatimuksia, testi on mitätöitävä ja toistettava kerran valmistajan pyynnöstä. Valmistaja voi varmistaa, että regeneraatio on saatettu päätökseen. Toista testiä pidetään pätevänä, vaikka sen aikana tapahtuisi regeneraatio.
5.5.2.4. Regeneraation tapahtuminen voidaan valmistajan pyynnöstä todentaa 5.5.2.3 kohdan mukaisesti, vaikka ajoneuvo täyttäisikin 3.1.0 kohdan vaatimukset. Jos regenerointitapahtuma voidaan osoittaa, lopulliset tulokset esitetään tyyppihyväksyntäviranomaisen suostumuksella soveltamatta Ki-kerrointa tai Ki-tekijöitä.
5.5.2.5. Valmistaja voi varmistaa, että regeneraatio on saatettu päätökseen, ja valmistella ajoneuvon asianmukaisesti ennen toista testiä.
5.5.2.6. Jos regeneraatio tapahtuu toisen RDE-testin aikana, toistetun testin aikana päästetyt epäpuhtaudet on sisällytettävä päästöjen arviointiin.
6. AJOMATKAA KOSKEVAT VAATIMUKSET
6.1. Kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuudet luokitellaan 6.3–6.5 kohdan mukaisesti hetkellisen nopeuden mukaan ja ilmoitetaan prosentteina kokonaisajomatkasta.
6.2. Ajomatka on aina aloitettava kaupunkiajolla, jota seuraa maantieajo ja moottoritieajo 6.6 kohdassa määriteltyjen osuuksien mukaisesti. Kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuudet on ajettava keskeytyksettä, mutta niihin voi kuulua myös matka, joka alkaa ja päättyy samassa kohdassa. Maantieosuuksiin voi sisältyä lyhyitä kaupunkiosuuksia kaupunkialueiden läpiajon yhteydessä. Moottoritiejaksoihin voi sisältyä lyhyitä kaupunki- tai maantieosuuksia, kun esimerkiksi kuljetaan tietullin tai tietyöalueen läpi.
6.3. Kaupunkiajossa ajoneuvon nopeus on enintään 60 km/h.
6.4. Maantieajossa ajoneuvon nopeus on yli 60 km/h ja enintään 90 km/h. Kun kyse on luokan N2 ajoneuvoista, jotka on varustettu direktiivin 92/6/ETY mukaisesti laitteella, joka rajoittaa ajoneuvon nopeuden arvoon 90 km/h, ajoneuvon nopeus on maantieajossa yli 60 km/h ja enintään 80 km/h.
6.5. Moottoritieajossa ajoneuvon nopeus on yli 90 km/h. Kun kyse on luokan N2 ajoneuvoista, jotka on varustettu direktiivin 92/6/ETY mukaisesti laitteella, joka rajoittaa ajoneuvon nopeuden arvoon 90 km/h, ajoneuvon nopeus on moottoritieajossa yli 80 km/h.
6.6. Ajomatkasta on oltava noin 34 prosenttia kaupunkiajoa, 33 prosenttia maantieajoa ja 33 prosenttia moottoritieajoa 6.3–6.5 kohdassa täsmennettyjen nopeuksien mukaisesti. Tässä yhteydessä ’noin’ tarkoittaa ±10 prosenttiyksikön poikkeamaa täsmennetyistä prosenttiosuuksista. Kaupunkiosuuden on kuitenkin oltava aina vähintään 29 prosenttia kokonaisajomatkasta.
6.7. Ajoneuvon nopeus ei saa tavallisesti olla yli 145 km/h. Enimmäisnopeus voi olla 15 km/h suurempi enintään 3 prosentin aikana moottoritieajon kestosta. Paikalliset nopeusrajoitukset pätevät PEMS-testin aikana rajoittamatta muita oikeudellisia seurauksia. Paikallisten nopeusrajoitusten rikkominen ei itsessään mitätöi PEMS-testin tuloksia.
6.8. Kaupunkiajo-osuudella keskinopeuden (pysähdykset mukaan luettuina) olisi oltava 15–40 km/h. Pysähdysten eli jaksojen, jolloin ajoneuvon nopeus on alle 1 km/h, osuuden kaupunkiosuuden kestosta on oltava 6–30 prosenttia. Kaupunkiosuudella voi olla useita vähintään 10 sekunnin mittaisia pysähdyksiä. Yksittäisten pysähdysten kesto saa kuitenkin olla enintään 300 perättäistä sekuntia; muussa tapauksessa ajomatka mitätöidään.
6.9. Moottoritieosuudella nopeuksien on katettava asianmukaisesti nopeudet 90:stä km/h vähintään 110:een km/h. Ajoneuvon nopeuden on oltava yli 100 km/h vähintään 5 minuutin ajan.
Kun kyse on luokan M2 ajoneuvoista, jotka on varustettu direktiivin 92/6/ETY mukaisesti laitteella, joka rajoittaa ajoneuvon nopeuden arvoon 100 km/h, nopeuksien on moottoritieosuudella katettava asianmukaisesti nopeudet välillä 90–110 km/h. Ajoneuvon nopeuden on oltava yli 90 km/h vähintään 5 minuutin ajan.
Kun kyse on luokan N2 ajoneuvoista, jotka on varustettu direktiivin 92/6/ETY mukaisesti laitteella, joka rajoittaa ajoneuvon nopeuden arvoon 90 km/h, nopeuksien on moottoritieosuudella katettava asianmukaisesti nopeudet välillä 80–90 km/h. Ajoneuvon nopeuden on oltava yli 80 km/h vähintään 5 minuutin ajan.
6.10. Ajomatkan keston on oltava 90–120 minuuttia.
6.11. Lähtö- ja lopetuspaikan korkeusero merenpinnasta saa olla enintään 100 metriä. Lisäksi suhteellisen kumulatiivisen positiivisen korkeusmuutoksen on oltava koko ajomatkalla ja 4.3 kohdan mukaisesti määritetyllä ajomatkan kaupunkiosuudella alle 1 200 m / 100 km lisäyksen 7 b mukaisesti määritettynä.
6.12. Kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuuksien vähimmäispituus on 16 km.
6.13. Keskinopeuden (pysähdykset mukaan luettuina) on lisäyksessä 4 olevassa 4 kohdassa määritellyllä kylmäkäynnistysjaksolla oltava 15–40 km/h. Suurin nopeus kylmäkäynnistysjaksolla saa olla enintään 60 km/h.
7. TOIMINTAAN LIITTYVÄT VAATIMUKSET
7.1. Ajomatka on valittava niin, että testaus on keskeytymätön, tietoja kirjataan jatkuvasti ja 6.10 kohdassa tarkoitettu testin vähimmäiskesto saavutetaan.
7.2. PEMS-järjestelmän tarvitsema sähköteho on otettava ulkoisesta tehonlähteestä eikä lähteestä, joka saa energiansa testiajoneuvon moottorista suoraan tai epäsuorasti.
7.3. PEMS-laitteet on asennettava siten, että vaikutukset ajoneuvon päästöihin tai suorituskykyyn tai molempiin jäävät mahdollisimman pieniksi. On huolehdittava siitä, että asennettujen laitteiden massa on mahdollisimman pieni ja että testiajoneuvon aerodynaamiset ominaisuudet muuttuvat mahdollisimman vähän. Ajoneuvon hyötykuorman on oltava 5.1 kohdan mukainen.
7.4. RDE-testit on suoritettava työpäivinä siten kuin ne on määritelty unionille neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom) N:o 1182/71. ( *4 )
7.5. RDE-testit on suoritettava päällystetyillä teillä ja kaduilla (esim. maastoajoa ei sallita).
7.6. Joutokäynti välittömästi polttomoottorin ensimmäisen käynnistämisen jälkeen on pidettävä mahdollisimman lyhyenä, ja se saa kestää enintään 15 sekuntia. Ajoneuvo saa olla pysähdyksissä lisäyksessä 4 olevassa 4 kohdassa määritellyn kylmäkäynnistysjakson koko aikana mahdollisimman lyhyen aikaa ja enintään 90 sekuntia. Jos moottori sammuu testin aikana, se voidaan käynnistää uudelleen, mutta näytteenottoa ei saa keskeyttää.
8. VOITELUÖLJY, POLTTOAINE JA REAGENSSI
8.1. RDE-testeissä käytetyn polttoaineen, voiteluaineen ja (tapauksen mukaan) reagenssin on oltava niiden eritelmien mukaista, jotka valmistaja on antanut kuluttajalle ajoneuvon käyttöä varten.
8.2. Polttoaineesta, voiteluaineesta ja (tapauksen mukaan) reagenssista on säilytettävä näyte vähintään 1 vuoden ajan.
9. PÄÄSTÖJEN JA TESTIAJON ARVIOINTI
9.1. Testi on tehtävä tämän liitteen lisäyksen 1 mukaisesti.
9.2. Ajomatkan on täytettävä 4–8 kohdan vaatimukset.
9.3. Eri ajomatkojen tietoja ei saa yhdistää, eikä yksittäisen ajomatkan tietoja saa muuttaa tai poistaa. Poikkeuksena ovat 6.8 kohdassa kuvattuja pitkiä pysähdyksiä koskevat säännökset.
9.4. Kun ajomatka on validoitu 9.2 kohdan mukaisesti, lasketaan päästötulokset käyttämällä tämän liitteen lisäyksissä 5 ja 6 vahvistettuja menetelmiä. Lisäystä 6 sovelletaan NOVC-HEV-ajoneuvoihin (määritelmä 1.2.40 kohdassa) vain siinä tapauksessa, että pyöräteho on määritetty mittaamalla vääntömomentti pyörännavassa. OVC-HEV-ajoneuvojen tapauksessa päästötulokset lasketaan käyttämällä tämän liitteen lisäyksessä 7 c vahvistettua menetelmää.
9.5. Jos ympäristöolosuhteet muuttuvat joksikin ajaksi 5.2 kohdan mukaisesti laajemmiksi, kyseiseltä jaksolta lisäyksen 4 mukaisesti lasketut päästöt on jaettava arvolla 1,6 ennen kuin arvioidaan, ovatko ne tämän liitteen vaatimusten mukaiset. Tämä ei koske hiilidioksidipäästöjä.
9.6. Kylmäkäynnistys määritellään tämän liitteen lisäyksessä 4 olevan 4 kohdan mukaisesti. Kylmäkäynnistyksen aikana syntyvät kaasumaisten epäpuhtauksien päästöt ja päästöjen hiukkasmäärä on sisällytettävä lisäysten 5 ja 6 mukaiseen tavanomaiseen arviointiin. OVC-HEV-ajoneuvojen tapauksessa päästötulokset lasketaan käyttämällä tämän liitteen lisäyksessä 7 c vahvistettua menetelmää.
Jos ajoneuvoa vakautettiin kolmen tunnin ajan ennen testiä keskilämpötilassa, joka vastaa 5.2 kohdan mukaisia laajempia olosuhteita, kylmäkäynnistysjaksoon sovelletaan liitteessä III A olevan 9.5 kohdan säännöksiä, vaikka olosuhteet testiä suoritettaessa eivät vastaisikaan laajempia olosuhteita. Korjauskerrointa 1,6 sovelletaan vain kerran. Korjauskerrointa 1,6 sovelletaan epäpuhtauspäästöihin mutta ei CO2-päästöihin.
Lisäys 1
Menettely ajoneuvojen päästöjen testaamiseksi kannettavilla päästöjenmittausjärjestelmillä (PEMS)
1. JOHDANTO
Tässä lisäyksessä kuvaillaan testausmenettely, jolla määritetään kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöt käyttämällä kannettavaa päästöjenmittausjärjestelmää.
2. SYMBOLIT, PARAMETRIT JA YKSIKÖT
|
≤ |
— |
pienempi tai yhtä suuri |
|
# |
— |
numero, lukumäärä |
|
#/m3 |
— |
lukumäärä kuutiometrissä |
|
% |
— |
prosenttia |
|
°C |
— |
celsiusaste |
|
g |
— |
gramma |
|
g/s |
— |
grammaa sekunnissa |
|
h |
— |
tunti |
|
Hz |
— |
hertsi |
|
K |
— |
kelvin |
|
kg |
— |
kilogramma |
|
kg/s |
— |
kilogrammaa sekunnissa |
|
km |
— |
kilometri |
|
km/h |
— |
kilometriä tunnissa |
|
kPa |
— |
kilopascal |
|
kPa/min |
— |
kilopascalia minuutissa |
|
l |
— |
litra |
|
l/min |
— |
litraa minuutissa |
|
m |
— |
metri |
|
m3 |
— |
kuutiometri |
|
mg |
— |
milligramma |
|
min |
— |
minuutti |
|
p e |
— |
paine tyhjennettynä [kPa] |
|
qvs |
— |
järjestelmän tilavuusvirta [l/min] |
|
ppm |
— |
miljoonasosa |
|
ppmC1 |
— |
hiiliekvivalentin miljoonasosa |
|
rpm |
— |
kierrosta minuutissa |
|
s |
— |
sekunti |
|
V s |
— |
järjestelmän tilavuus [l] |
3. YLEISET VAATIMUKSET
3.1. PEMS
Testi on suoritettava PEMS-järjestelmällä, joka koostuu 3.1.1–3.1.5 kohdassa määritellyistä komponenteista. Tarvittaessa voidaan tehdä kytkentä ajoneuvon ECU-yksikköön, jotta voidaan määrittää asiaankuuluvat 3.2 kohdassa määritellyt moottorin ja ajoneuvon parametrit.
3.1.1. Analysaattorit, joilla määritetään epäpuhtauksien pitoisuudet pakokaasussa.
3.1.2. Yksi tai useampi instrumentti tai anturi, jolla mitataan tai määritetään pakokaasun massavirta.
3.1.3. Satelliittipaikannusjärjestelmä, jolla määritetään ajoneuvon sijainti, korkeus merenpinnasta ja nopeus.
3.1.4. Tarvittaessa anturit ja muut laitteet, jotka eivät ole ajoneuvon osa, esimerkiksi ympäristön lämpötilan, suhteellisen kosteuden, ilmanpaineen ja ajoneuvon nopeuden mittaamiseen.
3.1.5. Ajoneuvosta riippumaton energianlähde PEMS-järjestelmää varten.
3.2. Testiparametrit
Tämän lisäyksen taulukossa 1 esitetyt testiparametrit on mitattava ja kirjattava tasaisella 1,0 hertsin tai suuremmalla taajuudella ja raportoitava lisäyksen 8 vaatimusten mukaisesti. Jos otetaan ECU-parametrit, ne olisi asetettava saataville selvästi suuremmalla taajuudella kuin PEMS-järjestelmän kirjaamat parametrit. PEMS-järjestelmän analysaattorien, virtausmittarien ja anturien on oltava tämän liitteen lisäyksissä 2 ja 3 vahvistettujen vaatimusten mukaisia.
Taulukko 1
Testiparametrit
|
Parametri |
Suositeltava yksikkö |
Lähde (8) |
|
ppm C1 |
Analysaattori |
|
|
ppm C1 |
Analysaattori |
|
|
ppm C1 |
Analysaattori (6) |
|
|
ppm |
Analysaattori |
|
|
CO2-pitoisuus (1) |
ppm |
Analysaattori |
|
ppm |
Analysaattori (7) |
|
|
Hiukkasmäärä (4) |
#/m3 |
Analysaattori |
|
Pakokaasun massavirta |
kg/s |
Pakokaasun virtausmittari – jokin lisäyksessä 2 olevassa 7 kohdassa kuvatuista menetelmistä |
|
Ilmankosteus |
% |
Anturi |
|
Ympäristön lämpötila |
K |
Anturi |
|
Ilmanpaine |
kPa |
Anturi |
|
Ajoneuvon nopeus |
km/h |
Anturi, GPS tai ECU (3) |
|
Ajoneuvon leveysaste |
astetta |
GPS |
|
Ajoneuvon pituusaste |
astetta |
GPS |
|
m |
GPS tai anturi |
|
|
Pakokaasun lämpötila (5) |
K |
Anturi |
|
Moottorin jäähdytysnesteen lämpötila (5) |
K |
Anturi tai ECU |
|
Moottorin pyörimisnopeus (5) |
rpm |
Anturi tai ECU |
|
Moottorin vääntömomentti (5) |
Nm |
Anturi tai ECU |
|
Vääntömomentti vetävällä akselilla (5) |
Nm |
Vannevääntömomenttimittari |
|
Polkimen asento (5) |
% |
Anturi tai ECU |
|
Moottorin polttoainevirta (2) |
g/s |
Anturi tai ECU |
|
Moottorin imuilmavirta (2) |
g/s |
Anturi tai ECU |
|
Vikatila (5) |
— |
ECU |
|
Imuilmavirran lämpötila |
K |
Anturi tai ECU |
|
Regenerointitila (5) |
— |
ECU |
|
Moottoriöljyn lämpötila (5) |
K |
Anturi tai ECU |
|
Käytetty vaihde (5) |
# |
ECU |
|
Suositeltava vaihde (esim. vaihtamisopastin) (5) |
# |
ECU |
|
Muut ajoneuvon tiedot (5) |
ei täsmennetty |
ECU |
|
(1) Mitataan kosteana tai korjataan lisäyksessä 4 olevan 8.1 kohdan mukaisesti. (2) Määritetään vain, jos pakokaasun massavirran laskemiseen käytetään epäsuoria menetelmiä lisäyksessä 4 olevan 10.2 ja 10.3 kohdan mukaisesti. (3) Menetelmä valitaan 4.7 kohdan mukaisesti. (4) Parametri on pakollinen vain, jos liitteessä III A olevassa 2.1 kohdassa vaaditaan mittausta. (5) Määritetään vain, jos on tarpeen todentaa ajoneuvon tila ja käyttöolosuhteet. (6) Voidaan laskea THC- ja CH4-pitoisuuksista lisäyksessä 4 olevan 9.2 kohdan mukaisesti. (7) Voidaan laskea mitatuista NO- ja NO2-pitoisuuksista. (8) Voidaan käyttää useita parametrilähteitä. (9) Lähteeksi suositellaan ilmanpaineanturia. |
||
3.3. Ajoneuvon esivalmistelut
Ajoneuvoa valmisteltaessa on tehtävä testiajoneuvon teknisen toiminnan yleinen tarkastus.
3.4. PEMS-järjestelmän asennus
3.4.1. Yleistä
PEMS-järjestelmän asentamisessa on noudatettava järjestelmän valmistajan ohjeita ja paikallisia työterveys- ja työturvallisuusmääräyksiä. PEMS-järjestelmä olisi asennettava siten, että minimoidaan testinaikaiset sähkömagneettiset häiriöt sekä altistuminen iskuille, tärinälle, pölylle ja lämpötilanvaihteluille. PEMS-järjestelmä on asennettava ja sitä on käytettävä siten, että se on tiivis ja että lämpöhäviöt ovat mahdollisimman pienet. PEMS-järjestelmän asentaminen ja käyttö eivät saa muuttaa pakokaasun ominaisuuksia eivätkä kohtuuttomasti lisätä pakoputken pituutta. Hiukkasten syntymisen välttämiseksi liittimien on oltava termisesti stabiileja testin aikana odotettavissa pakokaasun lämpötiloissa. Ajoneuvon pakoaukon ja yhdysputken liitännässä ei suositella elastomeeriliittimien käyttöä. Jos elastomeeriliittimiä käytetään, ne eivät saa olla kosketuksissa pakokaasuun, jottei moottorin suurella kuormituksella synny artefakteja.
3.4.2. Sallittu vastapaine
PEMS-järjestelmän näytteenottimien asennus ja toiminta eivät saa kohtuuttomasti lisätä painetta pakoaukossa siten, että se voisi vaikuttaa mittausten edustavuuteen. Sen vuoksi on suositeltavaa asentaa samalle tasolle vain yksi näytteenotin. Jos se on teknisesti toteutettavissa, näytteenoton helpottamiseen tai pakokaasun massavirtamittarin liittämiseen käytettävien jatkeiden poikkipinta-alan on oltava sama tai suurempi kuin pakoputken. Jos näytteenottimet peittävät merkityksellisen alueen pakoputken halkaisijasta, tyyppihyväksyntäviranomainen voi vaatia vastapaineen mittaamista.
3.4.3. Pakokaasun massavirtamittari
Jos käytetään pakokaasun massavirtamittaria, se on kiinnitettävä ajoneuvon pakoputkiin mittarin valmistajan suositusten mukaisesti. Mittarin mittausalueen on vastattava testin aikana odotetun pakokaasun massavirran vaihtelualuetta. Pakokaasun massavirtamittarin ja mahdollisten pakoputkisovittimien tai -liittimien asentaminen ei saa haitata moottorin tai pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän toimintaa. Virtausanturin molemmille puolille on sijoitettava suoraa putkea mitalle, joka on vähintään neljä kertaa putken halkaisija tai 150 mm sen mukaan, kumpi on suurempi. Jos testataan monisylinteristä moottoria, jossa on haarautuva pakosarja, suositellaan, että pakokaasun massavirtamittari sijoitetaan virtaussuunnassa pakosarjojen yhdistymiskohdan alapuolelle ja että putkien halkaisijaa suurennetaan siten, että näytteenotossa käytettävä poikkipinta-ala on vastaava tai suurempi. Jos tämä ei ole mahdollista, pakokaasuvirta voidaan mitata useilla massavirtamittareilla, jos tyyppihyväksyntäviranomainen sen hyväksyy. Koska pakoputkikonfiguraatioita, mittoja ja pakokaasun massavirran arvoja on runsaasti erilaisia, voidaan tarvita hyvän teknisen käytännön mukaisia kompromisseja pakokaasun massavirtamittareita valittaessa ja asennettaessa. On sallittua asentaa pakokaasun massavirtamittari, jonka halkaisija on pienempi kuin pakoaukon tai useiden aukkojen kokonaispoikkipinta-ala, jos mittaustarkkuus paranee eikä toimenpide haittaa pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän toimintaa 3.4.2 kohdassa kuvatun mukaisesti. Pakokaasun massavirtamittarin asennus on hyvä dokumentoida valokuvilla.
3.4.4. Satelliittipaikannusjärjestelmä (GPS)
GPS-järjestelmän antenni olisi asennettava mahdollisimman korkealle, jotta satelliittisignaalin vastaanotto olisi hyvä. Asennettu GPS-antenni saa häiritä ajoneuvon toimintaa mahdollisimman vähän.
3.4.5. Liitäntä moottorinohjausyksikköön
Taulukossa 1 luetellut asiaankuuluvat ajoneuvon ja moottorin parametrit voidaan haluttaessa kirjata moottorinohjausyksikköön tai ajoneuvon verkkoon liitetyllä tietojenkeruulaitteella standardin (esim. ISO 15031-5 tai SAE J1979, OBD-II, EOBD tai WWH-OBD) mukaisesti. Valmistajien on soveltuvissa tapauksissa ilmoitettava parametrien nimitykset tarvittavien parametrien yksilöimiseksi.
3.4.6. Anturit ja apulaitteet
Ajoneuvoon on asennettava nopeusantureita, lämpöantureita, termopareja tai muu ajoneuvosta erillinen mittalaite, joilla mitataan tarkasteltava parametri edustavalla, luotettavalla ja tarkalla tavalla aiheuttamatta turhia häiriöitä ajoneuvon sekä muiden analysaattorien, virtausmittarien, anturien ja signaalien toimintaan. Anturien ja apulaitteiden virransyöttö on järjestettävä ajoneuvosta erillisenä. Ajoneuvon ohjaamon ulkopuolisten PEMS-järjestelmän komponenttien kiinnittimien ja asennusosien turvallisuuteen liittyvän valaistuksen virranlähteenä voidaan käyttää ajoneuvon akkua.
3.5. Päästönäytteiden ottaminen
Päästönäytteenoton on oltava edustavaa, ja se on tehtävä kohdista, joissa pakokaasu on hyvin sekoittunutta ja joissa ympäröivän ilman vaikutus näytteenottopaikan jälkipuolella on mahdollisimman pieni. Tapauksen mukaan päästönäytteet on otettava pakokaasun massavirtamittarin jälkipuolelta vähintään 150 mm:n päässä virtamittausanturista. Näytteenottimet on asennettava vähintään 200 mm:n tai kolme kertaa pakoputken sisähalkaisijan mitan päähän ennen paikkaa, jossa pakokaasu poistuu PEMS-järjestelmästä ympäristöön, sen mukaan, kumpi mitta on suurempi. Jos PEMS-järjestelmä syöttää pakoputkeen virtausta, sen on tapahduttava virtaussuunnassa näytteenottimen jälkeen siten, ettei se vaikuta moottoria käytettäessä pakokaasun ominaisuuksiin näytteenottopaikoissa. Jos näytteenottolinjan pituutta muutetaan, järjestelmän siirtoajat on tarkistettava ja tarvittaessa korjattava.
Jos moottorissa on pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmä, pakokaasunäyte on otettava pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän jälkeen. Jos testataan ajoneuvoa, jossa on haarautuva pakosarja, näytteenottimen imuaukko on sijoitettava niin kauas virtaussuuntaan, että näyte edustaa kaikkien sylinterien keskimääräisiä päästöjä. Jos monisylinterisessä moottorissa, esimerkiksi V-moottorissa, on toisistaan erillään olevat pakosarjat, on näytteenotin sijoitettava virtaussuunnassa pakosarjojen yhdistymiskohdan alapuolelle. Jos tämä ei ole teknisesti mahdollista, näytteenotto voidaan tyyppihyväksyntäviranomaisen suostumuksella tehdä useasta kohdasta, jossa pakokaasu on hyvin sekoittunutta. Näytteenottimien määrän ja sijainnin on tällöin vastattava mahdollisimman hyvin pakokaasun massavirtamittarien määrää ja sijaintia. Jos pakokaasuvirrat poikkeavat toisistaan, on harkittava suhteellista tai usealla analysaattorilla tehtävää näytteenottoa.
Hiukkasmittauksissa näytteet on otettava pakokaasuvirran keskeltä. Jos näytteenotossa käytetään useita ottimia, hiukkasnäytteenotin olisi sijoitettava muiden näytteenottimien etupuolelle. Hiukkasnäytteenottimen ei pitäisi häiritä kaasumaisten epäpuhtauksien näytteenottoa. Näytteenottimen ja sen asennuksen tyyppi ja eritelmät on dokumentoitava yksityiskohtaisesti.
Hiilivetyjen mittauksissa näytteenottolinja on lämmitettävä lämpötilaan 463 ± 10 K (190 ± 10 °C). Kun mitataan muita kaasumaisia komponentteja jäähdyttimellä varustettuna tai ilman sitä, näytteenottolinjan lämpötilan on oltava vähintään 333 K (60 °C), jotta vältetään tiivistyminen ja varmistetaan eri kaasujen asianmukainen penetraatioteho. Matalapaineisten näytteenottojärjestelmien lämpötilaa voidaan laskea vastaamaan matalampaa painetta, kunhan järjestelmä takaa 95 prosentin penetraatiotehon kaikkien säänneltyjen kaasumaisten epäpuhtauksien osalta. Kun hiukkasnäytteenotto tapahtuu pakoputkessa ilman laimennusta, näytteenottolinja on lämmitettävä raakapakokaasun näytteenottopaikasta laimennuspaikkaan tai hiukkasanturin sijaintipaikkaan saakka vähintään lämpötilaan 373 K (100 °C). Näytteen viipymisajan hiukkasnäytteenottolinjassa on oltava alle 3 sekuntia ensimmäisen laimennuksen alkamiseen tai hiukkasanturiin saapumiseen saakka.
Kaikki laimennusjärjestelmän ja näytteenottojärjestelmän raaka- tai laimennetun pakokaasun kanssa kosketuksiin joutuvat osat pakoputkesta hiukkasanturiin on suunniteltava siten, että hiukkasten kerääntyminen on mahdollisimman vähäistä. Kaikki osat on valmistettava antistaattisesta materiaalista, jotta estetään sähköstaattiset vaikutukset.
4. TESTIÄ EDELTÄVÄT MENETTELYT
4.1. PEMS-järjestelmän vuototesti
Kun PEMS-järjestelmän asennus on saatu päätökseen, on tehtävä vuototarkastus vähintään kerran kutakin PEMS-ajoneuvoasennusta kohti PEMS-järjestelmän valmistajan ohjeiden mukaisesti tai seuraavasti: Näytteenotin irrotetaan pakojärjestelmästä ja pakojärjestelmän pää tukitaan. Käynnistetään analysaattorin pumppu. Alkuvakiointijakson jälkeen kaikissa virtausmittareissa lukemana on oltava noin nolla, kun vuotoa ei ole. Muussa tapauksessa näytteenottolinjat on tarkistettava ja vika korjattava.
Tyhjiöpuolen suurin sallittu vuotomäärä on 0,5 prosenttia järjestelmän tarkastettavan osan käytönaikaisesta virtauksesta. Käytönaikaisten virtausten arvioimiseen voidaan käyttää analysaattorin ja ohituksen virtoja.
Vaihtoehtoisesti järjestelmä voidaan tyhjentää vähintään 20 kPa:n tyhjiöpaineeseen (80 kPa:n absoluuttiseen paineeseen). Alustavan stabilointiajan jälkeen järjestelmän paineennousu Δp (kPa/min) saa olla enintään
Vaihtoehtoisesti tehdään näytteenottolinjan alussa pitoisuudenmuutos siirtymällä nollakaasusta vertailukaasuun siten, että paineolot pysyvät samoina kuin järjestelmän normaalikäytössä. Jos oikein kalibroidun analysaattorin lukema on riittävän pitkän ajan kuluttua enintään 99 prosenttia syötetystä pitoisuudesta, kyse on vuoto-ongelmasta, joka on korjattava.
4.2. PEMS-järjestelmän käynnistys ja vakauttaminen
PEMS-järjestelmä on käynnistettävä, lämmitettävä ja vakautettava valmistajan ohjeiden mukaisesti, kunnes keskeiset toimintaparametrit, kuten paineet, lämpötilat ja virtaukset, saavuttavat käyttöarvonsa ennen testin aloittamista. Asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi PEMS-järjestelmä voidaan pitää kytkettynä toimintaan tai lämmittää ja vakaannuttaa ajoneuvon vakauttamisen aikana. Järjestelmässä ei saa esiintyä virheitä, eikä se saa antaa kriittisiä varoituksia.
4.3. Näytteenottojärjestelmän valmistelu
Näytteenottimesta ja näytteenottolinjoista koostuva näytteenottojärjestelmä on valmisteltava testiä varten PEMS-järjestelmän valmistajan ohjeiden mukaisesti. On varmistettava, että näytteenottojärjestelmä on puhdas eikä siihen ole tiivistynyt kosteutta.
4.4. Pakokaasun massavirtamittarin (EFM) valmistelu
Pakokaasun massavirran mittaamiseen käytettävä mittari on puhdistettava ja valmisteltava käyttöä varten mittarin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Menettelyllä on tarkoitus tapauksen mukaan poistaa kondensoituneet aineet ja saostumat linjoista ja paineenmittausaukoista.
4.5. Kaasumaisten päästöjen mittaamiseen käytettävien analysaattorien tarkastaminen ja kalibrointi
Analysaattorien nolla- ja vertailukaasukalibroinnit tehdään käyttäen kalibrointikaasuja, jotka ovat lisäyksessä 2 olevan 5 kohdan vaatimusten mukaisia. Kalibrointikaasut valitaan niin, että ne vastaavat RDE-testin aikana odotettavissa olevia epäpuhtauspitoisuuksia. Analysaattorin poikkeaman minimoimiseksi on hyvä tehdä analysaattorien nolla- ja vertailukaasukalibroinnit ympäristön lämpötilassa, joka vastaa mahdollisimman tarkasti lämpötilaa, jossa testauslaitteet ovat RDE-ajomatkan aikana.
4.6. Hiukkaspäästöjen mittaamiseen käytettävän analysaattorin tarkastaminen
Analysaattorin nollataso kirjataan ottamalla HEPA-suodatetusta ympäröivästä ilmasta näyte sopivasta näytteenottopaikasta, joka on tavallisesti näytteenottolinjan imuaukko. Signaali kirjataan vähintään 1,0 hertsin tasaisella taajuudella ja keskiarvotetaan 2 minuutin ajalle. Lopullisen pitoisuuden on oltava valmistajan eritelmien rajoissa mutta enintään 5 000 hiukkasta kuutiosenttimetrissä.
4.7. Ajoneuvon nopeuden määrittäminen
Ajoneuvon nopeus on määritettävä vähintään yhdellä seuraavista menetelmistä:
(a) GPS. Jos ajoneuvon nopeus määritetään GPS:llä, on tarkastettava kokonaisajomatka suhteessa jollakin toisella menetelmällä saatuihin mittauksiin lisäyksessä 4 olevan 7 kohdan mukaisesti.
(b) Anturi (esim. optinen tai mikroaaltoanturi). Jos ajoneuvon nopeus määritetään anturilla, nopeusmittausten on vastattava lisäyksessä 2 olevan 8 kohdan vaatimuksia tai vaihtoehtoisesti verrataan anturin määrittämää kokonaisajomatkaa vertailumatkaan, joka on saatu digitaalisesta tieverkkokartasta tai topografisesta kartasta. Anturilla määritetty kokonaisajomatka saa poiketa vertailumatkasta enintään 4 prosenttia.
(c) Moottorinohjausyksikkö (ECU). Jos ajoneuvon nopeus määritetään moottorinohjausyksiköllä, kokonaisajomatka on validoitava lisäyksessä 3 olevan 3 kohdan mukaisesti ja yksikön nopeussignaali säädettävä tarvittaessa siten, että lisäyksessä 3 olevan 3.3 kohdan vaatimukset täyttyvät. Vaihtoehtoisesti verrataan ECU-yksikön määrittämää kokonaisajomatkaa vertailumatkaan, joka on saatu digitaalisesta tieverkkokartasta tai topografisesta kartasta. ECU-yksiköllä määritetty kokonaisajomatka saa poiketa vertailumatkasta enintään 4 prosenttia.
4.8. PEMS-järjestelmän asetusten tarkastaminen
Varmistetaan, että liitännät kaikkiin antureihin ja tapauksen mukaan ECU-yksikköön on tehty oikein. Jos tarkoitus on saada tietoja moottorin parametreista, on varmistettava, että ECU antaa oikeat arvot (esim. moottorin nopeus on nolla [rpm], kun polttomoottori on sammutettuna ja virta-avain väliasennossa). ►M1 PEMS-järjestelmän on toimittava ilman virheitä ja kriittisiä varoituksia. ◄
5. PÄÄSTÖTESTI
5.1. Testin aloittaminen
Näytteenotto, mittaaminen ja parametrien kirjaaminen on aloitettava ennen moottorin sytytysvirran kytkemistä. Ajallisen kohdistamisen helpottamiseksi suositellaan, että kohdistettavat parametrit kirjataan joko yhdessä tietojenkirjauslaitteessa tai käyttämällä synkronoitua aikaleimaa. Ennen sytytysvirran kytkemistä ja heti sen jälkeen on vahvistettava, että tietojenkeruulaite kirjaa kaikki tarvittavat parametrit.
5.2. Testi
Näytteenoton, mittaamisen ja parametrien kirjaamisen on jatkuttava ajoneuvon koko ajotestin ajan. Moottori voidaan pysäyttää ja käynnistää, mutta päästönäytteiden ottamista ja parametrien kirjaamista on jatkettava. Kaikki PEMS-järjestelmän virhetoimintaan viittaavat varoitussignaalit on dokumentoitava ja todennettava. Jos testin aikana ilmenee virhesignaaleja, testi mitätöidään. Parametrien kirjaamisessa on päästävä tietojen yli 99-prosenttiseen kattavuuteen. Mittaukset ja tietojen kirjaaminen voidaan keskeyttää alle 1 prosentin ajaksi ajomatkan kokonaiskestosta mutta enintään 30 sekunnin keskeytymättömäksi jaksoksi ainoastaan siinä tapauksessa, että signaali menetetään tahattomasti tai PEMS-järjestelmää on huollettava. PEMS-järjestelmä voi kirjata keskeytykset suoraan, mutta kirjattuun parametriin ei saa sisällyttää keskeytyksiä tietojen esikäsittelyn, vaihdon tai jälkikäsittelyn kautta. Jos tehdään automaattinen nollaus, se on tehtävä käyttäen jäljitettävissä olevaa nollastandardia, joka on samanlainen kuin analysaattorin nollaamisen yhteydessä käytetty. On erittäin suositeltavaa käynnistää PEMS-järjestelmän huolto ajoneuvon nopeuden ollessa nolla.
5.3. Testin lopettaminen
Testi päättyy, kun ajoneuvo on kulkenut koko ajomatkan ja sytytysvirta katkaistaan. On vältettävä moottorin pitkittynyttä joutokäyntiä ajomatkan täyttymisen jälkeen. Tietojen kirjaamista jatketaan, kunnes näytteenottojärjestelmien vasteajat ovat kuluneet umpeen.
6. TESTAUKSEN JÄLKEINEN MENETTELY
6.1. Kaasumaisten päästöjen mittaamiseen käytettävän analysaattorin tarkastaminen
Kaasumaisten komponenttien analysaattorien nolla- ja vertailuarvot tarkastetaan käyttämällä samanlaisia kalibrointikaasuja kuin 4.5 kohdassa analysaattorin nolla- ja vertailuvasteen poikkeaman arvioimiseksi verrattuna testiä edeltävään kalibrointiin. Analysaattori voidaan nollata ennen vertailuvasteen poikkeaman varmentamista, jos nollapoikkeaman on todettu olevan sallittujen arvojen rajoissa. Testin jälkeinen poikkeaman tarkastus on tehtävä mahdollisimman pian testin jälkeen ja ennen kuin PEMS-järjestelmä tai yksittäiset analysaattorit tai anturit on kytketty pois päältä tai ei-toiminnalliseen tilaan. Ennen testiä ja testin jälkeen saatujen tulosten on oltava taulukossa 2 täsmennettyjen vaatimusten mukaisia.
Taulukko 2
Analysaattorin sallittu poikkeama PEMS-testin aikana
|
Epäpuhtaus |
Nollavasteen absoluuttinen poikkeama |
Vertailuvasteen absoluuttinen poikkeama () |
|
CO2 |
≤ 2 000 ppm testiä kohti |
≤ 2 % lukemasta tai ≤ 2 000 ppm testiä kohti sen mukaan, kumpi on suurempi |
|
CO |
≤ 75 ppm testiä kohti |
≤ 2 % lukemasta tai ≤ 75 ppm testiä kohti sen mukaan, kumpi on suurempi |
|
NOx |
≤ 5 ppm testiä kohti |
≤ 2 % lukemasta tai ≤ 5 ppm testiä kohti sen mukaan, kumpi on suurempi |
|
CH4 |
≤ 10 ppm C1 testiä kohti |
≤ 2 % lukemasta tai ≤ 10 ppm C1 testiä kohti sen mukaan, kumpi on suurempi |
|
THC |
≤ 10 ppm C1 testiä kohti |
≤ 2 % lukemasta tai ≤ 10 ppm C1 testiä kohti sen mukaan, kumpi on suurempi |
|
(1) Jos nollapoikkeama on sallituissa rajoissa, analysaattori voidaan nollata ennen vertailuvasteen todentamista. |
||
Jos ennen testiä ja testin jälkeen saatujen nolla- ja vertailuvasteen poikkeamien ero on sallittua suurempi, kaikki tulokset on mitätöitävä ja testi on toistettava.
6.2. Hiukkaspäästöjen mittaamiseen käytettävän analysaattorin tarkastaminen
Analysaattorin nollataso kirjataan 4.6 kohdan mukaisesti.
6.3. Ajonaikaisten mittausten tarkastaminen
Analysaattorien kalibroidun mittausalueen on katettava vähintään 90 prosenttia pitoisuusarvoista, jotka on saatu 99 prosentista päästötestin validien osien aikana tehdyistä mittauksista. Arvioinnissa käytettyjen mittausten kokonaismäärästä 1 prosenttia saa ylittää analysaattorien kalibroidun mittausalueen enintään kertoimella 2. Jos nämä vaatimukset eivät täyty, testi on mitätöitävä.
Lisäys 2
PEMS-järjestelmän komponenttien ja signaalien eritelmät ja kalibrointi
1. JOHDANTO
Tässä lisäyksessä esitetään PEMS-järjestelmän komponenttien ja signaalien eritelmät ja kalibrointi.
2. SYMBOLIT, PARAMETRIT JA YKSIKÖT
|
> |
— |
suurempi kuin |
|
≥ |
— |
suurempi tai yhtä suuri kuin |
|
% |
— |
prosenttia |
|
≤ |
— |
pienempi tai yhtä suuri kuin |
|
A |
— |
laimentamaton CO2-pitoisuus [%] |
|
a 0 |
— |
lineaarisen regressiolinjan leikkauspiste y-akselilla |
|
a 1 |
— |
lineaarisen regressiolinjan kulmakerroin |
|
B |
— |
laimennettu CO2-pitoisuus [%] |
|
C |
— |
laimennettu NO-pitoisuus (ppm) |
|
c |
— |
analysaattorin vaste happi-interferenssitestissä |
|
c FS,b |
— |
vaiheen b mukainen HC-pitoisuus koko asteikolla [ppmC1] |
|
c FS,d |
— |
vaiheen d mukainen HC-pitoisuus koko asteikolla [ppmC1] |
|
c HC(w/NMC) |
— |
HC-pitoisuus, kun CH4 tai C2H6 virtaa NMC:n läpi [ppmC1] |
|
c HC(w/o NMC) |
— |
HC-pitoisuus, kun CH4 tai C2H6 ohittaa NMC:n [ppmC1] |
|
c m,b |
— |
vaiheessa b mitattu HC-pitoisuus [ppmC1] |
|
c m,d |
— |
vaiheessa d mitattu HC-pitoisuus [ppmC1] |
|
c ref,b |
— |
HC:n vertailupitoisuus vaiheessa b [ppmC1] |
|
c ref,d |
— |
HC:n vertailupitoisuus vaiheessa d [ppmC1] |
|
°C |
— |
celsiusaste |
|
D |
— |
laimentamaton NO-pitoisuus [ppm] |
|
D e |
— |
odotettavissa oleva laimennettu NO-pitoisuus [ppm] |
|
E |
— |
absoluuttinen käyttöpaine [kPa] |
|
E CO2 |
— |
prosentuaalinen CO2-vaimennus |
|
E(dp) |
— |
PEMS-PN-analysaattorin hyötysuhde |
|
E E |
— |
etaanihyötysuhde |
|
E H2O |
— |
prosentuaalinen vesivaimennus |
|
E M |
— |
metaanihyötysuhde |
|
EO2 |
— |
happi-interferenssi |
|
F |
— |
veden lämpötila [K] |
|
G |
— |
kyllästymisvesihöyryn paine [kPa] |
|
g |
— |
gramma |
|
gH2O/kg |
— |
grammaa vettä kilogrammaa kohti |
|
h |
— |
tunti |
|
H |
— |
vesihöyrypitoisuus [%] |
|
H m |
— |
suurin vesihöyrypitoisuus [%] |
|
Hz |
— |
hertsi |
|
K |
— |
kelvin |
|
kg |
— |
kilogramma |
|
km/h |
— |
kilometriä tunnissa |
|
kPa |
— |
kilopascal |
|
max |
— |
suurin arvo |
|
NOX,dry |
— |
vakiintuneiden NOx-lukemien kosteuskorjattu keskipitoisuus |
|
NOX,m |
— |
vakiintuneiden NOx-lukemien keskipitoisuus |
|
NOX,ref |
— |
vakiintuneiden NOx-lukemien vertailukeskipitoisuus |
|
ppm |
— |
miljoonasosa |
|
ppmC1 |
— |
hiiliekvivalentin miljoonasosa |
|
r2 |
— |
determinaatiokerroin |
|
s |
— |
sekunti |
|
t0 |
— |
kaasuvirtauksen kytkentäajankohta [s] |
|
t10 |
— |
ajankohta, jolloin vaste on 10 % lopullisesta lukemasta |
|
t50 |
— |
ajankohta, jolloin vaste on 50 % lopullisesta lukemasta |
|
t90 |
— |
ajankohta, jolloin vaste on 90 % lopullisesta lukemasta |
|
tbd |
— |
vahvistetaan myöhemmin |
|
x |
— |
vertailuarvon riippumaton muuttuja |
|
χ min |
— |
pienin arvo |
|
y |
— |
mitatun arvon riippuva muuttuja |
3. LINEAARISUUDEN TODENTAMINEN
3.1. Yleistä
►M1 Analysaattorien, virtausmittarien, anturien ja signaalien tarkkuuden ja lineaarisuuden on oltava jäljitettävissä kansainvälisiin tai kansallisiin standardeihin. ◄ Sellaiset anturit tai signaalit, jotka eivät ole suoraan jäljitettävissä – esimerkiksi yksinkertaistetut virtausmittarit – on kalibroitava vaihtoehtoisesti käyttäen laboratorion alustadynamometria, joka on kalibroitu kansainvälisen tai kansallisen standardin mukaiseksi.
3.2. Lineaarisuusvaatimukset
Kaikkien analysaattorien, virtausmittarien ja anturien on täytettävä taulukossa 1 esitetyt lineaarisuusvaatimukset. Jos ilmavirran, polttoainevirran, ilma-polttoainesuhteen tai pakokaasun massavirran arvo saadaan ECU-yksiköstä, lasketun pakokaasun massavirran on täytettävä taulukossa 1 esitetyt lineaarisuusvaatimukset.
Taulukko 1
Mittausparametrien ja -järjestelmien lineaarisuusvaatimukset
|
Mittausparametri tai -laite |
|
Kulmakerroin a1 |
Keskivirhe SEE |
Determinaatiokerroin r2 |
|
Polttoainevirta (1) |
≤ 1 % max |
0,98–1,02 |
≤ 2 % |
≥ 0,990 |
|
Ilmavirta (1) |
≤ 1 % max |
0,98–1,02 |
≤ 2 % |
≥ 0,990 |
|
Pakokaasun massavirta |
≤ 2 % max |
0,97–1,03 |
≤ 3 % |
≥ 0,990 |
|
Kaasuanalysaattorit |
≤ 0,5 % max |
0,99–1,01 |
≤ 1 % |
≥ 0,998 |
|
Vääntömomentti (2) |
≤ 1 % max |
0,98–1,02 |
≤ 2 % |
≥ 0,990 |
|
Hiukkasmääräanalysaattorit (3) |
≤ 5 % max |
0,85–1,15 (4) |
≤ 10 % |
≥ 0,950 |
|
(1) Valinnainen pakokaasun massavirran määrittämiseksi. (2) Valinnainen parametri. (3) Lineaarisuustarkastus on varmennettava 6.2 kohdan määritelmän mukaisilla nokimaisilla hiukkasilla. (4) Päivitetään virheen etenemistä ja jäljitettävyyttä kuvaavien taulukkojen perusteella. |
||||
3.3 Lineaarisuuden todentamisvälit
Todennetaan 3.2 kohdan mukaiset lineaarisuusvaatimukset:
a) kaikkien kaasuanalysaattorien osalta vähintään kahdentoista kuukauden välein tai aina silloin, kun järjestelmää on korjattu tai komponentteja vaihdettu tai muutettu tavalla, joka voi vaikuttaa kalibrointiin
b) muiden merkityksellisten laitteiden, kuten hiukkasmääräanalysaattorien, pakokaasun massavirtamittarien ja jäljitettävästi kalibroitujen analysaattorien osalta, jos niiden havaitaan vaurioituneen, sisäisen tarkastuksen menettelyjen tai laitteen valmistajan vaatimusten mukaisesti mutta kuitenkin enintään vuotta ennen varsinaista testiä.
Kun kyse on antureista tai ECU-signaaleista, jotka eivät ole suoraan jäljitettävissä, 3.2 kohdan mukaisten lineaarisuusvaatimusten täyttyminen on tarkastettava kerran kunkin PEMS-ajoneuvokokoonpanon osalta käyttäen jäljitettävästi kalibroitua mittalaitetta alustadynamometrillä.
3.4. Lineaarisuuden todentamismenettely
3.4.1. Yleiset vaatimukset
Käytettävät analysaattorit, laitteet ja anturit on saatettava tavanomaiseen toimintakuntoonsa valmistajan suositusten mukaisesti. Analysaattoreita, laitteita ja antureita on käytettävä niille määritetyssä lämpötilassa, paineessa ja virrassa.
3.4.2. Yleinen menettely
Lineaarisuus on todennettava kaikilla tavanomaisilla käyttöalueilla seuraavien vaiheiden mukaisesti:
a) Analysaattori, virtausmittari tai anturi nollataan syöttämällä siihen nollasignaalia. Kaasuanalysaattorien tapauksessa analysaattorin aukkoon syötetään puhdistettua synteettistä ilmaa tai typpeä käyttäen mahdollisimman suoraa ja lyhyttä kaasuvirtaa.
b) Analysaattori, virtausmittari tai anturi säädetään syöttämällä siihen vertailusignaalia. Kaasuanalysaattorien tapauksessa analysaattorin aukkoon syötetään sopivaa vertailukaasua käyttäen mahdollisimman suoraa ja lyhyttä kaasuvirtaa.
c) Nollausmenettely (a) toistetaan.
d) Todennetaan lineaarisuus syöttämällä vähintään kymmentä likimäärin tasavälistä ja validia vertailuarvoa (myös nolla). Komponenttien pitoisuuteen, pakokaasun massavirtaan tai muuhun merkitykselliseen parametriin liittyvät vertailuarvot on valittava siten, että ne vastaavat päästötestissä odotettujen arvojen vaihteluväliä. Pakokaasun massavirran mittauksissa voidaan lineaarisuuden todentamisessa jättää pois vertailuarvot, jotka ovat alle 5 prosenttia suurimmasta kalibrointiarvosta.
e) Kaasuanalysaattorien tapauksessa analysaattorin aukkoon syötetään tunnettuja kaasupitoisuuksia 5 kohdan mukaisesti. Signaalin vakiintumiseen on annettava riittävästi aikaa.
f) Arvioitavat arvot ja tarvittaessa vertailuarvot on kirjattava tasaisella vähintään 1,0 hertsin taajuudella 30 sekunnin ajan.
g) 30 sekunnin jakson aritmeettisen keskiarvon pohjalta lasketaan pienimmän neliösumman lineaarisen regression parametrit yhtälöllä, jolla on seuraava muoto:
jossa
|
y |
on mittausjärjestelmän todellinen arvo |
|
a 1 |
on regressiolinjan kulmakerroin |
|
x |
on vertailuarvo |
|
a 0 |
on regressiolinjan y-leikkaus. |
Lasketaan kunkin mittausparametrin ja -järjestelmän osalta arvon y arvolle x asetettu estimaatin keskivirhe (SEE) ja determinaatiokerroin (r2).
h) Lineaarisen regression parametrien on täytettävä taulukon 1 vaatimukset.
3.4.3. Alustadynamometrillä tehtyä lineaarisuuden todentamista koskevat vaatimukset
Ei-jäljitettävissä olevat virtausmittarit, anturit tai ECU-signaalit, joita ei voida suoraan kalibroida jäljitettävissä olevien standardien mukaisiksi, on kalibroitava alustadynamometrillä. Menettelyssä on noudatettava mahdollisimman pitkälti E-säännön nro 83 liitettä 4 a. Kalibroitava laite tai anturi on tarvittaessa asennettava testiajoneuvoon, ja sitä on käytettävä lisäyksen 1 vaatimusten mukaisesti. Kalibrointimenettelyssä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava 3.4.2 kohdan vaatimuksia. On valittava vähintään 10 sopivaa vertailuarvoa sen varmistamiseksi, että vähintään 90 prosenttia RDE-testissä odotetusta suurimmasta arvosta katetaan.
Jos kalibroidaan pakokaasuvirran määrittämiseen käytettävä virtausmittari, anturi tai ECU-signaali, joka ei ole suoraan jäljitettävissä, on ajoneuvon pakoputkeen kiinnitettävä jäljitettävästi kalibroitu pakokaasuvirran vertailumittari tai vakiotilavuuskeräin (CVS). On varmistettava, että pakokaasun massavirtamittari mittaa ajoneuvon pakokaasun tarkasti lisäyksessä 1 olevan 3.4.3 kohdan mukaisesti. Ajoneuvoa on käytettävä tasaisella kaasulla, samalla vaihteella ja alustadynamometrin tasaisella kuormituksella.
4. KAASUMAISTEN KOMPONENTTIEN MITTAAMISEEN KÄYTETTÄVÄT ANALYSAATTORIT
4.1. Sallitut analysaattorityypit
4.1.1. Vakioanalysaattorit
Kaasumaiset komponentit on mitattava E-säännön nro 83, muutossarja 07, liitteen 4 a lisäyksessä 3 olevassa 1.3.1–1.3.5 kohdassa määritellyillä analysaattoreilla. Jos NDUV-analysaattorilla tehdään sekä NO- että NO2-mittaukset, NO2-/NO-muunninta ei tarvita.
4.1.2. Vaihtoehtoiset analysaattorit
Analysaattoreita, jotka eivät ole 4.1.1 kohdan vaatimusten mukaisia, voidaan käyttää, kunhan ne täyttävät 4.2 kohdan vaatimukset. Valmistajan on varmistettava, että vaihtoehtoisella analysaattorilla päästään vastaavaan tai parempaan mittaustarkkuuteen kuin vakioanalysaattorilla epäpuhtauksien ja oheiskaasujen pitoisuuksilla, joita voidaan odottaa, kun ajoneuvoja käytetään sallituilla polttoaineilla pätevän RDE-testin tavanomaisissa ja laajemmissa olosuhteissa tämän liitteen 5, 6 ja 7 kohdan mukaisesti. Valmistajan on pyynnöstä toimitettava kirjallisesti täydentäviä tietoja, joilla osoitetaan, että vaihtoehtoisen analysaattorin mittaustarkkuus vastaa jatkuvasti ja luotettavasti vakioanalysaattorien mittaustarkkuutta. Täydentävien tietojen on sisällettävä seuraavat:
a) kuvaus vaihtoehtoisen analysaattorin teoreettisesta perustasta ja teknisistä komponenteista
b) osoitus sen vastaavuudesta verrattuna vastaavaan 4.1.1 kohdassa määriteltyyn vakioanalysaattoriin koko odotetulla epäpuhtauspitoisuusalueella ympäristön olosuhteissa, jotka määritellään E-säännön nro 83, muutossarja 07, liitteessä 4 a kuvatussa tyyppihyväksyntätestissä sekä lisäyksessä 3 olevassa 3 kohdassa kuvatussa validointitestissä, joka tehdään kipinä- ja puristussytytysmoottorilla varustetuille ajoneuvoille. Analysaattorin valmistajan on osoitettava vastaavuus lisäyksessä 3 olevassa 3.3. kohdassa esitettyjen toleranssien rajoissa.
c) osoitus sen vastaavuudesta verrattuna vastaavaan 4.1.1 kohdassa määriteltyyn vakioanalysaattoriin siltä osin kuin kyse on ilmanpaineen vaikutuksesta analysaattorin mittaustarkkuuteen. Osoittamistestissä on määritettävä vaste vertailukaasuun, jonka pitoisuus on analysaattorin mittausalueella, ja tarkastettava siten ilmanpaineen vaikutus tämän liitteen 5.2 kohdassa määritellyissä korkeutta merenpinnasta koskevissa tavanomaisissa ja laajemmissa olosuhteissa. Testi voidaan tehdä korkeutta merenpinnasta simuloivassa testauskammiossa.
d) osoitus sen vastaavuudesta verrattuna vastaavaan 4.1.1 kohdassa määriteltyyn vakioanalysaattoriin vähintään kolmessa tämän liitteen vaatimukset täyttävässä ajotestissä
e) osoitus siitä, ettei tärinän, kiihdytysten ja ympäristön lämpötilan vaikutus analysaattorin lukemaan ylitä 4.2.4 kohdassa analysaattoreille vahvistettuja meluvaatimuksia.
Hyväksyntäviranomaiset voivat pyytää lisätietoja vastaavuuden tueksi tai evätä hyväksynnän, jos mittaukset osoittavat, ettei vaihtoehtoinen analysaattori vastaa vakioanalysaattoria.
4.2. Analysaattoria koskevat vaatimukset
4.2.1. Yleistä
Kullekin analysaattorille 3 kohdassa määriteltyjen lineaarisuusvaatimusten lisäksi analysaattorin valmistajan on osoitettava, että analysaattorityypit ovat 4.2.2–4.2.8 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisia. Analysaattorin mittausalueen ja vasteajan on oltava sellaiset, että pakokaasun komponenttien pitoisuudet voidaan mitata sovellettavassa päästöstandardissa vaaditulla tarkkuudella muuttuva- ja vakiotilaisissa olosuhteissa. Analysaattorien herkkyys iskuille, tärinälle, vanhenemiselle, lämpötila- ja ilmanpainevaihteluille ja sähkömagneettisille häiriöille sekä muille ajoneuvon ja analysaattorin toimintaan liittyville vaikutuksille on pidettävä mahdollisimman vähäisenä.
4.2.2. Tarkkuus
Tarkkuudella tarkoitetaan analysaattorin lukeman poikkeamaa vertailuarvosta, ja se saa olla enintään 2 prosenttia lukemasta tai 0,3 prosenttia koko asteikosta sen mukaan, kumpi arvoista on suurempi.
4.2.3. Toistotarkkuus
Toistotarkkuudella tarkoitetaan arvoa, joka on 2,5 kertaa kalibrointi- tai vertailukaasun kymmenen peräkkäisen vasteen standardipoikkeama. Se saa olla enintään 1 prosentti pitoisuudesta koko asteikolla, kun mittausalue on vähintään 155 ppm (tai ppmC1), ja enintään 2 prosenttia pitoisuudesta koko asteikolla, kun mittausalue on pienempi kuin 155 ppm (tai ppmC1).
4.2.4. Kohina
Kohinalla tarkoitetaan arvoa, joka lasketaan kymmenestä standardipoikkeamasta, jotka on saatu vähintään 1,0 hertsin tasaisella mittaustaajuudella 30 sekunnin aikana mitatuista nollavasteista, kertomalla niiden neliöllinen keskiarvo kahdella. Se saa olla enintään 2 prosenttia koko asteikosta. Analysaattori on kaikkien kymmenen mittausjakson välissä altistettava 30 sekunniksi sopivalle vertailukaasulle. Ennen kutakin näytteenottojaksoa ja ennen kutakin säätöjaksoa on varattava riittävästi aikaa analysaattorin ja näytteenottolinjojen tyhjentämiseen.
4.2.5. Nollavasteen poikkeama
Nollavasteella tarkoitetaan keskimääräistä vastetta nollakaasuun vähintään 30 sekunnin mittaisen ajanjakson aikana, ja sen poikkeaman on täytettävä taulukossa 2 esitetyt vaatimukset.
4.2.6. Vertailuvasteen poikkeama
Vertailuvasteella tarkoitetaan keskimääräistä vastetta vertailukaasuun vähintään 30 sekunnin mittaisen ajanjakson aikana, ja sen poikkeaman on täytettävä taulukossa 2 esitetyt vaatimukset.
Taulukko 2
Kaasumaisten komponenttien mittaamiseen laboratorio-olosuhteissa käytettyjen analysaattorien sallittu nolla- ja vertailuvasteen poikkeama
|
Epäpuhtaus |
Nollavasteen absoluuttinen poikkeama |
Vertailuvasteen absoluuttinen poikkeama |
|
CO2 |
≤ 1 000 ppm 4 tunnin aikana |
≤ 2 % lukemasta tai ≤ 1 000 ppm 4 tunnin aikana sen mukaan, kumpi on suurempi |
|
CO |
≤ 50 ppm 4 tunnin aikana |
≤ 2 % lukemasta tai ≤ 50 ppm 4 tunnin aikana sen mukaan, kumpi on suurempi |
|
Hiukkasmäärä (PN) |
5 000 hiukkasta kuutiosenttimetrissä 4 tunnin aikana |
Valmistajan ohjeiden mukaisesti |
|
NOx |
≤ 5 ppm 4 tunnin aikana |
≤ 2 % lukemasta tai 5 ppm 4 tunnin aikana sen mukaan, kumpi on suurempi |
|
CH4 |
≤ 10 ppm C1 |
≤ 2 % lukemasta tai ≤ 10 ppm C1 4 tunnin aikana sen mukaan, kumpi on suurempi |
|
THC |
≤ 10 ppm C1 |
≤ 2 % lukemasta tai ≤ 10 ppm C1 4 tunnin aikana sen mukaan, kumpi on suurempi |
4.2.7. Nousuaika
Nousuaika on 10 prosenttia ja 90 prosenttia lopullisesta lukemasta olevien vasteiden välinen aika (t 90–t 10, ks. 4.4 kohta). Nousuaika saa olla enintään 3 sekuntia.
4.2.8. Kaasun kuivaaminen
Pakokaasut voidaan mitata märkinä tai kuivina. Jos käytetään kaasunkuivauslaitetta, sen vaikutuksen mitattavien kaasujen koostumukseen on oltava mahdollisimman pieni. Kemiallista kuivaamista ei sallita.
4.3. Lisävaatimukset
4.3.1. Yleistä
Jäljempänä 4.3.2–4.3.5 kohdassa asetetaan lisävaatimukset, jotka koskevat yksittäisten analysaattorityyppien suorituskykyä ja joita sovelletaan vain tapauksissa, joissa tarkasteltavaa analysaattoria käytetään RDE-päästömittauksiin.
4.3.2. NOx-muuntimien hyötysuhdetesti
Jos käytetään NOx-muunninta esimerkiksi NO2:n muuntamiseen NO:ksi kemiluminisenssianalysaattorilla tehtävää analyysia varten, muuntimen hyötysuhde on testattava soveltamalla E-säännön nro 83, muutossarja 07, liitteen 4 a lisäyksessä 3 olevan 2.4 kohdan vaatimuksia. NOx-muuntimen hyötysuhde on tarkistettava enintään kuukautta ennen päästötestiä.
4.3.3. Liekki-ionisaatioilmaisimen (FID) säätäminen
a) Ilmaisimen vasteen optimointi
Jos mitataan hiilivetyjä, FID-analysaattori on säädettävä valmistajan määrittämin aikavälein E-säännön nro 83, muutossarja 07, liitteen 4 a lisäyksessä 3 olevan 2.3.1 kohdan mukaisesti. Yleisimmän mittausalueen vasteen optimointiin on käytettävä vertailukaasuna propaania ilmassa tai typessä.
b) Hiilivetyvastekertoimet
Jos mitataan hiilivetyjä, FID-analysaattorin hiilivetyvastekerroin on todennettava E-säännön nro 83, muutossarja 07, liitteen 4 a lisäyksessä 3 olevan 2.3.3 kohdan mukaisesti käyttäen vertailukaasuna propaania ilmassa tai typessä ja nollakaasuna puhdistettua synteettistä ilmaa tai typpeä.
c) Happi-interferenssitesti
FID-analysaattorin käyttöönoton ja merkittävien kunnossapitotoimenpiteiden yhteydessä on tehtävä happi-interferenssitesti. Valitaan sellainen mittausalue, jolla happi-interferenssitestikaasut osuvat ylempään 50 prosenttiin. Uunin lämpötila on säädettävä testiä varten vaatimusten mukaiseksi. Happi-interferenssitestikaasujen määritelmät annetaan 5.3 kohdassa.
Noudatetaan seuraavaa menettelyä:
i) Analysaattori nollataan.
ii) Analysaattori säädetään kipinäsytytysmoottorien tapauksessa 0-prosenttisella happiseoksella ja puristussytytysmoottorien tapauksessa 21-prosenttisella happiseoksella.
iii) Nollavaste tarkastetaan uudelleen. Jos se on muuttunut yli 0,5 prosenttia koko asteikosta, toistetaan vaiheet i ja ii.
iv) Syötetään 5- ja 10-prosenttista happi-interferenssitestikaasua.
v) Nollavaste tarkastetaan uudelleen. Jos se on muuttunut yli 1 prosenttia koko asteikosta, testi toistetaan.
vi) Lasketaan kunkin vaiheen iv happi-interferenssitestikaasun happi-interferenssi E O2 seuraavasti:
jossa analysaattorin vaste on
jossa
|
c ref,b |
on HC:n vertailupitoisuus vaiheessa ii [ppmC1] |
|
c ref,d |
on HC:n vertailupitoisuus vaiheessa iv [ppmC1] |
|
c FS,b |
on vaiheen ii mukainen HC-pitoisuus koko asteikolla [ppmC1] |
|
c FS,d |
on vaiheen iv mukainen HC-pitoisuus koko asteikolla [ppmC1] |
|
c m,b |
on vaiheessa ii mitattu HC-pitoisuus [ppmC1] |
|
c m,d |
on vaiheessa iv mitattu HC-pitoisuus [ppmC1] |
vii) Happi-interferenssin E O2 on oltava vähemmän kuin ± 1,5 prosenttia kaikkien vaadittujen happi-interferenssitestikaasujen osalta.
viii) Jos happi-interferenssi E O2 on suurempi kuin ± 1,5 prosenttia, tilannetta voidaan korjata säätämällä ilmavirtausta asteittain valmistajan suosittelemaa arvoa, polttoaineen virtausta ja näytteen virtausta suuremmaksi ja pienemmäksi.
ix) Toistetaan happi-interferenssitesti jokaisen uuden asetuksen osalta.
4.3.4. Metaanierottimen (NMC) muunnostehokkuus
Jos analysoidaan hiilivetyjä, voidaan käyttää metaanierotinta poistamaan kaasunäytteestä muut hiilivedyt kuin metaani hapettamalla kaikki hiilivedyt metaania lukuun ottamatta. Ihanteellisesti metaanin muunnos on 0 prosenttia ja muiden hiilivetyjen muunnos etaanina 100 prosenttia. NMHC:n mittaamiseksi tarkasti nämä kaksi tehokkuutta on määritettävä ja niitä on käytettävä NMHC-päästöjen laskemiseksi (ks. lisäyksessä 4 oleva 9.2 kohta). Metaanimuunnostehokkuutta ei tarvitse määrittää, jos NMC-FID kalibroidaan lisäyksessä 4 olevassa 9.2 kohdassa esitetyllä menetelmällä b ajamalla metaani-ilmakalibrointikaasua NMC:n läpi.
a) Metaanimuunnoksen tehokkuus
Ohjataan metaanikalibrointikaasua FID-analysaattorin läpi ohittamalla NMC ja ohittamatta sitä. Kirjataan saadut kaksi pitoisuutta. Metaanihyötysuhde määritetään seuraavasti:
jossa
|
c HC(w/NMC) |
on HC-pitoisuus, kun CH4 virtaa NMC:n läpi [ppmC1] |
|
c HC(w/o NMC) |
on HC-pitoisuus, kun CH4 ohittaa NMC:n [ppmC1] |
b) Etaanimuunnoksen tehokkuus
Ohjataan etaanikalibrointikaasua FID-analysaattorin läpi ohittamalla NMC ja ohittamatta sitä. Kirjataan saadut kaksi pitoisuutta. Etaanihyötysuhde määritetään seuraavasti:
jossa
|
c HC(w/NMC) |
on HC-pitoisuus, kun C2H6 virtaa NMC:n läpi [ppmC1] |
|
c HC(w/o NMC) |
on HC-pitoisuus, kun C2H6 ohittaa NMC:n [ppmC1] |
4.3.5. Interferenssit
a) Yleistä
Muut kaasut kuin ne, joita analysoidaan, voivat vaikuttaa analysaattorin lukemaan. Analysaattorin valmistajan on tehtävä ennen analysaattorin markkinoille saattamista tarkastus, jossa selvitetään interferenssit ja analysaattorin virheetön toiminta, vähintään kerran kullekin b–f kohdassa tarkoitetulle analysaattorityypille.
b) CO-analysaattorin interferenssitarkastus
Vesi ja CO2 voivat häiritä CO-analysaattorin mittauksia. Tämän vuoksi on huoneenlämpöisen veden läpi kuplitettava CO2-vertailukaasua, jonka pitoisuus on 80–100 prosenttia testauksessa käytettävän CO-analysaattorin suurimman alueen koko asteikosta, ja kirjattava analysaattorin vaste. Analysaattorin vaste saa olla enintään 2 prosenttia tavanomaisessa ajotestissä odotetusta CO-keskipitoisuudesta tai ± 50 ppm sen mukaan, kumpi on suurempi. Veden ja hiilidioksidin interferenssin tarkastukset voidaan tehdä erillisinä. Jos interferenssitarkastuksessa käytetyt H2O- ja CO2-tasot ovat suuremmat kuin testissä odotetut enimmäistasot, kutakin havaittua interferenssiarvoa on pienennettävä kertomalla se suurimman testissä odotetun pitoisuuden ja tarkastuksessa käytetyn todellisen pitoisuuden suhteella. H2O-pitoisuuksille, jotka ovat pienempiä kuin testissä odotettu enimmäispitoisuus, voidaan tehdä erillisiä interferenssitarkastuksia, mutta havaittua H2O-interferenssiä on suurennettava kertomalla se suurimman testissä odotetun H2O-pitoisuuden ja tarkastuksen aikana käytetyn todellisen pitoisuuden suhteella. Näiden kahden suhteutetun interferenssiarvon summan on oltava tässä kohdassa annetun toleranssin mukainen.
c) NOx-analysaattorin vaimennustarkistukset
CLD- ja HCLD-analysaattoreihin vaikuttavat kaksi kaasua ovat CO2 ja vesihöyry. Näitä kaasuja koskeva vaimennus riippuu kaasujen pitoisuuksista. On tehtävä testi, jolla määritetään vaimennus suurimmilla testin aikana odotetuilla pitoisuuksilla. Jos CLD- ja HCLD-analysaattorissa käytetään vaimennuksen kompensaatioalgoritmeja, joissa hyödynnetään H2O- tai CO2-mittalaitetta tai molempia, vaimennus on arvioitava näiden laitteiden ollessa toiminnassa ja kompensaatioalgoritmeja soveltaen.
i) CO2-vaimennuksen tarkastus
Ohjataan NDIR-analysaattorin läpi CO2-vertailukaasua, jonka pitoisuus on 80–100 prosenttia suurimmasta mittausalueesta. Kirjataan CO2-arvo A. Laimennetaan CO2-vertailukaasua noin 50 prosenttia NO-vertailukaasulla ja ohjataan se NDIR-analysaattorin ja CLD- tai HCLD-analysaattorin läpi. Kirjataan CO2-arvo B ja NO-arvo C. Katkaistaan CO2-virtaus ja ohjataan CLD- tai HCLD-analysaattorin läpi pelkästään NO-vertailukaasua. Kirjataan NO-arvo D. Lasketaan prosentuaalinen vaimennus seuraavasti:
jossa
|
A |
on NDIR-analysaattorilla mitattu laimentamaton CO2-pitoisuus [%] |
|
B |
on NDIR-analysaattorilla mitattu laimennettu CO2-pitoisuus [%] |
|
C |
on CLD- tai HCLD-analysaattorilla mitattu laimennettu NO-pitoisuus [ppm] |
|
D |
on CLD- tai HCLD-analysaattorilla mitattu laimentamaton NO-pitoisuus [ppm] |
CO2- ja NO-vertailukaasujen arvojen laimentamiseksi ja määrän määrittämiseksi voidaan hyväksyntäviranomaisen suostumuksella käyttää myös muita menetelmiä, esimerkiksi dynaamista sekoitusta.
ii) Veden vaimennuksen tarkastus
Tarkastus koskee vain märän kaasun pitoisuusmittauksia. Veden vaimennuksen laskemisessa laimennetaan NO-vertailukaasua vesihöyryllä ja skaalataan kaasuseoksen vesihöyrypitoisuus päästötestissä odotettuihin pitoisuuksiin. CLD- tai HCLD-analysaattorin läpi ohjataan NO-vertailukaasua, jonka pitoisuus on 80–100 prosenttia tavanomaisen mittausalueen koko asteikosta. Kirjataan NO-arvo D. Kuplitetaan NO-vertailukaasua huoneenlämpöisen veden läpi ja ohjataan se CLD- tai HCLD-analysaattorin läpi. Kirjataan NO-arvo C. Määritetään ja kirjataan analysaattorin absoluuttinen käyttöpaine E ja veden lämpötila F. Määritetään seoksen kyllästymishöyrynpaine G, joka vastaa kuplaveden lämpötilaa F. Lasketaan kaasuseoksen vesihöyrypitoisuus H [%] seuraavasti:
Kirjataan laimennetun NO-vesihöyryvertailukaasun odotettu pitoisuus D e, joka lasketaan seuraavasti:
Kirjataan dieselmoottorin pakokaasun suurin testissä odotettava vesihöyrypitoisuus H m (%), joka arvioidaan olettaen polttoaineen vety-hiilisuhteeksi 1,8:1 pakokaasun suurimmasta CO2-pitoisuudesta A seuraavasti:
Lasketaan prosentuaalinen veden vaimennus seuraavasti:
jossa
|
D e |
on oletettu laimennetun NO:n pitoisuus [ppm] |
|
C |
on mitattu laimennetun NO:n pitoisuus [ppm] |
|
H m |
on vesihöyryn suurin pitoisuus [%] |
|
H |
on vesihöyryn todellinen pitoisuus [%] |
iii) Suurin sallittu vaimennus
CO2:n ja veden yhdistetty vaimennus saa olla enintään 2 prosenttia koko asteikosta.
d) NDUV-analysaattorien vaimennustarkastus
Hiilivedyt ja vesi voivat aiheuttaa positiivista interferenssiä NDUV-analysaattorissa antamalla vasteen, joka on samanlainen kuin NOx:lla. NDUV-analysaattorin valmistajan on todennettava seuraavalla menettelyllä, että vaimennusvaikutukset ovat vähäiset:
i) Analysaattori ja jäähdytin säädetään valmistajan käyttöohjeiden mukaisesti. Niiden suorituskyky säädetään optimaaliseksi.
ii) Analysaattorille tehdään nolla- ja vertailukaasukalibroinnit päästötestissä odotetuilla pitoisuuksilla.
iii) Valitaan NO2-kalibrointikaasu, joka vastaa mahdollisimman hyvin suurinta päästötestissä odotettua NO2-pitoisuutta.
iv) NO2-kalibrointikaasun on ylivuodettava kaasunäytejärjestelmän näytteenottimella, kunnes analysaattorin NOx-vaste on vakiintunut.
v) Lasketaan ja kirjataan 30 sekunnin aikana mitattujen vakiintuneiden NOx-lukemien keskipitoisuus NOX,ref.
vi) Katkaistaan NO2-kalibrointikaasun virtaus ja kyllästetään näytteenottojärjestelmä aiheuttamalla ylivuoto kastepistegeneraattorin ulostulossa, kun kastepiste on säädetty arvoon 50 °C. Otetaan näytteitä kastepistegeneraattorin tuotoksesta näytteenottojärjestelmän ja jäähdyttimen kautta vähintään 10 minuutin ajan, kunnes jäähdyttimen voidaan odottaa poistavan vettä tasaisesti.
vii) Kun vaihe iv on saatettu päätökseen, aiheutetaan näytteenottojärjestelmään ylivuoto NO2-kalibrointikaasulla, jota käytetään NOX,ref-arvon määrittämiseen, kunnes NOX-kokonaisvaste on vakiintunut.
viii) Lasketaan ja kirjataan 30 sekunnin aikana mitattujen vakiintuneiden NOx-lukemien keskipitoisuus NOX,m.
ix) Korjataan arvo NOX,m arvoksi NOX,dry jäähdyttimen läpi virranneen jäännösvesihöyryn perusteella jäähdyttimen ulostulolämpötilassa ja -paineessa.
Lasketun arvon NOX,dry on oltava vähintään 95 prosenttia arvosta NOX,ref.
e) Näytteenkuivain
Näytteenkuivaimella poistetaan vettä, joka muutoin aiheuttaisi NOx-mittaukseen interferenssiä. Kuivien CLD-analysaattorien tapauksessa on osoitettava, että näytteenkuivain pitää suurimmalla oletetulla vesihöyryn pitoisuudella H m CLD:n kosteuden tasolla ≤ 5 g vettä/kg kuivaa ilmaa (tai noin 0,8 prosenttia H2O:ta), mikä vastaa 100-prosenttista suhteellista kosteutta lämpötilassa 3,9 °C ja paineessa 101,3 kPa tai noin 25-prosenttista suhteellista kosteutta lämpötilassa 25 °C ja paineessa 101,3 kPa. Tämä voidaan osoittaa mittaamalla lämpötila termisen näytteenkuivaimen ulostuloaukolla tai mittaamalla kosteus pisteessä, joka on virtaussuunnassa välittömästi ennen CLD:tä. CLD-pakokaasun kosteus voidaan mitata myös siten, että ainoa CLD:hen johdettu virtaus tulee näytteenkuivaimesta.
f) Näytteenkuivaimen NO2-läpäisy
Nestemäinen vesi, jota jää väärin suunniteltuun näytteenkuivaimeen, voi aiheuttaa NO2:n poistumisen näytteestä. Jos näytteenkuivainta käytetään yhdessä NDUV-analysaattorin kanssa ja ilman sitä edeltävää NO2/NO-muunninta, näytteestä voi poistua NO2:ta ennen NOX-mittausta. Näytteenkuivaimen on mahdollistettava se, että pystytään mittaamaan vähintään 95 prosenttia NO2:sta kaasussa, joka on kyllästetty vesihöyryllä ja jossa NO2-pitoisuus on suurin päästötestauksen aikana odotetusta pitoisuudesta.
4.4. Analyysijärjestelmän vasteajan tarkastaminen
Vasteaikaa tarkastettaessa analyysijärjestelmän asetusten on oltava täsmälleen samat kuin päästötestissä (ts. paine, virtaukset, analysaattorien suodatinasetukset ja kaikki muut vasteaikaan vaikuttavat parametrit). Vasteaika määritetään tekemällä suora kaasukytkentä näytteenottimen imuaukkoon. Kaasukytkennän on tapahduttava alle 0,1 sekunnissa. Testissä käytettävien kaasujen on aiheutettava pitoisuudenmuutos, joka on vähintään 60 prosenttia analysaattorin täydestä asteikosta.
Kunkin yksittäisen kaasukomponentin pitoisuus on kirjattava. Viive on aika kaasukytkennästä (t 0) siihen, että vaste on 10 prosenttia lopullisesta lukemasta (t 10). Nousuaika on 10 prosenttia ja 90 prosenttia lopullisesta lukemasta olevien vasteiden välinen aika (t 90–t 10). Järjestelmän vasteaika (t 90) koostuu viiveestä mittausanturiin ja anturin nousuajasta.
Analysaattori- ja pakovirtasignaalien aikojen yhdenmukaistamista varten muunnosajaksi määritellään aika muutoksesta (t 0) siihen, että vaste on 50 prosenttia lopullisesta lukemasta (t 50).
Järjestelmän vasteajan on oltava ≤ 12 sekuntia ja nousuajan ≤ 3 sekuntia kaikkien käytettyjen komponenttien ja vaihtelualueiden osalta. Jos NMHC:n mittaamiseen käytetään NMC:tä, järjestelmän vasteaika voi olla yli 12 sekuntia.
5. KAASUT
5.1. Yleistä
Kalibrointi- ja vertailukaasujen enimmäissäilytysaikoja on noudatettava. Puhtaiden ja sekoitettujen kalibrointi- ja vertailukaasujen on täytettävä E-säännön nro 83, muutossarja 07, liitteen 4 a lisäyksessä 3 olevien 3.1 ja 3.2 kohdan vaatimukset. Lisäksi voidaan käyttää NO2-kalibrointikaasua. NO2-kalibrointikaasun pitoisuuden on oltava kahden prosentin sisällä ilmoitetusta pitoisuusarvosta. NO2-kalibrointikaasun sisältämän NO:n määrä ei saa olla yli 5 prosenttia NO2-pitoisuudesta.
5.2. Kaasunjakajat
Kalibrointi- ja vertailukaasujen saamiseen voidaan käyttää kaasunjakajia eli tarkkuussekoittimia, joissa käytetään puhdistettua N2:ta tai synteettistä ilmaa. Kaasunjakajan tarkkuuden on oltava sellainen, että sekoitettujen kalibrointikaasujen pitoisuudet voidaan määrittää ± 2 prosentin tarkkuudella. Tarkastus suoritetaan 15 ja 50 prosentin välillä täydestä asteikosta kunkin sellaisen kalibroinnin osalta, jossa käytetään kaasunjakajaa. Jos ensimmäinen tarkastus epäonnistuu, voidaan suorittaa lisätarkastus jollain toisella kalibrointikaasulla.
Kaasunjakaja voidaan tarkastaa myös laitteella, joka on luonteeltaan lineaarinen, esimerkiksi käyttämällä NO-kaasua ja CLD-analysaattoria. Laitteen vertailuarvo asetetaan suoraan laitteeseen liitetyllä vertailukaasulla. Kaasunjakaja on tarkastettava tavallisesti käytetyillä asetuksilla, ja nimellisarvoa on verrattava mittalaittella mitattuun pitoisuuteen. Ero saa kussakin kohdassa olla enintään ± 1 prosenttia nimellispitoisuudesta.
5.3. Happi-interferenssitarkastuskaasut
Happi-interferenssitarkastuskaasut koostuvat propaanin, hapen ja typen seoksesta, ja niiden propaanipitoisuuden on oltava 350 ± 75 ppmC1. Pitoisuus määritetään gravimetrisillä menetelmillä, dynaamisella sekoittamisella tai kaikkien hiilivetyjen ja epäpuhtauksien kromatografisella analyysilla. Happi-interferenssitarkastuskaasujen happipitoisuuden on oltava taulukossa 3 lueteltujen vaatimusten mukainen. Happi-interferenssitarkastuskaasun loppuosan on oltava puhdistettua typpeä.
Taulukko 3
Happi-interferenssitarkastuskaasut
|
|
Moottorityyppi |
|
|
Puristussytytys |
Kipinäsytytys |
|
|
O2-pitoisuus |
21 ± 1 % |
10 ± 1 % |
|
10 ± 1 % |
5 ± 1 % |
|
|
5 ± 1 % |
0,5 ± 0,5 % |
|
6. HIUKKASPÄÄSTÖJEN (KIINTEIDEN) MITTAAMISEEN KÄYTETTÄVÄT ANALYSAATTORIT
Tässä jaksossa määritellään hiukkaspäästöjen (lukumäärä) mittaamiseen käytettävien analysaattorien tulevat vaatimukset, joita sovelletaan, kun mittauksesta tulee pakollinen.
6.1. Yleistä
Hiukkasmääräanalysaattori koostuu esivakautusyksiköstä ja hiukkasanturista, jonka laskentahyötysuhde on 50 prosenttia noin 23 nm:n koosta lähtien. Hiukkasanturi saa esivakauttaa myös aerosolin. Analysaattorien herkkyys iskuille, tärinälle, vanhenemiselle, lämpötila- ja ilmanpainevaihteluille ja sähkömagneettisille häiriöille sekä muille ajoneuvon ja analysaattorin toimintaan liittyville vaikutuksille on pidettävä mahdollisimman vähäisenä. Laitteen valmistajan on ilmoitettava tämä selvästi tukimateriaalissaan. Hiukkasmääräanalysaattoria saa käyttää vain sen valmistajan ilmoittamien toimintaparametrien rajoissa.
Kuva 1
Esimerkki hiukkasmääräanalysaattorin kokoonpanosta. Valinnaiset osat esitetään katkoviivoilla. EFM = pakokaasun massavirtausmittari, d = sisähalkaisija, PND = hiukkasmäärälaimennin
Hiukkasmääräanalysaattori yhdistetään näytteenottopisteeseen näytteenottimella, joka ottaa näytteen pakoputken keskiviivalta. Kuten lisäyksessä 1 olevassa 3.5 kohdassa esitetään, on siinä tapauksessa, että hiukkasnäytteenotto tapahtuu pakoputkessa ilman laimennusta, näytteenottolinja lämmitettävä hiukkasmääräanalysaattorin ensimmäiseen laimennuspisteeseen tai analysaattorin hiukkasanturin sijaintipaikkaan saakka vähintään lämpötilaan 373 K (100 °C). Näytteen viipymisajan näytteenottolinjassa on oltava alle 3 sekuntia.
Kaikki pakokaasunäytteen kanssa kosketuksissa olevat osat on aina pidettävä lämpötilassa, jolla vältetään kaikkien yhdisteiden kondensoituminen laitteeseen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi lämmittämällä korkeammassa lämpötilassa ja laimentamalla näyte tai hapettamalla (puoli)haihtuvat lajit.
Hiukkasmääräanalysaattorissa on oltava lämmitetty osuus, jonka seinämän lämpötila on vähintään 573 K. Yksikön on pidettävä lämmitetyt vaiheet vakaassa nimelliskäyttölämpötilassa ± 10 K:n tarkkuudella ja ilmoitettava, onko lämmitettyjen vaiheiden käyttölämpötila oikea. Matalammat lämpötilat hyväksytään, kunhan haihtuvien hiukkasten poiston hyötysuhde täyttää 6.4 kohdan vaatimukset.
Paine-, lämpötila- ja muiden anturien on valvottava laitteen asianmukaista toimintaa käytön aikana ja annettava vian ilmetessä varoitus tai viesti.
Hiukkasmääräanalysaattorin viiveaika saa olla enintään 5 sekuntia.
Hiukkasmääräanalysaattorin (ja/tai hiukkasanturin) nousuaika saa olla enintään 3,5 sekuntia.
Hiukkaspitoisuusmittaukset on ilmoitettava normalisoituina olosuhteisiin 273 K ja 101,3 kPa. Paine ja/tai lämpötila anturin syöttöaukon kohdalla on tarvittaessa mitattava ja ilmoitettava hiukkaspitoisuuden normalisointia varten.
Hiukkasmääräanalysaattorijärjestelmiä, jotka täyttävät E-sääntöjen nro 83 tai 49 tai GTR-säännön nro 15 kalibrointivaatimukset, pidetään automaattisesti tämän liitteen kalibrointivaatimusten mukaisina.
6.2. Hyötysuhdevaatimukset
Koko hiukkasmääräanalysaattorijärjestelmän näytteenottolinja mukaan luettuna on täytettävä taulukossa 3 a esitetyt hyötysuhdevaatimukset.
Taulukko 3 a
Hiukkasmääräanalysaattorijärjestelmään (näytteenottolinja mukaan luettuna) sovellettavat hyötysuhdevaatimukset
|
dp [nm] |
Alle 23 |
23 |
30 |
50 |
70 |
100 |
200 |
|
E(dp) PN-analysaattori |
Vahvistetaan myöhemmin |
0,2–0,6 |
0,3–1,2 |
0,6–1,3 |
0,7–1,3 |
0,7–1,3 |
0,5–2,0 |
Hyötysuhde E(dp) on hiukkasmääräanalysaattorijärjestelmän lukemien suhde vertailukondensaatiohiukkaslaskurin (CPC) (d50 % = 10 nm tai pienempi, lineaarisuus tarkastettu, kalibroitu elektrometrillä) lukemiin tai elektrometrillä tehtyjen hiukkasmääräpitoisuusmittausten tuloksiin, jotka on saatu tekemällä mittaukset rinnakkaisessa monodisperssissa aerosolissa, jonka liikkuvuuteen perustuva halkaisija on dp, ja jotka on normalisoitu samoihin lämpötila- ja paineolosuhteisiin.
Hyötysuhdevaatimuksia joudutaan mukauttamaan, jotta voidaan varmistaa, että hiukkasmääräanalysaattorien hyötysuhde pysyy vakaana suhteessa marginaalihiukkaspitoisuuteen. Materiaalin tulisi olla termisesti stabiilia ja nokimaista (esim. kipinäpurkauskäsiteltyä grafiittia tai diffuusioliekkikäsiteltyä nokea termaalisesti esikäsiteltynä). Jos hyötysuhdekäyrä määritetään toisenlaisella aerosolilla (esim. NaCl), on laadittava ja toimitettava kaavio, jossa esitetään korrelaatio suhteessa nokimaisen aerosolin käyrään ja testissä käytettyjen kahden aerosolin perusteella saatujen hyötysuhteiden vertailu. Laskentahyötysuhteiden erot on otettava huomioon mukauttamalla kaavioon perustuvia mitattuja hyötysuhteita, jotta saadaan nokimaista aerosolia koskeva hyötysuhde. On hyvä tehdä ja dokumentoida korjaus moninkertaisesti varautuneiden hiukkasten suhteen, mutta niiden osuus saa olla enintään 10 prosenttia. Nämä hyötysuhteet liittyvät näytteenottolinjassa oleviin hiukkasmääräanalysaattoreihin. Hiukkasmääräanalysaattori voidaan kalibroida myös osissa (ts. esivakautusyksikkö ja hiukkasanturi erikseen), kunhan voidaan osoittaa, että hiukkasanturi ja näytteenottolinja yhdessä täyttävät taulukon 3 a vaatimukset. Anturista mitatun signaalin on oltava yli 2 kertaa havaitsemisraja (jolla tässä tarkoitetaan nollatasoa plus kolme standardipoikkeamaa).
6.3. Lineaarisuusvaatimukset
Hiukkasmääräanalysaattorien ja näytteenottolinjan on yhdessä täytettävä lisäyksessä 2 olevan 3.2 kohdan vaatimukset käytettäessä monodispersseja tai polydispersseja nokimaisia hiukkasia. Hiukkaskoon (liikkuvuuteen perustuva halkaisija tai laskennan mediaanihalkaisija) olisi oltava suurempi kuin 45 nm. Vertailulaitteena on käytettävä elektrometriä tai kondensaatiohiukkaslaskuria (CPC), jonka arvo d50 = 10 nm tai pienempi ja jonka lineaarisuus on tarkastettu. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää E-säännön nro 83 mukaista hiukkasmääräjärjestelmää.
Hiukkasmääräanalysaattorin ja vertailulaitteen erojen kaikissa tarkastetuissa pisteissä (paitsi nollapisteessä) on oltava enintään 15 prosenttia niiden keskiarvosta. On tarkastettava vähintään 5 tasavälein sijoitettua pistettä (ja nollapiste). Suurin tarkastuksessa saatu pitoisuus on hiukkasmääräanalysaattorin suurin sallittu pitoisuus.
Jos hiukkasmääräanalysaattori kalibroidaan osissa, voidaan tarkastaa vain hiukkasanturin lineaarisuus, mutta hyötysuhteet muissa osissa ja näytteenottolinjassa on otettava huomioon kulmakerrointa laskettaessa.
6.4. Haihtuvien hiukkasten poiston hyötysuhde
Järjestelmän on poistettava vähintään 30 nm:n tetrakontaanihiukkaset (CH3(CH2)38CH3) yli 99-prosenttisesti, kun syöttöpitoisuus on vähintään 10 000 hiukkasta kuutiosenttimetrissä pienimmällä laimennusasetuksella.
Järjestelmän on lisäksi poistettava yli 99-prosenttisesti polydisperssi alkaani (dekaani tai korkeampi) tai nk. emery oil, kun laskennan mediaanihalkaisija on yli 50 nm ja massa yli 1 mg/m3.
Haihtuvien hiukkasten poiston hyötysuhde tetrakontaanilla ja/tai polydisperssillä alkaanilla tai öljyllä on osoitettava vain kerran laiteperheen osalta. Laitteen valmistajan on kuitenkin määrättävä sellainen huolto- tai vaihtoväli, jolla varmistetaan, että poistohyötysuhde ei laske alle teknisten vaatimusten. Jollei tällaisia tietoja toimiteta, kunkin laitteen haihtuvien hiukkasten poiston hyötysuhde on tarkastettava vuosittain.
7. PAKOKAASUN MASSAVIRRAN MITTAAMISEEN KÄYTETTÄVÄT INSTRUMENTIT
7.1. Yleistä
Pakokaasun massavirran mittaamiseen käytettävien instrumenttien, anturien tai signaalien mittausalueen ja vasteajan on oltava sellaiset, että pakokaasun massavirta voidaan mitata vaaditulla tarkkuudella muuttuva- ja vakiotilaisissa olosuhteissa. Instrumenttien, anturien ja signaalien herkkyys iskuille, tärinälle, vanhenemiselle, lämpötilavaihteluille, ilmanpaineelle ja sähkömagneettisille häiriöille sekä muille ajoneuvon ja analysaattorin toimintaan liittyville vaikutuksille on pidettävä sellaisina, että lisävirheiden mahdollisuus minimoidaan.
7.2. Instrumentteja koskevat vaatimukset
Pakokaasun massavirta määritetään käyttäen suoraa mittausmenetelmää jollakin seuraavista instrumenteista:
(a) Pitot-putkeen perustuvat virtauslaitteet
(b) paine-erolaitteet, kuten virtaussuutin (ks. tarkemmin ISO 5167)
(c) yliäänivirtausmittari
(d) pyörrevanavirtausmittari.
Kunkin yksittäisen pakokaasun massavirtamittarin on täytettävä 3 kohdassa asetetut lineaarisuusvaatimukset. Instrumentin valmistajan on lisäksi osoitettava kunkin pakokaasun massavirtamittarin osalta, että mittari täyttää 7.2.3–7.2.9 kohdan vaatimukset.
Pakokaasun massavirta voidaan laskea jäljitettävästi kalibroiduista antureista saatujen ilma- ja polttoainevirtamittausten perusteella, jos anturit täyttävät 3 kohdan lineaarisuusvaatimukset ja 8 kohdan toistotarkkuusvaatimukset ja jos tulokseksi saatu pakokaasun massavirta validoidaan lisäyksessä 3 olevan 4 kohdan mukaisesti.
Pakokaasun massavirran määrittämiseen voidaan lisäksi käyttää menetelmiä, jotka perustuvat ei-suoraan jäljitettävissä oleviin instrumentteihin ja signaaleihin, kuten yksinkertaistettuihin pakokaasun massavirtamittareihin tai ECU-signaaleihin, jos tulokseksi saatu pakokaasun massavirta täyttää 3 kohdan lineaarisuusvaatimukset ja se validoidaan lisäyksessä 3 olevan 4 kohdan mukaisesti.
7.2.1. Kalibrointi- ja todentamisstandardit
Pakokaasun massavirtamittarien mittaustarkkuus on todennettava ilmalla tai pakokaasulla käyttämällä jäljitettävissä olevaa standardia, kuten kalibroitua pakokaasun massavirtamittaria tai täysvirtalaimennustunnelia.
7.2.2. Todentamisvälit
Pakokaasun massavirtamittarien vaatimustenmukaisuus suhteessa 7.2.3 ja 7.2.9 kohtaan on todennettava aikaisintaan vuosi ennen varsinaista testiä.
7.2.3. Tarkkuus
Tarkkuudella tarkoitetaan pakokaasun massavirtamittarin lukeman poikkeamaa vertailuvirtausarvosta, ja se saa olla enintään ± 2 prosenttia lukemasta, 0,5 prosenttia täydestä asteikosta tai ± 1,0 prosenttia siitä enimmäisvirtauksesta, jolla mittari on kalibroitu, sen mukaan, mikä arvoista on suurin.
7.2.4. Toistotarkkuus
Toistotarkkuudella tarkoitetaan arvoa, joka on 2,5 kertaa annetun nimellisvirtauksen kymmenen peräkkäisen vasteen standardipoikkeama suunnilleen kalibrointialueen keskellä. Se saa olla enintään ± 1 prosenttia siitä enimmäisvirtauksesta, jolla pakokaasun massavirtamittari on kalibroitu.
7.2.5. Kohina
Kohinalla tarkoitetaan arvoa, joka lasketaan kymmenestä standardipoikkeamasta, jotka on saatu vähintään 1,0 hertsin tasaisella mittaustaajuudella 30 sekunnin aikana mitatuista nollavasteista, kertomalla niiden neliöllinen keskiarvo kahdella. Se saa olla enintään 2 prosenttia suurimmasta kalibroidusta virtausarvosta. Pakokaasun massavirtamittari on kaikkien kymmenen mittausjakson välissä altistettava 30 sekunniksi suurimmalle kalibroidulle virtaukselle.
7.2.6. Nollavasteen poikkeama
Nollavasteen poikkeamalla tarkoitetaan keskimääräistä vastetta nollakaasuun vähintään 30 sekunnin mittaisen ajanjakson aikana. Nollavasteen poikkeama voidaan todentaa ilmoitetun primaarisignaalin, esimerkiksi paineen, perusteella. Primaarisignaalien poikkeaman 4 tunnin aikana on oltava pienempi kuin ± 2 prosenttia primaarisignaalin suurimmasta arvosta, joka on kirjattu pakokaasun massavirtamittarin kalibrointivirtauksella.
7.2.7. Vertailuvasteen poikkeama
Vertailuvasteen poikkeamalla tarkoitetaan keskimääräistä vastetta vertailukaasuun vähintään 30 sekunnin mittaisen ajanjakson aikana. Vertailuvasteen poikkeama voidaan todentaa ilmoitetun primaarisignaalin, esimerkiksi paineen, perusteella. Primaarisignaalien poikkeaman 4 tunnin aikana on oltava pienempi kuin ± 2 prosenttia primaarisignaalin suurimmasta arvosta, joka on kirjattu pakokaasun massavirtamittarin kalibrointivirtauksella.
7.2.8. Nousuaika
Pakokaasuvirran mittauslaitteiden ja menetelmien nousuajan olisi vastattava mahdollisimman hyvin 4.2.7 kohdassa täsmennettyä kaasuanalysaattorien vasteaikaa. Nousuaika ei kuitenkaan saa olla pitempi kuin 1 sekunti.
7.2.9. Vasteajan tarkastus
Pakokaasun massavirtamittarien vasteaika on määritettävä soveltamalla samoja parametreja kuin päästötestissä (paine, virrat, suodatinasetukset ja kaikki muut vasteaikaan vaikuttavat muuttujat). Vasteaika määritetään tekemällä suora kaasukytkentä pakokaasun massavirtamittarin tuloaukkoon. Kaasuvirtaus on kytkettävä mahdollisimman pian ja erittäin mielellään alle 0,1 sekunnissa. Testissä käytettävän kaasuvirran on aiheutettava virtausmuutos, joka on vähintään 60 prosenttia pakokaasun massavirtamittarin täydestä asteikosta. Kaasuvirta kirjataan. Viiveellä tarkoitetaan aikaa kaasuvirtauksen kytkemisestä (t 0) siihen, että vaste on 10 prosenttia lopullisesta lukemasta (t 10). Nousuaika on 10 prosenttia ja 90 prosenttia lopullisesta lukemasta olevien vasteiden välinen aika (t 90–t 10). Vasteajalla (t 90) tarkoitetaan viiveen ja nousuajan summaa. Pakokaasun massavirtamittarin vasteajan (t 90) on oltava ≤ 3 sekuntia ja nousuajan (t 90–t 10) ≤ 1 sekunti 7.2.8 kohdan mukaisesti.
8. ANTURIT JA APULAITTEET
Anturi tai apulaite, jota käytetään esimerkiksi lämpötilan, ilmanpaineen, ilmankosteuden, ajoneuvon nopeuden, polttoainevirran tai imuilmavirran määrittämiseen, ei saa muuttaa ajoneuvon moottorin ja pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän toimintaa tai vaikuttaa siihen kohtuuttomasti. Anturien ja apulaitteiden tarkkuuden on täytettävä taulukon 4 vaatimukset. Taulukon 4 vaatimusten noudattaminen on osoitettava instrumentin valmistajan määrittämin aikavälein taikka sisäisten tarkastusmenettelyjen tai standardin ISO 9000 vaatimusten mukaisesti.
Taulukko 4
Mittausparametrien tarkkuusvaatimukset
|
Mittausparametri |
Tarkkuus |
|
Polttoainevirta (1) |
± 1 % lukemasta (3) |
|
Ilmavirta (1) |
± 2 % lukemasta |
|
Ajoneuvon nopeus (2) |
± 1,0 km/h (absoluuttinen arvo) |
|
Lämpötilat ≤ 600 K |
± 2 K (absoluuttinen arvo) |
|
Lämpötilat > 600 K |
± 0,4 % lukemasta kelvineinä |
|
Ilmanpaine |
± 0,2 kPa (absoluuttinen arvo) |
|
Suhteellinen kosteus |
± 5 % (absoluuttinen arvo) |
|
Absoluuttinen kosteus |
± 10 % lukemasta tai 1 g H2O/kg kuivaa ilmaa sen mukaan, kumpi on suurempi |
|
(1) Valinnainen pakokaasun massavirran määrittämiseksi. (2) Vaatimus koskee vain nopeusanturia. Jos sellaisten parametrien kuin kiihtyvyyden, nopeuden ja positiivisen kiihtyvyyden tulon tai suhteellisen positiivisen kiihtyvyyden (RPA) määrittämisessä käytetään ajoneuvon nopeutta, nopeussignaalin tarkkuuden on oltava 0,1 prosenttia nopeuden ollessa yli 3 km/h ja näytteenottotaajuuden 1 Hz. Tarkkuusvaatimus voidaan täyttää käyttämällä pyörän pyörimisnopeusanturin signaalia. (3) Tarkkuuden on oltava 0,02 prosenttia lukemasta, jos lasketaan ilmavirta ja pakokaasun massavirta polttoainevirrasta lisäyksessä 4 olevan 10 kohdan mukaisesti. |
|
Lisäys 3
PEMS-järjestelmän ja ei-jäljitettävän pakokaasun massavirran validointi
1. JOHDANTO
Tässä lisäyksessä kuvaillaan vaatimukset, joiden mukaisesti validoidaan muuttuvissa olosuhteissa PEMS-järjestelmän toiminta sekä sen pakokaasun massavirran arvon täsmällisyys, joka on saatu ei-jäljitettävästä pakokaasun massavirtamittarista tai laskettu ECU-signaaleista.
2. SYMBOLIT, PARAMETRIT JA YKSIKÖT
% — prosenttia
#/km — lukumäärä kilometriä kohti
a0 — regressiolinjan y-leikkaus
a1 — regressiolinjan kulmakerroin
g/km — grammaa kilometriä kohti
Hz — hertsi
km — kilometri
m — metri
mg/km — milligrammaa kilometriä kohti
r2 — determinaatiokerroin
x — vertailusignaalin todellinen arvo
y — validoitavan signaalin todellinen arvo
3. PEMS-JÄRJESTELMÄN VALIDOINTIMENETTELY
3.1. PEMS-järjestelmän validointitiheys
On suositeltavaa, että asennettu PEMS-järjestelmä validoidaan kerran kussakin PEMS-ajoneuvoyhdistelmässä ennen RDE-testiä tai testin jälkeen.
3.2. PEMS-järjestelmän validointimenettely
3.2.1. PEMS-järjestelmän asentaminen
PEMS-järjestelmä on asennettava ja valmisteltava lisäyksen 1 vaatimusten mukaisesti. PEMS-järjestelmän asennusta ei saa muuttaa validoinnin ja RDE-testin välisenä aikana.
3.2.2. Testausolosuhteet
Validointitesti tehdään alustadynamometrillä mahdollisuuksien mukaan tyyppihyväksyntäolosuhteissa E-säännön nro 83, muutossarja 07, liitteen 4 a vaatimusten tai muun asianmukaisen mittausmenetelmän mukaisesti. Validointitestissä on suositeltavaa noudattaa UNECEn maailmanlaajuisen teknisen säännön nro 15 liitteessä 1 esitettyä kansainvälistä yhdenmukaistettua kevyiden hyötyajoneuvojen testimenettelyä (WLTC). Ympäristön lämpötilan on oltava tämän liitteen 5.2 kohdassa annettujen rajojen sisällä.
On suositeltavaa syöttää PEMS-järjestelmän validointitestin aikana ottama pakokaasuvirta takaisin CVS-keräimeen. Jos se ei ole mahdollista, CVS:n antamat tulokset on korjattava poistetun pakokaasun massan osalta. Jos pakokaasun massavirta validoidaan pakokaasun massavirtamittarilla, on suositeltavaa verrata massavirtamittauksia anturista tai ECU-yksiköstä saatuihin tietoihin.
3.2.3. Tietojen analysointi
Laboratoriolaitteilla mitatut ajomatkakohtaiset kokonaispäästöt [g/km] lasketaan E-säännön nro 83, muutossarja 07, liitteen 4 a mukaisesti. PEMS-järjestelmällä mitatut päästöt lasketaan lisäyksessä 4 olevan 9 kohdan mukaisesti. Ne lasketaan yhteen, jolloin tulokseksi saadaan epäpuhtauspäästöjen kokonaismassa [g], ja jaetaan sitten alustadynamometristä saadulla testausmatkalla [km]. PEMS-järjestelmällä ja vertailulaboratoriojärjestelmällä määritettyä epäpuhtauksien ajomatkakohtaista kokonaismassaa [g/km] verrataan ja arvioidaan suhteessa 3.3 kohdan vaatimuksiin. Validoitaessa NOX-päästömittauksia tehdään kosteuskorjaus E-säännön nro 83, muutossarja 07, liitteessä 4 a olevan 6.6.5 kohdan mukaisesti.
3.3. PEMS-järjestelmän validoinnissa sallitut toleranssit
PEMS-järjestelmän validoinnin tulosten on täytettävä taulukossa 1 annetut vaatimukset. Jos jokin sallittu toleranssivaatimus ei täyty, on ryhdyttävä korjaaviin toimiin ja toistettava PEMS-järjestelmän validointi.
Taulukko 1
Sallitut toleranssit
|
Parametri [yksikkö] |
Sallittu absoluuttinen toleranssi |
|
Matka [km] (1) |
250 m laboratoriossa saadusta vertailuarvosta |
|
THC (2) [mg/km] |
15 mg/km tai 15 % laboratoriossa saadusta vertailuarvosta sen mukaan, kumpi on suurempi |
|
CH4 (2) [mg/km] |
15 mg/km tai 15 % laboratoriossa saadusta vertailuarvosta sen mukaan, kumpi on suurempi |
|
NMHC (2) [mg/km] |
20 mg/km tai 20 % laboratoriossa saadusta vertailuarvosta sen mukaan, kumpi on suurempi |
|
PN (2) [#/km] |
1•1011 hiukkasta/km tai 50 % laboratoriossa saadusta vertailuarvosta (1), sen mukaan, kumpi on suurempi |
|
CO (2) [mg/km] |
150 mg/km tai 15 % laboratoriossa saadusta vertailuarvosta sen mukaan, kumpi on suurempi |
|
CO2 [g/km] |
10 g/km tai 10 % laboratoriossa saadusta vertailuarvosta sen mukaan, kumpi on suurempi |
|
NOx (2) [mg/km] |
15 mg/km tai 15 % laboratoriossa saadusta vertailuarvosta sen mukaan, kumpi on suurempi |
|
(1) Sovelletaan vain, jos ajoneuvon nopeus määritetään ECU-yksiköllä. Sallitun toleranssin noudattamiseksi voidaan mukauttaa ECU-yksikön antamia ajoneuvon nopeusmittauksia validointitestin tulosten perusteella. (2) Parametri on pakollinen vain, jos tämän liitteen 2.1 kohdassa vaaditaan mittausta. (*1) Hiukkasmittausohjelmassa (PMP) käytettävä järjestelmä. |
|
4. VALIDOINTIMENETELMÄ PAKOKAASUN MASSAVIRRALLE, JOKA ON MÄÄRITETTY EI-JÄLJITETTÄVILLÄ INSTRUMENTEILLA JA ANTUREILLA
4.1. Validointitiheys
Sen lisäksi, että lisäyksessä 2 olevan 3 kohdan lineaarisuusvaatimukset täyttyvät vakaissa olosuhteissa, ei-jäljitettävän pakokaasun massavirtamittarin lineaarisuus tai ei-jäljitettävistä antureista tai ECU-signaaleista laskettu pakokaasun massavirta on validoitava muuttuvissa olosuhteissa kunkin testiajoneuvon osalta suhteessa kalibroituun pakokaasun massavirtamittariin tai CVS-järjestelmään. Validointi voidaan suorittaa asentamatta PEMS-järjestelmää, mutta yleisesti siinä on noudatettava E-säännön nro 83, muutossarja 07, liitteessä 4 a määriteltyjä vaatimuksia sekä lisäyksessä 1 määriteltyjä pakokaasun massavirtamittareihin sovellettavia vaatimuksia.
4.2. Validointimenettely
Validointi tehdään alustadynamometrillä mahdollisuuksien mukaan tyyppihyväksyntäolosuhteissa E-säännön nro 83, muutossarja 07, liitteen 4 a vaatimusten mukaisesti. Testisyklinä käytetään UNECEn maailmanlaajuisen teknisen säännön nro 15 liitteessä 1 esitettyä kansainvälistä yhdenmukaistettua kevyiden hyötyajoneuvojen testimenettelyä (WLTC). Vertailukohtana käytetään jäljitettävästi kalibroitua virtausmittaria. Ympäristön lämpötila voidaan valita tämän liitteen 5.2 kohdassa annetulta alueelta. Pakokaasun massavirtamittarin asennuksessa ja testin suorittamisessa on noudatettava tämän liitteen lisäyksessä 1 olevan 3.4.3 kohdan vaatimusta.
Lineaarisuus validoidaan noudattamalla seuraavia laskentavaiheita:
(a) Validoitava signaali ja vertailusignaali korjataan ajallisesti noudattamalla soveltuvin osin lisäyksessä 4 olevan 3 kohdan vaatimuksia.
(b) Arvot, jotka ovat alle 10 prosenttia suurimmasta virtausarvosta, jätetään jatkoanalyysin ulkopuolelle.
(c) Validoitava signaali ja vertailusignaali korjataan vähintään 1,0 hertsin tasaisella taajuudella yhtälöllä, jolla on seuraava muoto:
jossa
yon validoitavan signaalin todellinen arvo
a 1on regressiolinjan kulmakerroin
xon vertailusignaalin todellinen arvo
a 0on regressiolinjan y-leikkaus.
Lasketaan kunkin mittausparametrin ja -järjestelmän osalta arvon y arvolle x asetettu estimaatin keskivirhe (SEE) ja determinaatiokerroin (r2).
(d) Lineaarisen regression parametrien on täytettävä taulukon 2 vaatimukset.
4.3. Vaatimukset
Taulukossa 2 annetut lineaarisuusvaatimukset on täytettävä. Jos jokin sallittu toleranssivaatimus ei täyty, on ryhdyttävä korjaaviin toimiin ja toistettava validointi.
Taulukko 2
Lasketun ja mitatun pakokaasun massavirran lineaarisuusvaatimukset
|
Mittausparametri tai -järjestelmä |
a0 |
Kulmakerroin a1 |
Keskivirhe SEE |
Determinaatiokerroin r2 |
|
Pakokaasun massavirta |
0,0 ± 3,0 kg/h |
1,00 ± 0,075 |
≤ 10 % max |
≥ 0,90 |
Lisäys 4
Päästöjen määrittäminen
1. JOHDANTO
Tässä lisäyksessä kuvaillaan menettely, jolla määritetään hetkellinen massapäästö [g/s] ja hiukkasmäärä [#/s], joita käytetään sen jälkeen tehtävässä testiajomatkan arvioinnissa ja lopullisen päästötuloksen laskemisessa lisäyksissä 5 ja 6 kuvatulla tavalla.
2. SYMBOLIT, PARAMETRIT JA YKSIKÖT
% — prosenttia
< — pienempi kuin
#/s — lukumäärä sekuntia kohti
α — vedyn moolisuhde (H/C)
β — hiilen moolisuhde (C/C)
γ — rikin moolisuhde (S/C)
δ — typen moolisuhde (N/C)
Δtt,i — analysaattorin muunnosaika t [s]
Δtt,m — pakokaasun massavirtamittarin muunnosaika t [s]
ε — hapen moolisuhde (O/C)
ρ e — pakokaasun tiheys
ρ gas — pakokaasun kaasukomponentin (gas) tiheys
λ — ilman ylimäärä
λ i — hetkellinen ilman ylimäärä
A/F st — stoikiometrinen ilman ja polttoaineen suhde [kg/kg]
°C — celsiusaste
c CH4 — metaanipitoisuus
c CO — kuiva CO-pitoisuus [%]
c CO2 — kuiva CO2-pitoisuus [%]
c dry — epäpuhtauden kuivapitoisuus (ppm tai tilavuusprosenttia)
c gas,i — pakokaasun kaasukomponentin (gas) hetkellinen pitoisuus [ppm]
c HCw — märkä HC-pitoisuus [ppm]
c HC(w/NMC) — HC-pitoisuus, kun CH4 tai C2H6 kulkee NMC:n läpi [ppmC1]
c HC(w/oNMC) — HC-pitoisuus, kun CH4 tai C2H6 ohittaa NMC:n [ppmC1]
c i,c — komponentin i aikakorjattu pitoisuus [ppm]
c i,r — komponentin i pitoisuus [ppm] pakokaasussa
c NMHC — muiden hiilivetyjen kuin metaanin pitoisuus
c wet — epäpuhtauden märkäpitoisuus [ppm tai tilavuusprosenttia]
E E — etaanihyötysuhde
E M — metaanihyötysuhde
g — gramma
g/s — grammaa sekunnissa
H a — imuilman kosteus [grammaa vettä / kg kuivaa ilmaa]
i — mittauksen numero
kg — kilogramma
kg/h — kilogrammaa tunnissa
kg/s — kilogrammaa sekunnissa
k w — kuiva-märkäkorjauskerroin
m — metri
m gas,i — pakokaasun kaasukomponentin (gas) massa [g/s]
q maw,i — hetkellinen imuilman massavirta [kg/s]
q m,c — aikakorjattu pakokaasun massavirta [kg/s]
q mew,i — hetkellinen pakokaasun massavirta [kg/s]
q mf,i — hetkellinen polttoaineen massavirta [kg/s]
q m,r — raakapakokaasun massavirta [kg/s]
r — korrelaatiokerroin
r2 — determinaatiokerroin
r h — hiilivetyvastekerroin
rpm — kierrosta minuutissa
s — sekunti
u gas — pakokaasun kaasukomponentin (gas) arvo u
3. PARAMETRIEN AIKAKORJAUS
Kirjatut komponenttien pitoisuudet, pakokaasun massavirta, ajoneuvon nopeus ja muut ajoneuvoa koskevat tiedot on aikakorjattava, jotta ajomatkakohtaiset päästöt voidaan laskea täsmällisesti. Aikakorjauksen helpottamiseksi on joko kirjattava ajallisesti yhdenmukaistettavat tiedot yksittäiseen tietojenkirjauslaitteeseen tai käytettävä synkronoitua aikaleimaa lisäyksessä 1 olevan 5.1 kohdan mukaisesti. Parametrien aikakorjaus ja ajallinen yhdenmukaistaminen on tehtävä 3.1–3.3 kohdassa kuvatussa järjestyksessä.
3.1. Komponenttien pitoisuuksien aikakorjaus
Kaikkien komponenttien kirjatut pitoisuudet aikakorjataan taaksepäin vastaavien analysaattorien muunnosaikojen mukaisesti. Analysaattorien muunnosaika määritetään lisäyksessä 2 olevan 4.4 kohdan mukaisesti:
jossa
|
c i,c |
on komponentin i aikakorjattu pitoisuus ajan t funktiona |
|
c i,r |
on komponentin i raakapitoisuus ajan t funktiona |
|
Δtt,i |
on komponenttia i mittaavan analysaattorin muunnosaika t |
3.2. Pakokaasun massavirran aikakorjaus
Pakokaasun massavirtamittarilla mitattu pakokaasun massavirta aikakorjataan taaksepäin massavirtamittarin muunnosajan mukaisesti. Massavirtamittarin muunnosaika määritetään lisäyksessä 2 olevan 4.4.9 kohdan mukaisesti:
jossa
|
q m,c |
on aikakorjattu pakokaasun massavirta ajan t funktiona |
|
q m,r |
on raakapakokaasun massavirta ajan t funktiona |
|
Δtt,m |
on pakokaasun massavirtamittarin muunnosaika t. |
Jos pakokaasun massavirta määritetään ECU-yksikön tiedoilla tai anturilla, on otettava huomioon lisämuunnosaika, joka saadaan vertaamalla toisiinsa laskettua pakokaasun massavirtaa ja lisäyksessä 3 olevan 4 kohdan mukaisesti mitattua pakokaasun massavirtaa.
3.3. Ajoneuvon tietojen ajallinen yhdenmukaistaminen
Muut anturista tai ECU-yksiköstä saadut tiedot on yhdenmukaistettava ajallisesti vertaamalla niitä sopiviin päästötietoihin (esimerkiksi komponenttien pitoisuuksiin).
3.3.1. Eri lähteistä saatu ajoneuvon nopeus
Ajoneuvon nopeuden ja pakokaasun massavirran ajalliseksi yhdenmukaistamiseksi on ensin saatava yksi pätevä nopeusarvo. Jos ajoneuvon nopeus saadaan useasta lähteestä (esimerkiksi GPS:stä, anturista tai ECU:sta), nopeusarvot on yhdenmukaistettava ajallisesti vertaamalla niitä toisiinsa.
3.3.2. Ajoneuvon nopeus ja pakokaasun massavirta
Ajoneuvon nopeus on yhdenmukaistettava ajallisesti pakokaasun massavirran kanssa vertaamalla toisiinsa pakokaasun massavirtaa ja ajoneuvon nopeuden ja positiivisen kiihdytyksen tuloa.
3.3.3. Muut signaalit
Hitaasti pienellä vaihteluvälillä muuttuvien arvojen, kuten ympäristön lämpötilan, ajallinen yhdenmukaistaminen voidaan jättää tekemättä.
4. KYLMÄKÄYNNISTYS
Kylmäkäynnistysjakso alkaa polttomoottorin ensimmäisestä käynnistämisestä ja päättyy, kun polttomoottori on käynyt yhteensä 5 minuuttia. Jos jäähdytysaineen lämpötila määritetään, kylmäkäynnistysjakso päättyy, kun jäähdytysaineen lämpötila saavuttaa ensimmäisen kerran arvon 343 K (70 °C) mutta kuitenkin viimeistään silloin, kun polttomoottori on käynyt kaikkiaan 5 minuuttia ensimmäisen käynnistämisen jälkeen.
5. PÄÄSTÖMITTAUKSET POLTTOMOOTTORIN OLLESSA PYSÄYTETTYNÄ
Kaikki hetkelliset päästöjen tai pakokaasuvirran mittaukset, jotka saadaan polttomoottorin ollessa kytkettynä pois toiminnasta, on kirjattava. Kirjatut arvot on myöhemmin erillisessä vaiheessa nollattava tietojen jälkikäsittelyssä. Polttomoottorin katsotaan olevan kytkettynä pois toiminnasta, kun kaksi seuraavista perusteista täyttyy: moottorin kirjattu pyörimisnopeus on alle 50 rpm, mitattu pakokaasun massavirta on alle 3 kg/h, mitattu pakokaasun massavirta laskee alle 15 prosenttiin tyypillisestä joutokäynnillä saadusta vakaasta massavirrasta.
6. AJONEUVON KORKEUTTA MERENPINNASTA KOSKEVA JOHDONMUKAISUUSTARKASTUS
Jos on perusteltu syy uskoa, että ajomatka on toteutettu korkeammalla merenpinnasta kuin tämän liitteen 5.2 kohdassa täsmennetään, tai jos korkeus merenpinnasta on mitattu pelkästään GPS:llä, on tarkastettava GPS:n korkeustietojen johdonmukaisuus ja korjattava tiedot tarvittaessa. Tietojen johdonmukaisuus tarkastetaan vertaamalla GPS:stä saatuja leveys- ja pituuspiiri- sekä korkeustietoja korkeuteen, joka ilmoitetaan digitaalisessa maastomallissa tai sopivan mittakaavan topografisessa kartassa. Jos mittaukset poikkeavat topografisessa kartassa ilmoitetusta korkeudesta yli 40 metriä, ne on korjattava manuaalisesti ja merkittävä.
7. GPS:STÄ SAATUA AJONEUVON NOPEUTTA KOSKEVA JOHDONMUKAISUUSTARKASTUS
GPS:n määrittämän ajoneuvon nopeuden johdonmukaisuus on tarkastettava laskemalla kokonaisajomatka ja vertaamalla sitä vertailumittauksiin, jotka on saatu joko anturista, validoidusta ECU:sta taikka digitaalisesta tieverkkokartasta tai topografisesta kartasta. GPS-tiedoissa olevat ilmeiset virheet on korjattava esimerkiksi lokipaikannusanturilla ennen johdonmukaisuustarkastusta. Alkuperäiset korjaamattomat tiedot sisältävä tiedosto on säilytettävä ja korjatut tiedot merkittävä. Korjattujen tietojen kattama aika saa olla enintään 120 sekuntia keskeytyksettä tai yhteensä 300 sekuntia. Korjatuista GPS-tiedoista laskettu kokonaisajomatka saa poiketa vertailumatkasta enintään 4 prosenttia. Jos GPS-tiedot eivät täytä näitä vaatimuksia eikä muuta luotettavaa nopeustietolähdettä ole käytettävissä, testitulokset mitätöidään.
8. PÄÄSTÖJEN KORJAAMINEN
8.1. Kuiva-märkäkorjaus
Jos päästöt mitataan kuivana, mitatut pitoisuudet on muutettava märkäpitoisuuksiksi seuraavasti:
jossa
|
c wet |
on epäpuhtauden märkäpitoisuus [ppm tai tilavuusprosenttia] |
|
c dry |
on epäpuhtauden kuivapitoisuus [ppm tai tilavuusprosenttia] |
|
k w |
on kuiva-märkäkorjauskerroin. |
Lasketaan arvo k w seuraavalla yhtälöllä:
jossa
jossa
|
H a |
on imuilman kosteus [grammaa vettä / kg kuivaa ilmaa] |
|
c CO2 |
on kuiva CO2-pitoisuus [%] |
|
c CO |
on kuiva CO-pitoisuus [%] |
|
α |
on vedyn moolisuhde. |
8.2. NOx-arvon korjaaminen ympäristön kosteuden ja lämpötilan mukaisesti
NOx-päästöarvoa ei korjata ympäristön lämpötilan ja kosteuden mukaisesti.
9. HETKELLISTEN PAKOKAASUN KAASUMAISTEN KOMPONENTTIEN MÄÄRITTÄMINEN
9.1. Johdanto
Raakapakokaasun komponentit mitataan lisäyksessä 2 kuvailluilla mittaus- ja näytteenottoanalysaattoreilla. Komponenttien raakapitoisuudet mitataan lisäyksen 1 mukaisesti. Tiedot aikakorjataan ja yhdenmukaistetaan ajallisesti 3 kohdan mukaisesti.
9.2. NMHC- ja CH4-pitoisuuksien laskeminen
Kun metaanimittaus tehdään NMC-FID-analysaattorilla, NMHC-pitoisuuden laskeminen riippuu nolla- ja vertailusäädössä käytettävästä kalibrointikaasusta ja -menetelmästä. Jos THC-mittauksiin käytetään FID-analysaattoria ilman NMC:tä, FID kalibroidaan propaanilla ja ilmalla tai propaanilla ja typellä tavalliseen tapaan. Jos FID kalibroidaan sarjassa NMC:n kanssa, voidaan soveltaa seuraavia menetelmiä:
a) propaania ja ilmaa sisältävä kalibrointikaasu ohittaa NMC:n
b) metaania ja ilmaa sisältävä kalibrointikaasu kulkee NMC:n läpi.
On erittäin suositeltavaa kalibroida metaani-FID NMC:n läpi kulkevalla metaani-ilmaseoksella.
Menetelmässä a lasketaan CH4- ja NMHC-pitoisuus seuraavasti:
Menetelmässä b lasketaan CH4- ja NMHC-pitoisuus seuraavasti:
jossa
|
c HC(w/oNMC) |
on HC-pitoisuus, kun CH4 tai C2H6 ohittaa NMC:n [ppmC1] |
|
c HC(w/NMC) |
on HC-pitoisuus, kun CH4 tai C2H6 kulkee NMC:n läpi [ppmC1] |
|
r h |
on lisäyksessä 2 olevan 4.3.3 kohdan b alakohdassa määritetty hiilivetyvastekerroin |
|
E M |
on lisäyksessä 2 olevan 4.4.3 kohdan a alakohdassa määritetty metaanihyötysuhde |
|
E E |
on lisäyksessä 2 olevan 4.3.4 kohdan b alakohdassa määritetty etaanihyötysuhde. |
Jos metaani-FID kalibroidaan erottimella (menetelmä b), lisäyksessä 2 olevan 4.3.4 kohdan a alakohdassa määritetty metaanihyötysuhde on nolla. NMHC:n massan laskemisessa käytetyn tiheyden on oltava sama kuin kaikkien hiilivetyjen tiheys lämpötilassa 273,15 K ja paineessa 101,325 kPa, ja se on riippuvainen polttoaineesta.
10. PAKOKAASUN MASSAVIRRAN MÄÄRITTÄMINEN
10.1. Johdanto
Hetkellisten massapäästöjen laskeminen 11 ja 12 kohdan mukaisesti edellyttää pakokaasun massavirran määrittämistä. Pakokaasun massavirta on määritettävä käyttäen jotakin lisäyksessä 2 olevassa 7.2 kohdassa esitettyä suoraa mittausmenetelmää. Pakokaasun massavirta voidaan vaihtoehtoisesti laskea 10.2–10.4 kohdassa kuvatulla tavalla.
10.2. Laskentamenetelmä, jossa käytetään ilman massavirtaa ja polttoaineen massavirtaa
Hetkellinen pakokaasun massavirta voidaan laskea ilman ja polttoaineen massavirroista seuraavasti:
jossa
|
q mew,i |
on hetkellinen pakokaasun massavirta [kg/s] |
|
q maw,i |
on hetkellinen imuilman massavirta [kg/s] |
|
q mf,i |
on hetkellinen polttoaineen massavirta [kg/s]. |
Jos ilman massavirta ja polttoaineen massavirta tai pakokaasun massavirta määritetään ECU:n antamasta lukemasta, pakokaasun lasketun hetkellisen massavirran on täytettävä pakokaasun massavirralle lisäyksessä 2 olevassa 3 kohdassa vahvistetut lineaarisuusvaatimukset ja lisäyksessä 3 olevassa 4.3 kohdassa vahvistetut validointivaatimukset.
10.3. Laskentamenetelmä, jossa käytetään ilman massavirtaa ja ilman ja polttoaineen suhdetta
Hetkellinen pakokaasun massavirta voidaan laskea ilman massavirrasta ja ilman ja polttoaineen suhteesta seuraavasti:
jossa
jossa
|
q maw,i |
on hetkellinen imuilman massavirta [kg/s] |
|
A/F st |
on stoikiometrinen ilman ja polttoaineen suhde [kg/kg] |
|
λ i |
on hetkellinen ilman ylimäärä |
|
c CO2 |
on kuiva CO2-pitoisuus [%] |
|
c CO |
on kuiva CO-pitoisuus [ppm] |
|
c HCw |
on märkä HC-pitoisuus [ppm] |
|
α |
on vedyn moolisuhde (H/C) |
|
β |
on hiilen moolisuhde (C/C) |
|
γ |
on rikin moolisuhde (S/C) |
|
δ |
on typen moolisuhde (N/C) |
|
ε |
on hapen moolisuhde (O/C) |
Kertoimet viittaavat polttoaineeseen, jonka koostumus on Cβ Hα Oε Nδ Sγ. Hiilipohjaisissa polttoaineissa β=1. HC-päästöjen pitoisuus on tyypillisesti pieni, ja se voidaan jättää huomiotta laskettaessa arvoa λ i.
Jos ilman massavirta ja ilman ja polttoaineen suhde määritetään ECU:n antamasta lukemasta, pakokaasun lasketun hetkellisen massavirran on täytettävä pakokaasun massavirralle lisäyksessä 2 olevassa 3 kohdassa vahvistetut lineaarisuusvaatimukset ja lisäyksessä 3 olevassa 4.3 kohdassa vahvistetut validointivaatimukset.
10.4. Laskentamenetelmä, jossa käytetään polttoaineen massavirtaa ja ilman ja polttoaineen suhdetta
Hetkellinen pakokaasun massavirta voidaan laskea polttoainevirrasta ja ilman ja polttoaineen suhteesta (laskennassa käytetään arvoja A/Fst ja λ i 10.3 kohdan mukaisesti) seuraavasti:
Pakokaasun lasketun hetkellisen massavirran on täytettävä pakokaasun massavirralle lisäyksessä 2 olevassa 3 kohdassa vahvistetut lineaarisuusvaatimukset ja lisäyksessä 3 olevassa 4.3 kohdassa vahvistetut validointivaatimukset.
11. KAASUMAISTEN KOMPONENTTIEN HETKELLISTEN MASSAPÄÄSTÖJEN LASKEMINEN
Hetkelliset massapäästöt [g/s] määritetään kertomalla tarkasteltavan epäpuhtauden hetkellinen pitoisuus [ppm] hetkellisellä pakokaasun massavirralla [kg/s] – molemmat korjattuina ja yhdenmukaistettuina muunnosajan kanssa – ja vastaavalla taulukossa 1 annetulla arvolla u. Jos mittaukset tehdään kuivapohjalta, komponenttien hetkellisiin pitoisuusarvoihin on tehtävä 8.1 kohdan mukainen kuiva-märkäkorjaus ennen muita laskelmia. Kaikkiin seuraaviin tietojen evaluointeihin on sisällytettävä mahdolliset negatiiviset hetkelliset päästöarvot. Parametrien arvot on otettava huomioon laskettaessa hetkellisiä päästöjä [g/s], jotka on saatu analysaattorista, virtausmittarista, anturista tai ECU:sta. Sovelletaan seuraavaa yhtälöä:
jossa
|
m gas,i |
on pakokaasun kaasukomponentin (gas) massa [g/s] |
|
u gas |
on pakokaasun kaasukomponentin (gas) tiheyden ja pakokaasun kokonaistiheyden suhde taulukossa 1 luetellun mukaisesti |
|
c gas,i |
on pakokaasun kaasukomponentin (gas) mitattu pitoisuus [ppm] |
|
q mew,i |
on mitattu pakokaasun massavirta [kg/s] |
|
gas |
on vastaava komponentti |
|
i |
on mittauksen numero |
Taulukko 1
Raakapakokaasun u-arvot, jotka kuvaavat pakokaasun komponentin tai epäpuhtauden i [kg/m3] ja pakokaasun tiheyksien [kg/m3] suhdetta (6)
|
Polttoaine |
ρ e [kg/m3] |
Komponentti tai epäpuhtaus i |
|||||
|
NOx |
CO |
HC |
CO2 |
O2 |
CH4 |
||
|
ρ gas [kg/m3] |
|||||||
|
2,053 |
1,250 |
1,9636 |
1,4277 |
0,716 |
|||
|
Diesel (B7) |
1,2943 |
0,001586 |
0,000966 |
0,000482 |
0,001517 |
0,001103 |
0,000553 |
|
Etanoli (ED95) |
1,2768 |
0,001609 |
0,000980 |
0,000780 |
0,001539 |
0,001119 |
0,000561 |
|
CNG (3) |
1,2661 |
0,001621 |
0,000987 |
0,000528 (4) |
0,001551 |
0,001128 |
0,000565 |
|
Propaani |
1,2805 |
0,001603 |
0,000976 |
0,000512 |
0,001533 |
0,001115 |
0,000559 |
|
Butaani |
1,2832 |
0,001600 |
0,000974 |
0,000505 |
0,001530 |
0,001113 |
0,000558 |
|
LPG (5) |
1,2811 |
0,001602 |
0,000976 |
0,000510 |
0,001533 |
0,001115 |
0,000559 |
|
Bensiini (E10) |
1,2931 |
0,001587 |
0,000966 |
0,000499 |
0,001518 |
0,001104 |
0,000553 |
|
Etanoli (E85) |
1,2797 |
0,001604 |
0,000977 |
0,000730 |
0,001534 |
0,001116 |
0,000559 |
|
(1) polttoaineen mukaisesti (2) kun λ = 2, kuiva ilma, 273 K, 101,3 kPa (3) u-arvot 0,2 prosentin tarkkuudella, kun massakoostumus on C = 66–76 %, H = 22–25 %, N = 0–12 % (4) NMHC:n perustana CH2,93 (THC:n osalta käytetään CH4:n u gas-kerrointa) (5) u-arvot 0,2 prosentin tarkkuudella, kun massakoostumus on C3 = 70–90 %, C4 = 10–30 % (6) u gas on yksikötön parametri. u gas-arvoissa yksiköt on muunnettu, jotta hetkelliset päästöt saadaan oikeina mittayksikköinä [g/s]. |
|||||||
12. PÄÄSTÖJEN HETKELLISTEN HIUKKASMÄÄRIEN LASKEMINEN
Päästöjen hetkelliset hiukkasmäärät [hiukkasia/s] määritetään kertomalla tarkasteltavan epäpuhtauden hetkellinen pitoisuus [hiukkasia/cm3] hetkellisellä pakokaasun massavirralla [kg/s] – molemmat korjattuina ja yhdenmukaistettuina muunnosajan kanssa. Kaikkiin seuraaviin tietojen evaluointeihin on tapauksen mukaan sisällytettävä negatiiviset päästöarvot. Hetkellisten päästöjen laskemisessa on otettava huomioon kaikki välitulosten merkitykselliset numerot. Sovelletaan seuraavaa yhtälöä:
jossa
|
PN,i |
on hiukkasmäärävirta [hiukkasia/s] |
|
cPN,i |
on mitattu hiukkaspitoisuus [#/m3] normalisoituna lämpötilassa 0 °C |
|
qmew,i |
on mitattu pakokaasun massavirta [kg/s] |
|
ρe |
on pakokaasun tiheys [kg/m3] lämpötilassa 0 °C (ks. taulukko 1). |
13. TIETOJEN RAPORTOINTI JA VAIHTO
Mittausjärjestelmien ja tietojenarviointiohjelmiston välinen tietojenvaihto on toteutettava lisäyksessä 8 olevassa 2 kohdassa määriteltyä standardoitua raportointitiedostoa käyttäen. Tietojen esikäsittely (esimerkiksi 3 kohdan mukainen aikakorjaus tai GPS:n antaman ajoneuvon nopeussignaalin korjaaminen 7 kohdan mukaisesti) on tehtävä mittausjärjestelmien valvontaohjelmistolla ja saatettava päätökseen ennen tietojenraportointitiedoston luomista. Jos tiedot korjataan tai niitä käsitellään ennen niiden kirjaamista raportointitiedostoon, alkuperäiset raakatiedot on säilytettävä laadunvarmistamista ja -valvontaa varten. Välituloksia ei saa pyöristää.
Lisäys 5
Ajomatkan dynaamisten olosuhteiden todentaminen ja lopullisten RDE-päästötulosten laskeminen menetelmällä 1 (liikkuvaan keskiarvon määritysjaksoon perustuva menetelmä)
1. JOHDANTO
Liikkuvaan keskiarvon määritysjaksoon perustuvalla menetelmällä saadaan testauksessa tietyllä mitta-asteikolla käsitys todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvistä päästöistä (RDE-päästöt). Testi jakautuu osiin (määritysjaksoihin, ”windows”), ja niitä seuraavan tilastollisen käsittelyn tarkoituksena on määrittää, mitkä määritysjaksot soveltuvat ajoneuvon RDE-suorituskyvyn arviointiin.
Määritysjaksojen ”normaalisuus” määritetään vertaamalla niiden ajomatkakohtaisia CO2-päästöjä ( 15 ) vertailukäyrään. Testi on täydellinen, kun se sisältää riittävän määrän normaaleja määritysjaksoja, joihin kuuluu eri nopeusalueita (kaupunki, maantie, moottoritie).
|
Vaihe 1. |
Tietojen segmentointi |
|
Vaihe 2. |
Päästöjen laskenta määritysjaksoittain (3.1 kohta) |
|
Vaihe 3. |
Normaalien määritysjaksojen määrittäminen (4 kohta) |
|
Vaihe 4. |
Ajomatkan täydellisyyden ja normaalisuuden todentaminen (5 kohta) |
|
Vaihe 5. |
Päästöjen laskenta normaaleja määritysjaksoja käyttäen (6 kohta) |
2. SYMBOLIT, PARAMETRIT JA YKSIKÖT
Indeksi (i) tarkoittaa aika-askelta.
Indeksi (j) tarkoittaa määritysjaksoa.
Indeksi (k) tarkoittaa luokkaa (t = yhteensä, u = kaupunkiajo, r = maantieajo, m = moottoritieajo) tai CO2-ominaiskäyrää (characteristic curve, cc).
Indeksi ”gas” tarkoittaa säänneltyjä pakokaasun komponentteja (esim. NOx, CO, PN).
|
Δ |
– |
muutos |
|
≥ |
– |
suurempi tai yhtä suuri |
|
# |
– |
numero tai määrä |
|
% |
– |
prosenttia |
|
≤ |
– |
pienempi tai yhtä suuri |
|
a 1, b 1 |
– |
CO2-ominaiskäyrän kertoimet |
|
a 2, b 2 |
– |
CO2-ominaiskäyrän kertoimet |
|
d j |
– |
määritysjakson j kattama matka [km] |
|
fk |
– |
kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuuksien painotuskertoimet |
|
h |
– |
määritysjaksojen etäisyydet CO2-ominaiskäyrästä [%] |
|
hj |
– |
määritysjakson j etäisyys CO2-ominaiskäyrästä [%] |
|
|
– |
kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuuksien ja koko ajomatkan vaativuusindeksit |
|
k 11, k 12 |
– |
painotusfunktion kertoimet |
|
k 21, k 21 |
– |
painotusfunktion kertoimet |
|
M CO2,ref |
– |
CO2-massan vertailuarvo [g] |
|
Mgas |
– |
pakokaasun kaasukomponentin (gas) massa tai hiukkasmäärä [g] tai [#] |
|
Mgas,j |
– |
pakokaasun kaasukomponentin (gas) massa tai hiukkasmäärä määritysjaksolla j [g] tai [#] |
|
Mgas,d |
– |
pakokaasun kaasukomponentin (gas) ajomatkakohtainen päästö [g/km] tai [#/km] |
|
Mgas,d,j |
– |
pakokaasun kaasukomponentin (gas) ajomatkakohtainen päästö määritysjaksolla j [g/km] tai [#/km] |
|
N k |
– |
määritysjaksojen lukumäärä kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuuksilla |
|
P 1, P 2, P 3 |
– |
vertailupisteet |
|
t |
– |
aika [s] |
|
t 1,j |
– |
keskiarvon määritysjakson ensimmäinen sekunti [s], kun j on määritysjakson järjestysnumero |
|
t 2,j |
– |
keskiarvon määritysjakson viimeinen sekunti [s], kun j on määritysjakson järjestysnumero |
|
t i |
– |
kokonaisaika vaiheessa i [s] |
|
t i,j |
– |
kokonaisaika vaiheessa i määritysjakso j huomioon ottaen [s] |
|
tol 1 |
– |
ajoneuvon CO2-ominaiskäyrän primaaritoleranssi [%] |
|
tol 2 |
– |
ajoneuvon CO2-ominaiskäyrän sekundaaritoleranssi [%] |
|
tt |
– |
testin kesto [s] |
|
v |
– |
ajoneuvon nopeus [km/h] |
|
|
– |
määritysjaksojen keskinopeus [km/h] |
|
vi |
– |
ajoneuvon todellinen nopeus aika-askeleessa i [km/h] |
|
|
– |
ajoneuvon keskinopeus määritysjaksolla j [km/h] |
|
|
– |
keskinopeus WLTP-syklin pienen nopeuden vaiheessa |
|
|
– |
keskinopeus WLTP-syklin suuren nopeuden vaiheessa |
|
|
– |
keskinopeus WLTP-syklin erittäin suuren nopeuden vaiheessa |
|
w |
– |
määritysjaksojen painotuskerroin |
|
wj |
– |
määritysjakson j painotuskerroin |
3. LIIKKUVAT KESKIARVON MÄÄRITYSJAKSOT
3.1. Keskiarvon määritysjakson määritteleminen
Lisäyksen 4 mukaisesti lasketut hetkelliset päästöt on otettava huomioon käyttäen liikkuvan keskiarvon määritysjakson menetelmää, joka perustuu CO2-massan vertailuarvoon. Massapäästöjä ei lasketa koko tietosarjalle, vaan sen osille, joiden pituus määritetään niin, että ne vastaavat ajoneuvon päästämää CO2-massaa, joka on mitattu laboratoriosyklin ajalta. Liikkuvan keskiarvon laskenta suoritetaan käyttäen aikalisäystä Δt, joka vastaa tietojen näytteenottotiheyttä. Näitä tietosarjojen osia, joita käytetään laskettaessa päästötietojen keskiarvo, kutsutaan keskiarvon määritysjaksoiksi. ►M1 ►C1 Tässä kohdassa kuvattu laskenta aloitetaan ensimmäisestä kohdasta (eteenpäin). ◄ ◄
Seuraavia tietoja ei oteta huomioon CO2-massan, päästöjen ja keskiarvon määritysjaksojen etäisyyden laskennassa:
— instrumenttien määräaikaisen todentamisen aikana ja/tai nollavasteen poikkeaman todentamisen jälkeen saadut tiedot;
▼M1 —————
— ajoneuvon maanopeus < 1 km/h;
▼M1 —————
Päästöjen massa (tai hiukkasmäärä) Mgas,j määritetään integroimalla siihen hetkelliset päästöt g/s (tai hiukkasmäärän osalta #/s), jotka on laskettu lisäyksessä 4 esitetyllä tavalla.
Kuva 1
Ajoneuvon nopeus ajan funktiona – Keskiarvotetut päästöt ajan funktiona ensimmäisestä keskiarvon määritysjaksosta alkaen
Kuva 2
CO2-massan määrittäminen keskiarvon määritysjaksojen perusteella
Keskiarvon määritysjakson kesto
, kun j on jakson järjestysnumero, määritetään seuraavasti:
jossa
on CO2-massa mitattuna testin aloittamisen ja ajankohdan (t2,j) välillä [g];
on puolet ajoneuvosta UNECEn maailmanlaajuisessa teknisessä säännössä nro 15 (Worldwide harmonized Light vehicles Test Procedure (ECE/TRANS/180/Add.15) kuvatun kansainvälisen yhdenmukaistetun kevyiden hyötyajoneuvojen testimenettelyn (WLTC) aikana tulleesta CO2-massasta [g] (tyyppi I -testi kylmäkäynnistys mukaan luettuna)
t2,j on valittava niin, että
jossa Δt on näytteenottojakso.
CO2-massat lasketaan määritysjaksoissa integroimalla hetkelliset päästöt, jotka on laskettu tämän liitteen lisäyksessä 4 esitetyllä tavalla.
3.2. Määritysjakson päästöjen ja keskiarvojen laskenta
Kullekin 3.1 kohdan mukaisesti määritetylle määritysjaksolle lasketaan seuraavat:
— ajomatkakohtaiset päästöt Mgas,d,j kaikkien tässä liitteessä täsmennettyjen epäpuhtauksien osalta
— ajomatkakohtaiset CO2-päästöt MCO2,d,j
— ajoneuvon keskinopeus
Jos testataan NOVC-HEV-ajoneuvo, määritysjakson laskeminen aloitetaan sytytysvirran kytkemisestä ja siihen sisältyvät ajotapahtumat, joiden aikana ei esiinny CO2-päästöjä.
4. MÄÄRITYSJAKSOJEN ARVIOINTI
4.1. Johdanto
Testiajoneuvon dynaamiset vertailuolosuhteet määritetään tyyppihyväksynnän yhteydessä määritetyistä ajoneuvon CO2-päästöistä keskinopeuden funktiona; tätä kutsutaan ”ajoneuvon CO2-ominaiskäyräksi”.
Ajoneuvon ajomatkakohtaisten CO2-päästöjen määrittämiseksi ajoneuvo testataan alustadynamometrillä käyttäen ajovastusasetuksia, jotka esitetään UNECEn maailmanlaajuisen teknisen säännön nro 15 sisältämässä kevyiden hyötyajoneuvojen kansainvälisessä yhdenmukaistetussa testimenettelyssä (ECE/TRANS/180/Add.15). Ajovastuksissa ei oteta huomioon ajoneuvoon RDE-testin ajaksi lisättyä massaa (esim. apukuljettaja ja PEMS-laitteisto).
4.2. CO2-ominaiskäyrän vertailupisteet
Käyrän määrittämisen edellyttämät vertailupisteet P 1, P 2 ja P 3 vahvistetaan seuraavasti:
4.2.1. Piste P1
(keskinopeus WLTP-syklin pienen nopeuden vaiheessa)
= ajoneuvon CO2-päästöt WLTP-syklin pienen nopeuden vaiheessa × 1,2 [g/km]
4.2.2. Piste P2
|
4.2.3. |
|
|
4.2.4. |
Piste P3 |
|
4.2.5. |
|
4.3. CO2-ominaiskäyrän määrittäminen
Käyttäen 4.2 kohdassa määritettyjä vertailupisteitä ominaiskäyrän CO2-päästöt lasketaan keskinopeuden funktiona kahden lineaarisen jakson (P 1, P 2) ja (P 2, P 3) avulla. Jakso (P 2, P 3) on enintään 145 km/h ajoneuvon nopeutta kuvaavalla akselilla. Ominaiskäyrä määritetään seuraavilla yhtälöillä:
Jakso (P 1,P 2):
jossa :
ja :
Jakso (P 2,P 3):
jossa :
ja :
Kuva 3
Ajoneuvon CO2-ominaiskäyrä
4.4. Kaupunki-, maantie- ja moottoritieajon määritysjaksot
4.4.1. Kaupunkiajon määritysjaksoilla ajoneuvojen keskimääräiset maanopeudet
ovat pienempiä kuin 45 km/h.
4.4.2. Maantieajon määritysjaksoilla ajoneuvojen keskimääräiset maanopeudet
ovat suurempia tai yhtä suuria kuin 45 km/h ja pienempiä kuin 80 km/h.
4.4.3. Moottoritieajon määritysjaksoilla ajoneuvojen keskimääräiset maanopeudet
ovat suurempia tai yhtä suuria kuin 80 km/h ja pienempiä kuin 145 km/h.
Kuva 4
Ajoneuvon CO2-ominaiskäyrä: kaupunki-, maantie- ja moottoritieajon määrittäminen
5. AJOMATKAN TÄYDELLISYYDEN JA NORMAALISUUDEN TODENTAMINEN
Kun kyse on luokan N2 ajoneuvoista, jotka on varustettu direktiivin 92/6/ETY mukaisesti laitteella, joka rajoittaa ajoneuvon nopeuden arvoon 90 km/h, moottoritiejaksojen osuuden on oltava koko testissä vähintään 5 prosenttia.
5.1. Ajoneuvon CO2-ominaiskäyrän toleranssit
Ajoneuvon CO2 -ominaiskäyrän primaaritoleranssi tol 1 = 25 % ja sekundaaritoleranssi tol 2 = 50 %.
5.2. Testin täydellisyyden todentaminen
Testi katsotaan täydelliseksi, kun se kattaa vähintään 15 prosenttia kaupunki-, maantie- ja moottoritieajon määritysjaksoista laskettuna määritysjaksojen kokonaismäärästä.
5.3. Testin normaalisuuden todentaminen
Testi katsotaan normaaliksi, kun vähintään 50 prosenttia kaupunki-, maantie- ja moottoritieajon määritysjaksoista on ominaiskäyrälle määritetyn primaaritoleranssin rajoissa.
Jos vahvistettu 50 prosentin vähimmäisvaatimus ei täyty, ylempää sallittua toleranssia tol 1 voidaan nostaa vaiheittain 1 prosenttiyksiköllä kerrallaan, kunnes tavoite eli 50 prosenttia normaalijaksoista on saavutettu. Tätä menettelyä käytettäessä tol1 ei saa olla yli 30 prosenttia.
Kun testataan NOVC-HEV-ajoneuvoa ja vain jos vahvistettu 50 prosentin vähimmäisvaatimus ei täyty, ylempää sallittua toleranssia tol1 voidaan nostaa vaiheittain 1 prosenttiyksiköllä kerrallaan, kunnes tavoite eli 50 prosenttia normaalijaksoista on saavutettu. Tätä menettelyä käytettäessä tol1 ei saa olla yli 50 prosenttia.
6. PÄÄSTÖJEN LASKENTA
6.1. Painotettujen ajomatkakohtaisten päästöjen laskenta
Päästöt lasketaan määritysjaksojen ajomatkakohtaisten päästöjen painotettuna keskiarvona erikseen kaupunki-, maantie- ja moottoritieluokkien osalta ja koko ajomatkan osalta.
Kunkin määritysjakson painotuskerroin w j määritetään seuraavasti:
Jos
niin
Jos
niin
jolloin
ja
Jos
niin
jolloin
ja
Jos
tai
niin
jossa
Kuva 5
Keskiarvon määritysjakson painotusfunktio
Kaikkien sellaisten keskiarvon määritysjaksojen tapauksessa, joihin sisältyy lisäyksessä 4 olevassa 4 kohdassa määriteltyjä kylmäkäynnistyspisteitä, asetetaan painotusfunktion arvoksi 1.
6.2. Vaativuusindeksien laskenta
Vaativuusindeksit lasketaan erikseen kaupunki-, maantie- ja moottoritieluokkien osalta:
ja koko ajomatkan osalta:
jossa ƒu, ƒr ƒm ovat 0,34, 0,33 and 0,33.
6.3. Koko ajomatkan päästöjen laskenta
Ajomatkakohtaiset päästöt [mg/km] lasketaan kunkin kaasumaisen epäpuhtauden osalta koko matkalta seuraavasti käyttäen 6.1 kohdan mukaisesti laskettuja painotettuja ajomatkakohtaisia päästöjä:
ja hiukkasmäärän osalta:
jossa ƒu, ƒr ƒm, ovat 0,34, 0,33 ja 0,33.
7. NUMEERISET ESIMERKIT
7.1. Keskiarvon määritysjakson laskenta
Taulukko 1
Keskeiset laskenta-asetukset
|
M CO2,ref [g] |
610 |
|
Keskiarvon määritysjakson laskentasuunta |
Eteenpäin |
|
Keruutaajuus [Hz] |
1 |
Kuvasta 6 käy ilmi, kuinka keskiarvon määritysjaksot määritetään ajotestin aikana PEMS-järjestelmällä tallennettujen tietojen perusteella. Selkeyden vuoksi esimerkissä esitetään vain ajomatkan ensimmäiset 1 200 sekuntia.
Sekunnit 0–43 ja 81–86 on jätetty pois, koska tällöin ajoneuvon nopeus on nolla.
Ensimmäinen keskiarvon määritysjakso alkaa kun t 1,1 = 0 s ja päättyy kun t 2,1 = 524 s (taulukko 3).
Kuva 6
Ajotestin aikana PEMS-järjestelmällä tallennetut hetkelliset CO2-päästöt ajan funktiona. Suorakulmaiset kehykset osoittavat määritysjakson keston, kun j on jakson järjestysnumero. Tietosarja ”Validi = 100 / Ei käytetä = 0” osoittaa sekunneittain tiedot, jotka jätetään analyysin ulkopuolelle.
7.2. Määritysjaksojen arviointi
Taulukko 2
Ajoneuvon CO2-ominaiskäyrän laskenta-asetukset
|
CO2 WLTC-syklin pienen nopeuden vaiheessa × 1,2 (P1) [g/km] |
154 |
|
CO2 WLTC-syklin suuren nopeuden vaiheessa × 1,1 (P2) [g/km] |
96 |
|
CO2 WLTC-syklin erittäin suuren nopeuden vaiheessa × 1,05 (P3) [g/km] |
120 |
|
Vertailupiste |
|
|
|
P1 |
|
|
|
P2 |
|
|
|
P3 |
|
|
CO2-ominaiskäyrä määritetään seuraavasti:
Jakso (P 1, P 2):
jolloin
ja
Jakso (P 2, P 3):
jolloin
ja
Esimerkkejä painotuskerrointen laskennasta ja määritysjaksojen luokituksesta kaupunki-, maantie- tai moottoritiejaksoiksi:
Määritysjakso nro 45:
Määritysjakson keskinopeus on pienempi kuin 45 km/h, joten jakso on kaupunkijakso.
Ominaiskäyrä:
Seuraavan todentaminen:
Tuloksena:
Määritysjakso nro 556:
Määritysjakson keskinopeus on suurempi kuin 45 km/h mutta pienempi kuin 80 km/h, joten jakso on maantiejakso.
Ominaiskäyrä:
Seuraavan todentaminen:
Tuloksena:
jolloin
and
Taulukko 3
Päästöjä koskevat numeeriset tiedot
|
Määritysjakso [nro] |
t 1,j [s] |
[s] |
t2,j [s] |
[g] |
[g] |
|
|
|
|
|
|
|
|
1 |
0 |
523 |
524 |
609,06 |
610,22 |
|
2 |
1 |
523 |
524 |
609,06 |
610,22 |
|
… |
… |
|
… |
… |
… |
|
43 |
42 |
523 |
524 |
609,06 |
610,22 |
|
44 |
43 |
523 |
524 |
609,06 |
610,22 |
|
45 |
44 |
523 |
524 |
609,06 |
610,22 |
|
46 |
45 |
524 |
525 |
609,68 |
610,86 |
|
47 |
46 |
524 |
525 |
609,17 |
610,34 |
|
… |
… |
|
… |
… |
… |
|
100 |
99 |
563 |
564 |
609,69 |
612,74 |
|
… |
… |
|
… |
… |
… |
|
200 |
199 |
686 |
687 |
608,44 |
610,01 |
|
… |
… |
|
… |
… |
… |
|
474 |
473 |
1 024 |
1 025 |
609,84 |
610,60 |
|
475 |
474 |
1 029 |
1 030 |
609,80 |
610,49 |
|
|
… |
|
… |
… |
… |
|
556 |
555 |
1 173 |
1 174 |
609,96 |
610,59 |
|
557 |
556 |
1 174 |
1 175 |
609,09 |
610,08 |
|
558 |
557 |
1 176 |
1 177 |
609,09 |
610,59 |
|
559 |
558 |
1 180 |
1 181 |
609,79 |
611,23 |
7.3. Kaupunki-, maantie- ja moottoritieajon määritysjaksot – Ajomatkan täydellisyys
Tässä numeerisessa esimerkissä ajomatka koostuu 7 036 :sta keskiarvon määritysjaksosta. Taulukossa 5 esitetään niiden kaupunki-, maantie- ja moottoritiejaksoihin luokiteltujen määritysjaksojen lukumäärät, jotka on määritetty ajoneuvon keskinopeuden mukaisesti ja jaettu alueisiin niiden etäisyyden CO2-ominaiskäyrästä perusteella. Ajomatka katsotaan täydelliseksi, koska se kattaa vähintään 15 prosenttia kaupunki-, maantie- ja moottoritieajon määritysjaksoista laskettuna määritysjaksojen kokonaismäärästä. Lisäksi ajomatka katsotaan normaaliksi, koska vähintään 50 prosenttia kaupunki-, maantie- ja moottoritieajon määritysjaksoista on ominaiskäyrälle määritettyjen primaaritoleranssien rajoissa.
Taulukko 4
Ajomatkan täydellisyyden ja normaalisuuden todentaminen
|
Ajo-olosuhteet |
Lukumäärä |
Prosenttia määritysjaksoista |
|
Kaikki määritysjaksot |
||
|
Kaupunkiajo |
1 909 |
1 909 /7 036 *100=27,1 > 15 |
|
Maantieajo |
2 011 |
2 011 /7 036 *100=28,6 > 15 |
|
Moottoritieajo |
3 116 |
3 116 /7 036 *100=44,3 > 15 |
|
Yhteensä |
1 909 + 2 011 + 3 116 =7 036 |
|
|
Normaalit määritysjaksot |
||
|
Kaupunkiajo |
1 514 |
1 514 /1 909 *100=79,3 > 50 |
|
Maantieajo |
1 395 |
1 395 /2 011 *100=69,4 > 50 |
|
Moottoritieajo |
2 708 |
2 708 /3 116 *100=86,9 > 50 |
|
Yhteensä |
1 514 + 1 395 + 2 708 =5 617 |
|
Lisäys 6
Ajomatkan dynaamisten olosuhteiden todentaminen ja lopullisten RDE-päästötulosten laskeminen menetelmällä 2 (Power Binning)
1. JOHDANTO
Tässä lisäyksessä kuvataan tietojen arviointia teholuokkien jaotteluun perustuvalla nk. power binning -menetelmällä, jota kutsutaan tässä lisäyksessä ”standardoidun tehofrekvenssin (SPF) suhteen tehdyksi normalisoiduksi arvioinniksi”.
2. SYMBOLIT, PARAMETRIT JA YKSIKÖT
|
aref … |
vertailukiihtyvyys parametrille Pdrive |
|
DWLTC… |
WLTC-syklistä saatu Velinen leikkaus |
|
f0, f1, f2… |
ajovastuskertoimet, yksikköinä [N], [N/(km/h)], [N/(km/h)2] |
|
i… |
hetkellisten mittausten aika-askel, vähimmäiserotuskyky 1 Hz |
|
j… |
pyöräteholuokka, j = 1–9 |
|
k… |
aika-askel 3 sekunnin liikkuvien keskiarvojen osalta |
|
kWLTC… |
WLTC-syklistä saatu Veline-kulmakerroin |
|
mgas, i… |
pakokaasun kaasukomponentin (gas) hetkellinen massa aika-askeleessa i [g/s], hiukkasmäärän tapauksessa [#/s] |
|
mgas, 3s, k… |
pakokaasun kaasukomponentin (gas) 3 sekunnin liikkuva keskimääräinen massavirta aika-askeleessa k resoluution ollessa 1 Hz [g/s], hiukkasmäärän tapauksessa [#/s] |
|
|
pakokaasun kaasukomponentin keskimääräinen päästöarvo pyöräteholuokassa j [g/s], hiukkasmäärän tapauksessa [#/s] |
|
|
pakokaasun kaasukomponentin painotettu päästöarvo osaotoksessa, jonka muodostavat kaikki sekunnit i, joissa vi < 60 km/h, g/s, hiukkasmäärän tapauksessa [#/s] |
|
Mw gas,d… |
pakokaasun kaasukomponentin (gas) ajomatkakohtaiset painotetut päästöt koko ajomatkan osalta [g/km], hiukkasmäärän tapauksessa [#/km] |
|
Mw PN,d… |
pakokaasun hiukkasmääräkomponentin (PN) ajomatkakohtaiset painotetut päästöt koko ajomatkan osalta [#/km], |
|
Mw,gas,d,U… |
pakokaasun kaasukomponentin painotetut ajomatkakohtaiset päästöarvot osaotoksessa, jonka muodostavat kaikki sekunnit i, joissa vi < 60 km/h, [g/km] |
|
Mw,PN,d,U… |
pakokaasun hiukkasmääräkomponentin (PN) painotetut ajomatkakohtaiset päästöarvot osaotoksessa, jonka muodostavat kaikki sekunnit i, joissa vi < 60 km/h, [#/km] |
|
p… |
WLTC-syklin vaihe (pieni, keskisuuri, suuri ja erittäin suuri), p = 1–4 |
|
Pdrag… |
moottorin vastusteho Veline-tarkastelutavassa, kun polttoaineen ruiskutus on nolla [kW] |
|
Prated… |
valmistajan ilmoittama moottorin suurin nimellisteho [kW] |
|
Prequired,i… |
ajoneuvon ajovastuksen ja inertian voittamiseen tarvittava teho aika-askeleessa i [kW] |
|
Pr,,i… |
sama kuin edellä määritelty Prequired,i, käytetään pitemmissä yhtälöissä |
|
|
täyden kuormituksen tehokäyrä [kW] |
|
Pc,j… |
pyöräteholuokan rajat luokassa j, [kW] (Pc,j, lower bound edustaa alarajaa ja Pc,j, upper bound ylärajaa) |
|
Pc,norm, j… |
pyöräteholuokan rajat luokassa j normalisoituna tehon arvona [-] |
|
Pr, i… |
tehontarve ajoneuvon pyörännavoissa ajovastuksen voittamiseksi aika-askeleessa i [kW] |
|
Pw,3s,k… |
3 sekunnin liikkuva keskimääräinen tehontarve ajoneuvon pyörännavoissa ajovastuksen voittamiseksi aika-askeleessa k erotuskyvyn ollessa 1 Hz [kW] |
|
Pdrive… |
tehontarve ajoneuvon pyörännavoissa vertailunopeudessa ja -kiihtyvyydessä [kW] |
|
Pnorm… |
normalisoitu tehontarve pyörännavoissa [-] |
|
ti… |
kokonaisaika aika-askeleessa i [s] |
|
tc,j… |
aikaosuus pyöräteholuokassa j [%] |
|
ts… |
WLTC-jakson p alkamisaika [s] |
|
te… |
WLTC-jakson p päättymisaika [s] |
|
TM … |
ajoneuvon testimassa |
|
SPF… |
standardoitu tehofrekvenssi |
|
vi… |
ajoneuvon todellinen nopeus aika-askeleessa i [km/h] |
|
|
ajoneuvon keskinopeus pyöräteholuokassa j [km/h] |
|
vref … |
vertailunopeus parametrille Pdrive |
|
v3s,k… |
ajoneuvon nopeuden 3 sekunnin liikkuva keskiarvo aika-askeleessa k [km/h] |
|
|
ajoneuvon keskinopeus pyöräteholuokassa j, [km/h] |
3. MITATTUJEN PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI KÄYTTÄEN STANDARDOITUA PYÖRÄTEHOFREKVENSSIÄ
Power binning -menetelmässä käytetään hetkellisiä epäpuhtauspäästöjä mgas, i (g/s), jotka lasketaan lisäyksen 4 mukaisesti.
Arvot mgas, i luokitellaan testiajoneuvon vastaavan pyörätehon mukaisesti, ja teholuokkakohtaiset keskimääräiset päästöt painotetaan normaalilla tehojakaumalla, jotta saadaan testin päästöarvot seuraavien kohtien mukaisesti.
3.1. Todellisen pyörätehon lähteet
Todellinen pyöräteho Pr,i on kokonaisteho, joka tarvitaan ilmanvastuksen, vierintävastuksen ja tien pystykaltevuuden voittamiseen ja ajoneuvon pitkittäissuuntaisen inertian ja pyörien rotaatioinertian aikaansaamiseen.
Kun pyörätehon signaali mitataan ja kirjataan, käytetään vääntömomenttisignaalia, joka täyttää lisäyksessä 2 olevassa 3.2 kohdassa vahvistetut lineaarisuusvaatimukset. Mittauksen vertailupisteenä ovat vetävien pyörien navat.
Vaihtoehtoisesti todellinen pyöräteho voidaan määrittää hetkellisistä hiilidioksidipäästöistä tämän lisäyksen 4 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti.
Lisäyksen 6 sääntöjä sovelletaan NOVC-HEV-ajoneuvoihin (määritelmä 1.2.40 kohdassa) vain siinä tapauksessa, että pyöräteho on määritetty mittaamalla vääntömomentti pyörännavassa.
3.2. Hetkellisten testitietojen liikkuvien keskiarvojen laskenta
Lasketaan kolmen sekunnin liikkuvat keskiarvot kaikista relevanteista hetkellisistä testitiedoista, jotta vähennetään mahdollisesti epätäydellisen ajallisen yhdenmukaistamisen vaikutuksia päästön massavirran ja pyörätehon välillä. Liikkuvat keskiarvot lasketaan 1 Hz:n taajuudella:
jossa
|
k |
aika-askel liikkuvien keskiarvojen osalta |
|
i |
hetkellisistä testitiedoista saatu aika-askel. |
3.3. Liikkuvien keskiarvojen luokitus kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuuksiin
Standardoitu tehofrekvenssi määritetään kaupunkiajon ja koko ajomatkan osalta (ks. 3.4 kohta), ja päästöistä tehdään erillinen arviointi koko ajomatkan ja kaupunkiosuuden osalta. Ajomatkan kaupunkiosuuden myöhemmin tehtävää arviointia varten määritetään ne 3.2 kohdan mukaisesti lasketut kolmen sekunnin liikkuvat keskiarvot, jotka edustavat kaupunkiolosuhteita, käyttäen taulukossa 1-1 määriteltyjen nopeusalueiden mukaisesti laskettua nopeussignaalin (v3s,k) kolmen sekunnin liikkuvaa keskiarvoa. Koko ajomatkan arvioimiseen käytettävän otoksen on edustettava kaikkia nopeusalueita kaupunkiajo mukaan luettuna.
Taulukko 1–1
Nopeusalueet testitietojen jakamiseksi kaupunki-, maantie- ja moottoritieolosuhteisiin power binning -menetelmässä
|
Ajoneuvoluokka |
|
Kaupunkiajo |
Maantieajo (1) |
Moottoritieajo (1) |
|
M1, M2 ja N1 |
vi [km/h] |
0:sta enintään 60:een |
> 60 mutta ≤ 90 |
> 90 |
|
N2 |
vi [km/h] |
0:sta enintään 60:een |
> 60 mutta ≤ 80 |
> 80 |
|
(1) Ei käytetä kaupunkiajon tämänhetkisessä lakisääteisessä arvioinnissa. |
||||
3.4. Pyöräteholuokkien määrittely päästöluokitusta varten
|
3.4.1. |
Teholuokat ja vastaavat teholuokkien aikaosuudet tavanomaisessa ajossa määritetään normalisoiduille tehon arvoille, jotka edustavat kaikkia kevyitä hyötyajoneuvoja (taulukko 1–2).
Taulukko 1–2 Normalisoidut standardoidut tehofrekvenssit kaupunkiajoa varten ja koko ajomatkan painotettua keskiarvoa varten, kun koko ajomatkasta 1/3 on kaupunkiajoa, 1/3 maantieajoa ja 1/3 moottoritieajoa
Taulukon 1–2 sarakkeet Pc,norm on denormalisoitava kertomalla ne parametrilla Pdrive, joka on testattavan ajoneuvon todellinen pyöräteho alustadynamometrillä tyyppihyväksyntäasetuksissa vref ja aref. Pc,j [kW] = Pc,norm, j * Pdrive
jossa — j on taulukon 1 mukainen teholuokan indeksi — νref = 66 km/h — αref = 0,44 m/s2 — Ajovastuskertoimet f0, f1, f2 ovat yksittäisen PEMS-testattavan ajoneuvon WLTP-ajovastustavoitearvot (määritelmä liitteen XXI alaliitteessä 4 olevassa 2.4 kohdassa). — TMWLTP on yksittäisen PEMS-testattavan ajoneuvon WLTP-testimassa (määritelmä liitteessä XXI olevassa 3.2.25 kohdassa). |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3.4.2. |
Pyöräteholuokkien korjaus
Korkein huomioon otettava pyöräteholuokka on taulukon 1 korkein luokka, joka sisältää arvot (Prated × 0,9). Kaikkien laskennan ulkopuolelle jäävien luokkien aikaosuudet lisätään korkeimpaan jäljelle jäävään luokkaan. Kustakin arvosta Pc,norm,j lasketaan vastaava Pc,j testattavan ajoneuvon pyöräteholuokan ylä- ja alarajan (kW) määrittämiseksi kuvan 1 mukaisesti. Kuva 1 Kaaviokuva normalisoidun standardoidun tehofrekvenssin muuntamisesta ajoneuvokohtaiseksi tehofrekvenssiksi
Seuraavassa esitetään esimerkki tällaisesta denormalisoinnista. Esimerkki syöttötiedoista:
Vastaavat tulokset: Pdrive = 66[km/h]/3,6 * (86 + 0,8[N/(km/h)] * 66[km/h] + 0,036[N/(km/h)2] * (66[km/h])2 + 1 590 [kg] * 0,44[m/s2]) * 0,001 Pdrive = 18,25 kW
Taulukko 2 Denormalisoidut standardoidut tehofrekvenssit taulukosta 1 (esimerkkiä 1 varten)
Taulukko 3 Denormalisoidut standardoidut tehofrekvenssit taulukosta 1 (esimerkkiä 2 varten)
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3.5. Liikkuvien keskiarvojen luokitus
▼M1 —————
Kukin 3.2 kohdan mukaisesti laskettu liikkuva keskiarvo on sijoitettava siihen denormalisoituun pyöräteholuokkaan, johon todellinen 3 sekunnin liikkuva keskimääräinen pyörän teho Pw,3s,k sopii. Denormalisoitujen pyöräteholuokkien rajat lasketaan 3.3 kohdan mukaisesti.
Luokitus tehdään kaikkien 3 sekunnin liikkuvien keskiarvojen osalta koko validia ajomatkaa koskevista tiedoista, mukaan luettuina kaikki kaupunkiajo-osuudet. Lisäksi kaikki liikkuvat keskiarvot, jotka on taulukossa 1-1 määriteltyjen rajanopeuksien perusteella luokiteltu kaupunkiajoon kuuluviksi, luokitellaan yhteen kaupunkiajon teholuokkajoukkoon riippumatta siitä, milloin ajomatkan aikana liikkuva keskiarvo esiintyi.
Tämän jälkeen lasketaan kaikkien 3 sekunnin liikkuvien keskiarvojen keskiarvo parametrikohtaisesti kussakin pyöräteholuokassa. Seuraavassa esitettäviä yhtälöitä sovelletaan kerran kaupunkiajon tietosarjaan ja kerran koko tietosarjaan.
Kolmen sekunnin liikkuvien keskiarvojen luokitus teholuokkaan j (j = 1–9):
tällöin päästö- ja nopeusluokan indeksi = j
Kolmen sekunnin liikkuvien keskiarvojen lukumäärä lasketaan kussakin teholuokassa:
tällöin tapauksetj = n + 1 (tapauksetj ilmaisee 3 sekunnin liikkuvien päästökeskiarvojen lukumäärän yhdessä teholuokassa, jotta vähimmäiskattavuusvaatimukset voidaan myöhemmin tarkistaa)
3.6. Teholuokkien kattavuuden ja tehojakauman normaalisuuden tarkistaminen
Jotta testi olisi validi, asianomaisiin teholuokkiin on osoitettava riittävä määrä mitattuja päästöarvoja. Tämän vaatimuksen täyttyminen määräytyy kuhunkin teholuokkaan osoitettujen 3 sekunnin liikkuvien keskiarvojen (tapausten) lukumäärän perusteella:
— Kokonaisajomatkalla on oltava vähintään 5 tapausta kussakin pyöräteholuokassa luokkaan 6 asti tai siihen luokkaan saakka, jossa teho on 90 prosenttia nimellistehosta, sen mukaan, kumpi luokkanumero on pienempi. Jos pyöräteholuokkaa 6 suurempien luokkien tapauksia on alle 5, luokan keskimääräiseksi päästöarvoksi (mgas,3s,k) ja luokan keskinopeudeksi (v3s,k) otetaan nolla.
— Ajomatkan kaupunkiosuudella on oltava vähintään 5 tapausta kussakin pyöräteholuokassa luokkaan 5 asti tai siihen luokkaan saakka, jossa teho on 90 prosenttia nimellistehosta, sen mukaan, kumpi luokkanumero on pienempi. Jos pyöräteholuokkaa 5 suurempien luokkien tapauksia on ajomatkan kaupunkiosuudella alle 5, luokan keskimääräiseksi päästöarvoksi (mgas,3s,k) ja luokan keskinopeudeksi (v3s,k) otetaan nolla.
3.7. Mitattujen arvojen keskiarvon määrittäminen pyöräteholuokittain
Määritetään pyöräteholuokkiin sijoitettujen liikkuvien keskiarvojen keskiarvot seuraavasti:
jossa
|
j… |
on taulukon 1 mukainen pyöräteholuokka 1–9 |
|
|
on pakokaasun kaasukomponentin keskimääräinen päästöarvo pyöräteholuokassa (erilliset arvot kokonaisajomatkan ja kaupunkiajo-osuuksien tiedoilla) [g/s] |
|
|
on keskinopeus pyöräteholuokassa (erilliset arvot kokonaisajomatkan ja kaupunkiajo-osuuksien tiedoilla) [km/h] |
|
k… |
aika-askel liikkuvien keskiarvojen osalta |
3.8. Keskiarvojen painottaminen pyöräteholuokittain
Kunkin pyöräteholuokan keskiarvot kerrotaan taulukon 1 mukaisella luokkakohtaisella aikaosuudella tC,j ja lasketaan yhteen, jolloin saadaan kunkin parametrin painotettu keskiarvo. Tämä arvo edustaa ajomatkan painotettua tulosta standardoiduilla tehofrekvensseillä. Painotetut keskiarvot lasketaan kaupunkiajo-osuutta koskevien testitietojen osalta käyttämällä kaupunkiajon tehojakauman aikaosuuksia ja kokonaisajomatkan osalta käyttämällä kokonaisajomatkan aikaosuuksia.
Seuraavassa esitettäviä yhtälöitä sovelletaan kerran kaupunkiajon tietosarjaan ja kerran koko tietosarjaan.
3.9 Painotettujen ajomatkakohtaisten päästöarvojen laskenta
Testin aikana syntyvät aikaan perustuvat päästöjen painotetut keskiarvot muunnetaan ajomatkakohtaisiksi päästöarvoiksi kerran kaupunkiajon tietosarjan ja kerran koko tietosarjan osalta seuraavasti:
|
Koko ajomatka |
: |
|
|
Kaupunkiosuus |
: |
|
Hiukkasmäärän osalta sovelletaan samaa menetelmää kuin kaasumaisten epäpuhtauksien tapauksessa. Parametrin
tapauksessa yksikkönä on kuitenkin [#/s] ja parametrin Mw,PN tapauksessa [#/km].
|
Koko ajomatka |
: |
|
|
Kaupunkiosuus |
: |
|
4. PYÖRÄTEHON ARVIOIMINEN HETKELLISESTÄ CO2-MASSAVIRRASTA
Pyöräteho (Pw,i) voidaan laskea mitatusta CO2-massavirrasta 1 hertsin taajuudella. Laskennassa käytetään ajoneuvokohtaisen CO2:n lineaariyhtälöitä (Veline).
Veline lasketaan WLTC-sykliä käyttävästä ajoneuvon tyyppihyväksyntätestistä menettelyllä, joka kuvataan UNECE:n maailmanlaajuisessa teknisessä säännössä nro 15 – kevyiden hyötyajoneuvojen kansainvälinen yhdenmukaistettu testimenettely (ECE/TRANS/180/Add.15).
Lasketaan WLTC-vaihekohtainen keskimääräinen pyöräteho 1 hertsin taajuudella käytetystä nopeudesta ja alustadynamometrin asetuksista. Kaikki vastustehoa pienemmät pyörätehoarvot asetetaan vastustehoarvoon.
|
jolloin f0, f1, f2… |
ovat ajoneuvolle tehdyssä WLTP-testissä käytetyt ajovastuskertoimet |
|
TM… |
on ajoneuvon testimassa WLTP-testissä [kg] |
Lasketaan WTLC-vaihekohtainen keskiteho 1 hertsin pyörätehosta seuraavasti:
|
jolloin |
|
Määritetään lineaarinen regressio, jossa y-akselilla on WLTC:ssä määritetyistä näytepussiarvoista saatu CO2-massavirta ja x-akselilla vaihekohtainen keskimääräinen pyöräteho Pw,p, kuten kuvassa 2 esitetään.
Tuloksena saatava Veline-yhtälö määrittelee CO2-massavirran pyörätehon funktiona:
jossa
kWLTC…on Veline-kulmakerroin WLTC-syklistä [g/kWh]
DWLTC…on Velinen leikkauspiste WLTC-syklistä [g/h]
Kuva 2
Kaavio ajoneuvokohtaisen Veline-lineaariyhtälön määrittämiseksi WLTC-syklin neljän vaiheen CO2-testituloksista
Todellinen pyöräteho lasketaan mitatusta CO2-massavirrasta seuraavasti:
jolloin CO2 – yksikkönä [g/h]
PW,j – yksikkönä [kW]
Edellä esitetyllä yhtälöllä voidaan määrittää PWi käytettäväksi mitattujen päästöjen luokittelussa 3 kohdassa kuvatusti, kun laskennassa käytetään seuraavia lisäehtoja:
(I) jos vi ≤ 1 km/h ja jos CO2i ≤ DWLTC, niin Pw,i = 0
(II) jos vi > 1 km/h ja jos CO2i < 0,5 x DWLTC, niin Pw,i = Pdrag
Aika-askelissa, joissa (I) ja (II) toteutuvat, sovelletaan ehtoa (II).
Lisäys 7
Ajoneuvojen valitseminen PEMS-testaukseen ensimmäisessä tyyppihyväksynnässä
1. JOHDANTO
PEMS-testejä ei niiden erityispiirteiden vuoksi tarvitse tehdä kaikille ajoneuvotyypeille päästöjen sekä korjaus- ja huoltotietojen osalta (kuten tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan); tästä käytetään jäljempänä nimitystä ”ajoneuvon päästötyyppi”. Ajoneuvon valmistaja voi koota useita ajoneuvon päästötyyppejä ”PEMS-testiperheeksi” 3 kohdan vaatimusten mukaisesti. Tämä on validoitava 4 kohdan vaatimusten mukaisesti.
2. SYMBOLIT, PARAMETRIT JA YKSIKÖT
|
N |
— |
ajoneuvon päästötyyppien määrä |
|
NT |
— |
ajoneuvon päästötyyppien vähimmäismäärä |
|
PMRH |
— |
kaikkien PEMS-testiperheen ajoneuvojen suurin tehon ja massan suhde |
|
PMRL |
— |
kaikkien PEMS-testiperheen ajoneuvojen pienin tehon ja massan suhde |
|
V_eng_max |
— |
kaikkien PEMS-testiperheen ajoneuvojen suurin moottoritilavuus |
3. PEMS-TESTIPERHEEN MUODOSTAMINEN
PEMS-testiperheeseen kuuluvien valmiiden ajoneuvojen päästöominaisuudet ovat samat. PEMS-testiperheeseen voidaan sisällyttää ajoneuvon päästötyyppejä vain siinä tapauksessa, että PEMS-testiperheeseen kuuluvat valmiit ajoneuvot ovat identtisiä 3.1 ja 3.2 kohdassa esitettyjen ominaisuuksiensa osalta.
3.1. Hallinnolliset kriteerit
3.1.1. Hyväksyntäviranomainen, joka myöntää tyyppihyväksynnän päästöjen osalta asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti.
3.1.2. Valmistaja, jolle on myönnetty tyyppihyväksyntä päästöjen osalta asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti.
3.2. Tekniset kriteerit
|
3.2.1. |
Käyttövoimatyyppi (esim. polttomoottori, hybridisähköajoneuvo, ladattava hybridisähköajoneuvo) |
|
3.2.2. |
Polttoainetyypit (esim. bensiini, dieselöljy, nestekaasu, maakaasu). Kaksi- tai monipolttoaineajoneuvot voidaan sijoittaa samaan ryhmään muiden sellaisten ajoneuvojen kanssa, joiden kanssa niillä on yksi yhteinen polttoaine. |
|
3.2.3. |
Palamisprosessi (esim. kaksitahtinen, nelitahtinen) |
|
3.2.4. |
Sylinterimäärä |
|
3.2.5. |
Sylinterilohkon muoto (esim. rivimoottori, V-moottori, tähtimoottori, vastaiskumoottori) |
|
3.2.6. |
Moottorin tilavuus Ajoneuvon valmistajan on määritettävä arvo V_eng_max (eli kaikkien PEMS-testiperheen ajoneuvojen suurin moottoritilavuus). PEMS-testiperheen ajoneuvojen moottoritilavuus saa poiketa arvosta V_eng_max enintään – 22 prosenttia, jos V_eng_max ≥ 1 500 cm3, ja enintään – 32 prosenttia, jos V_eng_max < 1 500 cm3. |
|
3.2.7. |
Polttoaineensyöttömenetelmä (esim. epäsuora, suora tai yhdistetty ruiskutus) |
|
3.2.8. |
Jäähdytysjärjestelmä (esim. ilma, vesi, öljy) |
|
3.2.9. |
Moottorin kaasunvaihto, kuten vapaasti hengittävä tai ahdettu ja ahtimen tyyppi (esim. ulkoinen käyttövoima, yksittäinen tai rinnakkaisahdin, muuttuvageometrinen ahdin) |
|
3.2.10. |
Pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmän komponenttien tyypit ja järjestys (esim. kolmitiekatalysaattori, hapetuskatalysaattori, LNT, SCR, LNC, hiukkasloukku) |
|
3.2.11. |
Pakokaasujen takaisinkierrätys (on/ei, sisäinen/ulkoinen, jäähdytetty/jäähdyttämätön, matalapaine/korkeapaine) |
3.3. PEMS-testiperheen laajentaminen
PEMS-testiperhettä voidaan laajentaa lisäämällä siihen uusia ajoneuvon päästötyyppejä. Myös laajennetun PEMS-testiperheen ja sen validoinnin on täytettävä 3 ja 4 kohdan vaatimukset. Tällöin voidaan erityisesti edellyttää lisäajoneuvojen PEMS-testaamista, jotta laajennettu PEMS-testiperhe voidaan validoida 4 kohdan mukaisesti.
3.4. Vaihtoehtoinen PEMS-testiperhe
Vaihtoehtona 3.1–3.2 kohdan soveltamiselle ajoneuvon valmistaja voi määritellä PEMS-testiperheen, joka on identtinen yksittäisen ajoneuvon päästötyypin kanssa. Tällöin ei sovelleta 4.1.2 kohdan vaatimusta PEMS-testiperheen validoimiseksi.
4. PEMS-TESTIPERHEEN VALIDOINTI
4.1. PEMS-testiperheen validointiin sovellettavat yleiset vaatimukset
4.1.1. Ajoneuvon valmistaja esittää hyväksyntäviranomaiselle PEMS-testiperheeseen kuuluvan edustavan ajoneuvon. Tutkimuslaitos tekee edustavalle ajoneuvolle PEMS-testin sen osoittamiseksi, että ajoneuvo täyttää tämän liitteen vaatimukset.
4.1.2. Hyväksyntäviranomainen valitsee tämän lisäyksen 4.2 kohdan vaatimusten mukaisesti lisäajoneuvot, joille tutkimuslaitos tekee PEMS-testin sen osoittamiseksi, että valitut ajoneuvot täyttävät tämän liitteen vaatimukset. Tekniset kriteerit lisäajoneuvon valitsemiseksi tämän lisäyksen 4.2 kohdan mukaisesti kirjataan testitulosten yhteyteen.
4.1.3. Hyväksyntäviranomaisen suostumuksella PEMS-testin voi tehdä myös toinen toimija tutkimuslaitoksen valvonnassa, kunhan tutkimuslaitos tekee vähintään tämän lisäyksen 4.2.2 ja 4.2.6 kohdassa vaaditut ajoneuvojen testit ja yhteensä vähintään 50 prosenttia tässä lisäyksessä PEMS-testiperheen validoimiseen vaadituista PEMS-testeistä. Tällöin tutkimuslaitos vastaa kaikkien tämän liitteen vaatimusten mukaisesti tehtävien PEMS-testien asianmukaisesta suorittamisesta.
4.1.4. Tietyn ajoneuvon PEMS-testituloksia voidaan käyttää muiden PEMS-testiperheiden validoimiseen tämän lisäyksen vaatimusten mukaisesti, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:
— Sama viranomainen hyväksyy kaikki validoitavien PEMS-testiperheiden ajoneuvot asetuksen (EY) N:o 715/2007 vaatimusten mukaisesti ja sallii kyseisen ajoneuvon PEMS-testitulosten käytön eri PEMS-testiperheiden validoimiseen.
— Kussakin validoitavassa PEMS-testiperheessä on ajoneuvon päästötyyppi, jota kyseinen tietty ajoneuvo vastaa.
Kunkin validoinnin osalta sovellettavat vastuut kuuluvat asianomaisen perheen ajoneuvojen valmistajalle riippumatta siitä, oliko tämä valmistaja osallisena asianomaisen ajoneuvon päästötyypin PEMS-testauksessa.
4.2. Ajoneuvojen valinta PEMS-testaukseen validoitaessa PEMS-testiperhettä
Valittaessa PEMS-testiperheestä ajoneuvoja olisi varmistettava, että PEMS-testissä katetaan seuraavassa lueteltavat epäpuhtauspäästöjen kannalta merkitykselliset tekniset ominaisuudet. Yksi testattavaksi valittu ajoneuvo voi edustaa eri teknisiä ominaisuuksia. Ajoneuvot valitaan PEMS-testiperheen validointia varten tehtävää PEMS-testausta varten seuraavasti:
4.2.1. PEMS-testaukseen valitaan kunkin polttoaineyhdistelmän (esim. bensiini-nestekaasu, bensiini-maakaasu tai pelkkä bensiini) osalta, jolla jokin PEMS-testiperheen ajoneuvoista voi toimia, vähintään yksi kyseisellä polttoaineyhdistelmällä toimiva ajoneuvo.
4.2.2. Valmistajan on määritettävä arvo PMRH (PEMS-testiperheen kaikkien ajoneuvojen suurin tehon ja massan suhde) ja arvo PMRL (PEMS-testiperheen kaikkien ajoneuvojen pienin tehon ja massan suhde). Tehon ja massan suhde vastaa tässä tämän asetuksen liitteen I lisäyksessä 3 olevassa 3.2.1.8 kohdassa tarkoitetun polttomoottorin suurimman nettotehon ja asetuksen (EY) N:o 715/2007 3 artiklan 3 kohdassa määritellyn vertailumassan suhdetta. Testattavaksi valitaan PEMS-testiperheestä ainakin yksi ajoneuvokonfiguraatio, joka edustaa täsmennettyä arvoa PMRH, ja yksi ajoneuvokonfiguraatio, joka vastaa täsmennettyä arvoa PMRL. Jos ajoneuvon tehon ja massan suhde poikkeaa enintään 5 prosenttia täsmennetystä arvosta PMRH tai PMRL, ajoneuvoa pidetään arvoa edustavana.
4.2.3. Testattavaksi valitaan ainakin yksi ajoneuvo kutakin PEMS-testiperheen ajoneuvoon asennettua voimansiirtotyyppiä (esim. käsivalintainen, automaattinen tai DCT-vaihteisto) kohti.
4.2.4. Testattavaksi valitaan ainakin yksi nelipyörävetoinen ajoneuvo, jos PEMS-testiperheessä on sellaisia ajoneuvoja.
4.2.5. Testataan ainakin yksi edustava ajoneuvo kutakin PEMS-perheeseen kuuluvaa moottoritilavuutta kohti.
4.2.6. Testattavaksi valitaan ainakin yksi ajoneuvo kutakin asennettujen pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän komponenttien määrää kohti.
4.2.7. Ainakin yhdelle PEMS-perheen ajoneuvolle on tehtävä kuumakäynnistystesti.
4.2.8 Sen estämättä, mitä 4.2.1–4.2.6 kohdassa säädetään, testattavaksi valitaan ainakin seuraava määrä PEMS-testiperheen ajoneuvon päästötyyppejä:
|
Ajoneuvon päästötyyppien lukumäärä N PEMS-testiperheessä |
Kylmäkäynnistys-PEMS-testausta varten valittujen ajoneuvon päästötyyppien vähimmäismäärä NT |
Kuumakäynnistys-PEMS-testausta varten valittujen ajoneuvon päästötyyppien vähimmäismäärä NT |
|
1 |
1 |
1 (2) |
|
2–4 |
2 |
1 |
|
5–7 |
3 |
1 |
|
8–10 |
4 |
1 |
|
11–49 |
NT = 3 + 0,1 × N (1) |
2 |
|
yli 49 |
NT = 0,15 × N (1) |
3 |
|
(*1) NT pyöristetään seuraavaksi suurempaan kokonaislukuun. (*2) Jos PEMS-testiperheessä on vain yksi ajoneuvon päästötyyppi, sille on tehtävä kuuma- että kylmäkäynnistystesti. |
||
5. RAPORTOINTI
5.1. Ajoneuvon valmistaja laatii PEMS-testiperheestä täyden kuvauksen, joka sisältää etenkin 3.2 kohdassa tarkoitetut tekniset kriteerit, ja toimittaa sen asiasta vastaavalle hyväksyntäviranomaiselle.
5.2. Valmistaja antaa PEMS-testiperheelle yksilöllisen tunnistenumeron, jonka muoto on MS-OEM-X-Y, ja ilmoittaa sen hyväksyntäviranomaiselle. MS on EY-tyyppihyväksynnän myöntävän jäsenvaltion tunnusnumero, ( 16 )OEM valmistajan 3-merkkinen tunnus, X alkuperäisen PEMS-testiperheen ilmoittava järjestysnumero ja Y laajennusten järjestysnumero (joka alkaa numerosta 0, kun PEMS-testiperhettä ei ole vielä laajennettu).
5.3. Hyväksyntäviranomaisen ja ajoneuvon valmistajan on pidettävä yllä luetteloa PEMS-testiperheeseen kuuluvista ajoneuvojen päästötyypeistä päästöjä koskevien tyyppihyväksyntänumeroiden perusteella. Lisäksi ilmoitetaan kunkin päästötyypin osalta kaikki vastaavat ajoneuvon tyyppihyväksyntänumeroiden, tyyppien, varianttien ja versioiden yhdistelmät ajoneuvon EY-vaatimustenmukaisuustodistuksen kohdissa 0.10 ja 0.2 määritellyn mukaisesti.
5.4. Hyväksyntäviranomaisen ja ajoneuvon valmistajan on pidettävä yllä luetteloa niistä ajoneuvon päästötyypeistä, jotka on valittu PEMS-testaukseen PEMS-testiperheen validoimiseksi 4 kohdan mukaisesti. Luettelossa on lisäksi annettava tarvittavat tiedot siitä, miten 4.2 kohdan valintakriteerit on otettu huomioon. Luettelossa on ilmoitettava myös, onko tiettyyn PEMS-testiin sovellettu 4.1.3 kohdan säännöksiä.
Lisäys 7 a
Koko ajomatkan dynaamisten olosuhteiden todentaminen
1. JOHDANTO
Tässä lisäyksessä kuvaillaan laskentamenetelmät, joilla todennetaan koko ajomatkan dynaamiset olosuhteet, jotta voidaan määrittää ajodynamiikan yleinen liiallisuus tai puuttuminen kaupunki-, maantie- ja moottoritieajossa.
2. SYMBOLIT, PARAMETRIT JA YKSIKÖT
RPA suhteellinen positiivinen kiihtyvyys
|
Δ |
— |
muutos |
|
> |
— |
suurempi kuin |
|
≥ |
— |
suurempi tai yhtä suuri kuin |
|
% |
— |
prosenttia |
|
< |
— |
pienempi kuin |
|
≤ |
— |
pienempi tai yhtä suuri kuin |
|
a |
— |
kiihtyvyys [m/s2] |
|
ai |
— |
kiihtyvyys aika-askeleessa i [m/s2] |
|
apos |
— |
positiivinen kiihtyvyys suurempi kuin 0,1 m/s2 [m/s2] |
|
apos,i,k |
— |
positiivinen kiihtyvyys suurempi kuin 0,1 m/s2 aika-askeleessa i ottaen huomioon kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuudet [m/s2] |
|
ares |
— |
kiihtyvyyden resoluutio [m/s2] |
|
di |
— |
matka aika-askeleessa i [m] |
|
di,k |
— |
matka aika-askeleessa i ottaen huomioon kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuudet [m] |
|
indeksi (i) |
— |
diskreetti aika-askel |
|
indeksi (j) |
— |
diskreetti aika-askel positiivisen kiihtyvyyden tiedostoissa |
|
indeksi (k) |
— |
viittaa asianomaiseen luokkaan (t = yhteensä, u = kaupunkiajo, r = maantieajo, m = moottoritieajo) |
|
Mk |
— |
otosten lukumäärä kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuuksilla, kun positiivinen kiihtyvyys on suurempi kuin 0,1 m/s2 |
|
N k |
— |
otosten kokonaismäärä kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuuksilla ja koko ajomatkalla |
|
RPAk |
— |
suhteellinen positiivinen kiihtyvyys kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuuksilla [m/s2 tai kWs/(kg*km)] |
|
tk |
— |
kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuuksien ja koko ajomatkan kesto [s] |
|
T4253H |
— |
yhdistetyn datan tasain |
|
ν |
— |
ajoneuvon nopeus [km/h] |
|
νi |
— |
ajoneuvon todellinen nopeus aika-askeleessa i [km/h] |
|
νi,k |
— |
ajoneuvon todellinen nopeus aika-askeleessa i ottaen huomioon kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuudet [km/h] |
|
|
— |
ajoneuvon todellinen nopeus kiihtyvyyttä kohti aika-askeleessa i [m2/s3 tai W/kg] |
|
|
— |
ajoneuvon todellinen nopeus arvoa 0,1 m/s2 suurempaa positiivista kiihtyvyyttä kohti aika-askeleessa j ottaen huomioon kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuudet [m2/s3 tai W/kg] |
|
|
— |
ajoneuvon nopeuden ja arvoa 0,1 m/s2 suuremman positiivisen kiihtyvyyden tulon 95. persentiili ottaen huomioon kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuudet [m2/s3 tai W/kg] |
|
|
— |
ajoneuvon keskimääräinen nopeus kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuuksilla [km/h] |
3. AJOMATKAA KOSKEVAT INDIKAATTORIT
3.1. Laskelmat
3.1.1. Tietojen esikäsittely
Dynaamiset parametrit, kuten kiihtyvyys,
tai RPA, määritetään nopeussignaalilla, jonka tarkkuus on 0,1 prosenttia nopeuden ollessa yli 3 km/h, ja näytteenottotaajuuden ollessa 1 Hz. Tarkkuusvaatimus täyttyy yleisesti pyörän (pyörimis)nopeusanturin antamilla signaaleilla.Nopeuskäyrä on tarkastettava virheellisten tai epäuskottavien osuuksien varalta. Ajoneuvon nopeuskäyrää kuvaavat tällaisilla osuuksilla askelet, hypyt, portaittaisuus tai puuttuvat arvot. Lyhyet virheelliset jaksot on korjattava esimerkiksi interpoloimalla data tai vertaamalla sekundaariseen nopeussignaaliin. Virheellisiä jaksoja sisältävät lyhyet ajomatkat voidaan vaihtoehtoisesti jättää pois seuraavaksi tehtävästä tietojen analysoinnista. Seuraavaksi asetetaan kiihtyvyysarvot nousevaan järjestyksèen, jotta voidaan määrittää kiihtyvyyden resoluutio
.Jos
, ajoneuvon nopeuden mittaus on riittävän tarkka.Jos
, tiedot tasoitetaan T4253H-Hanning-suodattimella.
T4235-Hanning-suodatin suorittaa seuraavat laskelmat: Tasain aloittaa käyttämällä jatkuvaa mediaania 4, joka keskitetään jatkuvalla mediaanilla 2. Arvot tasoitetaan sen jälkeen uudelleen käyttämällä jatkuvaa mediaania 5, jatkuvaa mediaania 3 ja Hanning-suodatusta (liukuvat painotetut keskiarvot). Lasketaan jäännökset vähentämällä tasoitettu sarja alkuperäisestä sarjasta. Toistetaan koko prosessi lasketuilla jäännöksillä. Lasketaan lopuksi tasoitetut lopulliset nopeusarvot laskemalla yhteen prosessissa ensimmäisellä kerralla saadut tasoitetut arvot ja lasketut jäännökset.
Täsmällinen nopeuskäyrä toimii perustana 8.1.2 kohdassa kuvatuille lisälaskelmille ja jaottelulle (binning).
3.1.2.
Laskenta parametreille matka, kiihtyvyys ja 
Tehdään seuraavat laskelmat koko aikaperusteiselle nopeuskäyrälle (1 Hz:n resoluutio) sekunnista 1 sekuntiintt (viimeinen sekunti).
Lasketaan matkan lisäys otosta kohti seuraavasti:
jossa
|
di |
on matka aika-askeleessa i [m] |
|
ν i |
on ajoneuvon todellinen nopeus aika-askeleessa i [km/h] |
|
N t |
on otosten kokonaismäärä. |
Lasketaan kiihtyvyys seuraavasti:
jossa
|
ai |
on kiihtyvyys aika-askeleessa i [m/s2]. Jos i = 1: |
Lasketaan ajoneuvon nopeuden ja kiihtyvyyden tulo seuraavasti:
jossa
|
|
on ajoneuvon todellisen nopeuden ja kiihtyvyyden tulo aika-askeleessa i [m2/s3 tai W/kg] |
3.1.3. Tulosten jaottelu (binning)
Kun arvot ai
ja
on laskettu, asetetaan arvotvi
, di
, ai
ja
nousevaan järjestykseen ajoneuvon nopeuden mukaan.
Kaikki tiedostot, joissa
, kuuluvat nopeusluokkaan ”kaupunkiajo”, kaikki tiedostot, joissa
, kuuluvat nopeusluokkaan ”maantieajo”, ja kaikki tiedostot, joissa
kuuluvat nopeusluokkaan ”moottoritieajo”.Tiedostojen, joissa kiihtyvyysarvo
, määrän on oltava suurempi tai yhtä suuri kuin 150 kaikissa nopeusluokissa.Lasketaan kussakin nopeusluokassa ajoneuvon keskimääräinen nopeus
seuraavasti:
jossa
|
Nk |
on otosten kokonaismäärä kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuuksilla. |
3.1.4.
Arvon 
laskeminen nopeusluokittain
Lasketaan arvojen
95. persentiili seuraavasti:
Asetetaan arvot
kussakin nopeusluokassa nousevaan järjestykseen kaikille tiedostoille, joissa
, ja määritetään näiden otosten kokonaismäärä Mk
.
Asetetaan persentiiliarvot arvoille
, joissa
, seuraavasti:
Pienin arvo
saa persentiilin 1/Mk
, toiseksi pienin persentiilin 2/Mk
, kolmanneksi pienin persentiilin 3/Mk
ja suurin persentiilin
on arvo
, jolloin
. Jos
ei toteudu, lasketaan arvo
lineaarisella interpoloinnilla perättäisistä otoksista j ja j+1, jolloin
ja
.
Lasketaan suhteellinen positiivinen kiihtyvyys nopeusluokittain seuraavasti:
jossa
|
RPAk |
on suhteellinen positiivinen kiihtyvyys kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuuksilla [m/s2 tai kWs/(kg*km)] |
|
Δt |
on aikaero 1 sekunti |
|
Mk |
on otosten määrä kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuuksilla, kun kiihtyvyys on positiivinen |
|
Nk |
on otosten kokonaismäärä kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuuksilla. |
4. AJOMATKAN PÄTEVYYDEN TODENTAMINEN
4.1.1.
Arvon 
todentaminen nopeusluokittain (v [km/h])
Jos
ja
toteutuu, ajomatka on pätemätön.
Jos
ja
toteutuu, ajomatka on pätemätön.
4.1.2. RPA:n todentaminen nopeusluokittain
Jos
ja
toteutuu, ajomatka on pätemätön.Jos
ja
toteutuu, ajomatka on pätemätön.
Lisäys 7 b
Menettely PEMS-ajomatkan kumulatiivisen positiivisen korkeuseron määrittämiseksi
1. JOHDANTO
Tässä lisäyksessä kuvaillaan menettely, jolla määritetään PEMS-ajomatkan kumulatiivinen positiivinen korkeusero.
2. SYMBOLIT, PARAMETRIT JA YKSIKÖT
|
d(0) |
— |
matka ajomatkan alussa [m] |
|
d |
— |
kuljettu matka tarkasteltavassa reittipisteessä [m] |
|
d 0 |
— |
kuljettu matka mittaukseen välittömästi ennen vastaavaa reittipistettä d [m] |
|
d 1 |
— |
kuljettu matka mittaukseen välittömästi vastaavan reittipisteen d jälkeen [m] |
|
d a |
— |
vertailureittipiste kohdassa d(0) [m] |
|
d e |
— |
kuljettu matka viimeisessä tarkasteltavassa reittipisteessä [m] |
|
d i |
— |
hetkellinen matka [m] |
|
d tot |
— |
kokonaistestimatka [m] |
|
h(0) |
— |
ajoneuvon sijaintikorkeus merenpinnasta ajomatkan alussa tietojen laatuun liittyvän tarkastelun ja periaatteellisen todentamisen jälkeen [m merenpinnan yläpuolella] |
|
h(t) |
— |
ajoneuvon sijaintikorkeus merenpinnasta pisteessä t tietojen laatuun liittyvän tarkastelun ja periaatteellisen todentamisen jälkeen [m merenpinnan yläpuolella] |
|
h(d) |
— |
ajoneuvon sijaintikorkeus merenpinnasta reittipisteessä d [m merenpinnan yläpuolella] |
|
h(t-1) |
— |
ajoneuvon sijaintikorkeus merenpinnasta pisteessä t-1 tietojen laatuun liittyvän tarkastelun ja periaatteellisen todentamisen jälkeen [m merenpinnan yläpuolella] |
|
hcorr(0) |
— |
korjattu sijaintikorkeus merenpinnasta välittömästi ennen vastaavaa reittipistettä d [m merenpinnan yläpuolella] |
|
hcorr(1) |
— |
korjattu sijaintikorkeus merenpinnasta välittömästi vastaavan reittipisteen d jälkeen [m merenpinnan yläpuolella] |
|
hcorr(t) |
— |
korjattu ajoneuvon hetkellinen sijaintikorkeus merenpinnasta pisteessä t [m merenpinnan yläpuolella] |
|
hcorr(t-1) |
— |
korjattu ajoneuvon hetkellinen sijaintikorkeus merenpinnasta pisteessä t-1 [m merenpinnan yläpuolella] |
|
hGPS,i |
— |
GPS:llä mitattu ajoneuvon hetkellinen sijaintikorkeus merenpinnasta [m merenpinnan yläpuolella] |
|
hGPS(t) |
— |
GPS:llä mitattu ajoneuvon sijaintikorkeus merenpinnasta pisteessä t [m merenpinnan yläpuolella] |
|
h int (d) |
— |
interpoloitu sijaintikorkeus merenpinnasta tarkasteltavassa reittipisteessä d [m merenpinnan yläpuolella] |
|
h int,sm,1 (d) |
— |
tasoitettu interpoloitu sijaintikorkeus merenpinnasta ensimmäisen tasoituksen jälkeen tarkasteltavassa reittipisteessä d [m merenpinnan yläpuolella] |
|
hmap(t) |
— |
topografiseen karttaan perustuva ajoneuvon sijaintikorkeus merenpinnasta pisteessä t [m merenpinnan yläpuolella] |
|
Hz |
— |
hertsiä |
|
km/h |
— |
kilometriä tunnissa |
|
m |
— |
metriä |
|
roadgrade,1(d) |
— |
tasoitettu tien pystykaltevuusarvo tarkasteltavassa reittipisteessä d ensimmäisen tasoituksen jälkeen [m/m] |
|
roadgrade,2(d) |
— |
tasoitettu tien pystykaltevuusarvo tarkasteltavassa reittipisteessä d toisen tasoituksen jälkeen [m/m] |
|
sin |
— |
trigonometrinen sinifunktio |
|
t |
— |
testin alusta kulunut aika [s] |
|
t0 |
— |
kulunut aika mittauskohdassa välittömästi ennen vastaavaa reittipistettä d [s] |
|
vi |
— |
ajoneuvon hetkellinen nopeus [km/h] |
|
v(t) |
— |
ajoneuvon nopeus kohdassa t [km/h] |
3. YLEISET VAATIMUKSET
RDE-ajomatkan kumulatiivinen positiivinen korkeusero määritetään kolmen parametrin perusteella: ajoneuvon hetkellinen sijaintikorkeus merenpinnasta hGPS,i [m merenpinnan yläpuolella] mitattuna GPS:llä, ajoneuvon hetkellinen nopeus v i [km/h] kirjattuna taajuudella 1 Hz ja vastaava aika t [s] testin alusta mitattuna.
4. KUMULATIIVISEN POSITIIVISEN KORKEUSERON LASKEMINEN
4.1. Yleistä
RDE-ajomatkan kumulatiivinen positiivinen korkeusero lasketaan kolmivaiheisesti: i) tehdään tietojen laatuun liittyvä seulonta ja periaatteellinen todentaminen, ii) korjataan tieto ajoneuvon hetkellisestä sijaintikorkeudesta merenpinnasta ja iii) lasketaan kumulatiivinen positiivinen korkeusero.
4.2. Tietojen laatuun liittyvä seulonta ja periaatteellinen todentaminen
Tarkastetaan ajoneuvon hetkellistä nopeutta koskevien tietojen täydellisyys. Puuttuvien tietojen tapauksessa voidaan suorittaa korjaus, jos puutteet ovat lisäyksessä 4 olevassa 7 kohdassa vahvistettujen vaatimusten rajoissa. Muussa tapauksessa testitulokset mitätöidään. Tarkastetaan hetkellistä sijaintikorkeutta merenpinnasta koskevien tietojen täydellisyys. Täydennetään tietoaukot interpoloimalla. Tarkistetaan interpoloitujen tietojen oikeellisuus topografisen kartan avulla. Interpoloidut tiedot on suositeltavaa korjata, jos seuraava ehto toteutuu:
Korjataan korkeustiedot, jotta seuraava ehto toteutuu:
jossa
|
h(t) |
— |
ajoneuvon sijaintikorkeus merenpinnasta pisteessä t tietojen laatuun liittyvän tarkastelun ja periaatteellisen todentamisen jälkeen [m merenpinnan yläpuolella] |
|
hGPS(t) |
— |
GPS:llä mitattu ajoneuvon sijaintikorkeus merenpinnasta pisteessä t [m merenpinnan yläpuolella] |
|
hmap(t) |
— |
topografiseen karttaan perustuva ajoneuvon sijaintikorkeus merenpinnasta pisteessä t [m merenpinnan yläpuolella] |
4.3. Ajoneuvon hetkellistä sijaintikorkeutta merenpinnasta koskevien tietojen korjaaminen
Määritetään sijaintikorkeus merenpinnasta h(0) matkan alussa kohdassa d(0) GPS:llä, ja tarkistetaan sen oikeellisuus topografisen kartan tietojen perusteella. Poikkeama saa olla enintään 40 m. Korjataan hetkellistä sijaintikorkeutta merenpinnasta koskevat tiedot h(t), jos seuraava ehto toteutuu:
Korjataan korkeustiedot, jotta seuraava ehto toteutuu:
jossa
|
h(t) |
— |
ajoneuvon sijaintikorkeus merenpinnasta pisteessä t tietojen laatuun liittyvän tarkastelun ja periaatteellisen todentamisen jälkeen [m merenpinnan yläpuolella] |
|
h(t-1) |
— |
ajoneuvon sijaintikorkeus merenpinnasta pisteessä t-1 tietojen laatuun liittyvän tarkastelun ja periaatteellisen todentamisen jälkeen [m merenpinnan yläpuolella] |
|
v(t) |
— |
ajoneuvon nopeus kohdassa t [km/h] |
|
hcorr(t) |
— |
korjattu ajoneuvon hetkellinen sijaintikorkeus merenpinnasta pisteessä t [m merenpinnan yläpuolella] |
|
hcorr(t-1) |
— |
korjattu ajoneuvon hetkellinen sijaintikorkeus merenpinnasta pisteessä t-1 [m merenpinnan yläpuolella] |
Kun korjaus on saatu päätökseen, laaditaan pätevä korkeustiedosto. Tätä tiedostoa käytetään kumulatiivisen positiivisen korkeuseron laskemiseen 13.4 kohdassa kuvatusti.
4.4. Kumulatiivisen positiivisen korkeuseron lopullinen laskeminen
4.4.1. Yhtenäisen spatiaalisen resoluution vahvistaminen
Määritetään ajomatkalla ajettu kokonaismatka dtot [m] hetkellisten matkojen d i summana. Määritetään hetkellinen matka d i seuraavasti:
jossa
|
d i |
— |
hetkellinen matka [m] |
|
v i |
— |
ajoneuvon hetkellinen nopeus [km/h] |
Lasketaan kumulatiivinen korkeusero 1 m:n spatiaalisella resoluutiolla saaduista tiedoista aloittaen ensimmäisestä, ajomatkan alussa d(0) tehdystä mittauksesta. Resoluutiolla 1 m saadut tietopisteet eli reittipisteet määrittävät ominaisuudet ovat matka-arvo d (esim. 0, 1, 2, 3 m…) ja sitä vastaava korkeus merenpinnasta h(d) [m merenpinnan yläpuolella].
Lasketaan kunkin tarkasteltavan reittipisteen d sijaintikorkeus merenpinnasta interpoloimalla hetkellisestä korkeudesta merenpinnasta hcorr(t) seuraavasti:
jossa
|
h int (d) |
— |
interpoloitu sijaintikorkeus merenpinnasta tarkasteltavassa reittipisteessä d [m merenpinnan yläpuolella] |
|
hcorr(0) |
— |
korjattu sijaintikorkeus merenpinnasta välittömästi ennen vastaavaa reittipistettä d [m merenpinnan yläpuolella] |
|
hcorr(1) |
— |
korjattu sijaintikorkeus merenpinnasta välittömästi vastaavan reittipisteen d jälkeen [m merenpinnan yläpuolella] |
|
d |
— |
kuljettu matka tarkasteltavassa reittipisteessä d [m] |
|
d 0 |
— |
kuljettu matka mittaukseen välittömästi ennen vastaavaa reittipistettä d [m] |
|
d 1 |
— |
kuljettu matka mittaukseen välittömästi vastaavan reittipisteen d jälkeen [m] |
4.4.2. Tietojen lisätasoitus
Tasoitetaan kullekin tarkasteltavalle reittipisteelle saatu korkeus merenpinnasta -tieto kaksivaiheisella menettelyllä, jossa d a on ensimmäinen ja d e viimeinen piste (kuva 1). Tehdään ensimmäinen tasoitus seuraavasti:
jossa
|
roadgrade,1(d) |
— |
tasoitettu tien pystykaltevuusarvo tarkasteltavassa reittipisteessä ensimmäisen tasoituksen jälkeen [m/m] |
|
h int (d) |
— |
interpoloitu sijaintikorkeus merenpinnasta tarkasteltavassa reittipisteessä d [m merenpinnan yläpuolella] |
|
h int,sm,1 (d) |
— |
tasoitettu interpoloitu sijaintikorkeus merenpinnasta ensimmäisen tasoituksen jälkeen tarkasteltavassa reittipisteessä d [m merenpinnan yläpuolella] |
|
d |
— |
kuljettu matka tarkasteltavassa reittipisteessä [m] |
|
d a |
— |
vertailureittipiste, kun matka on 0 metriä [m] |
|
d e |
— |
kuljettu matka viimeisessä tarkasteltavassa reittipisteessä [m] |
Tehdään toinen tasoitus seuraavasti:
jossa
|
roadgrade,2(d) |
— |
tasoitettu tien pystykaltevuusarvo tarkasteltavassa reittipisteessä toisen tasoituksen jälkeen [m/m] |
|
h int,sm,1 (d) |
— |
tasoitettu interpoloitu sijaintikorkeus merenpinnasta ensimmäisen tasoituksen jälkeen tarkasteltavassa reittipisteessä d [m merenpinnan yläpuolella] |
|
d |
— |
kuljettu matka tarkasteltavassa reittipisteessä [m] |
|
d a |
— |
vertailureittipiste, kun matka on 0 metriä [m] |
|
d e |
— |
kuljettu matka viimeisessä tarkasteltavassa reittipisteessä [m] |
Kuva 1
Menettely interpoloitujen korkeussignaalien tasoittamiseksi
4.4.3. Lopullisen tuloksen laskeminen
Lasketaan ajomatkan positiivinen kumulatiivinen korkeusero integroimalla kaikki positiiviset interpoloidut ja tasoitetut tien pystykaltevuusarvot roadgrade,2(d). Tulos on hyvä normalisoida testin kokonaismatkalla d tot ja ilmaista metreinä kumulatiivista korkeuseroa sataa kilometriä kohti.
5. NUMEERINEN ESIMERKKI
Taulukoissa 1 ja 2 esitetään vaiheet, joilla lasketaan positiivinen korkeusero käyttäen perustana PEMS-järjestelmän kanssa tehdyn maantietestin aikana kirjattuja tietoja. Selkeyden vuoksi tässä esitetään vain otos, jossa arvot ovat 800 m ja 160 s.
5.1. Tietojen laatuun liittyvä seulonta ja periaatteellinen todentaminen
Tietojen laatuun liittyvä seulonta ja periaatteellinen todentaminen on kaksivaiheinen. Ensin tarkastetaan ajoneuvon nopeutta koskevien tietojen täydellisyys. Tässä otoksessa ei ole ajoneuvon nopeuteen liittyviä tietoaukkoja (ks. taulukko 1). Seuraavaksi tarkastetaan sijaintikorkeus merenpinnasta -tietojen täydellisyys. Otoksessa puuttuvat sekunteihin 2 ja 3 liittyvät korkeustiedot. Täydennetään aukot interpoloimalla GPS-signaali. Lisäksi todennetaan GPS:n korkeustiedot topografisen kartan avulla. Todennus sisältää korkeusarvon h(0) matkan alussa. Korjataan sekunteihin 112–114 liittyvät korkeustiedot topografisen kartan perusteella, jotta seuraava ehto toteutuu:
Tietojen todennuksen tuloksena saadaan viidennen sarakkeen tiedot h(t).
5.2. Ajoneuvon hetkellistä sijaintikorkeutta merenpinnasta koskevien tietojen korjaaminen
Seuraavassa vaiheessa korjataan sekuntien 1–4, 111–112 ja 159–160 korkeustiedot h(t) käyttämällä sekuntien 0, 110 ja 158 korkeusarvoja, koska näiden aikavälien sijaintikorkeus merenpinnasta -tietoihin sovelletaan seuraavaa ehtoa:
Tietojen korjauksen tuloksena saadaan kuudennen sarakkeen tiedot hcorr(t). Korkeustietojen varmentamisen ja korjaamisen vaikutukset kuvataan kuvassa 2.
5.3. Kumulatiivisen positiivisen korkeuseron laskeminen
5.3.1. Yhtenäisen spatiaalisen resoluution vahvistaminen
Lasketaan hetkellinen matka d i jakamalla ajoneuvon hetkellinen nopeus (km/h) tekijällä 3,6 (taulukon 1 sarake 7). Laskemalla korkeustiedot uudelleen 1 m:n yhtenäisen spatiaalisen resoluution saamiseksi saadaan reittipisteet d (taulukon 2 sarake 1) ja niitä vastaavat korkeusarvot hint(d) (taulukon 2 sarake 7). Lasketaan kunkin reittipisteen d sijaintikorkeus merenpinnasta interpoloimalla mitatusta hetkellisestä korkeudesta merenpinnasta hcorr seuraavasti:
5.3.2. Tietojen lisätasoitus
Taulukossa 2 ensimmäinen reittipiste d a = 0 m ja viimeinen reittipiste d e = 799 m. Tasoitetaan kunkin tarkasteltavan reittipisteen sijaintikorkeus merenpinnasta -tieto kaksivaiheisella menettelyllä. Ensimmäinen tasoitus:
valittu tasoituksen osoittamiseksi, kund d ≤ 200m
valittu tasoituksen osoittamiseksi, kund 200m < d < (599m)
valittu tasoituksen osoittamiseksi, kund d ≥ (599m)
Lasketaan tasoitettu ja interpoloitu korkeusarvo seuraavasti:
Toinen tasoitus:
valittu tasoituksen osoittamiseksi, kund d ≤ 200m
valittu tasoituksen osoittamiseksi, kund 200m < d < (599)
valittu tasoituksen osoittamiseksi, kund d ≥ (599m)
5.3.3. Lopullisen tuloksen laskeminen
Lasketaan ajomatkan positiivinen kumulatiivinen korkeusero integroimalla kaikki positiiviset interpoloidut ja tasoitetut tien pystykaltevuusarvot eli taulukon 2 sarakkeessa roadgrade,2(d) olevat arvot. Koko tiedostoa tarkasteltaessa ajomatkan kokonaispituus oli
ja kaikki positiiviset interpoloidut ja tasoitetut tien pystykaltevuusarvot 516 m. Positiiviseksi kumulatiiviseksi korkeuseroksi saatiin näin 516*100/139,7 = 370 m/100 km.
Taulukko 1
Ajoneuvon hetkellistä sijaintikorkeutta merenpinnasta koskevien tietojen korjaaminen
|
Aika t [s] |
v(t) [km/h] |
hGPS(t) [m] |
hmap(t) [m] |
h(t) [m] |
hcorr(t) [m] |
di [m] |
Kumul. d [m] |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
0 |
0,00 |
122,7 |
129,0 |
122,7 |
122,7 |
0,0 |
0,0 |
|
1 |
0,00 |
122,8 |
129,0 |
122,8 |
122,7 |
0,0 |
0,0 |
|
2 |
0,00 |
– |
129,1 |
123,6 |
122,7 |
0,0 |
0,0 |
|
3 |
0,00 |
– |
129,2 |
124,3 |
122,7 |
0,0 |
0,0 |
|
4 |
0,00 |
125,1 |
129,0 |
125,1 |
122,7 |
0,0 |
0,0 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
18 |
0,00 |
120,2 |
129,4 |
120,2 |
120,2 |
0,0 |
0,0 |
|
19 |
0,32 |
120,2 |
129,4 |
120,2 |
120,2 |
0,1 |
0,1 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
37 |
24,31 |
120,9 |
132,7 |
120,9 |
120,9 |
6,8 |
117,9 |
|
38 |
28,18 |
121,2 |
133,0 |
121,2 |
121,2 |
7,8 |
125,7 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
46 |
13,52 |
121,4 |
131,9 |
121,4 |
121,4 |
3,8 |
193,4 |
|
47 |
38,48 |
120,7 |
131,5 |
120,7 |
120,7 |
10,7 |
204,1 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
56 |
42,67 |
119,8 |
125,2 |
119,8 |
119,8 |
11,9 |
308,4 |
|
57 |
41,70 |
119,7 |
124,8 |
119,7 |
119,7 |
11,6 |
320,0 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
110 |
10,95 |
125,2 |
132,2 |
125,2 |
125,2 |
3,0 |
509,0 |
|
111 |
11,75 |
100,8 |
132,3 |
100,8 |
125,2 |
3,3 |
512,2 |
|
112 |
13,52 |
0,0 |
132,4 |
132,4 |
125,2 |
3,8 |
516,0 |
|
113 |
14,01 |
0,0 |
132,5 |
132,5 |
132,5 |
3,9 |
519,9 |
|
114 |
13,36 |
24,30 |
132,6 |
132,6 |
132,6 |
3,7 |
523,6 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
|
149 |
39,93 |
123,6 |
129,6 |
123,6 |
123,6 |
11,1 |
719,2 |
|
150 |
39,61 |
123,4 |
129,5 |
123,4 |
123,4 |
11,0 |
730,2 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
|
157 |
14,81 |
121,3 |
126,1 |
121,3 |
121,3 |
4,1 |
792,1 |
|
158 |
14,19 |
121,2 |
126,2 |
121,2 |
121,2 |
3,9 |
796,1 |
|
159 |
10,00 |
128,5 |
126,1 |
128,5 |
121,2 |
2,8 |
798,8 |
|
160 |
4,10 |
130,6 |
126,0 |
130,6 |
121,2 |
1,2 |
800,0 |
|
— tarkoittaa tietoaukkoja. |
|||||||
Taulukko 2
Tien kaltevuusarvon laskeminen
|
d [m] |
t0 [s] |
d0 [m] |
d1 [m] |
h0 [m] |
h1 [m] |
hint(d) [m] |
roadgrade,1(d) [m/m] |
hint,sm,1(d) [m] |
roadgrade,2(d) [m/m] |
|
0 |
18 |
0,0 |
0,1 |
120,3 |
120,4 |
120,3 |
0,0035 |
120,3 |
– 0,0015 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
120 |
37 |
117,9 |
125,7 |
120,9 |
121,2 |
121,0 |
– 0,0019 |
120,2 |
0,0035 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
200 |
46 |
193,4 |
204,1 |
121,4 |
120,7 |
121,0 |
– 0,0040 |
120,0 |
0,0051 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
320 |
56 |
308,4 |
320,0 |
119,8 |
119,7 |
119,7 |
0,0288 |
121,4 |
0,0088 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
520 |
113 |
519,9 |
523,6 |
132,5 |
132,6 |
132,5 |
0,0097 |
123,7 |
0,0037 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
720 |
149 |
719,2 |
730,2 |
123,6 |
123,4 |
123,6 |
– 0,0405 |
122,9 |
– 0,0086 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
798 |
158 |
796,1 |
798,8 |
121,2 |
121,2 |
121,2 |
– 0,0219 |
121,3 |
– 0,0151 |
|
799 |
159 |
798,8 |
800.0 |
121,2 |
121,2 |
121,2 |
– 0,0220 |
121,3 |
– 0,0152 |
Kuva 2
Tietojen todentamisen ja korjaamisen vaikutus – GPS:llä mitattu korkeusprofiili, topografisesta kartasta saatu korkeusprofiili, tietojen laatuun liittyvän seulonnan ja periaatteellisen todentamisen jälkeen saatu korkeusprofiili h(t) sekä taulukossa 1 lueteltujen tietojen korjaaminen
Kuva 3
Vertailu: korjattu korkeusprofiili hcorr(t) sekä tasoitettu ja interpoloitu korkeus hint,sm,1
Taulukko 2
Positiivisen korkeuseron laskeminen
|
d [m] |
t0 [s] |
d0 [m] |
d1 [m] |
h0 [m] |
h1 [m] |
hint(d) [m] |
roadgrade,1(d) [m/m] |
hint,sm,1(d) [m] |
roadgrade,2(d) [m/m] |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
0 |
18 |
0,0 |
0,1 |
120,3 |
120,4 |
120,3 |
0,0035 |
120,3 |
– 0,0015 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
120 |
37 |
117,9 |
125,7 |
120,9 |
121,2 |
121,0 |
– 0,0019 |
120,2 |
0,0035 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
200 |
46 |
193,4 |
204,1 |
121,4 |
120,7 |
121,0 |
– 0,0040 |
120,0 |
0,0051 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
320 |
56 |
308,4 |
320,0 |
119,8 |
119,7 |
119,7 |
0,0288 |
121,4 |
0,0088 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
520 |
113 |
519,9 |
523,6 |
132,5 |
132,6 |
132,5 |
0,0097 |
123,7 |
0,0037 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
720 |
149 |
719,2 |
730,2 |
123,6 |
123,4 |
123,6 |
– 0,0405 |
122,9 |
– 0,0086 |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
798 |
158 |
796,1 |
798,8 |
121,2 |
121,2 |
121,2 |
– 0,0219 |
121,3 |
– 0,0151 |
|
799 |
159 |
798,8 |
800,0 |
121,2 |
121,2 |
121,2 |
– 0,0220 |
121,3 |
– 0,0152 |
Lisäys 7 c
Ajomatkan olosuhteiden todentaminen ja lopullisten RDE-päästötulosten laskeminen OVC-HEV-ajoneuvojen tapauksessa
1. JOHDANTO
Tässä lisäyksessä kuvataan ajomatkan olosuhteiden todentaminen ja lopullisten RDE-päästötulosten laskeminen OVC-HEV-ajoneuvojen tapauksessa. Tässä lisäyksessä ehdotettua menetelmää tarkastellaan jatkossa uudelleen tarkoituksena laatia kattavampi menetelmä.
2. SYMBOLIT, PARAMETRIT JA YKSIKÖT
|
Mt |
on koko ajomatkan aikana päästettyjen kaasumaisten epäpuhtauksien painotettu matkakohtainen massa [mg/km] tai hiukkasten lukumäärä [#/km] |
|
mt |
on koko ajomatkan aikana päästettyjen kaasumaisten epäpuhtauksien massa [g] tai hiukkasten lukumäärä [#] |
|
mt,CO2 |
on koko ajomatkan aikana päästetyn hiilidioksidin massa [g] |
|
Mu |
on ajomatkan kaupunkiosuuden aikana päästettyjen kaasumaisten epäpuhtauksien painotettu matkakohtainen massa [mg/km] tai hiukkasten lukumäärä [#/km] |
|
mu |
on ajomatkan kaupunkiosuuden aikana päästettyjen kaasumaisten epäpuhtauksien massa [mg] tai hiukkasten lukumäärä [#] |
|
mu,CO2 |
on ajomatkan kaupunkiosuuden aikana päästetyn hiilidioksidin massa [g] |
|
MWLTC,CO2 |
on hiilidioksidipäästöjen matkakohtainen massa [g/km] WLTC-menettelyssä tehdyssä latausta ylläpitävässä testissä |
3. YLEISET VAATIMUKSET
OVC-HEV-ajoneuvojen kaasumaisten epäpuhtauksien ja hiukkasten päästöt on arvioitava kahdessa vaiheessa: Ensin arvioidaan ajomatkan olosuhteet 4 kohdan mukaisesti. Toiseksi lasketaan lopulliset RDE-päästötulokset 5 kohdan mukaisesti. Ajomatka on hyvä aloittaa siten, että akun tila on varausta ylläpitävä, jotta 4 kohdan kolmas vaatimus täyttyy. Akkua ei saa ladata ajoneuvon ulkopuolelta ajomatkan aikana.
4. AJOMATKAN OLOSUHTEIDEN TODENTAMINEN
Todennetaan yksinkertaisella kolmivaiheisella menettelyllä seuraavat:
1. Ajomatka vastaa tässä liitteessä III A olevassa 4–8 kohdassa määriteltyjä yleisiä vaatimuksia, reunaehtoja, ajomatkaan ja toimintaan liittyvä vaatimuksia sekä voiteluöljyn, polttoaineen ja reagenssien eritelmiä.
2. Ajomatka vastaa tämän liitteen III A lisäyksissä 7 a ja 7 b määriteltyjä ajomatkan olosuhteita.
3. Polttomoottori on ollut käynnissä vähintään yhteensä 12 kilometrin matkan kaupunkiolosuhteissa.
Jos vähintään yksi näistä vaatimuksista ei täyty, ajomatkaa pidetään pätemättömänä ja se toistetaan, kunnes ajomatkaolosuhteet ovat vaatimusten mukaiset.
5. LOPULLISTEN RDE-PÄÄSTÖTULOSTEN LASKEMINEN
Validien ajomatkojen lopullisten RDE-tulosten laskemisen perustaksi tehdään yksinkertainen arviointi kaasumaisten ja hiukkasepäpuhtauksien päästöjen kokonaismäärän suhteesta CO2-päästöjen kokonaismäärään. Tämä tehdään kolmessa vaiheessa:
1. Määritetään kaasumaisten epäpuhtauksien ja hiukkaspäästöjen kokonaismäärä [mg ja #], joka on koko ajomatkan osalta mt ja ajomatkan kaupunkiosuuden osalta mu .
2. Määritetään CO2-päästöjen massa [g] koko ajomatkan osalta mt,CO2 ja ajomatkan kaupunkiosuuden osalta mu,CO2 .
3. Määritetään yksittäisten ajoneuvojen CO2-päästöjen matkakohtainen massa MWLTC,CO2 [g/km] varausta ylläpitävässä tilassa (yksittäisen ajoneuvon ilmoitettu arvo) kuten asetuksessa 2016/1151 kuvataan (tyyppi I -testi, joka sisältää kylmäkäynnistyksen).
4. Lasketaan lopulliset RDE-päästötulokset seuraavasti:
|
|
koko ajomatka |
|
|
ajomatkan kaupunkiosuus. |
Lisäys 8
Tietojen vaihtoa ja raportointia koskevat vaatimukset
1. JOHDANTO
Tässä lisäyksessä kuvaillaan vaatimukset, joita sovelletaan mittausjärjestelmien ja tietojenarviointiohjelmiston väliseen tiedonvaihtoon sekä välivaiheen ja lopullisten tulosten raportointiin ja vaihtoihin tietojen arvioinnin valmistuttua.
Pakollisia ja vapaaehtoisia parametreja koskevien tietojen vaihtoon ja raportointiin sovelletaan lisäyksessä 1 olevan 3.2 kohdan vaatimuksia. Lopullisten tulosten jäljitettävyyden varmistamiseksi on toimitettava 3 kohdan mukaisissa tiedonvaihto- ja raportointitiedostoissa yksilöidyt tiedot.
2. SYMBOLIT, PARAMETRIT JA YKSIKÖT
|
a 1 |
— |
hiilidioksidin ominaiskäyrän kerroin |
|
b 1 |
— |
hiilidioksidin ominaiskäyrän kerroin |
|
a 2 |
— |
hiilidioksidin ominaiskäyrän kerroin |
|
b 2 |
— |
hiilidioksidin ominaiskäyrän kerroin |
|
k 11 |
— |
painotusfunktion kerroin |
|
k 12 |
— |
painotusfunktion kerroin |
|
k 21 |
— |
painotusfunktion kerroin |
|
k 22 |
— |
painotusfunktion kerroin |
|
tol 1 |
— |
primaaritoleranssi |
|
tol 2 |
— |
sekundaaritoleranssi |
|
|
— |
ajoneuvon todellisen nopeuden ja arvoa 0,1 m/s2 suuremman positiivisen kiihtyvyyden tulon 95. persentiili ottaen huomioon kaupunki-, maantie- ja moottoritieajo [m2/s3 tai W/kg] |
|
RPAK |
— |
suhteellinen positiivinen kiihtyvyys kaupunki-, maantie- ja moottoritieajossa [m/s2 tai kWs/(kg*km)] |
3. TIETOJEN VAIHDON JA RAPORTOINNIN MUOTO
3.1. Yleistä
Päästöarvoja ja muita merkityksellisiä parametreja koskevassa tiedonvaihdossa ja raportoinnissa on käytettävä CSV-muotoista tiedostoa. Parametrien arvot erotetaan toisistaan pilkulla (ASCII-koodi #h2C). Alaparametrien arvot erotetaan toisistaan kaksoispisteellä (ASCII-koodi #h3B). Numeeristen arvojen desimaalierottimena käytetään pistettä (ASCII-koodi #h2E). Rivit päätetään rivinvaihtoon (CR, ASCII-koodi #h0D). Tuhaterotinta ei käytetä.
3.2. Tietojenvaihto
Mittausjärjestelmien ja tietojenarviointiohjelmiston välinen tietojenvaihto on toteutettava käyttämällä standardoitua raportointitiedostoa, joka sisältää vähimmäisvaatimusten mukaiset pakolliset ja vapaaehtoiset parametrit. Tietojenvaihtotiedoston rakenne on seuraava: Ensimmäiset 195 riviä varataan ylätunnisteelle, jossa annetaan tapauskohtaiset tiedot esimerkiksi testiolosuhteista sekä PEMS-laitteiden yksilöinnistä ja kalibroinnista (taulukko 1). Riveillä 198–200 ilmoitetaan parametrien nimitykset ja yksiköt. Rivi 201 ja sitä seuraavat rivit muodostavat tietojenvaihtotiedoston varsinaisen osan ja sisältävät parametrien arvot (taulukko 2). Tietojenvaihtotiedoston varsinaisessa osassa on oltava tietorivejä vähintään määrä, joka vastaa testin kestoa sekunneissa kerrottuna kirjaustaajuudella hertseinä.
3.3. Välitulokset ja lopulliset tulokset
Alustavat parametrit välituloksista on kirjattava taulukossa 3 esitettyä rakennetta noudattaen. Taulukon 3 tiedot on saatava ennen kuin sovelletaan lisäyksissä 5 ja 6 vahvistettuja tietojenarviointimenetelmiä.
►M1 Ajoneuvon valmistaja kirjaa käytettävissä olevat tietojenarviointimenetelmien tulokset erillisiin tiedostoihin. ◄ Lisäyksessä 5 kuvatulla menetelmällä tehdyn tietojen analysoinnin tulokset ilmoitetaan taulukoiden 4, 5 ja 6 mukaisesti. Lisäyksessä 6 kuvatulla menetelmällä tehdyn tietojen analysoinnin tulokset ilmoitetaan taulukoiden 7, 8 ja 9 mukaisesti. Tietojenraportointitiedoston ylätunnisteessa on kolme osaa. Ensimmäiset 95 riviä on varattu tietojenarviointimenetelmän asetuksia koskeville tiedoille. Riveillä 101–195 ilmoitetaan tietojenarviointimenetelmän tulokset. Riveillä 201–490 ilmoitetaan lopulliset päästötulokset. Rivi 501 ja sitä seuraavat rivit muodostavat tietojenraportointitiedoston varsinaisen osan ja sisältävät tietojenarvioinnin yksityiskohtaiset tulokset.
4. TEKNISET RAPORTOINTITAULUKOT
4.1. Tietojenvaihto
Taulukko 1
Tietojenvaihtotiedoston ylätunniste
|
Rivi |
Parametri |
Kuvaus/yksikkö |
|
1 |
TESTIN TUNNISTE |
[koodi] |
|
2 |
Testauspäivämäärä |
[päivä.kuukausi.vuosi] |
|
3 |
Testiä valvonut organisaatio |
[organisaation nimi] |
|
4 |
Testauspaikka |
[paikkakunta, maa] |
|
5 |
Testiä valvonut henkilö |
[päävalvojan nimi] |
|
6 |
Ajoneuvon kuljettaja |
[kuljettajan nimi] |
|
7 |
Ajoneuvon tyyppi |
[ajoneuvon nimi] |
|
8 |
Ajoneuvon valmistaja |
[nimi] |
|
9 |
Ajoneuvon vuosimalli |
[vuosi] |
|
10 |
Ajoneuvon tunniste |
[VIN-koodi] |
|
11 |
Matkamittarin lukema testin alussa |
[km] |
|
12 |
Matkamittarin lukema testin lopussa |
[km] |
|
13 |
Ajoneuvoluokka |
[luokka] |
|
14 |
Tyyppihyväksynnän mukainen päästöraja |
[Euro X] |
|
15 |
Moottorityyppi |
[esim. kipinä- tai puristussytytteinen] |
|
16 |
Moottorin nimellisteho |
[kW] |
|
17 |
Suurin vääntömomentti |
Nm |
|
18 |
Moottorin iskutilavuus |
[cm3] |
|
19 |
Vaihteisto |
[esim. käsivalintainen, automaattinen] |
|
20 |
Vaihteiden määrä eteenpäin |
[#] |
|
21 |
Polttoaine |
[esim. bensiini, dieselöljy] |
|
22 |
Voiteluaine |
[tuotteen nimi] |
|
23 |
Rengaskoko |
[leveys / korkeus / vanteen halkaisija] |
|
24 |
Rengaspaine etu- ja taka-akselilla |
[bar; bar] |
|
25W |
Ajovastusparametrit WLTP:stä |
[F0, F1, F2] |
|
25N |
Ajovastusparametrit NEDC:stä |
[F0, F1, F2] |
|
26 |
Tyyppihyväksyntätestisykli |
[NEDC, WLTC] |
|
27 |
Tyyppihyväksynnän CO2-päästöt |
[g/km] |
|
28 |
CO2-päästöt WLTC-tilassa pieni |
[g/km] |
|
29 |
CO2-päästöt WLTC-tilassa keskisuuri |
[g/km] |
|
30 |
CO2-päästöt WLTC-tilassa suuri |
[g/km] |
|
31 |
CO2-päästöt WLTC-tilassa erittäin suuri |
[g/km] |
|
32 |
Ajoneuvon testimassa (1) |
[kg; % (2)] |
|
33 |
PEMS-järjestelmän valmistaja |
[nimi] |
|
34 |
PEMS-järjestelmän tyyppi |
[PEMS-järjestelmän nimi] |
|
35 |
PEMS-järjestelmän sarjanumero |
[numero] |
|
36 |
PEMS-järjestelmän tehonsyöttö |
[esim. akun tyyppi] |
|
37 |
Kaasuanalysaattorin valmistaja |
[nimi] |
|
38 |
Kaasuanalysaattorin tyyppi |
[tyyppi] |
|
39 |
Kaasuanalysaattorin sarjanumero |
[numero] |
|
40-50 (3) |
… |
… |
|
51 |
Pakokaasun massavirtamittarin valmistaja (4) |
[nimi] |
|
52 |
Pakokaasun massavirtamittarin anturin tyyppi (4) |
[toimintaperiaate] |
|
53 |
Pakokaasun massavirtamittarin sarjanumero (4) |
[numero] |
|
54 |
Pakokaasun massavirran lähde |
[massavirtamittari/ECU/anturi] |
|
55 |
Ilmanpaineanturi |
[tyyppi, valmistaja] |
|
56 |
Testauspäivämäärä |
[päivä.kuukausi.vuosi] |
|
57 |
Testiä edeltävän menettelyn aloittamisaika |
[h:min] |
|
58 |
Ajomatkan aloittamisaika |
[h:min] |
|
59 |
Testiä seuraavan menettelyn aloittamisaika |
[h:min] |
|
60 |
Testiä edeltävän menettelyn lopettamisaika |
[h:min] |
|
61 |
Ajomatkan lopettamisaika |
[h:min] |
|
62 |
Testiä seuraavan menettelyn lopettamisaika |
[h:min] |
|
63-70 (5) |
… |
… |
|
71 |
Aikakorjaus: THC |
[s] |
|
72 |
Aikakorjaus: CH4 |
[s] |
|
73 |
Aikakorjaus: NMHC |
[s] |
|
74 |
Aikakorjaus: O2 |
[s] |
|
75 |
Aikakorjaus: PN |
[s] |
|
76 |
Aikakorjaus: CO |
[s] |
|
77 |
Aikakorjaus: CO2 |
[s] |
|
78 |
Aikakorjaus: NO |
[s] |
|
79 |
Aikakorjaus: NO2 |
[s] |
|
80 |
Aikakorjaus: pakokaasun massavirta |
[s] |
|
81 |
THC-vertailuarvo |
[ppm] |
|
82 |
CH4-vertailuarvo |
[ppm] |
|
83 |
NMHC-vertailuarvo |
[ppm] |
|
84 |
O2-vertailuarvo |
[%] |
|
85 |
PN-vertailuarvo |
[#] |
|
86 |
CO-vertailuarvo |
[ppm] |
|
87 |
CO2-vertailuarvo |
[%] |
|
88 |
NO-vertailuarvo |
[ppm] |
|
89 |
NO2-vertailuarvo |
[ppm] |
|
90–95 (5) |
… |
… |
|
96 |
THC:n nollavaste ennen testiä |
[ppm] |
|
97 |
CH4:n nollavaste ennen testiä |
[ppm] |
|
98 |
NMHC:n nollavaste ennen testiä |
[ppm] |
|
99 |
O2:n nollavaste ennen testiä |
[%] |
|
100 |
PN:n nollavaste ennen testiä |
[#] |
|
101 |
CO:n nollavaste ennen testiä |
[ppm] |
|
102 |
CO2:n nollavaste ennen testiä |
[%] |
|
103 |
NO:n nollavaste ennen testiä |
[ppm] |
|
104 |
NO2:n nollavaste ennen testiä |
[ppm] |
|
105 |
THC:n vertailuvaste ennen testiä |
[ppm] |
|
106 |
CH4:n vertailuvaste ennen testiä |
[ppm] |
|
107 |
NMHC:n vertailuvaste ennen testiä |
[ppm] |
|
108 |
O2:n vertailuvaste ennen testiä |
[%] |
|
109 |
PN:n vertailuvaste ennen testiä |
[#] |
|
110 |
CO:n vertailuvaste ennen testiä |
[ppm] |
|
111 |
CO2:n vertailuvaste ennen testiä |
[%] |
|
112 |
NO:n vertailuvaste ennen testiä |
[ppm] |
|
113 |
NO2:n vertailuvaste ennen testiä |
[ppm] |
|
114 |
THC:n nollavaste testin jälkeen |
[ppm] |
|
115 |
CH4:n nollavaste testin jälkeen |
[ppm] |
|
116 |
NMHC:n nollavaste testin jälkeen |
[ppm] |
|
117 |
O2:n nollavaste testin jälkeen |
[%] |
|
118 |
PN:n nollavaste testin jälkeen |
[#] |
|
119 |
CO:n nollavaste testin jälkeen |
[ppm] |
|
120 |
CO2:n nollavaste testin jälkeen |
[%] |
|
121 |
NO:n nollavaste testin jälkeen |
[ppm] |
|
122 |
NO2:n nollavaste testin jälkeen |
[ppm] |
|
123 |
THC:n vertailuvaste testin jälkeen |
[ppm] |
|
124 |
CH4:n vertailuvaste testin jälkeen |
[ppm] |
|
125 |
NMHC:n vertailuvaste testin jälkeen |
[ppm] |
|
126 |
O2:n vertailuvaste testin jälkeen |
[%] |
|
127 |
PN:n vertailuvaste testin jälkeen |
[#] |
|
128 |
CO:n vertailuvaste testin jälkeen |
[ppm] |
|
129 |
CO2:n vertailuvaste testin jälkeen |
[%] |
|
130 |
NO:n vertailuvaste testin jälkeen |
[ppm] |
|
131 |
NO2:n vertailuvaste testin jälkeen |
[ppm] |
|
132 |
PEMS-validoinnin tulokset – THC |
[mg/km; %] (6) |
|
133 |
PEMS-validoinnin tulokset – CH4 |
[mg/km; %] (6) |
|
134 |
PEMS-validoinnin tulokset – NMHC |
[mg/km; %] (6) |
|
135 |
PEMS-validoinnin tulokset – PN |
[#/km; %] (6) |
|
136 |
PEMS-validoinnin tulokset – CO |
[mg/km; %] (6) |
|
137 |
PEMS-validoinnin tulokset – CO2 |
[g/km; %] (6) |
|
138 |
PEMS-validoinnin tulokset – NOx |
[mg/km; %] (6) |
|
… (7) |
… (7) |
… (7) |
|
(1) Ajoneuvon massa tietestissä mukaan luettuna kuljettajan ja PEMS-järjestelmän kaikkien komponenttien massa. (2) Prosenttiosuus ilmoittaa poikkeaman ajoneuvon bruttopainosta. (3) Lisätiedot analysaattorien valmistajista ja sarjanumeroista, jos käytetään useita analysaattoreita. Varattujen rivien määrä on ainoastaan ohjeellinen, eikä täytetyssä tiedostossa saa olla tyhjiä rivejä. (4) Pakollinen, jos pakokaasun massavirta määritetään massavirtamittarilla. (5) Varattu mahdollisesti tarvittaville lisätiedoille. (6) PEMS-järjestelmän validointi vapaaehtoinen, PEMS-järjestelmällä mitatut ajomatkakohtaiset päästöt. Prosenttiosuus ilmoittaa poikkeaman laboratoriovertailuarvosta. (7) Testin luonnehtimista ja merkintöjä varten voidaan lisätä parametreja riville 195 asti. |
||
Taulukko 2
Tietojenvaihtotiedoston varsinainen osa. Taulukon rivit ja sarakkeet siirretään tietojenvaihtotiedoston varsinaiseen osaan.
|
Rivi |
198 |
199 (1) |
200 |
201 |
|
|
Aika |
Matka |
[s] |
|
|
|
Ajoneuvon nopeus (3) |
Anturi |
[km/h] |
|
|
|
Ajoneuvon nopeus (3) |
GPS |
[km/h] |
|
|
|
Ajoneuvon nopeus (3) |
ECU |
[km/h] |
|
|
|
Leveyspiiri |
GPS |
[aste:minuutti:sekunti] |
|
|
|
Pituuspiiri |
GPS |
[aste:minuutti:sekunti] |
|
|
|
Korkeus (3) |
GPS |
[m] |
|
|
|
Korkeus (3) |
Anturi |
[m] |
|
|
|
Ilmanpaine |
Anturi |
[kPa] |
|
|
|
Ympäristön lämpötila |
Anturi |
[K] |
|
|
|
Ilmankosteus |
Anturi |
[g/kg; %] |
|
|
|
THC-pitoisuus |
Analysaattori |
[ppm] |
|
|
|
CO4-pitoisuus |
Analysaattori |
[ppm] |
|
|
|
NMHC-pitoisuus |
Analysaattori |
[ppm] |
|
|
|
CO-pitoisuus |
Analysaattori |
[ppm] |
|
|
|
CO2-pitoisuus |
Analysaattori |
[ppm] |
|
|
|
NOx-pitoisuus |
Analysaattori |
[ppm] |
|
|
|
NO-pitoisuus |
Analysaattori |
[ppm] |
|
|
|
NO2-pitoisuus |
Analysaattori |
[ppm] |
|
|
|
O2-pitoisuus |
Analysaattori |
[ppm] |
|
|
|
Hiukkasmäärä |
Analysaattori |
[#/m3] |
|
|
|
Pakokaasun massavirta |
EFM |
[kg/s] |
|
|
|
Pakokaasun lämpötila massavirtamittarissa |
EFM |
[K] |
|
|
|
Pakokaasun massavirta |
Anturi |
[kg/s] |
|
|
|
Pakokaasun massavirta |
ECU |
[kg/s] |
|
|
|
THC:n massa |
Analysaattori |
[g/s] |
|
|
|
CH4:n massa |
Analysaattori |
[g/s] |
|
|
|
NMHC:n massa |
Analysaattori |
[g/s] |
|
|
|
CO:n massa |
Analysaattori |
[g/s] |
|
|
|
CO2:n massa |
Analysaattori |
[g/s] |
|
|
|
NOx:n massa |
Analysaattori |
[g/s] |
|
|
|
NO:n massa |
Analysaattori |
[g/s] |
|
|
|
NO2:n massa |
Analysaattori |
[g/s] |
|
|
|
O2:n massa |
Analysaattori |
[g/s] |
|
|
|
Hiukkasmäärä |
Analysaattori |
[#/s] |
|
|
|
Kaasunmittaus aktiivinen |
PEMS |
[aktiivinen (1), ei-aktiivinen (0), virhe (>1)] |
|
|
|
Moottorin kierrosnopeus |
ECU |
[rpm] |
|
|
|
Moottorin vääntömomentti |
ECU |
Nm |
|
|
|
Vääntömomentti vetävällä akselilla |
Anturi |
Nm |
|
|
|
Pyörän pyörimisnopeus |
Anturi |
[rad/s] |
|
|
|
Polttoaineen virtaus |
ECU |
[g/s] |
|
|
|
Moottorin polttoainevirta |
ECU |
[g/s] |
|
|
|
Moottorin imuilmavirta |
ECU |
[g/s] |
|
|
|
Jäähdytysaineen lämpötila |
ECU |
[K] |
|
|
|
Öljyn lämpötila |
ECU |
[K] |
|
|
|
Regenerointitila |
ECU |
– |
|
|
|
Polkimen asento |
ECU |
[%] |
|
|
|
Ajoneuvon tila |
ECU |
[virhe (1), normaali (0)] |
|
|
|
Vääntömomenttiprosentti |
ECU |
[%] |
|
|
|
Kitkamomenttiprosentti |
ECU |
[%] |
|
|
|
Varaustila |
ECU |
[%] |
|
|
|
… (4) |
… (4) |
… (4) |
|
|
(1) Sarake voidaan jättää täyttämättä, jos parametrin lähde ilmenee nimityksestä sarakkeessa 198. (2) Sisällytetään todelliset arvot riviltä 201 tietojen loppuun saakka. (3) Määritetään ainakin yhdellä menetelmällä. (4) Ajoneuvon kuntoa ja testiolosuhteita voidaan luonnehtia lisäparametreilla. |
||||
4.2. Välitulokset ja lopulliset tulokset
4.2.1. Välitulokset
Taulukko 3
Raportointitiedosto nro 1 – Alustavat parametrit välituloksista
|
Rivi |
Parametri |
Kuvaus/yksikkö |
|
1 |
Koko ajomatka |
[km] |
|
2 |
Koko ajomatkan kesto |
[h:min:s] |
|
3 |
Pysähdysjaksojen kokonaiskesto |
[min:s] |
|
4 |
Ajomatkan keskinopeus |
[km/h] |
|
5 |
Ajomatkan suurin nopeus |
[km/h] |
|
6 |
Korkeus merenpinnasta ajomatkan alussa |
[m merenpinnan yläpuolella] |
|
7 |
Korkeus merenpinnasta ajomatkan lopussa |
[m merenpinnan yläpuolella] |
|
8 |
Ajomatkan kumulatiivinen korkeusero |
[m/100 km] |
|
6 |
Keskimääräinen THC-pitoisuus |
[ppm] |
|
7 |
Keskimääräinen CH4-pitoisuus |
[ppm] |
|
8 |
Keskimääräinen NMHC-pitoisuus |
[ppm] |
|
9 |
Keskimääräinen CO-pitoisuus |
[ppm] |
|
10 |
Keskimääräinen CO2-pitoisuus |
[ppm] |
|
11 |
Keskimääräinen NOx-pitoisuus |
[ppm] |
|
12 |
Keskimääräinen hiukkasmäärä |
[#/m3] |
|
13 |
Keskimääräinen pakokaasun massavirta |
[kg/s] |
|
14 |
Pakokaasun keskimääräinen lämpötila |
[K] |
|
15 |
Pakokaasun suurin lämpötila |
[K] |
|
16 |
Kumulatiivinen THC-massa |
[g] |
|
17 |
Kumulatiivinen CH4-massa |
[g] |
|
18 |
Kumulatiivinen NMHC-massa |
[g] |
|
19 |
Kumulatiivinen CO-massa |
[g] |
|
20 |
Kumulatiivinen CO2-massa |
[g] |
|
21 |
Kumulatiivinen NOx-massa |
[g] |
|
22 |
Kumulatiivinen hiukkasmäärä |
[#] |
|
23 |
Koko ajomatkan THC-päästöt |
[mg/km] |
|
24 |
Koko ajomatkan CH4-päästöt |
[mg/km] |
|
25 |
Koko ajomatkan NMHC-päästöt |
[mg/km] |
|
26 |
Koko ajomatkan CO-päästöt |
[mg/km] |
|
27 |
Koko ajomatkan CO2-päästöt |
[g/km] |
|
28 |
Koko ajomatkan NOx-päästöt |
[mg/km] |
|
29 |
Koko ajomatkan hiukkaspäästöt |
[#/km] |
|
30 |
Kaupunkiajo-osuuden pituus |
[km] |
|
31 |
Kaupunkiajo-osuuden kesto |
[h:min:s] |
|
32 |
Pysähdysten kesto kaupunkiajo-osuudella |
[min:s] |
|
33 |
Keskinopeus kaupunkiajo-osuudella |
[km/h] |
|
34 |
Suurin nopeus kaupunkiajo-osuudella |
[km/h] |
|
38 |
|
[m2/s3] |
|
39 |
RPAk , k = kaupunki |
[m/s2] |
|
40 |
Kumulatiivinen korkeusero kaupunkiajossa |
[m/100 km] |
|
41 |
Keskimääräinen THC-pitoisuus kaupunkiajossa |
[ppm] |
|
42 |
Keskimääräinen CH4-pitoisuus kaupunkiajossa |
[ppm] |
|
43 |
Keskimääräinen NMHC-pitoisuus kaupunkiajossa |
[ppm] |
|
44 |
Keskimääräinen CO-pitoisuus kaupunkiajossa |
[ppm] |
|
45 |
Keskimääräinen CO2-pitoisuus kaupunkiajossa |
[ppm] |
|
46 |
Keskimääräinen NOx-pitoisuus kaupunkiajossa |
[ppm] |
|
47 |
Keskimääräinen hiukkasmäärä kaupunkiajossa |
[#/m3] |
|
48 |
Keskimääräinen pakokaasun massavirta kaupunkiajossa |
[kg/s] |
|
49 |
Pakokaasun keskimääräinen lämpötila kaupunkiajossa |
[K] |
|
50 |
Pakokaasun suurin lämpötila kaupunkiajossa |
[K] |
|
51 |
Kumulatiivinen THC-massa kaupunkiajossa |
[g] |
|
52 |
Kumulatiivinen CH4-massa kaupunkiajossa |
[g] |
|
53 |
Kumulatiivinen NMHC-massa kaupunkiajossa |
[g] |
|
54 |
Kumulatiivinen CO-massa kaupunkiajossa |
[g] |
|
55 |
Kumulatiivinen CO2-massa kaupunkiajossa |
[g] |
|
56 |
Kumulatiivinen NOx-massa kaupunkiajossa |
[g] |
|
57 |
Kumulatiivinen hiukkasmäärä kaupunkiajossa |
[#] |
|
58 |
THC-päästöt kaupunkiajossa |
[mg/km] |
|
59 |
CH4-päästöt kaupunkiajossa |
[mg/km] |
|
60 |
NMHC-päästöt kaupunkiajossa |
[mg/km] |
|
61 |
CO-päästöt kaupunkiajossa |
[mg/km] |
|
62 |
CO2-päästöt kaupunkiajossa |
[g/km] |
|
63 |
NOx-päästöt kaupunkiajossa |
[mg/km] |
|
64 |
Hiukkasmäärä kaupunkiajossa |
[#/km] |
|
65 |
Maantieajo-osuuden pituus |
[km] |
|
66 |
Maantieajo-osuuden kesto |
[h:min:s] |
|
67 |
Pysähdysten kesto maantieajo-osuudella |
[min:s] |
|
68 |
Keskinopeus maantieajo-osuudella |
[km/h] |
|
69 |
Suurin nopeus maantieajo-osuudella |
[km/h] |
|
70 |
|
[m2/s3] |
|
71 |
RPAk , k = maantie |
[m/s2] |
|
72 |
Keskimääräinen THC-pitoisuus maantieajossa |
[ppm] |
|
73 |
Keskimääräinen CH4-pitoisuus maantieajossa |
[ppm] |
|
74 |
Keskimääräinen NMHC-pitoisuus maantieajossa |
[ppm] |
|
75 |
Keskimääräinen CO-pitoisuus maantieajossa |
[ppm] |
|
76 |
Keskimääräinen CO2-pitoisuus maantieajossa |
[ppm] |
|
77 |
Keskimääräinen NOx-pitoisuus maantieajossa |
[ppm] |
|
78 |
Keskimääräinen hiukkasmäärä maantieajossa |
[#/m3] |
|
79 |
Keskimääräinen pakokaasun massavirta maantieajossa |
[kg/s] |
|
80 |
Pakokaasun keskimääräinen lämpötila maantieajossa |
[K] |
|
81 |
Pakokaasun suurin lämpötila maantieajossa |
[K] |
|
82 |
Kumulatiivinen THC-massa maantieajossa |
[g] |
|
83 |
Kumulatiivinen CH4-massa maantieajossa |
[g] |
|
84 |
Kumulatiivinen NMHC-massa maantieajossa |
[g] |
|
85 |
Kumulatiivinen CO-massa maantieajossa |
[g] |
|
86 |
Kumulatiivinen CO2-massa maantieajossa |
[g] |
|
87 |
Kumulatiivinen NOx-massa maantieajossa |
[g] |
|
88 |
Kumulatiivinen hiukkasmäärä maantieajossa |
[#] |
|
89 |
THC-päästöt maantieajossa |
[mg/km] |
|
90 |
CH4-päästöt maantieajossa |
[mg/km] |
|
91 |
NMHC-päästöt maantieajossa |
[mg/km] |
|
92 |
CO-päästöt maantieajossa |
[mg/km] |
|
93 |
CO2-päästöt maantieajossa |
[g/km] |
|
94 |
NOx-päästöt maantieajossa |
[mg/km] |
|
95 |
Hiukkasmäärä maantieajossa |
[#/km] |
|
96 |
Moottoritieajo-osuuden pituus |
[km] |
|
97 |
Moottoritieajo-osuuden kesto |
[h:min:s] |
|
98 |
Pysähdysten kesto moottoritieajo-osuudella |
[min:s] |
|
99 |
Keskinopeus moottoritieajo-osuudella |
[km/h] |
|
100 |
Suurin nopeus moottoritieajo-osuudella |
[km/h] |
|
101 |
|
[m2/s3] |
|
102 |
RPAk , k = moottoritie |
[m/s2] |
|
103 |
Keskimääräinen THC-pitoisuus moottoritieajossa |
[ppm] |
|
104 |
Keskimääräinen CH4-pitoisuus moottoritieajossa |
[ppm] |
|
105 |
Keskimääräinen NMHC-pitoisuus moottoritieajossa |
[ppm] |
|
106 |
Keskimääräinen CO-pitoisuus moottoritieajossa |
[ppm] |
|
107 |
Keskimääräinen CO2-pitoisuus moottoritieajossa |
[ppm] |
|
108 |
Keskimääräinen NOx-pitoisuus moottoritieajossa |
[ppm] |
|
109 |
Keskimääräinen hiukkasmäärä moottoritieajossa |
[#/m3] |
|
110 |
Keskimääräinen pakokaasun massavirta moottoritieajossa |
[kg/s] |
|
111 |
Pakokaasun keskimääräinen lämpötila moottoritieajossa |
[K] |
|
112 |
Pakokaasun suurin lämpötila moottoritieajossa |
[K] |
|
113 |
Kumulatiivinen THC-massa moottoritieajossa |
[g] |
|
114 |
Kumulatiivinen CH4-massa moottoritieajossa |
[g] |
|
115 |
Kumulatiivinen NMHC-massa moottoritieajossa |
[g] |
|
116 |
Kumulatiivinen CO-massa moottoritieajossa |
[g] |
|
117 |
Kumulatiivinen CO2-massa moottoritieajossa |
[g] |
|
118 |
Kumulatiivinen NOx-massa moottoritieajossa |
[g] |
|
119 |
Kumulatiivinen hiukkasmäärä moottoritieajossa |
[#] |
|
120 |
THC-päästöt moottoritieajossa |
[mg/km] |
|
121 |
CH4-päästöt moottoritieajossa |
[mg/km] |
|
122 |
NMHC-päästöt moottoritieajossa |
[mg/km] |
|
123 |
CO-päästöt moottoritieajossa |
[mg/km] |
|
124 |
CO2-päästöt moottoritieajossa |
[g/km] |
|
125 |
NOx-päästöt moottoritieajossa |
[mg/km] |
|
126 |
Hiukkasmäärä moottoritieajossa |
[#/km] |
|
… (1) |
… (1) |
… (1) |
|
(1) Ajomatkan lisäominaisuuksia voidaan luonnehtia lisäparametreilla. |
||
4.2.2. Tietojen arvioinnin tulokset
Taulukko 4
Raportointitiedoston nro 2 ylätunniste – Lisäyksen 5 mukaisen tietojenarviointimenetelmän laskenta-asetukset
|
Rivi |
Parametri |
Yksikkö |
|
1 |
CO2-massan vertailuarvo |
[g] |
|
2 |
CO2-ominaiskäyrän kerroin a 1 |
|
|
3 |
CO2-ominaiskäyrän kerroin b 2 |
|
|
4 |
CO2-ominaiskäyrän kerroin a 2 |
|
|
5 |
CO2-ominaiskäyrän kerroin b 2 |
|
|
6 |
Painotusfunktion kerroin k 11 |
|
|
7 |
Painotusfunktion kerroin k 21 |
|
|
8 |
Painotusfunktion kerroin k 22 = k 12 |
|
|
9 |
Primaaritoleranssi tol 1 |
[%] |
|
10 |
Sekundaaritoleranssi tol 2 |
[%] |
|
11 |
Laskentaohjelmisto ja versio |
(esim. EMROAD 5.8) |
|
… (1) |
… (1) |
… (1) |
|
(1) Laskenta-asetusten luonnehtimista varten voidaan lisätä parametreja riville 95 asti. |
||
Taulukko 5 a
Raportointitiedoston nro 2 ylätunniste – Lisäyksen 5 mukaisen tietojenarviointimenetelmän tulokset
|
Rivi |
Parametri |
Yksikkö |
|
101 |
Määritysjaksojen lukumäärä |
|
|
102 |
Kaupunkiajon määritysjaksojen lukumäärä |
|
|
103 |
Maantieajon määritysjaksojen lukumäärä |
|
|
104 |
Moottoritieajon määritysjaksojen lukumäärä |
|
|
105 |
Kaupunkiajon määritysjaksojen osuus |
[%] |
|
106 |
Maantieajon määritysjaksojen osuus |
[%] |
|
107 |
Moottoritieajon määritysjaksojen osuus |
[%] |
|
108 |
Kaupunkiajon määritysjaksojen osuus kaikista määritysjaksoista yli 15 % |
(1 = kyllä, 0 = ei) |
|
109 |
Maantieajon määritysjaksojen osuus kaikista määritysjaksoista yli 15 % |
(1 = kyllä, 0 = ei) |
|
110 |
Moottoritieajon määritysjaksojen osuus kaikista määritysjaksoista yli 15 % |
(1 = kyllä, 0 = ei) |
|
111 |
Määritysjaksojen lukumäärä alueella ± tol 1 |
|
|
112 |
Kaupunkiajon määritysjaksojen lukumäärä alueella ± tol 1 |
|
|
113 |
Maantieajon määritysjaksojen lukumäärä alueella ± tol 1 |
|
|
114 |
Moottoritieajon määritysjaksojen lukumäärä alueella ± tol 1 |
|
|
115 |
Määritysjaksojen lukumäärä alueella ± tol 2 |
|
|
116 |
Kaupunkiajon määritysjaksojen lukumäärä alueella ± tol 2 |
|
|
117 |
Maantieajon määritysjaksojen lukumäärä alueella ± tol 2 |
|
|
118 |
Moottoritieajon määritysjaksojen lukumäärä alueella ± tol 2 |
|
|
119 |
Kaupunkiajon määritysjaksojen osuus alueella ± tol 1 |
[%] |
|
120 |
Maantieajon määritysjaksojen osuus alueella ± tol 1 |
[%] |
|
121 |
Moottoritieajon määritysjaksojen osuus alueella ± tol 1 |
[%] |
|
122 |
Kaupunkiajon määritysjaksojen osuus alueella ± tol 1 yli 50 % |
(1 = kyllä, 0 = ei) |
|
123 |
Maantieajon määritysjaksojen osuus alueella ± tol 1 yli 50 % |
(1 = kyllä, 0 = ei) |
|
124 |
Moottoritieajon määritysjaksojen osuus alueella ± tol 1 yli 50 % |
(1 = kyllä, 0 = ei) |
|
125 |
Kaikkien määritysjaksojen keskimääräinen vaativuusindeksi |
[%] |
|
126 |
Kaupunkiajon määritysjaksojen keskimääräinen vaativuusindeksi |
[%] |
|
127 |
Maantieajon määritysjaksojen keskimääräinen vaativuusindeksi |
[%] |
|
128 |
Moottoritieajon määritysjaksojen keskimääräinen vaativuusindeksi |
[%] |
|
129 |
Kaupunkiajon määritysjaksojen painotetut THC-päästöt |
[mg/km] |
|
130 |
Maantieajon määritysjaksojen painotetut THC-päästöt |
[mg/km] |
|
131 |
Moottoritieajon määritysjaksojen painotetut THC-päästöt |
[mg/km] |
|
132 |
Kaupunkiajon määritysjaksojen painotetut CH4-päästöt |
[mg/km] |
|
133 |
Maantieajon määritysjaksojen painotetut CH4-päästöt |
[mg/km] |
|
134 |
Moottoritieajon määritysjaksojen painotetut CH4-päästöt |
[mg/km] |
|
135 |
Kaupunkiajon määritysjaksojen painotetut NMHC-päästöt |
[mg/km] |
|
136 |
Maantieajon määritysjaksojen painotetut NMHC-päästöt |
[mg/km] |
|
137 |
Moottoritieajon määritysjaksojen painotetut NMHC-päästöt |
[mg/km] |
|
138 |
Kaupunkiajon määritysjaksojen painotetut CO-päästöt |
[mg/km] |
|
139 |
Maantieajon määritysjaksojen painotetut CO-päästöt |
[mg/km] |
|
140 |
Moottoritieajon määritysjaksojen painotetut CO-päästöt |
[mg/km] |
|
141 |
Kaupunkiajon määritysjaksojen painotetut NOx-päästöt |
[mg/km] |
|
142 |
Maantieajon määritysjaksojen painotetut NOx-päästöt |
[mg/km] |
|
143 |
Moottoritieajon määritysjaksojen painotetut NOx-päästöt |
[mg/km] |
|
144 |
Kaupunkiajon määritysjaksojen painotetut NO-päästöt |
[mg/km] |
|
145 |
Maantieajon määritysjaksojen painotetut NO-päästöt |
[mg/km] |
|
146 |
Moottoritieajon määritysjaksojen painotetut NO-päästöt |
[mg/km] |
|
147 |
Kaupunkiajon määritysjaksojen painotetut NO2-päästöt |
[mg/km] |
|
148 |
Maantieajon määritysjaksojen painotetut NO2-päästöt |
[mg/km] |
|
149 |
Moottoritieajon määritysjaksojen painotetut NO2-päästöt |
[mg/km] |
|
150 |
Kaupunkiajon määritysjaksojen painotettu hiukkasmäärä |
[#/km] |
|
151 |
Maantieajon määritysjaksojen painotettu hiukkasmäärä |
[#/km] |
|
152 |
Moottoritieajon määritysjaksojen painotettu hiukkasmäärä |
[#/km] |
|
… (1) |
… (1) |
… (1) |
|
(1) Parametreja voidaan lisätä riville 195 asti. |
||
Taulukko 5 b
Raportointitiedoston nro 2 ylätunniste – Lisäyksen 5 mukaiset lopulliset päästötulokset
|
Rivi |
Parametri |
Yksikkö |
|
201 |
Koko ajomatkan THC-päästöt |
[mg/km] |
|
202 |
Koko ajomatkan CH4-päästöt |
[mg/km] |
|
203 |
Koko ajomatkan NMHC-päästöt |
[mg/km] |
|
204 |
Koko ajomatkan CO-päästöt |
[mg/km] |
|
205 |
Koko ajomatkan NOx-päästöt |
[mg/km] |
|
206 |
Koko ajomatkan hiukkasmäärä |
[#/km] |
|
… (1) |
… (1) |
… (1) |
|
(1) Parametreja voidaan lisätä. |
||
Taulukko 6
Raportointitiedoston nro 2 varsinainen osa – Lisäyksen 5 mukaisen tietojenarviointimenetelmän yksityiskohtaiset tulokset. Taulukon rivit ja sarakkeet siirretään raportointitiedoston varsinaiseen osaan.
|
Rivi |
498 |
499 |
500 |
501 |
|
|
Määritysjakson alkamisaika |
|
[s] |
|
|
|
Määritysjakson päättymisaika |
|
[s] |
|
|
|
Määritysjakson kesto |
|
[s] |
|
|
|
Määritysjakson pituus |
Lähde (1 = GPS, 2 = ECU, 3 = anturi) |
[km] |
|
|
|
THC-päästöt määritysjaksolla |
|
[g] |
|
|
|
CH4-päästöt määritysjaksolla |
|
[g] |
|
|
|
NMHC-päästöt määritysjaksolla |
|
[g] |
|
|
|
CO-päästöt määritysjaksolla |
|
[g] |
|
|
|
CO2-päästöt määritysjaksolla |
|
[g] |
|
|
|
NOx-päästöt määritysjaksolla |
|
[g] |
|
|
|
NO-päästöt määritysjaksolla |
|
[g] |
|
|
|
NO2-päästöt määritysjaksolla |
|
[g] |
|
|
|
O2-päästöt määritysjaksolla |
|
[g] |
|
|
|
Hiukkasmäärä määritysjaksolla |
|
[#] |
|
|
|
THC-päästöt määritysjaksolla |
|
[mg/km] |
|
|
|
CH4-päästöt määritysjaksolla |
|
[mg/km] |
|
|
|
NMHC-päästöt määritysjaksolla |
|
[mg/km] |
|
|
|
CO-päästöt määritysjaksolla |
|
[mg/km] |
|
|
|
CO2-päästöt määritysjaksolla |
|
[g/km] |
|
|
|
NOx-päästöt määritysjaksolla |
|
[mg/km] |
|
|
|
NO-päästöt määritysjaksolla |
|
[mg/km] |
|
|
|
NO2-päästöt määritysjaksolla |
|
[mg/km] |
|
|
|
O2-päästöt määritysjaksolla |
|
[mg/km] |
|
|
|
Hiukkasmäärä määritysjaksolla |
|
[#/km] |
|
|
|
Etäisyys CO2-ominaiskäyrästä hj määritysjaksolla |
|
[%] |
|
|
|
Painotuskerroin wj määritysjaksolla |
|
[—] |
|
|
|
Ajoneuvon keskinopeus määritysjaksolla |
Lähde (1 = GPS, 2 = ECU, 3 = anturi) |
[km/h] |
|
|
|
… (2) |
… (2) |
… (2) |
|
|
(1) Sisällytetään todelliset arvot riviltä 501 tietojen loppuun saakka. (2) Määritysjakson ominaisuuksia voidaan luonnehtia lisäparametreilla. |
||||
Taulukko 7
Raportointitiedoston nro 3 ylätunniste – Lisäyksen 6 mukaisen tietojenarviointimenetelmän laskenta-asetukset
|
Rivi |
Parametri |
Yksikkö |
|
1 |
Vääntömomentin lähde mitattaessa pyörätehoa |
Anturi/ECU/Veline |
|
2 |
Veline-kulmakerroin |
[g/kWh] |
|
3 |
Velinen leikkauspiste |
[g/h] |
|
4 |
Liikkuvan keskiarvon määritysjakson kesto |
[s] |
|
5 |
Vertailunopeus tavoitekuvion denormalisointia varten |
[km/h] |
|
6 |
Vertailukiihtyvyys |
[m/s2] |
|
7 |
Tehontarve ajoneuvon pyörännavassa vertailunopeudella ja -kiihtyvyydellä |
[kW] |
|
8 |
Arvon 90 % Prated sisältävien teholuokkien määrä |
– |
|
9 |
Tavoitekuvion asettelu |
(venytetty/kutistettu) |
|
10 |
Laskentaohjelmisto ja versio |
(esim. CLEAR 1.8) |
|
… (1) |
… (1) |
… (1) |
|
(1) Laskenta-asetusten luonnehtimista varten voidaan lisätä parametreja riville 95 asti. |
||
Taulukko 8 a
Raportointitiedoston nro 3 ylätunniste – Lisäyksen 6 mukaisen tietojenarviointimenetelmän tulokset
|
Rivi |
Parametri |
Yksikkö |
|
101 |
Teholuokan kattavuus (tapauksia > 5) |
(1 = kyllä, 0 = ei) |
|
102 |
Teholuokan normaalisuus |
(1 = kyllä, 0 = ei) |
|
103 |
Koko ajomatkan painotetut keskimääräiset THC-päästöt |
[g/s] |
|
104 |
Koko ajomatkan painotetut keskimääräiset CH4-päästöt |
[g/s] |
|
105 |
Koko ajomatkan painotetut keskimääräiset NMHC-päästöt |
[g/s] |
|
106 |
Koko ajomatkan painotetut keskimääräiset CO-päästöt |
[g/s] |
|
107 |
Koko ajomatkan painotetut keskimääräiset CO2-päästöt |
[g/s] |
|
108 |
Koko ajomatkan painotetut keskimääräiset NOx-päästöt |
[g/s] |
|
109 |
Koko ajomatkan painotetut keskimääräiset NO-päästöt |
[g/s] |
|
110 |
Koko ajomatkan painotetut keskimääräiset NO2-päästöt |
[g/s] |
|
111 |
Koko ajomatkan painotetut keskimääräiset O2-päästöt |
[g/s] |
|
112 |
Koko ajomatkan painotettu keskimääräinen hiukkasmäärä |
[#/s] |
|
113 |
Koko ajomatkan painotettu ajoneuvon keskinopeus |
[km/h] |
|
114 |
Kaupunkiajo-osuuden painotetut keskimääräiset THC-päästöt |
[g/s] |
|
115 |
Kaupunkiajo-osuuden painotetut keskimääräiset CH4-päästöt |
[g/s] |
|
116 |
Kaupunkiajo-osuuden painotetut keskimääräiset NMHC-päästöt |
[g/s] |
|
117 |
Kaupunkiajo-osuuden painotetut keskimääräiset CO-päästöt |
[g/s] |
|
118 |
Kaupunkiajo-osuuden painotetut keskimääräiset CO2-päästöt |
[g/s] |
|
119 |
Kaupunkiajo-osuuden painotetut keskimääräiset NOx-päästöt |
[g/s] |
|
120 |
Kaupunkiajo-osuuden painotetut keskimääräiset NO-päästöt |
[g/s] |
|
121 |
Kaupunkiajo-osuuden painotetut keskimääräiset NO2-päästöt |
[g/s] |
|
122 |
Kaupunkiajo-osuuden painotetut keskimääräiset O2-päästöt |
[g/s] |
|
123 |
Kaupunkiajo-osuuden painotettu keskimääräinen hiukkasmäärä |
[#/s] |
|
124 |
Kaupunkiajo-osuuden painotettu ajoneuvon keskinopeus |
[km/h] |
|
… (1) |
… (1) |
… (1) |
|
(1) Parametreja voidaan lisätä riville 195 asti. |
||
Taulukko 8 b
Raportointitiedoston nro 3 ylätunniste – Lisäyksen 6 mukaiset lopulliset päästötulokset
|
Rivi |
Parametri |
Yksikkö |
|
201 |
Koko ajomatkan THC-päästöt |
[mg/km] |
|
202 |
Koko ajomatkan CH4-päästöt |
[mg/km] |
|
203 |
Koko ajomatkan NMHC-päästöt |
[mg/km] |
|
204 |
Koko ajomatkan CO-päästöt |
[mg/km] |
|
205 |
Koko ajomatkan NOx-päästöt |
[mg/km] |
|
206 |
Koko ajomatkan hiukkasmäärä |
[#/km] |
|
… (1) |
… (1) |
… (1) |
|
(1) Parametreja voidaan lisätä. |
||
Taulukko 9
Raportointitiedoston nro 3 varsinainen osa – Lisäyksen 6 mukaisen tietojenarviointimenetelmän yksityiskohtaiset tulokset. Taulukon rivit ja sarakkeet siirretään raportointitiedoston varsinaiseen osaan.
|
Rivi |
498 |
499 |
500 |
501 |
|
|
Koko ajomatka – teholuokan numero (1) |
|
– |
|
|
|
Koko ajomatka – teholuokan alaraja (1) |
|
[kW] |
|
|
|
Koko ajomatka – teholuokan yläraja (1) |
|
[kW] |
|
|
|
Koko ajomatka – käytetty tavoitekuvio (jakauma) (1) |
|
[%] |
|
|
|
Koko ajomatka – teholuokan esiintyvyys (1) |
|
– |
|
|
|
Koko ajomatka – teholuokan kattavuus > 5 tapausta (1) |
|
– |
(1 = kyllä, 0 = ei) (2) |
|
|
Koko ajomatka – teholuokan normaalisuus (1) |
|
– |
(1 = kyllä, 0 = ei) (2) |
|
|
Koko ajomatka – teholuokan keskimääräiset THC-päästöt (1) |
|
[g/s] |
|
|
|
Koko ajomatka – teholuokan keskimääräiset CH4-päästöt (1) |
|
[g/s] |
|
|
|
Koko ajomatka – teholuokan keskimääräiset NMHC-päästöt (1) |
|
[g/s] |
|
|
|
Koko ajomatka – teholuokan keskimääräiset CO-päästöt (1) |
|
[g/s] |
|
|
|
Koko ajomatka – teholuokan keskimääräiset CO2-päästöt (1) |
|
[g/s] |
|
|
|
Koko ajomatka – teholuokan keskimääräiset NOx-päästöt (1) |
|
[g/s] |
|
|
|
Koko ajomatka – teholuokan keskimääräiset NO-päästöt (1) |
|
[g/s] |
|
|
|
Koko ajomatka – teholuokan keskimääräiset NO2-päästöt (1) |
|
[g/s] |
|
|
|
Koko ajomatka – teholuokan keskimääräiset O2-päästöt (1) |
|
[g/s] |
|
|
|
Koko ajomatka – teholuokan keskimääräinen hiukkasmäärä (1) |
|
[#/s] |
|
|
|
Koko ajomatka – ajoneuvon keskinopeus teholuokassa (1) |
Lähde (1 = GPS, 2 = ECU, 3 = anturi) |
[km/h] |
|
|
|
Kaupunkiajo-osuus – teholuokan numero (1) |
|
– |
|
|
|
Kaupunkiajo-osuus – teholuokan alaraja (1) |
|
[kW] |
|
|
|
Kaupunkiajo-osuus – teholuokan yläraja (1) |
|
[kW] |
|
|
|
Kaupunkiajo-osuus – käytetty tavoitekuvio (jakauma) (1) |
|
[%] |
|
|
|
Kaupunkiajo-osuus – teholuokan esiintyvyys (1) |
|
– |
|
|
|
Kaupunkiajo-osuus – teholuokan kattavuus > 5 tapausta (3) |
|
– |
(1 = kyllä, 0 = ei) (2) |
|
|
Kaupunkiajo-osuus – teholuokan normaalisuus (1) |
|
– |
(1 = kyllä, 0 = ei) (2) |
|
|
Kaupunkiajo-osuus – teholuokan keskimääräiset THC-päästöt (1) |
|
[g/s] |
|
|
|
Kaupunkiajo-osuus – teholuokan keskimääräiset CH4-päästöt (1) |
|
[g/s] |
|
|
|
Kaupunkiajo-osuus – teholuokan keskimääräiset NMHC-päästöt (1) |
|
[g/s] |
|
|
|
Kaupunkiajo-osuus – teholuokan keskimääräiset CO-päästöt (1) |
|
[g/s] |
|
|
|
Kaupunkiajo-osuus – teholuokan keskimääräiset CO2-päästöt (1) |
|
[g/s] |
|
|
|
Kaupunkiajo-osuus – teholuokan keskimääräiset NOx-päästöt (1) |
|
[g/s] |
|
|
|
Kaupunkiajo-osuus – teholuokan keskimääräiset NO-päästöt (1) |
|
[g/s] |
|
|
|
Kaupunkiajo-osuus – teholuokan keskimääräiset NO2-päästöt (1) |
|
[g/s] |
|
|
|
Kaupunkiajo-osuus – teholuokan keskimääräiset O2-päästöt (1) |
|
[g/s] |
|
|
|
Kaupunkiajo-osuus – teholuokan keskimääräinen hiukkasmäärä (1) |
|
[#/s] |
|
|
|
Kaupunkiajo-osuus – ajoneuvon keskinopeus teholuokassa (1) |
Lähde (1 = GPS, 2 = ECU, 3 = anturi) |
[km/h] |
|
|
|
… (4) |
… (4) |
… (4) |
|
|
(1) Ilmoitetaan tulokset kustakin teholuokasta alkaen luokasta nro 1 siihen luokkaan asti, joka sisältää arvon 90 % Prated. (2) Sisällytetään todelliset arvot riviltä 501 tietojen loppuun saakka. (3) Ilmoitetaan tulokset kustakin teholuokasta alkaen luokasta nro 1 luokkaan nro 5 asti. (4) Parametreja voidaan lisätä. |
||||
4.3. Ajoneuvon ja moottorin kuvaus
Valmistajan on toimitettava ajoneuvon ja moottorin kuvaus liitteen I lisäyksen 4 mukaisesti.
Lisäys 9
Valmistajan todistus vaatimustenmukaisuudesta
LIITE IV
TYYPPIHYVÄKSYNNÄN YHTEYDESSÄ KATSASTUSTA VARTEN TARVITTAVAT TIEDOT
Lisäys 1
HIILIMONOKSIDIPÄÄSTÖJEN MITTAAMINEN MOOTTORIN JOUTOKÄYNTINOPEUKSILLA
(TYYPPI 2 -TESTI)
1. JOHDANTO
1.1. Tässä lisäyksessä kuvataan tyyppi 2 -testin menettely hiilimonoksidipäästöjen mittaamiseksi (tavallisella ja nopealla) moottorin joutokäyntinopeudella.
2. YLEISET VAATIMUKSET
2.1. E-säännössä nro 83 olevassa 5.3.2 ja 5.3.7.1–5.3.7.6 kohdassa määriteltyjä yleisiä vaatimuksia sovelletaan 2.2 kohdassa esitetyin poikkeuksin.
2.2. E-säännössä nro 83 olevassa 5.3.7.5 kohdassa tarkoitettua taulukkoa on pidettävä tämän asetuksen liitteessä I olevan lisäyksen 4 liitteessä olevassa 2.1 kohdassa esitettynä tyyppi 2 -testin taulukkona.
3. TEKNISET VAATIMUKSET
3.1. E-säännön nro 83 liitteessä 5 esitettyjä yleisiä vaatimuksia sovelletaan 3.2 ja 3.3 kohdassa esitetyin poikkeuksin.
3.2. E-säännön nro 83 liitteessä 5 olevan 2.1 kohdan viittausta vertailupolttoainetta koskeviin vaatimuksiin on pidettävä viittauksena tämän asetuksen liitteessä IX esitettyihin asianmukaisiin vertailupolttoainetta koskeviin vaatimuksiin.
3.3. E-säännön nro 83 liitteessä 5 olevan 2.2.1 kohdan viittausta tyyppi I -testiin on pidettävä viittauksena tämän asetuksen liitteessä XXI esitettyyn tyyppi 1 -testiin.
Lisäys 2
SAVUN TIHEYDEN MITTAAMINEN
1. JOHDANTO
1.1. Tässä lisäyksessä kuvataan pakokaasupäästöjen tiheyden mittaamista koskevat vaatimukset.
2. KORJATUN ABSORPTIOKERTOIMEN TUNNUS
2.1. Kaikkiin sellaista tyyppiä oleviin ajoneuvoihin, joihin tätä testiä sovelletaan, on kiinnitettävä korjatun absorptiokertoimen tunnus. Tunnus on suorakulmio, joka sisältää hyväksyntähetkellä kiihdytystestissä saavutettua, korjattua absorptiokerrointa osoittavan lukeman, joka ilmaistaan yksiköinä m–1. Testimenetelmä kuvataan 4 kohdassa.
2.2. Tunnuksen on oltava helposti luettavissa ja pysyvästi merkitty. Se on sijoitettava näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaan, joka määritetään tarkemmin liitteen I lisäyksessä 4 esitetyn tyyppihyväksyntätodistuksen liitteessä.
2.3. Kuvassa IV.2.1 on esimerkki tällaisesta tunnuksesta.
Kuva IV.2.1
Yllä olevan tunnuksen mukaan korjattu absorptiokerroin on 1,30 m–1.
3. VAATIMUKSET JA TESTIT
3.1. E-säännössä nro 24 ( 17 ) olevan III osan 24 kohdassa esitettyjä vaatimuksia ja testejä sovelletaan 3.2 kohdassa esitettyä poikkeusta lukuun ottamatta.
3.2. E-säännössä nro 24 olevan 24.1 kohdan viittausta liitteeseen 2 on pidettävä viittauksena tämän asetuksen liitteen I lisäykseen 4.
4. TEKNISET VAATIMUKSET
|
4.1. |
E-säännön nro 24 liitteissä 4, 5, 7, 8, 9 ja 10 esitettyjä teknisiä vaatimuksia sovelletaan 4.2, 4.3 ja 4.4 kohdassa esitetyin poikkeuksin. |
|
4.2. |
Tasaisella moottorin pyörimisnopeudella tehtävä testi täyskuormituskäyrällä
4.2.1. E-säännön nro 24 liitteessä 4 olevan 3.1 kohdan viittauksia liitteeseen 1 on pidettävä viittauksina tämän asetuksen liitteen I lisäykseen 3. 4.2.2. E-säännön nro 24 liitteessä 4 olevassa 3.2 kohdassa määriteltyä vertailupolttoainetta on pidettävä viittauksena tämän asetuksen liitteessä IX määriteltyyn vertailupolttoaineeseen, joka vastaa niitä päästörajoja, joiden mukaan ajoneuvon tyyppihyväksyntä suoritetaan. |
|
4.3. |
Kiihdytystesti
4.3.1. E-säännön nro 24 liitteessä 5 olevan 2.2 kohdan viittauksia liitteessä 2 olevaan taulukkoon 2 on pidettävä viittauksina tämän asetuksen liitteen I lisäyksessä 4 olevassa 2.4.2.1 kohdassa olevaan taulukkoon. 4.3.2. E-säännön nro 24 liitteessä 5 olevan 2.3 kohdan viittauksia liitteessä 1 olevaan 7.3 kohtaan on pidettävä viittauksina tämän asetuksen liitteen I lisäykseen 3. |
|
4.4 |
ECE-menetelmä puristussytytysmoottoreiden nettotehon mittaamiseksi
4.4.1. E-säännön nro 24 liitteessä 10 olevan 7 kohdan viittauksia ”tämän liitteen lisäykseen” ja E-säännön nro 24 liitteessä 10 olevan 7 ja 8 kohdan viittauksia ”liitteeseen 1” on pidettävä viittauksina tämän asetuksen liitteen I lisäykseen 3. |
LIITE V
KAMPIKAMMIOKAASUPÄÄSTÖJEN TARKASTAMINEN
(TYYPPI 3 -TESTI)
1. JOHDANTO
1.1. Tässä liitteessä kuvataan kampikammiokaasupäästöjen tarkastamista koskevan tyyppi 3 -testin menettely E-säännössä nro 83 olevan 5.3.3 kohdan mukaisesti.
2. YLEISET VAATIMUKSET
2.1. E-säännön nro 83 liitteessä 6 olevassa 1 ja 2 kohdassa esitettyjä tyyppi 3 -testin suorittamista koskevia yleisiä vaatimuksia sovelletaan jäljempänä 2.2 ja 2.3 kohdassa esitetyin poikkeuksin.
2.2. E-säännön nro 83 liitteessä 6 olevan 2.1 kohdan viittausta tyyppi I -testiin on pidettävä viittauksena tämän asetuksen liitteessä XXI esitettyyn tyyppi 1 -testiin.
2.3. Käytetään ajoneuvon L ajovastuskertoimia. Jos ajoneuvoa L ei ole tai ajoneuvon H kokonaisvastus nopeudessa 80 km/h on suurempi kuin ajoneuvon L kokonaisvastus nopeudessa 80 km/h + 5 prosenttia, käytetään ajoneuvon H ajovastusta. Ajoneuvot L ja H määritellään liitteen XXI alaliitteessä 4 olevassa 4.2.1.2 kohdassa. Valmistaja voi vaihtoehtoisesti käyttää ajovastuksia, jotka on määritetty interpolointiperheeseen kuuluvalle ajoneuvolle E-säännön nro 83 liitteen 4 a lisäyksen 7 määräysten mukaisesti.
3. TEKNISET VAATIMUKSET
3.1. E-säännön nro 83 liitteessä 6 olevassa 3–6 kohdassa esitettyjä teknisiä vaatimuksia sovelletaan jäljempänä 3.2 kohdassa esitetyin poikkeuksin.
3.2. E-säännön nro 83 liitteessä 6 olevan 3.2 kohdan viittauksia tyyppi I -testiin on pidettävä viittauksina tämän asetuksen liitteessä XXI esitettyyn tyyppi 1 -testiin.
LIITE VI
HAIHTUMISPÄÄSTÖJEN MÄÄRITTÄMINEN
(TYYPPI 4 -TESTI)
1. JOHDANTO
1.1. Tässä liitteessä kuvataan tyyppi 4 -testissä käytettävä menettely, jolla määritetään kipinäsytytysmoottorilla varustetun ajoneuvon polttoainejärjestelmästä haihtuvat hiilivedyt.
2. TEKNISET VAATIMUKSET
2.1. Johdanto
Menettely sisältää haihtumispäästötestin ja kaksi lisätestiä, joista toinen koskee hiilisäiliön vanhentamista 5.1 kohdassa kuvatulla tavalla ja toinen polttoaineenvarastointijärjestelmän läpäisevyyttä 5.2 kohdassa kuvatulla tavalla.
Haihtumispäästötestin (kuva VI.1) tarkoituksena on määrittää hiilivetyjen haihtumispäästöt, jotka aiheutuvat lämpötilan vuorokausivaihtelusta, kuumaksi ajetun moottorin ajoneuvoa lämmittävästä vaikutuksesta ajoneuvon ollessa pysäköitynä sekä kaupunkiajosta.
|
2.2. |
Haihtumispäästötesti koostuu seuraavista: a) testiajo, joka sisältää kaupunkiajosyklin (osa 1) ja maantieajosyklin (osa 2) ja kaksi niitä seuraavaa kaupunkiajosykliä (osa 1), b) kuumahaihtumasta aiheutuvien haihtumispäästöjen määrittäminen, c) lämpötilan vuorokausivaihtelusta aiheutuvien haihtumispäästöjen määrittäminen. Kuumahaihtuman ja lämpötilan vuorokausivaihtelusta aiheutuvan haihtuman määrittämisestä saadut hiilivetypäästöjen massat lasketaan yhteen läpäisevyyskertoimen kanssa, ja testistä annetaan yhteenlaskettu tulos. |
3. AJONEUVO JA POLTTOAINE
3.1. Ajoneuvo
3.1.1. Ajoneuvon on oltava hyvässä mekaanisessa kunnossa, sen on oltava sisäänajettu ja sillä on oltava ajettu vähintään 3 000 km ennen testiä. Haihtumispäästöjen määrittämistä varten kirjataan sertifioinnissa käytettävän ajoneuvon ajokilometrimäärä ja ikä. Haihtumispäästöjen rajoitusjärjestelmän on oltava kytkettynä, ja sen on oltava toiminut oikein sisäänajon ajan ja aktiivihiilisäiliöiden on oltava olleet tavanomaisessa käytössä ilman tavallisuudesta poikkeavaa tyhjentämistä tai kuormitusta. Jäljempänä 5.1 kohdassa esitetyllä menettelyllä vanhennetut hiilisäiliöt liitetään järjestelmään kuvassa VI.1 esitetyn mukaisesti.
3.2. Polttoaine
3.2.1. Käytetään tämän asetuksen liitteessä IX määritettyä tyypin 1 vertailupolttoainetta E10. Tässä asetuksessa vertailupolttoaineella E10 tarkoitetaan tyypin 1 vertailupolttoainetta muilta osin kuin 5.1 kohdassa kuvatun säiliön vanhentamisen yhteydessä.
4. HAIHTUMISPÄÄSTÖTESTIN TESTAUSLAITTEISTO
4.1. Alustadynamometri
Alustadynamometrin on oltava E-säännön nro 83 liitteen 4 a lisäyksessä 1 esitettyjen vaatimusten mukainen.
4.2. Haihtumispäästöjen mittaustila
Haihtumispäästöjen mittaustilan on oltava E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevassa 4.2 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukainen.
Kuva VI.1
Haihtumispäästöjen määrittäminen
3 000 km:n sisäänajojakso (ei liiallista tyhjennystä/kuormitusta).
Käytetään vanhennettuja säiliöitä.
Ajoneuvon höyrypesu (tarvittaessa).
Vähennetään muiden kuin polttoainetaustapäästöjen lähteitä tai poistetaan ne (sopimuksen mukaan).
Huomautukset:
1. Haihtumispäästöjen rajoittamisperiaatteet liitteessä I olevan 3.2 kohdan mukaisesti.
2. Tyyppi 1 -testissä voidaan mitata pakokaasupäästöt, mutta tuloksia ei käytetä lainsäädännöllisiin tarkoituksiin. Pakokaasupäästöjen lakisääteinen testi pysyy erillisenä.
4.3. Analysointijärjestelmät
Analysointijärjestelmien on oltava E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevassa 4.3 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukainen.
4.4. Lämpötilalukemien tallennus
Lämpötilalukemien tallennuksen on oltava E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevassa 4.5 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukainen.
4.5. Painelukemien tallennus
Painelukemien tallennuksen on oltava E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevassa 4.6 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukainen.
4.6. Tuulettimet
Tuulettimien on oltava E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevassa 4.7 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisia.
4.7. Kaasut
Kaasujen on oltava E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevassa 4.8 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisia.
4.8. Lisävarusteet
Lisävarusteiden on oltava E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevassa 4.9 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisia.
5. TESTIMENETTELY
5.1. Säiliöiden vanhentaminen vanhentamispenkissä
Säiliöt on ennen kuumahaihtumisjaksoa ja lämpötilan vuorokausivaihtelujaksoa vanhennettava seuraavalla, kuvassa VI.2 kuvatulla menettelyllä.
Kuva VI.2
Säiliön vanhentaminen vanhentamispenkissä
5.1.1. Lämpötilavakautustesti
Säiliöille tehdään erityisessä lämpökammiossa käsittelysyklejä lämpötilassa –15–60 °C siten, että lämpötila pidetään 30 minuutin ajan vakiona arvoissa –15 °C ja 60 °C. Kunkin syklin kesto on 210 minuuttia kuvan 3 mukaisesti. Lämpötilan muutoksen on oltava mahdollisimman tarkasti 1 °C minuutissa. On vältettävä ilmavirran pakotettua ohjaamista säiliöiden läpi.
Sykli toistetaan 50 kertaa peräkkäin. Toimenpide kestää yhteensä 175 tuntia.
Kuva VI.3
Lämpötilavakautussykli
5.1.2. Säiliön tärinävakautustesti
Lämpövanhentamisen jälkeen säiliöitä ravistetaan niiden pystyakselia pitkin säiliöiden ollessa kiinnitettynä ajoneuvoon asentamissuuntaansa siten, että Grms-kokonaisarvo ( 18 ) on suurempi kuin 1,5 m/s2 ja ravistustaajuus on 30 ± 10 Hz. Testin kesto on 12 tuntia.
5.1.3. Säiliön polttoainevanhennustesti
5.1.3.1. 300 syklin polttoainevanhennus
5.1.3.1.1. Lämpötilavakautus- ja tärinätestin jälkeen säiliöitä vanhennetaan seoksella, joka sisältää 5.1.3.1.1.1 kohdassa määriteltyä tyypin 1 kaupan olevaa E10-polttoainetta sekä typpeä tai ilmaa siten, että seoksessa on polttoainehöyryä 50 ± 15 tilavuusprosenttia. Polttoainehöyryn täyttönopeuden on oltava 60 ± 20 g/h.
Säiliöt täytetään vastaavaan ylivuotopisteeseen. Ylivuodolla tarkoitetaan tässä pistettä, jossa hiilivetypäästöjen kertymä on 2 grammaa. Täytön voidaan vaihtoehtoisesti katsoa olevan täydellinen, kun vastaava pitoisuus venttiilinreiässä saavuttaa arvon 3 000 ppm.
5.1.3.1.1.1. Testissä käytettävän, kaupan olevan E10-polttoaineen on täytettävä samat vaatimukset kuin E10-vertailupolttoaineen seuraavien arvojen osalta:
Tiheys 15 °C:ssa
— höyrynpaine (DVPE)
— tislaus (vain haihtuvat osuudet)
— hiilivetyanalyysi (vain olefiinit, aromaattiset yhdisteet ja bentseeni)
— happipitoisuus
— etanolipitoisuus
5.1.3.1.2. Säiliöt tyhjennetään E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevassa 5.1.3.8 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti.
Säiliö on tyhjennettävä 5 minuutista enintään 1 tuntiin täytön jälkeen.
5.1.3.1.3. Toistetaan 5.1.3.1.1 ja 5.1.3.1.2 kohdassa esitetty menettely 50 kertaa ja mitataan sen jälkeen käytettävissä oleva butaanikapasiteetti (BWC), jolla tarkoitetaan aktiivihiilisäiliön kykyä absorboida ja desorboida butaania kuivasta ilmasta määritellyissä olosuhteissa viidessä butaanisyklissä, kuten 5.1.3.1.4 kohdassa kuvataan. Polttoainehöyryvanhentamista jatketaan, kunnes syklejä on tehty 300. Näiden 300 syklin jälkeen mitataan käytettävissä oleva butaanikapasiteetti viidessä butaanisyklissä, kuten 5.1.3.1.4 kohdassa kuvataan.
5.1.3.1.4. Mitataan käytettävissä oleva butaanikapasiteetti 50 ja 300 polttoainevanhentamissyklin jälkeen. Mittauksessa säiliö täytetään E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevassa 5.1.6.3 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti ylivuotoon asti. Kirjataan käytettävissä oleva butaanikapasiteetti.
Sen jälkeen säiliöt tyhjennetään E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevassa 5.1.3.8 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti.
Säiliö on tyhjennettävä 5 minuutista enintään 1 tuntiin täytön jälkeen.
Butaanitäyttö toistetaan 5 kertaa. Käytettävissä oleva butaanikapasiteetti kirjataan kunkin butaanitäytön jälkeen. Lasketaan ja kirjataan arvo BWC50, joka on viiden mitatun käytettävissä olevan butaanikapasiteettiarvon keskiarvo.
Säiliöitä vanhennetaan yhteensä 300 polttoainevanhennussyklillä ja 10 butaanisyklillä, jolloin niiden katsotaan olevan vakautuneet.
|
5.1.3.2. |
Jos säiliöt toimittaa tavarantoimittaja, valmistajien on ilmoitettava siitä tyyppihyväksyntäviranomaisille etukäteen, jotta nämä voivat seurata tavarantoimittajan tiloissa mahdollisesti tehtäviä vanhentamisen vaiheita. |
|
5.1.3.3. |
Valmistajan on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaisille testausseloste, joka sisältää vähintään seuraavat tiedot: — aktiivihiilen tyyppi — täyttöaste — polttoaineen eritelmät — käytettävissä olevan butaanikapasiteetin mittaukset. |
5.2. Polttoainejärjestelmän läpäisevyyskertoimen määrittäminen (kuva VI.4)
Kuva VI.4
Läpäisevyyskertoimen määrittäminen
Valitaan järjestelmäperhettä edustava polttoaineenvarastointijärjestelmä, kiinnitetään se koepenkkiin ja seisotetaan siinä E10-vertailupolttoainetta 20 viikkoa lämpötilassa 40 ± 2 °C. Polttoaineenvarastointijärjestelmä sijoitetaan koepenkkiin vastaavalla tavalla kuin se asennetaan ajoneuvoon.
5.2.1. Säiliö täytetään tuoreella E10-vertailupolttoaineella, jonka lämpötila on 18 ± 8 °C. Säiliö täytetään 40 ± 2 prosenttiin nimellistilavuudestaan. Sen jälkeen koepenkki ja siihen kiinnitetty polttoainejärjestelmä sijoitetaan kolmeksi viikoksi erityiseen suojattuun tilaan, jonka lämpötila pidetään tasolla 40 ± 2 °C.
5.2.2. Kolmannen viikon lopussa säiliö tyhjennetään ja täytetään uudelleen 40 ± 2 prosenttiin nimellistilavuudestaan tuoreella E10-vertailupolttoaineella, jonka lämpötila on 18 ± 8 °C.
Koepenkki ja siihen kiinnitetty polttoainejärjestelmä siirretään 6–36 tunnin kuluessa (joista viimeiset 6 tuntia lämpötilassa 20 ± 2 °C) VT-SHED-kammioon, jossa tehdään 24 tunnin mittainen lämpötilan vuorokausivaihtelukäsittely E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevan 5.7 kohdan mukaisella menettelyllä. Polttoainejärjestelmää tuuletetaan VT-SHED-kammion ulkopuolelle, jotta voidaan estää se, että säiliön huohotuspäästöt laskettaisiin läpäisevyyteen. Mitataan hiilivetypäästöt ja kirjataan ne arvoksi HC3W.
5.2.3. Sijoitetaan koepenkki ja siihen kiinnitetty polttoainejärjestelmä jäljellä oleviksi 17 viikoksi uudelleen erityiseen suojattuun tilaan, jonka lämpötila pidetään tasolla 40 ± 2 °C.
5.2.4. Seitsemännentoista viikon lopussa säiliö tyhjennetään ja täytetään uudelleen 40 ± 2 prosenttiin nimellistilavuudestaan tuoreella vertailupolttoaineella, jonka lämpötila on 18 ± 8 °C.
Koepenkki ja siihen kiinnitetty polttoainejärjestelmä siirretään 6–36 tunnin kuluessa (joista viimeiset 6 tuntia lämpötilassa 20 ± 2 °C) VT-SHED-kammioon, jossa tehdään 24 tunnin mittainen lämpötilan vuorokausivaihtelukäsittely E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevan 5.7 kohdan mukaisella menettelyllä. Polttoainejärjestelmää tuuletetaan VT-SHED-kammion ulkopuolelle, jotta voidaan estää se, että säiliön huohotuspäästöt laskettaisiin läpäisevyyteen. Mitataan hiilivetypäästöt ja kirjataan ne arvoksi HC20W.
5.2.5. Läpäisevyyskerroin on arvojen HC20W ja HC3W erotus grammoina/24 h kolmen desimaalin tarkkuudella.
5.2.6. Jos läpäisevyyskertoimen määrittää tavarantoimittaja, valmistajien on ilmoitettava siitä tyyppihyväksyntäviranomaisille etukäteen, jotta nämä voivat seurata menettelyä tavarantoimittajan tiloissa.
5.2.7. Valmistajan on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaisille testausseloste, joka sisältää vähintään seuraavat tiedot:
a) testatun polttoaineenvarastointijärjestelmän täydellinen kuvaus, joka sisältää tiedot testatusta säiliöstä, siitä, onko kyse yksi- vai monikerroksisesta säiliöstä, sekä säiliössä ja polttoaineenvarastointijärjestelmän muissa osissa käytettyjen materiaalien tyypistä,
b) viikoittaiset keskilämpötilat, joissa vanhentaminen tehtiin,
c) viikolla 3 mitatut hiilivetypäästöt (HC3W),
d) viikolla 20 mitatut hiilivetypäästöt (HC20W),
e) tulokseksi saatu läpäisevyyskerroin (PF).
5.2.8. Poiketen siitä, mitä 5.2.1–5.2.7 kohdassa säädetään, monikerroksisia tai metallisia säiliöitä käyttävät valmistajat voivat halutessaan käyttää täydellisen mittausmenettelyn asemesta seuraavaa läpäisevyyskertoimen vertailuarvoa:
monikerroksisen/metallisen säiliön läpäisevyyskertoimen vertailuarvo = 120 mg/24 h.
5.2.8.1. Jos valmistaja päättää käyttää läpäisevyyskertoimen vertailuarvoja, sen on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle ilmoitus, jossa säiliön tyyppi yksilöidään selvästi, ja ilmoitus käytetyistä materiaaleista.
5.3. Kuumahaihtuman ja lämpötilan vuorokausivaihtelusta aiheutuvan haihtuman mittausjärjestys
Ajoneuvo valmistellaan E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevan 5.1.1 ja 5.1.2 kohdan mukaisesti. Valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen hyväksynnällä voidaan ennen testausta vähentää muiden kuin polttoainetaustapäästöjen lähteitä tai poistaa ne (esim. lämpökuivaamalla renkaat tai ajoneuvo tai poistamalla tuulilasinpesuneste).
5.3.1. Seisonta
Ajoneuvo pysäköidään vähintään 12 ja enintään 36 tunniksi seisonta-alueelle. Jakson päättyessä moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen lämpötilan on oltava saavuttanut ympäristön lämpötila ± 3 °C:n tarkkuudella.
5.3.2. Polttoaineen tyhjennys ja uudelleentäyttö
Polttoaine tyhjennetään ja täytetään uudelleen E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevan 5.1.7 kohdan mukaisesti.
5.3.3. Esivakauttamisajo
Tunnin kuluessa polttoaineen tyhjentämisestä ja uudelleentäytöstä ajoneuvo asetetaan alustadynamometrille ja ajetaan yksi tyyppi I -testin osan 1 ajosykli ja kaksi osan 2 ajosykliä, jotka on määritelty E-säännön nro 83 liitteessä 4 a.
Tänä aikana ei oteta pakokaasunäytteitä.
5.3.4. Seisonta
Viiden minuutin kuluessa esivakauttamisesta ajoneuvo pysäköidään vähintään 12 ja enintään 36 tunniksi seisonta-alueelle. Jakson päättyessä moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen lämpötilan on oltava saavuttanut ympäristön lämpötila ± 3 °C:n tarkkuudella.
5.3.5. Säiliön ylivuoto
Edellä 5.1 kohdassa kuvatun mukaisesti vanhennetut säiliöt täytetään ylivuotoon saakka E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevan 5.1.4 kohdan mukaisella menettelyllä.
5.3.6. Dynamometritesti
5.3.6.1. Tunnin kuluessa säiliön täytöstä ajoneuvo asetetaan alustadynamometrille ja ajetaan yksi tyyppi I -testin osan 1 ajosykli ja yksi osan 2 ajosykli, jotka on määritelty E-säännön nro 83 liitteessä 4 a. Sen jälkeen moottori pysäytetään. Tämän vaiheen aikana voidaan ottaa pakokaasunäytteitä, mutta näin saatuja tuloksia ei käytetä tyyppihyväksynnän myöntämisessä pakokaasupäästöjen osalta.
5.3.6.2. Kahden minuutin kuluessa 5.3.6.1 kohdassa kuvatun tyyppi I -testiajon päättymisestä ajoneuvolla ajetaan toinen vakauttamisajo, joka käsittää kaksi tyyppi I -testin osan 1 ajosykliä (kuumakäynnistys). Sitten moottori pysäytetään jälleen. Tämän vaiheen aikana ei ole tarpeen ottaa pakokaasunäytteitä.
5.3.7. Kuumahaihtuma
Dynamometritestin jälkeen tehdään kuumahaihtumatesti E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevan 5.5 kohdan mukaisesti. Kuumahaihtumatestin tulokset lasketaan E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevan 6 kohdan mukaisesti ja kirjataan arvoksi MHS.
5.3.8. Seisonta
Kuumahaihtumatestin jälkeen ajoneuvoa seisotetaan E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevan 5.6 kohdan mukaisesti.
5.3.9. Lämpötilan vuorokausivaihtelutesti
5.3.9.1. Seisonnan jälkeen tehdään ensimmäinen lämpötilan vuorokausivaihtelusta aiheutuvan haihtuman mittaus E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevan 5.7 kohdan mukaisesti. Päästöt lasketaan E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevan 6 kohdan mukaisesti. Saatu lukema kirjataan arvoksi MD1.
5.3.9.2. Ensimmäisen 24 tunnin lämpötilan vuorokausivaihtelutestin jälkeen tehdään toinen lämpötilan vuorokausivaihtelusta aiheutuvan haihtuman mittaus E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevan 5.7 kohdan mukaisesti. Päästöt lasketaan E-säännön nro 83 liitteessä 7 olevan 6 kohdan mukaisesti. Saatu lukema kirjataan arvoksi MD2.
5.3.10. Laskelmat
Tuloksen MHS+MD1+MD2+2PF on oltava pienempi kun asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteen I taulukossa 3 annettu raja-arvo.
|
5.3.11. |
Valmistajan on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaisille testausseloste, joka sisältää vähintään seuraavat tiedot: a) seisontajaksojen kuvaus, mukaan luettuna aika ja keskilämpötilat b) käytetyn vanhennetun säiliön kuvaus ja viittaus täsmälliseen vanhentamisselosteeseen c) keskilämpötila kuumahaihtumatestissä d) mitattu arvo kuumahaihtumatestissä, HSL e) mitattu arvo ensimmäisessä lämpötilan vuorokausivaihtelutestissä, DL1st day (DL1. päivä) f) mitattu arvo toisessa lämpötilan vuorokausivaihtelutestissä, DL2nd day (DL2. päivä) g) haihtumispäästötestin lopullinen tulos laskettuna summana MHS+MD1+MD2+2PF. |
LIITE VII
PILAANTUMISTA RAJOITTAVIEN LAITTEIDEN KESTÄVYYDEN TARKASTAMINEN
(TYYPPI 5 -TESTI)
1. JOHDANTO
1.1. Tässä liitteessä kuvataan testit, joilla tarkastetaan pilaantumista rajoittavien laitteiden kestävyys.
2. YLEISET VAATIMUKSET
2.1. E-säännössä nro 83 olevassa 5.3.6 kohdassa esitettyjä tyyppi 5 -testin suorittamista koskevia yleisiä vaatimuksia sovelletaan jäljempänä 2.2 ja 2.3 kohdassa esitetyin poikkeuksin.
2.2. E-säännössä nro 83 olevan 5.3.6.2 taulukon ja 5.3.6.4 kohdassa olevan tekstin katsotaan tarkoittavan seuraavaa:
|
Moottoriluokka |
Annetut huononemiskertoimet |
||||||
|
CO |
THC |
NMHC |
NOx |
HC + NOx |
Hiukkasmassa (PM) |
Hiukkasmäärä (P) |
|
|
Kipinäsytytysmoottori |
1,5 |
1,3 |
1,3 |
1,6 |
— |
1,0 |
1,0 |
|
Puristussytytysmoottori |
Koska puristussytytysmoottoreille ei ole vahvistettu huononemiskertoimia, valmistajat määrittelevät huononemiskertoimet koko ajoneuvon kestävyystestin tai koepenkissä tehtävän vanhenemistestin avulla. |
||||||
2.3. E-säännössä nro 83 olevan 5.3.6.5 kohdan viittausta 5.3.1 ja 8.2 kohdan vaatimuksiin on pidettävä viittauksena tämän asetuksen liitteen XXI ja liitteessä I olevan 4.2 kohdan vaatimuksiin ajoneuvon koko käyttöiän osalta.
2.4. Ennen kuin asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteen I taulukossa 2 vahvistettuja päästörajoja käytetään sen arvioimiseen, ovatko E-säännössä nro 83 olevassa 5.3.6.5 kohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttyneet, huononemiskertoimet on laskettava ja niitä on sovellettava siten kuin liitteen XXI alaliitteessä 7 olevassa taulukossa A7/1 ja alaliitteessä 8 olevassa taulukossa A8/5 kuvataan.
3. TEKNISET VAATIMUKSET
3.1. E-säännön nro 83 liitteessä 9 olevassa 1–7 kohdassa ja lisäyksissä 1, 2 ja 3 esitettyjä teknisiä vaatimuksia ja eritelmiä sovelletaan 3.2 ja 3.10 kohdassa esitetyin poikkeuksin.
3.2. E-säännön nro 83 liitteessä 9 olevan 1.5 kohdan viittausta liitteeseen 2 on pidettävä viittauksena tämän asetuksen liitteen I lisäykseen 4.
3.3. E-säännön nro 83 liitteessä 9 olevan 1.6 kohdan viittausta taulukossa 1 asetettuihin päästöjen raja-arvoihin on pidettävä viittauksena asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteessä I olevassa taulukossa 2 asetettuihin päästöjen raja-arvoihin.
3.4. E-säännön nro 83 liitteessä 9 olevan 2.3.1.7 kohdan viittauksia tyyppi I -testiin on pidettävä viittauksina tämän asetuksen liitteessä XXI esitettyyn tyyppi 1 -testiin.
3.5. E-säännön nro 83 liitteessä 9 olevan 2.3.2.6 kohdan viittauksia tyyppi I -testiin on pidettävä viittauksina tämän asetuksen liitteessä XXI esitettyyn tyyppi 1 -testiin.
3.6. E-säännön nro 83 liitteessä 9 olevan 3.1 kohdan viittauksia tyyppi I -testiin on pidettävä viittauksina tämän asetuksen liitteessä XXI esitettyyn tyyppi 1 -testiin.
3.7. E-säännön nro 83 liitteessä 9 olevan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan viittausta 5.3.1.4 kohtaan on pidettävä viittauksena asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteen I taulukkoon 2.
3.8. E-säännön nro 83 liitteessä 9 olevan 6.3.1.2 kohdan viittausta liitteen 4 a lisäyksessä 7 esitettyihin menetelmiin on pidettävä viittauksena tämän asetuksen liitteen XXI alaliitteeseen 4.
3.9. E-säännön nro 83 liitteessä 9 olevan 6.3.1.4 kohdan viittausta liitteeseen 4 a on pidettävä viittauksena tämän asetuksen liitteen XXI alaliitteeseen 4.
3.10. Käytetään ajoneuvon L ajovastuskertoimia. Jos ajoneuvoa L ei ole tai ajoneuvon H kokonaisvastus nopeudessa 80 km/h on suurempi kuin ajoneuvon L kokonaisvastus nopeudessa 80 km/h + 5 prosenttia, käytetään ajoneuvon H ajovastusta. Ajoneuvot L ja H määritellään liitteen XXI alaliitteessä 4 olevassa 4.2.1.2 kohdassa.
LIITE VIII
KESKIMÄÄRÄISTEN PÄÄSTÖJEN TARKASTAMINEN ALHAISESSA YMPÄRISTÖN LÄMPÖTILASSA
(TYYPPI 6 -TESTI)
1. JOHDANTO
1.1. Tässä liitteessä kuvataan laitteet ja menettelyt, joita tarvitaan tyyppi 6 -testin tekemiseen päästöjen tarkastamiseksi alhaisissa lämpötiloissa.
2. YLEISET VAATIMUKSET
2.1. E-säännössä nro 83 olevassa 5.3.5 kohdassa esitettyjä tyyppi 5 -testin suorittamista koskevia yleisiä vaatimuksia sovelletaan jäljempänä 2.2 kohdassa esitetyin poikkeuksin.
2.2. E-säännössä nro 83 olevan 5.3.5.2 kohdan raja-arvot liittyvät asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteen I taulukossa 4 vahvistettuihin raja-arvoihin.
3. TEKNISET VAATIMUKSET
3.1. E-säännön nro 83 liitteessä 8 olevassa 2–6 kohdassa esitettyjä teknisiä vaatimuksia ja eritelmiä sovelletaan jäljempänä 3.2 kohdassa esitetyin poikkeuksin.
3.2. E-säännön nro 83 liitteessä 8 olevan 3.4.1 kohdan viittausta liitteessä 10 olevaan 2 kohtaan on pidettävä viittauksena tämän asetuksen liitteessä IX olevaan B osaan.
3.3. Käytetään ajoneuvon L ajovastuskertoimia. Jos ajoneuvoa L ei ole tai ajoneuvon H kokonaisvastus nopeudessa 80 km/h on suurempi kuin ajoneuvon L kokonaisvastus nopeudessa 80 km/h + 5 prosenttia, käytetään ajoneuvon H ajovastusta. Ajoneuvot L ja H määritellään liitteen XXI alaliitteessä 4 olevassa 4.2.1.2 kohdassa. Valmistaja voi vaihtoehtoisesti käyttää ajovastuksia, jotka on määritetty interpolointiperheeseen kuuluvalle ajoneuvolle E-säännön nro 83 liitteen 4 a lisäyksen 7 määräysten mukaisesti.
LIITE IX
VERTAILUPOLTTOAINEIDEN ERITELMÄT
A. VERTAILUPOLTTOAINEET
1. Kipinäsytytysmoottorilla varustettujen ajoneuvojen testaamisessa käytettävien polttoaineiden tekniset tiedot
Tyyppi: bensiini (E10):
|
Muuttuja |
Yksikkö |
Raja-arvot (1) |
Testimenetelmä |
|
|
Pienin |
Suurin |
|||
|
Tutkimusoktaaniluku, RON (2) |
|
95,0 |
98,0 |
EN ISO 5164 |
|
Moottorioktaaniluku, MON (3) |
|
85,0 |
89,0 |
EN ISO 5163 |
|
Tiheys 15 °C:ssa |
kg/m3 |
743,0 |
756,0 |
EN ISO 12185 |
|
Höyrynpaine (DVPE) |
kPa |
56,0 |
60,0 |
EN 13016-1 |
|
Vesipitoisuus |
til.-% |
|
0,05 |
EN 12937 |
|
Ulkonäkö lämpötilassa –7 °C |
|
puhdas ja kirkas |
|
|
|
Tislaus: |
|
|
|
|
|
– haihtunut 70 °C:ssa |
til.-% |
34,0 |
46,0 |
EN ISO 3405 |
|
– haihtunut 100 °C:ssa |
til.-% |
54,0 |
62,0 |
EN ISO 3405 |
|
– haihtunut 150 °C:ssa |
til.-% |
86,0 |
94,0 |
EN ISO 3405 |
|
– loppukiehumispiste |
°C |
170 |
195 |
EN ISO 3405 |
|
Hiiltojäännös |
til.-% |
— |
2,0 |
EN ISO 3405 |
|
Hiilivetyanalyysi: |
|
|
|
|
|
– olefiinit |
til.-% |
6,0 |
13,0 |
EN 22854 |
|
– aromaattiset aineet |
til.-% |
25,0 |
32,0 |
EN 22854 |
|
– bentseeni |
til.-% |
— |
1,00 |
EN 22854 EN 238 |
|
– tyydyttyneet hiilivedyt |
til.-% |
ilmoitetaan |
EN 22854 |
|
|
Hiili-vetysuhde |
|
ilmoitetaan |
|
|
|
Hiili-happisuhde |
|
ilmoitetaan |
|
|
|
Induktioaika (4) |
minuuttia |
480 |
— |
EN ISO 7536 |
|
Happipitoisuus (5) |
massa-% |
3,3 |
3,7 |
EN 22854 |
|
Hartsi ilman liuotteita (hartsipitoisuus) |
mg/100 ml |
— |
4 |
EN ISO 6246 |
|
Rikkipitoisuus (6) |
mg/kg |
— |
10 |
EN ISO 20846 EN ISO 20884 |
|
Kuparikorroosio 3 h, 50 °C |
|
— |
luokka 1 |
EN ISO 2160 |
|
Lyijypitoisuus |
mg/l |
— |
5 |
EN 237 |
|
Fosforipitoisuus (7) |
mg/l |
— |
1,3 |
ASTM D 3231 |
|
Etanoli (8) |
til.-% |
9,0 |
10,0 |
EN 22854 |
|
(1) Laatuvaatimuksissa ilmoitetut arvot ovat ”todellisia arvoja”. Raja-arvojen määrittämisessä on käytetty standardia ISO 4259, ”Petroleum products – Determination and application of precision data in relation to methods of test”, ja vähimmäisarvon määrittämisessä 2R:n vähimmäispoikkeamaa nollasta ylöspäin; suurimman ja pienimmän arvon määrittämisessä pienin poikkeama on 4R (R = toistettavuus). Huolimatta tästä toimenpiteestä, joka on tarpeen teknisistä syistä, polttoaineen valmistajan on kuitenkin pyrittävä nolla-arvoon, jos määrätty suurin arvo on 2R, ja keskiarvoon, jos on annettu enimmäis- ja vähimmäisrajat. Jos on tarpeen selvittää, täyttääkö polttoaine edellä tarkoitetut vaatimukset, sovelletaan standardin ISO 4259 vaatimuksia. (2) Standardin EN 228:2008 mukaisessa lopullisen tuloksen laskennassa on vähennettävä MON- ja RON-arvojen korjauskerroin 0,2. (3) Standardin EN 228:2008 mukaisessa lopullisen tuloksen laskennassa on vähennettävä MON- ja RON-arvojen korjauskerroin 0,2. (4) Polttoaineessa voi olla hapetuksenestoaineita ja metallinsitojia, joita tavallisesti käytetään stabiloimaan jalostamon polttoainevirtoja, mutta peseviä/hajottavia lisäaineita tai liuotinöljyjä ei saa lisätä. (5) Etanoli on ainoa hapetettu johdannainen, jota saa tarkoituksella lisätä vertailupolttoaineeseen. Käytettävän etanolin on oltava standardin EN 15376 mukaista. (6) Tyyppi 1 -testissä käytettävän polttoaineen todellinen rikkipitoisuus ilmoitetaan. (7) Vertailupolttoaineeseen ei saa tarkoituksella lisätä yhdisteitä, jotka sisältävät fosforia, rautaa, mangaania tai lyijyä. (8) Etanoli on ainoa hapetettu johdannainen, jota saa tarkoituksella lisätä vertailupolttoaineeseen. Käytettävän etanolin on oltava standardin EN 15376 mukaista. |
||||
(2) Kaikkien edellä lueteltujen ominaisuuksien osalta on käytettävä vastaavia EN/ISO-menetelmiä, kun ne on vahvistettu.
Tyyppi: etanoli (E85)
|
Muuttuja |
Yksikkö |
Raja-arvot (1) |
Testimenetelmä (2) |
|
|
Pienin |
Suurin |
|||
|
Tutkimusoktaaniluku, RON |
|
95 |
— |
EN ISO 5164 |
|
Moottorioktaaniluku, MON |
|
85 |
— |
EN ISO 5163 |
|
Tiheys 15 °C:ssa |
kg/m3 |
ilmoitetaan |
ISO 3675 |
|
|
Höyrynpaine |
kPa |
40 |
60 |
EN ISO 13016-1 (DVPE) |
|
mg/kg |
— |
10 |
EN ISO 20846 EN ISO 20884 |
|
|
Hapettumisvakaus |
minuuttia |
360 |
|
EN ISO 7536 |
|
Hartsipitoisuus (ilman liuotteita) |
mg/100 ml |
— |
5 |
EN ISO 6246 |
|
Ulkomuoto. Määritellään ympäristön lämpötilassa tai 15 °C:ssa sen mukaan kumpi on korkeampi. |
|
puhdas ja kirkas, ilman näkyviä kiinteitä tai jähmeitä epäpuhtauksia |
silmämääräinen tarkastus |
|
|
Etanoli ja korkeammat alkoholit (5) |
til-% |
83 |
85 |
EN 1601 EN 13132 EN 14517 |
|
Korkeammat alkoholit (C3–C8) |
til-% |
— |
2 |
|
|
Metanoli |
til-% |
|
0,5 |
|
|
Bensiini (6) |
til-% |
tasapainosuhde |
EN 228 |
|
|
Fosfori |
mg/l |
0,3 (7) |
ASTM D 3231 |
|
|
Vesipitoisuus |
til-% |
|
0,3 |
ASTM D 1064 |
|
Epäorgaanisten kloridien pitoisuus |
mg/l |
|
1 |
ISO 6227 |
|
pHe |
|
6,5 |
9 |
ASTM D 6423 |
|
Kuparinauhakorroosio (3 h lämpötilassa 50 °C) |
luokitus |
luokka 1 |
|
EN ISO 2160 |
|
Happamuus (etikkahappona CH3COOH) |
massa-% |
— |
0,005 |
ASTM D 1613 |
|
(mg/l) |
— |
40 |
||
|
Hiili-vetysuhde |
|
ilmoitetaan |
|
|
|
Hiili-happisuhde |
|
ilmoitetaan |
|
|
|
(1) Laatuvaatimuksissa ilmoitetut arvot ovat ”todellisia arvoja”. Raja-arvojen määrittämisessä on käytetty standardia ISO 4259, ”Petroleum products – Determination and application of precision data in relation to methods of test”, ja vähimmäisarvon määrittämisessä on käytetty 2R:n vähimmäispoikkeamaa nollasta ylöspäin; suurimman ja pienimmän arvon määrittämisessä pienin poikkeama on 4R (R = toistettavuus). Huolimatta tästä toimenpiteestä, joka on tarpeen teknisistä syistä, polttoaineen valmistajan on kuitenkin pyrittävä nolla-arvoon, jos määrätty suurin arvo on 2R, ja keskiarvoon, jos on annettu pienin ja suurin raja-arvo. Jos on tarpeen selvittää, täyttääkö polttoaine edellä tarkoitetut vaatimukset, sovelletaan standardin ISO 4259 vaatimuksia. (2) Testimenetelmien tarkkuuteen liittyvien erimielisyyksien ratkaisemisessa ja tulosten tulkinnassa käytetään standardissa EN ISO 4259 määriteltyjä menettelyjä. (3) Rikkipitoisuutta koskevien kansallisten erimielisyyksien ratkaisemisessa käytetään joko standardia EN ISO 20846 tai standardia EN ISO 20884 samalla tavalla kuin standardin EN 228 kansallisessa liitteessä. (4) Tyyppi 1 -testissä käytettävän polttoaineen todellinen rikkipitoisuus ilmoitetaan. (5) Standardin EN 15376 mukainen etanoli on ainoa hapetettu johdannainen, jota saa tarkoituksella lisätä vertailupolttoaineeseen. (6) Lyijyttömän bensiinin pitoisuus voidaan määritellä siten, että se on 100 miinus prosentteina ilmoitettujen vesi- ja alkoholipitoisuuksien summa. (7) Vertailupolttoaineeseen ei saa tarkoituksella lisätä yhdisteitä, jotka sisältävät fosforia, rautaa, mangaania tai lyijyä. |
||||
Tyyppi: nestekaasu
|
Muuttuja |
Yksikkö |
Polttoaine A |
Polttoaine B |
Testimenetelmä |
|
Koostumus: |
|
|
|
ISO 7941 |
|
C3-pitoisuus |
til.-% |
30 ± 2 |
85 ± 2 |
|
|
C4-pitoisuus |
til.-% |
tasapainosuhde |
tasapainosuhde |
|
|
< C3, > C4 |
til.-% |
enintään 2 |
enintään 2 |
|
|
Olefiinit |
til.-% |
enintään 12 |
enintään 15 |
|
|
Haihdutusjäämä |
mg/kg |
enintään 50 |
enintään 50 |
prEN 15470 |
|
Vesi 0 °C:ssa |
|
vapaa |
vapaa |
prEN 15469 |
|
Kokonaisrikkipitoisuus |
mg/kg |
enintään 10 |
enintään 10 |
ASTM 6667 |
|
Rikkivety |
|
ei ole |
ei ole |
ISO 8819 |
|
Kuparinauhakorroosio |
luokitus |
luokka 1 |
luokka 1 |
ISO 6251 (1) |
|
Haju |
|
luonteenomainen |
luonteenomainen |
|
|
Moottorin oktaaniluku |
|
vähintään 89 |
vähintään 89 |
EN 589, liite B |
|
(1) Tällä menetelmällä ei välttämättä voida täsmällisesti määritellä, onko näytteessä syövyttäviä aineita, jos näyte sisältää korroosionestoaineita tai muita kemikaaleja, jotka vähentävät näytteen kuparinauhakorroosiota. Tämän vuoksi kyseisten aineiden lisääminen ainoastaan testimenetelmän antamaan tulokseen vaikuttamiseksi on kielletty. |
||||
Tyyppi: maakaasu/biometaani
|
Ominaisuudet |
Yksiköt |
Perusta |
Raja-arvot |
Testimenetelmä |
|
|
Pienin |
Suurin |
||||
|
Vertailupolttoaine G20 |
|
|
|
|
|
|
Koostumus: |
|
|
|
|
|
|
Metaani |
mooli-% |
100 |
99 |
100 |
ISO 6974 |
|
Tasapainosuhde (1) |
mooli-% |
— |
— |
1 |
ISO 6974 |
|
N2 |
mooli-% |
|
|
|
ISO 6974 |
|
Rikkipitoisuus |
mg/m3 (2) |
— |
— |
10 |
ISO 6326-5 |
|
Wobben indeksi (netto) |
MJ/m3 (3) |
48,2 |
47,2 |
49,2 |
|
|
Vertailupolttoaine G25 |
|
|
|
|
|
|
Koostumus: |
|
|
|
|
|
|
Metaani |
mooli-% |
86 |
84 |
88 |
ISO 6974 |
|
Tasapainosuhde (4) |
mooli-% |
— |
— |
1 |
ISO 6974 |
|
N2 |
mooli-% |
14 |
12 |
16 |
ISO 6974 |
|
Rikkipitoisuus |
mg/m3 (5) |
— |
— |
10 |
ISO 6326-5 |
|
Wobben indeksi (netto) |
MJ/m3 (6) |
39,4 |
38,2 |
40,6 |
|
|
(1) Inertit (muut kuin N2) + C2 + C2+. (2) Arvo määritettävä seuraavissa olosuhteissa: 293,2 K (20 °C) ja 101,3 kPa. (3) Arvo määritettävä seuraavissa olosuhteissa: 273,2 K (0 °C) ja 101,3 kPa. (4) Inertit (muut kuin N2) + C2 + C2+. (5) Arvo määritettävä seuraavissa olosuhteissa: 293,2 K (20 °C) ja 101,3 kPa. (6) Arvo määritettävä seuraavissa olosuhteissa: 273,2 K (0 °C) ja 101,3 kPa. |
|||||
Tyyppi: vety polttomoottoreihin
|
Ominaisuudet |
Yksiköt |
Raja-arvot |
Testimenetelmä |
|
|
Pienin |
Suurin |
|||
|
Vedyn puhtaus |
mooli-% |
98 |
100 |
ISO 14687-1 |
|
Hiilivedyt yhteensä |
μmol/mol |
0 |
100 |
ISO 14687-1 |
|
Vesi (1) |
μmol/mol |
0 |
ISO 14687-1 |
|
|
Happi |
μmol/mol |
0 |
ISO 14687-1 |
|
|
Argon |
μmol/mol |
0 |
ISO 14687-1 |
|
|
Typpi |
μmol/mol |
0 |
ISO 14687-1 |
|
|
Hiilimonoksidi |
μmol/mol |
0 |
1 |
ISO 14687-1 |
|
Rikki |
μmol/mol |
0 |
2 |
ISO 14687-1 |
|
Pysyvät hiukkaset (6) |
|
|
|
ISO 14687-1 |
|
(1) Ei saa kondensoida. (2) Vesi, happi, typpi ja argon yhteensä: 1,900 μmol/mol. (3) Vesi, happi, typpi ja argon yhteensä: 1,900 μmol/mol. (4) Vesi, happi, typpi ja argon yhteensä: 1,900 μmol/mol. (5) Vesi, happi, typpi ja argon yhteensä: 1,900 μmol/mol. (6) Vedyssä ei saa olla pölyä, hiekkaa, likaa, hartseja, öljyjä tai muita aineita sellaisia määriä, että ne aiheuttavat vahinkoa polttoainetäydennystä saavan ajoneuvon (moottorin) täyttöasemalaitteille. |
||||
2. Puristussytytysmoottorilla varustettujen ajoneuvojen testaamisessa käytettävien polttoaineiden tekniset tiedot
Tyyppi: diesel (B7):
|
Muuttuja |
Yksikkö |
Raja-arvot (1) |
Testimenetelmä |
|
|
Pienin |
Suurin |
|||
|
Setaani-indeksi |
|
46,0 |
|
EN ISO 4264 |
|
Setaaniluku (2) |
|
52,0 |
56,0 |
EN ISO 5165 |
|
Tiheys 15 °C:ssa |
kg/m3 |
833,0 |
837,0 |
EN ISO 12185 |
|
Tislaus: |
|
|
|
|
|
– 50 %:n piste |
°C |
245,0 |
— |
EN ISO 3405 |
|
– 95 %:n piste |
°C |
345,0 |
360,0 |
EN ISO 3405 |
|
– loppukiehumispiste |
°C |
— |
370,0 |
EN ISO 3405 |
|
Leimahduspiste |
°C |
55 |
— |
EN ISO 2719 |
|
Samepiste |
°C |
— |
– 10 |
EN 23015 |
|
Viskositeetti 40 °C:ssa |
mm2/s |
2,30 |
3,30 |
EN ISO 3104 |
|
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt |
massa-% |
2,0 |
4,0 |
EN 12916 |
|
Rikkipitoisuus |
mg/kg |
— |
10,0 |
EN ISO 20846 EN ISO 20884 |
|
Kuparikorroosio 3 h, 50 °C |
|
— |
luokka 1 |
EN ISO 2160 |
|
Conradson-hiiltojäännös (10 % pohjasta) |
massa-% |
— |
0,20 |
EN ISO 10370 |
|
Tuhkapitoisuus |
massa-% |
— |
0,010 |
EN ISO 6245 |
|
Kokonaiskontaminaatio |
mg/kg |
— |
24 |
EN 12662 |
|
Vesipitoisuus |
mg/kg |
— |
200 |
EN ISO 12937 |
|
Happoluku |
mg KOH/g |
— |
0,10 |
EN ISO 6618 |
|
Voitelevuus (kulumisjäljen halkaisija 60 °C:ssa suoritetun HFRR-testin jälkeen) |
μm |
— |
400 |
EN ISO 12156 |
|
Hapettumisvakaus 110 °C:ssa (3) |
h |
20,0 |
|
EN 15751 |
|
Rasvahappojen metyyliesterit (FAME) (4) |
til.-% |
6,0 |
7,0 |
EN 14078 |
|
(1) Laatuvaatimuksissa ilmoitetut arvot ovat ”todellisia arvoja”. Raja-arvojen määrittämisessä on käytetty standardia ISO 4259, ”Petroleum products – Determination and application of precision data in relation to methods of test”, ja vähimmäisarvon määrittämisessä 2R:n vähimmäispoikkeamaa nollasta ylöspäin; suurimman ja pienimmän arvon määrittämisessä pienin poikkeama on 4R (R = toistettavuus). Huolimatta tästä toimenpiteestä, joka on tarpeen teknisistä syistä, polttoaineen valmistajan on kuitenkin pyrittävä nolla-arvoon, jos määrätty suurin arvo on 2R, ja keskiarvoon, jos on annettu pienin ja suurin raja-arvo. Jos on tarpeen selvittää, täyttääkö polttoaine edellä tarkoitetut vaatimukset, sovelletaan standardin ISO 4259 vaatimuksia. (2) Setaanin vaihteluväli ei ole 4R:n vähimmäisvaihteluväliä koskevan vaatimuksen mukainen. Polttoaineen toimittajan ja käyttäjän välisten riitatapausten ratkaisemiseksi voidaan kuitenkin käyttää standardin ISO 4259 ehtoja, jos yksittäisten määritysten sijasta tehdään tarvittavan tarkkuuden saavuttamiseksi riittävän suuri määrä uusintamittauksia. (3) Vaikka hapettumisvakautta säädellään, säilytysaika on todennäköisesti rajallinen. Säilytysolosuhteista ja säilytysajasta on tarvittaessa kysyttävä neuvoa tuotteen toimittajalta. (4) FAME-pitoisuuden on vastattava standardia EN 14214. |
||||
3. Polttokennoajoneuvojen testaamisessa käytettävien polttoaineiden tekniset tiedot
Tyyppi: vety polttokennoajoneuvoihin
|
Ominaisuudet |
Yksiköt |
Raja-arvot |
Testimenetelmä |
|
|
Pienin |
Suurin |
|||
|
Vetypolttoaine (1) |
mooli-% |
99,99 |
100 |
ISO 14687-2 |
|
Kaasut yhteensä (2) |
μmol/mol |
0 |
100 |
|
|
Hiilivedyt yhteensä |
μmol/mol |
0 |
2 |
ISO 14687-2 |
|
Vesi |
μmol/mol |
0 |
5 |
ISO 14687-2 |
|
Happi |
μmol/mol |
0 |
5 |
ISO 14687-2 |
|
Helium (He), typpi (N2), argon (Ar) |
μmol/mol |
0 |
100 |
ISO 14687-2 |
|
CO2 |
μmol/mol |
0 |
2 |
ISO 14687-2 |
|
Hiilimonoksidi |
μmol/mol |
0 |
0,2 |
ISO 14687-2 |
|
Rikkiyhdisteet yhteensä |
μmol/mol |
0 |
0,004 |
ISO 14687-2 |
|
Formaldehydi (HCHO) |
μmol/mol |
0 |
0,01 |
ISO 14687-2 |
|
Muurahaishappo (HCOOH) |
μmol/mol |
0 |
0,2 |
ISO 14687-2 |
|
Ammoniakki (NH3) |
μmol/mol |
0 |
0,1 |
ISO 14687-2 |
|
Halogenoidut yhdisteet yhteensä |
μmol/mol |
0 |
0,05 |
ISO 14687-2 |
|
Hiukkaskoko |
μm |
0 |
10 |
ISO 14687-2 |
|
Hiukkaspitoisuus |
mg/l |
0 |
1 |
ISO 14687-2 |
|
(1) Vetypolttoaineen indeksiluku määritetään vähentämällä 100 mooliprosentista taulukossa lueteltujen polttoaineessa olevien kaasumaisten ainesosien (muut kuin vety) kokonaispitoisuus (kaasut yhteensä) mooliprosentteina. Luku on pienempi kuin kaikkien taulukossa esitettyjen ei-vety-ainesosien suurimpien sallittujen raja-arvojen summa. (2) Kaasut yhteensä -arvo on taulukossa lueteltujen ei-vety-ainesosien paitsi hiukkasten arvojen summa. |
||||
B. VERTAILUPOLTTOAINEET PÄÄSTÖJEN TESTAAMISEEN ALHAISISSA LÄMPÖTILOISSA – TYYPPI 6 -TESTI
Tyyppi: bensiini (E10):
|
Muuttuja |
Yksikkö |
Raja-arvot (1) |
Testimenetelmä |
|
|
Pienin |
Suurin |
|||
|
Tutkimusoktaaniluku, RON (2) |
|
95,0 |
98,0 |
EN ISO 5164 |
|
Moottorioktaaniluku, MON (3) |
|
85,0 |
89,0 |
EN ISO 5163 |
|
Tiheys 15 °C:ssa |
kg/m3 |
743,0 |
756,0 |
EN ISO 12185 |
|
Höyrynpaine (DVPE) |
kPa |
56,0 |
95,0 |
EN 13016-1 |
|
Vesipitoisuus |
|
enintään 0,05 til.-% Ulkonäkö lämpötilassa –7 °C: puhdas ja kirkas |
EN 12937 |
|
|
Tislaus: |
|
|
|
|
|
– haihtunut 70 °C:ssa |
til.-% |
34,0 |
46,0 |
EN ISO 3405 |
|
– haihtunut 100 °C:ssa |
til.-% |
54,0 |
62,0 |
EN ISO 3405 |
|
– haihtunut 150 °C:ssa |
til.-% |
86,0 |
94,0 |
EN ISO 3405 |
|
– loppukiehumispiste |
°C |
170 |
195 |
EN ISO 3405 |
|
Hiiltojäännös |
til.-% |
— |
2,0 |
EN ISO 3405 |
|
Hiilivetyanalyysi: |
|
|
|
|
|
– olefiinit |
til.-% |
6,0 |
13,0 |
EN 22854 |
|
– aromaattiset aineet |
til.-% |
25,0 |
32,0 |
EN 22854 |
|
– bentseeni |
til.-% |
— |
1,00 |
EN 22854 EN 238 |
|
– tyydyttyneet hiilivedyt |
til.-% |
ilmoitetaan |
EN 22854 |
|
|
Hiili-vetysuhde |
|
ilmoitetaan |
|
|
|
Hiili-happisuhde |
|
ilmoitetaan |
|
|
|
Induktioaika (4) |
minuuttia |
480 |
— |
EN ISO 7536 |
|
Happipitoisuus (5) |
massa-% |
3,3 |
3,7 |
EN 22854 |
|
Hartsi ilman liuotteita (hartsipitoisuus) |
mg/100 ml |
— |
4 |
EN ISO 6246 |
|
Rikkipitoisuus (6) |
mg/kg |
— |
10 |
EN ISO 20846 EN ISO 20884 |
|
Kuparikorroosio 3 h, 50 °C |
|
— |
luokka 1 |
EN ISO 2160 |
|
Lyijypitoisuus |
mg/l |
— |
5 |
EN 237 |
|
Fosforipitoisuus (7) |
mg/l |
— |
1,3 |
ASTM D 3231 |
|
Etanoli (8) |
til.-% |
9,0 |
10,0 |
EN 22854 |
|
(1) Laatuvaatimuksissa ilmoitetut arvot ovat ”todellisia arvoja”. Raja-arvojen määrittämisessä on käytetty standardia ISO 4259, ”Petroleum products – Determination and application of precision data in relation to methods of test”, ja vähimmäisarvon määrittämisessä 2R:n vähimmäispoikkeamaa nollasta ylöspäin; suurimman ja pienimmän arvon määrittämisessä pienin poikkeama on 4R (R = toistettavuus). Huolimatta tästä toimenpiteestä, joka on tarpeen teknisistä syistä, polttoaineen valmistajan on kuitenkin pyrittävä nolla-arvoon, jos määrätty suurin arvo on 2R, ja keskiarvoon, jos on annettu pienin ja suurin raja-arvo. Jos on tarpeen selvittää, täyttääkö polttoaine edellä tarkoitetut vaatimukset, sovelletaan standardin ISO 4259 vaatimuksia. (2) Standardin EN 228:2008 mukaisessa lopullisen tuloksen laskennassa on vähennettävä MON- ja RON-arvojen korjauskerroin 0,2. (3) Standardin EN 228:2008 mukaisessa lopullisen tuloksen laskennassa on vähennettävä MON- ja RON-arvojen korjauskerroin 0,2. (4) Polttoaineessa voi olla hapetuksenestoaineita ja metallinsitojia, joita tavallisesti käytetään stabiloimaan jalostamon polttoainevirtoja, mutta peseviä/hajottavia lisäaineita tai liuotinöljyjä ei saa lisätä. (5) Etanoli on ainoa hapetettu johdannainen, jota saa tarkoituksella lisätä vertailupolttoaineeseen. Käytettävän etanolin on oltava standardin EN 15376 mukaista. (6) Tyyppi 6 -testissä käytettävän polttoaineen todellinen rikkipitoisuus ilmoitetaan. (7) Vertailupolttoaineeseen ei saa tarkoituksella lisätä yhdisteitä, jotka sisältävät fosforia, rautaa, mangaania tai lyijyä. (8) Etanoli on ainoa hapetettu johdannainen, jota saa tarkoituksella lisätä vertailupolttoaineeseen. Käytettävän etanolin on oltava standardin EN 15376 mukaista. |
||||
(2) Kaikkien edellä lueteltujen ominaisuuksien osalta on käytettävä vastaavia EN/ISO-menetelmiä, kun ne on vahvistettu.
Tyyppi: etanoli (E75)
|
Muuttuja |
Yksikkö |
Raja-arvot (1) |
Testimenetelmä (2) |
|
|
Pienin |
Suurin |
|||
|
Tutkimusoktaaniluku, RON |
|
95 |
— |
EN ISO 5164 |
|
Moottorioktaaniluku, MON |
|
85 |
— |
EN ISO 5163 |
|
Tiheys 15 °C:ssa |
kg/m3 |
ilmoitetaan |
EN ISO 12185 |
|
|
Höyrynpaine |
kPa |
50 |
60 |
EN ISO 13016-1 (DVPE) |
|
mg/kg |
— |
10 |
EN ISO 20846 EN ISO 20884 |
|
|
Hapettumisvakaus |
minuuttia |
360 |
— |
EN ISO 7536 |
|
Hartsipitoisuus (ilman liuotteita) |
mg/100 ml |
— |
4 |
EN ISO 6246 |
|
Ulkomuoto määritellään ympäristön lämpötilassa tai 15 °C:ssa sen mukaan kumpi on korkeampi. |
|
puhdas ja kirkas, ilman näkyviä kiinteitä tai jähmeitä epäpuhtauksia |
silmämääräinen tarkastus |
|
|
Etanoli ja korkeammat alkoholit (5) |
til-% |
70 |
80 |
EN 1601 EN 13132 EN 14517 |
|
Korkeammat alkoholit (C3 – C8) |
til-% |
— |
2 |
|
|
Metanoli |
|
— |
0,5 |
|
|
Bensiini (6) |
til-% |
tasapainosuhde |
EN 228 |
|
|
Fosfori |
mg/l |
0,30 (7) |
EN 15487 ASTM D 3231 |
|
|
Vesipitoisuus |
til-% |
— |
0,3 |
ASTM E 1064 EN 15489 |
|
Epäorgaanisten kloridien pitoisuus |
mg/l |
— |
1 |
ISO 6227 – EN 15492 |
|
pHe |
|
6,50 |
9 |
ASTM D 6423 EN 15490 |
|
Kuparinauhakorroosio (3 h lämpötilassa 50 °C) |
luokitus |
luokka 1 |
|
EN ISO 2160 |
|
Happamuus (etikkahappona CH3COOH) |
massa-% |
|
0,005 |
ASTM D1613 EN 15491 |
|
mg/l |
|
40 |
||
|
Hiili-vetysuhde |
|
ilmoitetaan |
|
|
|
Hiili-happisuhde |
|
ilmoitetaan |
|
|
|
(1) Laatuvaatimuksissa ilmoitetut arvot ovat ”todellisia arvoja”. Raja-arvojen määrittämisessä on käytetty standardia ISO 4259, ”Petroleum products – Determination and application of precision data in relation to methods of test”. Vähimmäisarvon määrittämisessä on käytetty 2R:n vähimmäispoikkeamaa nollasta ylöspäin. Suurimman ja pienimmän arvon määrittämisessä pienin poikkeama on 4R (R = toistettavuus). Huolimatta tästä menettelystä, joka on tarpeen teknisistä syistä, polttoaineen valmistajan on pyrittävä nolla-arvoon, jos määrätty suurin arvo on 2R, ja keskiarvoon, jos on annettu enimmäis- ja vähimmäisrajat. Jos on tarpeen selvittää, täyttääkö polttoaine edellä tarkoitetut vaatimukset, sovelletaan standardin ISO 4259 vaatimuksia. (2) Testimenetelmien tarkkuuteen liittyvien erimielisyyksien ratkaisemisessa ja tulosten tulkinnassa käytetään standardissa EN ISO 4259 määriteltyjä menettelyjä. (3) Rikkipitoisuutta koskevien kansallisten erimielisyyksien ratkaisemisessa käytetään joko standardia EN ISO 20846 tai standardia EN ISO 20884 samalla tavalla kuin standardin EN 228 kansallisessa liitteessä. (4) Tyyppi 6 -testissä käytettävän polttoaineen todellinen rikkipitoisuus ilmoitetaan. (5) Standardin EN 15376 mukainen etanoli on ainoa hapetettu johdannainen, jota saa tarkoituksella lisätä vertailupolttoaineeseen. (6) Lyijyttömän bensiinin pitoisuus voidaan määritellä siten, että se on 100 miinus prosentteina ilmoitettujen vesi- ja alkoholipitoisuuksien summa. (7) Vertailupolttoaineeseen ei saa tarkoituksella lisätä yhdisteitä, jotka sisältävät fosforia, rautaa, mangaania tai lyijyä. |
||||
LIITE X
Varattu
LIITE XI
MOOTTORIAJONEUVOJEN SISÄINEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ (OBD-JÄRJESTELMÄ)
1. JOHDANTO
1.1. Tässä liitteessä esitetään moottoriajoneuvojen päästöjen rajoittamiseen liittyvien sisäisten valvontajärjestelmien (OBD-järjestelmien) toiminta.
2. MÄÄRITELMÄT, VAATIMUKSET JA TESTIT
2.1. OBD-järjestelmään sovelletaan E-säännön nro 83 liitteessä 11 olevassa 2 ja 3 kohdassa esitettyjä määritelmiä, vaatimuksia ja testejä. Seuraavassa kuvaillaan poikkeukset näihin vaatimuksiin.
2.1.1. Korvataan E-säännön nro 83 liitteessä 11 olevan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti:
”Seuraavia määritelmiä käytetään ainoastaan tässä liitteessä”
2.1.2. Korvataan E-säännön nro 83 liitteessä 11 oleva 2.10 kohta seuraavasti:
” ’Ajosyklillä’ tarkoitetaan jaksoa, joka koostuu moottorin ’virta kytkettynä’ -asennosta, käynnistä, jonka aikana mahdollinen vika havaitaan, ja moottorin ’virta kytkettynä pois’ -asennosta.”
2.1.3. Lisätään E-säännön nro 83 liitteeseen 11 seuraava 3.2.3 kohta:
”3.2.3. Heikentyminen tai vika voidaan tunnistaa ajosyklin ulkopuolella (kuten moottorin sammuttamisen jälkeen).”
2.1.4. E-säännön nro 83 liitteessä 11 olevan 3.3.3.1 kohdan viittausta hiilivetyjen kokonaismassaan ja typen oksideihin on pidettävä viittauksena muihin hiilivetyihin kuin metaaniin (NMHC) ja typen oksideihin (NOx).
2.1.5. E-säännön nro 83 liitteessä 11 olevien 3.3.3.1 ja 3.3.4.4 kohdan viittausta päästörajoihin on pidettävä viittauksena OBD-järjestelmän raja-arvoihin.
2.1.6. E-säännön nro 83 liitteessä 11 olevan 3.3.5 kohdan viittausta raja-arvoihin on pidettävä viittauksena OBD-järjestelmän raja-arvoihin.
2.1.7. Poistetaan E-säännön nro 83 liitteessä 11 oleva 3.3.4.9. ja 3.3.4.10 kohta:
2.1.8. Lisätään E-säännön nro 83 liitteeseen 11 uusi 3.3.5.1. ja 3.3.5.2 kohta seuraavasti:
”3.3.5.1. Seuraavien laitteiden rikkoutumista tai poistamista olisi kuitenkin valvottava (jos poistaminen aiheuttaisi tämän säännön kohdan 5.3.1.4 mukaisesti sovellettavien päästörajojen ylittymisen):
a) puristussytytysmoottoreihin erillisenä yksikkönä asennettu tai päästöjenrajoituslaitteeseen liitetty hiukkasloukku
b) puristussytytysmoottoreihin erillisenä yksikkönä asennettu tai päästöjenrajoituslaitteeseen liitetty typen oksidien jälkikäsittelyjärjestelmä
c) puristussytytysmoottoreihin erillisenä yksikkönä asennettu tai päästöjenrajoituslaitteeseen liitetty dieselmoottorin hapetuskatalysaattori (DOC).
3.3.5.2. Kohdassa 3.3.5.1 tarkoitettuja laitteita on valvottava myös kaikkien sellaisten vikojen osalta, joiden seurauksena olisi soveltuvien OBD-raja-arvojen ylittyminen.”
2.1.9. Korvataan E-säännön nro 83 liitteessä 11 oleva 3.8.1 kohta seuraavasti:
”OBD-järjestelmä voi poistaa vikakoodin, tiedon kuljetusta matkasta ja tilatiedot vikahetkellä, jos sama vika ei tallennu uudelleen vähintään 40:n moottorin lämmitysjakson aikana tai 40:n sellaisen ajosyklin aikana, joissa ajoneuvoa käytetään liitteen 11 lisäyksen 1 kohdan 7.5.1 alakohdassa a–c vahvistettujen kriteerien mukaisesti.”
2.1.10. Korvataan E-säännön nro 83 liitteessä 11 olevan 3.9.3.1 kohdan viittaus standardiin ISO DIS 15031 5 seuraavasti:
”… tämän säännön liitteen 11 lisäyksen 1 kohdan 6.5.3.2 alakohdassa a mainitussa standardissa.”
2.1.11. Lisätään E-säännön nro 83 liitteeseen 11 uusi 3.10 kohta seuraavasti:
”3.10. Moottorin pysäytysstrategioita käyttäviä ajoneuvoja koskevat lisämääräykset
3.10.1. Ajosykli
3.10.1.1. Moottorin käynnistymistä itsenäisesti uudelleen moottorin sammuttamisen jälkeen moottorin ohjausjärjestelmän ohjaamana voidaan pitää uutena ajosyklinä tai saman ajosyklin jatkumisena.”
2.2. E-säännön nro 83 liitteessä 11 olevassa 3.1 ja 3.3.1 kohdassa mainittuja tyyppi V -kestävyystestissä tarkoitettua matkaa ja tyyppi V -testiä on pidettävä viittauksina tämän asetuksen liitteen VII vaatimuksiin.
2.3. E-säännön nro 83 liitteessä 11 olevassa 3.3.2 kohdassa annettuja valvontajärjestelmän raja-arvoja on pidettävä viittauksina 2.3.1 ja 2.3.2 kohdassa esitettyihin vaatimuksiin.
2.3.1. Seuraavassa taulukossa esitetään OBD-järjestelmiä koskevat raja-arvot ajoneuvoille, jotka tyyppihyväksytään asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteen I taulukossa 2 asetettujen Euro 6 -päästöraja-arvojen mukaisesti kolme vuotta kyseisen asetuksen 10 artiklan 4 ja 5 kohdassa esitettyjen päivämäärien jälkeen.
|
Euro 6 -ajoneuvojen OBD-järjestelmien lopulliset raja-arvot |
||||||||||||
|
|
|
Vertailumassa (VM) (kg) |
Hiilimonoksidin massa |
Muiden hiilivetyjen kuin metaanin massa |
Typen oksidien massa |
Hiukkasmassa (1) |
||||||
|
Luokka |
Alaluokka |
|
(CO) (mg/km) |
(NMHC) (mg/km) |
(NOx) (mg/km) |
(PM) (mg/km) |
(PN) (#/km) |
|||||
|
|
PI |
CI |
PI |
CI |
PI |
CI |
CI |
PI |
CI |
PI |
||
|
M |
— |
Kaikki |
1 900 |
1 750 |
170 |
290 |
90 |
140 |
12 |
12 |
|
|
|
N1 |
I |
VM ≤ 1 305 |
1 900 |
1 750 |
170 |
290 |
90 |
140 |
12 |
12 |
|
|
|
II |
1 305 < VM ≤ 1 760 |
3 400 |
2 200 |
225 |
320 |
110 |
180 |
12 |
12 |
|
|
|
|
III |
1 760 < VM |
4 300 |
2 500 |
270 |
350 |
120 |
220 |
12 |
12 |
|
|
|
|
N2 |
— |
Kaikki |
4 300 |
2 500 |
270 |
350 |
120 |
220 |
12 |
12 |
|
|
|
(1) Kipinäsytytysmoottoreita koskevia hiukkasmassa- ja hiukkasmäärärajoja sovelletaan vain ajoneuvoihin, joissa on suoraruiskutusmoottori. (2) Hiukkasmäärille voidaan asettaa raja-arvot myöhemmässä vaiheessa. Selitykset: PI = (Positive Ignition) kipinäsytytysmoottorit, CI = (Compression Ignition) puristussytytysmoottorit |
||||||||||||
2.3.2. Kolmen vuoden ajan asetuksen (EY) N:o 715/2007 10 artiklan 4 ja 5 kohdassa uusille tyyppihyväksynnille ja uusille ajoneuvoille vahvistetuista päivämääristä sovelletaan seuraavia OBD-raja-arvoja ajoneuvoihin, jotka valmistajan valinnan mukaan tyyppihyväksytään asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteen I taulukossa 2 esitettyjen Euro 6 -päästörajojen mukaisesti:
|
Euro 6 -ajoneuvojen OBD-järjestelmien alustavat raja-arvot |
||||||||||
|
|
|
Vertailumassa (VM) (kg) |
Hiilimonoksidin massa |
Muiden hiilivetyjen kuin metaanin massa |
Typen oksidien massa |
Hiukkasmassa (1) |
||||
|
Luokka |
Alaluokka |
|
(CO) (mg/km) |
(NMHC) (mg/km) |
(NOx) (mg/km) |
(PM) (mg/km) |
||||
|
|
PI |
CI |
PI |
CI |
PI |
CI |
CI |
PI |
||
|
M |
— |
Kaikki |
1 900 |
1 750 |
170 |
290 |
150 |
180 |
25 |
25 |
|
N1 |
I |
VM ≤ 1 305 |
1 900 |
1 750 |
170 |
290 |
150 |
180 |
25 |
25 |
|
|
II |
1 305 < VM ≤ 1 760 |
3 400 |
2 200 |
225 |
320 |
190 |
220 |
25 |
25 |
|
|
III |
1 760 < VM |
4 300 |
2 500 |
270 |
350 |
210 |
280 |
30 |
30 |
|
N2 |
— |
Kaikki |
4 300 |
2 500 |
270 |
350 |
210 |
280 |
30 |
30 |
|
(1) Kipinäsytytysmoottoreita koskevia hiukkasmassarajoja sovelletaan vain ajoneuvoihin, joissa on suoraruiskutusmoottori. Selitykset: PI = (Positive Ignition) kipinäsytytysmoottorit, CI = (Compression Ignition) puristussytytysmoottorit |
||||||||||
2.4. E-säännön nro 83 liitteessä 11 olevan 3.3.3.1 kohdan viittausta päästörajoihin on pidettävä viittauksena tämän liitteen 2.3 kohdan raja-arvoihin.
2.5. E-säännön nro 83 liitteessä 11 olevassa 3.3.3.2 kohdassa tarkoitettua tyyppi I -testin sykliä on pidettävä samana kuin sitä tyyppi 1 -testin sykliä, jota käytettiin kahdessa peräkkäisessä syklissä E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 olevan 6.3.1.2 kohdan mukaisesti aiheutettujen sytytyskatkojen jälkeen.
2.6. E-säännön nro 83 liitteessä 11 olevan 3.3.3.7 kohdan viittausta 3.3.2 kohdassa vahvistettuihin hiukkaspäästöjen kynnysarvoihin on pidettävä viittauksena tämän liitteen 2.3 kohdassa vahvistettuihin hiukkaspäästöjen raja-arvoihin.
2.7. E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 olevan 2.1.3 kohdan viittausta tyyppi I -testin sykliin on pidettävä viittauksena asetuksen (EY) 692/2008 tai tämän asetuksen liitteen XXI mukaiseen tyyppi 1 -testiin sen mukaan, kumman valmistaja valitsee kunkin osoitettavan vian osalta.
3. OBD-JÄRJESTELMIEN PUUTTEITA KOSKEVAT HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET
3.1. Tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut OBD-järjestelmien puutteita koskevat hallinnolliset määräykset ovat seuraavissa kohdissa esitetyin poikkeuksin ne, jotka vahvistetaan E-säännön nro 83 liitteessä 11 olevassa 4 kohdassa.
3.2. E-säännön nro 83 liitteessä 11 olevan 4.2.2 kohdan viittausta OBD:n raja-arvoihin on pidettävä viittauksena tämän liitteen 2.3 kohdan OBD-raja-arvoihin.
3.3. E-säännön nro 83 liitteessä 11 olevan 4.6 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:
”Hyväksyntäviranomainen ilmoittaa puutteen hyväksymistä koskevasta päätöksestään 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.”
4. OBD-JÄRJESTELMÄÄN LIITTYVIEN TIETOJEN SAATAVUUS
4.1. OBD-järjestelmään liittyvien tietojen saatavuutta koskevat vaatimukset esitetään E-säännön nro 83 liitteessä 11 olevassa 5 kohdassa. Seuraavassa kuvaillaan poikkeukset näihin vaatimuksiin.
4.2. Viittauksia E-säännön nro 83 liitteen 2 lisäykseen 1 on pidettävä viittauksina tämän asetuksen liitteen I lisäykseen 5.
4.3. Viittauksia E-säännön nro 83 liitteessä 1 olevaan 3.2.12.2.7.6 kohtaan on pidettävä viittauksina tämän asetuksen liitteen I lisäyksessä 3 olevaan 3.2.12.2.7.6 kohtaan.
4.4. Viittauksia sopimuspuoliin on pidettävä viittauksina jäsenvaltioihin.
4.5. Viittauksia säännön nro 83 mukaisesti myönnettyyn hyväksyntään on pidettävä viittauksina tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 715/2007 nojalla myönnettyyn tyyppihyväksyntään.
4.6. E-tyyppihyväksyntää on pidettävä EY-tyyppihyväksyntänä.
Lisäys 1
AJONEUVON SISÄISEN VALVONTAJÄRJESTELMÄN (OBD-JÄRJESTELMÄN) TOIMINTA
1. JOHDANTO
1.1. Tässä lisäyksessä kuvataan tämän liitteen 2 kohdan mukainen testimenetelmä.
2. TEKNISET VAATIMUKSET
2.1. E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksen 1 teknisiä vaatimuksia ja eritelmiä sovelletaan seuraavissa kohdissa esitetyin poikkeuksin ja lisävaatimuksin.
2.2. E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksen 1 viittauksia E-säännön nro 83 liitteessä 11 olevassa 3.3.2 kohdassa asetettuihin OBD-järjestelmän raja-arvoihin on pidettävä viittauksina tämän liitteen 2.3 kohdassa asetettuihin raja-arvoihin.
2.3. E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 olevassa 3.2 kohdassa määriteltyjä vertailupolttoaineita on pidettävä tämän asetuksen liitteessä IX esitettyjen vertailupolttoaineiden eritelmien mukaisina.
2.4. E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 olevassa 6.5.1.4 kohdan viittausta liitteeseen 11 on pidettävä viittauksena tämän asetuksen liitteeseen XI.
2.5. Lisätään seuraava teksti E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 olevan 1 kohdan toisen alakohdan uudeksi viimeiseksi virkkeeksi:
”Sähkövikojen osalta (oikosulku / avoin virtapiiri) päästöt voivat ylittää 3.3.2 kohdan mukaiset päästörajat enemmän kuin 20 prosenttia.”
2.6. Korvataan E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 oleva 6.5.3 kohta seuraavasti:
”6.5.3. Päästöjenrajoitusjärjestelmää valvovien järjestelmien on oltava seuraavien ISO-standardien ja/tai SAE-spesifikaation mukaisia ja järjestelmiin on oltava pääsy standardoidun tietoliikenneyhteyden kautta. Myöhempiä versioita voidaan käyttää valmistajien suostumuksella.
6.5.3.1. Ajoneuvon tietokoneen ja ulkopuolisen tietokoneen välisen tietoliikenneyhteyden on oltava seuraavan standardin mukainen:
a) ISO 15765-4:2011 ’Road vehicles – Diagnostics on Controller Area Network (CAN) – Part 4: Requirements for emission-related systems’, 1. helmikuuta 2011;
6.5.3.2. OBD-järjestelmän kannalta merkityksellisten tietojen välittäminen:
a) ISO 15031-5 ’Road vehicles – Communication between vehicles and external test equipment for emissions-related diagnostics – Part 5: Emissions-related diagnostic services’, 1. huhtikuuta 2011, tai SAE J1979, 23. helmikuuta 2012;
b) ISO 15031-4 ’Road vehicles – Communication between vehicle and external test equipment for emissions related diagnostics – Part 4: External test equipment’, 1. kesäkuuta 2005, tai SAE J1978, 30. huhtikuuta 2002;
c) ISO 15031-3 ’Road vehicles – Communication between vehicle and external test equipment for emissions related diagnostics – Part 3: Diagnostic connector and related electrical circuits: specification and use’, 1. heinäkuuta 2004, tai SAE J1962, 26. heinäkuuta 2012;
d) ISO 15031-6 ’Road vehicles – Communication between vehicle and external test equipment for emissions related diagnostics – Part 6: Diagnostic trouble code definitions’, 13. elokuuta 2010, tai SAE J2012, 7. maaliskuuta 2013;
e) ISO 27145 ’Road vehicles – Implementation of World-Wide Harmonized On-Board Diagnostics (WWH-OBD)’, 15. elokuuta 2012, sillä rajoituksella, että ainoastaan kohdan 6.5.3.1 alakohtaa a voidaan käyttää tiedonsiirtoyhteytenä;
f) ISO 14229:2013 ’Road vehicles – Unified diagnostic services (UDS)’, sillä rajoituksella, että ainoastaan kohdan 6.5.3.1 alakohdan a standardia voidaan käyttää tiedonsiirtoyhteytenä.
Edellä olevien alakohtien e ja f standardeja voidaan käyttää vaihtoehtoina alakohdan a sijasta vasta 1. tammikuuta 2019 alkaen.
6.5.3.3. Testauslaitteiden ja vianmääritystyökalujen, joita tarvitaan OBD-järjestelmien kanssa harjoitettavassa tietoliikenteessä, on täytettävä tai ylitettävä tämän lisäyksen kohdan 6.5.3.2 alakohdassa b mainitussa standardissa esitetyt toiminnalliset vaatimukset.
6.5.3.4. Vianmääritystä tukevat perustiedot (kohdan 6.5.1 mukaisesti) ja kaksisuuntaiset tarkistustiedot on annettava tämän lisäyksen kohdan 6.5.3.2 alakohdassa a mainitussa standardissa määriteltyä esitystapaa ja yksiköitä käyttäen, ja niitä on kyettävä lukemaan kohdan 6.5.3.2 alakohdassa b mainitussa standardissa asetettujen vaatimusten mukaisella lukupäätteellä.
Ajoneuvon valmistajan on annettava kansalliselle standardointielimelle kaikki päästöihin liittyvät yksityiskohtaiset tiedot kuten parametritunnukset (PID), OBD-valvonta-ID:t tai testi-ID:t, joita ei ole täsmennetty tämän säännön kohdan 6.5.3.2 alakohdassa a mainitussa standardissa mutta jotka liittyvät tähän sääntöön.
6.5.3.5. Valmistajan on yksilöitävä havaittu vika käyttämällä tarkoitukseen soveltuvaa ISO-standardin tai SAE-spesifikaation mukaista vikakoodia, joka määritellään yhdessä kohdan 6.5.3.2 alakohdassa d mainituista päästöihin liittyvän järjestelmän vianmäärityskoodeja koskevista standardeista. Jos tämä ei ole mahdollista, valmistaja voi käyttää saman standardin mukaisia valmistajan valvomia vianmäärityskoodeja. Vikakoodeihin on oltava pääsy vianmääritykseen käytettävillä vakiolaitteilla, jotka täyttävät tämän lisäyksen kohdan 6.5.3.2 määräykset.
Ajoneuvon valmistajan on annettava kansalliselle standardointielimelle kaikki päästöihin liittyvät yksityiskohtaiset tiedot kuten parametritunnukset (PID), OBD-valvonta-ID:t tai testi-ID:t, joita ei ole täsmennetty tämän lisäyksen kohdan 6.5.3.2 alakohdassa a mainituissa standardeissa mutta jotka liittyvät tähän sääntöön.
6.5.3.6. Ajoneuvon ja lukupäätteen välinen tietoliikennerajapinta on standardoitava, ja sen on täytettävä kaikki tämän lisäyksen kohdan 6.5.3.2 alakohdassa c mainitun standardin vaatimukset. Asennuskohta on valittava hallinnollisen yksikön suostumuksella siten, että huoltohenkilökunnalla on helppo pääsy siihen mutta se on suojattu siten, että asiattomat henkilöt eivät pääse siihen käsiksi.
6.5.3.7. Valmistajan on asetettava moottoriajoneuvojen huoltoon ja korjaukseen tarpeelliset tekniset tiedot saataville, tarvittaessa maksua vastaan, jollei tietoja ole suojattu immateriaalioikeuksin tai jollei niihin sisälly olennaista ja salaista tietämystä, joka on tunnistettavissa asianmukaisella tavalla. Tarpeellisia teknisiä tietoja ei saa tällaisessa tapauksessa asiattomasti salata.
Näitä tietoja on oikeus saada kaikilla, jotka kaupallisesti harjoittavat huolto- tai korjaustoimintaa, tiepelastuspalvelua, ajoneuvojen tarkastamista tai testaamista tai vara- ja täydennysosien tai testaus- ja vianmäärityslaitteiden valmistusta tai myyntiä.”
2.6. Lisätään E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäykseen 1 uusi 6.1.1 kohta seuraavasti:
”6.1.1. Tyyppi I -testiä ei tarvitse tehdä sähkövikojen (oikosulku / avoin virtapiiri) osoittamiseksi. Valmistaja voi osoittaa nämä vikatyypit käyttämällä ajo-olosuhteita, joissa käytetään kyseistä komponenttia ja joissa valvontaedellytykset täyttyvät. Nämä olosuhteet on kirjattava tyyppihyväksyntäasiakirjoihin.”
2.7. Korvataan E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 oleva 6.2.2 kohta seuraavasti:
”Valmistajan pyynnöstä voidaan käyttää vaihtoehtoisia ja/tai täydentäviä esivakautusmenetelmiä.”
2.8. Lisätään E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäykseen 1 uusi 6.2.3 kohta seuraavasti:
”6.2.3. Täydentävien tai vaihtoehtoisten esivakautusmenetelmien käyttö on kirjattava tyyppihyväksyntäasiakirjoihin.”
2.9. Korvataan E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 oleva 6.3.1.5 kohta seuraavasti:
”Haihtumispäästöjen estolaitteen tyhjentymistä ohjaavan elektronisen laitteen irtikytkentä (jos ajoneuvossa on sellainen ja jos se on aktiivinen valitulla polttoaineella).”
2.10. Korvataan E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 oleva 6.4.1.1 kohta seuraavasti:
”Vianilmaisin on aktivoitava ennen testin päättymistä kaikissa kohdissa 6.4.1.2–6.4.1.5 mainituissa olosuhteissa. Vianilmaisin voidaan aktivoida myös esivakautuksen aikana. Tutkimuslaitos voi korvata nämä olosuhteet muilla kohdan 6.4.1.6 mukaisesti.”
2.11. Korvataan E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 oleva 6.4.2.1 kohta seuraavasti:
”Vianilmaisin on aktivoitava ennen testin päättymistä kaikissa kohdissa 6.4.2.2–6.4.2.5 mainituissa olosuhteissa. Vianilmaisin voidaan aktivoida myös esivakautuksen aikana. Tutkimuslaitos voi korvata nämä olosuhteet muilla kohdan 6.4.2.5 mukaisesti.”
3. KÄYTÖNAIKAINEN TEHOKKUUS
3.1. Yleiset vaatimukset
E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksen 1 teknisiä vaatimuksia ja eritelmiä sovelletaan seuraavissa kohdissa esitetyin poikkeuksin ja lisävaatimuksin.
3.1.1. E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 olevan 7.1.5 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:
Uusien tyyppihyväksyntien ja uusien ajoneuvojen osalta tämän liitteen 2.9 kohdan mukaisesti vaaditun valvonnan IUPR-luvun on oltava suurempi tai yhtä suuri kuin 0,1 kolmen vuoden ajan asetuksen (EY) N:o 715/2007 10 artiklan 4 ja 5 kohdassa vahvistetuista päivämääristä.
3.1.2. E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 olevan 7.1.7 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:
Valmistajan on osoitettava hyväksyntäviranomaiselle ja pyynnöstä komissiolle, että kaikki valvontalaitteet, joista OBD-järjestelmän on E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 olevan 7.6 kohdan mukaisesti pidettävä kirjaa, täyttävät nämä tilastolliset edellytykset 18 kuukauden kuluessa siitä, kun OBD-perheen ensimmäinen ajoneuvotyyppi, jossa on käytönaikainen tehokkuussuhde, on tuotu markkinoille, ja tämän jälkeen aina 18 kuukauden välein. Tämän vuoksi niitä OBD-perheitä varten, jotka koostuvat yli 1000 rekisteröinnistä unionissa ja joita koskee näytteenotto näytteenottojakson aikana, on käytettävä liitteessä II kuvailtua prosessia, sanotun rajoittamatta E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 olevan 7.1.9 kohdan määräysten soveltamista.
Liitteessä II vahvistettujen vaatimusten lisäksi ja riippumatta liitteessä II olevassa 2 kohdassa kuvaillun tarkastuksen tuloksesta, hyväksynnän myöntäneen viranomaisen on tehtävä ajoneuvojen käytönaikainen vaatimustenmukaisuuden tarkastus liitteen II lisäyksessä 1 kuvailtua käytönaikaista tehokkuussuhdetta varten soveltuvaan määrään sattumanvaraisesti määritettyjä tapauksia. Ilmauksella ’soveltuva määrä sattumanvaraisesti määritettyjä tapauksia’ tarkoitetaan, että tällä toimenpiteellä on tämän liitteen 3 kohdan vaatimusten noudattamatta jättämistä tai tarkastusta varten toimitettavia käsiteltyjä, virheellisiä tai epäedustavia tietoja ehkäisevä vaikutus. Jos mitkään poikkeukselliset olosuhteet eivät vallitse eivätkä tyyppihyväksyntäviranomaiset voi niitä osoittaa, ajoneuvojen käytönaikainen vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen, jota sovelletaan sattumanvaraisesti 5 prosenttiin tyyppihyväksytyistä OBD-perheistä, katsotaan riittäväksi tämän vaatimuksen noudattamista varten. Tätä varten tyyppihyväksyntäviranomaiset voivat toteuttaa valmistajan kanssa järjestelyjä tietyn OBD-perheen kaksinkertaisen testaamisen vähentämiseksi, kunhan tällaiset järjestelyt eivät vaaranna tyyppihyväksyntäviranomaisen itse toteuttaman, ajoneuvojen käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen vaikutusta, jolla ehkäistään tämän liitteen 3 kohdan vaatimusten noudattamatta jättämistä. Jäsenvaltioiden seurantatestausohjelmien aikana keräämiä tietoja voidaan käyttää ajoneuvojen käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden tarkastamisessa. Tyyppihyväksyntäviranomaisten on pyynnöstä ilmoitettava komissiolle ja muille tyyppihyväksyntäviranomaisille sen tekemiä tarkastuksia ja ajoneuvojen käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden satunnaistestejä koskevat tiedot, myös menetelmä, jota on käytetty niiden tapausten valintaan, joissa tehtiin ajoneuvojen käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden satunnaistesti.
3.1.3. Tämän lisäyksen 3.1.2 kohdassa tai E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 olevassa 7.1.9 kohdassa kuvailluilla testeillä todettu E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 olevan 7.1.6 kohdan vaatimusten noudattamatta jättäminen katsotaan rikkomiseksi, jota koskevat asetuksen (EY) N:o 715/2007 13 artiklassa vahvistetut seuraamukset. Tämä viittaus ei rajoita tällaisten seuraamusten soveltamista asetuksen (EY) N:o 715/2007 muiden säännösten tai tämän asetuksen sellaisten säännösten rikkomisiin, joissa ei nimenomaan viitata asetuksen (EY) N:o 715/2007 13 artiklaan.
3.1.4. Korvataan E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 oleva 7.6.1 kohta seuraavasti:
”7.6.1. OBD-järjestelmä kirjaa tämän lisäyksen kohdan 6.5.3.2 alakohdassa a mainitun standardin vaatimusten mukaisesti sytytyssyklien laskimen ja yleisnimittäjän tiedot sekä kaikkien seuraavien valvontalaitteiden erilliset osoittajat ja nimittäjät, jos ajoneuvossa on tämän liitteen mukaan oltava tällainen valvontalaite:
a) katalysaattorit (jokaisen ryhmän tiedot kirjataan erikseen)
b) happi-/pakokaasuanturit, mukaan lukien ylimääräiset happianturit
(jokaisen anturin tiedot kirjataan erikseen)
c) haihtumispäästöihin vaikuttava järjestelmä
d) pakokaasujen kierrätysjärjestelmä
e) muuttuva venttiilienajoitusjärjestelmä
f) lisäilmajärjestelmä
g) hiukkassuodatin
h) typen oksidien jälkikäsittelyjärjestelmä (esim. NOx-adsorberi, NOx-reagenssi-/katalysaattorijärjestelmä)
i) ahtopaineen säätöjärjestelmä.”
Korvataan E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 oleva 7.6.2 kohta seuraavasti:
”7.6.2. Sellaisten erityisten komponenttien tai järjestelmien yhteydessä, joihin liittyy useita valvontalaitteita, joiden tiedot on tämän kohdan nojalla kirjattava, (esim. happianturiryhmään 1 voi kuulua useita valvontalaitteita anturivastetta tai anturin muita ominaisuuksia varten), OBD-järjestelmä seuraa erikseen kunkin valvontalaitteen osoittajia ja nimittäjiä ja kirjaa vain sen valvontalaitteen osoittajan ja nimittäjän, jonka numeerinen suhdeluku on pienin. Jos kahdella tai useammalla valvontalaitteella on sama suhdeluku, kyseisestä osasta kirjataan sen valvontalaitteen osoittaja ja nimittäjä, jonka nimittäjä on suurin.”
Lisätään E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäykseen 1 uusi 7.6.2.1 kohta seuraavasti:
”7.6.2.1. Komponenttien tai järjestelmien sellaisten valvontalaitteiden osoittajia ja nimittäjiä, jotka valvovat jatkuvasti oikosulkuja tai avoimen virtapiirin vikoja, ei tarvitse kirjata.
’Jatkuvasti’ tarkoittaa tässä yhteydessä, että valvonta on koko ajan käytössä ja valvontaan käytetystä signaalista otetaan näyte vähintään kahdesti sekunnissa, ja valvontalaite havaitsee kyseisen valvonnan kannalta merkittävän vian esiintymisen tai puuttumisen 15 sekunnin kuluessa.
Jos tietokoneen syöttökomponenttia koskeva näytteenottotaajuus valvontatarkoituksessa on harvempi, komponentin lähettämä signaali voidaan sen sijaan arvioida jokaisella näytteenottokerralla.
Tulostuskomponentin tai -järjestelmän aktivointia ei edellytetä pelkästään kyseisen tulostuskomponentin tai -järjestelmän valvontaa varten.”
Lisäys 2
AJONEUVOPERHEEN OLENNAISET PIIRTEET
Ajoneuvoperheen olennaiset piirteet ovat ne, jotka vahvistetaan E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 2.
LIITE XII
HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN, POLTTOAINEENKULUTUKSEN, SÄHKÖENERGIANKULUTUKSEN JA SÄHKÖKÄYTTÖISEN TOIMINTASÄTEEN MÄÄRITTÄMINEN
1. EKOINNOVAATIOILLA VARUSTETTUJEN AJONEUVOJEN TYYPPIHYVÄKSYNTÄ
1.1. Asetuksen (EU) N:o 725/2011 11 artiklan 1 kohdan (luokan M1 ajoneuvot) ja asetuksen (EU) N:o 427/2014 11 artiklan 1 kohdan (luokan N1 ajoneuvot) mukaan valmistajan, joka haluaa hyötyä keskimääräisten hiilidioksidipäästöjensä vähentymisestä sen myötä, että yksi tai useampi ajoneuvoon asennettu ekoinnovaatio on tuottanut hiilidioksidisäästöjä, on haettava hyväksyntäviranomaiselta EY-tyyppihyväksyntätodistusta ekoinnovaatiolla varustetun ajoneuvon osalta.
1.2. Hiilidioksidipäästöjen vähentyminen ekoinnovaatiolla varustetussa ajoneuvossa on tyyppihyväksyntää varten määritettävä menettelyllä ja testimenetelmällä, jotka määritetään ekoinnovaation hyväksymisestä annetussa komission päätöksessä, asetuksen (EU) N:o 725/2011 10 artiklan (luokan M1 ajoneuvot) tai asetuksen (EU) N:o 427/2014 10 artiklan (luokan N1 ajoneuvot) mukaisesti.
1.3. Testien suorittaminen ekoinnovaatiolla saavutettujen hiilidioksidipäästöjen vähentymisen mittaamiseksi on ymmärrettävä siten, että se ei rajoita velvollisuutta osoittaa, että ekoinnovaatiot noudattavat direktiivissä 2007/46/EY säädettyjä teknisiä vaatimuksia, jos sitä on sovellettava.
1.4. Jos innovatiivinen teknologia ei saavuta asetuksessa (EU) N:o 725/2011 vahvistettua kynnysarvoa 1 g CO2/km, tyyppihyväksyntätodistus on annettava ilman viittausta ekoinnovaatiokoodiin tai innovatiivisen teknologian avulla saavutettuun hiilidioksidipäästöjen vähennykseen.
2. MONIVAIHEISEEN TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄN TOIMITETTUJEN LUOKAN N1 AJONEUVOJEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN JA POLTTOAINEENKULUTUKSEN MÄÄRITTÄMINEN
2.1. Direktiivin 2007/46/EY 3 artiklan 7 kohdassa määriteltyyn monivaiheiseen tyyppihyväksyntään toimitetun ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrityksessä sovelletaan liitteen XXI menettelyjä. Monivaiheista tyyppihyväksyntää koskevat erityissäännökset vahvistetaan tämän liitteen 2.2 –2.7 kohdassa.
2.2. Ajovastus määritetään ajovastusmatriisiperheen avulla käyttäen edustavan monivaiheisesti valmistetun ajoneuvon parametreja, jotka vahvistetaan liitteen XXI alaliitteessä 4 olevassa 4.2.1.4 kohdassa.
2.3. Ajovastuksen ja liikevastuksen laskenta perustuu ajovastusmatriisiperheen edustavaan ajoneuvoon liitteen XXI alaliitteessä 4 olevan 5.1 kohdan mukaisesti.
2.4. Perusajoneuvon valmistajan on testattava edustava monivaiheisesti valmistettu valmistunut ajoneuvo. Perusajoneuvon valmistajan on laskettava ajovastusmatriisiperheeseen kuuluvien ajoneuvojen HM ja LM ajovastuskertoimet liitteen XXI alaliitteessä 4 olevan 5 kohdan mukaisesti ja määritettävä kummankin ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus. Perusajoneuvon valmistajan on asetettava saataville laskentaväline, jolla määritetään valmistuneiden ajoneuvojen parametrien pohjalta lopullinen polttoaineenkulutus ja lopulliset hiilidioksidipäästöt liitteen XXI alaliitteen 7 mukaisesti.
2.5. Viimeisen vaiheen valmistaja laskee lopullisen polttoaineenkulutuksen ja lopulliset hiilidioksidipäästöt valmistuneen ajoneuvon parametrien pohjalta liitteen XXI alaliitteessä 7 olevan 3.2.4 kohdan mukaisesti.
2.6. Valmistuneen ajoneuvon valmistajan on sisällytettävä vaatimustenmukaisuustodistukseen tiedot valmiista ajoneuvoista ja perusajoneuvoista direktiivin 2007/46/EY liitteen IX mukaisesti.
2.7. Kun kyseessä ovat ajoneuvon yksittäishyväksyntään toimitetut ajoneuvot, yksittäishyväksyntätodistukseen on sisällytettävä seuraavat tiedot:
a) edellä 2.1–2.6 kohdassa esitetyn menetelmän mukaisesti mitatut hiilidioksidipäästöt;
b) ajokuntoisen valmistuneen ajoneuvon massa;
c) perusajoneuvon tyyppiä, varianttia ja muunnosta vastaava tunnuskoodi;
d) perusajoneuvon tyyppihyväksyntänumero, hyväksynnän laajentamisen numero mukaan luettuna;
e) perusajoneuvon valmistajan nimi ja osoite;
f) ajokuntoisen perusajoneuvon massa.
LIITE XIII
KORVAAVIEN PILAANTUMISTA RAJOITTAVIEN LAITTEIDEN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ ERILLISINÄ TEKNISINÄ YKSIKKÖINÄ
1. JOHDANTO
1.1. Tämä liite sisältää lisävaatimuksia pilaantumista rajoittavien laitteiden EY-tyyppihyväksynnälle erillisinä teknisinä yksikköinä.
2. YLEISET VAATIMUKSET
2.1. Merkintä
Alkuperäisissä korvaavissa pilaantumista rajoittavissa laitteissa on oltava ainakin seuraavat tunnistusmerkinnät:
a) ajoneuvon valmistajan nimi tai tavaramerkki;
b) alkuperäisen korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen merkki ja osanumero, jotka on kirjattu 2.3 kohdassa mainittuihin tietoihin.
2.2. Asiakirjat
Alkuperäisten korvaavien pilaantumista rajoittavien laitteiden mukana on toimitettava seuraavat tiedot:
a) ajoneuvon valmistajan nimi tai tavaramerkki;
b) alkuperäisen korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen merkki ja osanumero, jotka on kirjattu 2.3 kohdassa mainittuihin tietoihin.
c) luettelo ajoneuvoista, joihin alkuperäinen korvaava pilaantumista rajoittava laite soveltuu liitteessä I olevan lisäyksen 4 liitteessä olevan 2.3 kohdan mukaisesti, sekä tarvittaessa merkinnät, joista käy ilmi, soveltuuko alkuperäinen korvaava pilaantumista rajoittava laite ajoneuvoihin, joissa on OBD-järjestelmä;
d) asennusohjeet tarvittaessa.
Nämä tiedot on esitettävä tuoteluettelossa, jonka ajoneuvon valmistaja toimittaa myyntipisteeseen.
|
2.3. |
Ajoneuvon valmistajan on toimitettava tekniselle tutkimuslaitokselle ja/tai hyväksyntäviranomaiselle sähköisessä muodossa tarvittavat tiedot, joiden perusteella voidaan yhdistää osanumerot ja tyyppihyväksyntäasiakirjat. Näiden tietojen on sisällettävä seuraavat tiedot: a) ajoneuvojen merkit ja tyypit, b) alkuperäisen korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen merkit ja tyypit, c) alkuperäisen korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen osanumerot, d) kyseisten ajoneuvotyyppien tyyppihyväksyntänumero. |
3. ERILLISEN TEKNISEN YKSIKÖN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMERKINTÄ
3.1. Jokaisessa korvaavassa pilaantumista rajoittavassa laitteessa, joka on tämän asetuksen mukaisesti erillisenä teknisenä yksikkönä hyväksytyn tyypin mukainen, on oltava EY-tyyppihyväksyntämerkki.
3.2. Tämä merkki on suorakulmion sisällä oleva e-kirjain, jota seuraa EY-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion tunnusnumero tai -kirjaimet direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII säädetyn numerointijärjestelmän mukaisesti.
EY-tyyppihyväksyntämerkissä on myös oltava suorakulmion lähellä ”perushyväksyntänumero”, joka sisältyy direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII tarkoitetun tyyppihyväksyntänumeron osaan 4 ja jota edeltävät kaksi numeroa ilmaisevat asetukseen (EY) N:o 715/2007 tai tähän asetukseen tehdylle viimeisimmälle huomattavalle tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron päivänä, jona erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntä myönnettiin. Tämän asetuksen järjestysnumero on 00.
3.3. EY-tyyppihyväksyntämerkki on kiinnitettävä korvaavaan pilaantumista rajoittavaan laitteeseen siten, että se on selvästi luettavissa eikä se kulu pois. Sen on, aina kun se on mahdollista, oltava näkyvissä, kun korvaava pilaantumista rajoittava laite on asennettu ajoneuvoon.
3.4. Tämän liitteen lisäyksessä 3 annetaan esimerkki EY-tyyppihyväksyntämerkistä.
4. TEKNISET VAATIMUKSET
|
4.1. |
Korvaavien pilaantumista rajoittavien laitteiden tyyppihyväksyntään sovelletaan E-säännössä nro 103 olevan 5 kohdan vaatimuksia 4.1.1–4.1.5 kohdassa esitetyin poikkeuksin.
|
|
4.2. |
Jos kipinäsytytysmoottorilla varustetun ajoneuvon NMHC-päästöt uuden alkuperäisen katalysaattorin E-säännössä nro 103 olevan 5.2.1 kohdan mukaisessa testissä ylittävät ajoneuvon tyyppihyväksynnän yhteydessä mitatut arvot, kyseinen ero on lisättävä OBD-järjestelmän raja-arvoihin. OBD-järjestelmän raja-arvot esitetään tämän asetuksen liitteessä XI olevassa 2.3 kohdassa. |
|
4.3. |
Tarkistettuja OBD-järjestelmän raja-arvoja sovelletaan OBD-järjestelmän yhteensopivuutta koskevissa testeissä, jotka esitetään E-säännössä nro 103 olevassa 5.5–5.5.5 kohdassa. Tämä pätee erityisesti silloin, kun sovelletaan E-säännön nro 83 liitteen 11 lisäyksessä 1 olevassa 1 kohdassa sallittua ylitystä. |
|
4.4. |
Korvaavia jaksoittaisesti regeneroituvia järjestelmiä koskevat vaatimukset
4.4.1. Päästöjä koskevat vaatimukset 4.4.1.1. Sellaisille 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille ajoneuvoille, jotka on varustettu hyväksyntäpyynnön kohteena olevaa tyyppiä vastaavalla korvaavalla jaksoittaisesti regeneroituvalla järjestelmällä, suoritetaan E-säännön nro 83 liitteessä 13 olevassa 3 kohdassa kuvaillut testit, joissa niiden toimintatehoa verrataan alkuperäisellä jaksoittaisesti regeneroituvalla järjestelmällä varustetun ajoneuvon toimintatehoon. 4.4.1.2. E-säännön nro 83 liitteessä 13 olevan 3 kohdan viittausta ”tyyppi I -testiin” ja ”tyyppi I -testisykliin” ja E-säännössä nro 103 olevan 5 kohdan viittausta ”testisykliin” on pidettävä samana tyyppi I- / tyyppi 1 -testinä ja tyyppi I- / tyyppi 1 -testisyklinä kuin se, jota käytettiin ajoneuvon alkuperäisessä tyyppihyväksynnässä. 4.4.2. Vertailuperustan määrittäminen 4.4.2.1. Ajoneuvoon asennetaan uusi alkuperäinen jaksoittaisesti regeneroituva järjestelmä. Tämän järjestelmän päästötaso määritetään E-säännön nro 83 liitteessä 13 olevan 3 kohdan testimenettelyn mukaisesti. 4.4.2.1.1. E-säännön nro 83 liitteessä 13 olevan 3 kohdan viittausta ”tyyppi I -testiin” ja ”tyyppi I -testisykliin” ja E-säännössä nro 103 olevan 5 kohdan viittausta ”testisykliin” on pidettävä samana tyyppi I- / tyyppi 1 -testinä ja tyyppi I- / tyyppi 1 -testisyklinä kuin se, jota käytettiin ajoneuvon alkuperäisessä tyyppihyväksynnässä. 4.4.2.2. Hyväksyntäviranomainen saattaa korvaavan osan hyväksynnän hakijan pyynnöstä syrjimättömällä tavalla saataville tämän asetuksen liitteen I lisäyksessä 3 olevan ilmoituslomakkeen 3.2.12.2.1.11.1 ja 3.2.12.2.6.4.1 kohdassa tarkoitetut tiedot kunkin testatun ajoneuvon osalta. 4.4.3. Korvaavan jaksoittaisesti regeneroituvan järjestelmän pakokaasutesti 4.4.3.1. Testiajoneuvojen alkuperäinen jaksoittaisesti regeneroituva järjestelmä korvataan korvaavalla jaksoittaisesti regeneroituvalla järjestelmällä. Tämän järjestelmän päästötaso määritetään E-säännön nro 83 liitteessä 13 olevan 3 kohdan testimenettelyn mukaisesti. 4.4.3.1.1. E-säännön nro 83 liitteessä 13 olevan 3 kohdan viittausta ”tyyppi I -testiin” ja ”tyyppi I -testisykliin” ja E-säännössä nro 103 olevan 5 kohdan viittausta ”testisykliin” on pidettävä samana tyyppi I- / tyyppi 1 -testinä ja tyyppi I- / tyyppi 1 -testisyklinä kuin se, jota käytettiin ajoneuvon alkuperäisessä tyyppihyväksynnässä. 4.4.3.2. Korvaavan jaksoittaisesti regeneroituvan järjestelmän D-kertoimen määrittelemisessä voidaan käyttää mitä tahansa E-säännön nro 83 liitteessä 13 olevassa 3 kohdassa esitettyä moottorin testipenkkimenetelmää. 4.4.4. Muut vaatimukset Korvaaviin jaksoittaisesti regeneroituviin järjestelmiin sovelletaan E-säännössä nro 103 olevan 5.2.3, 5.3, 5.4 ja 5.5 kohdan vaatimuksia. Kyseisissä kohdissa katalysaattorin on ymmärrettävä tarkoittavan jaksoittaisesti regeneroituvaa järjestelmää. Lisäksi kyseisiin kohtiin tämän liitteen 4.1 kohdassa esitettyjä poikkeuksia sovelletaan myös jaksoittaisesti regeneroituviin järjestelmiin. |
5. ASIAKIRJAT
5.1. Jokaiseen korvaavaan pilaantumista rajoittavaan laitteeseen on merkittävä selkeästi ja pysyvästi valmistajan nimi tai tavaramerkki sekä seuraavat tiedot:
a) ajoneuvot (mukaan lukien valmistusvuosi), joihin korvaava pilaantumista rajoittava laite on hyväksytty asennettavaksi, ja tapauksen mukaan merkintä, josta käy ilmi, sopiiko korvaava pilaantumista rajoittava laite asennettavaksi sisäisellä valvontajärjestelmällä (OBD-järjestelmällä) varustettuun ajoneuvoon,
b) asennusohjeet tarvittaessa.
Nämä tiedot on esitettävä tuoteluettelossa, jonka korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen valmistaja jakaa myyntipisteisiin.
6. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS
|
6.1. |
Toimenpiteet tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi toteutetaan direktiivin 2007/46/EY 12 artiklan säännösten mukaisesti. |
|
6.2. |
Erityissäännökset
6.2.1. Direktiivin 2007/46/EY liitteessä X olevassa 2.2 kohdassa tarkoitetuilla tarkistuksilla on osoitettava myös tämän asetuksen 2 artiklan 8 kohdassa määriteltyjen ominaisuuksien mukaisuus. 6.2.2. Direktiivin 2007/46/EY 12 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi voidaan suorittaa tämän liitteen 4.4.1 kohdassa ja E-säännössä nro 103 olevassa 5.2 kohdassa (päästöjä koskevat vaatimukset) kuvaillut testit. Tässä tapauksessa hyväksynnän haltija voi vaihtoehtoisesti pyytää saada käyttää vertailun perustana tyyppihyväksyntätestien aikana käytettyä korvaavaa pilaantumista rajoittavaa laitetta (tai muuta näytettä, jonka on osoitettu vastaavan hyväksyttyä tyyppiä) eikä alkuperäistä pilaantumista rajoittavaa laitetta. Tutkittavan näytteen avulla mitatut päästöarvot saavat keskimäärin ylittää vertailuun käytetyn näytteen avulla lasketut keskiarvot enintään 15 prosentilla. |
Lisäys 1
MALLI
Ilmoituslomake nro …
joka liittyy korvaavien pilaantumista rajoittavien laitteiden EY-tyyppihyväksyntään
Seuraavat tiedot on soveltuvin osin toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.
Jos järjestelmissä, komponenteissa tai erillisissä teknisissä yksiköissä on sähköohjattuja toimintoja, on toimitettava tiedot niiden ominaisuuksista.
0. YLEISTÄ
0.1. Merkki (valmistajan toiminimi): …
0.2. Tyyppi: …
0.2.1. Kaupalliset nimet (jos saatavissa): …
0.5. Valmistajan nimi ja osoite: …
Valtuutetun edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …
0.7. Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksyntämerkinnän sijainti ja kiinnitystapa: …
0.8. Kokoonpanotehtaiden osoitteet: …
1. LAITTEEN KUVAUS
1.1. Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen merkki ja tyyppi: …
1.2. Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen piirustukset, joissa näkyvät erityisesti kaikki tämän asetuksen 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitetut ominaisuudet: …
1.3. Kuvaus ajoneuvotyypeistä, joihin korvaava pilaantumista rajoittava laite on tarkoitettu: …
1.3.1. Moottorin ja ajoneuvon tyyppejä kuvaavat numerot ja/tai merkit: …
1.3.2. Onko korvaava pilaantumista rajoittava laite tarkoitettu OBD-järjestelmää koskevien vaatimusten mukaiseksi (kyllä/ei) ( 19 )
1.4. Kuvaus ja piirustukset, joista käy ilmi korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen paikka moottorin pakosarjoihin nähden: …
Lisäys 2
EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUKSEN MALLI
(Enimmäiskoko: A4 (210 mm × 297 mm))
EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS
Viranomaisen leima
Ilmoitus
— EY-tyyppihyväksynnästä ( 20 ) ….
— EY-tyyppihyväksynnän laajennuksesta ( 21 ) ….
— EY-tyyppihyväksynnän epäämisestä ( 22 ) ….
— EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta ( 23 ) ….
komponentin / erillisen teknisen yksikön osalta ( 24 )
asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön asetuksella (EU) 2017/1151.
Asetus (EY) N:o 715/2007 tai asetus (EU) 2017/1151, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna …
EY-tyyppihyväksyntänumero: …
Laajennuksen syy: …
OSA I
0.1. Merkki (valmistajan toiminimi): …
0.2. Tyyppi: …
0.3. Tyypin tunnisteet, jos ne on merkitty komponenttiin / erilliseen tekniseen yksikköön: ( 25 ) …
0.3.1. Merkinnän sijainti: …
0.5. Valmistajan nimi ja osoite: …
0.7. Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksyntämerkinnän sijainti ja kiinnitystapa: …
0.8. Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: …
0.9. Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …
OSA II
1. Lisätietoja
1.1. Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen merkki ja tyyppi: …
1.2. Ajoneuvotyypit, joissa pilaantumista rajoittavan laitteen tyyppiä voidaan käyttää korvaavana osana: …
1.3. Ajoneuvotyypit, joissa korvaavaa pilaantumista rajoittavaa laitetta on testattu: …
1.3.1. Onko korvaava pilaantumista rajoittava laite osoittautunut OBD-järjestelmää koskevien vaatimusten mukaiseksi (kyllä/ei) ( 26 ): …
2. Testien suorittamisesta vastaava tutkimuslaitos: …
3. Testausselosteen päiväys: …
4. Testausselosteen numero: …
5. Huomautukset: …
6. Paikka: …
7. Päiväys: …
8. Allekirjoitus: …
|
Liitteet: |
Hyväksyntäasiakirjat |
Lisäys 3
Esimerkki EY-tyyppihyväksyntämerkistä
(ks. tämän liitteen 3.2 kohta)
Yllä oleva hyväksyntämerkki, joka on kiinnitetty korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen komponenttiin, osoittaa, että kyseinen tyyppi on hyväksytty Ranskassa (e 2) tämän asetuksen nojalla. Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä numeroa (00) ilmaisevat, että osa on hyväksytty tämän asetuksen mukaisesti. Seuraavat neljä numeroa (1234) ovat perushyväksyntänumero, jonka hyväksyntäviranomainen on antanut korvaavalle pilaantumista rajoittavalle laitteelle.
LIITE XIV
Ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuus
1. JOHDANTO
1.1. Tässä liitteessä esitetään ajoneuvon OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevat tekniset vaatimukset.
2. VAATIMUKSET
2.1. Verkkosivustojen kautta tarjottavien ajoneuvon OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen on vastattava 28. toukokuuta 2003 päivätyssä OASIS-asiakirjassa SC2-D5, Format of Automotive Repair Information, versio 1.0, ( 27 ) sekä 10. tammikuuta 2003 päivätyn OASIS-asiakirjan SC1-D2, Autorepair Requirements Specification, versio 6.1, ( 28 ) luvuissa 3.2, 3.5 (paitsi 3.5.2), 3.6, 3.7 ja 3.8 määriteltyjä teknisiä eritelmiä, ja niissä on käytettävä vain avoimia teksti- ja kuvaformaatteja, joita voidaan katsella ja tulostaa vakiomallisilla valmisohjelmistoilla, jotka ovat vapaasti saatavilla, helppoja asentaa ja yhteensopivia yleisesti käytössä olevien tietokoneiden käyttöjärjestelmien kanssa. Jos se on mahdollista, metatietojen asiasanojen on oltava standardin ISO 15031-2 mukaisia. Näiden tietojen on oltava saatavilla aina paitsi silloin, kun se on verkkosivuston ylläpitosyistä mahdotonta. Tietojen jäljentämisestä tai uudelleenjulkaisemisesta on neuvoteltava suoraan asianomaisen valmistajan kanssa. Tietoa on tarjottava myös koulutusmateriaaliksi, mutta se voidaan antaa muulla tavalla kuin verkkosivuston kautta.
Tiedot kaikista ajoneuvon osista, joilla ajoneuvon valmistaja on varustanut ajoneuvon, sellaisena kuin se voidaan tunnistaa ajoneuvon tunnusnumeron (VIN) ja mahdollisten lisäperusteiden, kuten akselivälin, moottorin tehon ja viimeistelytason tai -vaihtoehtojen avulla, ja jotka voidaan korvata varaosilla, joita ajoneuvon valmistaja tarjoaa valtuuttamilleen korjaamoille tai jälleenmyyjille taikka kolmansille osapuolille viittaamalla alkuperäiseen osanumeroon, on tarjottava saataville tietokannassa, joka on helposti riippumattomien toimijoiden saatavilla.
Tähän tietokantaan on sisällytettävä VIN, alkuperäiset osanumerot, alkuperäiset osien nimet, kelpoisuustiedot (kelpoisuuden alkamis- ja päättymispäivät), asennustiedot ja tarvittaessa rakennepiirteet.
Tietokannan sisältöä on säännöllisesti päivitettävä. Näihin päivityksiin on sisällytettävä erityisesti kaikki yksittäisiin ajoneuvoihin niiden tuotannon jälkeen tehdyt muutokset, jos nämä tiedot ovat valtuutettujen jälleenmyyjien saatavilla.
2.2. Valtuutettujen jälleenmyyjien ja korjaamojen käytössä olevat ajoneuvon turvatekijöihin liittyvät tiedot on saatettava riippumattomien toimijoiden saataville seuraavien vaatimusten mukaisella turvatekniikalla suojattuna:
i) tietoja vaihdettaessa on varmistettava luottamuksellisuus, koskemattomuus ja suoja uudelleen toistamista vastaan;
ii) on käytettävä standardia https//ssl-tls (RFC4346);
iii) riippumattomien toimijoiden ja valmistajien välistä vastavuoroista tunnistamista varten on käytettävä standardin ISO 20828 mukaisia tietoturvatodistuksia;
iv) riippumattoman toimijan yksityinen avain on suojattava suojatulla laitteistolla.
Edellä 13 artiklan 9 kohdassa perustettu ajoneuvojen tietojen saatavuutta käsittelevä foorumi täsmentää näiden vaatimusten täyttymistä koskevat parametrit tuoreimman tietämyksen mukaan.
Riippumattomat toimijat hyväksytään ja heille myönnetään lupa sellaisten asiakirjojen perusteella, jotka osoittavat, että he harjoittavat laillista liiketoimintaa eikä heitä ole tuomittu merkittävistä rikoksista.
2.3. Valvontayksiköiden uudelleenohjelmointi tehdään standardin ISO 22900 tai SAE J2534 vaatimusten mukaisesti tyyppihyväksynnän päivämäärästä riippumatta. Jotta standardin ISO 22900 tai SAE J2534 mukaisen valmistajakohtaisen sovelluksen ja ajoneuvon viestintäliittymän (VCI) yhteensopivuus voidaan varmentaa, valmistajan on tarjottava joko riippumattomasti laadittujen VCI:iden validointi tai ne tiedot ja mahdollisesti lainattava erityislaitteisto, joita VCI:n valmistaja tarvitsee tehdäkseen tällaisen validoinnin itse. Tällaisen validoinnin tai tietojen ja laitteiston maksuihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 715/2007 7 artiklan 1 kohdan edellytyksiä.
2.4. Kaikkien päästöihin liittyvien vikakoodien on oltava liitteen XI lisäyksen 1 mukaisia.
2.5. Muihin kuin ajoneuvon suojattuihin alueisiin liittyvien ajoneuvon OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saamiseksi valmistaja saa vaatia riippumattomilta toimijoilta verkkosivustolleen rekisteröitymisen yhteydessä ainoastaan sellaista tietoa, jota se tarvitsee tiedoista maksamisen varmistamiseen. Ajoneuvon suojattuihin alueisiin liittyvien tietojen saamiseksi riippumattoman toimijan on esitettävä standardin ISO 20828 mukainen todistus, joka osoittaa hänen henkilöllisyytensä ja hänen edustamansa organisaation, ja valmistajan on esitettävä oma standardin ISO 20828 mukainen todistuksensa, joka vahvistaa riippumattomalle toimijalle, että hän on menossa haluamansa valmistajan lailliselle sivustolle. Molempien osapuolien on pidettävä tällaisista toimista kirjaa, josta ilmenevät ajoneuvot ja niihin tämän kohdan mukaisesti tehdyt muutokset.
2.6. Jos valmistajan verkkosivustoilla olevien ajoneuvon OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen perusteella ei voida kunnolla suunnitella ja valmistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden jälkiasennettavia järjestelmiä, jokaisen, joka haluaa valmistaa tällaisia järjestelmiä, on voitava saada liitteen I lisäyksessä 3 olevissa 0, 2, ja 3 kohdassa vaaditut tiedot pyytämällä niitä suoraan valmistajalta. Valmistajan verkkosivustolla on esitettävä selkeästi yhteystiedot tätä varten, ja tiedot on tarjottava 30 päivän kuluessa. Tällaiset tiedot on annettava vain vaihtoehtoisten polttoaineiden jälkiasennettavista järjestelmistä, joihin sovelletaan E-sääntöä nro 115 ( 29 ), tai tällaisten järjestelmien komponenteista, ja ne on tarjottava vain, jos pyynnössä selkeästi tarkennetaan sen ajoneuvon mallin eritelmät, jota varten tietoja pyydetään, ja jos pyynnössä erityisesti vahvistetaan, että tietoja tarvitaan E-säännön nro 115 alaisten vaihtoehtoisten polttoaineiden jälkiasennettavien järjestelmien tai komponenttien kehittämiseen.
2.7. Valmistajien on ilmoitettava korjaukseen tarvittavien tietojen verkkosivustoillaan tyyppihyväksyntänumero mallikohtaisesti.
2.8. Valmistajien on vahvistettava korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavia tietoja koskevien www-sivustojensa käyttöä varten tunti-, päivä-, kuukausi-, vuosi- ja toimikohtaiset maksut, jotka ovat kohtuullisia ja oikeasuhteisia.
Lisäys 1
LIITE XV
Varattu
LIITE XVI
VAATIMUKSET AJONEUVOILLE, JOIDEN JÄLKIKÄSITTELYJÄRJESTELMÄSSÄ KÄYTETÄÄN REAGENSSIA
1. JOHDANTO
Tässä liitteessä asetetaan vaatimukset ajoneuvoille, joiden jälkikäsittelyjärjestelmissä käytetään reagenssia päästöjen vähentämiseksi.
Vaatimukset ovat samat kuin E-säännön nro 83 lisäyksessä 6 lukuun ottamatta seuraavaa poikkeusta:
E-säännön nro 83 lisäyksessä 6 olevan 4.1 kohdan viittauksia liitteeseen 1 on pidettävä viittauksina tämän asetuksen liitteen I lisäykseen 3.
LIITE XVII
MUUTOKSET ASETUKSEEN (EY) N:o 692/2008
1. Muutetaan asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteen I lisäys 3 seuraavasti:
a) Muutetaan 3.–3.1.1 kohta seuraavasti:
”3. KÄYTTÖENERGIANMUUNNIN (k)
3.1. Käyttöenergianmuuntimien valmistaja: …
3.1.1. Valmistajan merkitsemä koodi (merkittynä käyttöenergianmuuntimeen, tai muut tunnistustavat): …”
b) Muutetaan 3.2.1.8 kohta seuraavasti:
”3.2.1.8. Moottorin nimellisteho (n): … kW pyörimisnopeudella … rpm (valmistajan ilmoittama arvo)”
c) Numeroidaan 3.2.2.2 kohta uudelleen 3.2.2.1.1 kohdaksi seuraavasti:
”3.2.2.1.1. RON-luku, lyijytön: …”
d) Muutetaan 3.2.4.2.1 kohta seuraavasti:
”3.2.4.2.1. Järjestelmän kuvaus (yhteispaineruiskutus / yksikkösuuttimet / jakajapumppu jne.): …”
e) Muutetaan 3.2.4.2.3 kohta seuraavasti:
”3.2.4.2.3. Ruiskutuspumppu/jakelupumppu”
f) Muutetaan 3.2.4.2.4 kohta seuraavasti:
”3.2.4.2.4. Moottorin nopeudenrajoitin”
g) Muutetaan 3.2.4.2.9.3 kohta seuraavasti:
”3.2.4.2.9.3. Järjestelmän kuvaus”
h) Muutetaan 3.2.4.2.9.3.6–3.2.4.2.9.3.8 kohta seuraavasti:
”3.2.4.2.9.3.6. Jäähdytysnesteen lämpötila-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …
3.2.4.2.9.3.7. Ilman lämpötila-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …
3.2.4.2.9.3.8. Ilmanpaineanturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …”
i) Muutetaan 3.2.4.3.4.3 kohta seuraavasti:
”3.2.4.3.4.3. Ilmanvirtausanturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …”
j) Muutetaan 3.2.4.3.4.9–3.2.4.3.4.11 kohta seuraavasti:
”3.2.4.3.4.9. Jäähdytysnesteen lämpötila-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …
3.2.4.3.4.10. Ilman lämpötila-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …
3.2.4.3.4.11. Ilmanpaineanturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …”
k) Muutetaan 3.2.4.3.5 kohta seuraavasti:
”3.2.4.3.5. Ruiskutussuuttimet”
l) Muutetaan 3.2.12.2–3.2.12.2.1 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2. Pilaantumista rajoittavat laitteet (jos niitä ei mainita muussa kohdassa)
3.2.12.2.1. Katalysaattori”
m) Poistetaan 3.2.12.2.1.11–3.2.12.2.1.11.10 kohta.
n) Poistetaan 3.2.12.2.2–3.2.12.2.2.5 kohta ja korvataan seuraavasti:
”3.2.12.2.2. Anturit
3.2.12.2.2.1. Happianturi: kyllä/ei (1)
3.2.12.2.2.1.1. Merkki: …
3.2.12.2.2.1.2. Sijainti: …
3.2.12.2.2.1.3. Säätöalue: …
3.2.12.2.2.1.4. Tyyppi tai toimintaperiaate: …
3.2.12.2.2.1.5. Yksilöivä osanumero: …”
o) Muutetaan 3.2.12.2.4.1–3.2.12.2.4.2 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2.4.1. Ominaisuudet (merkki, tyyppi, virtaus, korkea paine / matala paine / yhdistetty paine jne.): …
3.2.12.2.4.2. Vesijäähdytteinen järjestelmä (täsmennetään kunkin EGR-järjestelmän osalta, esim. korkea paine / matala paine / yhdistetty paine): kyllä/ei (1)”
p) Muutetaan 3.2.12.2.5–3.2.12.2.5.6 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2.5. Haihtumispäästöjen rajoitusjärjestelmä (vain bensiini- ja etanolikäyttöiset moottorit): kyllä/ei (1)
3.2.12.2.5.1. Laitteiden yksityiskohtainen kuvaus: …
3.2.12.2.5.2. Piirustus haihtumispäästöjen rajoitusjärjestelmästä: …
3.2.12.2.5.3. Piirustus hiilisäiliöstä: …
3.2.12.2.5.4. Säiliössä olevan hiilen massa: … g
3.2.12.2.5.5. Polttonestesäiliön kaavio tilavuus- ja materiaalitietoineen (vain bensiini- ja etanolikäyttöiset moottorit): …
3.2.12.2.5.6. Piirustus ja kaavio polttonestesäiliön ja pakojärjestelmän välisestä lämpökilvestä: …”
q) Poistetaan 3.2.12.2.6.4–3.2.12.2.6.4.4 kohta.
r) Numeroidaan 3.2.12.2.6.5 ja 3.2.12.2.6.6 kohta uudelleen seuraavasti:
”3.2.12.2.6.4. Hiukkasloukun merkki: …
3.2.12.2.6.5. Yksilöivä osanumero: …”
s) Muutetaan 3.2.12.2.8 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2.8. Muu järjestelmä: …”
t) Lisätään uusi 3.2.12.2.10–3.2.12.2.11.8 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2.10. Jaksoittaisesti regeneroituva järjestelmä: (seuraavat tiedot kustakin erillisestä yksiköstä)
3.2.12.2.10.1. Regenerointimenetelmä tai -järjestelmä, kuvaus ja/tai piirustus …
3.2.12.2.10.2. Tyypin 1 käyttöjaksojen tai vastaavien moottoritestipenkkijaksojen lukumäärä kahden sellaisen jakson välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu tyyppi 1 -testiä vastaavissa olosuhteissa (etäisyys D asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen XXI alaliitteen 6 lisäyksen 1 kuvassa A6.App1/1 tai E-säännön nro 83 liitteen 13 kuvassa A13/1 (tapauksen mukaan)): …
3.2.12.2.10.2.1. Sovellettava tyyppi 1 -sykli (ilmoitetaan sovellettava menettely: liitteen XXI alaliite 4 tai E-sääntö nro 83): …
3.2.12.2.10.3. Kuvaus menetelmästä, jonka avulla on määritetty jaksojen lukumäärä kahden sellaisen jakson välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu: …
3.2.12.2.10.4. Parametrit, joiden avulla määritetään regeneroinnin tapahtumiseksi tarvittavan latauksen taso (esim. lämpötila, paine jne.): …
3.2.12.2.10.5. Kuvaus menetelmästä, jonka avulla järjestelmä ladataan E-säännön nro 83 liitteessä 13 olevassa 3.1 kohdassa kuvatussa testimenettelyssä: …
3.2.12.2.11. Kuluvia reagensseja käyttävät katalysaattorit (seuraavat tiedot kustakin erillisestä yksiköstä) kyllä/ei (1)
3.2.12.2.11.1. Tarvittavan reagenssin tyyppi ja pitoisuus: …
3.2.12.2.11.2. Reagenssin tavanomainen käyttölämpötila-alue: …
3.2.12.2.11.3. Kansainvälinen standardi: …
3.2.12.2.11.4. Reagenssin täyttöväli: jatkuva/huolto (tapauksen mukaan):
3.2.12.2.11.5. Reagenssimäärän ilmaisin: (kuvaus ja sijainti)
3.2.12.2.11.6. Reagenssisäiliö
3.2.12.2.11.6.1. Tilavuus: …
3.2.12.2.11.6.2. Lämmitysjärjestelmä: kyllä/ei (1)
3.2.12.2.11.6.2.1. Kuvaus tai piirustus
3.2.12.2.11.7. Reagenssinvalvontayksikkö: kyllä/ei (1)
3.2.12.2.11.7.1. Merkki: …
3.2.12.2.11.7.2. Tyyppi: …
3.2.12.2.11.8. Reagenssinsuihkutin (merkki, tyyppi ja sijainti): …”
u) Muutetaan 3.2.15.1 kohta seuraavasti:
”3.2.15.1. Tyyppihyväksyntänumero asetuksen (EY) N:o 661/2009 mukaisesti (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1)”
v) Muutetaan 3.2.16.1 kohta seuraavasti:
”3.2.16.1. Tyyppihyväksyntänumero asetuksen (EY) N:o 661/2009 mukaisesti (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1)”
w) Muutetaan 3.3 kohta seuraavasti:
”3.3. Sähkökone”
x) Muutetaan 3.3 kohta seuraavasti:
”3.3.2. REESS”
y) Muutetaan 3.4 kohta seuraavasti:
”3.4. Käyttövoimaenergiamuuntimien yhdistelmät”
z) Muutetaan 3.3.4 kohta seuraavasti:
”3.4.4. Kuvaus energianvarastointilaitteesta: (REESS, kondensaattori, vauhtipyörä/laturi)”
aa) Muutetaan 3.4.4.5 kohta seuraavasti:
”3.4.4.5. Energia: … (REESS: jännite ja 2 tunnin Ah-teho, kondensaattori: J, …)”
bb) Muutetaan 3.4.5 kohta seuraavasti:
”3.4.5. Sähkökoneet (kuvataan kukin sähkökonetyyppi erikseen)”
cc) Muutetaan 3.5 kohta seuraavasti:
”3.5. Valmistajan ilmoittamat arvot, joiden perusteella arvioidaan hiilidioksidipäästöt / polttoaineenkulutus / sähkönkulutus / sähkökäyttöinen toimintasäde, sekä mahdollisten ekoinnovaatioiden yksityiskohdat (o)”
dd) Muutetaan 4.4 kohta seuraavasti:
”4.4. Kytkimet”
ee) Muutetaan 4.6 kohta seuraavasti:
”4.6. Välityssuhteet
|
Vaihde |
Vaihteiston sisäiset välityssuhteet (moottorin ja vaihdelaatikon ulostuloakselin kierroslukujen suhteet) |
Vetopyörästön välityssuhteet (vaihdelaatikon ulostuloakselin ja vetävien pyörien kierroslukujen suhde) |
Kokonaisvälityssuhteet |
|
Suurin CVT:n osalta |
|
|
|
|
1 |
|
|
|
|
2 |
|
|
|
|
3 |
|
|
|
|
… |
|
|
|
|
Pienin CVT:n osalta” |
|
|
|
ff) Korvataan 6.6–6.6.3 kohta seuraavasti:
”6.6. Renkaat ja pyörät
6.6.1. Rengas-pyöräyhdistelmät
6.6.1.1. Akselit
6.6.1.1.1. Akseli 1: …
6.6.1.1.1.1. Renkaan kokomerkintä
6.6.1.1.2. Akseli 2: …
6.6.1.1.2.1. Renkaan kokomerkintä
jne.
6.6.2. Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja
6.6.2.1. Akseli 1: …
6.6.2.2. Akseli 2: …
jne.
6.6.3. Ajoneuvon valmistajan suosittelemat rengaspaineet: … kPa”
gg) Muutetaan 9.1 kohta seuraavasti:
”9.1. Korityypit ilmoitetaan direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa C osassa vahvistetuin koodein: …”
2. Muutetaan asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteen I lisäyksessä 6 olevassa taulukossa 1 rivit ZD–ZL, ZX ja ZY seuraavasti:
|
”ZD |
Euro 6c |
Euro 6-2 |
M, N1 alaluokka I |
PI, CI |
|
|
31.8.2018 |
|
ZE |
Euro 6c |
Euro 6-2 |
M, N1 alaluokka II |
PI, CI |
|
|
31.8.2019 |
|
ZF |
Euro 6c |
Euro 6-2 |
N1 alaluokka III, N2 |
PI, CI |
|
|
31.8.2019 |
|
ZG |
Euro 6d-TEMP |
Euro 6-2 |
M, N1 alaluokka I |
PI, CI |
|
|
31.8.2018 |
|
ZH |
Euro 6d-TEMP |
Euro 6-2 |
M, N1 alaluokka II |
PI, CI |
|
|
31.8.2019 |
|
ZI |
Euro 6d-TEMP |
Euro 6-2 |
N1 alaluokka III, N2 |
PI, CI |
|
|
31.8.2019 |
|
ZJ |
Euro 6d |
Euro 6-2 |
M, N1 alaluokka I |
PI, CI |
|
|
31.8.2018 |
|
ZK |
Euro 6d |
Euro 6-2 |
M, N1 alaluokka II |
PI, CI |
|
|
31.8.2019 |
|
ZL |
Euro 6d |
Euro 6-2 |
N1 alaluokka III, N2 |
PI, CI |
|
|
31.8.2019 |
|
ZX |
– |
– |
Kaikki ajoneuvot |
Akkukäyttöinen täyssähkömoottori |
1.9.2009 |
1.1.2011 |
31.8.2019 |
|
ZY |
– |
– |
Kaikki ajoneuvot |
Akkukäyttöinen täyssähkömoottori |
1.9.2009 |
1.1.2011 |
31.8.2019 |
|
ZZ |
– |
– |
Kaikki ajoneuvot, joiden osalta käytetään todistuksia liitteessä I olevan 2.1.1 kohdan mukaisesti |
PI, CI |
1.9.2009 |
1.1.2011 |
31.8.2019” |
LIITE XVIII
DIREKTIIVIN 2007/46/EY LIITTEITÄ I, II, III, VIII JA IX KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET
Muutokset direktiivin 2007/46/EY liitteeseen I
1) Muutetaan direktiivin 2007/46/EY liite I seuraavasti:
a) Muutetaan 2.6.1 kohta seuraavasti:
”2.6.1. Tämän massan jakaantuminen akseleille ja puoliperävaunun, nivelöimättömällä vetoaisalla varustetun perävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus:
a) kunkin variantin suurin ja pienin massa: …
b) kunkin version massa (on esitettävä matriisi): …”
b) Muutetaan 3.–3.1.1 kohta seuraavasti:
”3. KÄYTTÖENERGIANMUUNNIN (k)
3.1. Käyttöenergianmuuntimien valmistaja: …
3.1.1. Valmistajan merkitsemä koodi (merkittynä käyttöenergianmuuntimeen, tai muut tunnistustavat): …”
c) Muutetaan 3.2.1.8 kohta seuraavasti:
”3.2.1.8. Nimellisteho (n): … kW pyörimisnopeudella … rpm (valmistajan ilmoittama arvo)”
d) Lisätään uusi 3.2.2.1.1 kohta seuraavasti:
”3.2.2.1.1. RON-luku, lyijytön: …”
e) Muutetaan 3.2.4.2.1 kohta seuraavasti:
”3.2.4.2.1. Järjestelmän kuvaus (yhteispaineruiskutus / yksikkösuuttimet / jakajapumppu jne.): …”
f) Muutetaan 3.2.4.2.3 kohta seuraavasti:
”3.2.4.2.3. Ruiskutuspumppu/jakajapumppu”
g) Muutetaan 3.2.4.2.4 kohta seuraavasti:
”3.2.4.2.4. Moottorin nopeudenrajoitin”
h) Muutetaan 3.2.4.2.9.3 kohta seuraavasti:
”3.2.4.2.9.3. Järjestelmän kuvaus”
i) Lisätään uusi 3.2.4.2.9.3.1.1 kohta seuraavasti:
”3.2.4.2.9.3.1.1. ECU-yksikön ohjelmistoversio: …”
j) Muutetaan 3.2.4.2.9.3.6–3.2.4.2.9.3.8 kohta seuraavasti:
”3.2.4.2.9.3.6. Jäähdytysnesteen lämpötila-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …
3.2.4.2.9.3.7. Ilman lämpötila-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …
3.2.4.2.9.3.8. Ilmanpaineanturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …”
k) Lisätään uusi 3.2.4.3.4.1.1 kohta seuraavasti:
”3.2.4.3.4.1.1. ECU-yksikön ohjelmistoversio: …”
l) Muutetaan 3.2.4.3.4.3 kohta seuraavasti:
”3.2.4.3.4.3. Ilmanvirtausanturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …”
m) Muutetaan 3.2.4.3.4.9–3.2.4.3.4.11 kohta seuraavasti:
”3.2.4.3.4.9. Jäähdytysnesteen lämpötila-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …
3.2.4.3.4.10. Ilman lämpötila-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …
3.2.4.3.4.11. Ilmanpaineanturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …”
n) Muutetaan 3.2.4.3.5 kohta seuraavasti:
”3.2.4.3.5. Ruiskutussuuttimet”
o) Lisätään uusi 3.2.4.4.2 ja 3.2.4.4.3 kohta seuraavasti:
”3.2.4.4.2. Merkit: …
3.2.4.4.3. Tyypit: …”
p) Muutetaan 3.2.12.2–3.2.12.2.1 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2. Pilaantumista rajoittavat laitteet (jos niitä ei mainita muussa kohdassa)
3.2.12.2.1. Katalysaattori”
q) Poistetaan 3.2.12.2.1.11–3.2.12.2.1.11.10 kohta ja korvataan seuraavalla uudella kohdalla:
”3.2.12.2.1.11. Tavanomainen käyttölämpötila-alue: … °C”
r) Poistetaan 3.2.12.2.2–3.2.12.2.2.5 kohta ja korvataan seuraavasti:
”3.2.12.2.2. Anturit
3.2.12.2.2.1. Happianturi: kyllä/ei (1)
3.2.12.2.2.1.1. Merkki: …
3.2.12.2.2.1.2. Sijainti: …
3.2.12.2.2.1.3. Säätöalue: …
3.2.12.2.2.1.4. Tyyppi tai toimintaperiaate: …
3.2.12.2.2.1.5. Yksilöivä osanumero: …
3.2.12.2.2.2. NOx-anturi: kyllä/ei (1)
3.2.12.2.2.2.1. Merkki: …
3.2.12.2.2.2.2. Tyyppi: …
3.2.12.2.2.2.3. Sijainti: …
3.2.12.2.2.3. Hiukkasanturi: kyllä/ei (1)
3.2.12.2.2.3.1. Merkki: …
3.2.12.2.2.3.2. Tyyppi: …
3.2.12.2.2.3.3. Sijainti: …”
s) Muutetaan 3.2.12.2.4.1–3.2.12.2.4.2 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2.4.1. Ominaisuudet (merkki, tyyppi, virtaus, korkea paine / matala paine / yhdistetty paine jne.): …
3.2.12.2.4.2. Vesijäähdytteinen järjestelmä (täsmennetään kunkin EGR-järjestelmän osalta, esim. korkea paine / matala paine / yhdistetty paine): kyllä/ei (1)”
t) Muutetaan 3.2.12.2.5–3.2.12.2.5.6 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2.5. Haihtumispäästöjen rajoitusjärjestelmä (vain bensiini- ja etanolikäyttöiset moottorit): kyllä/ei (1)
3.2.12.2.5.1. Laitteiden yksityiskohtainen kuvaus: …
3.2.12.2.5.2. Piirustus haihtumispäästöjen rajoitusjärjestelmästä: …
3.2.12.2.5.3. Piirustus hiilisäiliöstä: …
3.2.12.2.5.4. Säiliössä olevan hiilen massa: … g
3.2.12.2.5.5. Polttonestesäiliön kaavio tilavuus- ja materiaalitietoineen (vain bensiini- ja etanolikäyttöiset moottorit): …
3.2.12.2.5.6. Piirustus ja kaavio polttonestesäiliön ja pakojärjestelmän välisestä lämpökilvestä: …”
u) Poistetaan 3.2.12.2.6.4–3.2.12.2.6.4.4 kohta.
v) Numeroidaan 3.2.12.2.6.5 ja 3.2.12.2.6.6 kohta uudelleen seuraavasti:
”3.2.12.2.6.4. Hiukkasloukun merkki: …
3.2.12.2.6.5. Yksilöivä osanumero: …”
w) Muutetaan 3.2.12.2.7–3.2.12.2.7.0.6 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2.7. Ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä (OBD-järjestelmä): kyllä/ei (1): …
3.2.12.2.7.0.1. (Vain Euro VI) Moottoriperheeseen kuuluvien OBD-moottoriperheiden lukumäärä
3.2.12.2.7.0.2. (Vain Euro VI) Luettelo OBD-moottoriperheistä (soveltuvin osin)
3.2.12.2.7.0.3. (Vain Euro VI) Sen OBD-moottoriperheen numero, johon kantamoottori tai moottori kuuluu: …
3.2.12.2.7.0.4. (Vain Euro VI) Valmistajan viittaukset OBD-järjestelmän hyväksyntää varten tarvittaviin OBD-asiakirjoihin, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 582/2011 5 artiklan 4 kohdan c alakohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa ja jotka eritellään mainitun asetuksen liitteessä X
3.2.12.2.7.0.5. (Vain Euro VI) Tapauksen mukaan asiakirjat, jotka koskevat OBD-järjestelmällä varustetun moottorijärjestelmän asentamista ajoneuvoon
3.2.12.2.7.0.6. (Vain Euro VI) Tapauksen mukaan valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka liittyvät hyväksytyn moottorin OBD-järjestelmän asentamiseen ajoneuvoon”
x) Korvataan englanninkielisen version 3.2.12.2.7.6.4.1 kohdassa otsikko ”Low-duty vehicles” otsikolla ”Light-duty vehicles”.
y) Muutetaan 3.2.12.2.8 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2.8. Muu järjestelmä: …”
z) Lisätään 3.2.12.2.8.2.3–3.2.12.2.8.2.5 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2.8.2.3. Toimintaa vaativan järjestelmän tyyppi: vain tietty käynnistysmäärä / ei käynnistystä polttoainetäydennyksen jälkeen / polttoainesäiliön lukitus / toimintatehon rajoittaminen
3.2.12.2.8.2.4. Toimintaa vaativan järjestelmän kuvaus
3.2.12.2.8.2.5. Vastaa ajoneuvon keskimääräistä ajomatkaa täydellä polttoainesäiliöllä: … km”
aa) Lisätään uusi 3.2.12.2.8.4 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2.8.4. (Vain Euro VI) Luettelo OBD-moottoriperheistä (soveltuvin osin): …”
bb) Lisätään uusi 3.2.12.2.10–3.2.12.2.11.8 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2.10. Jaksoittaisesti regeneroituva järjestelmä: (seuraavat tiedot kustakin erillisestä yksiköstä)
3.2.12.2.10.1. Regenerointimenetelmä tai -järjestelmä, kuvaus ja/tai piirustus …
3.2.12.2.10.2. Tyypin 1 käyttöjaksojen tai vastaavien moottoritestipenkkijaksojen lukumäärä kahden sellaisen jakson välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu tyyppi 1 -testiä vastaavissa olosuhteissa (etäisyys D asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen XXI alaliitteen 6 lisäyksen 1 kuvassa A6.App1/1 tai E-säännön nro 83 liitteen 13 kuvassa A13/1 (tapauksen mukaan)): …
3.2.12.2.10.2.1. Sovellettava tyyppi 1 -sykli (ilmoitetaan sovellettava menettely: liitteen XXI alaliite 4 tai E-sääntö nro 83): …
3.2.12.2.10.3. Kuvaus menetelmästä, jonka avulla on määritetty jaksojen lukumäärä kahden sellaisen jakson välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu: …
3.2.12.2.10.4. Parametrit, joiden avulla määritetään regeneroinnin tapahtumiseksi tarvittavan latauksen taso (esim. lämpötila, paine jne.): …
3.2.12.2.10.5. Kuvaus menetelmästä, jonka avulla järjestelmä ladataan E-säännön nro 83 liitteessä 13 olevassa 3.1 kohdassa kuvatussa testimenettelyssä: …
3.2.12.2.11. Kuluvia reagensseja käyttävät katalysaattorit (seuraavat tiedot kustakin erillisestä yksiköstä) kyllä/ei (1)
3.2.12.2.11.1. Tarvittavan reagenssin tyyppi ja pitoisuus: …
3.2.12.2.11.2. Reagenssin tavanomainen käyttölämpötila-alue: …
3.2.12.2.11.3. Kansainvälinen standardi: …
3.2.12.2.11.4. Reagenssin täyttöväli: jatkuva/huolto (tapauksen mukaan):
3.2.12.2.11.5. Reagenssimäärän ilmaisin (kuvaus ja sijainti): …
3.2.12.2.11.6. Reagenssisäiliö
3.2.12.2.11.6.1. Tilavuus: …
3.2.12.2.11.6.2. Lämmitysjärjestelmä: kyllä/ei
3.2.12.2.11.6.2.1. Kuvaus tai piirustus: …
3.2.12.2.11.7. Reagenssinvalvontayksikkö: kyllä/ei (1)
3.2.12.2.11.7.1. Merkki: …
3.2.12.2.11.7.2. Tyyppi: …
3.2.12.2.11.8. Reagenssinsuihkutin (merkki, tyyppi ja sijainti): …”
cc) Muutetaan 3.2.15.1 kohta seuraavasti:
”3.2.15.1. Tyyppihyväksyntänumero asetuksen (EY) N:o 661/2009 mukaisesti (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1): …”
dd) Muutetaan 3.2.16.1 kohta seuraavasti:
”3.2.16.1. Tyyppihyväksyntänumero asetuksen (EY) N:o 661/2009 mukaisesti (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1): …”
ee) Lisätään uusi 3.2.20–3.2.20.2.4 kohta seuraavasti:
”3.2.20. Tiedot lämmön varastoinnista
3.2.20.1. Aktiivinen lämmönvaraaja: kyllä/ei
3.2.20.1.1. Entalpia: … (J)
3.2.20.2. Eristysmateriaalit
3.2.20.2.1. Eristysmateriaali: …
3.2.20.2.2. Eristyksen tilavuus: …
3.2.20.2.3. Eristyksen paino: …
3.2.20.2.4. Eristyksen sijainti: …”
ff) Muutetaan 3.3 kohta seuraavasti:
”3.3. Sähkökone”
gg) Muutetaan 3.3.2 kohta seuraavasti:
”3.3.2. REESS”
hh) Muutetaan 3.4 kohta seuraavasti:
”3.4. Käyttövoimaenergiamuuntimien yhdistelmät”
ii) Muutetaan 3.4.4 kohta seuraavasti:
”3.4.4. Kuvaus energianvarastointilaitteesta: (REESS, kondensaattori, vauhtipyörä/laturi)”
jj) Muutetaan 3.4.4.5 kohta seuraavasti:
”3.4.4.5. Energia: … (REESS: jännite ja 2 tunnin Ah-teho, kondensaattori: J, …)”
kk) Muutetaan 3.4.5 kohta seuraavasti:
”3.4.5. Sähkökoneet (kuvataan kukin sähkökonetyyppi erikseen)”
ll) Muutetaan 3.5 kohta seuraavasti:
”3.5. Valmistajan ilmoittamat arvot, joiden perusteella arvioidaan hiilidioksidipäästöt / polttoaineenkulutus / sähkönkulutus / sähkökäyttöinen toimintasäde, sekä mahdollisten ekoinnovaatioiden yksityiskohdat (°)”
mm) Lisätään 3.5.7–3.5.8.3 kohta seuraavasti:
”3.5.7. Valmistajan ilmoittamat arvot
3.5.7.1. Testiajoneuvon parametrit
3.5.7.1.1. Ajoneuvo H
3.5.7.1.1.1. Syklin energiantarve: … J
3.5.7.1.1.2. Ajovastuskertoimet
3.5.7.1.1.2.1. f0: … N
3.5.7.1.1.2.2. f1: …N/(km/h)
3.5.7.1.1.2.3. f2: … N/(km/h)2
3.5.7.1.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan)
3.5.7.1.2.1. Syklin energiantarve: … J
3.5.7.1.2.2. Ajovastuskertoimet
3.5.7.1.2.2.1. f0: … N
3.5.7.1.2.2.2. f1: …N/(km/h)
3.5.7.1.2.2.3. f2: … N/(km/h)2
3.5.7.1.3. Ajoneuvo M (tapauksen mukaan)
3.5.7.1.3.1. Syklin energiantarve: … J
3.5.7.1.3.2. Ajovastuskertoimet
3.5.7.1.3.2.1. f0: … N
3.5.7.1.3.2.2. f1: …N/(km/h)
3.5.7.1.3.2.3. f2: … N/(km/h)2
3.5.7.2. Yhdistetyt hiilidioksidimassapäästöt
3.5.7.2.1. Polttomoottorin hiilidioksidimassapäästöt
3.5.7.2.1.1. Ajoneuvo H: … g/km
3.5.7.2.1.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan): … g/km
3.5.7.2.2. Varausta ylläpidettäessä syntyvät hiilidioksidimassapäästöt – ulkopuolelta ladattavat ja vain sisäisesti ladattavat hybridisähköajoneuvot
3.5.7.2.2.1. Ajoneuvo H: … g/km
3.5.7.2.2.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan): … g/km
3.5.7.2.2.3. Ajoneuvo M (tapauksen mukaan): … g/km
3.5.7.2.3. Varausta purettaessa syntyvät hiilidioksidimassapäästöt – ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot
3.5.7.2.3.1. Ajoneuvo H: … g/km
3.5.7.2.3.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan): … g/km
3.5.7.2.3.3. Ajoneuvo M (tapauksen mukaan): … g/km
3.5.7.3. Sähköajoneuvojen sähkökäyttöinen toimintasäde
3.5.7.3.1. Täyssähköajoneuvon toimintasäde (Pure Electric Range, PER)
3.5.7.3.1.1. Ajoneuvo H: … km
3.5.7.3.1.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan): … km
3.5.7.3.2. Sähkökäyttöinen toimintasäde (All Electric Range, AER) – ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot
3.5.7.3.2.1. Ajoneuvo H: … km
3.5.7.3.2.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan): … km
3.5.7.3.2.3. Ajoneuvo M (tapauksen mukaan): … km
3.5.7.4. Polttokennohybridiajoneuvojen polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä (FCCS)
3.5.7.4.1. Ajoneuvo H: … kg/100 km
3.5.7.4.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan): … kg/100 km
3.5.7.4.3. Ajoneuvo M (tapauksen mukaan): … kg/100 km
3.5.7.5. Sähköajoneuvojen sähköenergiankulutus
3.5.7.5.1. Täyssähköajoneuvojen yhdistetty sähköenergiankulutus (ECWLTC)
3.5.7.5.1.1. Ajoneuvo H: … Wh/km
3.5.7.5.1.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan): … Wh/km
3.5.7.5.2. Käyttötekijällä (UF) painotettu varausta purkava sähkönkulutus ECAC,CD (yhdistetty)
3.5.7.5.2.1. Ajoneuvo H: … Wh/km
3.5.7.5.2.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan): … Wh/km
3.5.7.5.2.3. Ajoneuvo M (tapauksen mukaan): … Wh/km
3.5.8. Asetuksen (EY) N:o 443/2009 12 artiklassa (luokan M1 ajoneuvot) tai asetuksen (EU) N:o 510/2011 12 artiklassa (luokan N1 ajoneuvot) tarkoitettu ekoinnovaatiolla varustettu ajoneuvo: kyllä/ei (1)
3.5.8.1. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 5 artiklassa (luokan M1 ajoneuvot) tai täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 427/2014 5 artiklassa (luokan N1 ajoneuvot) tarkoitetun verrokkiajoneuvon tyyppi/variantti/versio (tapauksen mukaan): …
3.5.8.2. Onko ekoinnovaatioiden välillä vuorovaikutusta: kyllä/ei (1)
3.5.8.3. Ekoinnovaatioiden käyttöön liittyvät päästötiedot (taulukko toistetaan kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta) (w1)
|
Päätös ekoinnovaation hyväksymisestä (w2) |
Ekoinnovaation koodi (w3) |
1. Verrokkiajoneuvon CO2-päästöt (g/km) |
2. Ekoinnovaatioajoneuvon CO2-päästöt (g/km) |
3. Verrokkiajoneuvon CO2-päästöt tyyppi 1 -testisyklin aikana (w4) |
4. Ekoinnovaatioajoneuvon CO2-päästöt tyyppi 1 -testisyklin aikana |
5. Käyttötekijä (UF) eli tekniikan käytön osuus ajassa mitattuna normaaleissa käyttöolosuhteissa |
CO2-päästövähennys ((1 – 2) – (3 – 4))*5 |
|
xxxx/201x |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
CO2-päästöjen vähentyminen yhteensä (g/km)(w5)” |
|
||||||
nn) Muutetaan 4.4 kohta seuraavasti:
”4.4. Kytkimet: …”
oo) Lisätään uusi 4.5.1.1–4.5.1.5 kohta seuraavasti:
”4.5.1.1. Pääasiallinen ajotila: kyllä/ei (1)
4.5.1.2. Paras ajotila (ellei pääasiallista ajotilaa): …
4.5.1.3. Huonoin ajotila (ellei pääasiallista ajotilaa): …
4.5.1.4. Vääntömomenttiarvo: …
4.5.1.5. Kytkimien lukumäärä: …”
pp) Muutetaan 4.6 kohta seuraavasti:
”4.6. Välityssuhteet
|
Vaihde |
Vaihteiston sisäiset välityssuhteet (moottorin ja vaihdelaatikon ulostuloakselin kierroslukujen suhteet) |
Vetopyörästön välityssuhteet (vaihdelaatikon ulostuloakselin ja vetävien pyörien kierroslukujen suhde) |
Kokonaisvälityssuhteet |
|
Suurin CVT:n osalta |
|
|
|
|
1 |
|
|
|
|
2 |
|
|
|
|
3 |
|
|
|
|
… |
|
|
|
|
Pienin CVT:n osalta Peruutusvaihde” |
|
|
|
qq) Korvataan 6.6–6.6.5 kohta seuraavasti:
”6.6. Renkaat ja pyörät
6.6.1. Rengas-pyöräyhdistelmät
6.6.1.1. Akselit
6.6.1.1.1. Akseli 1: …
6.6.1.1.1.1. Renkaan kokomerkintä: …
6.6.1.1.1.2. Kantavuusluku: …
6.6.1.1.1.3. Nopeusluokkamerkki (r)…
6.6.1.1.1.4. Pyörien vanteen koot: …
6.6.1.1.1.5. Keskiösyvyydet: …
6.6.1.1.2. Akseli 2: …
6.6.1.1.2.1. Renkaan kokomerkintä: …
6.6.1.1.2.2. Kantavuusluku: …
6.6.1.1.2.3. Nopeusluokkatunnus: …
6.6.1.1.2.4. Pyörien vanteen koot: …
6.6.1.1.2.5. Keskiösyvyydet: …
jne.
6.6.1.2. Varapyörä, jos sellainen on: …
6.6.2. Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja
6.6.2.1. Akseli 1: … mm
6.6.2.2. Akseli 2: … mm
6.6.2.3. Akseli 3: … mm
6.6.2.4. Akseli 4: … mm
jne.
6.6.3. Ajoneuvon valmistajan suosittelemat rengaspaineet: … kPa
6.6.4. Valmistajan suosittelema etu- ja/tai taka-akselin ketju-/rengas-/pyöräyhdistelmä, joka soveltuu kyseiseen ajoneuvotyyppiin: …
6.6.5. Lyhyt kuvaus tilapäiseen käyttöön tarkoitetusta varapyörä-rengasyhdistelmästä (jos sellainen on): …”
rr) Muutetaan 9.1 kohta seuraavasti:
”9.1. Korityypit ilmoitetaan direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa C osassa vahvistetuin koodein: …”
ss) Muutetaan 9.9.2.1 kohta seuraavasti:
”9.9.2.1. Laitteen tyyppi ja kuvaus: …”
Muutokset direktiivin 2007/46/EY liitteeseen II
2) Muutetaan liite II seuraavasti:
a) Lisätään liitteessä II olevan B osan 1.3.1 ja 3.3.1 kohdan, joissa määritetään luokkien M1 ja N1 ajoneuvojen versioiden kriteerit, loppuun seuraava teksti:
”Vaihtoehtona kriteereille h, i ja j on samaan versioon kuuluville ajoneuvoille tehtävä kaikki samat testit, joilla lasketaan niiden CO2-päästöt, sähköenergiankulutus ja polttoaineenkulutus asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen XXI alaliitteen 6 mukaisesti.”
b) Lisätään liitteessä II olevan B osan 3.3.1 kohdan loppuun seuraava teksti:
”k) onko käytetty asetuksen (EU) N:o 510/2011 ( *5 ) 12 artiklassa tarkoitettua erityistä innovatiivisten teknologioiden kokonaisuutta.
Muutokset direktiivin 2007/46/EY liitteeseen III
3) Muutetaan direktiivin 2007/46/EY liite III seuraavasti:
a) Muutetaan 3.–3.1.1 kohta seuraavasti:
”3. KÄYTTÖENERGIANMUUNNIN (k)
3.1. Käyttöenergianmuuntimien valmistaja: …
3.1.1. Valmistajan merkitsemä koodi (merkittynä käyttöenergianmuuntimeen, tai muut tunnistustavat): …”
b) Muutetaan 3.2.1.8 kohta seuraavasti:
”3.2.1.8. Nimellisteho (n): … kW pyörimisnopeudella … rpm (valmistajan ilmoittama arvo)”
c) Muutetaan 3.2.12.2–3.2.12.2.1 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2. Pilaantumista rajoittavat laitteet (jos niitä ei mainita muussa kohdassa)
3.2.12.2.1. Katalysaattori”
d) Poistetaan 3.2.12.2.1.11 kohta.
e) Poistetaan 3.2.12.2.1.11.6 ja 3.2.12.2.1.11.7 kohta.
f) Poistetaan 3.2.12.2.2 kohta ja korvataan seuraavalla uudella kohdalla:
”3.2.12.2.2.1. Happianturi: kyllä/ei (1)”
g) Muutetaan 3.2.12.2.5 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2.5. Haihtumispäästöjen rajoitusjärjestelmä (vain bensiini- ja etanolikäyttöiset moottorit): kyllä/ei (1)”
h) Muutetaan 3.2.12.2.8 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2.8. Muu järjestelmä”
i) Lisätään uusi 3.2.12.2.10–3.2.12.2.10.1 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2.10. Jaksoittaisesti regeneroituva järjestelmä: (seuraavat tiedot kustakin erillisestä yksiköstä)
3.2.12.2.10.1. Regenerointimenetelmä tai -järjestelmä, kuvaus ja/tai piirustus …”
j) Lisätään uusi 3.2.12.2.11.1 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2.11.1. Tarvittavan reagenssin tyyppi ja pitoisuus: …”
k) Muutetaan 3.3 kohta seuraavasti:
”3.3. Sähkökone”
l) Muutetaan 3.3.2 kohta seuraavasti:
”3.3.2. REESS”
m) Muutetaan 3.4 kohta seuraavasti:
”3.4. Käyttövoimaenergiamuuntimien yhdistelmät”
n) Poistetaan 3.5.4–3.5.5.6 kohta.
o) Muutetaan 4.6 kohta seuraavasti:
”4.6. Välityssuhteet
|
Vaihde |
Vaihteiston sisäiset välityssuhteet (moottorin ja vaihdelaatikon ulostuloakselin kierroslukujen suhteet) |
Vetopyörästön välityssuhteet (vaihdelaatikon ulostuloakselin ja vetävien pyörien kierroslukujen suhde) |
Kokonaisvälityssuhteet |
|
Suurin CVT:n osalta |
|
|
|
|
1 |
|
|
|
|
2 |
|
|
|
|
3 |
|
|
|
|
… |
|
|
|
|
Pienin CVT:n osalta Peruutusvaihde” |
|
|
|
p) Muutetaan 6.6.1 kohta seuraavasti:
”6.6.1. Rengas-pyöräyhdistelmät”
q) Muutetaan 9.1 kohta seuraavasti:
”9.1. Korityypit ilmoitetaan direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa C osassa vahvistetuin koodein: …”
Muutokset direktiivin 2007/46/EY liitteeseen VIII
4) Muutetaan direktiivin 2007/46/EY liite VIII seuraavasti:
”LIITE VIII
TESTITULOKSET
(Tyyppihyväksyntäviranomainen täyttää; liitetään ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntätodistukseen.)
Tiedoista on kaikissa tapauksissa käytävä ilmi, mitä varianttia ja versiota ne koskevat. Yhtä versiota varten voi olla enintään yksi tulos. Voidaan kuitenkin hyväksyä yhtä versiota koskevien useiden tulosten yhdistelmä, jossa osoitetaan huonoin tapaus. Tällöin on ilmoitettava, että tähdellä (*) merkityissä kohdissa on annettu ainoastaan huonoimman tapauksen tulokset.
1. Melutasoa koskevien testien tulokset
Hyväksyntään sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero. Jos kyseessä on säädös, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe: …
|
Variantti/versio: |
… |
… |
… |
|
Liikkuva (dB(A)/E) |
… |
… |
… |
|
Paikallaan oleva (dB(A)/E) |
… |
… |
… |
|
Pyörimisnopeus (rpm) |
… |
… |
… |
2. Pakokaasupäästöjä koskevien testien tulokset
2.1. Kevyitä hyötyajoneuvoja koskevan testimenettelyn mukaisesti testattujen moottoriajoneuvojen päästöt
Ilmoitetaan hyväksyntään sovellettava viimeisin muutossäädös. Jos kyseessä on säädös, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe: …
Polttoaineet ( 30 ) … (diesel, bensiini, nestekaasu, maakaasu, kahdella polttoaineella toimiva: bensiini/maakaasu, nestekaasu, maakaasu/biometaani, flex-fuel: bensiini/etanoli …)
2.1.1. Tyyppi 1 -testi ( 31 ), ( 32 ) (ajoneuvon päästöt testisyklin aikana kylmäkäynnistyksen jälkeen)
NEDC:n keskiarvot, WLTP:n suurimmat arvot
|
Variantti/versio: |
… |
… |
… |
|
CO (mg/km) |
… |
… |
… |
|
THC (mg/km) |
… |
… |
… |
|
NMHC (mg/km) |
… |
… |
… |
|
NOx (mg/km) |
… |
… |
… |
|
THC + NOx (mg/km) |
… |
… |
… |
|
Hiukkasmassa (PM) (mg/km) |
… |
… |
… |
|
Hiukkasmäärä (P) (#/km) (1) |
… |
… |
… |
Ympäristön lämpötilan kompensoimiseksi tehtävä korjaustesti (ATCT)
|
ATCT-perhe |
Interpolointiperhe |
Ajovastusmatriisiperhe |
|
… |
… |
… |
|
… |
… |
… |
Perheen korjauskertoimet (FCF)
|
ATCT-perhe |
FCF |
|
… |
… |
|
… |
… |
2.1.2. Tyyppi 2 -testi ( 33 ), ( 34 ) (tyyppihyväksynnän yhteydessä katsastusta varten tarvittavat päästötiedot)
Tyyppi 2 -testi, joutokäynti:
|
Variantti/versio: |
… |
… |
… |
|
CO (tilavuus-%) |
… |
… |
… |
|
Moottorin pyörimisnopeus (rpm) |
… |
… |
… |
|
Moottoriöljyn lämpötila (°C) |
… |
… |
… |
Tyyppi 2 -testi, korotettu joutokäynti:
|
Variantti/versio: |
… |
… |
… |
|
CO (tilavuus-%) |
… |
… |
… |
|
Lambda-arvo |
… |
… |
… |
|
Moottorin pyörimisnopeus (rpm) |
… |
… |
… |
|
Moottoriöljyn lämpötila (°C) |
… |
… |
… |
|
2.1.3. |
Tyyppi 3 -testi (kampikammiokaasujen päästöt): … |
|
2.1.4. |
Tyyppi 4 -testi (haihtumispäästöt): … g/testi |
|
2.1.5. |
Tyyppi 5 -testi (pilaantumista rajoittavien laitteiden kestävyys): — Ajettu matka (km)(esim. 160 000 km): … — Huononemiskerroin DF: laskettu/kiinteä ( 35 ) — Arvot: —
|
|
2.1.6. |
Tyyppi 6 -testi (keskimääräiset päästöt alhaisessa ympäristön lämpötilassa):
|
|
2.1.7. |
Sisäinen valvontajärjestelmä (OBD-järjestelmä): kyllä/ei ( 36 ) |
2.2. Raskaita hyötyajoneuvoja koskevan testimenettelyn mukaisesti testattujen moottorien päästöt
Ilmoitetaan hyväksyntään sovellettava viimeisin muutossäädös. Jos kyseessä on säädös, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe: … …
Polttoaineet ( 37 ) … (diesel, bensiini, nestekaasu, maakaasu, etanoli…)
2.2.1. ESC-testin tulokset ( 38 ), ( 39 ), ( 40 )
|
Variantti/versio: |
… |
… |
… |
|
CO (mg/kWh) |
… |
… |
… |
|
THC (mg/kWh) |
… |
… |
… |
|
NOx (mg/kWh) |
… |
… |
… |
|
NH3 (ppm) (1) |
… |
… |
… |
|
Hiukkasmassa (mg/kWh) |
… |
… |
… |
|
Hiukkasmäärä (#/kWh) (1) |
… |
… |
… |
2.2.2. ELR-testin tulos ( 41 )
|
Variantti/versio: |
… |
… |
… |
|
Savutusarvo: … m– 1 |
… |
… |
… |
2.2.3. ETC-testin tulos ( 42 ), ( 43 )
|
Variantti/versio: |
… |
… |
… |
|
CO (mg/kWh) |
… |
… |
… |
|
THC (mg/kWh) |
… |
… |
… |
|
NMHC (mg/kWh) (1) |
… |
… |
… |
|
CH4 (mg/kWh) (1) |
… |
… |
… |
|
NOx (mg/kWh) |
… |
… |
… |
|
NH3 (ppm) (1) |
… |
… |
… |
|
Hiukkasmassa (mg/kWh) |
… |
… |
… |
|
Hiukkasmäärä (#/kWh) (1) |
… |
… |
… |
2.2.4. Joutokäyntitesti ( 44 )
|
Variantti/versio: |
… |
… |
… |
|
CO (tilavuus-%) |
… |
… |
… |
|
Lambda-arvo (1) |
… |
… |
… |
|
Moottorin pyörimisnopeus (rpm) |
… |
… |
… |
|
Moottoriöljyn lämpötila (K) |
… |
… |
… |
2.3. Dieselin savutus
Ilmoitetaan hyväksyntään sovellettava viimeisin muutossäädös. Jos kyseessä on säädös, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe: …
2.3.1. Ryntäystestin tulokset
|
Variantti/versio: |
… |
… |
… |
|
Absorptiokertoimen korjattu arvo (m– 1) |
… |
… |
… |
|
Moottorin normaali joutokäyntinopeus |
… |
… |
… |
|
Moottorin suurin pyörimisnopeus |
… |
… |
… |
|
Öljyn lämpötila (pienin/suurin) |
… |
… |
… |
3. Hiilidioksidipäästöjä, polttoaineen/sähköenergian kulutusta ja sähkökäyttöistä toimintasädettä koskevien testien tulokset
Hyväksyntään sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero: …
3.1. Polttomoottorit, mukaan luettuina vain sisäisesti ladattavat hybridisähköajoneuvot (NOVC) ( 45 ) ( 46 )
|
Variantti/versio: |
… |
… |
… |
|
CO2-päästöjen massa (kaupunkiajo) (g/km) |
… |
… |
… |
|
CO2-päästöjen massa (maantieajo) (g/km) |
… |
… |
… |
|
CO2-päästöjen massa (yhdistetty) (g/km) |
… |
… |
… |
|
Polttoaineenkulutus (kaupunkiajo) (l/100 km) (1) |
… |
… |
… |
|
Polttoaineenkulutus (maantieajo) (l/100 km) (2) |
… |
… |
… |
|
Polttoaineenkulutus (yhdistetty) (l/100 km) (3) |
… |
… |
… |
|
(1) Korvataan maakaasukäyttöisten ja vety-maakaasuseoksella toimivien ajoneuvojen osalta yksikkö ’l/100 km’ yksiköllä ’m3/100 km’ ja vedyllä toimivien ajoneuvojen osalta yksiköllä ’kg/100 km’. (2) Korvataan maakaasukäyttöisten ja vety-maakaasuseoksella toimivien ajoneuvojen osalta yksikkö ’l/100 km’ yksiköllä ’m3/100 km’ ja vedyllä toimivien ajoneuvojen osalta yksiköllä ’kg/100 km’. (3) Korvataan maakaasukäyttöisten ja vety-maakaasuseoksella toimivien ajoneuvojen osalta yksikkö ’l/100 km’ yksiköllä ’m3/100 km’ ja vedyllä toimivien ajoneuvojen osalta yksiköllä ’kg/100 km’. |
|||
|
Interpolointiperheen tunnus (1) |
Variantti/versiot |
|
… |
… |
|
… |
… |
|
… |
… |
|
(1) Interpolointiperheen tunnuksen muoto esitetään moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 692/2008 kumoamisesta 1 päivänä kesäkuuta 2017 annetun komission asetuksen (EU) 2017/1151 liitteessä XXI olevassa 5.0 kohdassa (EUVL L 175, 7.7.2017, s. 1). |
|
|
Ajovastusmatriisiperheen tunnus (1) |
Variantti/versiot |
|
… |
… |
|
… |
… |
|
… |
… |
|
(1) Ajovastusmatriisiperheen tunnuksen muoto esitetään asetuksen (EU) 2017/1151 liitteessä XXI olevassa 5.0 kohdassa. |
|
|
Tulokset: |
Interpolointiperheen tunnus |
Ajovastusmatriisiperheen tunnus |
||
|
VH |
VM (tapauksen mukaan) |
VL (tapauksen mukaan) |
Edustava ajoneuvo |
|
|
CO2-päästöjen massa, HIDAS vaihe (g/km) |
… |
… |
… |
|
|
CO2-päästöjen massa, KESKINOPEA vaihe (g/km) |
… |
… |
… |
|
|
CO2-päästöjen massa, NOPEA vaihe (g/km) |
… |
… |
… |
|
|
CO2-päästöjen massa, MOOTTORITIEvaihe (g/km) |
… |
… |
… |
|
|
CO2-päästöjen massa (yhdistetty) (g/km) |
… |
… |
… |
|
|
Polttoaineenkulutus, HIDAS vaihe (l/100 km m3/100 km kg/100 km) |
… |
… |
… |
|
|
Polttoaineenkulutus, KESKINOPEA vaihe (l/100 km m3/100 km kg/100 km) |
… |
… |
… |
|
|
Polttoaineenkulutus, NOPEA vaihe (l/100 km m3/100 km kg/100 km) |
… |
… |
… |
|
|
Polttoaineenkulutus, MOOTTORITIEvaihe (l/100 km m3/100 km kg/100 km) |
… |
… |
… |
|
|
Polttoaineenkulutus (yhdistetty) (l/100 km m3/100 km kg/100 km) |
… |
… |
… |
|
|
f0 |
… |
… |
… |
|
|
f1 |
… |
… |
… |
|
|
f2 |
… |
… |
… |
|
|
RR |
… |
… |
… |
|
|
Delta Cd*A (VL:n osalta, jos sovellettavissa VH:hon nähden) |
… |
… |
… |
|
|
Testimassa |
… |
… |
… |
|
Toistetaan kunkin interpolointi- tai ajovastusmatriisiperheen osalta.
3.2. Ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot (OVC) ( 47 )
|
Variantti/versio: |
… |
… |
… |
|
CO2-päästöjen massa (olosuhteet A, yhdistetty) (g/km) |
… |
… |
… |
|
CO2-päästöjen massa (olosuhteet B, yhdistetty) (g/km) |
… |
… |
… |
|
CO2-päästöjen massa (painotettu, yhdistetty) (g/km) |
… |
… |
… |
|
Polttoaineenkulutus (olosuhteet A, yhdistetty) (l/100 km) (g) |
… |
… |
… |
|
Polttoaineenkulutus (edellytys B, yhdistetty) (l/100 km) (g) |
… |
… |
… |
|
Polttoaineenkulutus (painotettu, yhdistetty) (l/100 km) (g) |
… |
… |
… |
|
Sähköenergian kulutus (olosuhteet A, yhdistetty) (Wh/km) |
… |
… |
… |
|
Sähköenergian kulutus (olosuhteet B, yhdistetty) (Wh/km) |
… |
… |
… |
|
Sähköenergian kulutus (painotettu ja yhdistetty) (Wh/km) |
… |
… |
… |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde (km) |
… |
… |
… |
|
Interpolointiperheen numero |
Variantti/versiot |
|
… |
… |
|
… |
… |
|
… |
… |
|
Ajovastusmatriisiperheen tunnus |
Variantti/versiot |
|
… |
… |
|
… |
… |
|
… |
… |
|
Tulokset: |
Interpolointiperheen tunnus |
Ajovastusmatriisiperheen tunnus |
||
|
VH |
VM (tapauksen mukaan) |
VL (tapauksen mukaan) |
Edustava ajoneuvo |
|
|
Varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa, HIDAS vaihe (g/km) |
… |
|
… |
|
|
Varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa, KESKINOPEA vaihe (g/km) |
… |
|
… |
|
|
Varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa, NOPEA vaihe (g/km) |
… |
|
… |
|
|
Varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa, MOOTTORITIEvaihe (g/km) |
… |
|
… |
|
|
Varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa (yhdistetty) (g/km) |
… |
|
… |
|
|
Varausta purettaessa syntyvien CO2-päästöjen massa (yhdistetty) (g/km) |
|
|
|
|
|
CO2-päästöjen massa (painotettu, yhdistetty) (g/km) |
|
|
|
|
|
Polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä, HIDAS vaihe (l/100 km) |
… |
|
… |
|
|
Polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä, KESKINOPEA vaihe (l/100 km) |
… |
|
… |
|
|
Polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä, NOPEA vaihe (l/100 km) |
… |
|
… |
|
|
Polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä, MOOTTORITIEvaihe (l/100 km) |
… |
|
… |
|
|
Polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä (yhdistetty) (l/100 km) |
… |
|
… |
|
|
Varausta purettaessa syntyvä polttoaineenkulutus (yhdistetty) (l/100 km) |
… |
|
… |
|
|
Polttoaineenkulutus (painotettu, yhdistetty) (l/100 km) |
… |
|
… |
|
|
ECAC,weighted |
… |
|
… |
|
|
EAER (yhdistetty) |
… |
|
… |
|
|
EAERcity |
… |
|
… |
|
|
f0 |
… |
|
… |
|
|
f1 |
… |
|
… |
|
|
f2 |
… |
|
… |
|
|
RR |
… |
|
… |
|
|
Delta Cd*A (VL:n tai VM:n osalta verrattuna VH:hon) |
… |
|
… |
|
|
Testimassa |
… |
|
… |
|
|
Edustavan ajoneuvon otsapinta-ala (m2) |
|
|
|
|
Toistetaan kunkin interpolointiperheen osalta.
3.3. Täyssähköajoneuvot ( 48 )
|
Variantti/versio: |
… |
… |
… |
|
Sähköenergiankulutus (Wh/km) |
… |
… |
… |
|
Toimintasäde (km) |
… |
… |
… |
|
Interpolointiperheen numero |
Variantti/versiot |
|
… |
… |
|
… |
… |
|
… |
… |
|
Ajovastusmatriisiperheen tunnus |
Variantti/versiot |
|
… |
… |
|
… |
… |
|
… |
… |
|
Tulokset: |
Interpolointiperheen tunnus |
Ajovastusmatriisiperheen tunnus |
|
|
VH |
VL |
Edustava ajoneuvo |
|
|
Sähköenergiankulutus (yhdistetty) (Wh/km) |
… |
… |
|
|
Toimintasäde (yhdistetty) (km) |
… |
… |
|
|
Sähköinen toimintasäde (kaupunkiajo) (km) |
… |
… |
|
|
f0 |
… |
… |
|
|
f1 |
… |
… |
|
|
f2 |
… |
… |
|
|
RR |
… |
… |
|
|
Delta Cd*A (VL:n osalta verrattuna VH:hon) |
… |
… |
|
|
Testimassa |
… |
… |
|
|
Edustavan ajoneuvon otsapinta-ala (m2) |
|
|
|
3.4. Vetypolttokennoajoneuvot ( 49 )
|
Variantti/versio: |
… |
… |
… |
|
Polttoaineenkulutus (kg/100 km) |
… |
… |
… |
|
|
Variantti/versio: |
Variantti/versio: |
|
Polttoaineenkulutus (yhdistetty) (kg/100 km) |
… |
… |
|
f0 |
… |
… |
|
f1 |
… |
… |
|
f2 |
… |
… |
|
RR |
… |
… |
|
Testimassa |
… |
|
3.5. Asetuksen (EU) 2017/1152 mukaiset korrelaatiovälineen tulosraportit
Toistetaan kunkin interpolointi- tai ajovastusmatriisiperheen osalta:
Interpolointiperheen tunnus tai ajovastusmatriisiperhe [Alaviite: ’Tyyppihyväksyntänumero + Interpolointiperheen järjestysnumero’]: …
Ajoneuvon H raportti: …
Ajoneuvon L raportti (tapauksen mukaan): …
Edustava ajoneuvo: …
4. Ekoinnovaatiolla varustettujen ajoneuvojen testitulokset ( 50 ) ( 51 ) ( 52 )
E-säännön nro 83 mukaisesti (tapauksen mukaan)
|
|
Variantti/versio … |
|||||||
|
Päätös ekoinnovaation hyväksymisestä (1) |
Ekoinnovaation koodi (2) |
Tyyppi 1- / tyyppi I -sykli (NEDC/WLTP) |
1. Verrokkiajoneuvon CO2-päästöt (g/km) |
2. Ekoinnovaatioajoneuvon CO2-päästöt (g/km) |
3. Verrokkiajoneuvon CO2-päästöt tyyppi 1 -testisyklin aikana (3) |
4. Ekoinnovaatioajoneuvon CO2-päästöt tyyppi 1 -testisyklin aikana (= liitteessä I oleva 3.5.1.3 kohta) |
5. Käyttö-tekijä (UF) eli tekniikan käytön ajallinen osuus normaa-leissa käyttöolosuhteissa |
CO2-päästöjen vähentyminen ((1 – 2) – (3 – 4)) * 5 |
|
xxx/201x |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
|
CO2-päästöjen vähentyminen yhteensä, NEDC (g/km) (4) |
… |
||||||
|
(h4) Ekoinnovaation hyväksymisestä annetun komission päätöksen numero. (h5) Vahvistettu ekoinnovaation hyväksymisestä annetussa komission päätöksessä. (h6) Jos tyyppi 1 -testisyklin sijaan sovelletaan mallintamismenetelmää, arvoksi on merkittävä mallintamismenetelmällä saatu arvo. (h7) E-säännön nro 83 mukaisessa tyyppi I -testissä yksittäisille ekoinnovaatioille saatujen päästövähennysten summa. |
||||||||
Asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen XXI mukaisesti (tapauksen mukaan)
|
|
Variantti/versio … |
|||||||
|
Päätös ekoinnovaation hyväksymisestä (1) |
Ekoinnovaation koodi (2) |
Tyyppi 1- / tyyppi I -sykli (NEDC/WLTP) |
1. Verrokkiajoneuvon CO2-päästöt (g/km) |
2. Ekoinnovaatioajoneuvon CO2-päästöt (g/km) |
3. Verrokkiajoneuvon CO2-päästöt tyyppi 1 -testisyklin aikana (3) |
4. Ekoinnovaatioajoneuvon CO2-päästöt tyyppi 1 -testisyklin aikana |
5. Käyttötekijä (UF) eli tekniikan käytön ajallinen osuus normaaleissa käyttöolosuhteissa |
CO2-päästöjen vähentyminen ((1 – 2) – (3 – 4)) * 5 |
|
xxx/201x |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
… |
|
|
CO2-päästöjen vähentyminen yhteensä, WLTP (g/km) (4) |
|
||||||
|
(h4) Ekoinnovaation hyväksymisestä annetun komission päätöksen numero. (h5) Vahvistettu ekoinnovaation hyväksymisestä annetussa komission päätöksessä. (h6) Jos tyyppi 1 -testisyklin sijaan sovelletaan mallintamismenetelmää, arvoksi on merkittävä mallintamismenetelmällä saatu arvo. (h7) Asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen XXI alaliitteen 4 mukaisessa tyyppi 1 -testissä yksittäisille ekoinnovaatioille saatujen CO2-päästövähennysten summa |
||||||||
4.1. Ekoinnovaation yleinen koodi ( 53 ): …
(h) Ekoinnovaatiot.
Muutokset direktiivin 2007/46/EY liitteeseen IX
5) Korvataan direktiivin 2007/46/EY liite IX seuraavasti:
”LIITE IX
EY-VAATIMUSTENMUKAISUUSTODISTUS
0. TARKOITUS
Vaatimustenmukaisuustodistus on valmistajan ostajalle antama todistus siitä, että hankittu ajoneuvo on sen valmistushetkellä voimassa olevan Euroopan unionin lainsäädännön mukainen.
Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat lisäksi vaatimustenmukaisuustodistuksen perusteella rekisteröidä ajoneuvoja tarvitsematta pyytää hakijaa toimittamaan täydentäviä teknisiä tietoja.
Siksi vaatimustenmukaisuustodistuksessa on esitettävä
a) ajoneuvon valmistenumero;
b) ajoneuvon tarkat tekniset tiedot (mitään arvojen vaihtelualueita ei saa mainita).
1. YLEISKUVAUS
1.1. Vaatimustenmukaisuustodistuksessa on oltava kaksi osaa:
a) SIVU 1, jolla esitetään valmistajan ilmoitus vaatimustenmukaisuudesta. Malli on kaikille ajoneuvoluokille sama;
b) SIVU 2, jolla esitetään ajoneuvon tärkeimmät tekniset ominaisuudet. Sivun malli on ajoneuvoluokkakohtainen.
1.2. Vaatimustenmukaisuustodistus on toimitettava enintään A4-kokoisena (210 × 297 mm) tai enintään A4-kokoon taitettuna.
1.3. Todistuksen toisessa osassa on käytettävä asianomaisten säädösten mukaisissa tyyppihyväksyntäasiakirjoissa osoitettuja arvoja ja yksiköitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 0 kohdan b alakohdan soveltamista. Tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastusten yhteydessä arvot on todennettava asianomaisissa säädöksissä vahvistettujen menetelmien mukaisesti. Kyseisissä säädöksissä vahvistetut toleranssit on otettava huomioon.
2. ERITYISSÄÄNNÖKSET
2.1. Vaatimustenmukaisuustodistuksen malli A (valmis ajoneuvo) koskee ajoneuvoja, joita voidaan käyttää tieliikenteessä ilman mitään muuta hyväksyntävaihetta.
2.2. Vaatimustenmukaisuustodistuksen malli B (valmistuneet ajoneuvot) koskee sellaisia ajoneuvoja, joiden hyväksyntään sisältyy jatkovaihe.
Tämä on tavallista monivaiheisessa hyväksyntämenettelyssä (esimerkiksi kun on kyse linja-autosta, jonka toisen vaiheen valmistaja on rakentanut ajoneuvovalmistajan tuottamalle alustalle).
Monivaiheisen prosessin aikana lisätyt ominaisuudet on kuvailtava lyhyesti.
2.3. Vaatimustenmukaisuustodistuksen malli C (keskeneräiset ajoneuvot) koskee sellaisia ajoneuvoja, joiden hyväksyntä edellyttää lisävaihetta (kuten kuorma-autojen alustat).
Luokkaan N kuuluvien alusta-ohjaamorakenteisten ajoneuvojen vaatimustenmukaisuustodistuksen on oltava mallia C, lukuun ottamatta puoliperävaunujen vetoyksiköitä.
I OSA
VALMIIT JA VALMISTUNEET AJONEUVOT
MALLI A1 – SIVU 1
VALMIIT AJONEUVOT
Allekirjoittanut [… (koko nimi ja asema)] todistaa, että seuraava ajoneuvo:
0.1. Merkki (valmistajan toiminimi): …
0.2. Tyyppi: …
— Variantti ( 54 ): …
— Versio (54) : …
0.2.1. Kaupallinen nimi: …
0.4. Ajoneuvoluokka: …
0.5. Valmistajan toiminimi ja osoite: …
0.6. Lakisääteisten kilpien sijainti ja kiinnitystapa: …
Ajoneuvon valmistenumeron sijainti: …
0.9. Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …
0.10. Ajoneuvon valmistenumero: …
vastaa kaikilta osin tyyppiä, joka esitetään … (antamispäivämäärä) annetussa hyväksynnässä … (tyyppihyväksyntänumero ja laajennuksen numero), ja
voidaan rekisteröidä pysyvästi jäsenvaltioissa, joissa on oikeanpuoleinen/vasemmanpuoleinen liikenne ( 55 ) ja joissa nopeusmittarissa käytetään metrijärjestelmän / englantilaisen järjestelmän ( 56 ) yksikköjä ja matkamittarissa metrijärjestelmän / englantilaisen järjestelmän (56) yksikköjä (tapauksen mukaan). ( 57 )
|
(Paikka) (Päiväys): … |
(Allekirjoitus): … |
MALLI A2 – SIVU 1
VALMIIT AJONEUVOT, JOTKA TYYPPIHYVÄKSYTÄÄN PIENINÄ SARJOINA
|
[Vuosi] |
[Juokseva numero] |
Allekirjoittanut [… (koko nimi ja asema)] todistaa, että seuraava ajoneuvo:
0.1. Merkki (valmistajan toiminimi): …
0.2. Tyyppi: …
— Variantti (54) : …
— Versio (54) : …
0.2.1. Kaupallinen nimi: …
0.4. Ajoneuvoluokka: …
0.5. Valmistajan toiminimi ja osoite: …
0.6. Lakisääteisten kilpien sijainti ja kiinnitystapa: …
Ajoneuvon valmistenumeron sijainti: …
0.9. Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …
0.10. Ajoneuvon valmistenumero: …
vastaa kaikilta osin tyyppiä, joka esitetään … (antamispäivämäärä) annetussa hyväksynnässä … (tyyppihyväksyntänumero ja laajennuksen numero), ja
voidaan rekisteröidä pysyvästi jäsenvaltioissa, joissa on oikeanpuoleinen/vasemmanpuoleinen liikenne (55) ja joissa nopeusmittarissa käytetään metrijärjestelmän / englantilaisen järjestelmän (56) yksikköjä ja matkamittarissa metrijärjestelmän / englantilaisen järjestelmän (56) yksikköjä (tapauksen mukaan). (57)
|
(Paikka) (Päiväys): … |
(Allekirjoitus): … |
MALLI B – SIVU 1
VALMISTUNEET AJONEUVOT
Allekirjoittanut [… (koko nimi ja asema)] todistaa, että seuraava ajoneuvo:
0.1. Merkki (valmistajan toiminimi): …
0.2. Tyyppi: …
— Variantti (54) : …
— Versio (54) : …
0.2.1. Kaupallinen nimi: …
0.2.2. Useassa vaiheessa valmistettujen ajoneuvojen osalta perusajoneuvon / edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon tyyppihyväksyntätiedot (tiedot annetaan kaikista vaiheista):
— Tyyppi: …
— Variantti (54) : …
— Versio (54) : …
Tyyppihyväksyntänumero, laajennusnumero: …
0.4. Ajoneuvoluokka: …
0.5. Valmistajan toiminimi ja osoite: …
0.5.1. Useassa vaiheessa valmistettujen ajoneuvojen osalta perusajoneuvon / edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistajan toiminimi ja osoite:..
0.6. Lakisääteisten kilpien sijainti ja kiinnitystapa: …
Ajoneuvon valmistenumeron sijainti: …
0.9. Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …
0.10. Ajoneuvon valmistenumero: …
a) on saatettu valmiiksi ja sitä on muutettu ( 58 ) seuraavasti: …. ja
b) vastaa kaikilta osin tyyppiä, joka esitetään …. (antamispäivämäärä) annetussa hyväksynnässä … (tyyppihyväksyntänumero ja laajennuksen numero), ja
c) voidaan rekisteröidä pysyvästi jäsenvaltioissa, joissa on oikeanpuoleinen/vasemmanpuoleinen liikenne (55) ja joissa nopeusmittarissa käytetään metrijärjestelmän / englantilaisen järjestelmän (56) yksikköjä ja matkamittarissa metrijärjestelmän / englantilaisen järjestelmän (56) yksikköjä (tapauksen mukaan). (57)
|
(Paikka) (Päiväys): … |
(Allekirjoitus): … |
Liitteet: Vaatimustenmukaisuustodistus kaikkien edeltävien vaiheiden osalta.
SIVU 2
1. Akselien lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …
3. Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, yhteenkytkentä): … …
4. Akseliväli ( 59 ): … mm
4.1. Akselien etäisyys:
1-2: … mm
2-3: … mm
3-4: … mm
5. Pituus: … mm
6. Leveys: … mm
7. Korkeus: … mm
13. Ajokuntoisen ajoneuvon massa: … kg
13.2. Ajoneuvon todellinen massa: … kg
16. Suurimmat teknisesti sallitut massat
16.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg
16.2. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.4. Suurin teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa: … kg
18. Suurin teknisesti sallittu vedettävä massa eri perävaunutyypeillä:
18.1. Varsinainen perävaunu: … kg
18.3. Keskiakseliperävaunu: … kg
18.4. Jarruton perävaunu: … kg
19. Suurin teknisesti sallittu pystysuora staattinen massa kytkentäkohdassa: … kg
20. Moottorin valmistaja: …
21. Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä: …
22. Toimintaperiaate: …
23. Pelkkä sähkö: kyllä/ei (58)
23.1. Hybridi[sähkö]ajoneuvon luokka: OVC-HEV / NOVC-HEV / OVC-FCHV / NOVC-FCHV (58)
24. Sylinterien lukumäärä ja järjestely: …
25. Sylinteritilavuus: … cm3
26. Polttoaine: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / paineistettu maakaasu tai biometaani / nesteytetty maakaasu / etanoli / biodiesel / vety (58)
26.1. yhdellä polttoaineella toimiva / kahdella polttoaineella toimiva (bi-fuel) / polttoainevaatimuksiltaan joustava (flex-fuel) / kaksipolttoaine (dual-fuel) (58)
26.2. (Ainoastaan dual-fuel) Tyyppi 1A/1B/2A/2B/3B (58)
27. Suurin teho
29. Suurin nopeus: … km/h
30. Akselien raidevälit:
1. … mm
2. … mm
3. … mm
35. Rengas-pyöräyhdistelmä / renkaiden vierintävastusluokka (tapauksen mukaan) ( 62 ): …
36. Perävaunun jarruliitäntä mekaaninen/sähköinen/pneumaattinen/hydraulinen (58)
38. Korityypin koodi ( 63 ): …
40. Ajoneuvon väri ( 64 ): …
41. Ovien lukumäärä ja järjestely: …
42. Istuinpaikkojen lukumäärä (kuljettaja mukaan luettuna) ( 65 ): …
42.1. Istuimet, jotka on suunniteltu käytettäviksi ainoastaan ajoneuvon ollessa paikallaan: …
42.3. Pyörätuolipaikkojen lukumäärä: …
46. Melutaso
— Paikallaan oleva ajoneuvo: … dB(A) moottorin pyörimisnopeudella: … rpm
— Ohiajomelu: … dB(A)
47. Päästöluokka ( 66 ): Euro ….
47.1. Päästötestauksen parametrit
47.1.1 Testimassa, kg: …
47.1.2. Otsapinta-ala, m2: …
47.1.3. Ajovastuskertoimet
47.1.3.0. f0, N:
47.1.3.1. f1, N/(km/h):
47.1.3.2. f2, N/(km/h)2
Sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero: …
1.1. Testausmenettely: Tyyppi I tai ESC (58)
CO: …. HC: ….. NOx: …. HC + NOx: …. Hiukkaset: …..
Savun tiheys (ELR): … (m–1)
1.2. Testausmenettely: Tyyppi 1 (NEDC:n keskiarvot, WLTP:n suurimmat arvot) tai WHSC (EURO VI) (58)
CO: … THC: … NMHC: … NOx: … THC + NOx: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …
Hiukkaset (lukumäärä): …
2.1. Testausmenettely: ETC (tapauksen mukaan)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … Hiukkaset: …
2.2. Testausmenettely: WHTC (EURO VI)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
48.1. Savu, absorptiokertoimen korjattu arvo: … (m–1)
1. Kaikki voimalaitteet lukuun ottamatta täyssähköajoneuvoja (tapauksen mukaan)
|
NEDC-arvot |
CO2-päästöt |
Polttoaineenkulutus asetuksen (EY) N:o 692/2008 mukaisessa päästötestauksessa |
|
Kaupunkiajo (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Maantieajo (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Yhdistetty (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Painotettu (1), yhdistetty |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km |
|
Poikkeamakerroin (tapauksen mukaan) |
|
|
|
Tarkastuskerroin (tapauksen mukaan) |
1 tai 0 |
|
2. Täyssähköajoneuvot ja ajoneuvon ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot (OVC) (tapauksen mukaan)
|
Sähköenergian kulutus (painotettu, yhdistetty (1)) |
|
… Wh/km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde |
|
… km |
3. Ekoinnovaatioilla varustettu ajoneuvo: kyllä/ei (58)
3.1. Ekoinnovaatioiden yleinen koodi ( 71 ): …
3.2. Ekoinnovaatioiden avulla saavutettu CO2-päästöjen vähentyminen yhteensä ( 72 ) (toistetaan kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta):
3.2.1. vähentyminen NEDC-testissä: … g/km (tapauksen mukaan)
3.2.2. vähentyminen WLTP-testissä: … g/km (tapauksen mukaan)
4. Kaikki voimalaitteet lukuun ottamatta täyssähköajoneuvoja, asetuksen (EU) 2017/1151 nojalla (tapauksen mukaan)
|
WLTP-arvot |
CO2-päästöt |
Polttoaineenkulutus |
|
Hidas (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Keskinopea (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Nopea (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Moottoritienopeus (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Yhdistetty: |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Painotettu, yhdistetty (1) |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
5. Täyssähköajoneuvot ja ajoneuvon ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot (OVC), asetuksen (EU) 2017/1151 nojalla (tapauksen mukaan)
5.1. Täyssähköajoneuvot
|
Sähköenergiankulutus |
|
… Wh/km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde |
|
… km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde kaupunkiajossa |
|
… km |
5.2 Ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot (OVC)
|
Sähköenergiankulutus (ECAC,weighted) |
|
… Wh/km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde (EAER) |
|
… km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde kaupunkiajossa (EAERcity) |
|
… km |
51. Erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot: liitteessä II olevan 5 kohdan mukaisesti: …
52. Huomautuksia ( 73 ): …
Täydentävät rengas-pyöräyhdistelmät: tekniset parametrit (ilman viittausta vierintävastukseen)
SIVU 2
1. Akselien lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …
1.1. Paripyörillä varustettujen akselien lukumäärä ja sijainti: …
2. Ohjaavat akselit (lukumäärä, sijainti): …
3. Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, yhteenkytkentä): … …
4. Akseliväli (59) : … mm
4.1. Akselien etäisyys:
1-2: … mm
2-3: … mm
3-4: … mm
5. Pituus: … mm
6. Leveys: … mm
7. Korkeus: … mm
9. Ajoneuvon etureunan ja kytkentälaitteen keskipisteen välinen etäisyys: … mm
12. Takaylitys: … mm
13. Ajokuntoisen ajoneuvon massa: … kg
13.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
13.2. Ajoneuvon todellinen massa: … kg
16. Suurimmat teknisesti sallitut massat
16.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg
16.2. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.3. Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.4. Suurin teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa: … kg
17. Suunnitellut suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä/käytössä kansallisessa/kansainvälisessä liikenteessä (58) ( 74 )
17.1. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu kokonaismassa: … kg
17.2. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akselia kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
17.3. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kuormitettuna kutakin akseliryhmää kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
17.4. Yhdistelmän suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa: … kg
18. Suurin teknisesti sallittu vedettävä massa eri perävaunutyypeillä:
18.1. Varsinainen perävaunu: … kg
18.3. Keskiakseliperävaunu: … kg
18.4. Jarruton perävaunu: … kg
19. Suurin teknisesti sallittu staattinen massa kytkentäkohdassa: … kg
20. Moottorin valmistaja: …
21. Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä: …
22. Toimintaperiaate: …
23. Pelkkä sähkö: kyllä/ei (58)
23.1. Hybridi[sähkö]ajoneuvon luokka: OVC-HEV / NOVC-HEV / OVC-FCHV / NOVC-FCHV (58)
24. Sylinterien lukumäärä ja järjestely: …
25. Sylinteritilavuus: … cm3
26. Polttoaine: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / paineistettu maakaasu tai biometaani / nesteytetty maakaasu / etanoli / biodiesel / vety (58)
26.1. yhdellä polttoaineella toimiva / kahdella polttoaineella toimiva (bi-fuel) / polttoainevaatimuksiltaan joustava (flex-fuel) / kaksipolttoaine (dual-fuel) (58)
26.2. (Ainoastaan dual-fuel) Tyyppi 1A/1B/2A/2B/3B (58)
27. Suurin teho
28. Vaihdelaatikko (tyyppi): …
29. Suurin nopeus: … km/h
30. Akselien raidevälit:
1. … mm
2. … mm
3. mm, jne.
33. Vetävät akselit varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei (58)
35. Rengas-pyöräyhdistelmä / renkaiden vierintävastusluokka (tapauksen mukaan) (62) : …
36. Perävaunun jarruliitäntä mekaaninen/sähköinen/pneumaattinen/hydraulinen (58)
37. Paine perävaunun jarrujärjestelmän syöttöjohdossa: … bar
38. Korityypin koodi (63) : …
39. Ajoneuvoalaluokka: alaluokka I / alaluokka II / alaluokka III / alaluokka A / alaluokka B (58)
41. Ovien lukumäärä ja järjestely: …
42. Istuinpaikkojen lukumäärä (kuljettaja mukaan luettuna) (65) : …
42.1. Istuimet, jotka on suunniteltu käytettäviksi ainoastaan ajoneuvon ollessa paikallaan: …
42.3. Pyörätuolipaikkojen lukumäärä: …
43. Seisomapaikkojen lukumäärä: …
44. Mahdollisen kytkentälaitteen hyväksyntänumero tai -merkki: …
45.1. Ominaisarvot (58) : D: …/ V: …/ S: …/ U: …
46. Melutaso
Paikallaan oleva ajoneuvo: … dB(A) moottorin pyörimisnopeudella: … rpm
Ohiajomelu: … dB(A)
47. Päästöluokka (66) : Euro ….
47.1. Päästötestauksen parametrit
47.1.1 Testimassa, kg: …
47.1.2. Otsapinta-ala, m2: …
47.1.3. Ajovastuskertoimet
47.1.3.0. f0, N:
47.1.3.1. f1, N/(km/h):
47.1.3.2. f2, N/(km/h)2
Sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero: …
1.1. Testausmenettely: Tyyppi I tai ESC (58)
CO: …. HC: ….. NOx: …. HC + NOx: …. Hiukkaset: …..
Savun tiheys (ELR): … (m–1)
1.2. Testausmenettely: Tyyppi 1 (NEDC:n keskiarvot, WLTP:n suurimmat arvot) tai WHSC (EURO VI) (58)
CO: … THC: … NMHC: … NOx: … THC + NOx: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …
Hiukkaset (lukumäärä): …
2.1. Testausmenettely: ETC (tapauksen mukaan)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … Hiukkaset: …
2.2. Testausmenettely: WHTC (EURO VI)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
48.1. Savu, absorptiokertoimen korjattu arvo: … (m–1)
1. Kaikki voimalaitteet lukuun ottamatta täyssähköajoneuvoja (tapauksen mukaan)
|
NEDC-arvot |
CO2-päästöt |
Polttoaineenkulutus asetuksen (EY) N:o 692/2008 mukaisessa NEDC-päästötestauksessa |
|
Kaupunkiajo (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Maantieajo (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Yhdistetty (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Painotettu (1), yhdistetty |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km |
|
Poikkeamakerroin (tapauksen mukaan) |
|
|
|
Tarkastuskerroin (tapauksen mukaan) |
1 tai 0 |
|
2. Täyssähköajoneuvot ja ajoneuvon ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot (OVC) (tapauksen mukaan)
|
Sähköenergian kulutus (painotettu, yhdistetty (1)) |
|
… Wh/km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde |
|
… km |
3. Ekoinnovaatioilla varustettu ajoneuvo: kyllä/ei (58)
3.1. Ekoinnovaatioiden yleinen koodi (71) : …
3.2. Ekoinnovaatioiden avulla saavutettu CO2-päästöjen vähentyminen yhteensä (72) (toistetaan kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta):
3.2.1. vähentyminen NEDC-testissä: …g/km (tapauksen mukaan)
3.2.2. vähentyminen WLTP-testissä: …g/km (tapauksen mukaan)
4. Kaikki voimalaitteet lukuun ottamatta täyssähköajoneuvoja, asetuksen (EU) 2017/1151 nojalla (tapauksen mukaan)
|
WLTP-arvot |
CO2-päästöt |
Polttoaineenkulutus |
|
Hidas (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Keskinopea (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Nopea (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Moottoritienopeus (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Yhdistetty: |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Painotettu, yhdistetty (1) |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
5. Täyssähköajoneuvot ja ajoneuvon ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot (OVC), asetuksen (EU) 2017/1151 nojalla (tapauksen mukaan)
5.1. Täyssähköajoneuvot
|
Sähköenergiankulutus |
|
… Wh/km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde |
|
… km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde kaupunkiajossa |
|
… km |
5.2 Ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot (OVC)
|
Sähköenergiankulutus (ECAC,weighted) |
|
… Wh/km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde (EAER) |
|
… km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde kaupunkiajossa (EAERcity) |
|
… km |
51. Erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot: liitteessä II olevan 5 kohdan mukaisesti: …
52. Huomautuksia (73) : …
SIVU 2
1. Akselien lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …
1.1. Paripyörillä varustettujen akselien lukumäärä ja sijainti: …
2. Ohjaavat akselit (lukumäärä, sijainti): …
3. Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, yhteenkytkentä): … …
4. Akseliväli (59) : … mm
4.1. Akselien etäisyys:
1-2: … mm
2-3: … mm
3-4: … mm
5. Pituus: … mm
6. Leveys: … mm
7. Korkeus: … mm
9. Ajoneuvon etureunan ja kytkentälaitteen keskipisteen välinen etäisyys: … mm
12. Takaylitys: … mm
13. Ajokuntoisen ajoneuvon massa: … kg
13.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
13.2. Ajoneuvon todellinen massa: … kg
16. Suurimmat teknisesti sallitut massat
16.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg
16.2. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.3. Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.4. Suurin teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa: … kg
17. Suunnitellut suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä/käytössä kansallisessa/kansainvälisessä liikenteessä (58) (74)
17.1. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu kokonaismassa: … kg
17.2. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akselia kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
17.3. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kuormitettuna kutakin akseliryhmää kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
17.4. Yhdistelmän suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa: … kg
18. Suurin teknisesti sallittu vedettävä massa eri perävaunutyypeillä:
18.1. Varsinainen perävaunu: … kg
18.3. Keskiakseliperävaunu: … kg
18.4. Jarruton perävaunu: … kg
19. Suurin teknisesti sallittu staattinen massa kytkentäkohdassa: … kg
20. Moottorin valmistaja: …
21. Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä: …
22. Toimintaperiaate: …
23. Pelkkä sähkö: kyllä/ei (58)
23.1. Hybridi[sähkö]ajoneuvo: kyllä/ei (58)
24. Sylinterien lukumäärä ja järjestely: …
25. Sylinteritilavuus: … cm3
26. Polttoaine: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / paineistettu maakaasu tai biometaani / nesteytetty maakaasu / etanoli / biodiesel / vety (58)
26.1. yhdellä polttoaineella toimiva / kahdella polttoaineella toimiva (bi-fuel) / polttoainevaatimuksiltaan joustava (flex-fuel) / kaksipolttoaine (dual-fuel) (58)
26.2. (Ainoastaan dual-fuel) Tyyppi 1A/1B/2A/2B/3B (58)
27. Suurin teho
28. Vaihdelaatikko (tyyppi): …
29. Suurin nopeus: … km/h
30.1. Kunkin ohjaavan akselin raideväli: … mm
30.2. Kaikkien muiden akselien raideväli: … mm
32. Kuormitettavien akselien sijainti: …
33. Vetävät akselit varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei (58)
35. Rengas-pyöräyhdistelmä (62) : …
36. Perävaunun jarruliitäntä mekaaninen/sähköinen/pneumaattinen/hydraulinen (58)
37. Paine perävaunun jarrujärjestelmän syöttöjohdossa: … bar
38. Korityypin koodi (63) : …
39. Ajoneuvoalaluokka: alaluokka I / alaluokka II / alaluokka III / alaluokka A / alaluokka B (58)
41. Ovien lukumäärä ja järjestely: …
42. Istuinpaikkojen lukumäärä (kuljettaja mukaan luettuna) (65) : …
42.1. Istuimet, jotka on suunniteltu käytettäviksi ainoastaan ajoneuvon ollessa paikallaan: …
42.2. Matkustajien istuinpaikkojen lukumäärä: … (alakerros) … (yläkerros) (kuljettaja mukaan luettuna)
42.3. Pyörätuolipaikkojen lukumäärä: …
43. Seisomapaikkojen lukumäärä: …
44. Mahdollisen kytkentälaitteen hyväksyntänumero tai -merkki: …
45.1. Ominaisarvot (58) : D: …/ V: …/ S: …/ U: …
46. Melutaso
Paikallaan oleva ajoneuvo: … dB(A) moottorin pyörimisnopeudella: … rpm
Ohiajomelu: … dB(A)
47. Päästöluokka (66) : Euro ….
47.1. Päästötestauksen parametrit
47.1.1 Testimassa, kg: …
47.1.2. Otsapinta-ala, m2: …
47.1.3. Ajovastuskertoimet
47.1.3.0. f0, N:
47.1.3.1. f1, N/(km/h):
47.1.3.2. f2, N/(km/h)2
Sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero: …
1.1. Testausmenettely: ESC
CO: … HC: … NOx: HC + NOx … Hiukkaset: …
Savun tiheys (ELR): … (m–1)
1.2. Testausmenettely: WHSC (EURO VI)
CO: … THC: … NMHC: … NOx: … THC + NOx: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
2.1. Testausmenettely: ETC (tapauksen mukaan)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … Hiukkaset: …
2.2. Testausmenettely: WHTC (EURO VI)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
48.1. Savu, absorptiokertoimen korjattu arvo: … (m–1)
51. Erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot: liitteessä II olevan 5 kohdan mukaisesti: …
52. Huomautuksia (73) : …
SIVU 2
1. Akselien lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …
1.1. Paripyörillä varustettujen akselien lukumäärä ja sijainti: …
3. Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, yhteenkytkentä): … …
4. Akseliväli (59) : … mm
4.1. Akselien etäisyys:
1-2: … mm
2-3: … mm
3-4: … mm
5. Pituus: … mm
6. Leveys: … mm
7. Korkeus: … mm
8. Vetopöydän etäisyys puoliperävaunun vetoajoneuvon osalta (vähimmäis- ja enimmäisetäisyys): … mm
9. Ajoneuvon etureunan ja kytkentälaitteen keskipisteen välinen etäisyys: … mm
11. Kuormausalueen pituus: … mm
13. Ajokuntoisen ajoneuvon massa: … kg
13.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
13.2. Ajoneuvon todellinen massa: … kg
16. Suurimmat teknisesti sallitut massat
16.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg
16.2. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.4. Suurin teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa: … kg
18. Suurin teknisesti sallittu vedettävä massa eri perävaunutyypeillä:
18.1. Varsinainen perävaunu: … kg
18.2. Puoliperävaunu: … kg
18.3. Keskiakseliperävaunu: … kg
18.4. Jarruton perävaunu: … kg
19. Suurin teknisesti sallittu staattinen massa kytkentäkohdassa: … kg
20. Moottorin valmistaja: …
21. Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä: …
22. Toimintaperiaate: …
23. Pelkkä sähkö: kyllä/ei (58)
23.1. Hybridi[sähkö]ajoneuvon luokka: OVC-HEV / NOVC-HEV / OVC-FCHV / NOVC-FCHV (58)
24. Sylinterien lukumäärä ja järjestely: …
25. Sylinteritilavuus: … cm3
26. Polttoaine: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / paineistettu maakaasu tai biometaani / nesteytetty maakaasu / etanoli / biodiesel / vety (58)
26.1. yhdellä polttoaineella toimiva / kahdella polttoaineella toimiva (bi-fuel) / polttoainevaatimuksiltaan joustava (flex-fuel) / kaksipolttoaine (dual-fuel) (58)
26.2. (Ainoastaan dual-fuel) Tyyppi 1A/1B/2A/2B/3B (58)
27. Suurin teho
28. Vaihdelaatikko (tyyppi): …
29. Suurin nopeus: … km/h
30. Akselien raidevälit:
1. … mm
2. … mm
3. … mm
35. Rengas-pyöräyhdistelmä / renkaiden vierintävastusluokka (tapauksen mukaan) (62) : …
36. Perävaunun jarruliitäntä mekaaninen/sähköinen/pneumaattinen/hydraulinen (58)
37. Paine perävaunun jarrujärjestelmän syöttöjohdossa: … bar
38. Korityypin koodi (63) : …
40. Ajoneuvon väri (64) : …
41. Ovien lukumäärä ja järjestely: …
42. Istuinpaikkojen lukumäärä (kuljettaja mukaan luettuna) (65) : …
44. Mahdollisen kytkentälaitteen hyväksyntänumero tai -merkki: …
45.1. Ominaisarvot (58) : D: …/ V: …/ S: …/ U: …
46. Melutaso
Paikallaan oleva ajoneuvo: … dB(A) moottorin pyörimisnopeudella: … rpm
Ohiajomelu: … dB(A)
47. Päästöluokka (66) : Euro ….
47.1. Päästötestauksen parametrit
47.1.1 Testimassa, kg: …
47.1.2. Otsapinta-ala, m2: …
47.1.3. Ajovastuskertoimet
47.1.3.0. f0, N:
47.1.3.1. f1, N/(km/h):
47.1.3.2. f2, N/(km/h)2
Sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero: …
1.1. Testausmenettely: Tyyppi 1 tai ESC (58)
CO: … HC: … NOx: HC + NOx … Hiukkaset: …
Savun tiheys (ELR): … (m–1)
1.2. Testausmenettely: Tyyppi 1 (NEDC:n keskiarvot, WLTP:n suurimmat arvot) tai WHSC (EURO VI) (58)
CO: … THC: … NMHC: … NOx: … THC + NOx: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
2.1. Testausmenettely: ETC (tapauksen mukaan)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … Hiukkaset: …
2.2. Testausmenettely: WHTC (EURO VI)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
48.1. Savu, absorptiokertoimen korjattu arvo: … (m–1)
1. Kaikki voimalaitteet lukuun ottamatta täyssähköajoneuvoja (tapauksen mukaan)
|
NEDC-arvot |
CO2-päästöt |
Polttoaineenkulutus asetuksen (EY) N:o 692/2008 mukaisessa päästötestauksessa |
|
Kaupunkiajo (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Maantieajo (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Yhdistetty (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Painotettu (1), yhdistetty |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km |
|
Poikkeamakerroin (tapauksen mukaan) |
|
|
2. Täyssähköajoneuvot ja ajoneuvon ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot (OVC) (tapauksen mukaan)
|
Sähköenergian kulutus (painotettu, yhdistetty (1)) |
|
… Wh/km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde |
|
… km |
3. Ekoinnovaatioilla varustettu ajoneuvo: kyllä/ei (58)
3.1. Ekoinnovaatioiden yleinen koodi (71) : …
3.2. Ekoinnovaatioiden avulla saavutettu CO2-päästöjen vähentyminen yhteensä (72) (toistetaan kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta):
3.2.1. Vähentyminen NEDC-testissä: …g/km (tapauksen mukaan)
3.2.2. Vähentyminen WLTP-testissä: …g/km (tapauksen mukaan)
4. Kaikki voimalaitteet lukuun ottamatta täyssähköajoneuvoja, asetuksen (EU) 2017/1151 nojalla
|
WLTP-arvot |
CO2-päästöt |
Polttoaineenkulutus |
|
Hidas (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Keskinopea (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Nopea (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Moottoritienopeus (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Yhdistetty: |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Painotettu, yhdistetty (1) |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
5. Täyssähköajoneuvot ja ajoneuvon ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot (OVC), asetuksen (EU) 2017/1151 nojalla (tapauksen mukaan)
5.1. Täyssähköajoneuvot (58) tai (tapauksen mukaan)
|
Sähköenergiankulutus: |
|
… Wh/km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde |
|
… km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde kaupunkiajossa |
|
… km |
5.2 Ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot (OVC) (58) tai (tapauksen mukaan)
|
Sähköenergiankulutus (ECAC,weighted) |
|
… Wh/km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde (EAER) |
|
… km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde kaupunkiajossa (EAERcity) |
|
… km |
50. Tyyppihyväksytty vaarallisten aineiden kuljetukselle asetettujen rakennevaatimusten mukaisesti: kyllä/luokat: …/ei (66) :
51. Erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot: liitteessä II olevan 5 kohdan mukaisesti: …
52. Huomautuksia (73) : …
Rengasluettelo: tekniset parametrit (ilman viittausta vierintävastukseen)
SIVU 2
1. Akselien lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …
1.1. Paripyörillä varustettujen akselien lukumäärä ja sijainti: …
2. Ohjaavat akselit (lukumäärä, sijainti): …
3. Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, yhteenkytkentä): … …
4. Akseliväli (59) : … mm
4.1. Akselien etäisyys:
1-2: … mm
2-3: … mm
3-4: … mm
5. Pituus: … mm
6. Leveys: … mm
7. Korkeus: … mm
8. Vetopöydän etäisyys puoliperävaunun vetoajoneuvon osalta (vähimmäis- ja enimmäisetäisyys): … mm
9. Ajoneuvon etureunan ja kytkentälaitteen keskipisteen välinen etäisyys: … mm
11. Kuormausalueen pituus: … mm
12. Takaylitys: … mm
13. Ajokuntoisen ajoneuvon massa: … kg
13.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
13.2. Ajoneuvon todellinen massa: … kg
16. Suurimmat teknisesti sallitut massat
16.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg
16.2. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.3. Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.4. Suurin teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa: … kg
17. Suunnitellut suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä/käytössä kansallisessa/kansainvälisessä liikenteessä (58) (74)
17.1. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu kokonaismassa: … kg
17.2. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akselia kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
17.3. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kuormitettuna kutakin akseliryhmää kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
17.4. Yhdistelmän suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa: … kg
18. Suurin teknisesti sallittu vedettävä massa eri perävaunutyypeillä:
18.1. Varsinainen perävaunu: … kg
18.2. Puoliperävaunu: … kg
18.3. Keskiakseliperävaunu: … kg
18.4. Jarruton perävaunu: … kg
19. Suurin teknisesti sallittu staattinen massa kytkentäkohdassa: … kg
20. Moottorin valmistaja: …
21. Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä: …
22. Toimintaperiaate: …
23. Pelkkä sähkö: kyllä/ei (58)
23.1. Hybridi[sähkö]ajoneuvon luokka: OVC-HEV / NOVC-HEV / OVC-FCHV / NOVC-FCHV (58)
24. Sylinterien lukumäärä ja järjestely: …
25. Sylinteritilavuus: … cm3
26. Polttoaine: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / paineistettu maakaasu tai biometaani / nesteytetty maakaasu / etanoli / biodiesel / vety (58)
26.1. yhdellä polttoaineella toimiva / kahdella polttoaineella toimiva (bi-fuel) / polttoainevaatimuksiltaan joustava (flex-fuel) / kaksipolttoaine (dual-fuel) (58)
26.2. (Ainoastaan dual-fuel) Tyyppi 1A/1B/2A/2B/3B (58)
27. Suurin teho
28. Vaihdelaatikko (tyyppi): …
29. Suurin nopeus: … km/h
31. Nostettavien akselien sijainti: …
32. Kuormitettavien akselien sijainti: …
33. Vetävät akselit varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei (58)
35. Rengas-pyöräyhdistelmä / renkaiden vierintävastusluokka (tapauksen mukaan) (62) : …
36. Perävaunun jarruliitäntä mekaaninen/sähköinen/pneumaattinen/hydraulinen (58)
37. Paine perävaunun jarrujärjestelmän syöttöjohdossa: … bar
38. Korityypin koodi (63) : …
41. Ovien lukumäärä ja järjestely: …
42. Istuinpaikkojen lukumäärä (kuljettaja mukaan luettuna) (65) : …
44. Mahdollisen kytkentälaitteen hyväksyntänumero tai -merkki: …
45.1. Ominaisarvot (58) : D: …/ V: …/ S: …/ U: …
46. Melutaso
Paikallaan oleva ajoneuvo: … dB(A) moottorin pyörimisnopeudella: … rpm
Ohiajomelu: … dB(A)
47. Päästöluokka (66) : Euro ….
47.1. Päästötestauksen parametrit
47.1.1 Testimassa, kg: …
47.1.2. Otsapinta-ala, m2: …
47.1.3. Ajovastuskertoimet
47.1.3.0. f0, N:
47.1.3.1. f1, N/(km/h):
47.1.3.2. f2, N/(km/h)2
Sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero: …
1.1. Testausmenettely: Tyyppi 1 tai ESC (58)
CO: … HC: … NOx: … HC + NOx: … Hiukkaset: …
Savun tiheys (ELR): … (m–1)
1.2. Testausmenettely: Tyyppi 1 (NEDC:n keskiarvot, WLTP:n suurimmat arvot) tai WHSC (EURO VI) (58)
CO: … THC: … NMHC: … NOx: … THC + NOx: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
2.1. Testausmenettely: ETC (tapauksen mukaan)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … Hiukkaset: …
2.2. Testausmenettely: WHTC (EURO VI)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
48.1. Savu, absorptiokertoimen korjattu arvo: … (m–1)
1. Kaikki voimalaitteet lukuun ottamatta täyssähköajoneuvoja (tapauksen mukaan)
|
NEDC-arvot |
CO2-päästöt |
Polttoaineenkulutus asetuksen (EY) N:o 692/2008 mukaisessa päästötestauksessa |
|
Kaupunkiajo (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Maantieajo (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Yhdistetty (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Painotettu (1), yhdistetty |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km |
|
Poikkeamakerroin (tapauksen mukaan) |
|
|
2. Täyssähköajoneuvot ja ajoneuvon ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot (OVC) (tapauksen mukaan)
|
Sähköenergian kulutus (painotettu, yhdistetty (1)) |
|
… Wh/km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde |
|
… km |
3. Ekoinnovaatioilla varustettu ajoneuvo: kyllä/ei (58)
3.1. Ekoinnovaatioiden yleinen koodi (71) : …
3.2. Ekoinnovaatioiden avulla saavutettu CO2-päästöjen vähentyminen yhteensä (72) (toistetaan kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta):
3.2.1. Vähentyminen NEDC-testissä: …g/km (tapauksen mukaan)
3.2.2. Vähentyminen WLTP-testissä: …g/km (tapauksen mukaan)
4. Kaikki voimalaitteet lukuun ottamatta täyssähköajoneuvoja, asetuksen (EU) 2017/1151 nojalla
|
WLTP-arvot |
CO2-päästöt |
Polttoaineenkulutus |
|
Hidas (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Keskinopea (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Nopea (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Moottoritienopeus (1): |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Yhdistetty: |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
|
Painotettu, yhdistetty (1) |
… g/km |
… l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (1) |
5. Täyssähköajoneuvot ja ajoneuvon ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot (OVC), asetuksen (EU) 2017/1151 nojalla (tapauksen mukaan)
5.1. Täyssähköajoneuvot (58) tai (tapauksen mukaan)
|
Sähköenergiankulutus: |
|
… Wh/km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde |
|
… km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde kaupunkiajossa |
|
… km |
5.2 Ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot (OVC) (58) tai (tapauksen mukaan)
|
Sähköenergiankulutus (ECAC,weighted) |
|
… Wh/km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde (EAER) |
|
… km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde kaupunkiajossa (EAERcity) |
|
… km |
50. Tyyppihyväksytty vaarallisten aineiden kuljetukselle asetettujen rakennevaatimusten mukaisesti: kyllä/luokat: …/ei (66) :
51. Erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot: liitteessä II olevan 5 kohdan mukaisesti: …
52. Huomautuksia (73) : …
SIVU 2
1. Akselien lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …
1.1. Paripyörillä varustettujen akselien lukumäärä ja sijainti: …
2. Ohjaavat akselit (lukumäärä, sijainti): …
3. Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, yhteenkytkentä): … …
4. Akseliväli (59) : … mm
4.1. Akselien etäisyys:
1-2: … mm
2-3: … mm
3-4: … mm
5. Pituus: … mm
6. Leveys: … mm
7. Korkeus: … mm
8. Vetopöydän etäisyys puoliperävaunun vetoajoneuvon osalta (vähimmäis- ja enimmäisetäisyys): … mm
9. Ajoneuvon etureunan ja kytkentälaitteen keskipisteen välinen etäisyys: … mm
11. Kuormausalueen pituus: … mm
12. Takaylitys: … mm
13. Ajokuntoisen ajoneuvon massa: … kg
13.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
13.2. Ajoneuvon todellinen massa: … kg
16. Suurimmat teknisesti sallitut massat
16.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg
16.2. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.3. Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.4. Suurin teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa: … kg
17. Suunnitellut suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä/käytössä kansallisessa/kansainvälisessä liikenteessä (58) (74)
17.1. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu kokonaismassa: … kg
17.2. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akselia kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
17.3. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kuormitettuna kutakin akseliryhmää kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
17.4. Yhdistelmän suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa: … kg
18. Suurin teknisesti sallittu vedettävä massa eri perävaunutyypeillä:
18.1. Varsinainen perävaunu: … kg
18.2. Puoliperävaunu: … kg
18.3. Keskiakseliperävaunu: … kg
18.4. Jarruton perävaunu: … kg
19. Suurin teknisesti sallittu staattinen massa kytkentäkohdassa: … kg
20. Moottorin valmistaja: …
21. Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä: …
22. Toimintaperiaate: …
23. Pelkkä sähkö: kyllä/ei (58)
23.1. Hybridi[sähkö]ajoneuvo: kyllä/ei (58)
24. Sylinterien lukumäärä ja järjestely: …
25. Sylinteritilavuus: … cm3
26. Polttoaine: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / paineistettu maakaasu tai biometaani / nesteytetty maakaasu / etanoli / biodiesel / vety (58)
26.1. yhdellä polttoaineella toimiva / kahdella polttoaineella toimiva (bi-fuel) / polttoainevaatimuksiltaan joustava (flex-fuel) / kaksipolttoaine (dual-fuel) (58)
26.2. (Ainoastaan dual-fuel) Tyyppi 1A/1B/2A/2B/3B (58)
27. Suurin teho
28. Vaihdelaatikko (tyyppi): …
29. Suurin nopeus: … km/h
31. Nostettavien akselien sijainti: …
32. Kuormitettavien akselien sijainti: …
33. Vetävät akselit varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei (58)
35. Rengas-pyöräyhdistelmä (62) : …
36. Perävaunun jarruliitäntä mekaaninen/sähköinen/pneumaattinen/hydraulinen (58)
37. Paine perävaunun jarrujärjestelmän syöttöjohdossa: … bar
38. Korityypin koodi (63) : …
41. Ovien lukumäärä ja järjestely: …
42. Istuinpaikkojen lukumäärä (kuljettaja mukaan luettuna) (65) : …
44. Mahdollisen kytkentälaitteen hyväksyntänumero tai -merkki: …
45.1. Ominaisarvot (58) : D: …/ V: …/ S: …/ U: …
46. Melutaso
Paikallaan oleva ajoneuvo: … dB(A) moottorin pyörimisnopeudella: … rpm
Ohiajomelu: … dB(A)
47. Päästöluokka (66) : Euro ….
47.1. Päästötestauksen parametrit
47.1.1 Testimassa, kg: …
47.1.2. Otsapinta-ala, m2: …
47.1.3. Ajovastuskertoimet
47.1.3.0. f0, N:
47.1.3.1. f1, N/(km/h):
47.1.3.2. f2, N/(km/h)2
Sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero: …
1.1. Testausmenettely: ESC
CO: … HC: … NOx: … HC + NOx: … Hiukkaset: …
Savun tiheys (ELR): … (m–1)
1.2. Testausmenettely: WHSC (EURO VI)
CO: … THC: … NMHC: … NOx: … THC + NOx: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
2.1. Testausmenettely: ETC (tapauksen mukaan)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … Hiukkaset: …
2.2. Testausmenettely: WHTC (EURO VI)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
48.1. Savu, absorptiokertoimen korjattu arvo: … (m–1)
50. Tyyppihyväksytty vaarallisten aineiden kuljetukselle asetettujen rakennevaatimusten mukaisesti: kyllä/luokat: …/ei (66) :
51. Erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot: liitteessä II olevan 5 kohdan mukaisesti: …
52. Huomautuksia (73) : …
SIVU 2
1. Akselien lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …
1.1. Paripyörillä varustettujen akselien lukumäärä ja sijainti: …
4. Akseliväli (59) : … mm
4.1. Akselien etäisyys:
1-2: … mm
2-3: … mm
3-4: … mm
5. Pituus: … mm
6. Leveys: … mm
7. Korkeus: … mm
10. Kytkentälaitteen keskipisteen ja ajoneuvon takareunan välinen etäisyys: … mm
11. Kuormausalueen pituus: … mm
12. Takaylitys: … mm
13. Ajokuntoisen ajoneuvon massa: … kg
13.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
13.2. Ajoneuvon todellinen massa: … kg
16. Suurimmat teknisesti sallitut massat
16.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg
16.2. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.3. Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
19. Puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun kytkentäkohtaan kohdistuva suurin teknisesti sallittu staattinen massa: … kg
29. Suurin nopeus: … km/h
30.1. Kunkin ohjaavan akselin raideväli: … mm
30.2. Kaikkien muiden akselien raideväli: … mm
31. Nostettavien akselien sijainti: …
32. Kuormitettavien akselien sijainti: …
34. Akselit varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei (58)
35. Rengas-pyöräyhdistelmä (62) : …
36. Perävaunun jarruliitäntä mekaaninen/sähköinen/pneumaattinen/hydraulinen (58)
38. Korityypin koodi (63) : …
44. Mahdollisen kytkentälaitteen hyväksyntänumero tai -merkki: …
45.1. Ominaisarvot (58) : D: …/ V: …/ S: …/ U: …
50. Tyyppihyväksytty vaarallisten aineiden kuljetukselle asetettujen rakennevaatimusten mukaisesti: kyllä/luokat: …/ei (66) :
51. Erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot: liitteessä II olevan 5 kohdan mukaisesti: …
52. Huomautuksia (73) : …
SIVU 2
1. Akselien lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …
1.1. Paripyörillä varustettujen akselien lukumäärä ja sijainti: …
2. Ohjaavat akselit (lukumäärä, sijainti): …
4. Akseliväli (59) : … mm
4.1. Akselien etäisyys:
1-2: … mm
2-3: … mm
3-4: … mm
5. Pituus: … mm
6. Leveys: … mm
7. Korkeus: … mm
10. Kytkentälaitteen keskipisteen ja ajoneuvon takareunan välinen etäisyys: … mm
11. Kuormausalueen pituus: … mm
12. Takaylitys: … mm
13. Ajokuntoisen ajoneuvon massa: … kg
13.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
13.2. Ajoneuvon todellinen massa: … kg
16. Suurimmat teknisesti sallitut massat
16.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg
16.2. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.3. Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
17. Suunnitellut suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä/käytössä kansallisessa/kansainvälisessä liikenteessä (58) (74)
17.1. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu kokonaismassa: … kg
17.2. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akselia kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
17.3. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kuormitettuna kutakin akseliryhmää kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
19. Puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun kytkentäkohtaan kohdistuva suurin teknisesti sallittu staattinen massa: … kg
29. Suurin nopeus: … km/h
31. Nostettavien akselien sijainti: …
32. Kuormitettavien akselien sijainti: …
34. Akselit varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei (58)
35. Rengas-pyöräyhdistelmä (62) : …
36. Perävaunun jarruliitäntä mekaaninen/sähköinen/pneumaattinen/hydraulinen (58)
38. Korityypin koodi (63) : …
44. Mahdollisen kytkentälaitteen hyväksyntänumero tai -merkki: …
45.1. Ominaisarvot (58) : D: …/ V: …/ S: …/ U: …
50. Tyyppihyväksytty vaarallisten aineiden kuljetukselle asetettujen rakennevaatimusten mukaisesti: kyllä/luokat: …/ei (66) :
51. Erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot: liitteessä II olevan 5 kohdan mukaisesti: …
52. Huomautuksia (73) : …
II OSA
KESKENERÄISET AJONEUVOT
MALLI C1 – SIVU 1
KESKENERÄISET AJONEUVOT
Allekirjoittanut [… (koko nimi ja asema)] todistaa, että seuraava ajoneuvo:
0.1. Merkki (valmistajan toiminimi): …
0.2. Tyyppi: …
Variantti (54) : …
Versio (54) : …
0.2.1. Kaupallinen nimi: …
0.2.2. Useassa vaiheessa valmistettujen ajoneuvojen osalta perusajoneuvon / edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon tyyppihyväksyntätiedot
(tiedot annetaan kaikista vaiheista):
Tyyppi: …
Variantti (54) : …
Versio (54) : …
Tyyppihyväksyntänumero, laajennusnumero: …
0.4. Ajoneuvoluokka: …
0.5. Valmistajan toiminimi ja osoite: …
0.5.1. Useassa vaiheessa valmistettujen ajoneuvojen osalta perusajoneuvon / edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistajan toiminimi ja osoite: …
0.6. Lakisääteisten kilpien sijainti ja kiinnitystapa: …
Ajoneuvon valmistenumeron sijainti: …
0.9. Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …
0.10. Ajoneuvon valmistenumero: …
vastaa kaikilta osin tyyppiä, joka esitetään … (antamispäivämäärä) annetussa hyväksynnässä … (tyyppihyväksyntänumero ja laajennuksen numero), ja
ajoneuvoa ei voida rekisteröidä pysyvästi ilman lisähyväksyntiä.
|
(Paikka) (Päiväys): … |
(Allekirjoitus): … |
MALLI C2 – SIVU 1
KESKENERÄISET AJONEUVOT, JOTKA TYYPPIHYVÄKSYTÄÄN PIENINÄ SARJOINA
|
[Vuosi] |
[Juokseva numero] |
Allekirjoittanut [… (koko nimi ja asema)] todistaa, että seuraava ajoneuvo:
0.1. Merkki (valmistajan toiminimi): …
0.2. Tyyppi: …
Variantti (54) : …
Versio (54) : …
0.2.1. Kaupallinen nimi: …
0.4. Ajoneuvoluokka: …
0.5. Valmistajan toiminimi ja osoite: …
0.6. Lakisääteisten kilpien sijainti ja kiinnitystapa: …
Ajoneuvon valmistenumeron sijainti: …
0.9. Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …
0.10. Ajoneuvon valmistenumero: …
vastaa kaikilta osin tyyppiä, joka esitetään … (antamispäivämäärä) annetussa hyväksynnässä … (tyyppihyväksyntänumero ja laajennuksen numero), ja
ajoneuvoa ei voida rekisteröidä pysyvästi ilman lisähyväksyntiä.
|
(Paikka) (Päiväys): … |
(Allekirjoitus): … |
SIVU 2
1. Akselien lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …
3. Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, yhteenkytkentä): … …
4. Akseliväli (59) : … mm
4.1. Akselien etäisyys:
1-2: … mm
2-3: … mm
3-4: … mm
5.1. Suurin sallittu pituus: … mm
6.1. Suurin sallittu leveys: … mm
7.1. Suurin sallittu korkeus: … mm
12.1. Suurin sallittu takaylitys: … mm
14. Keskeneräisen ajoneuvon massa ajokunnossa: … kg
14.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
15. Valmistuneen ajoneuvon vähimmäismassa: … kg
15.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
16. Suurimmat teknisesti sallitut massat
16.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg
16.2. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.4. Suurin teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa: … kg
18. Suurin teknisesti sallittu vedettävä massa eri perävaunutyypeillä:
18.1. Varsinainen perävaunu: … kg
18.3. Keskiakseliperävaunu: … kg
18.4. Jarruton perävaunu: … kg
19. Suurin teknisesti sallittu pystysuora staattinen massa kytkentäkohdassa: … kg
20. Moottorin valmistaja: …
21. Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä: …
22. Toimintaperiaate: …
23. Pelkkä sähkö: kyllä/ei (58)
23.1. Hybridi[sähkö]ajoneuvo: kyllä/ei (58)
24. Sylinterien lukumäärä ja järjestely: …
25. Sylinteritilavuus: … cm3
26. Polttoaine: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / paineistettu maakaasu tai biometaani / nesteytetty maakaasu / etanoli / biodiesel / vety (58)
26.1. yhdellä polttoaineella toimiva / kahdella polttoaineella toimiva (bi-fuel) / polttoainevaatimuksiltaan joustava (flex-fuel) / kaksipolttoaine (dual-fuel) (58)
26.2. (Ainoastaan dual-fuel) Tyyppi 1A/1B/2A/2B/3B (58)
27. Suurin teho
29. Suurin nopeus: … km/h
30. Akselien raidevälit:
1. … mm
2. … mm
3. … mm
35. Rengas-pyöräyhdistelmä (62) : …
36. Perävaunun jarruliitäntä mekaaninen/sähköinen/pneumaattinen/hydraulinen (58)
41. Ovien lukumäärä ja järjestely: …
42. Istuinpaikkojen lukumäärä (kuljettaja mukaan luettuna) (65) : …
46. Melutaso
Paikallaan oleva ajoneuvo: … dB(A) moottorin pyörimisnopeudella: … rpm
Ohiajomelu: … dB(A)
47. Päästöluokka (66) : Euro ….
47.1. Päästötestauksen parametrit
47.1.1 Testimassa, kg: …
47.1.2. Otsapinta-ala, m2: …
47.1.3. Ajovastuskertoimet
47.1.3.0. f0, N:
47.1.3.1. f1, N/(km/h):
47.1.3.2. f2, N/(km/h)2
Sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero: …
1.1. Testausmenettely: Tyyppi 1 tai ESC (58)
CO: … HC: … NOx: … HC + NOx: … Hiukkaset: …
Savun tiheys (ELR): … (m–1)
1.2. Testausmenettely: Tyyppi 1 (NEDC:n keskiarvot, WLTP:n suurimmat arvot) tai WHSC (EURO VI) (58)
CO: … THC: … NMHC: … NOx: … THC + NOx: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
2.1. Testausmenettely: ETC (tapauksen mukaan)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … Hiukkaset: …
2.2. Testausmenettely: WHTC (EURO VI)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
48.1. Savu, absorptiokertoimen korjattu arvo: … (m–1)
1. Kaikki voimalaitteet lukuun ottamatta täyssähköajoneuvoja, asetuksen (EU) 2017/1151 nojalla
|
|
CO2-päästöt |
Polttoaineenkulutus |
|
Kaupunkiajo: |
… g/km |
… l/100 km/m3/100 km (1) |
|
Maantieajo: |
… g/km |
… l/100 km/m3/100 km (1) |
|
Yhdistetty: |
… g/km |
… l/100 km/m3/100 km (1) |
|
Painotettu, yhdistetty |
… g/km |
… l/100 km |
2. Täyssähköajoneuvot ja ajoneuvon ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot (OVC)
|
Sähköenergian kulutus (painotettu, yhdistetty (1)) |
|
… Wh/km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde |
|
… km |
52. Huomautuksia (73) : …
SIVU 2
1. Akselien lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …
1.1. Paripyörillä varustettujen akselien lukumäärä ja sijainti: …
2. Ohjaavat akselit (lukumäärä, sijainti): …
3. Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, yhteenkytkentä): … …
4. Akseliväli (59) : … mm
4.1. Akselien etäisyys:
1-2: … mm
2-3: … mm
3-4: … mm
5.1. Suurin sallittu pituus: … mm
6.1. Suurin sallittu leveys: … mm
7.1. Suurin sallittu korkeus: … mm
12.1. Suurin sallittu takaylitys: … mm
14. Keskeneräisen ajoneuvon massa ajokunnossa: … kg
14.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
15. Valmistuneen ajoneuvon vähimmäismassa: … kg
15.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
16. Suurimmat teknisesti sallitut massat
16.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg
16.2. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.3. Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.4. Suurin teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa: … kg
17. Suunnitellut suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä/käytössä kansallisessa/kansainvälisessä liikenteessä (58) (74)
17.1. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu kokonaismassa: … kg
17.2. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akselia kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
17.3. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kuormitettuna kutakin akseliryhmää kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
17.4. Yhdistelmän suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa: … kg
18. Suurin teknisesti sallittu vedettävä massa eri perävaunutyypeillä:
18.1. Varsinainen perävaunu: … kg
18.3. Keskiakseliperävaunu: … kg
18.4. Jarruton perävaunu: … kg
19. Suurin teknisesti sallittu staattinen massa kytkentäkohdassa: … kg
20. Moottorin valmistaja: …
21. Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä: …
22. Toimintaperiaate: …
23. Pelkkä sähkö: kyllä/ei (58)
23.1. Hybridi[sähkö]ajoneuvo: kyllä/ei (58)
24. Sylinterien lukumäärä ja järjestely: …
25. Sylinteritilavuus: … cm3
26. Polttoaine: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / paineistettu maakaasu tai biometaani / nesteytetty maakaasu / etanoli / biodiesel / vety (58)
26.1. yhdellä polttoaineella toimiva / kahdella polttoaineella toimiva (bi-fuel) / polttoainevaatimuksiltaan joustava (flex-fuel) / kaksipolttoaine (dual-fuel) (58)
26.2. (Ainoastaan dual-fuel) Tyyppi 1A/1B/2A/2B/3B (58)
27. Suurin teho
28. Vaihdelaatikko (tyyppi): …
29. Suurin nopeus: … km/h
30. Akselien raidevälit:
1. … mm
2. … mm
3. … mm
33. Vetävät akselit varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei (58)
35. Rengas-pyöräyhdistelmä (62) : …
36. Perävaunun jarruliitäntä mekaaninen/sähköinen/pneumaattinen/hydraulinen (58)
37. Paine perävaunun jarrujärjestelmän syöttöjohdossa: … bar
44. Mahdollisen kytkentälaitteen hyväksyntänumero tai -merkki: …
45. Asennettaviksi soveltuvien kytkentälaitteiden tyypit tai luokat: …
45.1. Ominaisarvot (58) : D: …/ V: …/ S: …/ U: …
46. Melutaso
Paikallaan oleva ajoneuvo: … dB(A) moottorin pyörimisnopeudella: … rpm
Ohiajomelu: … dB(A)
47. Päästöluokka (66) : Euro ….
47.1. Päästötestauksen parametrit
47.1.1 Testimassa, kg: …
47.1.2. Otsapinta-ala, m2: …
47.1.3. Ajovastuskertoimet
47.1.3.0. f0, N:
47.1.3.1. f1, N/(km/h):
47.1.3.2. f2, N/(km/h)2
Sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero: …
1.1. Testausmenettely: Tyyppi 1 tai ESC (58)
CO: … HC: … NOx: … HC + NOx: … Hiukkaset: …
Savun tiheys (ELR): … (m–1)
1.2. Testausmenettely: Tyyppi 1 (NEDC:n keskiarvot, WLTP:n suurimmat arvot) tai WHSC (EURO VI) (58)
CO: … THC: … NMHC: … NOx: … THC + NOx: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
2.1. Testausmenettely: ETC (tapauksen mukaan)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … Hiukkaset: …
2.2. Testausmenettely: WHTC (EURO VI)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
48.1. Savu, absorptiokertoimen korjattu arvo: … (m–1)
52. Huomautuksia (73) : …
SIVU 2
1. Akselien lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …
1.1. Paripyörillä varustettujen akselien lukumäärä ja sijainti: …
2. Ohjaavat akselit (lukumäärä, sijainti): …
3. Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, yhteenkytkentä): … …
4. Akseliväli (59) : … mm
4.1. Akselien etäisyys:
1-2: … mm
2-3: … mm
3-4: … mm
5.1. Suurin sallittu pituus: … mm
6.1. Suurin sallittu leveys: … mm
7.1. Suurin sallittu korkeus: … mm
12.1. Suurin sallittu takaylitys: … mm
14. Keskeneräisen ajoneuvon massa ajokunnossa: … kg
14.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
15. Valmistuneen ajoneuvon vähimmäismassa: … kg
15.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
16. Suurimmat teknisesti sallitut massat
16.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg
16.2. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.3. Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.4. Suurin teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa: … kg
17. Suunnitellut suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä/käytössä kansallisessa/kansainvälisessä liikenteessä (58) (74)
17.1. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu kokonaismassa: … kg
17.2. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akselia kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
17.3. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kuormitettuna kutakin akseliryhmää kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
17.4. Yhdistelmän suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa: … kg
18. Suurin teknisesti sallittu vedettävä massa eri perävaunutyypeillä:
18.1. Varsinainen perävaunu: … kg
18.3. Keskiakseliperävaunu: … kg
18.4. Jarruton perävaunu: … kg
19. Suurin teknisesti sallittu staattinen massa kytkentäkohdassa: … kg
20. Moottorin valmistaja: …
21. Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä: …
22. Toimintaperiaate: …
23. Pelkkä sähkö: kyllä/ei (58)
23.1. Hybridi[sähkö]ajoneuvo: kyllä/ei (58)
24. Sylinterien lukumäärä ja järjestely: …
25. Sylinteritilavuus: … cm3
26. Polttoaine: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / paineistettu maakaasu tai biometaani / nesteytetty maakaasu / etanoli / biodiesel / vety (58)
26.1. yhdellä polttoaineella toimiva / kahdella polttoaineella toimiva (bi-fuel) / polttoainevaatimuksiltaan joustava (flex-fuel) / kaksipolttoaine (dual-fuel) (58)
26.2. (Ainoastaan dual-fuel) Tyyppi 1A/1B/2A/2B/3B (58)
27. Suurin teho
28. Vaihdelaatikko (tyyppi): …
29. Suurin nopeus: … km/h
30.1. Kunkin ohjaavan akselin raideväli: … mm
30.2. Kaikkien muiden akselien raideväli: … mm
32. Kuormitettavien akselien sijainti: …
33. Vetävät akselit varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei (58)
35. Rengas-pyöräyhdistelmä (62) : …
36. Perävaunun jarruliitäntä mekaaninen/sähköinen/pneumaattinen/hydraulinen (58)
37. Paine perävaunun jarrujärjestelmän syöttöjohdossa: … bar
44. Mahdollisen kytkentälaitteen hyväksyntänumero tai -merkki: …
45. Asennettaviksi soveltuvien kytkentälaitteiden tyypit tai luokat: …
45.1. Ominaisarvot (58) : D: …/ V: …/ S: …/ U: …
46. Melutaso
Paikallaan oleva ajoneuvo: … dB(A) moottorin pyörimisnopeudella: … rpm
Ohiajomelu: … dB(A)
47. Päästöluokka (66) : Euro ….
47.1. Päästötestauksen parametrit
47.1.1 Testimassa, kg: …
47.1.2. Otsapinta-ala, m2: …
47.1.3. Ajovastuskertoimet
47.1.3.0. f0, N:
47.1.3.1. f1, N/(km/h):
47.1.3.2. f2, N/(km/h)2
Sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero: …
1.1. Testausmenettely: ESC
CO: … HC: … NOx: … HC + NOx: … Hiukkaset: …
Savun tiheys (ELR): … (m–1)
1.2. Testausmenettely: WHSC (EURO VI)
CO: … THC: … NMHC: … NOx: … THC + NOx: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
2.1. Testausmenettely: ETC (tapauksen mukaan)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … Hiukkaset: …
2.2. Testausmenettely: WHTC (EURO VI)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
48.1. Savu, absorptiokertoimen korjattu arvo: … (m–1)
52. Huomautuksia (73) : …
SIVU 2
1. Akselien lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …
1.1. Paripyörillä varustettujen akselien lukumäärä ja sijainti: …
3. Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, yhteenkytkentä): … …
4. Akseliväli (59) : … mm
4.1. Akselien etäisyys:
1-2: … mm
2-3: … mm
3-4: … mm
5.1. Suurin sallittu pituus: … mm
6.1. Suurin sallittu leveys: … mm
7.1. Suurin sallittu korkeus: … mm
8. Vetopöydän etäisyys puoliperävaunun vetoajoneuvon osalta (vähimmäis- ja enimmäisetäisyys): … mm
12.1. Suurin sallittu takaylitys: … mm
14. Keskeneräisen ajoneuvon massa ajokunnossa: … kg
14.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
15. Valmistuneen ajoneuvon vähimmäismassa: … kg
15.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
16. Suurimmat teknisesti sallitut massat
16.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg
16.2. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.4. Suurin teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa: … kg
18. Suurin teknisesti sallittu vedettävä massa eri perävaunutyypeillä:
18.1. Varsinainen perävaunu: … kg
18.2. Puoliperävaunu: … kg
18.3. Keskiakseliperävaunu: … kg
18.4. Jarruton perävaunu: … kg
19. Suurin teknisesti sallittu staattinen massa kytkentäkohdassa: … kg
20. Moottorin valmistaja: …
21. Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä: …
22. Toimintaperiaate: …
23. Pelkkä sähkö: kyllä/ei (58)
23.1. Hybridi[sähkö]ajoneuvo: kyllä/ei (58)
24. Sylinterien lukumäärä ja järjestely: …
25. Sylinteritilavuus: … cm3
26. Polttoaine: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / paineistettu maakaasu tai biometaani / nesteytetty maakaasu / etanoli / biodiesel / vety (58)
26.1. yhdellä polttoaineella toimiva / kahdella polttoaineella toimiva (bi-fuel) / polttoainevaatimuksiltaan joustava (flex-fuel) / kaksipolttoaine (dual-fuel) (58)
26.2. (Ainoastaan dual-fuel) Tyyppi 1A/1B/2A/2B/3B (58)
27. Suurin teho
28. Vaihdelaatikko (tyyppi): …
29. Suurin nopeus: … km/h
30. Akselien raidevälit:
1. … mm
2. … mm
3. … mm
35. Rengas-pyöräyhdistelmä (62) : …
36. Perävaunun jarruliitäntä mekaaninen/sähköinen/pneumaattinen/hydraulinen (58)
37. Paine perävaunun jarrujärjestelmän syöttöjohdossa: … bar
44. Mahdollisen kytkentälaitteen hyväksyntänumero tai -merkki: …
45. Asennettaviksi soveltuvien kytkentälaitteiden tyypit tai luokat: …
45.1. Ominaisarvot (58) : D: …/ V: …/ S: …/ U: …
46. Melutaso
Paikallaan oleva ajoneuvo: … dB(A) moottorin pyörimisnopeudella: … rpm
Ohiajomelu: … dB(A)
47. Päästöluokka (66) : Euro ….
47.1. Päästötestauksen parametrit
47.1.1 Testimassa, kg: …
47.1.2. Otsapinta-ala, m2: …
47.1.3. Ajovastuskertoimet
47.1.3.0. f0, N:
47.1.3.1. f1, N/(km/h):
47.1.3.2. f2, N/(km/h)2
Sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero: …
1.1. Testausmenettely: Tyyppi 1 tai ESC (58)
CO: … HC: … NOx: … HC + NOx: … Hiukkaset: …
Savun tiheys (ELR): … (m–1)
1.2. Testausmenettely: Tyyppi 1 (NEDC:n keskiarvot, WLTP:n suurimmat arvot) tai WHSC (EURO VI) (58)
CO: … THC: … NMHC: … NOx: … THC + NOx: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
2.1. Testausmenettely: ETC (tapauksen mukaan)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … Hiukkaset:
2.2. Testausmenettely: WHTC (EURO VI)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä):
48.1. Savu, absorptiokertoimen korjattu arvo: … (m–1)
1. Kaikki voimalaitteet lukuun ottamatta täyssähköajoneuvoja, asetuksen (EU) 2017/1151 nojalla
|
|
CO2-päästöt |
Polttoaineenkulutus |
|
Kaupunkiajo: |
… g/km |
… l/100 km/m3/100 km (1) |
|
Maantieajo: |
… g/km |
… l/100 km/m3/100 km (1) |
|
Yhdistetty: |
… g/km |
… l/100 km/m3/100 km (1) |
|
Painotettu, yhdistetty |
… g/km |
… l/100 km |
2. Täyssähköajoneuvot ja ajoneuvon ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot (OVC)
|
Sähköenergian kulutus (painotettu, yhdistetty (1)) |
|
… Wh/km |
|
Sähkökäyttöinen toimintasäde |
|
… km |
3. Ekoinnovaatioilla varustettu ajoneuvo: kyllä/ei (58)
3.1. Ekoinnovaatioiden yleinen koodi (71) : …
3.2. Ekoinnovaatioiden avulla saavutettu CO2-päästöjen vähentyminen yhteensä (72) (toistetaan kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta): …
52. Huomautuksia (73) : …
SIVU 2
1. Akselien lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …
1.1. Paripyörillä varustettujen akselien lukumäärä ja sijainti: …
2. Ohjaavat akselit (lukumäärä, sijainti): …
3. Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, yhteenkytkentä): … …
4. Akseliväli (59) : … mm
4.1. Akselien etäisyys:
1-2: … mm
2-3: … mm
3-4: … mm
5.1. Suurin sallittu pituus: … mm
6.1. Suurin sallittu leveys: … mm
8. Vetopöydän etäisyys puoliperävaunun vetoajoneuvon osalta (vähimmäis- ja enimmäisetäisyys): … mm
12.1. Suurin sallittu takaylitys: … mm
14. Keskeneräisen ajoneuvon massa ajokunnossa: … kg
14.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
15. Valmistuneen ajoneuvon vähimmäismassa: … kg
15.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
16. Suurimmat teknisesti sallitut massat
16.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg
16.2. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.3. Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.4. Suurin teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa: … kg
17. Suunnitellut suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä/käytössä kansallisessa/kansainvälisessä liikenteessä (58) (74)
17.1. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu kokonaismassa: … kg
17.2. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akselia kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
17.3. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kuormitettuna kutakin akseliryhmää kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
17.4. Yhdistelmän suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa: … kg
18. Suurin teknisesti sallittu vedettävä massa eri perävaunutyypeillä:
18.1. Varsinainen perävaunu: … kg
18.2. Puoliperävaunu: … kg
18.3. Keskiakseliperävaunu: … kg
18.4. Jarruton perävaunu: … kg
19. Suurin teknisesti sallittu staattinen massa kytkentäkohdassa: … kg
20. Moottorin valmistaja: …
21. Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä: …
22. Toimintaperiaate: …
23. Pelkkä sähkö: kyllä/ei (58)
23.1. Hybridi[sähkö]ajoneuvo: kyllä/ei (58)
24. Sylinterien lukumäärä ja järjestely: …
25. Sylinteritilavuus: … cm3
26. Polttoaine: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / paineistettu maakaasu tai biometaani / nesteytetty maakaasu / etanoli / biodiesel / vety (58)
26.1. yhdellä polttoaineella toimiva / kahdella polttoaineella toimiva (bi-fuel) / polttoainevaatimuksiltaan joustava (flex-fuel) / kaksipolttoaine (dual-fuel) (58)
26.2. (Ainoastaan dual-fuel) Tyyppi 1A/1B/2A/2B/3B (58)
27. Suurin teho
28. Vaihdelaatikko (tyyppi): …
29. Suurin nopeus: … km/h
31. Nostettavien akselien sijainti: …
32. Kuormitettavien akselien sijainti: …
33. Vetävät akselit varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei (58)
35. Rengas-pyöräyhdistelmä (62) : …
36. Perävaunun jarruliitäntä mekaaninen/sähköinen/pneumaattinen/hydraulinen (58)
37. Paine perävaunun jarrujärjestelmän syöttöjohdossa: … bar
44. Mahdollisen kytkentälaitteen hyväksyntänumero tai -merkki: …
45. Asennettaviksi soveltuvien kytkentälaitteiden tyypit tai luokat: …
45.1. Ominaisarvot (58) : D: …/ V: …/ S: …/ U: …
46. Melutaso
Paikallaan oleva ajoneuvo: … dB(A) moottorin pyörimisnopeudella: … rpm
Ohiajomelu: … dB(A)
47. Päästöluokka (66) : Euro ….
47.1. Päästötestauksen parametrit
47.1.1 Testimassa, kg: …
47.1.2. Otsapinta-ala, m2: …
47.1.3. Ajovastuskertoimet
47.1.3.0. f0, N:
47.1.3.1. f1, N/(km/h):
47.1.3.2. f2, N/(km/h)2
Sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero: …
1.1. Testausmenettely: Tyyppi 1 tai ESC (58)
CO: … HC: … NOx: … HC + NOx: … Hiukkaset: …
Savun tiheys (ELR): … (m–1)
1.2. Testausmenettely: Tyyppi 1 (NEDC:n keskiarvot, WLTP:n suurimmat arvot) tai WHSC (EURO VI) (58)
CO: … THC: … NMHC: … NOx: … THC + NOx: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
2.1. Testausmenettely: ETC (tapauksen mukaan)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … Hiukkaset:
2.2. Testausmenettely: WHTC (EURO VI)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
48.1. Savu, absorptiokertoimen korjattu arvo: … (m–1)
52. Huomautuksia (73) : …
SIVU 2
1. Akselien lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …
1.1. Paripyörillä varustettujen akselien lukumäärä ja sijainti: …
2. Ohjaavat akselit (lukumäärä, sijainti): …
3. Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, yhteenkytkentä): … …
4. Akseliväli (59) : … mm
4.1. Akselien etäisyys:
1-2: … mm
2-3: … mm
3-4: … mm
5.1. Suurin sallittu pituus: … mm
6.1. Suurin sallittu leveys: … mm
8. Vetopöydän etäisyys puoliperävaunun vetoajoneuvon osalta (vähimmäis- ja enimmäisetäisyys): … mm
12.1. Suurin sallittu takaylitys: … mm
14. Keskeneräisen ajoneuvon massa ajokunnossa: … kg
14.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
15. Valmistuneen ajoneuvon vähimmäismassa: … kg
15.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
16. Suurimmat teknisesti sallitut massat
16.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg
16.2. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.3. Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.4. Suurin teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa: … kg
17. Suunnitellut suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä/käytössä kansallisessa/kansainvälisessä liikenteessä (58) (74)
17.1. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu kokonaismassa: … kg
17.2. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akselia kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
17.3. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kuormitettuna kutakin akseliryhmää kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
17.4. Yhdistelmän suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa: … kg
18. Suurin teknisesti sallittu vedettävä massa eri perävaunutyypeillä:
18.1. Varsinainen perävaunu: … kg
18.2. Puoliperävaunu: … kg
18.3. Keskiakseliperävaunu: … kg
18.4. Jarruton perävaunu: … kg
19. Suurin teknisesti sallittu staattinen massa kytkentäkohdassa: … kg
20. Moottorin valmistaja: …
21. Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä: …
22. Toimintaperiaate: …
23. Pelkkä sähkö: kyllä/ei (58)
23.1. Hybridi[sähkö]ajoneuvo: kyllä/ei (58)
24. Sylinterien lukumäärä ja järjestely: …
25. Sylinteritilavuus: … cm3
26. Polttoaine: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / paineistettu maakaasu tai biometaani / nesteytetty maakaasu / etanoli / biodiesel / vety (58)
26.1. yhdellä polttoaineella toimiva / kahdella polttoaineella toimiva (bi-fuel) / polttoainevaatimuksiltaan joustava (flex-fuel) / kaksipolttoaine (dual-fuel) (58)
26.2. (Ainoastaan dual-fuel) Tyyppi 1A/1B/2A/2B/3B (58)
27. Suurin teho
28. Vaihdelaatikko (tyyppi): …
29. Suurin nopeus: … km/h
31. Nostettavien akselien sijainti: …
32. Kuormitettavien akselien sijainti: …
33. Vetävät akselit varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei (58)
35. Rengas-pyöräyhdistelmä (62) : …
36. Perävaunun jarruliitäntä mekaaninen/sähköinen/pneumaattinen/hydraulinen (58)
37. Paine perävaunun jarrujärjestelmän syöttöjohdossa: … bar
44. Mahdollisen kytkentälaitteen hyväksyntänumero tai -merkki: …
45. Asennettaviksi soveltuvien kytkentälaitteiden tyypit tai luokat: …
45.1. Ominaisarvot (58) : D: …/ V: …/ S: …/ U: …
46. Melutaso
Paikallaan oleva ajoneuvo: … dB(A) moottorin pyörimisnopeudella: … rpm
Ohiajomelu: … dB(A)
47. Päästöluokka (66) : Euro ….
47.1. Päästötestauksen parametrit
47.1.1 Testimassa, kg: …
47.1.2. Otsapinta-ala, m2: …
47.1.3. Ajovastuskertoimet
47.1.3.0. f0, N:
47.1.3.1. f1, N/(km/h):
47.1.3.2. f2, N/(km/h)2
Sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero: …
1.1. Testausmenettely: ESC
CO: … HC: … NOx: … HC + NOx: … Hiukkaset: …
Savun tiheys (ELR): … (m–1)
1.2. Testausmenettely: WHSC (EURO VI)
CO: … THC: … NMHC: … NOx: … THC + NOx: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
2.1. Testausmenettely: ETC (tapauksen mukaan)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … Hiukkaset:
2.2. Testausmenettely: WHTC (EURO VI)
CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … NH3: …. Hiukkaset (massa): …. Hiukkaset (lukumäärä): …
48.1. Savu, absorptiokertoimen korjattu arvo: … (m–1)
52. Huomautuksia (73) : …
SIVU 2
1. Akselien lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …
1.1. Paripyörillä varustettujen akselien lukumäärä ja sijainti: …
4. Akseliväli (59) : … mm
4.1. Akselien etäisyys:
1-2: … mm
2-3: … mm
3-4: … mm
5.1. Suurin sallittu pituus: … mm
6.1. Suurin sallittu leveys: … mm
7.1. Suurin sallittu korkeus: … mm
10. Kytkentälaitteen keskipisteen ja ajoneuvon takareunan välinen etäisyys: … mm
12.1. Suurin sallittu takaylitys: … mm
14. Keskeneräisen ajoneuvon massa ajokunnossa: … kg
14.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
15. Valmistuneen ajoneuvon vähimmäismassa: … kg
15.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
16. Suurimmat teknisesti sallitut massat
16.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg
16.2. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.3. Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
19.1. Puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun kytkentäkohtaan kohdistuva suurin teknisesti sallittu staattinen massa: … kg
29. Suurin nopeus: … km/h
30.1. Kunkin ohjaavan akselin raideväli: … mm
30.2. Kaikkien muiden akselien raideväli: … mm
31. Nostettavien akselien sijainti: …
32. Kuormitettavien akselien sijainti: …
34. Akselit varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei (58)
35. Rengas-pyöräyhdistelmä (62) : …
44. Mahdollisen kytkentälaitteen hyväksyntänumero tai -merkki: …
45. Asennettaviksi soveltuvien kytkentälaitteiden tyypit tai luokat: …
45.1. Ominaisarvot (58) : D: …/ V: …/ S: …/ U: …
52. Huomautuksia (73) : …
SIVU 2
1. Akselien lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …
1.1. Paripyörillä varustettujen akselien lukumäärä ja sijainti: …
2. Ohjaavat akselit (lukumäärä, sijainti): …
4. Akseliväli (59) : … mm
4.1. Akselien etäisyys:
1-2: … mm
2-3: … mm
3-4: … mm
5.1. Suurin sallittu pituus: … mm
6.1. Suurin sallittu leveys: … mm
7.1. Suurin sallittu korkeus: … mm
10. Kytkentälaitteen keskipisteen ja ajoneuvon takareunan välinen etäisyys: … mm
12.1. Suurin sallittu takaylitys: … mm
14. Keskeneräisen ajoneuvon massa ajokunnossa: … kg
14.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
15. Valmistuneen ajoneuvon vähimmäismassa: … kg
15.1. Tämän massan jakautuminen akseleille:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
16. Suurimmat teknisesti sallitut massat
16.1. Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg
16.2. Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
16.3. Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa:
1. … kg
2. … kg
3. … kg jne.
17. Suunnitellut suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä/käytössä kansallisessa/kansainvälisessä liikenteessä (58) (74)
17.1. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu kokonaismassa: … kg
17.2. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akselia kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
17.3. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kuormitettuna kutakin akseliryhmää kohti:
1. … kg
2. … kg
3. … kg
19.1. Puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun kytkentäkohtaan kohdistuva suurin teknisesti sallittu staattinen massa: … kg
29. Suurin nopeus: … km/h
31. Nostettavien akselien sijainti: …
32. Kuormitettavien akselien sijainti: …
34. Akselit varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei (58)
35. Rengas-pyöräyhdistelmä (62) : …
44. Mahdollisen kytkentälaitteen hyväksyntänumero tai -merkki: …
45. Asennettaviksi soveltuvien kytkentälaitteiden tyypit tai luokat: …
45.1. Ominaisarvot (58) : D: …/ V: …/ S: …/ U: …
52. Huomautuksia (73) : …
Selittävät huomautukset liitteeseen IX
— —
(p) Ekoinnovaatiot.
LIITE XIX
ASETUKSEN (EU) N:o 1230/2012 MUUTTAMINEN
Muutetaan asetus (EU) N:o 1230/2012 seuraavasti:
1) Korvataan 2 artiklan 5 kohta seuraavasti:
”’Lisävarusteiden massalla’ tarkoitetaan niiden lisävarusteiden yhdistelmien suurinta massaa, jotka voidaan asentaa ajoneuvoon vakiovarusteiden lisäksi valmistajan erittelyjen mukaisesti.”
LIITE XX
SÄHKÖISTEN AJOLAITTEIDEN NETTOTEHON JA 30 MINUUTIN ENIMMÄISTEHON MITTAAMINEN
1. JOHDANTO
Tässä liitteessä vahvistetaan sähköisten ajolaitteiden moottorin nettotehon, nettotehon ja 30 minuutin enimmäistehon mittaamista koskevat vaatimukset.
2. YLEISET VAATIMUKSET
|
2.1 |
Testien suorittamiseen ja tulosten tulkintaan sovelletaan E-säännössä nro 85 ( 76 ) olevassa 5 kohdassa vahvistettuja yleisiä vaatimuksia tässä liitteessä esitetyin poikkeuksin. |
|
2.2 |
Testipolttoaine E-säännössä nro 85 olevan 5.2.3.1, 5.2.3.2.1, 5.2.3.3.1, ja 5.2.3.4 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa: Polttoaineen on oltava markkinoilla olevaa polttoainetta. Kiistatapauksissa polttoaineena on käytettävä tämän asetuksen liitteessä IX määriteltyä asianomaista vertailupolttoainetta. |
|
2.3 |
Tehonkorjauskertoimet Poiketen siitä, mitä E-säännön nro 85 liitteessä V olevassa 5.1 kohdassa määrätään, asennettaessa turboahtimella varustettuun moottoriin valmistajan pyynnöstä järjestelmä, jonka avulla voidaan kompensoida ympäristön lämpötilaa ja korkeutta, korjauskertoimen αa tai αd on oltava 1. |
LIITE XXI
TYYPPI 1 -PÄÄSTÖTESTIN TESTAUSMENETELMÄT
1. JOHDANTO
Tässä liitteessä kuvataan menettely, jolla määritetään kevyiden hyötyajoneuvojen kaasumaisten yhdisteiden päästöjen, päästöjen hiukkasmassan ja hiukkasmäärän, hiilidioksidipäästöjen, polttoaineenkulutuksen ja sähköenergiankulutuksen taso ja sähköinen toimintasäde.
2. VARATTU
3. MÄÄRITELMÄT
3.1 Testilaitteisto
3.1.1 ’Tarkkuudella’ tarkoitetaan mitatun arvon ja kansalliseen standardiin jäljitettävissä olevan vertailuarvon välistä eroa, joka kuvaa tuloksen täsmällisyyttä. Ks. kuva 1.
3.1.2 ’Kalibroinnilla’ tarkoitetaan mittausjärjestelmän vasteen asettamista niin, että järjestelmän antama tulos on vertailusignaalien mukainen.
3.1.3 ’Kalibrointikaasulla’ tarkoitetaan puhdistettua kaasuseosta, jota käytetään kaasuanalysaattorien kalibroinnissa.
3.1.4 ’Kaksinkertaisella laimennusmenetelmällä’ tarkoitetaan prosessia, jossa osa laimennetusta pakokaasuvirtauksesta otetaan erilleen ja siihen sekoitetaan soveltuva määrä laimennusilmaa ennen sen johtamista hiukkasnäytteenottosuodattimeen.
3.1.5 ’Täysvirtauslaimennusjärjestelmällä’ tarkoitetaan ajoneuvon koko pakokaasun jatkuvaa hallittua laimentamista ulkoilmalla käyttäen vakiotilavuuskerääjää (CVS).
3.1.6 ’Linearisoinnilla’ tarkoitetaan matemaattisen suhteen määrittämistä pitoisuuden ja järjestelmävasteen välille eri pitoisuuksia tai materiaaleja käyttämällä.
3.1.7 ”Merkittävillä kunnossapitotoimenpiteillä” komponentin tai moduulin säätämistä, korjaamista tai vaihtamista, joka voi vaikuttaa mittaustarkkuuteen.
3.1.8 ’Muilla hiilivedyillä kuin metaanilla’ (NMHC) tarkoitetaan hiilivetyjen kokonaismäärää (THC) ilman metaania (CH4).
3.1.9 ’Toistotarkkuudella’ tarkoitetaan sitä, missä määrin muuttumattomissa olosuhteissa toistetut mittaukset antavat samat tulokset (kuva 1), ja tässä liitteessä aina yhtä standardipoikkeamaa.
3.1.10 ’Vertailuarvolla’ tarkoitetaan arvoa, joka on jäljitettävissä kansalliseen standardiin. Ks. kuva 1.
3.1.11 ’Asetusarvolla’ tarkoitetaan tavoitearvoa, joka rajoitusjärjestelmällä pyritään saavuttamaan.
3.1.12 ’Kohdistamisella’ tarkoitetaan mittauslaitteen säätämistä niin, että se antaa asianmukaisen vasteen kalibrointistandardiin, joka on 75–100 prosenttia laitteen mittausalueen tai odotetun käyttöalueen enimmäisarvosta.
3.1.13 ’Hiilivetyjen kokonaismäärällä’ (THC) tarkoitetaan kaikkien liekki-ionisaatioilmaisimella (FID) mitattavissa olevien haihtuvien aineiden summaa.
3.1.14 ’Verifioinnilla’ tarkoitetaan sen arvioimista, ovatko mittausjärjestelmän antamat tulokset sovellettavien vertailusignaalien mukaisia yhden tai useamman ennalta määritetyn hyväksyntäraja-arvon tarkkuudella.
3.1.15 ’Nollakaasulla’ tarkoitetaan kaasua, joka ei sisällä analyyttejä ja jota käytetään analysaattorin nollavasteen asettamiseen.
Kuva 1
Tarkkuuden, toistotarkkuuden ja vertailuarvon määritteleminen
3.2 Ajovastus ja dynamometrin säätäminen
3.2.1 ’Ilmanvastuksella’ tarkoitetaan voimaa, joka vastustaa ajoneuvon eteenpäin suuntautuvaa liikettä ilman läpi.
3.2.2 ’Aerodynaamisella patopisteellä’ tarkoitetaan ajoneuvon pinnalla olevaa pistettä, jossa tuulen nopeus on nolla.
3.2.3 ’Tuulimittarin peittymisellä’ tarkoitetaan ajoneuvon läsnäolon vaikutusta tuulimittarin mittaustoimintoon, kun ilmavirran suhteellinen nopeus on eri kuin ajoneuvon nopeus yhdistettynä tuulen nopeuteen maanpintaan nähden.
3.2.4 ’Rajoitetulla analyysillä’ tarkoitetaan sitä, että ajoneuvon otsapinta-ala ja ilmanvastuskerroin on määritetty toisistaan riippumatta ja että näitä arvoja käytetään liikeyhtälössä.
3.2.5 ’Ajokuntoisen ajoneuvon massalla’ tarkoitetaan valmistajan erittelyn mukaisilla vakiovarusteilla varustetun ajoneuvon massaa mukaan luettuina kuljettajan, polttoaineen (säiliöt vähintään 90-prosenttisesti täytettyinä) ja nesteiden massat sekä korin, ohjaamon, kytkentälaitteiden, varapyörien ja työkalujen massat, jos nämä on asennettu.
3.2.6 ’Kuljettajan massalla’ tarkoitetaan laskennallista 75 kg:n massaa, joka sijaitsee kuljettajan istuimen vertailupisteessä.
3.2.7 ’Ajoneuvon suurimmalla kuormituksella’ tarkoitetaan suurinta teknisesti sallittua massaa kuormitettuna, josta vähennetään ajokuntoisen ajoneuvon massa, 25 kg ja 3.2.8 kohdassa määritelty lisävarusteiden massa.
3.2.8 ’Lisävarusteiden massalla’ tarkoitetaan niiden lisävarusteiden yhdistelmien suurinta massaa, jotka voidaan asentaa ajoneuvoon vakiovarusteiden lisäksi valmistajan erittelyjen mukaisesti.
3.2.9 ’Lisävarusteilla’ tarkoitetaan kaikkia niitä ominaisuuksia, jotka eivät kuulu vakiovarusteisiin, jotka asennetaan ajoneuvoon valmistajan vastuulla ja jotka asiakas voi tilata.
3.2.10 ’Ympäristön vertailuolosuhteilla (ajovastusmittausten osalta)’ tarkoitetaan ympäristöolosuhteita, joiden suhteen mittaustulos korjataan:
a) Ilmanpaine: p0 = 100 kPa
b) Ilman lämpötila: T0 = 20 °C
c) Kuivan ilman tiheys: ρ0 = 1,189 kg/m3
d) Tuulen nopeus: 0 m/s.
3.2.11 ’Vertailunopeudella’ tarkoitetaan ajoneuvon nopeutta, jolla ajovastus määritetään tai alustadynamometrin kuormitus todennetaan.
3.2.12 ’Ajovastuksella’ tarkoitetaan ajoneuvon eteenpäin suuntautuvaa liikettä vastustavaa voimaa, joka mitataan vapaa rullaus -menetelmällä tai menetelmillä, joilla vastaavalla tavalla otetaan huomioon ajolaitteen kitkahäviöt.
3.2.13 ’Vierintävastuksella’ tarkoitetaan ajoneuvon liikettä vastustavia renkaiden voimia.
3.2.14 ’Liikevastuksella’ tarkoitetaan ajoneuvon eteenpäin suuntautuvaa liikettä vastustavaa vääntömomenttia, joka mitataan ajoneuvon vetäville pyörille asennetuilla vääntömomenttimittareilla.
3.2.15 ’Simuloidulla ajovastuksella’ tarkoitetaan ajoneuvoon alustadynamometrilla kohdistuvaa ajovastusta, jolla on tarkoitus simuloida ajovastusta tiellä ja joka koostuu alustadynamometrin kohdistamasta voimasta ja ajoneuvon liikettä vastustavista voimista alustadynamometrilla ajettaessa ja joka arvioidaan toisen asteen polynomin kolmen termin avulla.
3.2.16 ’Simuloidulla liikevastuksella’ tarkoitetaan ajoneuvoon alustadynamometrilla kohdistuvaa liikevastusta, jolla on tarkoitus simuloida tiellä mitattua liikevastusta ja joka koostuu alustadynamometrin kohdistamasta vääntömomentista ja ajoneuvon liikettä vastustavasta vääntömomentista alustadynamometrilla ajettaessa ja joka arvioidaan toisen asteen polynomin kolmen termin avulla.
3.2.17 ’Kiinteällä tuulimittauksella’ tarkoitetaan tuulen nopeuden ja suunnan mittaamista tuulimittarilla, joka sijoitetaan testitien reunaan paikkaan ja korkeudelle, jossa tuuliolot ovat edustavimmat.
3.2.18 ’Vakiovarusteilla’ tarkoitetaan ajoneuvon peruskokoonpanoa, johon sisältyvät kaikki direktiivin 2007/46/EY liitteissä IV ja XI mainituissa säädöksissä vaaditut ominaisuudet sekä ominaisuudet, jotka asennetaan ilman kokoonpanoa tai varustetasoa koskevia lisävaatimuksia.
3.2.19 ’Tavoiteajovastuksella’ tarkoitetaan ajovastusta, joka on tarkoitus saavuttaa alustadynamometrilla.
3.2.20 ’Tavoiteliikevastuksella’ tarkoitetaan liikevastusta, joka on tarkoitus saavuttaa alustadynamometrilla.
3.2.21 Varattu
3.2.22 ’Tuulikorjauksella’ tarkoitetaan korjausta, joka tehdään ajovastukseen kohdistuvan tuulen vaikutuksen korjaamiseksi ja joka perustuu kiinteään tai ajoneuvossa tehtävään tuulimittaukseen.
3.2.23 ’Suurimmalla teknisesti sallitulla kokonaismassalla’ tarkoitetaan ajoneuvolle määritettyä suurinta massaa, joka perustuu ajoneuvon rakenteeseen ja ominaisuuksiin.
3.2.24 ’Ajoneuvon todellisella massalla’ tarkoitetaan ajokuntoisen ajoneuvon massaa lisättynä yksittäiseen ajoneuvoon asennettujen lisävarusteiden massalla.
3.2.25 ’Ajoneuvon testimassalla’ tarkoitetaan ajoneuvon todellisen massan, 25 kg:n ja ajoneuvon kuormitusta edustavan massan summaa.
3.2.26 ’Ajoneuvon kuormitusta edustavalla massalla’ tarkoitetaan x prosentin osuutta ajoneuvon suurimmasta kuormituksesta, jolloin x on luokan M ajoneuvojen tapauksessa 15 prosenttia ja luokan N ajoneuvojen tapauksessa 28 prosenttia.
3.2.27 ’Suurimmalla teknisesti sallitulla yhdistelmän kokonaismassalla’ tarkoitetaan moottoriajoneuvon ja yhden tai useamman perävaunun yhdistelmälle määritettyä suurinta massaa, joka perustuu ajoneuvon rakenteeseen ja ominaisuuksiin, tai vetävän ajoneuvon ja puoliperävaunun yhdistelmälle määritettyä suurinta massaa.
3.3 Täyssähkö-, sähköhybridi- ja polttokennoajoneuvot
3.3.1 ’Täyssähköisellä toimintasäteellä’ (all-electric range, AER) tarkoitetaan ulkopuolelta ladattavan sähköhybridiajoneuvon kulkemaa kokonaismatkaa varausta purkavan testin alusta siihen pisteeseen testin aikana, jossa polttomoottori alkaa kuluttaa polttoainetta.
3.3.2 ’Täyssähköajoneuvon toimintasäteellä’ (pure electric range, PER) tarkoitetaan täyssähköajoneuvon kulkemaa kokonaismatkaa varausta purkavan testin alusta lopetuskriteerin saavuttamiseen.
3.3.3 ’Todellisella varausta purkavalla toimintasäteellä’ (RCDA) tarkoitetaan kuljettua matkaa toisiaan seuraavissa WLTC-sykleissä varausta purkavassa toimintatilassa, kunnes ladattavan sähköenergian varastointijärjestelmän (REESS) varaus on purettu.
3.3.4. ’Varausta purkavan syklin toimintasäteellä’ (RCDC) tarkoitetaan kuljettua matkaa varausta purkavan testin alusta sen syklin päättymiseen, joka edeltää lopetuskriteerin täyttävää sykliä tai syklejä, mukaan luettuna siirtymäsykli, jonka aikana ajoneuvo on voinut toimia sekä varausta purkavassa että varausta ylläpitävässä toimintatilassa.
3.3.5 ’Varausta purkavalla toimintatilalla’ tarkoitetaan toimintatilaa, jossa REESS-järjestelmään varastoidun energian taso voi vaihdella mutta jossa se ajoneuvoa ajettaessa keskimäärin vähenee, kunnes siirrytään varausta ylläpitävään toimintatilaan.
3.3.6 ’Varausta ylläpitävällä toimintatilalla’ tarkoitetaan toimintatilaa, jossa REESS-järjestelmään varastoidun energian taso voi vaihdella mutta jossa varaustaso pysyy ajoneuvoa ajettaessa keskimäärin neutraalina.
3.3.7 ’Käyttötekijöillä’ (utility factor) tarkoitetaan suhteita, jotka perustuvat ajotilastoihin varausta purkavassa toimintatilassa saavutetun toimintasäteen mukaan ja joilla painotetaan ulkopuolelta ladattavien sähköhybridiajoneuvojen varausta purkavassa ja varausta ylläpitävässä toimintatilassa syntyvät yhdisteiden pakokaasupäästöt, hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus.
3.3.8 ’Sähkökoneella’ tarkoitetaan energianmuunninta joka muuntaa sähköenergian mekaaniseksi energiaksi tai päinvastoin.
3.3.9 ’Energianmuuntimella’ tarkoitetaan järjestelmää, josta ulos saatavan energian muoto on eri kuin siihen syötetyn energian.
3.3.9.1 ’Käyttövoimaenergian muuntimella’ tarkoitetaan voimalaitteen sisältämää energianmuunninta, joka ei ole oheislaite ja jonka tuottamaa energiaa käytetään suoraan tai välillisesti ajoneuvon käyttövoimana.
3.3.9.2 ’Käyttövoimaenergian muuntimen luokalla’ tarkoitetaan i) polttomoottoria, ii) sähkökonetta tai iii) polttokennoa.
3.3.10 ’Energianvarastointijärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka varastoi energiaa ja vapauttaa sitä samassa muodossa kuin syötettäessä.
3.3.10.1 ’Käyttövoimaenergian varastointijärjestelmällä’ tarkoitetaan voimalaitteen sisältämää energianvarastointijärjestelmää, joka ei ole oheislaite ja jonka tuottamaa energiaa käytetään suoraan tai välillisesti ajoneuvon käyttövoimana.
3.3.10.2 ’Käyttövoimaenergian varastointijärjestelmän luokalla’ tarkoitetaan i) polttoaineenvarastointijärjestelmää, ii) ladattavaa sähköenergian varastointijärjestelmää tai iii) ladattavaa mekaanisen energian varastointijärjestelmää.
3.3.10.3 ’Energian muodolla’ tarkoitetaan i) sähköenergiaa, ii) mekaanista energiaa tai iii) kemiallista energiaa (myös polttoaineita).
3.3.10.4 ’Polttoaineenvarastointijärjestelmällä’ tarkoitetaan käyttöenergian varastointijärjestelmää, joka varastoi kemiallista energiaa nestemäisenä tai kaasumaisena polttoaineena.
3.3.11 ’Vastaavalla täyssähköisellä toimintasäteellä’ (EAER) tarkoitetaan sitä osuutta todellisesta varausta purkavasta kokonaistoimintasäteestä RCDA, jossa käytetään REESS-järjestelmän antamaa sähköä varausta purkavan toimintasäteen testin aikana.
3.3.12 ’Hybridisähköajoneuvolla’ (HEV) tarkoitetaan hybridiajoneuvoa, jossa yksi käyttövoimaenergian muuntimista on sähkökone.
3.3.13 ’Hybridiajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka voimalaitteessa on ainakin kaksi eri luokkaan kuuluvaa käyttövoimaenergian muunninta ja ainakin kaksi eri luokkaan kuuluvaa käyttövoimaenergian varastointijärjestelmää.
3.3.14 ’Energian nettomuutoksella’ tarkoitetaan REESS-järjestelmän energian muutosta jaettuna testiajoneuvon energiantarpeella syklissä.
3.3.15 ’Vain sisäisesti ladattavalla hybridisähköajoneuvolla’ (NOVC-HEV) tarkoitetaan hybridisähköajoneuvoa, jota ei voi ladata ulkoisesta lähteestä.
3.3.16 ’Ulkopuolelta ladattavalla hybridisähköajoneuvolla’ (OVC-HEV) tarkoitetaan hybridisähköajoneuvoa, joka voidaan ladata ulkoisesta lähteestä.
3.3.17 ’Täyssähköajoneuvolla’ (PEV) tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka voimalaitteessa on käyttövoimaenergian muuntimina pelkästään sähkökoneita ja jossa käyttövoimaenergian varastointijärjestelminä on ainoastaan ladattavia sähköenergian varastointijärjestelmiä.
3.3.18 ’Polttokennolla’ tarkoitetaan energianmuunninta, joka muuntaa kemiallisen energian (syöttö) sähköenergiaksi (tuotto) tai päinvastoin.
3.3.19 ’Polttokennoajoneuvolla’ (FCV) tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka voimalaitteessa on käyttövoimaenergianmuuntimina ainoastaan polttokennoja ja sähkökoneita.
3.3.20 ’Polttokennohybridiajoneuvolla’ (FCHV) tarkoitetaan polttokennoajoneuvoa, jonka voimalaitteessa on käyttövoimaenergian varastointijärjestelminä ainakin yksi polttoaineenvarastointijärjestelmä ja ainakin yksi ladattava sähköenergian varastointijärjestelmä.
3.4 Voimalaite
3.4.1 ’Voimalaitteella’ tarkoitetaan ajoneuvossa olevaa seuraavien kokonaisyhdistelmää: käyttövoimaenergian varastointijärjestelmät, käyttövoimaenergian muuntimet, ajolaitteet, jotka tuottavat pyörille mekaanista energiaa ajoneuvon käyttövoimaksi, sekä oheislaitteet.
3.4.2 ’Apulaitteilla’ tarkoitetaan energiaa kuluttavia, muuntavia, varastoivia tai tuottavia laitteita tai järjestelmiä, jotka on asennettu ajoneuvoon muita tarkoituksia kuin ajoneuvon käyttövoiman tuottamista varten ja joita ei sen vuoksi pidetä voimalaitteen osana.
3.4.3 ’Oheislaitteilla’ tarkoitetaan energiaa kuluttavia, muuntavia, varastoivia tai tuottavia laitteita, joiden energiaa ei käytetä ensisijaisesti ajoneuvon käyttövoiman tuottamista varten, tai muita osia, järjestelmiä tai ohjausyksiköitä, jotka ovat voimalaitteen toiminnan kannalta olennaisia.
3.4.4 ’Ajolaitteella’ tarkoitetaan voimalaitteen keskenään kytkettyjä elementtejä, joilla siirretään mekaanista energiaa käyttövoimaenergian muuntimien ja pyörien välillä.
3.4.5 ’Käsivalintaisella vaihteistolla’ tarkoitetaan vaihteistoa, jossa vaihdetta voidaan vaihtaa ainoastaan kuljettajan toimenpiteellä.
3.5 Yleistä
3.5.1 ’Kriteeripäästöillä’ tarkoitetaan päästöjen sisältämiä yhdisteitä, joille asetetaan raja-arvot tässä asetuksessa.
3.5.2 Varattu
3.5.3 Varattu
3.5.4 Varattu
3.5.5 Varattu
3.5.6 ’Syklin energiantarpeella’ tarkoitetaan laskennallista positiivista energiaa, jonka ajoneuvo vaatii määrätyn syklin ajamiseen.
3.5.7 Varattu
3.5.8 ’Kuljettajan valittavissa olevalla ajotilalla’ tarkoitetaan selkeästi määriteltävää kuljettajan valittavissa olevaa tilaa, joka voi vaikuttaa päästöihin taikka polttoaineen tai energian kulutukseen.
3.5.9 ’Ensisijaisella ajotilalla’ tarkoitetaan tässä liitteessä yksittäistä toimintatilaa, joka valitaan aina, kun ajoneuvo käynnistetään, riippumatta siitä ajotilasta, joka oli valittuna, kun ajoneuvo edellisen kerran sammutettiin.
3.5.10 ’Vertailuolosuhteilla (massapäästöjen laskemisen osalta)’ tarkoitetaan olosuhteita, joihin kaasuntiheydet perustuvat ja jotka ovat 101,325 kPa ja 273,15 K (0 °C).
3.5.11 ’Pakokaasupäästöillä’ tarkoitetaan kaasumaisten, kiinteiden ja nestemäisten yhdisteiden päästöjä.
3.6 Hiukkasmassa/hiukkasmäärä (PM/PN)
Termiä ”hiukkaset” käytetään tavanomaisesti aineesta, jota luonnehditaan (mitataan) ilmassa (suspendoitunut aine, particle), ja laskeutuneesta aineesta (particulate).
3.6.1 ”Hiukkasmäärällä” (particle number, PN) tarkoitetaan ajoneuvon pakoputkesta pääsevien kiinteiden hiukkasten määrää, joka määritetään tässä liitteessä kuvatuilla laimennus-, näytteenotto- ja mittausmenetelmillä.
3.6.2 ”Hiukkasmassalla” (particulate matter, PM) tarkoitetaan ajoneuvon pakoputkesta pääsevien hiukkasten massaa, joka määritetään tässä liitteessä kuvatuilla laimennus-, näytteenotto- ja mittausmenetelmillä.
3.7 WLTC
3.7.1 ’Moottorin nimellisteholla’ tarkoitetaan moottorin suurinta tehoa kilowatteina tämän asetuksen liitteen XX vaatimusten mukaisesti.
3.7.2 ’Suurimmalla nopeudella’ tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa ajoneuvon suurinta nopeutta.
3.8 Menettely
3.8.1 ’Jaksoittaisesti regeneroituvalla järjestelmällä’ tarkoitetaan päästöjä rajoittavaa järjestelmää (kuten katalysaattoria tai hiukkasloukkua), joka on säännöllisesti regeneroitava enintään tavanomaisen 4 000 ajokilometrin välein.
3.9 Ympäristön lämpötilan kompensoimiseksi tehtävä korjaustesti (alaliite 6 a)
3.9.1 ’Aktiivisella lämmönvaraajalla’ tarkoitetaan teknologiaa, jolla varastoidaan lämpöä mihin tahansa ajoneuvon laitteeseen, josta sitä vapautetaan voimalaitteen johonkin komponenttiin tietyn ajan kuluessa moottorin käynnistämisestä. Tälle teknologialle on ominaista entalpian varaaminen järjestelmään ja aika, jona lämpöä vapautetaan voimalaitteen komponentteihin.
3.9.2 ’Eristysmateriaaleilla’ tarkoitetaan moottoritilassa olevaa materiaalia, joka on kiinnitetty moottoriin ja/tai alustaan lämmöneristeeksi ja jonka suurin lämmönjohtavuus on 0,1 W/mK.
4. LYHENTEET
4.1 Yleiset lyhenteet
|
AC |
vaihtovirta |
|
CFV |
kriittisen virtauksen venturi |
|
CFO |
kriittisen virtauksen aukko |
|
CLD |
kemiluminesenssi-ilmaisin |
|
CLA |
kemiluminesenssianalysaattori |
|
CVS |
vakiotilavuuskerääjä |
|
DC |
tasavirta |
|
ET |
höyrystysputki |
|
Extra High2 |
WLTC-menettelyn moottoritienopeusvaihe luokan 2 ajoneuvoille |
|
Extra High3 |
WLTC-menettelyn moottoritienopeusvaihe luokan 3 ajoneuvoille |
|
FCHV |
polttokennohybridiajoneuvo |
|
FID |
liekki-ionisaatioilmaisin |
|
FSD |
täysnäyttämä |
|
GC |
kaasukromatografi |
|
HEPA |
HEPA-suodatin (suurtehosuodatin) |
|
HFID |
lämmitettävä liekki-ionisaatioilmaisin |
|
High2 |
WLTC-menettelyn suuren nopeuden vaihe luokan 2 ajoneuvoille |
|
High3-1 |
WLTC-menettelyn suuren nopeuden vaihe luokan 3 ajoneuvoille, joiden nopeus vmax < 120 km/h |
|
High3-2 |
WLTC-menettelyn suuren nopeuden vaihe luokan 3 ajoneuvoille, joiden nopeus vmax ≥ 120 km/h |
|
ICE |
polttomoottori |
|
LoD |
toteamisraja |
|
LoQ |
määritysraja |
|
Low1 |
WLTC-menettelyn pienen nopeuden vaihe luokan 1 ajoneuvoille |
|
Low2 |
WLTC-menettelyn pienen nopeuden vaihe luokan 2 ajoneuvoille |
|
Low3 |
WLTC-menettelyn pienen nopeuden vaihe luokan 3 ajoneuvoille |
|
Medium1 |
WLTC-menettelyn keskinopea vaihe luokan 1 ajoneuvoille |
|
Medium2 |
WLTC-menettelyn keskinopea vaihe luokan 2 ajoneuvoille |
|
Medium3-1 |
WLTC-menettelyn keskinopean nopeuden vaihe luokan 3 ajoneuvoille, joiden nopeus on vmax < 120 km/h |
|
Medium3-2 |
WLTC-menettelyn keskinopean nopeuden vaihe luokan 3 ajoneuvoille, joiden nopeus on vmax ≥ 120 km/h |
|
LC |
nestekromatografia |
|
LPG |
nestekaasu |
|
NDIR |
ei-dispersoiva infrapuna(-analysaattori) |
|
NDUV |
ei-dispersoiva ultravioletti(analysaattori) |
|
NG/biomethane |
Maakaasu/biometaani |
|
NMC |
metaanierotin |
|
NOVC-FCHV |
vain sisäisesti ladattava polttokennohybridiajoneuvo |
|
NOVC |
vain sisäisesti ladattava (ei ladattavissa ulkoisesta lähteestä) |
|
NOVC-HEV |
vain sisäisesti ladattava hybridisähköajoneuvo |
|
OVC-HEV |
ulkopuolelta ladattava hybridisähköajoneuvo |
|
Pa |
taustasuodattimeen kertynyt hiukkasmassa |
|
Pe |
näytteenottosuodattimeen kertynyt hiukkasmassa |
|
PAO |
polyalfaolefiini |
|
PCF |
hiukkasten esiluokituslaite |
|
PCRF |
hiukkaspitoisuuden vähenemiskerroin |
|
PDP |
syrjäytyspumppu |
|
PER |
täyssähköajoneuvon toimintasäde (sähkökäyttöinen toimintasäde) |
|
Per cent FS |
prosenttia koko asteikosta |
|
PM |
hiukkaspäästöt (massa) |
|
PN |
hiukkasmäärä (hiukkaspäästöt) |
|
PNC |
hiukkaslaskuri |
|
PND1 |
ensimmäinen hiukkasmäärälaimennin |
|
PND2 |
toinen hiukkasmäärälaimennin |
|
PTS |
hiukkastensiirtojärjestelmä |
|
PTT |
hiukkastensiirtoputki |
|
QCL-IR |
infrapunakvanttikaskadilaser |
|
RCDA |
todellinen toimintasäde varausta purkavassa tilassa |
|
RCB |
REESS-järjestelmän lataustaso |
|
REESS |
ladattava sähköenergiavarastojärjestelmä |
|
SSV |
aliääniventuri |
|
USFM |
yliäänivirtausmittari |
|
VPR |
haihtuvien hiukkasten poistolaite |
|
WLTC |
kevyiden hyötyajoneuvojen kansainvälinen testimenetelmä |
4.2 Kemialliset symbolit ja lyhenteet
|
C1 |
hiili 1 -ekvivalentti hiilivety |
|
CH4 |
metaani |
|
C2H6 |
etaani |
|
C2H5OH |
etanoli |
|
C3H8 |
propaani |
|
CO |
hiilimonoksidi |
|
CO2 |
hiilidioksidi |
|
DOP |
dioktyyliftalaatti |
|
H2O |
vesi |
|
NH3 |
ammoniakki |
|
NMHC |
muut hiilivedyt kuin metaani |
|
NOx |
typen oksidit |
|
NO |
typpioksidi |
|
NO2 |
typpidioksidi |
|
N2O |
typpioksiduuli |
|
THC |
hiilivedyt yhteensä |
5. YLEISET VAATIMUKSET
|
5.0 |
Kullekin 5.6–5.9 kohdassa määritellylle ajoneuvoperheelle annetaan yksilöllinen tunniste, jonka muoto on seuraava: FT-TA-WMI-yyyy-nnnn jossa — FT on perheen tyypin tunniste: — — IP = interpolointiperhe 5.6 kohdan määritelmän mukaisesti — RL = ajovastusperhe 5.7 kohdan määritelmän mukaisesti — RM = ajovastusmatriisiperhe 5.8 kohdan määritelmän mukaisesti — PR = jaksoittaisesti regeneroituvan järjestelmän (Ki) mukainen perhe 5.9 kohdan määritelmän mukaisesti — TA on perheen hyväksynnän myöntäneen viranomaisen tunnusnumero direktiivin (EY) 2007/46 liitteessä VII olevan 1 jakson 1 kohdassa määritellyn mukaisesti. — WMI (valmistajatunnus) on valmistajan yksilöivä tunnus, joka määritellään standardissa ISO 3780:2009. Yksittäisten valmistajien osalta voidaan käyttää useita WMI-valmistajatunnuksia. — yyyy on vuosi, jolloin perhettä koskeva testi saatiin päätökseen. — nnnn on nelinumeroinen sarjanumero. |
|
5.1 |
Ajoneuvo ja sen komponentit, jotka todennäköisesti vaikuttavat kaasumaisten yhdisteiden ja hiukkasten päästöihin (hiukkasmassa ja hiukkasmäärä), on suunniteltava, rakennettava ja koottava niin, että ajoneuvo tavanomaisessa käytössä ja tavanomaisissa olosuhteissa (kosteus, sade, lumisade, kuumuus, kylmyys, hiekka, lika, värähtelyt, kuluminen jne.) täyttää tämän liitteen vaatimukset käyttöikänsä ajan.
|
|
5.2 |
Testiajoneuvon on oltava edustava hyväksynnän piiriin tarkoitetun tuotantosarjan päästöihin liittyvien komponenttien ja toiminnallisuuden suhteen. Valmistaja ja hyväksyntäviranomainen päättävät yhdessä, mikä ajoneuvon testimalli on edustava. |
|
5.3 |
Ajoneuvon testausolosuhteet
5.3.1 Päästötesteissä käytettävien voitelu- ja jäähdytysaineiden on tyypiltään ja määrältään vastattava niitä eritelmiä, jotka valmistaja antaa ajoneuvon tavanomaista käyttöä varten. 5.3.2 Päästötesteissä on käytettävä liitteessä IX eritellyn tyyppistä polttoainetta. 5.3.3 Kaikkien päästöjenrajoitusjärjestelmien on oltava toimintakunnossa. 5.3.4 Estolaitteiden käyttö on kielletty asetuksen (EY) N:o 715/2007 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 5.3.5 Moottori on suunniteltava niin, että kampikammiopäästöt vältetään. 5.3.6 Päästötesteissä on käytettävä tämän liitteen alaliitteessä 6 olevassa 1.2.4.5 kohdassa määriteltyjä renkaita. |
|
5.4 |
Bensiinisäiliön täyttöaukot
5.4.1 Noudattaen, mitä 5.4.2 kohdassa säädetään, bensiini- tai etanolisäiliön täyttöaukko on suunniteltava siten, ettei säiliötä voida täyttää täyttöpistoolilla, jonka suuttimen ulkohalkaisija on 23,6 mm tai suurempi. 5.4.2 Edellä olevaa 5.4.1 kohtaa ei sovelleta ajoneuvoon, joka täyttää seuraavat kaksi ehtoa: a) ajoneuvo on suunniteltu ja valmistettu siten, ettei lyijyä sisältävän polttoaineen käytöstä ole haittaa millekään kaasumaisia päästöjä rajoittavalle laitteelle, ja b) ajoneuvoon on näkyvästi ja pysyvästi merkitty helposti luettava tunnus, joka määritellään standardissa ISO 2575:2010 ”Road vehicles – Symbols for controls, indicators and tell-tales”, paikkaan, joka on bensiinisäiliötä täyttävän henkilön välittömästi nähtävissä. Lisämerkinnät sallitaan. |
|
5.5 |
Elektronisen järjestelmän suojausta koskevat säännökset
5.5.1 Päästöjenvalvontatietokoneella varustetuissa ajoneuvoissa on oltava ominaisuuksia, joiden avulla estetään muiden kuin valmistajan sallimien muutosten tekeminen. Valmistajan on sallittava muutokset, jos muutokset ovat tarpeen ajoneuvon vianmäärityksen, huollon, tarkastuksen, jälkiasennusten tai korjauksen kannalta. Uudelleenohjelmoitavat tietokonekoodit ja käyttöparametrit on suojattava, ja niillä on varmistettava vähintään sama suojelun taso kuin standardin ISO 15031-7 (15. maaliskuuta 2001) määräyksillä. Kalibrointiin käytettävien irrotettavien muistipiirien on oltava valettuja ja sijaittava suljetuissa koteloissa, tai ne on suojattava sähköisillä algoritmeilla, eivätkä ne saa olla vaihdettavissa ilman erikoistyökaluja ja erityisiä työmenetelmiä. 5.5.2 Ohjelmoidut moottorin ohjausparametrit eivät saa olla muutettavissa ilman erikoistyökaluja ja erityisiä työmenetelmiä (esimerkiksi juotetut tai valetut tietokoneen komponentit tai sinetöidyt (tai juotetut) koteloinnit). 5.5.3 Valmistajat voivat hakea hyväksyntäviranomaiselta vapautusta jostakin näistä vaatimuksista niiden ajoneuvojen osalta, jotka eivät todennäköisesti tarvitse suojaa. Harkitessaan vapautuksen myöntämistä hyväksyntäviranomainen ottaa huomioon suorittimien senhetkisen saatavuuden, ajoneuvon suorituskyvyn ja ajoneuvon todennäköisen myyntimäärän tai muitakin tekijöitä. 5.5.4 Uudelleenohjelmoitavia muisteja käyttävien valmistajien on estettävä muistien luvaton uudelleenohjelmointi. Valmistajien on käytettävä tehokkaita suojausmenetelmiä ja kirjoitussuojia, jotka vaativat yhteyttä valmistajan ylläpitämään ulkopuoliseen tietokoneeseen, johon myös riippumattomilla toimijoilla on pääsy 5.5.1 kohdassa ja liitteessä XIV olevassa 2.2 kohdassa määriteltyjen turvatoimien mukaisesti. Menetelmille, joilla turvataan riittävä suojaus, tarvitaan hyväksyntäviranomaisen hyväksyntä. |
|
5.6 |
Interpolointiperhe
5.6.1 Polttomoottorilla varustettujen ajoneuvojen interpolointiperhe Samaan interpolointiperheeseen voi kuulua vain ajoneuvoja, jotka ovat seuraavien ajoneuvon, voimalaitteen ja voimansiirron ominaisuuksien suhteen identtisiä: a) polttomoottorin tyyppi: polttoaineen tyyppi, työtapa, sylinteritilavuus, ominaisuudet täydellä kuormalla, moottoriteknologia ja latausjärjestelmä sekä muut moottorin osajärjestelmät tai ominaisuudet, joilla on merkityksellistä vaikutusta CO2-päästöjen massaan WLTP:n mukaisissa olosuhteissa b) voimalaitteen kaikkien CO2-päästöjen massaan vaikuttavien komponenttien toimintastrategia c) voimansiirron tyyppi (esim. käsivalintainen, automaattinen, portaaton) ja malli (esim. vääntömomenttiarvo, vaihteiden lukumäärä, kytkinten lukumäärä) d) n/v-suhteet (moottorin pyörimisnopeus jaettuna ajoneuvon nopeudella). Vaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos kaikkien asianomaisten välityssuhteiden osalta ero yleisemmin asennetun voimansiirtotyypin välityssuhteisiin nähden on enintään 8 prosenttia. e) vetävien akselien lukumäärä f) ATCT-perhe. Ajoneuvot voivat kuulua samaan interpolointiperheeseen vain siinä tapauksessa, että ne kuuluvat samaan alaliitteessä 1 olevassa 2 kohdassa kuvattuun ajoneuvoryhmään. 5.6.2 Vain sisäisesti ladattavien (NOVC) ja ulkopuolelta ladattavien (OVC) sähköhybridiajoneuvojen interpolointiperhe Samaan interpolointiperheeseen voi kuulua vain sellaisia NOVC- ja OVC-sähköhybridiajoneuvoja, jotka täyttävät 5.6.1 kohdan vaatimukset ja ovat lisäksi seuraavien ominaisuuksien suhteen identtisiä: a) sähkökoneiden tyyppi ja lukumäärä (rakenteen tyyppi (asynkroninen/synkroninen jne.), jäähdytysaineen tyyppi (ilma, neste) ja muut ominaisuudet, joilla on merkityksellistä vaikutusta CO2-päästöjen massaan ja sähköenergiankulutukseen WLTP:n mukaisissa olosuhteissa b) ajo-REESS-järjestelmän tyyppi (malli, kapasiteetti, nimellisjännite, nimellisteho, jäähdytysaineen tyyppi (ilma, neste)) c) sähkökoneen ja ajo-REESS-järjestelmän välisen, ajo-REESS-järjestelmän ja pienjännitetehonlähteen välisen sekä latauspistokkeen ja ajo-REESS-järjestelmän välisen energianmuuntimen tyyppi ja muut ominaisuudet, joilla on merkityksellistä vaikutusta CO2-päästöjen massaan ja sähköenergiankulutukseen WLTP:n mukaisissa olosuhteissa. d) Varausta purkavien syklien määrä testin alusta siirtymäsykliin siirtymäsykli mukaan luettuna saa poiketa enintään yhdellä syklillä. 5.6.3 Täyssähköajoneuvojen interpolointiperhe Samaan interpolointiperheeseen voi kuulua vain täyssähköajoneuvoja, jotka ovat seuraavien sähköisen voimalaitteen ja voimansiirron ominaisuuksien suhteen identtisiä: a) sähkökoneiden tyyppi ja lukumäärä (rakenteen tyyppi (asynkroninen/synkroninen jne.), jäähdytysaineen tyyppi (ilma, neste) ja muut ominaisuudet, joilla on merkityksellistä vaikutusta sähköenergiankulutukseen ja sähkökäyttöiseen toimintasäteeseen WLTP:n mukaisissa olosuhteissa b) ajo-REESS-järjestelmän tyyppi (malli, kapasiteetti, nimellisjännite, nimellisteho, jäähdytysaineen tyyppi (ilma, neste)) c) voimansiirron tyyppi (esim. käsivalintainen, automaattinen, portaaton) ja malli (esim. vääntömomenttiarvo, vaihteiden lukumäärä, kytkinten lukumäärä) d) vetävien akselien lukumäärä e) sähkökoneen ja ajo-REESS-järjestelmän välisen, ajo-REESS-järjestelmän ja pienjännitetehonlähteen välisen sekä latauspistokkeen ja ajo-REESS-järjestelmän välisen sähköenergianmuuntimen tyyppi ja muut ominaisuudet, joilla on merkityksellistä vaikutusta sähköenergiankulutukseen ja sähköiseen toimintasäteeseen WLTP:n mukaisissa olosuhteissa. f) voimalaitteen kaikkien sähköenergiankulutukseen vaikuttavien komponenttien toimintastrategia g) n/v-suhteet (moottorin pyörimisnopeus jaettuna ajoneuvon nopeudella). Vaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos kaikkien asianomaisten välityssuhteiden osalta ero yleisemmin asennetun voimansiirtotyypin ja -mallin välityssuhteisiin nähden on enintään 8 prosenttia |
|
5.7 |
Ajovastusperhe
Samaan ajovastusperheeseen voi kuulua vain ajoneuvoja, jotka ovat seuraavien ominaisuuksien suhteen identtisiä: a) Voimansiirron tyyppi (esim. käsivalintainen, automaattinen, portaaton) ja malli (esim. vääntömomenttiarvo, vaihteiden lukumäärä, kytkinten lukumäärä). Valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella perheeseen voidaan sisällyttää voimansiirto, jonka tehohäviöt ovat pienemmät. b) n/v-suhteet (moottorin pyörimisnopeus jaettuna ajoneuvon nopeudella). Vaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos kaikkien asianomaisten välityssuhteiden osalta ero yleisemmin asennetun voimansiirtotyypin välityssuhteisiin nähden on enintään 25 prosenttia. c) vetävien akselien lukumäärä d) Jos ainakin yksi sähkökone on kytkettynä vaihteiston vapaa-asennossa eikä ajoneuvoa ole varustettu rullaustilalla (alaliitteessä 4 oleva 4.2.1.8.5 kohta), jossa sähkökone ei vaikuta ajovastukseen, sovelletaan 5.6.2 kohdan a alakohdan ja 5.6.3 kohdan a alakohdan perusteita. Jos ajoneuvo poikkeaa muilta ominaisuuksiltaan kuin massaltaan, vierintävastukseltaan ja aerodynamiikaltaan siten, että erolla on merkityksellistä vaikutusta ajovastukseen, ajoneuvoa ei pidetä perheen jäsenenä, ellei hyväksyntäviranomainen sitä hyväksy. |
|
5.8 |
Ajovastusmatriisiperhe
Ajovastusmatriisiperhettä voidaan soveltaa ajoneuvoihin, joiden suurin suunniteltu teknisesti sallittu kokonaismassa on ≥ 3 000 kg. Samaan ajovastusmatriisiperheeseen voi kuulua vain ajoneuvoja, jotka ovat seuraavien ominaisuuksien suhteen identtisiä: a) vaihteiston tyyppi (esim. käsivalintainen, automaattinen, portaaton) b) vetävien akselien lukumäärä. |
|
5.9 |
Jaksoittaisesti regeneroituvan järjestelmän (Ki) mukainen perhe
Samaan jaksoittaisesti regeneroituvan järjestelmän mukaiseen perheeseen voi kuulua vain ajoneuvoja, jotka ovat seuraavien ajoneuvon, voimalaitteen ja voimansiirron ominaisuuksien suhteen identtisiä: 5.9.1 polttomoottorin tyyppi: polttoaineen tyyppi, työtapa 5.9.2 jaksoittaisesti regeneroituva järjestelmä (eli katalysaattori, hiukkasloukku) a) rakenne (eli kotelointi, käytettävä jalometalli, käytettävä substraatti, kennotiheys) b) tyyppi ja toimintaperiaate c) tilavuus (± 10 prosenttia) d) sijainti (lämpötila ± 100 °C toiseksi suurimmalla vertailunopeudella) e) Perheen kunkin ajoneuvon testimassan on oltava pienempi tai yhtä suuri kuin Ki-demonstroinnissa käytettävän ajoneuvon testimassa lisättynä 250 kg:lla. |
6. SUORITUSKYKYVAATIMUKSET
6.1 Raja-arvot
Päästöjen raja-arvoina käytetään asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteessä I esitettyjä arvoja.
6.2 Testaus
Testaus on tehtävä seuraavien mukaisesti:
a) WLTC-syklit alaliitteessä 1 kuvatun mukaisesti
b) vaihteen valinta ja vaihtamiskohdan määrittäminen alaliitteessä 2 kuvatun mukaisesti
c) soveltuva polttoaine tämän asetuksen liitteessä IX kuvatun mukaisesti
d) ajovastus ja dynamometrin asetukset alaliitteessä 4 kuvatun mukaisesti
e) testilaitteet alaliitteessä 5 kuvatun mukaisesti
f) testausmenetelmät alaliitteissä 6 ja 8 kuvatun mukaisesti
g) laskentamenetelmät alaliitteissä 7 ja 8 kuvatun mukaisesti.
Alaliite 1
Kansainvälinen yhdenmukaistettu kevyiden hyötyajoneuvojen testimenettely (WLTC)
1. Yleiset vaatimukset
1.1 Ajettavan syklin määräävät testiajoneuvon nimellistehon suhde sen massaan ajokuntoisena (W/kg) ja sen suurin nopeus vmax.
Tämän alaliitteen vaatimuksista johtuvaa sykliä nimitetään liitteen muissa osissa ”sovellettavaksi sykliksi”.
2. Ajoneuvojen luokitus
2.1 Ryhmän 1 ajoneuvojen tehon ja ajokuntoisen massan suhde Pmr ≤ 22 W/kg.
2.2 Ryhmän 2 ajoneuvojen tehon ja ajokuntoisen massan suhde > 22 ja ≤ 34 W/kg.
2.3 Ryhmän 3 ajoneuvojen tehon ja ajokuntoisen massan suhde > 34 W/kg.
2.3.1 Kaikkia alaliitteen 8 mukaisesti testattavia ajoneuvoja pidetään ryhmän 3 ajoneuvoina.
3. Testisyklit
3.1 Ryhmän 1 ajoneuvot
3.1.1 Ryhmän 1 ajoneuvoille tehtävä kokonainen sykli koostuu hitaasta vaiheesta (Low1), keskinopeasta vaiheesta (Medium1) ja toisesta hitaasta vaiheesta (Low1).
3.1.2 Vaihe Low1 kuvataan kuvassa A1/1 ja taulukossa A1/1.
3.1.3 Vaihe Medium1 kuvataan kuvassa A1/2 ja taulukossa A1/2.
3.2 Ryhmän 2 ajoneuvot
3.2.1 Ryhmän 2 ajoneuvoille tehtävä kokonainen sykli koostuu hitaasta vaiheesta (Low2), keskinopeasta vaiheesta (Medium2), nopeasta vaiheesta (High2) ja moottoritievaiheesta (Extra High2).
3.2.2 Vaihe Low2 kuvataan kuvassa A1/3 ja taulukossa A1/3.
3.2.3 Vaihe Medium2 kuvataan kuvassa A1/4 ja taulukossa A1/4.
3.2.4 Vaihe High2 kuvataan kuvassa A1/5 ja taulukossa A1/5.
3.2.5 Vaihe Extra High2 kuvataan kuvassa A1/6 ja taulukossa A1/6.
3.3 Ryhmän 3 ajoneuvot
Ryhmän 3 ajoneuvot jaetaan kahteen alaryhmään suurimman nopeutensa vmax mukaan.
3.3.1. Ryhmän 3a ajoneuvot: vmax < 120 km/h
3.3.1.1 Kokonainen sykli koostuu hitaasta vaiheesta (Low3), keskinopeasta vaiheesta (Medium3-1), nopeasta vaiheesta (High3-1) ja moottoritievaiheesta (Extra High3).
3.3.1.2 Vaihe Low3 kuvataan kuvassa A1/7 ja taulukossa A1/7.
3.3.1.3 Vaihe Medium3-1 kuvataan kuvassa A1/8 ja taulukossa A1/8.
3.3.1.4 Vaihe High3-1 kuvataan kuvassa A1/10 ja taulukossa A1/10.
3.3.1.5 Vaihe Extra High3 kuvataan kuvassa A1/12 ja taulukossa A1/12.
3.3.2. Ryhmän 3b ajoneuvot: vmax ≥ 120 km/h
3.3.2.1 Kokonainen sykli koostuu hitaasta vaiheesta (Low3), keskinopeasta vaiheesta (Medium3-2), nopeasta vaiheesta (High3-2) ja moottoritievaiheesta (Extra High3).
3.3.2.2 Vaihe Low3 kuvataan kuvassa A1/7 ja taulukossa A1/7.
3.3.2.3 Vaihe Medium3-2 kuvataan kuvassa A1/9 ja taulukossa A1/9.
3.3.2.4 Vaihe High3-2 kuvataan kuvassa A1/11 ja taulukossa A1/11.
3.3.2.5 Vaihe Extra High3 kuvataan kuvassa A1/12 ja taulukossa A1/12.
3.4 Kaikkien vaiheiden kesto
3.4.1 Kaikkien hitaiden vaiheiden kesto on 589 sekuntia.
3.4.2 Kaikkien keskinopeiden vaiheiden kesto on 433 sekuntia.
3.4.3 Kaikkien nopeiden vaiheiden kesto on 455 sekuntia.
3.4.4 Kaikkien moottoritievaiheiden kesto on 323 sekuntia.
3.5 WLTC-kaupunkiajosyklit
Ulkopuolelta ladattavat sähköhybridiajoneuvot ja täyssähköajoneuvot testataan WLTC- ja WLTC-kaupunkiajosykleillä (ks. alaliite 8), kun kyse on alaryhmien 3a ja 3b ajoneuvoista.
WLTC-kaupunkiajosykli koostuu vain hitaasta ja keskinopeasta vaiheesta.
4. WLTC, ryhmän 1 ajoneuvot
Kuva A1/1
WLTC, ryhmän 1 ajoneuvot, vaihe Low1
Kuva A1/2
WLTC, ryhmän 1 ajoneuvot, vaihe Medium1
Taulukko A1/1
WLTC, ryhmän 1 ajoneuvot, vaihe Low1
|
Aika (s) |
Nopeus (km/h) |
|
0 |
0,0 |
|
1 |
0,0 |
|
2 |
0,0 |
|
3 |
0,0 |
|
4 |
0,0 |
|
5 |
0,0 |
|
6 |
0,0 |
|
7 |
0,0 |
|
8 |
0,0 |
|
9 |
0,0 |
|
10 |
0,0 |
|
11 |
0,0 |
|
12 |
0,2 |
|
13 |
3,1 |
|
14 |
5,7 |
|
15 |
8,0 |
|
16 |
10,1 |
|
17 |
12,0 |
|
18 |
13,8 |
|
19 |
15,4 |
|
20 |
16,7 |
|
21 |
17,7 |
|
22 |
18,3 |
|
23 |
18,8 |
|
24 |
18,9 |
|
25 |
18,4 |
|
26 |
16,9 |
|
27 |
14,3 |
|
28 |
10,8 |
|
29 |
7,1 |
|
30 |
4,0 |
|
31 |
0,0 |
|
32 |
0,0 |
|
33 |
0,0 |
|
34 |
0,0 |
|
35 |
1,5 |
|
36 |
3,8 |
|
37 |
5,6 |
|
38 |
7,5 |
|
39 |
9,2 |
|
40 |
10,8 |
|
41 |
12,4 |
|
42 |
13,8 |
|
43 |
15,2 |
|
44 |
16,3 |
|
45 |
17,3 |
|
46 |
18,0 |
|
47 |
18,8 |
|
48 |
19,5 |
|
49 |
20,2 |
|
50 |
20,9 |
|
51 |
21,7 |
|
52 |
22,4 |
|
53 |
23,1 |
|
54 |
23,7 |
|
55 |
24,4 |
|
56 |
25,1 |
|
57 |
25,4 |
|
58 |
25,2 |
|
59 |
23,4 |
|
60 |
21,8 |
|
61 |
19,7 |
|
62 |
17,3 |
|
63 |
14,7 |
|
64 |
12,0 |
|
65 |
9,4 |
|
66 |
5,6 |
|
67 |
3,1 |
|
68 |
0,0 |
|
69 |
0,0 |
|
70 |
0,0 |
|
71 |
0,0 |
|
72 |
0,0 |
|
73 |
0,0 |
|
74 |
0,0 |
|
75 |
0,0 |
|
76 |
0,0 |
|
77 |
0,0 |
|
78 |
0,0 |
|
79 |
0,0 |
|
80 |
0,0 |
|
81 |
0,0 |
|
82 |
0,0 |
|
83 |
0,0 |
|
84 |
0,0 |
|
85 |
0,0 |
|
86 |
0,0 |
|
87 |
0,0 |
|
88 |
0,0 |
|
89 |
0,0 |
|
90 |
0,0 |
|
91 |
0,0 |
|
92 |
0,0 |
|
93 |
0,0 |
|
94 |
0,0 |
|
95 |
0,0 |
|
96 |
0,0 |
|
97 |
0,0 |
|
98 |
0,0 |
|
99 |
0,0 |
|
100 |
0,0 |
|
101 |
0,0 |
|
102 |
0,0 |
|
103 |
0,0 |
|
104 |
0,0 |
|
105 |
0,0 |
|
106 |
0,0 |
|
107 |
0,0 |
|
108 |
0,7 |
|
109 |
1,1 |
|
110 |
1,9 |
|
111 |
2,5 |
|
112 |
3,5 |
|
113 |
4,7 |
|
114 |
6,1 |
|
115 |
7,5 |
|
116 |
9,4 |
|
117 |
11,0 |
|
118 |
12,9 |
|
119 |
14,5 |
|
120 |
16,4 |
|
121 |
18,0 |
|
122 |
20,0 |
|
123 |
21,5 |
|
124 |
23,5 |
|
125 |
25,0 |
|
126 |
26,8 |
|
127 |
28,2 |
|
128 |
30,0 |
|
129 |
31,4 |
|
130 |
32,5 |
|
131 |
33,2 |
|
132 |
33,4 |
|
133 |
33,7 |
|
134 |
33,9 |
|
135 |
34,2 |
|
136 |
34,4 |
|
137 |
34,7 |
|
138 |
34,9 |
|
139 |
35,2 |
|
140 |
35,4 |
|
141 |
35,7 |
|
142 |
35,9 |
|
143 |
36,6 |
|
144 |
37,5 |
|
145 |
38,4 |
|
146 |
39,3 |
|
147 |
40,0 |
|
148 |
40,6 |
|
149 |
41,1 |
|
150 |
41,4 |
|
151 |
41,6 |
|
152 |
41,8 |
|
153 |
41,8 |
|
154 |
41,9 |
|
155 |
41,9 |
|
156 |
42,0 |
|
157 |
42,0 |
|
158 |
42,2 |
|
159 |
42,3 |
|
160 |
42,6 |
|
161 |
43,0 |
|
162 |
43,3 |
|
163 |
43,7 |
|
164 |
44,0 |
|
165 |
44,3 |
|
166 |
44,5 |
|
167 |
44,6 |
|
168 |
44,6 |
|
169 |
44,5 |
|
170 |
44,4 |
|
171 |
44,3 |
|
172 |
44,2 |
|
173 |
44,1 |
|
174 |
44,0 |
|
175 |
43,9 |
|
176 |
43,8 |
|
177 |
43,7 |
|
178 |
43,6 |
|
179 |
43,5 |
|
180 |
43,4 |
|
181 |
43,3 |
|
182 |
43,1 |
|
183 |
42,9 |
|
184 |
42,7 |
|
185 |
42,5 |
|
186 |
42,3 |
|
187 |
42,2 |
|
188 |
42,2 |
|
189 |
42,2 |
|
190 |
42,3 |
|
191 |
42,4 |
|
192 |
42,5 |
|
193 |
42,7 |
|
194 |
42,9 |
|
195 |
43,1 |
|
196 |
43,2 |
|
197 |
43,3 |
|
198 |
43,4 |
|
199 |
43,4 |
|
200 |
43,2 |
|
201 |
42,9 |
|
202 |
42,6 |
|
203 |
42,2 |
|
204 |
41,9 |
|
205 |
41,5 |
|
206 |
41,0 |
|
207 |
40,5 |
|
208 |
39,9 |
|
209 |
39,3 |
|
210 |
38,7 |
|
211 |
38,1 |
|
212 |
37,5 |
|
213 |
36,9 |
|
214 |
36,3 |
|
215 |
35,7 |
|
216 |
35,1 |
|
217 |
34,5 |
|
218 |
33,9 |
|
219 |
33,6 |
|
220 |
33,5 |
|
221 |
33,6 |
|
222 |
33,9 |
|
223 |
34,3 |
|
224 |
34,7 |
|
225 |
35,1 |
|
226 |
35,5 |
|
227 |
35,9 |
|
228 |
36,4 |
|
229 |
36,9 |
|
230 |
37,4 |
|
231 |
37,9 |
|
232 |
38,3 |
|
233 |
38,7 |
|
234 |
39,1 |
|
235 |
39,3 |
|
236 |
39,5 |
|
237 |
39,7 |
|
238 |
39,9 |
|
239 |
40,0 |
|
240 |
40,1 |
|
241 |
40,2 |
|
242 |
40,3 |
|
243 |
40,4 |
|
244 |
40,5 |
|
245 |
40,5 |
|
246 |
40,4 |
|
247 |
40,3 |
|
248 |
40,2 |
|
249 |
40,1 |
|
250 |
39,7 |
|
251 |
38,8 |
|
252 |
37,4 |
|
253 |
35,6 |
|
254 |
33,4 |
|
255 |
31,2 |
|
256 |
29,1 |
|
257 |
27,6 |
|
258 |
26,6 |
|
259 |
26,2 |
|
260 |
26,3 |
|
261 |
26,7 |
|
262 |
27,5 |
|
263 |
28,4 |
|
264 |
29,4 |
|
265 |
30,4 |
|
266 |
31,2 |
|
267 |
31,9 |
|
268 |
32,5 |
|
269 |
33,0 |
|
270 |
33,4 |
|
271 |
33,8 |
|
272 |
34,1 |
|
273 |
34,3 |
|
274 |
34,3 |
|
275 |
33,9 |
|
276 |
33,3 |
|
277 |
32,6 |
|
278 |
31,8 |
|
279 |
30,7 |
|
280 |
29,6 |
|
281 |
28,6 |
|
282 |
27,8 |
|
283 |
27,0 |
|
284 |
26,4 |
|
285 |
25,8 |
|
286 |
25,3 |
|
287 |
24,9 |
|
288 |
24,5 |
|
289 |
24,2 |
|
290 |
24,0 |
|
291 |
23,8 |
|
292 |
23,6 |
|
293 |
23,5 |
|
294 |
23,4 |
|
295 |
23,3 |
|
296 |
23,3 |
|
297 |
23,2 |
|
298 |
23,1 |
|
299 |
23,0 |
|
300 |
22,8 |
|
301 |
22,5 |
|
302 |
22,1 |
|
303 |
21,7 |
|
304 |
21,1 |
|
305 |
20,4 |
|
306 |
19,5 |
|
307 |
18,5 |
|
308 |
17,6 |
|
309 |
16,6 |
|
310 |
15,7 |
|
311 |
14,9 |
|
312 |
14,3 |
|
313 |
14,1 |
|
314 |
14,0 |
|
315 |
13,9 |
|
316 |
13,8 |
|
317 |
13,7 |
|
318 |
13,6 |
|
319 |
13,5 |
|
320 |
13,4 |
|
321 |
13,3 |
|
322 |
13,2 |
|
323 |
13,2 |
|
324 |
13,2 |
|
325 |
13,4 |
|
326 |
13,5 |
|
327 |
13,7 |
|
328 |
13,8 |
|
329 |
14,0 |
|
330 |
14,1 |
|
331 |
14,3 |
|
332 |
14,4 |
|
333 |
14,4 |
|
334 |
14,4 |
|
335 |
14,3 |
|
336 |
14,3 |
|
337 |
14,0 |
|
338 |
13,0 |
|
339 |
11,4 |
|
340 |
10,2 |
|
341 |
8,0 |
|
342 |
7,0 |
|
343 |
6,0 |
|
344 |
5,5 |
|
345 |
5,0 |
|
346 |
4,5 |
|
347 |
4,0 |
|
348 |
3,5 |
|
349 |
3,0 |
|
350 |
2,5 |
|
351 |
2,0 |
|
352 |
1,5 |
|
353 |
1,0 |
|
354 |
0,5 |
|
355 |
0,0 |
|
356 |
0,0 |
|
357 |
0,0 |
|
358 |
0,0 |
|
359 |
0,0 |
|
360 |
0,0 |
|
361 |
2,2 |
|
362 |
4,5 |
|
363 |
6,6 |
|
364 |
8,6 |
|
365 |
10,6 |
|
366 |
12,5 |
|
367 |
14,4 |
|
368 |
16,3 |
|
369 |
17,9 |
|
370 |
19,1 |
|
371 |
19,9 |
|
372 |
20,3 |
|
373 |
20,5 |
|
374 |
20,7 |
|
375 |
21,0 |
|
376 |
21,6 |
|
377 |
22,6 |
|
378 |
23,7 |
|
379 |
24,8 |
|
380 |
25,7 |
|
381 |
26,2 |
|
382 |
26,4 |
|
383 |
26,4 |
|
384 |
26,4 |
|
385 |
26,5 |
|
386 |
26,6 |
|
387 |
26,8 |
|
388 |
26,9 |
|
389 |
27,2 |
|
390 |
27,5 |
|
391 |
28,0 |
|
392 |
28,8 |
|
393 |
29,9 |
|
394 |
31,0 |
|
395 |
31,9 |
|
396 |
32,5 |
|
397 |
32,6 |
|
398 |
32,4 |
|
399 |
32,0 |
|
400 |
31,3 |
|
401 |
30,3 |
|
402 |
28,0 |
|
403 |
27,0 |
|
404 |
24,0 |
|
405 |
22,5 |
|
406 |
19,0 |
|
407 |
17,5 |
|
408 |
14,0 |
|
409 |
12,5 |
|
410 |
9,0 |
|
411 |
7,5 |
|
412 |
4,0 |
|
413 |
2,9 |
|
414 |
0,0 |
|
415 |
0,0 |
|
416 |
0,0 |
|
417 |
0,0 |
|
418 |
0,0 |
|
419 |
0,0 |
|
420 |
0,0 |
|
421 |
0,0 |
|
422 |
0,0 |
|
423 |
0,0 |
|
424 |
0,0 |
|
425 |
0,0 |
|
426 |
0,0 |
|
427 |
0,0 |
|
428 |
0,0 |
|
429 |
0,0 |
|
430 |
0,0 |
|
431 |
0,0 |
|
432 |
0,0 |
|
433 |
0,0 |
|
434 |
0,0 |
|
435 |
0,0 |
|
436 |
0,0 |
|
437 |
0,0 |
|
438 |
0,0 |
|
439 |
0,0 |
|
440 |
0,0 |
|
441 |
0,0 |
|
442 |
0,0 |
|
443 |
0,0 |
|
444 |
0,0 |
|
445 |
0,0 |
|
446 |
0,0 |
|
447 |
0,0 |
|
448 |
0,0 |
|
449 |
0,0 |
|
450 |
0,0 |
|
451 |
0,0 |
|
452 |
0,0 |
|
453 |
0,0 |
|
454 |
0,0 |
|
455 |
0,0 |
|
456 |
0,0 |
|
457 |
0,0 |
|
458 |
0,0 |
|
459 |
0,0 |
|
460 |
0,0 |
|
461 |
0,0 |
|
462 |
0,0 |
|
463 |
0,0 |
|
464 |
0,0 |
|
465 |
0,0 |
|
466 |
0,0 |
|
467 |
0,0 |
|
468 |
0,0 |
|
469 |
0,0 |
|
470 |
0,0 |
|
471 |
0,0 |
|
472 |
0,0 |
|
473 |
0,0 |
|
474 |
0,0 |
|
475 |
0,0 |
|
476 |
0,0 |
|
477 |
0,0 |
|
478 |
0,0 |
|
479 |
0,0 |
|
480 |
0,0 |
|
481 |
1,6 |
|
482 |
3,1 |
|
483 |
4,6 |
|
484 |
6,1 |
|
485 |
7,8 |
|
486 |
9,5 |
|
487 |
11,3 |
|
488 |
13,2 |
|
489 |
15,0 |
|
490 |
16,8 |
|
491 |
18,4 |
|
492 |
20,1 |
|
493 |
21,6 |
|
494 |
23,1 |
|
495 |
24,6 |
|
496 |
26,0 |
|
497 |
27,5 |
|
498 |
29,0 |
|
499 |
30,6 |
|
500 |
32,1 |
|
501 |
33,7 |
|
502 |
35,3 |
|
503 |
36,8 |
|
504 |
38,1 |
|
505 |
39,3 |
|
506 |
40,4 |
|
507 |
41,2 |
|
508 |
41,9 |
|
509 |
42,6 |
|
510 |
43,3 |
|
511 |
44,0 |
|
512 |
44,6 |
|
513 |
45,3 |
|
514 |
45,5 |
|
515 |
45,5 |
|
516 |
45,2 |
|
517 |
44,7 |
|
518 |
44,2 |
|
519 |
43,6 |
|
520 |
43,1 |
|
521 |
42,8 |
|
522 |
42,7 |
|
523 |
42,8 |
|
524 |
43,3 |
|
525 |
43,9 |
|
526 |
44,6 |
|
527 |
45,4 |
|
528 |
46,3 |
|
529 |
47,2 |
|
530 |
47,8 |
|
531 |
48,2 |
|
532 |
48,5 |
|
533 |
48,7 |
|
534 |
48,9 |
|
535 |
49,1 |
|
536 |
49,1 |
|
537 |
49,0 |
|
538 |
48,8 |
|
539 |
48,6 |
|
540 |
48,5 |
|
541 |
48,4 |
|
542 |
48,3 |
|
543 |
48,2 |
|
544 |
48,1 |
|
545 |
47,5 |
|
546 |
46,7 |
|
547 |
45,7 |
|
548 |
44,6 |
|
549 |
42,9 |
|
550 |
40,8 |
|
551 |
38,2 |
|
552 |
35,3 |
|
553 |
31,8 |
|
554 |
28,7 |
|
555 |
25,8 |
|
556 |
22,9 |
|
557 |
20,2 |
|
558 |
17,3 |
|
559 |
15,0 |
|
560 |
12,3 |
|
561 |
10,3 |
|
562 |
7,8 |
|
563 |
6,5 |
|
564 |
4,4 |
|
565 |
3,2 |
|
566 |
1,2 |
|
567 |
0,0 |
|
568 |
0,0 |
|
569 |
0,0 |
|
570 |
0,0 |
|
571 |
0,0 |
|
572 |
0,0 |
|
573 |
0,0 |
|
574 |
0,0 |
|
575 |
0,0 |
|
576 |
0,0 |
|
577 |
0,0 |
|
578 |
0,0 |
|
579 |
0,0 |
|
580 |
0,0 |
|
581 |
0,0 |
|
582 |
0,0 |
|
583 |
0,0 |
|
584 |
0,0 |
|
585 |
0,0 |
|
586 |
0,0 |
|
587 |
0,0 |
|
588 |
0,0 |
|
589 |
0,0 |
Taulukko A1/2
WLTC, ryhmän 1 ajoneuvot, vaihe Medium1
|
Aika (s) |
Nopeus (km/h) |
|
590 |
0,0 |
|
591 |
0,0 |
|
592 |
0,0 |
|
593 |
0,0 |
|
594 |
0,0 |
|
595 |
0,0 |
|
596 |
0,0 |
|
597 |
0,0 |
|
598 |
0,0 |
|
599 |
0,0 |
|
600 |
0,6 |
|
601 |
1,9 |
|
602 |
2,7 |
|
603 |
5,2 |
|
604 |
7,0 |
|
605 |
9,6 |
|
606 |
11,4 |
|
607 |
14,1 |
|
608 |
15,8 |
|
609 |
18,2 |
|
610 |
19,7 |
|
611 |
21,8 |
|
612 |
23,2 |
|
613 |
24,7 |
|
614 |
25,8 |
|
615 |
26,7 |
|
616 |
27,2 |
|
617 |
27,7 |
|
618 |
28,1 |
|
619 |
28,4 |
|
620 |
28,7 |
|
621 |
29,0 |
|
622 |
29,2 |
|
623 |
29,4 |
|
624 |
29,4 |
|
625 |
29,3 |
|
626 |
28,9 |
|
627 |
28,5 |
|
628 |
28,1 |
|
629 |
27,6 |
|
630 |
26,9 |
|
631 |
26,0 |
|
632 |
24,6 |
|
633 |
22,8 |
|
634 |
21,0 |
|
635 |
19,5 |
|
636 |
18,6 |
|
637 |
18,4 |
|
638 |
19,0 |
|
639 |
20,1 |
|
640 |
21,5 |
|
641 |
23,1 |
|
642 |
24,9 |
|
643 |
26,4 |
|
644 |
27,9 |
|
645 |
29,2 |
|
646 |
30,4 |
|
647 |
31,6 |
|
648 |
32,8 |
|
649 |
34,0 |
|
650 |
35,1 |
|
651 |
36,3 |
|
652 |
37,4 |
|
653 |
38,6 |
|
654 |
39,6 |
|
655 |
40,6 |
|
656 |
41,6 |
|
657 |
42,4 |
|
658 |
43,0 |
|
659 |
43,6 |
|
660 |
44,0 |
|
661 |
44,4 |
|
662 |
44,8 |
|
663 |
45,2 |
|
664 |
45,6 |
|
665 |
46,0 |
|
666 |
46,5 |
|
667 |
47,0 |
|
668 |
47,5 |
|
669 |
48,0 |
|
670 |
48,6 |
|
671 |
49,1 |
|
672 |
49,7 |
|
673 |
50,2 |
|
674 |
50,8 |
|
675 |
51,3 |
|
676 |
51,8 |
|
677 |
52,3 |
|
678 |
52,9 |
|
679 |
53,4 |
|
680 |
54,0 |
|
681 |
54,5 |
|
682 |
55,1 |
|
683 |
55,6 |
|
684 |
56,2 |
|
685 |
56,7 |
|
686 |
57,3 |
|
687 |
57,9 |
|
688 |
58,4 |
|
689 |
58,8 |
|
690 |
58,9 |
|
691 |
58,4 |
|
692 |
58,1 |
|
693 |
57,6 |
|
694 |
56,9 |
|
695 |
56,3 |
|
696 |
55,7 |
|
697 |
55,3 |
|
698 |
55,0 |
|
699 |
54,7 |
|
700 |
54,5 |
|
701 |
54,4 |
|
702 |
54,3 |
|
703 |
54,2 |
|
704 |
54,1 |
|
705 |
53,8 |
|
706 |
53,5 |
|
707 |
53,0 |
|
708 |
52,6 |
|
709 |
52,2 |
|
710 |
51,9 |
|
711 |
51,7 |
|
712 |
51,7 |
|
713 |
51,8 |
|
714 |
52,0 |
|
715 |
52,3 |
|
716 |
52,6 |
|
717 |
52,9 |
|
718 |
53,1 |
|
719 |
53,2 |
|
720 |
53,3 |
|
721 |
53,3 |
|
722 |
53,4 |
|
723 |
53,5 |
|
724 |
53,7 |
|
725 |
54,0 |
|
726 |
54,4 |
|
727 |
54,9 |
|
728 |
55,6 |
|
729 |
56,3 |
|
730 |
57,1 |
|
731 |
57,9 |
|
732 |
58,8 |
|
733 |
59,6 |
|
734 |
60,3 |
|
735 |
60,9 |
|
736 |
61,3 |
|
737 |
61,7 |
|
738 |
61,8 |
|
739 |
61,8 |
|
740 |
61,6 |
|
741 |
61,2 |
|
742 |
60,8 |
|
743 |
60,4 |
|
744 |
59,9 |
|
745 |
59,4 |
|
746 |
58,9 |
|
747 |
58,6 |
|
748 |
58,2 |
|
749 |
57,9 |
|
750 |
57,7 |
|
751 |
57,5 |
|
752 |
57,2 |
|
753 |
57,0 |
|
754 |
56,8 |
|
755 |
56,6 |
|
756 |
56,6 |
|
757 |
56,7 |
|
758 |
57,1 |
|
759 |
57,6 |
|
760 |
58,2 |
|
761 |
59,0 |
|
762 |
59,8 |
|
763 |
60,6 |
|
764 |
61,4 |
|
765 |
62,2 |
|
766 |
62,9 |
|
767 |
63,5 |
|
768 |
64,2 |
|
769 |
64,4 |
|
770 |
64,4 |
|
771 |
64,0 |
|
772 |
63,5 |
|
773 |
62,9 |
|
774 |
62,4 |
|
775 |
62,0 |
|
776 |
61,6 |
|
777 |
61,4 |
|
778 |
61,2 |
|
779 |
61,0 |
|
780 |
60,7 |
|
781 |
60,2 |
|
782 |
59,6 |
|
783 |
58,9 |
|
784 |
58,1 |
|
785 |
57,2 |
|
786 |
56,3 |
|
787 |
55,3 |
|
788 |
54,4 |
|
789 |
53,4 |
|
790 |
52,4 |
|
791 |
51,4 |
|
792 |
50,4 |
|
793 |
49,4 |
|
794 |
48,5 |
|
795 |
47,5 |
|
796 |
46,5 |
|
797 |
45,4 |
|
798 |
44,3 |
|
799 |
43,1 |
|
800 |
42,0 |
|
801 |
40,8 |
|
802 |
39,7 |
|
803 |
38,8 |
|
804 |
38,1 |
|
805 |
37,4 |
|
806 |
37,1 |
|
807 |
36,9 |
|
808 |
37,0 |
|
809 |
37,5 |
|
810 |
37,8 |
|
811 |
38,2 |
|
812 |
38,6 |
|
813 |
39,1 |
|
814 |
39,6 |
|
815 |
40,1 |
|
816 |
40,7 |
|
817 |
41,3 |
|
818 |
41,9 |
|
819 |
42,7 |
|
820 |
43,4 |
|
821 |
44,2 |
|
822 |
45,0 |
|
823 |
45,9 |
|
824 |
46,8 |
|
825 |
47,7 |
|
826 |
48,7 |
|
827 |
49,7 |
|
828 |
50,6 |
|
829 |
51,6 |
|
830 |
52,5 |
|
831 |
53,3 |
|
832 |
54,1 |
|
833 |
54,7 |
|
834 |
55,3 |
|
835 |
55,7 |
|
836 |
56,1 |
|
837 |
56,4 |
|
838 |
56,7 |
|
839 |
57,1 |
|
840 |
57,5 |
|
841 |
58,0 |
|
842 |
58,7 |
|
843 |
59,3 |
|
844 |
60,0 |
|
845 |
60,6 |
|
846 |
61,3 |
|
847 |
61,5 |
|
848 |
61,5 |
|
849 |
61,4 |
|
850 |
61,2 |
|
851 |
60,5 |
|
852 |
60,0 |
|
853 |
59,5 |
|
854 |
58,9 |
|
855 |
58,4 |
|
856 |
57,9 |
|
857 |
57,5 |
|
858 |
57,1 |
|
859 |
56,7 |
|
860 |
56,4 |
|
861 |
56,1 |
|
862 |
55,8 |
|
863 |
55,5 |
|
864 |
55,3 |
|
865 |
55,0 |
|
866 |
54,7 |
|
867 |
54,4 |
|
868 |
54,2 |
|
869 |
54,0 |
|
870 |
53,9 |
|
871 |
53,7 |
|
872 |
53,6 |
|
873 |
53,5 |
|
874 |
53,4 |
|
875 |
53,3 |
|
876 |
53,2 |
|
877 |
53,1 |
|
878 |
53,0 |
|
879 |
53,0 |
|
880 |
53,0 |
|
881 |
53,0 |
|
882 |
53,0 |
|
883 |
53,0 |
|
884 |
52,8 |
|
885 |
52,5 |
|
886 |
51,9 |
|
887 |
51,1 |
|
888 |
50,2 |
|
889 |
49,2 |
|
890 |
48,2 |
|
891 |
47,3 |
|
892 |
46,4 |
|
893 |
45,6 |
|
894 |
45,0 |
|
895 |
44,3 |
|
896 |
43,8 |
|
897 |
43,3 |
|
898 |
42,8 |
|
899 |
42,4 |
|
900 |
42,0 |
|
901 |
41,6 |
|
902 |
41,1 |
|
903 |
40,3 |
|
904 |
39,5 |
|
905 |
38,6 |
|
906 |
37,7 |
|
907 |
36,7 |
|
908 |
36,2 |
|
909 |
36,0 |
|
910 |
36,2 |
|
911 |
37,0 |
|
912 |
38,0 |
|
913 |
39,0 |
|
914 |
39,7 |
|
915 |
40,2 |
|
916 |
40,7 |
|
917 |
41,2 |
|
918 |
41,7 |
|
919 |
42,2 |
|
920 |
42,7 |
|
921 |
43,2 |
|
922 |
43,6 |
|
923 |
44,0 |
|
924 |
44,2 |
|
925 |
44,4 |
|
926 |
44,5 |
|
927 |
44,6 |
|
928 |
44,7 |
|
929 |
44,6 |
|
930 |
44,5 |
|
931 |
44,4 |
|
932 |
44,2 |
|
933 |
44,1 |
|
934 |
43,7 |
|
935 |
43,3 |
|
936 |
42,8 |
|
937 |
42,3 |
|
938 |
41,6 |
|
939 |
40,7 |
|
940 |
39,8 |
|
941 |
38,8 |
|
942 |
37,8 |
|
943 |
36,9 |
|
944 |
36,1 |
|
945 |
35,5 |
|
946 |
35,0 |
|
947 |
34,7 |
|
948 |
34,4 |
|
949 |
34,1 |
|
950 |
33,9 |
|
951 |
33,6 |
|
952 |
33,3 |
|
953 |
33,0 |
|
954 |
32,7 |
|
955 |
32,3 |
|
956 |
31,9 |
|
957 |
31,5 |
|
958 |
31,0 |
|
959 |
30,6 |
|
960 |
30,2 |
|
961 |
29,7 |
|
962 |
29,1 |
|
963 |
28,4 |
|
964 |
27,6 |
|
965 |
26,8 |
|
966 |
26,0 |
|
967 |
25,1 |
|
968 |
24,2 |
|
969 |
23,3 |
|
970 |
22,4 |
|
971 |
21,5 |
|
972 |
20,6 |
|
973 |
19,7 |
|
974 |
18,8 |
|
975 |
17,7 |
|
976 |
16,4 |
|
977 |
14,9 |
|
978 |
13,2 |
|
979 |
11,3 |
|
980 |
9,4 |
|
981 |
7,5 |
|
982 |
5,6 |
|
983 |
3,7 |
|
984 |
1,9 |
|
985 |
1,0 |
|
986 |
0,0 |
|
987 |
0,0 |
|
988 |
0,0 |
|
989 |
0,0 |
|
990 |
0,0 |
|
991 |
0,0 |
|
992 |
0,0 |
|
993 |
0,0 |
|
994 |
0,0 |
|
995 |
0,0 |
|
996 |
0,0 |
|
997 |
0,0 |
|
998 |
0,0 |
|
999 |
0,0 |
|
1000 |
0,0 |
|
1001 |
0,0 |
|
1002 |
0,0 |
|
1003 |
0,0 |
|
1004 |
0,0 |
|
1005 |
0,0 |
|
1006 |
0,0 |
|
1007 |
0,0 |
|
1008 |
0,0 |
|
1009 |
0,0 |
|
1010 |
0,0 |
|
1011 |
0,0 |
|
1012 |
0,0 |
|
1013 |
0,0 |
|
1014 |
0,0 |
|
1015 |
0,0 |
|
1016 |
0,0 |
|
1017 |
0,0 |
|
1018 |
0,0 |
|
1019 |
0,0 |
|
1020 |
0,0 |
|
1021 |
0,0 |
|
1022 |
0,0 |
5. WLTC, ryhmän 2 ajoneuvot
Kuva A1/3
WLTC, ryhmän 2 ajoneuvot, vaihe Low2
Kuva A1/4
WLTC, ryhmän 2 ajoneuvot, vaihe Medium2
Kuva A1/5
WLTC, ryhmän 2 ajoneuvot, vaihe High2
Kuva A1/6
WLTC, ryhmän 2 ajoneuvot, vaihe Extra High2
Taulukko A1/3
WLTC, ryhmän 2 ajoneuvot, vaihe Low2
|
Aika (s) |
Nopeus (km/h) |
|
0 |
0,0 |
|
1 |
0,0 |
|
2 |
0,0 |
|
3 |
0,0 |
|
4 |
0,0 |
|
5 |
0,0 |
|
6 |
0,0 |
|
7 |
0,0 |
|
8 |
0,0 |
|
9 |
0,0 |
|
10 |
0,0 |
|
11 |
0,0 |
|
12 |
0,0 |
|
13 |
1,2 |
|
14 |
2,6 |
|
15 |
4,9 |
|
16 |
7,3 |
|
17 |
9,4 |
|
18 |
11,4 |
|
19 |
12,7 |
|
20 |
13,3 |
|
21 |
13,4 |
|
22 |
13,3 |
|
23 |
13,1 |
|
24 |
12,5 |
|
25 |
11,1 |
|
26 |
8,9 |
|
27 |
6,2 |
|
28 |
3,8 |
|
29 |
1,8 |
|
30 |
0,0 |
|
31 |
0,0 |
|
32 |
0,0 |
|
33 |
0,0 |
|
34 |
1,5 |
|
35 |
2,8 |
|
36 |
3,6 |
|
37 |
4,5 |
|
38 |
5,3 |
|
39 |
6,0 |
|
40 |
6,6 |
|
41 |
7,3 |
|
42 |
7,9 |
|
43 |
8,6 |
|
44 |
9,3 |
|
45 |
10 |
|
46 |
10,8 |
|
47 |
11,6 |
|
48 |
12,4 |
|
49 |
13,2 |
|
50 |
14,2 |
|
51 |
14,8 |
|
52 |
14,7 |
|
53 |
14,4 |
|
54 |
14,1 |
|
55 |
13,6 |
|
56 |
13,0 |
|
57 |
12,4 |
|
58 |
11,8 |
|
59 |
11,2 |
|
60 |
10,6 |
|
61 |
9,9 |
|
62 |
9,0 |
|
63 |
8,2 |
|
64 |
7,0 |
|
65 |
4,8 |
|
66 |
2,3 |
|
67 |
0,0 |
|
68 |
0,0 |
|
69 |
0,0 |
|
70 |
0,0 |
|
71 |
0,0 |
|
72 |
0,0 |
|
73 |
0,0 |
|
74 |
0,0 |
|
75 |
0,0 |
|
76 |
0,0 |
|
77 |
0,0 |
|
78 |
0,0 |
|
79 |
0,0 |
|
80 |
0,0 |
|
81 |
0,0 |
|
82 |
0,0 |
|
83 |
0,0 |
|
84 |
0,0 |
|
85 |
0,0 |
|
86 |
0,0 |
|
87 |
0,0 |
|
88 |
0,0 |
|
89 |
0,0 |
|
90 |
0,0 |
|
91 |
0,0 |
|
92 |
0,0 |
|
93 |
0,0 |
|
94 |
0,0 |
|
95 |
0,0 |
|
96 |
0,0 |
|
97 |
0,0 |
|
98 |
0,0 |
|
99 |
0,0 |
|
100 |
0,0 |
|
101 |
0,0 |
|
102 |
0,0 |
|
103 |
0,0 |
|
104 |
0,0 |
|
105 |
0,0 |
|
106 |
0,0 |
|
107 |
0,8 |
|
108 |
1,4 |
|
109 |
2,3 |
|
110 |
3,5 |
|
111 |
4,7 |
|
112 |
5,9 |
|
113 |
7,4 |
|
114 |
9,2 |
|
115 |
11,7 |
|
116 |
13,5 |
|
117 |
15,0 |
|
118 |
16,2 |
|
119 |
16,8 |
|
120 |
17,5 |
|
121 |
18,8 |
|
122 |
20,3 |
|
123 |
22,0 |
|
124 |
23,6 |
|
125 |
24,8 |
|
126 |
25,6 |
|
127 |
26,3 |
|
128 |
27,2 |
|
129 |
28,3 |
|
130 |
29,6 |
|
131 |
30,9 |
|
132 |
32,2 |
|
133 |
33,4 |
|
134 |
35,1 |
|
135 |
37,2 |
|
136 |
38,7 |
|
137 |
39,0 |
|
138 |
40,1 |
|
139 |
40,4 |
|
140 |
39,7 |
|
141 |
36,8 |
|
142 |
35,1 |
|
143 |
32,2 |
|
144 |
31,1 |
|
145 |
30,8 |
|
146 |
29,7 |
|
147 |
29,4 |
|
148 |
29,0 |
|
149 |
28,5 |
|
150 |
26,0 |
|
151 |
23,4 |
|
152 |
20,7 |
|
153 |
17,4 |
|
154 |
15,2 |
|
155 |
13,5 |
|
156 |
13,0 |
|
157 |
12,4 |
|
158 |
12,3 |
|
159 |
12,2 |
|
160 |
12,3 |
|
161 |
12,4 |
|
162 |
12,5 |
|
163 |
12,7 |
|
164 |
12,8 |
|
165 |
13,2 |
|
166 |
14,3 |
|
167 |
16,5 |
|
168 |
19,4 |
|
169 |
21,7 |
|
170 |
23,1 |
|
171 |
23,5 |
|
172 |
24,2 |
|
173 |
24,8 |
|
174 |
25,4 |
|
175 |
25,8 |
|
176 |
26,5 |
|
177 |
27,2 |
|
178 |
28,3 |
|
179 |
29,9 |
|
180 |
32,4 |
|
181 |
35,1 |
|
182 |
37,5 |
|
183 |
39,2 |
|
184 |
40,5 |
|
185 |
41,4 |
|
186 |
42,0 |
|
187 |
42,5 |
|
188 |
43,2 |
|
189 |
44,4 |
|
190 |
45,9 |
|
191 |
47,6 |
|
192 |
49,0 |
|
193 |
50,0 |
|
194 |
50,2 |
|
195 |
50,1 |
|
196 |
49,8 |
|
197 |
49,4 |
|
198 |
48,9 |
|
199 |
48,5 |
|
200 |
48,3 |
|
201 |
48,2 |
|
202 |
47,9 |
|
203 |
47,1 |
|
204 |
45,5 |
|
205 |
43,2 |
|
206 |
40,6 |
|
207 |
38,5 |
|
208 |
36,9 |
|
209 |
35,9 |
|
210 |
35,3 |
|
211 |
34,8 |
|
212 |
34,5 |
|
213 |
34,2 |
|
214 |
34,0 |
|
215 |
33,8 |
|
216 |
33,6 |
|
217 |
33,5 |
|
218 |
33,5 |
|
219 |
33,4 |
|
220 |
33,3 |
|
221 |
33,3 |
|
222 |
33,2 |
|
223 |
33,1 |
|
224 |
33,0 |
|
225 |
32,9 |
|
226 |
32,8 |
|
227 |
32,7 |
|
228 |
32,5 |
|
229 |
32,3 |
|
230 |
31,8 |
|
231 |
31,4 |
|
232 |
30,9 |
|
233 |
30,6 |
|
234 |
30,6 |
|
235 |
30,7 |
|
236 |
32,0 |
|
237 |
33,5 |
|
238 |
35,8 |
|
239 |
37,6 |
|
240 |
38,8 |
|
241 |
39,6 |
|
242 |
40,1 |
|
243 |
40,9 |
|
244 |
41,8 |
|
245 |
43,3 |
|
246 |
44,7 |
|
247 |
46,4 |
|
248 |
47,9 |
|
249 |
49,6 |
|
250 |
49,6 |
|
251 |
48,8 |
|
252 |
48,0 |
|
253 |
47,5 |
|
254 |
47,1 |
|
255 |
46,9 |
|
256 |
45,8 |
|
257 |
45,8 |
|
258 |
45,8 |
|
259 |
45,9 |
|
260 |
46,2 |
|
261 |
46,4 |
|
262 |
46,6 |
|
263 |
46,8 |
|
264 |
47,0 |
|
265 |
47,3 |
|
266 |
47,5 |
|
267 |
47,9 |
|
268 |
48,3 |
|
269 |
48,3 |
|
270 |
48,2 |
|
271 |
48,0 |
|
272 |
47,7 |
|
273 |
47,2 |
|
274 |
46,5 |
|
275 |
45,2 |
|
276 |
43,7 |
|
277 |
42,0 |
|
278 |
40,4 |
|
279 |
39,0 |
|
280 |
37,7 |
|
281 |
36,4 |
|
282 |
35,2 |
|
283 |
34,3 |
|
284 |
33,8 |
|
285 |
33,3 |
|
286 |
32,5 |
|
287 |
30,9 |
|
288 |
28,6 |
|
289 |
25,9 |
|
290 |
23,1 |
|
291 |
20,1 |
|
292 |
17,3 |
|
293 |
15,1 |
|
294 |
13,7 |
|
295 |
13,4 |
|
296 |
13,9 |
|
297 |
15,0 |
|
298 |
16,3 |
|
299 |
17,4 |
|
300 |
18,2 |
|
301 |
18,6 |
|
302 |
19,0 |
|
303 |
19,4 |
|
304 |
19,8 |
|
305 |
20,1 |
|
306 |
20,5 |
|
307 |
20,2 |
|
308 |
18,6 |
|
309 |
16,5 |
|
310 |
14,4 |
|
311 |
13,4 |
|
312 |
12,9 |
|
313 |
12,7 |
|
314 |
12,4 |
|
315 |
12,4 |
|
316 |
12,8 |
|
317 |
14,1 |
|
318 |
16,2 |
|
319 |
18,8 |
|
320 |
21,9 |
|
321 |
25,0 |
|
322 |
28,4 |
|
323 |
31,3 |
|
324 |
34,0 |
|
325 |
34,6 |
|
326 |
33,9 |
|
327 |
31,9 |
|
328 |
30,0 |
|
329 |
29,0 |
|
330 |
27,9 |
|
331 |
27,1 |
|
332 |
26,4 |
|
333 |
25,9 |
|
334 |
25,5 |
|
335 |
25,0 |
|
336 |
24,6 |
|
337 |
23,9 |
|
338 |
23,0 |
|
339 |
21,8 |
|
340 |
20,7 |
|
341 |
19,6 |
|
342 |
18,7 |
|
343 |
18,1 |
|
344 |
17,5 |
|
345 |
16,7 |
|
346 |
15,4 |
|
347 |
13,6 |
|
348 |
11,2 |
|
349 |
8,6 |
|
350 |
6,0 |
|
351 |
3,1 |
|
352 |
1,2 |
|
353 |
0,0 |
|
354 |
0,0 |
|
355 |
0,0 |
|
356 |
0,0 |
|
357 |
0,0 |
|
358 |
0,0 |
|
359 |
0,0 |
|
360 |
1,4 |
|
361 |
3,2 |
|
362 |
5,6 |
|
363 |
8,1 |
|
364 |
10,3 |
|
365 |
12,1 |
|
366 |
12,6 |
|
367 |
13,6 |
|
368 |
14,5 |
|
369 |
15,6 |
|
370 |
16,8 |
|
371 |
18,2 |
|
372 |
19,6 |
|
373 |
20,9 |
|
374 |
22,3 |
|
375 |
23,8 |
|
376 |
25,4 |
|
377 |
27,0 |
|
378 |
28,6 |
|
379 |
30,2 |
|
380 |
31,2 |
|
381 |
31,2 |
|
382 |
30,7 |
|
383 |
29,5 |
|
384 |
28,6 |
|
385 |
27,7 |
|
386 |
26,9 |
|
387 |
26,1 |
|
388 |
25,4 |
|
389 |
24,6 |
|
390 |
23,6 |
|
391 |
22,6 |
|
392 |
21,7 |
|
393 |
20,7 |
|
394 |
19,8 |
|
395 |
18,8 |
|
396 |
17,7 |
|
397 |
16,6 |
|
398 |
15,6 |
|
399 |
14,8 |
|
400 |
14,3 |
|
401 |
13,8 |
|
402 |
13,4 |
|
403 |
13,1 |
|
404 |
12,8 |
|
405 |
12,3 |
|
406 |
11,6 |
|
407 |
10,5 |
|
408 |
9,0 |
|
409 |
7,2 |
|
410 |
5,2 |
|
411 |
2,9 |
|
412 |
1,2 |
|
413 |
0,0 |
|
414 |
0,0 |
|
415 |
0,0 |
|
416 |
0,0 |
|
417 |
0,0 |
|
418 |
0,0 |
|
419 |
0,0 |
|
420 |
0,0 |
|
421 |
0,0 |
|
422 |
0,0 |
|
423 |
0,0 |
|
424 |
0,0 |
|
425 |
0,0 |
|
426 |
0,0 |
|
427 |
0,0 |
|
428 |
0,0 |
|
429 |
0,0 |
|
430 |
0,0 |
|
431 |
0,0 |
|
432 |
0,0 |
|
433 |
0,0 |
|
434 |
0,0 |
|
435 |
0,0 |
|
436 |
0,0 |
|
437 |
0,0 |
|
438 |
0,0 |
|
439 |
0,0 |
|
440 |
0,0 |
|
441 |
0,0 |
|
442 |
0,0 |
|
443 |
0,0 |
|
444 |
0,0 |
|
445 |
0,0 |
|
446 |
0,0 |
|
447 |
0,0 |
|
448 |
0,0 |
|
449 |
0,0 |
|
450 |
0,0 |
|
451 |
0,0 |
|
452 |
0,0 |
|
453 |
0,0 |
|
454 |
0,0 |
|
455 |
0,0 |
|
456 |
0,0 |
|
457 |
0,0 |
|
458 |
0,0 |
|
459 |
0,0 |
|
460 |
0,0 |
|
461 |
0,0 |
|
462 |
0,0 |
|
463 |
0,0 |
|
464 |
0,0 |
|
465 |
0,0 |
|
466 |
0,0 |
|
467 |
0,0 |
|
468 |
0,0 |
|
469 |
0,0 |
|
470 |
0,0 |
|
471 |
0,0 |
|
472 |
0,0 |
|
473 |
0,0 |
|
474 |
0,0 |
|
475 |
0,0 |
|
476 |
0,0 |
|
477 |
0,0 |
|
478 |
0,0 |
|
479 |
0,0 |
|
480 |
0,0 |
|
481 |
1,4 |
|
482 |
2,5 |
|
483 |
5,2 |
|
484 |
7,9 |
|
485 |
10,3 |
|
486 |
12,7 |
|
487 |
15,0 |
|
488 |
17,4 |
|
489 |
19,7 |
|
490 |
21,9 |
|
491 |
24,1 |
|
492 |
26,2 |
|
493 |
28,1 |
|
494 |
29,7 |
|
495 |
31,3 |
|
496 |
33,0 |
|
497 |
34,7 |
|
498 |
36,3 |
|
499 |
38,1 |
|
500 |
39,4 |
|
501 |
40,4 |
|
502 |
41,2 |
|
503 |
42,1 |
|
504 |
43,2 |
|
505 |
44,3 |
|
506 |
45,7 |
|
507 |
45,4 |
|
508 |
44,5 |
|
509 |
42,5 |
|
510 |
39,5 |
|
511 |
36,5 |
|
512 |
33,5 |
|
513 |
30,4 |
|
514 |
27,0 |
|
515 |
23,6 |
|
516 |
21,0 |
|
517 |
19,5 |
|
518 |
17,6 |
|
519 |
16,1 |
|
520 |
14,5 |
|
521 |
13,5 |
|
522 |
13,7 |
|
523 |
16,0 |
|
524 |
18,1 |
|
525 |
20,8 |
|
526 |
21,5 |
|
527 |
22,5 |
|
528 |
23,4 |
|
529 |
24,5 |
|
530 |
25,6 |
|
531 |
26,0 |
|
532 |
26,5 |
|
533 |
26,9 |
|
534 |
27,3 |
|
535 |
27,9 |
|
536 |
30,3 |
|
537 |
33,2 |
|
538 |
35,4 |
|
539 |
38,0 |
|
540 |
40,1 |
|
541 |
42,7 |
|
542 |
44,5 |
|
543 |
46,3 |
|
544 |
47,6 |
|
545 |
48,8 |
|
546 |
49,7 |
|
547 |
50,6 |
|
548 |
51,4 |
|
549 |
51,4 |
|
550 |
50,2 |
|
551 |
47,1 |
|
552 |
44,5 |
|
553 |
41,5 |
|
554 |
38,5 |
|
555 |
35,5 |
|
556 |
32,5 |
|
557 |
29,5 |
|
558 |
26,5 |
|
559 |
23,5 |
|
560 |
20,4 |
|
561 |
17,5 |
|
562 |
14,5 |
|
563 |
11,5 |
|
564 |
8,5 |
|
565 |
5,6 |
|
566 |
2,6 |
|
567 |
0,0 |
|
568 |
0,0 |
|
569 |
0,0 |
|
570 |
0,0 |
|
571 |
0,0 |
|
572 |
0,0 |
|
573 |
0,0 |
|
574 |
0,0 |
|
575 |
0,0 |
|
576 |
0,0 |
|
577 |
0,0 |
|
578 |
0,0 |
|
579 |
0,0 |
|
580 |
0,0 |
|
581 |
0,0 |
|
582 |
0,0 |
|
583 |
0,0 |
|
584 |
0,0 |
|
585 |
0,0 |
|
586 |
0,0 |
|
587 |
0,0 |
|
588 |
0,0 |
|
589 |
0,0 |
Taulukko A1/4
WLTC, ryhmän 2 ajoneuvot, vaihe Medium2
|
Aika (s) |
Nopeus (km/h) |
|
590 |
0,0 |
|
591 |
0,0 |
|
592 |
0,0 |
|
593 |
0,0 |
|
594 |
0,0 |
|
595 |
0,0 |
|
596 |
0,0 |
|
597 |
0,0 |
|
598 |
0,0 |
|
599 |
0,0 |
|
600 |
0,0 |
|
601 |
1,6 |
|
602 |
3,6 |
|
603 |
6,3 |
|
604 |
9,0 |
|
605 |
11,8 |
|
606 |
14,2 |
|
607 |
16,6 |
|
608 |
18,5 |
|
609 |
20,8 |
|
610 |
23,4 |
|
611 |
26,9 |
|
612 |
30,3 |
|
613 |
32,8 |
|
614 |
34,1 |
|
615 |
34,2 |
|
616 |
33,6 |
|
617 |
32,1 |
|
618 |
30,0 |
|
619 |
27,5 |
|
620 |
25,1 |
|
621 |
22,8 |
|
622 |
20,5 |
|
623 |
17,9 |
|
624 |
15,1 |
|
625 |
13,4 |
|
626 |
12,8 |
|
627 |
13,7 |
|
628 |
16,0 |
|
629 |
18,1 |
|
630 |
20,8 |
|
631 |
23,7 |
|
632 |
26,5 |
|
633 |
29,3 |
|
634 |
32,0 |
|
635 |
34,5 |
|
636 |
36,8 |
|
637 |
38,6 |
|
638 |
39,8 |
|
639 |
40,6 |
|
640 |
41,1 |
|
641 |
41,9 |
|
642 |
42,8 |
|
643 |
44,3 |
|
644 |
45,7 |
|
645 |
47,4 |
|
646 |
48,9 |
|
647 |
50,6 |
|
648 |
52,0 |
|
649 |
53,7 |
|
650 |
55,0 |
|
651 |
56,8 |
|
652 |
58,0 |
|
653 |
59,8 |
|
654 |
61,1 |
|
655 |
62,4 |
|
656 |
63,0 |
|
657 |
63,5 |
|
658 |
63,0 |
|
659 |
62,0 |
|
660 |
60,4 |
|
661 |
58,6 |
|
662 |
56,7 |
|
663 |
55,0 |
|
664 |
53,7 |
|
665 |
52,7 |
|
666 |
51,9 |
|
667 |
51,4 |
|
668 |
51,0 |
|
669 |
50,7 |
|
670 |
50,6 |
|
671 |
50,8 |
|
672 |
51,2 |
|
673 |
51,7 |
|
674 |
52,3 |
|
675 |
53,1 |
|
676 |
53,8 |
|
677 |
54,5 |
|
678 |
55,1 |
|
679 |
55,9 |
|
680 |
56,5 |
|
681 |
57,1 |
|
682 |
57,8 |
|
683 |
58,5 |
|
684 |
59,3 |
|
685 |
60,2 |
|
686 |
61,3 |
|
687 |
62,4 |
|
688 |
63,4 |
|
689 |
64,4 |
|
690 |
65,4 |
|
691 |
66,3 |
|
692 |
67,2 |
|
693 |
68,0 |
|
694 |
68,8 |
|
695 |
69,5 |
|
696 |
70,1 |
|
697 |
70,6 |
|
698 |
71,0 |
|
699 |
71,6 |
|
700 |
72,2 |
|
701 |
72,8 |
|
702 |
73,5 |
|
703 |
74,1 |
|
704 |
74,3 |
|
705 |
74,3 |
|
706 |
73,7 |
|
707 |
71,9 |
|
708 |
70,5 |
|
709 |
68,9 |
|
710 |
67,4 |
|
711 |
66,0 |
|
712 |
64,7 |
|
713 |
63,7 |
|
714 |
62,9 |
|
715 |
62,2 |
|
716 |
61,7 |
|
717 |
61,2 |
|
718 |
60,7 |
|
719 |
60,3 |
|
720 |
59,9 |
|
721 |
59,6 |
|
722 |
59,3 |
|
723 |
59,0 |
|
724 |
58,6 |
|
725 |
58,0 |
|
726 |
57,5 |
|
727 |
56,9 |
|
728 |
56,3 |
|
729 |
55,9 |
|
730 |
55,6 |
|
731 |
55,3 |
|
732 |
55,1 |
|
733 |
54,8 |
|
734 |
54,6 |
|
735 |
54,5 |
|
736 |
54,3 |
|
737 |
53,9 |
|
738 |
53,4 |
|
739 |
52,6 |
|
740 |
51,5 |
|
741 |
50,2 |
|
742 |
48,7 |
|
743 |
47,0 |
|
744 |
45,1 |
|
745 |
43,0 |
|
746 |
40,6 |
|
747 |
38,1 |
|
748 |
35,4 |
|
749 |
32,7 |
|
750 |
30,0 |
|
751 |
27,5 |
|
752 |
25,3 |
|
753 |
23,4 |
|
754 |
22,0 |
|
755 |
20,8 |
|
756 |
19,8 |
|
757 |
18,9 |
|
758 |
18,0 |
|
759 |
17,0 |
|
760 |
16,1 |
|
761 |
15,5 |
|
762 |
14,4 |
|
763 |
14,9 |
|
764 |
15,9 |
|
765 |
17,1 |
|
766 |
18,3 |
|
767 |
19,4 |
|
768 |
20,4 |
|
769 |
21,2 |
|
770 |
21,9 |
|
771 |
22,7 |
|
772 |
23,4 |
|
773 |
24,2 |
|
774 |
24,3 |
|
775 |
24,2 |
|
776 |
24,1 |
|
777 |
23,8 |
|
778 |
23,0 |
|
779 |
22,6 |
|
780 |
21,7 |
|
781 |
21,3 |
|
782 |
20,3 |
|
783 |
19,1 |
|
784 |
18,1 |
|
785 |
16,9 |
|
786 |
16,0 |
|
787 |
14,8 |
|
788 |
14,5 |
|
789 |
13,7 |
|
790 |
13,5 |
|
791 |
12,9 |
|
792 |
12,7 |
|
793 |
12,5 |
|
794 |
12,5 |
|
795 |
12,6 |
|
796 |
13,0 |
|
797 |
13,6 |
|
798 |
14,6 |
|
799 |
15,7 |
|
800 |
17,1 |
|
801 |
18,7 |
|
802 |
20,2 |
|
803 |
21,9 |
|
804 |
23,6 |
|
805 |
25,4 |
|
806 |
27,1 |
|
807 |
28,9 |
|
808 |
30,4 |
|
809 |
32,0 |
|
810 |
33,4 |
|
811 |
35,0 |
|
812 |
36,4 |
|
813 |
38,1 |
|
814 |
39,7 |
|
815 |
41,6 |
|
816 |
43,3 |
|
817 |
45,1 |
|
818 |
46,9 |
|
819 |
48,7 |
|
820 |
50,5 |
|
821 |
52,4 |
|
822 |
54,1 |
|
823 |
55,7 |
|
824 |
56,8 |
|
825 |
57,9 |
|
826 |
59,0 |
|
827 |
59,9 |
|
828 |
60,7 |
|
829 |
61,4 |
|
830 |
62,0 |
|
831 |
62,5 |
|
832 |
62,9 |
|
833 |
63,2 |
|
834 |
63,4 |
|
835 |
63,7 |
|
836 |
64,0 |
|
837 |
64,4 |
|
838 |
64,9 |
|
839 |
65,5 |
|
840 |
66,2 |
|
841 |
67,0 |
|
842 |
67,8 |
|
843 |
68,6 |
|
844 |
69,4 |
|
845 |
70,1 |
|
846 |
70,9 |
|
847 |
71,7 |
|
848 |
72,5 |
|
849 |
73,2 |
|
850 |
73,8 |
|
851 |
74,4 |
|
852 |
74,7 |
|
853 |
74,7 |
|
854 |
74,6 |
|
855 |
74,2 |
|
856 |
73,5 |
|
857 |
72,6 |
|
858 |
71,8 |
|
859 |
71,0 |
|
860 |
70,1 |
|
861 |
69,4 |
|
862 |
68,9 |
|
863 |
68,4 |
|
864 |
67,9 |
|
865 |
67,1 |
|
866 |
65,8 |
|
867 |
63,9 |
|
868 |
61,4 |
|
869 |
58,4 |
|
870 |
55,4 |
|
871 |
52,4 |
|
872 |
50,0 |
|
873 |
48,3 |
|
874 |
47,3 |
|
875 |
46,8 |
|
876 |
46,9 |
|
877 |
47,1 |
|
878 |
47,5 |
|
879 |
47,8 |
|
880 |
48,3 |
|
881 |
48,8 |
|
882 |
49,5 |
|
883 |
50,2 |
|
884 |
50,8 |
|
885 |
51,4 |
|
886 |
51,8 |
|
887 |
51,9 |
|
888 |
51,7 |
|
889 |
51,2 |
|
890 |
50,4 |
|
891 |
49,2 |
|
892 |
47,7 |
|
893 |
46,3 |
|
894 |
45,1 |
|
895 |
44,2 |
|
896 |
43,7 |
|
897 |
43,4 |
|
898 |
43,1 |
|
899 |
42,5 |
|
900 |
41,8 |
|
901 |
41,1 |
|
902 |
40,3 |
|
903 |
39,7 |
|
904 |
39,3 |
|
905 |
39,2 |
|
906 |
39,3 |
|
907 |
39,6 |
|
908 |
40,0 |
|
909 |
40,7 |
|
910 |
41,4 |
|
911 |
42,2 |
|
912 |
43,1 |
|
913 |
44,1 |
|
914 |
44,9 |
|
915 |
45,6 |
|
916 |
46,4 |
|
917 |
47,0 |
|
918 |
47,8 |
|
919 |
48,3 |
|
920 |
48,9 |
|
921 |
49,4 |
|
922 |
49,8 |
|
923 |
49,6 |
|
924 |
49,3 |
|
925 |
49,0 |
|
926 |
48,5 |
|
927 |
48,0 |
|
928 |
47,5 |
|
929 |
47,0 |
|
930 |
46,9 |
|
931 |
46,8 |
|
932 |
46,8 |
|
933 |
46,8 |
|
934 |
46,9 |
|
935 |
46,9 |
|
936 |
46,9 |
|
937 |
46,9 |
|
938 |
46,9 |
|
939 |
46,8 |
|
940 |
46,6 |
|
941 |
46,4 |
|
942 |
46,0 |
|
943 |
45,5 |
|
944 |
45,0 |
|
945 |
44,5 |
|
946 |
44,2 |
|
947 |
43,9 |
|
948 |
43,7 |
|
949 |
43,6 |
|
950 |
43,6 |
|
951 |
43,5 |
|
952 |
43,5 |
|
953 |
43,4 |
|
954 |
43,3 |
|
955 |
43,1 |
|
956 |
42,9 |
|
957 |
42,7 |
|
958 |
42,5 |
|
959 |
42,4 |
|
960 |
42,2 |
|
961 |
42,1 |
|
962 |
42,0 |
|
963 |
41,8 |
|
964 |
41,7 |
|
965 |
41,5 |
|
966 |
41,3 |
|
967 |
41,1 |
|
968 |
40,8 |
|
969 |
40,3 |
|
970 |
39,6 |
|
971 |
38,5 |
|
972 |
37,0 |
|
973 |
35,1 |
|
974 |
33,0 |
|
975 |
30,6 |
|
976 |
27,9 |
|
977 |
25,1 |
|
978 |
22,0 |
|
979 |
18,8 |
|
980 |
15,5 |
|
981 |
12,3 |
|
982 |
8,8 |
|
983 |
6,0 |
|
984 |
3,6 |
|
985 |
1,6 |
|
986 |
0,0 |
|
987 |
0,0 |
|
988 |
0,0 |
|
989 |
0,0 |
|
990 |
0,0 |
|
991 |
0,0 |
|
992 |
0,0 |
|
993 |
0,0 |
|
994 |
0,0 |
|
995 |
0,0 |
|
996 |
0,0 |
|
997 |
0,0 |
|
998 |
0,0 |
|
999 |
0,0 |
|
1000 |
0,0 |
|
1001 |
0,0 |
|
1002 |
0,0 |
|
1003 |
0,0 |
|
1004 |
0,0 |
|
1005 |
0,0 |
|
1006 |
0,0 |
|
1007 |
0,0 |
|
1008 |
0,0 |
|
1009 |
0,0 |
|
1010 |
0,0 |
|
1011 |
0,0 |
|
1012 |
0,0 |
|
1013 |
0,0 |
|
1014 |
0,0 |
|
1015 |
0,0 |
|
1016 |
0,0 |
|
1017 |
0,0 |
|
1018 |
0,0 |
|
1019 |
0,0 |
|
1020 |
0,0 |
|
1021 |
0,0 |
|
1022 |
0,0 |
Taulukko A1/5
WLTC, ryhmän 2 ajoneuvot, vaihe High2
|
Aika (s) |
Nopeus (km/h) |
|
1023 |
0,0 |
|
1024 |
0,0 |
|
1025 |
0,0 |
|
1026 |
0,0 |
|
1027 |
1,1 |
|
1028 |
3,0 |
|
1029 |
5,7 |
|
1030 |
8,4 |
|
1031 |
11,1 |
|
1032 |
14,0 |
|
1033 |
17,0 |
|
1034 |
20,1 |
|
1035 |
22,7 |
|
1036 |
23,6 |
|
1037 |
24,5 |
|
1038 |
24,8 |
|
1039 |
25,1 |
|
1040 |
25,3 |
|
1041 |
25,5 |
|
1042 |
25,7 |
|
1043 |
25,8 |
|
1044 |
25,9 |
|
1045 |
26,0 |
|
1046 |
26,1 |
|
1047 |
26,3 |
|
1048 |
26,5 |
|
1049 |
26,8 |
|
1050 |
27,1 |
|
1051 |
27,5 |
|
1052 |
28,0 |
|
1053 |
28,6 |
|
1054 |
29,3 |
|
1055 |
30,4 |
|
1056 |
31,8 |
|
1057 |
33,7 |
|
1058 |
35,8 |
|
1059 |
37,8 |
|
1060 |
39,5 |
|
1061 |
40,8 |
|
1062 |
41,8 |
|
1063 |
42,4 |
|
1064 |
43,0 |
|
1065 |
43,4 |
|
1066 |
44,0 |
|
1067 |
44,4 |
|
1068 |
45,0 |
|
1069 |
45,4 |
|
1070 |
46,0 |
|
1071 |
46,4 |
|
1072 |
47,0 |
|
1073 |
47,4 |
|
1074 |
48,0 |
|
1075 |
48,4 |
|
1076 |
49,0 |
|
1077 |
49,4 |
|
1078 |
50,0 |
|
1079 |
50,4 |
|
1080 |
50,8 |
|
1081 |
51,1 |
|
1082 |
51,3 |
|
1083 |
51,3 |
|
1084 |
51,3 |
|
1085 |
51,3 |
|
1086 |
51,3 |
|
1087 |
51,3 |
|
1088 |
51,3 |
|
1089 |
51,4 |
|
1090 |
51,6 |
|
1091 |
51,8 |
|
1092 |
52,1 |
|
1093 |
52,3 |
|
1094 |
52,6 |
|
1095 |
52,8 |
|
1096 |
52,9 |
|
1097 |
53,0 |
|
1098 |
53,0 |
|
1099 |
53,0 |
|
1100 |
53,1 |
|
1101 |
53,2 |
|
1102 |
53,3 |
|
1103 |
53,4 |
|
1104 |
53,5 |
|
1105 |
53,7 |
|
1106 |
55,0 |
|
1107 |
56,8 |
|
1108 |
58,8 |
|
1109 |
60,9 |
|
1110 |
63,0 |
|
1111 |
65,0 |
|
1112 |
66,9 |
|
1113 |
68,6 |
|
1114 |
70,1 |
|
1115 |
71,5 |
|
1116 |
72,8 |
|
1117 |
73,9 |
|
1118 |
74,9 |
|
1119 |
75,7 |
|
1120 |
76,4 |
|
1121 |
77,1 |
|
1122 |
77,6 |
|
1123 |
78,0 |
|
1124 |
78,2 |
|
1125 |
78,4 |
|
1126 |
78,5 |
|
1127 |
78,5 |
|
1128 |
78,6 |
|
1129 |
78,7 |
|
1130 |
78,9 |
|
1131 |
79,1 |
|
1132 |
79,4 |
|
1133 |
79,8 |
|
1134 |
80,1 |
|
1135 |
80,5 |
|
1136 |
80,8 |
|
1137 |
81,0 |
|
1138 |
81,2 |
|
1139 |
81,3 |
|
1140 |
81,2 |
|
1141 |
81,0 |
|
1142 |
80,6 |
|
1143 |
80,0 |
|
1144 |
79,1 |
|
1145 |
78,0 |
|
1146 |
76,8 |
|
1147 |
75,5 |
|
1148 |
74,1 |
|
1149 |
72,9 |
|
1150 |
71,9 |
|
1151 |
71,2 |
|
1152 |
70,9 |
|
1153 |
71,0 |
|
1154 |
71,5 |
|
1155 |
72,3 |
|
1156 |
73,2 |
|
1157 |
74,1 |
|
1158 |
74,9 |
|
1159 |
75,4 |
|
1160 |
75,5 |
|
1161 |
75,2 |
|
1162 |
74,5 |
|
1163 |
73,3 |
|
1164 |
71,7 |
|
1165 |
69,9 |
|
1166 |
67,9 |
|
1167 |
65,7 |
|
1168 |
63,5 |
|
1169 |
61,2 |
|
1170 |
59,0 |
|
1171 |
56,8 |
|
1172 |
54,7 |
|
1173 |
52,7 |
|
1174 |
50,9 |
|
1175 |
49,4 |
|
1176 |
48,1 |
|
1177 |
47,1 |
|
1178 |
46,5 |
|
1179 |
46,3 |
|
1180 |
46,5 |
|
1181 |
47,2 |
|
1182 |
48,3 |
|
1183 |
49,7 |
|
1184 |
51,3 |
|
1185 |
53,0 |
|
1186 |
54,9 |
|
1187 |
56,7 |
|
1188 |
58,6 |
|
1189 |
60,2 |
|
1190 |
61,6 |
|
1191 |
62,2 |
|
1192 |
62,5 |
|
1193 |
62,8 |
|
1194 |
62,9 |
|
1195 |
63,0 |
|
1196 |
63,0 |
|
1197 |
63,1 |
|
1198 |
63,2 |
|
1199 |
63,3 |
|
1200 |
63,5 |
|
1201 |
63,7 |
|
1202 |
63,9 |
|
1203 |
64,1 |
|
1204 |
64,3 |
|
1205 |
66,1 |
|
1206 |
67,9 |
|
1207 |
69,7 |
|
1208 |
71,4 |
|
1209 |
73,1 |
|
1210 |
74,7 |
|
1211 |
76,2 |
|
1212 |
77,5 |
|
1213 |
78,6 |
|
1214 |
79,7 |
|
1215 |
80,6 |
|
1216 |
81,5 |
|
1217 |
82,2 |
|
1218 |
83,0 |
|
1219 |
83,7 |
|
1220 |
84,4 |
|
1221 |
84,9 |
|
1222 |
85,1 |
|
1223 |
85,2 |
|
1224 |
84,9 |
|
1225 |
84,4 |
|
1226 |
83,6 |
|
1227 |
82,7 |
|
1228 |
81,5 |
|
1229 |
80,1 |
|
1230 |
78,7 |
|
1231 |
77,4 |
|
1232 |
76,2 |
|
1233 |
75,4 |
|
1234 |
74,8 |
|
1235 |
74,3 |
|
1236 |
73,8 |
|
1237 |
73,2 |
|
1238 |
72,4 |
|
1239 |
71,6 |
|
1240 |
70,8 |
|
1241 |
69,9 |
|
1242 |
67,9 |
|
1243 |
65,7 |
|
1244 |
63,5 |
|
1245 |
61,2 |
|
1246 |
59,0 |
|
1247 |
56,8 |
|
1248 |
54,7 |
|
1249 |
52,7 |
|
1250 |
50,9 |
|
1251 |
49,4 |
|
1252 |
48,1 |
|
1253 |
47,1 |
|
1254 |
46,5 |
|
1255 |
46,3 |
|
1256 |
45,1 |
|
1257 |
43,0 |
|
1258 |
40,6 |
|
1259 |
38,1 |
|
1260 |
35,4 |
|
1261 |
32,7 |
|
1262 |
30,0 |
|
1263 |
29,9 |
|
1264 |
30,0 |
|
1265 |
30,2 |
|
1266 |
30,4 |
|
1267 |
30,6 |
|
1268 |
31,6 |
|
1269 |
33,0 |
|
1270 |
33,9 |
|
1271 |
34,8 |
|
1272 |
35,7 |
|
1273 |
36,6 |
|
1274 |
37,5 |
|
1275 |
38,4 |
|
1276 |
39,3 |
|
1277 |
40,2 |
|
1278 |
40,8 |
|
1279 |
41,7 |
|
1280 |
42,4 |
|
1281 |
43,1 |
|
1282 |
43,6 |
|
1283 |
44,2 |
|
1284 |
44,8 |
|
1285 |
45,5 |
|
1286 |
46,3 |
|
1287 |
47,2 |
|
1288 |
48,1 |
|
1289 |
49,1 |
|
1290 |
50,0 |
|
1291 |
51,0 |
|
1292 |
51,9 |
|
1293 |
52,7 |
|
1294 |
53,7 |
|
1295 |
55,0 |
|
1296 |
56,8 |
|
1297 |
58,8 |
|
1298 |
60,9 |
|
1299 |
63,0 |
|
1300 |
65,0 |
|
1301 |
66,9 |
|
1302 |
68,6 |
|
1303 |
70,1 |
|
1304 |
71,0 |
|
1305 |
71,8 |
|
1306 |
72,8 |
|
1307 |
72,9 |
|
1308 |
73,0 |
|
1309 |
72,3 |
|
1310 |
71,9 |
|
1311 |
71,3 |
|
1312 |
70,9 |
|
1313 |
70,5 |
|
1314 |
70,0 |
|
1315 |
69,6 |
|
1316 |
69,2 |
|
1317 |
68,8 |
|
1318 |
68,4 |
|
1319 |
67,9 |
|
1320 |
67,5 |
|
1321 |
67,2 |
|
1322 |
66,8 |
|
1323 |
65,6 |
|
1324 |
63,3 |
|
1325 |
60,2 |
|
1326 |
56,2 |
|
1327 |
52,2 |
|
1328 |
48,4 |
|
1329 |
45,0 |
|
1330 |
41,6 |
|
1331 |
38,6 |
|
1332 |
36,4 |
|
1333 |
34,8 |
|
1334 |
34,2 |
|
1335 |
34,7 |
|
1336 |
36,3 |
|
1337 |
38,5 |
|
1338 |
41,0 |
|
1339 |
43,7 |
|
1340 |
46,5 |
|
1341 |
49,1 |
|
1342 |
51,6 |
|
1343 |
53,9 |
|
1344 |
56,0 |
|
1345 |
57,9 |
|
1346 |
59,7 |
|
1347 |
61,2 |
|
1348 |
62,5 |
|
1349 |
63,5 |
|
1350 |
64,3 |
|
1351 |
65,3 |
|
1352 |
66,3 |
|
1353 |
67,3 |
|
1354 |
68,3 |
|
1355 |
69,3 |
|
1356 |
70,3 |
|
1357 |
70,8 |
|
1358 |
70,8 |
|
1359 |
70,8 |
|
1360 |
70,9 |
|
1361 |
70,9 |
|
1362 |
70,9 |
|
1363 |
70,9 |
|
1364 |
71,0 |
|
1365 |
71,0 |
|
1366 |
71,1 |
|
1367 |
71,2 |
|
1368 |
71,3 |
|
1369 |
71,4 |
|
1370 |
71,5 |
|
1371 |
71,7 |
|
1372 |
71,8 |
|
1373 |
71,9 |
|
1374 |
71,9 |
|
1375 |
71,9 |
|
1376 |
71,9 |
|
1377 |
71,9 |
|
1378 |
71,9 |
|
1379 |
71,9 |
|
1380 |
72,0 |
|
1381 |
72,1 |
|
1382 |
72,4 |
|
1383 |
72,7 |
|
1384 |
73,1 |
|
1385 |
73,4 |
|
1386 |
73,8 |
|
1387 |
74,0 |
|
1388 |
74,1 |
|
1389 |
74,0 |
|
1390 |
73,0 |
|
1391 |
72,0 |
|
1392 |
71,0 |
|
1393 |
70,0 |
|
1394 |
69,0 |
|
1395 |
68,0 |
|
1396 |
67,7 |
|
1397 |
66,7 |
|
1398 |
66,6 |
|
1399 |
66,7 |
|
1400 |
66,8 |
|
1401 |
66,9 |
|
1402 |
66,9 |
|
1403 |
66,9 |
|
1404 |
66,9 |
|
1405 |
66,9 |
|
1406 |
66,9 |
|
1407 |
66,9 |
|
1408 |
67,0 |
|
1409 |
67,1 |
|
1410 |
67,3 |
|
1411 |
67,5 |
|
1412 |
67,8 |
|
1413 |
68,2 |
|
1414 |
68,6 |
|
1415 |
69,0 |
|
1416 |
69,3 |
|
1417 |
69,3 |
|
1418 |
69,2 |
|
1419 |
68,8 |
|
1420 |
68,2 |
|
1421 |
67,6 |
|
1422 |
67,4 |
|
1423 |
67,2 |
|
1424 |
66,9 |
|
1425 |
66,3 |
|
1426 |
65,4 |
|
1427 |
64,0 |
|
1428 |
62,4 |
|
1429 |
60,6 |
|
1430 |
58,6 |
|
1431 |
56,7 |
|
1432 |
54,8 |
|
1433 |
53,0 |
|
1434 |
51,3 |
|
1435 |
49,6 |
|
1436 |
47,8 |
|
1437 |
45,5 |
|
1438 |
42,8 |
|
1439 |
39,8 |
|
1440 |
36,5 |
|
1441 |
33,0 |
|
1442 |
29,5 |
|
1443 |
25,8 |
|
1444 |
22,1 |
|
1445 |
18,6 |
|
1446 |
15,3 |
|
1447 |
12,4 |
|
1448 |
9,6 |
|
1449 |
6,6 |
|
1450 |
3,8 |
|
1451 |
1,6 |
|
1452 |
0,0 |
|
1453 |
0,0 |
|
1454 |
0,0 |
|
1455 |
0,0 |
|
1456 |
0,0 |
|
1457 |
0,0 |
|
1458 |
0,0 |
|
1459 |
0,0 |
|
1460 |
0,0 |
|
1461 |
0,0 |
|
1462 |
0,0 |
|
1463 |
0,0 |
|
1464 |
0,0 |
|
1465 |
0,0 |
|
1466 |
0,0 |
|
1467 |
0,0 |
|
1468 |
0,0 |
|
1469 |
0,0 |
|
1470 |
0,0 |
|
1471 |
0,0 |
|
1472 |
0,0 |
|
1473 |
0,0 |
|
1474 |
0,0 |
|
1475 |
0,0 |
|
1476 |
0,0 |
|
1477 |
0,0 |
Taulukko A1/6
WLTC, ryhmän 2 ajoneuvot, vaihe Extra High2
|
Aika (s) |
Nopeus (km/h) |
|
1478 |
0,0 |
|
1479 |
1,1 |
|
1480 |
2,3 |
|
1481 |
4,6 |
|
1482 |
6,5 |
|
1483 |
8,9 |
|
1484 |
10,9 |
|
1485 |
13,5 |
|
1486 |
15,2 |
|
1487 |
17,6 |
|
1488 |
19,3 |
|
1489 |
21,4 |
|
1490 |
23,0 |
|
1491 |
25,0 |
|
1492 |
26,5 |
|
1493 |
28,4 |
|
1494 |
29,8 |
|
1495 |
31,7 |
|
1496 |
33,7 |
|
1497 |
35,8 |
|
1498 |
38,1 |
|
1499 |
40,5 |
|
1500 |
42,2 |
|
1501 |
43,5 |
|
1502 |
44,5 |
|
1503 |
45,2 |
|
1504 |
45,8 |
|
1505 |
46,6 |
|
1506 |
47,4 |
|
1507 |
48,5 |
|
1508 |
49,7 |
|
1509 |
51,3 |
|
1510 |
52,9 |
|
1511 |
54,3 |
|
1512 |
55,6 |
|
1513 |
56,8 |
|
1514 |
57,9 |
|
1515 |
58,9 |
|
1516 |
59,7 |
|
1517 |
60,3 |
|
1518 |
60,7 |
|
1519 |
60,9 |
|
1520 |
61,0 |
|
1521 |
61,1 |
|
1522 |
61,4 |
|
1523 |
61,8 |
|
1524 |
62,5 |
|
1525 |
63,4 |
|
1526 |
64,5 |
|
1527 |
65,7 |
|
1528 |
66,9 |
|
1529 |
68,1 |
|
1530 |
69,1 |
|
1531 |
70,0 |
|
1532 |
70,9 |
|
1533 |
71,8 |
|
1534 |
72,6 |
|
1535 |
73,4 |
|
1536 |
74,0 |
|
1537 |
74,7 |
|
1538 |
75,2 |
|
1539 |
75,7 |
|
1540 |
76,4 |
|
1541 |
77,2 |
|
1542 |
78,2 |
|
1543 |
78,9 |
|
1544 |
79,9 |
|
1545 |
81,1 |
|
1546 |
82,4 |
|
1547 |
83,7 |
|
1548 |
85,4 |
|
1549 |
87,0 |
|
1550 |
88,3 |
|
1551 |
89,5 |
|
1552 |
90,5 |
|
1553 |
91,3 |
|
1554 |
92,2 |
|
1555 |
93,0 |
|
1556 |
93,8 |
|
1557 |
94,6 |
|
1558 |
95,3 |
|
1559 |
95,9 |
|
1560 |
96,6 |
|
1561 |
97,4 |
|
1562 |
98,1 |
|
1563 |
98,7 |
|
1564 |
99,5 |
|
1565 |
100,3 |
|
1566 |
101,1 |
|
1567 |
101,9 |
|
1568 |
102,8 |
|
1569 |
103,8 |
|
1570 |
105,0 |
|
1571 |
106,1 |
|
1572 |
107,4 |
|
1573 |
108,7 |
|
1574 |
109,9 |
|
1575 |
111,2 |
|
1576 |
112,3 |
|
1577 |
113,4 |
|
1578 |
114,4 |
|
1579 |
115,3 |
|
1580 |
116,1 |
|
1581 |
116,8 |
|
1582 |
117,4 |
|
1583 |
117,7 |
|
1584 |
118,2 |
|
1585 |
118,1 |
|
1586 |
117,7 |
|
1587 |
117,0 |
|
1588 |
116,1 |
|
1589 |
115,2 |
|
1590 |
114,4 |
|
1591 |
113,6 |
|
1592 |
113,0 |
|
1593 |
112,6 |
|
1594 |
112,2 |
|
1595 |
111,9 |
|
1596 |
111,6 |
|
1597 |
111,2 |
|
1598 |
110,7 |
|
1599 |
110,1 |
|
1600 |
109,3 |
|
1601 |
108,4 |
|
1602 |
107,4 |
|
1603 |
106,7 |
|
1604 |
106,3 |
|
1605 |
106,2 |
|
1606 |
106,4 |
|
1607 |
107,0 |
|
1608 |
107,5 |
|
1609 |
107,9 |
|
1610 |
108,4 |
|
1611 |
108,9 |
|
1612 |
109,5 |
|
1613 |
110,2 |
|
1614 |
110,9 |
|
1615 |
111,6 |
|
1616 |
112,2 |
|
1617 |
112,8 |
|
1618 |
113,3 |
|
1619 |
113,7 |
|
1620 |
114,1 |
|
1621 |
114,4 |
|
1622 |
114,6 |
|
1623 |
114,7 |
|
1624 |
114,7 |
|
1625 |
114,7 |
|
1626 |
114,6 |
|
1627 |
114,5 |
|
1628 |
114,5 |
|
1629 |
114,5 |
|
1630 |
114,7 |
|
1631 |
115,0 |
|
1632 |
115,6 |
|
1633 |
116,4 |
|
1634 |
117,3 |
|
1635 |
118,2 |
|
1636 |
118,8 |
|
1637 |
119,3 |
|
1638 |
119,6 |
|
1639 |
119,7 |
|
1640 |
119,5 |
|
1641 |
119,3 |
|
1642 |
119,2 |
|
1643 |
119,0 |
|
1644 |
118,8 |
|
1645 |
118,8 |
|
1646 |
118,8 |
|
1647 |
118,8 |
|
1648 |
118,8 |
|
1649 |
118,9 |
|
1650 |
119,0 |
|
1651 |
119,0 |
|
1652 |
119,1 |
|
1653 |
119,2 |
|
1654 |
119,4 |
|
1655 |
119,6 |
|
1656 |
119,9 |
|
1657 |
120,1 |
|
1658 |
120,3 |
|
1659 |
120,4 |
|
1660 |
120,5 |
|
1661 |
120,5 |
|
1662 |
120,5 |
|
1663 |
120,5 |
|
1664 |
120,4 |
|
1665 |
120,3 |
|
1666 |
120,1 |
|
1667 |
119,9 |
|
1668 |
119,6 |
|
1669 |
119,5 |
|
1670 |
119,4 |
|
1671 |
119,3 |
|
1672 |
119,3 |
|
1673 |
119,4 |
|
1674 |
119,5 |
|
1675 |
119,5 |
|
1676 |
119,6 |
|
1677 |
119,6 |
|
1678 |
119,6 |
|
1679 |
119,4 |
|
1680 |
119,3 |
|
1681 |
119,0 |
|
1682 |
118,8 |
|
1683 |
118,7 |
|
1684 |
118,8 |
|
1685 |
119,0 |
|
1686 |
119,2 |
|
1687 |
119,6 |
|
1688 |
120,0 |
|
1689 |
120,3 |
|
1690 |
120,5 |
|
1691 |
120,7 |
|
1692 |
120,9 |
|
1693 |
121,0 |
|
1694 |
121,1 |
|
1695 |
121,2 |
|
1696 |
121,3 |
|
1697 |
121,4 |
|
1698 |
121,5 |
|
1699 |
121,5 |
|
1700 |
121,5 |
|
1701 |
121,4 |
|
1702 |
121,3 |
|
1703 |
121,1 |
|
1704 |
120,9 |
|
1705 |
120,6 |
|
1706 |
120,4 |
|
1707 |
120,2 |
|
1708 |
120,1 |
|
1709 |
119,9 |
|
1710 |
119,8 |
|
1711 |
119,8 |
|
1712 |
119,9 |
|
1713 |
120,0 |
|
1714 |
120,2 |
|
1715 |
120,4 |
|
1716 |
120,8 |
|
1717 |
121,1 |
|
1718 |
121,6 |
|
1719 |
121,8 |
|
1720 |
122,1 |
|
1721 |
122,4 |
|
1722 |
122,7 |
|
1723 |
122,8 |
|
1724 |
123,1 |
|
1725 |
123,1 |
|
1726 |
122,8 |
|
1727 |
122,3 |
|
1728 |
121,3 |
|
1729 |
119,9 |
|
1730 |
118,1 |
|
1731 |
115,9 |
|
1732 |
113,5 |
|
1733 |
111,1 |
|
1734 |
108,6 |
|
1735 |
106,2 |
|
1736 |
104,0 |
|
1737 |
101,1 |
|
1738 |
98,3 |
|
1739 |
95,7 |
|
1740 |
93,5 |
|
1741 |
91,5 |
|
1742 |
90,7 |
|
1743 |
90,4 |
|
1744 |
90,2 |
|
1745 |
90,2 |
|
1746 |
90,1 |
|
1747 |
90,0 |
|
1748 |
89,8 |
|
1749 |
89,6 |
|
1750 |
89,4 |
|
1751 |
89,2 |
|
1752 |
88,9 |
|
1753 |
88,5 |
|
1754 |
88,1 |
|
1755 |
87,6 |
|
1756 |
87,1 |
|
1757 |
86,6 |
|
1758 |
86,1 |
|
1759 |
85,5 |
|
1760 |
85,0 |
|
1761 |
84,4 |
|
1762 |
83,8 |
|
1763 |
83,2 |
|
1764 |
82,6 |
|
1765 |
81,9 |
|
1766 |
81,1 |
|
1767 |
80,0 |
|
1768 |
78,7 |
|
1769 |
76,9 |
|
1770 |
74,6 |
|
1771 |
72,0 |
|
1772 |
69,0 |
|
1773 |
65,6 |
|
1774 |
62,1 |
|
1775 |
58,5 |
|
1776 |
54,7 |
|
1777 |
50,9 |
|
1778 |
47,3 |
|
1779 |
43,8 |
|
1780 |
40,4 |
|
1781 |
37,4 |
|
1782 |
34,3 |
|
1783 |
31,3 |
|
1784 |
28,3 |
|
1785 |
25,2 |
|
1786 |
22,0 |
|
1787 |
18,9 |
|
1788 |
16,1 |
|
1789 |
13,4 |
|
1790 |
11,1 |
|
1791 |
8,9 |
|
1792 |
6,9 |
|
1793 |
4,9 |
|
1794 |
2,8 |
|
1795 |
0,0 |
|
1796 |
0,0 |
|
1797 |
0,0 |
|
1798 |
0,0 |
|
1799 |
0,0 |
|
1800 |
0,0 |
6. WLTC, ryhmän 3 ajoneuvot
Kuva A1/7
WLTC, ryhmän 3 ajoneuvot, vaihe Low3
Kuva A1/8
WLTC, ryhmän 3 ajoneuvot, vaihe Medium3-1
Kuva A1/9
WLTC, ryhmän 3 ajoneuvot, vaihe Medium3-2
Kuva A1/10
WLTC, ryhmän 3 ajoneuvot, vaihe High3-1
Kuva A1/11
WLTC, ryhmän 3 ajoneuvot, vaihe High3-2
Kuva A1/12
WLTC, ryhmän 3 ajoneuvot, vaihe Extra High3
Taulukko A1/7
WLTC, ryhmän 3 ajoneuvot, vaihe Low3
|
Aika (s) |
Nopeus (km/h) |
|
0 |
0,0 |
|
1 |
0,0 |
|
2 |
0,0 |
|
3 |
0,0 |
|
4 |
0,0 |
|
5 |
0,0 |
|
6 |
0,0 |
|
7 |
0,0 |
|
8 |
0,0 |
|
9 |
0,0 |
|
10 |
0,0 |
|
11 |
0,0 |
|
12 |
0,2 |
|
13 |
1,7 |
|
14 |
5,4 |
|
15 |
9,9 |
|
16 |
13,1 |
|
17 |
16,9 |
|
18 |
21,7 |
|
19 |
26,0 |
|
20 |
27,5 |
|
21 |
28,1 |
|
22 |
28,3 |
|
23 |
28,8 |
|
24 |
29,1 |
|
25 |
30,8 |
|
26 |
31,9 |
|
27 |
34,1 |
|
28 |
36,6 |
|
29 |
39,1 |
|
30 |
41,3 |
|
31 |
42,5 |
|
32 |
43,3 |
|
33 |
43,9 |
|
34 |
44,4 |
|
35 |
44,5 |
|
36 |
44,2 |
|
37 |
42,7 |
|
38 |
39,9 |
|
39 |
37,0 |
|
40 |
34,6 |
|
41 |
32,3 |
|
42 |
29,0 |
|
43 |
25,1 |
|
44 |
22,2 |
|
45 |
20,9 |
|
46 |
20,4 |
|
47 |
19,5 |
|
48 |
18,4 |
|
49 |
17,8 |
|
50 |
17,8 |
|
51 |
17,4 |
|
52 |
15,7 |
|
53 |
13,1 |
|
54 |
12,1 |
|
55 |
12,0 |
|
56 |
12,0 |
|
57 |
12,0 |
|
58 |
12,3 |
|
59 |
12,6 |
|
60 |
14,7 |
|
61 |
15,3 |
|
62 |
15,9 |
|
63 |
16,2 |
|
64 |
17,1 |
|
65 |
17,8 |
|
66 |
18,1 |
|
67 |
18,4 |
|
68 |
20,3 |
|
69 |
23,2 |
|
70 |
26,5 |
|
71 |
29,8 |
|
72 |
32,6 |
|
73 |
34,4 |
|
74 |
35,5 |
|
75 |
36,4 |
|
76 |
37,4 |
|
77 |
38,5 |
|
78 |
39,3 |
|
79 |
39,5 |
|
80 |
39,0 |
|
81 |
38,5 |
|
82 |
37,3 |
|
83 |
37,0 |
|
84 |
36,7 |
|
85 |
35,9 |
|
86 |
35,3 |
|
87 |
34,6 |
|
88 |
34,2 |
|
89 |
31,9 |
|
90 |
27,3 |
|
91 |
22,0 |
|
92 |
17,0 |
|
93 |
14,2 |
|
94 |
12,0 |
|
95 |
9,1 |
|
96 |
5,8 |
|
97 |
3,6 |
|
98 |
2,2 |
|
99 |
0,0 |
|
100 |
0,0 |
|
101 |
0,0 |
|
102 |
0,0 |
|
103 |
0,0 |
|
104 |
0,0 |
|
105 |
0,0 |
|
106 |
0,0 |
|
107 |
0,0 |
|
108 |
0,0 |
|
109 |
0,0 |
|
110 |
0,0 |
|
111 |
0,0 |
|
112 |
0,0 |
|
113 |
0,0 |
|
114 |
0,0 |
|
115 |
0,0 |
|
116 |
0,0 |
|
117 |
0,0 |
|
118 |
0,0 |
|
119 |
0,0 |
|
120 |
0,0 |
|
121 |
0,0 |
|
122 |
0,0 |
|
123 |
0,0 |
|
124 |
0,0 |
|
125 |
0,0 |
|
126 |
0,0 |
|
127 |
0,0 |
|
128 |
0,0 |
|
129 |
0,0 |
|
130 |
0,0 |
|
131 |
0,0 |
|
132 |
0,0 |
|
133 |
0,0 |
|
134 |
0,0 |
|
135 |
0,0 |
|
136 |
0,0 |
|
137 |
0,0 |
|
138 |
0,2 |
|
139 |
1,9 |
|
140 |
6,1 |
|
141 |
11,7 |
|
142 |
16,4 |
|
143 |
18,9 |
|
144 |
19,9 |
|
145 |
20,8 |
|
146 |
22,8 |
|
147 |
25,4 |
|
148 |
27,7 |
|
149 |
29,2 |
|
150 |
29,8 |
|
151 |
29,4 |
|
152 |
27,2 |
|
153 |
22,6 |
|
154 |
17,3 |
|
155 |
13,3 |
|
156 |
12,0 |
|
157 |
12,6 |
|
158 |
14,1 |
|
159 |
17,2 |
|
160 |
20,1 |
|
161 |
23,4 |
|
162 |
25,5 |
|
163 |
27,6 |
|
164 |
29,5 |
|
165 |
31,1 |
|
166 |
32,1 |
|
167 |
33,2 |
|
168 |
35,2 |
|
169 |
37,2 |
|
170 |
38,0 |
|
171 |
37,4 |
|
172 |
35,1 |
|
173 |
31,0 |
|
174 |
27,1 |
|
175 |
25,3 |
|
176 |
25,1 |
|
177 |
25,9 |
|
178 |
27,8 |
|
179 |
29,2 |
|
180 |
29,6 |
|
181 |
29,5 |
|
182 |
29,2 |
|
183 |
28,3 |
|
184 |
26,1 |
|
185 |
23,6 |
|
186 |
21,0 |
|
187 |
18,9 |
|
188 |
17,1 |
|
189 |
15,7 |
|
190 |
14,5 |
|
191 |
13,7 |
|
192 |
12,9 |
|
193 |
12,5 |
|
194 |
12,2 |
|
195 |
12,0 |
|
196 |
12,0 |
|
197 |
12,0 |
|
198 |
12,0 |
|
199 |
12,5 |
|
200 |
13,0 |
|
201 |
14,0 |
|
202 |
15,0 |
|
203 |
16,5 |
|
204 |
19,0 |
|
205 |
21,2 |
|
206 |
23,8 |
|
207 |
26,9 |
|
208 |
29,6 |
|
209 |
32,0 |
|
210 |
35,2 |
|
211 |
37,5 |
|
212 |
39,2 |
|
213 |
40,5 |
|
214 |
41,6 |
|
215 |
43,1 |
|
216 |
45,0 |
|
217 |
47,1 |
|
218 |
49,0 |
|
219 |
50,6 |
|
220 |
51,8 |
|
221 |
52,7 |
|
222 |
53,1 |
|
223 |
53,5 |
|
224 |
53,8 |
|
225 |
54,2 |
|
226 |
54,8 |
|
227 |
55,3 |
|
228 |
55,8 |
|
229 |
56,2 |
|
230 |
56,5 |
|
231 |
56,5 |
|
232 |
56,2 |
|
233 |
54,9 |
|
234 |
52,9 |
|
235 |
51,0 |
|
236 |
49,8 |
|
237 |
49,2 |
|
238 |
48,4 |
|
239 |
46,9 |
|
240 |
44,3 |
|
241 |
41,5 |
|
242 |
39,5 |
|
243 |
37,0 |
|
244 |
34,6 |
|
245 |
32,3 |
|
246 |
29,0 |
|
247 |
25,1 |
|
248 |
22,2 |
|
249 |
20,9 |
|
250 |
20,4 |
|
251 |
19,5 |
|
252 |
18,4 |
|
253 |
17,8 |
|
254 |
17,8 |
|
255 |
17,4 |
|
256 |
15,7 |
|
257 |
14,5 |
|
258 |
15,4 |
|
259 |
17,9 |
|
260 |
20,6 |
|
261 |
23,2 |
|
262 |
25,7 |
|
263 |
28,7 |
|
264 |
32,5 |
|
265 |
36,1 |
|
266 |
39,0 |
|
267 |
40,8 |
|
268 |
42,9 |
|
269 |
44,4 |
|
270 |
45,9 |
|
271 |
46,0 |
|
272 |
45,6 |
|
273 |
45,3 |
|
274 |
43,7 |
|
275 |
40,8 |
|
276 |
38,0 |
|
277 |
34,4 |
|
278 |
30,9 |
|
279 |
25,5 |
|
280 |
21,4 |
|
281 |
20,2 |
|
282 |
22,9 |
|
283 |
26,6 |
|
284 |
30,2 |
|
285 |
34,1 |
|
286 |
37,4 |
|
287 |
40,7 |
|
288 |
44,0 |
|
289 |
47,3 |
|
290 |
49,2 |
|
291 |
49,8 |
|
292 |
49,2 |
|
293 |
48,1 |
|
294 |
47,3 |
|
295 |
46,8 |
|
296 |
46,7 |
|
297 |
46,8 |
|
298 |
47,1 |
|
299 |
47,3 |
|
300 |
47,3 |
|
301 |
47,1 |
|
302 |
46,6 |
|
303 |
45,8 |
|
304 |
44,8 |
|
305 |
43,3 |
|
306 |
41,8 |
|
307 |
40,8 |
|
308 |
40,3 |
|
309 |
40,1 |
|
310 |
39,7 |
|
311 |
39,2 |
|
312 |
38,5 |
|
313 |
37,4 |
|
314 |
36,0 |
|
315 |
34,4 |
|
316 |
33,0 |
|
317 |
31,7 |
|
318 |
30,0 |
|
319 |
28,0 |
|
320 |
26,1 |
|
321 |
25,6 |
|
322 |
24,9 |
|
323 |
24,9 |
|
324 |
24,3 |
|
325 |
23,9 |
|
326 |
23,9 |
|
327 |
23,6 |
|
328 |
23,3 |
|
329 |
20,5 |
|
330 |
17,5 |
|
331 |
16,9 |
|
332 |
16,7 |
|
333 |
15,9 |
|
334 |
15,6 |
|
335 |
15,0 |
|
336 |
14,5 |
|
337 |
14,3 |
|
338 |
14,5 |
|
339 |
15,4 |
|
340 |
17,8 |
|
341 |
21,1 |
|
342 |
24,1 |
|
343 |
25,0 |
|
344 |
25,3 |
|
345 |
25,5 |
|
346 |
26,4 |
|
347 |
26,6 |
|
348 |
27,1 |
|
349 |
27,7 |
|
350 |
28,1 |
|
351 |
28,2 |
|
352 |
28,1 |
|
353 |
28,0 |
|
354 |
27,9 |
|
355 |
27,9 |
|
356 |
28,1 |
|
357 |
28,2 |
|
358 |
28,0 |
|
359 |
26,9 |
|
360 |
25,0 |
|
361 |
23,2 |
|
362 |
21,9 |
|
363 |
21,1 |
|
364 |
20,7 |
|
365 |
20,7 |
|
366 |
20,8 |
|
367 |
21,2 |
|
368 |
22,1 |
|
369 |
23,5 |
|
370 |
24,3 |
|
371 |
24,5 |
|
372 |
23,8 |
|
373 |
21,3 |
|
374 |
17,7 |
|
375 |
14,4 |
|
376 |
11,9 |
|
377 |
10,2 |
|
378 |
8,9 |
|
379 |
8,0 |
|
380 |
7,2 |
|
381 |
6,1 |
|
382 |
4,9 |
|
383 |
3,7 |
|
384 |
2,3 |
|
385 |
0,9 |
|
386 |
0,0 |
|
387 |
0,0 |
|
388 |
0,0 |
|
389 |
0,0 |
|
390 |
0,0 |
|
391 |
0,0 |
|
392 |
0,5 |
|
393 |
2,1 |
|
394 |
4,8 |
|
395 |
8,3 |
|
396 |
12,3 |
|
397 |
16,6 |
|
398 |
20,9 |
|
399 |
24,2 |
|
400 |
25,6 |
|
401 |
25,6 |
|
402 |
24,9 |
|
403 |
23,3 |
|
404 |
21,6 |
|
405 |
20,2 |
|
406 |
18,7 |
|
407 |
17,0 |
|
408 |
15,3 |
|
409 |
14,2 |
|
410 |
13,9 |
|
411 |
14,0 |
|
412 |
14,2 |
|
413 |
14,5 |
|
414 |
14,9 |
|
415 |
15,9 |
|
416 |
17,4 |
|
417 |
18,7 |
|
418 |
19,1 |
|
419 |
18,8 |
|
420 |
17,6 |
|
421 |
16,6 |
|
422 |
16,2 |
|
423 |
16,4 |
|
424 |
17,2 |
|
425 |
19,1 |
|
426 |
22,6 |
|
427 |
27,4 |
|
428 |
31,6 |
|
429 |
33,4 |
|
430 |
33,5 |
|
431 |
32,8 |
|
432 |
31,9 |
|
433 |
31,3 |
|
434 |
31,1 |
|
435 |
30,6 |
|
436 |
29,2 |
|
437 |
26,7 |
|
438 |
23,0 |
|
439 |
18,2 |
|
440 |
12,9 |
|
441 |
7,7 |
|
442 |
3,8 |
|
443 |
1,3 |
|
444 |
0,2 |
|
445 |
0,0 |
|
446 |
0,0 |
|
447 |
0,0 |
|
448 |
0,0 |
|
449 |
0,0 |
|
450 |
0,0 |
|
451 |
0,0 |
|
452 |
0,0 |
|
453 |
0,0 |
|
454 |
0,0 |
|
455 |
0,0 |
|
456 |
0,0 |
|
457 |
0,0 |
|
458 |
0,0 |
|
459 |
0,0 |
|
460 |
0,0 |
|
461 |
0,0 |
|
462 |
0,0 |
|
463 |
0,0 |
|
464 |
0,0 |
|
465 |
0,0 |
|
466 |
0,0 |
|
467 |
0,0 |
|
468 |
0,0 |
|
469 |
0,0 |
|
470 |
0,0 |
|
471 |
0,0 |
|
472 |
0,0 |
|
473 |
0,0 |
|
474 |
0,0 |
|
475 |
0,0 |
|
476 |
0,0 |
|
477 |
0,0 |
|
478 |
0,0 |
|
479 |
0,0 |
|
480 |
0,0 |
|
481 |
0,0 |
|
482 |
0,0 |
|
483 |
0,0 |
|
484 |
0,0 |
|
485 |
0,0 |
|
486 |
0,0 |
|
487 |
0,0 |
|
488 |
0,0 |
|
489 |
0,0 |
|
490 |
0,0 |
|
491 |
0,0 |
|
492 |
0,0 |
|
493 |
0,0 |
|
494 |
0,0 |
|
495 |
0,0 |
|
496 |
0,0 |
|
497 |
0,0 |
|
498 |
0,0 |
|
499 |
0,0 |
|
500 |
0,0 |
|
501 |
0,0 |
|
502 |
0,0 |
|
503 |
0,0 |
|
504 |
0,0 |
|
505 |
0,0 |
|
506 |
0,0 |
|
507 |
0,0 |
|
508 |
0,0 |
|
509 |
0,0 |
|
510 |
0,0 |
|
511 |
0,0 |
|
512 |
0,5 |
|
513 |
2,5 |
|
514 |
6,6 |
|
515 |
11,8 |
|
516 |
16,8 |
|
517 |
20,5 |
|
518 |
21,9 |
|
519 |
21,9 |
|
520 |
21,3 |
|
521 |
20,3 |
|
522 |
19,2 |
|
523 |
17,8 |
|
524 |
15,5 |
|
525 |
11,9 |
|
526 |
7,6 |
|
527 |
4,0 |
|
528 |
2,0 |
|
529 |
1,0 |
|
530 |
0,0 |
|
531 |
0,0 |
|
532 |
0,0 |
|
533 |
0,2 |
|
534 |
1,2 |
|
535 |
3,2 |
|
536 |
5,2 |
|
537 |
8,2 |
|
538 |
13 |
|
539 |
18,8 |
|
540 |
23,1 |
|
541 |
24,5 |
|
542 |
24,5 |
|
543 |
24,3 |
|
544 |
23,6 |
|
545 |
22,3 |
|
546 |
20,1 |
|
547 |
18,5 |
|
548 |
17,2 |
|
549 |
16,3 |
|
550 |
15,4 |
|
551 |
14,7 |
|
552 |
14,3 |
|
553 |
13,7 |
|
554 |
13,3 |
|
555 |
13,1 |
|
556 |
13,1 |
|
557 |
13,3 |
|
558 |
13,8 |
|
559 |
14,5 |
|
560 |
16,5 |
|
561 |
17,0 |
|
562 |
17,0 |
|
563 |
17,0 |
|
564 |
15,4 |
|
565 |
10,1 |
|
566 |
4,8 |
|
567 |
0,0 |
|
568 |
0,0 |
|
569 |
0,0 |
|
570 |
0,0 |
|
571 |
0,0 |
|
572 |
0,0 |
|
573 |
0,0 |
|
574 |
0,0 |
|
575 |
0,0 |
|
576 |
0,0 |
|
577 |
0,0 |
|
578 |
0,0 |
|
579 |
0,0 |
|
580 |
0,0 |
|
581 |
0,0 |
|
582 |
0,0 |
|
583 |
0,0 |
|
584 |
0,0 |
|
585 |
0,0 |
|
586 |
0,0 |
|
587 |
0,0 |
|
588 |
0,0 |
|
589 |
0,0 |
Taulukko A1/8
WLTC, ryhmän 3 ajoneuvot, vaihe Medium3-1
|
Aika (s) |
Nopeus (km/h) |
|
590 |
0,0 |
|
591 |
0,0 |
|
592 |
0,0 |
|
593 |
0,0 |
|
594 |
0,0 |
|
595 |
0,0 |
|
596 |
0,0 |
|
597 |
0,0 |
|
598 |
0,0 |
|
599 |
0,0 |
|
600 |
0,0 |
|
601 |
1,0 |
|
602 |
2,1 |
|
603 |
5,2 |
|
604 |
9,2 |
|
605 |
13,5 |
|
606 |
18,1 |
|
607 |
22,3 |
|
608 |
26,0 |
|
609 |
29,3 |
|
610 |
32,8 |
|
611 |
36,0 |
|
612 |
39,2 |
|
613 |
42,5 |
|
614 |
45,7 |
|
615 |
48,2 |
|
616 |
48,4 |
|
617 |
48,2 |
|
618 |
47,8 |
|
619 |
47,0 |
|
620 |
45,9 |
|
621 |
44,9 |
|
622 |
44,4 |
|
623 |
44,3 |
|
624 |
44,5 |
|
625 |
45,1 |
|
626 |
45,7 |
|
627 |
46,0 |
|
628 |
46,0 |
|
629 |
46,0 |
|
630 |
46,1 |
|
631 |
46,7 |
|
632 |
47,7 |
|
633 |
48,9 |
|
634 |
50,3 |
|
635 |
51,6 |
|
636 |
52,6 |
|
637 |
53,0 |
|
638 |
53,0 |
|
639 |
52,9 |
|
640 |
52,7 |
|
641 |
52,6 |
|
642 |
53,1 |
|
643 |
54,3 |
|
644 |
55,2 |
|
645 |
55,5 |
|
646 |
55,9 |
|
647 |
56,3 |
|
648 |
56,7 |
|
649 |
56,9 |
|
650 |
56,8 |
|
651 |
56,0 |
|
652 |
54,2 |
|
653 |
52,1 |
|
654 |
50,1 |
|
655 |
47,2 |
|
656 |
43,2 |
|
657 |
39,2 |
|
658 |
36,5 |
|
659 |
34,3 |
|
660 |
31,0 |
|
661 |
26,0 |
|
662 |
20,7 |
|
663 |
15,4 |
|
664 |
13,1 |
|
665 |
12,0 |
|
666 |
12,5 |
|
667 |
14,0 |
|
668 |
19,0 |
|
669 |
23,2 |
|
670 |
28,0 |
|
671 |
32,0 |
|
672 |
34,0 |
|
673 |
36,0 |
|
674 |
38,0 |
|
675 |
40,0 |
|
676 |
40,3 |
|
677 |
40,5 |
|
678 |
39,0 |
|
679 |
35,7 |
|
680 |
31,8 |
|
681 |
27,1 |
|
682 |
22,8 |
|
683 |
21,1 |
|
684 |
18,9 |
|
685 |
18,9 |
|
686 |
21,3 |
|
687 |
23,9 |
|
688 |
25,9 |
|
689 |
28,4 |
|
690 |
30,3 |
|
691 |
30,9 |
|
692 |
31,1 |
|
693 |
31,8 |
|
694 |
32,7 |
|
695 |
33,2 |
|
696 |
32,4 |
|
697 |
28,3 |
|
698 |
25,8 |
|
699 |
23,1 |
|
700 |
21,8 |
|
701 |
21,2 |
|
702 |
21,0 |
|
703 |
21,0 |
|
704 |
20,9 |
|
705 |
19,9 |
|
706 |
17,9 |
|
707 |
15,1 |
|
708 |
12,8 |
|
709 |
12,0 |
|
710 |
13,2 |
|
711 |
17,1 |
|
712 |
21,1 |
|
713 |
21,8 |
|
714 |
21,2 |
|
715 |
18,5 |
|
716 |
13,9 |
|
717 |
12,0 |
|
718 |
12,0 |
|
719 |
13,0 |
|
720 |
16,3 |
|
721 |
20,5 |
|
722 |
23,9 |
|
723 |
26,0 |
|
724 |
28,0 |
|
725 |
31,5 |
|
726 |
33,4 |
|
727 |
36,0 |
|
728 |
37,8 |
|
729 |
40,2 |
|
730 |
41,6 |
|
731 |
41,9 |
|
732 |
42,0 |
|
733 |
42,2 |
|
734 |
42,4 |
|
735 |
42,7 |
|
736 |
43,1 |
|
737 |
43,7 |
|
738 |
44,0 |
|
739 |
44,1 |
|
740 |
45,3 |
|
741 |
46,4 |
|
742 |
47,2 |
|
743 |
47,3 |
|
744 |
47,4 |
|
745 |
47,4 |
|
746 |
47,5 |
|
747 |
47,9 |
|
748 |
48,6 |
|
749 |
49,4 |
|
750 |
49,8 |
|
751 |
49,8 |
|
752 |
49,7 |
|
753 |
49,3 |
|
754 |
48,5 |
|
755 |
47,6 |
|
756 |
46,3 |
|
757 |
43,7 |
|
758 |
39,3 |
|
759 |
34,1 |
|
760 |
29,0 |
|
761 |
23,7 |
|
762 |
18,4 |
|
763 |
14,3 |
|
764 |
12,0 |
|
765 |
12,8 |
|
766 |
16,0 |
|
767 |
20,4 |
|
768 |
24,0 |
|
769 |
29,0 |
|
770 |
32,2 |
|
771 |
36,8 |
|
772 |
39,4 |
|
773 |
43,2 |
|
774 |
45,8 |
|
775 |
49,2 |
|
776 |
51,4 |
|
777 |
54,2 |
|
778 |
56,0 |
|
779 |
58,3 |
|
780 |
59,8 |
|
781 |
61,7 |
|
782 |
62,7 |
|
783 |
63,3 |
|
784 |
63,6 |
|
785 |
64,0 |
|
786 |
64,7 |
|
787 |
65,2 |
|
788 |
65,3 |
|
789 |
65,3 |
|
790 |
65,4 |
|
791 |
65,7 |
|
792 |
66,0 |
|
793 |
65,6 |
|
794 |
63,5 |
|
795 |
59,7 |
|
796 |
54,6 |
|
797 |
49,3 |
|
798 |
44,9 |
|
799 |
42,3 |
|
800 |
41,4 |
|
801 |
41,3 |
|
802 |
43,0 |
|
803 |
45,0 |
|
804 |
46,5 |
|
805 |
48,3 |
|
806 |
49,5 |
|
807 |
51,2 |
|
808 |
52,2 |
|
809 |
51,6 |
|
810 |
49,7 |
|
811 |
47,4 |
|
812 |
43,7 |
|
813 |
39,7 |
|
814 |
35,5 |
|
815 |
31,1 |
|
816 |
26,3 |
|
817 |
21,9 |
|
818 |
18,0 |
|
819 |
17,0 |
|
820 |
18,0 |
|
821 |
21,4 |
|
822 |
24,8 |
|
823 |
27,9 |
|
824 |
30,8 |
|
825 |
33,0 |
|
826 |
35,1 |
|
827 |
37,1 |
|
828 |
38,9 |
|
829 |
41,4 |
|
830 |
44,0 |
|
831 |
46,3 |
|
832 |
47,7 |
|
833 |
48,2 |
|
834 |
48,7 |
|
835 |
49,3 |
|
836 |
49,8 |
|
837 |
50,2 |
|
838 |
50,9 |
|
839 |
51,8 |
|
840 |
52,5 |
|
841 |
53,3 |
|
842 |
54,5 |
|
843 |
55,7 |
|
844 |
56,5 |
|
845 |
56,8 |
|
846 |
57,0 |
|
847 |
57,2 |
|
848 |
57,7 |
|
849 |
58,7 |
|
850 |
60,1 |
|
851 |
61,1 |
|
852 |
61,7 |
|
853 |
62,3 |
|
854 |
62,9 |
|
855 |
63,3 |
|
856 |
63,4 |
|
857 |
63,5 |
|
858 |
63,9 |
|
859 |
64,4 |
|
860 |
65,0 |
|
861 |
65,6 |
|
862 |
66,6 |
|
863 |
67,4 |
|
864 |
68,2 |
|
865 |
69,1 |
|
866 |
70,0 |
|
867 |
70,8 |
|
868 |
71,5 |
|
869 |
72,4 |
|
870 |
73,0 |
|
871 |
73,7 |
|
872 |
74,4 |
|
873 |
74,9 |
|
874 |
75,3 |
|
875 |
75,6 |
|
876 |
75,8 |
|
877 |
76,6 |
|
878 |
76,5 |
|
879 |
76,2 |
|
880 |
75,8 |
|
881 |
75,4 |
|
882 |
74,8 |
|
883 |
73,9 |
|
884 |
72,7 |
|
885 |
71,3 |
|
886 |
70,4 |
|
887 |
70,0 |
|
888 |
70,0 |
|
889 |
69,0 |
|
890 |
68,0 |
|
891 |
67,3 |
|
892 |
66,2 |
|
893 |
64,8 |
|
894 |
63,6 |
|
895 |
62,6 |
|
896 |
62,1 |
|
897 |
61,9 |
|
898 |
61,9 |
|
899 |
61,8 |
|
900 |
61,5 |
|
901 |
60,9 |
|
902 |
59,7 |
|
903 |
54,6 |
|
904 |
49,3 |
|
905 |
44,9 |
|
906 |
42,3 |
|
907 |
41,4 |
|
908 |
41,3 |
|
909 |
42,1 |
|
910 |
44,7 |
|
911 |
46,0 |
|
912 |
48,8 |
|
913 |
50,1 |
|
914 |
51,3 |
|
915 |
54,1 |
|
916 |
55,2 |
|
917 |
56,2 |
|
918 |
56,1 |
|
919 |
56,1 |
|
920 |
56,5 |
|
921 |
57,5 |
|
922 |
59,2 |
|
923 |
60,7 |
|
924 |
61,8 |
|
925 |
62,3 |
|
926 |
62,7 |
|
927 |
62,0 |
|
928 |
61,3 |
|
929 |
60,9 |
|
930 |
60,5 |
|
931 |
60,2 |
|
932 |
59,8 |
|
933 |
59,4 |
|
934 |
58,6 |
|
935 |
57,5 |
|
936 |
56,6 |
|
937 |
56,0 |
|
938 |
55,5 |
|
939 |
55,0 |
|
940 |
54,4 |
|
941 |
54,1 |
|
942 |
54,0 |
|
943 |
53,9 |
|
944 |
53,9 |
|
945 |
54,0 |
|
946 |
54,2 |
|
947 |
55,0 |
|
948 |
55,8 |
|
949 |
56,2 |
|
950 |
56,1 |
|
951 |
55,1 |
|
952 |
52,7 |
|
953 |
48,4 |
|
954 |
43,1 |
|
955 |
37,8 |
|
956 |
32,5 |
|
957 |
27,2 |
|
958 |
25,1 |
|
959 |
27,0 |
|
960 |
29,8 |
|
961 |
33,8 |
|
962 |
37,0 |
|
963 |
40,7 |
|
964 |
43,0 |
|
965 |
45,6 |
|
966 |
46,9 |
|
967 |
47,0 |
|
968 |
46,9 |
|
969 |
46,5 |
|
970 |
45,8 |
|
971 |
44,3 |
|
972 |
41,3 |
|
973 |
36,5 |
|
974 |
31,7 |
|
975 |
27,0 |
|
976 |
24,7 |
|
977 |
19,3 |
|
978 |
16,0 |
|
979 |
13,2 |
|
980 |
10,7 |
|
981 |
8,8 |
|
982 |
7,2 |
|
983 |
5,5 |
|
984 |
3,2 |
|
985 |
1,1 |
|
986 |
0,0 |
|
987 |
0,0 |
|
988 |
0,0 |
|
989 |
0,0 |
|
990 |
0,0 |
|
991 |
0,0 |
|
992 |
0,0 |
|
993 |
0,0 |
|
994 |
0,0 |
|
995 |
0,0 |
|
996 |
0,0 |
|
997 |
0,0 |
|
998 |
0,0 |
|
999 |
0,0 |
|
1000 |
0,0 |
|
1001 |
0,0 |
|
1002 |
0,0 |
|
1003 |
0,0 |
|
1004 |
0,0 |
|
1005 |
0,0 |
|
1006 |
0,0 |
|
1007 |
0,0 |
|
1008 |
0,0 |
|
1009 |
0,0 |
|
1010 |
0,0 |
|
1011 |
0,0 |
|
1012 |
0,0 |
|
1013 |
0,0 |
|
1014 |
0,0 |
|
1015 |
0,0 |
|
1016 |
0,0 |
|
1017 |
0,0 |
|
1018 |
0,0 |
|
1019 |
0,0 |
|
1020 |
0,0 |
|
1021 |
0,0 |
|
1022 |
0,0 |
Taulukko A1/9
WLTC, ryhmän 3 ajoneuvot, vaihe Medium3-2
|
Aika (s) |
Nopeus (km/h) |
|
590 |
0,0 |
|
591 |
0,0 |
|
592 |
0,0 |
|
593 |
0,0 |
|
594 |
0,0 |
|
595 |
0,0 |
|
596 |
0,0 |
|
597 |
0,0 |
|
598 |
0,0 |
|
599 |
0,0 |
|
600 |
0,0 |
|
601 |
1,0 |
|
602 |
2,1 |
|
603 |
4,8 |
|
604 |
9,1 |
|
605 |
14,2 |
|
606 |
19,8 |
|
607 |
25,5 |
|
608 |
30,5 |
|
609 |
34,8 |
|
610 |
38,8 |
|
611 |
42,9 |
|
612 |
46,4 |
|
613 |
48,3 |
|
614 |
48,7 |
|
615 |
48,5 |
|
616 |
48,4 |
|
617 |
48,2 |
|
618 |
47,8 |
|
619 |
47,0 |
|
620 |
45,9 |
|
621 |
44,9 |
|
622 |
44,4 |
|
623 |
44,3 |
|
624 |
44,5 |
|
625 |
45,1 |
|
626 |
45,7 |
|
627 |
46,0 |
|
628 |
46,0 |
|
629 |
46,0 |
|
630 |
46,1 |
|
631 |
46,7 |
|
632 |
47,7 |
|
633 |
48,9 |
|
634 |
50,3 |
|
635 |
51,6 |
|
636 |
52,6 |
|
637 |
53,0 |
|
638 |
53,0 |
|
639 |
52,9 |
|
640 |
52,7 |
|
641 |
52,6 |
|
642 |
53,1 |
|
643 |
54,3 |
|
644 |
55,2 |
|
645 |
55,5 |
|
646 |
55,9 |
|
647 |
56,3 |
|
648 |
56,7 |
|
649 |
56,9 |
|
650 |
56,8 |
|
651 |
56,0 |
|
652 |
54,2 |
|
653 |
52,1 |
|
654 |
50,1 |
|
655 |
47,2 |
|
656 |
43,2 |
|
657 |
39,2 |
|
658 |
36,5 |
|
659 |
34,3 |
|
660 |
31,0 |
|
661 |
26,0 |
|
662 |
20,7 |
|
663 |
15,4 |
|
664 |
13,1 |
|
665 |
12,0 |
|
666 |
12,5 |
|
667 |
14,0 |
|
668 |
19,0 |
|
669 |
23,2 |
|
670 |
28,0 |
|
671 |
32,0 |
|
672 |
34,0 |
|
673 |
36,0 |
|
674 |
38,0 |
|
675 |
40,0 |
|
676 |
40,3 |
|
677 |
40,5 |
|
678 |
39,0 |
|
679 |
35,7 |
|
680 |
31,8 |
|
681 |
27,1 |
|
682 |
22,8 |
|
683 |
21,1 |
|
684 |
18,9 |
|
685 |
18,9 |
|
686 |
21,3 |
|
687 |
23,9 |
|
688 |
25,9 |
|
689 |
28,4 |
|
690 |
30,3 |
|
691 |
30,9 |
|
692 |
31,1 |
|
693 |
31,8 |
|
694 |
32,7 |
|
695 |
33,2 |
|
696 |
32,4 |
|
697 |
28,3 |
|
698 |
25,8 |
|
699 |
23,1 |
|
700 |
21,8 |
|
701 |
21,2 |
|
702 |
21,0 |
|
703 |
21,0 |
|
704 |
20,9 |
|
705 |
19,9 |
|
706 |
17,9 |
|
707 |
15,1 |
|
708 |
12,8 |
|
709 |
12,0 |
|
710 |
13,2 |
|
711 |
17,1 |
|
712 |
21,1 |
|
713 |
21,8 |
|
714 |
21,2 |
|
715 |
18,5 |
|
716 |
13,9 |
|
717 |
12,0 |
|
718 |
12,0 |
|
719 |
13,0 |
|
720 |
16,0 |
|
721 |
18,5 |
|
722 |
20,6 |
|
723 |
22,5 |
|
724 |
24,0 |
|
725 |
26,6 |
|
726 |
29,9 |
|
727 |
34,8 |
|
728 |
37,8 |
|
729 |
40,2 |
|
730 |
41,6 |
|
731 |
41,9 |
|
732 |
42,0 |
|
733 |
42,2 |
|
734 |
42,4 |
|
735 |
42,7 |
|
736 |
43,1 |
|
737 |
43,7 |
|
738 |
44,0 |
|
739 |
44,1 |
|
740 |
45,3 |
|
741 |
46,4 |
|
742 |
47,2 |
|
743 |
47,3 |
|
744 |
47,4 |
|
745 |
47,4 |
|
746 |
47,5 |
|
747 |
47,9 |
|
748 |
48,6 |
|
749 |
49,4 |
|
750 |
49,8 |
|
751 |
49,8 |
|
752 |
49,7 |
|
753 |
49,3 |
|
754 |
48,5 |
|
755 |
47,6 |
|
756 |
46,3 |
|
757 |
43,7 |
|
758 |
39,3 |
|
759 |
34,1 |
|
760 |
29,0 |
|
761 |
23,7 |
|
762 |
18,4 |
|
763 |
14,3 |
|
764 |
12,0 |
|
765 |
12,8 |
|
766 |
16,0 |
|
767 |
19,1 |
|
768 |
22,4 |
|
769 |
25,6 |
|
770 |
30,1 |
|
771 |
35,3 |
|
772 |
39,9 |
|
773 |
44,5 |
|
774 |
47,5 |
|
775 |
50,9 |
|
776 |
54,1 |
|
777 |
56,3 |
|
778 |
58,1 |
|
779 |
59,8 |
|
780 |
61,1 |
|
781 |
62,1 |
|
782 |
62,8 |
|
783 |
63,3 |
|
784 |
63,6 |
|
785 |
64,0 |
|
786 |
64,7 |
|
787 |
65,2 |
|
788 |
65,3 |
|
789 |
65,3 |
|
790 |
65,4 |
|
791 |
65,7 |
|
792 |
66,0 |
|
793 |
65,6 |
|
794 |
63,5 |
|
795 |
59,7 |
|
796 |
54,6 |
|
797 |
49,3 |
|
798 |
44,9 |
|
799 |
42,3 |
|
800 |
41,4 |
|
801 |
41,3 |
|
802 |
42,1 |
|
803 |
44,7 |
|
804 |
48,4 |
|
805 |
51,4 |
|
806 |
52,7 |
|
807 |
53,0 |
|
808 |
52,5 |
|
809 |
51,3 |
|
810 |
49,7 |
|
811 |
47,4 |
|
812 |
43,7 |
|
813 |
39,7 |
|
814 |
35,5 |
|
815 |
31,1 |
|
816 |
26,3 |
|
817 |
21,9 |
|
818 |
18,0 |
|
819 |
17,0 |
|
820 |
18,0 |
|
821 |
21,4 |
|
822 |
24,8 |
|
823 |
27,9 |
|
824 |
30,8 |
|
825 |
33,0 |
|
826 |
35,1 |
|
827 |
37,1 |
|
828 |
38,9 |
|
829 |
41,4 |
|
830 |
44,0 |
|
831 |
46,3 |
|
832 |
47,7 |
|
833 |
48,2 |
|
834 |
48,7 |
|
835 |
49,3 |
|
836 |
49,8 |
|
837 |
50,2 |
|
838 |
50,9 |
|
839 |
51,8 |
|
840 |
52,5 |
|
841 |
53,3 |
|
842 |
54,5 |
|
843 |
55,7 |
|
844 |
56,5 |
|
845 |
56,8 |
|
846 |
57,0 |
|
847 |
57,2 |
|
848 |
57,7 |
|
849 |
58,7 |
|
850 |
60,1 |
|
851 |
61,1 |
|
852 |
61,7 |
|
853 |
62,3 |
|
854 |
62,9 |
|
855 |
63,3 |
|
856 |
63,4 |
|
857 |
63,5 |
|
858 |
64,5 |
|
859 |
65,8 |
|
860 |
66,8 |
|
861 |
67,4 |
|
862 |
68,8 |
|
863 |
71,1 |
|
864 |
72,3 |
|
865 |
72,8 |
|
866 |
73,4 |
|
867 |
74,6 |
|
868 |
76,0 |
|
869 |
76,6 |
|
870 |
76,5 |
|
871 |
76,2 |
|
872 |
75,8 |
|
873 |
75,4 |
|
874 |
74,8 |
|
875 |
73,9 |
|
876 |
72,7 |
|
877 |
71,3 |
|
878 |
70,4 |
|
879 |
70,0 |
|
880 |
70,0 |
|
881 |
69,0 |
|
882 |
68,0 |
|
883 |
68,0 |
|
884 |
68,0 |
|
885 |
68,1 |
|
886 |
68,4 |
|
887 |
68,6 |
|
888 |
68,7 |
|
889 |
68,5 |
|
890 |
68,1 |
|
891 |
67,3 |
|
892 |
66,2 |
|
893 |
64,8 |
|
894 |
63,6 |
|
895 |
62,6 |
|
896 |
62,1 |
|
897 |
61,9 |
|
898 |
61,9 |
|
899 |
61,8 |
|
900 |
61,5 |
|
901 |
60,9 |
|
902 |
59,7 |
|
903 |
54,6 |
|
904 |
49,3 |
|
905 |
44,9 |
|
906 |
42,3 |
|
907 |
41,4 |
|
908 |
41,3 |
|
909 |
42,1 |
|
910 |
44,7 |
|
911 |
48,4 |
|
912 |
51,4 |
|
913 |
52,7 |
|
914 |
54,0 |
|
915 |
57,0 |
|
916 |
58,1 |
|
917 |
59,2 |
|
918 |
59,0 |
|
919 |
59,1 |
|
920 |
59,5 |
|
921 |
60,5 |
|
922 |
62,3 |
|
923 |
63,9 |
|
924 |
65,1 |
|
925 |
64,1 |
|
926 |
62,7 |
|
927 |
62,0 |
|
928 |
61,3 |
|
929 |
60,9 |
|
930 |
60,5 |
|
931 |
60,2 |
|
932 |
59,8 |
|
933 |
59,4 |
|
934 |
58,6 |
|
935 |
57,5 |
|
936 |
56,6 |
|
937 |
56,0 |
|
938 |
55,5 |
|
939 |
55,0 |
|
940 |
54,4 |
|
941 |
54,1 |
|
942 |
54,0 |
|
943 |
53,9 |
|
944 |
53,9 |
|
945 |
54,0 |
|
946 |
54,2 |
|
947 |
55,0 |
|
948 |
55,8 |
|
949 |
56,2 |
|
950 |
56,1 |
|
951 |
55,1 |
|
952 |
52,7 |
|
953 |
48,4 |
|
954 |
43,1 |
|
955 |
37,8 |
|
956 |
32,5 |
|
957 |
27,2 |
|
958 |
25,1 |
|
959 |
26,0 |
|
960 |
29,3 |
|
961 |
34,6 |
|
962 |
40,4 |
|
963 |
45,3 |
|
964 |
49,0 |
|
965 |
51,1 |
|
966 |
52,1 |
|
967 |
52,2 |
|
968 |
52,1 |
|
969 |
51,7 |
|
970 |
50,9 |
|
971 |
49,2 |
|
972 |
45,9 |
|
973 |
40,6 |
|
974 |
35,3 |
|
975 |
30,0 |
|
976 |
24,7 |
|
977 |
19,3 |
|
978 |
16,0 |
|
979 |
13,2 |
|
980 |
10,7 |
|
981 |
8,8 |
|
982 |
7,2 |
|
983 |
5,5 |
|
984 |
3,2 |
|
985 |
1,1 |
|
986 |
0,0 |
|
987 |
0,0 |
|
988 |
0,0 |
|
989 |
0,0 |
|
990 |
0,0 |
|
991 |
0,0 |
|
992 |
0,0 |
|
993 |
0,0 |
|
994 |
0,0 |
|
995 |
0,0 |
|
996 |
0,0 |
|
997 |
0,0 |
|
998 |
0,0 |
|
999 |
0,0 |
|
1000 |
0,0 |
|
1001 |
0,0 |
|
1002 |
0,0 |
|
1003 |
0,0 |
|
1004 |
0,0 |
|
1005 |
0,0 |
|
1006 |
0,0 |
|
1007 |
0,0 |
|
1008 |
0,0 |
|
1009 |
0,0 |
|
1010 |
0,0 |
|
1011 |
0,0 |
|
1012 |
0,0 |
|
1013 |
0,0 |
|
1014 |
0,0 |
|
1015 |
0,0 |
|
1016 |
0,0 |
|
1017 |
0,0 |
|
1018 |
0,0 |
|
1019 |
0,0 |
|
1020 |
0,0 |
|
1021 |
0,0 |
|
1022 |
0,0 |
Taulukko A1/10
WLTC, ryhmän 3 ajoneuvot, vaihe High3-1
|
Aika (s) |
Nopeus (km/h) |
|
1023 |
0,0 |
|
1024 |
0,0 |
|
1025 |
0,0 |
|
1026 |
0,0 |
|
1027 |
0,8 |
|
1028 |
3,6 |
|
1029 |
8,6 |
|
1030 |
14,6 |
|
1031 |
20,0 |
|
1032 |
24,4 |
|
1033 |
28,2 |
|
1034 |
31,7 |
|
1035 |
35,0 |
|
1036 |
37,6 |
|
1037 |
39,7 |
|
1038 |
41,5 |
|
1039 |
43,6 |
|
1040 |
46,0 |
|
1041 |
48,4 |
|
1042 |
50,5 |
|
1043 |
51,9 |
|
1044 |
52,6 |
|
1045 |
52,8 |
|
1046 |
52,9 |
|
1047 |
53,1 |
|
1048 |
53,3 |
|
1049 |
53,1 |
|
1050 |
52,3 |
|
1051 |
50,7 |
|
1052 |
48,8 |
|
1053 |
46,5 |
|
1054 |
43,8 |
|
1055 |
40,3 |
|
1056 |
36,0 |
|
1057 |
30,7 |
|
1058 |
25,4 |
|
1059 |
21,0 |
|
1060 |
16,7 |
|
1061 |
13,4 |
|
1062 |
12,0 |
|
1063 |
12,1 |
|
1064 |
12,8 |
|
1065 |
15,6 |
|
1066 |
19,9 |
|
1067 |
23,4 |
|
1068 |
24,6 |
|
1069 |
27,0 |
|
1070 |
29,0 |
|
1071 |
32,0 |
|
1072 |
34,8 |
|
1073 |
37,7 |
|
1074 |
40,8 |
|
1075 |
43,2 |
|
1076 |
46,0 |
|
1077 |
48,0 |
|
1078 |
50,7 |
|
1079 |
52,0 |
|
1080 |
54,5 |
|
1081 |
55,9 |
|
1082 |
57,4 |
|
1083 |
58,1 |
|
1084 |
58,4 |
|
1085 |
58,8 |
|
1086 |
58,8 |
|
1087 |
58,6 |
|
1088 |
58,7 |
|
1089 |
58,8 |
|
1090 |
58,8 |
|
1091 |
58,8 |
|
1092 |
59,1 |
|
1093 |
60,1 |
|
1094 |
61,7 |
|
1095 |
63,0 |
|
1096 |
63,7 |
|
1097 |
63,9 |
|
1098 |
63,5 |
|
1099 |
62,3 |
|
1100 |
60,3 |
|
1101 |
58,9 |
|
1102 |
58,4 |
|
1103 |
58,8 |
|
1104 |
60,2 |
|
1105 |
62,3 |
|
1106 |
63,9 |
|
1107 |
64,5 |
|
1108 |
64,4 |
|
1109 |
63,5 |
|
1110 |
62,0 |
|
1111 |
61,2 |
|
1112 |
61,3 |
|
1113 |
61,7 |
|
1114 |
62,0 |
|
1115 |
64,6 |
|
1116 |
66,0 |
|
1117 |
66,2 |
|
1118 |
65,8 |
|
1119 |
64,7 |
|
1120 |
63,6 |
|
1121 |
62,9 |
|
1122 |
62,4 |
|
1123 |
61,7 |
|
1124 |
60,1 |
|
1125 |
57,3 |
|
1126 |
55,8 |
|
1127 |
50,5 |
|
1128 |
45,2 |
|
1129 |
40,1 |
|
1130 |
36,2 |
|
1131 |
32,9 |
|
1132 |
29,8 |
|
1133 |
26,6 |
|
1134 |
23,0 |
|
1135 |
19,4 |
|
1136 |
16,3 |
|
1137 |
14,6 |
|
1138 |
14,2 |
|
1139 |
14,3 |
|
1140 |
14,6 |
|
1141 |
15,1 |
|
1142 |
16,4 |
|
1143 |
19,1 |
|
1144 |
22,5 |
|
1145 |
24,4 |
|
1146 |
24,8 |
|
1147 |
22,7 |
|
1148 |
17,4 |
|
1149 |
13,8 |
|
1150 |
12,0 |
|
1151 |
12,0 |
|
1152 |
12,0 |
|
1153 |
13,9 |
|
1154 |
17,7 |
|
1155 |
22,8 |
|
1156 |
27,3 |
|
1157 |
31,2 |
|
1158 |
35,2 |
|
1159 |
39,4 |
|
1160 |
42,5 |
|
1161 |
45,4 |
|
1162 |
48,2 |
|
1163 |
50,3 |
|
1164 |
52,6 |
|
1165 |
54,5 |
|
1166 |
56,6 |
|
1167 |
58,3 |
|
1168 |
60,0 |
|
1169 |
61,5 |
|
1170 |
63,1 |
|
1171 |
64,3 |
|
1172 |
65,7 |
|
1173 |
67,1 |
|
1174 |
68,3 |
|
1175 |
69,7 |
|
1176 |
70,6 |
|
1177 |
71,6 |
|
1178 |
72,6 |
|
1179 |
73,5 |
|
1180 |
74,2 |
|
1181 |
74,9 |
|
1182 |
75,6 |
|
1183 |
76,3 |
|
1184 |
77,1 |
|
1185 |
77,9 |
|
1186 |
78,5 |
|
1187 |
79,0 |
|
1188 |
79,7 |
|
1189 |
80,3 |
|
1190 |
81,0 |
|
1191 |
81,6 |
|
1192 |
82,4 |
|
1193 |
82,9 |
|
1194 |
83,4 |
|
1195 |
83,8 |
|
1196 |
84,2 |
|
1197 |
84,7 |
|
1198 |
85,2 |
|
1199 |
85,6 |
|
1200 |
86,3 |
|
1201 |
86,8 |
|
1202 |
87,4 |
|
1203 |
88,0 |
|
1204 |
88,3 |
|
1205 |
88,7 |
|
1206 |
89,0 |
|
1207 |
89,3 |
|
1208 |
89,8 |
|
1209 |
90,2 |
|
1210 |
90,6 |
|
1211 |
91,0 |
|
1212 |
91,3 |
|
1213 |
91,6 |
|
1214 |
91,9 |
|
1215 |
92,2 |
|
1216 |
92,8 |
|
1217 |
93,1 |
|
1218 |
93,3 |
|
1219 |
93,5 |
|
1220 |
93,7 |
|
1221 |
93,9 |
|
1222 |
94,0 |
|
1223 |
94,1 |
|
1224 |
94,3 |
|
1225 |
94,4 |
|
1226 |
94,6 |
|
1227 |
94,7 |
|
1228 |
94,8 |
|
1229 |
95,0 |
|
1230 |
95,1 |
|
1231 |
95,3 |
|
1232 |
95,4 |
|
1233 |
95,6 |
|
1234 |
95,7 |
|
1235 |
95,8 |
|
1236 |
96,0 |
|
1237 |
96,1 |
|
1238 |
96,3 |
|
1239 |
96,4 |
|
1240 |
96,6 |
|
1241 |
96,8 |
|
1242 |
97,0 |
|
1243 |
97,2 |
|
1244 |
97,3 |
|
1245 |
97,4 |
|
1246 |
97,4 |
|
1247 |
97,4 |
|
1248 |
97,4 |
|
1249 |
97,3 |
|
1250 |
97,3 |
|
1251 |
97,3 |
|
1252 |
97,3 |
|
1253 |
97,2 |
|
1254 |
97,1 |
|
1255 |
97,0 |
|
1256 |
96,9 |
|
1257 |
96,7 |
|
1258 |
96,4 |
|
1259 |
96,1 |
|
1260 |
95,7 |
|
1261 |
95,5 |
|
1262 |
95,3 |
|
1263 |
95,2 |
|
1264 |
95,0 |
|
1265 |
94,9 |
|
1266 |
94,7 |
|
1267 |
94,5 |
|
1268 |
94,4 |
|
1269 |
94,4 |
|
1270 |
94,3 |
|
1271 |
94,3 |
|
1272 |
94,1 |
|
1273 |
93,9 |
|
1274 |
93,4 |
|
1275 |
92,8 |
|
1276 |
92,0 |
|
1277 |
91,3 |
|
1278 |
90,6 |
|
1279 |
90,0 |
|
1280 |
89,3 |
|
1281 |
88,7 |
|
1282 |
88,1 |
|
1283 |
87,4 |
|
1284 |
86,7 |
|
1285 |
86,0 |
|
1286 |
85,3 |
|
1287 |
84,7 |
|
1288 |
84,1 |
|
1289 |
83,5 |
|
1290 |
82,9 |
|
1291 |
82,3 |
|
1292 |
81,7 |
|
1293 |
81,1 |
|
1294 |
80,5 |
|
1295 |
79,9 |
|
1296 |
79,4 |
|
1297 |
79,1 |
|
1298 |
78,8 |
|
1299 |
78,5 |
|
1300 |
78,2 |
|
1301 |
77,9 |
|
1302 |
77,6 |
|
1303 |
77,3 |
|
1304 |
77,0 |
|
1305 |
76,7 |
|
1306 |
76,0 |
|
1307 |
76,0 |
|
1308 |
76,0 |
|
1309 |
75,9 |
|
1310 |
76,0 |
|
1311 |
76,0 |
|
1312 |
76,1 |
|
1313 |
76,3 |
|
1314 |
76,5 |
|
1315 |
76,6 |
|
1316 |
76,8 |
|
1317 |
77,1 |
|
1318 |
77,1 |
|
1319 |
77,2 |
|
1320 |
77,2 |
|
1321 |
77,6 |
|
1322 |
78,0 |
|
1323 |
78,4 |
|
1324 |
78,8 |
|
1325 |
79,2 |
|
1326 |
80,3 |
|
1327 |
80,8 |
|
1328 |
81,0 |
|
1329 |
81,0 |
|
1330 |
81,0 |
|
1331 |
81,0 |
|
1332 |
81,0 |
|
1333 |
80,9 |
|
1334 |
80,6 |
|
1335 |
80,3 |
|
1336 |
80,0 |
|
1337 |
79,9 |
|
1338 |
79,8 |
|
1339 |
79,8 |
|
1340 |
79,8 |
|
1341 |
79,9 |
|
1342 |
80,0 |
|
1343 |
80,4 |
|
1344 |
80,8 |
|
1345 |
81,2 |
|
1346 |
81,5 |
|
1347 |
81,6 |
|
1348 |
81,6 |
|
1349 |
81,4 |
|
1350 |
80,7 |
|
1351 |
79,6 |
|
1352 |
78,2 |
|
1353 |
76,8 |
|
1354 |
75,3 |
|
1355 |
73,8 |
|
1356 |
72,1 |
|
1357 |
70,2 |
|
1358 |
68,2 |
|
1359 |
66,1 |
|
1360 |
63,8 |
|
1361 |
61,6 |
|
1362 |
60,2 |
|
1363 |
59,8 |
|
1364 |
60,4 |
|
1365 |
61,8 |
|
1366 |
62,6 |
|
1367 |
62,7 |
|
1368 |
61,9 |
|
1369 |
60,0 |
|
1370 |
58,4 |
|
1371 |
57,8 |
|
1372 |
57,8 |
|
1373 |
57,8 |
|
1374 |
57,3 |
|
1375 |
56,2 |
|
1376 |
54,3 |
|
1377 |
50,8 |
|
1378 |
45,5 |
|
1379 |
40,2 |
|
1380 |
34,9 |
|
1381 |
29,6 |
|
1382 |
28,7 |
|
1383 |
29,3 |
|
1384 |
30,5 |
|
1385 |
31,7 |
|
1386 |
32,9 |
|
1387 |
35,0 |
|
1388 |
38,0 |
|
1389 |
40,5 |
|
1390 |
42,7 |
|
1391 |
45,8 |
|
1392 |
47,5 |
|
1393 |
48,9 |
|
1394 |
49,4 |
|
1395 |
49,4 |
|
1396 |
49,2 |
|
1397 |
48,7 |
|
1398 |
47,9 |
|
1399 |
46,9 |
|
1400 |
45,6 |
|
1401 |
44,2 |
|
1402 |
42,7 |
|
1403 |
40,7 |
|
1404 |
37,1 |
|
1405 |
33,9 |
|
1406 |
30,6 |
|
1407 |
28,6 |
|
1408 |
27,3 |
|
1409 |
27,2 |
|
1410 |
27,5 |
|
1411 |
27,4 |
|
1412 |
27,1 |
|
1413 |
26,7 |
|
1414 |
26,8 |
|
1415 |
28,2 |
|
1416 |
31,1 |
|
1417 |
34,8 |
|
1418 |
38,4 |
|
1419 |
40,9 |
|
1420 |
41,7 |
|
1421 |
40,9 |
|
1422 |
38,3 |
|
1423 |
35,3 |
|
1424 |
34,3 |
|
1425 |
34,6 |
|
1426 |
36,3 |
|
1427 |
39,5 |
|
1428 |
41,8 |
|
1429 |
42,5 |
|
1430 |
41,9 |
|
1431 |
40,1 |
|
1432 |
36,6 |
|
1433 |
31,3 |
|
1434 |
26,0 |
|
1435 |
20,6 |
|
1436 |
19,1 |
|
1437 |
19,7 |
|
1438 |
21,1 |
|
1439 |
22,0 |
|
1440 |
22,1 |
|
1441 |
21,4 |
|
1442 |
19,6 |
|
1443 |
18,3 |
|
1444 |
18,0 |
|
1445 |
18,3 |
|
1446 |
18,5 |
|
1447 |
17,9 |
|
1448 |
15,0 |
|
1449 |
9,9 |
|
1450 |
4,6 |
|
1451 |
1,2 |
|
1452 |
0,0 |
|
1453 |
0,0 |
|
1454 |
0,0 |
|
1455 |
0,0 |
|
1456 |
0,0 |
|
1457 |
0,0 |
|
1458 |
0,0 |
|
1459 |
0,0 |
|
1460 |
0,0 |
|
1461 |
0,0 |
|
1462 |
0,0 |
|
1463 |
0,0 |
|
1464 |
0,0 |
|
1465 |
0,0 |
|
1466 |
0,0 |
|
1467 |
0,0 |
|
1468 |
0,0 |
|
1469 |
0,0 |
|
1470 |
0,0 |
|
1471 |
0,0 |
|
1472 |
0,0 |
|
1473 |
0,0 |
|
1474 |
0,0 |
|
1475 |
0,0 |
|
1476 |
0,0 |
|
1477 |
0,0 |
Taulukko A1/11
WLTC, ryhmän 3 ajoneuvot, vaihe High3-2
|
Aika (s) |
Nopeus (km/h) |
|
1023 |
0,0 |
|
1024 |
0,0 |
|
1025 |
0,0 |
|
1026 |
0,0 |
|
1027 |
0,8 |
|
1028 |
3,6 |
|
1029 |
8,6 |
|
1030 |
14,6 |
|
1031 |
20,0 |
|
1032 |
24,4 |
|
1033 |
28,2 |
|
1034 |
31,7 |
|
1035 |
35,0 |
|
1036 |
37,6 |
|
1037 |
39,7 |
|
1038 |
41,5 |
|
1039 |
43,6 |
|
1040 |
46,0 |
|
1041 |
48,4 |
|
1042 |
50,5 |
|
1043 |
51,9 |
|
1044 |
52,6 |
|
1045 |
52,8 |
|
1046 |
52,9 |
|
1047 |
53,1 |
|
1048 |
53,3 |
|
1049 |
53,1 |
|
1050 |
52,3 |
|
1051 |
50,7 |
|
1052 |
48,8 |
|
1053 |
46,5 |
|
1054 |
43,8 |
|
1055 |
40,3 |
|
1056 |
36,0 |
|
1057 |
30,7 |
|
1058 |
25,4 |
|
1059 |
21,0 |
|
1060 |
16,7 |
|
1061 |
13,4 |
|
1062 |
12,0 |
|
1063 |
12,1 |
|
1064 |
12,8 |
|
1065 |
15,6 |
|
1066 |
19,9 |
|
1067 |
23,4 |
|
1068 |
24,6 |
|
1069 |
25,2 |
|
1070 |
26,4 |
|
1071 |
28,8 |
|
1072 |
31,8 |
|
1073 |
35,3 |
|
1074 |
39,5 |
|
1075 |
44,5 |
|
1076 |
49,3 |
|
1077 |
53,3 |
|
1078 |
56,4 |
|
1079 |
58,9 |
|
1080 |
61,2 |
|
1081 |
62,6 |
|
1082 |
63,0 |
|
1083 |
62,5 |
|
1084 |
60,9 |
|
1085 |
59,3 |
|
1086 |
58,6 |
|
1087 |
58,6 |
|
1088 |
58,7 |
|
1089 |
58,8 |
|
1090 |
58,8 |
|
1091 |
58,8 |
|
1092 |
59,1 |
|
1093 |
60,1 |
|
1094 |
61,7 |
|
1095 |
63,0 |
|
1096 |
63,7 |
|
1097 |
63,9 |
|
1098 |
63,5 |
|
1099 |
62,3 |
|
1100 |
60,3 |
|
1101 |
58,9 |
|
1102 |
58,4 |
|
1103 |
58,8 |
|
1104 |
60,2 |
|
1105 |
62,3 |
|
1106 |
63,9 |
|
1107 |
64,5 |
|
1108 |
64,4 |
|
1109 |
63,5 |
|
1110 |
62,0 |
|
1111 |
61,2 |
|
1112 |
61,3 |
|
1113 |
62,6 |
|
1114 |
65,3 |
|
1115 |
68,0 |
|
1116 |
69,4 |
|
1117 |
69,7 |
|
1118 |
69,3 |
|
1119 |
68,1 |
|
1120 |
66,9 |
|
1121 |
66,2 |
|
1122 |
65,7 |
|
1123 |
64,9 |
|
1124 |
63,2 |
|
1125 |
60,3 |
|
1126 |
55,8 |
|
1127 |
50,5 |
|
1128 |
45,2 |
|
1129 |
40,1 |
|
1130 |
36,2 |
|
1131 |
32,9 |
|
1132 |
29,8 |
|
1133 |
26,6 |
|
1134 |
23,0 |
|
1135 |
19,4 |
|
1136 |
16,3 |
|
1137 |
14,6 |
|
1138 |
14,2 |
|
1139 |
14,3 |
|
1140 |
14,6 |
|
1141 |
15,1 |
|
1142 |
16,4 |
|
1143 |
19,1 |
|
1144 |
22,5 |
|
1145 |
24,4 |
|
1146 |
24,8 |
|
1147 |
22,7 |
|
1148 |
17,4 |
|
1149 |
13,8 |
|
1150 |
12,0 |
|
1151 |
12,0 |
|
1152 |
12,0 |
|
1153 |
13,9 |
|
1154 |
17,7 |
|
1155 |
22,8 |
|
1156 |
27,3 |
|
1157 |
31,2 |
|
1158 |
35,2 |
|
1159 |
39,4 |
|
1160 |
42,5 |
|
1161 |
45,4 |
|
1162 |
48,2 |
|
1163 |
50,3 |
|
1164 |
52,6 |
|
1165 |
54,5 |
|
1166 |
56,6 |
|
1167 |
58,3 |
|
1168 |
60,0 |
|
1169 |
61,5 |
|
1170 |
63,1 |
|
1171 |
64,3 |
|
1172 |
65,7 |
|
1173 |
67,1 |
|
1174 |
68,3 |
|
1175 |
69,7 |
|
1176 |
70,6 |
|
1177 |
71,6 |
|
1178 |
72,6 |
|
1179 |
73,5 |
|
1180 |
74,2 |
|
1181 |
74,9 |
|
1182 |
75,6 |
|
1183 |
76,3 |
|
1184 |
77,1 |
|
1185 |
77,9 |
|
1186 |
78,5 |
|
1187 |
79,0 |
|
1188 |
79,7 |
|
1189 |
80,3 |
|
1190 |
81,0 |
|
1191 |
81,6 |
|
1192 |
82,4 |
|
1193 |
82,9 |
|
1194 |
83,4 |
|
1195 |
83,8 |
|
1196 |
84,2 |
|
1197 |
84,7 |
|
1198 |
85,2 |
|
1199 |
85,6 |
|
1200 |
86,3 |
|
1201 |
86,8 |
|
1202 |
87,4 |
|
1203 |
88,0 |
|
1204 |
88,3 |
|
1205 |
88,7 |
|
1206 |
89,0 |
|
1207 |
89,3 |
|
1208 |
89,8 |
|
1209 |
90,2 |
|
1210 |
90,6 |
|
1211 |
91,0 |
|
1212 |
91,3 |
|
1213 |
91,6 |
|
1214 |
91,9 |
|
1215 |
92,2 |
|
1216 |
92,8 |
|
1217 |
93,1 |
|
1218 |
93,3 |
|
1219 |
93,5 |
|
1220 |
93,7 |
|
1221 |
93,9 |
|
1222 |
94,0 |
|
1223 |
94,1 |
|
1224 |
94,3 |
|
1225 |
94,4 |
|
1226 |
94,6 |
|
1227 |
94,7 |
|
1228 |
94,8 |
|
1229 |
95,0 |
|
1230 |
95,1 |
|
1231 |
95,3 |
|
1232 |
95,4 |
|
1233 |
95,6 |
|
1234 |
95,7 |
|
1235 |
95,8 |
|
1236 |
96,0 |
|
1237 |
96,1 |
|
1238 |
96,3 |
|
1239 |
96,4 |
|
1240 |
96,6 |
|
1241 |
96,8 |
|
1242 |
97,0 |
|
1243 |
97,2 |
|
1244 |
97,3 |
|
1245 |
97,4 |
|
1246 |
97,4 |
|
1247 |
97,4 |
|
1248 |
97,4 |
|
1249 |
97,3 |
|
1250 |
97,3 |
|
1251 |
97,3 |
|
1252 |
97,3 |
|
1253 |
97,2 |
|
1254 |
97,1 |
|
1255 |
97,0 |
|
1256 |
96,9 |
|
1257 |
96,7 |
|
1258 |
96,4 |
|
1259 |
96,1 |
|
1260 |
95,7 |
|
1261 |
95,5 |
|
1262 |
95,3 |
|
1263 |
95,2 |
|
1264 |
95,0 |
|
1265 |
94,9 |
|
1266 |
94,7 |
|
1267 |
94,5 |
|
1268 |
94,4 |
|
1269 |
94,4 |
|
1270 |
94,3 |
|
1271 |
94,3 |
|
1272 |
94,1 |
|
1273 |
93,9 |
|
1274 |
93,4 |
|
1275 |
92,8 |
|
1276 |
92,0 |
|
1277 |
91,3 |
|
1278 |
90,6 |
|
1279 |
90,0 |
|
1280 |
89,3 |
|
1281 |
88,7 |
|
1282 |
88,1 |
|
1283 |
87,4 |
|
1284 |
86,7 |
|
1285 |
86,0 |
|
1286 |
85,3 |
|
1287 |
84,7 |
|
1288 |
84,1 |
|
1289 |
83,5 |
|
1290 |
82,9 |
|
1291 |
82,3 |
|
1292 |
81,7 |
|
1293 |
81,1 |
|
1294 |
80,5 |
|
1295 |
79,9 |
|
1296 |
79,4 |
|
1297 |
79,1 |
|
1298 |
78,8 |
|
1299 |
78,5 |
|
1300 |
78,2 |
|
1301 |
77,9 |
|
1302 |
77,6 |
|
1303 |
77,3 |
|
1304 |
77,0 |
|
1305 |
76,7 |
|
1306 |
76,0 |
|
1307 |
76,0 |
|
1308 |
76,0 |
|
1309 |
75,9 |
|
1310 |
75,9 |
|
1311 |
75,8 |
|
1312 |
75,7 |
|
1313 |
75,5 |
|
1314 |
75,2 |
|
1315 |
75,0 |
|
1316 |
74,7 |
|
1317 |
74,1 |
|
1318 |
73,7 |
|
1319 |
73,3 |
|
1320 |
73,5 |
|
1321 |
74,0 |
|
1322 |
74,9 |
|
1323 |
76,1 |
|
1324 |
77,7 |
|
1325 |
79,2 |
|
1326 |
80,3 |
|
1327 |
80,8 |
|
1328 |
81,0 |
|
1329 |
81,0 |
|
1330 |
81,0 |
|
1331 |
81,0 |
|
1332 |
81,0 |
|
1333 |
80,9 |
|
1334 |
80,6 |
|
1335 |
80,3 |
|
1336 |
80,0 |
|
1337 |
79,9 |
|
1338 |
79,8 |
|
1339 |
79,8 |
|
1340 |
79,8 |
|
1341 |
79,9 |
|
1342 |
80,0 |
|
1343 |
80,4 |
|
1344 |
80,8 |
|
1345 |
81,2 |
|
1346 |
81,5 |
|
1347 |
81,6 |
|
1348 |
81,6 |
|
1349 |
81,4 |
|
1350 |
80,7 |
|
1351 |
79,6 |
|
1352 |
78,2 |
|
1353 |
76,8 |
|
1354 |
75,3 |
|
1355 |
73,8 |
|
1356 |
72,1 |
|
1357 |
70,2 |
|
1358 |
68,2 |
|
1359 |
66,1 |
|
1360 |
63,8 |
|
1361 |
61,6 |
|
1362 |
60,2 |
|
1363 |
59,8 |
|
1364 |
60,4 |
|
1365 |
61,8 |
|
1366 |
62,6 |
|
1367 |
62,7 |
|
1368 |
61,9 |
|
1369 |
60,0 |
|
1370 |
58,4 |
|
1371 |
57,8 |
|
1372 |
57,8 |
|
1373 |
57,8 |
|
1374 |
57,3 |
|
1375 |
56,2 |
|
1376 |
54,3 |
|
1377 |
50,8 |
|
1378 |
45,5 |
|
1379 |
40,2 |
|
1380 |
34,9 |
|
1381 |
29,6 |
|
1382 |
27,3 |
|
1383 |
29,3 |
|
1384 |
32,9 |
|
1385 |
35,6 |
|
1386 |
36,7 |
|
1387 |
37,6 |
|
1388 |
39,4 |
|
1389 |
42,5 |
|
1390 |
46,5 |
|
1391 |
50,2 |
|
1392 |
52,8 |
|
1393 |
54,3 |
|
1394 |
54,9 |
|
1395 |
54,9 |
|
1396 |
54,7 |
|
1397 |
54,1 |
|
1398 |
53,2 |
|
1399 |
52,1 |
|
1400 |
50,7 |
|
1401 |
49,1 |
|
1402 |
47,4 |
|
1403 |
45,2 |
|
1404 |
41,8 |
|
1405 |
36,5 |
|
1406 |
31,2 |
|
1407 |
27,6 |
|
1408 |
26,9 |
|
1409 |
27,3 |
|
1410 |
27,5 |
|
1411 |
27,4 |
|
1412 |
27,1 |
|
1413 |
26,7 |
|
1414 |
26,8 |
|
1415 |
28,2 |
|
1416 |
31,1 |
|
1417 |
34,8 |
|
1418 |
38,4 |
|
1419 |
40,9 |
|
1420 |
41,7 |
|
1421 |
40,9 |
|
1422 |
38,3 |
|
1423 |
35,3 |
|
1424 |
34,3 |
|
1425 |
34,6 |
|
1426 |
36,3 |
|
1427 |
39,5 |
|
1428 |
41,8 |
|
1429 |
42,5 |
|
1430 |
41,9 |
|
1431 |
40,1 |
|
1432 |
36,6 |
|
1433 |
31,3 |
|
1434 |
26,0 |
|
1435 |
20,6 |
|
1436 |
19,1 |
|
1437 |
19,7 |
|
1438 |
21,1 |
|
1439 |
22,0 |
|
1440 |
22,1 |
|
1441 |
21,4 |
|
1442 |
19,6 |
|
1443 |
18,3 |
|
1444 |
18,0 |
|
1445 |
18,3 |
|
1446 |
18,5 |
|
1447 |
17,9 |
|
1448 |
15,0 |
|
1449 |
9,9 |
|
1450 |
4,6 |
|
1451 |
1,2 |
|
1452 |
0,0 |
|
1453 |
0,0 |
|
1454 |
0,0 |
|
1455 |
0,0 |
|
1456 |
0,0 |
|
1457 |
0,0 |
|
1458 |
0,0 |
|
1459 |
0,0 |
|
1460 |
0,0 |
|
1461 |
0,0 |
|
1462 |
0,0 |
|
1463 |
0,0 |
|
1464 |
0,0 |
|
1465 |
0,0 |
|
1466 |
0,0 |
|
1467 |
0,0 |
|
1468 |
0,0 |
|
1469 |
0,0 |
|
1470 |
0,0 |
|
1471 |
0,0 |
|
1472 |
0,0 |
|
1473 |
0,0 |
|
1474 |
0,0 |
|
1475 |
0,0 |
|
1476 |
0,0 |
|
1477 |
0,0 |
Taulukko A1/12
WLTC, ryhmän 3 ajoneuvot, vaihe Extra High3
|
Aika (s) |
Nopeus (km/h) |
|
1478 |
0,0 |
|
1479 |
2,2 |
|
1480 |
4,4 |
|
1481 |
6,3 |
|
1482 |
7,9 |
|
1483 |
9,2 |
|
1484 |
10,4 |
|
1485 |
11,5 |
|
1486 |
12,9 |
|
1487 |
14,7 |
|
1488 |
17,0 |
|
1489 |
19,8 |
|
1490 |
23,1 |
|
1491 |
26,7 |
|
1492 |
30,5 |
|
1493 |
34,1 |
|
1494 |
37,5 |
|
1495 |
40,6 |
|
1496 |
43,3 |
|
1497 |
45,7 |
|
1498 |
47,7 |
|
1499 |
49,3 |
|
1500 |
50,5 |
|
1501 |
51,3 |
|
1502 |
52,1 |
|
1503 |
52,7 |
|
1504 |
53,4 |
|
1505 |
54,0 |
|
1506 |
54,5 |
|
1507 |
55,0 |
|
1508 |
55,6 |
|
1509 |
56,3 |
|
1510 |
57,2 |
|
1511 |
58,5 |
|
1512 |
60,2 |
|
1513 |
62,3 |
|
1514 |
64,7 |
|
1515 |
67,1 |
|
1516 |
69,2 |
|
1517 |
70,7 |
|
1518 |
71,9 |
|
1519 |
72,7 |
|
1520 |
73,4 |
|
1521 |
73,8 |
|
1522 |
74,1 |
|
1523 |
74,0 |
|
1524 |
73,6 |
|
1525 |
72,5 |
|
1526 |
70,8 |
|
1527 |
68,6 |
|
1528 |
66,2 |
|
1529 |
64,0 |
|
1530 |
62,2 |
|
1531 |
60,9 |
|
1532 |
60,2 |
|
1533 |
60,0 |
|
1534 |
60,4 |
|
1535 |
61,4 |
|
1536 |
63,2 |
|
1537 |
65,6 |
|
1538 |
68,4 |
|
1539 |
71,6 |
|
1540 |
74,9 |
|
1541 |
78,4 |
|
1542 |
81,8 |
|
1543 |
84,9 |
|
1544 |
87,4 |
|
1545 |
89,0 |
|
1546 |
90,0 |
|
1547 |
90,6 |
|
1548 |
91,0 |
|
1549 |
91,5 |
|
1550 |
92,0 |
|
1551 |
92,7 |
|
1552 |
93,4 |
|
1553 |
94,2 |
|
1554 |
94,9 |
|
1555 |
95,7 |
|
1556 |
96,6 |
|
1557 |
97,7 |
|
1558 |
98,9 |
|
1559 |
100,4 |
|
1560 |
102,0 |
|
1561 |
103,6 |
|
1562 |
105,2 |
|
1563 |
106,8 |
|
1564 |
108,5 |
|
1565 |
110,2 |
|
1566 |
111,9 |
|
1567 |
113,7 |
|
1568 |
115,3 |
|
1569 |
116,8 |
|
1570 |
118,2 |
|
1571 |
119,5 |
|
1572 |
120,7 |
|
1573 |
121,8 |
|
1574 |
122,6 |
|
1575 |
123,2 |
|
1576 |
123,6 |
|
1577 |
123,7 |
|
1578 |
123,6 |
|
1579 |
123,3 |
|
1580 |
123,0 |
|
1581 |
122,5 |
|
1582 |
122,1 |
|
1583 |
121,5 |
|
1584 |
120,8 |
|
1585 |
120,0 |
|
1586 |
119,1 |
|
1587 |
118,1 |
|
1588 |
117,1 |
|
1589 |
116,2 |
|
1590 |
115,5 |
|
1591 |
114,9 |
|
1592 |
114,5 |
|
1593 |
114,1 |
|
1594 |
113,9 |
|
1595 |
113,7 |
|
1596 |
113,3 |
|
1597 |
112,9 |
|
1598 |
112,2 |
|
1599 |
111,4 |
|
1600 |
110,5 |
|
1601 |
109,5 |
|
1602 |
108,5 |
|
1603 |
107,7 |
|
1604 |
107,1 |
|
1605 |
106,6 |
|
1606 |
106,4 |
|
1607 |
106,2 |
|
1608 |
106,2 |
|
1609 |
106,2 |
|
1610 |
106,4 |
|
1611 |
106,5 |
|
1612 |
106,8 |
|
1613 |
107,2 |
|
1614 |
107,8 |
|
1615 |
108,5 |
|
1616 |
109,4 |
|
1617 |
110,5 |
|
1618 |
111,7 |
|
1619 |
113,0 |
|
1620 |
114,1 |
|
1621 |
115,1 |
|
1622 |
115,9 |
|
1623 |
116,5 |
|
1624 |
116,7 |
|
1625 |
116,6 |
|
1626 |
116,2 |
|
1627 |
115,2 |
|
1628 |
113,8 |
|
1629 |
112,0 |
|
1630 |
110,1 |
|
1631 |
108,3 |
|
1632 |
107,0 |
|
1633 |
106,1 |
|
1634 |
105,8 |
|
1635 |
105,7 |
|
1636 |
105,7 |
|
1637 |
105,6 |
|
1638 |
105,3 |
|
1639 |
104,9 |
|
1640 |
104,4 |
|
1641 |
104,0 |
|
1642 |
103,8 |
|
1643 |
103,9 |
|
1644 |
104,4 |
|
1645 |
105,1 |
|
1646 |
106,1 |
|
1647 |
107,2 |
|
1648 |
108,5 |
|
1649 |
109,9 |
|
1650 |
111,3 |
|
1651 |
112,7 |
|
1652 |
113,9 |
|
1653 |
115,0 |
|
1654 |
116,0 |
|
1655 |
116,8 |
|
1656 |
117,6 |
|
1657 |
118,4 |
|
1658 |
119,2 |
|
1659 |
120,0 |
|
1660 |
120,8 |
|
1661 |
121,6 |
|
1662 |
122,3 |
|
1663 |
123,1 |
|
1664 |
123,8 |
|
1665 |
124,4 |
|
1666 |
125,0 |
|
1667 |
125,4 |
|
1668 |
125,8 |
|
1669 |
126,1 |
|
1670 |
126,4 |
|
1671 |
126,6 |
|
1672 |
126,7 |
|
1673 |
126,8 |
|
1674 |
126,9 |
|
1675 |
126,9 |
|
1676 |
126,9 |
|
1677 |
126,8 |
|
1678 |
126,6 |
|
1679 |
126,3 |
|
1680 |
126,0 |
|
1681 |
125,7 |
|
1682 |
125,6 |
|
1683 |
125,6 |
|
1684 |
125,8 |
|
1685 |
126,2 |
|
1686 |
126,6 |
|
1687 |
127,0 |
|
1688 |
127,4 |
|
1689 |
127,6 |
|
1690 |
127,8 |
|
1691 |
127,9 |
|
1692 |
128,0 |
|
1693 |
128,1 |
|
1694 |
128,2 |
|
1695 |
128,3 |
|
1696 |
128,4 |
|
1697 |
128,5 |
|
1698 |
128,6 |
|
1699 |
128,6 |
|
1700 |
128,5 |
|
1701 |
128,3 |
|
1702 |
128,1 |
|
1703 |
127,9 |
|
1704 |
127,6 |
|
1705 |
127,4 |
|
1706 |
127,2 |
|
1707 |
127,0 |
|
1708 |
126,9 |
|
1709 |
126,8 |
|
1710 |
126,7 |
|
1711 |
126,8 |
|
1712 |
126,9 |
|
1713 |
127,1 |
|
1714 |
127,4 |
|
1715 |
127,7 |
|
1716 |
128,1 |
|
1717 |
128,5 |
|
1718 |
129,0 |
|
1719 |
129,5 |
|
1720 |
130,1 |
|
1721 |
130,6 |
|
1722 |
131,0 |
|
1723 |
131,2 |
|
1724 |
131,3 |
|
1725 |
131,2 |
|
1726 |
130,7 |
|
1727 |
129,8 |
|
1728 |
128,4 |
|
1729 |
126,5 |
|
1730 |
124,1 |
|
1731 |
121,6 |
|
1732 |
119,0 |
|
1733 |
116,5 |
|
1734 |
114,1 |
|
1735 |
111,8 |
|
1736 |
109,5 |
|
1737 |
107,1 |
|
1738 |
104,8 |
|
1739 |
102,5 |
|
1740 |
100,4 |
|
1741 |
98,6 |
|
1742 |
97,2 |
|
1743 |
95,9 |
|
1744 |
94,8 |
|
1745 |
93,8 |
|
1746 |
92,8 |
|
1747 |
91,8 |
|
1748 |
91,0 |
|
1749 |
90,2 |
|
1750 |
89,6 |
|
1751 |
89,1 |
|
1752 |
88,6 |
|
1753 |
88,1 |
|
1754 |
87,6 |
|
1755 |
87,1 |
|
1756 |
86,6 |
|
1757 |
86,1 |
|
1758 |
85,5 |
|
1759 |
85,0 |
|
1760 |
84,4 |
|
1761 |
83,8 |
|
1762 |
83,2 |
|
1763 |
82,6 |
|
1764 |
82,0 |
|
1765 |
81,3 |
|
1766 |
80,4 |
|
1767 |
79,1 |
|
1768 |
77,4 |
|
1769 |
75,1 |
|
1770 |
72,3 |
|
1771 |
69,1 |
|
1772 |
65,9 |
|
1773 |
62,7 |
|
1774 |
59,7 |
|
1775 |
57,0 |
|
1776 |
54,6 |
|
1777 |
52,2 |
|
1778 |
49,7 |
|
1779 |
46,8 |
|
1780 |
43,5 |
|
1781 |
39,9 |
|
1782 |
36,4 |
|
1783 |
33,2 |
|
1784 |
30,5 |
|
1785 |
28,3 |
|
1786 |
26,3 |
|
1787 |
24,4 |
|
1788 |
22,5 |
|
1789 |
20,5 |
|
1790 |
18,2 |
|
1791 |
15,5 |
|
1792 |
12,3 |
|
1793 |
8,7 |
|
1794 |
5,2 |
|
1795 |
0,0 |
|
1796 |
0,0 |
|
1797 |
0,0 |
|
1798 |
0,0 |
|
1799 |
0,0 |
|
1800 |
0,0 |
7. Syklin määrittäminen
Jotta voidaan vahvistaa, että on valittu oikea sykliversio tai että testauspenkkijärjestelmässä toteutettiin oikea sykli, käytetään taulukossa A1/13 lueteltuja syklivaihekohtaisten ja koko sykliä koskevien ajoneuvon nopeusarvojen tarkistussummia.
Taulukko A1/13
1 Hz:n tarkistussummat
|
Ajoneuvon ryhmä |
Syklin vaihe |
Ajoneuvon 1 Hz:n tavoitenopeuksien tarkistussumma |
|
Ryhmä 1 |
Hidas |
11 988,4 |
|
Keskinopea |
17 162,8 |
|
|
Yhteensä |
29 151,2 |
|
|
Ryhmä 2 |
Hidas |
11 162,2 |
|
Keskinopea |
17 054,3 |
|
|
Nopea |
24 450,6 |
|
|
Moottoritie |
28 869,8 |
|
|
Yhteensä |
81 536,9 |
|
|
Ryhmä 3-1 |
Hidas |
11 140,3 |
|
Keskinopea |
16 995,7 |
|
|
Nopea |
25 646,0 |
|
|
Moottoritie |
29 714,9 |
|
|
Yhteensä |
83 496,9 |
|
|
Ryhmä 3-2 |
Hidas |
11 140,3 |
|
Keskinopea |
17 121,2 |
|
|
Nopea |
25 782,2 |
|
|
Moottoritie |
29 714,9 |
|
|
Yhteensä |
83 758,6 |
8. Syklin muuntaminen
Tämän alaliitteen 8 kohtaa ei sovelleta ulkopuolelta ladattaviin sähköhybridiajoneuvoihin (OVC-HEV), vain sisäisesti ladattaviin sähköhybridiajoneuvoihin (NOVC-HEV) ja vain sisäisesti ladattaviin polttokennohybridiajoneuvoihin (NOVC-FCHV).
8.1 Yleiset huomautukset
Ajettavan syklin määräävät testiajoneuvon nimellistehon suhde sen massaan ajokuntoisena (W/kg) ja sen suurin nopeus vmax (km/h).
Ajoneuvojen, joiden tehon ja massan suhde on ryhmien 1 ja 2 tai ryhmien 2 ja 3 ajoneuvojen arvojen rajamailla, tai erittäin pienitehoisten ryhmän 1 ajoneuvojen tapauksessa voi esiintyä ajettavuusongelmia.
Koska nämä ongelmat liittyvät lähinnä sellaisiin syklivaiheisiin, joissa ajoneuvon nopeus on suuri ja kiihdytykset voimakkaita, eivätkä niinkään syklin suurimpaan nopeuteen, ajettavuutta parannetaan pienennysmenettelyllä.
|
8.2 |
Tässä kohdassa kuvataan menettely, jolla muunnetaan syklin profiilia pienennysmenettelyllä (downscaling). 8.2.1. Pienennysmenettely, ryhmän 1 ajoneuvot Kuvassa A1/14 esitetään esimerkkinä pienennetty keskinopea vaihe, jota sovelletaan ryhmän 1 ajoneuvojen WLTC-menettelyssä. Kuva A1/14 WLTC-menettelyn pienennetty keskinopea vaihe ryhmän 1 ajoneuvoille 
Ryhmän 1 syklissä pienennetty vaihe alkaa sekunnista 651 ja päättyy sekuntiin 906. Tänä aikana lasketaan alkuperäistä sykliä vastaava kiihdytys seuraavasta yhtälöstä:
jossa
Pienennystä sovelletaan ensin aikana sekunnista 651 sekuntiin 848. Lasketaan sitten pienennetty nopeuskäyrä seuraavasta yhtälöstä:
jossa i = 651 to 847. Jos i = 651,
Jotta saavutettaisiin ajoneuvon alkuperäinen nopeus sekuntina 907, lasketaan hidastukselle korjauskerroin seuraavasta yhtälöstä:
jossa 36,7 km/h on ajoneuvon alkuperäinen nopeus sekuntina 907. Lasketaan sitten pienennetty ajoneuvon nopeus sekunnista 849 sekuntiin 906 seuraavasta yhtälöstä:
Jos i = 849 to 906. 8.2.2. Pienennysmenettely, ryhmän 2 ajoneuvot Koska ajettavuusongelmat liittyvät yksinomaan ryhmien 2 ja 3 syklien moottoritievaiheisiin, pienennystä sovelletaan niihin moottoritievaiheen osuuksiin, joissa ajettavuusongelmia esiintyy (ks. kuva A1/15). Kuva A1/15 WLTC-menettelyn pienennetty moottoritievaihe ryhmän 2 ajoneuvoille 
Ryhmän 2 syklissä pienennetty vaihe alkaa sekunnista 1520 ja päättyy sekuntiin 1742. Tänä aikana lasketaan alkuperäistä sykliä vastaava kiihdytys seuraavasta yhtälöstä:
jossa
Pienennystä sovelletaan ensin aikana sekunnista 1520 sekuntiin 1725. Sekunti 1725 on aika, jolloin moottoritievaiheen suurin nopeus saavutetaan. Lasketaan sitten pienennetty nopeuskäyrä seuraavasta yhtälöstä:
Jos i = 1520 to 1724. Jos i = 1520,
Jotta saavutettaisiin ajoneuvon alkuperäinen nopeus sekuntina 1743, lasketaan hidastukselle korjauskerroin seuraavasta yhtälöstä:
jossa 90,4 km/h on ajoneuvon alkuperäinen nopeus sekuntina 1743. Lasketaan sitten pienennetty ajoneuvon nopeus sekunnista 1726 sekuntiin 1742 seuraavasta yhtälöstä:
Jos i = 1726 to 1742. 8.2.3. Pienennysmenettely, ryhmän 3 ajoneuvot Kuvassa A1/16 esitetään esimerkkinä pienennetty moottoritievaihe, jota sovelletaan ryhmän 3 ajoneuvojen WLTC-menettelyssä. Kuva A1/16 WLTC-menettelyn pienennetty moottoritievaihe ryhmän 3 ajoneuvoille 
Ryhmän 3 syklissä pienennetty vaihe alkaa sekunnista 1533 ja päättyy sekuntiin 1762. Tänä aikana lasketaan alkuperäistä sykliä vastaava kiihdytys seuraavasta yhtälöstä:
jossa
Pienennystä sovelletaan ensin aikana sekunnista 1533 sekuntiin 1724. Sekunti 1724 on aika, jolloin moottoritievaiheen suurin nopeus saavutetaan. Lasketaan sitten pienennetty nopeuskäyrä seuraavasta yhtälöstä:
Jos i = 1533 to 1723. Jos i = 1533,
Jotta saavutettaisiin ajoneuvon alkuperäinen nopeus sekuntina 1763, lasketaan hidastukselle korjauskerroin seuraavasta yhtälöstä:
jossa 82,6 km/h on ajoneuvon alkuperäinen nopeus sekuntina 1763. Lasketaan sitten pienennetty ajoneuvon nopeus sekunnista 1725 sekuntiin 1762 seuraavasta yhtälöstä:
Jos i = 1725 to 1762. |
|
8.3. |
Pienennyskertoimen määrittäminen Pienennyskerroin fdsc, määritetään suurimman tarvittavan tehon niissä syklin vaiheissa, joissa pienennystä on määrä soveltaa, rmax, ja ajoneuvon nimellistehon Prated välisen suhteen funktiona. Suurin tarvittava teho Preq,max,i (kW) määräytyy ajan i ja ajetussa syklissä sitä vastaavan ajoneuvon nopeuden vi perusteella, ja se lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
Syklin aika i, jona tarvittava teho on suurin tai tehoarvot ovat lähellä suurinta tehoa, on sekunti 764 ryhmän 1, sekunti 1574 ryhmän 2 ja sekunti 1566 ryhmän 3 ajoneuvojen osalta. Vastaavat ajoneuvon nopeusarvot vi, ja kiihdytysarvot ai, ovat seuraavat: vi = 61,4 km/h, ai = 0,22 m/s2 ryhmän 1 tapauksessa vi = 109,9 km/h, ai = 0,36 m/s2 ryhmän 2 tapauksessa vi = 111,9 km/h, ai = 0,50 m/s2 ryhmän 3 tapauksessa. rmax lasketaan käyttäen seuraavaa yhtälöä:
Pienennyskerroin fdsc, lasketaan käyttäen seuraavia yhtälöitä: jos
eikä pienennystä sovelleta. Jos
Laskennassa käytettävät parametrit/kertoimet r0, a1 ja b1, ovat seuraavat: Ryhmä 1 r0 = 0,978, a1 = 0,680, b1 = – 0,665 Ryhmä 2 r0 = 0,866, a1 = 0,606, b1 = – 0,525. Ryhmä 3 r0 = 0,867, a1 = 0,588 b1 = – 0,510. Tuloksena saatava arvo fdsc pyöristetään kolmen desimaalin tarkkuuteen, ja sitä sovelletaan vain, jos se on suurempi kuin 0,010. Kaikissa asianomaisissa testausselosteissa on esitettävä seuraavat tiedot: a) fdsc b) vmax c) ajettu matka (m). Matka lasketaan vi:n (km/h) summana jaettuna tekijällä 3,6 koko syklin ajalta. |
|
8.4 |
Lisävaatimukset Testimassan ja ajovastuskertoimien suhteen erilaisten ajoneuvokonfiguraatioiden osalta pienennystä sovelletaan konfiguraatiokohtaisesti. Jos ajoneuvon suurin nopeus on pienennyksen jälkeen pienempi kuin syklin suurin nopeus, sovelletaan tämän alaliitteen 9 kohdassa kuvattua menettelyä sovellettavaan sykliin. Jos ajoneuvo ei pysty noudattamaan sovellettavan syklin nopeuskäyrää toleranssin rajoissa sen suurimpaa nopeutta pienemmillä nopeuksilla, ajoneuvoa ajetaan näiden jaksojen ajan kaasunsäädin täysin aktivoituna. Tällaisten jaksojen aikana sallitaan poikkeamat nopeuskäyrästä. |
9. Syklin muuttaminen, kun ajoneuvon suurin nopeus on pienempi kuin tämän alaliitteen edellisissä kohdissa määrätty syklin suurin nopeus
9.1 Yleiset huomautukset
Tätä kohtaa sovelletaan ajoneuvoihin, jotka teknisesti pystyvät noudattamaan tämän alaliitteen 1 kohdassa esitetyn syklin (perussykli tai pienennetty perussykli) nopeuskäyrää suurinta nopeuttaan pienemmillä nopeuksilla mutta joiden suurin nopeus on pienempi kuin syklin suurin nopeus. Tällaisen ajoneuvon suurinta nopeutta nimitetään sen rajatuksi nopeudeksi vcap. Perussyklin suurin nopeus on vmax,cycle.
Tällaisissa tapauksissa perussykliä on muutettava 9.2 kohdassa kuvatulla tavalla, jotta rajatun nopeuden syklissä saavutetaan sama matka kuin perussyklissä.
9.2 Laskennan vaiheet
9.2.1. Syklin vaiheiden matkaeron määrittäminen
Muodostetaan väliaikainen rajatun nopeuden sykli korvaamalla kaikki ajoneuvon otosnopeudet vi, joissa vi > vcap arvolla vcap.
9.2.1.1 Jos vcap < vmax,medium, lasketaan perussyklin keskinopeiden vaiheiden matkat dbase,medium ja väliaikaisen rajatun nopeuden syklin matka dcap,medium kummallekin syklille seuraavalla yhtälöllä:
jossa
|
vmax,medium |
on ajoneuvon suurin nopeus keskinopeassa vaiheessa. Arvot luetellaan taulukossa A1/2 ryhmän 1 ajoneuvoille, taulukossa A1/4 ryhmän 2 ajoneuvoille, taulukossa A1/8 ryhmän 3a ajoneuvoille ja taulukossa A1/9 ryhmän 3b ajoneuvoille. |
9.2.1.2 Jos vcap < vmax,high, lasketaan perussyklin nopeiden vaiheiden matkat dbase,high ja väliaikaisen rajatun nopeuden syklin matka dcap,high kummallekin syklille seuraavalla yhtälöllä:
|
vmax,high |
on ajoneuvon suurin nopeus nopeassa vaiheessa. Arvot luetellaan taulukossa A1/5 ryhmän 2 ajoneuvoille, taulukossa A1/10 ryhmän 3a ajoneuvoille ja taulukossa A1/11 ryhmän 3b ajoneuvoille. |
9.2.1.3 Perussyklin moottoritievaiheen matka dbase,exhigh ja väliaikaisen rajatun nopeuden syklin matka dcap,exhigh lasketaan soveltamalla kummankin syklin moottoritievaiheeseen seuraavaa yhtälöä:
9.2.2. Niiden ajanjaksojen määrittäminen, jotka lisätään väliaikaiseen rajatun nopeuden sykliin matkaerojen kompensoimiseksi
Jotta voidaan kompensoida perussyklin ja väliaikaisen rajatun nopeuden syklin matkaero, lisätään väliaikaiseen rajatun nopeuden sykliin vastaavat ajanjaksot, joissa vi = vcap, seuraavissa kohdissa kuvatulla tavalla.
9.2.2.1 Keskinopeaan vaiheeseen lisättävä ajanjakso
Jos vcap < vmax,medium, lasketaan väliaikaisen rajatun nopeuden syklin keskinopeaan vaiheeseen lisättävä ajanjakso seuraavalla yhtälöllä:
Väliaikaisen rajatun nopeuden syklin keskinopeaan vaiheeseen lisättävien ajanjaksojen määrä nadd,medium (vi = vcap) on Δtmedium, joka pyöristetään lähimpään kokonaislukuun (esim. 1,4 on pyöristettynä 1 ja 1,5 pyöristettynä 2).
9.2.2.2 Moottoritievaiheeseen lisättävä ajanjakso
Jos vcap < vmax,high, lasketaan väliaikaisen rajatun nopeuden syklin nopeaan vaiheeseen lisättävä ajanjakso seuraavalla yhtälöllä:
Väliaikaisen rajatun nopeuden syklin nopeaan vaiheeseen lisättävien ajanjaksojen määrä nadd,high (vi = vcap) on Δthigh, joka pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.
|
9.2.2.3 |
Lasketaan väliaikaisen rajatun nopeuden syklin moottoritievaiheeseen lisättävä ajanjakso seuraavalla yhtälöllä:
Väliaikaisen rajatun nopeuden syklin moottoritievaiheeseen lisättävien ajanjaksojen määrä nadd,exhigh (vi = vcap) on Δtexhigh, joka pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. |
9.2.3. Lopullisen rajatun nopeuden syklin muodostaminen
9.2.3.1 Ryhmän 1 ajoneuvot
Lopullisen rajatun nopeuden syklin ensimmäinen osa muodostuu ajoneuvon nopeuskäyrästä väliaikaisessa rajatun nopeuden syklissä viimeiseen keskinopeaan vaiheeseen, jossa v = vcap. Tämän otoksen aika on tmedium.
Lisätään sen jälkeen nadd,medium kappaletta otoksia, joissa vi = vcap, jolloin viimeisen otoksen aika on (tmedium + nadd,medium).
Lisätään sen jälkeen väliaikaisen rajatun nopeuden syklin keskinopean vaiheen loppuosa, joka on sama kuin perussyklin vastaava osa, jolloin viimeisen otoksen aika on (1022 + nadd,medium).
9.2.3.2 Ryhmien 2 ja 3 ajoneuvot
9.2.3.2.1 vcap < vmax,medium
Lopullisen rajatun nopeuden syklin ensimmäinen osa muodostuu ajoneuvon nopeuskäyrästä väliaikaisessa rajatun nopeuden syklissä viimeiseen keskinopeaan vaiheeseen, jossa v = vcap. Tämän otoksen aika on tmedium.
Lisätään sen jälkeen nadd,medium kappaletta otoksia, joissa vi = vcap, jolloin viimeisen otoksen aika on (tmedium + nadd,medium).
Lisätään sen jälkeen väliaikaisen rajatun nopeuden syklin keskinopean vaiheen loppuosa, joka on sama kuin perussyklin vastaava osa, jolloin viimeisen otoksen aika on (1022 + nadd,medium).
Seuraavaksi lisätään rajatun nopeuden syklin nopean vaiheen ensimmäinen osa, joka ulottuu viimeiseen nopean vaiheen otokseen, jossa v = vcap. Tämän väliaikaiseen rajatun nopeuden sykliin kuuluvan otoksen aika on thigh, joten tämän otoksen aika lopullisessa rajatun nopeuden syklissä on (thigh + nadd,medium).
Lisätään sen jälkeen nadd,high kappaletta otoksia, joissa vi = vcap, jolloin viimeisen otoksen aika on (thigh + nadd,medium + nadd,high).
Lisätään sen jälkeen väliaikaisen rajatun nopeuden syklin nopean vaiheen loppuosa, joka on sama kuin perussyklin vastaava osa, jolloin viimeisen otoksen aika on (1477 + nadd,medium + nadd,high).
Seuraavaksi lisätään rajatun nopeuden syklin moottoritievaiheen ensimmäinen osa, joka ulottuu viimeiseen moottoritievaiheen otokseen, jossa v = vcap. Tämän väliaikaiseen rajatun nopeuden sykliin kuuluvan otoksen aika on texhigh, joten tämän otoksen aika lopullisessa rajatun nopeuden syklissä on (texhigh + nadd,medium + nadd,high).
Lisätään sen jälkeen nadd,exhigh kappaletta otoksia, joissa vi = vcap, jolloin viimeisen otoksen aika on (texhigh + nadd,medium + nadd,high + nadd,exhigh).
Lisätään sen jälkeen väliaikaisen rajatun nopeuden syklin moottoritievaiheen loppuosa, joka on sama kuin perussyklin vastaava osa, jolloin viimeisen otoksen aika on (1800 + nadd,medium + nadd,high+ nadd,exhigh).
Lopullisen rajatun nopeuden syklin kesto on sama kuin perussyklin kesto lukuun ottamatta eroja, jotka johtuvat arvojen nadd,medium, nadd,high ja nadd,exhigh pyöristämisestä.
9.2.3.2.2 vmax, medium <= vcap < vmax, high
Lopullisen rajatun nopeuden syklin ensimmäinen osa ulottuu ajoneuvon nopeuskäyrästä väliaikaisessa rajatun nopeuden syklissä viimeiseen nopean vaiheen otokseen, jossa v = vcap. Tämän otoksen aika on thigh.
Lisätään sen jälkeen nadd,high kappaletta otoksia, joissa vi = vcap, jolloin viimeisen otoksen aika on (thigh + nadd,high).
Lisätään sen jälkeen väliaikaisen rajatun nopeuden syklin nopean vaiheen loppuosa, joka on sama kuin perussyklin vastaava osa, jolloin viimeisen otoksen aika on (1477 + nadd,high).
Seuraavaksi lisätään rajatun nopeuden syklin moottoritievaiheen ensimmäinen osa, joka ulottuu viimeiseen moottoritievaiheen otokseen, jossa v = vcap. Tämän väliaikaiseen rajatun nopeuden sykliin kuuluvan otoksen aika on texhigh, joten tämän otoksen aika lopullisessa rajatun nopeuden syklissä on (texhigh + nadd,high).
Lisätään sen jälkeen nadd,exhigh kappaletta otoksia, joissa vi = vcap, jolloin viimeisen otoksen aika on (texhigh + nadd,high + nadd,exhigh).
Lisätään sen jälkeen väliaikaisen rajatun nopeuden syklin moottoritievaiheen loppuosa, joka on sama kuin perussyklin vastaava osa, jolloin viimeisen otoksen aika on (1800 + nadd,high+ nadd,exhigh).
Lopullisen rajatun nopeuden syklin kesto on sama kuin perussyklin kesto lukuun ottamatta eroja, jotka johtuvat arvojen nadd,high ja nadd,exhigh pyöristämisestä.
9.2.3.2.3 vmax, high <= vcap < vmax, exhigh
Lopullisen rajatun nopeuden syklin ensimmäinen osa ulottuu ajoneuvon nopeuskäyrästä väliaikaisessa rajatun nopeuden syklissä viimeiseen moottoritievaiheen otokseen, jossa v = vcap. Tämän otoksen aika on texhigh.
Lisätään sen jälkeen nadd,exhigh kappaletta otoksia, joissa vi = vcap, jolloin viimeisen otoksen aika on (texhigh + nadd,exhigh).
Lisätään sen jälkeen väliaikaisen rajatun nopeuden syklin moottoritievaiheen loppuosa, joka on sama kuin perussyklin vastaava osa, jolloin viimeisen otoksen aika on (1800 + nadd,exhigh).
Lopullisen rajatun nopeuden syklin kesto on sama kuin perussyklin kesto lukuun ottamatta eroja, jotka johtuvat arvon nadd,exhigh pyöristämisestä.
Alaliite 2
Käsivalintaisella vaihteistolla varustettujen ajoneuvojen vaihteenvalinnan ja vaihtamispisteen määrittäminen
1. Yleistä
1.1. Tässä alaliitteessä kuvattuja vaihteenvaihtamismenetelmiä sovelletaan ajoneuvoihin, jotka on varustettu käsivalintaisella vaihteistolla.
1.2. Määrätyt vaihteet ja vaihtamispisteet perustuvat niiden voimien tasapainoon, joita vaaditaan ajovastuksen voittamiseen ja kiihdytykseen ja joita moottori tuottaa kaikilla mahdollisilla vaihteilla tietyssä syklin vaiheessa.
1.3. Käytettävien vaihteiden määrittämiseksi tehtävät laskelmat perustuvat moottorin pyörimisnopeuksiin ja täyden kuormituksen tehokäyriin moottorin pyörimisnopeuden suhteen.
1.4. Aluevaihteistolla (dual range eli hidas ja nopea) varustettujen ajoneuvojen tapauksessa vaihteenkäytön määrittämisessä otetaan huomioon vain tavanomaiseen maantiekäyttöön tarkoitettu toiminta-alue.
1.5. Kytkimen käyttöä koskevia vaatimuksia ei sovelleta, jos kytkin toimii automaattisesti ilman, että kuljettajan täytyy kytkeä tai vapauttaa se.
1.6. Tätä alaliitettä ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka testataan alaliitteen 8 mukaisesti.
2. Vaaditut tiedot ja esilaskelmat
Kun sykli ajetaan alustadynamometrilla, käytettävien vaihteiden määrittämiseen vaaditaan seuraavat tiedot ja laskelmat:
a) Prated, valmistajan ilmoittama moottorin suurin nimellisteho (kW)
b) nrated, moottorin nimellispyörimisnopeus, jolla moottori kehittää suurimman tehon. Jos suurin teho kehitetään moottorin nopeusalueella, nrated on alueen pienin arvo (rpm).
c) nidle, joutokäyntinopeus (rpm)
nidle mitataan vähintään 1 minuutin ajalta vähintään 1 Hz:n mittaustaajuudella, kun moottori käy lämpimänä, vaihteenvalitsin on vapaa-asennossa ja kytkin on kytkettynä. Lämpötilaa sekä oheis- ja apulaitteita koskevat vaatimukset ovat samat kuin alaliitteessä 6 kuvataan tyyppi 1 -testin osalta.
Tässä alaliitteessä käytettävä arvo on mittausjaksolta laskettu aritmeettinen keskiarvo, joka pyöristetään lähimpään 10 rpm:ään.
d) ng, eteenpäinajovaihteiden määrä
Tavanomaiseen maantiekäyttöön tarkoitetun toiminta-alueen eteenpäinajovaihteet numeroidaan laskevassa järjestyksessä moottorin pyörimisnopeuden (rpm) ja ajoneuvon nopeuden (km/h) suhteen mukaan. Vaihde 1 on vaihde, jossa suhde on suurin, vaihde ng se, jossa suhde on pienin. ng on eteenpäinajovaihteiden määrä.
e) ndvi, suhde, joka saadaan jakamalla moottorin pyörimisnopeus n ajoneuvon nopeudella v kunkin vaihteen i osalta vaihteesta i vaihteeseen ngmax (rpm/(km/h)
f) f0, f1, f2, testaukseen valitut ajovastuskertoimet (N, N/(km/h) ja N/(km/h)2)
g) nmax
nmax_95, moottorin pienin pyörimisnopeus, jolla saavutetaan 95 prosenttia nimellistehosta (rpm)
Jos nmax_95 on pienempi kuin 65 prosenttia arvosta nrated, arvoksi nmax_95 otetaan 65 prosenttia arvosta nrated.
Jos 65 prosenttia arvosta
, arvoksi nmax_95 otetaan
jossa
|
ngvmax |
määritellään tämän alaliitteen 2 kohdan i alakohdassa |
|
vmax,cycle |
on ajoneuvon nopeuskäyrän suurin nopeus alaliitteen 1 mukaisesti (km/h) |
|
nmax |
on suurin arvoista nmax_95 ja nmax(ngvmax) (rpm). |
h) Pwot(n), täyden kuormituksen tehokäyrä moottorin pyörimisnopeudesta nidle nopeuteen nrated tai nmax, tai ndv(ngvmax) × vmax sen mukaan, mikä on suurin.
ndv(ngvmax) on suhde, joka saadaan jakamalla moottorin pyörimisnopeus n ajoneuvon nopeudella v vaihteella ngvmax (rpm/(km/h))
Tehokäyrän on koostuttava riittävästä määrästä tietosarjoja (n, Pwot), jotta perättäisten tietosarjojen väliset välipisteet voidaan laskea lineaarisella interpoloinnilla. Lineaarisen interpoloinnin poikkeama liitteen XX mukaisesta täyden kuormituksen tehokäyrästä saa olla enintään 2 prosenttia. Ensimmäisen tietosarjan arvoksi otetaan nidle tai pienempi. Tietosarjojen välien ei tarvitse olla tasaisia. Täyden kuormituksen teho liitteen XX soveltamisalaan kuulumattomilla moottorin pyörimisnopeuksilla (esim. nidle) määritetään liitteessä XX kuvatulla menetelmällä.
i) ngvmax
ngvmax eli vaihde, jolla ajoneuvon suurin nopeus saavutetaan, määritetään seuraavasti:
Jos vmax(ng) ≥ vmax(ng-1),
ngvmax = ng
muussa tapauksessa ngvmax = ng-1
jossa
|
vmax(ng) |
on ajoneuvon nopeus, jolla vaadittu ajovastusteho on sama kuin käytettävissä oleva teho Pwot vaihteella ng (ks. kuva A2/1a). |
|
vmax(ng-1) |
on ajoneuvon nopeus, jolla vaadittu ajovastusteho on sama kuin käytettävissä oleva teho Pwot seuraavaksi pienemmällä vaihteella (ks. kuva A2/1b). |
Vaadittava ajovastusteho (kW) lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
vmax |
on ajoneuvon nopeus (km/h). |
Käytettävissä oleva teho ajoneuvon nopeudella vmax vaihteella ng tai ng-1 voidaan määrittää täyden kuormituksen tehokäyrästä Pwot(n) seuraavalla yhtälöllä:
ja supistamalla täyden kuormituksen tehokäyrän tehoarvot 10 prosentilla.
Kuva A2/1a
Esimerkki, jossa ngmax on suurin vaihde
Kuva A2/1b
Esimerkki, jossa ngmax on toiseksi suurin vaihde
j) Ryömintävaihteen huomiotta jättäminen
Vaihde 1 voidaan jättää huomiotta valmistajan pyynnöstä, jos kaikki seuraavat ehdot toteutuvat:
1) Ajoneuvossa ei ole aluevaihteistoa.
2) Ajoneuvoperhe on hyväksytty vetämään perävaunua.
3)
4)
5) Ajoneuvo, jonka massa on seuraavan yhtälön mukaisesti määritetty, pystyy lähtemään liikkeelle pysähdyksistä 4 sekunnin kuluessa vähintään 12 prosentin ylämäkeen viisi erillistä kertaa 5 minuutin kuluessa.
mr + 25 kg + (MC – mr – 25 kg) × 0,28 (0,15 luokan M ajoneuvojen tapauksessa).
jossa
|
ndv(ngvmax) |
on suhde, joka saadaan jakamalla moottorin pyörimisnopeus n ajoneuvon nopeudella v vaihteella ngvmax (rpm/(km/h)) |
|
mr |
on massa ajokunnossa (kg) |
|
MC |
on yhdistelmän kokonaismassa (ajoneuvon kokonaismassa + perävaunun suurin massa) (kg). |
Tässä tapauksessa ei käytetä vaihdetta 1 ajettaessa sykli alustadynamometrilla. Vaihteet numeroidaan uudelleen siten, että kakkosvaihde on vaihde 1.
k) Arvon nmin_drive määrittäminen
nmin_drive on moottorin pienin pyörimisnopeus ajoneuvon ollessa liikkeessä (rpm)
Kun ngear = 1, nmin_drive = nidle
Kun ngear = 2,
a) vaihto ykkösvaihteelta kakkosvaihteelle:
nmin_drive = 1,15 ×nidle
b) hidastus pysähdyksiin:
nmin_drive = nidle.
c) kaikki muut ajo-olosuhteet:
nmin_drive = 0,9 × nidle.
Kun ngear > 2, nmin_drive määritetään seuraavasti:
nmin_drive = nidle + 0,125 × (nrated -nidle).
Arvon nmin_drive lopullinen tulos pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Esimerkki: 1 199,5 pyöristetään arvoksi 1 200 ja 1 199,4 arvoksi 1 199 .
Valmistajan pyynnöstä voidaan käyttää suurempia arvoja.
l) TM, ajoneuvon testimassa (kg).
3. Laskelmat, jotka koskevat vaadittua tehoa, moottorin pyörimisnopeuksia, käytettävissä olevaa tehoa ja mahdollista käytettävää vaihdetta
3.1. Vaaditun tehon laskeminen
Lasketaan syklin kulun kultakin sekunnilta j teho, jota vaaditaan ajovastuksen voittamiseen ja kiihdytykseen, seuraavalla yhtälöllä:
jossa
|
Prequired,j |
on vaadittu teho sekuntina j (kW) |
|
aj |
on ajoneuvon kiihtyvyys sekuntina j (m/s2), |
|
kr |
on tekijä, jolla otetaan huomioon ajolaitteen inertiavastukset kiihdytyksen aikana ja jonka arvoksi otetaan 1,03. |
3.2. Moottorin pyörimisnopeuden määrittäminen
Kunkin nopeuden vj < 1 km/h osalta oletetaan, että ajoneuvo on paikoillaan, ja otetaan moottorin pyörimisnopeudeksi nidle.Asetetaan vaihteenvalitsin vapaa-asentoon ja kytketään kytkin. Kuitenkin 1 sekunti ennen kiihdyttämisen aloittamista paikaltaan valitaan ykkösvaihde kytkin vapautettuna.
Lasketaan ajetun syklin kunkin nopeuden vj ≥ 1 km/h ja kunkin vaihteen i osalta (i = 1–ngmax) moottorin pyörimisnopeus ni,j seuraavalla yhtälöllä:
3.3. Mahdollisten vaihteiden valinta moottorin pyörimisnopeuden suhteen
Nopeuskäyrän mukaiseen ajoon nopeudella vj voidaan valita seuraavat vaihteet:
a) kaikki vaihteet i < ngvmax, joilla nmin_drive ≤ ni,j ≤ nmax_95
b) kaikki vaihteet i ≥ ngvmax, joilla nmin_drive ≤ ni,j ≤ nmax(ngvmax)
c) vaihde 1, jos n1,j < nmin_drive.
Jos aj ≤ 0 ja ni,j ≤ nidle, arvoksi ni,j otetaan nidle ja vapautetaan kytkin.
Jos aj > 0 ja ni,j ≤ (1,15 × nidle), arvoksi ni,j otetaan (1,15 × nidle) ja vapautetaan kytkin.
3.4. Käytettävissä olevan tehon laskeminen
Lasketaan kullakin mahdollisella vaihteella i ja ajettavan syklin ajoneuvon nopeusarvolla vi käytettävissä oleva teho seuraavalla yhtälöllä:
jossa
|
Prated |
on nimellisteho (kW) |
|
Pwot |
on nopeudella ni,j käytettävissä oleva teho täysin kuormitettuna täyden kuormituksen tehokäyrästä |
|
SM |
on turvamarginaali, jolla otetaan huomioon paikallaan olevan ajoneuvon täyden kuormituksen tehokäyrän ja siirtymäolosuhteissa käytettävissä olevan tehon ero. SM:n arvoksi otetaan 10 prosenttia. |
|
ASM |
on toinen, eksponentiaalinen tehon turvamarginaali, jota voidaan soveltaa valmistajan pyynnöstä. ASM-marginaalia sovelletaan täysimääräisesti nopeudesta nidle nopeuteen nstart, ja se lähestyy eksponentiaalisesti nollaa nopeudella nend, kuten seuraavista vaatimuksista käy ilmi: |
Jos ni,j ≤ nstart, ASM = ASM0
Jos ni,j > nstart:
Arvot ASM0, nstart ja nend määrittelee valmistaja, mutta niiden on täytettävä seuraavat ehdot:
nstart ≥ nidle
nend > nstart.
Jos aj > 0 ja i = 1 tai i = 2 ja Pavailable_i,i < Prequired,j, arvoa ni,j lisätään 1 rpm:n askelin, kunnes Pavailable_i,i < Prequired,j, ja vapautetaan kytkin.
3.5. Mahdollisten vaihteiden määrittäminen
Mahdolliset vaihteet määritetään seuraavien ehtojen perusteella:
a) edellä olevan 3.3 kohdan ehdot täyttyvät, ja
b) Pavailable_i,i < Prequired,j
Ajettavan syklin kunakin sekuntina j käytettävä vaihde on suurin lopullinen mahdollinen vaihde imax. Lähdettäessä liikkeelle paikoiltaan käytetään vain ykkösvaihdetta.
Pienin lopullinen mahdollinen vaihde on imin.
4. Vaihteidenkäytön korjaamiseen ja /tai muuttamiseen sovellettavat lisävaatimukset
Tarkastetaan ensimmäinen vaihteenvalinta ja muutetaan sitä, jotta vältetään liian tiheät vaihteenvaihdot ja varmistetaan ajettavuus ja käytännön toteutettavuus.
Kiihdytysvaihe on yli 3 sekunnin jakso, jolloin ajoneuvon nopeus on ≥ 1 km/h ja ajoneuvon nopeus kasvaa monotonisesti. Hidastusvaihe on yli 3 sekunnin jakso, jolloin ajoneuvon nopeus on ≥ 1 km/h ja ajoneuvon nopeus pienenee monotonisesti.
Korjaukset ja/tai muutokset on tehtävä seuraavien vaatimusten mukaisesti:
a) Jos kiihdytysvaiheessa tarvitaan ajoneuvon suurempaa nopeutta varten pienempi vaihde, sitä ennen käytetyt suuremmat vaihteet korjataan kyseisen pienemmän vaihteen mukaisiksi.
Esimerkki: vj < vj+1 < vj+2 < vj+3 < vj+4 < vj+5 < vj+6. Alkuperäinen laskettu vaihdesarja on 2, 3, 3, 3, 2, 2, 3. Tässä tapauksessa vaihteenkäyttö korjataan sarjaksi 2, 2, 2, 2, 2, 2, 3.
b) Kiihdytyksen aikana käytettäviä vaihteita on käytettävä vähintään 2 sekunnin ajan (ts. vaihdesarja 1, 2, 3, 3, 3, 3, 3 korvataan sarjalla 1, 1, 2, 2, 3, 3, 3). Vaihteita ei saa jättää väliin kiihdytysvaiheissa.
c) Hidastusvaiheessa käytetään vaihteita, joilla ngear > 2, niin kauan kuin moottorin pyörimisnopeus ei laske alle arvon nmin_drive.
Jos vaihdetta käytetään vain 1 sekunti, se korvataan vaihteella 0 ja kytkin vapautetaan.
Jos vaihdetta käytetään 2 sekuntia, se korvataan ensimmäisen sekunnin ajaksi vaihteella 0 ja toisen sekunnin ajaksi sillä vaihteella, joka seuraa kyseistä 2 sekunnin jaksoa. Kytkin vapautetaan ensimmäisen sekunnin ajaksi.
Esimerkki: Vaihdesarja 5, 4, 4, 2 korvataan sarjalla 5, 0, 2, 2.
d) Hidastusvaiheessa käytetään kakkosvaihdetta sykliin sisältyvän lyhyen matkan ajan niin kauan kuin moottorin pyörimisnopeus ei laske alle arvon (0,9 × nidle).
Jos moottorin pyörimisnopeus laskee alle arvon nidle, kytkin vapautetaan.
e) Jos hidastusvaihe on lyhyen matkan viimeinen osa ennen pysähdysvaihetta ja kakkosvaihdetta käytettäisiin vain enintään kaksi sekuntia, voidaan joko vapauttaa kytkin tai asettaa vaihteenvalitsin vapaa-asentoon kytkin edelleen kytkettynä.
Näiden hidastusjaksojen aikana vaihdetta ei saa vaihtaa alaspäin ykkösvaihteelle.
f) Jos vaihdetta i käytetään 1–5 sekunnin jakson ajan ja jaksoa ennen käytettiin pienempää vaihdetta ja jakson jälkeen samaa tai pienempää vaihdetta kuin ennen jaksoa, jaksolla käytetty vaihde korjataan ennen jaksoa käytetyksi vaihteeksi.
Esimerkkejä:
i) vaihdesarja i – 1, i, i – 1 korvataan vaihdesarjalla i – 1, i – 1, i – 1
ii) vaihdesarja i – 1, i, i, i – 1 korvataan vaihdesarjalla i – 1, i – 1, i – 1, i – 1
iii) vaihdesarja i – 1, i, i,i, i – 1 korvataan vaihdesarjalla i – 1, i – 1, i – 1, i – 1, i – 1
iv) vaihdesarja i – 1, i, i, i, i, i – 1 korvataan vaihdesarjalla i – 1, i – 1, i – 1, i – 1, i – 1, i – 1
v) vaihdesarja i – 1, i, i, i, i, i, i – 1 korvataan vaihdesarjalla i – 1, i – 1, i – 1, i – 1, i – 1, i – 1, i – 1.
Kaikissa tapauksissa i–v ehdon i – 1 ≥ imin on toteuduttava.
|
5. |
Edellä olevan 4 kohdan a–f alakohtaa sovelletaan järjestyksessä, ja kussakin tapauksessa huomioon otetaan koko sykli. Koska tämän alaliitteen 4 kohdan a–f alakohdan muutokset voivat johtaa uusiin vaihteenkäyttösarjoihin, uudet sarjat on tarkastettava kolmeen kertaan, ja niitä on tarvittaessa muutettava. Laskelman oikeellisuuden arvioimiseksi lasketaan nopeudella v ≥ 1 km/h keskimäärin käytetty vaihde, pyöristetään se neljän desimaalin tarkkuuteen ja sisällytetään se kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin. |
Alaliite 3
Varattu
Alaliite 4
Ajovastus ja dynamometrin säätäminen
1. Soveltamisala
Tässä alaliitteessä kuvataan menettely, jolla määritetään testiajoneuvon ajovastus ja sen siirtäminen alustadynamometriin.
2. Termit ja määritelmät
2.1. Varattu
|
2.2. |
Vertailunopeuspisteet alkavat arvosta 20 km/h ja jatkuvat 10 km/h:n välein, ja suurin vertailunopeus määräytyy seuraavien säännösten perusteella: a) Suurin vertailunopeuspiste on 130 km/h tai sovellettavan testisyklin suurinta nopeutta välittömästi suurempi vertailunopeuspiste, jos arvo on pienempi kuin 130 km/h. Jos sovellettavassa testisyklissä on vähemmän kuin 4 vaihetta (hidas, keskinopea, nopea ja moottoritie), voidaan valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella nostaa suurimmaksi vertailunopeudeksi vertailunopeuspiste, joka on välittömästi suurempi kuin seuraavan nopeamman vaiheen suurin nopeus mutta enintään 130 km/h. Tässä tapauksessa ajovastus määritetään ja alustadynamometri säädetään samoja vertailunopeuspisteitä käyttämällä. b) Jos sykliin sovellettava vertailunopeuspiste plus 14 km/h on suurempi tai yhtä suuri kuin ajoneuvon suurin nopeus vmax, tämä vertailunopeuspiste jätetään pois rullaustestistä ja alustadynamometrin säätämisestä. Ajoneuvon suurimmaksi vertailunopeuspisteeksi otetaan seuraavaksi pienempi vertailunopeuspiste. |
|
2.3. |
Ellei toisin vaadita, syklin energiantarve lasketaan alaliitteessä 7 olevan 5 kohdan mukaisesti sovellettavan ajosyklin tavoitenopeuskäyrältä. |
|
2.4. |
f0, f1, f2 ovat ajovastusyhtälön F = f0 + f1 × v + f2 × v2 ajovastuskertoimet, jotka määritetään tämän alaliitteen mukaisesti.
Ellei toisin mainita, ajovastuskertoimet lasketaan pienimmän neliösumman regressiolla vertailunopeuspisteistä. |
|
2.5. |
Pyörimismassa 2.5.1. Tekijän mr määrittäminen mr on kaikkien pyörien ja pyörien mukana pyörivien ajoneuvon komponenttien ekvivalentti tehollinen massa maantieajossa vaihde vapaalla (kg). mr mitataan tai lasketaan käyttämällä hyväksyntäviranomaisen hyväksymää soveltuvaa tekniikkaa. Tekijän mr arvoksi voidaan vaihtoehtoisesti arvioida 3 prosenttia ajokuntoisen massan ja 25 kg:n summasta. 2.5.2. Pyörimismassan soveltaminen ajovastukseen Rullausajat siirretään voimiin ja päinvastoin ottaen huomioon sovellettava testimassa lisättynä massalla mr. Tämä koskee sekä tiellä että alustadynamometrillä tehtäviä mittauksia. 2.5.3. Pyörimismassan soveltaminen inertia-asetuksiin Jos ajoneuvoa testataan nelivetodynamometrillä ja jos kumpikin akseli pyörii ja vaikuttaa dynamometrin mittaustuloksiin, alustadynamometrin ekvivalentti-inertiamassan arvoksi asetetaan sovellettava testimassa. Muussa tapauksessa alustadynamometrin ekvivalentti-inertiamassan arvoksi asetetaan testimassa, johon lisätään niiden pyörien ekvivalentti tehollinen massa, jotka eivät vaikuta mittaustuloksiin, tai 50 prosenttia massan mr arvosta. |
3. Yleiset vaatimukset
Valmistaja vastaa ajovastuskertoimien oikeellisuudesta ja huolehtii siitä kaikkien ajovastusperheeseen kuuluvien tuotantoajoneuvojen osalta. Ajovastuksen määrittämis-, simulointi- ja laskentamenetelmissä ei saa soveltaa toleransseja, jotka johtaisivat tuotantoajoneuvojen ajovastuksen aliarvioimiseen. Yksittäisen ajoneuvon ajovastuskertoimien oikeellisuus on hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä osoitettava.
3.1. Yleinen mittaustarkkuus
Yleisen mittaustarkkuuden on oltava seuraava:
a) Ajoneuvon nopeus: ± 0,2 km/h mittaustaajuuden ollessa vähintään 10 Hz
b) Ajallinen tarkkuus, toistotarkkuus ja erotuskyky: vähintään ± 10 ms
c) Pyörän vääntömomentti: ± 6 Nm tai ± 0,5 prosenttia suurimmasta mitatusta kokonaisvääntömomentista sen mukaan, kumpi on suurempi, koko ajoneuvon osalta, mittaustaajuus vähintään 10 Hz
d) Tuulen nopeus: ± 0,3 m/s mittaustaajuuden ollessa vähintään 1 Hz
e) Tuulen suunta: ± 0,3° mittaustaajuuden ollessa vähintään 1 Hz
f) Ilman lämpötila: ± 1 °C mittaustaajuuden ollessa vähintään 0,1 Hz
g) Ilmanpaine: ± 0,3 kPa mittaustaajuuden ollessa vähintään 0,1 Hz
h) Ajoneuvon massa mitattuna samalla vaa’alla ennen testiä ja sen jälkeen: ± 10 kg (± 20 kg kun ajoneuvon massa on yli 4 000 kg)
i) Rengaspaine: ± 5 kPa
j) Pyörän pyörimisnopeus: ± 0,05 s-1 tai 1 prosentti sen mukaan, kumpi on suurempi.
3.2. Tuulitunneliin sovellettavat kriteerit
3.2.1. Tuulen nopeus
Tuulen nopeuden vaihtelun on mittauksen aikana oltava enintään ± 2 km/h mitattuna testausalueen keskeltä. Tuulen mahdollisen nopeuden on oltava vähintään 140 km/h.
3.2.2. Ilman lämpötila
Ilman lämpötilan vaihtelun on mittauksen aikana oltava enintään ± 3 °C mitattuna testausalueen keskeltä. Lämmön jakautumisen vaihtelun suuttimen ulostulossa on oltava enintään ± 3 °C.
3.2.3. Pyörteisyys
Pyörteisyyden intensiteetti Tu suuttimen koko ulostulolle asetetussa tasaisessa 3 × 3 -ruudukossa saa olla enintään 1 prosentti. Ks. kuva A4/1.
Kuva A4/1
Pyörteisyyden intensiteetti
jossa
|
Tu |
on pyörteisyyden intensiteetti |
|
u′ |
on pyörrevirtauksen nopeuden vaihtelu (m/s) |
|
U∞ |
on vapaan virtauksen nopeus (m/s). |
3.2.4. Kiinteä kuriste (solid blockage ratio)
Ajoneuvon aiheuttama kuriste εsb, joka ilmaistaan seuraavasta yhtälöstä laskettavana ajoneuvon otsapinta-alan ja suuttimen ulostulon pinta-alan osamääränä, saa olla enintään 0,35.
jossa
|
εsb |
on ajoneuvon aiheuttama kuriste |
|
Af |
on ajoneuvon otsapinta-ala (m2) |
|
Anozzle |
on suuttimen ulostulon pinta-ala (m2). |
3.2.5. Pyörien pyöriminen
Jotta pyörien aiheuttama aerodynaaminen vaikutus voidaan määrittää asianmukaisesti, testiajoneuvon pyörien on pyörittävä nopeudella, jonka tuloksena ajoneuvon nopeus poikkeaa tuulen nopeudesta enintään ± 3 km/h.
3.2.6. Liikkuva hihna
Jotta voidaan simuloida fluidin virtausta testiajoneuvon alustalla, tuulitunnelissa on oltava liikkuva hihna, joka ulottuu ajoneuvon keulasta sen perään. Liikkuvan hihnan lineaarinen nopeus saa poiketa tuulen nopeudesta enintään ± 3 km/h.
3.2.7. Fluidin virtauskulma
Kummankin kulman (Y- ja Z-tasolla) α ja β keskipoikkeama suuttimen ulostulon kohdalla saa yhdeksässä suuttimen alueelle tasaisesti sijoitetussa pisteessä olla enintään 1°.
3.2.8. Ilmanpaine
Kokonaispaineen keskihajonnan suuttimen ulostulon kohdalla on yhdeksässä suuttimen alueelle tasaisesti sijoitetussa pisteessä oltava yhtä suuri tai pienempi kuin 0,02.
jossa
|
σ |
on painesuhteen
|
|
ΔPt |
on kokonaispaineen vaihtelu mittauspisteiden välillä (N/m2) |
|
q |
on dynaaminen paine (N/m2). |
Painekertoimen cp absoluuttinen ero etäisyydellä 3 metriä tyhjän testauslohkon tasapainokeskipisteestä eteen- ja taaksepäin ja suuttimen ulostulon keskipisteen korkeudella saa olla enintään ± 0,02.
jossa
|
cp |
on painekerroin. |
3.2.9. Rajakerroksen paksuus
Tuulen nopeuden on kohdassa x = 0 (tasapainokeskipiste) oltava vähintään 99 prosenttia sisään tulevan virtauksen nopeudesta 30 mm tuulitunnelin lattian yläpuolella.
jossa
|
δ99 |
on se etäisyys kohtisuorassa tienpintaan, jossa saavutetaan 99 prosenttia vapaan virtauksen nopeudesta (rajakerroksen paksuus). |
3.2.10. Kiinnitysjärjestelmän aiheuttama kuriste
Kiinnitysjärjestelmä ei saa olla kiinnitettynä ajoneuvon etupuolelle. Kiinnitysjärjestelmästä johtuva ajoneuvon otsapinta-alan kuriste εrestr saa olla enintään 0,10.
jossa
|
εrestr |
on kiinnitysjärjestelmän aiheuttama suhteellinen kuriste |
|
Arestr |
on kiinnitysjärjestelmän otsapinta-ala projisoituna suuttimen etupinnalle (m2) |
|
Af |
on ajoneuvon otsapinta-ala (m2). |
3.2.11. Tasapainon mittaustarkkuus x-akselin suunnassa
Tuloksena olevan voiman epätarkkuus x-akselin suunnassa saa olla enintään ± 5 N. Mitatun voiman resoluution toleranssi on ± 3 N.
3.2.12. Mittausten toistettavuus
Mitatun voiman toistettavuuden toleranssi on ± 3 N.
4. Ajovastuksen mittaaminen tiellä
4.1. Tietestiä koskevat vaatimukset
4.1.1. Ympäristöolosuhteet tietestissä
4.1.1.1. Sallitut tuuliolot
Ajovastuksen määrittämisessä sallitut tuuliolot kuvataan 4.1.1.1.1 ja 4.1.1.1.2 kohdassa.
Jotta voidaan määrittää käytettävän tuulimittauksen tyyppi, määritetään tuulennopeuden aritmeettinen keskiarvo jatkuvalla tuulennopeusmittauksella, jossa käytetään tunnustettua meteorologista laitetta, joka sijoitetaan testitien varteen sellaiseen paikkaan ja sellaiselle korkeudelle, jossa tuuliolot ovat edustavimmat.
Jos testejä ei voida suorittaa vastakkaisiin suuntiin samalla testiradan osuudella (esim. soikealla testiradalla, jossa toinen ajosuunta on pakollinen), mitataan tuulen nopeus ja suunta kaikilla testiradan osuuksilla. Käytettävän tuulimittauksen tyypin määrittää tässä tapauksessa suurempi mitattu arvo. Pienempi arvo taas ratkaisee sen, voidaanko tuulikorjaus jättää tekemättä.
4.1.1.1.1. Sallitut tuuliolot kiinteässä tuulimittauksessa
Kiinteää tuulimittausta saa käyttää vain silloin, kun tuulen nopeuden keskiarvo 5 sekunnin ajalta on alle 5 m/s ja huippuarvot alle 8 m/s alle 2 sekunnin ajalta. Lisäksi tuulen nopeuden vaakasuoran vektoriosan testaustiehen nähden on oltava pienempi kuin 2 m/s. Mahdolliset tuulikorjaukset lasketaan tämän alaliitteen 4.5.3 kohdan mukaisesti. Tuulikorjaus voidaan jättää tekemättä, jos tuulennopeuden pienin aritmeettinen keskiarvo on 2 m/s tai pienempi.
4.1.1.1.2. Tuuliolot ajoneuvossa tehtävässä tuulimittauksessa
Ajoneuvossa tehtävässä tuulimittauksessa on käytettävä mittauslaitetta tämän alaliitteen 4.3.2 kohdassa kuvatun mukaisesti. Tuulen nopeuden aritmeettisen keskiarvon koko testauksen ajalta koko testitiellä on oltava alle 7 m/s ja huippuarvojen alle 10 m/s. Lisäksi tuulen nopeuden vaakasuoran vektoriosan tiehen nähden on oltava pienempi kuin 4 m/s.
4.1.1.2. Ilman lämpötila
Ilman lämpötilan olisi oltava alueella 5–35 °C.
Jos rullaustestin aikana mitatun suurimman ja pienimmän lämpötilan ero on yli 5 °C, tehdään kullekin testiajolle erikseen lämpötilakorjaus käyttämällä kyseisen ajokerran ilmanlämpötilan aritmeettista keskiarvoa.
Tällöin määritetään ajovastuskertoimien f0, f1 ja f2 arvot ja korjataan ne kunkin yksittäisen ajokerran osalta. Kertoimien f0, f1 ja f2 lopullisina arvoina käytetään yksittäin korjattujen kertoimien f0, f1 ja f2 aritmeettisia keskiarvoja.
Valmistaja voi valita rullaustestien lämpötilan alueelta 1–5 °C.
4.1.2. Testaustie
Tien pinnan on oltava vaakasuora, tasainen, puhdas ja kuiva, eikä sillä saa olla esteitä tai tuuliesteitä, jotka voivat haitata ajovastuksen mittausta. Pinnan rakenteen ja koostumuksen on edustettava nykyaikaisia kaupunkiväylien ja moottoriteiden pintoja. Testaustien pitkittäiskaltevuus saa olla enintään ± 1 prosenttia. Paikallinen kaltevuus 3 metrin etäisyydellä toisistaan olevien pisteiden välillä saa poiketa tästä pitkittäiskaltevuudesta enintään ± 0,5 prosenttia. Jos testejä ei voida suorittaa vastakkaisiin suuntiin samalla testiradan osuudella (esim. soikealla testiradalla, jossa toinen ajosuunta on pakollinen), testiradan samansuuntaisten osuuksien pitkittäiskaltevuuksien summan on oltava nollasta 0,1 prosentin nousuun. Testaustien kallistuma saa olla enintään 1,5 prosenttia.
4.2. Valmistelu
4.2.1. Testiajoneuvo
Kunkin testiajoneuvon on vastattava kaikilta komponenteiltaan tuotantosarjaa. Jos ajoneuvo poikkeaa tuotantoajoneuvosta, siitä on annettava täysi kuvaus kaikissa asianomaisissa testausselosteissa.
4.2.1.1. Ilman interpolointimenetelmän käyttöä
Valitaan interpolointiperheestä (ks. tämän liitteen 5.6 kohta) testiajoneuvo (ajoneuvo H), jonka ajovastuksen kannalta merkitykselliset ominaisuudet (ts. massa, ilmanvastus ja renkaiden vierintävastus) yhdessä tuottavat suurimman energiantarpeen syklissä.
Jos yhden interpolointiperheen erilaisten pyöränvanteiden aerodynaamista vaikutusta ei tunneta, valintaperusteena käytetään suurinta odotettavissa olevaa ilmanvastusta. Ilmanvastuksen voidaan odottaa olevan suurin pääsääntöisesti sellaisessa pyörässä, jonka a) leveys on suurin, b) halkaisija on suurin ja c) rakenne on avoimin (tässä tärkeysjärjestyksessä).
Pyörä valitaan rajoittamatta syklin suurimman energiantarpeen vaatimuksen soveltamista.
4.2.1.2. Interpolointimenetelmän käyttö
Interpolointiperheen yksittäisiin ajoneuvoihin voidaan valmistajan pyynnöstä käyttää interpolointimenetelmää (ks. alaliitteessä 6 oleva 1.2.3.1 kohta ja alaliitteessä 7 oleva 3.2.3.2 kohta).
Tällöin valitaan interpolointiperheestä kaksi testiajoneuvoa, jotka täyttävät interpolointimenetelmän vaatimukset (alaliitteessä 6 oleva 1.2.3.1 ja 1.2.3.2 kohta).
Testiajoneuvoksi H valitaan ajoneuvo, joka tuottaa valinnassa suuremman ja mieluiten suurimman syklikohtaisen energiantarpeen, ja testiajoneuvoksi L ajoneuvo, joka tuottaa valinnassa pienemmän ja mieluiten pienimmän syklikohtaisen energiantarpeen.
Sekä testiajoneuvo H että testiajoneuvo L varustetaan kaikilla lisävarusteilla ja/tai korimuodoilla, jotka valitaan sellaisiksi, joita ei oteta huomioon interpolointimenetelmässä, siten että nämä lisävarusteet yhdessä tuottavat ajovastuksen kannalta merkityksellisten ominaisuuksiensa (ts. massan, ilmanvastuksen ja renkaiden vierintävastuksen) vuoksi syklin suurimman energiantarpeen.
4.2.1.3. Ajovastusperheen soveltaminen
4.2.1.3.1. Valmistajan pyynnöstä ja tämän liitteen 5.7 kohdan perusteiden täyttyessä lasketaan interpolointiperheeseen kuuluvien ajoneuvojen H ja L ajovastusarvot.
4.2.1.3.2. Tämän alaliitteen 4.2.1.3 kohdan soveltamiseksi ajovastusperheen ajoneuvoa H nimitetään ajoneuvoksi HR. Kaikki tämän alaliitteen 4.2.1 kohdassa olevat viittaukset ajoneuvoon H korvataan viittauksilla ajoneuvoon HR ja kaikki tämän alaliitteen 4.2.1 kohdassa olevat viittaukset interpolointiperheeseen viittauksilla ajovastusperheeseen.
4.2.1.3.3. Tämän alaliitteen 4.2.1.3 kohdan soveltamiseksi ajovastusperheen ajoneuvoa L nimitetään ajoneuvoksi LR. Kaikki tämän alaliitteen 4.2.1 kohdassa olevat viittaukset ajoneuvoon L korvataan viittauksilla ajoneuvoon LR ja kaikki tämän alaliitteen 4.2.1 kohdassa olevat viittaukset interpolointiperheeseen viittauksilla ajovastusperheeseen.
4.2.1.3.4. Riippumatta alaliitteessä 6 olevassa 1.2.3.1 ja 1.2.3.2 kohdassa olevista interpolointiperheen laajuuteen liittyvistä vaatimuksista on ajovastusperheen ajoneuvojen HR ja HL syklikohtaisen energiantarpeen eron oltava vähintään 4 prosenttia ja enintään 35 prosenttia, kun perustana on ajoneuvon HR energiantarve kokonaisessa ryhmän 3 WLTC-syklissä.
Jos ajovastusperheessä on useita voimansiirtoja, käytetään ajovastuksen määrittämisessä voimansiirtoa, jossa tehohäviöt ovat suurimmat.
4.2.1.3.5. Ajoneuvojen HR ja/tai LR ajovastukset määritetään tämän alaliitteen mukaisesti.
Ajovastusperheeseen kuuluvien interpolointiperheen ajoneuvojen H (ja L) ajovastukset lasketaan alaliitteessä 7 olevan 3.2.3.2.2–3.2.3.2.2.4 kohdan mukaisesti
a) käyttämällä yhtälöissä syötetietoina ajoneuvojen H ja L asemesta ajoneuvoja HR ja LR
b) käyttämällä ”yksittäistä ajoneuvoa” koskevina syötetietoina interpolointiperheen ajoneuvon H (tai L) ajovastusparametreja (testimassa, Δ(CD × Af) verrattuna ajoneuvoon LR ja renkaiden vierintävastus)
c) toistamalla tämä laskelma kaikkien ajovastusperheeseen kuuluvien interpolointiperheiden kullekin ajoneuvolle H ja L.
Ajovastusinterpolointi tehdään vain niille ajovastuksen kannalta merkityksellisille ominaisuuksille, joiden havaittiin olevan erilaiset testiajoneuvoissa LR ja HR. Muiden ajovastuksen kannalta merkityksellisten ominaisuuksien osalta sovelletaan ajoneuvon HR arvoja.
4.2.1.4. Ajovastusmatriisiperheen soveltaminen
Ajovastuksen määrittämisessä käytetään ajoneuvoa, joka täyttää tämän liitteen 5.8 kohdan kriteerit eli joka
a) edustaa ajovastusmatriisiperheeseen sisällytettäväksi tarkoitettua valmiiden ajoneuvojen suunniteltua sarjaa siltä osin kuin kyse on heikoimmaksi arvioidusta arvosta CD ja korin muodosta ja
b) edustaa ajovastusmatriisiperheeseen sisällytettäväksi tarkoitettua valmiiden ajoneuvojen suunniteltua sarjaa siltä osin kuin kyse on lisävarusteiden massan arvioidusta keskiarvosta.
Jos valmiille ajoneuvolle ei voida määritellä edustavaa korin muotoa, testiajoneuvo varustetaan nelikulmion muotoisella laatikolla, jonka kulmat on pyöristetty enintään 25 mm:n säteeseen ja jonka leveys vastaa ajovastusmatriisiperheeseen kuuluvien ajoneuvojen suurinta leveyttä ja korkeus on testiajoneuvon kokonaiskorkeus 3,0 ± 0,1 m laatikko mukaan luettuna.
Valmistaja ja hyväksyntäviranomainen päättävät yhdessä, mikä ajoneuvon testimalli on edustava.
Määritetään sekä ajoneuvon HM että LM parametrit testimassa, renkaiden vierintävastus ja otsapinta-ala siten, että ajoneuvo HM tuottaa suurimman ja ajoneuvo LM pienimmän syklikohtaisen energiantarpeen ajovastusmatriisiperheessä. Valmistaja ja hyväksyntäviranomainen sopivat yhdessä ajoneuvojen HM ja LM ajoneuvoparametreista.
Lasketaan kaikkien ajovastusmatriisiperheeseen kuuluvien yksittäisten ajoneuvojen, myös ajoneuvojen HM ja LM, ajovastus tämän alaliitteen 5.1 kohdan mukaisesti.
4.2.1.5. Liikuteltavat aerodynaamiset korinosat
Testiajoneuvojen liikuteltavien aerodynaamisten korinosien on ajovastusta määritettäessä toimittava niin kuin niiden on määrä toimia WLTP-menetelmän tyyppi 1 -testin olosuhteissa (testilämpötila, ajoneuvon nopeus- ja kiihdytysalue, moottorin kuormitus jne.)
Kaikkia ajoneuvon järjestelmiä, jotka muuttavat ajoneuvon ilmanvastusta dynaamisesti (esim. ajoneuvon korkeuden säätö), pidetään liikuteltavina aerodynaamisina korinosina. Mikäli tuleviin ajoneuvoihin asennetaan liikuteltavia aerodynaamisia elementtejä tai lisävarusteita, joiden vaikutus ilmanvastukseen oikeuttaa lisävaatimukset, otetaan käyttöön uusia asianmukaisia vaatimuksia.
4.2.1.6. Punnitus
Valittu ajoneuvo punnitaan testikuljettajineen ja varusteineen ennen ajovastuksen määrittämismenettelyä ja sen jälkeen, jotta voidaan määrittää massan aritmeettinen keskiarvo mav. Ajoneuvon massan on oltava suurempi tai yhtä suuri kuin ajoneuvon H tai ajoneuvon L testimassa ajovastuksen määrittämismenettelyn alussa.
4.2.1.7. Testiajoneuvon konfiguraatio
Testiajoneuvon konfiguraatio on sisällytettävä kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin, ja sitä on käytettävä mahdollisissa myöhemmin tehtävissä rullaustesteissä.
4.2.1.8. Testiajoneuvon kunto
4.2.1.8.1. Sisäänajo
Ajoneuvolle on tehtävä ennen sille tehtävää testiä vähintään 10 000 km:n mutta enintään 80 000 km:n sisäänajo.
4.2.1.8.1.1. Valmistajan pyynnöstä voidaan käyttää ajoneuvoa, jolla on ajettu vähintään 3 000 km.
4.2.1.8.2. Valmistajan eritelmät
Ajoneuvon on vastattava valmistajan suunnitteleman tuotantoajoneuvon eritelmiä, jotka koskevat rengaspaineita (tämän alaliitteen 4.2.2.3 kohta), pyöränsuuntausta (tämän alaliitteen 4.2.1.8.3 kohta), maavaraa, ajoneuvon korkeutta, ajolaitteen ja pyörien laakerien voiteluaineita ja jarrujen säätöä epäedustavan laahauksen välttämiseksi.
4.2.1.8.3. Pyörien suuntaus
Pyörien aurauskulma ja kallistuma on säädettävä suurimpaan poikkeamaansa ajoneuvon pituusakselista valmistajan määrittelemällä säätöalueella. Jos valmistaja määrää arvot ajoneuvon pyörien aurauskulmalle ja suuntaukselle, käytetään näitä arvoja. Valmistajan pyynnöstä voidaan käyttää arvoja, joissa poikkeama pituusakselista on suurempi kuin määrätyissä arvoissa. Määrättyjä arvoja on käytettävä vertailuarvoina kaikissa kunnossapitotoimissa ajoneuvon käyttöiän aikana.
Muut pyörien suuntaukseen liittyvät säädettävät parametrit (kuten olkatapin kallistuma) on asetettava valmistajan suosittelemiin arvoihin. Jollei suositeltuja arvoja ole, ne on asetettava valmistajan määrittelemän vaihtelualueen aritmeettiseen keskiarvoon.
Nämä säädettävät parametrit ja asetusarvot on sisällytettävä kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin.
4.2.1.8.4. Suljetut luukut ja vastaavat
Moottoritilan kansi, tavaratilan kansi, käsisäätöiset liikkuvat paneelit ja kaikki ikkunat on pidettävä suljettuina ajovastusta määritettäessä.
4.2.1.8.5. Vapaarullaustila
Jos dynamometrin asetuksia ei ei-toistettavissa olevien voimien vuoksi voida määrittää tämän alaliitteen 8.1.3 tai 8.2.3 kohdassa esitettyjen kriteerien mukaisesti, ajoneuvo on varustettava vapaarullaustilalla. Vapaarullaustila edellyttää hyväksyntäviranomaisen hyväksyntää, ja sen käytöstä on ilmoitettava kaikissa asianomaisissa testausselosteissa.
4.2.1.8.5.1. Jos ajoneuvo on varustettu vapaarullaustilalla, tila on kytkettävä käyttöön sekä ajovastusta määritettäessä että alustadynamometrillä.
4.2.2. Renkaat
4.2.2.1. Renkaiden valinta
Renkaat valitaan tämän alaliitteen 4.2.1 kohdan perusteella, ja niiden vierintävastukset mitataan E-säännön nro 117, muutossarja 02, liitteen 6 mukaisesti.
Vierintävastuskertoimet linjataan ja luokitellaan asetuksessa (EY) N:o 1222/2009 esitettyjen vierintävastusluokkien mukaisesti.
Testiajoneuvoihin asennettujen renkaiden todellisia vierintävastusarvoja käytetään määritettäessä alaliitteessä 7 olevan 3.2.3.2 kohdan mukaisen interpolointimenetelmän interpolointisuoran kaltevuus. Interpolointiperheen yksittäisten ajoneuvojen osalta interpolointimenetelmän perustana käytetään taulukossa A4/1 annettuja yksittäiseen ajoneuvoon asennettujen renkaiden luokkakohtaisia vierintävastuskertoimia.
Taulukko A4/1
Rengasluokkien C1, C2 ja C3 vierintävastuskertoimien (RRC) energiatehokkuusluokat (kg/tonnia)
|
Energiatehokkuusluokka |
Luokan C1 arvo |
Luokan C2 arvo |
Luokan C3 arvo |
|
A |
RRC = 5,9 |
RRC = 4,9 |
RRC = 3,5 |
|
B |
RRC = 7,1 |
RRC = 6,1 |
RRC = 4,5 |
|
C |
RRC = 8,4 |
RRC = 7,4 |
RRC = 5,5 |
|
D |
Tyhjä |
Tyhjä |
RRC = 6,5 |
|
E |
RRC = 9,8 |
RRC = 8,6 |
RRC = 7,5 |
|
F |
RRC = 11,3 |
RRC = 9,9 |
RRC = 8,5 |
|
G |
RRC = 12,9 |
RRC = 11,2 |
Tyhjä |
4.2.2.2. Renkaan kunto
Testissä käytettäviä renkaita koskevat vaatimukset:
a) Renkaiden ikä saa olla enintään 2 vuotta valmistuspäivästä.
b) Renkaille ei ole saanut tehdä muuta erityistä käsittelyä (esim. kuumennus tai keinotekoinen vanhentaminen) kuin kulutuspinnan alkuperäisen muodon mukainen hionta.
c) Renkaat on sisäänajettava tiellä vähintään 200 km:n matkan ennen ajovastuksen määrittämistä.
d) Renkaiden kulutuspinnan syvyyden on ennen testiä oltava tasaisesti 100–80 prosenttia kulutuspinnan alkuperäisestä syvyydestä renkaan koko kulutuspinnan leveydeltä.
4.2.2.2.1. Kulutuspinnan syvyyden mittaamisen jälkeinen ajomatka saa olla enintään 500 km. Jos ajomatka on pitempi kuin 500 km, kulutuspinnan syvyys mitataan uudelleen.
4.2.2.3. Rengaspaine
Etu- ja takarenkaat täytetään arvoon, joka vastaa sen rengaspainealueen alarajaa, jonka ajoneuvon valmistaja on määritellyt asianomaisella akselilla olevalle valitulle renkaalle rullaustestimassalla.
4.2.2.3.1. Rengaspaineen tarkistaminen
Jos ympäristön lämpötilan ja seisontalämpötilan ero on yli 5 °C, rengaspaineet tarkistetaan seuraavasti:
a) Renkaita seisotetaan yli tunnin ajan paineessa, joka on 10 prosenttia suurempi kuin tavoitepaine.
b) Rengaspaine lasketaan ennen testiä tämän alaliitteen 4.2.2.3 kohdassa esitettyyn paineeseen, jolle tehdään seisonta-alueen lämpötilan ja ympäristön lämpötilan eron huomioon ottamiseksi tarkistus 0,8 kPa/1 °C seuraavan yhtälön mukaisesti:
jossa
|
ΔPt |
on rengaspaineen tarkistus, jonka arvo lisätään tämän alaliitteen 4.2.2.3 kohdassa määriteltyyn rengaspaineeseen (kPa) |
|
0,8 |
on paineentarkistustekijä (kPa/°C) |
|
Tsoak |
on renkaan seisonta-alueen lämpötila (°C) |
|
Tamb |
on ympäristön lämpötila (°C). |
c) Ennen paineen tarkistamista ja ajoneuvon lämmittämistä renkaat suojataan ulkoisilta lämmönlähteiltä, myös auringolta.
4.2.3. Mittauslaitteet
Mittauslaitteet on asennettava niin, että minimoidaan niiden vaikutus ajoneuvon aerodynaamisiin ominaisuuksiin.
Jos asennetun laitteen vaikutuksen arvoon (CD × Af) odotetaan olevan suurempi kuin 0,015 m2, ajoneuvolle tehdään mittaus laitteen kanssa ja ilman sitä tuulitunnelissa, joka täyttää tämän alaliitteen 3.2 kohdan kriteerit. Vastaava erotus vähennetään arvosta f2. Valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella voidaan näin määritettyä arvoa käyttää samanlaisiin ajoneuvoihin, joissa laitteiden vaikutuksen oletetaan olevan sama.
4.2.4. Ajoneuvon lämmittäminen
4.2.4.1. Tiellä
Lämmitys tehdään pelkästään ajoneuvoa ajamalla.
|
4.2.4.1.1. |
Ennen lämmittämistä ajoneuvoa hidastetaan kytkin vapautettuna tai automaattivaihteisto vapaa-asennossa jarruttamalla sitä maltillisesti nopeudesta 80 km/h nopeuteen 20 km/h 5–10 sekunnin aikana. Tämän jarrutuksen jälkeen jarrujärjestelmää ei saa enää käyttää eikä säätää manuaalisesti. Valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella jarruja voidaan käyttää myös lämmittämisen jälkeen samalla hidastuvuudella kuin tässä kohdassa kuvataan ja silloinkin vain kun se on tarpeen. |
|
4.2.4.1.2. |
Lämmittäminen ja vakauttaminen Kaikkia ajoneuvoja on ajettava nopeudella, joka vastaa 90:ää prosenttia sovellettavan WLTC-syklin suurimmasta nopeudesta. Ajoneuvoa voidaan ajaa nopeudella, joka vastaa 90:ää prosenttia seuraavaksi nopeamman vaiheen suurimmasta nopeudesta (ks. taulukko A4/2), jos tämä vaihe lisätään sovellettavaan WLTC-lämmitysmenetelmään, joka määritellään tämän alaliitteen 7.3.4 kohdassa. Ajoneuvoa lämmitetään vähintään 20 minuuttia, kunnes olosuhteet ovat vakiintuneet.
Taulukko A4/2 Lämmittämien ja vakauttaminen eri vaiheissa
|
|
4.2.4.1.3. |
Vakaan tilan kriteeri Ks. tämän alaliitteen 4.3.1.4.2 kohta. |
4.3. Ajovastuksen mittaaminen ja laskeminen rullausmenetelmällä
Ajovastus mitataan käyttämällä joko kiinteää tuulimittausta (tämän alaliitteen 4.3.1 kohta) tai ajoneuvossa tehtävää tuulimittausta (tämän alaliitteen 4.3.2 kohta).
4.3.1. Rullausmenetelmä kiinteällä tuulimittauksella
4.3.1.1. Ajovastuskäyrän määrittämisessä käytettävien vertailunopeuksien valinta
Ajovastuksen määrittämisessä käytettävät vertailunopeudet valitaan tämän alaliitteen 2 kohdan mukaisesti.
4.3.1.2. Tietojen kerääminen
Testin aikana mitataan kulunut aika ja ajoneuvon nopeus vähintään 5 Hz:n taajuudella.
4.3.1.3. Ajoneuvon rullausmenetelmä
4.3.1.3.1. Sen jälkeen, kun ajoneuvo on lämmitetty tämän alaliitteen 4.2.4 kohdassa kuvatulla menettelyllä, ja välittömästi ennen kutakin testissä tehtävää mittausta ajoneuvoa kiihdytetään 10–15 km/h suurinta vertailunopeutta suurempaan nopeuteen ja ajetaan tällä nopeudella enintään 1 minuutin ajan. Välittömästi sen jälkeen aloitetaan vapaa rullaus.
4.3.1.3.2. Vapaan rullauksen aikana vaihteiston on oltava vapaa-asennossa. Ohjauspyörän liikkeitä on vältettävä niin pitkälle kuin mahdollista, eikä ajoneuvon jarruja saa käyttää.
4.3.1.3.3. Testi toistetaan, kunnes rullausmenetelmästä saadut tulokset täyttävät 4.3.1.4.2 kohdassa asetetut tilastollisen tarkkuuden vaatimukset.
4.3.1.3.4. Vaikka jokainen rullaus on suositeltavaa tehdä ilman katkoja, katkot ovat sallittuja, jos tietoja ei voida kerätä yhdellä ajokerralla kaikkien vertailunopeuspisteiden osalta. Katkoja sisältävissä mittausajoissa on huolehdittava siitä, että ajoneuvon tila pysyy mahdollisimman vakaana kussakin katkokohdassa.
4.3.1.4. Ajovastuksen määrittäminen rullausajan mittaamisella
4.3.1.4.1. Mitataan vertailunopeutta vj vastaava rullausaika, joka on ajoneuvon hidastumiseen nopeudesta (vj + 5 km/h) nopeuteen (vj – 5 km/h) kuluva aika.
4.3.1.4.2. Mittaukset tehdään vastakkaisiin suuntiin, kunnes on saatu vähintään kaksi mittaustulosparia, jotka täyttävät seuraavan yhtälön määrittelemän tilastollisen tarkkuuden pj.
jossa
|
Pj |
on vertailunopeudella vj tehtyjen mittausten tilastollinen tarkkuus |
|
n |
on mittaustulosparien lukumäärä |
|
Δtj |
on rullausajan aritmeettinen keskiarvo vertailunopeudella vj sekunteina saatuna seuraavasta yhtälöstä: |
jossa
|
Δtji |
on mittausparin i nopeudella vj mitatun rullausajan harmoninen aritmeettinen keskiarvo sekunteina saatuna seuraavasta yhtälöstä: |
jossa
|
Δtjai ja Δtjbi |
ovat mittauksen i vertailunopeudella vj tehdyn mittauksen rullausajat sekunteina suunnissa a ja b |
|
σj |
on standardipoikkeama sekunteina määritettynä seuraavasti:
|
|
h |
on taulukossa A4/3 annettu kerroin. |
Taulukko A4/3
Kerroin h arvon n funktiona
|
n |
h |
h/
|
n |
h |
h/
|
|
3 |
4,3 |
2,48 |
10 |
2,2 |
0,73 |
|
4 |
3,2 |
1,60 |
11 |
2,2 |
0,66 |
|
5 |
2,8 |
1,25 |
12 |
2,2 |
0,64 |
|
6 |
2,6 |
1,06 |
13 |
2,2 |
0,61 |
|
7 |
2,5 |
0,94 |
14 |
2,2 |
0,59 |
|
8 |
2,4 |
0,85 |
15 |
2,2 |
0,57 |
|
9 |
2,3 |
0,77 |
|
|
|
4.3.1.4.3. Jos yhteen suuntaan tehtävän mittauksen aikana ilmenee ajovastustestiin vaikuttava ulkoinen tekijä tai kuljettajan toimenpide, kyseinen mittaus ja vastakkaiseen suuntaan tehty vastaava mittaus hylätään.
Tällöin arvioidaan niiden mittaustulosparien suurin lukumäärä, jotka edelleen täyttävät 4.3.1.4.2 kohdassa asetetut tilastollista tarkkuutta koskevat vaatimukset. Mittauksessa hylättyjen tulosparien lukumäärä saa olla enintään 1/3 tulosparien kokonaismäärästä.
4.3.1.4.4. Seuraavalla yhtälöllä lasketaan ajovastuksen aritmeettinen keskiarvo, kun käytetään suuntakohtaisten rullausaikojen harmonista keskiarvoa.
jossa
|
Δtj |
on suuntakohtaisten rullausaikamittaustulosten vj harmoninen keskiarvo sekunteina saatuna seuraavasta yhtälöstä:
|
jossa
Δtja ja Δtjb ovat vertailunopeutta vj vastaavat suuntiin a ja b mitattujen rullausaikojen aritmeettiset keskiarvot sekunteina saatuna seuraavista kahdesta yhtälöstä:
ja
jossa
|
mav |
on ennen ajovastuksen määrittämistä ja sen päätyttyä mitattujen testiajoneuvon massojen aritmeettinen keskiarvo (kg) |
|
mr |
on pyörivien komponenttien ekvivalentti tehollinen massa tämän alaliitteen 2.5.1 kohdan mukaisesti. |
Ajovastusyhtälön kertoimet f0, f1 jaf2 lasketaan pienimmän neliösumman regressiolla.
Jos testattava ajoneuvo on ajovastusmatriisiperhettä edustava ajoneuvo, asetetaan kertoimen f1 arvo nollaan ja lasketaan kertoimet f0 ja f2 uudelleen pienimmän neliösumman regressiolla.
4.3.2. Rullausmenetelmä ajoneuvossa tehtävällä tuulimittauksella
Ajoneuvo lämmitetään ja vakautetaan tämän alaliitteen 4.2.4 kohdan mukaisesti.
4.3.2.1. Ajoneuvossa tehtävässä tuulimittauksessa käytettävät lisälaitteet
Ajoneuvossa oleva tuulimittari ja laitteisto kalibroidaan käyttämällä niitä testiajoneuvossa, jos kalibrointi tapahtuu testiä varten tehtävän lämmittämisen aikana.
4.3.2.1.1. Mitataan suhteellinen tuulennopeus vähintään taajuudella 1 Hz ja tarkkuudella 0,3 m/s. Tuulimittarin kalibroinnissa on otettava huomioon ajoneuvon aiheuttama kuriste.
4.3.2.1.2. Tuulen suunnan on oltava suhteessa ajoneuvon etenemissuuntaan. Suhteellinen tuulen suunta (virtaussuunta, yaw) mitataan 1 asteen resoluutiolla ja 3 asteen tarkkuudella. Laitteen kuollut alue saa olla enintään 10 astetta, ja se on suunnattava ajoneuvon takaosaa kohti.
4.3.2.1.3. Tuulimittari kalibroidaan ennen rullaustestiä tuulen nopeuden ja virtaussuuntapoikkeaman suhteen standardin ISO 10521-1:2006(E) liitteen A mukaisesti.
4.3.2.1.4. Tuulimittarin aiheuttaman kuristevaikutuksen minimoimiseksi tehdään sen suhteen korjaus standardin ISO 10521-1:2006(E) liitteen A mukaisessa kalibrointimenettelyssä.
4.3.2.2. Ajovastuskäyrän määrittämisessä käytettävän ajoneuvon nopeusalueen valinta
Testiajoneuvon nopeusalue valitaan tämän alaliitteen 2.2 kohdan mukaisesti.
4.3.2.3. Tietojen kerääminen
Menettelyn aikana mitataan kulunut aika, ajoneuvon nopeus ja ilmavirran liikenopeus (nopeus ja suunta) suhteessa ajoneuvoon 5 Hz:n taajuudella. Ympäristön lämpötila synkronoidaan ja mitataan vähintään 1 Hz:n taajuudella.
4.3.2.4. Ajoneuvon rullausmenetelmä
Mittaukset tehdään vastakkaisiin suuntiin, kunnes on suoritettu vähintään kymmenen peräkkäistä mittausta (viisi kumpaankin suuntaan). Jos ajoneuvossa olevalla tuulimittarilla tehtävän testin olosuhteet eivät toteudu yksittäisessä mittauksessa, kyseinen mittaus ja vastakkaiseen suuntaan tehty vastaava mittaus hylätään. Lopulliseen analyysiin sisällytetään kaikki validit mittausparit siten, että rullausmittauspareja on vähintään viisi. Tilastollisen validoinnin kriteerit kuvataan tämän alaliitteen 4.3.2.6.10 kohdassa.
Tuulimittari asennetaan paikkaan, jossa sen vaikutus ajoneuvon käyttöominaisuuksiin on mahdollisimman pieni.
Tuulimittarin asennusvaihtoehdot:
a) Käytetään vartta, joka sijoitetaan noin 2 metriä ajoneuvon etummaisen aerodynaamisen patopisteen etupuolelle.
b) Tuulimittari sijoitetaan ajoneuvon katolle sen keskilinjalle. Jos mahdollista, tuulimittari asennetaan enintään 30 cm:n päähän tuulilasin yläreunasta.
c) Tuulimittari sijoitetaan ajoneuvon moottoritilan kannelle sen keskilinjalle ajoneuvon keulan ja tuulilasin alareunan välisen etäisyyden keskipisteeseen.
Tuulimittari on kaikissa tapauksissa asennettava tienpinnan suuntaisesti. Jos käytetään asennuspaikkaa b tai c, rullaustuloksia on mukautettava analyyttisesti siten, että tuulimittarin aiheuttama lisäilmanvastus otetaan huomioon. Mukautus tehdään testaamalla rullattavaa ajoneuvoa tuulitunnelissa sekä siten, että tuulimittari on asennettu samaan paikkaan kuin testiradalla, että ilman tuulimittaria. Näin saatujen arvojen erotus on suhteellisen ilmanvastuskertoimen CD ja otsapinta-alan tulo, jota käytetään rullaustestitulosten korjaamisessa.
4.3.2.4.1. Sen jälkeen, kun ajoneuvo on lämmitetty tämän alaliitteen 4.2.4 kohdassa kuvatulla menettelyllä, ja välittömästi ennen kutakin testissä tehtävää mittausta ajoneuvoa kiihdytetään 10–15 km/h suurinta vertailunopeutta suurempaan nopeuteen ja ajetaan tällä nopeudella enintään 1 minuutin ajan. Välittömästi sen jälkeen aloitetaan vapaa rullaus.
4.3.2.4.2. Vapaan rullauksen aikana vaihteiston on oltava vapaa-asennossa. Ohjauspyörän liikkeitä on vältettävä niin pitkälle kuin mahdollista, eikä ajoneuvon jarruja saa käyttää.
4.3.2.4.3. On suositeltavaa, että jokainen rullaus tehdään ilman katkoja. Katkot ovat kuitenkin sallittuja, jos tietoja ei voida kerätä yhdellä ajokerralla kaikkien vertailunopeuspisteiden osalta. Katkoja sisältävissä mittausajoissa on huolehdittava siitä, että ajoneuvon tila pysyy mahdollisimman vakaana kussakin katkokohdassa.
4.3.2.5. Liikeyhtälön määrittäminen
Ajoneuvoon asennetun tuulimittarin liikeyhtälöissä käytetyt symbolit luetellaan taulukossa A4/4.
Taulukko A4/4
Ajoneuvoon asennetun tuulimittarin liikeyhtälöissä käytetyt symbolit
|
Symboli |
Yksikkö |
Kuvaus |
|
Af |
m2 |
ajoneuvon otsapinta-ala |
|
a0 … an |
astetta-1 |
ilmanvastuskertoimet suhteellisen tuulen kulman funktiona |
|
Am |
N |
mekaanisen vastuksen kerroin |
|
Bm |
N/(km/h) |
mekaanisen vastuksen kerroin |
|
Cm |
N/(km/h)2 |
mekaanisen vastuksen kerroin |
|
CD(Y) |
|
ilmanvastuskerroin suhteellisen tuulen kulmassa Y |
|
D |
N |
vastus |
|
Daero |
N |
ilmanvastus |
|
Df |
N |
etuakselin vastus (ml. voimansiirto) |
|
Dgrav |
N |
gravitaatiovastus |
|
Dmech |
N |
mekaaninen vastus |
|
Dr |
N |
taka-akselin vastus (ml. voimansiirto) |
|
Dtyre |
N |
renkaiden vierintävastus |
|
(dh/ds) |
— |
radan ajosuuntaisen kaltevuuden sini (+ merkitsee nousua) |
|
(dv/dt) |
m/s2 |
kiihdytys |
|
g |
m/s2 |
gravitaatiovakio |
|
mav |
kg |
testiajoneuvon massan aritmeettinen keskiarvo ennen ajovastuksen määrittämistä ja sen jälkeen |
|
ρ |
kg/m3 |
ilman tiheys |
|
t |
s |
aika |
|
T |
K |
lämpötila |
|
v |
km/h |
ajoneuvon nopeus |
|
vr |
km/h |
suhteellinen tuulennopeus |
|
Y |
aste |
suhteellisen tuulen kulma ajoneuvon etenemissuuntaan nähden |
4.3.2.5.1. Yleinen muoto
Liikeyhtälön yleinen muoto on seuraava:
jossa
|
Dmech |
= |
Dtyre + Df + Dr; |
|
Daero |
= |
|
|
Dgrav |
= |
|
Jos testiradan kaltevuus on pienempi tai yhtä suuri kuin 0,1 prosenttia sen koko pituudelta, tekijän Dgrav arvoksi voidaan antaa nolla.
4.3.2.5.2. Mekaanisen vastuksen mallintaminen
Mekaaninen vastus koostuu erillisistä tekijöistä, jotka edustavat kitkahäviöitä renkailla (Dtyre) sekä etu- ja taka-akselilla (Df ja Dr, voimansiirtohäviöt mukaan luettuina). Mekaaninen vastus mallinnetaan kolmitermiseksi polynomiksi ajoneuvon nopeuden v funktiona seuraavan yhtälön mukaisesti:
jossa
Am, Bm ja Cm määritetään data-analyysissa pienimmän neliösumman menetelmällä. Nämä vakiot edustavat ajolaitteen ja renkaiden vastusta yhteensä.
Jos testattava ajoneuvo on ajovastusmatriisiperhettä edustava ajoneuvo, asetetaan kertoimen Bm arvo nollaan ja lasketaan kertoimet Am ja Cm uudelleen pienimmän neliösumman regressiolla.
4.3.2.5.3. Ilmanvastuksen mallintaminen
Ilmanvastuskerroin CD(Y) mallinnetaan nelitermiseksi polynomiksi suhteellisen tuulen kulman Y funktiona seuraavan yhtälön mukaisesti:
a0 – a4 ovat vakiokertoimia, joiden arvot määritetään data-analyysissa.
Ilmanvastus määritetään muodostamalla vastuskertoimen, ajoneuvon otsapinta-alan Af ja suhteellisen tuulennopeuden kombinaatio
4.3.2.5.4. Lopullinen liikeyhtälö
Liikeyhtälö saa substituution kautta lopullisen muotonsa:
4.3.2.6. Tietoaineiston supistaminen
Muodostetaan kolmiterminen yhtälö, joka kuvaa ajovastusvoimaa nopeuden funktiona, F = A + Bv + Cv2, korjattuna ympäristön normaalilämpötilaan ja -paineeseen, tyynessä ilmassa. Analyysissa käytettävä menetelmä kuvataan tämän alaliitteen 4.3.2.6.1–4.3.2.6.10 kohdassa.
4.3.2.6.1. Kalibrointikertoimien määrittäminen
Ellei aikaisemmin määritetty, määritetään kalibrointikertoimet, joilla suhteellinen tuulennopeus ja suhteellisen tuulen kulma korjataan ajoneuvon aiheuttaman kuristeen suhteen. Kirjataan testausmenetelmän lämmitysvaiheessa mitattu ajoneuvon nopeus v, suhteellinen tuulennopeus vr ja suhteellisen tuulen kulma Y. Suoritetaan parittaiset testiajot suuntaa vaihtaen testiradalla tasaisella 80 km:n/h nopeudella ja määritetään kultakin ajokerralta aritmeettiset keskiarvot tekijöille v, vr ja Y. Valitaan kalibrointikertoimet, jolla minimoidaan virheiden kokonaismäärä vasta- ja sivutuulessa kaikilla ajokerroilla, ts. arvojen (headi – headi+1)2 jne. summa. Tällöin tarkoitetaan termeillä headi ja headi+1 tuulen nopeutta ja tuulen suuntaa parittaisissa testiajoissa, jotka on suoritettu vastakkaisiin suuntiin ajoneuvon lämmittämisen/vakauttamisen aikana ennen testausta.
4.3.2.6.2. Sekunnittaisten havaintojen johtaminen
Määritetään rullausajojen aikana kerätyistä tiedoista arvot termeille v,
, vr
2 ja Y soveltamalla tämän alaliitteen 4.3.2.1.3 ja 4.3.2.1.4 kohdan mukaisesti saatuja kalibrointikertoimia. Sovitetaan otokset 1 Hz:n taajuuteen suodattamalla tiedot.
4.3.2.6.3. Alustava analyysi
Analysoidaan kerralla kaikki tietopisteet lineaarisella regressiolla, jotta voidaan määrittää Am,Bm, Cm, a0, a1, a2, a3 ja a4, kun Me
, v, vr ja ρ tunnetaan.
4.3.2.6.4. Poikkeavat arvot
Lasketaan ennustettu voima
ja sovelletaan sitä saatuihin tietopisteisiin. Merkitään tietopisteet, jotka poikkeavat kohtuuttomasti (esim. yli kolmen standardipoikkeaman verran).
4.3.2.6.5. Tietojen suodattaminen (vapaaehtoista)
Tiedot voidaan suodattaa soveltuvilla tekniikoilla, minkä jälkeen jäljelle jäävät tietopisteet on oikaistava.
4.3.2.6.6. Tietojen eliminoiminen
Kerätyt tietopisteet, joissa suhteellisen tuulen kulma poikkeaa yli ± 20 astetta ajoneuvon etenemissuunnasta, on merkittävä erikseen. Myös sellaiset tietopisteet on merkittävä erikseen, joissa suhteellisen tuulen nopeus on alle +5 km/h (jotta voidaan välttää olosuhteet, joissa myötätuulen nopeus on suurempi kuin ajoneuvon nopeus). Tietojen analysoinnissa on käsiteltävä vain sellaisia ajoneuvon nopeuksia, jotka sijoittuvat tämän alaliitteen 4.3.2.2 kohdan mukaisesti valitulle nopeusalueelle.
4.3.2.6.7. Lopullinen tietojen analysointi
Kaikki tiedot, joita ei ole erikseen merkitty, analysoidaan lineaarisella regressiolla. Kun tunnetaan Me ja
, v, vr, ja ρ, määritetään Am, Bm, Cm, a0, a1, a2, a3 ja a4.
4.3.2.6.8. Rajoitettu analyysi (vapaaehtoinen)
Ajoneuvon ilmanvastuksen ja mekaanisen vastuksen erottamiseksi selvemmin toisistaan voidaan tehdä rajoitettu analyysi, jossa käytetään kiinteitä ajoneuvon otsapinta-alan Af ja ilmanvastuskertoimen CD arvoja, jos ne on jo aikaisemmin määritetty.
4.3.2.6.9. Korjaus vertailuolosuhteiden suhteen
Liikeyhtälöt on korjattava tämän alaliitteen 4.5 kohdassa esitettyjen vertailuolosuhteiden suhteen.
4.3.2.6.10. Ajoneuvossa tehtävään tuulimittaukseen sovellettavat tilastolliset kriteerit
Yhden rullausajoparin jättäminen pois laskelmista saa muuttaa kullakin rullausvertailunopeudella vj laskettua ajovastusta vain konvergenssivaatimusta vähemmän kaikkien arvojeni jaj osalta:
jossa
|
ΔFi(vj) |
on kaikki rullausajot huomioon ottaen lasketun ajovastuksen ja rullausajopari i huomiotta jättäen lasketun ajovastuksen erotus (N) |
|
F(vj) |
on kaikki rullausajot huomioon ottaen laskettu ajovastus (N) |
|
vj |
on vertailunopeus (km/h) |
|
n |
on rullausajoparien lukumäärä, johon sisältyvät kaikki validit parit. |
Jos konvergenssivaatimus ei täyty, analyysista poistetaan ajopareja aloittaen parista, jossa lasketun ajovastuksen muutos on suurin, kunnes konvergenssivaatimus täyttyy. Lopullisessa ajovastuksen määrittämisessä on kuitenkin käytettävä vähintään 5:tä validia paria.
4.4. Liikevastuksen mittaaminen ja laskeminen vääntömomenttimittaria käyttäen
Rullausmenetelmien vaihtoehtona voidaan käyttää myös vääntömomenttimittarimenetelmää, jossa liikevastus määritetään mittaamalla pyörän vääntömomentti vetävillä pyörillä vertailunopeuspisteissä vähintään 5 sekunnin jaksoina.
4.4.1. Vääntömomenttimittarin asentaminen
Kunkin vetävän pyörän navan ja vanteen väliin asennetaan vääntömomenttimittari, jolla mitataan vääntömomentti, jota tarvitaan ajoneuvon nopeuden pitämiseen tasaisena.
Vääntömomenttimittari on kalibroitava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa siten, että arvot ovat jäljitettävissä kansallisiin tai kansainvälisiin standardeihin, jotta tarkkuus- ja toistotarkkuusvaatimukset täyttyvät.
4.4.2. Menettely ja näytteenotto
4.4.2.1. Liikevastuskäyrän määrittämisessä käytettävien vertailunopeuksien valinta
Liikevastuksen määrittämisessä käytettävät vertailunopeuspisteet valitaan tämän alaliitteen 2.2 kohdan mukaisesti.
Vertailunopeudet mitataan laskevassa järjestyksessä. Mittausten välissä voi valmistajan pyynnöstä olla vakautusjaksoja, joiden aikana nopeus ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin seuraava vertailunopeus.
4.4.2.2. Tietojen kerääminen
Tietosarjat, jotka koostuvat todellisesta nopeudesta vji, todellisesta vääntömomentista Cji ja ajasta vähintään 5 sekunnin jaksolta, on mitattava kultakin nopeudelta vj vähintään 10 Hz:n mittaustaajuudella. Yhden aikajakson aikana yhdellä vertailunopeudella vj kerättyjä tietosarjoja pidetään yhtenä mittauksena.
4.4.2.3. Ajoneuvolle vääntömomenttimittarilla tehtävät mittaukset
Ennen vääntömomenttimittarilla tehtäviä testimittauksia ajoneuvo lämmitetään tämän alaliitteen 4.2.4 kohdan mukaisesti.
Testissä tehtävän mittauksen aikana on vältettävä ohjauspyörän liikkeitä niin pitkälle kuin mahdollista, eikä ajoneuvon jarruja saa käyttää.
Testi toistetaan, kunnes saadut liikevastustiedot täyttävät tämän alaliitteen 4.4.3.2 kohdassa asetetut mittaustarkkuusvaatimukset.
Vaikka jokainen testiajo on suositeltavaa tehdä ilman katkoja, katkot ovat sallittuja, jos tietoja ei voida kerätä yhdellä ajokerralla kaikkien vertailunopeuspisteiden osalta. Katkoja sisältävissä mittausajoissa on huolehdittava siitä, että ajoneuvon tila pysyy mahdollisimman vakaana kussakin katkokohdassa.
4.4.2.4. Nopeuden poikkeama
Tehtäessä mittausta yksittäisessä vertailunopeuspisteessä on nopeuden poikkeaman nopeuden aritmeettisesta keskiarvosta vji-vjm laskettuna tämän alaliitteen 4.4.3 kohdan mukaisesti sijoituttava taulukossa A4/5 annettujen arvojen sisään.
Nopeuden aritmeettinen keskiarvo vjm kaikissa vertailunopeuspisteissä saa lisäksi poiketa vertailunopeudesta vj enintään ± 1 km/h tai 2 prosenttia vertailunopeudesta vj sen mukaan, kumpi on suurempi.
Taulukko A4/5
Nopeuden poikkeama
|
Aikajakso (s) |
Nopeuden poikkeama (km/h) |
|
5–10 |
± 0,2 |
|
10–15 |
± 0,4 |
|
15–20 |
± 0,6 |
|
20–25 |
± 0,8 |
|
25–30 |
± 1,0 |
|
≥30 |
± 1,2 |
4.4.2.5. Ilman lämpötila
Testit on tehtävä lämpötilaoloissa, jotka määritellään tämän alaliitteen 4.1.1.2 kohdassa.
4.4.3. Nopeuden ja vääntömomentin aritmeettisen keskiarvon laskeminen
4.4.3.1. Laskentamenetelmä
Lasketaan kustakin mittauksesta nopeuden aritmeettinen keskiarvo vjm (km/h) ja vääntömomentin aritmeettinen keskiarvo Cjm (Nm) tämän alaliitteen 4.4.2.2 kohdan mukaisesti kerätyistä tietosarjoista seuraavilla yhtälöillä:
ja
jossa
|
vji |
on ajoneuvon todellinen nopeus tietosarjassa i vertailunopeudella j (km/h) |
|
k |
on tietosarjojen lukumäärä yksittäisessä mittauksessa |
|
Cji |
on todellinen vääntömomentti tietosarjassa i (Nm) |
|
Cjs |
on nopeudenvaihtelua kompensoiva termi (Nm) seuraavasta yhtälöstä: |
saa olla enintään 0,05, ja se voidaan jättää huomiotta, jos αj on enintään ± 0,005 m/s2
|
mst |
on testiajoneuvon massa mittausten alussa mitattuna välittömästi ennen lämmitysmenettelyä eikä missään tapauksessa aikaisemmin (kg) |
|
mr |
on pyörivien komponenttien ekvivalentti tehollinen massa tämän alaliitteen 2.5.1 kohdan mukaisesti (kg) |
|
rj |
on renkaan dynaaminen säde määritettynä vertailupisteessä 80 km/h tai ajoneuvon suurimmassa vertailunopeuspisteessä, jos tämä nopeus on pienempi kuin 80 km/h; määritellään seuraavalla yhtälöllä:
|
jossa
|
n |
on vetävän pyörän renkaan pyörintätaajuus s-1 |
|
αj |
on kiihtyvyyden aritmeettinen keskiarvo (m/s2) laskettuna seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
4.4.3.2. Mittaustarkkuus
Tehdään mittauksia vastakkaisiin suuntiin, kunnes on saatu kullakin vertailunopeudella vi vähintään kolme mittaustulosparia, joissa
täyttää seuraavasta yhtälöstä saadun tarkkuusvaatimuksen ρj:
jossa
|
n |
on mittausparien lukumäärä tekijän Cjm osalta |
|
|
on liikevastus nopeudella vj (Nm) yhtälöstä
|
jossa
|
Cjmi |
on vääntömomentin aritmeettinen keskiarvo nopeudella vj tehdyssä mittausparissa i (Nm) yhtälöstä
|
jossa
Cjmai ja Cjmbi ovat vääntömomentin aritmeettiset keskiarvot nopeudella vj tehdyssä mittausparissa i määritettynä tämän alaliitteen 4.4.3.1 kohdan mukaisesti kummassakin suunnassa a ja b (Nm)
|
s |
on standardipoikkeama (Nm) laskettuna seuraavasta yhtälöstä:
|
|
h |
on kerroin n:n funktiona tämän alaliitteen 4.3.1.4.2 kohdan taulukon A4/3 mukaisesti. |
4.4.4. Liikevastuskäyrän määrittäminen
Lasketaan ajoneuvon nopeuden aritmeettinen keskiarvo ja vääntömomentin aritmeettinen keskiarvo kussakin vertailunopeuspisteessä seuraavista yhtälöistä:
Sovitetaan tuloksena saatu liikevastuksen aritmeettisen keskiarvon regressiokäyrä kaikkiin tietopareihin (vjm, Cjm) kaikilla tämän alaliitteen 4.4.2.1 kohdassa kuvatuilla vertailunopeuksilla, jotta voidaan määrittää kertoimet c0, c1 ja c2.
Kertoimet c0, c1 ja c2 ja alustadynamometrilla mitatut rullausajat (ks. tämän alaliitteen 8.2.4 kohta) sisällytetään kaikkiin asianomaisiin testauskaavakkeisiin.
Jos testattava ajoneuvo on ajovastusmatriisiperhettä edustava ajoneuvo, asetetaan kertoimen c1 arvo nollaan ja lasketaan kertoimet c0 ja c2 uudelleen pienimmän neliösumman regressiolla.
4.5. Vertailuolosuhteiden ja mittalaitteiden mukaiset korjaukset
4.5.1. Ilmanvastuskorjauskerroin
Ilmanvastuskorjauskerroin K2 lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
T |
on kaikkien yksittäisten ajokertojen ilmanlämpötilan aritmeettinen keskiarvo (K) |
|
P |
on ilmanpaineen aritmeettinen keskiarvo (kPa). |
4.5.2. Vierintävastuskorjauskerroin
Vierintävastuskorjauskerroin K0 (kelvin-1, K-1) voidaan määrittää empiiristen tietojen perusteella, jolloin sille täytyy saada hyväksyntäviranomaisen myöntämä hyväksyntä tietyn ajoneuvo- ja rengastestin osalta, tai sen voidaan olettaa olevan seuraava:
4.5.3. Tuulikorjaus
4.5.3.1. Tuulikorjaus kiinteää tuulimittausta käytettäessä
4.5.3.1.1. Testitien myötäisesti puhaltavan tuulen absoluuttinen nopeus on korjattava vähentämällä se ero, jota ei voida kompensoida suuntaa vaihtaen tehdyillä testiajoilla, tämän alaliitteen 4.3.1.4.4 kohdassa annetusta vakiotermistä f0 tai tämän alaliitteen 4.4.4 kohdassa annetusta vakiotermistä c0.
4.5.3.1.2. Rullausmenetelmään sovellettava tuulivastuskorjaustekijä w1 tai vääntömomenttimittarimenetelmään sovellettava tuulivastuskorjaustekijä w2 lasketaan seuraavista yhtälöistä:
jossa
|
w1 |
on rullausmenetelmään sovellettava tuulivastuskorjaustekijä (N) |
|
f2 |
on tämän alaliitteen 4.3.1.4.4 kohdassa määritetty aerodynaamisen termin kerroin |
|
vw |
on vastakkaisiin suuntiin testissä mitatun testitien myötäisesti puhaltavan tuulen nopeuksien pienempi aritmeettinen keskiarvo (m/s) |
|
w2 |
on vääntömomenttimittarimenetelmään sovellettava tuulivastuskorjaustekijä (Nm) |
|
c2 |
on tämän alaliitteen 4.4.4 kohdassa määritetty vääntömomenttimittarimenetelmään sovellettava aerodynaamisen termin kerroin. |
4.5.3.2. Tuulikorjaus ajoneuvossa tapahtuvaa tuulimittausta käytettäessä
Jos rullausmenetelmän perustana on ajoneuvossa tapahtuva tuulimittaus, asetetaan 4.5.3.1.2 kohdassa olevissa yhtälöissä tekijöiden w1 ja w2 arvoksi nolla, koska tuulikorjaus tehdään jo tämän alaliitteen 4.3.2 kohdan mukaisesti.
4.5.4. Testimassan korjauskerroin
Testiajoneuvon testimassaa koskeva korjauskerroin K1 määritetään seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
f0 |
on vakiotermi (N) |
|
TM |
on testiajoneuvon testimassa (kg) |
|
mav |
on tämän alaliitteen 4.3.1.4.4 kohdan mukaisesti määritetty testiajoneuvon todellinen testimassa (kg). |
4.5.5. Ajovastuskäyrän korjaaminen
|
4.5.5.1. |
Tämän alaliitteen 4.3.1.4.4 kohdassa määritetty käyrä korjataan vertailuolosuhteisiin seuraavasti:
jossa
Laskelman ((f0 – w1 – K1) × (1 + K0 × (T-20))) tulosta käytetään tavoiteajovastuskertoimena At laskettaessa tämän alaliitteen 8.1 kohdassa kuvattua alustadynamometrin kuormitusasetusta. Laskelman (f1 × (1 + K0 × (T-20))) tulosta käytetään tavoiteajovastuskertoimena Bt laskettaessa tämän alaliitteen 8.1 kohdassa kuvattua alustadynamometrin kuormitusasetusta. Laskelman (K2 × f2) tulosta käytetään tavoiteajovastuskertoimena Ct laskettaessa tämän alaliitteen 8.1 kohdassa kuvattua alustadynamometrin kuormitusasetusta. |
|
4.5.5.2. |
Korjataan tämän alaliitteen 4.4.4 kohdassa määritetty käyrä vertailuolosuhteiden ja asennettujen mittauslaitteiden suhteen seuraavalla menettelyllä. 4.5.5.2.1. Korjaus vertailuolosuhteiden suhteen
jossa
4.5.5.2.2. Korjaus asennettujen vääntömomenttimittarien suhteen Jos liikevastus määritetään vääntömomenttimittarilla, sen arvo on korjattava ajoneuvon ulkopuolelle asennettujen vääntömomenttimittauslaitteiden ajoneuvon aerodynaamisiin ominaisuuksiin aiheuttamien vaikutusten suhteen. Liikevastuskerroin c2 korjataan seuraavan yhtälön mukaisesti:
jossa Δ(CD × Af) = (CD × Af) - (CD’ × Af’)
4.5.5.2.3. Tavoiteliikevastuskertoimet Laskelman ((f0 – w2 – K1) × (1 + K0 × (T-20))) tulosta käytetään tavoiteliikevastuskertoimena at laskettaessa tämän alaliitteen 8.2 kohdassa kuvattua alustadynamometrin kuormitusasetusta. Laskelman (c1 × (1 + K0 × (T-20))) tulosta käytetään tavoiteliikevastuskertoimena bt laskettaessa tämän alaliitteen 8.2 kohdassa kuvattua alustadynamometrin kuormitusasetusta. Laskelman (c2corr × r) tulosta käytetään tavoiteliikevastuskertoimena ct laskettaessa tämän alaliitteen 8.2 kohdassa kuvattua alustadynamometrin kuormitusasetusta. |
5. Ajovastuksen tai liikevastuksen laskeminen ajoneuvon parametrien perusteella
5.1. Ajoneuvojen ajovastuksen tai liikevastuksen laskeminen ajovastusmatriisiperheen edustavan ajoneuvon perusteella
Jos edustavan ajoneuvon ajovastus määritetään tämän alaliitteen 4.3 kohdassa kuvatulla menetelmällä, yksittäisen ajoneuvon ajovastus lasketaan tämän alaliitteen 5.1.1 kohdan mukaisesti.
Jos edustavan ajoneuvon ajovastus määritetään tämän alaliitteen 4.4 kohdassa kuvatulla menetelmällä, yksittäisen ajoneuvon ajovastus lasketaan tämän alaliitteen 5.1.2 kohdan mukaisesti.
5.1.1. Ajovastusmatriisiperheen ajoneuvojen ajovastuksen laskemisessa käytetään tämän alaliitteen 4.2.1.4 kohdassa kuvattuja ajoneuvon parametreja ja tämän alaliitteen 4.3 kohdassa määritettyjä edustavan testiajoneuvon ajovastuskertoimia.
5.1.1.1. Yksittäisen ajoneuvon ajovastusvoima lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
Fc |
on laskettu ajovastusvoima ajoneuvon nopeuden funktiona (N) |
|
f0 |
on vakioajovastuskerroin (N) määriteltynä seuraavasta yhtälöstä:
|
|
f0r |
on ajovastusmatriisiperheen edustavan ajoneuvon vakioajovastuskerroin (N) |
|
f1 |
on ensimmäisen asteen ajovastuskerroin, jonka arvoksi asetetaan nolla |
|
f2 |
on toisen asteen ajovastuskerroin (N(h/km)2) määritettynä seuraavasta yhtälöstä:
|
|
f2r |
on ajovastusmatriisiperheen edustavan ajoneuvon toisen asteen ajovastuskerroin (N(h/km)2) |
|
v |
on ajoneuvon nopeus (km/h) |
|
TM |
on ajovastusmatriisiperheen yksittäisen ajoneuvon todellinen testimassa (kg) |
|
TMr |
on ajovastusmatriisiperheen edustavan ajoneuvon testimassa (kg) |
|
Af |
on ajovastusmatriisiperheen yksittäisen ajoneuvon otsapinta-ala (m2) |
|
Afr |
on ajovastusmatriisiperheen edustavan ajoneuvon otsapinta-ala (m2) |
|
RR |
on ajovastusmatriisiperheen yksittäisen ajoneuvon renkaiden vierintävastusluokan arvo (kg/tonni) |
|
RRr |
on ajovastusmatriisiperheen edustavan ajoneuvon renkaiden vierintävastus (kg/tonni) |
5.1.2. Ajovastusmatriisiperheen ajoneuvojen liikevastuksen laskemisessa käytetään tämän alaliitteen 4.2.1.4 kohdassa kuvattuja ajoneuvon parametreja ja tämän alaliitteen 4.4 kohdassa määritettyjä edustavan testiajoneuvon liikevastuskertoimia.
5.1.2.1. Yksittäisen ajoneuvon liikevastus lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
Cc |
on laskettu liikevastus ajoneuvon nopeuden funktiona (Nm) |
|
c0 |
on vakioliikevastuskerroin (N) määritettynä seuraavasta yhtälöstä:
|
|
c0r |
on ajovastusmatriisiperheen edustavan ajoneuvon vakioliikevastuskerroin (Nm) |
|
c1 |
on ensimmäisen asteen liikevastuskerroin, jonka arvoksi asetetaan nolla |
|
c2 |
on toisen asteen liikevastuskerroin (Nm·(h/km)2) määritettynä seuraavasta yhtälöstä: |
|
c2r |
on ajovastusmatriisiperheen edustavan ajoneuvon toisen asteen liikevastuskerroin (N·(h/km)2) |
|
v |
on ajoneuvon nopeus (km/h) |
|
TM |
on ajovastusmatriisiperheen yksittäisen ajoneuvon todellinen testimassa (kg) |
|
TMr |
on ajovastusmatriisiperheen edustavan ajoneuvon testimassa (kg) |
|
Af |
on ajovastusmatriisiperheen yksittäisen ajoneuvon otsapinta-ala (m2) |
|
Afr |
on ajovastusmatriisiperheen edustavan ajoneuvon otsapinta-ala (m2) |
|
RR |
on ajovastusmatriisiperheen yksittäisen ajoneuvon renkaiden vierintävastusluokan arvo (kg/tonni) |
|
RRr |
on ajovastusmatriisiperheen edustavan ajoneuvon renkaiden vierintävastus (kg/tonni) |
|
r’ |
on renkaan dynaaminen säde alustadynamometrillä nopeudessa 80 km/h (m) |
|
1,02 |
on likiarvokerroin, jolla kompensoidaan ajolaitteen häviöt. |
5.2. Oletusarvoisen ajovastuksen laskeminen ajoneuvon parametrien perusteella
5.2.1. Vaihtoehtona ajovastuksen määrittämiselle rullaus- tai vääntömomenttimittarimenetelmällä voidaan laskea oletusarvoinen ajovastus.
Ajoneuvon parametreihin perustuvassa oletusarvoisen ajovastuksen laskemisessa on käytettävä useita parametreja, kuten ajoneuvon testimassaa, leveyttä ja korkeutta. Oletusarvoinen ajovastus Fc lasketaan vertailunopeuspisteissä.
5.2.2. Oletusarvoinen ajovastusvoima lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
Fc |
on laskettu oletusarvoinen ajovastusvoima ajoneuvon nopeuden funktiona (N) |
|
f0 |
on vakioajovastuskerroin (N) määritettynä seuraavasta yhtälöstä:
|
|
f1 |
on ensimmäisen asteen ajovastuskerroin, jonka arvoksi asetetaan nolla |
|
f2 |
on toisen asteen ajovastuskerroin (N·(h/km)2) määriteltynä seuraavasta yhtälöstä:
|
|
v |
on ajoneuvon nopeus (km/h) |
|
TM |
on testimassa (kg) |
|
width |
on ajoneuvon leveys sellaisena kuin se on määriteltynä standardin ISO 612:1978 kohdassa 6.2 (m) |
|
height |
on ajoneuvon korkeus sellaisena kuin se on määriteltynä standardin ISO 612:1978 kohdassa 6.3 (m) |
6. Tuulitunnelimenetelmä
Tuulitunnelimenetelmässä ajovastuksen mittaamiseen käytetään tuulitunnelin ja alustadynamometrin taikka tuulitunnelin ja hihnadynamometrin yhdistelmää. Testipenkit voivat olla erillisiä tai toisiinsa yhdistettyjä.
6.1. Mittausmenetelmä
6.1.1. Ajovastus määritetään
a) laskemalla yhteen tuulitunnelissa mitatut ja hihnadynamometrillä mitatut ajovastusvoimat tai
b) laskemalla yhteen tuulitunnelissa mitatut ja alustadynamometrillä mitatut ajovastusvoimat.
6.1.2. Ilmanvastus mitataan tuulitunnelissa.
6.1.3. Vierintävastus ja ajolaitteen häviöt mitataan hihna- tai alustadynamometrillä, ja mittaukset tehdään samanaikaisesti etu- ja taka-akselilla.
6.2. Testauslaitteistojen hyväksyttäminen hyväksyntäviranomaisella
Tuulitunnelimenetelmän antamia tuloksia verrataan rullausmenetelmällä saatuihin tuloksiin testauslaitteistojen pätevyyden osoittamiseksi. Ne on sisällytettävä kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin.
|
6.2.1. |
Hyväksyntäviranomainen valitsee kolme ajoneuvoa. Ajoneuvojen on katettava ne erilaiset ajoneuvot (esim. koon ja painon suhteen), joita testauslaitteistoilla on tarkoitus mitata. |
|
6.2.2. |
Tehdään kaikille kolmelle ajoneuvolle kaksi erillistä rullaustestiä tämän alaliitteen 4.3 kohdan mukaisesti. Määritetään tuloksena saatavat ajovastuskertoimet f0, f1 ja f2 kyseisen kohdan mukaisesti ja korjataan ne tämän alaliitteen 4.5.5 kohdan mukaisesti. Testiajoneuvon rullaustestituloksena pidetään sille tehdystä kahdesta erillisestä rullaustestistä saatujen ajovastuskertoimien aritmeettista keskiarvoa. Jos laitteistojen hyväksyntäkriteerien täyttymiseksi tarvitaan enemmän kuin kaksi rullaustestiä, lasketaan keskiarvo kaikista valideista testeistä. |
|
6.2.3. |
Tehdään samoille kolmelle ajoneuvolle, jotka valittiin tämän alaliitteen 6.2.1 kohdan mukaisesti, tuulitunnelimittaukset samoissa olosuhteissa ja määritetään tuloksena saatavat ajovastuskertoimet f0, f1 ja f2. Jos valmistaja päättää käyttää tuulitunnelimenetelmässä yhtä tai useampaa käytettävissä olevaa vaihtoehtoista menettelyä (esivakautus 6.5.2.1 kohdan mukaisesti, menettely 6.5.2.2 ja 6.5.2.3 kohdan mukaisesti ja dynamometrin säätäminen 6.5.2.3.3 kohdan mukaisesti), kyseisiä menettelyjä on käytettävä myös laitteistojen hyväksynnässä. |
|
6.2.4. |
Hyväksyntäkriteerit Käytettävä laitteisto tai laitteistojen yhdistelmä hyväksytään, jos molemmat seuraavista kriteereistä täyttyvät: (a) Syklin energian ero εk tuulitunneli- ja rullausmenetelmässä saa olla enintään ± 0,05 kunkin kolmen ajoneuvon k osalta laskettuna seuraavasta yhtälöstä:
jossa
(b) Kyseisten kolmen eron aritmeettinen keskiarvo
Laitteistoa saa käyttää ajovastuksen määrittämiseen enintään kahden vuoden ajan hyväksynnän myöntämisestä. Kaikki rulla-alustadynamometrin tai hihnadynamometrin ja tuulitunnelin yhdistelmät on hyväksyttävä erikseen. |
6.3. Ajoneuvon valmistelu ja lämpötila
Ajoneuvo vakautetaan ja valmistellaan tämän alaliitteen 4.2.1 ja 4.2.2 kohdan mukaisesti. Tämä koskee sekä hihna- tai rulla-alustadynamometrillä että tuulitunnelissa tehtäviä mittauksia.
Jos sovelletaan 6.5.2.1 kohdassa kuvattua vaihtoehtoista lämmitysmenettelyä, tavoitetestimassan säätö, ajoneuvon punnitus ja mittaus tehdään ilman kuljettajaa.
Hihna- tai alustadynamometritestitilojen lämpötilan asetusarvo on 20 °C vaihteluvälillä ± 3 °C. Valmistajan pyynnöstä asetusarvo voi olla myös 23 °C vaihteluvälillä ± 3 °C.
6.4. Tuulitunnelimenettely
6.4.1. Tuulitunneliin sovellettavat kriteerit
Tuulitunnelin rakenteen, testausmenetelmien ja korjausten on tuotettava arvo (CD × Af), joka edustaa arvoa (CD × Af) tieolosuhteissa ja jonka toistettavuus on 0,015 m2.
Tämän alaliitteen 3.2 kohdassa lueteltujen tuulitunneliin sovellettavien kriteerien on täytyttävä kaikkien arvojen (CD × Af) mittausten yhteydessä seuraavin mukautuksin:
a) Tämän alaliitteen 3.2.4 kohdassa kuvatun kiinteän kuristeen on oltava pienempi kuin 25 prosenttia.
b) Renkaaseen kosketuksissa olevan hihnan pinnan on oltava vähintään 20 prosenttia pitempi kuin renkaan kosketusalue ja vähintään yhtä leveä kuin kyseinen kosketusalue.
c) Tämän alaliitteen 3.2.8 kohdassa kuvatun kokonaisilmanpaineen standardipoikkeaman suuttimen ulostulon kohdalla on oltava pienempi kuin 1 prosenttia.
d) Tämän alaliitteen 3.2.10 kohdassa kuvatun kiinnitysjärjestelmän aiheuttaman kuristeen on oltava pienempi kuin 3 prosenttia.
6.4.2. Tuulitunnelimittaukset
Ajoneuvon on oltava tämän alaliitteen 6.3 kohdassa kuvatussa kunnossa.
Ajoneuvo sijoitetaan tunnelin pitkittäiskeskilinjan suuntaisesti enintään 10 mm:n poikkeamalla.
Ajoneuvo sijoitetaan niin, että suhteellisen tuulen kulma on 0° toleranssin ollessa ± 0,1°.
Mitataan ilmanvastus vähintään 60 sekunnin ajalta vähimmäistaajuudella 5 Hz. Vastus voidaan vaihtoehtoisesti mitata myös vähimmäistaajuudella 1 Hz vähintään 300 perättäisestä mittausnäytteestä. Tulokseksi otetaan vastuksen aritmeettinen keskiarvo.
Jos ajoneuvossa on liikuteltavia aerodynaamisia korinosia, sovelletaan tämän alaliitteen 4.2.1.5 kohtaa. Jos liikuteltavat osat säätyvät nopeuden mukaan, mitataan tuulitunnelissa niiden kaikki soveltuvat asennot. Hyväksyntäviranomaiselle on toimitettava näyttöä, joka osoittaa vertailunopeuden, liikuteltavan osan asennon ja vastaavan arvon (CD × Af) suhteen.
6.5. Hihnatestipenkki tuulitunnelimittauksissa
6.5.1. Hihnatestipenkkiä koskevat kriteerit
6.5.1.1. Hihnatestipenkin kuvaus
Pyörien on pyörittävä hihnoilla, jotka eivät muuta pyörien vierintäominaisuuksia maantieajoon verrattuna. X-akselin suuntaan mitattuihin voimiin on luettava myös ajolaitteen kitkavoimat.
6.5.1.2. Ajoneuvon kiinnitysjärjestelmä
Dynamometri varustetaan keskityslaitteella, joka suuntaa ajoneuvon toleranssilla ± 0,5 astetta z-akselin ympärillä. Kiinnitysjärjestelmän on pidettävä vetävä pyörä keskitetyssä asennossa ajovastuksen määrittämiseksi tehtävien rullausajojen ajan seuraavissa rajoissa:
6.5.1.2.1. Sivuttaisasento (y-akseli)
Ajoneuvon on pysyttävä suunnattuna y-akselin suuntaan, ja sivuttaisliikkeet on minimoitava.
6.5.1.2.2. Asento edessä ja takana (x-akseli)
Molempien pyöränakselien on sijaittava ± 10 mm:n etäisyydellä hihnan sivuttaiskeskilinjoista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän alaliitteen 6.5.1.2.1 kohdan vaatimuksen soveltamista.
6.5.1.2.3. Pystysuuntainen voima
Kiinnitysjärjestelmä on suunniteltava siten, ettei se kohdista vetäviin pyöriin pystysuuntaista voimaa.
6.5.1.3. Mitattujen voimien tarkkuus
Mitataan vain pyörien kääntämiseen tarvittava reaktiovoima. Tuloksiin ei saa sisällyttää ulkoisia voimia (esim. tuulettimen ilmavirran ja ajoneuvon kiinnikkeiden voimia, hihnan aerodynaamisia reaktiovoimia, dynamometrin häviöitä).
X-akselin suuntaisen voiman mittaustarkkuuden on oltava ± 5 N.
6.5.1.4. Hihnan nopeuden säätäminen
Hihnan nopeutta on säädettävä tarkkuudella ± 0,1 km/h.
6.5.1.5. Hihnan pinta
Hihnan pinnan on oltava puhdas ja kuiva, eikä siinä saa olla ylimääräistä materiaalia, joka voisi aiheuttaa renkaiden luistamista.
6.5.1.6. Jäähdyttäminen
Ajoneuvoa kohti puhalletaan nopeudeltaan vaihteleva ilmavirta. Ilmavirran lineaarisen nopeuden asetusarvon puhaltimen ulostulossa on oltava sama kuin vastaava dynamometrin nopeus suuremmilla mittausnopeuksilla kuin 5 km/h. Ilmavirran lineaarisen nopeuden puhaltimen ulostulossa on oltava ± 5 km/h tai ± 10 prosenttia vastaavasta mittausnopeudesta sen mukaan, kumpi on suurempi.
6.5.2. Mittaus hihnalla
Mittaus voidaan tehdä tämän alaliitteen 6.5.2.2 tai 6.5.2.3 kohdan mukaisesti.
6.5.2.1. Esivakautus
Ajoneuvo esivakautetaan dynamometrilla tämän alaliitteen 4.2.4.1.1–4.2.4.1.3 kohdan mukaisesti.
Esivakautuksessa käytettävä dynamometrin kuormitus Fd on seuraava:
jossa
|
ad |
= |
0 |
|
bd |
= |
0; |
|
cd |
= |
|
Dynamometrin ekvivalentti-inertia on sama kuin testimassa.
Kuormituksen säätämisessä käytettävä ilmanvastus otetaan tämän alaliitteen 6.7.2 kohdasta, ja sitä voidaan käyttää suoraan syötearvona. Muussa tapauksessa käytetään tämän kohdan mukaisia arvoja ad, bd, ja cd.
Vaihtoehtona tämän alaliitteen 4.2.4.1.2 kohdalle lämmitys voidaan valmistajan pyynnöstä tehdä ajamalla ajoneuvoa hihnalla.
Tällöin lämmittämisessä käytettävän nopeuden on oltava 110 prosenttia sovellettavan WLTC-syklin suurimmasta nopeudesta ja lämmittämisen on kestettävä yli 1 200 sekuntia, kunnes 200 sekunnin aikana mitatun voiman muutos on alle 5 N.
6.5.2.2. Mittaaminen vakautuneilla nopeuksilla
6.5.2.2.1. Testissä on edettävä suurimmasta pienimpään vertailunopeuspisteeseen.
6.5.2.2.2. Heti edeltävässä nopeuspisteessä tehdyn mittauksen jälkeen hidastetaan vuorossa olevasta vertailunopeuspisteestä seuraavaan sovellettavaan vertailunopeuspisteeseen siten, että hidastuvuus on tasaisesti noin 1 m/s2.
6.5.2.2.3. Vakautetaan vertailunopeus vähintään 4 ja enintään 10 sekunnin ajaksi. Mittalaitteen on varmistettava, että mitattavan voiman signaali on tämän jälkeen vakaa.
6.5.2.2.4. Mitataan voima kullakin vertailunopeudella ainakin 6 sekunnin ajan siten, että ajoneuvon nopeus on tasainen. Tuloksena oleva voima kyseisessä vertailunopeuspisteessä FjDyno on mittauksen aikana mitatun voiman aritmeettinen keskiarvo.
Toistetaan tämän alaliitteen 6.5.2.2.2–6.5.2.2.4 kohdan vaiheet kaikilla vertailunopeuksilla.
6.5.2.3. Mittaus hidastusta käyttäen
6.5.2.3.1. Suoritetaan esivakautus ja dynamometrin säätäminen tämän alaliitteen 6.5.2.1 kohdan mukaisesti. Ajetaan ajoneuvoa ennen kutakin rullausjaksoa suurimmalla vertailunopeudella taikka vaihtoehtoisen lämmitysmenettelyn tapauksessa nopeudella, joka on 110 prosenttia suurimmasta vertailunopeudesta, vähintään 1 minuutin ajan. Kiihdytetään ajoneuvo sen jälkeen nopeuteen, joka on vähintään 10 km/h suurempi kuin suurin vertailunopeus, ja aloitetaan vapaa rullaus välittömästi.
6.5.2.3.2. Tehdään mittaus tämän alaliitteen 4.3.1.3.1–4.3.1.4.4 kohdan mukaisesti. Rullausta ei tarvitse tehdä vastakkaisiin suuntiin, eikä arvon Δtji laskemiseen tämän alaliitteen 4.3.1.4.2 kohdassa käytettyä yhtälöä sovelleta. Lopetetaan mittaus kahden hidastuksen jälkeen, jos kummankin kussakin vertailunopeuspisteessä tehdyn rullausajon voima vaihtelee enintään ± 10 N. Muussa tapauksessa tehdään vähintään kolme rullausajoa tämän alaliitteen 4.3.1.4.2 kohdassa esitettyjen kriteerien mukaisesti.
6.5.2.3.3. Lasketaan voima fjDyno kullakin vertailunopeudella vj poistamalla simuloitu aerodynaaminen voima:
jossa
|
fjDecel |
on tämän alaliitteen 4.3.1.4.4 kohdassa arvon Fj laskemiseen esitetyn yhtälön mukaisesti määritetty voima vertailunopeuspisteessä j (N) |
|
cd |
on tämän alaliitteen 6.5.2.1 kohdassa määritelty dynamometriin sovellettava kerroin N/(km/h)2. |
Valmistajan pyynnöstä voidaan vaihtoehtoisesti asettaa tekijän cd arvoksi nolla rullauksen ajaksi ja arvon fjDyno laskemista varten.
6.5.2.4. Mittausolosuhteet
Ajoneuvon on oltava tämän alaliitteen 4.3.1.3.2 kohdassa kuvatussa kunnossa.
Vapaan rullauksen aikana vaihteiston on oltava vapaa-asennossa. Ohjauspyörän liikkeitä on vältettävä niin pitkälle kuin mahdollista, eikä ajoneuvon jarruja saa käyttää.
6.5.3. Hihnamenetelmällä saatu mittaustulos
Hihnadynamometrillä saatua tulos fjDyno on arvo fj tämän alaliitteen 6.7 kohdan mukaisissa lisälaskelmissa.
6.6. Alustadynamometri tuulitunnelimittauksissa
6.6.1. Kriteerit
Alaliitteessä 5 olevassa 1 ja 2 kohdassa esitettyjen kuvausten lisäksi sovelletaan tämän alaliitteen 6.6.1.1–6.6.1.6 kohdassa kuvattuja kriteereitä.
6.6.1.1. Alustadynamometrin kuvaus
Etu- ja taka-akseli varustetaan yksittäisellä rullalla, jonka halkaisija on vähintään 1,2 metriä. X-akselin suuntaan mitattuihin voimiin luetaan myös ajolaitteen kitkavoimat.
6.6.1.2. Ajoneuvon kiinnitysjärjestelmä
Dynamometri varustetaan ajoneuvon suuntaavalla keskityslaitteella. Kiinnitysjärjestelmän on pidettävä vetävä pyörä keskitetyssä asennossa ajovastuksen määrittämiseksi tehtävien rullausajojen ajan seuraavissa suositelluissa rajoissa:
6.6.1.2.1. Ajoneuvon sijainti
Testattava ajoneuvo sijoitetaan alustadynamometrin rullalle tämän alaliitteen 7.3.3 kohdan mukaisesti.
6.6.1.2.2. Pystysuuntainen voima
Kiinnitysjärjestelmän on täytettävä tämän alaliitteen 6.5.1.2.3 kohdan vaatimukset.
6.6.1.3. Mitattujen voimien tarkkuus
Mitattujen voimien tarkkuuden on oltava tämän alaliitteen 6.5.1.3 kohdan mukainen lukuun ottamatta x-akselin suuntaista voimaa, joka mitataan alaliitteessä 5 olevassa 2.4.1 kohdassa esitetyllä tarkkuudella.
6.6.1.4. Dynamometrin nopeuden säätäminen
Rullan nopeutta on säädettävä tarkkuudella ± 0,2 km/h.
6.6.1.5. Rullan pinta
Rullan pinnan on oltava tämän alaliitteen 6.5.1.5 kohdan mukainen.
6.6.1.6. Jäähdyttäminen
Tuulettimen on oltava tämän alaliitteen 6.5.1.6 kohdan mukainen.
6.6.2. Mittaus dynamometrillä
Mittaus tehdään tämän alaliitteen 6.5.2 mukaisesti.
6.6.3. Alustadynamometrin rullan kuormituskäyrän korjaus
Alustadynamometrillä mitatut voimat korjataan maantieajoa (tasainen pinta) vastaavaan vertailuarvoon, jolloin tulokseksi saadaan fj.
jossa
|
c1 |
on renkaan vierintävastusta vastaava voiman fjDyno osuus |
|
c2 |
on alustadynamometrille ominainen säteen korjauskerroin |
|
fjDyno |
on 6.5.2.3.3 kohdassa kullekin vertailunopeudelle j laskettu voima (N) |
|
RWheel |
on puolet renkaan suunnitellusta nimellishalkaisijasta (m) |
|
RDyno |
on alustadynamometrin rullan säde (m). |
Valmistaja ja hyväksyntäviranomainen sopivat käytettävistä tekijöistä c1 ja c2 käyttäen perustana valmistajan toimittamaa korrelaatiotestinäyttöä, joka kattaa ne pyörien ominaisuudet, joita alustadynamometrillä on tarkoitus testata.
Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää seuraavaa varovaisen arvon antavaa yhtälöä:
6.7. Laskelmat
6.7.1. Hihna- ja alustadynamometrin antamien tulosten korjaaminen
Tämän alaliitteen 6.5 ja 6.6 kohdassa määritetyt mitatut voimat on korjattava vertailuolosuhteisiin seuraavalla yhtälöllä:
jossa
|
FDj |
on hihna- tai alustadynamometrillä vertailunopeudella j mitattu korjattu vastus (N) |
|
fj |
on vertailunopeudella j mitattu voima (N) |
|
K0 |
on tämän alaliitteen 4.5.2 kohdassa määritelty vierintävastuksen korjauskerroin (K-1) |
|
K1 |
on tämän alaliitteen 4.5.4 kohdassa määritetty testimassan korjauskerroin (N) |
|
T |
on lämpötilan aritmeettinen keskiarvo testikammiossa mittauksen aikana (K). |
6.7.2. Aerodynaamisen voiman laskeminen
Ilmanvastus lasketaan seuraavalla yhtälöllä. Jos ajoneuvo on varustettu nopeuden mukaan säätyvillä liikuteltavilla korinosilla, vastaavia arvoja (CD × Af) sovelletaan asianomaisiin vertailunopeuspisteisiin.
jossa
|
FAj |
on tuulitunnelissa vertailunopeudella j mitattu ilmanvastus (N) |
|
(CD × Af)j |
on ilmanvastuskertoimen ja otsapinta-alan tulo tietyssä vertailunopeuspisteessä j tapauksen mukaan (m2) |
|
ρ0 |
on tämän liitteen 3.2.10 kohdassa määritelty kuivan ilman tiheys (kg/m3) |
|
vj |
on vertailunopeus j (km/h). |
6.7.3. Ajovastusarvojen laskeminen
Lasketaan kokonaisajovastus tämän alaliitteen 6.7.1 ja 6.7.2 kohdan tulosten summana seuraavalla yhtälöllä:
kaikkien soveltuvien vertailupisteiden j osalta (N)
Lasketaan kaikkien laskettujen arvojen F* j osalta ajovastusyhtälön kertoimet f0, f1 ja f2 pienimmän neliösumman regressiolla ja käytetään niitä tavoitekertoimina tämän alaliitteen 8.1.1 kohdan mukaisissa laskelmissa.
Jos tuulitunnelissa testattavat ajoneuvot ovat ajovastusmatriisiperhettä edustavia ajoneuvoja, asetetaan kertoimen f1 arvo nollaan ja lasketaan kertoimet f0 ja f2 uudelleen pienimmän neliösumman regressiolla.
7. Ajovastuksen siirtäminen alustadynamometriin
7.1. Alustadynamometritestin valmistelu
7.1.1. Laboratorio-olosuhteet
7.1.1.1. Rullat
Alustadynamometrin rullien on oltava puhtaita ja kuivia, eikä niissä saa olla ylimääräistä materiaalia, joka voisi aiheuttaa renkaiden luistamista. Monirullaisia alustadynamometrejä on käytettävä samassa yhteenkytketyssä tai -kytkemättömässä tilassa kuin seuraavaksi tehtävässä tyyppi 1 -testissä. Alustadynamometrin nopeus mitataan tehoabsorptioyksikköön kytketystä rullasta.
7.1.1.1.1. Renkaiden luistaminen
Renkaiden luistamisen estämiseksi voidaan käyttää lisäpainoja. Valmistajan on säädettävä alustadynamometrin kuorma lisäpainojen kanssa. Lisäpainoja on käytettävä sekä kuorman säätämisen että päästö- ja polttoaineenkulutustestien aikana. Lisäpainon käytöstä on ilmoitettava kaikissa asianomaisissa testausselosteissa.
7.1.1.2. Testitilan lämpötila
Laboratorion ilman lämpötila säädetään arvoon 23 °C, ja se saa vaihdella testin aikana enintään ± 5 °C, ellei mahdollinen seuraavaksi tehtävä testi muuta edellytä.
7.2. Alustadynamometrin valmistelu
7.2.1. Inertiamassan asettaminen
Asetetaan alustadynamometrin ekvivalentti-inertiamassa tämän alaliitteen 2.5.3 kohdan mukaisesti. Jos alustadynamometrin inertia-asetusta ei voida säätää juuri tähän arvoon, käytetään seuraavaksi suurempaa inertia-asetusta, joka saa olla enintään 10 kg suurempi.
7.2.2. Alustadynamometrin lämmitys
Lämmitetään alustadynamometriä sen valmistajan suositusten mukaisesti tai muutoin sopivalla tavalla siten, että dynamometrin kitkahäviöt voivat tasaantua.
7.3. Ajoneuvon valmistelu
7.3.1. Rengaspaineen tarkistaminen
Säädetään rengaspaine tyyppi 1 -testin seisontalämpötilassa enintään 50 prosenttia suuremmaksi kuin sen rengaspainealueen alaraja, jonka valmistaja on määritellyt valitulle renkaalle (ks. tämän alaliitteen 4.2.2.3 kohta). Merkitään arvo kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin.
|
7.3.2. |
Jos dynamometrin asetuksia ei ei-toistettavissa olevien voimien vuoksi voida määrittää tämän alaliitteen 8.1.3 kohdassa esitettyjen kriteerien mukaisesti, ajoneuvo on varustettava vapaarullaustilalla. Vapaarullaustila edellyttää hyväksyntäviranomaisen hyväksyntää, ja sen käytöstä on ilmoitettava kaikissa asianomaisissa testausselosteissa.
|
|
7.3.3. |
Ajoneuvon sijoittaminen dynamometrille Testattava ajoneuvo asetetaan alustadynamometrille suoraan eteenpäin suuntautuvaan asentoon ja kiinnitetään turvallisesti. Jos käytetään yksirullaista alustadynamometriä, renkaan ja rullan kosketusalueen keskustan on oltava rullan yläosasta mitattuna ± 25 mm:n tai ± 2 prosentin etäisyydellä rullan halkaisijasta sen mukaan, kumpi on pienempi.
|
|
7.3.4. |
Ajoneuvon lämmittäminen
|
8. Alustadynamometrin kuormitusasetus
8.1. Alustadynamometrin kuormitusasetuksen säätäminen rullausmenetelmällä
Menetelmää voidaan soveltaa, kun ajovastuskertoimet f0, f1 ja f2 on määritetty.
Ajovastusmatriisiperheen tapauksessa menetelmää sovelletaan, kun edustavan ajoneuvon ajovastus määritetään tämän alaliitteen 4.3 kohdassa kuvatulla rullausmenetelmällä. Tavoiteajovastusarvot lasketaan tämän alaliitteen 5.1 kohdassa kuvatulla menetelmällä.
8.1.1. Kuormituksen alustava asettaminen
Jos alustadynamometrissä on kertoimen valitsin, dynamometrin tehoabsorptioyksikön säätämisessä käytetään seuraavasta yhtälöstä saatavia keinotekoisia alustavia kertoimia Ad, Bd ja Cd:
jossa
|
Fd |
on alustadynamometrin kuormitusasetus (N) |
|
v |
on alustadynamometrin rullan nopeus (km/h). |
Kuormituksen alustavassa asettamisessa suositellaan käytettäväksi seuraavia kertoimia:
a) Ad = 0, 5 × At, Bd = 0, 2 × Bt, Cd = Ct
yksiakselisille alustadynamometreille tai
Ad = 0, 1 × At, Bd = 0, 2 × Bt, Cd = Ct
kaksiakselisille alustadynamometreille, jolloin At, Bt ja Ct ovat tavoiteajovastuskertoimet
b) empiiriset arvot, kuten ne, joita käytetään vastaavantyyppisen ajoneuvon asetuksissa.
Jos alustadynamometrissä on polygonaaliasetus, dynamometrin tehoabsorptioyksikköön asetetaan asianmukaiset kuormitusarvot kullekin vertailunopeudelle.
8.1.2. Vapaa rullaus
Alustadynamometrillä tehtävässä rullaustestissä noudatetaan tämän alaliitteen 8.1.3.4.1 tai 8.1.3.4.2 kohdassa kuvattua menettelyä. Testi aloitetaan viimeistään 120 sekunnin kuluttua lämmitysmenettelyn päättymisestä. Perättäiset rullausajot aloitetaan välittömästi. Lämmitysmenettelyn ja iterointimenetelmällä tehtävien rullausten välistä aikaa voidaan valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella pidentää, jotta ajoneuvon asetukset rullausta varten ovat oikeat. Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle näyttöä, jolla perustellaan lisäajan pyytämistä ja jolla osoitetaan, ettei lisäaika vaikuta kuormitusparametreihin (esim. jäähdytysaineen ja/tai öljyn lämpötila, dynamometriin kohdistuva voima).
8.1.3. Todentaminen
|
8.1.3.1. |
Lasketaan tavoiteajovastuksen arvo käyttämällä tavoiteajovastuskertoimia At, Bt ja Ct, kullakin vertailunopeudella vj:
jossa
|
|
8.1.3.2. |
Mitattu ajovastus lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
|
8.1.3.3. |
Lasketaan simuloitu ajovastus alustadynamometrillä tämän alaliitteen 4.3.1.4 kohdassa esitetyllä menetelmällä lukuun ottamatta vastakkaisiin suuntiin tehtäviä mittauksia mutta mukaan luettuina tämän alaliitteen 4.5 kohdan mukaiset sovellettavat korjaukset, jolloin saadaan simuloitu ajovastuskäyrä:
Määritetään simuloitu ajovastus kullekin vertailunopeudelle vj seuraavalla yhtälöllä käyttäen laskettuja arvoja As, Bs ja Cs:
|
|
8.1.3.4. |
Dynamometrin kuormituksen asettamisessa voidaan käyttää kahta eri menetelmää. Jos ajoneuvoa kiihdytetään dynamometrillä, käytetään tämän alaliitteen 8.1.3.4.1 kohdassa kuvattua menetelmää. Jos ajoneuvoa kiihdytetään sen omalla käyttövoimalla, käytetään tämän alaliitteen 8.1.3.4.1 tai 8.1.3.4.2 kohdassa kuvattua menetelmää. Pienimmän kiihtyvyyden kerrottuna nopeudella on oltava 6 m2/s3. Jos ajoneuvo ei pysty saavuttamaan arvoa 6 m2/s3, sitä ajetaan kaasunsäädin täysin auki. 8.1.3.4.1. Kiinteiden arvojen menetelmä 8.1.3.4.1.1. Dynamometrin ohjelmiston on suoritettava yhteensä kolme rullausajoa: Ensimmäisestä rullausajosta lasketaan dynamometrin asetuskertoimet toista rullausajoa varten tämän alaliitteen 8.1.4 kohdan mukaisesti. Ensimmäisen rullausajon jälkeen ohjelmiston on suoritettava kolme uutta rullausajoa, joissa käytetään joko ensimmäisen rullausajon jälkeen määritettyjä kiinteitä dynamometrin asetuskertoimia tai tämän alaliitteen 8.1.4 kohdan mukaisesti mukautettuja dynamometrin asetuskertoimia. 8.1.3.4.1.2. Lopulliset dynamometrin asetuskertoimet A, B ja C lasketaan seuraavista yhtälöistä:
jossa
8.1.3.4.2. Iterointimenetelmä Määritellyillä nopeusalueilla olevien laskettujen voimien vaihteluvälin on oltava ± 10 N kahden perättäisen rullausajon voimien pienimmän neliösumman regression jälkeen. Muussa tapauksessa on mukautettava alustadynamometrin kuormitusasetusta tämän alaliitteen 8.1.4 kohdan mukaisesti ja suoritettava sitten lisää rullausajoja, kunnes vaihteluvälivaatimus täyttyy. |
8.1.4. Mukauttaminen
Alustadynamometrin kuormitusasetus mukautetaan seuraavien yhtälöiden mukaisesti:
jolloin
jossa
|
Fdj |
on alustadynamometrin alustava kuormitusasetus (N) |
|
F* dj |
on alustadynamometrin mukautettu kuormitusasetus (N) |
|
Fj |
on mukauttava ajovastus (Fsj - Ftj) (N) |
|
Fsj |
on simuloitu ajovastus vertailunopeudella vj (N) |
|
Ftj |
on tavoiteajovastus vertailunopeudella vj (N) |
|
A* d, B* d ja C* d |
ovat uudet alustadynamometrin asetuskertoimet. |
8.2. Alustadynamometrin kuormitusasetuksen asettaminen vääntömomenttimittarimenetelmällä
Menetelmää voidaan käyttää, kun liikevastus määritetään tämän alaliitteen 4.4 kohdassa kuvatulla vääntömomenttimittarimenetelmällä.
Ajovastusmatriisiperheen tapauksessa menetelmää sovelletaan, kun edustavan ajoneuvon liikevastus määritetään tämän alaliitteen 4.4 kohdassa kuvatulla vääntömomenttimittarimenetelmällä. ►M2 Tavoiteliikevastusarvot lasketaan tämän alaliitteen 5.1 kohdassa kuvatulla menetelmällä. ◄
8.2.1. Kuormituksen alustava asettaminen
Jos alustadynamometrissä on kertoimen valitsin, dynamometrin tehoabsorptioyksikön säätämisessä käytetään seuraavasta yhtälöstä saatavia keinotekoisia alustavia kertoimia Ad, Bd ja Cd:
jossa
|
Fd |
on alustadynamometrin kuormitusasetus (N) |
|
v |
on alustadynamometrin rullan nopeus (km/h). |
Kuormituksen alustavassa asettamisessa suositellaan käytettäväksi seuraavia kertoimia:
a)
yksiakselisille alustadynamometreille tai
kaksiakselisille alustadynamometreille, jolloin
at, bt ja ct ovat tavoiteliikevastuskertoimet ja
r′ on renkaan dynaaminen säde alustadynamometrillä nopeudella 80 km/h (m) tai
b) empiiriset arvot, kuten ne, joita käytetään vastaavantyyppisen ajoneuvon asetuksissa.
Jos alustadynamometrissä on polygonaaliasetus, dynamometrin tehoabsorptioyksikköön asetetaan asianmukaiset kuormitusarvot kullekin vertailunopeudelle.
8.2.2. Pyörän vääntömomentin mittaaminen
Vääntömomentti mitataan alustadynamometrillä tämän alaliitteen 4.4.2 kohdan mukaisesti. On käytettävä samanlaisia vääntömomenttimittareita kuin edeltävässä tietestissä.
8.2.3. Todentaminen
|
8.2.3.1. |
Määritetään tavoiteliikevastuskäyrä (vääntömomenttikäyrä) tämän alaliitteen 4.5.5.2.1 kohdassa olevalla yhtälöllä. Käyrä voidaan määrittää seuraavasti:
|
|
8.2.3.2. |
Lasketaan simuloitu tavoiteliikevastuskäyrä (vääntömomenttikäyrä) alustadynamometrillä tämän alaliitteen 4.4.3 kohdassa kuvatulla menetelmällä ja samassa kohdassa täsmennetyllä mittaustarkkuudella sekä määrittämällä tavoiteliikevastuskäyrä (vääntömomenttikäyrä) tämän alaliitteen 4.4.4 kohdassa kuvatulla tavalla mukaan luettuina tämän alaliitteen 4.5 kohdan mukaiset sovellettavat korjaukset jättäen kaikissa tapauksissa tekemättä mittaukset vastakkaisiin suuntiin, jolloin saadaan simuloitu liikevastuskäyrä:
Simuloidun liikevastuksen (vääntömomentin) on oltava toleranssin ± 10 N×r’ sisällä tavoiteliikevastuksesta kaikissa vertailunopeuspisteessä, kun r’ on renkaan dynaaminen säde metreinä mitattuna alustadynamometrillä nopeudella 80 km/h. Jo toleranssi jollakin vertailunopeudella ei ole tässä kohdassa kuvatun menetelmän kriteerin mukainen, mukautetaan alustadynamometrin kuormitusasetusta tämän alaliitteen 8.2.3.3 kohdassa kuvatulla menettelyllä. |
|
8.2.3.3. |
Mukauttaminen Alustadynamometrin kuormitusasetus mukautetaan seuraavan yhtälön mukaisesti:
jolloin
jossa
Toistetaan tämän alaliitteen 8.2.2 ja 8.2.3 kohta. |
|
8.2.3.4. |
Vetävien akselien massa, renkaiden eritelmät ja alustadynamometrin kuormitusasetus on merkittävä kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin, kun tämän alaliitteen 8.2.3.2 kohdan vaatimus täyttyy. |
8.2.4. Liikevastuskertoimien muuntaminen ajovastuskertoimiksi f0, f1, f2
8.2.4.1 Jos ajoneuvo ei rullaa toistettavissa olevalla tavalla eikä tämän alaliitteen 4.2.1.8.5 kohdan mukaista rullaustilaa voida käyttää, lasketaan ajovastusyhtälössä käytettävät kertoimet f0, f1 ja f2 tämän alaliitteen 8.2.4.1.1 kohdassa olevilla yhtälöillä. Muissa tapauksissa suoritetaan tämän alaliitteen 8.2.4.2–8.2.4.4 kohdassa kuvattu menettely.
8.2.4.1.1.
jossa
|
c0, c1, c2 |
ovat tämän alaliitteen 4.4.4 kohdassa määritetyt liikevastuskertoimet (Nm, Nm/(km/h), Nm/(km/h)2) |
|
r |
on renkaan dynaaminen säde ajoneuvossa, jolla liikevastus määritettiin (m) |
|
1,02 |
on likiarvokerroin, jolla kompensoidaan ajolaitteen häviöt. |
8.2.4.1.2. Määritettyjä kertoimien f0, f1 ja f2 arvoja ei käytetä alustadynamometrin asetuksissa eikä päästö- tai toimintasädetesteissä. Niitä käytetään vain seuraavissa tapauksissa:
a) pienennyksen määrittäminen alaliitteessä 1 olevan 8 kohdan mukaisesti
b) vaihteenvaihtopisteiden määrittäminen alaliitteen 2 mukaisesti
c) hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen interpolointi alaliitteessä 7 olevan 3.2.3 kohdan mukaisesti
d) sähköajoneuvojen tulosten laskeminen alaliitteessä 8 olevan 4 kohdan mukaisesti.
8.2.4.2. Kun alustadynamometri on säädetty määrätyillä toleransseilla, tehdään ajoneuvolle rullausmenettely alustadynamometrillä tämän alaliitteen 4.3.1.3 kohdan mukaisesti. Rullausajat on esitettävä kaikissa asianomaisissa testausselosteissa.
8.2.4.3. Määritetään ajovastus Fj vertailunopeudella vj (N) seuraavalla yhtälöllä:
jossa
|
Fj |
on ajovastus vertailunopeudella vj (N) |
|
TM |
on ajoneuvon testimassa (kg) |
|
mr |
on pyörivien komponenttien ekvivalentti tehollinen massa tämän alaliitteen 2.5.1 kohdan mukaisesti (kg) |
|
Δv |
= 10 km/h |
|
Δtj |
on nopeutta vj vastaava rullausaika (s). |
8.2.4.4. Määritetään ajovastusyhtälössä käytettävät kertoimet f0, f1 ja f2 pienimmän neliösumman regressiolla koko vertailunopeusalueella.
Alaliite 5
Testauslaitteet ja kalibroinnit
1. Testipenkkiä koskevat vaatimukset ja asetukset
1.1. Jäähdytystuuletinta koskevat vaatimukset
1.1.1. Ajoneuvoon kohdistetaan nopeudeltaan vaihteleva ilmavirtaus. Ilmavirran lineaarisen nopeuden asetusarvon puhaltimen ulostulossa on oltava sama kuin vastaava rullan nopeus suuremmilla nopeuksilla kuin 5 km/h. Ilmavirran lineaarisen nopeuden puhaltimen ulostulossa on oltava ± 5 km/h tai ± 10 prosenttia vastaavasta rullan nopeudesta sen mukaan, kumpi on suurempi.
1.1.2. Määritetään edellä mainittu ilmavirran nopeus keskiarvona joukosta mittauspisteitä, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:
a) Suorakulmaisilla ulostuloilla varustettujen tuulettimien tapauksessa pisteet sijaitsevat keskellä kutakin suorakulmiota, jotka jakavat koko ulostulon yhdeksään alueeseen (eli jakavat ulostulon vaaka- ja pystysivut kolmeen samankokoiseen osaan). Keskialueella ei tehdä mittauksia (kuten kuvassa A5/1 esitetään).
Kuva A5/1
Tuuletin, jonka ulostulo on suorakulmainen
b) Pyöreät tuulettimien ulostulot jaetaan kahdeksaan samankokoiseen sektoriin pystysuoralla, vaakasuoralla ja kahdella 45 asteen suoralla. Mittauspisteet sijaitsevat kunkin sektorin keskisäteellä (22,5°) etäisyydellä, joka vastaa kahta kolmasosaa säteen kokonaispituudesta (kuten kuvassa A5/2 esitetään).
Kuva A5/2
Tuuletin, jonka ulostulo on pyöreä
Mittaukset on tehtävä niin, ettei tuulettimen edessä ole ajoneuvoa tai muuta estettä. Ilman lineaarisen nopeuden mittauslaite on sijoitettava 0–20 cm:n päähän ilmasuuttimesta.
1.1.3. Tuulettimen ulostulolla on oltava seuraavat ominaisuudet:
a) pinta-ala vähintään 0,3 m2 ja
b) leveys/halkaisija vähintään 0,8 m.
1.1.4. Tuulettimen sijainnin on oltava seuraava:
a) matalamman reunan korkeus maasta: noin 20 cm
b) etäisyys ajoneuvon etuosasta: noin 30 cm.
1.1.5. Jäähdytystuulettimen korkeutta ja sivusuuntaista sijaintia voidaan valmistajan pyynnöstä muuttaa, jos hyväksyntäviranomainen pitää sitä asianmukaisena.
1.1.6. Jäähdytystuulettimen sijainti on tämän alaliitteen 1.1.5 kohdassa kuvatuissa tapauksissa kirjattava kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin, ja sitä on käytettävä mahdollisissa myöhemmin tehtävissä testeissä.
2. Alustadynamometri
2.1. Yleiset vaatimukset
2.1.1. Dynamometrin on pystyttävä simuloimaan ajovastusta käyttäen kolmea ajovastuskerrointa, joita voidaan säätää kuormituskäyrän muodon muuttamiseksi.
2.1.2. Alustadynamometri voi olla yksi- tai kaksirullainen. Kun käytetään kaksirullaisia alustadynamometrejä, rullien on oltava kiinteästi liitettyjä tai eturullan on käytettävä suoraan tai epäsuorasti intertiamassoja ja tehonabsorptiolaitetta.
2.2. Erityiset vaatimukset
Seuraavat erityiset vaatimukset liittyvät dynamometrin valmistajan eritelmiin.
2.2.1. Rullan pyörintäpoikkeaman on oltava pienempi kuin 0,25 mm kaikissa mittauspaikoissa.
2.2.2. Rullan halkaisijan on oltava ± 1,0 mm:n sisällä ilmoitetusta nimellisarvosta kaikissa mittauspaikoissa.
2.2.3. Dynamometrissä on oltava ajanmittausjärjestelmä, jota käytetään määritettäessä kiihtyvyydet ja mitattaessa ajoneuvon tai dynamometrin rullausajat. Ajanmittausjärjestelmän tarkkuuden on oltava vähintään ± 0,001 prosenttia. Tämä on tarkistettava alkuasennuksessa.
2.2.4. Dynamometrissä on oltava nopeudenmittausjärjestelmä, jonka tarkkuus on vähintään ± 0,080 km/h. Tämä on tarkistettava alkuasennuksessa.
2.2.5. Dynamometrin vasteajan (90 prosentin vaste vetovoiman muutokseen) on oltava pienempi kuin 100 ms vähintään 3 m/s2:n hetkellisillä kiihtyvyyksillä. Tämä on tarkistettava alkuasennuksessa ja merkittävien kunnossapitotoimenpiteiden jälkeen.
2.2.6. Dynamometrin valmistajan on ilmoitettava dynamometrin perusinertia, jonka on vahvistettava olevan ± 0,5 prosentin sisällä kustakin mitatusta perusinertiasta ja ± 0,2 prosentin sisällä aritmeettisesta keskiarvosta, joka on johdettu dynaamisesti kokeista, joissa kiihtyvyys, hidastuvuus ja voima ovat vakioita.
2.2.7. Rullan nopeus mitataan vähintään 1 Hz:n taajuudella.
2.3. Muut erityiset vaatimukset alustadynamometreille testattaessa ajoneuvoja nelivetotilassa
2.3.1. Nelivedon hallintalaite on suunniteltava siten, että seuraavat vaatimukset täyttyvät, kun tehdään testi, jossa ajoneuvolla ajetaan WLTC-sykli.
2.3.1.1. Simuloidaan ajovastusta siten, että voimat jakautuvat nelivetotilassa samalla tavalla kuin ajettaessa ajoneuvoa sileällä, kuivalla ja tasaisella tienpinnalla.
2.3.1.2. Tämän alaliitteen 2.3.1.2.1 sekä 2.3.1.2.2 tai 2.3.1.2.3 kohdan vaatimusten täyttyminen on tarkastettava alkuasennuksen yhteydessä ja merkittävien kunnossapitotoimenpiteiden jälkeen. Etu- ja takarullan nopeuksien ero arvioidaan suodattamalla vähintään 20 Hz:n taajuudella saadut tiedot rullien nopeudesta 1 sekunnin liikkuvan keskiarvon suodattimella.
2.3.1.2.1. Etu- ja takarullan kulkeman matkan eron on oltava pienempi kuin 0,2 prosenttia WLTC-syklissä ajetusta matkasta. Integroidaan absoluuttinen luku käytettäväksi ajomatkan kokonaiseron laskemisessa WLTC-syklin mitalta.
2.3.1.2.2. Etu- ja takarullan kulkeman matkan eron on oltava pienempi kuin 0,1 m kaikilla 200 ms:n jaksoilla.
2.3.1.2.3. Kaikkien rullanopeuksien erojen toleranssi on ± 0,16 km/h.
2.4. Alustadynamometrin kalibrointi
2.4.1. Voimanmittausjärjestelmä
Voima-anturin tarkkuuden ja lineaarisuuden on oltava vähintään ± 10 N kaikilla mitatuilla askelilla. Tämä on tarkistettava alkuasennuksessa, merkittävien kunnossapitotoimenpiteiden jälkeen ja enintään 370 päivää ennen testausta.
2.4.2. Dynamometrin kalibrointi loishäviöiden suhteen
Mitataan dynamometrin loishäviöt ja päivitetään ne, jos jokin mitatuista arvoista eroaa senhetkisestä häviökäyrästä enemmän kuin 9,0 N. Tämä on tarkistettava alkuasennuksessa, merkittävien kunnossapitotoimenpiteiden jälkeen ja enintään 35 päivää ennen testausta.
2.4.3. Ajovastuksen simuloinnin tarkistaminen ilman ajoneuvoa
Dynamometrin toiminta on tarkistettava kuormittamattomalla rullauksella alkuasennuksessa, merkittävien kunnossapitotoimenpiteiden jälkeen ja enintään 7 päivää ennen testausta. Rullausvoimavirheen aritmeettisen keskiarvon on oltava kussakin vertailunopeuspisteessä pienempi kuin 10 N tai 2 prosenttia sen mukaan, kumpi on suurempi.
3. Pakokaasunlaimennusjärjestelmä
3.1. Järjestelmän eritelmä
3.1.1. Yleiskuvaus
3.1.1.1. Pakokaasun laimentamisessa on käytettävä täysvirtauslaimennusjärjestelmää. Ajoneuvon koko pakokaasua laimennetaan jatkuvasti ulkoilmalla valvotuissa olosuhteissa käyttäen vakiotilavuuskerääjää. Siinä voidaan käyttää kriittisen virtauksen venturia (CVF) tai useita rinnakkaisia kriittisen virtauksen ventureita, syrjäytyspumppua (PDP), aliääniventuria (SSV) tai yliäänivirtausmittaria (UFM). Pakokaasu-laimennusilmaseoksen kokonaistilavuus mitataan, ja siitä otetaan jatkuva suhteellinen näyte analysointia varten. Pakokaasun sisältämien yhdisteiden määrät määritetään näytteiden pitoisuuksista, jotka korjataan vastaavilla pitoisuuksilla laimennusilmassa ja testijakson kokonaisvirtauksella.
3.1.1.2. Pakokaasunlaimennusjärjestelmä koostuu yhdysputkesta, sekoituslaitteesta ja laimennustunnelista, laimennusilman säätölaitteesta, imulaitteesta ja virtauksenmittauslaitteesta. Laimennustunneliin asennetaan näytteenottimet tämän alaliitteen 4.1, 4.2 ja 4.3 kohdan mukaisesti.
3.1.1.3. Tämän alaliitteen 3.1.1.2 kohdassa tarkoitettu sekoituslaite on kuvassa A5/3 kuvatun lainen astia, jossa ajoneuvon pakokaasut ja laimennusilma yhdistetään siten, että seos on homogeeninen näytteenottopaikassa.
3.2. Yleiset vaatimukset
3.2.1. Ajoneuvon pakokaasut on laimennettava riittävällä määrällä ulkoilmaa, jotta näytteenotto- ja mittausjärjestelmään ei kondensoidu vettä missään testin aikana esiintyvissä olosuhteissa.
3.2.2. Ilman ja pakokaasujen seoksen on oltava homogeenista näytteenottimien sijaintipaikoissa (ks. tämän alaliitteen 3.3.3 kohta). Näytteenottimien on otettava laimennetusta pakokaasusta edustavia näytteitä.
3.2.3. Järjestelmän on mahdollistettava laimennettujen pakokaasujen kokonaistilavuuden mittaaminen.
3.2.4. Näytteenottojärjestelmän on oltava kaasutiivis. Säädettävän laimennuksen näytteenottojärjestelmän suunnittelun ja siihen käytettyjen materiaalien on oltava sellaisia, etteivät ne vaikuta yhdisteiden pitoisuuksiin laimennetuissa pakokaasuissa. Jos jokin järjestelmän komponentti (lämmönvaihdin, sykloniseparaattori, imulaite jne.) muuttaa jonkin yhdisteen pitoisuutta pakokaasussa eikä tätä järjestelmävikaa voida korjata, on sen yhdisteen näytteenotto suoritettava ennen kyseistä komponenttia.
3.2.5. Kaikki laimennusjärjestelmän osien, jotka ovat kosketuksissa raa’an tai laimennetun pakokaasun kanssa, on oltava sellaisia, että hiukkasten kerääntyminen tai muuttuminen on mahdollisimman vähäistä. Kaikki osat on valmistettava sähköä johtavista materiaaleista, jotka eivät reagoi pakokaasun komponenttien kanssa, ja maadoitettava sähköisesti sähköstaattisten vaikutusten estämiseksi.
3.2.6. Jos testattava ajoneuvo on varustettu useampihaaraisella pakoputkella, yhdistävät putket on kytkettävä mahdollisimman lähelle ajoneuvoa haittaamatta niiden toimintaa.
3.3. Erityiset vaatimukset
3.3.1. Liitäntä ajoneuvon pakojärjestelmään
3.3.1.1. Yhdysputken alkupää liitetään pakoputken poistoaukkoon. Yhdysputken loppupää on näytteenottopaikka tai ensimmäinen laimennuskohta.
Kun kyse on useampiputkisesta järjestelmästä, jossa kaikki pakoputket on yhdistetty, yhdysputken alkupäänä pidetään viimeistä liitosta, jossa kaikki pakoputket ovat yhdistettyinä. Tässä tapauksessa pakoputken poistoaukosta yhdysputken alkuun johtava putki voi olla eristetty tai lämmitetty taikka eristämätön tai lämmittämätön.
3.3.1.2. Ajoneuvon ja laimennusjärjestelmän välisen yhdysputken on oltava sellainen, että lämpöhäviö jää mahdollisimman pieneksi.
3.3.1.3. Yhdysputken on täytettävä seuraavat vaatimukset:
a) Putken on oltava alle 3,6 m pitkä, tai jos se on lämpöeristetty, alle 6,1 m pitkä. Sen sisähalkaisija ei saa olla suurempi kuin 105 mm. Eristävien materiaalien paksuuden on oltava vähintään 25 mm ja lämmönjohtavuuden enintään 0,1 W/m–1K–1 lämpötilassa 400 °C. Putki voidaan lämmittää kastepistettä korkeampaan lämpötilaan. Tämän voidaan katsoa saavutetun, kun putki lämmitetään lämpötilaan 70 °C.
b) Putki ei saa aiheuttaa staattisen paineen muuttumista yli ± 0,75 kPa:lla testattavan ajoneuvon pakoputkissa 50 km:n/h nopeudessa tai yli ± 1,25 kPa:lla koko testin aikana verrattuna niihin staattisiin paineisiin, jotka on kirjattu, kun ajoneuvon pakoputkiin ei ole liitetty mitään. Paine on mitattava pakoaukosta tai halkaisijaltaan yhtä suuresta jatkokappaleesta mahdollisimman läheltä pakoputken päätä. Näytteenottojärjestelmiä, joilla voidaan ylläpitää staattisen paineen toleranssi ± 0,25 kPa, voidaan käyttää, jos valmistajan kirjallisella pyynnöllä hyväksyntäviranomaiselle perustellaan pienemmän toleranssin tarve.
c) Mikään yhdysputken komponentti ei saa olla sellaista materiaalia, joka voi muuttaa pakokaasun kaasumaista tai kiinteää koostumusta. Jotta vältetään elastomeeriliittimistä peräisin olevien hiukkasten syntyminen, käytettävien elastomeerien on oltava termisesti mahdollisimman stabiileja, ja niiden altistuminen pakokaasuille on pidettävä mahdollisimman vähäisenä. Ajoneuvon pakoaukon ja yhdysputken liitännässä ei suositella elastomeeriliittimien käyttöä.
3.3.2. Laimennusilman säätö
3.3.2.1. Laimennusilma, jota käytetään pakokaasun ensimmäisessä laimentamisessa vakiotilavuusnäytteenottotunnelissa (CVS), on johdettava sellaisen suodattimen läpi, jonka materiaali pystyy vähentämään kooltaan kaikkein tunkeutuvimpien hiukkasten määrää vähintään 99,95 prosenttia tai joka vastaa vähintään standardin EN 1822:2009 luokkaa H13. Se vastaa suurteho- eli HEPA-suodattimien eritelmiä. Laimennusilma voidaan haluttaessa esipuhdistaa puuhiilellä ennen sen johtamista HEPA-suodattimeen. On suositeltavaa sijoittaa lisäksi karkeiden hiukkasten suodatin ennen HEPA-suodatinta ja mahdollisesti käytettävän puuhiilipuhdistimen jälkeen.
3.3.2.2. Laimennusilmasta voidaan valmistajan pyynnöstä ottaa näyte hyvän teknisen käytännön mukaisesti taustahiukkastasojen määrittämiseksi. Ne voidaan sen jälkeen vähentää laimennetusta pakokaasusta mitatuista arvoista. Ks. alaliitteessä 6 oleva 1.2.1.3 kohta.
3.3.3. Laimennustunneli
3.3.3.1. On huolehdittava järjestelyistä, joilla ajoneuvon pakokaasut ja laimennusilma sekoitetaan. Tarvittaessa voidaan käyttää sekoituslaitetta.
3.3.3.2. Seoksen homogeenisuus missään keräysputken leikkauskohdassa ei saa poiketa enemmän kuin ± 2 prosenttia niiden arvojen aritmeettisesta keskiarvosta, jotka on saatu vähintään viidestä pisteestä, jotka sijaitsevat tasaisin välein kaasuvirran poikkipinnassa.
3.3.3.3. Hiukkas- ja hiukkaspäästönäytteiden keräämisessä on käytettävä laimennustunnelia, jolla on seuraavat ominaisuudet:
a) Se koostuu sähköä johtavasta materiaalista valmistetusta suorasta putkesta, joka on maadoitettu.
b) Se synnyttää pyörteisen virtauksen (Reynoldsin luku vähintään 4 000 ) ja on riittävän pitkä, jotta pakokaasu ja laimennusilma sekoittuvat täydellisesti.
c) Sen halkaisija on vähintään 200 mm.
d) Se voidaan eristää ja/tai lämmittää.
3.3.4. Imulaite
3.3.4.1. Laitteessa voi olla erilaisia kiinteitä nopeuksia, joilla varmistetaan riittävä virtaus veden kondensoitumisen estämiseksi. Tähän päästään, kun virtaus on joko
a) kaksinkertainen verrattuna toimintasyklin kiihdytysten tuottamaan suurimpaan pakokaasuvirtaan tai
b) riittävä varmistamaan, että CO2-pitoisuus laimennetun pakokaasun näytepussissa on pienempi kuin 3 tilavuusprosenttia bensiinin ja dieselöljyn osalta, pienempi kuin 2,2 tilavuusprosenttia nestekaasun osalta ja pienempi kuin 1,5 tilavuusprosenttia maakaasun/biometaanin osalta.
3.3.4.2. Tämän alaliitteen 3.3.4.1 kohdan vaatimusten noudattaminen ei ole välttämättä tarpeen, jos CVS-järjestelmällä estetään kondensoituminen käyttämällä esimerkiksi seuraavia tekniikoita tai niiden yhdistelmiä:
a) Vähennetään laimennusilman kosteuspitoisuutta (kosteudenpoisto).
b) Lämmitetään CVS-järjestelmän laimennusilmaa ja kaikkia komponentteja laimennetun pakokaasuvirran mittauslaitteeseen asti ja haluttaessa pussinäytteenottojärjestelmää ja sen näytepusseja sekä järjestelmää, jolla mitataan pitoisuudet pusseissa.
Tällaisissa tapauksissa on perusteltava testissä käytettävä CVS-järjestelmän virtausnopeus osoittamalla, että vettä ei voi kondensoitua mihinkään kohtaan CVS-, pussinäytteenotto- tai analyysijärjestelmässä.
3.3.5. Tilavuuden mittaus ensilaimennusjärjestelmässä
3.3.5.1. Vakiotilavuuskerääjään otetun laimennetun pakokaasun kokonaistilavuuden mittausmenetelmän on oltava sellainen, että mittaustarkkuus on ± 2 prosenttia kaikissa toimintaolosuhteissa. Jos laite ei voi kompensoida pakokaasujen ja laimennusilman seoksen lämpötilan muutoksia mittauspisteessä, on käytettävä lämmönvaihdinta pitämään lämpötila sellaisena, että sen poikkeama annetusta käyttölämpötilasta on syrjäytyspumpulla varustetun CVS-järjestelmän tapauksessa ±6 °C, kriittisen virtauksen venturilla varustetun CVS-järjestelmän tapauksessa ± 11 °C, yliäänivirtausmittarilla varustetun CVS-järjestelmän tapauksessa ±6 °C ja aliääniventurilla varustetun CVS-järjestelmän tapauksessa ± 11 °C.
3.3.5.2. Tilavuudenmittauslaite voidaan tarvittaessa suojata sykloniseparaattorilla, raskashiukkassuodattimella tms.
3.3.5.3. Asennetaan lämpötila-anturi välittömästi ennen tilavuuden mittauslaitetta. Lämpötila-anturin tarkkuuden on oltava ± 1 °C ja vasteajan 0,1 sekuntia 62 prosentissa annetusta lämpötilan vaihtelusta (arvo mitattu silikoniöljyssä).
3.3.5.4. Paineen poikkeama ilmakehän paineesta mitataan ennen tilavuuden mittauslaitetta ja tarvittaessa sen jälkeen.
3.3.5.5. Painemittausten tarkkuuden on oltava ± 0,4 kPa testin aikana. Ks. taulukko A5/5.
3.3.6. Suositeltavan järjestelmän kuvaus
Kuvassa A5/3 esitetään kaavio pakokaasunlaimennusjärjestelmistä, jotka täyttävät tämän alaliitteen vaatimukset.
Suositellaan seuraavien komponenttien käyttöä:
a) Laimennusilman suodatin, joka voi tarvittaessa olla esilämmitetty. Suodattimessa on sarjassa seuraavat suodattimet: tulopuolella aktiivihiilisuodatin (valinnainen) ja lähtöpuolella HEPA-suodatin. On suositeltavaa sijoittaa lisäksi karkeiden hiukkasten suodatin ennen HEPA-suodatinta ja mahdollisesti käytettävän aktiivihiilisuodattimen jälkeen. Aktiivihiilisuodattimen tarkoituksena on vähentää ja stabiloida ulkoisista päästöistä peräisin olevia hiilivetypitoisuuksia laimennusilmassa.
b) Yhdysputki, jonka kautta ajoneuvon pakokaasu johdetaan laimennustunneliin.
c) Lämmönvaihdin (valinnainen), joka kuvataan tämän alaliitteen 3.3.5.1 kohdassa.
d) Sekoituslaite, jossa pakokaasu ja ilma sekoitetaan homogeeniseksi seokseksi ja joka voi sijaita lähellä ajoneuvoa, jotta yhdysputki voi olla mahdollisimman lyhyt.
e) Laimennustunneli, josta hiukkasnäytteet otetaan.
f) Mittausjärjestelmä voidaan tarvittaessa suojata sykloniseparaattorilla, raskashiukkassuodattimella tms.
g) Imulaite, jonka teho riittää käsittelemään laimennetun pakokaasun kokonaistilavuuden.
Piirustusten ehdoton noudattaminen ei ole tarpeen. Lisätietojen saamiseksi ja laitejärjestelmän toimintojen yhteensovittamiseen voidaan käyttää lisälaitteita, kuten mittareita, venttiilejä, solenoideja ja kytkimiä.
Kuva A5/3
Pakokaasunlaimennusjärjestelmä
3.3.6.1. Syrjäytyspumppu (PDP)
3.3.6.1.1. Syrjäytyspumpulla (PDP) varustettu pakokaasun laimennuksen täysvirtausjärjestelmä täyttää tämän alaliitteen vaatimukset säätelemällä pumpun läpi kulkevaa kaasuvirtaa vakiolämpötilassa ja -paineessa. Kokonaistilavuus mitataan laskemalla kalibroidun syrjäytyspumpun kierrokset. Suhteellinen näyte saadaan ottamalla näyte pumpulla, virtausmittarilla ja virtauksen säätöventtiilillä vakiovirtausmäärällä.
3.3.6.2. Kriittisen virtauksen venturi (CFV)
3.3.6.2.1. Kriittisen virtauksen venturin (CFV) käyttö täysvirtauslaimennusjärjestelmässä perustuu kriittisen virtauksen mekaniikan periaatteisiin. Laimennuksen ja pakokaasun muuttuvan seoksen virtausmäärä ylläpidetään äänennopeutena, joka on suoraan verrannollinen kaasun lämpötilan neliöjuureen. Virtausta valvotaan, lasketaan ja integroidaan jatkuvasti testin ajan.
3.3.6.2.2. Laimennustunnelista otettujen kaasunäytteiden suhteellisuus varmistetaan käyttämällä lisäksi toista kriittisen virtauksen näytteenottoventuria. Kun sekä paine että lämpötila ovat yhtä suuret kahdessa venturiputken sisäänmenoaukossa, näytteenottoon ohjatun kaasuvirtauksen tilavuus on suhteessa tuotettuun laimennetun pakokaasuseoksen kokonaistilavuuteen, ja siten tämän alaliitteen vaatimukset täyttyvät.
3.3.6.2.3. Mittaava kriittisen virtauksen venturiputki (CFV), jolla mitataan laimennetun pakokaasun virtaustilavuus.
3.3.6.3. Aliääniventuri (SSV)
3.3.6.3.1. Aliääniventurin (SSV) (kuva A5/4) käyttö täysvirtauslaimennusjärjestelmässä perustuu kriittisen virtauksen mekaniikan periaatteisiin. Laimennoksen ja pakokaasun muuttuvan seoksen virtausmäärä ylläpidetään aliääninopeutena, joka lasketaan aliääniventurin fyysistä mitoista sekä venturin sisääntulosta mitatusta absoluuttisesta lämpötilasta (T) ja paineesta (P) ja venturin kurkusta mitatusta paineesta. Virtausta valvotaan, lasketaan ja integroidaan jatkuvasti testin ajan.
3.3.6.3.2. Aliääniventurilla mitataan laimennetun pakokaasun virtaustilavuus.
3.3.6.4. Yliäänivirtausmittari (UFM)
3.3.6.4.1. Yliäänivirtausmittari mittaa laimennetun pakokaasun nopeutta CVS-järjestelmän putkistossa havainnoimalla virtausta yliäänellä käyttäen yhtä tai useampaa putkeen kuvan A5/5 mukaisesti asennettua yliäänilähetin-vastaanotinparia. Virtaavan kaasun nopeus määritetään mittaamalla ero ajoissa, jotka kuluvat yliäänisignaalin kulkemiseen lähettimestä vastaanottimeen virtaussuunnassa ylös- ja alaspäin. Kaasun nopeus muunnetaan vakiotilavuusvirraksi soveltamalla putken halkaisijaan kalibrointikerrointa, jolla tehdään reaaliaikakorjaukset laimennetun pakokaasun lämpötilaan ja absoluuttiseen paineeseen,
3.3.6.4.2. Järjestelmä koostuu seuraavista komponenteista:
a) imulaite, jossa on nopeudensäädin, virtausventtiili tai jokin muu menetelmä, jolla säädetään CVS-järjestelmän virtausta ja pidetään yllä vakiotilavuusvirta vakio-olosuhteissa
b) yliäänivirtausmittari
c) lämpötilan (T) ja paineen (P) mittauslaitteet, joita tarvitaan virtauksen korjaamiseen
d) valinnainen lämmönvaihdin, jolla säädellään yliäänivirtausmittariin tulevan laimennetun pakokaasun lämpötilaa. Jos lämmönvaihdin asennetaan, sen on kyettävä säätämään laimennetun pakokaasun lämpötila tämän alaliitteen 3.3.5.1 kohdassa annettuun arvoon. Välittömästi ennen imulaitetta mitatun ilma-pakokaasuseoksen lämpötilan on koko testin ajan oltava ±6 °C käyttölämpötilan aritmeettisesta keskiarvosta.
3.3.6.4.3. Yliäänivirtausmittarilla (UFM) varustetun CVS-järjestelmän suunnitteluun ja käyttöön sovelletaan seuraavia vaatimuksia:
a) Laimennetun pakokaasun nopeuden tuottaman Reynoldsin luvun on oltava suurempi kuin 4 000 , jotta ennen yliäänivirtausmittaria voidaan pitää yllä tasainen pyörteilevä virta.
b) Asennetaan yliäänivirtausmittari halkaisijaltaan vakiomittaiseen putkeen, jonka pituus on ylävirtaan 10 kertaa sisähalkaisija ja alavirtaan 5 kertaa sisähalkaisija.
c) Asennetaan laimennetun pakokaasun lämpötilaa mittaava lämpötila-anturi (T) välittömästi ennen yliäänivirtausmittaria. Anturin tarkkuuden on oltava ± 1 °C ja vasteajan 0,1 sekuntia 62 prosentissa annetusta lämpötilan vaihtelusta (arvo mitattu silikoniöljyssä).
d) Laimennetun pakokaasun absoluuttinen paine (P) mitataan välittömästi ennen yliäänivirtausmittaria tarkkuudella ± 0,3 kPa.
e) Jos yliäänivirtausmittarista ylävirtaan ei asenneta lämmönvaihdinta, laimennetun pakokaasun virtaus korjattuna vakio-olosuhteisiin on pidettävä tasaisena koko testin ajan. Tämä voidaan toteuttaa imulaitteella, virtausventtiilillä tai muulla menetelmällä.
3.4. CVS-järjestelmän kalibrointi
3.4.1. Yleiset vaatimukset
3.4.1.1. CVS-järjestelmä kalibroidaan käyttäen tarkkaa virtausmittaria ja kuristinlaitetta taulukossa A5/4 annetuin väliajoin. Virtaus järjestelmän läpi mitataan eri painelukemilla, ja järjestelmän säätöparametrit mitataan ja suhteutetaan virtauksiin. Virtausmittauslaitteen (esim. kalibroitu venturi, laminaarinen virtauselementti (LFE), kalibroitu turbiinimittari) on oltava dynaaminen ja sovelluttava vakiotilavuuskerääjätestissä esiintyvälle suurelle virtausmäärälle. Laitteen tarkkuuden on oltava taattu hyväksytyn kansallisen tai kansainvälisen standardin mukaisesti.
3.4.1.2. Seuraavissa kohdissa esitetään PDP-, CFV-, SSV- ja UFM-yksiköiden kalibrointimenetelmät käyttäen laminaarista virtausmittaria, joka antaa vaaditun tarkkuuden, sekä kalibroinnin pätevyyden tilastollinen tarkastus.
3.4.2. Syrjäytyspumpun (PDP) kalibrointi
3.4.2.1. Seuraava kalibrointimenettely selvittää laitteet, testivarustelun ja eri parametrit, jotka mitataan CVS-pumpun virtausmäärän määritystä varten. Mitataan kaikki pumppuun liittyvät parametrit yhtaikaa niiden parametrien kanssa, jotka liittyvät pumpun kanssa sarjaan kytkettyyn virtausmittariin. Laskettu virtaama (mitatussa absoluuttisessa paineessa ja lämpötilassa pumpun sisääntulossa, m3/min) esitetään sitten graafisesti suhteessa korrelaatiofunktioon, joka sisältää merkitykselliset pumpun parametrit. Määritetään sen jälkeen lineaarinen yhtälö, joka ilmaisee pumpun virtauksen ja korrelaatiofunktion suhteen toisiinsa. Jos CVS:n käyttö on moninopeuksinen, suoritetaan kalibrointi jokaiselle käytettävälle alueelle.
3.4.2.2. Tämä kalibrointimenettely perustuu virtaaman kussakin pisteessä ilmaisevien pumpun ja tilavuusmittarin parametrien absoluuttisten arvojen mittaamiseen. Seuraavien vaatimusten on täytyttävä, jotta varmistetaan kalibrointikäyrän tarkkuus ja oikeellisuus:
3.4.2.2.1. Pumpun paineet mitataan pumppuun tehdyistä mittausrei’istä eikä pumpun imu- ja painepuolen ulkoisista putkista. Paineenmittausreiät, jotka on tehty pumpun käyttöpäädyn ylä- ja alakeskiöihin, antavat todelliset pumpun sisäiset paineet ja siten ilmaisevat absoluuttiset paine-erot.
3.4.2.2.2. Lämpötila on pidettävä vakaana kalibroinnin aikana. Laminaarinen virtausmittari on herkkä tulopuolen lämpötilan vaihteluille, jotka aiheuttavat mittauspisteiden hajontaa. Asteittaiset ± 1 °C:n lämpötilanvaihtelut ovat hyväksyttäviä, jos ne tapahtuvat useita minuutteja kestävän jakson aikana.
3.4.2.2.3. Kaikkien virtausmittarin ja CVS-pumpun välisten liitosten on oltava vuotamattomia.
3.4.2.3. Pakokaasupäästötestin aikana näiden samojen pumppuparametrien mittaus antaa käyttäjälle mahdollisuuden laskea virtaama kalibrointiyhtälöstä.
3.4.2.4. Tämän alaliitteen kuvassa A5/6 annetaan esimerkki kalibrointijärjestelyistä. Muutokset ovat sallittuja, jos hyväksyntäviranomainen hyväksyy ne tarkkuudeltaan vastaaviksi. Jos käytetään kuvan A5/6 mukaista järjestelyä, seuraavat tiedot on selvitettävä annetuissa tarkkuusrajoissa:
Ulkoilman paine (korjattu), Pb ± 0,03 kPa
Ympäristön lämpötila, T ± 0,2 K
ilman lämpötila laminaarivirtauselementissä (LFE) (ETI) ± 0,15 K
alipaine ennen LFE:tä (EPI) ± 0,01 kPa
paine-ero LFE-kennon yli (EDP) ± 0,0015 kPa
ilman lämpötila CVS-pumpun imupuolella (PTI) ± 0,2 K
ilman lämpötila CVS-pumpun painepuolella (PTO) ± 0,2 K
alipaine CVS-pumpun imupuolella (PPI) ± 0,22 kPa
ylipaine CVS-pumpun painepuolella (PPO) ± 0,22 kPa
pumpun kierrokset testijakson aikana, n ± 1 rpm
jakson aika (vähintään 250 s) (t) ± 0,1 s
Kuva A5/6
Syrjäytyspumpun kalibrointi
3.4.2.5. Kun järjestelmä on kytketty kuvan A5/6 mukaisesti, asetetaan säädettävä kuristin täysin auki ja käytetään CVS-pumppua 20 minuuttia ennen kalibroinnin aloittamista.
3.4.2.5.1. Säädetään kuristusventtiiliä kiinni sellaisin alipainevälein (noin 1 kPa), joilla saadaan vähintään kuusi mittauspistettä kokonaiskalibrointiin. Annetaan järjestelmän tasaantua kolme minuuttia ja toistetaan tiedonkeruu.
3.4.2.5.2. Lasketaan ilman virtaama Qs kussakin testipisteessä vakiokuutiometreiksi minuutissa virtausmittarin tiedoista käyttäen valmistajan ilmoittamaa menetelmää.
3.4.2.5.3. Muutetaan sitten ilman virtaama pumpun virtaamaksi V0 (m3/kierros) pumpun imupuolen absoluuttisessa lämpötilassa ja paineessa.
jossa
|
V0 |
on pumpun virtaama olosuhteissa Tp ja Pp (m3/kierros) |
|
Qs |
on ilman virtaama olosuhteissa 101,325 kPa ja 273,15 K (0 °C) (m3/min) |
|
Tp |
on pumpun imupuolen lämpötila (K) |
|
Pp |
on pumpun imupuolen absoluuttinen paine (kPa) |
|
n |
on pumpun kierrosnopeus (rpm). |
3.4.2.5.4. Jotta kompensoitaisiin pumpun nopeuden ja paineen vaihteluiden ja pumpun luiston vaikutus, lasketaan korrelaatiofunktio x0 pumpun nopeudesta (n), paine-erosta pumpun imupuolen ja painepuolen välillä ja pumpun painepuolen absoluuttipaineesta seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
x0 |
on korrelaatiofunktio |
|
ΔPp |
on pumpun imu- ja painepuolen välinen paine-ero (kPa) |
|
Pe |
(PPO + Pb) on absoluuttinen käyttöpaine (kPa). |
Muodostetaan lineaarisen neliösumman menetelmällä kalibrointiyhtälöt, joilla on seuraava muoto:
jossa B ja M ovat suorien kaltevuudet ja A ja D0 niiden leikkauspisteet.
3.4.2.6. Moninopeuksinen CVS-järjestelmä on kalibroitava jokaiselle käytettävälle nopeudelle. Pumpun eri virtausalueille luotujen kalibrointikäyrien on oltava lähes samansuuntaisia, ja leikkauspistearvojen D0 on suurennuttava, kun pumpun virtausalue pienenee.
3.4.2.7. Yhtälöstä laskettujen arvojen on oltava 0,5 prosentin sisällä mitatusta arvosta V0. M:n arvot vaihtelevat pumppukohtaisesti. Kalibrointi on tehtävä alkuasennuksessa ja merkittävien kunnossapitotoimenpiteiden jälkeen.
3.4.3. Kriittisen virtauksen venturin (CFV) kalibrointi
3.4.3.1. Kriittisen virtauksen venturin kalibrointi perustuu kriittisen venturin virtausyhtälöön.
jossa
|
Qs |
on virtaus (m3/min) |
|
Kv |
on kalibrointikerroin |
|
P |
on absoluuttinen paine (kPa) |
|
T |
on absoluuttinen lämpötila (K). |
Kaasun virtaus on imupuolen paineen ja lämpötilan funktio.
Tämän alaliitteen 3.4.3.2–3.4.3.3.3.4 kohdassa kuvatulla kalibrointimenettelyllä määritetään kalibrointikertoimen arvo mitatuilla paineen, lämpötilan ja virtausmäärän arvoilla.
3.4.3.2. Kriittisen virtauksen venturiputken virtauksen kalibrointia varten on tehtävä mittaukset, ja seuraavien arvojen on oltava annetuissa tarkkuusrajoissa:
Ulkoilman paine (korjattu), Pb ± 0,03 kPa
ilman lämpötila LFE:ssä (ETI) ± 0,15 K
alipaine ennen LFE:tä (EPI) ± 0,01 kPa
paine-ero LFE-kennon yli (EDP) ± 0,0015 kPa
ilmavirta Qs ± 0,5 prosenttia
CFV:n imupuolen alipaine (PPI) ± 0,02 kPa
lämpötila venturin sisäänmenoaukossa, Tv ± 0,2 K.
3.4.3.3. Laitteet on asennettava kuvassa A5/7 esitetyllä tavalla ja tarkastettava vuotojen varalta. Virtausmittauslaitteen ja kriittisen virtauksen venturiputken väliset vuodot heikentävät kalibroinnin tarkkuutta huomattavasti, joten ne on estettävä.
Kuva A5/7
Kriittisen paineen venturin (CFV) kalibrointi
3.4.3.3.1. Asetetaan säädettävä kuristinläppä auki-asentoon, käynnistetään puhallin ja annetaan järjestelmän tasaantua. Kirjataan kaikkien laitteiden antamat tiedot.
3.4.3.3.2. Muutetaan kuristinläpän asentoa ja otetaan venturin kriittisen virtauksen alueelta vähintään kahdeksan lukemaa.
3.4.3.3.3. Kalibroinnissa tallennettuja tietoja käytetään seuraavassa laskelmassa:
3.4.3.3.3.1. Lasketaan ilman virtaama Qs kussakin testipisteessä virtausmittarin tiedoista käyttäen valmistajan ilmoittamaa menetelmää.
Lasketaan kalibrointikertoimien arvot kussakin mittauspisteessä:
jossa
|
Qs |
on ilman virtaama olosuhteissa 101,325 kPa ja 273,15 K (0 °C) (m3/min) |
|
Tv |
on lämpötila venturin sisääntulossa (K) |
|
Pv |
on absoluuttinen paine venturin sisääntulossa (kPa). |
3.4.3.3.3.2. Kv piirretään venturin imupuolen paineen Pv funktiona. Soonisella virtauksella Kv:n arvo on lähes vakio. Kun paine pienenee (alipaine kasvaa), venturi ei kurista ja Kv pienenee. Näitä Kv:n arvoja ei käytetä myöhemmissä laskelmissa.
3.4.3.3.3.3. Lasketaan Kv:n aritmeettinen keskiarvo ja standardipoikkeama vähintään kahdeksalle pisteelle ja kriittiselle alueelle.
3.4.3.3.3.4. Jos standardipoikkeama on yli 0,3 prosenttia suurempi kuin Kv:n aritmeettinen keskiarvo, on tehtävä korjauksia.
3.4.4. Aliääniventurin (SSV) kalibrointi
|
3.4.4.1. |
Aliääniventurin kalibrointi perustuu aliääniventurin virtausyhtälöön. Kaasun virtaus on tulopaineen ja -lämpötilan sekä aliääniventurin sisääntuloaukon ja kurkun välisen paineenalennuksen funktio. |
|
3.4.4.2. |
Tietojen analysointi 3.4.4.2.1. Lasketaan ilman virtaama Qssv kullakin kuristusasetuksella (vähintään 16 asetusta) vakiokuutiometreiksi sekunnissa virtausmittarin tiedoista käyttäen valmistajan ilmoittamaa menetelmää. Lasketaan purkauskerroin Cd kunkin asetuksen kalibrointitiedoista seuraavalla yhtälöllä:
jossa
Aliäänivirtauksen alueen määrittämiseksi kuvataan Re aliääniventurin kurkussa mitatun Reynoldsin luvun Cd funktiona. Reynoldsin luku aliääniventurin kurkussa lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
3.4.4.2.2. Koska QSSV on syöte Re-yhtälössä, laskelmat aloitetaan tekemällä alustava olettamus kalibrointiventurin arvoksi QSSV tai Cd ja toistamalla laskelma, kunnes QSSV konvergoi. Konvergointimenetelmän tarkkuuden on oltava vähintään 0,1 %. 3.4.4.2.3. Saatavalla kalibrointikäyrän sopivuusyhtälöllä laskettujen Cd-arvojen on oltava ± 0,5 prosentin sisällä mitatuista Cd-arvoista kussakin kalibrointipisteessä vähintään kuudessatoista pisteessä aliäänivirtauksen alueella. |
3.4.5. Yliäänivirtausmittarin (UFM) kalibrointi
|
3.4.5.1. |
Yliäänivirtausmittari kalibroidaan sopivalla vertailuvirtausmittarilla. |
|
3.4.5.2. |
Yliäänivirtausmittari kalibroidaan testitilassa käytettävässä CVS-konfiguraatiossa (laimennetun pakokaasun putkistot, imulaite), joka tarkastetaan vuotojen varalta. Ks. kuva A5/8. |
|
3.4.5.3. |
Jos UFM-järjestelmässä ei ole lämmönvaihdinta, asennetaan lämmitin, jolla kalibrointivirta vakautetaan. |
|
3.4.5.4. |
Kalibrointi tehdään kunkin käytettävän CVS-virtausasetuksen osalta lämpötiloissa huoneenlämpötilasta suurimpaan ajoneuvon testaamisen aikana odotettavaan lämpötilaan. |
|
3.4.5.5. |
Yliäänivirtausmittarin sähköisten osioiden (lämpötila- ja paineanturit T ja P) kalibroinnissa on noudatettava valmistajan suosittelemaa menettelyä. |
|
3.4.5.6. |
Yliäänivirtausmittarin kalibrointia varten on tehtävä mittaukset, ja seuraavien arvojen on (jos käytetään laminaarista virtauselementtiä) oltava annetuissa tarkkuusrajoissa: Ulkoilman paine (korjattu), Pb ± 0,03 kPa ilman lämpötila LFE:ssä (ETI) ± 0,15 K alipaine ennen LFE:tä (EPI) ± 0,01 kPa paine-ero LFE-kennon yli (EDP) ± 0,0015 kPa ilmavirta Qs ± 0,5 prosenttia UFM:n imupuolen alipaine Pact ± 0,02 kPa lämpötila UFM:n sisäänmenoaukossa Tact ± 0,2 K. |
|
3.4.5.7. |
Menettely 3.4.5.7.1. Laitteet on asennettava kuvassa A5/8 esitetyllä tavalla ja tarkastettava vuotojen varalta. Virtausmittauslaitteen ja UFM:n väliset vuodot heikentävät kalibroinnin tarkkuutta huomattavasti. 
3.4.5.7.2. Käynnistetään imulaite. Säädetään sen nopeus ja/tai virtausventtiilin asento validoinnissa käytettävän virtauksen aikaansaamiseksi ja annetaan järjestelmän tasaantua. Kirjataan kaikkien laitteiden antamat tiedot. 3.4.5.7.3. Kun kyse on UFM-järjestelmistä, joissa ei ole lämmönvaihdinta, nostetaan kalibrointi-ilman lämpötilaa lämmittimellä, annetaan lämpötilan tasaantua, ja kirjataan kaikkien laitteiden antamat tiedot. Nostetaan lämpötilaa maltillisin askelin, kunnes laimennettu pakokaasu saavuttaa suurimman päästötesteissä odotetun lämpötilansa. 3.4.5.7.4. Kytketään sitten lämmitin pois toiminnasta ja säädetään imulaitteen nopeus ja/tai virtausventtiilin asento seuraavaan ajoneuvon päästötestauksessa käytettävään virtausarvoon. Toistetaan kalibrointimenettely. |
|
3.4.5.8. |
Kalibroinnissa tallennettuja tietoja käytetään seuraavissa laskelmissa. Lasketaan ilman virtaama Qs kussakin testipisteessä virtausmittarin tiedoista käyttäen valmistajan ilmoittamaa menetelmää.
jossa
Kun kyse on UFM-järjestelmistä, joissa ei ole lämmönvaihdinta, esitetään Kv lämpötilan Tact funktiona. Arvon Kv vaihtelu saa olla enintään 0,3 prosenttia kaikkien eri lämpötiloissa mitattujen arvojen Kv aritmeettisesta keskiarvosta. |
3.5. Järjestelmän tarkastaminen
3.5.1. Yleiset vaatimukset
|
3.5.1.1. |
Määritetään CVS-näytteenottojärjestelmän ja analysointijärjestelmän kokonaistarkkuus syöttämällä järjestelmään tunnettu massa pakokaasun komponenttia ja käyttämällä samalla laitteistoa samoin kuin tavanomaisessa testissä ja analysoimalla ja laskemalla sitten pakokaasun komponenttien massa alaliitteen 7 yhtälöiden mukaisesti. Tämän alaliitteen 3.5.1.1.1 kohdassa kuvatun kriittisen virtauksen kuristinta (CFO) käyttävän menetelmän ja tämän alaliitteen 3.5.1.1.2 kohdassa kuvatun gravimetrisen menetelmän tiedetään olevan riittävän tarkkoja. Tuodun ja mitatun kaasumäärän suurin sallittu poikkeama on 2 prosenttia. |
|
3.5.1.1.1. |
Kriittisen virtauksen kuristinta (CFO) käyttävä menetelmä Menetelmällä mitataan vakiovirtaus puhdasta kaasua (CO, CO2 tai C3H8) käyttäen kriittisen virtauksen kuristinta. 3.5.1.1.1.1. Syötetään CVS-järjestelmään kalibroidun kriittisen virtauksen kuristimen kautta tunnettu massa puhdasta hiilimonoksidia, hiilidioksidia tai propaania. Jos paine sisäänmenossa on riittävän suuri, kriittisen virtauksen kuristimen avulla säädetty virtausmäärä q on riippumaton kuristimen ulostulopaineesta (kriittinen virtaus). Käytetään CVS-järjestelmää samoin kuin tavanomaisessa pakokaasupäästötestissä ja varataan riittävästi aikaa analyysiin. Analysoidaan näytepussiin kerätty kaasu tavanomaisilla laitteilla (tämän alaliitteen 4.1 kohta) ja verrataan tuloksia tunnettujen kaasunäytteiden pitoisuuksiin. Jos esiintyy yli 2 prosentin poikkeamia, virheen syy on määritettävä ja korjattava. |
|
3.5.1.1.2. |
Gravimetrinen menetelmä Gravimetrisellä menetelmällä punnitaan puhtaan kaasun (CO, CO2, tai C3H8) määrä. 3.5.1.1.2.1. Punnitaan puhtaalla hiilimonoksidilla, hiilidioksidilla tai propaanilla täytetyn pienen säiliön paine tarkkuudella ± 0,01 g. Käytetään CVS-järjestelmää tavanomaisen pakokaasupäästötestin olosuhteissa ja syötetään samalla järjestelmään puhdasta kaasua analyysin tekemiseen riittävän ajan. Määritetään puhtaan kaasun määrä punnitsemalla painoero. Analysoidaan näytepussiin kertynyt kaasu pakokaasun analysoinnissa tavanomaisesti käytettävillä laitteilla (tämän alaliitteen 4.1 kohta). Verrataan tuloksia aiemmin laskettuihin pitoisuuslukuihin. Jos esiintyy yli 2 prosentin poikkeamia, virheen syy on määritettävä ja korjattava. |
4. Päästöjenmittauslaitteet
4.1. Kaasupäästöjen mittauslaitteet
4.1.1. Järjestelmän yleiskuvaus
4.1.1.1. Otetaan jatkuva suhteellinen näyte laimennetuista pakokaasuista ja laimennusilmasta analysointia varten.
4.1.1.2. Määritetään kaasupäästöjen massa suhteellisen näytteen pitoisuuksista ja testin aikana mitatusta kokonaistilavuudesta. Korjataan näytteiden pitoisuudet, jotta otetaan huomioon vastaavat yhdisteiden pitoisuudet laimennusilmassa.
4.1.2. Näytteenottojärjestelmää koskevat vaatimukset
|
4.1.2.1. |
Laimennetuista pakokaasuista otetaan näyte ennen imulaitetta.
|
|
4.1.2.2. |
Asetetaan näytteenoton virtaus sellaiseksi, että CVS-järjestelmän näytteenottopusseihin virtaa laimennusilmaa ja laimennettua pakokaasua määrä, joka riittää pitoisuuksien mittaamiseen. Se saa olla enintään 0,3 prosenttia laimennettujen pakokaasujen virtausmäärästä, ellei laimennetun pakokaasun näytepussin tilavuutta lisätä CVS-järjestelmän kokonaistilavuuteen. |
|
4.1.2.3. |
Otetaan näyte laimennusilmasta läheltä laimennusilman sisääntuloa (suodattimen jälkeen, jos sellainen on asennettu). |
|
4.1.2.4. |
Sekoitusalueen pakokaasut eivät saa kontaminoida laimennusilmanäytettä. |
|
4.1.2.5. |
Laimennusilman näytteenottotaajuuden on oltava verrattavissa laimennettujen pakokaasujen näytteenottotaajuuteen. |
|
4.1.2.6. |
Näytteenottotoimenpiteisiin käytettävien materiaalien on oltava sellaisia, etteivät ne muuta päästöyhdisteiden pitoisuutta. |
|
4.1.2.7. |
Kiinteiden hiukkasten erottamiseen näytteestä voidaan käyttää suodattimia. |
|
4.1.2.8. |
Pakokaasujen ohjaamiseen käytettävien venttiilien on oltava nopeasäätöistä ja nopeatoimista tyyppiä. |
|
4.1.2.9. |
Kolmitoimiventtiilien ja näytepussien välissä voidaan käyttää kaasutiiviitä pikakiinnitteisiä liittimiä, jolloin liittimet tiivistyvät automaattisesti pussin puolelta. Näytteiden siirtoon analysaattorille voidaan käyttää muita järjestelmiä (esim. kolmitoimisulkuventtiilejä). |
|
4.1.2.10. |
Näytteiden varastointi 4.1.2.10.1. Kaasunäytteet kerätään riittävän suuriin pusseihin, jotta näytevirtaus ei esty. 4.1.2.10.2. Pussin materiaalin on oltava sellaista, ettei se vaikuta itse mittauksiin eikä kaasunäytteiden kemialliseen koostumukseen (esim. laminoitua polyeteeni-polyamidikalvoa tai fluorattuja hiilivetyjä). |
4.1.3. Näytteenottojärjestelmät
4.1.3.1. Hiilivetynäytteenottojärjestelmä (lämmitetty liekki-ionisaatioilmaisin, HFID)
4.1.3.1.1. Hiilivetynäytteenottojärjestelmä koostuu lämmitetystä näytteenottimesta, näytteenottolinjasta, suodattimesta ja pumpusta. Näyte otetaan virtaussuunnassa ennen lämmönvaihdinta (jos sellainen on asennettu). Näytteenotin asennetaan samalle etäisyydelle pakokaasun sisääntulosta kuin hiukkasnäytteenotin siten, ettei kumpikaan häiritse toisen näytteenottoa. Näytteenottimen pienin sisähalkaisija on 4 mm.
4.1.3.1.2. Kaikki lämmitetyt osat pidetään lämmitysjärjestelmän avulla lämpötilassa 190 ± 10 °C.
4.1.3.1.3. Määritetään mitattujen hiilivetyjen pitoisuuden aritmeettinen keskiarvo integroimalla vaiheen tai testin kestoajalla jaetut sekunnittaiset tiedot.
4.1.3.1.4. Lämmitetty näytteenottolinja varustetaan lämmitetyllä suodattimella FH, joka poistaa vähintään 0,3 μm:n kokoiset hiukkaset 99-prosenttisesti. Näin poistetaan kiinteät hiukkaset analysointiin tarvittavasta jatkuvasta kaasuvirrasta.
4.1.3.1.5. Näytteenottojärjestelmän vasteaika (putkesta analysaattorin sisäänmenoon) saa olla enintään neljä sekuntia.
4.1.3.1.6. HFID-laitetta käytetään vakiovirtausjärjestelmällä (lämmönvaihdin), jotta saadaan edustava näyte, jollei tehdä kompensointia muuttuville CVS-tilavuusvirralle.
4.1.3.2. NO- tai NO2-näytteenottojärjestelmä (tapauksen mukaan)
4.1.3.2.1. Analysaattoriin syötetään laimennetusta pakokaasusta otettua jatkuvaa näytevirtaa.
4.1.3.2.2. Määritetään NO:n tai NO2:n pitoisuuden aritmeettinen keskiarvo integroimalla vaiheen tai testin kestoajalla jaetut sekunnittaiset tiedot.
4.1.3.2.3. Mitataan NO- tai NO2-pitoisuutta jatkuvasti vakiovirtausjärjestelmällä (lämmönvaihdin), jotta saadaan edustava näyte, jollei tehdä kompensointia muuttuville CVS-tilavuusvirralle.
4.1.4. Analysaattorit
4.1.4.1. Kaasun analysointiin sovellettavat yleiset vaatimukset
4.1.4.1.1. Analysaattorien on oltava mittausalueeltaan sellaisia, että saavutetaan vaadittu tarkkuus pakokaasunäytteen sisältämien yhdisteiden pitoisuuksien mittaamisessa.
4.1.4.1.2. Ellei toisin määrätä, mittausvirhe saa olla enintään ± 2 prosenttia (analysaattorin perusvirhe) kalibrointikaasujen todellisista arvoista riippumatta.
4.1.4.1.3. Ympäröivästä ilmasta otettu näyte mitataan samalla analysaattorilla ja samalla mittausalueella.
4.1.4.1.4. Ennen analysaattoreita ei saa käyttää kaasunkuivauslaitetta, ellei ole osoitettu, ettei sillä ole vaikutusta yhdisteen pitoisuuteen kaasuvirrassa.
4.1.4.2. Hiilimonoksidin (CO) ja hiilidioksidin (CO2) analysointi
4.1.4.2.1. Analysaattorien on oltava ei-dispersoivaa infrapuna-absorptiotyyppiä (NDIR).
4.1.4.3. Kaikkien polttoaineiden paitsi dieselpolttoaineen hiilivetyjen analysointi
4.1.4.3.1. Analysaattorin on oltava liekki-ionisaatiotyyppiä (FID) kalibroituna propaanikaasulla, joka ilmaistaan hiiliatomiekvivalenttina (C1).
4.1.4.4. Dieselpolttoaineen ja haluttaessa muiden polttoaineiden hiilivetyjen analysointi
4.1.4.4.1. Analysaattorin on oltava liekki-ionisaatiotyyppiä, joka on varustettu ilmaisimella, venttiileillä, putkistolla jne., jotka lämmitetään lämpötilaan 190 ± 10 °C. Se kalibroidaan propaanikaasulla, joka ilmaistaan hiiliatomiekvivalenttina (C1).
4.1.4.5. Metaanin (CH4) analysointi
4.1.4.5.1. Analysaattorin on oltava joko liekki-ionisaatioilmaisimeen (FID) yhdistetty kaasukromatografi tai metaanierottimeen yhdistetty liekki-ionisaatioilmaisin (NMC-FID). Se kalibroidaan metaani- tai propaanikaasulla, joka ilmaistaan hiiliatomiekvivalenttina (C1).
4.1.4.6. Typen oksidien (NOx) analysointi
4.1.4.6.1. Analysaattorin on oltava joko kemiluminesenssityyppiä (CLA) tai ei-dispersoivaa ultraviolettiresonanssiabsorptiotyyppiä (NDUVR).
4.1.5. Järjestelmän suositeltu kuvaus
|
4.1.5.1. |
Kuvassa A5/9 esitetään kaavio suositellusta kaasumaisten päästöjen näytteenottojärjestelmästä. 
|
|
4.1.5.2. |
Jäljempänä esitetään esimerkkejä järjestelmän komponenteista. 4.1.5.2.1. Kaksi näytteenotinta, joilla otetaan jatkuvasti näytteitä laimennusilmasta ja laimennetusta pakokaasun ja ilman seoksesta. 4.1.5.2.2. Suodatin, jolla poistetaan kiinteät hiukkaset analysoitaviksi kerättävistä kaasuvirroista. 4.1.5.2.3. Pumput ja virtaussäädin, jolla taataan tasainen ja yhtenäinen laimennetun kaasun ja laimennusilman näytteiden virtaus testin aikana näytteenottimista. Kaasunäytteiden virtauksen on oltava sellainen, että kunkin testin lopussa näytteiden määrä on riittävä analysointia varten. 4.1.5.2.4. Pikatoimiset venttiilit, joilla ohjataan kaasunäytteiden tasainen virtaus näytepusseihin tai ulos. 4.1.5.2.5. Kaasutiiviit pikalukitusliittimet pikatoimiventtiilien ja näytepussien välissä. Liittimen on sulkeuduttava automaattisesti näytepussin puolelta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää muita keinoja näytteiden siirtämiseen analysaattorille (esimerkiksi kolmitoimisulkuhanoja). 4.1.5.2.6. Pussit, joita käytetään laimennetun pakokaasun ja laimennusilman näytteiden keräämiseen testien aikana. 4.1.5.2.7. Kriittisen virtauksen näytteenottoventuri, jolla otetaan suhteellisia näytteitä laimennetusta pakokaasusta (vain CFV-SVS). |
|
4.1.5.3. |
Muut komponentit, joita tarvitaan hiilivetynäytteiden ottamiseen lämmitettyä liekki-ionisaattioilmaisinta (HFID) käyttäen, kuten kuvassa A5/10 esitetään. 4.1.5.3.1. Lämmitetty näytteenotin, joka sijaitsee laimennustunnelissa samalla pystytasolla kuin hiukkasmassa- ja hiukkasmääränäytteenottimet. 4.1.5.3.2. Lämmitetty suodatin, joka sijaitsee virtaussuunnassa näytteenottopaikan jälkeen ja ennen HFID-analysaattoria. 4.1.5.3.3. Lämmitetyt valintaventtiilit nolla-/kalibrointikaasulähteiden ja HFID-analysaattorin välissä. 4.1.5.3.4. Hetkellisten hiilivetypitoisuuksien integrointi- ja tallennusvälineet. 4.1.5.3.5. Lämmitetyt näytteenottolinjat ja lämmitetyt komponentit lämmitetystä näytteenottimesta HFID-analysaattoriin. 
|
4.2. Hiukkasmassan mittauslaitteet
4.2.1. Eritelmä
4.2.1.1. Järjestelmän yleiskuvaus
4.2.1.1.1. Hiukkasnäytteenottoyksikkö koostuu laimennustunnelissa olevasta näytteenottimesta (PSP), hiukkastensiirtoputkesta (PTT), suodattimenpitimistä (FH), pumpuista, virtausmäärän säätimistä ja mittausyksiköistä. Ks. kuvat A5/11, A5/12 ja A5/13.
4.2.1.1.2. Voidaan käyttää hiukkaskoon esiluokituslaitetta (PCF) (esim. syklonia tai törmäyselementtiä). Laitetta suositellaan käytettäväksi virtaussuunnassa ennen suodattimenpidintä.
4.2.1.2. Yleiset vaatimukset
4.2.1.2.1. Näytteenotin, jota käytetään hiukkasten keräämiseen testikaasuvirrasta, sijoitetaan laimennustunneliin siten, että saadaan edustava näyte homogeenisesta pakokaasu-ilmaseoksesta. Se sijoitetaan virtaussuunnassa ennen mahdollista lämmönvaihdinta.
4.2.1.2.2. Hiukkasnäytevirran on oltava oikeassa suhteessa laimennustunnelissa virtaavan laimennetun pakokaasun kokonaisvirtaan siten, että toleranssi on ± 5 prosenttia hiukkasnäytevirrasta. Hiukkasnäytteenoton oikeasuhteisuus tarkastetaan järjestelmän käyttöönoton yhteydessä ja hyväksyntäviranomaisen niin vaatiessa.
4.2.1.2.3. Kerätty laimennettu pakokaasu pidetään lämpötilassa, joka on yli 20 °C ja alle 52 °C alueella, joka ulottuu hiukkassuodattimen etupinnasta 20 cm ylös- tai alaspäin virtaussuunnassa. Hiukkasnäytteenottojärjestelmän komponentit voidaan tämän toteuttamiseksi lämmittää tai eristää.
Jos lämpötila 52 °C ylittyy testissä, jossa ei tapahdu jaksoittaista regeneraatiota, nostetaan CVS-järjestelmän virtausta tai sovelletaan kaksoislaimennusta (olettaen, että CVS-järjestelmän virtaus on jo riittävä eli vältetään kondensaatio CVS-järjestelmässä, näytepusseissa tai analyysijärjestelmässä).
4.2.1.2.4. Hiukkasnäyte kerätään yhdestä suodattimesta, joka on pitimineen asennettu kerättävään laimennetun pakokaasun virtaan.
4.2.1.2.5. Kaikki laimennusjärjestelmän ja näytteenottojärjestelmän raaka- ja laimennetun pakokaasun kanssa kosketuksiin joutuvat osat pakoputkesta suodatintelineeseen on suunniteltava siten, että hiukkasten kerääntyminen tai muuttuminen on mahdollisimman vähäistä. Kaikki osat on valmistettava sähköä johtavista materiaaleista, jotka eivät reagoi pakokaasun komponenttien kanssa, ja maadoitettava sähköisesti sähköstaattisten vaikutusten estämiseksi.
4.2.1.2.6. Jos virtausmäärän muutoksia ei voida kompensoida, on käytettävä lämmönvaihdinta ja lämpötilansäädintä tämän alaliitteen 3.3.5.1 tai 3.3.6.4.2 kohdassa esitetyllä tavalla, jotta varmistetaan, että virtausmäärä järjestelmässä on vakio ja näytteenottomäärä on vastaavassa suhteessa.
4.2.1.2.7. Hiukkasmassan mittaamiseen tarvittavat lämpötilat on mitattava tarkkuudella ± 1 °C, ja vasteajan (t10 – t90) on oltava 15 sekuntia tai lyhyempi.
4.2.1.2.8. Laimennustunnelista tuleva näytevirta mitataan tarkkuudella, joka on ± 2,5 prosenttia lukemasta tai ± 1,5 prosenttia täydestä asteikosta sen mukaan, mikä on pienempi.
Edellä määritelty CVS-tunnelista tulevan näytevirran mittaustarkkuus pätee myös kaksoislaimennusta käytettäessä. Tästä seuraa, että toisiolaimennusilman ja suodattimen läpi kulkevan laimennetun pakokaasun virtausten mittaamisessa ja säätämisessä on noudatettava suurempaa tarkkuutta.
4.2.1.2.9. Kaikkien hiukkasmassan mittaamiseen tarvittavien datakanavien tallennustiheyden on oltava 1 Hz tai nopeampi. Näitä ovat tyypillisesti seuraavat:
a) laimennetun pakokaasun lämpötila hiukkassuodattimessa
b) näytteenottotaajuus
c) toisiolaimennusilman virtaus (jos toisiolaimennusta käytetään)
d) toisiolaimennusilman lämpötila (jos toisiolaimennusta käytetään).
4.2.1.2.10. Kaksoislaimennusjärjestelmissä laimennustunnelista siirrettävän laimennetun pakokaasun tilavuuden Vep (määritellään alaliitteessä 7 olevassa 3.3.2 kohdassa) tarkkuutta ei mitata suoraan, vaan se määritetään mittaamalla virtausero.
Niiden virtausmittarien tarkkuuden, joita käytetään mitattaessa ja säädettäessä hiukkassuodattimien läpi virtaavaa kaksoislaimennettua pakokaasua sekä mitattaessa/säädettäessä toisiolaimennusilmaa, on oltava riittävä, jotta tilavuusero Vep täyttää yksinkertaiseen laimennukseen sovellettavat tarkkuutta ja näytteenoton suhteellisuutta koskevat vaatimukset.
Vaatimusta, jonka mukaan pakokaasu ei saa kondensoitua CVS-laimennustunnelissa, laimennetun pakokaasun virtausmittausjärjestelmässä, CVS-järjestelmän näytepussikeruussa tai analyysijärjestelmissä, sovelletaan myös kaksoislaimennusjärjestelmiä käytettäessä.
4.2.1.2.11. Kaikille hiukkasnäytteenotossa ja kaksoislaimennusjärjestelmässä käytettäville virtausmittaterille on tehtävä laitteen valmistajan edellyttämä lineaarisuustarkistus.
4.2.1.3. Erityiset vaatimukset
4.2.1.3.1. Näytteenotin
4.2.1.3.1.1. Näytteenottimen on pystyttävä tekemään hiukkaskokoluokitus tämän alaliitteen 4.2.1.3.1.4 mukaisesti. Tätä varten on suositeltavaa käyttää teräväreunaista päästään avointa näytteenotinta, joka asennetaan osoittamaan suoraan virran suuntaan, sekä esiluokituslaitetta (syklonia, iskuelementtiä tms.). Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kuvassa A5/11 esitetyn kaltaista soveltuvaa näytteenotinta, jos se pystyy tämän alaliitteen 4.2.1.3.1.4 kohdassa kuvatun mukaiseen esiluokitukseen.
4.2.1.3.1.2. Näytteenotin asennetaan vähintään 10 tunnelinhalkaisijan päähän myötävirtaan pakokaasun sisääntulosta. Sen sisähalkaisijan on oltava vähintään 8 mm.
Jos samalla näytteenottimella otetaan samanaikaisesti useampi kuin yksi näyte, näytteenottimesta otettu virtaus on jaettava identtisiin osavirtauksiin koostumusvirheiden välttämiseksi.
Jos käytetään useita näytteenottimia, niiden kaikkien on oltava teräväreunaisia ja päästään avoimia ja osoitettava suoraan virran suuntaan. Näytteenottimet sijoitetaan tasaisin välein laimennustunnelin keskipituusakselin ympärille niin, että niiden keskinäinen etäisyys on vähintään 5 cm.
4.2.1.3.1.3. Etäisyyden näytteenottokärjestä suodattimen kiinnikkeeseen on oltava vähintään viisi kertaa näytteenottimen halkaisija mutta enintään 2 000 mm.
4.2.1.3.1.4. Esiluokituslaite (esimerkiksi sykloni tai törmäyselementti) sijoitetaan virtaussuunnassa ennen suodattimenpidintä. Esiluokituslaitteen 50 prosentin luokituskoon on oltava 2,5–10 μm tilavuusvirralla, joka on valittu hiukkasmassanäytteiden ottamiseen. Esiluokituslaitteen on oltava sellainen, että laitteeseen tulevista 1 μm:n hiukkasista vähintään 99 prosenttia pääsee laitteen ulostulosta tilavuusvirralla, joka on valittu hiukkasmassanäytteiden ottamiseen.
4.2.1.3.2. Hiukkastensiirtoputki (PTT)
4.2.1.3.2.1. Hiukkastensiirtoputkessa olevien mutkien on oltava tasaisia ja niiden säteen mahdollisimman suuri.
4.2.1.3.3. Toisiolaimennus
4.2.1.3.3.1. CVS-järjestelmästä hiukkasmassan mittaamiseksi otettu näyte voidaan haluttaessa laimentaa toisen kerran, kunhan seuraavat vaatimukset täyttyvät:
4.2.1.3.3.1.1. Toisiolaimennusilma on johdettava sellaisen suodattimen läpi, jonka materiaali pystyy vähentämään kooltaan kaikkein tunkeutuvimpien hiukkasten määrää vähintään 99,95 prosenttia tai vähintään standardin EN 1822:2009 luokkaa H13 vastaavan HEPA-suodattimen läpi. Laimennusilma voidaan haluttaessa esipuhdistaa puuhiilellä ennen sen johtamista HEPA-suodattimeen. On suositeltavaa sijoittaa lisäksi karkeiden hiukkasten suodatin ennen HEPA-suodatinta ja mahdollisesti käytettävän puuhiilipuhdistimen jälkeen.
4.2.1.3.3.1.2. Toisiolaimennusilma olisi syötettävä hiukkastensiirtoputkeen mahdollisimman läheltä laimennustunnelista tulevan laimennetun pakokaasun ulostuloa.
4.2.1.3.3.1.3. Viipymisajan toisiolaimennusilman syöttöpisteestä suodattimen pintaan on oltava vähintään 0,25 sekuntia mutta enintään 5 sekuntia.
4.2.1.3.3.1.4. Jos kahteen kertaan laimennettu näyte palautetaan CVS-järjestelmään, näytteen palauttamispaikka on valittava siten, ettei se häiritse muiden näytteiden ottamista CVS-järjestelmästä.
4.2.1.3.4. Näytepumppu ja virtausmittari
4.2.1.3.4.1. Näytekaasun virtausmittausyksikkö koostuu pumpuista, kaasuvirtauksen säätimistä ja virtausmittareista.
4.2.1.3.4.2. Virtausmittarissa kulkevan kaasuvirran lämpötila saa vaihdella enintään ±3 °C lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:
a) Näytevirtausmittarissa on reaaliaikainen seuranta ja virtauksensäätö, jonka taajuus on 1 Hz tai tiheämpi.
b) Kyse on regeneraatiotestistä, joka tehdään jaksottaisesti regeneroituvalla jälkikäsittelyjärjestelmällä varustetulle ajoneuvolle.
Jos tilavuusvirta muuttuu liiaksi suodattimien ylikuormittumisen takia, testi mitätöidään. Kun testi uusitaan, on virtausmäärää vähennettävä.
4.2.1.3.5. Suodatin ja suodattimenpidin
4.2.1.3.5.1. Virtaussuunnassa suodattimen jälkeen sijoitetaan venttiili. Venttiilin on avauduttava ja sulkeuduttava 1 sekunnin kuluessa testin aloittamisesta ja päättämisestä.
4.2.1.3.5.2. Kaasun nopeus suodattimen pinnalla asetetaan kussakin testissä alueelle 20–105 cm/s asettuvaan alkuarvoon ja säädetään testin alussa siten, ettei nopeutta 105 cm/s ylitetä, kun laimennusjärjestelmää käytetään näytevirralla, joka on suhteellinen CVS-virtaan nähden.
4.2.1.3.5.3. Suodattimina on käytettävä fluorihiilipinnoitettuja lasikuitusuodattimia tai fluorihiilikalvosuodattimia.
Kaikkien suodatintyyppien 0,3 μm DOP- (dioktyyliftalaatti) tai PAO (polyalfaolefiini) (CS 68649-12-7 tai CS 68037-01-4) -keräystehokkuuden on oltava vähintään 99 prosenttia kaasun pintanopeudella, joka on vähintään 5,33 cm/s, mitattuna jotakin seuraavista standardeista noudattaen:
a) U.S.A. Department of Defense Test Method Standard, MIL-STD-282 method 102.8: DOP-Smoke Penetration of Aerosol-Filter Element
b) U.S.A. Department of Defense Test Method Standard, MIL-STD-282 method 502.1.1: DOP-Smoke Penetration of Gas-Mask Canisters
c) Institute of Environmental Sciences and Technology, IEST-RP-CC021: Testing HEPA and ULPA Filter Media.
4.2.1.3.5.4. Suodattimenpitimen on oltava sellainen, että virtaus jakautuu tasaisesti suodatusalalle. Suodattimen on oltava pyöreä ja sen suodatusalan vähintään 1 075 mm2.
4.2.2. Punnituskammiota (-huonetta) ja analyysivaakaa koskevat vaatimukset
4.2.2.1. Punnituskammion olosuhteet
a) Punnituskammion, jossa hiukkasnäytesuodattimet vakautetaan ja punnitaan, lämpötilan on kaikkien suodattimen vakautusten ja punnitusten aikana oltava 22 ± 2 °C (22 ± 1 °C, jos mahdollista).
b) Kosteuden on oltava sellainen, että kastepiste on alle 10,5 °C ja suhteellinen kosteus 45 ± 8 prosenttia.
c) Punnituskammion lämpötilan ja kosteuden vähäiset poikkeamat sallitaan, kunhan niiden kokonaiskesto on enintään 30 minuuttia minkään suodattimen vakautuksen aikana.
d) Kammio on pidettävä mahdollisimman vapaana epäpuhtauksista, jotka voisivat laskeutua hiukkassuodattimille niiden vakautuksen aikana.
e) Punnituksen aikana ei sallita poikkeuksia määritellyistä olosuhteista.
4.2.2.2. Analyysivaa’an lineaarinen vaste
Suodattimen painon määrittämisessä käytettävän analyysivaa’an on täytettävä taulukossa A5/1 esitetyt lineaarisen vasteen kriteerit lineaarista regressiota soveltamalla. Tarkkuuden on näin ollen oltava vähintään 2 μg ja resoluution vähintään 1 μg (1 numero = 1 μg). On testattava vähintään neljä tasavälein valittua vertailupainoa. Nolla-arvon on oltava ± 1 μg:n sisällä.
Taulukko A5/1
Analyysivaa’an varmennuskriteerit
|
Mittaus-järjestelmä |
Leikkauspiste a0 |
Kulmakerroin a1 |
Estimaatin keskivirhe |
Determinaatio-kerroin r2 |
|
Hiukkasvaaka |
≤ 1 μg |
0,99–1,01 |
≤ 1 % max |
≥ 0,998 |
4.2.2.3. Staattisen sähkön vaikutusten poistaminen
Staattisen sähkön vaikutukset on neutraloitava. Tämä voidaan tehdä maadoittamalla vaaka asettamalla se antistaattiselle alustalle ja neutraloimalla hiukkasnäytesuodattimet ennen punnitusta poloniumneutraloijalla tai vastaavan vaikutuksen aikaan saavalla laitteella. Staattiset vaikutukset voidaan neutraloida myös tasaamalla staattinen varaus.
4.2.2.4. Nostekorjaus
Näyte- ja vertailusuodatinpunnuksiin on tehtävä korjaus, joka riippuu punnuksen nosteesta ilmassa. Nostekorjaus määräytyy näytesuodattimen, ilman ja vaa’an kalibroinnissa käytetyn punnuksen tiheyden mukaan, eikä siinä oteta huomioon itse hiukkasten nostetta.
Jos suodatinmateriaalin tiheyttä ei tunneta, käytetään seuraavia tiheyksiä:
a) PTFE-pinnoitettu lasikuitusuodatin: 2 300 kg/m3
b) PTFE-kalvosuodatin: 2 144 kg/m3
c) PTFE-kalvosuodatin, jossa polymetyylipenteenitukirengas: 920 kg/m3.
Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kalibrointipunnusten tiheytenä käytetään arvoa 8 000 kg/m3. Jos kalibrointipunnus on valmistettu muusta materiaalista, sen tiheys on tunnettava ja sitä on käytettävä. On suositeltavaa noudattaa kalibrointipunnuksia koskevaa lakisääteisen mittaustoiminnan kansainvälisen järjestön OIML:n kansainvälistä suositusta OIML R 111-1 Edition 2004(E) (tai vastaava).
Sovelletaan seuraavaa yhtälöä:
jossa
|
Pef |
on korjattu hiukkasnäytteen massa (mg) |
|
Peuncorr |
on korjaamaton hiukkasnäytteen massa (mg) |
|
ρa |
on ilman tiheys (kg/m3) |
|
ρw |
on vaa’an kalibroinnissa käytettävän kalibrointipunnuksen tiheys (kg/m3) |
|
ρf |
on hiukkasnäytesuodattimen tiheys (kg/m3). |
Lasketaan ilman tiheys ρa seuraavasta yhtälöstä:
|
pb |
on kokonaisilmanpaine (kPa) |
|
Ta |
on ilman lämpötila vaa’an läheisyydessä (K) |
|
Mmix |
on ilman moolimassa tasapainoisessa ympäristössä, 28,836 g mol–1 |
|
R |
on molaarinen kaasuvakio, 8,3144 J mol–1 K–1. |
4.3. Hiukkasmäärän mittauslaitteet
4.3.1. Eritelmä
4.3.1.1. Järjestelmän yleiskuvaus
4.3.1.1.1. Hiukkasnäytteenottojärjestelmässä on näytteenotin tai näytteenottopiste, jonka avulla otetaan näyte laimennusjärjestelmässä olevasta homogeenisesti sekoittuneesta kaasuvirrasta, haihtuvien hiukkasten poistolaite (VPR), joka sijaitsee virtaussuunnassa hiukkaslaskurin (PNC) yläpuolella, ja soveltuva siirtoputkisto. Ks. kuva A5/14.
4.3.1.1.2. Haihtuvien hiukkasten poistolaitteen syöttöaukon eteen on suositeltavaa sijoittaa hiukkaskoon esiluokituslaite (esim. sykloni tai iskuelementti). Esiluokituslaitteen 50 prosentin luokituskoon on oltava 2,5–10 μm tilavuusvirralla, joka on valittu hiukkasnäytteiden ottamiseen. Esiluokituslaitteen on oltava sellainen, että laitteeseen tulevista 1 μm:n hiukkasista vähintään 99 prosenttia pääsee laitteen ulostulosta tilavuusvirralla, joka on valittu hiukkasnäytteiden ottamiseen.
Hiukkaskoon esiluokituslaitteen asemesta on hyväksyttävää käyttää esimerkiksi kuvassa A5/11 esitettyä näytteenotinta, joka toimii hiukkaskokoluokituslaitteena.
4.3.1.2. Yleiset vaatimukset
4.3.1.2.1. Hiukkasnäytteenottopiste sijoitetaan laimennustunnelin sisälle. Jos käytetään kaksoislaimennusta, hiukkasnäytteenottopiste sijoitetaan ensiölaimennusjärjestelmään.
4.3.1.2.1.1. Hiukkastensiirtojärjestelmän (PTS) muodostavat yhdessä näytteenotin (PSP) ja hiukkastensiirtoputki (PTT). Hiukkastensiirtojärjestelmä siirtää näytteen laimennustunnelista haihtuvien hiukkasten poistolaitteen suulle. Hiukkastensiirtojärjestelmän on täytettävä seuraavat vaatimukset:
a) Näytteenotin asennetaan virtaussuunnassa 10–20 tunnelinhalkaisijan verran pakokaasun syöttöaukon jälkeen siten, että se osoittaa tunnelin kaasuvirran suuntaa vastaan ja sen akseli on sen kärjen kohdalla samansuuntainen laimennustunnelin akselin kanssa.
b) Näytteenotin sijoitetaan virtaussuunnassa vakautuslaitteiden (esim. lämmönvaihtimen) yläpuolelle.
c) Näytteenotin sijoitetaan laimennustunneliin siten, että näyte otetaan homogeenisesta laimennusilman ja pakokaasun seoksesta.
4.3.1.2.1.2. Hiukkastensiirtojärjestelmän läpi johdettavan näytekaasun on täytettävä seuraavat vaatimukset:
a) Täysvirtauslaimennusjärjestelmän tapauksessa virtauksen Reynoldsin luku Re on pienempi kuin 1 700 .
b) Kaksoislaimennusjärjestelmän tapauksessa virtauksen Reynoldsin luku Re on pienempi kuin 1 700 hiukkastensiirtoputkessa eli näytteenottimen tai näytteenottopisteen jälkeen.
c) Viipymisaika hiukkastensiirtojärjestelmässä on enintään 3 sekuntia.
4.3.1.2.1.3. Hyväksyttävinä pidetään myös muita hiukkastensiirtojärjestelmän näytteenottokonfiguraatioita, kun voidaan osoittaa vastaava hiukkasläpäisevyys 30 nm:n hiukkasilla.
4.3.1.2.1.4. Poistoputkella (OT), jonka kautta laimennettu näyte johdetaan haihtuvien hiukkasten poistolaitteesta hiukkaslaskurin syöttöaukkoon, on oltava seuraavat ominaisuudet:
a) Putken sisähalkaisija on vähintään 4 mm.
b) Näytekaasuvirran viipymisaika on enintään 0,8 sekuntia.
4.3.1.2.1.5. Hyväksyttävinä pidetään myös muita hiukkastensiirtojärjestelmän näytteenottokonfiguraatioita, kun voidaan osoittaa vastaava hiukkasläpäisevyys 30 nm:n hiukkasilla.
4.3.1.2.2. Haihtuvien hiukkasten poistolaitteessa on oltava laitteet näytteen laimentamista ja haihtuvien hiukkasten poistamista varten.
4.3.1.2.3. Kaikki laimennusjärjestelmän ja näytteenottojärjestelmän raaka- ja laimennetun pakokaasun kanssa kosketuksiin joutuvat osat pakoputkesta hiukkaslaskuriin on suunniteltava siten, että hiukkasten kerääntyminen on mahdollisimman vähäistä. Kaikki osat on valmistettava sähköä johtavista materiaaleista, jotka eivät reagoi pakokaasun komponenttien kanssa, ja maadoitettava sähköisesti sähköstaattisten vaikutusten estämiseksi.
4.3.1.2.4. Hiukkasnäytteenottojärjestelmässä on noudatettava hyvää aerosolinäytteenottokäytäntöä, jonka mukaan vältetään tiukkoja mutkia ja äkillisiä muutoksia poikkileikkauksessa, käytetään sileitä sisäpintoja ja pidetään näytteenottolinja mahdollisimman lyhyenä. Poikkileikkauksessa sallitaan asteittaiset muutokset.
4.3.1.3. Erityiset vaatimukset
4.3.1.3.1. Hiukkasnäyte ei saa kulkea pumpun läpi ennen kulkemistaan hiukkaslaskurin läpi.
4.3.1.3.2. On suositeltavaa käyttää näytteen esiluokituslaitetta.
4.3.1.3.3. Näytteen esivakiointiyksikön on täytettävä seuraavat vaatimukset:
a) Yksikkö pystyy laimentamaan näytettä yhdessä tai useammassa vaiheessa siten, että saavutetaan hiukkaspitoisuus, joka alittaa hiukkaslaskurin yksittäisten hiukkasten laskemistilan ylärajan, ja kaasun lämpötila on hiukkaslaskurin syöttöaukon kohdalla alle 35 °C.
b) Yksikön toiminnan alkuvaiheeseen sisältyy lämmitys-laimennusvaihe, jonka tuloksena näyte saavuttaa vähintään 150 °C:n ja enintään 350 ± 10 °C:n lämpötilan ja laimennus on vähintään 10-kertainen.
c) Yksikkö pitää lämminvaiheissa nimelliskäyttölämpötilan vakaana siten, että lämpötila on vähintään 150 °C ja enintään 400 ± 10 °C.
d) Yksikkö ilmaisee, onko nimelliskäyttölämpötila lämminvaiheissa oikea vai ei.
e) Yksikkö on suunniteltu siten, että kiinteiden hiukkasten läpäisevyys on vähintään 70 prosenttia hiukkasilla, joiden sähköiseen liikkuvuuteen perustuva halkaisija on 100 nm.
f) Saavutetaan sähköiseen liikkuvuuteen perustuvalta halkaisijaltaan 30 nm:n ja 50 nm:n hiukkasille hiukkaspitoisuuden vähenemiskerroin fr(di), joka on enintään 30 prosenttia (30 nm) tai 20 prosenttia (50 nm) suurempi ja enintään 5 prosenttia pienempi kuin sähköiseen liikkuvuuteen perustuvalta halkaisijaltaan 100 nm:n hiukkasten vastaava kerroin koko haihtuvien hiukkasten poistolaitetta tarkasteltuna.
Hiukkaspitoisuuden vähenemiskerroin fr(di) kunkin hiukkaskoon osalta lasketaan seuraavasti:
jossa
|
Nin(di) |
on hiukkaspitoisuus ennen komponentteja, hiukkasten halkaisija di |
|
Nout(di) |
on hiukkaspitoisuus komponenttien jälkeen, hiukkasten halkaisija di |
|
di |
on hiukkasten sähköiseen liikkuvuuteen perustuva halkaisija (30, 50 tai 100 nm). |
Nin(di) ja Nout(di) korjataan samoihin olosuhteisiin.
Lasketaan hiukkaspitoisuuden aritmeettisen keskiarvon vähenemiskerroin
tietyllä laimennusasetuksella seuraavasti:
On suositeltavaa, että haihtuvien hiukkasten poistolaite kalibroidaan ja validoidaan kokonaisena yksikkönä.
g) Yksikkö on suunniteltu hyvän insinööritavan mukaisesti sen varmistamiseksi, että hiukkaspitoisuuden vähenemiskertoimet pysyvät vakaina koko testin ajan.
h) Saadaan 30 nm:n tetrakontaanihiukkasten (CH3(CH2)38CH3) höyrystymisasteeksi yli 99,0 prosenttia, kun syöttöpitoisuus on vähintään 10 000 cm–3, kuumentamalla tetrakontaania ja vähentämällä sen osapaineita.
4.3.1.3.4. Hiukkaslaskurin on täytettävä seuraavat vaatimukset:
a) Hiukkaslaskuri toimii täysvirtaustoimintaoloissa.
b) Hiukkaslaskurin mittaustarkkuus on ± 10 prosenttia alueella, joka ulottuu arvosta 1 cm–3 laitteen yksittäisten hiukkasten laskemistilan ylärajaan, ja määritys perustuu standardiin. Arvon 100 cm–3 alittavilla pitoisuuksilla voidaan vaatia, että laskurin tarkkuus osoitetaan hyvällä tilastollisella luotettavuustasolla käyttämällä pidennetyillä näytteenottoajoilla tehtyjen mittausten keskiarvoa.
c) Hiukkaslaskurin resoluutio on vähintään 0,1 hiukkasta kuutiosenttimetrissä, kun pitoisuus on alle 100 cm–3.
d) Laitteella saadaan lineaarinen vaste hiukkaspitoisuuksiin koko mittausalueella yksittäisten hiukkasten laskemistilassa.
e) Tietojen ilmoittamistaajuus on vähintään 0,5 Hz.
f) Laitteen vasteaika t90 on alle 5 sekuntia mitatulla pitoisuusalueella.
g) Laitteessa on koinsidenssikorjaustoiminne, jossa korjaus on enintään 10 prosenttia. Siinä voidaan käyttää tämän alaliitteen 5.7.1.3 kohdassa määritettyä sisäistä kalibrointikerrointa, mutta laskentahyötysuhteen korjaamiseen tai määrittelemiseen ei saa käyttää muita algoritmeja.
h) Hiukkaskokokohtaiset laskentahyötysuhteet ovat taulukon A5/2 mukaiset.
Taulukko A5/2
Hiukkaslaskurin laskentahyötysuhde
|
Hiukkasten sähköiseen liikkuvuuteen perustuva halkaisija (nm) |
Hiukkaslaskurin laskentahyötysuhde (%) |
|
23± 1 |
50± 12 |
|
41± 1 |
> 90 |
4.3.1.3.5. Jos hiukkaslaskurissa käytetään käyttönestettä, se on vaihdettava laitteen valmistajan ilmoittamin väliajoin.
4.3.1.3.6. Jos painetta ja/tai lämpötilaa hiukkaslaskurin syöttöaukon kohdalla ei pidetä vakiona kohdassa, jossa hiukkaslaskurin virtaa säädetään, niiden arvot on mitattava, jotta hiukkasmäärämittaukset voidaan korjata vakio-olosuhteisiin.
4.3.1.3.7. Hiukkastensiirtojärjestelmän, haihtuvien hiukkasten poistolaitteen ja poistoputken viipymisajan sekä hiukkaslaskurin vasteajan t90 summa saa olla enintään 20 sekuntia.
4.3.1.4. Suositeltavan järjestelmän kuvaus
Seuraavassa kohdassa esitetään suositeltava käytäntö hiukkasmäärän mittaamiseen. Järjestelmät, jotka täyttävät tämän alaliitteen 4.3.1.2 ja 4.3.1.3 kohdassa asetetut suorituskykyvaatimukset, ovat kuitenkin hyväksyttäviä.
4.3.1.4.1. Näytteenottojärjestelmän kuvaus
4.3.1.4.1.1. Hiukkasnäytteenottojärjestelmässä on näytteenotin tai näytteenottopiste laimennusjärjestelmässä, hiukkastensiirtoputki (PTT), hiukkasten esiluokituslaite (PCF) ja haihtuvien hiukkasten poistolaite (VPR) virtaussuunnassa hiukkaslaskurin (PNC) yläpuolella.
4.3.1.4.1.2. Haihtuvien hiukkasten poistolaitteessa on oltava laitteet näytteen laimentamista (hiukkasmäärälaimentimet PND1 ja PND2) ja hiukkasten höyrystämistä varten (höyrystysputki ET).
4.3.1.4.1.3. Näytteenotin tai näytteenottopiste testattavaa kaasuvirtaa varten sijoitetaan laimennustunneliin siten, että saadaan edustava näyte homogeenisesta pakokaasu-ilmaseoksesta.
5. Kalibrointivälit ja -menettelyt
5.1. Kalibrointivälit
Taulukko A5/3
Laitteiden kalibrointivälit
|
Laitteiden tarkastukset |
Suorittamisväli |
Kriteeri |
|
Kaasuanalysaattorin linearisointi (kalibrointi) |
6 kuukauden välein |
± 2 % lukemasta |
|
Tarkistus asteikon puoliväliin sijoittuvalla vertailukaasun pitoisuudella |
6 kuukauden välein |
± 2 % |
|
CO-NDIR:CO2-/H2O-interferenssi |
Kuukausittain |
-1–3 ppm |
|
NOx-muuntimen tarkastus |
Kuukausittain |
> 95 % |
|
CH4-erottimen tarkastus |
Vuosittain |
98 % etaanista |
|
FID:n CH4-vaste |
Vuosittain |
Ks. tämän alaliitteen 5.4.3 kohta |
|
FID:n ilma-polttoainevirtaus |
Merkittävien kunnossapitotoimenpiteiden yhteydessä |
Laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti |
|
Laser-infrapunaspektrometrit (moduloidut suuriresoluutioiset kapeakaistaiset infrapuna-analysaattorit): Interferenssitarkastus |
Vuosittain tai merkittävien kunnossapitotoimenpiteiden yhteydessä |
Laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti |
|
QCL |
Vuosittain tai merkittävien kunnossapitotoimenpiteiden yhteydessä |
Laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti |
|
Kaasukromatografiamenetelmät |
Ks. tämän alaliitteen 7.2 kohta |
Ks. tämän alaliitteen 7.2 kohta |
|
Nestekromatografiamenetelmät |
Vuosittain tai merkittävien kunnossapitotoimenpiteiden yhteydessä |
Laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti |
|
Fotoakustiikka |
Vuosittain tai merkittävien kunnossapitotoimenpiteiden yhteydessä |
Laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti |
|
Mikrovaa’an lineaarisuus |
Vuosittain tai merkittävien kunnossapitotoimenpiteiden yhteydessä |
Ks. tämän alaliitteen 4.2.2.2 kohta |
|
Hiukkaslaskuri |
Ks. tämän alaliitteen 5.7.1.1 kohta |
Ks. tämän alaliitteen 5.7.1.3 kohta |
|
Haihtuvien hiukkasten poistolaite |
Ks. tämän alaliitteen 5.7.2.1 kohta |
Ks. tämän alaliitteen 5.7.2 kohta |
Taulukko A5/4
Vakiotilavuuskerääjän (CVS) kalibrointivälit
|
CVS |
Suorittamisväli |
Kriteeri |
|
CVS-virtaus |
Kunnossapitotoimenpiteiden jälkeen |
± 2 % |
|
Laimennusvirtaus |
Vuosittain |
± 2 % |
|
Lämpötila-anturi |
Vuosittain |
± 1 °C |
|
Paineanturi |
Vuosittain |
± 0,4 kPa |
|
Ruiskutuksen tarkastus |
Viikoittain |
± 2 % |
Taulukko A5/5
Ympäristötietojen kalibrointivälit
|
Tekijä |
Suorittamisväli |
Kriteeri |
|
Lämpötila |
Vuosittain |
± 1 °C |
|
Kastepiste |
Vuosittain |
± 5 % suhteellisesta kosteudesta |
|
Ilmanpaine |
Vuosittain |
± 0,4 kPa |
|
Jäähdytystuuletin |
Kunnossapitotoimenpiteiden jälkeen |
Tämän alaliitteen 1.1.1 kohdan mukaisesti |
5.2. Analysaattorin kalibrointi
5.2.1. Analysaattorit on kalibroitava laitteen valmistajan ohjeiden mukaan tai vähintään taulukossa A5/3 esitetyllä tiheydellä.
5.2.2. Kukin tavanomaisesti käytetyistä käyttöalueista kalibroidaan seuraavalla menettelyllä:
5.2.2.1. Määritetään analysaattorin linearisointikäyrä vähintään viiden kalibrointipisteen avulla, jotka ovat mahdollisimman tasaväliset. Pitoisuudeltaan suurimman kalibrointikaasun nimellispitoisuuden on oltava vähintään 80 prosenttia täydestä asteikkoarvosta.
5.2.2.2. Kalibrointiin käytettävät kaasut voidaan saada sekoituslaitteistolla laimentamalla ne puhdistetulla typellä (N2) tai puhdistetulla synteettisellä ilmalla.
5.2.2.3. Lasketaan linearisointikäyrä pienimmän neliösumman menetelmällä. Jos tuloksen polynominen aste on suurempi kuin 3, kalibrointipisteiden määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin tämä polynominen aste + 2.
5.2.2.4. Linearisointikäyrä ei saa poiketa enempää kuin ± 2 prosenttia kunkin kalibrointikaasun nimellisarvosta.
5.2.2.5. Linearisointikäyrän muodosta ja linearisointipisteistä voidaan tarkastaa, että kalibrointi on oikein suoritettu. Analysaattorin erilaiset ominaismuuttujat on ilmoitettava, erityisesti seuraavat:
a) analysaattori ja kaasun komponentti
b) mittausalue
c) linearisonnin päivämäärä.
5.2.2.6. Jos tutkimuslaitos katsoo, että jokin vaihtoehtoinen teknologia (esimerkiksi tietokone, sähköisesti ohjattu aluekytkin ym.) antaa vastaavan tarkkuuden, näitä vaihtoehtoja voidaan käyttää.
5.3. Analysaattorin nolla- ja kalibrointitarkastus
5.3.1. Kukin tavanomaisesti käytetty toiminta-alue on tarkastettava ennen kutakin analyysiä tämän alaliitteen 5.3.1.1 ja 5.3.1.2 kohdan mukaisesti.
5.3.1.1. Kalibrointi tarkastetaan käyttämällä nollakaasua ja kalibrointikaasua alaliitteessä 6 olevan 1.2.14.2.3 kohdan mukaisesti.
5.3.1.2. Testauksen jälkeen tehdään uusi tarkastus käyttämällä nollakaasua ja samaa kalibrointikaasua alaliitteessä 6 olevan 1.2.14.2.4 kohdan mukaisesti.
5.4. Liekki-ionisaatioilmaisimen (FID) hiilivetyvasteen tarkastus
5.4.1. Ilmaisimen vasteen optimointi
Säädetään FID-ilmaisin valmistajan ohjeiden mukaan. Käytetään propaania ilmassa yleisimmällä mittausalueella.
5.4.2. Hiilivetyanalysaattorin kalibrointi
5.4.2.1. Analysaattori kalibroidaan käyttämällä propaanin ja ilman seosta ja puhdistettua synteettistä ilmaa.
5.4.2.2. Muodostetaan kalibrointikäyrä tämän alaliitteen 5.2.2 kohdassa kuvatulla tavalla.
5.4.3. Eri hiilivetyjen vastetekijät ja suositellut raja-arvot
5.4.3.1. Tietyn hiilivetylajin vastetekijä Rf on FID-ilmaisimen C1-lukeman suhde kaasusylinterin pitoisuuteen, joka ilmaistaan yksikkönä ppm C1.
Testikaasun pitoisuuden on oltava tasolla, jolla saadaan vasteeksi noin 80 prosenttia täydestä asteikosta käyttöalueella. Pitoisuuden on oltava tunnettu ± 2 prosentin tarkkuudella verrattuna tilavuutena ilmaistuun gravimetriseen vakioon. Lisäksi kaasusylinteriä on esivakautettava 24 tuntia lämpötilassa 20–30 °C.
5.4.3.2. Vastetekijät määritetään, kun analysaattori otetaan käyttöön, ja sen jälkeen suurempien määräaikaishuoltojen yhteydessä. Käytettävät testikaasut ja suositellut vastetekijät ovat seuraavat:
propyleeni ja puhdistettu ilma:
tolueeni ja puhdistettu ilma:
Nämä ovat suhteessa propaanin ja puhtaan ilman vastetekijään (Rf) 1,00.
5.5. NOx-muuntimen tehokkuustesti
5.5.1. Muuntimien NO2-NO-hyötysuhde tarkastetaan otsonaattorin avulla käyttäen kuvassa A5/15 olevaa testijärjestelyä ja seuraavaa menettelyä:
5.5.1.1. Kalibroidaan analysaattori yleisimmällä toiminta-alueella valmistajan eritelmien mukaisesti käyttäen nolla- ja kalibrointikaasua (jonka NO-pitoisuus on noin 80 prosenttia toiminta-alueesta ja kaasuseoksen NO2-pitoisuus alle 5 prosenttia NO-pitoisuudesta). NOx-analysaattorin on oltava NO-tilassa siten, että kalibrointikaasu ei kulje muuntimen läpi. Pitoisuus on esitettävä kaikissa asianomaisissa testausselosteissa.
5.5.1.2. Lisätään kalibrointikaasuvirtaan T-liitoksen kautta jatkuvasti happea tai synteettistä ilmaa, kunnes osoitettu pitoisuus on noin 10 prosenttia vähemmän kuin tämän alaliitteen 5.5.1.1 kohdassa saatu kalibrointipitoisuus. Saatu pitoisuus c on esitettävä kaikissa asianomaisissa testausselosteissa. Otsonaattori pidetään pois toiminnasta tämän prosessin aikana.
5.5.1.3. Kytketään sitten otsonaattori tuottamaan riittävästi otsonia, jotta NO-pitoisuus laskee 20 prosenttiin (alimmillaan 10 prosenttiin) tämän alaliitteen 5.5.1.1 kohdan kalibrointipitoisuudesta. Saatu pitoisuus d on esitettävä kaikissa asianomaisissa testausselosteissa.
5.5.1.4. Kytketään sen jälkeen NOx-analysaattori NOx-tilaan, jolloin kaasuseos (koostumus NO, NO2, O2 ja N2) kulkee muuntimen läpi. Saatu pitoisuus a on esitettävä kaikissa asianomaisissa testausselosteissa.
5.5.1.5. Kytketään otsonaattori pois toiminnasta. Tämän alaliitteen 5.5.1.2 kohdassa kuvattu kaasuseos virtaa muuntimen läpi ilmaisimeen. Saatu pitoisuus b on esitettävä kaikissa asianomaisissa testausselosteissa.
Kuva A5/15
NOx-muuntimen tehokkuustestin järjestely
5.5.1.6. Kun otsonaattori on kytketty pois toiminnasta, katkaistaan myös hapen tai synteettisen ilman virtaus. Analysaattorin antama NO2-lukema saa tällöin olla enintään 5 prosenttia tämän alaliitteen 5.5.1.1 kohdassa annetun arvon yläpuolella.
5.5.1.7. Lasketaan NOx-muuntimen prosentuaalinen hyötysuhde käyttämällä tämän alaliitteen 5.5.1.2–5.5.1.5 kohdassa määritettyjä pitoisuuksia a, b c ja d ja seuraavaa yhtälöä:
5.5.1.7.1. Muuntimen hyötysuhde ei saa olla pienempi kuin 95 prosenttia. Muuntimen hyötysuhde testataan taulukossa A5/3 annetulla tiheydellä.
5.6. Mikrovaa’an kalibrointi
5.6.1. Hiukkasnäytesuodattimien punnituksessa käytetyt mikrovaa’at on kalibroitava kansallisen tai kansainvälisen standardin mukaisesti. Vaa’an on täytettävä tämän alaliitteen 4.2.2.2 kohdassa annetut lineaarisuusvaatimukset. Lineaarisuustarkistus on tehtävä vähintään 12 kuukauden välein tai aina silloin, kun järjestelmää on korjattu tai muutettu tavalla, joka voi vaikuttaa kalibrointiin.
5.7. Hiukkasnäytteenottojärjestelmän kalibrointi ja validointi
Esimerkkejä kalibrointi-/validointimenetelmistä löytyy osoitteesta
http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29grpe/pmpFCP.html.
5.7.1. Hiukkaslaskurin kalibrointi
5.7.1.1. Hyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että hiukkaslaskurille on myönnetty standardinmukaisuuden osoittava kalibrointitodistus enintään 13 kuukautta ennen päästötestiä. Kalibrointien välillä on joko seurattava hiukkaslaskurin laskentahyötysuhteen mahdollista heikkenemistä tai vaihdettava laskurin anturilanka rutiininomaisesti kuuden kuukauden välein. Ks. kuvat A5/16 ja A5/17. Hiukkaslaskurin laskentahyötysuhdetta voidaan seurata vertaamalla sitä vertailuhiukkaslaskuriin tai ainakin kahteen muuhun mittaushiukkaslaskuriin. Jos hiukkaslaskurin antamat hiukkasmäärälukemat poikkeavat enintään ± 10 prosenttia vertailuhiukkaslaskurin tai kahden tai useamman muun hiukkaslaskurin muodostaman ryhmän antamista pitoisuuslukemista, hiukkaslaskuria on pidettävä vakaana. Muussa tapauksessa se on huollettava. Jos hiukkaslaskurin hyötysuhdetta seurataan vertaamalla sitä kahteen tai useampaan mittaushiukkaslaskuriin, voidaan käyttää omilla hiukkaslaskureillaan varustettuja vertailuajoneuvoja eri testaustiloissa.
Kuva A5/16
Hiukkaslaskurin (PNC) perusvuosihuoltoaikataulu
Kuva A5/17
Hiukkaslaskurin pidennetty vuosihuoltoaikataulu (laskurin täyden kalibroinnin viivästyessä) fr(d)
5.7.1.2. Hiukkaslaskuri on lisäksi kalibroitava uudelleen ja sille on myönnettävä uusi kalibrointitodistus kaikkien merkittävien kunnossapitotoimenpiteiden jälkeen.
5.7.1.3. Kalibrointi on tehtävä kansallisessa tai kansainvälisessä standardissa määritellyn kalibrointimenetelmän mukaisesti vertaamalla kalibroitavan laskurin vastetta
a) kalibroidun aerosolielektrometrin vasteeseen, kun samalla otetaan näyte elektrostaattisesti luokitelluista kalibrointihiukkasista, tai
b) toisen, edellä mainitulla menetelmällä suoraan kalibroidun hiukkaslaskurin vasteeseen.
5.7.1.3.1. Tämän alaliitteen 5.7.1.3 kohdan a alakohdan tapauksessa kalibroinnissa käytetään vähintään kuutta standardipitoisuutta, jotka sijoitetaan mahdollisimman tasaisesti hiukkaslaskurin mittausalueelle.
5.7.1.3.2. Tämän alaliitteen 5.7.1.3 kohdan b alakohdan tapauksessa kalibroinnissa käytetään vähintään kuutta standardipitoisuutta hiukkaslaskurin mittausalueella. Vähintään kolmessa pisteessä pitoisuuden on oltava alle 1000 cm–3, ja muut pitoisuudet on sijoitettava lineaarisin välein arvon 1000 cm–3 ja laitteen yksittäisten hiukkasten laskemistilan ylärajan välille.
5.7.1.3.3. Tämän alaliitteen 5.7.1.3 kohdan a ja b alakohdan tapauksessa näihin pisteisiin kuuluu nimellisnollapitoisuuspiste, joka saadaan aikaan kiinnittämällä kunkin laitteen syöttöaukkoon HEPA-suodatin, joka on vähintään standardin EN 1822:2008 mukaista luokkaa H13 tai suorituskyvyltään vastaava. Kun kalibroitavaan hiukkaslaskuriin ei sovelleta kalibrointikerrointa, mitattujen pitoisuuksien on vastattava ± 10 prosentin tarkkuudella kutakin standardikonsentraatiota paitsi nollakohdassa. Muutoin kalibroitava hiukkaslaskuri on hylättävä. Lasketaan ja kirjataan saatujen tietosarjojen lineaarisen regression gradientti. Kalibroitavaan hiukkaslaskuriin sovelletaan kalibrointikerrointa, joka vastaa gradientin käänteisarvoa. Vasteen lineaarisuus määritetään laskemalla kahden tietosarjan Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen (r) neliö, jonka on oltava suurempi tai yhtä suuri kuin 0,97. Sekä gradienttia että arvoa R2 laskettaessa lineaarisen regression on kuljettava nollapisteen kautta (nollapitoisuus kummassakin laitteessa).
5.7.1.4. Kalibroinnissa on lisäksi tarkastettava, täyttääkö hiukkaslaskuri tämän alaliitteen 4.3.1.3.4 kohdan h alakohdan vaatimukset sähköiseen liikkuvuuteen perustuvalta halkaisijaltaan 23 nm:n hiukkasten havaitsemistehokkuuden osalta. Laskentahyötysuhdetta ei tarvitse tarkastaa 41 nm:n hiukkasten osalta.
5.7.2. Haihtuvien hiukkasten poistolaitteen kalibrointi/validointi
5.7.2.1. Kun haihtuvien hiukkasten poistolaite on uusi tai sille tehdään merkittäviä kunnossapitotoimenpiteitä, laitteen hiukkaspitoisuuden vähenemiskertoimet on kalibroitava koko sen laimennusasetusasteikolta laitteen vakionimelliskäyttölämpötiloissa. Laitteen hiukkaspitoisuuden vähenemiskertoimen määräaikaisvalidointia varten edellytetään pelkästään tarkastusta yhdellä asetuksella, jota tavanomaisesti käytetään hiukkassuodattimella varustetuille ajoneuvoille tehtävissä mittauksissa. Hyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että haihtuvien hiukkasten poistolaite on kalibroitu tai sille on myönnetty validointitodistus enintään 6 kuukautta ennen päästötestiä. Jos haihtuvien hiukkasten poistolaite antaa lämpötilan seurantaan liittyviä varoituksia, validointi voidaan tehdä 13 kuukauden välein.
On suositeltavaa, että haihtuvien hiukkasten poistolaite kalibroidaan ja validoidaan kokonaisena yksikkönä.
Haihtuvien hiukkasten poistolaitteelle on määriteltävä hiukkaspitoisuuden vähenemiskerroin sähköiseen liikkuvuuteen perustuvalta halkaisijaltaan 30 nm:n, 50 nm:n ja 100 nm:n hiukkasten osalta. Sähköiseen liikkuvuuteen perustuvalta halkaisijaltaan 30 nm:n ja 50 nm:n hiukkasten osalta hiukkaspitoisuuden vähenemiskerroin fr(d) saa olla enintään 30 prosenttia (30 nm) tai 20 prosenttia (50 nm) suurempi ja enintään 5 prosenttia pienempi kuin sähköiseen liikkuvuuteen perustuvalta halkaisijaltaan 100 nm:n hiukkasten vastaava kerroin. Validoinnin osalta edellytetään, että aritmeettisen keskiarvon mukainen hiukkaspitoisuuden vähenemiskerroin vastaa ± 10 prosentin tarkkuudella hiukkaslaskurin ensimmäisessä kalibroinnissa määritettyä aritmeettisen keskiarvon mukaista hiukkaspitoisuuden vähenemiskerrointa
.
5.7.2.2. Näissä mittauksissa käytettävän testausaerosolin on oltava sellainen, että se koostuu sähköiseen liikkuvuuteen perustuvalta halkaisijaltaan 30 nm:n, 50 nm:n ja 100 nm:n kiinteistä hiukkasista ja että vähimmäispitoisuus haihtuvien hiukkasten poistolaitteen syöttöaukolla on 5 000 cm–3. Validoinnissa voidaan vaihtoehtoisesti käyttää myös polydispersiivistä aerosolia, jossa hiukkasten sähköiseen liikkuvuuteen perustuva keskihalkaisija on 50 nm. Testiaerosolin on oltava termisesti stabiili haihtuvien hiukkasten poistolaitteen käyttölämpötiloissa. Hiukkaspitoisuudet mitataan virtaussuunnassa ennen komponentteja ja niiden jälkeen.
Hiukkaspitoisuuden vähenemiskerroin fr(di) kunkin monodispersiivisen hiukkaskoon osalta lasketaan seuraavasti:
jossa
|
Nin(di) |
on hiukkaspitoisuus ennen komponentteja, hiukkasten halkaisija di |
|
Nout(di) |
on hiukkaspitoisuus komponenttien jälkeen, hiukkasten halkaisija di |
|
di |
on hiukkasten sähköiseen liikkuvuuteen perustuva halkaisija (30, 50 tai 100 nm). |
Nin(di) ja Nout(di) korjataan samoihin olosuhteisiin.
Lasketaan hiukkaspitoisuuden aritmeettisen keskiarvon vähenemiskerroin
tietyllä laimennusasetuksella seuraavasti:
Kun validoinnissa käytetään polydispersiivistä 50 nm:n hiukkaskoon aerosolia, lasketaan hiukkaspitoisuuden aritmeettisen keskiarvon vähenemiskerroin
validoinnissa käytetyllä laimennusasetuksella seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
Nin |
on hiukkaspitoisuus ennen komponentteja |
|
Nout |
on hiukkaspitoisuus komponenttien jälkeen. |
5.7.2.3. On osoitettava, että haihtuvien hiukkasten poistolaite poistaa sähköiseen liikkuvuuteen perustuvalta halkaisijaltaan vähintään 30 nm:n tetrakontaanihiukkaset (CH3(CH2)38CH3) yli 99,0-prosenttisesti, kun syöttöpitoisuus on vähintään 10 000 cm–3 ja laitetta käytetään pienimmällä laimennusasetuksella ja valmistajan suosittelemassa käyttölämpötilassa.
5.7.3. Hiukkasmäärämittausjärjestelmän tarkastusmenettelyt
5.7.3.1. Kuukausittaisissa tarkastuksissa on hiukkaslaskuriin syötettävästä virrasta saatava mittaustulos, joka vastaa 5 prosentin tarkkuudella hiukkaslaskurin nimellisvirtausta tarkastettaessa kalibroidulla virtausmittarilla.
5.8. Sekoituslaitteen tarkkuus
Jos tämän alaliitteen 5.2 kohdassa määriteltyjen kalibrointien tekemisessä käytetään kaasunjakajaa, sekoituslaitteen tarkkuuden on oltava sellainen, että laimennettujen kalibrointikaasujen pitoisuudet voidaan määrittää ± 2 prosentin tarkkuudella. Tarkistetaan kalibrointikäyrä tämän alaliitteen 5.3 kohdassa kuvatulla asteikon puoliväliin asettuvalla vertailukaasun pitoisuudella. Kalibrointikaasun, jonka pitoisuus on alle 50 prosenttia analysaattorin asteikosta, pitoisuuden on oltava 2 prosentin tarkkuudella sama kuin sen sertifioitu pitoisuus.
6. Vertailukaasut
6.1. Puhtaat kaasut
6.1.1. Kaikki yksikkönä ppm ilmoitetut arvot tarkoittavat miljoonasosaa tilavuudessa (vpm).
6.1.2. Kalibrointia ja käyttöä varten on tarvittaessa oltava käytettävissä seuraavia puhtaita kaasuja:
6.1.2.1. Typpi:
Puhtaus: ≤ 1 ppm C1, ≤ 1 ppm CO, ≤ 400 ppm CO2, ≤ 0,1 ppm NO, < 0,1 ppm NO2, < 0,1 ppm N2O, < 0,1 ppm NH3
6.1.2.2. Synteettinen ilma:
Puhtaus: ≤ 1 ppm C1, ≤ 1 ppm CO, ≤ 400 ppm CO2, ≤ 0,1 ppm NO; happipitoisuus 18–21 tilavuusprosenttia
6.1.2.3. Happi:
Puhtaus: > 99,5 tilavuusprosenttia O2
6.1.2.4. Vety (ja heliumia tai typpeä sisältävä seos)
Puhtaus: ≤ 1 ppm C1, ≤ 400 ppm CO2; vetypitoisuus 39–41 tilavuusprosenttia
6.1.2.5. Hiilimonoksidi:
Puhtaus vähintään 99,5 prosenttia
6.1.2.6. Propaani:
Puhtaus vähintään 99,5 prosenttia
6.2. Kalibrointikaasut
6.2.1. Kalibrointikaasun todellisten pitoisuuksien on oltava ± 1 prosentin sisällä annetuista arvoista tai jäljempänä esitetyn mukaisia.
Kaasuseoksien, joilla on seuraavat koostumukset, on oltava käytettävissä tämän alaliitteen 6.1.2.1 tai 6.1.2.2 kohdassa annettujen irtotavarakaasujen eritelmien mukaisina:
a) C3H8 synteettisessä ilmassa (ks. tämän alaliitteen 6.1.2.2 kohta)
b) CO typessä
c) CO2 typessä
d) CH4 synteettisessä ilmassa
e) NO typessä (tämän kalibrointikaasun NO2-pitoisuus saa olla enintään 5 prosenttia NO-pitoisuudesta).
Alaliite 6
Tyyppi 1 -testin menettelyt ja olosuhteet
1. Testausmenettelyt ja -olosuhteet
1.1 Testien kuvaus
|
1.1.1. |
Tyyppi 1 -testillä varmennetaan kaasumaisten yhdisteiden päästöjen, päästöjen hiukkasmassan ja hiukkasmäärän, hiilidioksidipäästöjen, polttoaineenkulutuksen ja sähköenergiankulutuksen taso ja sähkökäyttöinen toimintasäde sovellettavassa WLTP-testisyklissä.
|
|
1.1.2. |
Testien lukumäärä määritetään kuvan A6/1 kaavion mukaisesti. Raja-arvo on vastaavan kriteeriepäpuhtauden suurin sallittu arvo, joka vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteessä I.
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1.2. Tyyppi 1 -testin olosuhteet
1.2.1. Yleiskuvaus
|
1.2.1.1. |
Tyyppi 1 -testi muodostuu ennalta määritetyistä vaiheista, jotka ovat dynamometrin valmistelu, polttoaineen täyttö, seisonta ja varsinainen käyttö. |
|
1.2.1.2. |
Tyyppi 1 -testissä ajoneuvolla ajetaan alustadynamometrillä interpolointiperheeseen sovellettava WLTC-sykli. Otetaan vakiotilavuuskerääjällä jatkuva suhteellinen näyte laimennetuista pakokaasupäästöistä analysointia varten. |
|
1.2.1.3. |
Mitataan kaikkien niiden yhdisteiden taustapitoisuudet, joiden osalta tehdään mittaukset laimennetuista massapäästöistä. Pakokaasupäästöjen testaamisen osalta tämä edellyttää näytteiden ottamista laimennusilmasta ja sen analysoimista. 1.2.1.3.1. Taustahiukkasmassan mittaaminen 1.2.1.3.1.1. Jos valmistaja pyytää, että päästömittauksista vähennetään joko laimennusilman tai laimennustunnelin taustahiukkasmassa, nämä taustatasot määritetään tämän alaliitteen 1.2.1.3.1.1.1–1.2.1.3.1.1.3 kohdassa luetelluilla menettelyillä. 1.2.1.3.1.1.1. Suurin sallittu taustakorjaus vastaa suodattimelle kertynyttä massaa 1 mg/km testissä käytetyllä virtausnopeudella. 1.2.1.3.1.1.2. Jos taustaosuus on suurempi, vähennetään oletusarvo 1 mg/km. 1.2.1.3.1.1.3. Jos tulos on taustaosuuden vähentämisen jälkeen negatiivinen, tausta-arvon katsotaan olevan nolla. 1.2.1.3.1.2. Laimennusilman taustahiukkasmassa määritetään johtamalla laimennusilmaa taustahiukkassuodattimen läpi. Laimennusilma otetaan kohdasta, joka sijaitsee virtaussuunnassa välittömästi laimennusilmasuodattimien alapuolella. Taustatasot (g/m3) määritetään ottamalla liikkuva aritmeettinen keskiarvo vähintään 14 mittauksesta, joita tehdään vähintään yksi mittaus viikossa. 1.2.1.3.1.3. Laimennustunnelin taustahiukkasmassa määritetään johtamalla laimennusilmaa taustahiukkassuodattimen läpi. Ilma otetaan samasta kohdasta kuin hiukkasnäyte. Jos testissä käytetään toisiolaimennusta, toisiolaimennusjärjestelmän on oltava käynnissä taustamittauksia tehtäessä. Yksi mittaus voidaan tehdä testipäivänä joko ennen testiä tai sen jälkeen. 1.2.1.3.2. Taustahiukkasmäärän määrittäminen 1.2.1.3.2.1. Jos valmistaja pyytää taustakorjausta, taustatasot on määritettävä seuraavasti: 1.2.1.3.2.1.1. Tausta-arvo voidaan joko laskea tai mitata. Suurin sallittu taustakorjaus on suhteutettava hiukkasmäärän mittausjärjestelmän suurimpaan sallittuun vuotoon (0,5 hiukkasta/cm3) suhteuttamisperusteina todellisessa testissä käytetty hiukkaspitoisuuden vähenemiskerroin PCRF ja CVS-järjestelmän virtaus. 1.2.1.3.2.1.2. Hyväksyntäviranomainen tai valmistaja voi pyytää, että laskennallisten arvojen asemesta käytetään todellisia taustamittauksia. 1.2.1.3.2.1.3. Jos tulos on taustaosuuden vähentämisen jälkeen negatiivinen, hiukkasmäärätuloksen katsotaan olevan nolla. 1.2.1.3.2.2. Laimennusilman taustahiukkasmäärä määritetään suodatetusta laimennusilmasta otettavasta näytteestä. Näyte otetaan kohdasta, joka sijaitsee virtaussuunnassa välittömästi laimennusilmasuodattimien alapuolella ennen hiukkasmittausjärjestelmää. Taustatasot (hiukkasia/m3) määritetään ottamalla liukuva aritmeettinen keskiarvo vähintään 14 mittauksesta, joita tehdään vähintään yksi mittaus viikossa. 1.2.1.3.2.3. Laimennustunnelin taustahiukkasmäärä määritetään suodatetusta laimennusilmasta otettavasta näytteestä. Se otetaan samasta kohdasta kuin hiukkasmääränäyte. Jos testissä käytetään toisiolaimennusta, toisiolaimennusjärjestelmän on oltava käynnissä taustamittauksia tehtäessä. Yksi mittaus voidaan tehdä testipäivänä joko ennen testiä tai sen jälkeen käyttämällä todellista testissä käytettyä hiukkaspitoisuuden vähenemiskerrointa PCRF ja CVS-järjestelmän virtausta. |
1.2.2. Testihuoneen yleiset laitteet
1.2.2.1. Mitattavat parametrit
1.2.2.1.1. Seuraavat lämpötilat mitataan tarkkuudella ± 1,5 °C.
a) testihuoneen huoneilman lämpötila
b) laimennus- ja näytteenottojärjestelmän lämpötilat siten kuin edellytetään alaliitteessä 5 määriteltyjä päästönmittausjärjestelmiä varten.
|
1.2.2.1.2. |
Ilmanpaine on voitava mitata ± 0,1 kPa:n tarkkuudella. |
|
1.2.2.1.3. |
Ominaiskosteus H on voitava mitata tarkkuudella ± 1 g H2O/kg kuivaa ilmaa. |
1.2.2.2. Testihuone ja seisotustila
1.2.2.2.1. Testihuone
1.2.2.2.1.1. Testihuoneen lämpötilan asetusarvo on 23 °C. Todellinen arvo saa poiketa siitä enintään ± 5 °C. Ilman lämpötila ja kosteus mitataan testihuoneen tuulettimen ulostulosta vähimmäistaajuudella 1 Hz. Lämpötila testin alussa annetaan alaliitteessä 6 olevassa 1.2.8.1 kohdassa.
1.2.2.2.1.2. Testihuoneen ilman tai moottorin imuilman absoluuttisen kosteuden H on oltava seuraavanlainen:
1.2.2.2.1.3. Kosteus mitataan jatkuvasti vähimmäistaajuudella 1 Hz.
1.2.2.2.2. Seisonta-alue
Testihuoneen lämpötilan asetusarvo on 23 °C. Todellinen arvo saa poiketa siitä enintään ± 3 °C viiden minuutin liukuvalla aritmeettisella keskiarvolla, eikä siinä saa esiintyä systemaattista poikkeamaa asetusarvosta. Lämpötila mitataan jatkuvasti vähimmäistaajuudella 1 Hz.
1.2.3. Testiajoneuvo
1.2.3.1. Yleistä
Testiajoneuvon on vastattava kaikilta komponenteiltaan tuotantosarjaa. Jos ajoneuvo poikkeaa tuotantoajoneuvosta, siitä on annettava täysi kuvaus kaikissa asianomaisissa testausselosteissa. Testiajoneuvoa valittaessa valmistajan ja hyväksyntäviranomaisen on sovittava ajoneuvomallista, joka edustaa interpolointiperhettä.
Päästöjen mittaamisessa käytetään testiajoneuvolla H määritettyä ajovastusta. Ajovastusmatriisiperheen tapauksessa päästömittauksissa käytetään alaliitteessä 4 olevan 5.1 kohdan mukaisesti ajoneuvolle HM laskettua ajovastusta.
Jos valmistajan pyynnöstä käytetään interpolointimenetelmää (ks. alaliitteessä 7 oleva 3.2.3.2 kohta), tehdään päästömittaus myös ajoneuvolla L määritetyllä ajovastuksella. Ajoneuvojen H ja L testit olisi tehtävä samalla ajoneuvolla ja käyttäen interpolointiperheen lyhintä lopullista välityssuhdetta. Ajovastusmatriisiperheen tapauksessa tehdään päästömittaus myös käyttämällä alaliitteessä 4 olevan 5.1 kohdan mukaisesti ajoneuvolle LM laskettua ajovastusta.
1.2.3.2. Hiilidioksidi-interpolointialue
Interpolointimenetelmää saa käyttää vain silloin, kun testiajoneuvojen L ja H CO2-päästöjen ero on vähintään 5 g/km ja enintään 30 g/km tai 20 prosenttia ajoneuvon H CO2-päästöistä sen mukaan, kumpi arvo on pienempi.
Valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella interpolointisuora voidaan ekstrapoloida tasolle, joka on enintään 3 g/km suurempi kuin ajoneuvon H CO2-päästöt ja/tai pienempi kuin ajoneuvon L CO2-päästöt. Laajennus on pätevä vain interpolointialueen edellä määritettyjen absoluuttisten rajojen puitteissa.
Tätä kohtaa ei sovelleta ajovastusmatriisiperheen ajoneuvojen HM- ja LM CO2-päästöjen eroon.
1.2.3.3. Sisäänajo
Ajoneuvon on oltava hyvässä mekaanisessa kunnossa. Sen on oltava sisäänajettu, ja sillä on oltava ajettu 3 000 –15 000 km ennen testiä. Moottori, voimansiirto ja ajoneuvo on ajettava sisään valmistajan suositusten mukaisesti.
1.2.4. Asetukset
|
1.2.4.1. |
Dynamometrin asetukset säädetään ja tarkastetaan alaliitteen 4 mukaisesti. |
|
1.2.4.2. |
Dynamometrikäyttö 1.2.4.2.1. Apulaitteet on kytkettävä pois toiminnasta tai deaktivoitava dynamometrikäytön aikana, ellei niiden toimintaa tarvita. 1.2.4.2.2. Kytketään ajoneuvon mahdollinen dynamometrikäyttötila toimintaan valmistajan ohjeiden mukaisesti (esim. käyttämällä ajoneuvon ohjauspyörän painikkeita erityisessä järjestyksessä, käyttämällä valmistajan korjaamotestilaitetta tai poistamalla varoke). Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle luettelo deaktivoiduista laitteista ja perustelut niiden deaktivoinnille. Dynamometrikäyttötila edellyttää hyväksyntäviranomaisen hyväksyntää, ja sen käytöstä on ilmoitettava kaikissa asianomaisissa testausselosteissa. 1.2.4.2.3. Dynamometrikäyttötila ei saa aktivoida, muuttaa, viivästyttää tai deaktivoida sellaisen osan toimintaa, joka vaikuttaa päästöihin tai polttoaineenkulutukseen testausolosuhteissa. Alustadynamometrikäyttöön vaikuttavat laitteet on säädettävä niin, että ne toimivat asianmukaisesti. 1.2.4.2.4. Jos testiajoneuvoa testataan kaksipyörävetotilassa (2WD), sitä on testattava yksiakselisella alustadynamometrillä, joka täyttää alaliitteessä 5 olevan 2 kohdan vaatimukset. Ajoneuvoa voidaan valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella testata kaksiakselisella alustadynamometrillä. 1.2.4.2.5. Jos testiajoneuvoa testataan tilassa, jossa osittainen tai jatkuva nelipyöräveto (4WD) kytkeytyy WLTP-olosuhteissa käyttöön sovellettavassa syklissä, sitä on testattava kaksiakselisella alustadynamometrillä, joka täyttää alaliitteessä 5 olevan 2.3 kohdan vaatimukset. Ajoneuvoa voidaan valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella testata yksiakselisella alustadynamometrillä, jos seuraavat ehdot täyttyvät: a) testiajoneuvo muunnetaan pysyvään kaksipyörävetotilaan kaikissa testin toimintatiloissa b) valmistaja toimittaa hyväksyntäviranomaiselle näyttöä siitä, että muunnetun ajoneuvon CO2-päästöt, polttoaineenkulutus ja/tai sähköenergiankulutus ovat samat tai suuremmat kuin muuntamattoman ajoneuvon, jota testataan kaksiakselisella alustadynamometrillä. |
|
1.2.4.3. |
Ajoneuvon pakojärjestelmässä ei saa olla vuotoja, jotka vähentäisivät kerättävää kaasumäärää. |
|
1.2.4.4. |
Voimalaitteen ja ajoneuvon hallintalaitteiden säätöjen ja asetusten on oltava valmistajan sarjatuotantoon antamien suositusten mukaiset. |
|
1.2.4.5. |
Renkaiden on oltava ajoneuvon valmistajan alkuperäisvarusteeksi määrittämää tyyppiä. Rengaspainetta voidaan nostaa enintään 50 prosenttia alaliitteessä 4 olevassa 4.2.2.3 kohdassa annettua painetta suuremmaksi. Samaa rengaspainetta on käytettävä dynamometrin säätämisessä ja kaikissa myöhemmissä testeissä. Käytetty rengaspaine on ilmoitettava kaikissa asianomaisissa testausselosteissa. |
|
1.2.4.6. |
Vertailupolttoaine 1.2.4.6.1. Testauksessa on käytettävä liitteessä IX määriteltyä asianmukaista vertailupolttoainetta. |
|
1.2.4.7. |
Testiajoneuvon valmistelu 1.2.4.7.1. Ajoneuvon on testin aikana oltava suunnilleen vaakatasossa, jotta polttoaineen jakelussa ei ilmenisi mitään tavanomaisesta poikkeavaa. 1.2.4.7.2. Valmistajan on tarvittaessa toimitettava tarvittavat lisävarusteet ja liittimet, jotta polttoaineen tyhjennyshana saadaan sijoitettua ajoneuvoon asennettujen säiliöiden alimpaan mahdolliseen kohtaan ja pakokaasusta voidaan kerätä näytteitä. 1.2.4.7.3. Otettaessa hiukkasmassanäyte testissä, jolloin regenerointilaite on vakaasti kuormitettuna (ts. ajoneuvo ei käy läpi regenerointia), suositellaan, että ajoneuvolla olisi ajettu yli 1/3 ohjelmoitujen regenerointien välisestä kilometrimäärästä tai että jaksoittaisesti regeneroituvaa laitetta on kuormitettu vastaavasti ajoneuvosta irrotettuna. |
1.2.5. Alustavat testisyklit
1.2.5.1. Valmistajan pyynnöstä voidaan ajaa alustavia testisyklejä, jotta voidaan noudattaa nopeuskäyrää sille määrätyissä rajoissa.
1.2.6. Testiajoneuvon esivakautus
|
1.2.6.1. |
Täytetään polttoainesäiliöt vaadittavalla testipolttoaineella. Jos polttoainesäiliöissä jo oleva polttoaine ei täytä tämän alaliitteen 1.2.4.6 kohdan mukaisia eritelmiä, säiliö on tyhjennettävä ennen täyttämistä. Haihtumispäästöjä rajoittavaa järjestelmää ei saa tyhjentää eikä kuormittaa tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. |
|
1.2.6.2. |
REESS-järjestelmien lataus Ladataan REESS-järjestelmät ennen esivakautussykliä täyteen varaukseensa. Ennen esivakautusta tehtävä lataus voidaan valmistajan pyynnöstä jättää tekemättä. REESS-järjestelmiä ei saa ladata uudelleen ennen virallista testausta. |
|
1.2.6.3. |
Siirretään testiajoneuvo testaushuoneeseen, minkä jälkeen tehdään 1.2.6.3.1–1.2.6.3.9 kohdassa luetellut toimenpiteet. 1.2.6.3.1. Sijoitetaan testiajoneuvo joko ajamalla tai työntämällä dynamometrille ja ajetaan sovellettavat WLTC-syklit. Ajoneuvon ei tarvitse olla kylmä, ja sitä voidaan käyttää dynamometrin kuormituksen asettamiseen. 1.2.6.3.2. Asetetaan dynamometrin kuorma alaliitteessä 4 olevan 7 ja 8 kohdan mukaisesti. 1.2.6.3.3. Testaushuoneen lämpötilan on esivakautuksen aikana oltava sama kuin tyyppi 1 -testille määritelty lämpötila (tämän alaliitteen 1.2.2.2.1 kohta). 1.2.6.3.4. Säädetään vetävien pyörien rengaspaineet tämän alaliitteen 1.2.4.5 kohdan mukaisesti. 1.2.6.3.5. Kipinäsytytysmoottorilla varustetut ajoneuvot, jotka käyttävät polttoaineena nestekaasua tai maakaasua/biometaania tai jotka on varustettu niin, että ne voivat käyttää polttoaineena sekä bensiiniä että nestekaasua tai maakaasua/biometaania, on ensimmäisellä kaasumaisella vertailupolttoaineella ja toisella kaasumaisella vertailupolttoaineella suoritettavien testien välissä esivakautettava ennen toisella vertailupolttoaineella suoritettavaa testiä. 1.2.6.3.6. Esivakautuksessa ajetaan sovellettava WLTC-sykli. Käynnistetään moottori ja ajetaan ajoneuvoa tämän alaliitteen 1.2.6.4 kohdan mukaisesti. Säädetään dynamometri alaliitteen 4 mukaisesti. 1.2.6.3.7. Valmistajan tai hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä voidaan suorittaa lisää WLTC-syklejä, jotta ajoneuvo ja sen hallintajärjestelmät vakautuvat. 1.2.6.3.8. Lisävakauttamisen laajuus kirjataan kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin. 1.2.6.3.9. Jos testaustilassa on mahdollista, että hiukkaspäästöiltään pienen ajoneuvon testi voisi kontaminoitua aiemmasta, hiukkaspäästöiltään suurelle ajoneuvolle tehdystä testistä, suositellaan, että näytteenottolaitteiden esivakauttamista varten tehdään hiukkaspäästöiltään pienellä ajoneuvolla 20 minuuttia kestävä tasaisen nopeuden sykli nopeudella 120 km/h. Näytteenottolaitteiden esivakauttamiseksi ajo voi tarvittaessa olla pitempi ja/tai nopeus suurempi. Laimennustunnelista tehdään taustamittaukset tunnelin esivakauttamisen jälkeen ja ennen ajoneuvon myöhempää testausta. |
|
1.2.6.4. |
Aloitetaan voimalaitteen käynnistämismenettely tarkoitukseen varatuilla laitteilla valmistajan ohjeiden mukaisesti. Ajoneuvosta riippumatonta toimintatilan vaihtamista testin aikana ei sallita, ellei toisin määrätä. 1.2.6.4.1. Jos voimalaitteen käynnistysmenettely ei toteudu eli esimerkiksi moottori ei käynnisty odotetulla tavalla tai ajoneuvo antaa käynnistysvirheilmoituksen, testi hylätään, toistetaan esivakautustestit ja tehdään uusi testi. 1.2.6.4.2. Ensimmäinen sykli alkaa voimalaitteen käynnistyksen alkaessa. 1.2.6.4.3. Kun polttoaineena käytetään nestekaasua tai maakaasua/biometaania, moottori voidaan käynnistää bensiinillä ja vaihtaa automaattisesti toimimaan nestekaasulla tai maakaasulla/biometaanilla sen jälkeen, kun ennalta määritetty aika, jota kuljettaja ei voi muuttaa, on kulunut. 1.2.6.4.4. Vaiheissa, joissa ajoneuvo on paikallaan tai käy joutokäynnillä, käytetään jarruja voimalla, joka estää vetävien pyörien pyörimisen. 1.2.6.4.5. Testin aikana mitataan nopeus ajan suhteen tai määritetään se tiedonkeruujärjestelmän tiedoista, joita kerätään vähintään 1 Hz:n tiheydellä, jotta voidaan arvioida todellinen nopeus. 1.2.6.4.6. Ajoneuvon todellinen ajomatka on esitettävä kaikissa asianomaisissa testauskaavakkeissa kunkin WLTC-vaiheen osalta. |
|
1.2.6.5. |
Vaihteiston käyttö 1.2.6.5.1. Käsivalintainen vaihteisto Noudatetaan alaliitteessä 2 annettuja vaihteen vaihtamiseen sovellettavia vaatimuksia. Alaliitteen 8 mukaisesti testattavia ajoneuvoja ajetaan kyseisen alaliitteen 1.5 kohdan mukaisesti. Ajoneuvoja, jotka eivät pysty saavuttamaan sovellettavassa WLTC-syklissä vaadittua kiihtyvyyttä ja suurinta nopeutta, on ajettava kaasunsäädin täysin auki, kunnes vaadittu nopeuskäyrä saavutetaan uudelleen. Näissä olosuhteissa tapahtuvat poikkeamat tavoitenopeuskäyrästä eivät johda testin mitätöintiin. Poikkeamat ajosyklistä on esitettävä kaikissa asianomaisissa testauskaavakkeissa. 1.2.6.5.1.1. Sovelletaan tämän alaliitteen 1.2.6.6 kohdassa annettuja toleransseja. 1.2.6.5.1.2. Vaihteen vaihtaminen on aloitettava ja saatettava päätökseen ± 1,0 sekunnin sisällä määrätystä vaihteenvaihtokohdasta. 1.2.6.5.1.3. Kytkin vapautetaan ± 1,0 sisällä määrätystä kytkimenkäyttökohdasta. 1.2.6.5.2. Automaattivaihteisto 1.2.6.5.2.1. Automaattivaihteistolla varustetut ajoneuvot testataan pääajotilassa. Kaasunsäädintä käytetään siten, että nopeuskäyrää voidaan noudattaa tarkasti. 1.2.6.5.2.2. Ajoneuvojen, joiden automaattivaihteisto on varustettu kuljettajan valittavissa olevilla ajotiloilla, on noudatettava kriteeripäästöjen raja-arvoja kaikilla eteenpäinajossa käytettävissä automaattisissa vaihtamistiloissa. Valmistajan on toimitettava tästä asianmukainen näyttö hyväksyntäviranomaiselle. Valmistajan toimittaman teknisen näytön perusteella ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella voidaan jättää huomiotta sellaiset kuljettajan valittavissa olevat ajotilat, joiden käyttötarkoitus on hyvin erityinen ja rajattu (esim. huolto- ja ryömintätila). 1.2.6.5.2.3. Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle näyttöä tämän liitteen 3.5.9 vaatimukset täyttävästä ajotilasta. Pääajotilaa voidaan hyväksyntäviranomaisen suostumuksella käyttää ainoana ajotilana kriteeripäästöjen, CO2-päästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämisessä. Riippumatta siitä, onko jokin ajotiloista pääajotila, kriteeripäästöjen raja-arvoja on noudatettava kaikissa tämän alaliitteen 1.2.6.5.2.2 kohdassa kuvatuissa eteenpäinajossa käytettävissä automaattisissa vaihtamistiloissa. 1.2.6.5.2.4. Jos ajoneuvossa ei ole pääajotilaa tai hyväksyntäviranomainen ei hyväksy esitettyä ajotilaa pääajotilaksi, ajoneuvo testataan kriteeripäästöjen, CO2-päästöjen ja polttoaineenkulutuksen kannalta parhaana ja huonoimpana pidettävässä tilassa. Parhaana ja huonoimpana pidettävät ajotilat määritetään CO2-päästöistä ja polttoaineenkulutuksesta kaikissa ajotiloissa annetun näytön perusteella. CO2-päästöjen ja polttoaineenkulutuksen arvoksi otetaan kummassakin ajotilassa saatujen testitulosten aritmeettinen keskiarvo. Kummassakin ajotilassa saadut testitulokset on ilmoitettava kaikissa asianomaisissa testausselosteissa. Riippumatta siitä, käytetäänkö testauksessa parasta ja huonointa ajotilaa, kriteeripäästöjen raja-arvoja on noudatettava kaikissa tarkastelluissa tämän alaliitteen 1.2.6.5.2.2 kohdassa kuvatuissa eteenpäinajossa käytettävissä automaattisissa vaihtamistiloissa. 1.2.6.5.2.5. Sovelletaan tämän alaliitteen 1.2.6.6 kohdassa annettuja toleransseja. Valitsinta ei saa ensimmäisen kytkennän jälkeen käyttää enää missään vaiheessa testin aikana. Ensimmäinen kytkentä on tehtävä 1 sekunti ennen ensimmäistä kiihdytystä. 1.2.6.5.2.6. Käsivalintaisen tilan sisältävällä automaattivaihteistolla varustetut ajoneuvot on testattava tämän alaliitteen 1.2.6.5.2 kohdan mukaisesti. |
|
1.2.6.6. |
Poikkeamat nopeuskäyrästä Ajoneuvon todellinen nopeus saa poiketa sovellettaville testisykleille määrätyistä nopeuksista jäljempänä esitettävien toleranssien rajoissa. Toleranssit eivät saa näkyä kuljettajalle. a) yläraja: 2,0 km/h suurempi kuin nopeuskäyrän suurin arvo ± 1,0 sekunnin sisällä kulloisestakin ajankohdasta b) alaraja: 2,0 km/h pienempi kuin nopeuskäyrän pienin arvo ± 1,0 sekunnin sisällä kulloisestakin ajankohdasta. Ks. kuva A6/2. Määrättyjä suuremmat nopeusvaihtelut sallitaan, kunhan toleranssit eivät ylity yli 1 sekunnin ajan missään tilanteessa. Poikkeamia saa esiintyä enintään kymmenen testiä kohti. 
|
|
1.2.6.7. |
Kiihdytykset 1.2.6.7.1. Ajetaan ajoneuvoa käyttäen kaasunsäädintä siten, että nopeuskäyrää voidaan noudattaa tarkasti. 1.2.6.7.2. Ajoneuvoa on ajettava tasaisesti noudattaen edustavia vaihteenvaihtokohtia, nopeuksia ja menettelyjä. 1.2.6.7.3. Käsivalintaisen vaihteiston tapauksessa kaasupoljin vapautetaan kunkin vaihteenvaihdon ajaksi ja vaihde vaihdetaan mahdollisimman lyhyessä ajassa. 1.2.6.7.4. Jos ajoneuvo ei pysty seuraamaan nopeuskäyrää, sitä käytetään suurimmalla käytettävissä olevalla teholla, kunnes sen nopeus saavuttaa jälleen tavoitenopeuden. |
|
1.2.6.8. |
Hidastukset 1.2.6.8.1. Syklin hidastusjaksojen aikana kuljettajan on vapautettava kaasupoljin, mutta kytkintä ei saa vapauttaa manuaalisesti ennen alaliitteessä 2 olevan 4 kohdan a alakohdassa täsmennettyä hetkeä. 1.2.6.8.1.1. Jos ajoneuvo hidastuu nopeuskäyrässä määrättyä nopeammin, ohjataan ajoneuvo kaasunsäätimellä jälleen tarkasti nopeuskäyrälle. 1.2.6.8.1.2. Jos ajoneuvo hidastuu niin hitaasti, ettei tavoitehidastus toteudu, käytetään jarruja siten, että nopeuskäyrää voidaan seurata tarkasti. |
|
1.2.6.9. |
Moottorin odottamaton sammuminen 1.2.6.9.1. Jos moottori sammuu odottamattomasti, esivakautus- tai tyyppi 1 -testi mitätöidään. 1.2.6.10. Moottori sammutetaan syklin päätyttyä. Moottoria ei saa käynnistää uudelleen ennen sen testin alkua, jota varten ajoneuvo on esivakautettu. |
1.2.7. Seisonta
1.2.7.1. Testiajoneuvoa pidetään esivakautuksen jälkeen ja ennen testausta alueella, jonka ympäristöolosuhteet ovat tämän alaliitteen 1.2.2.2.2 kohdan mukaiset.
1.2.7.2. Ajoneuvoa seisotetaan vähintään 6 ja enintään 36 tuntia moottoritilan kansi avattuna tai suljettuna. Ajoneuvo voidaan jäähdyttää pakotetusti lämpötilan asetusarvoon, ellei menettelyä ajoneuvokohtaisissa vaatimuksissa kielletä. Jos jäähdytystä nopeutetaan tuulettimilla, ne on asetettava niin, että ajolaitteen, moottorin ja pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän maksimaalinen jäähdyttäminen tapahtuu tasaisesti.
1.2.8. Päästö- ja polttoaineenkulutustesti (tyyppi 1 -testi)
|
1.2.8.1. |
Testaushuoneen lämpötilan on testin alussa oltava 23 ± 3 °C mitattuna vähintään 1 Hz:n taajuudella. Mahdollisen moottoriöljyn ja jäähdytysaineen lämpötilan on oltava ± 2 °C asetusarvosta 23 °C. |
|
1.2.8.2. |
Työnnetään testiajoneuvo dynamometrille.
|
|
1.2.8.3. |
Voimalaitteen käynnistäminen ja ajaminen
|
|
1.2.8.4. |
Mitataan REESS-järjestelmän varaustaso kussakin WLTC-vaiheessa tämän alaliitteen lisäyksessä 2 määritellyn mukaisesti. |
|
1.2.8.5. |
Mitataan ajoneuvon todellinen nopeus tiheydellä 10 Hz ja lasketaan ja kirjataan alaliitteessä 7 olevassa 7 kohdassa kuvatut ajosuoriteindeksit. |
1.2.9. Kaasunäytteenotto
Kaasunäytteet kerätään pusseihin ja niiden sisältämät yhdisteet analysoidaan testin tai testivaiheen päätteeksi. Yhdisteitä voidaan analysoida myös jatkuvasti, jolloin tulokset integroidaan koko syklin ajalta.
1.2.9.1. Ennen kutakin testiä on tehtävä seuraavat toimenpiteet.
1.2.9.1.1. Liitetään tyhjennetyt ja puhdistetut näytepussit järjestelmiin, joilla kerätään näytteet laimennetusta pakokaasusta ja laimennusilmasta.
1.2.9.1.2. Käynnistetään mittauslaitteet laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti.
1.2.9.1.3. Esilämmitetään tai esijäähdytetään CVS-järjestelmän lämmönvaihdin (jos asennettu) testauskäyttölämpötilaansa alaliitteessä 5 olevassa 3.3.5.1 kohdassa annetuilla toleransseilla.
1.2.9.1.4. Lämmitetään tai jäähdytetään sellaisia komponentteja kuin näytteenottolinjat, suodattimet, jäähdyttimet ja pumput, kunnes saavutetaan vakiintuneet käyttölämpötilat.
1.2.9.1.5. Säädetään CVS-järjestelmän virtaukset alaliitteessä 5 olevan 3.3.4 kohdan mukaisesti ja näytteenottovirtaukset asianmukaisille tasoille.
1.2.9.1.6. Nollataan elektroniset integrointilaitteet. Ne voidaan nollata uudelleen ennen mitä tahansa syklin vaihetta.
1.2.9.1.7. Valitaan kaikille jatkuvatoimisille kaasuanalysaattoreille sopivat toiminta-alueet. Niitä voidaan vaihtaa testin aikana vain siinä tapauksessa, että vaihto tehdään muuttamalla laitteen digitaalisen resoluution kalibrointia. Testisyklin aikana ei saa muuttaa analysaattorin analogisten vahvistimien vahvistusarvoja.
1.2.9.1.8. Kaikki jatkuvatoimiset kaasuanalysaattorit nollataan ja kalibroidaan alaliitteessä 5 olevan 6 kohdan vaatimukset täyttävillä kaasuilla.
1.2.10. Näytteenotto hiukkasmassan määrittämiseksi
|
1.2.10.1. |
Ennen kutakin testiä on tehtävä tämän alaliitteen 1.2.10.1.1–1.2.10.1.2.3 kohdassa kuvatut toimenpiteet. 1.2.10.1.1. Suodattimen valinta 1.2.10.1.1.1. Koko sovellettavan WLTC-syklin ajan on käytettävä yhtä hiukkasnäytesuodatinta ilman varasuodatinta. Syklin alueellisten vaihteluiden ottamiseksi huomioon voidaan käyttää yhtä suodatinta kolmessa ensimmäisessä vaiheessa ja toista suodatinta neljännessä vaiheessa. 1.2.10.1.2. Suodattimen valmistelu 1.2.10.1.2.1. Suodatin sijoitetaan vähintään tuntia ennen testiä petrimaljaan, joka on suojattu pölykontaminaatiolta mutta jossa ilma voi vaihtua, ja viedään punnituskammioon tai -huoneeseen vakautumaan. Vakautuksen jälkeen suodatin punnitaan, ja sen paino kirjataan kaikkiin asianomaisiin testauskaavakkeisiin. Tämän jälkeen suodatin sijoitetaan suljettuun petrimaljaan tai tiiviisti suljettuun suodattimenpitimeen, kunnes sitä tarvitaan testauksessa. Suodatin on otettava käyttöön kahdeksan tunnin kuluessa punnituskammiosta poistamisesta. Suodatin on palautettava tunnin kuluessa testin päättymisestä vakautuskammioon, jossa sen annetaan vakautua vähintään tunnin ajan ennen punnitusta. 1.2.10.1.2.2. Asetetaan hiukkasnäytesuodatin huolellisesti pitimeensä. Suodatinta saa käsitellä vain atuloilla tai pihdeillä. Suodattimen kovakourainen tai hankaava käsittely aiheuttaa virheitä punnituksessa. Suodatin-pidinasennelma on sijoitettava näytteenottolinjaan, jonka läpi ei kulje virtausta. 1.2.10.1.2.3. Mikrovaaka on hyvä tarkastaa kunkin punnituksen alussa enintään 24 tuntia ennen näytteen punnitsemista punnitsemalla yksi noin 100 mg:n vertailupunnus. Punnus punnitaan kolme kertaa, ja tulosten aritmeettinen keskiarvo kirjataan kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin. Jos punnitustulosten aritmeettinen keskiarvo on ± 5 μg edellisen punnituksen tuloksesta, punnitusta ja vaakaa pidetään valideina. |
1.2.11. Näytteenotto hiukkasmäärän määrittämiseksi
1.2.11.1. Ennen kutakin testiä on tehtävä tämän alaliitteen 1.2.11.1.1–1.2.11.1.2 kohdassa kuvatut toimenpiteet.
1.2.11.1.1. Käynnistetään hiukkasmittauksessa käytettävä laimennusjärjestelmä ja mittauslaitteet ja valmistellaan ne näytteenottoa varten.
1.2.11.1.2. Tarkastetaan hiukkasnäytteenottojärjestelmään kuuluvan hiukkaslaskurin ja haihtuvien hiukkasten poistolaitteen asianmukainen toiminta tämän alaliitteen 1.2.11.1.2.1–1.2.11.1.2.4 kohdassa luetelluilla menettelyillä.
1.2.11.1.2.1. Vuototestissä, jossa käytetään teholtaan sopivaa suodatinta, joka asennetaan koko hiukkasmäärän mittausjärjestelmän (haihtuvien hiukkasten poistolaite ja hiukkaslaskuri) syöttöaukkoon, mitatun pitoisuuden on oltava pienempi kuin 0,5 hiukkasta kuutiosenttimetrissä.
1.2.11.1.2.2. Hiukkaslaskurille on tehtävä päivittäin nollatarkastus, jossa käytetään laskurin syöttöaukkoon asennettua teholtaan sopivaa suodatinta ja jossa pitoisuudeksi on saatava enintään 0,2 hiukkasta kuutiosenttimetrissä. Kun suodatin poistetaan, hiukkaslaskurin on osoitettava mitatun pitoisuuden nousseen vähintään arvoon 100 hiukkasta kuutiosenttimetrissä, kun siihen johdetaan ulkoilmaa, ja osoitettava arvoksi jälleen enintään 0,2 hiukkasta kuutiosenttimetrissä, kun suodatin asennetaan uudelleen paikoilleen.
1.2.11.1.2.3. On varmistettava, että mittausjärjestelmä ilmoittaa, että järjestelmään mahdollisesti kuuluva höyrystysputki on saavuttanut oikean käyttölämpötilansa.
1.2.11.1.2.4. On varmistettava, että mittausjärjestelmä ilmoittaa, että laimennin PND1 on saavuttanut oikean käyttölämpötilansa.
1.2.12. Näytteenotto testin aikana
|
1.2.12.1. |
Käynnistetään laimennusjärjestelmä, näytteenottopumput ja tiedonkeruujärjestelmä. |
|
1.2.12.2. |
Käynnistetään hiukkasmassa- ja hiukkasmääränäytteenottojärjestelmät. |
|
1.2.12.3. |
Mitataan hiukkasmäärää jatkuvasti. Määritetään pitoisuuden aritmeettinen keskiarvo integroimalla analysaattorin signaalit kunkin vaiheen ajalta. |
|
1.2.12.4. |
Näytteenotto aloitetaan ennen voimalaitteen käynnistysmenettelyn aloittamista tai sitä aloitettaessa ja lopetetaan syklin päättyessä. |
|
1.2.12.5. |
Näytteenottovälineen vaihtaminen 1.2.12.5.1. Kaasupäästöt 1.2.12.5.1.1. Laimennetusta pakokaasusta ja laimennusilmasta tehtävässä näytteenotossa siirrytään tarvittaessa käyttämään uutta näytepussiparia ajettavan soveltuvan WLTC-syklin kunkin vaiheen päättyessä. 1.2.12.5.2. Hiukkaset 1.2.12.5.2.1. Sovelletaan tämän alaliitteen 1.2.10.1.1.1 kohdan vaatimuksia. |
|
1.2.12.6. |
Dynamometrillä ajettu matka on esitettävä kaikissa asianomaisissa testausselosteissa kunkin vaiheen osalta. |
1.2.13. Testin lopettaminen
1.2.13.1. Moottori sammutetaan välittömästi testin viimeisen osan päätyttyä.
1.2.13.2. Kytketään vakiotilavuuskerääjä CVS tai muu imulaite pois toiminnasta tai irrotetaan pakokaasunsiirtoputki ajoneuvon pakoputkista.
1.2.13.3. Ajoneuvo voidaan siirtää pois dynamometriltä.
1.2.14. Testauksen jälkeiset menettelyt
1.2.14.1. Kaasuanalysaattorin tarkastaminen
1.2.14.1.1. Tarkastetaan jatkuvaan laimennetusta seoksesta tehtyyn mittaukseen käytettävien analysaattorien nolla- ja kalibrointikaasulukemat. Testi katsotaan hyväksyttäväksi, jos ennen testiä ja testin jälkeen saatujen tulosten ero on alle 2 prosenttia kalibrointikaasun arvosta.
1.2.14.2. Pussien analysointi
1.2.14.2.1. Pussien sisältämät pakokaasut ja laimennusilma on analysoitava mahdollisimman pian. Pakokaasut on joka tapauksessa analysoitava 30 minuutin kuluessa syklin vaiheen loppumisesta.
Pussin sisältämien yhdisteiden osalta on otettava huomioon kaasun reaktiivisuusaika.
1.2.14.2.2. Heti kun käytännössä mahdollista nollataan ennen kunkin näytteen analysointia analysaattorin asetus kunkin yhdisteen osalta sopivalla nollakaasulla.
1.2.14.2.3. Muodostetaan analysaattorien kalibrointikäyrät käyttämällä kalibrointikaasuja, joiden nimellispitoisuudet ovat 70–100 prosenttia mittausalueesta.
1.2.14.2.4. Tämän jälkeen tarkastetaan uudelleen analysaattorien nollakohdat. Jos lukema poikkeaa tämän alaliitteen 1.2.14.2.2 kohdassa esitetystä asteikosta yli 2 prosenttia, menettely uusitaan kyseisen analysaattorin osalta.
1.2.14.2.5. Tämän jälkeen näytteet analysoidaan.
1.2.14.2.6. Analysoinnin jälkeen tarkastetaan nolla- ja kalibrointikohdat samoilla kaasuilla. Testi katsotaan hyväksyttäväksi, jos ero on alle 2 prosenttia kalibrointikaasun arvosta..
1.2.14.2.7. Analysaattorien läpi kulkevien eri kaasujen virtausmäärien ja paineiden on oltava samat kuin analysaattorien kalibroinnissa.
1.2.14.2.8. Kunkin mitatun yhdisteen pitoisuus on kirjattava kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin mittauslaitteen vakautuksen jälkeen.
1.2.14.2.9. Kaikkien päästöjen massat ja määrät (tapauksen mukaan) lasketaan alaliitteen 7 mukaisesti.
1.2.14.2.10. Kalibroinnit ja tarkastukset tehdään joko
a) ennen kunkin pussiparin analysointia ja sen jälkeen tai
b) ennen koko testiä ja koko testin jälkeen.
Tapauksessa b kalibroinnit ja tarkastukset tehdään kaikille analysaattoreille kaikilla testissä käytetyillä mittausalueilla.
Sekä tapauksessa a että tapauksessa b käytetään vastaavien ulkoilma- ja pakokaasupussien analysoinnissa samaa analysaattorin mittausaluetta.
1.2.14.3. Hiukkasnäytesuodattimen punnitseminen
1.2.14.3.1. Hiukkassuodatin palautetaan punnituskammioon viimeistään tunnin kuluttua testin päättymisestä. Sitä vakautetaan vähintään tunnin ajan petrimaljassa, joka on suojattu pölykontaminaatiolta mutta jossa ilma vaihtuu, minkä jälkeen se punnitaan. Suodattimen bruttopaino on kirjattava kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin.
1.2.14.3.2. Punnitaan ainakin kaksi käyttämätöntä vertailusuodatinta mieluiten samaan aikaan kuin näytesuodattimet mutta joka tapauksessa 8 tunnin kuluessa näytesuodattimien punnitsemisesta. Vertailusuodattimien on oltava samankokoisia ja samaa materiaalia kuin näytesuodattimet.
1.2.14.3.3. Jos jonkin vertailusuodattimen ominaispaino muuttuu yli ± 5 μg näytesuodattimien punnitusten välillä, näytesuodatin ja vertailusuodattimet on vakautettava uudelleen punnituskammiossa ja punnittava uudelleen.
1.2.14.3.4. Vertailusuodattimen punnitusten vertailemiseksi vertaillaan sen ominaispainoja ja ominaispainojen liukuvaa aritmeettista keskiarvoa. Liukuva aritmeettinen keskiarvo lasketaan ominaispainoista, jotka on määritetty sen jälkeen, kun vertailusuodattimet vietiin punnituskammioon. Keskiarvo lasketaan vähintään yhden mutta enintään 15 päivän ajalta.
1.2.14.3.5. Näyte- ja vertailusuodattimien vakauttaminen ja punnitseminen uudelleen on sallittua, kunnes päästötestissä saatujen kaasujen mittauksesta on kulunut 80 tuntia. Jos 80 tunnin kuluttua tai sitä ennen yli puolet vertailusuodattimista täyttää ± 5 μg:n kriteerin, näytesuodattimen punnitusta voidaan pitää validina. Jos 80 tunnin kuluttua käytetään kahta vertailusuodatinta, joista toinen ei täytä ± 5 μg:n kriteeriä, näytesuodattimen punnitusta voidaan pitää validina sillä edellytyksellä, että kyseisten kahden vertailusuodattimen ominaisarvojen ja liukuvien keskiarvojen absoluuttisten erojen summa on enintään 10 μg.
1.2.14.3.6. Jos alle puolet vertailusuodattimista täyttää ± 5 μg:n kriteerin, näytesuodatin hylätään ja päästötestit uusitaan. Kaikki vertailusuodattimet on hylättävä ja korvattava 48 tunnin kuluessa. Kaikissa muissa tapauksissa vertailusuodattimet korvataan vähintään 30 päivän välein siten, ettei yhtäkään näytesuodatinta punnita ilman vertailua sellaiseen vertailusuodattimeen, jota on pidetty punnituskammiossa vähintään yhden päivän ajan.
1.2.14.3.7. Jos alaliitteessä 5 olevassa 4.2.2.1 kohdassa määritellyt punnituskammion stabiilisuuskriteerit eivät täyty mutta vertailusuodattimien punnitukset ovat vaatimusten mukaiset, ajoneuvon valmistaja voi valita, hyväksyykö hän näytesuodattimien painot vai hylkääkö hän testin, korjauttaa punnituskammion säätöjärjestelmän ja suorituttaa testin uudelleen.
Alaliite 6
Lisäys 1
Päästöjentestausmenettely kaikille jaksoittaisesti regeneroituvilla järjestelmillä varustetuille ajoneuvoille
1. Yleistä
1.1. Tässä lisäyksessä määritellään ne erityiset vaatimukset, jotka koskevat tämän liitteen 3.8.1 kohdassa määritellyllä jaksoittaisesti regeneroituvalla järjestelmällä varustettujen ajoneuvojen testaamista.
Valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella valmistaja voi laatia vaihtoehtoisen menettelyn, jonka vastaavuus osoitetaan, mukaan luettuina suodattimen lämpötila, järjestelmän lataus ja ajomatka. Tämä voidaan tehdä moottoritestipenkissä tai alustadynamometrillä.
Tässä lisäyksessä määriteltyjen testausmenettelyjen suorittamisen vaihtoehtona voidaan CO2-päästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittaamisessa käyttää Ki-kertoimen kiinteää arvoa 1,05.
1.2. Päästövaatimuksia ei tarvitse soveltaa niiden syklien aikana, jolloin regenerointi tapahtuu. Jos jaksoittainen regenerointi tapahtuu vähintään kerran tyyppi 1 -testiä kohti ja se on tapahtunut vähintään kerran ajoneuvoa valmisteltaessa, erityistä testausmenettelyä ei tarvita. Tällöin ei sovelleta tätä lisäystä.
1.3. Tämän lisäyksen säännöksiä sovelletaan pelkästään hiukkasmassamittauksiin, ei hiukkasmäärämittauksiin.
1.4. Valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella voidaan jaksoittaisesti regeneroituville laitteille tarkoitettu testi jättää suorittamatta regeneroituvalle laitteelle, mikäli valmistaja toimittaa tiedot, jotka osoittavat, että päästöt eivät niiden jaksojen aikana, jolloin regenerointi tapahtuu, ylitä kyseiseen ajoneuvoluokkaan sovellettavia päästörajoja.
1.5. Valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella voidaan moottoritievaihe jättää pois määritettäessä regenerointikerrointa Ki ryhmien 2 ja 3 ajoneuvoille.
2. Testausmenettely
Testiajoneuvon on voitava estää tai sallia regenerointiprosessi, kunhan toimenpiteellä ei ole vaikutusta moottorin alkuperäisiin säätöihin. Regeneroinnin estäminen on sallittua vain renegenerointijärjestelmän latauksen ja esivakautussyklien aikana. Se ei kuitenkaan ole sallittua mitattaessa päästöjä regenerointijakson aikana. Päästötesti on tehtävä käyttäen muuttamatonta valmistajan alkuperäistä ohjausyksikköä. Ki-kertoimen määrittämisen aikana voidaan valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella käyttää erityistä ”teknistä ohjausyksikköä”, joka ei vaikuta moottorin alkuperäiseen kalibrointiin.
2.1. Pakokaasupäästöjen mittaaminen kahden renegerointitapahtuman sisältävän WLTC-syklin välissä
2.1.1. Päästöjen aritmeettinen keskiarvo regenerointijaksojen välissä ja regenerointilaitteen latauksen aikana on määritettävä useamman suunnilleen tasaisin väliajoin tehdyn (jos niitä on enemmän kuin kaksi) tyyppi 1 -testin aritmeettisesta keskiarvosta. Vaihtoehtoisesti valmistaja voi toimittaa tiedot, jotka osoittavat, että päästöt pysyvät vakioina (± 15 prosentin rajoissa) regenerointitapahtuman sisältävien WLTC-syklien välissä. Tässä tapauksessa voidaan käyttää tyyppi 1 -testin aikana mitattuja päästöarvoja. Muussa tapauksessa on mitattava päästöt ainakin kahdesta tyyppi 1 -syklistä: yksi mittaus välittömästi regeneroinnin jälkeen (ennen uutta latausta) ja toinen mahdollisimman vähän ennen regenerointijaksoa. Kaikki päästömittaukset on tehtävä tämän alaliitteen mukaisesti ja kaikki laskelmat tämän lisäyksen 3 kohdan mukaisesti.
2.1.2. Latausprosessi ja kertoimen Ki määritys on tehtävä tyyppi 1 -käyttösyklin aikana dynamometrillä tai moottoritestipenkissä käyttäen vastaavaa testisykliä. Syklejä voidaan ajaa jatkuvasti (ts. ilman, että moottori sammutetaan syklien välissä). Ajoneuvo voidaan välillä ottaa pois dynamometriltä, kun joitain testijaksoja on ajettu, ja testiä voidaan jatkaa myöhemmin.
2.1.3. Syklien lukumäärä D kahden regenerointitapahtuman sisältävän WLTC-syklin välissä, niiden jaksojen lukumäärä n, joiden aikana päästömittauksia tehdään, sekä kullekin yhdisteelle i kunkin jakson j aikana tehtyjen massapäästömittausten M′sij arvot on kirjattava kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin.
2.2. Päästöjen mittaus regenerointitapahtumien aikana
2.2.1. Ajoneuvon mahdollinen valmistelu regenerointivaiheen aikana tehtäviä päästötestejä varten on tehtävä tämän alaliitteen 1.2.6 kohdan mukaisia esivakautussyklejä tai vastaavia moottoritestipenkkisyklejä käyttäen sen mukaan, mikä kuormitusmenettely on tämän alaliitteen 2.1.2 kohdassa valittu.
2.2.2. Tässä liitteessä kuvatut testausolosuhteet ja ajoneuvon testaustila tyyppi 1 -testiä varten pätevät ennen ensimmäistä hyväksyttävää päästötestiä.
2.2.3. Regenerointi ei saa tapahtua ajoneuvon valmistelun aikana. Tämä voidaan varmistaa jollakin seuraavista tavoista:
2.2.3.1. Esivakautussyklien ajaksi voidaan asentaa ”valeregeneraatiojärjestelmä” tai vain osa järjestelmästä.
2.2.3.2. Voidaan myös käyttää muuta valmistajan ja hyväksyntäviranomaisen välillä sovittua menetelmää.
2.2.4. Tehdään regenerointitapahtuman sisältävä kylmäkäynnistyksen jälkeinen pakokaasupäästötesti sovellettavan WLTC-syklin mukaisesti.
2.2.5. Jos renegenerointiin tarvitaan useampi kuin yksi WLTC-sykli, tehdään ne kaikki. Regeneroinnin suorittamiseksi tarvittavissa sykleissä voidaan käyttää yhtä ja samaa hiukkasnäytesuodatinta.
2.2.5.1. Jos WLTC-syklejä on ajettava useita, ne on ajettava välittömästi toisensa jälkeen sammuttamatta moottoria, kunnes regenerointiprosessi on saatu päätökseen. Jos sykleissä tarvittavien kaasupäästönäytepussien määrä ylittää käytettävissä olevien pussien määrän, uusi testi on valmisteltava mahdollisimman nopeasti. Moottoria ei tänä aikana sammuteta.
2.2.6. Regeneroinnin aikaiset eri yhdisteiden päästöarvot Mri lasketaan tämän lisäyksen 3 kohdan mukaisesti. Niiden sovellettavien testisyklien lukumäärä, joiden aikana tehdään mittauksia täydellistä regenerointia varten, on kirjattava kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin.
3. Laskelmat
3.1. Yksittäisen regeneroinnin järjestelmän pakokaasu- ja CO2-päästöjen ja polttoaineenkulutuksen laskeminen
jossa kunkin tarkasteltavan yhdisteen i osalta:
|
M′sij |
on yhdisteen i päästöjen massa testisyklissä j ilman regenerointia (g/km) |
|
M′rij |
on yhdisteen i päästöjen massa testisyklissä j regeneroinnin aikana (g/km) (jos d > 1, ajetaan ensimmäinen WLTC-testi kylmänä ja seuraavat syklit kuumana) |
|
Msi |
on yhdisteen i päästöjen keskimääräinen massa ilman regenerointia (g/km) |
|
Mri |
on yhdisteen i päästöjen keskimääräinen massa regeneroinnin aikana (g/km) |
|
Mpi |
on yhdisteen i päästöjen keskimääräinen massa (g/km) |
|
n |
on regenerointitapahtuman sisältävien syklien välillä ajettavien niiden testisyklien lukumäärä, joiden aikana tehdään tyyppi 1 -WLTC-syklin mukaisia päästömittauksia (≥ 1) |
|
d |
on regenerointia varten vaadittujen täysien sovellettavien testisyklien lukumäärä |
|
D |
on kahden regenerointitapahtuman sisältävän syklin välillä suoritettujen täysien sovellettavien testisyklien lukumäärä. |
Arvon Mpi laskeminen esitetään graafisesti kuvassa A6. App1/1.
Kuva A6.App1/1
Päästötestissä mitatut parametrit regeneraatiotapahtuman sisältävien syklien aikana ja niiden välissä (kaavamainen esimerkki; syklien D aikana päästöt saattavat lisääntyä tai vähentyä)
3.1.1. Regenerointikertoimen Ki arvon laskeminen kullekin tarkasteltavalle yhdisteelle i
Valmistaja voi halutessaan määrittää kunkin yhdisteen osalta erikseen joko summaavat tai kertovat tekijät.
Ki – kertova:
Ki – summaava:
Msi-, Mpi- ja Ki-tulokset ja valmistajan valitsema tekijän tyyppi kirjataan. Ki-tulos kirjataan kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin. Msi-, Mpi- ja Ki-tulokset kirjataan kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin.
Ki voidaan määrittää sen jälkeen, kun on saatu päätökseen yksittäinen regeneraatioprosessi, jossa on tehty mittauksia ennen regenerointitapahtumia, niiden aikana ja niiden jälkeen, kuten kuvassa A6.App1/1 esitetään.
3.2. Usean jaksoittaisen regeneroinnin järjestelmän pakokaasu- ja CO2-päästöjen ja polttoaineenkulutuksen laskeminen
Lasketaan seuraavat a) yhdestä tyyppi 1 -syklistä kriteeripäästöjen osalta ja b) kustakin yksittäisestä vaiheesta CO2-päästöjen ja polttoaineenkulutuksen osalta:
Ki – kertova:
Ki – summaava:
jossa
|
Msi |
on yhdisteen i päästöjen keskimääräinen massa kaikissa tapahtumissa k ilman regenerointia (g/km) |
|
Mri |
on yhdisteen i päästöjen keskimääräinen massa kaikissa tapahtumissa k regeneroinnin aikana (g/km) |
|
Mpi |
on yhdisteen i päästöjen keskimääräinen massa kaikissa tapahtumissa k (g/km) |
|
Msik |
on yhdisteen i päästöjen keskimääräinen massa tapahtumassa k ilman regenerointia (g/km) |
|
Mrik |
on yhdisteen i päästöjen keskimääräinen massa tapahtumassa k regeneroinnin aikana (g/km) |
|
M′sik,j |
on yhdisteen i päästöjen keskimääräinen massa tapahtumassa k ilman regenerointia mitattuna syklissä j, jossa 1 ≤ j ≤ nk (g/km) |
|
M′rik,j |
on yhdisteen i päästöjen massa tapahtumassa k regeneroinnin aikana (josj > 1, ajetaan ensimmäinen tyyppi 1 -testi kylmänä ja seuraavat syklit kuumana) mitattuna testisyklissä j, kun 1 ≤ j ≤ dk (g/km) |
|
nk |
on niiden regenerointijakson sisältävien kahden jakson välissä ajettujen tapahtuman k sisältävien täysien testisyklien lukumäärä, joiden aikana tehdään päästömittauksia (tyyppi 1 -WTLC-syklit tai vastaavat moottoritestipenkkisyklit (≥ 2) |
|
dk |
on regenerointia varten vaadittujen tapahtuman k sisältävien täysien sovellettavien testisyklien lukumäärä |
|
Dk |
on kahden regenerointitapahtuman sisältävän syklin välillä ajettujen tapahtuman k sisältävien täysien sovellettavien testisyklien lukumäärä |
|
x |
on täysien regenerointitapahtumien lukumäärä. |
Arvon Mpilaskeminen esitetään graafisesti kuvassa A6. App1/2.
Kuva A6.App1/2
Päästötestissä mitatut parametrit regeneraatiotapahtuman sisältävien syklien aikana ja niiden välissä (kaavamainen esimerkki)
Ki-kertoimen arvo usean jaksoittaisen regeneroinnin järjestelmien osalta voidaan laskea vasta, kun kussakin järjestelmässä on tapahtunut tietty määrä regenerointeja.
Kun koko menettely on suoritettu (A:sta B:hen, ks. kuva A6.App1/2), tulisi päästä alkuperäisiin lähtöolosuhteisiin A.
Alaliite 6
Lisäys 2
Virransyöttöjärjestelmän valvonnan testaaminen
1. Yleistä
Testattaessa vain sisäisesti ladattavia hybridisähköajoneuvoja (NOVC-HEV) ja ulkoisesti ladattavia hybridisähköajoneuvoja (OVC-HEV) sovelletaan alaliitteen 8 lisäyksiä 2 ja 3.
Tässä lisäyksessä määritellään erityiset vaatimukset, jotka koskevat CO2-päästöjen massan testitulosten korjaamista energiataseen ΔEREESS funktiona kaikkien REESS-järjestelmien osalta.
Korjattujen CO2-päästöjen massan arvojen on vastattava nollaenergiatasetta (ΔEREESS = 0), ja ne on laskettava käyttäen korjauskerrointa, jonka määrittäminen esitetään jäljempänä.
2. Mittauslaitteisto ja -välineet
2.1. Virran mittaaminen
REESS-järjestelmän varauksen purkautuminen määritellään negatiivisena virtana.
2.1.1. REESS-järjestelmän virrat mitataan testeissä käyttämällä pihtityypistä tai suljettua virta-anturia. Virranmittausjärjestelmän on täytettävä taulukossa A8/1 esitetyt vaatimukset. Virta-anturien on kestettävä moottorin käynnistämisen yhteydessä syntyvät virtapiikit ja mittauspaikan lämpötila.
2.1.2. Virta-anturit kytketään johonkin REESS-järjestelmistä liittämällä ne johtoon, joka on kytketty suoraan REESS-järjestelmään, ja niihin on johdettava REESS-järjestelmän koko virta.
Jos johtimet on eristetty, käytetään sopivia menetelmiä, joista on sovittu hyväksyntäviranomaisen kanssa.
Jotta REESS-järjestelmän virtaa voidaan helposti mitata käyttämällä ulkoisia laitteita, valmistajien olisi hyvä varustaa ajoneuvot soveltuvilla, turvallisilla ja helposti saavutettavilla kytkentäpisteillä. Jos se ei ole mahdollista, valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle välineet, joilla virta-anturi voidaan kytkeä REESS-järjestelmän johtoihin edellä kuvatulla tavalla.
2.1.3. Mitattu virta integroidaan ajan suhteen vähintään 20 Hz:n taajuudella, jolloin saadaan Q:n mitattu arvo ampeeritunteina (Ah). Mitattu virta integroidaan ajan suhteen, jolloin saadaan Q:n mitattu arvo ampeeritunteina (Ah). Integrointi voidaan tehdä virranmittausjärjestelmässä.
2.2. Ajoneuvon sisäiset tiedot
2.2.1. REESS-järjestelmän virta voidaan vaihtoehtoisesti määrittää ajoneuvon sisäisten tietojen perusteella. Tässä mittausmenetelmässä on ajoneuvosta saatava seuraavat tiedot:
a) integroitu varaustaso viimeisen käynnistyksen jälkeen (Ah)
b) integroitu ajoneuvon sisäisiin tietoihin perustuva varaustaso, joka on laskettu vähintään 5 Hz:n näytteenottotaajuudella
c) varaustaso, joka on saatu standardissa SAE J1962 kuvatun OBD-liittimen kautta.
2.2.2. Valmistajan on osoitettava hyväksyntäviranomaiselle, että ajoneuvon sisäiset REESS-järjestelmän latausta ja purkamista koskevat tiedot pitävät paikkansa.
Valmistaja voi perustaa REESS-järjestelmän valvontaan perustuvan ajoneuvoperheen osoittaakseen, että ajoneuvon sisäiset REESS-järjestelmän latausta ja purkamista koskevat tiedot pitävät paikkansa. Tietojen paikkansapitävyys on osoitettava edustavalla ajoneuvolla.
Perheen perustamiskriteerit ovat seuraavat:
a) sama palamisprosessi (kipinäsytytys, puristussytytys, kaksitahtinen, nelitahtinen)
b) sama lataus- ja/tai talteenottostrategia (ohjelmiston REESS-tietomoduuli)
c) ajoneuvon sisäisten tietojen saatavuus
d) sama REESS-tietomoduulin mittaama varaustaso
e) sama ajoneuvon sisäinen varaustason simulointi.
3. REESS-järjestelmän energianmuutokseen perustuva korjausmenettely
|
3.1. |
REESS-järjestelmän virran mittaaminen alkaa samalla hetkellä kun testauskin ja päättyy välittömästi, kun ajoneuvolla on ajettu täysi ajosykli. |
|
3.2. |
REESS-järjestelmän energiasisällön ero syklin lopussa verrattuna syklin alkuun ilmaistaan virransyöttöjärjestelmästä mitatun sähkötaseen Q avulla. Sähkötase määritetään koko WLTC-syklille asianomaisen ajoneuvoryhmän osalta. |
|
3.3. |
Asianomaisen ajoneuvoryhmän osalta edellytettävien syklin vaiheiden osalta kirjataan erilliset arvot Qphase. |
|
3.4. |
Koko syklin CO2-päästöjen massan korjaaminen korjauskriteerin c funktiona 3.4.1. Korjauskriteerin c laskeminen Korjauskriteeri c on sähköenergian muutoksen absoluuttisen arvon ΔEREESS,j ja polttoaineen energiasisällön suhde, joka lasketaan seuraavilla yhtälöillä:
jossa
jossa
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4. Korjausfunktion soveltaminen
4.1. Korjausfunktion soveltamiseksi lasketaan kaikkien REESS-järjestelmien sähköenergianmuutos ΔEREESS,j tarkastelujaksolla j perustana mitattu virta ja nimellisjännite:
jossa
|
ΔEREESS,j,i |
on REESS-järjestelmän sähköenergianmuutos tarkastelujaksolla j (Wh) |
ja
jossa
|
UREESS |
on REESS-järjestelmän nimellisjännite määritettynä standardin DIN EN 60050-482 mukaisesti (V) |
|
I(t)j,i |
on REESS-järjestelmän i sähkövirta tarkastelujaksolla j määritettynä tämän lisäyksen 2 kohdan mukaisesti (A) |
|
t0 |
on aika tarkastelujakson j alussa (s) |
|
tend |
on aika tarkastelujakson j lopussa (s) |
|
i |
on tarkasteltavan REESS-järjestelmän järjestysnumero |
|
n |
on REESS-järjestelmien kokonaismäärä |
|
j |
on tarkastelujakson järjestysnumero; tarkastelujakso voi olla mikä tahansa sovellettava syklin vaihe, syklin vaiheiden yhdistelmä tai sovellettava sykli kokonaisuudessaan |
|
|
on kerroin muutettaessa wattisekunnit wattitunneiksi. |
4.2. CO2-päästöjen massan (g/km) korjaamiseen käytetään palamisprosessikohtaisia Willans-kertoimia taulukosta A6.App2/3.
4.3. Korjaus tehdään koko syklille ja sen kaikille vaiheille erikseen ja kirjataan kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin.
4.4. Tässä laskelmassa käytetään kiinteää virransyöttöjärjestelmän generaattorin hyötysuhdetta:
4.5. Tuloksena saatava tarkastelujaksolla j esiintyvä CO2-päästöjen massan ero, joka johtuu REESS-järjestelmää lataavan generaattorin kuormituksen vaihtelusta, lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
ΔMCO2,j |
on tuloksena saatava CO2-päästöjen massan ero jaksolla j (g/km) |
|
ΔEREESS,j |
on REESS-järjestelmän sähköenergianmuutos tarkastelujaksolla j laskettuna tämän lisäyksen 4.1 kohdan mukaisesti (Wh) |
|
dj |
on tarkastelujaksolla j ajettu matka (km) |
|
j |
on tarkastelujakson järjestysnumero; tarkastelujakso voi olla mikä tahansa sovellettava syklin vaihe, syklin vaiheiden yhdistelmä tai sovellettava sykli kokonaisuudessaan |
|
0,0036 |
on kerroin muutettaessa wattitunnit megajouleiksi |
|
ηalternator |
on generaattorin hyötysuhde tämän lisäyksen 4.4 kohdan mukaisesti |
|
Willansfactor |
on taulukossa A6.App2/3 määritelty palamisprosessikohtainen Willans-kerroin (gCO2/MJ) |
4.5.1. Kunkin vaiheen ja koko syklin CO2-arvot korjataan seuraavasti:
jossa
|
ΔMCO2,j |
on tämän alaliitteen 4.5 kohdasta saatu tulos jaksolle j (g/km). |
4.6. CO2-päästöjen (g/km) korjaamiseen käytetään Willans-kertoimia taulukosta A6.App2/2.
Taulukko A6.App2/3
Willans-kertoimet
|
|
Vapaasti hengittävä |
Paineahdettu |
||
|
Kipinäsytytys |
Bensiini (E10) |
l/MJ |
0,0756 |
0,0803 |
|
|
gCO2/MJ |
174 |
184 |
|
|
CNG (G20) |
m3/MJ |
0,0719 |
0,0764 |
|
|
gCO2/MJ |
129 |
137 |
||
|
LPG |
l/MJ |
0,0950 |
0,101 |
|
|
gCO2/MJ |
155 |
164 |
||
|
E85 |
l/MJ |
0,102 |
0,108 |
|
|
gCO2/MJ |
169 |
179 |
||
|
Puristussytytys |
Diesel (B7) |
l/MJ |
0,0611 |
0,0611 |
|
gCO2/MJ |
161 |
161 |
||
Alaliite 6 a
Ympäristön lämpötilan kompensoimiseksi tehtävä korjaustesti, jolla määritetään CO2-päästöt edustavissa alueellisissa lämpötilaoloissa
1. Johdanto
Tässä alaliitteessä kuvataan täydentävä ympäristön lämpötilan kompensoimiseksi tehtävä korjaustesti (ATCT), jolla määritetään CO2-päästöt edustavissa alueellisissa lämpötilaoloissa.
1.1. Polttomoottorilla varustettujen ajoneuvojen ja vain sisäisesti ladattavien hybridisähköajoneuvojen (NOVC-HEV) sekä ulkopuolelta ladattavien hybridisähköajoneuvojen (OVC-HEV) latausta ylläpitävässä tilassa saadut CO2-päästöarvot on korjattava tämän alaliitteen vaatimusten mukaisesti. Latausta purkavassa testissä saatua CO2-arvoa ei tarvitse korjata. Sähkökäyttöisen toimintasäteen arvoa ei tarvitse korjata.
2. Ympäristön lämpötilan kompensoimiseksi tehtävän korjaustestin (ATCT) mukainen ajoneuvoperhe
2.1. Samaan ATCT-perheeseen voi kuulua vain ajoneuvoja, jotka ovat kaikkien seuraavien ominaisuuksien suhteen identtisiä:
a) voimalaite (polttomoottori, hybridi, polttokenno tai sähköinen)
b) palamisprosessi (kaksitahtinen, nelitahtinen)
c) sylinterien lukumäärä ja järjestely
d) polttoaineensyöttömenetelmä (epäsuora tai suora ruiskutus)
e) jäähdytysjärjestelmän tyyppi (ilma, vesi, öljy)
f) moottorin kaasunvaihto (vapaasti hengittävä, ahdettu)
g) polttoaine, jota varten moottori on suunniteltu (bensiini, diesel, maakaasu, nestekaasu jne.)
h) katalysaattori (kolmitiekatalyytti, LNT, SCR, LNC tai muu)
i) hiukkasloukku (kyllä/ei) ja
j) pakokaasun takaisinkierrätys (kyllä tai ei, jäähdytetty tai jäähdyttämätön).
Ajoneuvojen on oltava samanlaisia myös seuraavien ominaisuuksien osalta:
k) ajoneuvojen sylinteritilavuus saa poiketa enintään 30 prosenttia sylinteritilavuudeltaan pienimmän ajoneuvon arvosta ja
l) moottoritilan eristyksen materiaalin, määrän ja sijainnin on oltava tyypiltään samanlaista. Valmistajien on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle näyttöä (esim. CAD-piirustukset) siitä, että asennetun eristysmateriaalin tilavuus ja paino poikkeavat enintään 10 prosenttia ATCT-testissä mitatun vertailuajoneuvon arvoista.
2.1.1. Mahdollisesti asennettujen aktiivisten lämmönvaraajien tapauksessa samaan ATCT-perheeseen voidaan lukea vain seuraavat vaatimukset täyttävät ajoneuvot:
i) järjestelmään varastoidun entalpian mukaan määräytyvä lämpökapasiteetti on enintään 0–10 prosenttia suurempi kuin testiajoneuvon entalpia ja
ii) alkuperäinen laitevalmistaja pystyy toimittamaan tutkimuslaitokselle näyttöä siitä, että aika, jona lämpöä vapautetaan moottoriperheeseen kuuluvan moottorin käynnistyksen yhteydessä, on enintään 0–10 prosenttia lyhyempi kuin testiajoneuvon lämmönvapautusaika.
2.1.2. Samaan ATCT-perheeseen luetaan vain ajoneuvot, jotka täyttävä tämän alaliitteen 3.9.4 kohdan kriteerit.
3. ATCT-menettely
Tehdään alaliitteessä 6 määritelty tyyppi 1 -testi lukuun ottamatta tässä ATCT-testiä käsittelevässä alaliitteessä 6 a olevassa 3.1–3.9 kohdassa esitettyjä vaatimuksia.
3.1. ATCT-testin ympäristöolosuhteet
3.1.1. Lämpötila (Treg), jossa ajoneuvoa seisotetaan ja testataan ATCT-menettelyä varten, on 14 °C.
3.1.2. Seisonta-aika (tsoak_ATCT) ATCT-menettelyssä on vähintään 9 tuntia.
3.2. Testihuone ja seisotustila
3.2.1. Testihuone
3.2.1.1. Testihuoneen lämpötilan asetusarvo on sama kuin Treg. Todellinen lämpötila saa poiketa tästä arvosta enintään ± 3 °C testin alussa ja ± 5 °C testin aikana. Ilman lämpötila ja kosteus mitataan tuulettimen ulostulosta vähimmäistaajuudella 1 Hz.
3.2.1.2. Testihuoneen ilman tai moottorin imuilman absoluuttisen kosteuden H on oltava seuraavanlainen:
3.2.1.3. Ilman lämpötila ja kosteus mitataan ajoneuvon tuulettimen ulostulosta taajuudella 1 Hz.
3.2.2. Seisonta-alue
3.2.2.1. Testihuoneen lämpötilan asetusarvo on sama kuin Treg. Todellinen arvo saa poiketa siitä enintään ± 3 °C viiden minuutin liukuvalla aritmeettisella keskiarvolla, eikä siinä saa esiintyä systemaattista poikkeamaa asetusarvosta. Lämpötila mitataan jatkuvasti vähimmäistaajuudella 1 Hz.
3.2.2.2. Lämpötila-anturi on sijoitettava seisonta-alueelle edustavaan paikkaan, josta mitataan ajoneuvon ympäristön lämpötila ja jonka tutkimuslaitos tarkastaa.
Anturin on oltava vähintään 10 cm:n etäisyydellä seisonta-alueen seinästä, ja se on suojattava suoralta ilmavirralta.
Seisontahuoneen ilmavirtauksien on ajoneuvon läheisyydessä oltava huoneen mittoja edustavan luonnollisen konvektion mukaisia (ei pakotettua konvektiota).
3.3. Testiajoneuvo
3.3.1. Testattavan ajoneuvon on edustettava ajoneuvoperhettä, jolle ATCT-tiedot määritetään (tämän alaliitteen 2.3 kohdan mukaisesti).
3.3.2. ATCT-perheestä valitaan sylinteritilavuudeltaan pienin interpolointiperhe (ks. tämän alaliitteen 2 kohta), ja testiajoneuvon konfiguraation on vastattava tämän perheen H-konfiguraatiota.
3.3.3. Tapauksen mukaan valitaan ATCT-perheestä se ajoneuvo, jonka aktiivisen lämmönvaraajan entalpia on pienin ja aktiivisen lämmönvaraajan lämmönluovutus hitain.
3.3.4. Testiajoneuvon on täytettävä alaliitteessä 6 olevassa 1.2.3 kohdassa esitetyt vaatimukset.
3.4. Asetukset
3.4.1. Ajovastus ja dynamometri säädetään alaliitteessä 4 kuvatun mukaisesti.
Jotta voitaisiin ottaa huomioon ilman tiheyden ero lämpötilassa 14 °C verrattuna lämpötilaan 20 °C, alustadynamometri on säädettävä alaliitteessä 4 olevassa 7 ja 8 kohdassa esitetyllä tavalla, kuitenkin niin, että seuraavasta yhtälöstä saatavaa arvoa f2_TReg käytetään tavoitekertoimena Ct.
jossa
|
f2 |
on toisen asteen ajovastuskerroin vertailuolosuhteissa (N/(km/h2)) |
|
Tref |
on tämän liitteen 3.2.10 kohdassa määritelty ajovastuksen vertailulämpötila (°C) |
|
Treg |
on 3.1.1 kohdassa määritelty alueellinen lämpötila (°C). |
Jos käytettävissä on validi alustadynamometrin asetusarvo 23 °C, toisen asteen alustadynamometrikerrointa Cd mukautetaan seuraavan yhtälön mukaisesti:
3.5. Esivakautus
3.5.1. Ajoneuvo esivakautetaan alaliitteessä 6 olevan 1.2.6 kohdan mukaisesti. Esivakautus voidaan valmistajan pyynnöstä tehdä lämpötilassa Treg.
3.6. Seisotus
3.6.1. Ajoneuvoa pidetään esivakautuksen jälkeen ja ennen testausta seisonta-alueella, jonka ympäristöolosuhteet ovat tämän alaliitteen 3.2.2 kohdan mukaiset.
3.6.2. Se siirretään esivakautuksesta seisonta-alueelle mahdollisimman pian ja joka tapauksessa enintään 10 minuutin kuluttua.
3.6.3. Sen jälkeen ajoneuvoa pidetään seisonta-alueella niin kauan, että aika esivakautustestin lopusta ATCT-testin alkuun vastaa aikaa tsoak_ATCT + 15 minuutin tarkkuudella. Aikaa tsoak_ATCT voidaan valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella jatkaa enintään 120 minuuttia. Tällöin on jatkettua aikaa käytettävä tämän alaliitteen 3.9 kohdassa määriteltyyn jäähdyttämiseen.
3.6.4. Seisonnassa ei saa käyttää jäähdytystuuletinta, ja kaikki korinosat on asetettava kuten tavanomaisessa pysäköinnissä. Aika esivakautuksen lopusta ATCT-testin alkuun on kirjattava.
3.6.5. Ajoneuvo siirretään seisonta-alueelta testihuoneeseen mahdollisimman pian. Ajoneuvoa ei saa altistaa lämpötilasta Treg poikkeavalle lämpötilalle pitempään kuin 10 minuuttia.
3.6.6. Jos kyseistä testiajoneuvoa käytetään ATCT-perheen vertailuajoneuvona, sille tehdään lisäseisotus lämpötilassa 23 °C 3.9 kohdan mukaisesti.
3.7. ATCT-testi
3.7.1. Testisyklinä käytetään alaliitteessä 1 kyseiselle ajoneuvoryhmälle osoitettua WLTC-sykliä.
3.7.2. Päästötestien suorittamisessa noudatetaan alaliitteessä 6 esitettyjä menettelyjä, kuitenkin niin, että testihuoneen ympäristöolosuhteiden on oltava tämän alaliitteen 3.2.1 kohdassa kuvatun mukaiset.
3.7.3. ATCT-testissä mitatut pakokaasupäästöt eivät saa ylittää asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteessä I olevassa taulukossa 2 määriteltyjä testattavaan ajoneuvoon sovellettavia Euro 6 -päästörajoja.
3.8. Laskeminen ja dokumentointi
3.8.1. Perheen korjauskerroin FCF lasketaan seuraavasti:
jossa
|
MCO2,23° |
on H-konfiguraation ajoneuvon CO2-päästöjen massa tyyppi 1 -testin kokonaisessa WLTC-syklissä lämpötilassa 23 °C alaliitteessä 7 olevan taulukon A7/1 vaiheen 3 jälkeen ilman lisäkorjauksia (g/km) |
|
MCO2,Treg |
on H-konfiguraation ajoneuvon CO2-päästöjen massa tyyppi 1 -testin kokonaisessa WLTC-syklissä alueellisessa lämpötilassa 23 °C alaliitteessä 7 olevan taulukon A7/1 vaiheen 3 jälkeen ilman lisäkorjauksia (g/km). |
FCF kirjataan kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin.
3.8.2. ATCT-perheen (ks. tämän alaliitteen 3 kohdassa annettu määritelmä) kaikkien ajoneuvojen CO2-arvot lasketaan seuraavista yhtälöistä:
jossa
|
MCO2,c,4 ja MCO2,p,4 |
ovat CO2-päästöjen massa koko WLTC-syklissä (c) ja syklin vaiheissa (p) saatuina laskelman edellisestä vaiheesta (g/km) |
|
MCO2,c,5 ja MCO2,p,5 |
ovat CO2-päästöjen massa koko WLTC-syklissä (c) ja syklin vaiheissa (p) ATCT-korjaus mukaan luettuna (g/km). Näitä arvoja käytetään mahdollisissa lisäkorjauksissa tai -laskelmissa. |
3.9. Jäähdyttäminen
3.9.1. Kaikkien ATCT-perheen vertailuajoneuvona toimivien ajoneuvojen ja kaikkien ATCT-perheeseen kuuluvien interpolointiperheiden H-konfiguraation ajoneuvojen tapauksessa mitataan moottorin jäähdytysaineen loppulämpötila, kun ajoneuvolla on ajettu vastaava tyyppi 1 -testi lämpötilassa 23 °C ja kun ajoneuvoa on seisotettu lämpötilassa 23 °C arvoa tsoak_ATCT vastaava aika + 15 minuutin tarkkuudella.
3.9.1.1. Jos seisonta-aikaa tsoak_ATCT jatkettiin vastaavassa ATCT-testissä, sovelletaan samaa seisonta-aikaa + 15 minuutin tarkkuudella.
3.9.2. Jäähdytys on tehtävä mahdollisimman pian tyyppi 1 -testin loputtua ja joka tapauksessa 10 minuutin kuluessa siitä. Mitattu seisonta-aika on aika loppulämpötilan mittaamisesta lämpötilassa 23 °C suoritetun tyyppi 1 -testin päättymiseen. Se kirjataan kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin.
3.9.3. Seisonta-alueen keskilämpötila seisotuksen viimeisten 3 tunnin ajalta on vähennettävä moottorin jäähdytysaineen loppulämpötilasta, joka on mitattu 3.9.1 kohdassa säädetyn seisonta-ajan lopussa. Saatu arvo on ΔT_ATCT.
3.9.4. Jollei saatu arvo ΔT_ATCT vastaa vertailuajoneuvon arvoa tarkkuudella – 2 °C – + 4 °C, kyseisen interpolointiperheen ei katsota kuuluvan samaan ATCT-perheeseen.
3.9.5. ATCT-perheen kaikkien ajoneuvojen jäähdytysaineen lämpötila on mitattava samasta kohdasta jäähdytysjärjestelmässä. Kohdan on sijaittava mahdollisimman lähellä moottoria, jotta jäähdytysaineen lämpötila edustaa moottorin lämpötilaa mahdollisimman hyvin.
3.9.6. Seisonta-alueen lämpötila mitataan tämän alaliitteen 3.2.2.2 kohdassa esitetyllä tavalla.
Alaliite 7
Laskelmat
1. Yleiset vaatimukset
|
1.1. |
Erityisesti hybridiajoneuvoihin, täyssähköajoneuvoihin ja paineistettua vetyä käyttäviin polttokennoajoneuvoihin sovellettavat laskelmat esitetään alaliitteessä 8. Alaliitteessä 8 olevassa 4 kohdassa esitetään tulosten laskemisessa sovellettava vaiheittainen menettely. |
|
1.2. |
Tässä alaliitteessä kuvattuja laskelmia sovelletaan polttomoottorilla varustettuihin ajoneuvoihin. |
|
1.3. |
Testitulosten pyöristäminen 1.3.1. Laskelmien välivaiheiden tuloksia ei pyöristetä. 1.3.2. Lopulliset kriteeripäästöjen tulokset pyöristetään kerralla sovellettavassa päästöstandardissa ilmoitettuun desimaalitarkkuuteen lisättynä yhdellä merkitsevällä numerolla. 1.3.3. NOx-korjauskerroin KH pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen. 1.3.4. Laimennuskerroin DF pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen. 1.3.5. Standardeihin liittymättömien tietojen osalta toimitaan hyvän teknisen käytännön mukaisesti. 1.3.6. CO2- ja polttoaineenkulutustulosten pyöristäminen kuvataan tämän alaliitteen 1.4 kohdassa. |
|
1.4. |
Polttomoottorilla varustettujen ajoneuvojen lopullisten testitulosten laskemisessa sovellettava vaiheittainen menettely Lasketaan tulokset taulukossa A7/1 esitetyssä järjestyksessä. Kirjataan kaikki Tulos-sarakkeessa esitetyt soveltuvat tulokset. Prosessi-sarakkeessa ilmoitetaan laskelmissa käytettävät kohdat tai vaadittavat lisälaskelmat. Taulukon yhtälöissä ja tuloksissa käytetään seuraavia symboleita:
Taulukko A7/1 Lopullisten testitulosten laskeminen
|
2. Laimennetun pakokaasun tilavuuden määrittäminen
2.1. Tilavuuden määrittäminen käytettäessä säädettävää laimennuslaitetta, jossa virtaus on vakio tai vaihtuva
2.1.1. Virtaamaa mitataan jatkuvasti. Mitataan kokonaistilavuus koko testin ajalta.
2.2. Tilavuuden määrittäminen käytettäessä syrjäytyspumpulla varustettua säädettävää laimennuslaitetta
|
2.2.1. |
Tilavuus lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
2.2.1.1. Tilavuuden korjaus vakio-olosuhteisiin Korjataan laimennetun kaasun tilavuus vakio-olosuhteisiin seuraavan yhtälön mukaisesti:
jossa
|
3. Massapäästöt
3.1. Yleiset vaatimukset
3.1.1. Olettaen, että puristusvaikutuksia ei ilmene, kaikkia moottorin imu-, palamis-, ja pakoprosessissa esiintyviä kaasuja voidaan pitää ihanteellisina Avogadron hypoteesin mukaan.
3.1.2. Ajoneuvosta testin aikana tulleen kunkin kaasumaisen yhdisteen massa M määritetään volumetrisen pitoisuuden ja kyseisen kaasun tilavuuden tulona huomioiden seuraavat tiheydet vertailuolosuhteissa 273,15 K (0 °C) ja 101,325 kPa:
|
Hiilimonoksidi (CO) |
|
|
Hiilidioksidi (CO2) |
|
Hiilivedyt:
|
bensiinin (E10) (C1H1,93 O0,033) osalta |
|
|
dieselöljyn (E10) (C1H1,86 O0,007) osalta |
|
|
nestekaasun (C1H2,525) osalta |
|
|
maakaasun/biometaanin (CH4) osalta |
|
|
etanolin (E85) (C1H2,74 O0,385) osalta |
|
|
Typen oksidit (NOx) |
|
NMHC:n massan laskemisessa käytetyn tiheyden on oltava sama kuin kaikkien hiilivetyjen lämpötilassa 273,15 K ja paineessa 101,325 kPa, ja se on riippuvainen polttoaineesta. Propaanin massan laskemisessa (ks. alaliitteessä 5 oleva 3.5 kohta) käytettävä tiheys on 1,967 g/l vakio-olosuhteissa.
Jos jotakin polttoainetyyppiä ei ole lueteltu tässä kohdassa, kyseisen polttoaineen tiheys lasketaan tämän alaliitteen 3.1.3 kohdassa annetusta yhtälöstä.
3.1.3. Kaikkien hiilivetyjen tiheys lasketaan kunkin vertailupolttoaineen, jonka keskimääräinen koostumus on CXHYOZ, osalta seuraavasta yleisestä yhtälöstä:
jossa
|
ρTHC |
on kaikkien hiilivetyjen ja muiden hiilivetyjen kuin metaanin tiheys (g/l) |
|
MWC |
on hiilen moolimassa (12,011 g/mol) |
|
MWH |
on vedyn moolimassa (1,008 g/mol) |
|
MWO |
on hapen moolimassa (15,999 g/mol) |
|
VM |
on ihannekaasun moolitilavuus lämpötilassa 273,15 K (0 ° C) ja paineessa 101,325 kPa (22,413 l/mol) |
|
H/C |
on polttoaineen CXHYOZ vety-hiilisuhde |
|
O/C |
on polttoaineen CXHYOZ happi-hiilisuhde. |
3.2. Massapäästöjen laskeminen
|
3.2.1. |
Kaasumaisten yhdisteiden päästöjen massa lasketaan seuraavilla yhtälöillä:
jossa
|
|
3.2.2. |
Puristussytytysmoottorien hiilivetypäästöjen massan määrittäminen 3.2.2.1. HC-pitoisuuden aritmeettinen keskiarvo, jota käytetään puristussytytysmoottorien HC-päästöjen massan laskemiseen, lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
3.2.2.1.1. Laimennusilman HC-pitoisuus määritetään laimennusilmapusseista. Tehdään tämän alaliitteen 3.2.1.1 kohdan mukainen korjaus. |
|
3.2.3. |
Interpolointiperheen yksittäisten ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen ja CO2-päästöjen laskeminen 3.2.3.1. Polttoaineenkulutus ja CO2-päästöt käyttämättä interpolointimenetelmää Tämän alaliitteen 3.2.1 kohdan mukaisesti lasketun CO2-arvon ja tämän alaliitteen 6 kohdan mukaisesti lasketun polttoaineenkulutuksen katsotaan koskevan kaikkia interpolointiperheen yksittäisiä ajoneuvoja, eikä interpolointimenetelmää sovelleta. 3.2.3.2. Polttoaineenkulutus ja CO2-päästöt käyttämällä interpolointimenetelmää Interpolointiperheen kaikkien yksittäisten ajoneuvojen CO2-päästöt ja polttoaineenkulutus voidaan laskea tämän alaliitteen 3.2.3.2.1–3.2.3.2.5 kohdassa esitetyllä interpolointimenetelmällä. 3.2.3.2.1. Testiajoneuvojen L ja H polttoaineenkulutus ja CO2-päästöt Seuraavissa laskelmissa käytettävät testiajoneuvojen L ja H CO2-päästöjen massat syklissä Myös polttoaineenkulutusarvot otetaan taulukon A7/1 vaiheesta 9. Niihin viitataan arvoina FCL,p ja FCH,p. 3.2.3.2.2. Yksittäisen ajoneuvon ajovastuksen laskeminen 3.2.3.2.2.1. Yksittäisen ajoneuvon massa Interpolointimenetelmässä käytetään syötetietoina ajoneuvojen H ja L testimassoja. TMind (kg) on yksittäisen ajoneuvon testimassa tämän liitteen 3.2.25 kohdan mukaisesti. Jos testiajoneuvoille L ja H käytetään samaa testimassaa, massaksi TMind asetetaan interpolointimenetelmässä testiajoneuvon H massa. 3.2.3.2.2.2. Yksittäisen ajoneuvon vierintävastus Interpolointimenetelmässä käytetään syötetietoina testiajoneuvoihin L ja H valittujen renkaiden todellisia vierintävastuksia RRL ja RRH. Ks. alaliitteessä 4 oleva 4.2.2.1 kohta. Jos ajoneuvon L tai H etu- ja taka-akselin renkaiden vierintävastusarvot ovat erilaiset, lasketaan vierintävastusten painotettu keskiarvo seuraavasta yhtälöstä:
jossa
Yksittäiseen ajoneuvoon asennettujen renkaiden vierintävastukseksi RRind asetetaan soveltuvalle renkaan vierintävastusluokalle alaliitteen 4 taulukossa A4/1 annettu arvo. Jos etu- ja taka-akselin renkaiden vierintävastusluokka-arvot ovat erilaiset, käytetään tässä kohdassa annetusta yhtälöstä laskettua painotettua keskiarvoa. Jos testiajoneuvoihin L ja H on asennettu samat renkaat, interpolointimenetelmässä käytettäväksi arvoksi RRind asetetaan arvo RRH. 3.2.3.2.2.3. Yksittäisen ajoneuvon ilmanvastus Mitataan kaikkien ilmanvastukseen vaikuttavien lisävarusteiden ja korinosien ilmanvastus tuulitunnelissa, joka hyväksyntäviranomaisen varmentamana täyttää alaliitteessä 4 olevan 3.2 kohdan vaatimukset. Arvon Δ(CD×Af) määrittämiseen voidaan valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella käyttää vaihtoehtoista menetelmää (esim. simulointia tai alaliitteessä 4 esitetyistä kriteereistä poikkeavaa tuulitunnelia), kunhan seuraavat vaatimukset täyttyvät: a) Vaihtoehtoisen menetelmän on pystyttävä mittaamaan Δ(CD×Af) tarkkuudella ±0,015 m2, ja jos käytetään simulaatiota, on lisäksi laskennallisen virtausdynamiikan (CLD) oltava yksityiskohtaisesti validoitu, jotta todellisten ilmavirtauksien korin ympärillä – mukaan luettuina virtausnopeudet, -voimat ja -paineet – voidaan osoittaa vastaavan validointitestien tuloksia. b) Vaihtoehtoista järjestelmää saa käyttää vain niihin aerodynamiikkaan vaikuttaviin osiin (esim. pyörät, kori, jäähdytysjärjestelmä), joiden osalta vastaavuus on osoitettu. c) Hyväksyntäviranomaiselle on esitettävä näyttö vastaavuudesta etukäteen kunkin ajovastusperheen osalta, jos käytetään matemaattista menetelmää, tai neljän vuoden välein, jos käytetään mittausmenetelmää. Perustana on joka tapauksessa käytettävä tässä liitteessä esitettyjen kriteerien mukaisia tuulitunnelimittauksia. d) Jos jonkin lisävarusteen arvo Δ(CD × Af) on yli kaksi kertaa niin suuri kuin sen lisävarusteen, josta näyttöä esitettiin, ilmanvastusta ei saa määrittää vaihtoehtoisella menetelmällä. e) Jos simulointimallia muutetaan, se on validoitava uudelleen. Δ(CD×Af)LH on testiajoneuvolle H ja testiajoneuvolle L lasketun ilmanvastuskertoimen ja otsapinta-alan tulon ero (m2). Se on kirjattava kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin. Δ(CD×Af)ind on yksittäiselle ajoneuvolle ja testiajoneuvolle L lasketun ilmanvastuskertoimen ja otsapinta-alan tulon ero, joka johtuu testiajoneuvoon L nähden erilaisista lisävarusteista ja korinmuodoista (m2) Nämä ilmanvastuksen erot Δ(CD×Af) on määritettävä tarkkuudella 0,015 m2. Δ(CD×Af)ind voidaan määrittää seuraavalla yhtälöllä myös lisävarusteiden ja korinmuotojen summalle siten, että tarkkuus on edelleen 0,015 m2:
jossa
Testiajoneuvojen L ja H kaikkien erilaisten arvojen Jos sellaisten interpolointiperheeseen kuuluvien ajoneuvojen lisävarusteiden ja korinmuotojen ilmanvastuskertoimen ja otsapinta-alan tulo Δ(CD×Af) kasvaa tai pienenee, jotka a) vaikuttavat ajoneuvon ilmanvastukseen ja b) sisällytetään interpolointiin, kasvu tai pieneneminen kirjataan kaikkiin asianomaisiin testausselosteisiin. Ajoneuvon H ilmanvastusta sovelletaan koko interpolointiperheeseen ja Δ(CD×Af)LH:n arvoksi asetetaan nolla, jos a) tuulitunnelissa ei pystytä mittaamaan tarkasti arvoa Δ(CD×Af) tai b) testiajoneuvoissa H ja L ei ole toisistaan poikkeavia ilmanvastukseen vaikuttavia lisävarusteita, jotka sisällytetään interpolointiin. 3.2.3.2.2.4. Interpolointiperheen yksittäisten ajoneuvojen ajovastuksen laskeminen Testiajoneuvojen H ja L (alaliitteessä 4 määriteltyihin) ajovastuskertoimiin f0, f1 ja f2 viitataan seuraavassa symboleilla f0,H, f1,H ja f2,H sekä f0,L, f1,H ja f2,H. Testiajoneuvolle L määritellään mukautettu ajovastuskäyrä seuraavasti:
Sovelletaan pienimmän neliösumman regressiota vertailunopeuspisteisiin ja määritetään siten mukautetut ajovastuskertoimet
jossa
Ajovastusmatriisiperheen tapauksessa yksittäisen ajoneuvon ajovastuskertoimet f0, f1 ja f2 lasketaan alaliitteessä 4 olevassa 5.1.1 kohdassa esitetyistä yhtälöistä. 3.2.3.2.3. Syklin energiantarpeen laskeminen Lasketaan soveltuvan WLTC-syklin energiantarve Ek ja kaikkien soveltuvan syklin vaiheiden energiantarve Ek,p tämän alaliitteen 5 kohdassa esitetyllä menettelyllä seuraaville ajovastuskertoimien ja massojen sarjoille k:
3.2.3.2.4. Interpolointiperheen yksittäisen ajoneuvon CO2-arvon laskeminen interpolointimenetelmällä Lasketaan yksittäisen ajoneuvon CO2-päästöjen massa (g/km) soveltuvan syklin kussakin vaiheessa p seuraavasta yhtälöstä:
Lasketaan yksittäisen ajoneuvon CO2-päästöjen massa (g/km) koko syklissä seuraavasta yhtälöstä:
Tekijät E1,p, E2,p ja E3,p sekä E1, E2 ja E3 määritellään tämän alaliitteen 3.2.3.2.3 kohdassa. 3.2.3.2.5. Interpolointiperheen yksittäisen ajoneuvon polttoaineenkulutuksen FC laskeminen interpolointimenetelmällä Lasketaan yksittäisen ajoneuvon polttoaineenkulutus (l/100 km) soveltuvan syklin kussakin vaiheessa p seuraavasta yhtälöstä:
Lasketaan yksittäisen ajoneuvon polttoaineenkulutus (l/100 km) koko syklissä seuraavasta yhtälöstä:
Tekijät E1,p, E2,p ja E3,p sekä E1, E2 ja E3 määritellään tämän alaliitteen 3.2.3.2.3 kohdassa. |
|
3.2.4. |
Ajovastusmatriisiperheen yksittäisten ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen ja CO2-päästöjen laskeminen Ajovastusmatriisiperheen kaikkien yksittäisten ajoneuvojen CO2-päästöt ja polttoaineenkulutus lasketaan tämän alaliitteen 3.2.3.2.3–3.2.3.2.5 kohdassa esitetyllä interpolointimenetelmällä. Viittaukset ajoneuvoon L ja/tai H korvataan tapauksen mukaan viittauksilla ajoneuvoon LM ja/tai HM. 3.2.4.1. Testiajoneuvojen LM ja HM polttoaineenkulutuksen ja CO2-päästöjen määrittäminen Ajoneuvojen LM ja HM CO2-päästöt MCO2 soveltuvan WLTC-syklin yksittäisissä vaiheissa p määritetään tämän alaliitteen 3.2.1 kohdassa esitetyillä laskelmilla, ja niihin viitataan tekijöinä 3.2.4.1.1. Yksittäisen ajoneuvon ajovastuksen laskeminen Ajovastusvoima lasketaan alaliitteessä 4 olevassa 5.1 kohdassa kuvatulla menettelyllä. 3.2.4.1.1.1. Yksittäisen ajoneuvon massa Laskennan syötetietoina käytetään alaliitteessä 4 olevan 4.2.1.4 kohdan mukaisesti valittujen ajoneuvojen HM ja LM testimassoja. TMind (kg) on yksittäisen ajoneuvon testimassa tämän liitteen 3.2.25 kohdassa olevan testimassan määritelmän mukaisesti. Jos testiajoneuvoille LM ja HM käytetään samaa testimassaa, massaksi TMind asetetaan ajovastusmatriisiperhemenetelmässä testiajoneuvon HM massa. 3.2.4.1.1.2. Yksittäisen ajoneuvon vierintävastus Laskennan syötetietoina käytetään alaliitteessä 4 olevan 4.2.1.4 kohdan mukaisesti valittujen ajoneuvojen LM ja HM vierintävastusarvoja RRLM ja RRHM. Jos ajoneuvon LM tai HM etu- ja taka-akselin renkaiden vierintävastusarvot ovat erilaiset, lasketaan vierintävastusten painotettu keskiarvo seuraavasta yhtälöstä:
jossa
Yksittäiseen ajoneuvoon asennettujen renkaiden vierintävastukseksi RRind asetetaan soveltuvalle renkaan vierintävastusluokalle alaliitteen 4 taulukossa A4/1 annettu arvo. Jos etu- ja taka-akselin renkaiden vierintävastusluokka-arvot ovat erilaiset, käytetään tässä kohdassa annetusta yhtälöstä laskettua painotettua keskiarvoa. Jos ajoneuvoille LM ja HM käytetään samaa vierintävastusta, vierintävastukseksi RRind asetetaan ajovastusmatriisiperhemenetelmässä RRHM. 3.2.4.1.1.3. Yksittäisen ajoneuvon otsapinta-ala Laskennan syötetietoina käytetään alaliitteessä 4 olevan 4.2.1.4 kohdan mukaisesti valittujen ajoneuvojen LM ja HM otsapinta-aloja AfLM ja AfHM. Yksittäisen ajoneuvon otsapinta-ala on Af,ind (m2). Jos ajoneuvoille LM ja HM käytetään samaa otsapinta-alaa, otsapinta-alaksi Af,ind asetetaan ajovastusmatriisiperhemenetelmässä ajoneuvon HM otsapinta-ala. |
3.3. Hiukkasmassa
3.3.1. Laskelmat
Hiukkasmassa lasketaan käyttäen seuraavia kahta yhtälöä:
kun pakokaasut poistetaan tunnelista
ja
kun pakokaasut palautetaan tunneliin
jossa
|
Vmix |
laimennetun pakokaasun tilavuus (ks. tämän alaliitteen 2 kohta) vakio-olosuhteissa |
|
Vep |
on hiukkassuodattimen läpi virtaavan laimennetun pakokaasun tilavuus vakio-olosuhteissa |
|
Pe |
on yhden tai useamman näytesuodattimen keräämien hiukkasten massa (mg) |
|
d |
on testisyklissä ajettu matka (km). |
3.3.1.1. Jos on tehty laimennusjärjestelmän taustahiukkaspitoisuutta koskeva korjaus, se on määritettävä alaliitteessä 6 olevan 1.2.1.3.1 kohdan mukaisesti. Tässä tapauksessa hiukkasmassa (g/km) lasketaan seuraavista yhtälöistä:
kun pakokaasut poistetaan tunnelista
ja
kun pakokaasut palautetaan tunneliin
jossa
|
Vap |
on taustahiukkassuodattimen läpi virtaavan tunneli-ilman tilavuus vakio-olosuhteissa |
|
Pa |
on laimennusilmasta tai laimennustunnelin taustailmasta määritetty hiukkasmassa määritettynä jollakin alaliitteessä 6 olevassa 1.2.1.3.1 kohdassa kuvatulla menetelmällä |
|
DF |
on laimennuskerroin määritettynä tämän alaliitteen 3.2.1.1.1 kohdan mukaisesti. |
Jos taustakorjaustulosten soveltaminen johtaa negatiiviseen tulokseen, tuloksen katsotaan olevan nolla mg/km.
3.3.2. Hiukkasmassan määrittäminen kaksoislaimennuksella
jossa
|
Vep |
on hiukkassuodattimen läpi virtaavan laimennetun pakokaasun tilavuus vakio-olosuhteissa |
|
Vset |
on hiukkassuodattimien läpi virtaavan kaksoislaimennetun pakokaasun tilavuus vakio-olosuhteissa |
|
Vssd |
on toisiolaimennusilman tilavuus vakio-olosuhteissa. |
Kun hiukkasmassan mittaamisessa käytettyä toisiolaimennusilmaa ei palauteta tunneliin, CVS:n tilavuus lasketaan kuten yksinkertaisessa laimennuksessa eli seuraavasti:
jossa
|
Vmix indicated |
on laimennetun pakokaasun tilavuus laimennusjärjestelmässä hiukkasnäytteen ottamisen jälkeen vakio-olosuhteissa. |
4. Hiukkasmäärän määrittäminen
4.1. Hiukkasmäärä lasketaan käyttäen seuraavaa yhtälöä:
jossa
|
PN |
on päästön hiukkasmäärä hiukkasina kilometriä kohti |
|
V |
on laimennetun pakokaasun tilavuus testissä tai vaiheessa litroina testiä kohti (kaksoislaimennuksen tapauksessa vain ensiölaimennuksen jälkeen) ja korjattuna vakio-olosuhteisiin (273,15 K ja 101,325 kPa) |
|
k |
on kalibrointikerroin, jolla korjataan hiukkaslaskurin mittaustulokset vertailulaitteen tasolle, ellei kerrointa sovelleta sisäisesti hiukkaslaskurissa. Jos kalibrointikerrointa sovelletaan sisäisesti hiukkaslaskurissa, kalibrointikertoimen arvo on 1. |
|
|
on laimennetusta pakokaasusta mitattu korjattu hiukkaspitoisuus ilmaistuna päästötestissä koko ajosyklin aikana saatuna hiukkasten aritmeettisena keskiarvona kuutiosenttimetrissä. Jos hiukkaslaskurin antamia volumetrisen keskipitoisuuden tuloksia
|
|
Cb |
on hyväksyntäviranomaisen suostumuksen mukaan joko laimennusilman tai laimennustunnelin taustahiukkaspitoisuus hiukkasina kuutiosenttimetrissä koindisidenssikorjattuna ja korjattuna vakio-olosuhteisiin (273,15 K (0 °C) ja 101,325 kPa) |
|
|
on haihtuvien hiukkasten poistolaitteen keskihiukkaspitoisuuden vähennyskerroin testissä käytetyllä laimennusasetuksella |
|
|
on haihtuvien hiukkasten poistolaitteen keskihiukkaspitoisuuden vähennyskerroin taustamittauksessa käytetyllä laimennusasetuksella |
|
d |
on sovellettavassa testisyklissä ajettu matka (km). |
lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
Ci |
on hiukkaslaskurista tehty diskreetti mittaus laimennetun pakokaasun hiukkaspitoisuudesta (hiukkasia/kuutiosenttimetri) koinsidenssikorjattuna |
|
n |
on sovellettavan testisyklin aikana tehtyjen diskreettien hiukkaspitoisuusmittausten kokonaismäärä, joka lasketaan seuraavasta yhtälöstä: |
jossa
|
t |
on sovellettavan testisyklin kesto (s) |
|
f |
on hiukkaslaskurin tallennustiheys (Hz). |
5. Syklin energiantarpeen laskeminen
Jollei toisin määrätä, laskelmien perustana käytetään ajallisesti diskreeteistä näytteenottopisteistä saatua tavoitenopeuskäyrää.
Kutakin ajallista näytteenottopistettä pidetään laskelmissa ajanjaksona. Jollei toisin määrätä, näiden jaksojen kesto Δt on 1 sekunti.
Koko syklin tai syklin tietyn osan kokonaisenergiantarve E määritetään laskemalla yhteen arvot Ei vastaavalla aikana syklin alusta tstart syklin loppuun tend käyttämällä seuraavaa yhtälöä:
jossa
ja
|
tstart |
on aika, jona sovellettava testisykli tai sen jakso alkaa (s) |
|
tend |
on aika, jona sovellettava testisykli tai sen jakso päättyy (s) |
|
Ei |
on energiantarve ajalla (i–1)–(i) (Ws) |
|
Fi |
on käyttövoima ajalla (i–1)–(i) (N) |
|
di |
on ajalla (i–1)–(i) ajettu matka (km) |
jossa
|
Fi |
on käyttövoima ajalla (i–1)–(i) (N) |
|
vi |
on tavoitenopeus aikana ti (km/h) |
|
TM |
on testimassa (kg) |
|
ai |
on kiihtyvyys ajalla (i–1)–(i) (m/s2) |
f0, f1, f2 ovat testiajoneuvon (TML, TMH tai TMind) ajovastuskertoimet (N, N/km/h ja N/(km/h)2).
jossa
|
di |
on ajalla (i–1)–(i) ajettu matka (m) |
|
vi |
on tavoitenopeus aikana ti (km/h) |
|
ti |
on aika (s). |
jossa
|
ai |
on kiihtyvyys ajalla (i–1)–(i) (m/s2) |
|
vi |
on tavoitenopeus aikana ti (km/h) |
|
ti |
on aika (s). |
6. Polttoaineenkulutuksen laskeminen
|
6.1. |
Polttoaineenkulutuksen laskemisessa tarvittavat polttoaineiden ominaisuudet otetaan liitteestä IX. |
|
6.2. |
Polttoaineenkulutusarvot lasketaan hiilivetyjen, hiilimonoksidin ja hiilidioksidin päästöistä käyttämällä kriteeripäästöjen osalta taulukon A7/1 vaiheen 6 ja CO2-päästöjen osalta taulukon A7/1 vaiheen 7 tuloksia.
|
|
6.3. |
Varattu |
|
6.4. |
Varattu |
|
6.5. |
Ajoneuvo, jossa on bensiinikäyttöinen kipinäsytytysmoottori (E10)
|
|
6.6. |
Ajoneuvo, jossa on nestekaasukäyttöinen kipinäsytytysmoottori
|
|
6.7. |
Ajoneuvo, jossa on maakaasu-/biometaanikäyttöinen kipinäsytytysmoottori
|
|
6.8. |
Varattu |
|
6.9. |
Varattu |
|
6.10. |
Ajoneuvo, jossa on dieselkäyttöinen puristussytytysmoottori (B7)
|
|
6.11. |
Ajoneuvo, jossa on etanolikäyttöinen kipinäsytytysmoottori (E85)
|
|
6.12. |
Kaikkien testipolttoaineiden kulutus voidaan laskea seuraavasta yhtälöstä:
|
|
6.13. |
Ajoneuvo, jossa on vetykäyttöinen kipinäsytytysmoottori
Hyväksyntäviranomaisen suostumuksella valmistaja voi kaasu- tai nestemäistä vetyä polttoaineenaan käyttävien ajoneuvojen tapauksessa laskea polttoaineenkulutuksen käyttämällä joko jäljempänä olevaa polttoaineenkulutusyhtälöä tai standardiprotokollaa (esim. SAE J2572).
Puristuvuuskerroin Z otetaan seuraavasta taulukosta:
Taulukko A7/2 Puristuvuuskerroin Z
Jos tarvittavia p:n ja T:n syöttöarvoja ei ole annettu taulukossa, puristuvuuskerroin on määritettävä tarvittavia arvoja lähimpien taulukossa annettujen puristuvuuskertoimien välisellä lineaarisella interpolaatiolla. |
7. Ajosuoriteindeksien laskeminen
7.1. Yleinen vaatimus
Taulukoissa A1/1–A1/12 edellytetty aikapisteiden välinen määränopeus määritetään lineaarisella interpoloinnilla 10 Hz:n taajuudella.
Jos kaasunsäädin on täysin auki, tällaisten käyttöjaksojen aikaisissa ajosuoriteindeksien laskemisessa käytetään ajoneuvon todellisen nopeuden asemesta määränopeutta.
7.2. Ajosuoriteindeksien laskeminen
Lasketaan seuraavat indeksit standardin SAE J2951 (tarkistus tammikuulta 2014) mukaisesti:
|
ER |
: |
energiasuhde |
|
DR |
: |
ajomatkasuhde |
|
EER |
: |
energiatehokkuussuhde |
|
ASCR |
: |
absoluuttisten nopeudenmuutosten suhde |
|
IWR |
: |
inertiaalisen työn suhde |
|
RMSSE |
: |
nopeusvirheen neliöllinen keskiarvo |
Alaliite 8
Täyssähköajoneuvot, sähköhybridiajoneuvot ja paineistettua vetyä käyttävät polttokennohybridiajoneuvot
1. Yleiset vaatimukset
Testattaessa vain sisäisesti ladattavia hybridisähköajoneuvoja (NOVC-HEV), ulkoisesti ladattavia hybridisähköajoneuvoja (OVC-HEV) ja vain sisäisesti ladattavia polttokennohybridiajoneuvoja (NOVC-FCHV) korvataan alaliitteen 6 lisäys 2 tämän alaliitteen lisäyksillä 2 ja 3.
Ellei toisin mainita, kaikkia tämän alaliitteen vaatimuksia sovelletaan ajoneuvoihin riippumatta siitä, onko niissä kuljettajan valittavissa olevia ajotiloja vai ei. Ellei tässä alaliitteessä nimenomaisesti toisin mainita, NOVC-HEV-, OVC-HEV- NOVC-FCHV- ja täyssähköajoneuvoihin sovelletaan edelleen kaikkia alaliitteessä 6 vahvistettuja vaatimuksia ja menettelyjä.
1.1. Sähköisten parametrien yksiköt, tarkkuus ja resoluutio
Parametrit, yksiköt ja mittaustarkkuudet esitetään taulukossa A8/1.
Taulukko A8/1
Parametrit, yksiköt ja mittaustarkkuudet
|
Parametri |
Yksikkö |
Tarkkuus |
Resoluutio |
|
Sähköenergia (1) |
Wh |
± 1 % |
0,001 kWh (2) |
|
Sähkövirta |
A |
± 0,3 % täydestä asteikosta tai |
0,1 A |
|
Sähkön jännite |
V |
± 0,3 % täydestä asteikosta tai ± 1 % lukemasta (3) |
0,1 V |
|
(1) Laitteet: staattinen pätöenergiamittari. (2) Vaihtovirtawattituntimittari, standardin IEC 62053-21 luokan 1 mukainen tai vastaava. (3) Arvoista suurempi. (4) Virran integrointitaajuus 20 Hz tai suurempi. |
|||
1.2. Päästö- ja polttoaineenkulutustestaus
Parametrit, yksiköt ja mittaustarkkuus ovat samat kuin tavanomaisella polttomoottorilla varustettujen ajoneuvojen tapauksessa vaaditut.
1.3. Lopullisten testitulosten yksiköt ja ilmoitustarkkuus
Lopullisten tulosten yksiköt ja ilmoitustarkkuus annetaan taulukossa A8/2. Tämän alaliitteen 4 kohdassa esitetyissä laskelmissa käytetään pyöristämättömiä arvoja.
Taulukko A8/2
Lopullisten testitulosten yksiköt ja ilmoitustarkkuus
|
Parametri |
Yksikkö |
Lopullisen testituloksen ilmoittaminen |
|
PER(p) (2), PERcity, AER(p) (2), AERcity, EAER(p) (2), E AERcity, RCDA (1), RCDC |
km |
Pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun. |
|
FCCS(,p) (2), FCCD, FCweighted HEV-ajoneuvojen tapauksessa |
l/100 km |
Pyöristettynä yhden desimaalin tarkkuuteen. |
|
FCCS(,p) (2) FCHV-ajoneuvojen tapauksessa |
kg/100 km |
Pyöristettynä kahden desimaalin tarkkuuteen. |
|
MCO2,CS(,p) (2), MCO2,CD, MCO2,weighted |
g/km |
Pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun. |
|
EC(p) (2), ECcity, ECAC,CD, ECAC,weighted |
Wh/km |
Pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun. |
|
EAC |
kWh |
Pyöristettynä yhden desimaalin tarkkuuteen. |
|
(1) Ei yksittäisen ajoneuvon parametria. (2) (p) on tarkastelujakso, joka voi olla vaihe, vaiheiden yhdistelmä tai koko sykli. |
||
1.4. Ajoneuvojen ryhmittely
Kaikki OVC-HEV-, NOVC-HEV-, täyssähkö- ja NOVC-FCHV-ajoneuvot luokitellaan ryhmän 3 ajoneuvoiksi. Tyyppi 1 -testissä sovellettava testisykli määritetään tämän alaliitteen 1.4.2 kohdan mukaisesti tämän alaliitteen 1.4.1 kohdassa kuvatun vastaavan vertailutestisyklin perusteella.
1.4.1. Vertailutestisykli
|
1.4.1.1. |
Ryhmän 3 ajoneuvojen vertailutestisykli määritellään alaliitteessä 1 olevassa 3.3 kohdassa. |
|
1.4.1.2. |
Täyssähköajoneuvojen tapauksessa voidaan alaliitteessä 1 olevan 3.3. kohdan mukaisissa testisykleissä käyttää alaliitteessä 1 olevan 8.2.3 ja 8.3 kohdan mukaista pienennysmenettelyä korvaamalla nimellisteho huipputeholla. Tässä tapauksessa pienennetty sykli on vertailutestisykli. |
1.4.2. Sovellettava testisykli
1.4.2.1. Sovellettava WLTP-testisykli
Tyyppi 1 -testausmenettelyssä käytetään sovellettavana WLTP-testisyklinä (WLTC) tämän alaliitteen 1.4.1 kohdan mukaista vertailutestisykliä.
Jos sovelletaan alaliitteessä 1 olevaa 9 kohtaa tämän alaliitteen 1.4.1 kohdassa kuvatun vertailutestisyklin perusteella, käytetään tyyppi 1 -testausmenettelyssä sovellettavana WLTP-testisyklinä (WLTC) tätä muunnettua testisykliä.
1.4.2.2. Sovellettava kaupunkiajon WLTP-testisykli
Ryhmän 3 ajoneuvojen kaupunkiajon WLTP-testisykli (WLTCcity) määritellään alaliitteessä 1 olevassa 3.5 kohdassa.
1.5. Käsivalintaisella vaihteistolla varustetut OVC-HEV-, NOVC-HEV- ja täyssähköajoneuvot
Ajoneuvolla ajetaan valmistajan tuotantoajoneuvoille laatimassa käsikirjassa antamien ohjeiden mukaisesti ja kuten tekninen vaihdelaite ilmoittaa.
2. REESS- ja polttokennojärjestelmän valmistelu
2.1. Kaikkiin NOVC-HEV-, OVC-HEV-, NOVC-FCHV- ja täyssähköajoneuvoihin sovelletaan seuraavaa:
a) Tämän alaliitteen mukaisesti testattavilla ajoneuvoilla on oltava ajettu vähintään 300 km REESS-järjestelmä asennettuna, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alaliitteessä 6 olevan 1.2.3.3 kohdan vaatimusten soveltamista.
b) Jos REESS-järjestelmää käytetään tavanomaista käyttölämpötila-aluetta korkeammissa lämpötiloissa, käyttäjän on noudatettava ajoneuvon valmistajan suosittelemaa menettelyä, jolla järjestelmän lämpötila pidetään tavanomaisella käyttölämpötila-alueella. Valmistajan on toimitettava näyttöä siitä, ettei REESS-järjestelmän lämmönsäätöjärjestelmää ole kytketty pois toiminnasta tai rajoitettu.
2.2. Tämän alaliitteen mukaisesti testattavilla NOVC-FCHV-ajoneuvoilla on oltava ajettu vähintään 300 km polttokennojärjestelmä asennettuna, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alaliitteessä 6 olevan 1.2.3.3 kohdan vaatimusten soveltamista.
3. Testausmenettely
3.1. Yleiset vaatimukset
3.1.1. Kaikkiin OVC-HEV-, NOVC-HEV-, täyssähköajoneuvoihin ja NOVC-FCHV-ajoneuvoihin sovelletaan tapauksen mukaan seuraavaa:
3.1.1.1. Ajoneuvot testataan tämän alaliitteen 1.4.2 kohdassa kuvattujen sovellettavien testisyklien mukaisesti.
3.1.1.2. Jos ajoneuvo ei pysty noudattamaan sovellettavaa testisykliä alaliitteessä 6 olevassa 1.2.6.6 kohdassa annettujen nopeuskäyräpoikkeamien mukaisesti, säädetään – ellei toisin mainita – kaasunsäädin täysin auki, kunnes ajoneuvo jälleen saavuttaa vaaditun nopeuskäyrän.
3.1.1.3. Aloitetaan voimalaitteen käynnistämismenettely tarkoitukseen varatuilla laitteilla valmistajan ohjeiden mukaisesti.
3.1.1.4. OVC-HEV-, NOVC-HEV- ja täyssähköajoneuvojen pakokaasupäästöjen näytteenotto ja sähköenergiankulutuksen mittaaminen aloitetaan kussakin sovellettavassa testisyklissä ennen ajoneuvon käynnistysmenettelyn aloittamista tai sitä aloitettaessa ja lopetetaan kunkin sovellettavan testisyklin päättyessä.
3.1.1.5. OVC-HEV- ja NOVC-HEV-ajoneuvojen kaasupäästöjen yhdisteet analysoidaan kunkin yksittäisen testivaiheen osalta. Analyysiä ei tarvitse tehdä vaiheissa, joissa polttomoottori ei käy.
3.1.1.6. Hiukkasten lukumäärä määritetään kustakin yksittäisestä vaiheesta ja hiukkasmassa kustakin sovellettavasta testisyklistä.
3.1.2. Alaliitteessä 6 olevassa 1.2.7.2 kohdassa kuvattua pakotettua jäähdyttämistä sovelletaan vain tämän alaliitteen 3.2 kohdan mukaisesti tehtävässä OVC-HEV-ajoneuvon varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testissä ja NOVC-HEV-ajoneuvon testaamisessa tämän alaliitteen 3.3 kohdan mukaisesti.
3.2. OVC-HEV-ajoneuvot
|
3.2.1. |
Ajoneuvot testataan varausta purkavassa (CD) ja varausta ylläpitävässä toimintatilassa (CS). |
|
3.2.2. |
Ajoneuvon testaamisessa voidaan käyttää neljää mahdollista testisekvenssiä: 3.2.2.1. Vaihtoehto 1: varausta purkava tyyppi 1 -testi ilman sen jälkeen tehtävää varausta ylläpitävää tyyppi 1 -testiä. 3.2.2.2. Vaihtoehto 2: varausta ylläpitävä tyyppi 1 -testi ilman sen jälkeen tehtävää varausta purkavaa tyyppi 1 -testiä. 3.2.2.3. Vaihtoehto 3: varausta purkava tyyppi 1 -testi ja sitä seuraava varausta ylläpitävä tyyppi 1 -testi. 3.2.2.4. Vaihtoehto 4: varausta ylläpitävä tyyppi 1 -testi ja sitä seuraava varausta purkava tyyppi 1 -testi. Kuva A8/1 OVC-HEV-ajoneuvon testauksessa mahdolliset testisekvenssit 
|
|
3.2.3. |
Kuljettajan valittavissa oleva ajotila asetetaan seuraavissa testisekvensseissä kuvatulla tavalla (vaihtoehdot 1–4). |
|
3.2.4. |
Varausta purkava tyyppi 1 -testi ilman sen jälkeen tehtävää varausta ylläpitävää tyyppi 1 -testiä (vaihtoehto 1) Vaihtoehdon 1 mukainen testisekvenssi, joka kuvataan tämän alaliitteen 3.2.4.1–3.2.4.7 kohdassa, ja vastaava REESS-järjestelmän varaustilaprofiili esitetään tämän alaliitteen lisäyksen 1 kuvassa A8.App1/1. 3.2.4.1. Esivakautus Ajoneuvo valmistellaan tämän alaliitteen lisäyksessä 4 olevassa 2.2 kohdassa kuvatuilla menettelyillä. 3.2.4.2. Testausolosuhteet
3.2.4.3. Varausta purkava tyyppi 1 -testausmenettely 3.2.4.3.1. Varausta purkava tyyppi 1 -testausmenettely koostuu perättäisistä sykleistä, joita kutakin seuraa enintään 30 minuutin seisotusjakso, kunnes saavutetaan varausta ylläpitävä toimintatila. 3.2.4.3.2. Yksittäisten sovellettavien testisyklien välisen seisotuksen aikana kytketään voimalaite pois toiminnasta eikä REESS-järjestelmää ladata ulkoisesta sähköenergianlähteestä. Laitteita, joilla mitataan kaikkien REESS-järjestelmien sähkövirta ja määritetään kaikkien REESS-järjestelmien jännite tämän alaliitteen lisäyksen 3 mukaisesti, ei kytketä pois toiminnasta testisyklien välissä. Ampeerituntimittarilla tehtävissä mittauksissa integroinnin on pysyttävä aktiivisena koko testin ajan testin päättymiseen saakka. Kun ajoneuvo käynnistetään uudelleen seisotuksen jälkeen, sitä käytetään tämän alaliitteen 3.2.4.2.2 kohdan mukaisessa kuljettajan valittavissa olevassa ajotilassa. 3.2.4.3.3. Poiketen siitä, mitä alaliitteessä 5 olevassa 5.3.1 kohdassa säädetään, ja rajoittamatta alaliitteessä 5 olevan 5.3.1.2 kohdan soveltamista analysaattorit voidaan kalibroida ja niiden nolla-arvo tarkastaa ennen varausta purkavaa tyyppi 1 -testiä ja sen jälkeen. 3.2.4.4. Varausta purkavan tyyppi 1 -testin päättyminen Varausta purkavan tyyppi 1 -testin katsotaan päättyvän, kun tämän alaliitteen 3.2.4.5 kohdan mukainen lopetuskriteeri täyttyy ensimmäisen kerran. Sovellettavien WLTP-testisyklien lukumäärä siihen sykliin asti, jossa lopetuskriteeri täyttyi ensimmäisen kerran (ja tämä sykli mukaan luettuna), on n+1. Soveltuvaa WLTP-testisykliä n nimitetään siirtymäsykliksi. Soveltuvaa WLTP-testisykliä n+1 nimitetään vahvistussykliksi. Jos ajoneuvo ei pysty ylläpitämään varausta koko sovellettavan WLTP-testisyklin ajan, varausta purkavan tyyppi 1 -testin katsotaan päättyvän, kun ajoneuvon vakiovarusteena olevassa kojetaulussa annetaan ilmoitus ajoneuvon pysäyttämisestä tai kun ajoneuvo poikkeaa sille määrätystä ajotoleranssista neljän perättäisen sekunnin ajan tai pitempään. Tällöin vapautetaan kaasunsäädin ja jarrutetaan ajoneuvo pysähdyksiin 60 sekunnin kuluessa. 3.2.4.5. Lopetuskriteeri 3.2.4.5.1. On arvioitava, täyttyikö lopetuskriteeri kaikissa ajetuissa WLTP-testisykleissä. 3.2.4.5.2. Varausta purkavan tyyppi 1 -testin lopetuskriteeri täyttyy, kun seuraavasta yhtälöstä laskettu suhteellinen sähköenergianmuutos REECi on pienempi kuin 0,04.
jossa
3.2.4.6. REESS-järjestelmän lataaminen ja ladatun sähköenergian mittaaminen 3.2.4.6.1. Kytketään ajoneuvo verkkovirtaan 120 minuutin kuluessa sen sovellettavan WLTP-testisyklin n+1 jälkeen, jossa varausta purkavan tyyppi 1 -testin lopetuskriteeri ensimmäisen kerran täyttyi. REESS-järjestelmä on ladattu täyteen, kun tämän alaliitteen lisäyksessä 4 olevassa 2.2.3.2 kohdassa määritelty varauksen lopettamiskriteeri täyttyy. 3.2.4.6.2. Verkosta ladattava sähköenergia EAC ja syöttöaika mitataan verkkovirtapistokkeen ja ajoneuvon latauslaitteen väliin sijoitetuilla sähköenergianmittauslaitteilla. Sähköenergian mittaaminen voidaan lopettaa, kun tämän alaliitteen lisäyksessä 4 olevassa 2.2.3.2 kohdassa määritelty varauksen lopettamiskriteeri täyttyy.
|
|
3.2.5. |
Varausta ylläpitävä tyyppi 1 -testi ilman sen jälkeen tehtävää varausta purkavaa tyyppi 1 -testiä (vaihtoehto 2) Vaihtoehdon 2 mukainen testisekvenssi, joka kuvataan tämän alaliitteen 3.2.5.1–3.2.5.3.3 kohdassa, ja vastaava REESS-järjestelmän varaustilaprofiili esitetään tämän alaliitteen lisäyksen 1 kuvassa A8.App1/2. 3.2.5.1. Esivakautus ja seisotus Ajoneuvo valmistellaan tämän alaliitteen lisäyksessä 4 olevassa 2.1 kohdassa kuvatuilla menettelyillä. 3.2.5.2. Testausolosuhteet
3.2.5.3. Tyyppi 1 -testausmenettely 3.2.5.3.1. Ajoneuvot testataan alaliitteessä 6 kuvatun tyyppi 1 -testausmenettelyn mukaisesti. 3.2.5.3.2. Korjataan tarvittaessa CO2-päästöjen massa tämän alaliitteen lisäyksen 2 mukaisesti.
|
|
3.2.6. |
Varausta purkava tyyppi 1 -testi ja sitä seuraava varausta ylläpitävä tyyppi 1 -testi (vaihtoehto 3) Vaihtoehdon 3 mukainen testisekvenssi, joka kuvataan tämän alaliitteen 3.2.6.1–3.2.6.3 kohdassa, ja vastaava REESS-järjestelmän varaustilaprofiili esitetään tämän alaliitteen lisäyksen 1 kuvassa A8.App1/3.
|
|
3.2.7. |
Varausta ylläpitävä tyyppi 1 -testi ja sitä seuraava varausta purkava tyyppi 1 -testi (vaihtoehto 4) Vaihtoehdon 4 mukainen testisekvenssi, joka kuvataan tämän alaliitteen 3.2.7.1–3.2.4.7 kohdassa, ja vastaava REESS-järjestelmän varaustilaprofiili esitetään tämän alaliitteen lisäyksen 1 kuvassa A8.App1/4. 3.2.7.1. Varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testissä on noudatettava tämän alaliitteen 3.2.5.1–3.2.5.3 ja 3.2.6.3.1 kohdassa kuvattua menettelyä. 3.2.7.2. Sen jälkeen on toimittava tämän alaliitteen 3.2.4.2–3.2.4.7 kohdassa kuvatun varausta purkavan tyyppi 1 -testin testausmenettelyn mukaisesti. |
3.3. NOVC-HEV-ajoneuvot
Tämän alaliitteen 3.3.1–3.3.3 kohdassa kuvattu testisekvenssi ja vastaava REESS-järjestelmän varaustilaprofiili esitetään tämän alaliitteen lisäyksen 1 kuvassa A8.App1/5.
3.3.1. Esivakautus ja seisotus
3.3.1.1. Ajoneuvot esivakautetaan alaliitteessä 6 olevan 1.2.6 kohdan mukaisesti.
Näiden 1.2.6 kohdassa esitettyjen vaatimusten täyttämisen lisäksi voidaan ajo-REESS-järjestelmän varaustila asettaa varausta ylläpitävää testiä varten ennen esivakauttamista valmistajan suositusten mukaiseksi, jotta testi voidaan tehdä varausta ylläpitävässä toimintatilassa.
3.3.1.2. Ajoneuvoja seisotetaan alaliitteessä 6 olevan 1.2.7 kohdan mukaisesti.
3.3.2. Testausolosuhteet
|
3.3.2.1. |
Ajoneuvot testataan tämän liitteen 3.3.6 kohdassa määritellyssä varausta ylläpitävässä toimintatilassa. |
|
3.3.2.2. |
Kuljettajan valittavissa olevan ajotilan valinta Jos ajoneuvo on varustettu kuljettajan valittavissa olevalla ajotilalla, valitaan varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testissä käytettävä ajotila tämän alaliitteen lisäyksessä 6 olevan 3 kohdan mukaisesti. |
3.3.3. Tyyppi 1 -testausmenettely
3.3.3.1. Ajoneuvot testataan alaliitteessä 6 kuvatun tyyppi 1 -testausmenettelyn mukaisesti.
3.3.3.2. Korjataan tarvittaessa CO2-päästöjen massa tämän alaliitteen lisäyksen 2 mukaisesti.
3.3.3.3. Varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testissä on noudatettava alaliitteessä 6 olevassa 1.1.2 kohdassa annettuja sovellettavia päästöjen raja-arvoja.
3.4. Täyssähköajoneuvot
3.4.1. Yleiset vaatimukset
Sähkökäyttöisen toimintasäteen ja sähköenergiankulutuksen määrittämisessä noudatettava testausmenettely valitaan taulukossa A8/3 esitetyn testiajoneuvon arvioidun sähkökäyttöisen toimintasäteen mukaisesti. Jos käytetään interpolointia, sovellettava testausmenettely valitaan interpolointiperheeseen kuuluvan ajoneuvon H sähkökäyttöisen toimintasäteen perusteella.
Taulukko A8/3
Menettelyt sähkökäyttöisen toimintasäteen (PER) ja sähköenergiankulutuksen määrittämiseksi
|
Sovellettava testisykli |
Arvioitu PER |
Sovellettava testausmenettely |
|
1.4.2.1 kohdan mukainen testisykli mukaan luettuna moottoritievaihe |
Pienempi kuin 3:n sovellettavan WLTP-testisyklin pituus |
Perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettely (tämän alaliitteen 3.4.4.1 kohdan mukaisesti) |
|
Suurempi tai yhtä suuri kuin 3:n sovellettavan WLTP-testisyklin pituus |
Lyhennetty tyyppi 1 -testausmenettely (tämän alaliitteen 3.4.4.2 kohdan mukaisesti) |
|
|
1.4.2.1 kohdan mukainen testisykli ilman moottoritievaihetta |
Pienempi kuin 4:n sovellettavan WLTP-testisyklin pituus |
Perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettely (tämän alaliitteen 3.4.4.1 kohdan mukaisesti) |
|
Suurempi tai yhtä suuri kuin 4:n sovellettavan WLTP-testisyklin pituus |
Lyhennetty tyyppi 1 -testausmenettely (tämän alaliitteen 3.4.4.2 kohdan mukaisesti) |
|
|
1.4.4.2 kohdan mukainen kaupunkisykli |
Ei käytettävissä sovellettavassa WLTP-testisyklissä |
Perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettely (tämän alaliitteen 3.4.4.1 kohdan mukaisesti) |
Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle näyttöä arvioidusta sähkökäyttöisestä toimintasäteestä (PER) ennen testiä. Jos käytetään interpolointia, sovellettava testausmenettely valitaan interpolointiperheeseen kuuluvan ajoneuvon H arvioidun sähkökäyttöisen toimintasäteen perusteella. Sovelletulla testausmenettelyllä määritetyn PER-arvon on osoitettava, että on sovellettu oikeaa testausmenettelyä.
Tämän alaliitteen 3.4.2, 3.4.3 ja 3.4.4.1 kohdassa kuvatussa perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettelyssä sovellettava testisekvenssi ja vastaava REESS-järjestelmän varaustilaprofiili esitetään tämän alaliitteen lisäyksen 1 kuvassa A8.App1/6.
Tämän alaliitteen 3.4.2, 3.4.3 ja 3.4.4.2 kohdassa kuvatussa lyhennetyssä tyyppi 1 -testausmenettelyssä sovellettava testisekvenssi ja vastaava REESS-järjestelmän varaustilaprofiili esitetään tämän alaliitteen lisäyksen 1 kuvassa A8.App1/7.
3.4.2. Esivakautus
Ajoneuvo valmistellaan tämän alaliitteen lisäyksessä 4 olevassa 3 kohdassa kuvatuilla menettelyillä.
3.4.3. Kuljettajan valittavissa olevan ajotilan valinta
Jos ajoneuvo on varustettu kuljettajan valittavissa olevalla ajotilalla, testissä käytettävä ajotila valitaan tämän alaliitteen lisäyksessä 6 olevan 3 kohdan mukaisesti.
3.4.4. Täyssähköajoneuvoihin sovellettava tyyppi 1 -testausmenettely
3.4.4.1. Perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettely
3.4.4.1.1. Nopeuskäyrä ja tauot
Testi suoritetaan ajamalla perättäisiä sovellettavia testisyklejä, kunnes tämän alaliitteen 3.4.4.1.3 mukainen lopetuskriteeri täyttyy.
Kuljettaja tai testin suorittaja voivat pitää taukoja vain testisyklien välissä. Taukojen suurin sallittu kokonaispituus esitetään taulukossa A8/4. Voimalaite kytketään tauon ajaksi pois päältä.
3.4.4.1.2. REESS-järjestelmän virran ja jännitteen mittaaminen
Kaikkien REESS-järjestelmien sähkövirta mitataan ja jännite määritetään tämän alaliitteen lisäyksen 3 mukaisesti testin alusta lopetuskriteerin täyttymiseen saakka.
3.4.4.1.3. Lopetuskriteeri
Lopetuskriteeri täyttyy, kun ajoneuvon nopeus ylittää alaliitteessä 6 olevassa 1.2.6.6 kohdassa esitetyn sallitun poikkeaman nopeuskäyrästä neljän perättäisen sekunnin ajan tai pitempään. Tällöin vapautetaan kaasunsäädin. Ajoneuvo jarrutetaan pysähdyksiin 60 sekunnin kuluessa.
3.4.4.2. Lyhennetty tyyppi 1 -testausmenettely
3.4.4.2.1. Nopeuskäyrä
Lyhennetty tyyppi 1 -testausmenettely koostuu kahdesta dynaamisesta segmentistä (DS1 ja DS2) sekä kahdesta tasaisen nopeuden segmentistä (CSSM ja CSSE) kuvassa A8/2 esitetyllä tavalla.
Dynaamisia segmenttejä DS1 ja DS2 käytetään sovellettavan WLTP-testisyklin energiantarpeen määrittämiseen.
Tasaisen nopeuden segmenttien CSSM ja CSSE tarkoituksena on lyhentää testin kestoa purkamalla REESS-järjestelmän varausta nopeammin kuin perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettelyssä.
3.4.4.2.1.1. Dynaamiset segmentit
Dynaamiset segmentit DS1 ja DS2 koostuvat 1.4.2.1 kohdan mukaisesta sovellettavasta WLTP- testisyklistä ja sitä seuraavasta 1.4.2.2 kohdan mukaisesta sovellettavasta WLTP-kaupunkitestisyklistä.
3.4.4.2.1.2. Tasaisen nopeuden segmentti
Segmentit CSSM ja CSSE on ajettava samalla tasaisella nopeudella. Jos käytetään interpolointia, interpolointiperheessä sovelletaan samaa tasaista nopeutta.
a) Nopeutta koskevat vaatimukset
Nopeuden on oltava tasaisen nopeuden segmenteissä vähintään 100 km/h. Valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella voidaan tasaisen nopeuden segmentteihin valita suurempi tasainen nopeus.
Kiihdytyksen tasaiseen nopeuteen on oltava tasainen, ja nopeus on saavutettava 1 minuutin kuluessa siitä, kun dynaamiset segmentit päättyvät, ja taulukon A8/4 mukaisen tauon tapauksessa siitä, kun voimalaitteen käynnistäminen aloitetaan.
Jos ajoneuvon suurin nopeus on pienempi kuin tässä kohdassa esitettyjen vaatimusten mukainen tasaisen nopeuden segmenttien vähimmäisnopeus, tasaisen nopeuden segmenteissä vaadittava nopeus on yhtä suuri kuin ajoneuvon suurin nopeus.
b) Segmenteissä CSSE ja CSSM ajettavan matkan määrittäminen
Tasaisen nopeuden segmentin CSSE pituus määritetään käyttämällä perustana prosenttiosuutta tämän alaliitteen 4.4.2.1 kohdan mukaisesta käytettävissä olevasta REESS-energiasta UBESTP. Ajo-REESS-järjestelmässä dynaamisen segmentin DS2 jälkeen olevan energian määrän on oltava enintään 10 prosenttia arvosta UBESTP. Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle testin jälkeen näyttöä siitä, että tämä vaatimus täyttyy.
Tasaisen nopeuden segmentin CSSM pituus voidaan laskea seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
PERest |
on tarkasteltavan täyssähköajoneuvon arvioitu sähkökäyttöinen toimintasäde (km) |
|
dDS1 |
on dynaamisen nopeuden segmentin 1 pituus (km) |
|
dDS2 |
on dynaamisen nopeuden segmentin 2 pituus (km) |
|
dCSSE |
on tasaisen nopeuden segmentin CSSE pituus (km). |
3.4.4.2.1.3. Tauot
Kuljettaja tai testin suorittaja voi pitää taukoja vain tasaisen nopeuden segmenteissä taulukossa A8/4 esitetyn mukaisesti.
Taulukko A8/4
Kuljettajan tai testin suorittajan tauot
|
Ajettu matka (km) |
Taukojen enimmäispituus (minuuttia) |
|
Enintään 100 |
10 |
|
Enintään 150 |
20 |
|
Enintään 200 |
30 |
|
Enintään 300 |
60 |
|
Yli 300 |
Valmistajan suositusten mukaisesti. |
|
Huomautus: Voimalaite kytketään tauon ajaksi pois päältä. |
|
3.4.4.2.2. REESS-järjestelmän virran ja jännitteen mittaaminen
Kaikkien REESS-järjestelmien sähkövirta ja kaikkien REESS-järjestelmien jännite määritetään tämän alaliitteen lisäyksen 3 mukaisesti testin alusta lopetuskriteerin täyttymiseen saakka.
3.4.4.2.3. Lopetuskriteeri
Lopetuskriteeri täyttyy, kun ajoneuvon nopeus ylittää alaliitteessä 6 olevassa 1.2.6.6 kohdassa esitetyn sallitun poikkeaman nopeuskäyrästä neljän perättäisen sekunnin ajan tai pitempään toisessa tasaisen nopeuden segmentissä CSSE. Tällöin vapautetaan kaasunsäädin. Ajoneuvo jarrutetaan pysähdyksiin 60 sekunnin kuluessa.
3.4.4.3. REESS-järjestelmän lataaminen ja ladatun sähköenergian mittaaminen
3.4.4.3.1. Kun ajoneuvo on jarrutettu pysähdyksiin tämän alaliitteen 3.4.4.1.3 kohdan mukaisesti perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettelyn tapauksessa ja tämän alaliitteen 3.4.4.2.3 kohdan mukaisesti lyhennetyn tyyppi 1 -testausmenettelyn tapauksessa, se kytketään verkkovirtaan 120 minuutin kuluessa.
REESS-järjestelmä on ladattu täyteen, kun tämän alaliitteen lisäyksessä 4 olevassa 2.2.3.2 kohdassa määritelty varauksen lopettamiskriteeri täyttyy.
3.4.4.3.2. Verkosta ladattava sähköenergia EAC ja syöttöaika mitataan verkkovirtapistokkeen ja ajoneuvon latauslaitteen väliin sijoitetuilla energianmittauslaitteilla. Sähköenergian mittaaminen voidaan lopettaa, kun tämän alaliitteen lisäyksessä 4 olevassa 2.2.3.2 kohdassa määritelty varauksen lopettamiskriteeri täyttyy.
3.5. NOVC-FCHV-ajoneuvot
Tämän alaliitteen 3.5.1–3.5.3 kohdassa kuvattu testisekvenssi ja vastaava REESS-järjestelmän varaustilaprofiili esitetään tämän alaliitteen lisäyksen 1 kuvassa A8.App1/5.
3.5.1. Esivakautus ja seisotus
Ajoneuvot esivakautetaan ja niitä seisotetaan tämän alaliitteen 3.3.1 kohdan mukaisesti.
3.5.2. Testausolosuhteet
|
3.5.2.1. |
Ajoneuvot testataan tämän liitteen 3.3.6 kohdassa määritellyssä varausta ylläpitävässä toimintatilassa. |
|
3.5.2.2. |
Kuljettajan valittavissa olevan ajotilan valinta Jos ajoneuvo on varustettu kuljettajan valittavissa olevalla ajotilalla, valitaan varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testissä käytettävä toimintatila tämän alaliitteen lisäyksessä 6 olevan 3 kohdan mukaisesti. |
3.5.3. Tyyppi 1 -testausmenettely
3.5.3.1. Ajoneuvot testataan alaliitteessä 6 kuvatun tyyppi 1 -testausmenettelyn mukaisesti, ja niiden polttoaineenkulutus lasketaan tämän alaliitteen lisäyksen 7 mukaisesti.
3.5.3.2. Polttoaineenkulutusarvo korjataan tarvittaessa tämän alaliitteen lisäyksen 2 mukaisesti.
4. Hybridiajoneuvoihin, täyssähköajoneuvoihin ja paineistettua vetyä käyttäviin polttokennoajoneuvoihin sovellettavat laskelmat
4.1. Päästöjen kaasumaisten yhdisteiden, hiukkasmassan ja hiukkasmäärän laskeminen
4.1.1. OVC-HEV- ja NOVC-HEV-ajoneuvojen päästöjen kaasumaisten yhdisteiden massa sekä päästöjen hiukkasmassa ja hiukkasmäärä varausta ylläpitävässä toimintatilassa
Lasketaan varausta ylläpidettäessä syntyvien päästöjen hiukkasmassa PMCS alaliitteessä 7 olevan 3.3 kohdan mukaisesti.
Lasketaan varausta ylläpidettäessä syntyvien päästöjen hiukkasmäärä PNCS alaliitteessä 7 olevan 3.3 kohdan mukaisesti.
4.1.1.1. NOVC-HEV- ja OVC-HEV-ajoneuvojen varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testissä saatujen lopullisten tulosten laskemisessa sovellettava vaiheittainen menettely
Lasketaan tulokset taulukossa A8/5 esitetyssä järjestyksessä. Kirjataan kaikki Tulos-sarakkeessa esitetyt soveltuvat tulokset. Prosessi-sarakkeessa ilmoitetaan laskelmissa käytettävät kohdat tai vaadittavat lisälaskelmat.
Taulukon yhtälöissä ja tuloksissa käytetään seuraavia symboleita:
|
c |
täysi sovellettava testisykli |
|
p |
sovellettavan syklin kukin vaihe |
|
i |
sovellettavat kriteeripäästöjen komponentit paitsi CO2 |
|
CS |
varausta ylläpitävä |
|
CO2 |
CO2-päästöjen massa. |
Taulukko A8/5
Varausta ylläpidettäessä syntyvien kaasupäästöjen lopullisten arvojen laskeminen
|
Lähde |
Syöte |
Prosessi |
Tulos |
Vaihe |
|
Alaliite 6 |
Testin raakatulokset |
Massapäästöt varausta ylläpidettäessä Alaliite 7, 3–3.2.2 kohta |
Mi,CS,p,1, g/km, MCO2,CS,p,1, g/km. |
1 |
|
Tulos tämän taulukon vaiheesta 1 |
Mi,CS,p,1, g/km, MCO2,CS,p,1, g/km. |
Varausta ylläpitävän syklin yhdistettyjen arvojen laskeminen:
jossa Mi,CS,c,2 on varausta ylläpidettäessä syntyvien päästöjen massa koko syklissä MCO2,CS,c,2 on varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa koko syklissä dp on ajomatkat syklin vaiheissa p |
Mi,CS,c,2, g/km, MCO2,CS,c,2, g/km. |
2 |
|
Tulos tämän taulukon vaiheista 1 ja 2 |
MCO2,CS,p,1, g/km, MCO2,CS,c,2, g/km. |
REESS-järjestelmän sähköenergianmuutoksen korjaaminen Alaliite 8, 4.1.1.2–4.1.1.5 kohta |
MCO2,CS,p,3, g/km, MCO2,CS,c,3, g/km. |
3 |
|
Tulos tämän taulukon vaiheista 2 ja 3 |
Mi,CS,c,2, g/km MCO2,CS,c,3, g/km. |
Varausta ylläpidettäessä syntyvien päästöjen massan korjaaminen kaikkien jaksoittaisesti regeneroituvalla järjestelmällä varustettujen ajoneuvojen osalta alaliitteen 6 lisäyksen 1 mukaisesti Ki
tai
ja
tai
Ki:n määrittämisessä käytettävä summaava tai kertova tekijä Jos Ki-kerrointa ei sovelleta:
|
Mi,CS,c,4, g/km. MCO2,CS,c,4, g/km. |
4 a |
|
Tulos tämän taulukon vaiheista 3 ja 4 a |
MCO2,CS,p,3, g/km, MCO2,CS,c,3, g/km, MCO2,CS,c,4, g/km. |
Jos Ki-kerrointa sovelletaan, linjataan vaiheittaiset CO2-tulokset syklin yhdistettyyn arvoon:
syklin kunkin vaiheen p osalta jossa
Jos Ki-kerrointa ei sovelleta:
|
MCO2,CS,p,4, g/km. |
4 b |
|
Tulos tämän taulukon vaiheesta 4 |
Mi,CS,c,4, g/km, MCO2,CS,p,4, g/km, MCO2,CS,c,4, g/km, |
Tehdään ATCT-korjaus alaliitteessä 6 a olevan 3.8.2 kohdan mukaisesti. Lasketaan huononemiskertoimet ja sovelletaan niitä liitteen VII mukaisesti. |
Mi,CS,c,5, g/km, MCO2,CS,c,5, g/km, MCO2,CS,p,5, g/km. |
5 yhden testin tulos |
|
Tulos tämän taulukon vaiheesta 5 |
Kaikissa testeissä: Mi,CS,c,5, g/km, MCO2,CS,c,5, g/km, MCO2,CS,p,5, g/km |
Keskiarvotetaan testiarvot ja ilmoitetut arvot alaliitteessä 6 olevan 1.1.2–1.1.2.3 kohdan mukaisesti. |
Mi,CS,c,6, g/km, MCO2,CS,c,6, g/km, MCO2,CS,p,6, g/km, MCO2,CS,c,declared, g/km. |
6 testiajoneuvonM iCS -tulokset tyyppi 1 -testistä |
|
Tulos tämän taulukon vaiheesta 6 |
MCO2,CS,c,6, g/km, MCO2,CS,p,6, g/km, MCO2,CS,c,declared, g/km. |
Yhdenmukaistetaan vaihekohtaiset arvot. Alaliite 6, 1.1.2.4 kohta ja
|
MCO2,CS,c,7, g/km, MCO2,CS,p,7, g/km, |
7 testiajoneuvon MCO2,CS -tulokset tyyppi 1 -testistä |
|
Tulos tämän taulukon vaiheista 6 ja 7 |
Kukin H- ja L-konfiguraation testiajoneuvo: Mi,CS,c,6, g/km, MCO2,CS,c,7, g/km, MCO2,CS,p,7, g/km, |
Jos H-konfiguraation ajoneuvon lisäksi testattiin L-konfiguraation ajoneuvo, kriteeripäästötulokseksi otetaan suurempi näistä kahdesta arvosta ja kirjataan se arvoksi Mi,CS,c Yhdistettyjen THC-ja NOx-päästöjen tapauksessa käytetään summan suurinta arvoa, joka koskee joko H- tai L-konfiguraation ajoneuvoa. Jos L-konfiguraation ajoneuvoa ei testattu,
CO2:n osalta käytetään tämän taulukon vaiheessa 7 saatuja arvoja. Pyöristetään CO2-arvot kahden desimaalin tarkkuuteen. |
Mi,CS,c, g/km, MCO2,CS,c,H, g/km, MCO2,CS,p,H, g/km, ja jos testattiin L-konfiguraation ajoneuvo MCO2,CS,c,L, g/km, MCO2,CS,p,L, g/km, |
8 interpolointiperheen tulos lopullinen kriteeripäästötulos |
|
Tulos tämän taulukon vaiheesta 8 |
MCO2,CS,c,H, g/km, MCO2,CS,p,H, g/km, ja jos testattiin L-konfiguraation ajoneuvo MCO2,CS,c,L, g/km, MCO2,CS,p,L, g/km, |
Lasketaan interpolointiperheen yksittäisten ajoneuvojen CO2-päästöjen massa tämän alaliitteen 4.5.4.1 kohdan mukaisesti. Pyöristetään CO2-arvot taulukon A8/2 mukaisesti. |
MCO2,CS,c,ind, g/km, MCO2,CS,p,ind, g/km, |
9 yksittäisen ajoneuvon tulos lopullinen CO2- tulos |
4.1.1.2. Jos tämän alaliitteen lisäyksessä 2 olevan 1.1.4 kohdan mukaista korjausta ei tehty, käytetään seuraavaa varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massan arvoa:
jossa
|
MCO2,CS |
on varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massan arvo varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testissä taulukon A8/5 vaiheen 3 mukaisesti [g/km] |
|
MCO2,CS,nb |
on varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massan tasapainottamaton arvo varausta ylläpidettäessä suoritettavassa tyyppi 1 -testissä ilman energiatasekorjausta taulukon A8/5 vaiheen 2 mukaisesti määritettynä [g/km] |
4.1.1.3. Jos tämän alaliitteen lisäyksessä 2 olevassa 1.1.3 kohdassa edellytetään varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massan korjaamista tai jos tehtiin tämän alaliitteen lisäyksessä 2 olevan 1.1.4 kohdan mukainen korjaus, CO2-päästöjen massan korjauskerroin määritetään tämän alaliitteen lisäyksessä 2 olevan 2 kohdan mukaisesti. Korjattu varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massan arvo määritetään seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
MCO2,CS |
on varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massan arvo varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testissä taulukon A8/5 vaiheen 2 mukaisesti [g/km] |
|
MCO2,CS,nb |
on syntyvien CO2-päästöjen massan tasapainottamaton arvo varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testissä ilman energiatasekorjausta taulukon A8/5 vaiheen 2 mukaisesti määritettynä [g/km] |
|
ECDC,CS |
on sähköenergiankulutus varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testissä laskettuna tämän alaliitteen 4.3 kohdan mukaisesti [Wh/km] |
|
KCO2 |
on tämän alaliitteen lisäyksessä 2 olevan 2.3.2 kohdan mukainen CO2-päästöjen massan korjauskerroin [(g/km)/(Wh/km)]. |
4.1.1.4. Jos vaihekohtaisten CO2-päästöjen massan korjauskertoimia ei ole määritetty, vaihekohtaisten CO2-päästöjen massa lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
MCO2,CS,p |
on varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massan arvo varausta ylläpitävän tyyppi 1 -testin vaiheessa p taulukon A8/5 vaiheen 2 mukaisesti [g/km] |
|
MCO2,CS,nb,p |
on syntyvien CO2-päästöjen massan tasapainottamaton arvo varausta ylläpitävän tyyppi 1 -testin vaiheessa p ilman energiatasekorjausta taulukon A8/5 vaiheen 2 mukaisesti määritettynä [g/km] |
|
ECDC,CS,p |
on sähköenergiankulutus varausta ylläpitävän tyyppi 1 -testin vaiheessa p laskettuna tämän alaliitteen 4.3 kohdan mukaisesti [Wh/km] |
|
KCO2 |
on tämän alaliitteen lisäyksessä 2 olevan 2.3.2 kohdan mukainen CO2-päästöjen massan korjauskerroin [(g/km)/(Wh/km)]. |
4.1.1.5. Jos vaihekohtaisten CO2-päästöjen massan korjauskertoimet on määritetty, vaihekohtaisten CO2-päästöjen massa lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
MCO2,CS,p |
on varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massan arvo varausta ylläpitävän tyyppi 1 -testin vaiheessa p taulukon A8/5 vaiheen 3 mukaisesti [g/km] |
|
MCO2,CS,nb,p |
on syntyvien CO2-päästöjen massan tasapainottamaton arvo varausta ylläpitävän tyyppi 1 -testin vaiheessa p ilman energiatasekorjausta taulukon A8/5 vaiheen 2 mukaisesti määritettynä [g/km] |
|
ECDC,CS,p |
on sähköenergiankulutus varausta ylläpitävän tyyppi 1 -testin vaiheessa p määritettynä tämän alaliitteen 4.3 kohdan mukaisesti [Wh/km] |
|
KCO2,p |
on tämän alaliitteen lisäyksessä 2 olevan 2.3.2.2 kohdan mukainen CO2-päästöjen massan korjauskerroin [(g/km)/(Wh/km)] |
|
p |
on soveltuvan WLTP-testisyklin yksittäisen vaiheen järjestysnumero. |
4.1.2. OVC-HEV-ajoneuvojen varausta purettaessa syntyvien CO2-päästöjen massan käyttötekijäpainotettu arvo
Varausta purettaessa syntyvien CO2-päästöjen massan käyttötekijäpainotettu arvo MCO2,CD määritetään seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
MCO2,CD |
on varausta purettaessa syntyvien CO2-päästöjen massan käyttötekijäpainotettu arvo [g/km] |
|
MCO2,CD,j |
on alaliitteessä 7 olevan 3.2.1 kohdan mukaisesti määritetty CO2-päästöjen massa varausta purkavan tyyppi 1 testin vaiheessa j [g/km] |
|
UFj |
on tämän alaliitteen lisäyksen 5 mukainen käyttötekijä vaiheessa j |
|
j |
on tarkasteltavan vaiheen järjestysnumero |
|
k |
on tämän alaliitteen 3.2.4.4 kohdan mukaiseen siirtymäsyklin loppuun mennessä ajettujen vaiheiden lukumäärä. |
Jos sovelletaan interpolointia, k on ajoneuvolla L siirtymäsyklin loppuun mennessä ajettujen vaiheiden lukumäärä nveh_L
Jos ajoneuvolla H ajetun siirtymäsyklin järjestysnumero
ja tapauksen mukaan interpolointiperheen yksittäisellä ajoneuvolla ajetun siirtymäsyklin järjestysnumero
on pienempi kuin ajoneuvolla L ajetun siirtymäsyklin järjestysnumero
, laskelmiin sisällytetään ajoneuvon H ja tapauksen mukaan yksittäisen ajoneuvon vahvistussykli. Korjataan sitten vahvistussyklin kunkin vaiheen CO2-päästöjen massa suhteessa sähköenergiankulutukseen nolla ECDC,CD,j = 0 soveltamalla CO2-korjauskerrointa tämän alaliitteen lisäyksen 2 mukaisesti.
|
4.1.3. |
OVC-HEV-ajoneuvojen päästöjen kaasumaisten yhdisteiden massa sekä päästöjen hiukkasmassa ja hiukkasmäärä käyttötekijäpainotettuina. 4.1.3.1. Päästöjen kaasumaisten yhdisteiden käyttötekijäpainotettu massa lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
Jos sovelletaan interpolointia, k on ajoneuvolla L siirtymäsyklin loppuun mennessä ajettujen vaiheiden lukumäärä nveh_L Jos ajoneuvolla H ajetun siirtymäsyklin järjestysnumero 4.1.3.2. Päästöjen käyttötekijäpainotettu hiukkasmäärä lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
4.1.3.3. Päästöjen käyttötekijäpainotettu hiukkasmassa lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
4.2. Polttoaineenkulutuksen laskeminen
4.2.1. OVC-HEV-, NOVC-HEV- ja NOVC-FCHV-ajoneuvojen polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä
4.2.1.1. OVC-HEV- ja NOVC-HEV-ajoneuvojen polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä lasketaan vaiheittaisella menettelyllä taulukon A8/6 mukaisesti.
Taulukko A8/6
OVC-HEV- ja NOVC-HEV-ajoneuvojen lopullinen polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä
|
Lähde |
Syöte |
Prosessi |
Tulos |
Vaihe |
|
Tulos tämän alaliitteen taulukon A8/5 vaiheista 6 ja 7 |
Mi,CS,c,6, g/km, MCO2,CS,c,7, g/km, MCO2,CS,p,7, g/km, |
Lasketaan polttoaineenkulutus alaliitteessä 7 olevan 6 kohdan mukaisesti. Polttoaineenkulutus lasketaan soveltuvalta sykliltä ja sen vaiheilta erikseen. Tällöin a) käytetään soveltuvan vaiheen tai syklin CO2-arvoja b) käytetään koko syklin kriteeripäästöjä. |
FCCS,c,1, l/100 km, FCCS,p,1, l/100 km, |
1 testiajoneuvon FCCS -tulokset tyyppi 1 -testistä |
|
Tämän taulukon vaihe 1 |
Kukin H- ja L-konfiguraation testiajoneuvo: FCCS,c,1, l/100 km, FCCS,p,1, l/100 km, |
Polttoaineenkulutuksen osalta käytetään tämän taulukon vaiheessa 1 saatuja arvoja. Pyöristetään polttoaineenkulutusarvot kahden desimaalin tarkkuuteen. |
FCCS,c,H, l/100 km, FCCS,p,H, l/100 km, ja jos testattiin L-konfiguraation ajoneuvo FCCS,c,L, l/100 km, FCCS,p,L, l/100 km, |
2 interpolointiperheen tulos lopullinen kriteeripäästötulos |
|
Tämän taulukon vaihe 2 |
FCCS,c,H, l/100 km, FCCS,p,H, l/100 km, ja jos testattiin L-konfiguraation ajoneuvo FCCS,c,L, l/100 km, FCCS,p,L, l/100 km, |
Lasketaan interpolointiperheen yksittäisten ajoneuvojen polttoaineenkulutus tämän alaliitteen 4.5.5.1 kohdan mukaisesti. Pyöristetään polttoaineenkulutusarvot taulukon A8/2 mukaisesti. |
FCCS,c,ind, l/100 km, FCCS,p,ind, l/100 km, |
3 yksittäisen ajoneuvon tulos lopullinen polttoaineenkulutus |
4.2.1.2. NOVC-FCHV-ajoneuvojen polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä
4.2.1.2.1. NOVC-FCHV-ajoneuvojen varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testissä saatujen lopullisten polttoaineenkulutustulosten laskemisessa sovellettava vaiheittainen menettely
Lasketaan tulokset taulukossa A8/7 esitetyssä järjestyksessä. Kirjataan kaikki Tulos-sarakkeessa esitetyt soveltuvat tulokset. Prosessi-sarakkeessa ilmoitetaan laskelmissa käytettävät kohdat tai vaadittavat lisälaskelmat.
Taulukon yhtälöissä ja tuloksissa käytetään seuraavia symboleita:
c : täysi sovellettava testisykli
p : sovellettavan syklin kukin vaihe
CS : varausta ylläpitävä
Taulukko A8/7
NOVC-FCHV-ajoneuvojen lopullinen polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä
|
Lähde |
Syöte |
Prosessi |
Tulos |
Vaihe |
|
Tämän alaliitteen lisäys 7. |
Tasapainottamaton polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä FCCS,nb, kg/100 km |
Lasketaan polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä tämän alaliitteen lisäyksessä 7 olevan 2.2.6 kohdan mukaisesti. |
FCCS,c,1, kg/100 km |
1 |
|
Tulos tämän taulukon vaiheesta 1 |
FCCS,c,1, kg/100 km |
REESS-järjestelmän sähköenergianmuutoksen korjaaminen Alaliitteessä 8 oleva 4.2.1.2.2–4.2.1.2.3 kohta |
FCCS,c,2, kg/100 km |
2 |
|
Tulos tämän taulukon vaiheesta 2 |
FCCS,c,2, kg/100 km |
Tehdään ATCT-korjaus alaliitteessä 6 a olevan 3.8.2 kohdan mukaisesti. Lasketaan huononemiskertoimet liitteen VII mukaisesti. |
FCCS,c,3, kg/100 km |
3 yhden testin tulos |
|
Tulos tämän taulukon vaiheesta 3 |
Kaikissa testeissä: FCCS,c,3, kg/100 km |
Keskiarvotetaan testiarvot ja ilmoitetut arvot alaliitteessä 6 olevan 1.1.2–1.1.2.3 kohdan mukaisesti. |
FCCS,c,4, kg/100 km |
4 |
|
Tulos tämän taulukon vaiheesta 4 |
FCCS,c,4, kg/100 km FCCS,c,declared, kg/100 km |
Yhdenmukaistetaan vaihekohtaiset arvot. Alaliite 6, 1.1.2.4 kohta ja
|
FCCS,c,5, kg/100 km |
5 testiajoneuvon FCCS -tulokset tyyppi 1 -testistä |
|
4.2.1.2.2. |
Jos tämän alaliitteen lisäyksessä 2 olevan 1.1.4 kohdan mukaista korjausta ei tehty, käytetään seuraavaa varausta ylläpidettäessä tapahtuvan polttoaineenkulutuksen arvoa:
jossa
|
|
4.2.1.2.3. |
Jos tämän alaliitteen lisäyksessä 2 olevassa 1.1.3 kohdassa edellytetään polttoaineenkulutuksen korjaamista tai jos tehtiin tämän alaliitteen lisäyksessä 2 olevan 1.1.4 kohdan mukainen korjaus, polttoaineenkulutuksen korjauskerroin määritetään tämän alaliitteen lisäyksessä 2 olevan 2 kohdan mukaisesti. Korjattu varausta ylläpidettäessä tapahtuva polttoaineenkulutus määritetään seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
4.2.2. OVC-HEV-ajoneuvojen käyttötekijäpainotettu polttoaineenkulutus varausta purettaessa
Käyttötekijäpainotettu polttoaineenkulutus varausta purettaessa FCCD lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
FCCD |
on käyttötekijäpainotettu polttoaineenkulutus varausta purettaessa [l/100 km] |
|
FCCD,j |
on polttoaineenkulutus varausta purkavan tyyppi 1 -testin vaiheessa j määritettynä alaliitteessä 7 olevan 6 kohdan mukaisesti [l/100 km] |
|
UFj |
on tämän alaliitteen lisäyksen 5 mukainen käyttötekijä vaiheessa j |
|
j |
on tarkasteltavan vaiheen järjestysnumero |
|
k |
on tämän alaliitteen 3.2.4.4 kohdan mukaiseen siirtymäsyklin loppuun mennessä ajettujen vaiheiden lukumäärä. |
Jos sovelletaan interpolointia, k on ajoneuvolla L siirtymäsyklin loppuun mennessä ajettujen vaiheiden lukumäärä nveh_L
Jos ajoneuvolla H ajetun siirtymäsyklin järjestysnumero
ja tapauksen mukaan interpolointiperheen yksittäisellä ajoneuvolla ajetun siirtymäsyklin järjestysnumero
on pienempi kuin ajoneuvolla L ajetun siirtymäsyklin järjestysnumero nveh_L, laskelmiin sisällytetään ajoneuvon H ja tapauksen mukaan yksittäisen ajoneuvon vahvistussykli. Korjataan sitten vahvistussyklin kaikkien vaiheiden polttoaineenkulutus suhteessa sähköenergiankulutukseen nolla
soveltamalla polttoaineenkulutuksen korjauskerrointa tämän alaliitteen lisäyksen 2 mukaisesti.
4.2.3. OVC-HEV-ajoneuvojen käyttötekijäpainotettu polttoaineenkulutus
Käyttötekijäpainotettu polttoaineenkulutus varausta purkavassa ja varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testissä lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
FCweighted |
on käyttötekijäpainotettu polttoaineenkulutus [l/100 km] |
|
UFj |
on tämän alaliitteen lisäyksen 5 mukainen käyttötekijä vaiheessa j |
|
FCCD,j |
on polttoaineenkulutus varausta purkavan tyyppi 1 -testin vaiheessa j määritettynä alaliitteessä 7 olevan 6 kohdan mukaisesti [l/100 km] |
|
FCCS |
on taulukon A8/6 vaiheen 1 mukaisesti määritetty polttoaineenkulutus [l/100 km] |
|
j |
on tarkasteltavan vaiheen järjestysnumero |
|
k |
on tämän alaliitteen 3.2.4.4 kohdan mukaiseen siirtymäsyklin loppuun mennessä ajettujen vaiheiden lukumäärä. |
Jos sovelletaan interpolointia, k on ajoneuvolla L siirtymäsyklin loppuun mennessä ajettujen vaiheiden lukumäärä nveh_L
Jos ajoneuvolla H ajetun siirtymäsyklin järjestysnumero
ja tapauksen mukaan interpolointiperheen yksittäisellä ajoneuvolla ajetun siirtymäsyklin järjestysnumero
on pienempi kuin ajoneuvolla L ajetun siirtymäsyklin järjestysnumero nveh_L, laskelmiin sisällytetään ajoneuvon H ja tapauksen mukaan yksittäisen ajoneuvon vahvistussykli. Korjataan sitten vahvistussyklin kaikkien vaiheiden polttoaineenkulutus suhteessa sähköenergiankulutukseen nolla
soveltamalla polttoaineenkulutuksen korjauskerrointa tämän alaliitteen lisäyksen 2 mukaisesti.
4.3. Sähköenergiankulutuksen laskeminen
Sähköenergiankulutuksen määrittämiseksi tämän alaliitteen lisäyksen 3 mukaisesti määritetyn virran ja jännitteen perusteella käytetään seuraavia yhtälöitä:
jossa
|
ECDC,j |
on sähköenergiankulutus tarkastelujaksolla j perustana REESS-järjestelmän purkautuminen [Wh/km] |
|
ΔEREESS,j |
on kaikkien REESS-järjestelmien sähköenergianmuutos tarkastelujaksolla j [Wh] |
|
dj |
on tarkastelujaksolla j ajettu matka [km] |
ja
jossa
ΔEREESS,j,i : on REESS-järjestelmän sähköenergianmuutos tarkastelujaksolla j (Wh)
ja
jossa
|
U(t)REESS,j,i |
on tämän alaliitteen lisäyksen 3 mukaisesti määritetty REESS-järjestelmän i jännite tarkastelujaksolla j [V] |
|
t0 |
on aika tarkastelujakson j alussa [s] |
|
tend |
on aika tarkastelujakson j lopussa [s] |
|
I(t)j,i |
on tämän alaliitteen lisäyksen 3 mukaisesti määritetty REESS-järjestelmän i sähkövirta tarkastelujaksolla j [A] |
|
i |
on tarkasteltavan REESS-järjestelmän järjestysnumero |
|
n |
on REESS-järjestelmien kokonaismäärä |
|
j |
on tarkastelujakson järjestysnumero; tarkastelujakso voi olla mikä tahansa vaiheiden tai jaksojen yhdistelmä |
|
|
on kerroin muutettaessa wattisekunnit wattitunneiksi. |
4.3.1. OVC-HEV-ajoneuvojen käyttötekijäpainotettu sähköenergiankulutus varausta purettaessa perustana sähköverkosta ladattu sähköenergia
Käyttötekijäpainotettu sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan perustuva sähköenergiankulutus varausta purettaessa lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
ECAC,CD |
on sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan perustuva käyttötekijäpainotettu sähköenergiankulutus varausta purettaessa [Wh/km] |
|
UFj |
on tämän alaliitteen lisäyksen 5 mukainen käyttötekijä vaiheessa j |
|
ECAC,CD,j |
on sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan perustuva sähköenergiankulutus vaiheessa j [Wh/km] |
ja
jossa
|
ECDC,CD,j |
on REESS-järjestelmän purkautumiseen perustuva sähköenergiankulutus varausta purkavan tyyppi 1 -testin vaiheessa j laskettuna tämän alaliitteen 4.3 kohdan mukaisesti [Wh/km] |
|
EAC |
on tämän alaliitteen 3.2.4.6 kohdan mukaisesti määritetty sähköverkosta ladattu sähköenergia [Wh] |
|
ΔEREESS,j |
on kaikkien REESS-järjestelmien sähköenergianmuutos jaksolla j määritettynä tämän alaliitteen 4.3 kohdan mukaisesti (Wh) |
|
j |
on tarkasteltavan vaiheen järjestysnumero |
|
k |
on ajoneuvolla L tämän alaliitteen 3.2.4.4 kohdan mukaiseen siirtymäsyklin loppuun mennessä ajettujen vaiheiden lukumäärä nveh_L. |
4.3.2. OVC-HEV-ajoneuvojen käyttötekijäpainotettu sähköenergiankulutus perustana sähköverkosta ladattu sähköenergia
Käyttötekijäpainotettu sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan perustuva sähköenergiankulutus lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
ECAC,weighted |
on käyttötekijäpainotettu sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan perustuva sähköenergiankulutus [Wh/km] |
|
UFj |
on tämän alaliitteen lisäyksen 5 mukainen käyttötekijä vaiheessa j |
|
ECAC,CD,j |
on tämän alaliitteen 4.3.1 kohdan mukainen sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan perustuva sähköenergiankulutus vaiheessa j [Wh/km] |
|
j |
on tarkasteltavan vaiheen järjestysnumero |
|
k |
on ajoneuvolla L tämän alaliitteen 3.2.4.4 kohdan mukaiseen siirtymäsyklin loppuun mennessä ajettujen vaiheiden lukumäärä nveh_L. |
4.3.3. OVC-HEV-ajoneuvojen sähköenergiankulutus
4.3.3.1. Syklikohtaisen sähköenergiankulutuksen määrittäminen
Sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan ja vastaavaan sähkökäyttöiseen toimintasäteeseen perustuva sähköenergiankulutus lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
EC |
on sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan ja vastaavaan sähkökäyttöiseen toimintasäteeseen perustuva sähköenergiankulutus sovellettavassa WLTP-testisyklissä [Wh/km] |
|
EAC |
on tämän alaliitteen 3.2.4.6 kohdan mukaisesti määritetty sähköverkosta ladattu sähköenergia [Wh] |
|
EAER |
on tämän alaliitteen 4.4.4.1 kohdan mukainen vastaava sähkökäyttöinen toimintasäde [km]. |
4.3.3.2. Vaihekohtaisen sähköenergiankulutuksen määrittäminen
Sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan ja vastaavaan vaihekohtaiseen sähkökäyttöiseen toimintasäteeseen perustuva vaihekohtainen sähköenergiankulutus lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
ECP : on sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan ja vastaavaan sähkökäyttöiseen toimintasäteeseen perustuva vaihekohtainen sähköenergiankulutus [Wh/km]
EAC : on tämän alaliitteen 3.2.4.6 kohdan mukaisesti määritetty sähköverkosta ladattu sähköenergia [Wh]
EAERP : on tämän alaliitteen 4.4.4.2 kohdan mukainen vastaava vaihekohtainen sähkökäyttöinen toimintasäde [km].
4.3.4. Täyssähköajoneuvojen sähköenergiankulutus
|
4.3.4.1. |
Tässä kohdassa määritetty sähköenergiankulutus lasketaan vain siinä tapauksessa, että ajoneuvo pystyi noudattamaan sovellettavaa testisykliä alaliitteessä 6 olevassa 1.2.6.6 kohdassa annettujen nopeuskäyräpoikkeamien mukaisesti koko tarkasteltavan jakson ajan. |
|
4.3.4.2. |
Sovellettavan WLTP-testisyklin sähköenergiankulutuksen määrittäminen Sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan ja sähkökäyttöiseen toimintasäteeseen perustuva sähköenergiankulutus sovellettavassa WLTP-testisyklissä lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
|
4.3.4.3. |
Sovellettavan WLTP-kaupunkitestisyklin sähköenergiankulutuksen määrittäminen Sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan ja sovellettavan WLTP-kaupunkitestisyklin sähkökäyttöiseen toimintasäteeseen perustuva sähköenergiankulutus sovellettavassa WLTP-kaupunkitestisyklissä lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
|
4.3.4.4. |
Vaihekohtaisen sähköenergiankulutuksen määrittäminen Sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan ja vaihekohtaiseen sähkökäyttöiseen toimintasäteeseen perustuva sähköenergiankulutus kussakin yksittäisessä vaiheessa lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
4.4. Sähkökäyttöisten toimintasäteiden laskeminen
4.4.1. OVC-HEV-ajoneuvojen täyssähköiset toimintasäteet AER ja AERcity
4.4.1.1. Täyssähköinen toimintasäde AER
OVC-HEV-ajoneuvojen täyssähköinen toimintasäde AER määritetään tämän alaliitteen 3.2.4.3 kohdassa kuvatusta varausta purkavasta tyyppi 1 -testistä osana vaihtoehdon 1 testisekvenssiä, johon viitataan tämän alaliitteen 3.2.6.1 kohdassa osana vaihtoehdon 3 testisekvenssiä, ajamalla tämän alaliitteen 1.4.2.1 kohdan mukainen sovellettava WLTP-testisykli. Täyssähköinen toimintasäde AER määritellään matkana, joka ajetaan varausta purkavan tyyppi 1 -testin alusta siihen hetkeen, jolloin polttomoottori alkaa kuluttaa polttoainetta.
4.4.1.2. Täyssähköinen kaupunkiajon toimintasäde AERcity
4.4.1.2.1. OVC-HEV-ajoneuvojen täyssähköinen kaupunkiajon toimintasäde AERcity määritetään tämän alaliitteen 3.2.4.3 kohdassa kuvatusta varausta purkavasta tyyppi 1 -testistä osana vaihtoehdon 1 testisekvenssiä, johon viitataan tämän alaliitteen 3.2.6.1 kohdassa osana vaihtoehdon 3 testisekvenssiä, ajamalla tämän alaliitteen 1.4.2.2 kohdan mukainen sovellettava WLTP-kaupunkitestisykli. Täyssähköinen kaupunkiajon toimintasäde AERcity määritellään matkana, joka ajetaan varausta purkavan tyyppi 1 -testin alusta siihen hetkeen, jolloin polttomoottori alkaa kuluttaa polttoainetta.
4.4.1.2.2. Vaihtoehtona tämän alaliitteen 4.4.1.2.1 kohdan menettelylle täyssähköinen kaupunkiajon toimintasäde AERcity voidaan määrittää tämän alaliitteen 3.2.4.3 kohdassa kuvatusta varausta purkavasta tyyppi 1 -testistä ajamalla tämän alaliitteen 1.4.2.1 mukaiset sovellettavat WLTP-testisyklit. Tällöin jätetään tekemättä sovellettavalla WLTP-testisyklillä ajettava varausta purkava tyyppi 1 -testi ja lasketaan täyssähköinen kaupunkiajon toimintasäde AERcity seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
UBEcity |
on käytettävissä oleva REESS-järjestelmän energia, joka määritetään tämän alaliitteen 3.2.4.3 kohdassa kuvatun varausta purkavan tyyppi 1 -testin alusta ajamalla soveltuvia WLTP-testisyklejä, kunnes polttomoottori alkaa kuluttaa polttoainetta [Wh] |
|
ECDC,city |
on tämän alaliitteen 3.2.4.3 kohdassa kuvatun varausta purkavan tyyppi 1 -testin pelkällä sähköllä ajettavien sovellettavien WLTP-kaupunkitestisyklien painotettu sähköenergiankulutus, joka määritetään ajamalla soveltuvat WLTP-testisyklit [Wh/km] |
ja
jossa
|
ΔEREESS,j |
on kaikkien REESS-järjestelmien sähköenergianmuutos vaiheessa j [Wh] |
|
j |
on tarkasteltavan vaiheen järjestysnumero |
|
k |
on niiden vaiheiden lukumäärä, jotka ajetaan testin alusta vaiheeseen juuri ennen sitä vaihetta, jossa polttomoottori alkaa kuluttaa polttoainetta |
ja
jossa
|
ECDC,city,j |
on tämän alaliitteen 3.2.4.3 kohdassa kuvatun varausta purkavan tyyppi 1 -testin pelkällä sähköllä ajettavan sovellettavan WLTP-kaupunkitestisyklin j sähköenergiankulutus, joka määritetään ajamalla soveltuvat WLTP-testisyklit [Wh/km] |
|
Kcity,j |
on tämän alaliitteen 3.2.4.3 kohdassa kuvatun varausta purkavan tyyppi 1 -testin pelkällä sähköllä ajettavan sovellettavan WLTP-kaupunkitestisyklin j sähköenergiankulutus, joka määritetään ajamalla soveltuvat WLTP-testisyklit [Wh/km] |
|
j |
on tarkasteltavan pelkällä sähköllä ajettavan sovellettavan WLTP-kaupunkitestisyklin järjestysnumero |
|
ncity,pe |
on pelkällä sähköllä ajettavien sovellettavien WLTP-kaupunkitestisyklien lukumäärä |
ja
jossa
ΔEREESS,city,1 on kaikkien REESS-järjestelmien sähköenergianmuutos varausta purkavan tyyppi 1 -testin ensimmäisessä sovellettavassa WLTP-kaupunkitestisyklissä [Wh]
ja
4.4.2. Täyssähköajoneuvojen sähkökäyttöinen toimintasäde (Pure electric range, PER)
Tässä kohdassa määritetyt toimintasäteet lasketaan vain siinä tapauksessa, että ajoneuvo pystyi noudattamaan sovellettavaa WLTP-testisykliä alaliitteessä 6 olevassa 1.2.6.6 kohdassa annettujen nopeuskäyräpoikkeamien mukaisesti koko tarkasteltavan jakson ajan.
4.4.2.1. Sähkökäyttöisten toimintasäteiden määrittäminen sovellettaessa lyhennettyä tyyppi 1 -testausmenettelyä
4.4.2.1.1. Täyssähköajoneuvojen sähkökäyttöinen toimintasäde soveltuvassa WLTP-testisyklissä PERWLTC lasketaan tämän alaliitteen 3.4.4.2 kohdassa kuvatusta lyhennetystä tyyppi 1 -testistä soveltamalla seuraavia yhtälöitä:
jossa
|
UBESTP |
on käytettävissä oleva REESS-järjestelmän energia, joka määritetään lyhennetyn tyyppi 1 -testin alusta tämän alaliitteen 3.4.4.2.3 kohdassa määritellyn lopetuskriteerin täyttymiseen asti [Wh] |
|
ECDC,WLTC |
on painotettu sähköenergiankulutus lyhennetyllä menettelyllä tehtävän tyyppi 1 -testin dynaamisissa segmenteissä DS1 ja DS2 sovellettavassa WLTP-testisyklissä [Wh/km] |
ja
jossa
|
|
on kaikkien REESS-järjestelmien sähköenergianmuutos lyhennetyn tyyppi 1 -testausmenettelyn dynaamisessa segmentissä DS1 [Wh] |
|
|
on kaikkien REESS-järjestelmien sähköenergianmuutos lyhennetyn tyyppi 1 -testausmenettelyn dynaamisessa segmentissä DS2 [Wh] |
|
|
on kaikkien REESS-järjestelmien sähköenergianmuutos lyhennetyn tyyppi 1 -testausmenettelyn tasaisen nopeuden segmentissä CSS1 [Wh] |
|
|
on kaikkien REESS-järjestelmien sähköenergianmuutos lyhennetyn tyyppi 1 -testausmenettelyn tasaisen nopeuden segmentissä CSS2 [Wh] |
ja
jossa
|
ECDC,WLTC,j |
on sähköenergiankulutus lyhennetyn tyyppi 1 -testausmenettelyn segmentissä DSj sovellettavassa WLTP-testisyklissä laskettuna tämän alaliitteen 4.3 kohdan mukaisesti [Wh/km] |
|
kWLTC,j |
on painotuskerroin lyhennetyn tyyppi 1 -testausmenettelyn dynaamisessa segmentissä DSj sovellettavassa WLTP-testisyklissä |
ja
jossa
|
KWLTC,j |
on painotuskerroin lyhennetyn tyyppi 1 -testausmenettelyn dynaamisessa segmentissä DSj sovellettavassa WLTP-testisyklissä |
|
ΔEREESS,WLTC,1 |
on kaikkien REESS-järjestelmien sähköenergianmuutos lyhennetyn tyyppi 1 -testausmenettelyn dynaamisessa segmentissä DS1 sovellettavassa WLTP-testisyklissä [Wh] |
4.4.2.1.2. Täyssähköajoneuvojen sähkökäyttöinen toimintasäde soveltuvassa WLTP-kaupunkitestisyklissä PERcity lasketaan tämän alaliitteen 3.4.4.2 kohdassa kuvatusta lyhennetystä tyyppi 1 -testistä käyttämällä seuraavia yhtälöitä:
jossa
|
UBESTP |
on tämän alaliitteen 4.4.2.1.1 kohdan mukaisesti määritetty käytettävissä oleva REESS-järjestelmän energia [Wh] |
|
ECDC,city |
on painotettu sähköenergiankulutus lyhennetyllä menettelyllä tehtävän tyyppi 1 -testin dynaamisissa segmenteissä DS1 ja DS2 sovellettavassa WLTP-kaupunkitestisyklissä [Wh/km] |
ja
jossa
|
ECDC,city,j |
on tämän alaliitteen 4.3 kohdan mukaisesti laskettu sähköenergiankulutus sovellettavassa WLTP-kaupunkitestisyklissä, jolloin lyhennetyn tyyppi 1 -testausmenettelyn segmentin DS1 ensimmäisessä sovellettavassa WLTP-kaupunkitestisyklissä j = 1, segmentin DS1 toisessa sovellettavassa WLTP-kaupunkitestisyklissä j = 2, segmentin DS2 ensimmäisessä sovellettavassa WLTP-kaupunkitestisyklissä j = 3 ja segmentin DS2 toisessa sovellettavassa WLTP-kaupunkitestisyklissä j = 4 [Wh/km] |
|
Kcity,j |
on painotuskerroin sovellettavassa WLTP-kaupunkitestisyklissä, jolloin segmentin DS1 ensimmäisessä sovellettavassa WLTP-kaupunkitestisyklissä j = 1, segmentin DS1 toisessa sovellettavassa WLTP-kaupunkitestisyklissä j = 2, segmentin DS2 ensimmäisessä sovellettavassa WLTP-kaupunkitestisyklissä j = 3 ja segmentin DS2 toisessa sovellettavassa WLTP-kaupunkitestisyklissä j = 4 |
ja
jossa
ΔEREESS,city,1on kaikkien REESS-järjestelmien energianmuutos lyhennetyn tyyppi 1 -testausmenettelyn dynaamisen segmentin DS1 ensimmäisessä sovellettavassa WLTP-kaupunkitestisyklissä [Wh]
4.4.2.1.3. Täyssähköajoneuvojen vaihekohtainen sähkökäyttöinen toimintasäde PERp lasketaan tämän alaliitteen 3.4.4.2 kohdassa kuvatusta tyyppi 1 -testistä käyttämällä seuraavia yhtälöitä:
jossa
|
UBEUBE |
on tämän alaliitteen 4.4.2.1.1 kohdan mukaisesti määritetty käytettävissä oleva REESS-järjestelmän energia [Wh] |
|
ECDC,p |
on painotettu sähköenergiankulutus lyhennetyllä menettelyllä tehtävän tyyppi 1 -testin dynaamisten segmenttien DS1 ja DS2 yksittäisissä vaiheissa [Wh/km] |
Jos vaihe p = hidas tai vaihe p = keskinopea, käytetään seuraavia yhtälöitä:
jossa
|
ECDC,p,j |
on tämän alaliitteen 4.3 kohdan mukaisesti laskettu sähköenergiankulutus vaiheessa p, jolloin lyhennetyn tyyppi 1 -testausmenettelyn segmentin DS1 ensimmäisessä vaiheessa p j = 1, segmentin DS1 toisessa vaiheessa p j = 2, segmentin DS2 ensimmäisessä vaiheessa p j = 3 ja segmentin DS2 toisessa vaiheessa p j = 4 [Wh/km] |
|
Kp,j |
on painotuskerroin vaiheessa p, jolloin segmentin DS1 ensimmäisessä vaiheessa p j = 1, segmentin DS1 toisessa vaiheessa p j = 2, segmentin DS2 ensimmäisessä vaiheessa p j = 3 ja segmentin DS2 toisessa vaiheessa p j = 4 |
ja
jossa
ΔEREESS,p,1 : on kaikkien REESS-järjestelmien energianmuutos lyhennetyn tyyppi 1 -testausmenettelyn dynaamisen segmentin DS1 ensimmäisessä vaiheessa p [Wh]
Jos vaihe p = nopea tai vaihe p = moottoritie, käytetään seuraavia yhtälöitä:
jossa
|
ECDC,p,j |
on sähköenergiankulutus lyhennetyn tyyppi 1 -testausmenettelyn segmentin DSj vaiheessa p laskettuna tämän alaliitteen 4.3 kohdan mukaisesti [Wh/km] |
|
kp,j |
on painotuskerroin lyhennetyllä menettelyllä tehtävän tyyppi 1 -testin dynaamisen segmentin DSj vaiheessa p |
ja
jossa
|
ΔEREESS,p,1 |
on kaikkien REESS-järjestelmien sähköenergianmuutos lyhennetyn tyyppi 1 -testausmenettelyn dynaamisen segmentin DS1 ensimmäisessä vaiheessa p [Wh] |
4.4.2.2. Sähkökäyttöisten toimintasäteiden määrittäminen sovellettaessa perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettelyä
4.4.2.2.1. Täyssähköajoneuvojen sähkökäyttöinen toimintasäde soveltuvassa WLTP-testisyklissä PERWLTP lasketaan tämän alaliitteen 3.4.4.1 kohdassa kuvatusta tyyppi 1 -testistä käyttämällä seuraavia yhtälöitä:
jossa
|
UBECCP |
on käytettävissä oleva REESS-järjestelmän energia, joka määritetään perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettelyn alusta tämän alaliitteen 3.4.4.1.3 kohdassa määritellyn lopetuskriteerin täyttymiseen asti [Wh] |
|
ECDC,WLTC |
on sähköenergiankulutus sovellettavassa WLTP-testisyklissä määritettynä perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettelyn kokonaan ajetuista sovellettavista WLTP-testisykleistä [Wh/km] |
ja
jossa
|
ΔEREESS,j |
on kaikkien REESS-järjestelmien sähköenergianmuutos perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettelyn vaiheessa j [Wh] |
|
j |
on tarkasteltavan vaiheen järjestysnumero |
|
k |
on niiden vaiheiden lukumäärä, jotka ajetaan testin alusta sen vaiheen loppuun, jossa polttomoottori alkaa kuluttaa polttoainetta |
ja
jossa
|
ECDC,WLTC,j |
on sähköenergiankulutus perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettelyn sovellettavassa WLTP-testisyklissä j laskettuna tämän alaliitteen 4.3 kohdan mukaisesti [Wh/km] |
|
KWLTC,j |
on painotuskerroin perättäisten syklien tyyppi 1 -testin sovellettavassa WLTP-testisyklissä j |
|
j |
on sovellettavan WLTP-testisyklin järjestysnumero |
|
nWLTC |
on kokonaan ajettujen sovellettavien WLTP-testisyklien kokonaismäärä |
ja
jossa
ΔEREESS,WLTC,1on kaikkien REESS-järjestelmien sähköenergianmuutos perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettelyn ensimmäisessä sovellettavassa WLTP-testisyklissä [Wh].
4.4.2.2.2. Täyssähköajoneuvojen sähkökäyttöinen toimintasäde WLTP-kaupunkitestisyklissä PERcity lasketaan tämän alaliitteen 3.4.4.1 kohdassa kuvatusta lyhennetystä tyyppi 1 -testistä käyttämällä seuraavia yhtälöitä:
jossa
|
UBECCP |
on tämän alaliitteen 4.4.2.2.1 kohdan mukaisesti määritetty käytettävissä oleva REESS-järjestelmän energia [Wh] |
|
ECDC,city |
on sähköenergiankulutus sovellettavassa WLTP-kaupunkitestisyklissä määritettynä perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettelyn kokonaan ajetuista sovellettavista WLTP-kaupunkitestisykleistä [Wh/km] |
ja
jossa
|
ECDC,city,j |
on sähköenergiankulutus perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettelyn sovellettavassa WLTP-kaupunkitestisyklissä j laskettuna tämän alaliitteen 4.3 kohdan mukaisesti [Wh/km] |
|
Kcity,j |
on painotuskerroin perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettelyn sovellettavassa WLTP-kaupunkitestisyklissä j |
|
j |
on sovellettavan WLTP-kaupunkitestisyklin järjestysnumero |
|
ncity |
on kokonaan ajettujen sovellettavien WLTP-kaupunkitestisyklien kokonaismäärä |
ja
jossa
|
ΔEREESS,city,1 |
on kaikkien REESS-järjestelmien sähköenergianmuutos perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettelyn ensimmäisessä sovellettavassa WLTP-kaupunkitestisyklissä [Wh]. |
4.4.2.2.3. Täyssähköajoneuvojen vaihekohtainen sähkökäyttöinen toimintasäde PERp lasketaan tämän alaliitteen 3.4.4.1 kohdassa kuvatusta tyyppi 1 -testistä käyttämällä seuraavia yhtälöitä:
jossa
|
UBECCP |
on tämän alaliitteen 4.4.2.2.1 kohdan mukaisesti määritetty käytettävissä oleva REESS-järjestelmän energia [Wh] |
|
ECDC,p |
on sähköenergiankulutus tarkasteltavassa vaiheessa p määritettynä perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettelyn kokonaan ajetuista vaiheista p [Wh/km] |
ja
jossa
|
ECDC,p,j |
on sähköenergiankulutus perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettelyn tarkasteltavassa vaiheessa p, kun vaiheen järjestysnumero on j, laskettuna tämän alaliitteen 4.3 kohdan mukaisesti [Wh/km] |
|
kp,j |
on painotuskerroin perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettelyn tarkasteltavassa vaiheessa p, kun vaiheen järjestysnumero on j |
|
j |
on tarkasteltavan vaiheen p järjestysnumero |
|
np |
on kokonaan ajettujen WLTC-vaiheiden p kokonaismäärä |
ja
jossa
|
ΔEREESS,p,1 |
on kaikkien REESS-järjestelmien sähköenergianmuutos perättäisten syklien tyyppi 1 -testausmenettelyn ensimmäisessä vaiheessa p [Wh] |
4.4.3. OVC-HEV-ajoneuvojen varausta purkavan syklin toimintasäde
Varausta purkavan syklin toimintasäde RCDC määritetään tämän alaliitteen 3.2.4.3 kohdassa kuvatusta varausta purkavasta tyyppi 1 -testistä osana vaihtoehdon 1 testisekvenssiä, johon viitataan tämän alaliitteen 3.2.6.1 kohdassa osana vaihtoehdon 3 testisekvenssiä. RCDC on matka, joka ajetaan varausta purkavan tyyppi 1 -testin alusta tämän alaliitteen 3.2.4.4 mukaiseen siirtymäsyklin loppuun.
4.4.4. OVC-HEV-ajoneuvojen vastaava sähkökäyttöinen toimintasäde
4.4.4.1. Vastaavan syklikohtaisen sähkökäyttöisen toimintasäteen määrittäminen
Vastaava syklikohtainen sähkökäyttöinen toimintasäde lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
EAER |
on vastaava syklikohtainen sähkökäyttöinen toimintasäde [km] |
|
MCO2,CS |
on varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa taulukon A8/5 vaiheen 7 mukaisesti [g/km] |
|
MCO2,CD,avg |
on jäljempänä olevan yhtälön mukaisesti määritetty varausta purettaessa syntyvien CO2-päästöjen massan aritmeettinen keskiarvo [g/km] |
|
RCDC |
on tämän alaliitteen 4.4.2 kohdan mukainen toimintasäde varausta purkavassa syklissä [km] |
ja
jossa
|
MCO2,CD,avg |
on varausta purettaessa syntyvien CO2-päästöjen massan aritmeettinen keskiarvo [g/km] |
|
MCO2,CD,j |
on alaliitteessä 7 olevan 3.2.1 kohdan mukaisesti määritetty CO2-päästöjen massa varausta purkavan tyyppi 1 testin vaiheessa j [g/km] |
|
dj |
on varausta purkavan tyyppi 1 -testin vaiheessa j ajettu matka [km] |
|
j |
on tarkasteltavan vaiheen järjestysnumero |
|
k |
on tämän alaliitteen 3.2.4.4 kohdan mukaiseen siirtymäsyklin loppuun mennessä ajettujen vaiheiden lukumäärä. |
4.4.4.2. Vastaavan vaihekohtaisen sähkökäyttöisen toimintasäteen määrittäminen
Vastaava vaihekohtainen sähkökäyttöinen toimintasäde lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
EAERp |
on tarkasteltavan vaiheen p vastaava vaihekohtainen sähkökäyttöinen toimintasäde [km] |
|
MCO2,CS,p |
on tarkasteltavan vaiheen p vaihekohtaisten CO2-päästöjen massa varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testissä taulukon A8/5 vaiheen 7 mukaisesti [g/km] |
|
ΔEREESS,j |
on kaikkien REESS-järjestelmien sähköenergianmuutos tarkasteltavassa vaiheessa j [Wh] |
|
ECDC,CD,p |
on sähköenergiankulutus tarkasteltavassa vaiheessa p perustana REESS-järjestelmän purkautuminen [Wh/km] |
|
j |
on tarkasteltavan vaiheen järjestysnumero |
|
k |
on tämän alaliitteen 3.2.4.4 kohdan mukaiseen siirtymäsyklin n loppuun mennessä ajettujen vaiheiden lukumäärä |
ja
jossa
|
MCO2,CD,avg,p |
on tarkasteltavan vaiheen p varausta purettaessa syntyvien CO2-päästöjen massan aritmeettinen keskiarvo [g/km] |
|
MCO2,CD,p,c |
on alaliitteessä 7 olevan 3.2.1 kohdan mukaisesti määritetty CO2-päästöjen massa varausta purkavan tyyppi 1 testin syklin c vaiheessa p [g/km] |
|
dp,c |
on varausta purkavan tyyppi 1 -testin syklin c vaiheessa p ajettu matka [km] |
|
c |
on tarkasteltavan sovellettavan WLTP-testisyklin järjestysnumero |
|
p |
on soveltuvan WLTP-testisyklin yksittäisen vaiheen järjestysnumero |
|
nc |
on tämän alaliitteen 3.2.4.4 kohdan mukaiseen siirtymäsyklin n loppuun mennessä ajettujen sovellettavien WLTP-testisyklien lukumäärä |
ja
jossa
|
ECDC,CD,P |
on sähköenergiankulutus tarkasteltavassa vaiheessa p perustana REESS-järjestelmän purkautuminen varausta purkavassa tyyppi 1 -testissä [Wh/km] |
|
ECDC,CD,P,C |
on tämän alaliitteen 4.3 kohdan mukaisesti määritetty sähköenergiankulutus varausta purkavan tyyppi 1 -testin syklin c tarkasteltavassa vaiheessa p perustana REESS-järjestelmän purkautuminen [Wh/km] |
|
dp,c |
on varausta purkavan tyyppi 1 -testin syklin c vaiheessa p ajettu matka [km] |
|
c |
on tarkasteltavan sovellettavan WLTP-testisyklin järjestysnumero |
|
p |
on soveltuvan WLTP-testisyklin yksittäisen vaiheen järjestysnumero |
|
nc |
on tämän alaliitteen 3.2.4.4 kohdan mukaiseen siirtymäsyklin n loppuun mennessä ajettujen sovellettavien WLTP-testisyklien lukumäärä. |
Tarkasteltavat vaihekohtaiset arvot otetaan hitaasta, keskinopeasta, nopeasta ja moottoritievaiheesta sekä kaupunkiajosyklistä.
4.4.5. OVC-HEV-ajoneuvojen todellinen sähkökäyttöinen toimintasäde varausta purkavassa tilassa
Todellinen sähkökäyttöinen toimintasäde varausta purkavassa tilassa lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
RCDA |
on todellinen sähkökäyttöinen toimintasäde purkavassa tilassa [km] |
|
MCO2,CS |
on varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa taulukon A8/5 vaiheen 7 mukaisesti [g/km] |
|
MCO2,n,cycle |
on CO2-päästöjen massa varausta purkavan tyyppi 1 -testin soveltuvassa WLTP-testisyklissä n [g/km] |
|
MCO2,CD,avg,n–1 |
on CO2-päästöjen massan aritmeettinen keskiarvo varausta purkavassa tyyppi 1 -testissä testin alusta sovellettavan WLTP-testisyklin n–1 loppuun [g/km] |
|
dc |
on varausta purkavan tyyppi 1 -testin sovellettavassa WLTP-testisyklissä c ajettu matka [km] |
|
dn |
on varausta purkavan tyyppi 1 -testin sovellettavassa WLTP-testisyklissä n ajettu matka [km] |
|
c |
on tarkasteltavan sovellettavan WLTP-testisyklin järjestysnumero |
|
n |
on tämän alaliitteen 3.2.4.4 kohdan mukaiseen siirtymäsyklin n loppuun mennessä ajettujen sovellettavien WLTP-testisyklien lukumäärä. |
ja
jossa
|
MCO2,CD,avg,n–1 |
on CO2-päästöjen massan aritmeettinen keskiarvo varausta purkavassa tyyppi 1 -testissä testin alusta sovellettavan WLTP-testisyklin n–1 loppuun [g/km] |
|
MCO2,CD,c |
on alaliitteessä 7 olevan 3.2.1 kohdan mukaisesti määritetty CO2-päästöjen massa varausta purkavan tyyppi 1 testin sovellettavassa WLTP-testisyklissä c [g/km] |
|
dc |
on varausta purkavan tyyppi 1 -testin sovellettavassa WLTP-testisyklissä c ajettu matka [km] |
|
c |
on tarkasteltavan sovellettavan WLTP-testisyklin järjestysnumero |
|
n |
on tämän alaliitteen 3.2.4.4 kohdan mukaiseen siirtymäsyklin n loppuun mennessä ajettujen sovellettavien WLTP-testisyklien lukumäärä. |
4.5. Yksittäisten ajoneuvojen arvojen interpolointi
4.5.1. NOVC-HEV- ja OVC-HEV-ajoneuvojen interpolointialue
Interpolointimenetelmää saa käyttää vain silloin, kun taulukon A8/5 vaiheen 8 mukaisten varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massan MCO2,CS ero L- ja H-testiajoneuvon välillä on vähintään 5 g/km ja enintään 20 g/km tai 20 prosenttia H-ajoneuvon taulukon A8/5 vaiheen 8 mukaisten varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massasta MCO2,CS sen mukaan, kumpi arvo on pienempi.
Valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella voidaan perheen yksittäisten ajoneuvojen arvojen interpolointia laajentaa, jos ekstrapolaatio on enintään 3 g/km suurempi kuin H-ajoneuvon varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa ja/tai enintään 3 g/km pienempi kuin L-ajoneuvon varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa. Laajennus on pätevä vain interpolointialueen tässä kohdassa määritettyjen absoluuttisten rajojen puitteissa.
Suurinta absoluuttista raja-arvoa, jonka mukaan varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massan ero L- ja H-testiajoneuvon välillä saa olla enintään 20 g/km tai 20 prosenttia H-ajoneuvon varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massasta sen mukaan, kumpi arvo on pienempi, voidaan korottaa 10 g:lla/km, jos testataan M-ajoneuvo. M-ajoneuvo on interpolointiperheeseen kuuluva ajoneuvo, jonka syklikohtainen energiantarve poikkeaa enintään ± 10 prosenttia L- ja H-ajoneuvon arvojen aritmeettisesta keskiarvosta.
M-ajoneuvon varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massan lineaarisuus on tarkastettava suhteessa L- ja H-ajoneuvon lineaarisesti interpoloituun varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massaan.
M-ajoneuvon lineaarisuuskriteerin katsotaan täyttyvän, jos M-ajoneuvolle mitattu varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa eroaa L- ja H-ajoneuvon lineaarisesti interpoloidusta varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massasta alle 1 g/km. Jos ero on suurempi, lineaarisuuskriteerin katsotaan täyttyvän, jos ero on 3 g/km tai 3 prosenttia M-ajoneuvon interpoloidusta varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massasta sen mukaan, kumpi arvo on pienempi.
Jos lineaarisuuskriteeri täyttyy, L- ja H-ajoneuvon välistä interpolointia sovelletaan kaikkiin interpolointiperheen yksittäisiin ajoneuvoihin.
Jos lineaarisuuskriteeri ei täyty, interpolointiperhe jaetaan kahteen osaperheeseen, joista yhteen kuuluvien ajoneuvojen syklikohtainen energiantarve sijoittuu L- ja M- ajoneuvon väliin ja toiseen kuuluvien ajoneuvojen syklikohtainen energiantarve M- ja H-ajoneuvon väliin.
Kun kyse on ajoneuvoista, joiden syklikohtainen energiantarve sijoittuu L- ja M-ajoneuvon väliin, korvataan kukin yksittäisten OVC-HEV- ja NOVC-HEV-arvojen interpolointiin tarvittava H-ajoneuvon parametri vastaavalla M-ajoneuvon parametrilla.
Kun kyse on ajoneuvoista, joiden syklikohtainen energiantarve sijoittuu M- ja H-ajoneuvon väliin, korvataan kukin yksittäisten syklikohtaisten arvojen interpolointiin tarvittava L-ajoneuvon parametri vastaavalla M-ajoneuvon parametrilla.
4.5.2. Vaihekohtaisen energiantarpeen laskeminen
Interpolointiperheen yksittäisten ajoneuvojen energiantarve Ek,p ja ajettu matka dc,p vaiheessa p lasketaan alaliitteessä 7 olevassa 5 kohdassa esitetyllä menettelyllä alaliitteessä 7 olevassa 3.2.3.2.3 kohdan mukaisesti ajovastuskertoimien ja massojen sarjoille k.
4.5.3. Yksittäisten ajoneuvojen interpolointikertoimien laskeminen Kind,p
Lasketaan vaihekohtainen interpolointikerroin Kind,p kullekin tarkasteltavalle vaiheelle p seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
Kind,p |
on tarkasteltavan yksittäisen ajoneuvon interpolointikerroin vaiheessa p |
|
E1,p |
on L-ajoneuvon energiantarve tarkasteltavassa vaiheessa laskettuna alaliitteessä 7 olevan 5 kohdan mukaisesti [Ws] |
|
E2,p |
on H-ajoneuvon energiantarve tarkasteltavassa vaiheessa laskettuna alaliitteessä 7 olevan 5 kohdan mukaisesti [Ws] |
|
3,p |
on yksittäisen ajoneuvon energiantarve tarkasteltavassa vaiheessa laskettuna alaliitteessä 7 olevan 5 kohdan mukaisesti [Ws] |
|
p |
on sovellettavan testisyklin yksittäisen vaiheen järjestysnumero. |
Jos tarkasteltava vaihe p on sovellettava WLTP-testisykli, Kind,p saa nimityksen Kind.
4.5.4. Yksittäisten ajoneuvojen CO2-päästöjen massan interpolointi
4.5.4.1. Yksittäisen OVC-HEV-ajoneuvon tai NOVC-HEV-ajoneuvon varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa
Yksittäisen ajoneuvon varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
MCO2–ind,CS,p |
on yksittäisen ajoneuvon varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa tarkasteltavassa vaiheessa p taulukon A8/5 vaiheen 9 mukaisesti [g/km] |
|
MCO2–L,CS,p |
on L-ajoneuvon varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa tarkasteltavassa vaiheessa p taulukon A8/5 vaiheen 8 mukaisesti [g/km] |
|
MCO2–H,CS,p |
on H-ajoneuvon varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massa tarkasteltavassa vaiheessa p taulukon A8/5 vaiheen 8 mukaisesti [g/km] |
|
Kind,d |
on tarkasteltavan yksittäisen ajoneuvon interpolointikerroin vaiheessa p |
|
p |
on sovellettavan WLTP-testisyklin yksittäisen vaiheen järjestysnumero. |
Tarkasteltavat vaiheet ovat hidas, keskinopea, nopea ja moottoritievaihe sekä sovellettava WLTP-testisykli.
4.5.4.2. Yksittäisen OVC-HEV-ajoneuvon varausta purettaessa syntyvien CO2-päästöjen massan käyttötekijäpainotettu arvo
Yksittäisen ajoneuvon varausta purettaessa syntyvien CO2-päästöjen massan käyttötekijäpainotettu arvo lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
MCO2–ind,CD |
on yksittäisen ajoneuvon varausta purettaessa syntyvien CO2-päästöjen massan käyttötekijäpainotettu arvo [g/km] |
|
MCO2–L,CD |
on ajoneuvon L varausta purettaessa syntyvien CO2-päästöjen massan käyttötekijäpainotettu arvo [g/km] |
|
MCO2–H,CD |
on ajoneuvon H varausta purettaessa syntyvien CO2-päästöjen massan käyttötekijäpainotettu arvo [g/km] |
|
Kind |
on tarkasteltavan yksittäisen ajoneuvon interpolointikerroin sovellettavassa WLTP-testisyklissä. |
4.5.4.3. Yksittäisen OVC-HEV-ajoneuvon CO2-päästöjen massan käyttötekijäpainotettu arvo
Yksittäisen ajoneuvon CO2-päästöjen massan käyttötekijäpainotettu arvo lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
MCO2–ind,weighted |
on yksittäisen ajoneuvon CO2-päästöjen massan käyttötekijäpainotettu arvo [g/km] |
|
MCO2–L,weighted |
on ajoneuvon L CO2-päästöjen massan käyttötekijäpainotettu arvo [g/km] |
|
MCO2–H,weighted |
on ajoneuvon H CO2-päästöjen massan käyttötekijäpainotettu arvo [g/km] |
|
Kind |
on tarkasteltavan yksittäisen ajoneuvon interpolointikerroin sovellettavassa WLTP-testisyklissä. |
4.5.5. Yksittäisten ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen interpolointi
4.5.5.1. Yksittäisen OVC-HEV-ajoneuvon tai NOVC-HEV-ajoneuvon polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä
Yksittäisen ajoneuvon polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
FCind,CS,p |
on yksittäisen ajoneuvon polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä tarkasteltavassa vaiheessa p taulukon A8/6 vaiheen 3 mukaisesti [l/100 km] |
|
FCL,CS,p |
on ajoneuvon L polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä tarkasteltavassa vaiheessa p taulukon A8/6 vaiheen 2 mukaisesti [l/100 km] |
|
FCH,CS,p |
on ajoneuvon H polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä tarkasteltavassa vaiheessa p taulukon A8/6 vaiheen 2 mukaisesti [l/100 km] |
|
Kind,p |
on tarkasteltavan yksittäisen ajoneuvon interpolointikerroin vaiheessa p |
|
p |
on sovellettavan WLTP-testisyklin yksittäisen vaiheen järjestysnumero. |
Tarkasteltavat vaiheet ovat hidas, keskinopea, nopea ja moottoritievaihe sekä sovellettava WLTP-testisykli.
4.5.5.2. Yksittäisen OVC-HEV-ajoneuvon käyttötekijäpainotettu polttoaineenkulutus varausta purettaessa
Yksittäisen ajoneuvon käyttötekijäpainotettu polttoaineenkulutus varausta purettaessa lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
FCind,CD |
on yksittäisen ajoneuvon käyttötekijäpainotettu polttoaineenkulutus varausta purettaessa [l/100 km] |
|
FCL,CD |
on ajoneuvon L käyttötekijäpainotettu polttoaineenkulutus varausta purettaessa [l/100 km] |
|
FCH,CD |
on ajoneuvon H käyttötekijäpainotettu polttoaineenkulutus varausta purettaessa [l/100 km] |
|
Kind |
on tarkasteltavan yksittäisen ajoneuvon interpolointikerroin sovellettavassa WLTP-testisyklissä. |
4.5.5.3. Yksittäisen OVC-HEV-ajoneuvon käyttötekijäpainotettu polttoaineenkulutus
Yksittäisen ajoneuvon käyttötekijäpainotettu polttoaineenkulutus lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
FCind,weighted |
on yksittäisen ajoneuvon käyttötekijäpainotettu polttoaineenkulutus [l/100 km] |
|
FCL,weighted |
on ajoneuvon L käyttötekijäpainotettu polttoaineenkulutus [l/100 km] |
|
FCH,weighted |
on ajoneuvon H käyttötekijäpainotettu polttoaineenkulutus [l/100 km] |
|
Kind |
on tarkasteltavan yksittäisen ajoneuvon interpolointikerroin sovellettavassa WLTP-testisyklissä. |
4.5.6 Yksittäisten ajoneuvojen sähköenergiankulutuksen interpolointi
4.5.6.1. Yksittäisen OVC-HEV-ajoneuvon käyttötekijäpainotettu sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan perustuva sähköenergiankulutus varausta purettaessa
Yksittäisen ajoneuvon käyttötekijäpainotettu sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan perustuva sähköenergiankulutus varausta purettaessa lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
ECAC–ind,CD |
on yksittäisen ajoneuvon käyttötekijäpainotettu sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan perustuva sähköenergiankulutus varausta purettaessa [Wh/km] |
|
ECAC–L,CD |
on ajoneuvon L käyttötekijäpainotettu sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan perustuva sähköenergiankulutus varausta purettaessa [Wh/km] |
|
ECAC–H,CD |
on ajoneuvon H käyttötekijäpainotettu sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan perustuva sähköenergiankulutus varausta purettaessa [Wh/km] |
|
Kind |
on tarkasteltavan yksittäisen ajoneuvon interpolointikerroin sovellettavassa WLTP-testisyklissä. |
4.5.6.2. Yksittäisen OVC-HEV-ajoneuvon käyttötekijäpainotettu sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan perustuva sähköenergiankulutus
Yksittäisen ajoneuvon käyttötekijäpainotettu sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan perustuva sähköenergiankulutus lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
ECAC–ind,weighted |
on yksittäisen ajoneuvon käyttötekijäpainotettu sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan perustuva sähköenergiankulutus [Wh/km] |
|
ECAC–L,weighted |
on ajoneuvon L käyttötekijäpainotettu sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan perustuva sähköenergiankulutus [Wh/km] |
|
ECAC–H,weighted |
on ajoneuvon H käyttötekijäpainotettu sähköverkosta ladattuun sähköenergiaan perustuva sähköenergiankulutus [Wh/km] |
|
Kind |
on tarkasteltavan yksittäisen ajoneuvon interpolointikerroin sovellettavassa WLTP-testisyklissä. |
4.5.6.3. Yksittäisten OVC-HEV- ja täyssähköajoneuvojen sähköenergiankulutus
Yksittäisen ajoneuvon sähköenergiankulutus lasketaan OVC-HEV-ajoneuvon tapauksessa tämän alaliitteen 4.3.3 kohdan ja täyssähköajoneuvojen tapauksessa tämän alaliitteen 4.3.4 kohdan mukaisesti seuraavasta yhtälöstä
jossa
|
ECind,p |
on yksittäisen ajoneuvon sähköenergiankulutus tarkasteltavassa vaiheessa p [Wh/km] |
|
ECL,p |
on ajoneuvon L sähköenergiankulutus tarkasteltavassa vaiheessa p [Wh/km] |
|
ECH,p |
on ajoneuvon H sähköenergiankulutus tarkasteltavassa vaiheessa p [Wh/km] |
|
Kind,p |
on tarkasteltavan yksittäisen ajoneuvon interpolointikerroin vaiheessa p |
|
p |
on sovellettavan testisyklin yksittäisen vaiheen järjestysnumero. |
Tarkasteltavat vaiheet ovat hidas, keskinopea, nopea ja moottoritievaihe sekä sovellettava WLTP-kaupunkitestisykli ja sovellettava WLTP-testisykli.
4.5.7 Yksittäisten ajoneuvojen sähkökäyttöisten toimintasäteiden interpolointi
4.5.7.1. OVC-HEV-ajoneuvojen sähkökäyttöinen toimintasäde
Jos seuraava kriteeri täyttyy:
jossa
AERL : on ajoneuvon L sähkökäyttöinen toimintasäde sovellettavassa WLTP-testisyklissä [km]
AERH : on ajoneuvon H sähkökäyttöinen toimintasäde sovellettavassa WLTP-testisyklissä [km]
RCDA,L : on ajoneuvon L todellinen sähkökäyttöinen toimintasäde [km]
RCDA,H : on ajoneuvon H todellinen sähkökäyttöinen toimintasäde [km],
yksittäisen ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
AERind,p |
on yksittäisen ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde tarkasteltavassa vaiheessa p [km] |
|
AERL,p |
on ajoneuvon L sähkökäyttöinen toimintasäde tarkasteltavassa vaiheessa p [km] |
|
AERH,p |
on ajoneuvon H sähkökäyttöinen toimintasäde tarkasteltavassa vaiheessa p [km] |
|
Kind,p |
on tarkasteltavan yksittäisen ajoneuvon interpolointikerroin vaiheessa p |
|
p |
on sovellettavan testisyklin yksittäisen vaiheen järjestysnumero. |
Tarkasteltavat jaksot ovat sovellettava WLTP-kaupunkitestisykli ja sovellettava WLTP-testisykli.
Jos tämän kohdan kriteeri ei täyty, sovelletaan ajoneuvolle H määritettyä sähkökäyttöistä toimintasädettä kaikkiin interpolointiperheen ajoneuvoihin.
4.5.7.2. Täyssähköajoneuvojen sähkökäyttöinen toimintasäde
Yksittäisen ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
PERind,p |
on yksittäisen ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde tarkasteltavassa vaiheessa p [km] |
|
PERL,p |
on ajoneuvon L sähkökäyttöinen toimintasäde tarkasteltavassa vaiheessa p [km] |
|
PERH,p |
on ajoneuvon H sähkökäyttöinen toimintasäde tarkasteltavassa vaiheessa p [km] |
|
Kind,p |
on tarkasteltavan yksittäisen ajoneuvon interpolointikerroin vaiheessa p |
|
p |
on sovellettavan testisyklin yksittäisen vaiheen järjestysnumero. |
Tarkasteltavat vaiheet ovat hidas, keskinopea, nopea ja moottoritievaihe sekä sovellettava WLTP-kaupunkitestisykli ja sovellettava WLTP-testisykli.
4.5.7.3. Yksittäisen OVC-HEV-ajoneuvon vastaava sähkökäyttöinen toimintasäde
Yksittäisen ajoneuvon vastaava sähkökäyttöinen toimintasäde lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
|
EAERind,p |
on yksittäisen ajoneuvon vastaava sähkökäyttöinen toimintasäde tarkasteltavassa vaiheessa p [km] |
|
EAERL,p |
on ajoneuvon L vastaava sähkökäyttöinen toimintasäde tarkasteltavassa vaiheessa p [km] |
|
EAERH,p |
on ajoneuvon H vastaava sähkökäyttöinen toimintasäde tarkasteltavassa vaiheessa p [km] |
|
Kind,p |
on tarkasteltavan yksittäisen ajoneuvon interpolointikerroin vaiheessa p |
|
p |
on sovellettavan testisyklin yksittäisen vaiheen järjestysnumero. |
Tarkasteltavat vaiheet ovat hidas, keskinopea, nopea ja moottoritievaihe sekä sovellettava WLTP-kaupunkitestisykli ja sovellettava WLTP-testisykli.
Alaliite 8
Lisäys 1
REESS-järjestelmän varaustilaprofiili
1. Testisekvenssit ja REESS-profiilit: OVC-HEV-ajoneuvot, varausta purkava ja varausta ylläpitävä testi
1.1. OVC-HEV-ajoneuvon testisekvenssi vaihtoehdossa 1:
Varausta purkava tyyppi 1 -testi ilman sen jälkeen tehtävää varausta ylläpitävää tyyppi 1 -testiä (A8.App1/1)
Kuva A8.App1/1
OVC-HEV-ajoneuvot, varausta purkava tyyppi 1 -testi
1.2. OVC-HEV-ajoneuvon testisekvenssi vaihtoehdossa 2:
Varausta ylläpitävä tyyppi 1 -testi ilman sen jälkeen tehtävää varausta purkavaa tyyppi 1 -testiä (A8.App1/2)
Kuva A8.App1/2
OVC-HEV-ajoneuvot, varausta ylläpitävä tyyppi 1 -testi
1.3. OVC-HEV-ajoneuvon testisekvenssi vaihtoehdossa 3:
Varausta purkava tyyppi 1 -testi ja sitä seuraava varausta ylläpitävä tyyppi 1 -testi (A8.App1/3)
Kuva A8.App1/3
OVC-HEV-ajoneuvot, varausta purkava tyyppi 1 -testi ja sitä seuraava varausta ylläpitävä tyyppi 1 -testi
1.4. OVC-HEV-ajoneuvon testisekvenssi vaihtoehdossa 4:
Varausta ylläpitävä tyyppi 1 -testi ja sitä seuraava varausta purkava tyyppi 1 -testi
Kuva A8.App1/4
OVC-HEV-ajoneuvot, varausta purkava tyyppi 1 -testi ja sitä seuraava varausta ylläpitävä tyyppi 1 -testi
2. NOVC-HEV- ja NOVC-FCHV-ajoneuvojen testisekvenssi
Varausta ylläpitävä tyyppi 1 -testi
Kuva A8.App1/5
NOVC-HEV- ja NOVC-FCHV-ajoneuvot, varausta ylläpitävä tyyppi 1 -testi
3. Täyssähköajoneuvojen testisekvenssit
3.1. Perättäisten syklien menettely
Kuva A8.App1/6
Täyssähköajoneuvojen perättäisten syklien testisekvenssi
3.2. Lyhennetty testausmenettely
Kuva A8.App1/7
Täyssähköajoneuvojen lyhennetyn menettelyn testisekvenssi
Alaliite 8
Lisäys 2
REESS-järjestelmän energianmuutokseen perustuva korjausmenettely
Tässä lisäyksessä kuvaillaan menettely, jolla korvataan varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testissä saatu NOVC-HEV- ja OVC-HEV-ajoneuvojen CO2-päästöjen massa sekä NOVC-FCHV-ajoneuvojen polttoaineenkulutus REESS-järjestelmän sähköenergianmuutoksen funktiona.
1. Yleiset vaatimukset
1.1. Tämän lisäyksen sovellettavuus
1.1.1. NOVC-FCHV-ajoneuvojen vaihekohtainen polttoaineenkulutus ja NOVC-HEV- ja OVC-HEV-ajoneuvojen vaihekohtaisten CO2-päästöjen massa on korjattava.
1.1.2. Jos NOVC-FCHV-ajoneuvojen polttoaineenkulutus tai NOVC-HEV- ja OVC-HEV-ajoneuvojen koko syklistä mitattu CO2-päästöjen massa korjataan tämän lisäyksen 1.1.3 tai 1.1.4 kohdan mukaisesti, lasketaan tämän alaliitteen 4.3 kohdan mukaisesti varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testistä saatava varausta ylläpidettäessä tapahtuva REESS-järjestelmän energianmuutos ΔEREESS,CS. Tämän alaliitteen 4.3 kohdassa käytettävä tarkasteltava jakso j määritetään varausta ylläpitävän tyyppi 1 -testin perusteella.
1.1.3. Korjaus tehdään, jos ΔEREESS,CS on negatiivinen (eli REESS-järjestelmän varaus purkautuu) ja 1.2 kohdan mukaisesti laskettu korjauskriteeri c on suurempi kuin sovellettava taulukossa A8.App2/1 annettu toleranssi.
1.1.4. Korjaus voidaan jättää tekemättä ja korjaamattomia arvoja voidaan käyttää seuraavissa tapauksissa:
a) ΔEREESS,CS on positiivinen (eli REESS-järjestelmää ladataan) ja 1.2 kohdan mukaisesti laskettu korjauskriteeri c on suurempi kuin sovellettava taulukossa A8.App2/1 annettu toleranssi.
b) Jäljempänä olevan 1.2 kohdan mukaisesti laskettu korjauskriteeri c on pienempi kuin sovellettava taulukossa A8.App2/1 annettu toleranssi.
c) Valmistaja voi osoittaa hyväksyntäviranomaiselle, ettei muutoksen ΔEREESS,CS ja varausta ylläpidettäessä syntyvien CO2-päästöjen massan eikä muutoksen ΔEREESS,CS ja polttoaineenkulutuksen välillä ole suhdetta.
|
1.2. |
Korjauskriteeri c on REESS-järjestelmän sähköenergian muutoksen absoluuttisen arvon ΔEREESS,CS ja polttoaineen energiasisällön suhde, joka lasketaan seuraavasti:
jossa
1.2.1. NOVC-HEV- ja OVC-HEV-ajoneuvojen polttoaineen energiapitoisuus varausta ylläpidettäessä NOVC-HEV- ja OVC-HEV-ajoneuvojen kuluttaman polttoaineen energiapitoisuus varausta ylläpidettäessä lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
1.2.2. NOVC-FCHV-ajoneuvojen polttoaineen energiapitoisuus varausta ylläpidettäessä NOVC-FCHV-ajoneuvojen kuluttaman polttoaineen energiapitoisuus varausta ylläpidettäessä lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
Taulukko A8.App2/1 Korjauskriteerit
|
2. Korjauskertoimien laskeminen
|
2.1. |
CO2-päästöjen massan korjauskerroin KCO2, polttoaineenkulutuksen korjauskerroin Kfuel,FCHV sekä valmistajan niin pyytäessä vaihekohtaiset korjauskertoimet KCO2,p ja Kfuel,FCHV,p määritetään sovellettavien varausta ylläpitävän tyyppi 1 -testisyklien perusteella. Jos NOVC-HEV- ja OVC-HEV-ajoneuvojen CO2-päästöjen massan korjauskertoimen määrittämiseksi testattiin ajoneuvo H, kerrointa voidaan soveltaa interpolointiperheessä. |
|
2.2. |
Korjauskertoimet määritetään varausta ylläpitävistä tyyppi 1 -testeistä tämän lisäyksen 3 kohdan mukaisesti. Valmistajan on tehtävä vähintään viisi testiä. Valmistaja voi pyytää, että REESS-järjestelmän varaustila säädetään ennen testiä valmistajan suositusten mukaisesti ja tämän lisäyksen 3 kohdassa kuvatulla tavalla. Tätä menettelyä voidaan käyttää vain sellaisen varausta ylläpitävän tyyppi 1 -testin toteuttamiseksi, jossa energianmuutoksen ΔEREESS,CS etumerkki on vastakkainen, ja menettely edellyttää hyväksyntäviranomaisen suostumusta. Mittaussarjan on täytettävä seuraavat kriteerit: a) Sarjassa on oltava ainakin yksi testi, jossa ΔEREESS,CS, ja ainakin yksi testi, jossa ΔEREESS,CS. ΔEREESS,CS,n on tämän alaliitteen 4.3 kohdan mukaisesti testissä n määritettyjen kaikkien REESS-järjestelmien sähköenergianmuutosten summa (Wh). b) Suurimman negatiivisen sähköenergianmuutoksen antaneesta testistä ja suurimman positiivisen sähköenergianmuutoksen antaneesta testistä saatujen arvojen MCO2,CS eron on oltava vähintään 5 g/km. Tätä vaatimusta ei sovelleta kertoimen Kfuel,FCHV määrittämiseen. Määritettäessä kerrointa KCO2 voidaan testien vaadittua lukumäärää pienentää kolmeen testiin, jos kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät kriteerien a ja b lisäksi: c) Kahdesta perättäisestä testissä tehdystä sähköenergianmuutokseen liittyvästä mittauksesta saatujen arvojen MCO2,CS ero on enintään 10 g/km. d) Kriteerin b lisäksi edellytetään, että suurimman negatiivisen sähköenergianmuutoksen antaneesta testistä ja suurimman positiivisen sähköenergianmuutoksen antaneesta testistä saadut arvot eivät sijoitu seuraavasti määritellylle alueelle:
jossa
e) Suurimman negatiivisen sähköenergianmuutoksen antaneesta testistä saadun arvon MCO2,CS eron suhteessa arvojen keskiarvoon ja suurimman negatiivisen sähköenergianmuutoksen antaneesta testistä saadun arvon MCO2,CS eron suhteessa arvojen keskiarvoon on oltava sama ja mieluiten kriteerissä d määritellyllä alueella. Ennen kuin valmistajan määrittämiä korjauskertoimia voidaan soveltaa, hyväksyntäviranomaisen on tarkistettava ja hyväksyttävä ne. Jos vähintään viiden testin sarja ei täytä kriteeriä a tai b tai kumpaakaan niistä, valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle näyttöä siitä, miksi ajoneuvo ei voi täyttää näitä kriteereitä. Jos näyttö ei tyydytä hyväksyntäviranomaista, se voi vaatia lisätestien suorittamista. Jos kriteerit eivät lisätestienkään jälkeen täyty, hyväksyntäviranomainen määrittää mittauksiin perustuvan varovaisen korjauskertoimen. |
|
2.3. |
Korjauskertoimien Kfuel,FCHV ja KCO2 laskeminen KCO2
2.3.1. Polttoaineenkulutuksen korjauskertoimen määrittäminen Kfuel,FCHV NOVC-HEV-ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen korjauskerroin Kfuel,FCHV määritetään ajamalla sarja varausta ylläpitäviä tyyppi 1 -testejä ja lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
ja
ja
ja
jossa
Polttoaineenkulutuksen korjauskerroin pyöristetään neljään merkitsevään numeroon. Hyväksyntäviranomainen arvioi polttoaineenkulutuksen korjauskertoimen tilastollisen merkitsevyyden. 2.3.1.1. Koko sovellettavan WLTP-testisyklin kattavien testien perusteella määritettyä polttoaineenkulutuksen korjauskerrointa voidaan käyttää kunkin yksittäisen vaiheen osalta tehtävään korjaukseen. 2.3.1.2. Kullekin yksittäiselle vaiheelle voidaan valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella määrittää erilliset polttoaineenkulutuksen korjauskertoimet Kfuel,FCHV,p, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän lisäyksen 2.2 kohdan vaatimuksia. Tällöin on kunkin yksittäisen vaiheen osalta täytettävä samat kriteerit kuin tämän lisäyksen 2.2 kohdassa esitetään ja sovellettava tämän lisäyksen 2.3.1 kohdassa kuvattua menettelyä kuhunkin yksittäiseen vaiheeseen kunkin vaihekohtaisen korjauskertoimen määrittämiseksi. 2.3.2. CO2-päästöjen massan korjauskertoimen KCO2 määrittäminen OVC-HEV- ja NOVC-HEV-ajoneuvojen CO2-päästöjen massan korjauskerroin KCO2 määritetään ajamalla sarja varausta ylläpitäviä tyyppi 1 -testejä ja lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
jossa
ja
CO2-päästöjen massan korjauskerroin pyöristetään neljään merkitsevään numeroon. Hyväksyntäviranomainen arvioi CO2-päästöjen massan korjauskertoimen tilastollisen merkitsevyyden. 2.3.2.1. Koko sovellettavan WLTP-testisyklin kattavien testien perusteella määritettyä CO2-päästöjen massan korjauskerrointa voidaan käyttää kunkin yksittäisen vaiheen osalta tehtävään korjaukseen. 2.3.2.2. Kullekin yksittäiselle vaiheelle voidaan valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella määrittää erilliset CO2-päästöjen massan korjauskertoimet KCO2,p, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän lisäyksen 2.2 kohdan vaatimuksia. Tällöin on kunkin yksittäisen vaiheen osalta täytettävä samat kriteerit kuin tämän lisäyksen 2.2 kohdassa esitetään ja sovellettava tämän lisäyksen 2.3.2 kohdassa kuvattua menettelyä kuhunkin yksittäiseen vaiheeseen vaihekohtaisten korjauskertoimien määrittämiseksi. |
3. Korjauskertoimien määrittämiseen käytettävä testausmenettely
3.1. OVC-HEV-ajoneuvot
OVC-HEV-ajoneuvoille on tehtävä jokin seuraavista kuvan A8.App2/1 mukaisista testisekvensseistä, jotta voidaan mitata kaikki arvot, joita tarvitaan korjauskertoimien määrittämiseen tämän lisäyksen 2 kohdan mukaisesti.
Kuva A8.App2/1
OVC-HEV-ajoneuvojen testisekvenssit
3.1.1. Testisekvenssi – vaihtoehto 1
3.1.1.1. Esivakautus ja seisotus
Ajoneuvon esivakautus ja seisotus tehdään tämän alaliitteen lisäyksessä 4 olevassa 2.1 kohdassa kuvatuilla menettelyillä.
3.1.1.2. REESS-järjestelmän säätäminen
Valmistaja voi säätää REESS-järjestelmää ennen 3.1.1.3 kohdan mukaisen testausmenettelyn aloittamista. Valmistajan on toimitettava näyttöä siitä, että 3.1.1.3 kohdan mukaisen testausmenettelyn aloittamiseen sovellettavat vaatimukset täyttyvät.
3.1.1.3. Testausmenettely
3.1.1.3.1. Sovellettavassa WLTP-testisyklissä käytettävä kuljettajan valittavissa oleva ajotila valitaan tämän alaliitteen lisäyksessä 6 olevan 3 kohdan mukaisesti.
3.1.1.3.2. Testissä ajetaan tämän alaliitteen 1.4.2 kohdan mukainen sovellettava WLTP-testisykli.
3.1.1.3.3. Ellei tässä lisäyksessä toisin mainita, ajoneuvo testataan alaliitteessä 6 kuvatun tyyppi 1 -testausmenettelyn mukaisesti.
3.1.1.3.4. Jotta saadaan korjauskertoimien määrittämiseen riittävä määrä sovellettavia WLTP-testisyklejä, testin jälkeen voidaan ajaa tämän lisäyksen 2.2 kohdan mukaisesti vaadittavia perättäisiä sekvenssejä, joissa noudatetaan tämän lisäyksen 3.1.1.1–3.1.1.3 kohtaa.
3.1.2. Testisekvenssi – vaihtoehto 2
3.1.2.1. Esivakautus
Testiajoneuvon esivakautus tehdään tämän alaliitteen lisäyksessä 4 olevassa 2.1.1 tai 2.1.2 kohdassa kuvatuilla menettelyillä.
3.1.2.2. REESS-järjestelmän säätäminen
Esivakautuksen jälkeen jätetään tekemättä tämän alaliitteen lisäyksessä 4 olevan 2.1.3 kohdan mukainen seisottaminen ja pidetään enintään 60 minuutin mittainen tauko, jonka aikana REESS-järjestelmän säätäminen on sallittua. Ennen kutakin testiä pidetään samanlainen tauko. Välittömästi tauon jälkeen sovelletaan tämän lisäyksen 3.1.2.3 kohdan vaatimuksia.
Ennen REESS-järjestelmän säätämistä voidaan valmistajan pyynnöstä tehdä ylimääräinen lämmitysmenettely sen varmistamiseksi, että korjauskertoimen määrittämisessä vallitsevat samanlaiset alkuolosuhteet. Jos valmistaja pyytää tällaista lisälämmitystä, testisekvenssissä on kaikissa tapauksissa käytettävä samaa lämmitysmenettelyä.
3.1.2.3. Testausmenettely
3.1.2.3.1. Sovellettavassa WLTP-testisyklissä käytettävä kuljettajan valittavissa oleva ajotila valitaan tämän alaliitteen lisäyksessä 6 olevan 3 kohdan mukaisesti.
3.1.2.3.2. Testissä ajetaan tämän alaliitteen 1.4.2 kohdan mukainen sovellettava WLTP-testisykli.
3.1.2.3.3. Ellei tässä lisäyksessä toisin mainita, ajoneuvo testataan alaliitteessä 6 kuvatun tyyppi 1 -testausmenettelyn mukaisesti.
3.1.2.3.4. Jotta saadaan korjauskertoimien määrittämiseen riittävä määrä sovellettavia WLTP-testisyklejä, testin jälkeen voidaan ajaa tämän lisäyksen 2.2 kohdan mukaisesti vaadittavia perättäisiä sekvenssejä, joissa noudatetaan tämän lisäyksen 3.1.2.2–3.1.2.3 kohtaa.
3.2. NOVC-HEV- ja NOVC-FCHV-ajoneuvot
NOVC-HEV- ja NOVC-FCHV-ajoneuvoille on tehtävä jokin seuraavista kuvan A8.App2/2 mukaisista testisekvensseistä, jotta voidaan mitata kaikki arvot, joita tarvitaan korjauskertoimien määrittämiseen tämän lisäyksen 2 kohdan mukaisesti.
Kuva A8.App2/2
NOVC-HEV- ja NOVC-FCHV-ajoneuvojen testisekvenssit
3.2.1. Testisekvenssi – vaihtoehto 1
3.2.1.1. Esivakautus ja seisotus
Testiajoneuvo esivakautetaan ja sitä seisotetaan tämän alaliitteen 3.3.1 kohdan mukaisesti.
3.2.1.2. REESS-järjestelmän säätäminen
Valmistaja voi säätää REESS-järjestelmää ennen 3.2.1.3 kohdan mukaisen testausmenettelyn aloittamista. Valmistajan on toimitettava näyttöä siitä, että 3.2.1.3 kohdan mukaisen testausmenettelyn aloittamiseen sovellettavat vaatimukset täyttyvät.
3.2.1.3. Testausmenettely
3.2.1.3.1. Kuljettajan valittavissa oleva ajotila valitaan tämän alaliitteen lisäyksessä 6 olevan 3 kohdan mukaisesti.
3.2.1.3.2. Testissä ajetaan tämän alaliitteen 1.4.2 kohdan mukainen sovellettava WLTP-testisykli.
3.2.1.3.3. Ellei tässä lisäyksessä toisin mainita, ajoneuvo testataan alaliitteessä 6 kuvatun varausta ylläpitävän tyyppi 1 -testausmenettelyn mukaisesti.
3.2.1.3.4. Jotta saadaan korjauskertoimien määrittämiseen riittävä määrä sovellettavia WLTP-testisyklejä, testin jälkeen voidaan ajaa tämän lisäyksen 2.2 kohdan mukaisesti vaadittavia perättäisiä sekvenssejä, joissa noudatetaan tämän lisäyksen 3.2.1.1–3.2.1.3 kohtaa.
3.2.2. Testisekvenssi – vaihtoehto 2
3.2.2.1. Esivakautus
Testiajoneuvo esivakautetaan tämän alaliitteen 3.3.1 kohdan mukaisesti.
3.2.2.2. REESS-järjestelmän säätäminen
Esivakautuksen jälkeen jätetään tekemättä tämän alaliitteen 3.3.1.2 kohdan mukainen seisottaminen ja pidetään enintään 60 minuutin mittainen tauko, jonka aikana REESS-järjestelmän säätäminen on sallittua. Ennen kutakin testiä pidetään samanlainen tauko. Välittömästi tauon jälkeen sovelletaan tämän lisäyksen 3.2.2.3 kohdan vaatimuksia.
Ennen REESS-järjestelmän säätämistä voidaan valmistajan pyynnöstä tehdä ylimääräinen lämmitysmenettely sen varmistamiseksi, että korjauskertoimen määrittämisessä vallitsevat samanlaiset alkuolosuhteet. Jos valmistaja pyytää tällaista lisälämmitystä, testisekvenssissä on kaikissa tapauksissa käytettävä samaa lämmitysmenettelyä.
3.2.2.3. Testausmenettely
3.2.2.3.1. Sovellettavassa WLTP-testisyklissä käytettävä kuljettajan valittavissa oleva ajotila valitaan tämän alaliitteen lisäyksessä 6 olevan 3 kohdan mukaisesti.
3.2.2.3.2. Testissä ajetaan tämän alaliitteen 1.4.2 kohdan mukainen sovellettava WLTP-testisykli.
3.2.2.3.3. Ellei tässä lisäyksessä toisin mainita, ajoneuvo testataan alaliitteessä 6 kuvatun tyyppi 1 -testausmenettelyn mukaisesti.
3.2.2.3.4. Jotta saadaan korjauskertoimien määrittämiseen riittävä määrä sovellettavia WLTP-testisyklejä, testin jälkeen voidaan ajaa tämän lisäyksen 2.2 kohdan mukaisesti vaadittavia perättäisiä sekvenssejä, joissa noudatetaan tämän lisäyksen 3.2.2.2–3.2.2.3 kohtaa.
Alaliite 8
Lisäys 3
REESS-järjestelmän virran ja jännitteen määrittäminen – NOVC-HEV-, OVC-HEV-, täyssähkö- ja NOVC-FCHV-ajoneuvot
1. Johdanto
1.1. Tässä lisäyksessä määritellään menettely ja vaadittavat laitteet, joilla määritetään NOVC-HEV-, OVC-HEV-, täyssähkö- ja NOVC-FCHV-ajoneuvojen REESS-järjestelmän virta ja jännite.
1.2. REESS-järjestelmän virran ja jännitteen mittaaminen alkaa samalla hetkellä kun testauskin ja päättyy välittömästi, kun ajoneuvolle tehtävä testi päättyy.
1.3. REESS-järjestelmän virta ja jännite määritetään kustakin vaiheesta.
1.4. Hyväksyntäviranomaiselle on toimitettava luettelo laitteista (mukaan luettuna laitteen valmistaja, mallinumero, sarjanumero ja viimeisimmät kalibrointipäivät (tapauksen mukaan)), joita valmistaja käyttää REESS-järjestelmän jännitteen ja virran mittaamiseen seuraavien aikana:
a) tämän alaliitteen 3 kohdan mukainen tyyppi 1 -testi
b) menettely, jolla määritetään tämän alaliitteen lisäyksen 2 mukaiset korjauskertoimet (tapauksen mukaan)
c) alaliitteessä 6 a kuvattu ATCT-testi.
2. REESS-järjestelmän virta
REESS-järjestelmän varauksen purkautumisen katsotaan olevan negatiivista virtaa.
2.1. REESS-järjestelmän virran ulkoinen mittaaminen
2.1.1. REESS-järjestelmän virrat mitataan testeissä käyttämällä pihtityypistä tai suljettua virta-anturia. Virranmittausjärjestelmän on täytettävä tämän alaliitteen taulukossa A8/1 esitetyt vaatimukset. Virta-anturien on kestettävä moottorin käynnistämisen yhteydessä syntyvät virtapiikit ja mittauspaikan lämpötila.
2.1.2. Virta-anturit kytketään johonkin REESS-järjestelmistä liittämällä ne johtoon, joka on kytketty suoraan REESS-järjestelmään, ja niihin on johdettava REESS-järjestelmän koko virta.
Jos johtimet on eristetty, käytetään sopivia menetelmiä, joista on sovittu hyväksyntäviranomaisen kanssa.
Jotta REESS-järjestelmän virta voidaan helposti mitata käyttämällä ulkoisia laitteita, valmistajan olisi varustettava ajoneuvo soveltuvilla, turvallisilla ja helposti saavutettavilla kytkentäpisteillä. Jos se ei ole mahdollista, valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle välineet, joilla virta-anturi voidaan kytkeä REESS-järjestelmän johtoihin edellä tässä kohdassa kuvatulla tavalla.
2.1.3. Virta-anturin antama tulos otetaan vähintään 20 Hz:n taajuudella. Mitattu virta integroidaan ajan suhteen, jolloin saadaan Q:n mitattu arvo ampeeritunteina (Ah). Integrointi voidaan tehdä virranmittausjärjestelmässä.
2.2. Ajoneuvon sisäiset REESS-järjestelmän virtaa koskevat tiedot
Vaihtoehtona tämän lisäyksen 2.1 kohdassa esitetylle menettelyllä valmistaja voi käyttää ajoneuvon sisäisiä virranmittaustietoja. Tietojen paikkansapitävyys on osoitettava hyväksyntäviranomaiselle.
3. REESS-järjestelmän jännite
3.1. REESS-järjestelmän jännitteen ulkoinen mittaaminen
REESS-järjestelmän jännite on tämän alaliitteen 3 kohdassa kuvattujen testien aikana mitattava tämän alaliitteen 1.1 kohdassa esitettyjen laite- ja tarkkuusvaatimusten mukaisesti. Jotta hyväksyntäviranomainen voisi mitata REESS-järjestelmän jännitteen ulkoisilla mittauslaitteilla, valmistajien on järjestettävä sen käyttöön REESS-järjestelmän jännitteen mittauspisteet.
3.2. REESS-järjestelmän nimellisjännite
NOVC-HEV-, NOVC-FCHV- ja OVC-HEV- ajoneuvojen tapauksessa voidaan tämän lisäyksen 3.1 kohdan mukaisesti mitatun REESS-järjestelmän jännitteen asemesta käyttää standardin DIN EN 60050-482 mukaisesti määritettyä REESS-järjestelmän nimellisjännitettä.
3.3. Ajoneuvon sisäiset REESS-järjestelmän jännitettä koskevat tiedot
Vaihtoehtona tämän lisäyksen 3.1 ja 3.2 kohdassa esitetylle menettelyllä valmistaja voi käyttää ajoneuvon sisäisiä jännitteenmittaustietoja. Tietojen paikkansapitävyys on osoitettava hyväksyntäviranomaiselle.
Alaliite 8
Lisäys 4
Täyssähköajoneuvojen ja OVC-HEV-ajoneuvojen esivakautus, seisotus ja REESS-järjestelmän lataaminen
|
1. |
Tässä lisäyksessä kuvaillaan REESS-järjestelmän testausmenettely ja polttomoottorin esivakautus valmisteltaessa seuraavia: a) sähkökäyttöisen toimintasäteen mittaaminen sekä varausta purettaessa ja varausta ylläpidettäessä tehtävät mittaukset OVC-HEV-ajoneuvoja testattaessa ja b) sähkökäyttöisen toimintasäteen ja sähköenergiankulutuksen mittaaminen täyssähköajoneuvoja testattaessa. |
|
2. |
OVC-HEV-ajoneuvon esivakautus ja seisotus 2.1. Esivakautus ja seisotus, kun testausmenettely alkaa varausta ylläpitävällä testillä 2.1.1. Polttomoottorin esivakauttamiseksi ajoneuvolla ajetaan vähintään yksi sovellettava WLTP-testisykli. Kussakin ajetussa esivakautussyklissä määritetään REESS-järjestelmän varaustaso. Esivakautus lopetetaan sen sovellettavan WLTP-testisyklin päättyessä, jonka aikana tämän alaliitteen 3.2.4.5 kohdan mukainen lopetuskriteeri täyttyy. 2.1.2. Vaihtoehtona tämän lisäyksen 2.1.1 kohdalle voidaan REESS-järjestelmän varaustila valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella asettaa varausta ylläpitävää tyyppi 1 -testiä varten valmistajan suositusten mukaisesti, jotta testi voidaan tehdä varausta ylläpitävässä toimintatilassa. Tällöin on suoritettava esivakautusmenettely, kuten alaliitteessä 6 olevassa 1.2.6 kohdassa kuvattu tavanomaisiin ajoneuvoihin sovellettava menettely. 2.1.3. Ajoneuvoa seisotetaan alaliitteessä 6 olevan 1.2.7 kohdan mukaisesti. 2.2. Esivakautus ja seisotus, kun testausmenettely alkaa varausta purkavalla testillä
|
|
3. |
Täyssähköajoneuvon esivakautus 3.1. REESS-järjestelmän alkulataus REESS-järjestelmän alkulataus koostuu järjestelmän varauksen purkamisesta ja normaalista latausmenettelystä. 3.1.1. REESS-järjestelmän varauksen purkaminen Varaus puretaan valmistajan suositusten mukaisesti. Valmistajan on vakuutettava, että REESS-järjestelmän varaus on purettu niin tyhjäksi kuin purkamismenettelyllä voidaan tehdä. 3.1.2. Normaali latausmenettely REESS-järjestelmä ladataan tämän liitteen 2.2.3.1 kohdan mukaisesti |
Alaliite 8
Lisäys 5
OVC-HEV-ajoneuvoihin sovellettavat käyttötekijät
1. Käyttötekijöillä (utility factor, UF) tarkoitetaan suhteita, jotka perustuvat ajotilastoihin ja käyttösäteisiin ulkopuolelta ladattavien hybridisähköajoneuvojen varausta purkavassa ja varausta ylläpitävässä toimintatilassa ja joita käytetään päästöjen, CO2-päästöjen ja polttoaineenkulutuksen painottamiseen.
Jäljempänä 2 kohdassa esitettyjen käyttötekijöiden laskennassa käytetty tietokanta perustui ennen muuta tavanomaisten ajoneuvojen käytön ominaispiirteisiin (esim. käyttötiheys, päivittäinen ajomatka ja eri ajoneuvoluokkien osuudet). Käyttötekijöitä ja lataustiheyttä on arvioitava uudelleen asiakastutkimuksella, kunhan Euroopan markkinoilla on merkittävä määrä ulkopuolelta ladattavia hybridisähköajoneuvoja.
2. Kunkin vaihekohtaisen käyttötekijän laskemiseen käytetään seuraavaa yhtälöä:
jossa
|
UFi |
vaiheen i käyttötekijä |
|
di |
vaiheen i loppuun mennessä ajettu matka kilometreinä |
|
Cj |
kerroin numero j (ks. taulukko A8.App5/1) |
|
dn |
normalisoitu matka j (ks. taulukko A8.App5/1) |
|
k |
termien ja kertoimien määrä eksponentissa (ks. taulukko A8.App5/1) |
|
i |
tarkasteltavan vaiheen numero |
|
j |
tarkasteltavan termin tai kertoimen numero |
|
|
laskettujen käyttötekijöiden summa vaiheeseen (i–1) asti. |
Seuraaviin taulukossa A8.App5/1 annettuihin parametreihin perustuva käyrä on pätevä matkalla 0 km:stä normalisoituun matkaan dn , jossa käyttötekijä UF lähestyy arvoa 1,0 (kuten näkyy kuvasta A8/App5/1).
Taulukko A8.App5/1
Yhtälössä käytettävät parametrit
|
C1 |
26,25 |
|
C2 |
– 38,94 |
|
C3 |
– 631,05 |
|
C4 |
5 964,83 |
|
C5 |
– 25 094,60 |
|
C6 |
60 380,21 |
|
C7 |
– 87 517,16 |
|
C8 |
75 513,77 |
|
C9 |
– 35 748,77 |
|
C10 |
7 154,94 |
|
dn[km] |
800 |
|
k |
10 |
Jäljempänä kuvassa A8.App5/1 esitetty käyrä esitetään vain havainnollisuuden vuoksi. Se ei ole säädöstekstin osa.
Kuva A8.App5/1
Taulukossa A8.App5/1 esitettyyn yhtälön parametriin perustuva käyttötekijäkäyrä
Alaliite 8
Lisäys 6
Kuljettajan valittavissa olevan ajotilan valinta
1. Yleinen vaatimus
1.1. Valmistajan on valittava tyyppi 1 -testausmenettelyyn tämän lisäyksen 2–4 kohdan mukaisesti kuljettajan valittavissa oleva ajotila, jossa ajoneuvo pystyy noudattamaan asianomaista testisykliä alaliitteessä 6 olevassa 1.2.6.6 kohdassa annettujen toleranssien mukaisesti.
1.2. Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle näyttöä seuraavista:
a) onko asianomaisissa olosuhteissa käytettävissä pääajotila
b) testattavan ajoneuvon suurin nopeus
sekä tarvittaessa
c) paras ja huonoin ajotila, joka määritetään polttoaineenkulutuksesta ja tapauksen mukaan CO2-päästöjen massasta kaikissa ajotiloissa (ks. alaliitteessä 6 oleva 1.2.6.5.2.4 kohta)
d) ajotila, jossa sähköenergiankulutus on suurin
e) syklin energiantarve (alaliitteessä 7 olevan 5 kohdan mukaisesti, kun tavoitenopeuden asemesta käytetään todellista nopeutta).
1.3. Erityisiä kuljettajan valittavissa olevia ajotiloja, kuten vuoristoajo- tai huoltotila, joita ei ole tarkoitettu tavanomaiseen päivittäiseen ajoon vaan tiettyihin erityistarkoituksiin, ei oteta huomioon.
2. Kuljettajan valittavissa olevalla ajotilalla varustetut OVC-HEV-ajoneuvot varausta purkavassa toimintatilassa
Jos ajoneuvo on varustettu kuljettajan valittavissa olevalla ajotilalla, valitaan varausta purkavassa tyyppi 1 -testissä käytettävä ajotila tämän alaliitteen lisäyksessä 6 olevan 2 kohdan mukaisesti.
Kuvassa A8.App6/1 olevassa kaaviossa havainnollistetaan ajotilan valinta tämän lisäyksen 2 kohdan mukaisesti.
2.1. Jos käytettävissä on pääajotila, jossa ajoneuvo pystyy noudattamaan vertailutestisykliä varausta purkavassa toimintatilassa, valitaan tämä ajotila.
2.2. Jos käytettävissä ei ole pääajotilaa tai jos pääajotila on sellainen, jossa ajoneuvo ei pysty noudattamaan vertailutestisykliä varausta purkavassa toimintatilassa, testissä käytettävä ajotila valitaan seuraavien ehtojen mukaisesti:
a) Jos käytettävissä on vain yksi ajotila, jossa ajoneuvo pystyy noudattamaan vertailutestisykliä varausta purkavassa toimintatilassa, valitaan tämä ajotila.
b) Jos käytettävissä on useita ajotiloja, joissa ajoneuvo pystyy noudattamaan vertailutestisykliä varausta purkavassa toimintatilassa, valitaan eniten sähköenergiaa kuluttava ajotila.
2.3. Jos tämän lisäyksen 2.1 ja 2.2 kohdan mukaisesti käytettävissä ei ole ajotilaa, jossa ajoneuvo pystyy noudattamaan vertailutestisykliä, muutetaan vertailutestisykliä alaliitteessä 1 olevan 9 kohdan mukaisesti ja toimitaan seuraavasti:
a) Jos käytettävissä on pääajotila, jossa ajoneuvo pystyy noudattamaan muutettua vertailutestisykliä varausta purkavassa toimintatilassa, valitaan tämä ajotila.
b) Jos käytettävissä ei ole pääajotilaa vaan sen sijaan muita ajotiloja, joissa ajoneuvo pystyy noudattamaan muutettua vertailutestisykliä varausta purkavassa toimintatilassa, valitaan ajotila, jossa sähköenergiankulutus on suurin.
c) Jos käytettävissä ei ole yhtään ajotilaa, jossa ajoneuvo pystyy noudattamaan muutettua vertailutestisykliä varausta purkavassa toimintatilassa, kartoitetaan ne ajotilat, joissa syklin energiantarve on suurin, ja valitaan niistä se, jossa sähköenergiankulutus on suurin.
Kuva A8.App6/1
OVC-HEV-ajoneuvojen kuljettajan valittavissa olevan ajotilan valinta varausta purkavassa toimintatilassa
3. Kuljettajan valittavissa olevalla ajotilalla varustetut OVC-HEV-, NOVC-HEV- ja NOVC-FCHV-ajoneuvot varausta ylläpitävässä toimintatilassa
Jos ajoneuvo on varustettu kuljettajan valittavissa olevalla ajotilalla, valitaan varausta ylläpitävässä tyyppi 1 -testissä käytettävä ajotila tämän alaliitteen lisäyksessä 6 olevan 2 kohdan mukaisesti.
Kuvassa A8.App6/2 olevassa kaaviossa havainnollistetaan ajotilan valinta tämän lisäyksen 3 kohdan mukaisesti.
3.1. Jos käytettävissä on pääajotila, jossa ajoneuvo pystyy noudattamaan vertailutestisykliä varausta ylläpitävässä toimintatilassa, valitaan tämä ajotila.
3.2. Jos käytettävissä ei ole pääajotilaa tai jos pääajotila on sellainen, jossa ajoneuvo ei pysty noudattamaan vertailutestisykliä varausta ylläpitävässä toimintatilassa, testissä käytettävä ajotila valitaan seuraavien ehtojen mukaisesti:
a) Jos käytettävissä on vain yksi ajotila, jossa ajoneuvo pystyy noudattamaan vertailutestisykliä varausta ylläpitävässä toimintatilassa, valitaan tämä ajotila.
b) Jos käytettävissä on useita ajotiloja, joissa ajoneuvo pystyy noudattamaan vertailutestisykliä varausta ylläpitävässä toimintatilassa, valmistaja voi valita joko huonoimman ajotilan tai sekä parhaimman että huonoimman ajotilan ja määrittää saatujen testitulosten aritmeettisen keskiarvon.
3.3. Jos tämän lisäyksen 3.1 ja 3.2 kohdan mukaisesti käytettävissä ei ole ajotilaa, jossa ajoneuvo pystyy noudattamaan vertailutestisykliä, muutetaan vertailutestisykliä alaliitteessä 1 olevan 9 kohdan mukaisesti ja toimitaan seuraavasti:
a) Jos käytettävissä on pääajotila, jossa ajoneuvo pystyy noudattamaan muutettua vertailutestisykliä varausta ylläpitävässä toimintatilassa, valitaan tämä ajotila.
b) Jos käytettävissä ei ole pääajotilaa vaan sen sijaan muita ajotiloja, joissa ajoneuvo pystyy noudattamaan muutettua vertailutestisykliä varausta ylläpitävässä toimintatilassa, valitaan näistä huonoin ajotila.
c) Jos käytettävissä ei ole yhtään ajotilaa, jossa ajoneuvo pystyy noudattamaan muutettua vertailutestisykliä varausta ylläpitävässä toimintatilassa, kartoitetaan ne ajotilat, joissa syklin energiantarve on suurin, ja valitaan niistä huonoin.
Kuva A8.App6/2
OVC-HEV-, NOVC-HEV- ja NOVC-FCHV-ajoneuvojen kuljettajan valittavissa olevan ajotilan valinta varausta ylläpitävässä toimintatilassa
4. Kuljettajan valittavissa olevalla ajotilalla varustetut täyssähköajoneuvot
Jos ajoneuvo on varustettu kuljettajan valittavissa olevalla ajotilalla, valitaan testissä käytettävä ajotila seuraavien edellytysten mukaisesti.
Kuvassa A8.App6/3 olevassa kaaviossa havainnollistetaan ajotilan valinta tämän lisäyksen 3 kohdan mukaisesti.
4.1. Jos käytettävissä on pääajotila, jossa ajoneuvo pystyy noudattamaan vertailutestisykliä, valitaan tämä ajotila.
4.2. Jos käytettävissä ei ole pääajotilaa tai jos pääajotila on sellainen, jossa ajoneuvo ei pysty noudattamaan vertailutestisykliä, testissä käytettävä ajotila valitaan seuraavien ehtojen mukaisesti:
a) Jos käytettävissä on vain yksi ajotila, jossa ajoneuvo pystyy noudattamaan vertailutestisykliä, valitaan tämä ajotila.
b) Jos käytettävissä on useita ajotiloja, joissa ajoneuvo pystyy noudattamaan vertailutestisykliä, valitaan eniten energiaa kuluttava ajotila.
4.3. Jos tämän lisäyksen 4.1 ja 4.2 kohdan mukaisesti käytettävissä ei ole ajotilaa, jossa ajoneuvo pystyy noudattamaan vertailutestisykliä, muutetaan vertailutestisykliä alaliitteessä 1 olevan 9 kohdan mukaisesti. Tuloksena olevaa testisykliä nimitetään sovellettavaksi WLTP-testisykliksi. Toimitaan seuraavasti:
a) Jos käytettävissä on pääajotila, jossa ajoneuvo pystyy noudattamaan muutettua vertailutestisykliä, valitaan tämä ajotila.
b) Jos käytettävissä ei ole pääajotilaa vaan sen sijaan muita ajotiloja, joissa ajoneuvo pystyy noudattamaan muutettua vertailutestisykliä, valitaan ajotila, jossa sähköenergiankulutus on suurin.
c) Jos käytettävissä ei ole yhtään ajotilaa, jossa ajoneuvo pystyy noudattamaan muutettua vertailutestisykliä, kartoitetaan ne ajotilat, joissa syklin energiantarve on suurin, ja valitaan niistä se, jossa sähköenergiankulutus on suurin.
Kuva A8.App6/3
Täyssähköajoneuvojen kuljettajan valittavissa olevan ajotilan valinta
Alaliite 8
Lisäys 7
Paineistettua vetyä käyttävien polttokennohybridiajoneuvojen polttoaineenkulutuksen mittaaminen
1. Yleiset vaatimukset
1.1. Polttoaineenkulutus mitataan tämän lisäyksen 2 kohdan mukaisella gravimetrisella menetelmällä.
Valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella polttoaineenkulutus voidaan mitata joko paine- tai virtausmenetelmällä. Tässä tapauksessa valmistajan on esitettävä teknistä näyttöä siitä, että menetelmä antaa vastaavat tulokset. Painemenetelmä ja virtausmenetelmä selostetaan standardissa ISO 23828.
2. Gravimetrinen menetelmä
Polttoaineenkulutus lasketaan mittaamalla polttoainesäiliön massa ennen testiä ja testin jälkeen.
2.1. Laitteet ja järjestelyt
|
2.1.1. |
Kuvassa A8.App7/1 esitetään esimerkki käytettävistä laitteista. Polttoaineenkulutuksen mittaamiseen käytetään yhtä tai useampaa ajoneuvon ulkopuolista säiliötä. Ajoneuvon ulkopuoliset säiliöt liitetään ajoneuvon polttoaineputkeen ajoneuvoon asennetun polttoainesäiliön ja polttokennojärjestelmän väliin. |
|
2.1.2. |
Esivakautuksessa voidaan käyttää ajoneuvoon alun perin asennettua säiliötä tai ulkoista vedynlähdettä. |
|
2.1.3. |
Täyttöpaine säädetään valmistajan suosittelemaan arvoon. |
|
2.1.4. |
Kaasun syöttöpaineen erot putkissa on minimoitava, kun syöttö vaihdetaan putkesta toiseen. Jos odotettavissa on paine-erosta syntyviä vaikutuksia, valmistajan ja hyväksyntäviranomaisen on päätettävä, tarvitaanko korjausta. |
|
2.1.5. |
Tarkkuusvaaka 2.1.5.1. Polttoaineenkulutuksen mittaamiseen käytettävän tarkkuusvaa’an on täytettävä taulukossa A8.App7/1 esitetyt vaatimukset.
Taulukko A8.App7/1 Analyysivaa’an varmennuskriteerit
2.1.5.2. Tarkkuusvaaka on kalibroitava laitteen valmistajan ohjeiden mukaan tai vähintään taulukossa A8.App7/2 esitetyin välein.
Taulukko A8.App7/2 Laitteiden kalibrointivälit
2.1.5.3. Käytössä on oltava sopivat järjestelyt tärinän ja konvektion vaikutusten vaimentamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi vaimennusalusta ja tuulisuoja. Kuva A8.App7/1 Esimerkki käytettävistä laitteista 
jossa 1 on esivakautuksessa käytettävä ulkoinen polttoaineenlähde 2 on paineensäädin 3 on ajoneuvoon alun perin asennettu polttoainesäiliö 4 on polttokennojärjestelmä 5 on tarkkuusvaaka 6 on yksi tai useampi polttoaineenkulutuksen mittaamiseen käytettävä ajoneuvon ulkopuolinen säiliö. |
|||||||||||||
2.2. Testausmenettely
2.2.1. Mitataan ajoneuvon ulkopuolisen säiliön massa ennen testiä.
2.2.2. Liitetään ajoneuvon ulkopuolinen säiliö ajoneuvon polttoaineputkeen kuvan A8.App7/1 mukaisesti.
2.2.3. Tehdään testi syöttämällä polttoainetta ajoneuvon ulkopuolisesta säiliöstä.
2.2.4. Kytketään ajoneuvon ulkopuolinen säiliö irti putkesta.
2.2.5. Mitataan säiliön massa testin jälkeen.
2.2.6. Lasketaan tasapainottamaton varausta ylläpidettäessä tapahtuva polttoaineenkulutus FCCS,nb ennen testiä ja sen jälkeen mitatusta massasta käyttämällä seuraavaa yhtälöä:
jossa
|
FCCS,nb |
on testissä mitattu tasapainottamaton varausta ylläpidettäessä tapahtuva polttoaineenkulutus [kg/100 km] |
|
g1 |
on säiliön massa testin alussa [kg] |
|
g2 |
on säiliön massa testin lopussa [kg] |
|
d |
on testissä ajettu matka [km]. |
FCCS,nb,p
Alaliite 9
Menetelmän vastaavuuden määrittäminen
1. Yleinen vaatimus
Hyväksyntäviranomainen voi valmistajan pyynnöstä hyväksyä muita mittausmenetelmiä, jos ne antavat vastaavat tulokset tämän alaliitteen 1.1 kohdan mukaisesti. Ehdotetun menetelmän vastaavuus on osoitettava hyväksyntäviranomaiselle.
1.1. Vastaavuudesta päättäminen
Ehdotetun menetelmän katsotaan olevan vastaava, jos sen tarkkuus ja toistotarkkuus ovat samat tai paremmat kuin vertailumenetelmän.
1.2. Vastaavuuden määrittäminen
Menetelmän vastaavuus määritetään ehdotetun ja vertailumenetelmän välillä tehdyn korrelaatiotutkimuksen perusteella. Korrelaatiotestaukseen käytettävien menetelmien on oltava tyyppihyväksyntäviranomaisen hyväksymiä.
Ehdotetun ja vertailujärjestelmän tarkkuuden ja toistotarkkuuden määrittämisen perusperiaatteen on oltava standardin ISO 5725 osan 6 liitteessä 8 ”Comparison of alternative Measurement Methods” annettujen ohjeiden mukainen.
1.3. Täytäntöönpanovaatimukset
Varattu
( 1 ) Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 83 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvojen hyväksyntää epäpuhtauspäästöjen osalta moottorin polttoainevaatimusten mukaan [2015/1038] (EUVL L 172, 3.7.2015, s. 1).
( 2 ) Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 85 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat luokkiin M ja N kuuluvien moottoriajoneuvojen käyttövoimaksi tarkoitettujen polttomoottoreiden tai sähköisten ajolaitteiden hyväksymistä niiden nettotehon ja sähköisen ajolaitteen 30 minuutin enimmäistehon mittauksen osalta (EUVL L 323, 7.11.2014, s. 52).
( 3 ) Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 103 – Moottorikäyttöisten ajoneuvojen varaosakatalysaattorien hyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset (EUVL L 158, 19.6.2007, s. 106).
( *1 ) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1152, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2017, menetelmän vahvistamisesta sääntömääräisen testausmenettelyn muuttumisen huomioon ottamiseksi tarvittavien korrelaatioparametrien määrittämiseksi kevyiden hyötyajoneuvojen osalta ja asetuksen (EU) No 293/2012 muuttamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 644).
( *2 ) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1153, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2017, menetelmän vahvistamisesta sääntömääräisen testausmenettelyn muuttumisen huomioon ottamiseksi tarvittavien korrelaatioparametrien määrittämiseksi ja asetuksen (EU) No 1014/2010 muuttamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 679).”
( 4 ) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1213/2012, annettu 17 päivänä joulukuuta 2012, tiettyihin GSP-jaksoihin sovellettavien tullietuuksien suspendoimisesta tiettyjen GSP-järjestelmän edunsaajamaiden osalta yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012 mukaisesti (EUVL L 353, 21.12.2012, s. 31).
( 5 ) Tarpeeton viivataan yli (joissakin tapauksissa ei tarvitse viivata yli mitään, jos soveltuvia vaihtoehtoja on useampia).
( 6 ) Renkaan tyyppi E-säännön nro 117 mukaisesti.
( 7 ) Ilmoitetaan sovellettava menettely.
( 8 ) Kipinäsytytysmoottorilla varustetut ajoneuvot.
( 9 ) Puristussytytysmoottorilla varustetut ajoneuvot.
( 10 ) Mitattuna yhdistetyssä syklissä.
( 11 ) Taulukko toistetaan kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta.
( 12 ) Taulukkoa laajennetaan tarvittaessa siten, että kullekin ekoinnovaatiolle varataan oma rivi.
( 13 ) Ekoinnovaatioiden yleinen koodi koostuu seuraavista tekijöistä, jotka erotetaan toisistaan tyhjällä välillä:
— direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII määritellyn hyväksyntäviranomaisen koodi
— yksilöllinen koodi kullekin ekoinnovaatiolle, jolla ajoneuvo on varustettu, ilmoitetaan komission hyväksymispäätösten mukaisessa aikajärjestyksessä.
(Esimerkiksi yleisen koodin kolmelle ekoinnovaatiolle, jotka on hyväksytty kronologisessa järjestyksessä numeroilla 10, 15 ja 16 ja jotka on asennettu saksalaisen tyyppihyväksyntäviranomaisen sertifioimaan ajoneuvoon, pitäisi olla ”e1 10 15 16”).
( 14 ) EUVL L 140, 5.6.2009, s. 88.
( *3 ) Komission asetus (EU) N:o 1230/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massojen ja mittojen tyyppihyväksyntävaatimusten osalta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L 353, 21.12.2012, s. 31).
( *4 ) Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1182/71, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1971, määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä (EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1).
( 15 ) Hybridiajoneuvojen osalta energian kokonaiskulutus on muunnettava CO2:ksi. Tätä muuntamista koskevat säännöt esitetään toisessa vaiheessa.
( 16 ) 1 Saksa, 2 Ranska, 3 Italia, 4 Alankomaat, 5 Ruotsi, 6 Belgia, 7 Unkari, 8 Tšekki, 9 Espanja, 11 Yhdistynyt kuningaskunta, 12 Itävalta, 13 Luxemburg, 17 Suomi, 18 Tanska, 19 Romania, 20 Puola, 21 Portugali, 23 Kreikka, 24 Irlanti, 25 Kroatia, 26 Slovenia, 27 Slovakia, 29 Viro, 32 Latvia, 34 Bulgaria, 36 Liettua, 49 Kypros, 50 Malta.
( 17 ) EUVL L 326, 18.11.2006.
( 18 )
Grms: Tärinäsignaalin tehollisarvo (rms) lasketaan määrittämällä signaalin itseisarvon neliö kussakin mittauspisteessä, laskemalla itseisarvon neliön keskiarvo ja määrittämällä sitten keskiarvon neliöjuuri. Tuloksena saatu luku on Grms:n arvo.
( 19 ) Tarpeeton yliviivataan.
( 20 ) Tarpeeton yliviivataan.
( 21 ) Tarpeeton yliviivataan.
( 22 ) Tarpeeton yliviivataan.
( 23 ) Tarpeeton yliviivataan.
( 24 ) Tarpeeton yliviivataan.
( 25 ) Jos tyypin tunniste sisältää tämän tyyppihyväksyntätodistuksen tarkoittaman ajoneuvon, komponentin tai erillisen teknisen yksikön kuvauksen kannalta tarpeettomia merkkejä, ne on korvattava asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).
( 26 ) Tarpeeton yliviivataan.
( 27 ) Saatavissa osoitteesta: http://www.oasis-open.org/committees/download.php/2412/Draft%20Committee%20Specification.pdf
( 28 ) Saatavissa osoitteesta: http://lists.oasis-open.org/archives/autorepair/200302/pdf00005.pdf
( 29 ) EUVL L 323, 7.11.2014, s. 91.
( *5 ) EUVL L 145, 31.5.2011, s. 1.”
( 30 ) Ilmoitetaan polttoaineeseen sovellettavat rajoitukset (esim. L-ryhmä tai H-ryhmä maakaasulle).
( 31 ) Kahdella polttoaineella toimivien ajoneuvojen osalta toistetaan kumpaakin polttoainetta koskeva taulukko.
( 32 ) Kun testi tehdään flex-fuel-ajoneuvoille molempien polttoaineiden osalta asetuksen (EU) 2017/1151 liitteessä I olevan kuvan I.2.4 mukaisesti, ja sellaisille ajoneuvoille, jotka toimivat nestekaasulla tai maakaasulla/biometaanilla ja joko kahdella tai yhdellä polttoaineella, taulukko on toistettava testissä käytettyjen eri vertailupolttoaineiden osalta ja huonoimmat saavutetut tulokset esitetään lisätaulukossa. Tarvittaessa on osoitettava E-säännön nro 83 liitteessä 12 olevan 3.1.4 kohdan mukaisesti, onko tulokset saavutettu laskemalla vai mittaamalla.
( 33 ) Kahdella polttoaineella toimivien ajoneuvojen osalta toistetaan kumpaakin polttoainetta koskeva taulukko.
( 34 ) Kun testi tehdään flex-fuel-ajoneuvoille molempien polttoaineiden osalta asetuksen (EU) 2017/1151 liitteessä I olevan kuvan I.2.4. mukaisesti, ja sellaisille ajoneuvoille, jotka toimivat nestekaasulla tai maakaasulla/biometaanilla ja joko kahdella tai yhdellä polttoaineella, taulukko on toistettava testissä käytettyjen eri vertailupolttoaineiden osalta ja huonoimmat saavutetut tulokset esitetään lisätaulukossa. Tarvittaessa on osoitettava E-säännön nro 83 liitteessä 12 olevan 3.1.4 kohdan mukaisesti, onko tulokset saavutettu laskemalla vai mittaamalla.
( 35 ) Tarpeeton yliviivataan.
( 36 ) Tarpeeton yliviivataan.
( 37 ) Ilmoitetaan polttoaineeseen sovellettavat rajoitukset (esim. L-ryhmä tai H-ryhmä maakaasulle).
( 38 ) Tapauksen mukaan.
( 39 ) Euro VI -luokan osalta on tulkittava, että ESC-sykli tarkoittaa WHSC-sykliä ja ETC-sykli WHTC-sykliä.
( 40 ) Jos paineistettua maakaasua ja nestekaasua käyttävät moottorit testataan Euro VI -luokassa eri vertailupolttoaineilla, kutakin testattua vertailupolttoainetta varten on täytettävä oma taulukkonsa.
( 41 ) Tapauksen mukaan.
( 42 ) Euro VI -luokan osalta on tulkittava, että ESC-sykli tarkoittaa WHSC-sykliä ja ETC-sykli WHTC-sykliä.
( 43 ) Jos paineistettua maakaasua ja nestekaasua käyttävät moottorit testataan Euro VI -luokassa eri vertailupolttoaineilla, kutakin testattua vertailupolttoainetta varten on täytettävä oma taulukkonsa.
( 44 ) Tapauksen mukaan.
( 45 ) Tapauksen mukaan.
( 46 ) Taulukko toistetaan kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta.
( 47 ) Tapauksen mukaan.
( 48 ) Tapauksen mukaan.
( 49 ) Tapauksen mukaan.
( 50 )
(h1) Taulukko toistetaan kunkin testatun variantin/version osalta.
( 51 )
(h2) Taulukko toistetaan kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta.
( 52 )
(h3) Taulukkoa laajennetaan tarvittaessa siten, että kullekin ekoinnovaatiolle varataan oma rivi.
( 53 )
(h8) Ekoinnovaatioiden yleinen koodi koostuu seuraavista tekijöistä, jotka erotetaan toisistaan tyhjällä välillä:
— liitteessä VII määritellyn hyväksyntäviranomaisen koodi
— yksilöllinen koodi kullekin ekoinnovaatiolle, jolla ajoneuvo on varustettu, ilmoitetaan komission hyväksymispäätösten mukaisessa aikajärjestyksessä.
— (Esimerkiksi yleisen koodin kolmelle ekoinnovaatiolle, jotka on hyväksytty aikajärjestyksessä numeroilla 10, 15 ja 16 ja asennettu saksalaisen tyyppihyväksyntäviranomaisen sertifioimaan ajoneuvoon, pitäisi olla: e1 10 15 16.)”
( 54 ) Ilmoitetaan tunnuskoodi.
( 55 ) Ilmoitetaan, soveltuuko ajoneuvo käytettäväksi oikean- vai vasemmanpuoleisessa liikenteessä vai sekä oikean- että vasemmanpuoleisessa liikenteessä.
( 56 ) Ilmoitetaan, käytetäänkö asennetussa nopeusmittarissa ja/tai matkamittarissa metrijärjestelmän vai sekä metrijärjestelmän että englantilaisen järjestelmän yksikköjä.
( 57 ) Lausunto ei rajoita jäsenvaltion oikeutta vaatia teknisiä muutoksia, jotta ajoneuvo voitaisiin rekisteröidä muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, johon se on tarkoitettu, kun liikenteen suunta on vastakkainen.
( 58 ) Tarpeeton yliviivataan.
( 59 ) Kun 4 ja 4.1 kohta täytetään, asetuksen (EU) N:o 1230/2012 määritelmiä 25 (akseliväli) ja 26 (akselien välinen etäisyys) on noudatettava.
( 60 ) Hybridisähköajoneuvojen osalta ilmoitetaan molemmat tehot.
( 61 ) Jos sähkömoottoreita on enemmän kuin yksi, ilmoitetaan kaikkien moottoreiden yhteisvaikutus.”
( 62 ) Lisävarusteet voidaan ilmoittaa Huomautuksia-kohdassa.
( 63 ) Koodit on kuvailtu liitteessä II olevassa C kohdassa.
( 64 ) Ilmoitetaan ainoastaan perusvärit seuraavasti: valkoinen, keltainen, oranssi, punainen, sinipunainen, sininen, vihreä, harmaa, ruskea tai musta.
( 65 ) Mukaan ei lueta istuinpaikkoja, jotka on tarkoitettu käytettäväksi vain ajoneuvon ollessa paikoillaan, eikä pyörätuolipaikkoja.
Luokkaan M3 kuuluvien linja-autojen osalta miehistön lukumäärä luetaan mukaan matkustajien lukumäärään.
( 66 ) Lisätään Euro-luokan numero sekä hyväksynnässä käytettyjä säännöksiä vastaava merkki.
( 67 ) Toistetaan kunkin mahdollisen polttoaineen osalta. Ajoneuvot, joiden polttoaineena voidaan käyttää sekä bensiiniä että kaasumaista polttoainetta mutta joissa bensiinijärjestelmä on asennettu ainoastaan hätätapauksia tai käynnistystä varten ja bensiinille tarkoitettuun polttoainesäiliöön mahtuu enintään 15 litraa bensiiniä, katsotaan ainoastaan kaasumaisella polttoaineella toimiviksi ajoneuvoiksi.
( 68 ) Kun kyseessä ovat Euro VI -dual-fuel-moottorit ja -ajoneuvot, toistetaan soveltuvin osin.
( 69 ) Ilmoitetaan ainoastaan soveltuvien säädösten mukaisesti arvioidut päästöt.
( 70 ) Sovelletaan vain, jos ajoneuvo on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti.
( 71 ) Ekoinnovaatioiden yleinen koodi koostuu seuraavista tekijöistä, jotka erotetaan toisistaan tyhjällä välillä:
— liitteessä VII määritellyn hyväksyntäviranomaisen koodi
— yksilöllinen koodi kullekin ekoinnovaatiolle, jolla ajoneuvo on varustettu, ilmoitetaan komission hyväksymispäätösten mukaisessa aikajärjestyksessä.
— (Esimerkiksi yleisen koodin kolmelle ekoinnovaatiolle, jotka on hyväksytty aikajärjestyksessä numeroilla 10, 15 ja 16 ja asennettu saksalaisen tyyppihyväksyntäviranomaisen sertifioimaan ajoneuvoon, pitäisi olla: e1 10 15 16.)
( 72 ) Kullakin yksittäisellä ekoinnovaatiolla saavutettu yhteenlaskettu hiilidioksidipäästöjen vähentyminen.
( 73 ) Jos ajoneuvo on varustettu 24 GHz:n taajuudella toimivalla lyhyen kantaman tutkalaitteella komission päätöksen 2005/50/EY mukaisesti (EUVL L 21, 25.1.2005, s. 15), valmistajan on annettava tässä kohdassa seuraava ilmoitus: ’Ajoneuvo on varustettu 24 GHz:n taajuudella toimivalla lyhyen kantaman tutkalaitteella.’
( 74 ) Valmistaja voi täyttää nämä kohdat kansainvälistä tai kansallista liikennettä tai molempia varten.
Kansallisen liikenteen osalta on merkittävä sen maan koodi, jossa ajoneuvo on tarkoitettu rekisteröitäväksi. Koodin on oltava standardin ISO 3166-1:2006 mukainen.
Kansainvälisen liikenteen osalta on merkittävä direktiivin numero (esim. 96/53/EY, kun kyseessä on neuvoston direktiivi 96/53/EY).
( 75 ) Kun kyseessä on asetuksen (EY) N:o 715/2007 soveltamisalaan kuuluva luokan N1 valmistunut ajoneuvo.
( 76 ) EUVL L 326, 24.11.2006, s. 55.
= ajoneuvon CO
= ajoneuvon CO
, jos 
: 
.
;
saa olla enintään ± 0,02.
, m
, ja 
ja sen vaiheissa p 
ja 
, otetaan taulukon A7/1 vaiheesta 9.
summan on vastattava testiajoneuvon L ja H eron kokonaisarvoa. Siihen viitataan arvona Δ(C
ja 
:n laskemiseksi siten, että lineaarisen kertoimen 
arvoksi otetaan f
ja 
. Polttoaineenkulutus soveltuvan WLTC-syklin yksittäisissä vaiheissa määritetään tämän alaliitteen 6 mukaisesti, ja arvoihin viitataan tekijöinä FC
ja tapauksen mukaan interpolointiperheen yksittäisellä ajoneuvolla ajetun siirtymäsyklin järjestysnumero 
on pienempi kuin ajoneuvolla L ajetun siirtymäsyklin järjestysnumero n
soveltamalla CO
