Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

1. Tällä asetuksella perustetaan väline (”vakautta ja rauhaa edistävä väline”), josta annetaan kaudella 2014–2020 suoraa tukea unionin ulkoisille politiikoille tehostamalla ja johdonmukaistamalla unionin toimia kriisitoiminnan, konfliktineston, rauhanrakentamisen ja kriisivalmiuden sekä maailmanlaajuisten ja alueiden rajat ylittävien uhkien torjumisen aloilla.

2. Unioni tekee kehitysyhteistyötä sekä toteuttaa rahoitus-, talous- ja teknisen yhteistyön toimenpiteitä kolmansien maiden, alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen sekä muiden valtiollisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa tässä asetuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

Kun unionin apua annetaan turvallisuusalan toimijoille, sitä voidaan antaa myös sotilaallisille toimijoille 3 a artiklassa säädetyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa, kun toteutetaan laajempaa turvallisuusalan uudistusprosessia tai kun kehitetään valmiuksia kehityksen ja kehityksen mahdollistavan turvallisuuden tueksi kolmansissa maissa kestävän kehityksen yleistavoitteen mukaisesti.

3. Tätä asetusta sovellettaessa termi ”kansalaisyhteiskunnan toimijat” sisältää muun muassa valtiosta riippumattomat järjestöt, alkuperäiskansoja edustavat järjestöt, paikalliset kansalaisten ryhmät ja ammattialojen järjestöt, osuuskunnat, ammattijärjestöt, talouden ja sosiaalialan toimijoita edustavat järjestöt, paikalliset järjestöt (mukaan luettuina verkostot), jotka toimivat hajautetun alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen alalla, kuluttajajärjestöt, naisten ja nuorten järjestöt, opetus-, kulttuuri-, tutkimus- ja tiedeorganisaatiot, korkeakoulut, kirkot ja uskonnolliset järjestöt ja yhdyskunnat, tiedotusvälineet ja kaikki valtiosta riippumattomat yhteenliittymät ja yksityiset ja julkiset säätiöt, jotka voivat edistää kehitystä tai sisäisten politiikkojen ulkoista ulottuvuutta. Muille kuin tässä kohdassa luetelluille elimille tai toimijoille voidaan myöntää rahoitusta, kun se on tarpeen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

a) edistää nopeasti vakautta vallitsevissa tai puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa tehokkain toimin, joilla on tarkoitus auttaa säilyttämään, luomaan tai palauttamaan olosuhteet, jotka ovat välttämättömiä unionin ulkoisten politiikkojen ja toimien asianmukaiselle täytäntöönpanolle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti;

b) edistää konfliktien torjumista sekä varmistaa kyky ja valmius puuttua ja valmistautua kriisiä edeltäviin ja kriisinjälkeisiin tilanteisiin ja rakentaa rauhaa; ja

c) vastata maailmanlaajuisiin ja alueiden rajat ylittäviin rauhaan, kansainväliseen turvallisuuteen ja vakauteen kohdistuviin erityisuhkiin.

1. Komissio huolehtii siitä, että tämän asetuksen nojalla toteutettavat toimenpiteet ovat johdonmukaisia unionin asianomaisille kumppanimaille laatiman yleisen strategisen toimintakehyksen ja varsinkin 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden tavoitteiden kanssa sekä muiden asian kannalta merkityksellisten unionin toimenpiteiden kanssa.

2. Tämän asetuksen nojalla toteutettavilla toimenpiteillä voidaan täydentää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen viidennen osan nojalla toteutettavia toimenpiteitä, joiden kanssa niiden on oltava johdonmukaisia. Tämän asetuksen nojalla toteutetuissa toimenpiteissä on otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin näkemykset.

3. Tämän asetuksen mukaisen unionin avun on täydennettävä unionin ulkoisen avun välineiden mukaisesti annettavaa apua, sitä myönnetään ainoastaan siltä osin kuin kyseisten välineiden puitteissa ei voida toimia tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti, ja apu on suunniteltava ja toteutettava niin, että se varmistaa tarvittaessa kyseisten välineiden yhteydessä toteutettujen toimien jatkuvuuden.

4. Seuraavat monialaiset kysymykset sisällytetään toimenpiteisiin mahdollisuuksien mukaan, myös ohjelmasuunnitteluun:

b) ihmisoikeudet ja humanitaarinen oikeus, mukaan lukien lapsen oikeudet ja alkuperäiskansojen oikeudet;

5. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 ( 1 ) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU ( 2 ) soveltamisalaan kuuluvia toimia, jotka voivat saada rahoitusta kyseisten säädösten nojalla, ei voida rahoittaa tämän asetuksen nojalla.

6. Komissio edistää unionin ja jäsenvaltioiden toiminnan tiivistä koordinointia sekä päätöksentekotasolla että kentällä lisätäkseen unionin ja kansallisten avustustoimenpiteiden tuloksellisuutta ja täydentävyyttä ja estääkseen päällekkäisen rahoituksen. Jäsenvaltiot ja komissio ottavat tätä varten käyttöön tietojenvaihtojärjestelmän. Komissio voi tehdä aloitteita edellä mainitun koordinoinnin edistämiseksi. Lisäksi komissio huolehtii koordinoinnista ja yhteistyöstä monenvälisten, alueellisten ja osa-alueellisten organisaatioiden ja muiden avunantajien kanssa.

Apu konfliktien estämiseksi vallitsevissa tai puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa

1. Unioni antaa teknistä apua ja rahoitusapua 1 artiklan 4 kohdan a alakohdassa määriteltyjen erityistavoitteiden toteuttamiseen seuraavissa poikkeuksellisissa ja ennakoimattomissa tilanteissa:

a) hätätilanteessa, vallitsevassa tai puhkeamaisillaan olevassa kriisitilanteessa;

b) demokratiaa, yleistä järjestystä, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelua tai ihmisten turvallisuutta uhkaavassa tilanteessa, etenkin niiden henkilöiden osalta, jotka altistuvat sukupuoleen perustuvalle väkivallalle epävakaissa tilanteissa; tai

c) tilanteessa, joka uhkaa kärjistyä aseelliseksi konfliktiksi tai horjuttaa vakavalla tavalla asianomaisen yhden tai useamman kolmannen maan vakautta.

Apua voidaan myös kohdistaa tilanteisiin, joissa unioni turvautuu kansainvälisiin sopimuksiin sisältyviin olennaisia osia koskeviin lausekkeisiin keskeyttääkseen kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön osittain tai kokonaan.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua teknistä apua ja rahoitusapua voidaan antaa seuraavilla aloilla:

a) teknisenä tai logistiikkaan liittyvänä apuna annettava tuki kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen sekä valtiollisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden pyrkimyksille, joilla edistetään luottamuksen rakentamista, välitystoimia, vuoropuhelua ja sovintoa;

b) tuki naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevien Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien täytäntöönpanolle erityisesti epävakaissa, kriisitilanteessa olevissa tai kriisin jälkeisessä tilanteessa olevissa maissa;

c) tuki kansainvälisen oikeuden mukaisesti valtuutettujen väliaikaishallintojen perustamista ja toimintaa varten;

d) tuki, jolla kehitetään demokraattisia ja moniarvoisia valtioelimiä, mukaan lukien toimenpiteet, joilla parannetaan naisten asemaa kyseisissä elimissä, tehokasta siviilihallintoa ja turvajärjestelmän siviilivalvontaa, sekä toimenpiteet, joilla vahvistetaan terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja laittoman kaupan kaikkien muotojen torjumiseen osallistuvien lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten valmiuksia;

e) tuki kansainvälisille rikostuomioistuimille, kansallisille erityistuomioistuimille, totuus- ja sovintokomissioille sekä mekanismeille, jotka on perustettu ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta koskevien kansainvälisten normien mukaisesti ihmisoikeusrikkomusten tuomioistuinkäsittelyä sekä omistusoikeuksien vaatimista ja vahvistamista varten;

f) tuki toimenpiteille, jotka ovat tarpeen keskeisen infrastruktuurin, asuntojen, julkisten rakennusten, taloudellisten varojen ja keskeisen tuotantokapasiteetin ennalleen palauttamisen ja jälleenrakentamisen aloittamiseksi, sekä muille toimenpiteille taloudellisen toiminnan uudelleen käynnistämiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja kestävän sosiaalisen kehityksen mahdollistavien vähimmäisedellytysten luomiseksi;

g) tuki siviilitoimenpiteille, jotka liittyvät entisten taistelijoiden ja heidän perheidensä kotiutukseen, kansalaisyhteiskuntaan sopeuttamiseen ja tarvittaessa kotimaahan palauttamiseen, sekä toimenpiteille lapsi- ja naissotilaiden tilanteen ratkaisemiseksi;

h) tuki toimenpiteille, joilla lievitetään asevoimien uudelleenjärjestelyistä aiheutuvia yhteiskunnallisia vaikutuksia;

i) tuki toimenpiteille, joilla puututaan unionin yhteistyöpolitiikkojen ja niiden tavoitteiden puitteissa jalkaväkimiinoista, räjähtämättömistä räjähteistä tai sodan räjähtämättömistä jäänteistä siviiliväestölle aiheutuviin sosioekonomisiin vaikutuksiin. Tämän asetuksen mukaista rahoitusta saavia toimia voivat olla muun muassa vaaroja koskeva valistus, miinojen havaitseminen ja raivaus, sekä näihin liittyvä varastojen tuhoaminen;

j) tuki toimenpiteille, joilla unionin yhteistyöpolitiikkojen ja niiden tavoitteiden puitteissa torjutaan ampuma-aseiden, pienaseiden ja kevyiden aseiden laitonta käyttöä ja saatavuutta;

k) tuki toimenpiteille, joiden tarkoituksena on varmistaa, että naisten ja lasten erityistarpeisiin, mukaan luettuna heidän altistumisensa sukupuoleen perustuvalle väkivallalle, vastataan asianmukaisesti kriisi- ja konfliktitilanteissa;

l) tuki aseellisten konfliktien uhrien kuntouttamiselle ja yhteiskuntaan sopeuttamiselle, mukaan lukien toimenpiteet, joilla vastataan naisten ja lasten erityistarpeisiin;

m) tuki toimenpiteille, joilla edistetään ja puolustetaan ihmisoikeuksien, perusvapauksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä niitä koskevien kansainvälisten asiakirjojen kunnioittamista;

n) tuki sosioekonomisille toimenpiteille, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää luonnonvaroja sekä luonnonvarojen avointa hallintaa vallitsevissa ja puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa, mukaan lukien rauhanrakentaminen;

o) tuki toimenpiteille, joilla lievitetään äkillisten väestöliikkeiden mahdollisia vaikutuksia, jotka liittyvät poliittiseen tai turvallisuustilanteeseen, mukaan lukien toimenpiteet, joilla vastataan vastaanottavien yhteisöjen tarpeisiin vallitsevissa tai puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa, mukaan lukien rauhanrakentaminen;

p) tuki toimenpiteille, joilla edistetään kansalaisyhteiskunnan kehittymistä ja järjestäytymistä sekä sen osallistumista poliittiseen prosessiin, mukaan lukien toimenpiteet, joilla parannetaan naisten asemaa näissä prosesseissa ja edistetään riippumatonta, moniarvoista ja ammattimaista mediaa;

q) tuki toimenpiteille, joilla reagoidaan luonnon tai ihmisen aiheuttamiin suuronnettomuuksiin, jotka uhkaavat vakautta, ja kansanterveyteen kohdistuviin uhkiin, jotka liittyvät pandemioihin, tilanteissa, joissa unionin humanitaarista apua ja pelastuspalvelua ei ole saatavilla tai niitä on täydennettävä.

3. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa unioni voi tarjota myös sellaista teknistä apua ja rahoitusapua, joka ei nimenomaisesti kuulu tämän artiklan 2 kohdan soveltamisalan piiriin. Tällainen apu rajoitetaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin poikkeuksellisiin avustustoimenpiteisiin, jotka täyttävät kaikki seuraavat ehdot:

a) ne sekä kuuluvat tämän asetuksen yleiseen soveltamisalaan että ovat 1 artiklan 4 kohdan a alakohdassa esitettyjen erityistavoitteiden mukaisia;

b) niiden kesto on rajattu 7 artiklan 2 kohdassa säädettyyn ajanjaksoon;

c) niille voitaisiin tavallisesti myöntää rahoitusta unionin muista ulkoisen avun välineistä tai muista tämän asetuksen osista, mutta koska tilanne edellyttää nopeaa toimintaa, apu olisi pantava täytäntöön vallitsevissa tai puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa toteutettavina toimenpiteinä.

Sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittäminen kehityksen ja kehityksen mahdollistavan turvallisuuden tueksi

1. Kestävän kehityksen edistämiseksi, mikä edellyttää sitä, että yhteiskunnat ovat vakaita, rauhanomaisia ja osallistavia, tämän asetuksen mukaista unionin apua voidaan käyttää kumppanimaiden sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittämiseen 3 kohdassa säädetyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa kehitystoimien ja kehitystoimet mahdollistavan turvallisuuden varmistamiseksi.

2. Tämän artiklan mukaisella avulla voidaan erityisesti kattaa sellaisia valmiuksien kehittämiseen tähtääviä ohjelmia kehityksen ja kehityksen mahdollistavan turvallisuuden tueksi, joihin sisältyy koulutusta, ohjausta ja neuvontaa sekä välineistön toimituksia, infrastruktuurin parantamista ja tähän apuun suoraan liittyviä palveluja.

a) kun tämän asetuksen mukaisia unionin tavoitteita ei voida riittävästi saavuttaa turvautumalla ei-sotilaallisiin toimijoihin ja kun on olemassa uhka, joka kohdistuu toiminnassa olevien valtion instituutioiden olemassaoloon tai ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojeluun, eivätkä valtion instituutiot kykene vastaamaan kyseiseen uhkaan; ja

b) kun kyseinen kumppanimaa ja unioni ovat yksimielisiä siitä, että sotilaalliset toimijat ovat avainasemassa kestävän kehityksen kannalta olennaisten olosuhteiden säilyttämisessä, luomisessa tai palauttamisessa, mukaan lukien kriisit ja hauraat tai epävakaat tilanteet.

4. Tämän artiklan mukaista unionin apua ei saa käyttää sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittämisen rahoittamiseen muutoin kuin kehitystoimien ja kehitystoimet mahdollistavan turvallisuuden varmistamiseksi. Sitä ei saa käyttää varsinkaan seuraavien rahoittamiseen:

b) aseiden ja ammusten tai muiden tappavan voiman aikaansaamiseen suunniteltujen laitteiden hankkiminen;

c) koulutus, joka on suunniteltu parantamaan erityisesti asevoimien taisteluvalmiuksia.

5. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan toimenpiteitä tämän artiklan nojalla komissio edistää kumppanimaan omistajuutta. Se kehittää myös tarpeellisia osatekijöitä ja hyviä käytäntöjä, jotka ovat tarpeen kestävän kehityksen varmistamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, sekä edistää oikeusvaltioperiaatteen ja vakiintuneiden kansainvälisen oikeuden periaatteiden noudattamista.

6. Komissio vahvistaa asianmukaiset riskinarviointi-, seuranta- ja arviointimenettelyt tämän artiklan mukaisille toimenpiteille.

1. Unioni antaa teknistä apua ja rahoitusapua 1 artiklan 4 kohdan b alakohdassa määriteltyjen erityistavoitteiden toteuttamiseen. Tällainen apu kattaa tuen toimenpiteille, joilla pyritään kehittämään ja lisäämään unionin ja sen kumppaneiden valmiuksia estää konflikteja, rakentaa rauhaa ja vastata kriisiä edeltäviin ja kriisinjälkeisiin tarpeisiin harjoittamalla tiivistä koordinointia Yhdistyneiden kansakuntien ja muiden kansainvälisten, alueellisten ja osa-alueellisten järjestöjen sekä valtiollisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa seuraavissa toimissa:

a) ennakkovaroittamisen edistäminen ja konfliktiriskianalyysit politiikanteossa ja politiikan täytäntöönpanossa;

b) luottamusta rakentavien toimien, välitystoimien, vuoropuhelun ja sovinnon edistäminen ja niitä koskevien valmiuksien parantaminen tilanteissa, joissa kansanryhmien välille on syntymässä jännitteitä;

c) siviilialan vakauttamisoperaatioihin osallistumista ja niiden toimintaa koskevien valmiuksien lisääminen;

d) konfliktien jälkeisen toipumisen sekä katastrofien jälkeisen toipumisen edistäminen, kun on kyse poliittisesta ja turvallisuustilanteesta;

e) luonnonvarojen käytön rajoittaminen konfliktien rahoittamisessa ja sidosryhmien tukeminen Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän kaltaisten aloitteiden noudattamisessa erityisesti luonnonvarojen hyödyntämistä ja niillä käytävää kauppaa koskevien tehokkaiden kansallisten tarkastusten täytäntöönpanon osalta.

a) toteutettaviin toimenpiteisiin kuuluvat taitotiedon siirtäminen, tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihtaminen, riskien tai uhkien arviointi, tutkimus ja analyysi, ennakkovaroitusjärjestelmät, koulutus ja palvelujen tarjoaminen;

b) toteutettavilla toimenpiteillä edistetään rauhanrakentamiskysymyksissä käytävän rakenteellisen vuoropuhelun edelleen kehittämistä;

c) toteutettaviin toimenpiteisiin voi sisältyä tekninen apu ja rahoitusapu rauhan rakentamista ja valtiorakenteiden kehittämistä koskevien tukitoimien täytäntöönpanolle.

Apu maailmanlaajuisten ja alueiden rajat ylittävien sekä puhkeamaisillaan olevien uhkien torjumiseen

1. Unioni antaa teknistä apua ja rahoitusapua 1 artiklan 4 kohdan c alakohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden toteuttamiseen seuraavilla aloilla:

a) yleiseen järjestykseen, yksilöiden turvallisuuteen, elintärkeään infrastruktuuriin ja kansanterveyteen kohdistuvat uhat;

b) kemiallisiin, biologisiin, radiologisiin ja ydinaineisiin ja -tekijöihin liittyvien riskien lieventäminen ja niihin valmistautuminen riippumatta siitä, ovatko ne tahallisia, tahattomia vai luonnon aiheuttamia.

2. Apu 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille aloille kattaa tuen toimenpiteille, joiden tarkoituksena on

a) vahvistaa terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden, mukaan lukien tietoverkkorikollisuuden, ja kaikenlaisen laittoman kaupan torjuntaan sekä laittoman kaupan ja kauttakulun tehokkaaseen valvontaan osallistuvien lainvalvonta-, oikeus- ja siviiliviranomaisten valmiuksia;

b) torjua elintärkeään infrastruktuuriin, johon voi kuulua kansainvälinen henkilö- ja rahtiliikenne, energiansiirto ja -jakelu sekä sähköiset tieto- ja viestintäverkot, kohdistuvia uhkia. Tällaisissa toimenpiteissä on painotettava erityisesti alueiden rajat ylittävää yhteistyötä ja kansainvälisten normien täytäntöönpanoa riskeihin liittyvän tietoisuuden, haavoittuvuusanalyysin, hätätilanteisiin valmistautumisen, hälytysten ja seurausten hallinnan aloilla;

c) varmistaa riittävä toiminta tilanteissa, joissa kansanterveyteen kohdistuu vakava uhka, esimerkiksi äkillinen epidemia, jolla voi olla maiden rajat ylittäviä vaikutuksia;

d) torjua ilmastonmuutoksen sellaisia maailmanlaajuisia ja alueiden rajat ylittäviä vaikutuksia, jotka saattavat horjuttaa rauhaa ja turvallisuutta.

a) etusijalle asetetaan alueiden rajat ylittävä yhteistyö, johon osallistuu vähintään kaksi sellaista kolmatta maata, jotka ovat osoittaneet selvää poliittista tahtoa ilmaantuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteistyötä terrorismin torjumiseksi voidaan tehdä myös yksittäisten maiden ja alueiden sekä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa;

b) on painotettava erityisesti hyvää hallintotapaa ja toimenpiteiden on oltava kansainvälisen oikeuden mukaisia;

c) terrorismin torjumiseen osallistuville viranomaisille myönnettävässä avussa etusijalle asetetaan sellaisten toimenpiteiden tukeminen, jotka koskevat terrorisminvastaisen lainsäädännön laatimista ja vahvistamista, rahoitus-, tulli- ja maahanmuuttolainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista, tiukimpien kansainvälisten normien ja kansainvälisen oikeuden mukaisten lainvalvontamenettelyjen kehittämistä, demokraattisten ja institutionaalisten valvontamekanismien vahvistamista ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemistä;

d) huumeiden muodostamaan ongelmaan liittyvässä avussa kiinnitetään asianmukaista huomiota kansainväliseen yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on edistää kysynnän, tuotannon ja haittojen vähentämiseen liittyviä parhaita toimintatapoja.

4. Apu 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuille aloille kattaa tuen toimenpiteille, joiden tarkoituksena on

a) edistää siviilitutkimusta vaihtoehtona puolustusalan tutkimukselle;

b) parantaa turvallisuuskäytäntöjä siviilikäytössä olevissa tiloissa, joissa säilytetään tai käsitellään arkaluonteisia kemiallisia, biologisia, radiologisia ja ydinaineita ja -tekijöitä osana siviilitutkimusohjelmia;

c) tukea unionin yhteistyöpolitiikkojen ja niiden tavoitteiden puitteissa sellaisen siviili-infrastruktuurin luomista ja siihen liittyvän siviilitutkimuksen käynnistämistä, joita tarvitaan aseisiin liittyvien laitosten ja kohteiden purkamiseksi, saneeraamiseksi tai muuntamiseksi silloin, kun ilmoitetaan, että ne eivät enää ole osa jotakin puolustusalan ohjelmaa;

d) vahvistaa niiden toimivaltaisten siviiliviranomaisten valmiuksia, jotka osallistuvat kemiallisten, biologisten, radiologisten ja ydinaineiden ja -tekijöiden laittoman kaupan tehokkaan valvonnan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon (mukaan lukien niiden tuotantoon tai toimittamiseen käytettävä laitteisto);

e) kehittää kaksikäyttötuotteiden tehokkaan vientivalvonnan käyttöönoton ja täytäntöönpanon edellyttämiä oikeudellisia puitteita ja institutionaalisia valmiuksia, mukaan lukien alueelliset yhteistyötoimet;

f) kehittää tehokasta siviilipuolen katastrofivalmiutta, valmiussuunnittelua, kriisitoimintaa ja puhdistusvalmiuksia.

a) jäljempänä 7 artiklassa tarkoitettujen poikkeuksellisten avustustoimenpiteiden ja siirtymävaiheen ohjelmien avulla;

b) jäljempänä 8 artiklassa tarkoitettujen temaattisten strategia-asiakirjojen sekä suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien avulla;

c) vuotuisten toimintaohjelmien, yksittäisten toimenpiteiden ja erityistoimenpiteiden avulla;

1. Unionin 3 artiklan mukaista sekä tarvittaessa 3 a artiklan mukaista apua annetaan poikkeuksellisten avustustoimenpiteiden ja siirtymävaiheen ohjelmien avulla.

2. Edellä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa komissio voi toteuttaa poikkeuksellisia avustustoimenpiteitä, jotka täyttävät 3 artiklan 3 kohdassa vahvistetut ehdot. Tällaisen poikkeuksellisen avustustoimenpiteen kesto voi olla enintään 18 kuukautta, ja sitä voidaan pidentää kahdesti enintään kuudella kuukaudella siten, että yhteenlaskettu enimmäiskesto on 30 kuukautta, jos toimenpiteen toteuttamisessa ilmenee objektiivisia ja odottamattomia esteitä ja edellyttäen, että toimenpiteen rahoitusta ei lisätä.

Pitkittyneissä kriiseissä ja konflikteissa komissio voi toteuttaa toisen poikkeuksellisen avustustoimenpiteen, jonka kesto voi olla enintään 18 kuukautta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ja toisessa alakohdassa tarkoitetun poikkeuksellisen avustustoimenpiteen yhteenlaskettu kesto voi olla yhteensä enintään 36 kuukautta.

3. Jos poikkeuksellisen avustustoimenpiteen kustannukset ylittävät 20 000 000 euroa, se hyväksytään asetuksen (EU) N:o 236/2014 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.

4. Ennen kustannuksiltaan enintään 20 000 000 euron poikkeuksellisen avustustoimenpiteen hyväksymistä tai jatkamista komissio toimittaa neuvostolle tiedot toimenpiteen luonteesta, tavoitteista ja suunnitellusta rahoituksen määrästä. Komissio ilmoittaa neuvostolle ennakkoon myös merkittävistä muutoksista, joita se aikoo tehdä jo hyväksyttyihin poikkeuksellisiin avustustoimenpiteisiin. Unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden varmistamiseksi komissio ottaa tällaisia toimenpiteitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan huomioon neuvoston poliittisen lähestymistavan asiaan.

5. Mahdollisimman pian poikkeuksellisen avustustoimenpiteen hyväksymisen jälkeen ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleisesityksen hyväksytyn toimenpiteen luonteesta, siihen liittyvistä olosuhteista ja sen perusteluista, mukaan lukien toimenpiteen täydentävyys meneillään olevien ja suunniteltujen unionin toimien kanssa.

6. Komissio voi hyväksyä asetuksen (EU) N:o 236/2014 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti siirtymävaiheen ohjelmia luodakseen tai palauttaakseen olosuhteet, jotka ovat välttämättömiä unionin ulkoisten yhteistyöpolitiikkojen panemiseksi tehokkaasti täytäntöön.

7. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille asianmukaisesti ja hyvissä ajoin 3 artiklan nojalla myönnettävän unionin avun suunnittelusta ja täytäntöönpanosta, mukaan lukien suunnitellusta rahoituksen määrästä, ja ilmoittaa Euroopan parlamentille myös tehdessään kyseiseen apuun merkittäviä muutoksia tai jatkaessaan sen voimassaoloa.

1. Temaattiset strategia-asiakirjat muodostavat yleisen perustan 4 ja 5 artiklan sekä tarvittaessa 3 a artiklan mukaisen avun täytäntöönpanolle. Temaattiset strategia-asiakirjat muodostavat unionin ja asianomaisten kumppanimaiden tai -alueiden välisen yhteistyön kehyksen.

2. Temaattisten strategia-asiakirjojen valmistelussa ja täytäntöönpanossa noudatetaan avun tuloksellisuutta koskevia periaatteita, kuten kumppanuutta, koordinointia ja soveltuvin osin yhdenmukaistamista. Temaattisten strategia-asiakirjojen on näin ollen oltava johdonmukaisia unionin muiden ulkoisen avun välineiden puitteissa hyväksyttyjen ohjelma-asiakirjojen kanssa, ja niiden välistä päällekkäisyyttä on vältettävä.

Temaattisten strategia-asiakirjojen on periaatteessa perustuttava unionin tai, tapauksen mukaan, kyseisten jäsenvaltioiden vuoropuheluun asianomaisten kumppanimaiden tai -alueiden kanssa, kansalaisyhteiskunnan sekä alue- ja paikallisviranomaisten edustajat mukaan lukien, sen varmistamiseksi, että asianomaiset maat tai alueet ottavat riittävän vastuun ohjelmasuunnittelusta.

Unioni ja jäsenvaltiot kuulevat toisiaan ohjelmasuunnittelun varhaisessa vaiheessa parantaakseen yhteistyötoimiensa johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä.

3. Temaattisiin strategia-asiakirjoihin liitetään suuntaa-antava monivuotinen ohjelma, jossa esitetään yhteenveto unionin rahoituskohteiksi valituista painopistealoista sekä unionin avun erityistavoitteet, toivotut tulokset, tulosindikaattorit ja aikataulu.

Suuntaa-antavissa monivuotisissa ohjelmissa määritellään kunkin siihen sisältyvän ohjelman alustavat määrärahat asianomaisten kumppanimaiden tai -alueiden tarpeet ja erityisongelmat huomioon ottaen. Määrärahoille voidaan tarvittaessa ilmoittaa vähimmäis- ja enimmäismäärä.

4. Komissio hyväksyy temaattiset strategia-asiakirjat sekä suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat asetuksen (EU) N:o 236/2014 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti. Kyseistä menettelyä sovelletaan myös huomattaviin tarkistuksiin, joiden vaikutuksesta temaattiset strategia-asiakirjat tai suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat muuttuvat merkittävästi.

5. Asetuksen (EU) N:o 236/2014 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä ei sovelleta temaattisten strategia-asiakirjojen sekä suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien vähäisiin muutoksiin tai teknisiin mukautuksiin, joiden nojalla varoja kohdennetaan uudelleen kullekin painopistealalle osoitettujen alustavien määrärahojen puitteissa tai alustavia määrärahoja lisätään tai vähennetään enintään 20 prosentilla ja korkeintaan 10 000 000 eurolla, edellyttäen, että nämä muutokset tai tekniset mukautukset eivät vaikuta kyseisissä asiakirjoissa määriteltyihin painopistealoihin ja tavoitteisiin.

Tällaisessa tapauksessa mukautuksista ilmoitetaan Euroopan parlamentille ja 11 artiklassa tarkoitetussa komiteassa oleville jäsenvaltioiden edustajille viipymättä.

6. Asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka edellyttävät unionilta nopeaa toimintaa, komissio voi muuttaa temaattisia strategia-asiakirjoja sekä suuntaa-antavia monivuotisia ohjelmia noudattaen asetuksen (EU) N:o 236/2014 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä.

7. Kaikessa asetuksen (EU) N:o 236/2014 17 artiklassa tarkoitetun välikertomuksen julkaisemisen jälkeisessä ohjelmasuunnittelussa tai ohjelmien uudelleentarkastelussa on otettava huomioon kyseisessä kertomuksessa esitetyt tulokset, havainnot ja päätelmät.

Tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimenpiteiden valmistelu, ohjelmasuunnittelu, täytäntöönpano ja seuranta toteutetaan mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa kansalaisyhteiskuntaa kuullen.

1. Komissio varmistaa, että tämän asetuksen nojalla hyväksytyt toimenpiteet, jotka koskevat terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, samoin kuin 3 a artiklan soveltamisalaan kuuluvat toimenpiteet toteutetaan kansainvälisen oikeuden, ihmisoikeuslainsäädäntö ja kansainvälinen humanitaarinen oikeus mukaan lukien, mukaisesti.

2. Komissio kehittää ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategisen kehyksen ja toimintasuunnitelman mukaisesti operatiivista ohjausta sen varmistamiseksi, että ihmisoikeudet otetaan huomioon 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa, erityisesti siltä osin kuin on kyse kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun estämisestä ja asianmukaista oikeudenkäyntiä koskevien vaatimusten noudattamisesta, mukaan lukien syyttömyysolettama, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeus puolustukseen. Myös tietoverkkoturvallisuuteen ja tietoverkkorikollisuuden torjuntaan liittyviin toimiin on sisällyttävä selkeä ihmisoikeusnäkökohta.

3. Komissio valvoo huolellisesti 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa varmistaakseen, että ihmisoikeusvelvoitteita noudatetaan. Komissio esittää tätä koskevia tietoja säännöllisissä kertomuksissaan.

Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ’vakauden ja rauhan välineen komitea’. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

Tätä asetusta sovelletaan päätöksen 2010/427/EU ja erityisesti sen 9 artiklan mukaisesti.

1. Tämän asetuksen täytäntöönpanoon tarkoitetut rahoituspuitteet kaudelle 2014–2020 ovat 2 338 719 000 euroa.

2. Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.

a) vähintään 70 prosenttiyksikköä rahoituspuitteista osoitetaan 3 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin; ja

b) yhdeksän prosenttiyksikköä rahoituspuitteista osoitetaan 4 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin rahoituspuitteisiin lisätään 100 000 000 euroa, jotka osoitetaan 3 a artiklan mukaisiin toimenpiteisiin.

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014 ja 31 päivään joulukuuta 2020.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Euroopan komission lausuma Euroopan parlamentin kanssa käytävästä strategisesta vuoropuhelusta ( 3 )

Euroopan komissio käy Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan perusteella Euroopan parlamentin kanssa strategista vuoropuhelua ennen vakauden ja rauhan edistämisvälineen perustamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 230/2014 mukaisen ohjelmasuunnittelun aloittamista ja kuultuaan tarvittaessa ensimmäisen kerran asianomaisia tuensaajia. Euroopan komissio esittää Euroopan parlamentille saatavilla olevat ohjelmasuunnitteluun liittyvät asiakirjat, joissa määritetään alustavat määrärahat maittain/alueittain, ja maata/aluetta koskevat ensisijaiset tavoitteet, mahdolliset tulokset ja alustavat määrärahat jaoteltuina maantieteellisten ohjelmien ensisijaisille tavoitteille sekä tuen yksityiskohtaiset säännöt ( *1 ). Euroopan komissio esittää Euroopan parlamentille saatavilla olevat ohjelmasuunnitteluun liittyvät asiakirjat, joissa määritetään ensisijaiset aihealueet, mahdolliset tulokset, tuen yksityiskohtaiset säännöt (*1) sekä kyseisille ensisijaisille aihealueille aihekohtaisissa ohjelmissa osoitetut määrärahat. Euroopan komissio ottaa huomioon Euroopan parlamentin asiasta esittämän kannan.

Euroopan komissio käy strategista vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa laatiessaan väliarviointia ja ennen ohjelma-asiakirjojen merkittäviä tarkistuksia tämän asetuksen voimassaoloaikana.

Euroopan komissio selittää Euroopan parlamentin pyynnöstä, missä määrin parlamentin huomautukset on otettu huomioon ohjelma-asiakirjoissa ja muissa strategisen vuoropuhelun seurantatoimissa.

( 1 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996, humanitaarisesta avusta (EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1).

( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/2306, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017,	L 335	6	15.12.2017