02014R0223 — FI — 17.02.2021 — 003.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 223/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (EUVL L 072 12.3.2014, s. 1) |
Muutettu:
|
|
Virallinen lehti |
||
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
L 193 |
1 |
30.7.2018 |
||
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2020/559, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, |
L 130 |
7 |
24.4.2020 |
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/177, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, |
L 53 |
1 |
16.2.2021 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 223/2014,
annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014,
vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta
I
OSASTO
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde ja tarkoitus
Tällä asetuksella perustetaan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto, jäljempänä 'rahasto', 1 päivänä tammikuuta 2014 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2020 päättyväksi ajaksi, määritellään rahaston tavoitteet, siitä myönnettävän tuen soveltamisala, käytettävissä olevat varat ja niiden jakautuminen kullekin jäsenvaltiolle sekä vahvistetaan säännöt, jotka ovat tarpeen rahaston vaikuttavuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi.
2 artikla
Määritelmät
Sovelletaan seuraavia määritelmiä:
'perushyödykkeinä annettavalla avulla' tarkoitetaan vähävaraisimpien henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja vähäarvoisia peruskulutustavaroita, esimerkiksi vaatteita, jalkineita, hygieniatarvikkeita, koulutarvikkeita ja makuupusseja;
'vähävaraisimmilla' tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, jotka ovat yksittäisiä henkilöitä tai tällaisten henkilöiden muodostamia perheitä, kotitalouksia tai ryhmiä, joiden avuntarve on todettu sellaisin objektiivisin perustein, jotka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet asianomaisia sidosryhmiä kuultuaan eturistiriitoja välttäen tai jotka kumppaniorganisaatiot ovat määrittäneet ja jotka kyseiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet ja joihin voi sisältyä elementtejä, jotka mahdollistavat kohdentamisen tietyillä maantieteellisillä alueilla eläville vähävaraisimmille;
'kumppaniorganisaatioilla' tarkoitetaan julkisia elimiä ja/tai voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, jotka jakavat elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä vähävaraisimmille ja toteuttavat tarvittaessa liitännäistoimenpiteitä suoraan tai muiden kumppaniorganisaatioiden välityksellä tai toteuttavat toimia, jotka tähtäävät suoraan vähävaraisimpien sosiaalisen osallisuuden edistämiseen, ja joiden toimet hallintoviranomainen on valinnut 32 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti;
'kansallisilla ohjelmilla' tarkoitetaan ohjelmia, joilla on ainakin osittain samat tavoitteet kuin rahastolla ja joita julkiset elimet tai voittoa tavoittelemattomat organisaatiot toteuttavat kansallis-, alue- tai paikallistasolla;
'elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä annettavan avun toimenpideohjelmalla', jäljempänä myös 'toimenpideohjelma I', tarkoitetaan toimenpideohjelmaa, josta tuetaan elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakamista vähävaraisimmille ja tarvittaessa liitännäistoimenpiteiden toteuttamista vähävaraisimpien sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi;
'vähävaraisimpien sosiaalista osallisuutta edistävällä toimenpideohjelmalla', jäljempänä myös 'toimenpideohjelma II', tarkoitetaan toimenpideohjelmaa, josta tuetaan sellaisia toimia vähävaraisimpien sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi, jotka eivät sisällä taloudellista tukea tai aineellista apua ja jotka eivät ole aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä;
'toimella' tarkoitetaan hanketta, sopimusta tai toimenpidettä, jonka kyseisen toimenpideohjelman hallintoviranomainen on valinnut tai joka on valittu hallintoviranomaisen valvonnassa ja jolla edistetään siihen liittyvän toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamista;
'päätökseen saadulla toimella' tarkoitetaan toimea, joka on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ja jonka osalta tuensaajat ovat maksaneet kaikki asiaankuuluvat maksut ja tuensaajille on maksettu tuki vastaavasta toimenpideohjelmasta;
'tuensaajalla' tarkoitetaan toimien käynnistämisestä tai sekä käynnistämisestä että täytäntöönpanosta vastaavaa julkista tai yksityistä tahoa;
'loppukäyttäjillä' tarkoitetaan vähävaraisimpia, jotka saavat tämän asetuksen 4 artiklassa määriteltyä tukea;
'liitännäistoimenpiteillä' tarkoitetaan toimenpiteitä, joita tarjotaan elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakamisen lisäksi ja joiden tavoitteena on vähentää sosiaalista syrjäytymistä ja/tai puuttua sosiaaliseen ahdinkoon voimaannuttavammalla ja kestävämmällä tavalla, esimerkiksi tasapainoista ruokavaliota koskevalla opastuksella ja talousneuvonnalla;
'julkisilla menoilla' tarkoitetaan toimien julkista rahoitusosuutta, joka on peräisin kansallisten tai alue- tai paikallisviranomaisten talousarviovaroista, rahastoa varten varatuista unionin talousarviovaroista, julkisoikeudellisten yhteisöjen talousarviovaroista taikka viranomaisten tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY ( 1 ) 1 artiklan 9 kohdassa tarkoitettujen julkisoikeudellisten laitosten muodostamien yhteenliittymien talousarviovaroista;
'välittävällä toimielimellä' tarkoitetaan julkista tai yksityistä yhteisöä, joka toimii hallinto- tai todentamisviranomaisen alaisuudessa tai joka hoitaa tällaisen viranomaisen puolesta tuensaajien täytäntöönpanotoimiin liittyviä tehtäviä;
'tilivuodella' tarkoitetaan 1 päivänä heinäkuuta alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta päättyvää jaksoa, lukuun ottamatta ohjelmakauden ensimmäistä tilivuotta, jonka osalta sillä tarkoitetaan menojen tukikelpoisuuden alkamispäivänä alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta 2015 päättyvää jaksoa. Viimeinen tilivuosi on 1 päivänä heinäkuuta 2023 alkava ja 30 päivänä kesäkuuta 2024 päättyvä jakso;
'varainhoitovuodella' tarkoitetaan tammikuun 1 päivänä alkavaa ja joulukuun 31 päivänä päättyvää jaksoa;
'sääntöjenvastaisuudella' tarkoitetaan mitä tahansa unionin oikeuden tai sen soveltamiseen liittyvän kansallisen lainsäädännön rikkomista, joka johtuu rahaston täytäntöönpanoon osallistuvan talouden toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja joka tuottaa tai voisi tuottaa vahinkoa unionin talousarviolle siihen kohdistuvan perusteettoman menoerän vuoksi;
'talouden toimijalla' tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka muuta tahoa, joka osallistuu rahastosta annettavan avustuksen täytäntöönpanoon, paitsi jäsenvaltiota sen käyttäessä toimivaltaansa julkisena viranomaisena;
'systeemisellä sääntöjenvastaisuudella' tarkoitetaan sääntöjenvastaisuutta, joka voi olla luonteeltaan toistuvaa, jonka esiintyminen on erittäin todennäköistä samankaltaisissa toimissa ja joka johtuu vakavasta puutteesta hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkaassa toiminnassa, mukaan lukien tämän asetuksen mukaisten asiaankuuluvien menettelyjen käyttöönoton laiminlyönti;
'vakavalla puutteella hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkaassa toiminnassa' tarkoitetaan puutetta, jonka korjaamiseksi järjestelmään on tehtävä huomattavia parannuksia, josta aiheutuu rahastolle merkittävä sääntöjenvastaisuuksien riski ja jonka olemassaolo on ristiriidassa hallinto- ja valvontajärjestelmän toimintaa koskevan ja huomautuksia sisältämättömän tarkastuskertomuksen kanssa.
3 artikla
Tavoitteet
Tämän tavoitteen ja rahaston toteuttamisen tuloksia mitataan laadullisella ja määrällisellä arvioinnilla.
4 artikla
Tuen soveltamisala
Jotta voidaan lisätä ja monipuolistaa vähävaraisimpien henkilöiden elintarvikkeiden saantia sekä vähentää ja ehkäistä elintarvikkeiden haaskausta, rahastosta voidaan tukea elintarvikelahjoitusten keräämiseen, kuljettamiseen, varastointiin ja jakeluun liittyviä toimia.
Rahastosta voidaan tukea myös liitännäistoimenpiteitä, joilla täydennetään elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä annettavan avun jakamista.
5 artikla
Periaatteet
Komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavia toimenpiteitä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän estämiseksi rahastosta ja siitä tuetuista ohjelmista ja toimista saatavilla olevan tuen osalta.
II
OSASTO
MÄÄRÄRAHAT JA OHJELMATYÖ
6 artikla
Kokonaismäärärahat
6 a artikla
Covid-19:n leviämiseen liittyvän kriisin vastatoimena myönnettävät lisämäärärahat
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 59 artiklan 1 kohdassa säädetään, lisämäärärahoja koskevat talousarviositoumukset on vapautettava ohjelmien sulkemisessa noudatettavien sääntöjen mukaisesti.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuna ensimmäisenä ennakkomaksuna suoritettava määrä on poistettava kokonaisuudessaan komission tileistä viimeistään silloin, kun ohjelma suljetaan.
7 artikla
Toimenpideohjelmat
Toimenpideohjelmassa I on esitettävä
toimenpideohjelman kohteena oleva aineellisen puutteen tyyppi tai kohteena olevat aineellisen puutteen tyypit ja perustelut niiden valinnalle sekä kunkin kohteena olevan aineellisen puutteen tyypin osalta kuvaus elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakamisen pääpiirteistä sekä soveltuvissa tapauksissa kuvaus toteutettavista liitännäistoimenpiteistä, ottaen huomioon 16 artiklan mukaisesti suoritetun ennakkoarvioinnin tulokset;
kuvaus kuhunkin toimien kohteena olevaan aineellisen puutteen tyyppiin kohdistuvasta vastaavasta yhdestä tai useammasta kansallisesta ohjelmasta;
kuvaus vähävaraisimpiin sovellettavien tukikelpoisuusperusteiden vahvistamismenettelystä, joka on tarvittaessa eriytetty kohteena olevien aineellisen puutteen tyyppien mukaan;
toimien valintaperusteet ja kuvaus valintamenettelystä, joka on tarvittaessa eriytetty kohteena olevien aineellisen puutteen tyyppien mukaan;
kumppaniorganisaatioiden valintaperusteet, jotka on tarvittaessa eriytetty toiminnan kohteena olevien aineellisen puutteen tyyppien mukaan;
kuvaus menettelystä, jolla varmistetaan keskinäinen täydentävyys ESR:n kanssa;
rahoitussuunnitelma, joka sisältää taulukon, jossa täsmennetään koko ohjelmakauden osalta toimenpideohjelmasta kohdistettavan tuen kokonaismäärärahat viitteellisesti eriteltyinä kohteena olevien aineellisen puutteen tyyppien sekä vastaavien liitännäistoimenpiteiden mukaan.
Toimenpideohjelmassa II on esitettävä
strategia, jonka avulla ohjelmalla edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja köyhyyden vähentämistä Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti, mukaan lukien perustelut avun ensisijaisen kohteen valinnalle;
toimenpideohjelman erityistavoitteet pitäen lähtökohtana selvitystä kansallisista tarpeista ja ottaen huomioon 16 artiklan mukaisesti suoritetun ennakkoarvioinnin tulokset. Ennakkoarviointi on esitettävä komissiolle samanaikaisesti toimenpideohjelman kanssa;
rahoitussuunnitelma, jossa on taulukko, jossa täsmennetään koko ohjelmakauden osalta toimenpideohjelmasta kohdistettavan tuen kokonaismäärärahat viitteellisesti toimenpiteiden tyypin mukaan eriteltyinä;
tiedot avun kohteena olevista vähävaraisimmista;
kohdennettuihin menoihin liittyvät taloudelliset indikaattorit;
kunkin erityistavoitteen odotetut tulokset ja vastaavat ohjelmakohtaiset tuotos- ja tulosindikaattorit perustaso- ja tavoitearvoineen;
kuvaus tuettavien toimenpiteiden tyypistä ja niitä koskevista esimerkeistä ja niiden odotetusta vaikutuksesta b alakohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen, myös toimien valintaa ohjaavat periaatteet, ja tapauksen mukaan tuensaajien tyypit;
kuvaus menettelystä, jolla varmistetaan keskinäinen täydentävyys ESR:n kanssa sekä estetään toimien päällekkäisyys ja päällekkäinen rahoitus.
Lisäksi kussakin toimenpideohjelmassa on esitettävä
hallintoviranomaisen, soveltuvissa tapauksissa todentamisviranomaisen, tarkastusviranomaisen ja sen elimen tunnistetiedot, jolle komissio suorittaa maksut, sekä kuvaus seurantamenettelystä;
kuvaus toteutettavista toimenpiteistä, joilla pyritään saamaan kaikki asianomaiset sidosryhmät sekä tapauksen mukaan toimivaltaiset alue-, paikallis- ja muut viranomaiset mukaan toimenpideohjelman valmisteluun;
kuvaus 27 artiklan 4 kohdan mukaisen teknisen tuen suunnitellusta käytöstä, mukaan lukien toimet, joilla parannetaan tuensaajien hallinnollisia valmiuksia toimenpideohjelman täytäntöönpanon osalta;
rahoitussuunnitelma, joka sisältää taulukon, jossa eritellään vuosikohtaisesti 20 artiklan mukaisesti rahastosta annettavaan tukeen varatut määrärahat ja 20 artiklan mukainen osarahoitus.
Edellä 7 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä suoraan jakavien kumppaniorganisaatioiden on sitouduttava toteuttamaan itse tai yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa aineellisen avun tarjoamista täydentäviä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähävaraisimpien sosiaalinen osallisuus ja joihin tarvittaessa kuuluu ohjaaminen kääntymään toimivaltaisten tahojen puoleen, riippumatta siitä, tuetaanko näitä toimenpiteitä rahastosta. Tällaiset liitännäistoimenpiteet eivät kuitenkaan ole pakollisia tapauksissa, joissa elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä toimitetaan yksinomaan hoivapalvelujen piirissä oleville vähävaraisimmille lapsille.
8 artikla
Toimenpideohjelmien hyväksyminen
9 artikla
Toimenpideohjelmien muuttaminen
Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle päätöksistä, jotka koskevat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen osien muuttamista, kuukauden kuluessa kyseisen päätöksen hyväksymispäivästä. Päätöksessä on määritettävä sen voimaantulopäivä, joka ei saa edeltää päätöksen hyväksymispäivää.
10 artikla
Hyvien toimintatapojen vaihto
Komissio edistää muun muassa verkkosivuston avulla vähävaraisimmille annettavaa muuta kuin taloudellista tukea koskevaa kokemusten vaihtoa, valmiuksien parantamista ja verkottumista sekä aiheeseen liittyvien tulosten levittämistä.
Myös asiaankuuluville organisaatioille, jotka eivät hyödynnä rahastoa, voidaan antaa mahdollisuus osallistua.
Lisäksi komissio kuulee vähintään kerran vuodessa kumppaniorganisaatioita unionin tasolla edustavia organisaatioita rahastosta annettavan tuen täytäntöönpanosta ja raportoi siitä tällaisen kuulemisen jälkeen asianmukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Komissio edistää myös rahastoon liittyvien olennaisten tulosten, raporttien ja tietojen välittämistä verkossa.
III
OSASTO
SEURANTA, ARVIOINTI, TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ
11 artikla
Toimenpideohjelman II seurantakomitea
12 artikla
Toimenpideohjelman II seurantakomitean tehtävät
Seurantakomitean on tarkasteltava kaikkia ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Sen on tutkittava erityisesti seuraavat:
edistyminen toimenpideohjelman erityistavoitteiden saavuttamisessa hallintoviranomaisen toimittamien asiakirjojen perusteella, arviointitulokset mukaan luettuina;
tiedotus- ja viestintätoimien täytäntöönpano;
toimet, joilla otetaan huomioon miesten ja naisten välinen tasa-arvo, yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys ja edistetään niitä.
Seurantakomitean on tutkittava ja hyväksyttävä
toimien valinnassa käytetyt menetelmät ja perusteet 7 artiklan 3 kohdan f alakohdassa vahvistettujen ohjaavien periaatteiden mukaisesti;
vuotuiset ja lopulliset täytäntöönpanokertomukset;
kaikki toimenpideohjelmaa koskevat hallintoviranomaisen esittämät muutosehdotukset.
Sen on seurattava esittämiensä huomautusten johdosta toteutettuja toimenpiteitä.
13 artikla
Täytäntöönpanokertomukset ja indikaattorit
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, vuotta 2019 koskevan vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen toimittamisen määräaika on 30 päivä syyskuuta 2020.
Jäsenvaltioiden on kuultava asianomaisia sidosryhmiä toimenpideohjelman I täytäntöönpanokertomuksista eturistiriitoja välttäen. Kertomukseen liitetään tiivistelmä näiden asianomaisten sidosryhmien huomautuksista.
Jos komissio ei esitä huomautuksia jäsenvaltiolle tässä määräajassa, kertomus katsotaan hyväksytyksi.
Jäsenvaltioiden on laadittava lopullinen täytäntöönpanokertomus 6 kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten mukaisesti.
Komissio tarkastelee lopullista täytäntöönpanokertomusta ja ilmoittaa jäsenvaltiolle huomautuksensa viiden kuukauden kuluessa lopullisen kertomuksen vastaanottamisesta.
Jos komissio ei esitä huomautuksia jäsenvaltiolle tässä määräajassa, kertomus katsotaan hyväksytyksi.
14 artikla
Arviointikokoukset
15 artikla
Arviointia koskevat yleiset säännökset
16 artikla
Ennakkoarviointi
Toimenpideohjelman I ennakkoarvioinneissa arvioidaan seuraavia seikkoja:
vaikutus unionin tavoitteeseen vähentää vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 miljoonalla köyhyydessä elävien taikka köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten määrää, ottaen huomioon toimien kohteeksi valittu aineellisen puutteen tyyppi sekä köyhyyttä, sosiaalista syrjäytymistä ja aineellista puutetta koskevat kansalliset olosuhteet;
ehdotetun toimenpideohjelman sisäinen johdonmukaisuus ja suhde muihin asiaan liittyviin rahoitusvälineisiin;
talousarviomäärärahojen kohdentamisen ja toimenpideohjelman tavoitteiden keskinäinen johdonmukaisuus;
odotettujen tuotosten vaikutus rahaston tuloksiin ja siten sen tavoitteisiin;
asianomaisten sidosryhmien osallistuminen;
toimenpideohjelman seurantamenettelyjen ja arviointeihin tarvittavien tietojen keräämismenettelyjen soveltuvuus.
Toimenpideohjelman II ennakkoarvioinneissa arvioidaan seuraavia seikkoja:
vaikutus sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja köyhyyden vähentämisen edistämiseen Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti ottaen huomioon kansalliset tarpeet;
ehdotetun ohjelman sisäinen johdonmukaisuus ja suhde muihin asiaan liittyviin välineisiin, erityisesti ESR:oon;
talousarviomäärärahojen kohdentamisen ja ohjelman tavoitteiden keskinäinen johdonmukaisuus;
ehdotettujen ohjelmakohtaisten indikaattorien merkityksellisyys ja selkeys;
odotettujen tuotosten vaikutus tuloksiin;
indikaattoreille asetettujen määrällisten tavoitteiden realistisuus, kun otetaan huomioon suunniteltu rahastosta maksettava tuki;
ehdotetun tukimuodon perusteet;
henkilöstöresurssien ja hallinnollisten valmiuksien riittävyys ohjelman hallintoon;
ohjelman seurantamenettelyjen ja arviointeihin tarvittavien tietojen keräämismenettelyjen soveltuvuus;
miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä sekä kaikenlaisen syrjinnän torjumista koskevien suunniteltujen toimenpiteiden riittävyys.
17 artikla
Ohjelmakauden aikana suoritettava arviointi
18 artikla
Jälkiarviointi
Komissio tekee omasta aloitteestaan ja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sekä ulkoisten asiantuntijoiden avustamana jälkiarvioinnin, jossa arvioidaan rahaston vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä saatujen tulosten kestävyyttä ja mitataan rahaston tuoma lisäarvo. Jälkiarviointi on suoritettava loppuun viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
19 artikla
Tiedottaminen ja viestintä
Rahaston tuen avoimuuden varmistamiseksi hallintoviranomaisen on pidettävä yllä luetteloa rahastosta tuettavista toimista taulukkomuodossa, jolloin tietoja voidaan lajitella, hakea, poimia, vertailla ja julkaista helposti internetissä. Toimien luettelossa on oltava ainakin seuraavat tiedot:
tuensaajan nimi ja osoite;
myönnetyn unionin rahoituksen määrä;
toimenpideohjelman I osalta toimien kohteena oleva aineellisen puutteen tyyppi.
Hallintoviranomaisen on saatettava toimien luettelo ajan tasalle vähintään joka kahdestoista kuukausi.
Jos tuensaajilla ja kumppaniorganisaatioilla on verkkosivustot, niiden on myös esitettävä verkkosivustoillaan lyhyt kuvaus toimesta, mukaan lukien sen tavoitteet ja tulokset, ja tuotava esiin Euroopan unionilta saatava rahoitustuki.
Toimenpideohjelman II osalta
jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on organisoitava
merkittävä tiedotustoimi, jolla kerrotaan toimenpideohjelman käynnistymisestä, ja
vähintään yksi merkittävä vuotuinen tiedotustoimi, jolla tuodaan esiin rahoitusmahdollisuuksia ja toteutettavia strategioita ja/tai esitellään toimenpideohjelman saavutukset sekä tarvittaessa esimerkkejä toimista;
toimen toteuttamisen aikana tuensaajan on tiedotettava yleisölle rahastosta saadusta tuesta varmistamalla, että toimeen osallistuville tahoille on tiedotettu rahastosta saadusta tuesta;
kaikissa toimea koskevissa asiakirjoissa, myös osallistumistodistuksissa tai muissa todistuksissa, on oltava maininta siitä, että toimenpideohjelma on saanut tukea rahastosta;
hallintoviranomaisen on varmistettava, että kyseeseen tulevat tuensaajat voivat saada asiaankuuluvia tietoja rahoitusmahdollisuuksista, hakumenettelyjen käynnistämisestä ja niiden ehdoista sekä tuettavien toimien valintaperusteista.
IV
OSASTO
RAHASTOSTA MYÖNNETTÄVÄ RAHOITUSTUKI
20 artikla
Osarahoitus
Osarahoitusosuuden muuttamista koskevat pyynnöt on toimitettava 9 artiklassa esitetyn toimenpideohjelmien muutosmenettelyn mukaisesti, ja niihin on liitettävä tarkistettu ohjelma. 100 prosentin osarahoitusosuutta sovelletaan ainoastaan, jos komissio hyväksyy asianomaisen ohjelmamuutoksen viimeistään ennen välimaksua koskevan lopullisen maksupyynnön jättämistä 45 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Ennen 1 päivänä heinäkuuta 2021 alkavaa tilivuotta koskevan ensimmäisen maksatushakemuksen jättämistä jäsenvaltioiden on toimitettava liitteessä I määritettyjen toimenpideohjelman mallien 5.1 alakohdassa tarkoitettu taulukko, jossa vahvistetaan 30 päivänä kesäkuuta 2020 päättyvää tilivuotta koskeva osarahoitusosuus.
21 artikla
Tilapäisistä talousarviovaikeuksista kärsivien jäsenvaltioiden maksujen korottaminen
Välimaksuja ja loppumaksuja voidaan jäsenvaltion pyynnöstä korottaa siten, että ne ovat 10 prosenttiyksikköä suuremmat kuin toimenpideohjelmalle vahvistettu osarahoitusosuus. Korotettua osuutta, joka ei saa olla suurempi kuin 100 prosenttia, sovelletaan maksupyyntöihin, jotka koskevat sitä tilikautta, jonka aikana jäsenvaltio on toimittanut pyyntönsä, ja sitä seuraavia tilikausia, joiden aikana jäsenvaltio täyttää yhden seuraavista edellytyksistä:
asianomainen jäsenvaltio, jonka on ottanut euron käyttöön, saa unionilta neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 ( 4 ) mukaista makrotaloudellista rahoitusapua;
asianomainen jäsenvaltio, jonka ei ole ottanut käyttöön euroa, saa neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002 ( 5 ) mukaista keskipitkän ajan rahoitustukea;
sen saataville on asetettu rahoitustukea Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti.
22 artikla
Tukikelpoisuusaika
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, sellaisten toimien menot, joilla parannetaan kriisinhallintavalmiuksia covid-19:n puhkeamisen johdosta, ovat tukikelpoisia 1 päivästä helmikuuta 2020.
23 artikla
Toimien tukikelpoisuus
Myös julkinen elin voi ostaa vähävaraisimmille annettavat elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet ja antaa ne maksutta kumppaniorganisaatioiden käyttöön. Tällöin elintarvikkeet voivat olla peräisin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti poistettujen tuotteiden käytöstä, käsittelemisestä tai myynnistä, edellyttäen, että tämä on taloudellisesti suotuisin vaihtoehto eikä se viivytä kohtuuttomasti elintarvikkeiden toimittamista kumppaniorganisaatioille. Tällaisista liiketoimista saadut määrät on käytettävä vähävaraisimpien eduksi, eikä niitä saa käyttää sen perusteena, että ohjelmaan sovellettavaa, tämän asetuksen 20 artiklassa säädettyä jäsenvaltioiden osarahoitusvelvoitetta pienennetään.
Komissio soveltaa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 20 artiklan i alakohdan nojalla hyväksyttyjä menettelyjä sen osalta, kuinka siinä tarkoitettuja tuotteita voidaan käyttää, käsitellä tai myydä tämän asetuksen soveltamiseksi, jotta varmistetaan niiden mahdollisimman tehokas käyttö.
24 artikla
Tukimuodot
Jäsenvaltioiden on käytettävä rahastoa avustusten, hankintojen tai niiden yhdistelmien muodossa annettavan tuen myöntämiseen. Tämä tuki ei kuitenkaan saa olla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvaa tukea.
25 artikla
Avustusmuodot
Avustuksia maksetaan seuraavin tavoin:
tosiasiallisesti aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten kustannusten korvaukset;
korvaus yksikkökustannusten perusteella;
kertakorvaukset enintään 100 000 euron julkisen tuen rajoissa;
kiinteämääräinen rahoitus, joka määritetään soveltamalla tiettyä prosenttiosuutta yhteen tai useampaan tarkemmin määriteltyyn kustannuslajiin.
Edellä 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetut määrät vahvistetaan seuraavien perusteella:
oikeudenmukainen, tasapuolinen ja todennettava laskentamenetelmä, joka perustuu johonkin seuraavista:
tilastotiedot tai muut objektiiviset tiedot;
yksittäisten tuensaajien todennetut aiemmat tiedot tai näiden tuensaajien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen soveltaminen;
menetelmät ja vastaavat yksikkökustannukset, kertakorvaukset ja kiinteämääräinen rahoitus, joita sovelletaan kyseisen jäsenvaltion kokonaan rahoittamissa avustusjärjestelmissä samantyyppiseen toimeen ja tuensaajaan;
tässä asetuksessa vahvistetut määrät;
tapauskohtainen vahvistaminen hallintoviranomaisen ennakkoon hyväksymän talousarvioluonnoksen perusteella, mikäli julkinen tuki on enintään 100 000 euroa;
säännöt vastaavien yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteiden prosenttimäärien soveltamiselle, joita sovelletaan unionin politiikan aloilla samantyyppisiin toimiin ja tuensaajiin.
26 artikla
Menojen tukikelpoisuus
Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimenpideohjelmasta I voidaan myöntää tukea seuraaviin kustannuksiin:
elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostoista aiheutuvat kustannukset sekä kumppaniorganisaatioille tarkoitettujen henkilösuojainten ja suojatarvikkeiden ostoista aiheutuvat kustannukset;
mikäli julkinen elin ostaa elintarvikkeet tai perushyödykkeet ja tarjoaa ne kumppaniorganisaatioille, kustannukset, jotka aiheutuvat elintarvikkeiden tai perushyödykkeiden kuljettamisesta kumppaniorganisaatioiden varastoihin, ja varastointikustannukset 1 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista tai, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, tosiasiassa aiheutuneet ja maksetut kustannukset;
kumppaniorganisaatioille aiheutuvat hallinto-, valmistelu-, kuljetus- ja varastointikustannukset 5 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista; tai 5 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan mukaisesti poistettujen elintarvikkeiden arvosta;
elintarvikelahjoitusten keräämisestä, kuljetuksesta, varastoinnista ja jakelusta ja niihin suoraan liittyvistä tiedotustoimista kumppaniorganisaatioille aiheutuneet kustannukset;
liitännäistoimenpiteiden kustannukset 5 prosentin kiinteänä osuutena tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista, mikäli kyse on sellaisten kumppaniorganisaatioiden toteuttamista toimenpiteistä ja ilmoittamista kustannuksista, jotka jakavat elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet suoraan tai yhteistyösopimusten nojalla vähävaraisimmille; tai 5 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan mukaisesti poistettujen elintarvikkeiden arvosta.
Toimenpideohjelmasta ei myönnetä tukea seuraaviin kustannuksiin:
lainojen korot;
infrastruktuurin rakentaminen;
käytettyinä hankittujen tavaroiden kustannukset;
arvonlisävero, paitsi jos se on kansallisen alv-lainsäädännön mukaan palautukseen oikeuttamaton.
26 a artikla
Toimenpideohjelmasta I tuettujen toimien menojen tukikelpoisuus sinä aikana, kun ne oli keskeytetty covid-19:n puhkeamisen johdosta
Elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden toimittamisessa covid-19:n puhkeamisen johdosta esiintyneet viivästymiset eivät johda ostajalle tai kumppaniorganisaatioille aiheutuneiden 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten vähentämiseen. Tällaiset kustannukset voidaan ilmoittaa kokonaisuudessaan komissiolle 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden toimittamista vähävaraisimmille edellyttäen, että toimituksia jatketaan covid-19:n puhkeamiseen liittyvän kriisin päätyttyä.
Jos elintarvikkeita pilaantuu, koska toimitukset keskeytetään covid-19:n puhkeamisen johdosta, 26 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja kustannuksia ei vähennetä.
26 b artikla
Toimenpideohjelmasta II tuettujen toimien ja teknisen tuen menojen tukikelpoisuus sinä aikana, kun ne oli keskeytetty covid-19:n puhkeamisen johdosta
Jos toimien täytäntöönpano on keskeytetty covid-19:n puhkeamisen johdosta, jäsenvaltio voi pitää keskeytyksen aikana aiheutuneita menoja tukikelpoisina, vaikka palveluja ei tarjottaisi, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
toimen täytäntöönpano keskeytetään 31 päivän tammikuuta 2020 jälkeen;
toimen keskeyttäminen johtuu covid-19:n puhkeamisesta;
menot ovat aiheutuneet ja ne on maksettu;
meno on tuensaajalle todellinen kustannus, jota ei voida periä takaisin tai josta ei voi saada korvausta; sellaisen takaisinperinnän ja korvauksen osalta, joita ei suorita jäsenvaltio, jäsenvaltio voi katsoa, että tämä edellytys täyttyy edunsaajan oman ilmoituksen perusteella; takaisinperintä ja korvaus vähennetään menoista;
menot rajoittuvat toimen keskeytyksen kestoon.
Sellaisten toimien osalta, joiden menot korvataan tuensaajalle yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen perusteella, ja jos perustana olevien toimien täytäntöönpano keskeytetään covid-19:n puhkeamisen johdosta, asianomainen jäsenvaltio voi maksaa tuensaajalle korvauksen keskeyttämiskaudelle suunniteltujen tuotosten perusteella, vaikka toimia ei toteuteta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
toimien täytäntöönpano keskeytetään 31 päivän tammikuuta 2020 jälkeen;
toimien keskeyttäminen johtuu covid-19:n puhkeamisesta;
yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot vastaavat tuensaajalle aiheutunutta todellista kustannusta, joka tuensaajan on osoitettava ja jota ei voida periä takaisin tai josta ei voi saada korvausta; sellaisen takaisinperinnän ja korvausten osalta, joita ei suorita jäsenvaltio, jäsenvaltio voi katsoa, että tämä edellytys täyttyy edunsaajan oman ilmoituksen perusteella; takaisinperintä ja korvaus vähennetään määrästä, joka vastaa yksinkertaistettua kustannusvaihtoehtoa;
tuensaajalle maksettavat korvaukset rajoittuvat toimien keskeytyksen kestoon.
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen toimien osalta jäsenvaltio voi myös maksaa tuensaajalle korvauksen 25 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kustannusten perusteella edellyttäen, että tämän artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Jos jäsenvaltio maksaa tuensaajalle korvauksia sekä ensimmäisen että toisen alakohdan perusteella, sen on varmistettava, että samat menot korvataan vain kerran.
26 c artikla
Toimenpideohjelmasta II tuettujen toimien ja teknisen tuen menojen tukikelpoisuus silloin, kun niitä ei toteuteta kokonaisuudessaan covid-19:n puhkeamisen johdosta
Jäsenvaltio voi pitää sellaisten toimien, joita ei toteuteta kokonaisuudessaan covid-19:n puhkeamisen johdosta, menoja tukikelpoisina, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
toimen täytäntöönpano lopetetaan 31 päivän tammikuuta 2020 jälkeen;
toimen täytäntöönpanon lopettaminen johtuu covid-19:n puhkeamisesta;
menot ovat aiheutuneet tuensaajalle ennen toimen täytäntöönpanon lopettamista ja ne on maksettu.
Sellaisten toimien osalta, joista tuensaajalle maksetaan korvaus yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen perusteella, jäsenvaltio voi pitää sellaisten toimien, joita ei toteuteta kokonaisuudessaan covid-19:n puhkeamisen johdosta, menoja tukikelpoisina, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
toimen täytäntöönpano lopetetaan 31 päivän tammikuuta 2020 jälkeen;
toimen täytäntöönpanon lopettaminen johtuu covid-19:n puhkeamisesta;
yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen kattamat toimet on toteutettu ainakin osittain ennen toimen täytäntöönpanon lopettamista.
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen toimien osalta jäsenvaltio voi myös maksaa tuensaajalle korvauksen 25 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kustannusten perusteella edellyttäen, että tämän artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Jos jäsenvaltio maksaa tuensaajalle korvauksia sekä ensimmäisen että toisen alakohdan perusteella, sen on varmistettava, että samat menot korvataan vain kerran.
27 artikla
Tekninen tuki
V
OSASTO
HALLINTO JA VALVONTA
28 artikla
Hallinto- ja valvontajärjestelmien yleiset periaatteet
Hallinto- ja valvontajärjestelmien on 5 artiklan 7 kohdan mukaisesti sisällettävä seuraavat:
kunkin hallinnosta ja valvonnasta vastaavan elimen tehtävien kuvaus samoin kuin tehtävien jako kunkin elimen sisällä;
tehtävien eriyttämistä koskevan periaatteen noudattaminen kyseisten elinten välillä ja kunkin elimen sisällä;
ilmoitettujen menojen oikeellisuuden ja asianmukaisuuden varmistamista koskevat menettelyt;
sähköiset tietojärjestelmät kirjanpitoa, taloudellisten tietojen ja indikaattoreita koskevien tietojen säilyttämistä ja siirtämistä sekä seurantaa ja raportointia varten;
raportointi- ja seurantajärjestelmät, jos vastuussa oleva elin siirtää tehtävien suorittamisen toiselle elimelle;
hallinto- ja valvontajärjestelmien toiminnan tarkastamista koskevat järjestelyt;
asianmukaisen jäljitysketjun turvaamista koskevat järjestelmät ja menettelyt;
sääntöjenvastaisuuksien, myös petosten, ehkäisy, toteaminen ja oikaisu sekä aiheettomasti maksettujen summien takaisinperintä mahdolliset viivästyskorot mukaan luettuina.
29 artikla
Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvat tehtävät
Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin periaatteen mukaisesti jäsenvaltiot ja komissio vastaavat ohjelmien hallinnosta ja valvonnasta tässä asetuksessa säädettyjen vastuualueidensa mukaisesti.
30 artikla
Jäsenvaltioiden tehtävät
Jäsenvaltioiden ei tarvitse ilmoittaa komissiolle sääntöjenvastaisuuksista seuraavissa tapauksissa:
sääntöjenvastaisuus muodostuu ainoastaan osarahoitettuun toimenpideohjelmaan sisältyvän toimen täydellisestä tai osittaisesta suorittamatta jättämisestä tuensaajan konkurssin vuoksi;
tuensaaja on saattanut sääntöjenvastaisuuden vapaaehtoisesti hallintoviranomaisen tai todentamisviranomaisen tietoon ennen kuin kumpikaan viranomainen on sitä havainnut, joko ennen julkisen rahoitusosuuden maksamista tai sen jälkeen;
hallintoviranomainen tai todentamisviranomainen havaitsee ja korjaa sääntöjenvastaisuuden ennen kyseisen menoerän sisällyttämistä komissiolle toimitettavaan menoilmoitukseen.
Kaikissa muissa tapauksissa, erityisesti konkurssia edeltävissä tapauksissa tai kun epäillään petosta, havaitut sääntöjenvastaisuudet sekä niihin liittyvät ehkäisy- ja korjaustoimenpiteet on ilmoitettava komissiolle.
Jos tuensaajalle toimesta aiheettomasti maksettuja määriä ei saada perittyä takaisin jäsenvaltion virheen tai laiminlyönnin vuoksi, jäsenvaltio vastaa menetettyjen määrien korvaamisesta unionin talousarvioon. Jäsenvaltiot voivat päättää olla perimättä takaisin aiheettomasti maksettua määrää, jos tuensaajalta perittävä määrä ilman korkoja ei rahastosta toimelle varainhoitovuoden aikana osoitetun rahoitusosuuden osalta ole yli 250 euroa.
Siirretään komissiolle valta antaa 62 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan yksityiskohtaiset täydentävät säännöt, jotka koskevat perusteita, joiden mukaisesti määritetään ilmoitettavat sääntöjenvastaisuudet ja toimitettavat tiedot, sekä sovellettavia edellytyksiä ja menettelyitä sen määrittämiseksi, onko jäsenvaltioiden korvattava määrät, joita ei saada perityiksi takaisin.
Komissio hyväksyy 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joilla säädetään, kuinka usein ilmoituksia on annettava, ja määritetään ilmoittamisessa käytettävä malli.
31 artikla
Viranomaisten nimeäminen
32 artikla
Hallintoviranomaisen tehtävät
Kun kyseessä on toimenpideohjelman hallinto, hallintoviranomaisen tehtävänä on
tarvittaessa tukea 11 artiklassa tarkoitetun seurantakomitean työtä ja toimittaa sille tietoja, joita se tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi, erityisesti tiedot edistymisestä toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamisessa, sekä taloudellisia tietoja ja indikaattoreihin liittyviä tietoja;
laatia 11 artiklassa tarkoitetut vuotuiset ja lopulliset täytäntöönpanokertomukset ja toimittaa ne komissiolle sen jälkeen, kun toimenpideohjelman I osalta on kuultu asianomaisia sidosryhmiä eturistiriitoja välttäen ja toimenpideohjelman II osalta 13 artiklassa tarkoitettu seurantakomitea on ne hyväksynyt;
asettaa välittävien toimielinten saataville niiden tehtävien suorittamisen kannalta olennaiset tiedot ja tuensaajien saataville toimien toteuttamisen kannalta olennaiset tiedot;
ottaa käyttöön sähköinen tietojärjestelmä, jolla tallennetaan ja säilytetään seurantaa, arviointia, varainhoitoa ja tarkastamista varten tarvittavat tiedot kustakin toimesta, myös tiedot toimenpideohjelmasta II osarahoitettujen toimien yksittäisistä osallistujista;
varmistaa, että d alakohdassa tarkoitetut tiedot kerätään, viedään d alakohdassa tarkoitettuun järjestelmään ja säilytetään siinä direktiivin 95/46/EY säännösten mukaisesti jaoteltuina ja, jos saatavilla, sukupuolen mukaan.
Kun kyseessä on toimien valinta, hallintoviranomaisen tehtävänä on
laatia ja soveltaa, tarvittaessa hyväksymisen jälkeen, asianmukaisia valintamenettelyjä ja/tai -perusteita, jotka ovat syrjimättömät ja avoimet;
varmistaa, että valittu toimi
kuuluu rahaston ja toimenpideohjelman toiminta-alaan;
täyttää toimenpideohjelmassa sekä 22, 23 ja 26 artiklassa vahvistetut perusteet;
ottaa huomioon soveltuvin osin 5 artiklan 11, 12, 13 ja 14 kohdassa säädetyt periaatteet;
varmistaa, että tuensaajalle toimitetaan asiakirja, jossa määritetään kullekin toimelle annettavan tuen edellytykset, mukaan lukien erityisvaatimukset, jotka koskevat osana toimea toimitettavia tuotteita tai suoritettavia palveluja, rahoitussuunnitelmaa ja toteuttamiselle asetettua määräaikaa;
varmistaa ennen toimen hyväksymistä, että tuensaajalla on c alakohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttämiseen tarvittavat hallinnolliset, toiminnalliset ja rahoitusvalmiudet;
varmistua toimea koskevan sovellettavan lainsäädännön noudattamisesta, jos toimi on alkanut ennen kuin siihen liittyvä rahoitushakemus on toimitettu hallintoviranomaiselle;
määrittää toimenpideohjelman I osalta aineellisen avun tyyppi ja toimenpideohjelman II osalta toimen tyyppi, johon toimen menot on kohdennettava.
Kun kyseessä on toimenpideohjelman varainhoito ja valvonta, hallintoviranomaisen tehtävänä on
tarkistaa, että osarahoitetut tuotteet ja palvelut on toimitettu ja että toimi on sovellettavan lainsäädännön, toimenpideohjelman ja sille asetettujen tukiedellytysten mukainen, ja
kun kustannukset on tarkoitus korvata 25 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, että tuensaajien kyseisten kustannusten osalta ilmoittamat menot on maksettu;
kun kustannukset on tarkoitus korvata 25 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdan mukaisesti, että tuensaajalle menojen kattamiseksi maksettavan korvauksen edellytykset ovat täyttyneet;
varmistaa, että tosiasiallisesti syntyneiden tukikelpoisten kustannusten perusteella korvattavien toimien täytäntöönpanoon osallistuvilla tuensaajilla on käytössään joko erillinen kirjanpitojärjestelmä tai soveltuva kirjanpitokoodi kaikille toimeen liittyville tapahtumille;
ottaa käyttöön todetut riskit huomioon ottaen tehokkaita ja oikeasuhteisia petostentorjuntatoimenpiteitä;
ottaa käyttöön menettelyt, joilla varmistetaan, että kaikki menoja ja tarkastuksia koskevat asiakirjat, joita tarvitaan asianmukaisen jäljitysketjun turvaamiseksi, säilytetään 28 artiklan g alakohdan vaatimusten mukaisesti;
laatia varainhoitoasetuksen 59 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut johdon vahvistuslausuma ja vuotuinen yhteenveto.
Edellä olevan 4 kohdan a alakohdan mukaisten tarkastusten on sisällettävä seuraavat menettelyt:
tuensaajan kutakin korvaushakemusta koskevat hallinnolliset varmennukset;
toimia koskevat, paikan päällä tehtävät varmennukset.
Paikan päällä tehtävien varmennusten suorittamisväli ja kattavuus on suhteutettava toimelle myönnetyn julkisen tuen määrään sekä riskitasoon, joka on määritetty tällaisissa varmennuksissa ja tarkastusviranomaisen toimittamissa tarkastuksissa koko hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla määritetään tämän artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti luodun järjestelmän tekniset eritelmät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 63 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
33 artikla
Todentamisviranomaisen tehtävät
Toimenpideohjelman todentamisviranomaisen tehtävänä on erityisesti
laatia maksatushakemukset ja toimittaa ne komissiolle sekä todentaa, että ne on laadittu luotettavien kirjanpitojärjestelmien ja tarkistettavissa olevien todentavien asiakirjojen perusteella ja että niihin on kohdistettu hallintoviranomaisen tekemiä tarkastuksia;
laatia varainhoitoasetuksen 59 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu tilitys;
todentaa tilityksen täydellisyys, oikeellisuus ja totuudenmukaisuus ja se, että siihen kirjatut menot ovat sovellettavan lainsäädännön mukaiset ja aiheutuneet toimenpideohjelmaan sovellettavien perusteiden mukaisesti rahoitettaviksi valituista toimista, jotka ovat sovellettavan lainsäädännön mukaiset;
varmistaa, että käytössä on kutakin toimea koskevan kirjanpitoaineiston tallentamiseen ja säilyttämiseen tarkoitettu sähköinen tietojärjestelmä, joka käsittää kaikki maksatushakemusten ja tilityksen laatimiseen vaaditut tiedot, mukaan lukien tiedot takaisin perittävistä määristä, takaisin perityistä määristä sekä määristä, jotka on palautettu johonkin toimeen tai toimenpideohjelmaan tarkoitetun rahoitusosuuden täysimääräisen tai osittaisen peruuttamisen johdosta;
varmistaa, että se on saanut hallintoviranomaiselta maksatushakemusten laatimista ja esittämistä varten tarvitsemansa tiedot menoja koskevista menettelyistä ja tarkastuksista;
ottaa maksatushakemusten laadinnassa ja esittämisessä huomioon kaikkien tarkastusviranomaisen tekemien tai sen vastuulla tehtyjen tarkastusten tulokset;
säilyttää sähköisessä muodossa kirjanpitoaineisto, joka koskee komissiolle ilmoitettuja menoja ja tuensaajille maksettua vastaavaa julkista rahoitusosuutta;
pitää kirjaa takaisin perittävistä määristä ja määristä, jotka on poistettu johonkin toimeen osoitetun rahoitusosuuden täysimääräisen tai osittaisen peruuttamisen johdosta. Takaisin perityt määrät palautetaan unionin talousarvioon ennen toimenpideohjelman sulkemista vähentämällä ne seuraavasta menoilmoituksesta.
34 artikla
Tarkastusviranomaisen tehtävät
Ilmoitetut menot on tarkastettava edustavan otoksen tai tarvittaessa yksityiskohtaisten tarkastusten perusteella pääsääntöisesti tilastollisten otantamenetelmien avulla.
Muuta kuin tilastollista menetelmää voidaan tarkastusviranomaisen ammatillisen harkinnan mukaan käyttää asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien mukaisesti, jos tilastollisia menetelmiä ei voida käyttää tilivuoden toimien vähäisen määrän vuoksi.
Tällöin otoksen on oltava riittävän suuri, jotta tarkastusviranomainen voi laatia pätevän tarkastuslausunnon varainhoitoasetuksen 59 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti.
Muihin kuin tilastollisiin menetelmiin perustuvan otoksen on katettava vähintään 5 prosenttia toimista, joiden menot on ilmoitettu komissiolle tilivuoden aikana, ja 10 prosenttia menoista, jotka on ilmoitettu komissiolle tilivuoden aikana.
Jos rahastosta toimenpideohjelmalle I annetun tuen kokonaismäärä on enintään 35 000 000 euroa, tarkastusviranomainen saa rajoittaa tarkastustoimenpiteet vuotuiseen järjestelmätarkastukseen, johon sisältyy yksityiskohtaisia tarkastuksia, joissa yhdistetään satunnaisotantaan ja riskeihin perustuvat toimien tarkastukset. Tarkastustyö on suoritettava kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien mukaisesti, ja komissiolle toimitettuihin vahvistettuihin menoilmoituksiin sisältyvä virhetaso on kvantifioitava vuosittain.
Tarkastusviranomaisen on laadittava
varainhoitoasetuksen 59 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukainen tarkastuslausunto;
tarkastuskertomus, jossa esitetään 1 kohdan mukaisesti tehdyissä tarkastuksissa tehdyt tärkeimmät havainnot, mukaan lukien hallinto- ja valvontajärjestelmissä havaitut puutteet sekä ehdotetut ja toteutetut oikaisutoimet.
Jos kahteen toimenpideohjelmaan sovelletaan yhteistä hallinto- ja valvontajärjestelmää, ensimmäisen alakohdan b alakohdassa vaaditut tiedot voidaan koota yhteen kertomukseen.
35 artikla
Hallintoviranomaisen ja todentamisviranomaisen nimeämismenettely
Riippumattoman tarkastuselimen on oltava tarkastusviranomainen tai muu julkis- tai yksityisoikeudellinen elin, jolla on tarvittava tarkastusvalmius, ja sen on oltava hallintoviranomaisesta ja tapauksen mukaan todentamisviranomaisesta riippumaton ja toteutettava tehtävänsä kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien mukaisesti.
Komissio voi esittää huomautuksia kahden kuukauden kuluessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen vastaanottamisesta.
Näiden asiakirjojen tarkastelu ei keskeytä välimaksupyyntöjen käsittelyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 46 artiklan soveltamista.
Jos nimetty viranomainen jättää toteuttamatta tarvittavat korjaavat toimet jäsenvaltion määrittämänä koeaikana, jäsenvaltion on asianmukaisella tasolla peruutettava sitä koskeva nimeäminen.
Jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä komissiolle nimetyn viranomaisen asettamisesta koeajalle ja annettava tietoja asianomaisen koeajan pituudesta, koeajan päättymisestä korjaavien toimien toteuttamisen jälkeen sekä viranomaisen nimeämisen päättymisestä. Ilmoitus jäsenvaltion nimetylle viranomaiselle asettamasta koeajasta ei keskeytä välimaksupyyntöjen käsittelyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 46 artiklan soveltamista.
36 artikla
Komission valtuudet ja tehtävät
Komission virkamiehillä tai komission valtuuttamilla edustajilla, joilla on asianmukaiset valtuudet suorittaa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia, on oltava mahdollisuus tutustua kaikkiin tarpeellisiin tietoihin, asiakirjoihin ja metatietoihin, jotka liittyvät rahastosta tuettuihin toimiin tai hallinto- ja valvontajärjestelmiin, riippumatta välineestä, jolle tiedot ja asiakirjat on tallennettu. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle pyynnöstä jäljennökset näistä tiedoista, asiakirjoista ja metatiedoista.
Tässä kohdassa säädetyt valtuudet eivät vaikuta niiden kansallisten säännösten soveltamiseen, joiden mukaan tietyt toimet kuuluvat ainoastaan kansallisessa lainsäädännössä nimenomaisesti nimetyille virkamiehille. Komission virkamiehet ja komission valtuuttamat edustajat eivät muun muassa saa osallistua yksityisissä tiloissa suoritettaviin käynteihin tai kansallisen lainsäädännön mukaiseen epäiltyjen viralliseen kuulusteluun. Tällä tavoin hankittujen tietojen on kuitenkin oltava tällaisten virkamiesten ja edustajien saatavilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten tuomioistuinten toimivaltaa ja kunnioittaen täysin kyseisten oikeussubjektien perusoikeuksia.
37 artikla
Yhteistyö tarkastusviranomaisten kanssa
VI
OSASTO
VARAINHOITO, TILIEN TARKASTUS JA HYVÄKSYMINEN, RAHOITUSOIKAISUT JA VAPAUTTAMINEN
1
LUKU
Varainhoito
38 artikla
Talousarviositoumukset
Unionin talousarviositoumukset toteutetaan kunkin toimenpideohjelman osalta vuotuisina erinä 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana. Toimenpideohjelman hyväksymisestä annettu komission päätös muodostaa varainhoitoasetuksen 84 artiklassa tarkoitetun rahoituspäätöksen ja, sen jälkeen kun rahoituspäätös on annettu tiedoksi asianomaiselle jäsenvaltiolle, mainitun asetuksen mukaisen oikeudellisen sitoumuksen.
Ensimmäistä erää koskeva talousarviositoumus tehdään kussakin toimenpideohjelmassa sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt toimenpideohjelman.
Komissio tekee myöhempiä eriä koskevat talousarviositoumukset ennen kunkin vuoden toukokuun 1 päivää toisessa kohdassa tarkoitetun päätöksen perusteella lukuun ottamatta tapauksia, joihin sovelletaan varainhoitoasetuksen 16 artiklaa.
39 artikla
Komission suorittamat maksut
40 artikla
Komission suorittamat välimaksut ja loppumaksu
41 artikla
Maksatushakemukset
Maksatushakemuksiin on sisällyttävä koko toimenpideohjelman osalta ja 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun teknisen tuen osalta seuraavat:
toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärä, joka on viety todentamisviranomaisen kirjanpitojärjestelmään;
toimien toteuttamisesta aiheutuneiden julkisten menojen kokonaismäärä, joka on viety todentamisviranomaisen kirjanpitojärjestelmään.
42 artikla
Tuensaajille suoritettavat maksut
Hallintoviranomainen voi keskeyttää 2 kohdassa tarkoitetun maksua koskevan määräajan kulumisen jommassakummassa seuraavassa asianmukaisesti perustellussa tapauksessa:
maksatushakemuksen määrä ei ole erääntynyt tai ei ole toimitettu asianmukaisia asiakirjatodisteita, mukaan lukien asiakirjat, joita tarvitaan 32 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisia hallinnon tarkastuksia varten;
on käynnistetty tutkimus asianomaisiin menoihin vaikuttavan mahdollisen sääntöjenvastaisuuden johdosta.
Asianomaiselle tuensaajalle on ilmoitettava keskeyttämisestä ja sen syistä kirjallisesti. Jäljellä olevan maksuajan kuluminen alkaa päivästä, jona pyydetyt tiedot tai asiakirjat vastaanotetaan tai jona tutkimus on suoritettu.
43 artikla
Euron käyttö
44 artikla
Ennakkomaksun maksaminen ja poistaminen tileistä
45 artikla
Välimaksupyyntöjen esittämistä ja niiden maksamista koskevat määräajat
46 artikla
Maksun määräajan kulumisen keskeyttäminen
Varainhoitoasetuksessa tarkoitettu valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi keskeyttää välimaksupyynnön maksumääräajan kulumisen enintään kuudella kuukaudella, jos:
kansallisen tai unionin tarkastuselimen toimittamien tietojen mukaan on olemassa selvää näyttöä, joka viittaa huomattaviin puutteisiin hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnassa;
kyseisen valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä lisätarkistuksia saatuaan tietoja, joiden perusteella hän epäilee, että maksupyyntöön sisältyviin menoihin liittyy sääntöjenvastaisuus, jolla on vakavia taloudellisia seurauksia;
jokin varainhoitoasetuksen 59 artiklan 5 kohdassa vaadituista asiakirjoista on jätetty toimittamatta.
Jäsenvaltio voi hyväksyä maksun määräajan kulumisen keskeyttämisen vielä kolmella lisäkuukaudella.
47 artikla
Maksujen keskeyttäminen
Komissio voi keskeyttää välimaksut kokonaan tai osittain, jos yksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaassa toiminnassa on vakava puute, joka on vaarantanut toimenpideohjelmalle osoitetun unionin rahoitusosuuden ja jonka osalta ei ole toteutettu korjaavia toimenpiteitä;
menoilmoitukseen sisältyvät menot liittyvät vakavia taloudellisia seurauksia aiheuttavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole korjattu;
jäsenvaltio ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä korjatakseen 46 artiklan mukaisen keskeyttämisen aiheuttavan tilanteen;
seurantajärjestelmän laadussa tai luotettavuudessa tai indikaattoreita koskevissa tiedoissa on vakava puute.
2
LUKU
Tilityksen laatiminen, tilien tarkastus ja hyväksyminen sekä toimenpideohjelmien sulkeminen
48 artikla
Tietojen toimittaminen
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle seuraavat varainhoitoasetuksen 59 artiklassa tarkoitetut asiakirjat mainitun artiklan 5 kohdassa säädetyssä määräajassa kultakin vuodelta alkaen vuodesta 2016 vuoden 2025 loppuun:
tämän asetuksen 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tilitys edeltävältä tilivuodelta;
tämän asetuksen 32 artiklan 4 kohdan e alakohdassa tarkoitettu johdon vahvistuslausuma ja vuotuinen yhteenveto edeltävältä tilivuodelta;
tämän asetuksen 34 artiklan 5 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu tarkastuslausunto ja -kertomus edeltävältä tilivuodelta.
49 artikla
Tilityksen laatiminen
Varainhoitoasetuksen 59 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu tilitys toimitetaan komissiolle kunkin toimenpideohjelman osalta. Tilityksen on katettava tilivuosi ja sisällettävä seuraavat:
todentamisviranomaisen kirjanpitojärjestelmään viety tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärä, joka on sisällytetty komissiolle esitettyihin maksatushakemuksiin 41artiklan ja 45 artiklan 2 kohdan mukaisesti tilivuoden päätymistä seuraavan heinäkuun 31 päivään mennessä, toimien toteuttamisesta aiheutuneiden vastaavien tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärä sekä tuensaajille 42 artiklan 2 kohdan mukaisesti suoritettujen vastaavien maksujen kokonaismäärä;
tilivuoden aikana peruutetut ja takaisin perityt määrät, tilivuoden lopun tilanteen mukaisesti takaisin perittävät määrät sekä määrät, joita ei saada perityiksi takaisin;
edellä olevan a alakohdan nojalla todettujen menojen ja saman tilivuoden osalta maksatushakemuksissa ilmoitettujen menojen välinen täsmäytys sekä selvitys mahdollisista eroista.
50 artikla
Tilien tarkastus ja hyväksyminen
Jäsenvaltion on komission pyynnöstä toimitettava kaikki tarvittavat lisätiedot, jotta komissio voi todeta tilien täydellisyyden, oikeellisuuden ja totuudenmukaisuuden tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyssä määräajassa.
Komissio laskee hyväksyttyjen tilien perusteella rahastosta tilivuoden osalta veloitettavan määrän ja vastaavat mukautukset jäsenvaltiolle suoritettaviin maksuihin. Komissio ottaa huomioon seuraavat:
49 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tilityksessä ilmoitetut määrät, joihin sovelletaan 20 artiklassa määriteltyä osarahoitusosuutta;
komission kyseisen tilivuoden aikana suorittamien maksujen kokonaismäärä, joka käsittää komission 21 artiklan ja 40 artiklan 1 kohdan mukaisesti suorittamien välimaksujen määrän.
51 artikla
Asiakirjojen saatavuus
Muiden kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen toimien osalta kaikkien todentavien asiakirjojen on oltava saatavilla kahden vuoden ajan päätökseen saadun toimen lopulliset menot sisältävän tilityksen toimittamista seuraavan joulukuun 31 päivästä lukien.
Hallintoviranomainen voi päättää soveltaa toisessa alakohdassa tarkoitettua sääntöä toimiin, joiden tukikelpoiset kokonaismenot ovat alle 1 000 000 euroa.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määräaika lakkaa kulumasta vireillä olevan oikeudenkäynnin johdosta tai komission asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä.
52 artikla
Asiakirjojen esittäminen sulkemista varten ja loppumaksun maksaminen
3
LUKU
Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä
53 artikla
Jäsenvaltioiden tekemät rahoitusoikaisut
54 artikla
Komission tekemät rahoitusoikaisut
Sovellettavan lainsäädännön rikkominen johtaa rahoitusoikaisuun vain komissiolle ilmoitettujen menojen osalta ja siinä tapauksessa, että jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
rikkominen on vaikuttanut rahaston tukikohteeksi otetun toimen valintaan, jonka vastuussa oleva elin on tehnyt, tai tapauksissa, joissa ei rikkomuksen luonteen vuoksi ole mahdollista todeta tätä vaikutusta mutta on olemassa perusteltu riski, että rikkomisella on ollut tällainen vaikutus;
rikkominen on vaikuttanut unionin talousarviosta korvattaviksi ilmoitettujen menojen määrään, tai tapauksissa, joissa ei rikkomuksen luonteen vuoksi ole mahdollista ilmaista määrällisesti sen rahoitusvaikutusta mutta on olemassa perusteltu riski, että rikkomisella on ollut tällainen vaikutus.
55 artikla
Komission tekemien rahoitusoikaisujen perusteet
Komissio tekee rahoitusoikaisut täytäntöönpanosäädöksillä peruuttamalla toimenpideohjelmalle myönnetyn unionin rahoitusosuuden 54 artiklan mukaisesti kokonaan tai osittain, jos se tarvittavan tutkinnan jälkeen päätyy siihen, että
toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaassa toiminnassa on vakava puute, joka on vaarantanut toimenpideohjelmalle jo maksetun unionin rahoitusosuuden;
jäsenvaltio ei ole täyttänyt 53 artiklan mukaisia velvoitteitaan ennen tämän kohdan mukaisen oikaisumenettelyn vireillepanoa;
maksatushakemukseen sisältyvät menot ovat sääntöjenvastaisia eikä jäsenvaltio ole oikaissut niitä ennen tämän kohdan mukaisen oikaisumenettelyn vireillepanoa.
Komissio tekee rahoitusoikaisunsa havaittujen yksittäisten sääntöjenvastaisuuksien perusteella ja ottaa huomioon sen, onko sääntöjenvastaisuus systeeminen. Jos rahastosta veloitettujen sääntöjenvastaisten menojen tarkka laskeminen ei ole mahdollista, komissio soveltaa kiinteämääräistä tai ekstrapoloitua rahoitusoikaisua.
56 artikla
Komission tekemiin rahoitusoikaisuihin sovellettava menettely
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, kun kyseessä on vakava puute hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkaassa toiminnassa, joka on ennen päivää, jona komissio tai Euroopan tilintarkastustuomioistuin on havainnut sen,
tuotu esille komissiolle varainhoitoasetuksen 59 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimitetussa johdon vahvistuslausumassa, vuotuisessa tarkastuskertomuksessa tai tarkastuslausunnossa taikka tarkastusviranomaisen komissiolle toimittamissa muissa tarkastuskertomuksissa ja toteutetuissa asianmukaisissa toimenpiteissä; tai
johtanut jäsenvaltion toteuttamiin tarkoituksenmukaisiin korjaaviin toimiin.
Hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaan toiminnan vakavien puutteiden arvioinnin on perustuttava asiaankuuluvien johdon vahvistuslausumien, vuotuisten tarkastuskertomusten ja tarkastuslausuntojen toimittamisen ajankohtana sovellettavaan lainsäädäntöön.
Päättäessään rahoitusoikaisusta komissio
noudattaa suhteellisuusperiaatetta ottamalla huomioon hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaan toiminnan vakavan puutteen luonteen ja vakavuuden sekä sen rahoitusvaikutukset unionin talousarvioon;
jättää kiinteämääräisen tai ekstrapoloidun oikaisun soveltamiseksi ottamatta huomioon jäsenvaltion aiemmin havaitsemat sääntöjenvastaiset menot, joiden osalta tilitystä on mukautettu 50 artiklan 10 kohdan mukaisesti, ja menot, joiden laillisuuden ja asianmukaisuuden arviointi on meneillään 49 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
ottaa huomioon jäsenvaltion menoihin soveltamat kiinteämääräiset tai ekstrapoloidut oikaisut sellaisten muiden vakavien puutteiden osalta, jotka jäsenvaltio on havainnut määrittäessään unionin talousarviolle koituvaa jäännösriskiä.
57 artikla
Takaisinmaksut
58 artikla
Toimenpideohjelmien oikeasuhteinen valvonta
4
LUKU
Vapauttaminen
59 artikla
Vapauttaminen
60 artikla
Vapauttamista koskevat poikkeukset
Vapauttamisen kohteena olevasta määrästä on vähennettävä määrät, jotka vastaavat sitä talousarviositoumusta, jonka osalta:
toimet keskeytetään sellaisen oikeudellisen menettelyn tai hallinnollisen muutoksenhaun vuoksi, jolla on lykkäävä vaikutus; tai
ei ole ollut mahdollista esittää maksupyyntöä koko toimenpideohjelman tai sen osan täytäntöönpanoa vakavasti vaikeuttaneen ylivoimaisen esteen vuoksi.
Ylivoimaiseen esteeseen ensimmäisen alakohdan b alakohdan nojalla vetoavien kansallisten viranomaisten on osoitettava ylivoimaisesta esteestä koituvat välittömät seuraukset koko toimenpideohjelman tai sen osan täytäntöönpanolle.
Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan soveltamiseksi vähennystä voidaan pyytää kerran, jos keskeytys tai ylivoimainen este on kestänyt enintään yhden vuoden, tai niin monta kertaa kuin ylivoimaisen esteen kesto tai niiden vuosien määrä edellyttää, jotka ovat kuluneet toimen täytäntöönpanon keskeyttäneen oikeudellisen tai hallinnollisen päätöksen ja lopullisen oikeudellisen tai hallinnollisen päätöksen välillä.
61 artikla
Menettely
VII
OSASTO
TOIMIVALLAN SIIRTO SEKÄ TÄYTÄNTÖÖNPANO- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
62 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä.
Delegoitu säädös voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se voi tulla voimaan ennen mainitun määräajan päättymistä, jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä.
Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, se ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää perusteet, joiden vuoksi se vastustaa delegoitua säädöstä.
63 artikla
Komiteamenettely
Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy tämän asetuksen 32 artiklan 8 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuun täytäntöönpanovaltaan perustuvaa ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.
63 a artikla
Sovellettavuus
Edellä olevaa 6 a artiklaa ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan eikä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kyseisessä artiklassa olevat viittaukset jäsenvaltioihin eivät tarkoita Yhdistynyttä kuningaskuntaa.
64 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
TOIMENPIDEOHJELMIEN MALLIT
1. Toimenpideohjelman I malli
Luku Kohta Alakohta |
Kuvaus / huomautuksia |
Koko (merkki-määrä) |
|
1. |
TUNNISTETIEDOT |
Tässä kohdassa on tarkoitus yksilöidä ainoastaan asianomainen ohjelma. Tässä kohdassa on esitettävä selkeästi seuraavat: Jäsenvaltio Toimenpideohjelman nimi CCI |
200 |
2. |
OHJELMAN LAATIMINEN |
|
|
2.1 |
Tilanne |
Kohteena olevat aineellisen puutteen tyypit ja perustelut niiden valinnalle |
4 000 |
Toimenpideohjelmaan valitut aineellisen puutteen tyypit |
200 |
||
2.2 |
Kohteena oleva aineellisen puutteen tyyppi |
Yksi kohta (ja vastaavat alakohdat) kustakin toiminnan kohteena olevasta aineellisen puutteen tyypistä |
|
2.2.1 |
Kuvaus |
Kuvaus elintarvikkeiden tai perushyödykkeiden jakelun ja vastaavien liitännäistoimenpiteiden keskeisistä piirteistä |
4 000 |
2.2.2 |
Kansalliset ohjelmat |
Kuvaus tuettavista kansallisista ohjelmista |
2 000 |
2.3 |
Muuta |
Muut merkittävinä pidetyt tiedot |
4 000 |
3. |
TÄYTÄNTÖÖN-PANO |
|
|
3.1 |
Tiedot vähävaraisimmista |
Kuvaus vähävaraisimpiin sovellettavien tukikelpoisuusperusteiden vahvistamismenettelystä, joka on tarvittaessa eriytetty kohteena olevien aineellisen puutteen tyyppien mukaan |
2 000 |
3.2 |
Toimien valinta |
Toimien valintaperusteet ja kuvaus valintamenettelystä, joka on tarvittaessa eriytetty kohteena olevien aineellisen puutteen tyyppien mukaan |
2 000 |
3.3 |
Kumppani-organisaatioiden valinta |
Kumppaniorganisaatioiden valintaperusteet, jotka on tarvittaessa eriytetty toiminnan kohteena olevien aineellisen puutteen tyyppien mukaan |
2 000 |
3.4 |
Täydentävyys Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kanssa |
Kuvaus menettelystä, jolla varmistetaan keskinäinen täydentävyys ESR:n kanssa |
4 000 |
3.5 |
Institutionaalinen rakenne |
Hallintoviranomaisen, soveltuvissa tapauksissa todentamisviranomaisen, tarkastusviranomaisen ja sen elimen tunnistetiedot, jolle komissio suorittaa maksut |
2 000 |
3.6 |
Seuranta ja arviointi |
Kuvaus siitä, kuinka ohjelman täytäntöönpanoa seurataan |
4 000 |
3.7 |
Tekninen tuki |
Kuvaus siitä, miten 27 artiklan 4 kohdan mukaista teknistä tukea aiotaan käyttää, mukaan lukien toimenpiteet, joilla lisätään tuensaajien hallinnollisia valmiuksia toimenpideohjelman toimien moitteettoman varainhoidon osalta |
4 000 |
4. |
SIDOSRYHMIEN OSALLISTUMINEN |
Kuvaus toteutettavista toimenpiteistä, joilla pyritään saamaan kaikki asianomaiset sidosryhmät sekä tapauksen mukaan toimivaltaiset alue-, paikallis- ja muut viranomaiset mukaan toimenpideohjelman valmisteluun. |
2 000 |
5. |
RAHOITUSSUUNNITELMA |
Tässä kohdassa on esitettävä 5.1 taulukko, jossa eritellään vuosikohtaisesti 20 artiklan mukaisesti rahastosta annettavaan tukeen varatut määrärahat ja osarahoitus; 5.2 taulukko, jossa täsmennetään koko ohjelmakauden osalta toimenpideohjelmasta kuhunkin aineellisen puutteen tyyppiin kohdistettavan tuen kokonaismäärärahat sekä vastaavat liitännäistoimenpiteet. |
Teksti: 1 000 Tiedot CSV- tai XLS-muodossa |
Rahoitustietojen esitysmalli (5 kohta):
Toimenpideohjelman rahoitussuunnitelma, jossa esitetään rahaston vuotuiset maksusitoumukset ja vastaava kansallinen osarahoitus toimenpideohjelmaan (euroina)
|
Yhteensä |
2014 |
2015 |
… |
2020 |
Rahasto (a) |
|
|
|
|
|
Kansallinen osarahoitus (b) |
|
|
|
|
|
Julkiset menot (c) = (a) + (b) |
|
|
|
|
|
Osarahoitusosuus (d) = (a) / (c) |
|
|
Rahoitussuunnitelma, jossa täsmennetään toimenpideohjelmasta kuhunkin aineellisen puutteen tyyppiin sekä vastaaviin liitännäistoimenpiteisiin kohdistettavan tuen kokonaismäärärahat (euroina)
Aineellisen avun tyyppi |
Julkiset menot |
Yhteensä |
|
Tekninen tuki |
|
Aineellisen avun tyyppi 1 |
|
— vastaavat liitännäistoimenpiteet |
|
Aineellisen avun tyyppi 2 |
|
— vastaavat liitännäistoimenpiteet |
|
|
|
Aineellisen avun tyyppi n |
|
— vastaavat liitännäistoimenpiteet |
|
2. Toimenpideohjelman II malli
Luku Kohta Alakohta |
Kuvaus / huomautuksia |
Koko (merkkimäärä) |
|
1. |
TUNNISTETIEDOT |
Tässä kohdassa on tarkoitus ainoastaan yksilöidä asianomainen ohjelma. Tässä kohdassa on esitettävä selkeästi seuraavat: Jäsenvaltio Toimenpideohjelman nimi CCI |
200 |
2. |
OHJELMAN LAATIMINEN |
|
|
2.1 |
Strategia |
Kuvaus strategiasta, jonka avulla ohjelmalla edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja köyhyyden vähentämistä Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti, mukaan lukien perustelut avun ensisijaisen kohteen valinnalle |
20 000 |
2.2 |
Toimintalogiikka |
Selvitys kansallisista tarpeista |
3 500 |
Toimenpideohjelman erityistavoitteet |
7 000 |
||
Odotetut tulokset ja vastaavat tuotos- ja tulosindikaattorit perustaso- ja tavoitearvoineen (kunkin erityistavoitteen osalta) |
3 500 |
||
Tiedot avun kohteena olevista vähävaraisimmista |
3 500 |
||
Taloudelliset indikaattorit |
2 000 |
||
2.3 |
Muuta |
Muut merkittävinä pidetyt tiedot |
3 500 |
3. |
TÄYTÄNTÖÖN-PANO |
|
|
3.1 |
Toimenpiteet |
Kuvaus tuettavien toimenpiteiden tyypeistä ja esimerkeistä ja niiden vaikutuksesta erityistavoitteiden saavuttamiseen |
7 000 |
3.2 |
Toimien valinta |
Toimien valintaa ohjaavat periaatteet tarvittaessa eriytettyinä toimenpiteiden tyypin mukaan |
3 500 |
3.3 |
Tuensaajat |
Tuensaajien tyypit (tapauksen mukaan) tarvittaessa eriytettyinä toimenpiteiden tyypin mukaan |
3 500 |
3.4 |
Täydentävyys Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kanssa |
Kuvaus menettelystä, jolla varmistetaan keskinäinen täydentävyys ESR:n kanssa ja estetään toimien päällekkäisyys ja päällekkäinen rahoitus |
4 000 |
3.5 |
Institutionaalinen rakenne |
Hallintoviranomaisen, soveltuvissa tapauksissa todentamisviranomaisen, tarkastusviranomaisen ja sen elimen tunnistetiedot, jolle komissio suorittaa maksut |
2 000 |
3.6 |
Seuranta ja arviointi |
Tässä alakohdassa on kuvattava, kuinka ohjelman täytäntöönpanoa seurataan. On tarpeen selittää erityisesti, kuinka indikaattoreita käytetään ohjelman täytäntöönpanon seurannassa. Indikaattoreihin on kuuluttava kohdennettuihin menoihin liittyviä taloudellisia indikaattoreita ja tuettaviin toimiin liittyviä ohjelmakohtaisia tuotosindikaattoreita sekä kuhunkin erityistavoitteeseen liittyviä ohjelmakohtaisia tulosindikaattoreita. |
4 000 |
3.7 |
Tekninen tuki |
Kuvaus siitä, miten 27 artiklan 4 kohdan mukaista teknistä tukea aiotaan käyttää, mukaan lukien toimenpiteet, joilla lisätään tuensaajien hallinnollisia valmiuksia toimenpideohjelman toimien moitteettoman varainhoidon osalta |
4 000 |
4. |
SIDOSRYHMIEN OSALLISTUMINEN |
Kuvaus toteutettavista toimenpiteistä, joilla pyritään saamaan kaikki asianomaiset sidosryhmät sekä tapauksen mukaan toimivaltaiset alue-, paikallis- ja muut viranomaiset mukaan toimenpideohjelman valmisteluun |
2 000 |
5. |
RAHOITUSSUUNNITELMA |
Tässä kohdassa on esitettävä 5.1 taulukko, jossa eritellään vuosikohtaisesti 20 artiklan mukaisesti rahastosta annettavaan tukeen varatut määrärahat ja osarahoitus; 5.2 taulukko, jossa täsmennetään koko ohjelmakauden osalta toimenpideohjelmasta kuhunkin tuettavan toimenpiteiden tyyppiin kohdistettavan tuen kokonaismäärärahat |
Teksti: 1 000 Tiedot CSV- tai XLS-muodossa |
Rahoitustietojen esitysmalli (5 kohta):
Toimenpideohjelman rahoitussuunnitelma, jossa esitetään rahaston vuotuiset maksusitoumukset ja vastaava kansallinen osarahoitus toimenpideohjelmaan (euroina)
Rahoitussuunnitelma, jossa täsmennetään toimenpideohjelmasta kuhunkin toimenpiteiden tyyppiin kohdistettavan tuen kokonaismäärärahat (euroina)
Toiminta-ala |
Julkiset menot |
Yhteensä |
|
Tekninen tuki |
|
Toimenpiteen tyyppi 1 |
|
Toimenpiteen tyyppi 2 |
|
… |
|
Toimenpiteen tyyppi n |
|
LIITE II
Maksusitoumusmäärärahojen vuotuinen jakautuminen 2014–2020 (vuoden 2011 hintoina)
2014 |
EUR |
485 097 840 |
2015 |
EUR |
485 097 840 |
2016 |
EUR |
485 097 840 |
2017 |
EUR |
485 097 840 |
2018 |
EUR |
485 097 840 |
2019 |
EUR |
485 097 840 |
2020 |
EUR |
485 097 840 |
Yhteensä |
EUR |
3 395 684 880 |
LIITE III
Rahaston varojen jakautuminen jäsenvaltioittain kaudella 2014–2020 (vuoden 2011 hintoina)
Jäsenvaltiot |
Euroa |
Belgia |
65 500 000 |
Bulgaria |
93 000 000 |
Tšekin tasavalta |
20 700 000 |
Tanska |
3 500 000 |
Saksa |
70 000 000 |
Viro |
7 100 000 |
Irlanti |
20 200 000 |
Kreikka |
249 300 000 |
Espanja |
499 900 000 |
Ranska |
443 000 000 |
Kroatia |
32 500 000 |
Italia |
595 000 000 |
Kypros |
3 500 000 |
Latvia |
36 400 000 |
Liettua |
68 500 000 |
Luxemburg |
3 500 000 |
Unkari |
83 300 000 |
Malta |
3 500 000 |
Alankomaat |
3 500 000 |
Itävalta |
16 000 000 |
Puola |
420 000 000 |
Portugali |
157 000 000 |
Romania |
391 300 000 |
Slovenia |
18 200 000 |
Slovakia |
48 900 000 |
Suomi |
20 000 000 |
Ruotsi |
7 000 000 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
3 500 000 |
Yhteensä |
3 383 800 000 |
LIITE IV
Hallintoviranomaisen ja todentamisviranomaisen nimeämisperusteet
1. Sisäinen valvontaympäristö
i) organisaatiorakenne, joka kattaa hallinto- ja todentamisviranomaisten tehtävät ja tehtävien jaon kunkin viranomaisen sisällä varmistaen, että tehtävien eriyttämistä koskevaa periaatetta noudatetaan tarvittaessa;
ii) järjestely, jolla varmistetaan, silloin kun tehtäviä siirretään välittäville toimielimille, että niille kuuluvat vastuut ja velvoitteet on määritelty, niiden valmiudet hoitaa siirrettyjä tehtäviä on tarkistettu ja että käytössä on raportointimenettelyjä;
iii) väärinkäytöksiä ja aiheettomasti maksettujen summien takaisinperintää koskevat raportointi- ja seurantamenettelyt;
iv) suunnitelma asianmukaisen henkilöstön, jolla on tarvittavat tekniset taidot, kohdentamisesta organisaation eri tasoille ja eri tehtäviin.
2. Riskinhallinta
Suhteellisuusperiaate huomioon ottaen järjestely, jolla varmistetaan, että asianmukainen riskienhallintatoimi toteutetaan tarvittaessa ja erityisesti, kun toimintaa muutetaan merkittävästi.
3. Hallinto- ja valvontatoimet
A. Hallintoviranomainen
i) menettelyt, jotka koskevat tukihakemuksia, hakemusten arviointia, rahoitettavien hankkeiden valintaa, mukaan lukien ohjeet, joilla varmistetaan, että toimet edistävät toimenpideohjelman erityistavoitteiden ja tulosten saavuttamista tämän asetuksen 32 artiklan 3 kohdan b alakohdan säännösten mukaisesti;
ii) menettelyt, jotka koskevat hallinnon tarkastuksia, mukaan lukien kullekin tuensaajan esittämälle korvaushakemukselle tehtävät hallinnolliset tarkastukset ja toimia koskevat paikalla tehtävät varmennukset;
iii) menettelyt, jotka koskevat tuensaajan korvaushakemusten käsittelyä ja maksujen hyväksymistä;
iv) menettelyt, jotka koskevat sähköistä tietojärjestelmää, jolla kootaan, tallennetaan ja säilytetään kutakin toimea koskevat tiedot, mukaan lukien tarvittaessa tiedot yksittäisistä osallistujista ja indikaattoritietojen erittely sukupuolen mukaan, ja jolla varmistetaan, että järjestelmän turvallisuus vastaa kansainvälisesti hyväksyttyjä vaatimuksia;
v) hallintoviranomaisen käyttöön ottamat menettelyt, joilla varmistetaan, että tuensaajilla on käytössään joko erillinen kirjanpitojärjestelmä tai soveltuva kirjanpitokoodi kaikille toimeen liittyville tapahtumille;
vi) menettelyt, joilla otetaan käyttöön tehokkaat ja oikeasuhteiset petostentorjuntatoimenpiteet;
vii) menettelyt, joilla varmistetaan asianmukainen jäljitysketju ja arkistointijärjestelmä;
viii) menettelyt, jotka koskevat johdon vahvistuslausuman laatimista, toteutetuista tarkastuksista ja havaituista puutteista raportointia ja lopullisista tarkastuksista laadittavaa vuotuista yhteenvetoa;
ix) menettelyt, joilla varmistetaan, että tuensaajalle toimitetaan asiakirja, jossa määritetään kullekin toimelle asetetut tukiedellytykset.
B. Todentamisviranomainen
i) menettelyt, joilla todennetaan komissiolle osoitettavat välimaksupyynnöt;
ii) menettelyt, jotka koskevat tilityksen laatimista ja sen täydellisyyden, oikeellisuuden ja totuudenmukaisuuden sekä sen todentamista, että menot ovat sovellettavan lainsäädännön mukaisia ottaen huomioon kaikkien tarkastusten tulokset;
iii) menettelyt, joilla turvataan asianmukainen jäljitysketju säilyttämällä kunkin toimen kirjanpitotiedot sähköisessä muodossa, mukaan lukien tiedot takaisin perittävistä, takaisin perityistä tai palautetuista määristä;
iv) tarvittaessa menettelyt, joilla varmistetaan, että todentamisviranomainen saa hallintoviranomaiselta riittävät tiedot tehdyistä tarkastuksista ja tarkastusviranomaisen tekemien tai sen vastuulla tehtyjen tarkastusten tulokset.
4. Seuranta
A. Hallintoviranomainen
i) tarvittaessa menettelyt, joilla tuetaan seurantakomitean työtä;
ii) menettelyt, joiden mukaisesti laaditaan vuotuiset ja lopulliset täytäntöönpanokertomukset ja toimitetaan ne komissiolle.
B. Todentamisviranomainen
Menettelyt, joiden mukaisesti täytetään ne todentamisviranomaisen velvoitteet, jotka koskevat hallinnoinnin tarkastusten tulosten ja tarkastusviranomaisen tekemien tai sen vastuulla tehtyjen tarkastusten tulosten seurantaa ennen maksatushakemusten toimittamista komissiolle.
( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta (EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114).
( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).
( 3 ) Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 23).
( 4 ) Neuvoston asetus (EU) N:o 407/2010, annettu 11 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta (EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1).
( 5 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 332/2002, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1).