02016D0036(01) — FI — 31.12.2020 — 001.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/2248, annettu 3 päivänä marraskuuta 2016, niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, joiden rahayksikkö on euro, rahoitustulon jakamisesta (ECB/2016/36) (EUVL L 347 20.12.2016, s. 26) |
Muutettu:
|
|
Virallinen lehti |
||
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1735, annettu 12 päivänä marraskuuta 2020, |
L 390 |
60 |
20.11.2020 |
EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/2248,
annettu 3 päivänä marraskuuta 2016,
niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, joiden rahayksikkö on euro, rahoitustulon jakamisesta (ECB/2016/36)
(uudelleenlaadittu)
1 artikla
Määritelmät
Tässä päätöksessä tarkoitetaan
’kansallisella keskuspankilla’ sellaisen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jonka rahayksikkö on euro;
’luottolaitoksella’ joko a) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) No 575/2013 ( 1 ) 4 artiklan 1 kohdan a kohdassa tarkoitettua luottolaitosta, joka on toimivaltaisen viranomaisen valvonnan alainen, tai b) perussopimuksen 123 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muuta luottolaitosta, joka on valvontaa vastaavan toimivaltaisen kansallisen viranomaisen tarkastusmenettelyn alainen;
’velkapohjalla’ velkoja kunkin kansallisen keskuspankin taseessa, siten kuin velat on täsmennetty tämän päätöksen liitteessä I;
’käteisrahan käyttöönottopäivällä’ päivää, jona eurosetelit ja -kolikot tulevat lailliseksi maksuvälineeksi jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro;
’käteisrahan käyttöönottovuodella’ 12 kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa käteisrahan käyttöönottopäivästä;
’liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvillä eurojärjestelmän sisäisillä saldoilla’ kansallisen keskuspankin ja EKP:n sekä kansallisen keskuspankin ja toisen kansallisen keskuspankin välisiä saamisia ja velkoja, jotka johtuvat päätöksen EKP/2010/29 4 artiklan soveltamisesta,
’merkityn pääoman jakoperusteella’ kansallisten keskuspankkien (prosenttimääräisiä) osuuksia EKP:n merkityssä pääomassa, jotka saadaan soveltamalla kansallisiin keskuspankkeihin niiden painoarvoa EKPJ:n perussäännön 29.1 artiklassa tarkoitetussa jakoperusteessa, sellaisena kuin sitä sovelletaan kyseisen tilikauden osalta;
’käytöstä poistetuilla euroseteleillä’ eurosetelityyppiä tai -sarjaa, joka on poistettu käytöstä päätöksen EKP/2003/4 5 artiklan nojalla tehdyllä EKP:n neuvoston päätöksellä;
’liikkeeseenlaskujaksolla’ eurosetelityyppiin tai -sarjaan liittyvää jaksoa, joka alkaa päivänä, jona kyseisen eurosetelityypin tai -sarjan ensimmäinen liikkeeseenlasku kirjataan velkapohjaan, ja joka päättyy päivänä, jona kyseisen eurosetelityypin tai -sarjan viimeinen liikkeeseenlasku kirjataan velkapohjaan;
’laskentakorolla’ viimeisintä käytettävissä olevaa marginaalikorkoa, jota eurojärjestelmä käyttää huutokauppoina toteutettavissa perusrahoitusoperaatioissaan Euroopan keskuspankin suuntaviivojen EKP/2014/60 ( 2 ) 6 artiklan mukaan (EU) 2015/510. Mikäli samana päivänä toteutetaan useita perusrahoitusoperaatioita selvitettäviksi, käytetään samanaikaisesti toteutettujen operaatioiden marginaalikorkojen keskiarvoa;
’yksilöitävillä saamisilla’ velkapohjaa vastaavia saamisia kunkin kansallisen keskuspankin taseessa, siten kuin nämä saamiset on täsmennetty tämän päätöksen liitteessä II;
’viiteajanjaksolla’ 24 kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa 30 kuukautta ennen käteisrahan käyttöönottopäivää;
’päivittäisellä valuuttaviitekurssilla’ päivittäistä valuuttaviitekurssia, joka perustuu Euroopan keskuspankkijärjestelmään kuuluvien ja kuulumattomien keskuspankkien väliseen säännölliseen päivittäiseen, yleensä klo 14.15 Keski-Euroopan aikaan tapahtuvaan, yhteistyökäytäntöön ( 3 );
’poiskirjaamisella’ käytöstä poistettujen eurosetelien poistamista tase-erästä ’liikkeessä olevat setelit’;
’liikkeeseenlaskua koskevalla jakoperusteella’ keskimääräistä merkityn pääoman jakoperustetta käytöstä poistetun eurosetelityypin tai -sarjan liikkeeseenlaskujakson aikana;
’yhdenmukaistetulla taseella’ (HBS) yhdenmukaistettua tasetta sellaisena kuin siitä säädetään Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) ( 4 ) liitteessä VIII.
2 artikla
Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saldot
Kun jäsenvaltio ottaa euron käyttöön, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyviä eurojärjestelmän sisäisiä saldoja koskeva laskelma kirjataan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kirjanpitoon siten, että arvopäivänä on käteisrahan käyttöönottopäivä.
Sinä ensimmäisenä vuonna, josta alkaen kulloistakin viiden vuoden välein tehtävää tarkistusta sovelletaan EKPJ:n perussäännön 29.3 artiklan mukaisesti, liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saldot lasketaan tammikuun 1 päivän ja 31 päivän väliseltä ajanjaksolta tarkistetun merkityn jakoperusteen mukaisesti, jota sovelletaan eurosetelien liikkeeseenlaskujen kokonaismäärien saldoihin edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta.
3 artikla
Rahoitustulon määritysmenetelmä
Kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulon määrä määritetään laskemalla sen kirjanpitoon kirjatuista yksilöitävistä saamisista kertyvä todellinen tulo. Tästä poiketen
kullan ei katsota kerryttävän tuloa;
seuraavien erien katsotaan kerryttävän rahoitustuloa laskentakoron mukaan:
rahapoliittisista syistä päätöksen EKP/2009/16 nojalla pidettävät arvopaperit;
rahapoliittisista syistä päätöksen EKP/2011/17 nojalla pidettävät arvopaperit;
valtion-, alue- ja paikallishallinnon ja hyväksyttyjen valtiosidonnaisten laitosten liikkeeseen laskemat velkainstrumentit sekä julkisten yritysten liikkeeseen laskemat korvaavat velkainstrumentit, joita pidetään rahapolitiikan harjoittamista varten joko Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2020/188 (EKP/2020/9) ( 5 ) tai Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2020/440 (EKP/2020/17) ( 6 ) nojalla.
4 artikla
Eurojärjestelmän sisäisiin saldoihin tehtävät mukautukset
Rahoitustuloa laskettaessa liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyviä kunkin kansallisen keskuspankin eurojärjestelmän sisäisiä saldoja mukautetaan seuraavan laskukaavan mukaisesti määritetyllä hyvityksellä:
jossa
C |
on hyvitys, |
K |
on kunkin kansallisen keskuspankin osalta euromäärä, joka saadaan soveltamalla merkityn pääoman jakoperustetta liikkeeseen laskettujen setelien keskimääräiseen arvoon viiteajanjakson aikana, jolloin euron käyttöön ottavan jäsenvaltion kansallisen valuutan määräisten liikkeeseen laskettujen setelien määrä muunnetaan euroiksi päivittäisen valuuttaviitekurssin mukaan viiteajanjakson aikana, |
A |
on kunkin kansallisen keskuspankin osalta liikkeeseen laskettujen setelien keskimääräinen euromääräinen arvo viiteajanjakson aikana, muunnettuna euroiksi päivittäisen valuuttaviitekurssin mukaan viiteajanjakson aikana, |
S |
on seuraava kerroin kunkin tilikauden osalta, alkaen käteisrahan käyttöönottopäivästä:
|
5 artikla
Rahoitustulon laskeminen ja jakaminen
6 artikla
Eurosetelien poistamisesta johtuvan tulon laskeminen ja kohdistaminen
Käytöstä poistetut eurosetelit kirjataan pois seuraavasti:
Poiskirjaamispäivänä EKP:n ja kansallisten keskuspankkien tase-erästä ”liikkeessä olevat setelit” vähennetään sellaisten käytöstä poistettujen eurosetelien kokonaismäärä, jotka ovat vielä liikkeessä. Tällöin liikkeeseen laskettujen mutta käytöstä poistettujen eurosetelien tosiasialliset määrät mukautetaan näiden setelien liikkeeseenlaskujakson jakoperusteen mukaan laskettaviin suhteellisiin määriin, ja erot tasataan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kesken.
Käytöstä poistettujen eurosetelien mukautettu määrä poistetaan tase-erästä ”liikkeessä olevat setelit” ja siirretään kansallisten keskuspankkien tuloslaskelmiin.
Kukin kansallinen keskuspankki tekee varauksen niitä käytöstä poistettavia euroseteleitä varten, joiden odotetaan tulevan vielä vaihdettaviksi. Varauksen on vastattava asianomaisen kansallisen keskuspankin osuutta, joka lasketaan liikkeeseenlaskujakson jakoperusteen mukaisesti varauksen kokonaismäärästä.
7 artikla
Kumoaminen
8 artikla
Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2016.
LIITE I
VELKAPOHJAN RAKENNE
A. Velkapohja sisältää yksinomaan seuraavat erät:
Liikkeessä olevat setelit
Kun tätä liitettä sovelletaan käteisrahan käyttöönottovuonna kunkin eurojärjestelmään liittyvän kansallisen keskuspankin osalta, ”liikkeessä olevat setelit”
sisältävät kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemat kansallisen rahayksikön määräiset setelit ja
niiden määrästä on vähennettävä niihin ennakkoon jaettuihin euroseteleihin liittyvien korottomien lainojen arvo, joita ei ole vielä veloitettu (osa yhdenmukaistetun taseen vastaavien erästä 6).
Käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen ”liikkeessä olevilla seteleillä” tarkoitetaan kunkin kansallisen keskuspankin osalta ainoastaan euromääräisiä seteleitä.
Jos TARGET2 on kiinni käteisrahan käyttöönottopäivänä, kansallisen keskuspankin velka, joka johtuu euroseteleistä, jotka on jaettu ennakkoon ja jotka ovat tulleet liikkeeseen ennen käteisrahan käyttöönottopäivää, lasketaan mukaan velkapohjaan (osana yhdenmukaistetun taseen vastattavien erään 10.4 kuuluvia vastaavia tilejä), kunnes velka tulee osaksi TARGET2-tapahtumista johtuvia eurojärjestelmän sisäisiä velkoja.
Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille, kaikki seuraavat mukaan luettuina:
sekkitilit, mukaan lukien EKPJ:n perussäännön 19.1 artiklan mukaiset vähimmäisvarannot (yhdenmukaistetun taseen vastattavien erä 2.1);
eurojärjestelmän talletusmahdollisuuteen tehdyt talletukset (yhdenmukaistetun taseen vastattavien erä 2.2),
määräaikaistalletukset (yhdenmukaistetun taseen vastattavien erä 2.3),
käänteisistä hienosäätöoperaatioista johtuvat velat (yhdenmukaistetun taseen vastattavien erä 2.4)
vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset (yhdenmukaistetun taseen vastattavien erä 2.5)
Laiminlyöntiin syyllistyneille eurojärjestelmän vastapuolille olevat talletusvelat, jotka on siirretty yhdenmukaistetun taseen vastattavien erästä 2.1.
Kansallisten keskuspankkien eurojärjestelmän sisäiset velat, jotka syntyvät kun EKP laskee liikkeelle velkasitoumuksia suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 13 artiklan mukaisesti (yhdenmukaistetun taseen vastattavien erä 10.2).
Liikkeessä oleviin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset nettovelat, mukaan lukien tämän päätöksen 4 artiklan soveltamisesta johtuvat nettovelat (osa yhdenmukaistetun taseen vastattavien erästä 10.3).
TARGET2-tapahtumista johtuvat eurojärjestelmän sisäiset nettovelat, joille maksetaan laskentakoron mukaista korkoa (osa yhdenmukaistetun taseen vastattavien erästä 10.4).
Kunkin kansallisen keskuspankin kunkin vuosineljänneksen päättyessä kirjaama korko, joka on kertynyt rahapoliittisista operaatioista johtuvista veloista, joiden maturiteetti on yksi vuosi tai pidempi (osa yhdenmukaistetun taseen vastattavien erästä 12.2).
EKP:hen kohdistuvat velat, jotka ovat sellaisen saatavan vakuutena, joka liittyy swap-sopimuksiin EKP:n ja eurojärjestelmään kuulumattoman, eurojärjestelmälle nettotuottoa tuovan keskuspankin kanssa (osa taseen ulkopuolisia velkoja).
B. Kunkin kansallisen keskuspankin velkapohjan määrä lasketaan suuntaviivoissa (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) vahvistettujen tilinpäätöksen laatimista koskevien yhdenmukaistettujen periaatteiden ja sääntöjen mukaisesti.
LIITE II
YKSILÖITÄVIEN SAAMISTEN RAKENNE
A. Yksilöitävät saamiset sisältävät yksinomaan seuraavat erät:
Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille (yhdenmukaistetun taseen vastaavien erä 5).
Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit (osa yhdenmukaistetun taseen vastaavien erästä 7.1).
Eurojärjestelmän sisäiset saamiset, jotka vastaavat muiden valuuttavarantosaamisten kuin kullan siirtoa EKP:lle EKPJ:n perussäännön 30 artiklan mukaisesti (osa yhdenmukaistetun taseen vastaavien erästä 9.2).
Liikkeessä oleviin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset nettosaamiset mukaan lukien tämän päätöksen 4 artiklan soveltamisesta johtuvat nettosaamiset (osa yhdenmukaistetun taseen vastaavien erästä 9.4).
TARGET2-tapahtumista johtuvat eurojärjestelmän sisäiset nettovelat, joille maksetaan laskentakoron mukaista korkoa (osa yhdenmukaistetun taseen vastaavien erästä 9.5).
Kulta, mukaan lukien EKP:lle siirrettyyn kultaan liittyvät saamiset sellaisena määränä, että kukin kansallinen keskuspankki kykenee yksilöimään kullastaan osuuden, joka vastaa tilannetta, jossa sen osuutta merkityn pääoman jakoperusteesta sovelletaan kaikkien kansallisten keskuspankkien yksilöimän kullan kokonaismäärään (yhdenmukaistetun taseen vastaavien erä 1 ja osa vastaavien erästä 9.2).
Tätä päätöstä sovellettaessa kulta arvostetaan 31 päivänä joulukuuta 2002 voimassa olleen, unssia kohti lasketun kullan euromääräisen hinnan perusteella.
Sellaisista euroseteleistä johtuvat saamiset, jotka on jaettu ennakkoon suuntaviivojen EKP/2006/9 mukaisesti ja jotka ovat tulleet liikkeeseen ennen käteisrahan käyttöönottopäivää (osana yhdenmukaistetun taseen vastaavien erää 4.1 käteisrahan käyttöönottopäivään saakka ja sen jälkeen osana yhdenmukaistetun taseen vastaavien erän 9.5 vastaavia tilejä), kuitenkin vain siihen saakka, kunnes tällaisesta saamisesta tulee osa TARGET2-tapahtumista johtuvia eurojärjestelmän sisäisiä velkoja.
Eurojärjestelmän luottotoimiin liittyvät eurojärjestelmän vastapuolten laiminlyönneistä johtuvat avoimet saamiset ja/tai rahoitusvarat tai kolmansilta olevat saamiset, jotka on otettu omaksi tai hankittu realisoitaessa vakuutta, jonka laiminlyöntiin syyllistynyt eurojärjestelmän vastapuoli on asettanut eurojärjestelmän luottotoimien yhteydessä; siirretty yhdenmukaistetun taseen vastaavien erästä 5 (osa yhdenmukaistetun taseen vastaavien erästä 11.6).
Kunkin kansallisen keskuspankin vuosineljänneksen päättyessä kirjaama korko, joka on kertynyt rahapoliittisista operaatioista johtuvista saamisista, joiden maturiteetti on yksi vuosi tai pidempi (osa yhdenmukaistetun taseen vastaavien erästä 11.5).
Saldot, jotka liittyvät rahapoliittisista syistä pidettävistä, arvoltaan alentuneista arvopapereista kertyneeseen korkoon (lukuun ottamatta tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista arvoltaan alentuneista arvopapereista kertynyttä korkoa) (kuuluu yhdenmukaistetun taseen erään 11.5).
Saamiset, jotka ovat euroalueen vastapuolilta ja jotka liittyvät swap-sopimuksiin EKP:n ja eurojärjestelmään kuulumattoman, eurojärjestelmälle nettotuottoa tuovan keskuspankin kanssa (osa yhdenmukaistetun taseen vastaavien erästä 3.1).
Eurojärjestelmään kuulumattomilta keskuspankeilta olevat saamiset, jotka liittyvät likviditeettiä lisääviin operaatioihin (kuuluu yhdenmukaistetun taseen erään 4.1 tai taseen ulkopuolisiin eriin).
B. Kunkin kansallisen keskuspankin yksilöitävissä olevien saamisten arvo määrä lasketaan suuntaviivoissa (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) vahvistettujen tilinpäätöksen laatimista koskevien yhdenmukaistettujen periaatteiden ja sääntöjen mukaisesti.
LIITE III
A. Ensimmäinen erityinen mukautus
Mikäli liikkeeseen laskettujen setelien keskimääräinen kokonaisarvo käteisrahan käyttöönottovuonna alittaa viiteajanjakson aikana liikkeeseen laskettujen setelien keskimääräisen euromääräisen kokonaisarvon (mukaan lukien euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansallisten valuuttojen määräiset setelit muutettuina euromääräisiksi päivittäisen valuuttaviitekurssin mukaan viitejakson aikana), 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua käteisrahan käyttöönottovuoteen sovellettavaa kerrointa S pidennetään taannehtivasti samassa suhteessa kuin liikkeeseen laskettujen setelien keskiarvo on pienentynyt.
Pienennyksen jälkeenkin kertoimen on oltava vähintään 0,8606735. Jos tätä poikkeusta sovelletaan, neljännes tästä käteisrahan käyttöönottovuoteen sovellettavasta kansallisten keskuspankkien hyvitysten (C) pienennyksestä on lisättävä kuhunkin kansallisten keskuspankkien 4 artiklan 1 kohdan mukaiseen toisena, kolmantena, neljäntenä ja viidentenä vuonna käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen sovellettavaan hyvitykseen.
B. Toinen erityinen mukautus
Mikäli kansalliset keskuspankit, joiden 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hyvitys on positiivinen luku, maksavat nettokorkoa liikkeeseen laskettuihin seteleihin liittyville eurojärjestelmän sisäisille saldoille, ja tämä nettokorko, kun se lisätään niiden tuloslaskelman erään ”rahoitustulon netto-osuus” vuoden lopussa, johtaa nettokustannukseen, 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua käteisrahan käyttöönottovuoteen sovellettavaa kerrointa S pienennetään siinä määrin kuin se on tarpeen tämän tilanteen korjaamiseksi.
Pienennyksen jälkeenkin kertoimen on oltava vähintään 0,8606735. Jos tätä poikkeusta sovelletaan, neljännes tästä käteisrahan käyttöönottovuoteen sovellettavasta kansallisten keskuspankkien hyvitysten (C) pienennyksestä lisätään kuhunkin kansallisten keskuspankkien 4 artiklan 1 kohdan mukaiseen toisena, kolmantena, neljäntenä ja viidentenä vuonna käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen sovellettavaan hyvitykseen.
LIITE IV
KUMOTTU PÄÄTÖS JA LUETTELO MUUTOKSISTA
Päätös EKP/2010/23 |
EUVL L 35, 9.2.2011, s. 17. |
Päätös EKP/2011/18 |
EUVL L 319, 2.12.2011, s. 116. |
Päätös EKP/2014/24 |
EUVL L 117, 7.6.2014, s. 168. |
Päätös EKP/2014/56 |
EUVL L 53, 25.2.2015, s. 21. |
Päätös EKP/2015/37 |
EUVL L 313, 28.11.2015, s. 42. |
( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).
( 2 ) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (yleisasiakirjasuuntaviivat) (EKP/2014/60) (EUVL L 91, 2.4.2015, s. 3).
( 3 ) Keski-Euroopan ajassa (CET) otetaan huomioon siirtyminen Keski-Euroopan kesäaikaan.
( 4 ) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2016/2249, annettu 3 päivänä marraskuuta 2016, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKP/2016/34) (ks. tämän virallisen lehden sivu 37).
( 5 ) Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2020/188, annettu 3 päivänä helmikuuta 2020, julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmasta jälkimarkkinoilla (EKP/2020/9) (EUVL L 39, 12.2.2020, s. 12).
( 6 ) Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2020/440, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2020, pandemiaan liittyvässä poikkeustilanteessa toteutettavasta väliaikaisesta osto-ohjelmasta (EKP/2020/17) (EUVL L 91, 25.3.2020, s. 1).