►B

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2015/68

annettu 15 päivänä lokakuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 167/2013 täydentämisestä maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnässä sovellettavien, ajoneuvojen jarruttamista koskevien vaatimusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(EUVL L 017 23.1.2015, s. 1)

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2016/1788, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2016,

  L 277

1

13.10.2016

►M2

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/828, annettu 15 päivänä helmikuuta 2018,

  L 140

5

6.6.2018

►C1

Oikaisu, EUVL L 230, 17.7.2020, s.  40 (2015/68,)

2.1.1.1.

Jarrujen komponentit ja osat on suunniteltava, rakennettava ja asennettava siten, että ajoneuvo tavanomaisessa käytössä täyttää tässä liitteessä vahvistetut vaatimukset siihen mahdollisesti kohdistuvasta tärinästä huolimatta.

2.1.1.2.

Jarrujen komponentit ja osat on erityisesti suunniteltava, rakennettava ja asennettava siten, että ne sietävät syöpymistä ja vanhenemista aiheuttavia olosuhteita.

2.1.1.3

Jarrupäällysteissä ei saa olla asbestia.

2.1.1.4.

Ajoneuvoon ei saa asentaa säädettäviä venttiilejä, joiden avulla ajoneuvon käyttäjän olisi mahdollista muuttaa jarrujärjestelmän tehoa niin, ettei siihen enää sovellettaisi tämän asetuksen vaatimuksia käytön aikana. Ajoneuvoon voidaan asentaa sellainen säädettävä venttiili, jota vain valmistaja voi käyttää erikoistyökalulla tai joka on suojattu väärinkäytön estävällä sinetillä, sillä edellytyksellä, että ajoneuvon käyttäjä ei pysty säätämään kyseistä venttiiliä tai että mahdollinen käyttäjän tekemä säätö on helposti valvontaviranomaisten havaittavissa.

2.1.1.5

Vedettävä ajoneuvo on varustettava automaattisella kuormituksen tunnistuslaitteella lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:

▼M1

▼B

2.1.3

Ajoneuvoihin ja niiden jarrujärjestelmiin sovelletaan liitteen II lisäyksen 1 asiaankuuluvia vaatimuksia.

2.1.4

2.1.5

2.1.5.1   Liitännän tyyppi

2.1.5.1.3

►M1  ————— ◄ ISO-standardin 7638:2003 mukaista liitintä voidaan tapauksen mukaan käyttää 5- tai 7-napaisena. Edellä 2.1.5.1.1 ja 2.1.5.1.2 kohdassa tarkoitetut liittimet on sijoitettava traktoriin kuvassa 1 esitetyllä tavalla. Kuva 1 Hydrauliset liitosjohdot

2.1.6

Traktoria ja vedettävää ajoneuvoa yhdistävien joustavien johtojen ja kaapeleiden katsotaan olevan osa vedettävää ajoneuvoa.

2.1.7

Suljinlaitteet, jotka eivät toimi automaattisesti, eivät ole sallittuja.

2.1.8

2.2.1.1

Ajoneuvossa olevien jarrujärjestelmien on täytettävä käyttöjarrua, varajarrua ja seisontajarrua koskevat vaatimukset.

Traktorin ohjaamisen helpottamiseksi (toispuoleinen jarrutus työtehtävissä) traktorin käyttöjarrujärjestelmä voi koostua kahdesta riippumattomasta jarrupiiristä, jotka on yhdistetty erillisiin oikean tai vasemman puolen jarrupolkimiin.

▼M1

Luokan Tb traktorien tapauksessa, kun toispuoleinen jarrutustoiminto on aktivoituna, traktorilla ei saa olla mahdollista ajaa yli 40 km/h:n nopeudella taikka toiminnon on kytkeydyttävä pois päältä, kun nopeus on suurempi kuin 40 km/h. Näiden kahden toimenpiteen on oltava automaattisia.

▼B

Jos toispuoleinen jarrutustoiminto on aktiivisena, vedettävän ajoneuvo käyttöjarrujärjestelmän ei tarvitse aktivoitua alle 12 km/h:n nopeuksissa.

Traktoreissa, joissa erilliset polkimet on mahdollista yhdistää manuaalisesti, kuljettajan on voitava ajopaikaltaan helposti todeta, ovatko polkimet yhdistettyinä vai ei.

2.2.1.2

Käyttö-, vara- ja seisontajarrulaitteistoilla voi olla yhteisiä komponentteja, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

2.2.1.3

Jos käyttö- ja varajarrulaitteilla on erilliset hallintalaitteet, niiden samanaikainen käyttö ei saa saattaa sekä käyttö- että varajarrulaitetta toimintakyvyttömäksi riippumatta siitä, ovatko ne molemmat käyttökunnossa vai ainoastaan toinen niistä.

2.2.1.4

Jos käytetään muuta energianlähdettä kuin kuljettajan lihasvoimaa, riittää yksi tällainen energianlähde (hydraulipumppu, paineilmakompressori jne.), mutta tavan, jolla kyseisen energianlähteen muodostavaa laitetta käytetään, on oltava niin turvallinen kuin mahdollista.

2.2.1.5

Edellä olevien 2.2.1.2, 2.2.1.4 ja 2.2.1.25 kohdan vaatimukset on täytettävä käyttämättä sellaista automaattista laitetta, jonka tehottomuus voisi jäädä huomaamatta sen vuoksi, että tavallisesti lepoasennossa olevat osat kytkeytyvät toimintaan ainoastaan jarrujärjestelmässä ilmenevän vian yhteydessä.

2.2.1.6

Ajoneuvoissa, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 30 km/h, käyttöjarrujärjestelmän on vaikutettava kaikkiin pyöriin ainakin yhdellä akselilla. Kaikissa muissa tapauksissa käyttöjarrujärjestelmän on vaikutettava ajoneuvon kaikkiin pyöriin. Jos ajoneuvossa kuitenkin on vain yksi jarrutettava akseli, mutta käyttövoima kytkeytyy jarrutettaessa automaattisesti kaikkiin muihin akseleihin, kaikkien pyörien katsotaan olevan jarrutettavia.

Luokan C ajoneuvojen osalta tämä edellytys katsotaan täytetyksi, jos ajoneuvon kaikki telapyörät ovat jarrutettavia. Sellaisten luokan C ajoneuvojen osalta, joiden suurin rakenteellinen nopeus on pienempi kuin 30 km/h, tämä edellytys katsotaan täytetyksi, jos ainakin yksi telapyörä ajoneuvon kummallakin sivulla on jarrutettava.

Ajoneuvoissa, jotka on varustettu satulaistuimella ja ohjaustangolla, käyttöjarru voi vaikuttaa joko etu- tai taka-akseliin sillä edellytyksellä, että kaikki tämän asetuksen liitteessä II olevassa 2 kohdassa vahvistetut tehovaatimukset täyttyvät.

Kun luokkaan Ta kuuluvissa niveltraktoreissa jarrutus kohdistuu yhteen akseliin, ja tasauspyörästö sijaitsee käyttöjarrun ja pyörien välissä, kaikkien kyseisellä akselilla olevien pyörien katsotaan olevan jarrutettavia, kun käyttöjarrujärjestelmän aktivointi lukitsee automaattisesti tasauspyörästön tällä akselilla.

▼M1

2.2.1.6.1.   Hydrauliikan johtojen ja letkuasennelmien suorituskyky ajoneuvoissa, joissa on yksi jarrutettava akseli ja joissa käyttövoima kytkeytyy automaattisesti kaikkiin muihin akseleihin jarrutettaessa

Hydraulisen voimansiirron hydraulijohtojen on kestettävä purkauspaine, joka on vähintään nelinkertainen verrattuna valmistajan määrittelemään suurimpaan normaaliin käyttöpaineeseen (T). Letkuasennelmien on vastattava ISO-standardeja 1402:2009, 6605:2002 ja 7751:1997+A1:2011.

▼B

2.2.1.7

Jos käyttöjarrujärjestelmä vaikuttaa ajoneuvon kaikkiin pyöriin tai telapyöriin, vaikutuksen on jakauduttava asianmukaisesti eri akseleille. ►M1  ————— ◄

2.2.1.8

Käyttöjarrun vaikutuksen on jakauduttava samalla akselilla oleville pyörille tai telapyörille symmetrisesti suhteessa ajoneuvon pitkittäissuuntaiseen keskitasoon.

2.2.1.9

Käyttö-, vara- ja seisontajarrujärjestelmän on vaikutettava jarrupintoihin, jotka on pysyvästi yhdistetty pyöriin riittävän kestävillä komponenteilla. Jarrupinnan ja pyörien kytkeminen toisistaan irti ei saa olla mahdollista; seisontajarrujärjestelmän jarrupintojen irtikytkeminen on kuitenkin sallittua, jos se on yksinomaan kuljettajan istuimeltaan hallittavissa sellaisen järjestelmän avulla, joka ei voi kytkeytyä päälle vuodon seurauksena. Kun luokkien T ja C ajoneuvoissa, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 60 km/h, jarrutus vaikuttaa normaalisti useampaan kuin yhteen akseliin, yksi akseli voidaan kytkeä irti sillä edellytyksellä, että käyttöjarrun käyttäminen automaattisesti kytkee kyseisen akselin uudelleen ja että varmistetaan automaattinen uudelleenkytkeytyminen, jos energiansyöttö tai uudelleenkytkennän hallintalaitteen ohjauksen välitys vikaantuu.

2.2.1.10

►M1  Käyttöjarrujen kulumista on voitava kompensoida manuaalisen tai automaattisen säätöjärjestelmän avulla. ◄ Luokkiin Tb ja Cb kuuluvissa ajoneuvoissa käyttöjarrujen kulumisen kompensoinnin on tapahduttava automaattisen säätöjärjestelmän avulla. Lisäksi voimansiirron ja jarrujen hallintalaitteissa ja komponenteissa on oltava tarvittava liikevara ja tarpeen vaatiessa sopivat keinot kompensointiin siten, että jarrujen kuumentuessa tai jarrupäällysteiden kuluessa tiettyyn pisteeseen saakka tehokas jarrutus on varmistettu ilman välitöntä tarvetta jarrujen säätöön.

Luokkiin Ta ja Ca kuuluvia ajoneuvoja ei tarvitse varustaa järjestelmällä, joka kompensoi jarrujen kulumista automaattisen säätöjärjestelmän avulla. Jos näihin luokkiin kuuluva ajoneuvo kuitenkin on varustettu järjestelmällä, joka kompensoi jarrujen kulumista automaattisen säätöjärjestelmän avulla, tällaisen järjestelmän on oltava luokkien Tb ja Cb ajoneuvoissa käytettäviä järjestelmiä koskevien vaatimusten mukainen.

2.2.1.11

Hydrauliset jarrujärjestelmät

2.2.1.12

2.2.1.13

Rajoittamatta 2.1.2.3 kohdan vaatimusten soveltamista on silloin, kun lisäenergianlähteen käyttö on jarrulaitteen toimimisen kannalta välttämätöntä, energiavaraston oltava sellainen, että jarrutusteho riittää pysäyttämään ajoneuvon vahvistettujen vaatimusten mukaisesti moottorin sammuttuakin tai vian ilmetessä energianlähteen käyttöjärjestelmässä. Lisäksi, jos seisontajarruun vaikuttaa kuljettajan lihasvoiman lisäksi jokin apulaite, seisontajarrutuksen käynnistyminen on varmistettava silloinkin, kun tähän apulaitteeseen tulee vika, tarvittaessa sellaisella varaenergialla, joka on riippumaton apulaitetta tavallisesti syöttävästä voimanlähteestä. Tämä varaenergia voi olla myös käyttöjarrutukseen tarkoitettu.

2.2.1.14

Sellaisen traktorin osalta, johon voidaan kytkeä traktorin kuljettajan hallitsemalla jarrulla varustettu vedettävä ajoneuvo, traktorin käyttöjarrujärjestelmän on oltava varustettu laitteella, joka varmistaa, että vian ilmetessä vedettävän ajoneuvon jarrulaitteeseen tai traktorin ja vedettävän ajoneuvon välisen jarrujohdon (tai muun vastaavan liitännän) katketessa traktoria pystytään edelleen jarruttamaan varajarrulle vahvistettujen tehovaatimusten mukaisesti; tämä laite on asennettava traktorin käyttöjarrujärjestelmään sen varmistamiseksi, että traktoria pystytään edelleen jarruttamaan käyttöjarrulla varajarrulle vahvistettujen tehovaatimusten mukaisesti.

2.2.1.15

Pneumaattisen tai hydraulisen lisälaitteen on saatava energiansa automaattisesti sillä tavoin, että vahvistetut tehoarvot saavutetaan käytön aikana ja että energianlähteen vahingoittuessakaan lisälaitteen toiminta ei voi aiheuttaa jarrujärjestelmän energiavaraston laskua 2.2.1.12 kohdassa tarkoitetun tason alapuolelle.

2.2.1.16

Luokkien R2, R3, R4 tai S2 ajoneuvoja vetämään hyväksyttyjen traktoreiden on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:

2.2.1.17

Sellaisia traktoreita koskevat lisävaatimukset, joita voidaan käyttää paineilmajarrujärjestelmillä varustettujen vedettävien ajoneuvojen vetämiseen

▼M1

▼B

2.2.1.18

Sellaisia traktoreita koskevat lisävaatimukset, joita voidaan käyttää hydraulisilla jarrujärjestelmillä varustettujen vedettävien ajoneuvojen vetämiseen

▼M1

▼B

2.2.1.19

Niiden traktoreiden osalta, jotka on hyväksytty vetämään luokkaan R3, R4 tai S2 kuuluvia ajoneuvoja, saa vedettävän ajoneuvon käyttöjarrujärjestelmää käyttää ainoastaan yhdessä traktorin käyttö-, vara- tai seisontajarrujärjestelmän kanssa. Vedettävän ajoneuvon jarrujen automaattinen kytkeytyminen yksinään on kuitenkin sallittua, kun traktori käynnistää automaattisesti vedettävän ajoneuvon jarrujen toiminnan yksinomaan ajoneuvon vakauttamistarkoituksessa.

2.2.1.20.

▼M1

Siinä tapauksessa, että liitteessä II olevan 3.1.3.4 kohdan vaatimukset voidaan täyttää vain noudattamalla liitteessä II olevassa 3.1.3.4.1.1 kohdassa määrättyjä edellytyksiä, sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

▼B

2.2.1.21

▼M2 —————

▼B

2.2.1.22

Lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä varustetun ajoneuvon vetämiseen hyväksytyt traktorit on varustettava myös ISO-standardin 7638:2003 mukaisella erityisellä sähköliittimellä sähköistä ohjauksen välitystä varten. ISO-standardin 7638:2003 mukaista liitintä voidaan tapauksen mukaan käyttää 5- tai 7-napaisena.

2.2.1.23

Muiden kuin 2.2.1.21.1 kohdassa tarkoitettujen traktoreiden, jotka on varustettu lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä, on täytettävä liitteen XI vaatimukset.

2.2.1.24

Liitteen X vaatimuksia on sovellettava ajoneuvon kaikkien sellaisten kompleksisten sähköisten hallintajärjestelmien turvallisuusnäkökohtiin, jotka toteuttavat jarrutustoiminnon ohjauksen välityksen tai muodostavat osan siitä; tämä koskee myös niitä hallintajärjestelmiä, jotka käyttävät jarrujärjestelmiä automaattisesti ohjattuun jarrutukseen tai selektiiviseen jarrutukseen.

2.2.1.25

Luokkaan Tb kuuluvissa traktoreissa, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 60 km/h, käyttöjarrujärjestelmän, riippumatta siitä, onko se yhdistetty varajarrujärjestelmään, on oltava sellainen, että jos osa sen voimansiirrosta vioittuu, riittävää määrää pyöristä kuitenkin jarrutetaan käyttämällä käyttöjarrun hallintalaitetta; nämä pyörät on valittava siten, että käyttöjarrulaitteen jäännösjarrutusteho on liitteessä II olevan 3.1.4 kohdan vaatimusten mukainen.

Niiden osien, joihin vika ei vaikuta, on kyettävä osittain tai täysimääräisesti käyttämään vedettävän ajoneuvon jarruja.

▼M1 —————

▼B

2.2.1.26.

2.2.1.26.1   Traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 60 km/h

▼M1

▼B

2.2.1.26.2   Traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 60 km/h

▼M1

▼B

2.2.1.27

Ajoneuvoihin, joissa on sähköinen ohjauksen välitys tai joissa tiedonsiirto tapahtuu ISO 7638:2003 -standardin mukaisen liittimen napojen 6 ja 7 kautta, sovelletaan liitteessä XII vahvistettuja vaatimuksia.

2.2.1.28

2.2.1.29

Jäljempänä 2.2.1.29.1–2.2.1.29.6.3 kohdassa esitetään vaatimukset optisille merkkivaloille, joiden tarkoituksena on ilmoittaa kuljettajalle tietyistä traktorin jarrulaitteiston käyttöhäiriöistä (tai vioista). Näiden merkkivalojen ainoana tarkoituksena on ilmoittaa häiriöistä tai vioista jarrulaitteissa. Kohdassa 2.2.1.29.6 kuvailtua merkkivaloa voidaan kuitenkin käyttää myös ilmoittamiseen pyörästöön liittyvistä vioista.

2.2.1.30.

Sähköisen ohjauksen välityksen vika ei saa aiheuttaa kuljettajan aikeiden vastaista jarrutusta.

2.2.1.31

Hydrostaattisella voimansiirrolla varustettujen traktoreiden on oltava joko tämän liitteen tai liitteen IX vaatimusten mukaisia.

2.2.2.1

►M1  Luokkien R1a ja S1a ajoneuvoja ei tarvitse varustaa käyttöjarrujärjestelmällä. Luokkien R1b ja S1b ajoneuvoja ei tarvitse varustaa käyttöjarrujärjestelmällä, kun suurimpien teknisesti sallittujen akselimassojen summa on enintään 750 kg. ◄ Jos näihin luokkiin kuuluva ajoneuvo on kuitenkin varustettu käyttöjarrujärjestelmällä, sen on täytettävä samat vaatimukset kuin luokkien R2 ja S2 ajoneuvojen tapauksen mukaan.

2.2.2.2

►M1  Luokkien R1b ja S1b (kun suurimpien teknisesti sallittujen akselimassojen summa on suurempi kuin 750 kg) ja R2 ajoneuvot on varustettava joko jatkuva-, puolijatkuva- tai inertiatyyppisellä käyttöjarrujärjestelmällä. ◄ Jos näihin luokkiin kuuluvissa ajoneuvoissa kuitenkin on jatkuva- tai puolijatkuvatyyppinen käyttöjarrujärjestelmä, niiden on oltava samojen vaatimusten mukaisia kuin luokan R3 ajoneuvojen.

2.2.2.3

Luokkiin R3, R4 tai S2 kuuluvien vedettävien ajoneuvojen käyttöjarrujärjestelmien on oltava joko jatkuvaa tai puolijatkuvaa tyyppiä.

2.2.2.4

Käyttöjarrujärjestelmän on

2.2.2.5

Kaikkien jarrujärjestelmien vaikutuksen on jakauduttava samalla akselilla olevien pyörien välillä symmetrisesti suhteessa vedettävän ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon.

2.2.2.6

Sähköisen ohjauksen välityksen vika ei saa aiheuttaa kuljettajan aikeiden vastaista jarrutusta.

2.2.2.7

Vahvistetun tehon saavuttamiseksi vaadittavien jarrutuspintojen on oltava jatkuvassa kosketuksessa pyöriin joko kiinteästi tai vioille altistumattomien osien välityksellä.

2.2.2.8

Jarrujen kuluminen on voitava helposti kompensoida käsikäyttöisen tai automaattisen säätöjärjestelmän avulla. Lisäksi voimansiirron ja jarrujen hallintalaitteilla ja osilla on oltava sellainen liikevara ja tarpeen vaatiessa sopivat keinot tehon kompensoimiseen siten, että jarrujen kuumentuessa tai jarrupäällysteiden kuluessa tiettyyn pisteeseen saakka tehokas jarrutus on varmistettu ilman välitöntä tarvetta jarrujen säätöön.

2.2.2.9

Jarrujärjestelmän on oltava sellainen, että vedettävä ajoneuvo pysähtyy automaattisesti, jos kytkentä irtoaa vedettävän ajoneuvon ollessa liikkeessä.

2.2.2.10

Kaikissa vedettävissä ajoneuvoissa, joihin on asennettava käyttöjarrujärjestelmä, seisontajarrun on toimittava myös vedettävän ajoneuvon ollessa irrotettuna traktorista. Ajoneuvon vieressä seisovan henkilön on pystyttävä käyttämään seisontajarrua.

2.2.2.11

Jos vedettävä ajoneuvo on varustettu laitteella, joka mahdollistaa jarrujärjestelmän (muun kuin seisontajarrujärjestelmän) toiminnan poiskytkemisen, laite on suunniteltava ja rakennettava siten, että se palaa alkuasentoon silloin, kun paineilman, hydrauliöljyn tai sähkön syöttö vedettävään ajoneuvoon jatkuu.

2.2.2.12

Kaikkien hydraulisella käyttöjarrujärjestelmällä varustettujen vedettävien ajoneuvojen jarrujärjestelmän on oltava sellainen, että kun apujohto irrotetaan, seisonta- tai käyttöjarru toimii automaattisesti.

2.2.2.13

Luokkiin R3, R4 ja S2 kuuluvien ajoneuvojen on oltava paineilmajarrujärjestelmien osalta 2.2.1.17.2.2 kohdassa ja hydraulisten jarrujärjestelmien osalta 2.2.2.15.3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisia.

2.2.2.14

Jos lisälaitteille syötetään energiaa käyttöjarrujärjestelmästä, käyttöjarrujärjestelmä on suojattava niin, että paine käyttöjarrun varaajissa säilyy vähintään 80 prosentissa ohjausjohdon painevaatimuksesta tai vastaavasta digitaalisesta vaatimusarvosta, jotka määritellään liitteessä II olevassa 2.2.3.2 ja 2.2.3.3 kohdassa.

2.2.2.15

Edellä sanotun lisäksi hydraulisilla jarrujärjestelmillä varustettuihin vedettäviin ajoneuvoihin sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

2.2.2.16

Luokkiin R3b, R4b ja S2b kuuluvat vedettävät ajoneuvot, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 60 km/h, on varustettava lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä liitteen XI mukaisesti. Lisäksi jos vedettävän ajoneuvon suurin sallittu massa on suurempi kuin 10 t, sallitaan vain luokan A lukkiutumaton jarrujärjestelmä.

2.2.2.17

Jos muu kuin 2.2.2.16 kohdassa mainittu vedettävä ajoneuvo on varustettu lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä, sen on täytettävä liitteen XI vaatimukset.

2.2.2.18

Sähköisellä ohjausjohdolla varustettuihin vedettäviin ajoneuvoihin ja lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä varustettuihin R3b- ja R4b-luokan vedettäviin ajoneuvoihin on asennettava ISO-standardin 7638:2003 mukainen erityinen sähköliitin jarrujärjestelmää ja/tai lukkiutumatonta jarrujärjestelmää varten. ISO-standardissa 7638:2003 perävaunulle määritettyjä johtimien poikkipintoja voidaan pienentää, jos perävaunu on varustettu omalla erillisellä varokkeella. Varokkeen virrankeston on oltava sellainen, että johdinten sallittu kuormitus ei ylity. Tätä poikkeusta ei sovelleta perävaunuihin, jotka on varustettu vetämään toista perävaunua. Vedettävältä ajoneuvolta tässä asetuksessa edellytettävien viasta varoittavien signaalien on aktivoiduttava edellä mainitun liittimen välityksellä. Viasta varoittavien signaalien välittämiseen sovelletaan vedettävien ajoneuvojen osalta tapauksen mukaan vaatimuksia, jotka on vahvistettu traktoreille 2.2.1.29.3, 2.2.1.29.4, 2.2.1.29.5 ja 2.2.1.29.6 kohdassa.

►M1  Ajoneuvoihin on pysyvällä tavalla ja delegoidun asetuksen (EU) 2015/208 24 artiklassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti merkittävä tieto jarrujärjestelmän toiminnasta, kun standardin ISO 7638:2003 mukainen liitin liitetään ja irrotetaan. ◄ Merkintä on sijoitettava paikkaan, jossa se on näkyvillä, kun paineilma- ja sähköliitännät tehdään.

2.2.2.19

Edellä 2.2.1.17.2.2 ja 2.2.1.19 kohdassa esitettyjen vaatimusten lisäksi vedettävän ajoneuvon jarrut voivat toimia myös automaattisesti, jos vedettävän ajoneuvon jarrujärjestelmä itse käynnistää jarrut ajoneuvon järjestelmistä saatavien tietojen arvioinnin perusteella.

2.1.1

Jarrujärjestelmille vahvistetut tehovaatimukset perustuvat pysähtymismatkaan ja täysin kehittyneeseen keskimääräiseen hidastuvuuteen tai vain toiseen näistä. Jarrujärjestelmän teho on määritettävä mittaamalla jarrutusmatka suhteessa ajoneuvon alkunopeuteen ja täysin kehittynyt keskimääräinen hidastuvuus testin aikana taikka määrittämällä vain toinen näistä. Sekä jarrutusmatka että täysin kehittynyt keskimääräinen hidastuvuus tai vain toinen näistä on vahvistettava ja mitattava suoritettavan testin mukaisesti.

2.1.2

Jarrutusmatka on ajoneuvon kulkema matka jarrujärjestelmän hallintalaitteen käytön aloitushetkestä ajoneuvon pysähtymishetkeen; alkunopeus (v1) on ajoneuvon nopeus sillä hetkellä, kun kuljettaja alkaa käyttää jarrujärjestelmän hallintalaitetta; alkunopeuden on oltava vähintään 98 % kyseiselle testille vahvistetusta nopeudesta. Täysin kehittynyt keskimääräinen hidastuvuus dm on laskettava keskimääräisenä hidastuvuutena suhteessa matkaan välillä vb–ve seuraavan kaavan mukaisesti:

jossa:

Nopeus ja etäisyys on määriteltävä testivälineillä, joiden tarkkuus on ± 1 prosenttia testille vahvistetulla nopeudella. Arvo dm voidaan määritellä muilla menetelmillä kuin nopeuden ja etäisyyden mittauksella; siinä tapauksessa arvon dm laskentatarkkuuden poikkeama saa olla enintään ± 3 prosenttia.

2.1.3

Kaikkien ajoneuvojen tyyppihyväksyntää varten ajoneuvon jarrutusteho on testeissä mitattava ajoradalla seuraavissa olosuhteissa:

2.1.4

2.2.1.1

Jarrun on oltava kylmä. Jarrun katsotaan olevan kylmä, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

2.2.1.2

Jarruttamaton akseli ei saa olla jarrutestin aikana kytkettynä jarrutettavaan akseliin, mikäli se voidaan kytkeä irti. Jos traktorissa kuitenkin on vain yksi jarrutettava akseli, mutta käyttövoima kytkeytyy jarrutettaessa automaattisesti kaikkiin muihin akseleihin, kaikkien pyörien katsotaan olevan jarrutettavia.

2.2.1.3

Testi on suoritettava seuraavissa olosuhteissa:

2.2.2.1

Testi on suoritettava ajoneuvon suurimmalla rakenteellisella nopeudella vaihde vapaalla. Nopeuteen voidaan soveltaa tiettyä toleranssia. Vahvistettu vähimmäisteho on kuitenkin saavutettava. Vahvistettu (jarrutusmatkakaavan mukainen) enimmäisjarrutusmatka on laskettava todellisella testinopeudella.

2.2.2.2

Liitteessä I olevan 2.2.1.2.4 kohdan vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi on tehtävä tyyppi 0 -testi vaihde vapaalla ja alkunopeudella 30 km/h.

Kun seisontajarrujärjestelmän hallintalaitetta käytetään, keskimääräisen täysin kehittyneen hidastuvuuden ja hidastuvuuden juuri ennen ajoneuvon pysähtymistä on oltava vähintään 1,5 m/s2. Samaa vaatimusta sovelletaan myös liitteessä I olevassa 2.2.1.2.4 kohdassa tarkoitetun apuhallintalaitteen tapauksessa.

Testi on suoritettava ajoneuvo kuormitettuna. Jarrujen hallintalaitteeseen kohdistettava voima ei saa olla määriteltyjä arvoja suurempi.

2.2.2.3

Kun on kyse ajoneuvoista, jotka on varustettu ohjaustangolla ja satulaistuimella taikka ohjauspyörällä ja istuinpenkeillä tai kuppi-istuimilla, jotka ovat yhdessä tai useammassa rivissä, tyyppi 0 -testi tehdään vaihde kytkettynä, jos valmistaja voi jarrutestauksen yhteydessä osoittaa, että ajoneuvossa on ei-irrotettava voimansiirto.

2.2.3.1

Vedettävän ajoneuvon jarrutusteho voidaan laskea joko traktorin ja vedettävän ajoneuvon yhteisestä jarrutussuhteesta ja kytkimellä mitatusta työntövoimasta tai, tietyissä tapauksissa, traktorin ja vedettävän ajoneuvon yhteisestä jarrutussuhteesta, kun vain vedettävää ajoneuvoa jarrutetaan. Traktorin vaihteen on oltava vapaalla jarrutustestin aikana.

2.2.3.2

Jos vedettävä ajoneuvo on varustettu paineilmajarrujärjestelmällä, syöttöjohdon paine ei jarrutestin aikana saa olla suurempi kuin 700 kPa, eikä ohjausjohdon signaaliarvo saa ylittää seuraavia arvoja, järjestelmästä riippuen:

2.2.3.3

Nestejarrujärjestelmillä varustetut vedettävät ajoneuvot

2.2.3.4

Lukuun ottamatta 2.2.3.5 ja 2.2.3.6 kohdan mukaisia tapauksia vedettävän ajoneuvon jarrutussuhteen määrittämiseksi on välttämätöntä mitata traktorin ja vedettävän ajoneuvon yhteinen jarrutussuhde ja työntövoima kytkentäkohdassa. Traktorin on oltava lisäyksessä 1 vahvistettujen vaatimusten mukainen suhteen TM/FM ja paineen pm välisen yhteyden osalta,

kun

▼C1

Vedettävän ajoneuvon jarrutussuhde on laskettava seuraavalla kaavalla:

zR = zR + M + D/FR

▼B

jossa:

2.2.3.5

Jos vedettävässä ajoneuvossa on jatkuva- tai puolijatkuvatyyppinen jarrujärjestelmä, jossa jarrusylinterien paine ei muutu jarrutettaessa huolimatta akseliin kohdistuvien kuormien dynaamisesta siirtymisestä, saadaan jarruttaa pelkästään vedettävää ajoneuvoa. Vedettävän ajoneuvon jarrutussuhde ZR on laskettava seuraavalla kaavalla,

jossa:

2.2.3.6

Vaihtoehtoisesti vedettävän ajoneuvon jarrutussuhteen arviointi voidaan tehdä jarruttamalla vain vedettävää ajoneuvoa. Tässä tapauksessa käytettävän paineen on oltava sama kuin paineen, joka on mitattu jarrusylintereistä yhdistelmän jarrutuksen aikana.

2.3.1.1

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien traktoreiden käyttöjarrujärjestelmä on testattava kytkemällä ja vapauttamalla jarrut useita kertoja peräkkäin. Ajoneuvon on oltava täysin kuormitettuna, ja se on testattava seuraavassa taulukossa esitetyissä olosuhteissa:

jossa

2.3.1.2

Jos ajoneuvon ominaisuudet tekevät arvolle Δt vahvistetun kestoajan noudattamisen mahdottomaksi, kestoaikaa voidaan pidentää. Kaikissa tapauksissa ajoneuvon jarrutukseen ja kiihdytykseen tarvittavan ajan lisäksi jokaisessa syklissä on sallittava 10 sekuntia nopeuden v1 vakiinnuttamiseksi.

2.3.1.3

Hallintalaitteeseen kohdistettava voima on säädettävä siten, että ensimmäisessä jarrutuksessa saavutetaan keskimääräisen täysin kehittyneen hidastuvuuden arvo 3 m/s2. Voiman on pysyttävä samana seuraavien jarrutusten aikana.

2.3.1.4

Jarrutusten aikana on suurimman vaihteen (lukuun ottamatta ylivaihdetta jne.) oltava jatkuvasti kytkettynä. ►M1  Testi voidaan tehdä myös siten, että vaihde on tapauksen mukaan vapaalla jarrutusten aikana. ◄

2.3.1.5

Kiihdytettäessä jarrutuksen jälkeen vaihteistoa on käytettävä siten, että nopeus v1 saavutetaan mahdollisimman nopeasti (suurin moottorin ja vaihteiston sallima kiihtyvyys).

2.3.1.6

Jos on kyse jarrujen automaattisilla kulumissäätölaitteilla varustetuista ajoneuvoista, jarrut on ennen edellä kuvattua tyyppi I -testiä tarvittaessa säädettävä seuraavien menettelyjen mukaisesti:

2.3.2.1.

Luokkien R1, R2, S1, R3a, R4a ja S2a ajoneuvojen sekä sellaisten luokkien R3bja S2b ajoneuvojen, joissa akselien suurimpien teknisesti sallittujen massojen summa on enintään 10 000 kg, käyttöjarrujärjestelmä on testattava siten, että ajoneuvon ollessa kuormitettuna energian syöttö jarruille on sama kuin se, joka on kirjattu saman ajan kuluessa, kun testattavaa kuormitettua ajoneuvoa ajetaan 1,7 kilometrin matka tasaisella 40 km/h:n nopeudella alamäessä, jonka kaltevuus on 7 prosenttia.

Luokkien R3a, R4a ja S2a ajoneuvojen sekä sellaisten luokkien R3bja S2b ajoneuvojen, joissa akselien suurimpien teknisesti sallittujen massojen summa on enintään 10 000 kg, tapauksessa tämän vaatimuksen katsotaan täyttyvän myös silloin, kun nämä ajoneuvot ovat läpäisseet 2.5 kohdan mukaisen tyyppi III -testin.

2.3.2.2

Testi voidaan suorittaa vaakasuoralla ajoradalla niin, että vedettävä ajoneuvo on kytkettynä maataloudessa käytettävään ajoneuvoon; hallintalaitteeseen kohdistettava voima on testin aikana säädettävä siten, että vedettävän ajoneuvon vastus pysyy vakiona (7 prosenttia vedettävän ajoneuvon suurimmasta staattisesta akselikuormasta). Jos käytettävissä ei ole tarpeeksi hinausvoimaa, testi voidaan suorittaa alhaisemmalla nopeudella, mutta pidemmällä matkalla seuraavan taulukon mukaisesti:

2.3.2.3

Jos on kyse jarrujen automaattisilla kulumissäätölaitteilla varustetuista vedettävistä ajoneuvoista, jarrut on ennen edellä kuvattua tyyppi I -testiä säädettävä 2.5.4 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

2.3.3.1

Tyyppi I -testin lopuksi (2.3.1 tai 2.3.2 kohdassa kuvattu testi) käyttöjarrujärjestelmän kuumajarrutusteho on mitattava samoissa olosuhteissa (ja erityisesti tasaisella ohjausvoimalla, joka ei ole suurempi kuin tosiasiassa käytetty keskimääräinen voima) kuin tyyppi 0 -testissä vaihde vapaalla (lämpötilaolosuhteet voivat olla erilaiset).

2.3.3.2

Traktoreiden osalta tämän kuumajarrutustehon on oltava vähintään 80 prosenttia kyseessä olevalle luokalle vahvistetusta arvosta ja vähintään 60 prosenttia tyyppi 0 -testissä kirjatusta arvosta vaihde vapaalla.

2.3.3.3

Vedettävien ajoneuvojen osalta kuumajarrutusvoima pyörien kehällä testattaessa nopeudella 40 km/h ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin 36 prosenttia pyörien staattisesta enimmäiskuormituksesta, kun kyseessä on vedettävä ajoneuvo, jonka vmax > 30 km/h, eikä pienempi kuin 26 prosenttia, kun kyseessä on vedettävä ajoneuvo, jonka vmax ≤ 30 km/h; voima ei myöskään saa olla pienempi kuin 60 prosenttia samalla nopeudella suoritetussa tyyppi 0 -testissä kirjatusta arvosta.

2.4.1

Kuormitetut traktorit testataan siten, että jarruihin syötettävän energian määrä vastaa saman ajan kuluessa rekisteröityä energiamäärää kuormitetussa traktorissa sen kulkiessa 6 km:n matkan keskinopeudella 30 km/h alamäessä, jonka kaltevuus on 6 prosenttia, sopiva vaihde kytkettynä ja mahdollinen hidastin toiminnassa. Käytettävä vaihde on valittava siten, ettei moottorin kierrosnopeus (min-1) ylitä valmistajan vahvistamaa suurinta kierrosnopeutta.

2.4.2

Ajoneuvoissa, joissa energiaa absorboi ainoastaan moottorin jarrutusvaikutus, sallitaan ± 5 km/h:n poikkeama keskinopeudesta, ja lisäksi on käytettävä vaihdetta, jolla saavutetaan mahdollisimman tarkasti 30 km/h:n tasainen nopeus alamäessä, jonka kaltevuus on 6 prosenttia. ►C1  Jos pelkän moottorin jarrutusvaikutus määritellään hidastuvuuden perusteella, riittää, jos mitattu keskihidastuvuus on vähintään 0,5 m/s2. ◄

2.4.3

Testin lopuksi on mitattava käyttöjarrujärjestelmän kuumajarrutusteho samoissa olosuhteissa kuin tyyppi 0 -testissä vaihde kytkettynä vapaalle (lämpötilaolosuhteet saavat olla erilaiset). Tällä kuumajarrutusteholla on saavutettava sellainen jarrutusmatka, joka ei ylitä seuraavia arvoja, ja vähintään seuraavien arvojen mukainen täysin kehittynyt keskimääräinen hidastuvuus käytettäessä enintään 60 daN:n ohjausvoimaa:

2.5.1

R3b, R4b, S2b, kun suurimpien akselia kohti teknisesti sallittujen massojen summa on yli 10 000 kg,

tai vaihtoehtoisesti seuraavien luokkien kuormitetuille ajoneuvoille:

2.5.2

R3a, R4a, S2a, kun näitä ajoneuvoja ei ole testattu 2.3.2 kohdan mukaisesti;

2.5.3.

R3b ja S2b, kun suurimpien teknisesti sallittujen akselimassojen summa on enintään 10 000 kg,

2.5.4

2.5.5

Edellä olevan 2.5.4 kohdan mukaisen testin lopuksi käyttöjarrulaitteen kuumajarrutusteho on mitattava samoissa olosuhteissa kuin tyyppi 0 -testissä kuitenkin niin, että lämpötilaolosuhteet ovat erilaiset ja alkunopeus on 60 km/h. Kuumajarrutusvoiman pyörien kehällä on oltava vähintään 40 prosenttia suurimmasta staattisesta pyöräkuormasta sekä vähintään 60 prosenttia tyyppi 0 -testissä samalla nopeudella kirjatusta arvosta.

2.5.6

Jarrujen annetaan 2.5.5 kohdassa kuvailtujen testien jälkeen jäähtyä kylmää jarrua edustavaan lämpötilaan (< 100 °C); tämän jälkeen todennetaan, että vapaa pyörintä on mahdollista, eli että ajoneuvo täyttää jonkin seuraavista ehdoista:

3.1.1.1

Tyyppi 0 -testissä käyttöjarrujärjestelmä testataan jäljempänä olevassa taulukossa esitettävissä olosuhteissa.

jossa:

3.1.1.2

►M1  Luokan R tai S jarruttoman ajoneuvon vetämiseen hyväksytyn traktorin on saavutettava 3.1.1.2.1 kohdan mukaisesti vaadittava yhdistelmän vähimmäisteho jarruttamattoman vedettävän ajoneuvon ollessa kytkettynä traktoriin ja kuormitettuna traktorin valmistajan ilmoittamaan enimmäismassaan. ◄

Yhdistelmän teho on todennettava laskutoimituksilla, jotka pohjautuvat pelkän kuormitetun ja kuormittamattoman (valinnaisesti myös osittain kuormitetun, valmistajan määrittelyn mukaisesti) traktorin saavuttamaan todelliseen jarrutuksen enimmäistehoon vaihde vapaalla tehtävän tyyppi 0 -testin aikana, seuraavaa kaavaa käyttämällä (käytännön testejä ajoneuvoon kytketyn jarruttoman vedettävän ajoneuvon kanssa ei vaadita):

jossa:

▼M1

▼B

3.1.1.2.1   Vaadittava yhdistelmän vähimmäisteho

Yhdistelmän vähimmäistehon on oltava vähintään 4,5 m/s2, kun traktorin vmax > 30 km/h, ja vähintään 3,2 m/s2, kun traktorin vmax ≤ 30 km/h, kuormitettuna ja kuormittamattomana. Traktorin valmistajan valinnan mukaan tekninen tutkimuslaitos voi tehdä lisäksi tyyppi 0 -testin valmistajan ilmoittamalla osittain kuormitetun traktorin massalla määrittääkseen vedettävän ajoneuvon suurimman sallitun jarruttamattoman massan, jolla saavutetaan vaadittava yhdistelmän tehon vähimmäisarvo tällaisen ”yhdistelmämassan” osalta.

Edellä mainituissa kuormitusolosuhteissa mitatut arvot dm ja vastaavat lasketut arvot dM + R on kirjattava testausselosteeseen.

Vedettävän ajoneuvon jarruttamattoman massan ilmoitettu enimmäisarvo saa olla enintään 3 500 kg.

3.1.3.1

►C1  Seisontajarrujärjestelmän, vaikka se olisi yhdistettynä johonkin muuhun jarrulaitteeseen, on kyettävä pitämään kuormattu traktori paikallaan 18 prosentin ylä- ja alamäessä. ◄ Tämän vaatimuksen on täytyttävä myös jäähtymisjakson aikana. Jäähtymisjakson katsotaan päättyneen, kun jarrut ovat saavuttaneet lämpötilan, joka on 10 °C ympäristön lämpötilaa korkeampi.

3.1.3.2

►C1  Luokan T4.3 ajoneuvojen osalta seisontajarrujärjestelmän, vaikka se olisi yhdistettynä johonkin muuhun jarrulaitteeseen, on kyettävä pitämään kuormattu traktori paikallaan 40 prosentin ylä- ja alamäessä. ◄ Tämän vaatimuksen on täytyttävä myös jäähtymisjakson aikana. Jäähtymisjakson katsotaan päättyneen, kun jarrut ovat saavuttaneet lämpötilan, joka on 10 °C ympäristön lämpötilaa korkeampi.

3.1.3.3

Mittaukset sen todentamiseksi, että seisontajarru kykenee pitämään kuormitetun traktorin paikoillaan ylä- ja alamäessä 3.1.3.1 ja 3.1.3.2 kohdan vaatimusten mukaisesti, on tehtävä seuraavissa olosuhteissa:

▼M1

▼B

Öljyjarrujen osalta tarkastusmenetelmästä on sovittava ajoneuvon valmistajan ja teknisen tutkimuslaitoksen kesken. Arviointimenetelmä on mainittava ja tulokset esitettävä tyyppihyväksynnästä annettavassa selosteessa.

▼M1

Seisontajarrujärjestelmän staattinen testi kuumana voidaan jättää tekemättä, jos seisontajarrujärjestelmä vaikuttaa vain sellaisiin jarrupintoihin, joita ei käytetä käyttöjarrun käyttämisen aikana.

▼B

3.1.3.4

Sellaisten traktoreiden seisontajarrujärjestelmän, joihin on sallittua kytkeä vedettävä ajoneuvo, on kyettävä pitämään ajoneuvoyhdistelmä, jonka massa on traktorin valmistajan ilmoittama suurin sallittu massa, paikoillaan ylä- tai alamäessä, jonka kaltevuus on 12 prosenttia.

▼M1

Jos tätä vaatimusta ei voida täyttää fyysisten rajoitusten vuoksi (esimerkiksi jos tien ja renkaan välinen pito ei ole riittävä, jotta traktori voisi tuottaa tarvittavat jarruvoimat. tai jos 3.1.3.1 kohdassa vaadittu traktorin puhtaasti mekaanisen seisontajarrujärjestelmän teho ei riitä pitämään yhdistelmää paikallaan), vaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos tämän liitteen 3.1.3.4.1 kohdan vaihtoehtoinen vaatimus yhdessä liitteessä I olevan 2.2.1.20 kohdan vaatimuksen kanssa täyttyy.

▼B

3.1.3.5

Seisontajarrujärjestelmä, jota on käytettävä useamman kerran ennen kuin vahvistettu teho saavutetaan, on sallittu.

3.1.4.1

Kun kyseessä on luokan Tb traktori, jonka suurin rakenteellinen nopeus on yli 60 km/h, käyttöjarrujärjestelmän jäännösteholla on järjestelmän voimansiirron jonkin osan vikaantuessa saavutettava jarrutusmatka, joka on enintään seuraavan taulukon arvojen mukainen, sekä täysin kehittynyt keskimääräinen hidastuvuus, joka on vähintään seuraavan taulukon arvojen mukainen, kun käytettävä ohjausvoima on enintään 70 daN ja kun testaus tehdään tyyppi 0 -testillä vaihde vapaalla seuraavilla alkunopeuksilla ajoneuvoluokan mukaan:

Tätä vaatimusta ei pidetä poikkeuksena varajarrulle asetetuista vaatimuksista.

3.1.4.2

Jäännösjarrutusteho on testattava jäljittelemällä todellista käyttöjarrujärjestelmän vikaantumista.

X

=

50, kun kyseessä on vedettävä ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on yli 30 km/h;

X

=

35, kun kyseessä on vedettävä ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 30 km/h.

X

=

50, kun kyseessä on luokan R3, R4 tai S2 vedettävä ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on yli 30 km/h;

X

=

35, kun kyseessä on luokan R3a, R4a tai S2a vedettävä ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 30 km/h.

3.2.1.4

Akseliryhmässä sallitaan pyörien lukkiutuminen yhdellä akselilla tyyppi 0 -testin aikana. Tätä vaatimusta ei voida tulkita poikkeukseksi liitteessä XI olevan 6.3.1 kohdan vaatimuksesta, joka koskee suoraan hallittavien pyörien lukkiutumista.

3.2.2.1

Vedettävän ajoneuvon seisontajarrujärjestelmän on kyettävä pitämään kuormitettu vedettävä ajoneuvo paikoillaan traktorista irrotettuna ylä- ja alamäessä, jonka kaltevuus on 18 prosenttia.

3.2.2.2

Edellä olevan 3.2.2.1 kohdan vaatimusten on täytyttävä myös jäähtymisjakson aikana. Jäähtymisjakson katsotaan päättyneen, kun jarrut ovat saavuttaneet lämpötilan, joka on 10 °C ympäristön lämpötilaa korkeampi.

3.2.2.3

Sovelletaan 3.1.3.3 kohdan vaatimuksia vastaavasti.

3.3.1

Jos ajoneuvossa on käyttöjarrujärjestelmä, joka on täysin tai osittain riippuvainen muusta energianlähteestä kuin kuljettajan lihasvoimasta, seuraavien vaatimusten on täytyttävä:

1.1.1

Luokkien Ta, Ca, R2a, R3a, R4a ja S2a ajoneuvojen, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 30 km/h, on oltava seuraavien tässä lisäyksessä esitettävien vaatimusten mukaisia:

1.1.2

Luokkiin Tb, R2b, R3b, R4b ja S2b kuuluvien ajoneuvojen on oltava tämän lisäyksen asianomaisten vaatimusten mukaisia. Jos käytetään erityislaitetta, sen on toimittava automaattisesti.

1.1.3

▼M1

Kuitenkin 1.1.1 ja 1.1.2 kohdassa mainittuihin luokkiin kuuluvien ajoneuvojen, joissa on luokan 1 tai 2 (traktorit) tai luokan A tai B (vedettävät ajoneuvot) lukkiutumaton jarrujärjestelmä, joka on liitteen XI asianomaisten vaatimusten mukainen, on täytettävä myös tämän lisäyksen asiaankuuluvat vaatimukset seuraavin poikkeuksin:

▼B

1.1.4

Jos ajoneuvoon on asennettu hidastin, hidastusvoimaa ei saa ottaa huomioon määritettäessä ajoneuvon suorituskykyä tämän lisäyksen määräysten suhteen.

1.1.5

Tämän lisäyksen vaatimuksia sovelletaan jarrulaitteisiin, jotka on varustettu läpimitaltaan suurimmilla renkailla, jotka valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi kyseisen tyypin ajoneuvossa.

1.1.6.

Tässä liitteessä oleviin kaavioihin 1, 2 ja 3 liittyvien pitokyvyn hyödyntämistä ja yhteensopivuutta koskevien vaatimusten täyttyminen on osoitettava laskelmilla.

1.2

Jäljempänä 3.1.6.1, 4.1 ja 4.2 kohdassa esitettyihin kaavioihin liittyviä vaatimuksia sovelletaan ajoneuvoihin, joissa on liitteessä I olevan 2.1.4 kohdan mukainen pneumaattinen tai sähköinen tai 2.1.5 kohdan mukainen hydraulinen ohjausjohto. Kaikissa tapauksissa vertailuarvo (kaavioiden x-akseli) on ohjausjohdossa välitetyn paineen tai sähköisen signaalin arvo tapauksen mukaan seuraavasti:

1.3

Jarrutusvoiman kehittymisen todentaminen

i

=

akselin tunnusluku (i = 1, etuakseli; i = 2, toinen akseli jne.)

E

=

akseliväli

ER

=

kytkentäkohdan ja akselin keskikohdan välinen etäisyys jäykällä vetoaisalla ja keskiakselilla varustetussa vedettävässä ajoneuvossa

fi

=

Ti/Ni, akselin i hyödyntämä pitokyky

Fi

=

tienpinnan ja akselin i välinen normaalivoima staattisissa olosuhteissa

FM

=

tienpinnan ja traktorin pyörien välinen staattinen normaalivoima yhteensä

g

=

painovoimasta johtuva kiihtyvyys: g = 9,81 m/s2

h

=

valmistajan ilmoittama ja hyväksyntätestin tekevän tutkimuslaitoksen hyväksymä painopisteen korkeus maanpinnasta

J

=

ajoneuvon hidastuvuus

k

=

teoreettinen kitkakerroin renkaan ja tien välillä

P

=

ajoneuvon massa

Ni

=

tienpinnan ja akselin i välinen normaalivoima jarrutettaessa

pm

=

paine ohjausjohdon liitospäällä

FR

=

tienpinnan ja vedettävän ajoneuvon kaikkien pyörien välinen staattinen normaalivoima yhteensä.

FRmax

=

FR:n arvo, kun vedettävän ajoneuvon massa on suurin sallittu

Ti

=

jarrujen kohdistama voima akseliin i tavanomaisissa jarrutusolosuhteissa tiellä

TM

=

jarrutusvoimien summa traktorin kaikkien pyörien kehällä

TR

=

jarrutusvoimien Ti summa vedettävän ajoneuvon kaikkien pyörien kehällä

z

=

ajoneuvon jarrutussuhde = J/g

4.1

Paineilma- ja nestejarrujärjestelmillä ja vetoaisalla varustetut vedettävät ajoneuvot

4.2.

Paineilma- ja nestejarrujärjestelmillä sekä jäykällä vetoaisalla ja keskiakselilla varustetut vedettävät ajoneuvot

4.3

Vetoaisalla ja inertiajarrujärjestelmällä varustetut vedettävät ajoneuvot

6.1

▼M1

Ajoneuvot, joka täyttävät tämän lisäyksen vaatimukset ajoneuvon pyöräntuennan mekaanisesti ohjaaman laitteen avulla, on varustettava delegoidun asetuksen (EU) 2015/208 24 artiklassa vahvistettujen vaatimusten mukaisilla merkinnöillä ja asianomaisilla tiedoilla laitteen liikevarasta ajoneuvon kuormitettua ja kuormittamatonta tilaa vastaavien sijaintien välillä sekä muilla tiedoilla, joiden avulla laitteen asetus voidaan tarkastaa.

▼B

6.2.

Kun tämän lisäyksen vaatimukset täytetään jarruvoimansiirron ilman tai nesteen painetta säätävän laitteen avulla, ajoneuvoon on merkittävä akselikuormat maassa, laitteen nimelliset lähtöpaineet sekä tulopaine, joka on vähintään 80 prosenttia valmistajan ilmoittamasta suunnitellusta enimmäistulopaineesta, seuraavissa kuormitustiloissa:

6.3

Edellä 6.1 ja 6.2 kohdassa tarkoitetut merkinnät on kiinnitettävä näkyvälle paikalle ja pysyvällä tavalla. ►M1  Esimerkki paineilma- tai nestejarrujärjestelmällä varustetussa ajoneuvossa olevaa mekaanisesti ohjattua laitetta koskevista merkinnöistä annetaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/504 ( 2 ) 5 artiklassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. ◄

6.4

Jarruvoiman jakautumisen elektronisissa hallintajärjestelmissä, jotka eivät voi täyttää 6.1, 6.2 ja 6.3 kohdan vaatimuksia, on oltava itsetarkistava menettely niitä toimintoja varten, jotka vaikuttavat jarruvoiman jakautumiseen. Kun ajoneuvo on paikoillaan, on lisäksi oltava mahdollista suorittaa 1.3.1 kohdassa vahvistetut tarkastukset tuottamalla jarrutuksen aloittamista vastaava nimellinen painevaatimus sekä kuormitetussa että kuormittamattomassa tilassa.

1.1

Käyttöjarrujärjestelmien vasteaikoja määritettäessä ajoneuvon on oltava liikkumaton ja paine on mitattava epäedullisimmin sijaitsevan jarrusylinterin aukosta. Kuorman tunnistavalla venttiilillä varustetuissa ajoneuvoissa nämä laitteet on asetettava vastaamaan kuormitettua tilaa.

1.2

Eri akseleiden jarrusylinterien iskunpituuksien on testien aikana vastattava mahdollisimman lähelle säädettyjen jarrujen iskunpituutta.

1.3

Jäljempänä olevan 2.2, 2.3, 2.4, 2.6, 3.3, 3.4, 3.5, 3.6.5, 4.1, 4.5.1, 4.5.2, 4.5.3, 5.3.6 ja 6.2 kohdan mukaisesti saadut vasteaikojen arvot on pyöristettävä lähimpään sekunnin kymmenesosaan. Jos sekunnin sadasosaa vastaava numero on viisi tai suurempi, vasteaika on pyöristettävä seuraavaan suurempaan sekunnin kymmenesosaan.

1.4

Lisäyksessä 1 ja 2 olevissa kaavioissa annetaan esimerkkejä simulaattoreiden asianmukaisesta konfiguraatiosta asetuksia ja käyttöä varten.

2.1

Jokaisen testin alussa energianvaraajassa vallitsevan paineen on vastattava painetta, jolla säädin jatkaa syöttöä järjestelmään. Järjestelmissä, joissa ei ole säädintä (esim. paineenrajoituksella varustetut kompressorit), energianvaraajassa vallitsevan paineen on kunkin testin alussa oltava 90 prosenttia valmistajan ilmoittamasta paineesta, joka määritetään liitteessä IV olevan A osan 1.2.2.1 kohdassa ja jota käytetään tämän liitteen mukaisissa testeissä.

2.2

Vasteajat kytkentäajan funktiona (tf) on laskettava käyttämällä hallintalaitetta useita kertoja täysitehoisesti siten, että aloitetaan lyhimmästä mahdollisesta kytkentäajasta ja pidennetään aikaa lopulta noin 0,4 sekuntiin asti. Mitatut arvot on esitettävä kaaviona.

2.3

Testituloksen kannalta olennaisia ovat vasteajat, jotka vastaavat 0,2 sekunnin kytkentäaikaa. Tämä vasteaika voidaan määrittää kaaviosta interpoloimalla.

2.4

Kyseisessä 0,2 sekunnin kytkentäajassa jarrujärjestelmän hallintalaitteen käytön aloitushetkestä siihen hetkeen, jona jarrusylinterin paine saavuttaa 75 prosenttia asymptoottisesta arvostaan, saa kulua enintään 0,6 sekuntia.

2.5

Sellaisten traktoreiden osalta, joissa on paineilmaohjausjohto vedettäviä ajoneuvoja varten, on vasteaika mitattava 1.1 kohdan vaatimusten lisäksi 2,5 m pitkän ja sisähalkaisijaltaan 13 mm olevan, käyttöjarrujärjestelmän ohjausjohdon liitospään liitettävän putken päästä. Tämän testin aikana syöttöjohdon liitospäähän on oltava liitettynä säiliö, jonka tilavuus on 385 ± 5 cm3 (jonka katsotaan vastaavan tilavuudeltaan 2,5 m:n pituista ja sisähalkaisijaltaan 13 mm olevaa putkea, joka on 650 kPa:n paineen alaisena). Putkien pituus ja sisähalkaisija on merkittävä testausselosteessa olevaan 2.4 kohtaan.

2.6

Aika, joka kuluu jarrupolkimen käytön alkuhetkestä hetkeen, jolloin

2.7

Paineilmajarruilla varustettujen R3- tai R4-luokan ajoneuvojen vetämiseen hyväksyttyjen traktoreiden osalta on 2.6 kohdan vaatimusten lisäksi todennettava liitteessä I olevan 2.2.1.17.2.1 kohdan vaatimusten täyttyminen tekemällä seuraava testi:

3.1

Vasteaikatesti tehdään ympäristön lämpötilassa 15–30 °C.

3.2

Jokaisen testin alussa energianvaraajassa vallitsevan paineen on vastattava painetta, jolla säädin jatkaa syöttöä järjestelmään. Järjestelmissä, joissa ei ole säädintä (esim. paineenrajoituksella varustetut hydraulipumput), energianvaraajassa vallitsevan paineen on kunkin testin alussa oltava 90 prosenttia valmistajan ilmoittamasta paineesta liitteessä IV olevan C osan 1.2.1.2 kohdan mukaisesti.

3.3

Vasteajat kytkentäajan funktiona (tf) on laskettava käyttämällä hallintalaitetta useita kertoja täysitehoisesti siten, että aloitetaan lyhimmästä mahdollisesta kytkentäajasta ja pidennetään aikaa lopulta noin 0,4 sekuntiin asti. Mitatut arvot on esitettävä kaaviona.

Kun kyseessä on käyttöjarrujärjestelmä, jota käytetään ilman apuenergiaa tai vähäisellä apuenergialla, on käytettävä ohjausvoimaa, joka takaa vähintään käyttöjarrun vahvistetun jarrutustehon saavuttamisen.

3.4

Testituloksen kannalta olennaisia ovat vasteajat, jotka vastaavat 0,2 sekunnin kytkentäaikaa. Tämä vasteaika voidaan määrittää kaaviosta interpoloimalla.

3.5

Kun kytkentäaika on 0,2 sekuntia, jarrujärjestelmän hallintalaitteen käytön alkamishetkestä siihen hetkeen, jona jarrusylinterin paine saavuttaa 75 prosenttia enimmäisarvostaan, saa kulua enintään 0,6 sekuntia.

Kun kyseessä on täysin tehostettu jarrujärjestelmä, jossa jarrusylinterin paine nousee väliaikaisesti maksimiarvoonsa ja laskee sitten keskimääräiseen stabiloituneeseen paineeseen, tätä keskimääräistä vakioitua painetta on käytettävä 75 prosentin arvon laskennassa.

3.6

4.1

Vedettävän ajoneuvon vasteajat mitataan ilman traktoria. Traktorin simulointia varten on käytettävä laitetta, johon syöttöjohdon ja paineilmaohjausjohdon liitospäät ja/tai sähköisen ohjausjohdon liitin yhdistetään.

4.2

Syöttöjohdon paineen on oltava 650 kPa.

4.3

Paineilmaohjausjohtojen simulaattorilla on oltava seuraavat ominaisuudet:

4.4

Sähköisen ohjausjohdon kautta lähetettävien signaalien vasteen tarkistamiseen tarkoitetulla simulaattorilla on oltava seuraavat ominaisuudet:

4.5.

5.1

Testit tehdään ympäristön lämpötilassa 15–30 °C.

5.2

Vedettävän ajoneuvon vasteajat mitataan ilman traktoria. Traktorin simuloimiseksi käytettävissä on oltava traktorisimulaattori, johon ohjausjohdon ja apujohdon liitospäät kytketään. Jos vedettävä ajoneuvo on varustettu liitteessä I olevassa 2.1.5.1.3 kohdassa tarkoitetulla sähköisellä liittimellä, myös tämä liitin on kytkettävä traktorisimulaattoriin (ks. lisäyksessä 2 oleva 2 kohta).

5.3

Traktorisimulaattorilla on oltava seuraavat ominaisuudet:

5.4

6.1

Vasteaikamittaus on tehtävä niin, että jousijarrut on säädetty mahdollisimman lähelle. Valmistajan on täsmennettävä jousen painekammion alkupaine, joka vastaa tätä testausvaatimusta.

6.2

Aika, joka kuluu käyttöjarrun hallintalaitteen käyttämisestä (jarrut täysin vapaina) siihen hetkeen, kun paine epäedullisimmassa asemassa olevan jarrusylinterin jousen painekammiossa saavuttaa paineen, joka vastaa 75:tä prosenttia säädetystä jarrutustehosta, saa olla enintään 0,6 sekuntia.

A

=

syöttöliitäntä, jossa sulkuventtiili

C1

=

simulaattorin painekatkaisin, asetettu arvoihin 65 kPa ja 490 kPa

C2

=

vedettävän ajoneuvon jarrusylinteriin liitettävä painekatkaisin, joka kytkeytyy, kun jarrusylinterin (CF) paine on noussut 75 prosenttiin asymptoottisesta paineesta

CF

=

jarrusylinteri

L

=

johto kuristimesta (O) ohjausjohdon liitospäähän (TC), liitospää mukaan luettuna; johdon sisätilavuus on 385 ± 5 cm3, kun paine on 650 kPa

M

=

painemittari

O

=

kuristin, jonka halkaisija ei saa olla pienempi kuin 4 mm eikä suurempi kuin 4,3 mm

PP

=

paineenmittausliitin

R1

=

30 litran paineilmasäiliö vedenpoistoventtiilillä

R2

=

kalibrointisäiliö, jonka tilavuus on 385 ± 5 cm3, mukaan lukien sen liitospää (TC)

R3

=

kalibrointisäiliö, jonka tilavuus on 1 155 ± 15 cm3, mukaan lukien sen liitospää (TC)

RA

=

sulkuventtiili

TA

=

syöttöjohdon liitospää

V

=

jarrujärjestelmän hallintalaite

TC

=

ohjausjohdon liitospää

VRU

=

hätäreleventtiili

ECL

=

ISO-standardia 7638:2003 vastaava sähköinen ohjausjohto

SIMU

=

ISO-standardin 11992:2003 mukainen EBS 11 -simulaattori (tavut 3, 4), jossa lähtösignaalit käynnistettäessä 65 kPa ja 650 kPa

A

=

syöttöliitäntä, jossa sulkuventtiili

C2

=

vedettävän ajoneuvon jarrusylinteriin liitettävä painekatkaisin, joka kytkeytyy, kun jarrusylinterin (CF) paine on noussut 75 prosenttiin asymptoottisesta paineesta

CF

=

jarrusylinteri

M

=

painemittari

PP

=

paineenmittausliitin

TA

=

syöttöjohdon liitospää

VRU

=

hätäreleventtiili

TA

=

apujohdon liitospää (naarasliitin ISO 16028:2006)

M

=

paineenmittausaukko

PT

=

paineanturi

P1

=

letku EN 853:2007, sisäläpimitta 12,5 mm

A

=

hydraulinen varaaja (esitäyttöpaine: 1 000 kPa).

B

=

ilmausruuvi

V

=

poistoventtiili

O

=

kuristin

P2

=

letku, sisäläpimitta 10 mm

T

=

paluu traktorin säiliöön

TA

=

ohjausjohdon liitospää (naarasliitin ISO 5676:1983)

M

=

painemittarin tai paineanturin aukko

FP

=

letku EN 853:2007, sisäläpimitta 10 mm

RP

=

putki, sisäläpimitta 10 mm

PT

=

paineanturi

B

=

ilmausruuvi

C

=

sylinteri(t) (*)

F

=

suodattimet

PM

=

pumppu

PT

=

paineanturit

CLRV

=

ohjausjohdon paineenrajoitusventtiili

SLRV

=

apujohdon paineenrajoitusventtiili

SV

=

3-toiminen magneettiventtiili

FR

=

virtaussäädin

MV

=

venttiili suhteellista modulointia varten

TA

=

apujohdon liitospää (urosliitin ISO 16028:2006)

TC

=

ohjausjohdon liitospää (urosliitin ISO 5676:1983)

EC

=

sähköliitäntä (naarasliitin ISO 7638:2003)

1.1.1

Ajoneuvot, joiden jarrujärjestelmä toimii paineilmalla, on varustettava 1.2 ja 1.3 kohdassa vahvistetut tilavuusvaatimukset täyttävillä paineilmasäiliöillä.

1.1.2

Säiliöiden tilavuuden ei kuitenkaan tarvitse olla määräysten mukainen, jos jarrujärjestelmä on sellainen, että vaikka mitään energiareserviä ei ole, käyttöjarrujärjestelmän hallintalaitteella on mahdollista saavuttaa vähintään varajarrujärjestelmälle vahvistettu jarrutusteho.

1.1.3

Tarkistettaessa 1.2 ja 1.3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten noudattamista jarrujen on oltava säädetty mahdollisimman lähelle.

1.2.1

Ajoneuvon paineilmasäiliöt on suunniteltava siten, että käyttöjarrujärjestelmän hallintalaitteen kahdeksan täyden iskun jarrutuksen jälkeen paineilmasäiliöihin jäävä paine on vähintään varajarrulle määrätyn jarrutustehon saavuttamiseksi vaadittava paine.

1.2.2

Seuraavien vaatimusten on täytyttävä testauksen aikana:

1.3.1

Vedettäviin ajoneuvoihin asennettujen säiliöiden on oltava sellaiset, että traktorin käyttöjarrulaitteen toimiviin, painetta käyttäviin osiin syötetty paine ei kahdeksan täyden iskun jarrutuksen jälkeen laske alle puoleen ensimmäisellä jarrutuskerralla saavutetusta arvosta, kun vedettävän ajoneuvon automaattista jarrujärjestelmää tai seisontajarrujärjestelmää ei käytetä.

1.3.2

Seuraavien vaatimusten on täytyttävä testauksen aikana:

2.3.1

Kompressorin nopeuden on kaikissa tapauksissa oltava se, joka saavutetaan moottorin käydessä enimmäistehoaan vastaavalla tai säätöventtiilin sallimalla kierrosnopeudella.

2.3.2.

Lisälaitteiden säiliöiden on jaksojen t1 ja t2 määrittämiseksi tehtävien testin aikana oltava suljettuina.

2.3.3

Ajoneuvojen vetämiseen tarkoitetuissa ajoneuvoissa vedettävää ajoneuvoa edustaa ilmasäiliö, jonka suhteellinen enimmäispaine p (kPa/100) on se, joka voidaan syöttää traktorin syöttöpiirin kautta, ja jonka tilavuus V (litraa) saadaan kaavasta p × V = 20 R (jossa R on vedettävän ajoneuvon suurin sallittu akselikuorma tonneina).

2.4.1

Epäedullisimmassa asemassa olevalle energianvaraajalle saatu aika t1 saa olla enintään

2.4.2

Epäedullisimmassa asemassa olevalle säiliölle saatu aika t2 saa olla enintään

2.5.1

Kun ajoneuvo on varustettu yhdellä tai useammalla lisälaitesäiliöllä, joiden kokonaistilavuus on suurempi kuin 20 prosenttia jarrusäiliöiden kokonaistilavuudesta, on suoritettava lisätesti, jonka aikana lisälaitteiden säiliöiden täyttymistä ohjaavien venttiilien toiminta ei saa häiriintyä. Edellä tarkoitetun testin aikana on tarkastettava, että jarrusäiliöiden paineen nostamiseen arvosta 0 arvoon p2 tarvittava aika t3 on lyhyempi kuin

2.5.2

Testi on tehtävä 2.3.1 ja 2.3.3 kohdassa vahvistetuissa olosuhteissa.

2.6.1

Ajoneuvojen, joihin on sallittua kytkeä vedettävä ajoneuvo, on täytettävä myös ne edellä mainitut vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvoja, joihin ei ole sallittua kytkeä vedettävää ajoneuvoa. Tässä tapauksessa 2.4.1, 2.4.2 ja 2.5.1 kohdassa tarkoitetut testit tehdään ilman 2.3.3 kohdassa mainittua säiliötä.

3.1

Edellä 2.4 kohdassa tarkoitettua epäedullisimmassa asemassa olevaa säiliötä lähimpään helppopääsyiseen paikkaan on asennettava paineenmittausliitin.

3.2

Paineenmittausliitäntöjen on oltava standardin ISO 3583-1984 4 kohdan mukainen.

1.1.1

Ajoneuvot, joiden jarrujärjestelmän toiminta edellyttää alipaineen käyttöä, on varustettava 1.2 ja 1.3 kohdan tilavuusvaatimukset täyttävillä säiliöillä.

1.1.2

Säiliöiden tilavuuden ei kuitenkaan tarvitse olla määräysten mukainen, jos jarrujärjestelmä on sellainen, että vaikka mitään energiareserviä ei ole, on mahdollista saavuttaa vähintään varajarrujärjestelmälle vahvistettu jarrutusteho.

1.1.3

Tarkistettaessa 1.2 ja 1.3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten noudattamista jarrujen on oltava säädetty mahdollisimman lähelle.

1.2.1

Maatalousajoneuvojen säiliöiden on oltava sellaiset, että varajarrutusjärjestelmälle määrätyn tehon saavuttaminen on yhä mahdollista seuraavasti:

1.2.2.

Testaus on tehtävä seuraavia vaatimuksia noudattaen:

1.3.1

Vedettäviin ajoneuvoihin asennettujen energiasäiliöiden on oltava sellaisia, että testissä vedettävän ajoneuvon käyttöjarrujärjestelmällä tehtyjen neljän täyden iskun jarrutuksen jälkeen käyttökohdissa oleva alipainetaso on vähintään puolet ensimmäisellä jarrutuskerralla saavutetusta arvosta.

1.3.2

Testaus on tehtävä seuraavia vaatimuksia noudattaen:

2.1.1

Kun aloitustasona on ympäröivän ilmakehän paine, energialähteen säiliöiden paineen on saavutettava 1.2.2.1 kohdassa tarkoitettu lähtötaso kolmessa minuutissa. Kun kyseessä on ajoneuvo, johon on sallittua kytkeä vedettävä ajoneuvo, tämän tason saavuttamiseen kuluva aika 2.2 kohdassa eritellyissä olosuhteissa saa olla enintään kuusi minuuttia.

2.2.1

Alipainelähteen nopeuden on oltava seuraava:

2.2.2

Jos tarkoituksena on kytkeä ajoneuvoon vedettävä ajoneuvo, jonka jarrujärjestelmä toimii alipaineella, vedettävää ajoneuvoa edustaa energianvaraaja, jonka tilavuus V määritellään litroina yhtälön

V = 15 R

mukaan, jossa R on vedettävän ajoneuvon akseleiden suurin sallittu massa tonneina.

1.1.1

Ajoneuvot, joiden jarrujärjestelmän toiminta edellyttää paineistetun hydraulinesteen välittämän varastoidun energian käyttöä, on varustettava 1.2 ja 1.3 kohdan tilavuusvaatimukset täyttävillä energianvaraajilla.

▼M1

Energianvarastointilaitteita, joita käytetään paineenvaimentimina nestejarrujärjestelmissä, joissa vaadittu käyttöjarrun teho saadaan aikaan energianlähteellä, ei pidetä tässä liitteessä tarkoitettuina energianvarastointilaitteina.

▼B

1.1.2

Energianvaraajien tilavuuden ei kuitenkaan tarvitse olla määräysten mukainen, jos jarrujärjestelmä on sellainen, että vaikka mitään energiavarastoa ei ole, käyttöjarrujärjestelmän hallintalaitteella on mahdollista saavuttaa vähintään varajarrujärjestelmälle vahvistettu jarrutusteho.

1.1.3

Tarkistettaessa 1.2.1, 1.2.2 ja 2.1 kohdassa vahvistettujen vaatimusten noudattamista jarrujen on oltava säädetty mahdollisimman lähelle.

1.2.1

Varastoitua energiaa käyttävällä nestejarrujärjestelmällä varustettujen ajoneuvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1.2.2

Varastoitua energiaa käyttävällä nestejarrujärjestelmällä varustettujen traktoreiden, joiden ei ole mahdollista täyttää liitteessä I olevan 2.2.1.4.1 kohdan vaatimuksia, katsotaan olevan tuon kohdan vaatimusten mukaisia, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:

1.3.1

Jos vedettävä ajoneuvo on varustettu energianvaraajilla, näiden on oltava sellaiset, että toimiviin, energiaa käyttäviin osiin syötetyn energian taso ei traktorin käyttöjarrujärjestelmällä tehtyjen kahdeksan täyden iskun jarrutuksen jälkeen laske alle puoleen ensimmäisellä jarrutuskerralla saavutetusta arvosta, kun vedettävän ajoneuvon automaattista jarrujärjestelmää tai seisontajarrujärjestelmää ei käytetä.

1.3.2.

Seuraavien vaatimusten on täytyttävä testauksen aikana:

2.1.2.1

Ajan t määrittämiseksi tehtävän testin aikana energialähteen syöttönopeuden on oltava se, joka saavutetaan moottorin kierrosluvun vastatessa sen enimmäistehoa tai säätimen rajoittamaa nopeutta.

2.1.2.2

Ajan t määrittämiseksi tehtävän testin aikana lisälaitteiden energianvaraajat saavat sulkeutua ainoastaan automaattisesti.

2.2.1

Energianlähteen syöttönopeuden määrittämiseksi traktorin hydraulisen apujohdon liitospäähän on kytkettävä tämän asetuksen liitteessä III olevassa 3.6.2.1 kohdassa tarkoitettu apujohtoon liitettävä vedettävän ajoneuvon simulaattori.

2.2.2.

Testaus on suoritettava seuraavissa olosuhteissa:

2.2.3

Kun moottori on käynnissä ja tyhjennysventtiili täysin kiinni, aika, joka kuluu siihen, että paine ISO-standardin 16028:2006 mukaisen naarasliittimen lähellä olevalla testausaukolla nousee arvosta 300 kPa arvoon 1 500 kPa, saa olla enintään 2,5 sekuntia.

2.3.1

Energianlähteen on saatava käyttövoimansa liitteen III lisäyksen 2 mukaisesta traktorisimulaattorista ISO-standardin 7638:2003 mukaisen sähköisen liittimen kautta.

2.3.2

2.3.3

Seuraavien vaatimusten on täytyttävä ajan tR määrittämiseksi tehtävän testin aikana:

2.3.4

Aika tR saa olla enintään 4 minuuttia.

2.1

Jousijarrujärjestelmää ei saa käyttää käyttöjarrujärjestelmänä muutoin kuin 2.2 kohdassa täsmennetyin edellytyksin. Jos jokin käyttöjarrujärjestelmän voimansiirron osa vioittuu, jousijarrujärjestelmää voidaan kuitenkin käyttää liitteessä II olevassa 3.1.4 kohdassa tarkoitetun jäännösjarrutustehon saavuttamiseen, jos kuljettaja voi säätää tätä toimintoa.

2.2

Ajoneuvoissa, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 30 km/h, voidaan käyttää jousijarrujärjestelmää käyttöjarrujärjestelmänä sillä edellytyksellä, että kuljettaja voi säätää jarrutustoimintoa.

Jos jousijarrujärjestelmää käytetään käyttöjarrujärjestelmänä, sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

▼M1

▼B

2.3

Jousen painekammion syöttöpiirin paineen raja-arvojen pienet vaihtelut eivät saa aiheuttaa merkittäviä jarrutusvoiman vaihteluja.

2.4

Jousijarruilla varustettuihin traktoreihin sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

2.5

Traktoreissa järjestelmä on suunniteltava siten, että jarrut voidaan aktivoida ja vapauttaa vähintään kolme kertaa, jos jousen painekammion alkupaine on yhtä suuri kuin suurin rakenteellinen paine. Paineilmajarrujärjestelmillä varustettujen vedettävien ajoneuvojen osalta jarrut on voitava vapauttaa vähintään kolme kertaa vedettävän ajoneuvon irrottamisen jälkeen syöttöjohdon paineen ollessa ennen irrottamista 750 kPa. Ennen tarkistusta on kuitenkin vapautettava hätäjarru. Näiden vaatimusten on täytyttävä, kun jarrut on säädetty mahdollisimman lähelle. Lisäksi seisontajarrujärjestelmä on voitava aktivoida ja vapauttaa liitteessä I olevassa 2.2.2.10 kohdassa ilmoitettujen vaatimusten mukaisesti, kun vedettävä ajoneuvo on kytkettynä traktoriin.

2.6

Traktoreiden osalta jousen painekammion paine, jolla jouset alkavat käyttää jarruja (kun jarrut on säädetty mahdollisimman lähelle) saa olla enintään 80 prosenttia tavallisesti käytettävissä olevan paineen vähimmäistasosta.

2.7

Paineilmajarrujärjestelmillä varustettujen vedettävien ajoneuvojen osalta jousen painekammion paine, jolla jouset alkavat käyttää jarruja, ei saa olla suurempi kuin paine, joka saavutetaan käyttöjarrujärjestelmän neljän täyden iskun jarrutuksen jälkeen liitteessä IV olevan A osan 1.3 kohdan mukaisesti. Alkupaine on 700 kPa.

2.8

Sellaisissa nestejarrujärjestelmillä varustetuissa vedettävissä ajoneuvoissa, joissa ei käytetä varastoitua energiaa jousen painekammion paineistamiseen, paine, jolla jouset alkavat käyttää jarruja, saa olla enintään 1 200 kPa.

2.9

Sellaisissa nestejarrujärjestelmillä varustetuissa vedettävissä ajoneuvoissa, joissa käytetään varastoitua energiaa jousen painekammion paineistamiseen, jousen painekammion paine, jolla jouset alkavat käyttää jarruja, ei saa olla suurempi kuin paine, joka saavutetaan käyttöjarrujärjestelmän neljän täyden iskun jarrutuksen jälkeen liitteessä IV olevan C osan 1.3 kohdan mukaisesti. Alkupaine on 12 000 kPa. Lisäksi apujohdon paine, jolla jouset alkavat käyttää jarruja, saa olla enintään 1 200 kPa.

2.10

Kun jousen painekammioon energiaa syöttävän johdon — lukuun ottamatta paineenalaista nestettä käyttävän ylimääräisen vapautuslaitteen johtoja — paine putoaa tasolle, jolla jarrun osat alkavat liikkua, varoituslaitteen on sytytettävä varoitusvalo tai annettava äänimerkki. Jos tämä vaatimus täyttyy, varoitusmerkki voi olla liitteessä I olevassa 2.2.1.29.1.1 kohdassa tarkoitettu. Tätä määräystä ei sovelleta vedettäviin ajoneuvoihin.

2.11

Jos traktori, joka on hyväksytty vetämään jatkuvalla tai puolijatkuvalla jarrutuksella varustettua luokan R tai S ajoneuvoa, on varustettu jousijarrujärjestelmällä, kyseisen järjestelmän automaattisen käytön on aiheutettava vedettävän ajoneuvon jarrujen kytkentä.

2.12

Vedettävien ajoneuvojen, joissa käytetään paineilmatoimisen käyttöjarrujärjestelmän energiavarastoja liitteessä II olevassa 3.2.3 kohdassa vahvistettujen automaattista jarrutusta koskevien vaatimusten täyttämiseksi, on täytettävä myös yksi seuraavista vaatimuksista silloin, kun vedettävä ajoneuvo irrotetaan traktorista ja vedettävän ajoneuvon seisontajarrun hallintalaite on vapaa-asennossa (jousijarrut eivät jarruta):

3.1

Jousijarrujärjestelmä on suunniteltava siten, että sen vioittuessakin on vielä mahdollista vapauttaa jarrut. Tämä vaatimus voidaan toteuttaa käyttämällä ylimääräistä lisävapautuslaitetta (pneumaattista, hydraulista, mekaanista jne.).

Energiavarastoa käyttävien vapautuslaitteiden on otettava energiansa energiavarastosta, joka on riippumaton jousijarrujärjestelmän tavallisesti käyttämästä energiavarastosta. Lisävapautuslaitteessa oleva paineilma tai hydraulineste voi vaikuttaa jousen painekammiossa samaan mäntään, jota käytetään tavallisessa jousijarrujärjestelmässä, jos vapautuslaite käyttää erillistä johtoa. Tämän johdon ja hallintalaitteen jousijarrun sylinteriin yhdistävän tavallisen johdon liitoksen on oltava jokaisessa jousijarrun sylinterissä välittömästi ennen jousen painekammion liitäntää, jos sitä ei ole yhdistetty sylinterin runkoon. Liitoksessa on oltava laite, joka estää johtojen keskinäisen vaikutuksen. Tähän laitteeseen sovelletaan myös liitteessä I olevan 2.2.1.5 kohdan vaatimuksia.

3.2

Jos 3.1 kohdassa tarkoitetun lisälaitteen toiminta edellyttää jonkin työkalun tai ruuviavaimen käyttöä, kyseinen työkalu tai ruuviavain on säilytettävä ajoneuvossa.

3.3

Jos lisävapautusjärjestelmä käyttää varastoitua energiaa jousijarrujen vapauttamiseen, sovelletaan seuraavia lisävaatimuksia:

3.4

Jos lisävapautusjärjestelmässä käytetään paineilmaa, järjestelmä on aktivoitava erillisellä hallintalaitteella, joka ei ole yhteydessä jousijarrun hallintalaitteeseen.

2.1

Mekaaninen jarrusylinterin lukituslaite on suunniteltava siten, että se voidaan vapauttaa, kun lukituskammio on jälleen paineen alainen.

2.2

Kun lukituskammion paine lähestyy mekaanista jarrusylinterin lukitusta vastaavaa tasoa, järjestelmän on sytytettävä varoitusvalo tai annettava äänimerkki. Tätä vaatimusta ei sovelleta vedettäviin ajoneuvoihin. Vedettävissä ajoneuvoissa mekaanista jarrusylinterin lukituslaitetta vastaava paine saa olla enintään 4 kPa. Seisontajarrujärjestelmän jarrutusteho on voitava saavuttaa vedettävän ajoneuvon käyttöjarrujärjestelmässä ilmenneen yksittäisen vian jälkeen. Lisäksi jarrut on voitava vapauttaa vähintään kolme kertaa vedettävän ajoneuvon irrottamisen jälkeen syöttöjohdon paineen ollessa ennen irrottamista 650 kPa. Näiden vaatimusten on täytyttävä, kun jarrut on säädetty mahdollisimman lähelle. Seisontajarrujärjestelmä on myös voitava aktivoida ja vapauttaa liitteessä I olevassa 2.2.2.10 kohdassa ilmoitettujen vaatimusten mukaisesti, kun vedettävä ajoneuvo on kytkettynä traktoriin.

2.3

Kun jarrusylintereihin on asennettu mekaaninen jarrusylinterin lukituslaite, kumman tahansa kahdesta energiavarastosta on voitava kytkeä jarrusylinteri toimintaan.

2.4

Lukitun jarrusylinterin vapauttaminen ei saa olla mahdollista, jollei ole varmaa, että jarrua voidaan tällaisen vapauttamisen jälkeen käyttää uudelleen.

2.5

Jos lukituskammion energianlähde vikaantuu, on käytettävissä oltava ylimääräinen vapautuslaite (esim. mekaaninen tai pneumaattinen), joka voi käyttää esimerkiksi ajoneuvon jonkin renkaan sisältämää ilmaa.

2.6

Hallintalaitteen on oltava sellainen, että käytettäessä se suorittaa peräjälkeen seuraavat toiminnot: se aktivoi jarrut seisontajarrulta edellytetyn tehon saavuttamiseksi, lukkiuttaa jarrut tähän asentoon ja poistaa sitten jarrun käyttövoiman.