02013D0010 — FI — 19.05.2019 — 001.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

annettu 19 päivänä huhtikuuta 2013,

euroseteleiden nimellisarvoista, selitelmistä, vaihtamisesta, käytöstä poistamisesta ja seteliaiheen jäljentämisestä

(uudelleenlaadittu)

(EKP/2013/10)

(2013/211/EU)

(EUVL L 118 30.4.2013, s. 37)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2019/669, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2019,

  L 113

6

29.4.2019




▼B

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

annettu 19 päivänä huhtikuuta 2013,

euroseteleiden nimellisarvoista, selitelmistä, vaihtamisesta, käytöstä poistamisesta ja seteliaiheen jäljentämisestä

(uudelleenlaadittu)

(EKP/2013/10)

(2013/211/EU)



1 artikla

Nimellisarvot ja selitelmät

▼M1

1.  Ensimmäiseen eurosetelisarjaan kuuluu seitsemän euroseteliä, joiden nimellisarvot ovat 5 eurosta 500 euroon. Toiseen eurosetelisarjaan kuuluu kuusi euroseteliä 5 eurosta 200 euroon. Eurosetelit kuvaavat Euroopan aikakausia ja tyylisuuntia seuraavin perusselitelmin.



Nimellisarvo (EUR)

Koko (ensimmäinen sarja)

Koko (toinen sarja)

Pääväri

Tyylisuunta

5

120 × 62 mm

120 × 62 mm

harmaa

klassinen

10

127 × 67 mm

127 × 67 mm

punainen

romaaninen

20

133 × 72 mm

133 × 72 mm

sininen

goottilainen

50

140 × 77 mm

140 × 77 mm

oranssi

renessanssi

100

147 × 82 mm

147 × 77 mm

vihreä

barokki ja rokokoo

200

153 × 82 mm

153 × 77 mm

kellanruskea

teräs- ja lasiarkkitehtuuri

500

160 × 82 mm

Ei sisällytetä toiseen sarjaan

purppuranpunainen

1900-luvun moderni arkkitehtuuri

▼B

2.  Eurosetelisarjan seitsemän setelin etusivulla on kuvattu porttikäytäviä ja ikkunoita ja takasivulla siltoja. Kaikki seitsemän seteliä ilmentävät edellä mainittuja Euroopan eri tyylisuuntia. Seteleissä on lisäksi

a) Euroopan unionin symboli;

b) rahan nimi latinalaisin ja kreikkalaisin aakkosin ja lisäksi, toisessa eurosetelisarjassa, rahan nimi kyrillisin aakkosin;

▼M1

c) EKP:n lyhenne Euroopan unionin virallisilla kielillä:

i) ensimmäisen eurosetelisarjan osalta EKP:n lyhenteestä on ainoastaan seuraavat viisi virallista kieliversiota: BCE, ECB, EZB, EKT ja EKP;

ii) toisen eurosetelisarjan osalta 1) 5 euron, 10 euron, ja 20 euron seteleissä EKP:n lyhenteestä on ainoastaan seuraavat yhdeksän kieliversiota: BCE, ECB, ЕЦБ, EZB, EKP, EKT, EKB, BĊE ja EBC; 2) 50 euron, 100 euron, ja 200 euron seteleissä EKP:n lyhenteestä on ainoastaan seuraavat kymmenen kieliversiota: BCE, ECB, ЕЦБ, EZB, EKP, EKT, ESB, EKB, BĊE ja EBC;

▼B

d) ©-symboli, EKP:llä olevan tekijänoikeussuojan merkkinä; sekä

e) EKP:n puheenjohtajan allekirjoitus.

2 artikla

Eurosetelien seteliaiheen jäljentämistä koskevat säännöt

1.  ’Seteliaiheen jäljennöksellä’ tarkoitetaan mitä tahansa aineellista tai aineetonta kuvaa, joka saattaa muistuttaa aitoa euroseteliä taikka luoda yleisvaikutelman, että kyse on tällaisesta setelistä, ja joka käsittää edellä 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin kokonaan tai osittain taikka osia sen ulkoasun yksityiskohdista kuten väristä, mittasuhteista ja kirjainten tai symbolien käytöstä, seuraavista seikoista riippumatta:

a) kuvan koko; tai

b) kuvan tuotannossa käytetyt materiaalit tai menetelmät; tai

c) se, onko eurosetelin ulkoasun osia, esimerkiksi kirjaimia tai symboleja, muutettu tai onko niihin tehty lisäyksiä.

2.  Seteliaiheen jäljennökset, joita yleisö saattaa erehtyä pitämään aitoina euroseteleinä, ovat lainvastaisia.

3.  Seteliaiheen jäljennökset, jotka täyttävät seuraavat edellytykset, ovat lainmukaisia, koska ei ole vaaraa, että yleisö saattaisi erehtyä pitämään niitä aitoina euroseteleinä:

a) edellä 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin yksipuoliset jäljennökset, jos jäljennös on kooltaan vähintään 125 prosenttia tai enintään 75 prosenttia sekä 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin pituudesta että sen leveydestä; tai

b) edellä 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin kaksipuoliset jäljennökset, jos jäljennös on kooltaan vähintään 200 prosenttia tai enintään 50 prosenttia sekä 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin pituudesta että sen leveydestä; tai

c) edellä 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin ulkoasun yksityiskohtien jäljennökset, jos tällainen ulkoasun yksityiskohta ei ole asetettu seteliä muistuttavalle taustalle; tai

d) yksipuoliset seteliaiheen jäljennökset osasta eurosetelin etu- tai takasivua, jos osa on alle kolmanneksen 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin etu- tai takasivusta; tai

e) seteliaiheen jäljennökset, jotka on tehty materiaalista, joka eroaa selvästi paperista ja näyttää ilmeisen erilaiselta kuin setelien valmistamiseen käytettävä materiaali; tai

f) aineettomat seteliaiheen jäljennökset, jotka on asetettu saataville sähköisesti verkkosivuilla langallisen tai langattoman viestinnän avulla taikka millä tahansa muulla sellaisella tavalla, joka antaa yleisölle mahdollisuuden tutustua niihin itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana edellyttäen, että

 sana SPECIMEN (näyte) on kirjoitettu Arial-kirjasintyyppiä tai sen kaltaista kirjasintyyppiä käyttäen diagonaalisesti seteliaiheen jäljennöksen poikki, ja

 100-prosenttisessa koossaan olevan sähköisen seteliaiheen jäljennöksen resoluutio ei ole suurempi kuin 72 pistettä/tuuma (dpi).

4.  Jos kyseessä on 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettu jäljennös,

 sanan SPECIMEN pituuden on oltava vähintään 75 prosenttia seteliaiheen jäljennöksen pituudesta, ja

 sanan SPECIMEN korkeuden on oltava vähintään 15 prosenttia seteliaiheen jäljennöksen korkeudesta, ja

 sanan SPECIMEN on oltava kirjoitettu läpinäkymättömällä (opaakilla) värillä, joka eroaa jyrkästi 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin pääväristä.

5.  EKP ja kansalliset keskuspankit toimittavat kirjallisesta pyynnöstä vahvistuksen siitä, että myös jotkin muut sellaiset seteliaiheen jäljennökset, jotka eivät täytä 3 kohdan edellytyksiä, ovat lainmukaisia, jollei yleisö voi erehtyä pitämään niitä aitoina 1 artiklassa tarkoitettuina euroseteleinä. Kun seteliaiheen jäljennös tehdään ainoastaan yhden sellaisen jäsenvaltion alueella, jonka rahayksikkö on euro, edellä tarkoitetut pyynnöt osoitetaan kyseisen jäsenvaltion kansalliselle keskuspankille. Muissa tapauksissa pyynnöt osoitetaan EKP:lle.

6.  Eurosetelien seteliaiheen jäljentämistä koskevia sääntöjä sovelletaan myös euroseteleihin, jotka on poistettu käytöstä tai jotka ovat menettäneet asemansa laillisina maksuvälineinä tämän päätöksen nojalla.

3 artikla

Vahingoittuneiden aitojen euroseteleiden vaihtaminen

1.  Kansalliset keskuspankit vaihtavat pyynnöstä vahingoittuneet aidot eurosetelit 2 kohdassa ja 6 artiklassa tarkoitetussa EKP:n neuvoston asianomaisessa päätöksessä esitettyjen edellytysten mukaisesti, kun

a) setelistä on jäljellä yli 50 prosenttia; tai

b) setelistä on jäljellä enintään 50 prosenttia, jos setelin esittäjä näyttää toteen, että puuttuvat osat ovat tuhoutuneet.

2.  Edellä 1 kohdan lisäksi vahingoittuneiden aitojen eurosetelien vaihtamiseen sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

a) jos epäillään esittäjän laillista oikeutta eurosetelien hallussapitoon, esittäjän on todistettava henkilöllisyytensä sekä todistettava olevansa omistaja tai että hänellä on muulla perusteella oikeus toimia setelin esittäjänä;

b) jos epäillään eurosetelien aitoutta, esittäjän on todistettava henkilöllisyytensä;

c) jos vaihdettaviksi esitetään tahraantuneita, likaantuneita tai värjäytyneitä aitoja euroseteleitä, esittäjältä edellytetään kirjallista selvitystä siitä, millä tavalla setelit ovat tahraantuneet, likaantuneet tai värjäytyneet;

d) jos varkaudenestovälineet ovat vahingoittaneet aitoja euroseteleitä, esittäjältä edellytetään kirjallista lausuntoa siitä, minkä vuoksi setelit ovat värjäytyneet;

e) jos varkaudenestovälineet ovat vahingoittaneet aitoja euroseteleitä varkauden, ryöstön tai muun rikollisen toiminnan tai niiden yrityksen yhteydessä, eurosetelit vaihdetaan ainoastaan sellaisen omistajan tai muutoin setelin esittämiseen oikeutetun henkilön pyynnöstä, joka on seteleiden vahingoittumiseen johtaneen rikollisen toiminnan tai sen yrityksen uhri;

f) jos asetuksen (EY) N:o 1338/2001 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut laitokset tai talouden toimijat esittävät varkaudenestovälineiden vahingoittamia aitoja euroseteleitä, edellytetään tällaisen laitoksen ja talouden toimijan kirjallista lausuntoa siitä, minkä vuoksi setelit ovat värjäytyneet, varkaudenestovälineen viitetiedoista ja ominaisuuksista sekä vahingoittuneiden seteleiden esittäneestä osapuolesta ja esittämispäivämäärästä;

g) jos suuri määrä aitoja euroseteleitä on vahingoittunut varkaudenestovälineiden laukeamisen vuoksi, setelit on kansallisten keskuspankkien pyynnöstä mahdollisuuksien mukaan esitettävä 100 eurosetelin erissä, edellyttäen, että vaihdettaviksi esitettävien eurosetelien määrä on riittävä tällaisten erien muodostamiseen;

▼M1

h) jos asetuksen (EY) N:o 1338/2001 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut laitokset ja talouden toimijat esittävät vaihdettaviksi, yhdessä tai useammassa transaktiossa, vahingoittuneita aitoja euroseteleitä, joiden arvo on vähintään 10 000 euroa, tällaisten laitosten ja talouden toimijoiden on esitettävä seteleiden alkuperän ja asiakkaan tai, soveltuvin osin, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2015/849 ( 1 ) tarkoitetun edunsaajan, henkilöllisyyden osoittavat asiakirjat. Tätä vaatimusta sovelletaan myös, jos on epäselvää, onko 10 000 euron kynnys saavutettu. Tässä kohdassa vahvistetut säännöt eivät vaikuta henkilöllisyyden todistamista ja raportointia koskeviin tiukempiin vaatimuksiin, joita jäsenvaltiot ovat mahdollisesti hyväksyneet direktiivin (EU) 2015/849 täytäntöönpanon yhteydessä.

▼B

3.  Sen estämättä mitä edellä säädetään:

a) jos kansallinen keskuspankki tietää tai sillä on riittävä syy olettaa, että aidot eurosetelit ovat tahallisesti vahingoitettuja, sen on kieltäydyttävä vaihtamasta seteleitä ja otettava ne haltuunsa, jotta voidaan välttää setelien palautuminen liikkeeseen tai estää se, että seteleiden esittäjä esittäisi ne vaihdettaviksi jossain toisessa kansallisessa keskuspankissa. Kansallinen keskuspankki vaihtaa kuitenkin vahingoittuneet aidot eurosetelit, jos se tietää tai sillä on riittävä syy olettaa, että niiden esittäjät ovat vilpittömässä mielessä, tai jos niiden esittäjät kykenevät osoittamaan olevansa vilpittömässä mielessä. Vain vähän vahingoittuneita seteleitä, joissa on esimerkiksi merkintöjä, numeroita tai lyhyitä virkkeitä, ei periaatteessa pidetä tahallisesti vahingoitettuina; ja

b) jos kansallinen keskuspankki tietää tai sillä on riittävä syy olettaa, että on tehty rikos, sen on kieltäydyttävä vaihtamasta vahingoittuneita aitoja eurosetelejä ja otettava ne kuittia vastaan haltuunsa, jotta ne voidaan esittää todisteina toimivaltaisille viranomaisille esitutkinnan aloittamista varten tai jo aloitetun esitutkinnan tueksi. Jolleivät toimivaltaiset viranomaiset toisin päätä, aidot eurosetelit on mahdollista vaihtaa esitutkinnan päätyttyä 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

c) jos kansallinen keskuspankki tietää tai sillä on riittävä syy olettaa, että vahingoittuneet aidot eurosetelit ovat likaantuneet siten, että ne ovat vaaraksi terveydelle tai turvallisuudelle, ne vaihtavat vahingoittuneet aidot eurosetelit, jos setelien esittäjä antaa toimivaltaisten viranomaisten suorittaman terveys- ja turvallisuusarvioinnin.

▼M1

4.  Kansallinen keskuspankki voi asianmukaiseksi katsomallaan tavalla toteuttaa vaihtamisen joko maksamalla eurosetelien arvon käteisellä seteleillä, joiden nimellisarvo voi olla mikä tahansa, tai siirtämällä setelien arvon setelin esittäjän pankkitilille, joka on yksiselitteisesti tunnistettavissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 260/2012 ( 2 ) 2 artiklan 15 kohdassa tarkoitetulla kansainvälisellä maksutilin numerolla (IBAN), tai hyvittämällä setelien arvon tilille, joka setelin esittäjällä on kansallisessa keskuspankissa.

▼B

4 artikla

Varkaudenestolaitteiden vahingoittamien aitojen eurosetelien vaihtamisesta perittävän maksun vahvistaminen

▼M1

1.  Kansallinen keskuspankki perii maksun asetuksen (EY) N:o 1338/2001 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilta laitoksilta ja talouden toimijoilta, kun ne pyytävät kansallista keskuspankkia 3 artiklan mukaisesti vaihtamaan varkaudenestolaitteiden vahingoittamia aitoja euroseteleitä. Tämä maksu peritään siihen katsomatta, toteuttaako kansallinen keskuspankki vaihtamisen käteisellä vai siirtämällä tai hyvittämällä setelien arvon tilille.

▼B

2.  Maksuna peritään 10 senttiä kustakin vahingoittuneesta eurosetelistä.

3.  Maksu peritään vain, jos kerralla vaihdetaan vähintään 100 vahingoittunutta euroseteliä. Maksu peritään kaikista vaihdetuista euroseteleistä.

4.  Maksua ei peritä, jos eurosetelit ovat vahingoittuneet ryöstön tai varkauden tai muun rikollisen toiminnan taikka niiden yrityksen yhteydessä.

5 artikla

Varkaudenestovälineiden vahingossa vahingoittamien ja vaihdettaviksi esitettyjen aitojen eurosetelien arvon hyvittäminen

1.  Kansalliset keskuspankit hyvittävät asetuksen (EY) N:o 1338/2001 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille laitoksille ja talouden toimijoille, joilla on tili kyseisessä kansallisessa keskuspankissa, varkaudenestovälineiden vahingossa vahingoittamien aitojen eurosetelien arvon, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) eurosetelit eivät ole vahingoittuneet ryöstön, varkauden tai muun rikollisen toiminnan taikka niiden yrityksen yhteydessä;

b) kansallinen keskuspankki voi heti varmistaa, että pyydetty summa vastaa ainakin suurin piirtein vaihdettaviksi esitettyjen setelien arvoa; ja

c) kaikki muut kansallisen keskuspankin vaatimat tiedot on toimitettu.

2.  Käsittelyn jälkeen huomattu mahdollinen ero vaihdettaviksi esitettyjen vahingoittuneiden aitojen eurosetelien arvon ja ennen käsittelyä hyvitetyn arvon välillä veloitetaan eurosetelit esittäneeltä laitokselta tai talouden toimijalta tai hyvitetään eurosetelit esittäneelle laitokselle tai talouden toimijalle, tapauksesta riippuen.

3.  Edellä 4 artiklassa tarkoitetut maksut lasketaan kansallisen keskuspankin käsittelemien vahingossa vahingoittuneiden aitojen eurosetelien tosiasiallisen määrän perusteella.

6 artikla

Eurosetelien käytöstä poistaminen

Eurosetelityypin tai -sarjan käytöstä poistamisesta säädetään EKP:n neuvoston päätöksessä, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja muissa tiedotusvälineissä. Päätöksestä on käytävä ilmi vähintään seuraavat seikat:

 käytöstä poistettava eurosetelityyppi tai -sarja, ja

 vaihtoajan pituus, ja

 päivämäärä, jona eurosetelityyppi tai -sarja lakkaa olemasta laillinen maksuväline, ja

 sellaisten eurosetelien käsittely, jotka esitetään sen jälkeen, kun ne on poistettu käytöstä ja/tai ne ovat lakanneet olemasta laillisia maksuvälineitä.

7 artikla

Voimaantulo ja kumoaminen

1.  Kumotaan päätös EKP/2003/4.

2.  Päätökseen EKP/2003/4 tehtyjen viittausten katsotaan koskevan tätä päätöstä.

3.  Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.




LIITE



VASTAAVUUSTAULUKKO

Päätös EKP/2003/4

Tämä päätös

1 artikla

1 artikla

2 artikla

2 artikla

3 artikla

3 artikla

4 artikla

4 artikla

5 artikla

6 artikla

6 artikla

7 artikla



( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).

( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 260/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevista teknisistä ja liiketoimintaa koskevista vaatimuksista sekä asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta (EUVL L 94, 30.3.2012, s. 22).