02012R0648 — FI — 28.06.2021 — 019.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
►B
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 648/2012,
annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012,
OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(EUVL L 201 27.7.2012, s. 1)
|
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti
|
|
N:o
|
sivu
|
päivämäärä
|
|
►M1
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013,
|
L 176
|
1
|
27.6.2013
|
|
►M2
|
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1002/2013, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2013,
|
L 279
|
2
|
19.10.2013
|
|
M3
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014,
|
L 173
|
190
|
12.6.2014
|
|
►M4
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014,
|
L 173
|
84
|
12.6.2014
|
|
►M5
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015,
|
L 141
|
73
|
5.6.2015
|
|
M6
|
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2015/1515, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2015,
|
L 239
|
63
|
15.9.2015
|
|
►M7
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/2365, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015,
|
L 337
|
1
|
23.12.2015
|
|
M8
|
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2017/610, annettu 20 päivänä joulukuuta 2016,
|
L 86
|
3
|
31.3.2017
|
|
►M9
|
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2017/979, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2017,
|
L 148
|
1
|
10.6.2017
|
|
►M10
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/2402, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017,
|
L 347
|
35
|
28.12.2017
|
|
►M11
|
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/460, annettu 30 päivänä tammikuuta 2019,
|
L 80
|
8
|
22.3.2019
|
|
►M12
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/834, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019,
|
L 141
|
42
|
28.5.2019
|
|
►M13
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/876, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019,
|
L 150
|
1
|
7.6.2019
|
|
►M14
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/2099, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019,
|
L 322
|
1
|
12.12.2019
|
|
M15
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/23, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020,
|
L 22
|
1
|
22.1.2021
|
|
►M16
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/168, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021,
|
L 49
|
6
|
12.2.2021
|
Oikaistu:
▼B
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 648/2012,
annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012,
OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
I
OSASTO
KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
1.
Tässä asetuksessa vahvistetaan OTC-johdannaissopimuksia koskevat määritykseen ja kahdenväliseen riskienhallintaan liittyvät vaatimukset, johdannaissopimuksia koskevat raportointivaatimukset sekä keskusvastapuolten ja kauppatietorekisterien toiminnan harjoittamista koskevat yhdenmukaiset vaatimukset.
2.
Tätä asetusta sovelletaan keskusvastapuoliin ja niiden määritysosapuoliin, finanssialalla toimiviin vastapuoliin ja kauppatietorekistereihin. Sitä sovelletaan finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin ja markkinapaikkoihin, jos niin säädetään.
3.
Tämän asetuksen V osastoa sovelletaan ainoastaan direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 18 alakohdan a ja b alakohdassa ja 19 alakohdassa määriteltyihin siirtokelpoisiin arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin.
4.
Tätä asetusta ei sovelleta
a)
EKPJ:n jäseniin, muihin jäsenvaltioiden toimielimiin, jotka harjoittavat vastaavanlaista toimintaa, eikä muihin unionin julkisiin elimiin, joiden vastuulla on julkisen velan hoito tai jotka osallistuvat sen hoitoon;
b)
Kansainväliseen järjestelypankkiin;
▼M2
c)
keskuspankkeihin ja julkisiin elimiin, joiden vastuulla on julkisen velan hoito tai jotka osallistuvat sen hoitoon, seuraavissa maissa:
▼M9
▼M11
ix)
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.
▼B
5.
Jäljempänä olevan 9 artiklan mukaista ilmoitusvelvollisuutta lukuun ottamatta tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin yhteisöihin:
a)
direktiivin 2006/48/EY liitteessä VI olevan 1 osan 4.2 kohdassa luetellut monenkeskiset kehityspankit;
b)
direktiivin 2006/48/EY 4 artiklan 18 kohdassa tarkoitetut keskushallinnon omistamat julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset, joilla on erityiset keskushallinnon tarjoamat takausjärjestelyt;
c)
Euroopan rahoitusvakausväline ja Euroopan vakausmekanismi.
6.
Komissiolle siirretään valta antaa 82 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän artiklan 4 kohdassa olevan luettelon muuttamiseksi.
►C2
Tätä varten komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 17 päivänä marraskuuta 2012 kertomuksen, jossa se arvioi sellaisten julkisten elinten, joiden vastuulla on julkisen velan hoito tai jotka osallistuvat sen hoitoon, sekä keskuspankkien kansainvälistä kohtelua.
Kertomus sisältää vertailevan analyysin näiden elinten ja keskuspankkien kohtelusta useiden kolmansien maiden oikeusjärjestelmässä, mukaan lukien vähintään kolme kaupan kohteena olevien sopimusten määrän suhteen tärkeintä lainkäyttöaluetta, ja riskienhallintamenetelmistä, joita sovelletaan näiden elinten ja keskuspankkien tekemiin johdannaistransaktioihin kyseisillä lainkäyttöalueilla. ◄ Jos kertomuksessa todetaan etenkin vertailuanalyysin valossa, että on tarpeen ottaa käyttöön määritys- ja ilmoitusvelvollisuutta koskeva vapautus näiden kolmansien maiden keskuspankkien osalta, komissio lisää ne 4 kohdassa olevaan luetteloon.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
1)
’keskusvastapuolella’ oikeushenkilöä, joka asettuu sellaisten vastapuolten väliin, joiden välisillä sopimuksilla käydään kauppaa yhdellä tai useammalla rahoitusmarkkinalla, ja joka tulee jokaiseen myyjään nähden ostajaksi ja jokaiseen ostajaan nähden myyjäksi;
2)
’kauppatietorekisterillä’ oikeushenkilöä, joka keskitetysti kerää ja ylläpitää johdannaisia koskevia tietoja;
3)
’määrityksellä’ positioiden todentamismenettelyä, mukaan luettuna nettovelvoitteiden laskeminen, sekä sen varmistamista, että rahoitusvälineitä ja/tai käteisvaroja on saatavilla näistä positioista johtuvien vastuiden kattamiseksi;
4)
’markkinapaikalla’ direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määritellyn sijoituspalveluyrityksen tai mainitun direktiivin 4 artiklan 1 kohdan 13 alakohdassa määritellyn markkinoiden ylläpitäjän, joka ei ole 4 artiklan 1 kohdan 7 alakohdassa määritelty kauppojen sisäinen toteuttaja, ylläpitämää järjestelmää, jossa kootaan yhteen rahoitusvälineitä koskevat osto- tai myynti-intressit siten, että tuloksena on mainitun direktiivin II tai III osaston mukainen sopimus;
5)
’johdannaisella’ tai ’johdannaissopimuksella’ direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevan C osan 4–10 kohdassa tarkoitettuja rahoitusvälineitä, sellaisina kuin ne on pantu täytäntöön asetuksen (EY) N:o 1287/2006 38 ja 39 artiklalla;
6)
’johdannaislajilla’ sellaisten johdannaissopimusten alaryhmää, joiden ominaisuudet, kuten ainakin suhde kohde-etuuteen, kohde-etuuden laji ja se, missä valuutassa nimellismäärä on ilmaistu, ovat keskeisiltä osiltaan samanlaiset. Saman johdannaislajin johdannaisilla voi olla eri voimassaoloaika;
▼M7
7)
’OTC-johdannaisella’ tai ’OTC-johdannaissopimuksella’ johdannaissopimuksia, joita ei panna täytäntöön direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa määritellyllä säännellyllä markkinalla tai sellaisella kolmannen maan markkinalla, jota pidetään säänneltyä markkinaa vastaavana markkinana tämän asetuksen 2 a artiklan mukaisesti;
▼M12
8)
’finanssialalla toimivalla vastapuolella’
a)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (
1
) mukaisesti toimiluvan saanutta sijoituspalveluyritystä;
b)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (
2
) mukaisesti toimiluvan saanutta luottolaitosta;
c)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (
3
) mukaisesti toimiluvan saanutta vakuutusyritystä tai jälleenvakuutusyritystä;
d)
direktiivin 2009/65/EY mukaisesti toimiluvan saanutta yhteissijoitusyritystä ja tilanteen mukaan sen rahastoyhtiötä, ellei kyseistä yhteissijoitusyritystä ole perustettu yksinomaan yhtä tai useampaa henkilöstön osakkeenostojärjestelyä varten;
e)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2341 (
4
) 6 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavaa laitosta (lisäeläkelaitos);
f)
direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, joka on joko sijoittautunut unioniin tai jota hallinnoi vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja, jolle on myönnetty toimilupa tai joka on rekisteröity kyseisen direktiivin mukaisesti, ellei kyseistä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa ole perustettu yksinomaan yhtä tai useampaa henkilöstön osakkeenostojärjestelyä varten, tai ellei kyseinen vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ole direktiivin 2011/61/EU 2 artiklan 3 kohdan g alakohdassa tarkoitettu arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö, ja tarvittaessa sen unioniin sijoittautunutta vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajaa;
g)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 (
5
) mukaisesti toimiluvan saanutta arvopaperikeskusta;
▼B
9)
’finanssialan ulkopuolisella vastapuolella’ muuta unioniin sijoittautunutta yritystä kuin 1 ja 8 kohdassa tarkoitettuja yhteisöjä;
10)
’eläkejärjestelmällä’
a)
direktiivin 2003/41/EY 6 a artiklassa tarkoitettuja ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavia laitoksia, mukaan lukien kyseisen direktiivin 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut hyväksytyt yhteisöt, jotka vastaavat tällaisten laitosten hallinnoinnista ja toimivat niiden puolesta, ja oikeushenkilöt, jotka on perustettu tällaisten laitosten sijoituksia varten ja jotka toimivat ainoastaan ja yksinomaan niiden hyväksi;
b)
direktiivin 2003/41/EY 3 artiklassa tarkoitettujen laitosten ammatillisten lisäeläkkeiden tarjoamista koskevaa liiketoimintaa;
c)
direktiivin 2002/83/EY soveltamisalaan kuuluvien henkivakuutusyritysten ammatillisten lisäeläkkeiden tarjoamista koskevaa liiketoimintaa, edellyttäen että vastaavat varallisuuserät ja vastuut pidetään erillään ja että niitä hallinnoidaan ja järjestellään erillään vakuutusyrityksen muista toiminnoista ilman siirtomahdollisuutta;
d)
muita mahdollisia hyväksyttyjä ja valvottuja yhteisöjä tai kansallisesti toimivia järjestelyjä, edellyttäen että
i)
ne on tunnustettu kansallisessa oikeudessa; ja
ii)
niiden ensisijaisena tarkoituksena on tarjota eläke-etuuksia;
11)
’vastapuoliluottoriskillä’ riskiä siitä, että transaktion vastapuolesta tulee maksukyvytön ennen kuin transaktion kassavirrat on lopullisesti toimitettu;
12)
’yhteentoimivuusjärjestelyllä’ kahden tai useamman keskusvastapuolen välistä järjestelyä, joka koskee transaktioiden toteuttamista eri järjestelmien välillä;
13)
’toimivaltaisella viranomaisella’ tämän artiklan 8 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä tarkoitettua toimivaltaista viranomaista, 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua toimivaltaista viranomaista tai kunkin jäsenvaltion 22 artiklan mukaisesti nimeämää viranomaista;
14)
’määritysosapuolella’ yritystä, joka toimii keskusvastapuolessa ja vastaa kyseisestä osallistumisesta johtuvien taloudellisten velvoitteiden täyttämisestä;
15)
’asiakkaalla’ yritystä, jolla on keskusvastapuolen määritysosapuolen kanssa sopimussuhde, joka mahdollistaa kyseisen yrityksen transaktioiden määrityksen keskusvastapuolessa;
16)
’konsernilla’ yritysryhmää, joka muodostuu direktiivin 83/349/ETY 1 ja 2 artiklassa tarkoitetuista emoyrityksestä ja sen tytäryrityksistä, tai direktiivin 2006/48/EY 3 artiklan 1 kohdassa ja 80 artiklan 7 ja 8 kohdassa tarkoitettua yritysryhmää;
17)
’rahoituslaitoksella’ sellaista muuta yritystä kuin luottolaitosta, jonka pääasiallisena toimintana on hankkia omistusosuuksia tai harjoittaa yhtä tai useampaa direktiivin 2006/48/EY liitteessä I olevassa 2–12 kohdassa lueteltua toimintaa;
18)
’rahoitusalan omistusyhteisöllä’ rahoituslaitosta, jonka tytäryritykset ovat joko yksinomaan tai pääasiallisesti luotto- tai rahoituslaitoksia ja tällaisista tytäryrityksistä vähintään yksi on luottolaitos, ja joka ei ole finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/87/EY (
6
) 2 artiklan 15 kohdassa tarkoitettu rahoitusalan sekaholdingyhtiö;
19)
’oheispalveluyrityksellä’ yritystä, jonka pääasiallisena liiketoimintana on kiinteistöjen hallinta tai hoito, tietojenkäsittelyyn liittyvien palvelujen tuottaminen tai vastaava yhden tai useamman luottolaitoksen pääasiallista toimintaa palveleva toiminta;
20)
’merkittävällä omistusosuudella’ keskusvastapuolesta tai kauppatietorekisteristä suoraan tai välillisesti omistettua osuutta, joka on vähintään 10 prosenttia pääomasta tai äänivallasta säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta 15 päivänä joulukuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY (
7
) 9 ja 10 artiklan mukaisesti, kun otetaan huomioon mainitun direktiivin 12 artiklan 4 ja 5 kohdassa vahvistetut osuuksien yhteen laskemista koskevat ehdot, tai jolla voidaan vaikuttaa merkittävällä tavalla sen keskusvastapuolen tai kauppatietorekisterin johtamiseen, jossa osuus on;
21)
’emoyrityksellä’ direktiivin 83/349/ETY 1 ja 2 artiklassa kuvattua emoyritystä;
22)
’tytäryrityksellä’ direktiivin 83/349/ETY 1 ja 2 artiklassa kuvattua tytäryritystä, perimmäisen emoyrityksen tytäryrityksen tytäryritys mukaan lukien;
23)
’määräysvallalla’ direktiivin 83/349/ETY 1 artiklassa kuvattua emoyrityksen ja tytäryrityksen välistä yhteyttä;
24)
’merkittävällä sidonnaisuudella’ tilannetta, jossa kahden tai useamman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välillä on sidossuhde,
a)
jolla hallitaan suoran omistuksen tai määräysvallan perusteella vähintään 20 prosentin osuutta yrityksen äänioikeuksista tai osakepääomasta; tai
b)
joka perustuu määräysvaltaan tai muuhun tähän rinnastuvaan suhteeseen kenen tahansa luonnollisen henkilön tai minkä tahansa oikeushenkilön ja yrityksen välillä, jolloin myös tytäryrityksen tytäryritys katsotaan näiden yritysten johdossa olevan emoyrityksen tytäryritykseksi.
Kun vähintään kaksi luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä on määräysvallan kautta pysyvästi sidoksissa samaan henkilöön, myös näiden henkilöiden välillä katsotaan olevan merkittävä sidonnaisuus;
25)
’pääomalla’ pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/635/ETY (
8
) 22 artiklan mukaista merkittyä pääomaa siinä määrin kuin se on maksettu, sekä ylikurssitilillä olevia varoja, kun pääoma kattaa tappiot kokonaisuudessaan toimintaa keskeyttämättä ja sijoittuu konkurssissa tai selvitystilassa kaikkien muiden saamisten jälkeen;
26)
’rahastoilla’ perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla, yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä 25 päivänä heinäkuuta 1978 annetun neljännen neuvoston direktiivin 78/660/ETY (
9
) 9 artiklan mukaisia rahastoja ja edellisten tilikausien lopullisen tuloksen käsittelyn yhteydessä syntynyttä voittoa tai tappiota;
27)
’hallituksella’ kansallisen yhtiöoikeuden mukaista hallinto- tai valvontaelintä tai molempia;
28)
hallituksen ’riippumattomalla jäsenellä’ hallituksen jäsentä, jolla ei ole liike-, perhe- tai muita suhteita, jotka aiheuttaisivat eturistiriidan asianomaisen keskusvastapuolen, sen määräysvaltaisten osakkeenomistajien, sen johdon taikka sen määritysosapuolten kanssa ja jolla ei ole ollut mitään tällaista suhdetta viiteen vuoteen ennen hallituksen jäsenyyttä;
29)
’ylimmällä johdolla’ yhtä tai useampaa henkilöä, joka tosiasiallisesti johtaa keskusvastapuolen tai kauppatietorekisterin liiketoimintaa, sekä hallituksen yhtä tai useampaa toimeenpanevaa jäsentä;
▼M10
30)
’katetulla joukkolainalla’ joukkolainaa, joka täyttää asetuksen (EU) N:o 575/2013 129 artiklan vaatimukset;
31)
’katettujen joukkolainojen yhteisöllä’ katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskijoita tai katetun joukkolainan katekantaa.
▼M7
2 a artikla
Vastaavuutta koskevat päätökset OTC-johdannaisten määrittelemiseksi
1.
Tämän asetuksen 2 artiklan 7 kohdan soveltamiseksi kolmannen maan markkinaa pidetään säänneltyä markkinaa vastaavana markkinana direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdan mukaisesti silloin, kun markkina noudattaa oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat kyseisen direktiivin III osastossa säädettyjä vaatimuksia, ja se on jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanotoimien alainen kyseisessä kolmannessa maassa, kuten komissio on määrittänyt tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
2.
Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa todetaan, että kolmannen maan markkina noudattaa oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat direktiivin 2004/39/EY III osastossa säädettyjä vaatimuksia, ja se on jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanotoimien alainen kyseisessä kolmannessa maassa 1 kohdan tarkoituksia varten.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 86 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
3.
Komissio ja arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisevat verkkosivuillaan luettelon niistä markkinoista, joita pidetään vastaavina 2 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti. Luettelo saatetaan säännöllisesti ajan tasalle.
▼B
3 artikla
Konsernin sisäiset transaktiot
1.
Konsernin sisäinen transaktio on finanssialan ulkopuoliseen vastapuoleen nähden OTC-johdannaissopimus, joka on tehty samaan konserniin kuuluvan toisen vastapuolen kanssa edellyttäen, että molemmat vastapuolet sisältyvät kokonaisuudessaan samaan konsolidointiin ja että vastapuoliin sovelletaan asianmukaisia keskitettyjä riskien arviointi-, mittaamis- ja valvontamenettelyjä ja että tämä vastapuoli on sijoittautunut unioniin tai, jos se on sijoittautunut kolmanteen maahan, komissio on antanut 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen kyseisen kolmannen maan osalta.
2.
Konsernin sisäinen transaktio on finanssialalla toimivaan vastapuoleen nähden jokin seuraavista:
a)
samaan konserniin kuuluvan toisen vastapuolen kanssa tehty OTC-johdannaissopimus, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:
i)
vastapuoli on sijoittautunut unioniin tai, jos se on sijoittautunut kolmanteen maahan, komissio on antanut 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen kyseisen kolmannen maan osalta;
ii)
toinen vastapuoli on finanssialalla toimiva vastapuoli, rahoitusalan omistusyhteisö, rahoituslaitos tai oheispalveluyritys, johon sovelletaan asianmukaisia vakavaraisuusvaatimuksia;
iii)
molemmat vastapuolet sisältyvät kokonaisuudessaan samaan konsolidointiin; ja
iv)
molempiin vastapuoliin sovelletaan asianmukaisia keskitettyjä riskien arviointi-, mittaamis- ja valvontamenettelyjä;
b)
jonkin toisen vastapuolen kanssa tehty OTC-johdannaissopimus, kun molemmat vastapuolet kuuluvat direktiivin 2006/48/EY 80 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuun samaan laitosten suojajärjestelmään ja kun tämän kohdan a alakohdan ii alakohdassa asetettu edellytys täyttyy;
c)
OTC-johdannaissopimus, joka on tehty direktiivin 2006/48/EY 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen samaan keskusyhteisöön kuuluvien luottolaitosten tai tällaisen luottolaitoksen ja keskusyhteisön välillä; tai
d)
OTC-johdannaissopimus, joka on tehty samaan konserniin kuuluvan finanssialan ulkopuolisen vastapuolen kanssa, edellyttäen, että molemmat vastapuolet sisältyvät kokonaisuudessaan samaan konsolidointiin ja että vastapuoliin sovelletaan asianmukaisia keskitettyjä riskien arviointi-, mittaamis- ja valvontamenettelyjä ja että tämä vastapuoli on sijoittautunut unioniin tai sellaisen kolmannen maan lainkäyttöalueelle, jonka osalta komissio on antanut 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen.
3.
Tätä artiklaa sovellettaessa vastapuolten katsotaan kuuluvan samaan konsolidointiin, kun ne molemmat joko:
a)
sisällytetään konsolidointiin direktiiviin 83/349/ETY mukaisesti tai noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja, jotka hyväksytään asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti, tai kun kyse on konsernista, jonka emoyrityksellä on päätoimipaikka kolmannessa maassa, noudattaen yleisesti hyväksyttyjä kolmannen maan tilinpäätösstandardeja, joiden katsotaan vastaavan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja asetusta (EY) N:o 1569/2007 vastaavalla tavalla (tai kolmannen maan tilinpäätösstandardeja, joiden käyttö on sallittua mainitun asetuksen 4 artiklan mukaisesti); tai
b)
kuuluvat saman konsolidoidun valvonnan alaisuuteen direktiivin 2006/48/EY tai direktiivin 2006/49/EY mukaisesti, tai kun kyse on konsernista, jonka emoyrityksellä on päätoimipaikka kolmannessa maassa, kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen sen konsolidoidun valvonnan alaisuuteen, jonka todetaan vastaavan valvontaa, jota koskevat periaatteet, joista säädetään direktiivin 2006/48/EY 143 artiklassa tai direktiivin 2006/49/EY 2 artiklassa.
II
OSASTO
OTC-JOHDANNAISTEN MÄÄRITYS, ILMOITTAMINEN JA RISKIEN PIENENTÄMINEN
4 artikla
Määritysvelvollisuus
1.
Vastapuolten on määritettävä kaikki OTC-johdannaissopimukset, jotka koskevat OTC-johdannaislajia, jonka on ilmoitettu kuuluvan määritysvelvollisuuden piiriin 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jos kyseiset sopimukset täyttävät molemmat seuraavista ehdoista:
a)
ne on tehty jollakin seuraavista tavoista:
▼M12
i)
sellaisten kahden finanssialalla toimivan vastapuolen välillä, jotka täyttävät 4 a artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt edellytykset;
ii)
finanssialalla toimivan vastapuolen, joka täyttää 4 a artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt edellytykset, ja finanssialan ulkopuolisen vastapuolen, joka täyttää 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt edellytykset, välillä;
iii)
sellaisten kahden finanssialan ulkopuolisen vastapuolen välillä, jotka täyttävät 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt edellytykset;
iv)
yhtäältä finanssialalla toimivan vastapuolen, joka täyttää 4 a artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt edellytykset, tai finanssialan ulkopuolisen vastapuolen, joka täyttää 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt edellytykset, ja toisaalta sellaisen kolmanteen maahan sijoittautuneen yhteisön välillä, joka kuuluisi määritysvelvollisuuden piiriin, jos se olisi sijoittautunut unioniin;
▼B
v)
kahden sellaisen yhteen tai useampaan kolmanteen maahan sijoittautuneen yhteisön välillä, jotka kuuluisivat määritysvelvollisuuden piiriin, jos ne olisivat sijoittautuneet unioniin, edellyttäen, että sopimuksella on suora, merkittävä ja ennakoitavissa oleva vaikutus unionissa tai että tällainen edellytys on tarpeen tai asianmukainen tämän asetuksen säännösten kiertämisen estämiseksi; ja
▼M12
b)
ne tehdään tai uusitaan määritysvelvollisuuden voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, edellyttäen, että päivänä, jona ne tehdään tai uusitaan, molemmat vastapuolet täyttävät a alakohdassa säädetyt edellytykset.
▼B
2.
OTC-johdannaissopimukset, jotka ovat 3 artiklassa kuvattuja konsernin sisäisiä transaktioita, eivät kuulu määritysvelvollisuuden piiriin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan mukaisten riskinpienentämistekniikoiden soveltamista.
Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä vapautusta sovelletaan vain:
a)
kun kaksi unioniin sijoittautunutta samaan konserniin kuuluvaa vastapuolta on ensin kirjallisesti ilmoittanut omille toimivaltaisille viranomaisilleen aikovansa soveltaa vapautusta keskinäisiin OTC-johdannaissopimuksiinsa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 kalenteripäivää ennen vapautuksen hyödyntämistä. Toimivaltaiset viranomaiset voivat vastustaa vapautusta 30 kalenteripäivän kuluessa tämän ilmoituksen vastaanottamisesta, jos vastapuolten väliset transaktiot eivät täytä 3 artiklassa säädettyjä ehtoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimivaltaisten viranomaisten oikeutta olla hyväksymättä vapautusta 30 kalenteripäivän jakson päätyttyä, jos ehdot eivät enää täyty. Jos toimivaltaiset viranomaiset ovat keskenään eri mieltä, arvopaperimarkkinaviranomainen voi auttaa näitä viranomaisia pääsemään sopimukseen käyttäen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisia valtuuksiaan;
b)
kahden samaan konserniin kuuluvan vastapuolen välisiin OTC-johdannaissopimuksiin, kun vastapuolet ovat sijoittautuneet johonkin jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan, kun unioniin sijoittautunut vastapuoli on saanut toimivaltaiselta viranomaiseltaan luvan soveltaa vapautusta 30 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun unioniin sijoittautunut vastapuoli on antanut sille ilmoituksen, edellyttäen että 3 artiklassa säädetyt ehdot täyttyvät. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava päätöksestä arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
3.
OTC-johdannaissopimukset, jotka 1 kohdan nojalla kuuluvat määritysvelvollisuuden piiriin, on määritettävä sellaisessa keskusvastapuolessa, jolle on myönnetty 14 artiklan nojalla toimilupa tai 25 artiklan nojalla tunnustus määrittää tämä OTC-johdannaislaji ja joka on merkitty rekisteriin 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.
Tätä varten vastapuolesta tulee määritysosapuoli tai asiakas tai se ottaa käyttöön epäsuoria määritysmenettelyjä määritysosapuolen kanssa edellyttäen, että menettelyt eivät lisää vastapuoliriskiä ja että niillä varmistetaan, että vastapuolen omaisuuseriin ja positioihin sovelletaan suojaa, joka vastaa 39 ja 48 artiklassa tarkoitettua suojaa.
▼M12
3 a.
Vaikka määritysosapuolia ja asiakkaita, jotka tarjoavat määrityspalveluja joko suoraan tai välillisesti, ei velvoiteta tekemään sopimuksia, on niiden tarjottava kyseisiä palveluja reiluin, kohtuullisin, syrjimättömin ja avoimin kaupallisin ehdoin. Tällaisten määritysosapuolten ja asiakkaiden on toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet, joilla tunnistetaan, ehkäistään, hallitaan ja seurataan erityisesti kaupankäyntiyksikön ja määritysyksikön välisiä eturistiriitoja, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti määrityspalvelujen reiluun, kohtuulliseen, syrjimättömään ja avoimeen tarjoamiseen. Kyseisiä toimenpiteitä on toteutettava myös silloin, kun samaan konserniin kuuluvat erilaiset oikeushenkilöt tarjoavat kaupankäynti- ja määrityspalveluja.
Määritysosapuolten ja asiakkaiden on annettava valvoa tarjottuihin määrityspalveluihin liittyviä riskejä.
Siirretään komissiolle valta antaa 82 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä edellytykset, joiden täyttyessä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen kaupallisten ehtojen on katsottava olevan reiluja, kohtuullisia, syrjimättömiä ja avoimia seuraavin perustein:
a)
maksujen, hintojen, alennuskäytäntöjen ja muiden hintaluetteloa koskevien yleisten sopimusehtojen reiluutta ja avoimuutta koskevat vaatimukset sanotun kuitenkaan vaikuttamatta yksittäisten vastapuolten kanssa tehtyjen sopimusjärjestelyjen luottamuksellisuuteen;
b)
tekijät, joita pidetään kohtuullisina kaupallisina ehtoina puolueettomien ja rationaalisten sopimusjärjestelyjen varmistamiseksi;
c)
vaatimukset, joilla mahdollistetaan määrityspalvelut reiluin ja syrjimättömin perustein niihin liittyvät kustannukset ja riskit huomioon ottaen niin, että perittyjen hintojen erot ovat suhteessa kustannuksiin, riskeihin ja hyötyihin; ja
d)
määritysosapuolta tai asiakasta koskevat riskienhallintaperusteet, jotka liittyvät tarjottuihin määrityspalveluihin.
▼B
4.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa voidaan määrittää sopimukset, joilla katsotaan olevan suora, merkittävä ja ennakoitavissa oleva vaikutus unionissa, tai tapaukset, joissa on tarpeen tai asianmukaista estää tämän asetuksen säännösten kiertäminen 1 kohdan a alakohdan v alakohdassa tarkoitetulla tavalla, sekä sellaiset epäsuorat sopimusjärjestelytyypit, jotka täyttävät 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut ehdot.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
▼M10
5.
Tämän artiklan 1 kohtaa ei sovelleta sellaisten OTC-johdannaissopimusten osalta, joita katettujen joukkolainojen yhteisöt ovat tehneet katetun joukkolainan yhteydessä tai joita arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö on tehnyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/2402 (
10
) tarkoitetun arvopaperistamisen yhteydessä, edellyttäen, että
a)
jos on kyse arvopaperistamista varten perustetuista erillisyhtiöistä, arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö laskee liikkeeseen yksinomaan arvopaperistamisia, jotka täyttävät asetuksen (EU) 2017/2402 [arvopaperistamisasetus] 18 artiklan ja 19–22 artiklan tai 23–26 artiklan vaatimukset;
b)
OTC-johdannaissopimusta käytetään ainoastaan suojautumaan katettua joukkolainaa tai arvopaperistamista koskevalta korko- tai valuuttapoikkeamalta; ja
c)
katettua joukkolainaa tai arvopaperistamista koskevat järjestelyt lieventävät riittävästi vastapuoliluottoriskiä niiden OTC-johdannaissopimusten osalta, joita katettujen joukkolainojen yhteisö on tehnyt katetun joukkolainan yhteydessä tai joita arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö on tehnyt katetun joukkolainan tai arvopaperistamisen yhteydessä.
6.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen ja koska on tarpeen ottaa huomioon toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäytön estäminen, Euroopan valvontaviranomaiset laativat luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään perusteet sille, mitkä katettuja joukkolainoja tai arvopaperistamisia koskevat järjestelyt lieventävät riittävästi vastapuoliluottoriskiä 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
Euroopan valvontaviranomaiset toimittavat kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 18 päivänä heinäkuuta 2018.
Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 tai asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
▼M12
4 a artikla
Määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvat finanssialalla toimivat vastapuolet
1.
Finanssialalla toimiva vastapuoli, joka ottaa OTC-johdannaissopimuksissa positioita, voi laskea joka kahdestoista kuukausi yhteenlasketun kuukauden lopun keskimääräisen positionsa edeltävien 12 kuukauden osalta 3 kohdan mukaisesti.
Jos finanssialalla toimiva vastapuoli ei laske positioitaan tai jos laskennan tulos on suurempi kuin jokin 10 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukainen määrityskynnysarvo:
a)
on välittömästi ilmoitettava asiasta, tarvittaessa myös laskentaan käytettävästä ajanjaksosta, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja asiaankuuluvalle toimivaltaiselle viranomaiselle;
b)
on otettava käyttöön määritysmenettelyt neljän kuukauden kuluessa tämän alakohdan a alakohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta; ja
c)
tultava 4 artiklassa tarkoitetun määritysvelvollisuuden piiriin kaikkien niiden OTC-johdannaissopimusten osalta, jotka koskevat mitä tahansa OTC-johdannaislajia, joka kuuluu yli neljä kuukautta sitten tämän alakohdan a alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen jälkeen tehdyn tai uusitun määritysvelvollisuuden piiriin.
2.
Finanssialalla toimivan vastapuolen, joka kuuluu 17 päivänä kesäkuuta 2019 4 artiklassa tarkoitetun määritysvelvollisuuden piiriin tai joka tulee määritysvelvollisuuden piiriin 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, on pysyttävä kyseisen velvollisuuden piirissä ja jatkettava määritystä, kunnes kyseinen finanssialalla toimiva vastapuoli osoittaa asiaankuuluvalle toimivaltaiselle viranomaiselle, ettei sen yhteenlaskettu kuukauden lopun keskimääräinen positio edeltävien 12 kuukauden osalta ylitä 10 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrityskynnysarvoa.
Finanssialalla toimivan vastapuolen on pystyttävä osoittamaan asiaankuuluvalle toimivaltaiselle viranomaiselle, ettei sen yhteenlaskettua kuukauden lopun keskimääräistä positiota edeltävien 12 kuukauden osalta johda tämän position järjestelmälliseen aliarviointiin.
3.
Finanssialalla toimivan vastapuolen on sisällytettävä 1 kohdassa tarkoitettujen positioiden laskelmaan kaikki OTC-johdannaissopimukset, jotka se tai muut sellaisen konsernin yhteisöt, johon kyseinen finanssialalla toimiva vastapuoli kuuluu, ovat tehneet.
Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitetut yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen positiot lasketaan rahaston tasolla.
Yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöt, jotka hallinnoivat useampaa kuin yhtä yhteissijoitusyritystä, ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien, jotka hallinnoivat useampaa kuin yhtä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, on voitava osoittaa asiaankuuluvalle toimivaltaiselle viranomaiselle, että positioiden laskenta rahaston tasolla ei johda:
a)
minkään niiden hallinnoiman rahaston positioiden tai rahastonhoitajan positioiden järjestelmälliseen aliarviointiin; ja
b)
määritysvelvollisuuden kiertämiseen.
Finanssialalla toimivan vastapuolen ja muiden konserniin kuuluvien yhteisöjen asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on otettava käyttöön yhteistyömenettelyjä positioiden tehokkaan laskennan varmistamiseksi konsernitasolla.
▼B
5 artikla
Määritysvelvollisuutta koskeva menettely
▼M12
1.
Kun toimivaltainen viranomainen myöntää 14 tai 15 artiklan nojalla keskusvastapuolelle luvan määrittää tietyn OTC-johdannaislajin johdannaisia tai kun OTC-johdannaislaji, jonka määrityksen keskusvastapuoli aikoo aloittaa, kuuluu 14 tai 15 artiklan mukaisesti jo myönnetyn luvan piiriin, toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kyseisestä luvasta tai OTC-johdannaislajista, jonka määrityksen keskusvastapuoli aikoo aloittaa.
▼B
2.
Kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun arvopaperimarkkinaviranomainen on saanut 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen tai saattanut päätökseen 25 artiklassa säädetyn tunnustamismenettelyn, sen on järjestettyään julkisen kuulemisen sekä kuultuaan järjestelmäriskikomiteaa ja tarvittaessa kolmansien maiden toimivaltaisia viranomaisia laadittava ja annettava komission hyväksyttäviksi luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään seuraavat seikat:
a)
OTC-johdannaislaji, jonka olisi kuuluttava 4 artiklassa tarkoitetun määritysvelvollisuuden piiriin;
b)
päivämäärä tai päivämäärät, jolloin määritysvelvollisuus tulee voimaan, mukaan lukien mahdollinen siirtymäaika ja niiden vastapuolten ryhmät, joihin velvollisuutta sovelletaan.
▼M12 —————
▼B
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
▼M4
Laatiessaan tämän kohdan nojalla luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi arvopaperimarkkinaviranomainen ei saa rajoittaa direktiivin 2014/65/EU (
11
) 95 artiklassa säädetyn, C osan 6 kohdan energiajohdannaissopimuksia koskevan siirtymäsäännöksen soveltamista.
▼B
3.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on omasta aloitteestaan ja järjestettyään julkisen kuulemisen sekä kuultuaan järjestelmäriskikomiteaa ja tarvittaessa kolmansien maiden toimivaltaisia viranomaisia yksilöitävä 4 kohdan a, b ja c alakohdassa esitettyjen perusteiden mukaisesti ne johdannaislajit, joiden olisi kuuluttava 4 artiklassa säädetyn määritysvelvollisuuden piiriin mutta joita varten mikään keskusvastapuoli ei ole vielä saanut toimilupaa, ja ilmoitettava ne komissiolle.
Ilmoituksen jälkeen arvopaperimarkkinaviranomaisen on julkaistava kutsu kyseisten johdannaislajien määritystä koskevien ehdotusten laatimiseksi.
4.
Järjestelmäriskin kokonaisvaltaiseksi vähentämiseksi teknisten sääntelystandardien luonnoksissa on 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilta osin otettava huomioon seuraavat perusteet:
a)
kyseisten OTC-johdannaislajien sopimusehtojen ja toimintaprosessien standardoinnin aste;
b)
kyseisten OTC- johdannaislajien määrä ja likviditeetti;
c)
rehellisten, luotettavien ja yleisesti hyväksyttyjen hintatietojen saatavuus kyseisessä OTC-johdannaislajissa.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi näitä teknisten sääntelystandardien luonnoksia laadittaessa ottaa huomioon asianomaisia OTC-johdannaislajeja käyttävien vastapuolten keskinäiset yhteydet, ennakoidun vaikutuksen vastapuoliluottoriskin tasoihin vastapuolten välillä sekä vaikutuksen kilpailuun kaikkialla unionissa.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut perusteet.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä kolmannessa alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
5.
Teknisten sääntelystandardien luonnoksissa on 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuilta osin otettava huomioon seuraavat perusteet:
a)
kulloisenkin OTC-johdannaislajin ennakoitu määrä;
b)
se, määrittääkö useampi kuin yksi keskusvastapuoli jo samaa OTC-johdannaislajia;
c)
asianomaisten keskusvastapuolten kyky käsitellä ennakoitua määrää ja hallita kyseisen OTC-johdannaislajin määrityksestä koituva riski;
d)
kyseisen OTC-johdannaislajin markkinoilla toimivien tai tulevaisuudessa mahdollisesti toimivien vastapuolten tyyppi ja lukumäärä;
e)
aika, jonka määritysvelvollisuuden alainen vastapuoli tarvitsee järjestelyjä varten määrittääkseen OTC-johdannaissopimuksensa keskusvastapuolessa;
f)
niiden kyseisen OTC-johdannaislajin markkinoilla toimivien vastapuolten riskienhallinta, oikeuskelpoisuus ja toimintakyky, jotka 4 artiklan 1 kohdan nojalla kuuluisivat määritysvelvollisuuden piiriin.
6.
Jos OTC-johdannaissopimuslajilla ei enää ole keskusvastapuolta, jolle on myönnetty toimilupa tai tunnustus määrittää kyseisiä sopimuksia tämän asetuksen mukaisesti, se ei enää kuulu 4 artiklassa tarkoitetun määritysvelvollisuuden piiriin, ja tällöin sovelletaan tämän artiklan 3 kohtaa.
6 artikla
Julkinen rekisteri
1.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on perustettava julkinen rekisteri, ylläpidettävä sitä ja pidettävä se ajan tasalla, jotta määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvat OTC-johdannaislajit voidaan tunnistaa asianmukaisesti ja yksiselitteisesti. Julkiseen rekisteriin on oltava pääsy arvopaperimarkkinaviranomaisen verkkosivustolla.
2.
Rekisteri sisältää
a)
OTC-johdannaislajit, jotka 4 artiklan nojalla kuuluvat määritysvelvollisuuden piiriin;
▼M14
b)
keskusvastapuolet, joille on myönnetty toimilupa 17 artiklan mukaisesti tai jotka on tunnustettu 25 artiklan mukaisesti määritysvelvollisuutta varten, sekä toimiluvan tai tunnustamisen päivämäärän;
▼B
c)
päivämäärät, jolloin määritysvelvollisuus tulee voimaan, mukaan lukien mahdollista asteittaista täytäntöönpanoa koskevat tiedot;
d)
arvopaperimarkkinaviranomaisen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti yksilöimät OTC-johdannaislajit;
▼M12 —————
▼B
f)
keskusvastapuolet, jotka toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut arvopaperimarkkinaviranomaiselle määritysvelvollisuutta varten, ja niiden kunkin osalta ilmoituksen päivämäärä.
▼M12
3.
Jos keskusvastapuolella ei ole enää tämän asetuksen mukaista toimilupaa tai tunnustusta tietyn OTC-johdannaislajin määritykseen, arvopaperimarkkinaviranomaisen on poistettava kyseinen keskusvastapuoli viipymättä OTC-johdannaislajia koskevasta julkisesta rekisteristä.
▼B
4.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen voi laatia luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään tarkemmin 1 kohdassa tarkoitettuun julkiseen rekisteriin sisällytettävät tiedot.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava tällaiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
▼M12
6 a artikla
Määritysvelvollisuuden keskeyttäminen
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyytää komissiota keskeyttämään 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun määritysvelvollisuuden tiettyjen OTC-johdannaislajien tai tietyntyyppisen vastapuolen osalta, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
a)
tietyt OTC-johdannaislajit eivät enää sovellu keskusvastapuolimääritykseen 5 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti;
b)
keskusvastapuoli todennäköisesti lopettaa kyseisten OTC-johdannaislajien määrityksen, eikä mikään muu keskusvastapuoli kykene määrittämään kyseisiä OTC-johdannaislajeja keskeytyksettä;
c)
määritysvelvollisuuden keskeyttäminen kyseisten tiettyjen OTC-johdannaislajien tai tietyntyyppisen vastapuolen osalta on tarpeen, jotta vältetään rahoitusvakauteen tai rahoitusmarkkinoiden moitteettomaan toimintaan kohdistuva vakava uhka unionissa tai voidaan puuttua siihen ja keskeyttäminen on oikeasuhteinen kyseisiin tavoitteisiin nähden.
Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan c alakohtaa ennen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun pyynnön esittämistä arvopaperimarkkinaviranomaisen on kuultava järjestelmäriskikomiteaa ja 22 artiklan mukaisesti nimettyjä toimivaltaisia viranomaisia.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun pyynnön mukana on oltava todisteet siitä, että ainakin yksi kyseisessä alakohdassa säädetyistä edellytyksistä täyttyy.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen pitää määritysvelvollisuuden keskeyttämistä asetuksen (EU) N:o 600/2014 32 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna kaupankäyntivelvollisuuden voimaantuloa koskevien perusteiden huomattavana muutoksena, tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun pyyntöön voidaan myös sisällyttää pyyntö keskeyttää mainitun asetuksen 28 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetty kaupankäyntivelvollisuus samoille tietyille OTC-johdannaislajeille, joita kyseinen määritysvelvollisuuden keskeyttämispyyntö koskee.
2.
Toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat määritysosapuolten valvonnasta, ja toimivaltaiset viranomaiset, jotka on nimetty 22 artiklan mukaisesti, voivat tämän artiklan 1 kohdassa säädetyin edellytyksin pyytää arvopaperimarkkinaviranomaista toimittamaan komissiolle määritysvelvollisuuden keskeytystä koskevan pyynnön. Toimivaltaisen viranomaisen pyynnössä on esitettävä perusteet ja näyttö siitä, että vähintään yksi tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyistä edellytyksistä täyttyy.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on 48 tunnin kuluessa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta toimivaltaiselta viranomaiselta ja toimivaltaisen viranomaisen esittämien perusteiden ja näytön perusteella joko pyydettävä komissiota keskeyttämään 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määritysvelvollisuus tai hylättävä tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu pyyntö. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on ilmoitettava kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle päätöksestään. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen hylkää toimivaltaisen viranomaisen tekemän pyynnön, sen on perusteltava asia kirjallisesti.
3.
Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja pyyntöjä ei saa julkaista.
4.
Komissio joko keskeyttää täytäntöönpanosäädöksellä määritysvelvollisuuden 1 kohdassa tarkoitettujen tiettyjen OTC-johdannaislajien tai tietyntyyppisen vastapuolen osalta taikka hylkää keskeytyspyynnön viipymättä 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisen jälkeen arvopaperimarkkinaviranomaisen esittämien perusteiden ja näytön perusteella. Jos komissio hylkää keskeytyspyynnön, sen on perusteltava asia kirjallisesti arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Komissio ilmoittaa tästä välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja välittää niille arvopaperimarkkinaviranomaisen esittämät perusteet. Kyseisiä tietoja ei saa julkaista.
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös hyväksytään 86 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
5.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen sitä pyytää tämän artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti, tiettyjen OTC-johdannaislajien määritysvelvollisuuden keskeyttävällä täytäntöönpanosäädöksellä voidaan myös keskeyttää asetuksen (EU) N:o 600/2014 28 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetty kaupankäyntivelvollisuus samoille tietyille OTC-johdannaislajeille, joita kyseinen määritysvelvollisuuden keskeyttäminen koskee.
6.
Määritysvelvollisuuden keskeyttäminen ja soveltuvin osin kaupankäyntivelvollisuus on annettava tiedoksi arvopaperimarkkinaviranomaiselle, ja se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, komission verkkosivustolla ja 6 artiklassa tarkoitetussa julkisessa rekisterissä.
7.
Edellä 4 kohdassa tarkoitettu määritysvelvollisuuden keskeytys on voimassa aluksi enintään kolme kuukautta kyseisen keskeyttämisen soveltamispäivästä.
Edellä 5 kohdassa tarkoitettu kaupankäyntivelvollisuuden keskeytys on voimassa saman alkuvaiheen ajan.
8.
Jos keskeytyksen perusteet ovat edelleen voimassa, komissio voi täytäntöönpanosäädöksellä jatkaa 4 kohdassa tarkoitetun keskeytyksen voimassaoloa enintään kolmen kuukauden jaksoissa siten, että keskeytyksen kokonaiskesto ei ylitä 12 kuukautta. Keskeytyksen jatkaminen julkaistaan 6 kohdan mukaisesti.
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös hyväksytään 86 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on riittävän ajoissa ennen tämän artiklan 7 kohdassa tarkoitettua keskeytysjaksoa tai tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua keskeytyksen jatkamista annettava komissiolle lausunto siitä, ovatko keskeytyksen perusteet edelleen voimassa. Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohtaa arvopaperimarkkinaviranomaisen on kuultava järjestelmäriskikomiteaa ja 22 artiklan mukaisesti nimettyjä toimivaltaisia viranomaisia. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava jäljennös kyseisestä lausunnosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kyseistä lausuntoa ei saa julkaista.
Täytäntöönpanosäädöksellä, jolla jatketaan määritysvelvollisuuden keskeytystä, voidaan myös jatkaa 7 kohdassa tarkoitettua kaupankäyntivelvollisuuden keskeytystä.
Kaupankäyntivelvollisuuden keskeytyksen jatkamisen on oltava voimassa saman ajan kuin määritysvelvollisuuden keskeytyksen jatkaminen.
▼B
7 artikla
Keskusvastapuoleen pääsy
▼M4
1.
Keskusvastapuolen, jolle on myönnetty toimilupa OTC-johdannaissopimusten määritystä varten, on kauppapaikasta riippumatta suostuttava määrittämään tällaisia sopimuksia syrjimättömästi ja avoimesti, myös mitä tulee määrityspalvelujärjestelmään pääsyyn liittyviin vakuusvaatimuksiin ja siitä veloitettaviin maksuihin. Näin on varmistettava erityisesti se, että kauppapaikalla on oikeus niiden sopimusten syrjimättömään kohteluun, joilla käydään kauppaa kyseisessä kauppapaikassa, seuraavien seikkojen osalta:
a)
vakuusvaatimukset ja taloudellisesti vastaavien sopimusten nettoutus, kun tällaisten sopimusten sisällyttäminen keskusvastapuolen sulkeutuviin (close-out) ja muihin nettoutusmenettelyihin sovellettavan maksukyvyttömyyslainsäädännön nojalla ei vaaranna näiden menettelyjen moitteetonta ja asianmukaista toimintaa, pätevyyttä tai täytäntöönpanokelpoisuutta; ja
b)
samassa keskusvastapuolessa määritettävien sopimusten, joiden välillä on merkittävä korrelaatio, vakuuksien ristiinkäyttö 41 artiklan mukaisen riskienhallintamallin puitteissa.
Keskusvastapuoli voi vaatia, että kauppapaikassa noudatetaan keskusvastapuolen vahvistamia toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia, riskienhallintavaatimukset mukaan lukien.
▼B
2.
Keskusvastapuoli hyväksyy markkinapaikan esittämän keskusvastapuoleen pääsyä koskevan virallisen pyynnön tai epää sen kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.
3.
Jos keskusvastapuoli epää pääsyn 2 kohdan nojalla, se ilmoittaa markkinapaikalle kaikki epäämisen perustelut.
4.
Elleivät markkinapaikan toimivaltainen viranomainen ja keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen epää pääsyä, keskusvastapuolen on, jollei toisesta alakohdasta muuta johdu, myönnettävä pääsy kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä, jolla suostutaan markkinapaikan viralliseen pyyntöön 2 kohdan mukaisesti.
Markkinapaikan toimivaltainen viranomainen ja keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen voivat evätä pääsyn keskusvastapuoleen markkinapaikan esittämän virallisen pyynnön jälkeen ainoastaan silloin, jos pääsy uhkaisi markkinoiden moitteetonta ja asianmukaista toimintaa tai vaikuttaisi kielteisesti järjestelmäriskiin.
5.
Arvopaperimarkkinaviranomainen ratkaisee toimivaltaisten viranomaisten väliset mahdolliset erimielisyydet asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisten valtuuksiensa mukaisesti.
▼M4
6.
Edellä 1 kohdassa säädetyt edellytykset kauppapaikassa kaupan kohteena olevien sopimusten syrjimättömälle kohtelulle vakuusvaatimusten ja taloudellisesti vastaavien sopimusten nettoutuksen osalta sekä samassa keskusvastapuolessa määritettävien sopimusten, joiden välillä on merkittävä korrelaatio, vakuuksien ristiinkäytön osalta määritetään tarkemmin teknisissä sääntelystandardeissa, jotka hyväksytään asetuksen (EU) N:o 600/2014 (
12
) 35 artiklan 6 kohdan e alakohdan mukaisesti.
▼B
8 artikla
Markkinapaikkaan pääsy
1.
Markkinapaikan on keskusvastapuolen pyynnöstä toimitettava kauppatietoja syrjimättömästi ja avoimesti mille tahansa keskusvastapuolelle, jolla on lupa määrittää kyseisessä markkinapaikassa tehdyt OTC-johdannaissopimukset.
2.
Kun keskusvastapuoli on virallisesti esittänyt markkinapaikkaan pääsyä koskevan pyynnön markkinapaikalle, markkinapaikan on annettava keskusvastapuolelle vastaus kolmen kuukauden kuluessa.
3.
Jos markkinapaikka epää pääsyn, sen on ilmoitettava asiasta keskusvastapuolelle ja esitettävä kaikki epäämisen perustelut.
4.
Markkinapaikan on mahdollistettava pääsy kolmen kuukauden kuluessa pääsyä koskevaan pyyntöön annetusta myönteisestä vastauksesta, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta markkinapaikan keskusvastapuolen ja toimivaltaisten viranomaisten päätökseen.
Keskusvastapuolelle myönnetään pääsy markkinapaikkaan vain siinä tapauksessa, että pääsy ei edellytä yhteentoimivuutta eikä aiheuta markkinoiden sujuvalle ja moitteettomalle toiminnalle uhkaa erityisesti likviditeetin pirstoutumisen kautta ja että markkinapaikalla on käytettävissään asiaan kuuluvat mekanismit tällaisen pirstoutumisen estämiseksi.
5.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään likviditeetin pirstoutumisen käsite.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
9 artikla
Ilmoitusvelvollisuus
▼M12
1.
Vastapuolten ja keskusvastapuolten on varmistettava, että tiedot kaikista niiden tekemistä johdannaissopimuksista ja sopimuksen mahdollisesta muuttamisesta tai päättämisestä ilmoitetaan tämän artiklan 1 a–1 f kohdan mukaisesti 55 artiklan mukaisesti rekisteröityyn tai 77 artiklan mukaisesti tunnustettuun kauppatietorekisteriin. Tiedot on ilmoitettava viimeistään sopimuksen tekemistä, muuttamista tai päättämistä seuraavana työpäivänä.
Ilmoitusvelvollisuus koskee johdannaissopimuksia, jotka
a)
on tehty ennen 12 päivää helmikuuta 2014 ja jotka ovat olleet yhä voimassa tuona päivänä;
b)
on tehty 12 päivänä helmikuuta 2014 tai sen jälkeen.
Sen estämättä, mitä 3 artiklassa säädetään, ilmoitusvelvollisuus ei koske saman konsernin sisäisiä johdannaissopimuksia, joissa vähintään yksi vastapuolista on finanssialan ulkopuolinen vastapuoli tai katsottaisiin finanssialan ulkopuoliseksi vastapuoleksi, jos se olisi sijoittautunut unioniin, edellyttäen, että:
a)
molemmat vastapuolet sisältyvät kokonaisuudessaan samaan konsolidointiin;
b)
molempiin vastapuoliin sovelletaan asianmukaisia keskitettyjä riskien arviointi-, mittaamis- ja valvontamenettelyjä; ja
c)
emoyritys ei ole finanssialalla toimiva vastapuoli.
Vastapuolten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisilleen aikomuksestaan soveltaa kolmannessa alakohdassa tarkoitettua vapautusta. Vapautus on voimassa, paitsi jos toimivaltaiset viranomaiset, joille asiasta on ilmoitettu, katsovat kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta, että kolmannessa alakohdassa tarkoitetut ehdot eivät täyty.
▼M12
1 a.
Finanssialalla toimivilla vastapuolilla on yksinomainen vastuu, myös oikeudellinen vastuu, tietojen ilmoittamisesta molempien vastapuolten puolesta OTC-johdannaissopimuksista, jotka on tehty sellaisen finanssialan ulkopuolisen vastapuolen kanssa, joka ei täytä 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja edellytyksiä, sekä ilmoitettujen tietojen oikeellisuuden varmistamisesta.
Sen varmistamiseksi, että finanssialalla toimivalla vastapuolella on kaikki ilmoitusvelvollisuuden täyttämiseksi tarvitsemansa tiedot, finanssialan ulkopuolisen vastapuolen on annettava finanssialalla toimivalle vastapuolelle niiden välillä tehtyjen OTC-johdannaissopimusten tiedot, joiden ei voida kohtuudella odottaa olevan finanssialalla toimivan vastapuolen tiedossa. Finanssialan ulkopuolinen vastapuoli vastaa sen varmistamisesta, että kyseiset tiedot ovat oikeat.
Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, finanssialan ulkopuoliset vastapuolet, jotka ovat jo investoineet ilmoitusjärjestelmään, voivat päättää ilmoittaa tiedot finanssialalla toimivien vastapuolten kanssa tekemistään OTC-johdannaissopimuksista kauppatietorekisteriin. Kyseisessä tapauksessa finanssialan ulkopuolisten vastapuolten on ennen kyseisten tietojen ilmoittamista ilmoitettava päätöksestään finanssialalla toimiville vastapuolille, joiden kanssa ne ovat tehneet OTC-johdannaissopimuksia. Kyseisessä tapauksessa finanssialan ulkopuolisilla vastapuolilla on vastuu, myös oikeudellinen vastuu, kyseisten tietojen ilmoittamisesta ja niiden oikeellisuuden varmistamisesta.
Finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, joka ei täytä 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja edellytyksiä ja joka tekee OTC-johdannaissopimuksen kolmanteen maahan sijoittautuneen yhteisön kanssa, ei ole ilmoitusvelvollinen tämän artiklan mukaisesti eikä ole oikeudellisesti vastuussa tällaisia OTC-johdannaissopimuksia koskevien tietojen ilmoittamisesta tai niiden oikeellisuuden varmistamisesta, edellyttäen että
a)
kyseinen kolmannen maan yhteisö olisi finanssialalla toimiva vastapuoli, jos se olisi sijoittautunut unioniin;
b)
ilmoittamista koskeva oikeudellinen järjestelmä, jota kyseiseen kolmannen maan yhteisöön sovelletaan, on todettu vastaavaksi 13 artiklan mukaisesti; ja
c)
kolmanteen maahan sijoittautunut finanssialalla toimiva vastapuoli on ilmoittanut tällaiset tiedot kyseistä ilmoittamista koskevaa kolmannen maan oikeudellista järjestelmää noudattaen kauppatietorekisterille, johon sovelletaan oikeudellisesti sitovaa ja täytäntöönpanokelpoista velvoitetta antaa 81 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille tahoille suora ja välitön pääsy tietoihin.
1 b.
Yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön on vastattava ja oltava oikeudellisessa vastuussa sellaisten tietojen ilmoittamisesta, jotka koskevat OTC-johdannaissopimuksia, joissa yhteissijoitusyritys on vastapuoli, sekä ilmoitettujen tietojen oikeellisuuden varmistamisesta.
1 c.
Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan on vastattava ja oltava oikeudellisessa vastuussa sellaisten tietojen ilmoittamisesta, jotka koskevat OTC-johdannaissopimuksia, joissa asiaankuuluva vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on vastapuoli, sekä ilmoitettujen tietojen oikeellisuuden varmistamisesta.
1 d.
Hyväksytyn yhteisön, joka vastaa sellaisen lisäeläkelaitoksen, jolla ei kansallisen lainsäädännön mukaisesti ole oikeushenkilön asemaa, hallinnoinnista ja toimii sen puolesta, on vastattava ja oltava oikeudellisesti vastuussa sellaisia OTC-johdannaissopimuksia koskevien tietojen ilmoittamisesta, joissa kyseinen lisäeläkelaitos on vastapuoli, sekä ilmoitettujen tietojen oikeellisuuden varmistamisesta.
1 e.
Vastapuolten ja keskusvastapuolten, joiden on ilmoitettava tiedot johdannaissopimuksista, on varmistettava, että tällaiset tiedot ilmoitetaan oikein ja ilman päällekkäisyyksiä.
1 f.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat vastapuolet ja keskusvastapuolet voivat siirtää tämän ilmoitusvelvollisuuden.
▼B
2.
Vastapuolten on pidettävä kirjaa kaikista tekemistään johdannaissopimuksista ja kaikista muutoksista vähintään viiden vuoden ajan sopimuksen päättymisen jälkeen.
3.
Jos käytettävissä ei ole kauppatietorekisteriä johdannaissopimusta koskevien tietojen rekisteröimiseksi, vastapuolten ja keskusvastapuolten on varmistettava, että tällaiset tiedot ilmoitetaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
Siinä tapauksessa arvopaperimarkkinaviranomaisen on varmistettava, että kaikilla 81 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla asianomaisilla yhteisöillä on pääsy kaikkiin niihin johdannaissopimusten tietoihin, joita ne tarvitsevat täyttääkseen velvollisuutensa ja toimeksiantonsa.
4.
Vastapuolen tai keskusvastapuolen, joka ilmoittaa johdannaissopimusta koskevat tiedot kauppatietorekisteriin tai arvopaperimarkkinaviranomaiselle, tai tällaiset tiedot vastapuolen tai keskusvastapuolen puolesta ilmoittavan yhteisön ei katsota rikkovan kyseiseen sopimukseen taikka lakiin, asetuksiin tai hallinnollisiin määräyksiin perustuvia tietojen ilmaisemista koskevia rajoituksia.
Tiedot ilmaisevaa yhteisöä, sen johtoa tai työntekijöitä ei saa asettaa vastuuseen niiden ilmaisemisesta.
5.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten tiedot ja tyypit johdannaislajeittain.
Edellä 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa ilmoituksissa on yksilöitävä ainakin:
a)
tiedot johdannaissopimuksen osapuolista sekä sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien edunsaajasta, jos tämä on eri kuin sopimuksen osapuoli;
b)
tiedot johdannaissopimusten keskeisistä ominaisuuksista, kuten niiden sopimustyypistä, kohde-etuuden voimassaoloajasta, nimellisarvosta ja toimituspäivästä.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
▼M12
6.
Jotta voidaan varmistaa 1 ja 3 kohdan yhtenäiset soveltamisedellytykset, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa täsmennetään
a)
ilmoitettavia tietoja koskevat vaatimukset ja muodot, joihin on sisällyttävä ainakin seuraavat:
i)
maailmanlaajuiset oikeushenkilötunnukset (LEI);
ii)
kansainväliset arvopaperien tunnusnumerot (ISIN);
iii)
yksilölliset kauppatunnukset (UTI);
b)
ilmoittamista koskevat menetelmät ja järjestelyt;
c)
ilmoitusten antamistiheys;
d)
päivämäärä, johon mennessä johdannaissopimukset on ilmoitettava.
Teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia laatiessaan arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon kansainvälisen kehityksen sekä unionin tai globaalilla tasolla sovitut standardit ja niiden yhdenmukaisuuden asetuksen (EU) 2015/2365 (
13
) 4 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 600/2014 26 artiklassa säädettyjen ilmoitusvaatimusten kanssa.
Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 18 päivänä kesäkuuta 2020.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.
▼B
10 artikla
Finanssialan ulkopuoliset vastapuolet
▼M12
1.
Finanssialan ulkopuolinen vastapuoli, joka ottaa OTC-johdannaissopimuksissa positioita, voi laskea joka kahdestoista kuukausi yhteenlasketun kuukauden lopun keskimääräisen positionsa edeltävien 12 kuukauden osalta 3 kohdan mukaisesti.
Jos finanssialan ulkopuolinen vastapuoli ei laske positioitaan tai jos laskennan tulos on yhden tai useamman OTC-johdannaislajin osalta suurempi kuin 4 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaiset määrityskynnysarvot, kyseisen finanssialan ulkopuolisen vastapuolen
a)
on välittömästi ilmoitettava asiasta, tarvittaessa myös laskennan ajanjaksosta, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja asiaankuuluvalle toimivaltaiselle viranomaiselle;
b)
on otettava käyttöön määritysmenettelyjä neljän kuukauden kuluessa tämän alakohdan a alakohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta;
c)
on tultava 4 artiklassa tarkoitetun määritysvelvollisuuden piiriin niiden OTC-johdannaissopimusten osalta, jotka on tehty tai uusittu yli neljän kuukauden kuluttua siitä, kun tämän alakohdan a alakohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehty, ja jotka koskevat niitä omaisuuseräluokkia, joissa laskennan tulos ylittää määrityskynnysarvot, tai jos finanssialan ulkopuolinen vastapuoli ei ole laskenut positiotaan, mitä tahansa OTC-johdannaislajia, joka kuuluu määritysvelvollisuuden piiriin.
2.
Finanssialan ulkopuolisen vastapuolen, joka kuuluu 17 päivänä kesäkuuta 2019 4 artiklassa tarkoitetun määritysvelvollisuuden piiriin tai joka tulee määritysvelvollisuuden piiriin tämän artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, on pysyttävä kyseisen velvollisuuden piirissä ja jatkettava määritystä, kunnes kyseinen finanssialan ulkopuolinen vastapuoli osoittaa asiaankuuluvalle toimivaltaiselle viranomaiselle, ettei sen yhteenlaskettu kuukauden lopun keskimääräinen positio edeltävien 12 kuukauden osalta ylitä tämän artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrityskynnysarvoa.
Finanssialan ulkopuolisen vastapuolen on pystyttävä osoittamaan asiaankuuluvalle toimivaltaiselle viranomaiselle, ettei sen yhteenlaskettua kuukauden lopun keskimääräistä positiota koskeva laskelma edeltävien 12 kuukauden osalta johda tämän position järjestelmälliseen aliarviointiin.
▼M12
2 a.
Finanssialan ulkopuolisen vastapuolen ja muiden konserniin kuuluvien yhteisöjen asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on otettava käyttöön yhteistyömenettelyjä positioiden tehokkaan laskennan varmistamiseksi konsernitasolla.
▼B
3.
Laskettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja positioita finanssialan ulkopuolisen vastapuolen on otettava huomioon kaikki ne OTC-johdannaissopimukset, jotka finanssialan ulkopuolinen vastapuoli tai jokin muu finanssialan ulkopuolinen yhteisö on tehnyt siinä konsernissa, johon finanssialan ulkopuolinen vastapuoli kuuluu, ja jotka eivät vähennä suoraan finanssialan ulkopuolisen vastapuolen tai kyseisen konsernin liiketoimintaan tai rahoitustoimintaan liittyviä riskejä objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla.
4.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii järjestelmäriskikomiteaa ja muita asianomaisia viranomaisia kuultuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään:
a)
perusteet, joilla määritellään, mitkä OTC-johdannaissopimukset vähentävät objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla riskejä, jotka liittyvät suoraan 3 kohdassa tarkoitettuun liiketoimintaan tai rahoitustoimintaan; ja
b)
määrityskynnysarvot, jotka vahvistetaan ottaen huomioon kunkin vastapuolen yhteenlaskettujen nettomääräisten positioiden ja vastuiden merkitys järjestelmän kannalta OTC-johdannaislajeittain.
Järjestettyään avoimen julkisen kuulemisen arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
▼M12
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on järjestelmäriskikomiteaa ja muita asiaankuuluvia viranomaisia kuultuaan tarkasteltava ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja määrityskynnysarvoja määräajoin uudelleen ja tarvittaessa ehdotettava, ottaen huomioon erityisesti finanssialalla toimivien vastapuolten keskinäiset kytkökset, teknisten sääntelystandardien muuttamista tämän kohdan mukaisesti.
Tähän määräaikaistarkistukseen olisi liitettävä arvopaperimarkkinaviranomaisen laatima asiaa käsittelevä raportti.
▼B
5.
Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomainen vastaamaan siitä, että 1 kohdan mukainen velvollisuus täytetään.
11 artikla
Sellaisia OTC-johdannaissopimuksia koskevat riskienpienentämistekniikat, joita ei määritetä keskusvastapuolessa
1.
Finanssialalla toimivien vastapuolten ja finanssialan ulkopuolisten vastapuolten, jotka tekevät OTC-johdannaissopimuksen, jota ei määritetä keskusvastapuolessa, on asianmukaista huolellisuutta noudattaen varmistettava, että toiminnallisen riskin ja vastapuoliriskin mittaamista, valvomista ja pienentämistä varten on olemassa asianmukaiset menettelyt ja järjestelyt, jotka sisältävät ainakin
a)
asianomaisen OTC-johdannaissopimuksen ehtojen vahvistamisen ajoissa sähköisin välinein, mikäli tällaiset välineet ovat saatavilla;
b)
vahvat, kestävät ja tarkastettavissa olevat vakioidut menettelyt, joilla täsmäytetään sijoitussalkut, hallitaan niihin liittyviä riskejä, todetaan osapuolten väliset erimielisyydet varhaisessa vaiheessa ja ratkaistaan ne sekä seurataan voimassa olevien sopimusten arvoa.
2.
Edellä 10 artiklassa tarkoitettujen finanssialalla toimivien vastapuolten ja finanssialan ulkopuolisten vastapuolten on arvostettava voimassa olevien sopimusten arvo päivittäin markkina-arvoon. Jos markkinatilanne estää arvostamisen markkina-arvoon, käytetään luotettavaa ja varovaista arvostusmallia.
3.
Finanssialalla toimivien vastapuolten riskienhallintamenettelyissä on edellytettävä, että vakuudet vaihdetaan oikea-aikaisesti, tarkasti ja asianmukaisesti eroteltuina niiden OTC-johdannaissopimusten osalta, jotka tehdään 16 päivänä elokuuta 2012 tai sen jälkeen. Edellä 10 artiklassa tarkoitettujen finanssialan ulkopuolisten vastapuolten riskienhallintamenettelyissä on edellytettävä, että vakuudet vaihdetaan oikea-aikaisesti, tarkasti ja asianmukaisesti eroteltuina niiden OTC-johdannaissopimusten osalta, jotka tehdään määrityskynnysarvon ylittyessä tai ylittymisen jälkeen.
4.
Finanssialalla toimivilla vastapuolilla on oltava asianmukainen ja oikeasuhteinen määrä pääomaa hallitakseen riskin, jota ei ole katettu riittävällä vakuuksien vaihdolla.
5.
Tämän artiklan 3 kohdassa säädettyä velvoitetta ei sovelleta 3 artiklassa tarkoitettuun konsernin sisäiseen transaktioon, jonka tekevät samaan jäsenvaltioon sijoittautuneet vastapuolet, edellyttäen, että vastapuolten väliselle nopealle omien varojen siirrolle tai velkojen takaisinmaksulle ei ole sillä hetkellä tai ennakoitavissa käytännöllisiä tai oikeudellisia esteitä.
6.
Eri jäsenvaltioihin sijoittautuneiden vastapuolten tekemä 3 artiklan 2 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettu konsernin sisäinen transaktio vapautetaan kokonaan tai osittain tämän artiklan 3 kohdassa asetetusta velvoitteesta molempien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten myönteisen päätöksen perusteella edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät:
a)
vastapuolten riskienhallintamenettelyt ovat riittävän luotettavia, vahvoja ja johdannaistransaktion monimutkaisuutta vastaavia;
b)
vastapuolten väliselle nopealle omien varojen siirrolle tai velkojen takaisinmaksulle ei ole sillä hetkellä tai ennakoitavissa käytännöllisiä tai oikeudellisia esteitä.
Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät tee myönteistä päätöstä 30 kalenteripäivän kuluessa vapauttamispyynnön vastaanottamisesta, arvopaperimarkkinaviranomainen voi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklassa säädettyjen valtuuksiensa mukaisesti auttaa kyseisiä viranomaisia pääsemään sopimukseen.
7.
Eri jäsenvaltioihin sijoittautuneiden finanssialan ulkopuolisten vastapuolten tekemä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu konsernin sisäinen transaktio vapautetaan tämän artiklan 3 kohdassa säädetystä velvoitteesta edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät:
a)
vastapuolten riskienhallintamenettelyt ovat riittävän luotettavia, vahvoja ja johdannaistransaktion monimutkaisuutta vastaavia;
b)
vastapuolten väliselle nopealle omien varojen siirrolle tai velkojen takaisinmaksulle ei ole sillä hetkellä tai ennakoitavissa käytännöllisiä tai oikeudellisia esteitä.
Finanssialan ulkopuolisten vastapuolten on ilmoitettava 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille aikomuksestaan soveltaa vapautusta. Vapautus on voimassa, paitsi jos jokin toimivaltainen viranomainen, jolle päätöksestä on ilmoitettu, katsoo kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta, että ensimmäisen alakohdan a tai b alakohdassa tarkoitetut ehdot eivät täyty.
8.
Unioniin sijoittautuneen vastapuolen ja kolmannen maan lainkäyttöalueelle sijoittautuneen vastapuolen tekemä 3 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettu konsernin sisäinen transaktio vapautetaan kokonaan tai osittain tämän artiklan 3 kohdassa asetetusta velvoitteesta unioniin sijoittautuneen vastapuolen valvonnasta vastaavan asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen myönteisen päätöksen perusteella edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät:
a)
vastapuolten riskienhallintamenettelyt ovat riittävän luotettavia, vahvoja ja johdannaistransaktion monimutkaisuutta vastaavia;
b)
vastapuolten väliselle nopealle omien varojen siirrolle tai velkojen takaisinmaksulle ei ole sillä hetkellä tai ennakoitavissa käytännöllisiä tai oikeudellisia esteitä.
9.
Unioniin sijoittautuneen finanssialan ulkopuolisen vastapuolen ja kolmannen maan lainkäyttöalueelle sijoittautuneen vastapuolen tekemä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu konsernin sisäinen transaktio vapautetaan tämän artiklan 3 kohdassa asetetusta velvoitteesta edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät:
a)
vastapuolten riskienhallintamenettelyt ovat riittävän luotettavia, vahvoja ja johdannaistransaktion monimutkaisuutta vastaavia;
b)
vastapuolten väliselle nopealle omien varojen siirrolle tai velkojen takaisinmaksulle ei ole sillä hetkellä tai ennakoitavissa käytännöllisiä tai oikeudellisia esteitä.
Finanssialan ulkopuolisen vastapuolen on ilmoitettava 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle aikomuksestaan soveltaa vapautusta. Vapautus on voimassa, paitsi jos toimivaltainen viranomainen, jolle asiasta on ilmoitettu, katsoo kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta, että ensimmäisen alakohdan a tai b alakohdassa tarkoitetut ehdot eivät täyty.
10.
Eri jäsenvaltioihin sijoittautuneiden finanssialan ulkopuolisen vastapuolen ja finanssialalla toimivan vastapuolen tekemä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu konsernin sisäinen transaktio vapautetaan kokonaan tai osittain tämän artiklan 3 kohdassa asetetusta velvoitteesta finanssialalla toimivan vastapuolen valvonnasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen myönteisen päätöksen perusteella edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät:
a)
vastapuolten riskienhallintamenettelyt ovat riittävän luotettavia, vahvoja ja johdannaistransaktion monimutkaisuutta vastaavia;
b)
vastapuolten väliselle nopealle omien varojen siirrolle tai velkojen takaisinmaksulle ei ole sillä hetkellä tai ennakoitavissa käytännöllisiä tai oikeudellisia esteitä.
Finanssialalla toimivan vastapuolen valvonnasta vastaavan asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tällaisesta päätöksestä 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle. Vapautus on voimassa, paitsi jos toimivaltainen viranomainen, jolle päätöksestä on ilmoitettu, katsoo, että ensimmäisen alakohdan a tai b alakohdassa tarkoitetut ehdot eivät täyty. Jos toimivaltaiset viranomaiset ovat erimielisiä, arvopaperimarkkinaviranomainen voi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklassa säädettyjen valtuuksiensa mukaisesti auttaa niitä pääsemään sopimukseen.
11.
Edellä 3 kohdassa säädetystä velvoitteesta vapautetun konsernin sisäisen transaktion vastapuolen on julkistettava tiedot vapautuksesta.
Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikista 6, 8 tai 10 kohdan mukaisesti tehdyistä päätöksistä tai 7, 9 tai 10 kohdan mukaisesti vastaanotetuista ilmoituksista ja toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle tiedot kyseisestä konsernin sisäisestä transaktiosta.
12.
Edellä 1–11 kohdassa säädettyjä velvollisuuksia sovelletaan sellaisten kolmannen maan yhteisöjen välillä tehtyihin OTC-johdannaissopimuksiin, jotka kuuluisivat näiden velvollisuuksien piiriin, jos ne olisivat sijoittautuneet unioniin, edellyttäen, että näillä sopimuksilla on suora, merkittävä ja ennakoitavissa oleva vaikutus unionissa tai että tällainen velvollisuus on tarpeen tai asianmukainen tämän asetuksen säännösten kiertämisen estämiseksi.
13.
Arvopaperimarkkinaviranomainen valvoo säännöllisesti sellaisilla johdannaisilla, jotka eivät ole määrityskelpoisia, käytävää kauppaa, jotta tunnistetaan tapaukset, joissa tietty johdannaislaji saattaa aiheuttaa järjestelmäriskejä, ja estetään sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö määritettävien ja muiden kuin määritettävien johdannaistransaktioiden välillä. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on järjestelmäriskikomiteaa kuultuaan erityisesti ryhdyttävä 5 artiklan 3 kohdan mukaisiin toimiin tai tarkasteltava tämän artiklan 14 kohdan ja 41 artiklan mukaisia vakuusvaatimuksia koskevia teknisiä sääntelystandardeja.
14.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään:
a)
1 kohdassa tarkoitetut menettelyt ja järjestelyt;
b)
markkinaolosuhteet, jotka estävät markkina-arvoon arvostamisen, ja perusteet 2 kohdassa tarkoitetun arvostusmallin käyttämiselle;
c)
tiedot 7, 9 ja 10 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen sisällytettävistä vapautetuista konsernin sisäisistä transaktioista;
d)
tiedot 11 kohdassa tarkoitetuista vapautetuista konsernin sisäisistä transaktioista;
e)
sopimukset, joilla katsotaan olevan suora, merkittävä ja ennakoitavissa oleva vaikutus unionissa, tai tapaukset, joissa on tarpeen tai asianmukaista estää tämän asetuksen säännösten kiertäminen 12 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
▼M10
15.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, Euroopan valvontaviranomaiset laativat yhteiset luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään
▼M12
a)
edellä 3 kohdassa tarkoitetut riskienhallintamenettelyt, mukaan lukien vakuuksien taso ja tyyppi sekä erottelumenettelyt;
▼M12
a a)
valvontamenettelyt, joilla varmistetaan ensimmäinen ja sen jälkeen jatkuva validointi riskienhallintamenettelyille;
▼M10
b)
menettelyt, joita vastapuolten ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on noudatettava 6–10 kohdassa tarkoitettuja vapautuksia soveltaessaan;
c)
edellä 5–10 kohdassa tarkoitetut sovellettavat perusteet, mukaan lukien erityisesti se, mitä on pidettävä käytännöllisenä tai oikeudellisena esteenä vastapuolten väliselle nopealle omien varojen siirrolle tai velkojen takaisinmaksulle.
Niiden vakuuksien taso ja tyyppi, joita vaaditaan OTC-johdannaissopimuksilta, joita katettujen joukkolainojen yhteisöt ovat tehneet katetun joukkolainan yhteydessä tai joita arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö on tehnyt tässä asetuksessa tarkoitetun arvopaperistamisen yhteydessä ja jotka täyttävät tämän asetuksen 4 artiklan 5 kohdan edellytykset ja asetuksen (EU) 2017/2402 [arvopaperistamisasetus] 18 artiklassa ja 19–22 artiklassa tai 23–26 artiklassa säädetyt vaatimukset, on määritettävä ottaen huomioon mahdolliset esteet, joita on kohdattu vakuuksien vaihdossa katettua joukkolainaa tai arvopaperistamista koskevien olemassa olevien vakuusjärjestelyjen osalta.
▼M12
Euroopan valvontaviranomaiset toimittavat nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset, ensimmäisen alakohdan a a alakohdassa tarkoitettuja luonnoksia lukuun ottamatta, komissiolle viimeistään 18 päivänä heinäkuuta 2018.
Pankkiviranomainen toimittaa yhteistyössä arvopaperimarkkinaviranomaisen ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa ensimmäisen alakohdan a a alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 18 päivänä kesäkuuta 2020.
▼M10
Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit joko asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 tai asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti riippuen siitä, mikä on vastapuolen oikeudellinen luonne.
▼B
12 artikla
Seuraamukset
1.
Jäsenvaltioiden on vahvistettava tämän osaston sääntöjen rikkomisesta määrättäviä seuraamuksia koskevat säännöt ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamuksiin on sisällytettävä ainakin hallinnolliset sakot. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
2.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat finanssialalla toimivien ja tarvittaessa finanssialan ulkopuolisten vastapuolten valvonnasta, julkistavat kaikki 4, 5 ja 7–11 artiklan rikkomisista määrätyt seuraamukset, jollei julkistaminen vaaranna vakavasti finanssimarkkinoita tai aiheuta suhteetonta vahinkoa osapuolille. Jäsenvaltioiden on säännöllisin väliajoin julkaistava arviointikertomuksia sovellettavien seuraamussääntöjen tehokkuudesta. Tällainen tietojen julkistaminen ei saa sisältää direktiivin 95/46/EY 2 a artiklassa tarkoitettuja henkilötietoja.
Jäsenvaltioiden on annettava 1 kohdassa tarkoitetut säännöt komissiolle tiedoksi viimeistään 17 päivänä helmikuuta 2013. Niiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle näitä sääntöjä koskevista myöhemmistä muutoksista.
3.
Tämän osaston säännösten rikkominen ei vaikuta OTC-johdannaissopimuksen voimassaoloon eikä osapuolten mahdollisuuteen panna täytäntöön OTC-johdannaissopimuksen määräykset. Tämän osaston säännösten rikkominen ei oikeuta korvauksen saamiseen OTC-johdannaissopimuksen osapuolelta.
13 artikla
Järjestelmä päällekkäisten tai ristiriitaisten vaatimusten välttämiseksi
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen avustaa komissiota 4, 9, 10 ja 11 artiklassa säädettyjen periaatteiden kansainvälisen soveltamisen seurannassa ja tätä soveltamista koskevien Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitettavien kertomusten valmistelussa, erityisesti silti osin kuin kyse on markkinatoimijoita koskevien vaatimusten mahdollisesta päällekkäisyydestä tai ristiriitaisuudesta, ja suosittelee mahdollisia toimia.
2.
Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa todetaan kolmannen maan oikeudellisista järjestelyistä sekä valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyistä seuraavaa:
a)
ne vastaavat tämän asetuksen 4, 9, 10 ja 11 artiklassa säädettyjä vaatimuksia;
b)
niillä taataan salassapitovelvollisuus, joka vastaa tämän asetuksen mukaista salassapitovelvollisuutta; ja
c)
niitä sovelletaan tehokkaasti ja ne pannaan täytäntöön yhdenvertaisella ja vääristämättömällä tavalla niin, että tehokas valvonta ja täytäntöönpano voidaan varmistaa asianomaisessa kolmannessa maassa.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 86 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
3.
Edellä 2 kohdassa tarkoitettuun vastaavuutta koskevaan täytäntöönpanosäädökseen on sisällytettävä se, että tämän asetuksen piiriin kuuluvan transaktion tekevien vastapuolten katsotaan täyttäneen 4, 9, 10 ja 11 artiklassa säädetyt velvollisuudet, jos ainakin yksi vastapuolista on sijoittautunut kyseiseen kolmanteen maahan.
4.
Komissio seuraa yhteistyössä arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa, että 4, 9, 10 ja 11 artiklassa säädettyjä vaatimuksia vastaavat vaatimukset pannaan tosiasiallisesti täytäntöön niissä kolmansissa maissa, joiden osalta vastaavuutta koskeva täytäntöönpanosäädös on annettu, ja antaa säännöllisesti vähintään vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen. Jos kertomuksesta ilmenee, että kolmannen maan viranomaiset soveltavat vastaavia vaatimuksia riittämättömästi tai epäyhtenäisesti, komissio peruuttaa kyseisen kolmannen maan lainsäädännön vastaavuuden tunnustamisen 30 kalenteripäivän kuluessa kertomuksen esittämisestä. Jos vastaavuutta koskeva täytäntöönpanosäädös kumotaan, vastapuolten on automaattisesti jälleen noudatettava kaikkia tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia.
▼M16
13 a artikla
Vanhojen sopimusten muuttaminen vertailuarvouudistusten täytäntöönpanoa varten
1.
Vastapuolet voivat edelleen soveltaa 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja riskienhallintamenettelyjä, joita niillä on käytössään 13 päivänä helmikuuta 2021 sellaisten OTC-johdannaissopimusten osalta, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja jotka on tehty tai uusittu ennen päivää, jona 11 artiklan 3 kohdan mukainen velvoite riskienhallintamenettelyjen käytössä olemisesta tulee voimaan, jos 13 päivän helmikuuta 2021 jälkeen sopimuksia myöhemmin muutetaan tai uusitaan yksinomaan niissä viitatun vertailuarvon korvaamiseksi tai mitä tahansa kyseisessä sopimuksessa viitattua vertailuarvoa koskevan varajärjestelyn käyttöönottamiseksi.
2.
Tästä syystä 4 artiklassa tarkoitettua määritysvelvollisuutta ei sovelleta sopimuksiin, jotka on tehty tai uusittu ennen päivää, jona 4 artiklan mukainen määritysvelvollisuus tulee voimaan, ja joita 13 päivän helmikuuta 2021 jälkeen myöhemmin muutetaan tai uusitaan yksinomaan niissä viitatun vertailuarvon korvaamiseksi tai mitä tahansa kyseisessä sopimuksessa viitattua vertailuarvoa koskevan varajärjestelyn käyttöönottamiseksi.
3.
Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa sovelletaan ainoastaan OTC-johdannaissopimuksiin, joiden muuttaminen tai uusiminen
a)
on välttämätöntä vertailuarvon korvaamista varten vertailuarvouudistusten yhteydessä;
b)
ei muuta tällaisessa sopimuksessa vertailuarvoon tehdyn viittauksen kuvaamaa taloudellista sisältöä tai riskitekijää; ja
c)
ei aiheuta muita muutoksia kyseisen sopimuksen mihinkään sellaiseen oikeudelliseen ehtoon, joka ei liity viitattuun vertailuarvoon ja saattaa siten muuttaa sopimusta niin, että sitä on tosiasiassa pidettävä uutena sopimuksena.
▼B
III
OSASTO
KESKUSVALTAPUOLTEN TOIMILUPA JA VALVONTA
1
LUKU
Keskusvastapuolen toimiluvan myöntämisedellytykset ja -menettelyt
14 artikla
Toimiluvan myöntäminen keskusvastapuolelle
1.
Jos unioniin sijoittautunut oikeushenkilö aikoo tarjota määrityspalveluja keskusvastapuolena, sen on haettava toimilupaa sijoittautumisjäsenvaltionsa toimivaltaiselta viranomaiselta, jäljempänä ’keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen’, 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
2.
Kun toimilupa on myönnetty 17 artiklan mukaisesti, se on voimassa unionin koko alueella.
3.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimilupa myönnetään vain määritykseen liittyviin toimiin, ja siinä on yksilöitävä palvelut tai toiminta, joita keskusvastapuolella on lupa tarjota tai harjoittaa, mukaan luettuina ne rahoitusvälinelajit, joita tällainen toimilupa koskee.
4.
Keskusvastapuolen on aina noudatettava toimiluvan myöntämisedellytyksiä.
Keskusvastapuolen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista olennaisista muutoksista, jotka vaikuttavat toimiluvan myöntämisedellytyksiin.
5.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimilupa ei saa estää jäsenvaltioita hyväksymästä lisävaatimuksia tai jatkamasta niiden soveltamista jäsenvaltioiden alueelle sijoittautuneiden keskusvastapuolten osalta, mukaan lukien direktiivin 2006/48/EY mukaiset tietyt toimilupaa koskevat vaatimukset.
15 artikla
Toiminnan ja palvelujen laajentaminen
1.
Keskusvastapuolen, joka haluaa laajentaa toimintaansa lisäpalveluilla tai -toiminnalla, jotka eivät kuulu alkuperäisen toimiluvan piiriin, on haettava toimilupansa laajentamista keskusvastapuolen toimivaltaiselta viranomaiselta. Toimiluvan laajentamisena pidetään sellaisten määrityspalvelujen tarjoamista, joita varten keskusvastapuolelle ei ole jo myönnetty toimilupaa.
Toimiluvan laajentaminen on tehtävä 17 artiklan mukaista menettelyä noudattaen.
2.
Jos keskusvastapuoli haluaa laajentaa liiketoimintaansa toiseen jäsenvaltioon kuin siihen, johon se on sijoittautunut, keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava asiasta kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.
▼M14
3.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii yhteistyössä EKPJ:n kanssa luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään edellytykset, joiden mukaisesti lisäpalvelut tai -toiminta, joilla keskusvastapuoli haluaa laajentaa toimintaansa, eivät kuulu alkuperäisen toimiluvan piiriin ja edellyttävät näin ollen toimiluvan laajentamista tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, sekä täsmennetään myös menettely, jonka mukaisesti 18 artiklan mukaisesti perustettua kollegiota kuullaan siitä, ovatko kyseiset edellytykset täyttyneet vai eivät.
Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 2 päivänä tammikuuta 2021.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
▼B
16 artikla
Pääomavaatimukset
1.
Saadakseen 14 artiklan mukaisen toimiluvan keskusvastapuolella on oltava vähintään 7,5 miljoonan euron suuruinen pysyvä ja käytettävissä oleva alkupääoma.
2.
Keskusvastapuolen pääoman on yhdessä sen jakamattoman voiton ja rahastojen kanssa oltava oikeassa suhteessa keskusvastapuolen toiminnasta aiheutuviin riskeihin. Pääoman on oltava aina riittävän suuri sen varmistamiseksi, että toiminta voidaan hallitusti lopettaa tai järjestää uudelleen kohtuullisen ajan kuluessa ja että keskusvastapuoli on asianmukaisesti suojattu luotto-, vastapuoli- ja markkinariskeiltä, toiminnallisilta ja oikeudellisilta riskeiltä sekä yritysriskeiltä, joita 41–44 artiklassa tarkoitetut erityiset rahoitusvarat eivät vielä kata.
3.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, pankkiviranomaisen on tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa ja arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan laadittava luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään 2 kohdassa tarkoitetut keskusvastapuolen pääomaa, jakamatonta voittoa ja rahastoja koskevat vaatimukset.
Pankkiviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
17 artikla
Toimiluvan myöntämisessä ja epäämisessä noudatettava menettely
1.
Toimilupaa hakevan keskusvastapuolen on toimitettava toimilupahakemus sijoittautumisjäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle.
2.
Toimilupaa hakevan keskusvastapuolen on toimitettava kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella toimivaltainen viranomainen voi varmistua siitä, että toimilupaa hakeva keskusvastapuoli on toimiluvan myöntämisajankohtana toteuttanut kaikki tarvittavat järjestelyt tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi. Toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä toimitettava kaikki toimilupaa hakevan keskusvastapuolen antamat tiedot arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle kollegiolle.
▼M14
3.
Toimivaltaisen viranomaisen on 30 työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta arvioitava, onko hakemus täydellinen. Jos hakemus ei ole täydellinen, toimivaltaisen viranomaisen on asetettava määräaika, johon mennessä toimilupaa hakevan keskusvastapuolen on toimitettava lisätiedot. Lisätiedot saatuaan toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä toimitettava ne arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetulle kollegiolle. Arvioituaan, onko hakemus täydellinen, toimivaltaisen viranomaisen on lähetettävä ilmoitus toimilupaa hakevalle keskusvastapuolelle, kollegion jäsenille ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
▼B
4.
Toimivaltainen viranomainen saa myöntää toimiluvan vain, jos se on täysin vakuuttunut siitä, että toimilupaa hakeva keskusvastapuoli täyttää kaikki tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset ja että keskusvastapuoli on ilmoitettu järjestelmänä direktiivin 98/26/EY nojalla.
Toimivaltaisen viranomaisen on otettava asianmukaisesti huomioon 19 artiklan mukaisesti annettu kollegion lausunto. Jos keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen ei hyväksy kollegion myönteistä lausuntoa, sen päätös on perusteltava kaikilta osin ja siihen on sisällyttävä selitys siltä osin kuin kyseisestä myönteisestä lausunnosta poiketaan merkittävästi.
Keskusvastapuolelle ei ole annettava toimilupaa, jos kaikki kollegion jäsenet keskusvastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion viranomaisia lukuun ottamatta pääsevät 19 artiklan 1 kohdan nojalla yhteisymmärrykseen yhteisestä lausunnosta, jonka mukaan keskusvastapuolelle ei ole myönnettävä toimilupaa. Tässä lausunnossa on perusteltava kirjallisesti kaikilta osin ne syyt, joiden vuoksi kollegio katsoo, etteivät tässä asetuksessa tai muualla unionin lainsäädännössä säädetyt vaatimukset täyty.
Jos kolmannessa alakohdassa tarkoitettuun yhteisymmärryksessä annettavaan yhteiseen lausuntoon ei ole päästy ja kollegion kahden kolmasosan enemmistö on esittänyt kielteisen lausunnon, mitkä hyvänsä asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista voivat kollegion kahden kolmasosan enemmistön kannattamana saattaa asian arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi 30 kalenteripäivän kuluessa kielteisen lausunnon antamisesta asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti.
Päätöksessä saattaa asia arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi on esitettävä kirjallisesti kaikilta osin ne syyt, joiden vuoksi asianomaiset kollegion jäsenet katsovat, etteivät tässä asetuksessa tai muualla unionin lainsäädännössä säädetyt vaatimukset täyty. Tuolloin keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on lykättävä toimilupapäätöstään ja odotettava toimilupapäätöstä, jonka arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä oma päätöksensä arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen mukaisesti. Asiaa ei voida saattaa arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi sen jälkeen, kun neljännessä alakohdassa tarkoitettu 30 päivän määräaika on päättynyt.
Kun kaikki kollegion jäsenet keskusvastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion viranomaisia lukuun ottamatta antavat 19 artiklan 1 kohdan nojalla yhteisymmärryksessä yhteisen lausunnon, jonka mukaan keskusvastapuolelle ei ole myönnettävä toimilupaa, keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen voi saattaa asian arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti.
Keskusvastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava päätös muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.
5.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimittava asetuksen (EU) N:o 1095/2010 17 artiklan mukaisesti, jos keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen ei ole soveltanut tämän asetuksen säännöksiä tai on soveltanut niitä tavalla, joka vaikuttaa olevan unionin oikeuden vastaista.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tutkia unionin oikeuden väitettyä rikkomista tai noudattamatta jättämistä kollegion jäsenen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan ilmoitettuaan asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle.
6.
Kun kollegion jäsenet suorittavat tehtäviään, yhdenkään jäsenen toiminta ei saa suoraan tai välillisesti olla jotakin jäsenvaltiota tai jäsenvaltioiden ryhmää syrjivää missä hyvänsä valuutassa suoritettavien määrityspalvelujen suorituspaikkana.
7.
Toimivaltaisen viranomaisen on annettava toimilupaa hakevalle keskusvastapuolelle kuuden kuukauden kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä kaikilta osin perusteltu kirjallinen ilmoitus siitä, onko toimilupa myönnetty vai evätty.
18 artikla
Kollegio
▼M14
1.
Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on perustettava kollegio 30 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun täydellinen hakemus on jätetty 17 artiklan mukaisesti, sekä hallittava ja johdettava sitä helpottaakseen 15, 17, 30, 31, 32, 35, 49, 51 ja 54 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamista.
▼B
2.
Kollegion jäseninä ovat
▼M14
a)
keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtaja tai kuka tahansa 24 a artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista riippumattomista jäsenistä;
▼B
b)
keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen;
▼M14
c)
toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat niihin kolmeen jäsenvaltioon sijoittautuneiden keskusvastapuolen määritysosapuolten valvonnasta, jotka kokonaismäärän perusteella suorittavat yhden vuoden aikana suurimmat maksut tämän asetuksen 42 artiklassa tarkoitettuun keskusvastapuolen maksukyvyttömyysrahastoon, mukaan luettuna tarvittaessa Euroopan keskuspankki, jäljempänä ’EKP’, yhteiseen valvontamekanismiin kuuluvien luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvien tehtävien puitteissa, jotka sille on annettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2013 (
14
);
▼M14
ca)
muut kuin c alakohdassa tarkoitetut keskusvastapuolen määritysosapuolten valvonnasta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset edellyttäen, että keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen antaa suostumuksensa. Näiden toimivaltaisten viranomaisten on pyydettävä keskusvastapuolen toimivaltaiselta viranomaiselta suostumus kollegioon osallistumiseen ja perusteltava pyyntö tekemällään arviolla keskusvastapuolen taloudellisten vaikeuksien mahdollisista vaikutuksista kunkin asianomaisen jäsenvaltion rahoitusvakauteen. Jos keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen ei suostu pyyntöön, sen on annettava täydelliset ja yksityiskohtaiset perustelut kirjallisesti;
▼B
d)
toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat niiden markkinapaikkojen valvonnasta, joille keskusvastapuoli tarjoaa palvelujaan;
e)
toimivaltaiset viranomaiset, jotka valvovat niitä keskusvastapuolia, joiden kanssa on tehty yhteentoimivuusjärjestelyt;
f)
toimivaltaiset viranomaiset, jotka valvovat niitä arvopaperikeskuksia, joihin keskusvastapuoli on sidoksissa;
g)
keskusvastapuolen valvonnasta vastaavat EKPJ:n jäsenet ja niiden keskusvastapuolten valvonnasta vastaavat EKPJ:n jäsenet, joiden kanssa on tehty yhteentoimivuusjärjestelyt;
h)
keskuspankit, jotka laskevat liikkeeseen määritettävien rahoitusvälineiden kannalta tärkeimmät unionin valuutat;
▼M14
i)
muut kuin h alakohdassa tarkoitetut keskuspankit, jotka laskevat liikkeeseen keskusvastapuolessa määritetyissä tai määritettävissä rahoitusvälineissä käytettäviä unionin valuuttoja edellyttäen, että keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen antaa suostumuksensa. Näiden liikkeeseen laskevien keskuspankkien on pyydettävä keskusvastapuolen toimivaltaiselta viranomaiselta suostumus kollegioon osallistumiseen ja perusteltava pyyntö tekemällään arviolla keskusvastapuolen taloudellisten vaikeuksien mahdollisista vaikutuksista kunkin liikkeeseen laskemaan valuuttaan. Jos keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen ei suostu pyyntöön, sen on annettava täydelliset ja yksityiskohtaiset perustelut kirjallisesti.
Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on julkaistava verkkosivustollaan luettelo kollegion jäsenistä. Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä saatettava kyseinen luettelo ajan tasalle kollegion kokoonpanon muututtua. Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kyseinen luettelo 30 kalenteripäivän kuluessa kollegion perustamisesta tai muutoksista sen kokoonpanossa. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen ilmoituksen saatuaan ilman aiheetonta viivytystä julkaistava verkkosivustollaan kyseisen kollegion jäseniä koskeva luettelo.
▼B
3.
Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, joka ei ole kollegion jäsen, voi pyytää kollegiolta kaikkia valvontatehtäviensä kannalta olennaisia tietoja.
4.
Kollegio hoitaa seuraavia tehtäviä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen mukaisia toimivaltaisten viranomaisten velvollisuuksia:
a)
19 artiklassa tarkoitetun lausunnon valmistelu;
b)
tietojenvaihto, mukaan luettuina 84 artiklan mukaiset tiedonsaantipyynnöt;
c)
vapaaehtoisesta tehtävänjaosta sopiminen sen jäsenten kesken;
d)
keskusvastapuolta koskevaan riskiarviointiin perustuvien valvontatarkkailuohjelmien koordinointi; ja
e)
menettelyjen ja valmiussuunnitelmien määrittäminen 24 artiklassa tarkoitettujen hätätilanteiden varalta.
▼M14
Kollegioille ensimmäisen alakohdan mukaisesti annettujen tehtävien hoitamisen helpottamiseksi 2 kohdassa tarkoitetuilla kollegion jäsenillä on oikeus osallistua kollegion kokousten esityslistojen vahvistamiseen erityisesti lisäämällä kohtia kokouksen esityslistaan.
▼B
5.
Kollegion perustamisen ja toiminnan on perustuttava sen kaikkien jäsenten väliseen kirjalliseen sopimukseen.
▼M14
Sopimuksessa on määritettävä kollegion toimintaa koskevat käytännön järjestelyt, mukaan lukien yksityiskohtaiset säännöt seuraavista:
i)
19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut äänestysmenettelyt;
ii)
kollegion kokousten esityslistan vahvistamismenettelyt;
iii)
se, kuinka usein kollegion kokouksia järjestetään;
iv)
niiden tietojen muoto ja laajuus, jotka keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kollegion jäsenille, erityisesti 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimitettavien tietojen osalta;
v)
asianmukaiset vähimmäismääräajat, joihin mennessä kollegion jäsenten on arvioitava asiaankuuluva asiakirja-aineisto;
vi)
kollegion jäsenten väliset viestintämenettelyt.
Sopimuksessa voidaan myös määrittää keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle tai kollegion toiselle jäsenelle annettavat tehtävät.
6.
Jotta voidaan varmistaa kollegioiden yhdenmukainen ja johdonmukainen toiminta kaikkialla unionissa, arvopaperimarkkinaviranomainen valmistelee yhteistyössä EKPJ:n kanssa luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään edellytykset, joiden perusteella 2 kohdan h alakohdassa tarkoitettuja unionin valuuttoja pidetään tärkeimpinä, sekä 5 kohdassa tarkoitettujen käytännön järjestelyjen yksityiskohdat.
Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 2 päivänä tammikuuta 2021.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
▼B
19 artikla
Kollegion lausunto
1.
Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä keskusvastapuolta koskeva riskinarviointi ja annettava siitä kertomus kollegiolle neljän kuukauden kuluessa siitä, kun keskusvastapuoli on jättänyt täydellisen hakemuksen 17 artiklan mukaisesti.
Kollegion on 30 kalenteripäivän kuluessa kertomuksen vastaanottamisesta laadittava kertomuksen sisällön pohjalta yhteinen lausunto siitä, täyttääkö toimilupaa hakeva keskusvastapuoli kaikki tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset.
Jos yhteistä lausuntoa ei saada aikaan toisen alakohdan mukaisesti, kollegion on annettava enemmistölausunto samassa ajassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan soveltamista.
▼M14
1a.
Kun kollegio antaa tämän asetuksen mukaisen lausunnon, kollegion jäsenen pyynnöstä ja kollegion hyväksyttyä lausunnon enemmistöllä tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti kyseinen lausunto voi, sen lisäksi, että siinä arvioidaan, täyttääkö keskusvastapuoli kaikki tämän asetuksen vaatimukset, sisältää suosituksia, joiden tarkoituksena on korjata keskusvastapuolen riskinhallinnan puutteet ja lisätä sen kestävyyttä.
Kun kollegio voi antaa lausunnon, mikä tahansa liikkeeseen laskeva keskuspankki, joka on kollegion jäsen 18 artiklan 2 kohdan h ja i alakohdan nojalla, voi antaa sen liikkeeseen laskemaa valuuttaa koskevia suosituksia.
▼B
2.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on helpotettava yhteisen lausunnon antamista asetuksen (EU) N:o 1095/2010 31 artiklan mukaisen yleisen koordinointitehtävänsä mukaisesti.
▼M14
3.
Kollegion enemmistölausunto hyväksytään kollegion jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä.
Korkeintaan 12 jäsentä käsittävässä kollegiossa enintään kaksi samaan jäsenvaltioon kuuluvaa kollegion jäsentä voi äänestää, ja kullakin äänioikeutetulla jäsenellä on yksi ääni. Yli 12 jäsentä käsittävässä kollegiossa enintään kolme samaan jäsenvaltioon kuuluvaa jäsentä voi äänestää, ja kullakin äänioikeutetulla jäsenellä on yksi ääni.
Jos EKP on kollegion jäsen 18 artiklan 2 kohdan c ja h alakohdan nojalla, sillä on kaksi ääntä.
Edellä 18 artiklan 2 kohdan a, ca ja i alakohdassa tarkoitetuilla kollegion jäsenillä ei ole oikeutta äänestää kollegion lausunnoista.
▼M14
4.
Edellä 17 artiklassa säädettyä menettelyä rajoittamatta toimivaltaisen viranomaisen on otettava asianmukaisesti huomioon tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti laadittu kollegion lausunto, mukaan lukien mahdolliset suositukset, joiden tarkoituksena on korjata keskusvastapuolen riskinhallinnan puutteet ja lisätä sen kestävyyttä. Jos keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen ei hyväksy kollegion lausuntoa eikä siihen mahdollisesti sisältyviä suosituksia, joiden tarkoituksena on korjata keskusvastapuolen riskinhallinnan puutteet ja lisätä sen kestävyyttä, päätös on perusteltava kaikilta osin, ja annettava selitys, siltä osin kuin kyseisestä lausunnosta tai kyseisistä suosituksista poiketaan merkittävästi.
▼B
20 artikla
Toimiluvan peruuttaminen
1.
Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on peruutettava toimilupa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 22 artiklan 3 kohdan soveltamista, jos keskusvastapuoli:
a)
ei ole ryhtynyt käyttämään toimilupaa 12 kuukauden kuluessa, nimenomaisesti luopuu toimiluvasta tai ei ole tarjonnut palveluja tai harjoittanut toimintaa kuuden edeltävän kuukauden aikana;
b)
on saanut toimiluvan valheellisen ilmoituksen perusteella tai millä tahansa muilla epärehellisillä keinoilla;
c)
ei enää täytä toimiluvan myöntämisedellytyksiä eikä ole toteuttanut keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen edellyttämiä korjaavia toimia määräajassa;
d)
on vakavasti ja järjestelmällisesti rikkonut tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia.
2.
Jos keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen katsoo, että kyse on jostain 1 kohdassa tarkoitetusta olosuhteesta, sen on ilmoitettava asiasta viiden työpäivän kuluessa arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja kollegion jäsenille.
3.
Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on kuultava kollegion jäseniä tarpeesta peruuttaa keskusvastapuolen toimilupa, paitsi jos päätös on tehtävä kiireellisesti.
4.
Kollegion jäsen voi milloin tahansa pyytää keskusvastapuolen toimivaltaista viranomaista tutkimaan, täyttääkö keskusvastapuoli yhä toimiluvan myöntämisedellytykset.
5.
Keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen voi rajoittaa toimivallan peruuttamisen koskemaan tiettyä palvelua, toimintaa tai rahoitusvälinelajia.
6.
Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja kollegion jäsenille kaikilta osin perusteltu päätöksensä, jossa on otettava huomioon kollegion jäsenten esittämät varaumat.
7.
Päätös toimiluvan peruuttamisesta tulee voimaan koko unionissa.
21 artikla
Uudelleentarkastelu ja arviointi
▼M14
1.
Jäljempänä 22 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on tarkasteltava uudelleen keskusvastapuolten tämän asetuksen noudattamiseksi käyttöön ottamia järjestelyjä, strategioita, prosesseja ja mekanismeja sekä arvioitava riskejä, joihin sisältyvät ainakin taloudelliset ja toiminnalliset riskit, joille keskusvastapuolet altistuvat tai voivat altistua, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta kollegion tehtävään.
▼B
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tarkastelun ja arvioinnin on koskettava kaikkia tässä asetuksessa keskusvastapuolten osalta säädettyjä vaatimuksia.
▼M14
3.
Toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä siitä, kuinka usein ja kuinka perusteellisesti 1 kohdassa tarkoitettu uudelleentarkastelu ja arviointi tehdään, ottaen erityisesti huomioon asianomaisten keskusvastapuolten toiminnan suuruuden ja sen merkityksen koko rahoitusjärjestelmälle sekä niiden toiminnan luonteen, laajuuden ja monimuotoisuuden sekä niiden yhteydet muihin finanssimarkkinoiden rakenteisiin. Uudelleentarkastelu ja arviointi on tehtävä vähintään kerran vuodessa.
Keskusvastapuolten toimintaan on kohdistettava paikalla tehtäviä tarkastuksia. Toimivaltaiset viranomaiset voivat arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä kutsua arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstön osallistumaan paikalla tehtäviin tarkastuksiin.
Toimivaltainen viranomainen voi toimittaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki tiedot, joita se saa keskusvastapuolilta paikalla tehtävien tarkastusten aikana tai niihin liittyvissä yhteyksissä.
▼B
4.
Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava kollegiolle säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa 1 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun ja arvioinnin tuloksista, myös mahdollisista korjaavista toimista tai seuraamuksista.
5.
Toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava keskusvastapuolta, joka ei täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, toteuttamaan tarpeelliset toimet tai ratkaisut varhaisessa vaiheessa tilanteen korjaamiseksi.
▼M14
6.
Jotta toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tämän artiklan mukaisesti suorittama uudelleentarkastelu olisi muodoltaan, toistuvuudeltaan ja perusteellisuudeltaan johdonmukainen, arvopaperimarkkinaviranomainen antaa viimeistään 2 päivänä tammikuuta 2021 asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeita, joissa määritellään tarkemmin keskusvastapuolten kokoon, rakenteeseen ja sisäiseen organisaatioon sekä niiden toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen suhteutetulla tavalla tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua uudelleentarkastelu- ja arviointiprosessia koskevat yhteiset menettelyt ja menetelmät.
▼B
2
LUKU
Keskusvastapuoliin kohdistuva valvonta
22 artikla
Toimivaltainen viranomainen
1.
Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tästä asetuksesta johtuvien tehtävien suorittamisesta kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden keskusvastapuolten toimilupien ja valvonnan osalta, ja ilmoitettava siitä komissiolle ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
Jos jäsenvaltio nimeää useamman kuin yhden toimivaltaisen viranomaisen, sen on selvästi yksilöitävä kunkin tehtävät ja nimettävä yksi viranomainen, joka vastaa 23, 24, 83 ja 84 artiklan mukaisesti komission, arvopaperimarkkinaviranomaisen, muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, pankkiviranomaisen ja EKPJ:n asianomaisten jäsenten välisen yhteistyön ja tietojenvaihdon koordinoinnista.
2.
Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että toimivaltaisella viranomaisella on tehtäviensä hoitamisen edellyttämät valvonta- ja tutkintavaltuudet.
3.
Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että tämän asetuksen noudattamatta jättämisestä vastuussa olevia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä vastaan voidaan toteuttaa tai määrätä asianmukaisia kansallisen oikeuden mukaisia hallinnollisia toimenpiteitä.
Kyseisten toimenpiteiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niihin voi sisältyä vaatimuksia korjaavista toimista tietyn määräajan kuluessa.
4.
Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee verkkosivustollaan luettelon 1 kohdan mukaisesti nimetyistä toimivaltaisista viranomaisista.
3
LUKU
Yhteistyö
23 artikla
Viranomaisten välinen yhteistyö
1.
Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä toistensa, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja tarvittaessa EKPJ:n kanssa.
2.
Toimivaltaisten viranomaisten on yleisten tehtäviensä hoitamisen yhteydessä otettava asianmukaisesti huomioon tekemiensä päätösten mahdollinen vaikutus rahoitusjärjestelmän vakauteen kaikissa muissa asianomaisissa jäsenvaltioissa ja erityisesti 24 artiklassa tarkoitetuissa hätätilanteissa kyseisenä ajankohtana saatavissa olevien tietojen pohjalta.
▼M14
23 a artikla
Toimiluvan saaneita keskusvastapuolia koskeva valvontayhteistyö toimivaltaisten viranomaisten ja arvopaperimarkkinaviranomaisen välillä
1.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävänä on koordinointi toimivaltaisten viranomaisten välillä ja kollegioiden kesken pyrittäessä saamaan aikaan yhteinen valvontamenettely ja johdonmukaiset valvontakäytännöt, varmistamaan yhdenmukaiset menettelyt ja johdonmukaiset toimintatavat ja vahvistamaan valvonnan tulosten yhdenmukaisuutta erityisesti sellaisten valvonnan alojen osalta, joilla on rajat ylittävä ulottuvuus tai mahdollisia rajatylittäviä vaikutuksia.
2.
Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava päätösluonnoksensa arvopaperimarkkinaviranomaisille, ennen kuin ne hyväksyvät mitään 7, 8, 14, 15, 29–33, 35, 36 ja 54 artiklassa tarkoitettua säädöstä tai toimenpidettä.
Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös toimittaa päätösluonnoksensa arvopaperimarkkinaviranomaiselle, ennen kuin ne hyväksyvät mitään 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseen liittyvää muuta säädöstä tai toimenpidettä.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa 20 työpäivän kuluessa 2 kohdan mukaisesti toimitetun päätösluonnoksen vastaanottamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle lausunnon päätösluonnoksesta, silloin kun se on tarpeen kyseisen artiklan johdonmukaisen ja yhtenäisen soveltamisen edistämiseksi.
Silloin kun arvopaperimarkkinaviranomaiselle 2 kohdan mukaisesti toimitettu päätösluonnos on lähentämisen tai johdonmukaisuuden kannalta puutteellinen tätä asetusta sovellettaessa, arvopaperimarkkinaviranomainen antaa ohjeita tai suosituksia edistääkseen tarvittavaa johdonmukaisuutta tai yhtenäisyyttä tämän asetuksen soveltamisessa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan mukaisesti.
4.
Kun arvopaperimarkkinaviranomainen antaa lausunnon 3 kohdan mukaisesti, toimivaltaisen viranomaisen on otettava se asianmukaisesti huomioon ja ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle mahdollisista myöhemmistä toimista tai toimimatta jättämisestä. Jos toimivaltainen viranomainen ei hyväksy arvopaperimarkkinaviranomaisen lausuntoa, sen on esitettävä arvopaperimarkkinaviranomaiselle huomautuksia kaikista kyseisestä lausunnosta merkittävästi poikkeavista näkemyksistä.
▼M14
24 artikla
Hätätilanteet
Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen tai muun asianomaisen viranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle, kollegiolle, EKPJ:n asianomaisille jäsenille ja muille asianomaisille viranomaisille ilman aiheetonta viivytystä keskusvastapuoleen liittyvistä hätätilanteista, finanssimarkkinoiden muutokset mukaan luettuina, joilla saattaa olla haitallinen vaikutus markkinoiden likviditeettiin, rahapolitiikan välittymiseen, maksujärjestelmien moitteettomaan toimintaan tai rahoitusjärjestelmän vakauteen jäsenvaltiossa, johon kyseinen keskusvastapuoli tai jokin sen määritysosapuolista on sijoittautunut.
▼M14
3 A
LUKU
Keskusvastapuolten valvontakomitea
24 a artikla
Keskusvastapuolten valvontakomitea
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 41 artiklan mukaisen pysyvän sisäisen komitean valmistellakseen päätösluonnoksia hallintoneuvoston hyväksyttäväksi ja suorittaakseen tämän artiklan 7, 9 ja 10 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä, jäljempänä ’keskusvastapuolten valvontakomitea’.
2.
Keskusvastapuolten valvontakomitea koostuu seuraavista:
a)
puheenjohtaja, joka osallistuu äänestyksiin;
b)
kaksi riippumatonta jäsentä, jotka osallistuvat äänestyksiin;
c)
tämän asetuksen 22 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden, joilla on toimiluvan saanut keskusvastapuoli, toimivaltaiset viranomaiset, jotka osallistuvat äänestyksiin. Jos jäsenvaltio on nimennyt useita toimivaltaisia viranomaisia, jokainen tämän jäsenvaltion nimetyistä toimivaltaisista viranomaisista voi päättää nimetä yhden edustajan osallistumaan tämän kohdan mukaisesti, mutta 24 c artiklassa tarkoitetuissa äänestysmenettelyissä tämän asianomaisen jäsenvaltion edustajat katsotaan kuitenkin yhdeksi äänioikeutetuksi jäseneksi;
d)
seuraavat liikkeeseen laskevat keskuspankit:
i)
kun keskusvastapuolten valvontakomitean kokous koskee kolmansien maiden keskusvastapuolia, kun on kyse kaikkien sellaisten päätösten valmistelusta, jotka liittyvät tämän artiklan 10 kohdassa toisen tason keskusvastapuolten osalta tarkoitettuihin artikloihin ja 25 artiklan 2 a kohtaan, 25 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetut liikkeeseen laskevat keskuspankit, jotka ovat pyytäneet keskusvastapuolten valvontakomitean jäsenyyttä ja joilla ei ole äänioikeutta;
ii)
kun keskusvastapuolten valvontakomitean kokous koskee 14 artiklan mukaisesti toimiluvan saaneita keskusvastapuolia, tämän artiklan 7 kohdan b alakohtaan ja c alakohdan iv alakohtaan liittyvien keskustelujen yhteydessä keskuspankit, jotka laskevat liikkeeseen toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten määrittelemissä rahoitusvälineissä käytettäviä unionin valuuttoja, jotka ovat pyytäneet keskusvastapuolten valvontakomitean jäsenyyttä ja joilla ei ole äänioikeutta.
Jäsenyys myönnetään i ja ii alakohtia sovellettaessa puheenjohtajalle kertaalleen osoitetusta kirjallisesta pyynnöstä.
3.
Puheenjohtaja voi kutsua, kun tämä on tarpeen ja asianmukaista, keskusvastapuolten valvontakomitean kokouksiin tarkkailijoina 18 artiklassa tarkoitettujen kollegioiden jäseniä.
4.
Keskusvastapuolten valvontakomitean kokoukset kutsuu koolle sen puheenjohtaja omasta aloitteestaan tai sen jonkin jäsenen pyynnöstä. Keskusvastapuolten valvontakomitea kokoontuu vähintään viisi kertaa vuodessa.
5.
Keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtaja ja sen riippumattomat jäsenet ovat kokopäivätoimisia riippumattomia ammattihenkilöitä. Heidät nimittää hallintoneuvosto ansioiden, taitojen, määritystä, kaupankäynnin jälkeistä käsittelyä, vakavaraisuusvalvontaa ja rahoituskysymyksiä koskevan osaamisen sekä keskusvastapuolten valvontaa ja sääntelyä koskevan kokemuksen perusteella avointa valintamenettelyä noudattaen.
Ennen keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan ja riippumattomien jäsenten nimittämistä ja kuukauden kuluessa siitä, kun hallintoneuvosto, joka toimittaa Euroopan parlamentille luettelon valituista ehdokkaista sukupuolten tasapuolista edustusta noudattaen, on tehnyt valintansa, Euroopan parlamentti hyväksyy tai hylkää valitut ehdokkaat heitä kuultuaan.
Jos keskusvastapuolen valvontakomitean puheenjohtaja tai jokin riippumaton jäsen ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät, tai jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan rikkomukseen, neuvosto voi komission ehdotuksesta, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt, hyväksyä täytäntöönpanopäätöksen puheenjohtajan tai riippumattoman jäsenen erottamiseksi tehtävästään. Neuvosto päättää asiasta määräenemmistöllä.
Euroopan parlamentti tai neuvosto voi ilmoittaa komissiolle, että se katsoo edellytysten keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan tai jonkin riippumattoman jäsenen erottamiseksi tehtävästään täyttyneen, mihin komissio vastaa.
Keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan ja riippumattomien jäsenten toimikausi on viisi vuotta, ja sitä voidaan jatkaa kerran.
6.
Keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtaja ja riippumattomat jäsenet eivät saa hoitaa mitään muuta tehtävää kansallisella, unionin tai kansainvälisellä tasolla. Heidän on toimittava riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta vastaan ohjeita unionin toimielimiltä tai elimiltä, minkään jäsenvaltion hallitukselta tai muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.
Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajaan ja riippumattomiin jäseniin heidän hoitaessaan tehtäviään.
Asetuksen (EU) N:o 1095/2010 68 artiklassa tarkoitettujen henkilöstösääntöjen mukaisesti keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan ja riippumattomien jäsenten on toimikautensa päätyttyä edelleen osoitettava kunniallisuutta ja pidättyvyyttä tiettyjen nimitysten ja etujen vastaanottamisessa.
7.
Keskusvastapuolten valvontakomitea valmistelee tämän asetuksen 23 a artiklan 1 kohdan soveltamiseksi keskusvastapuolia, jotka ovat saaneet toimiluvan tai hakevat toimilupaa tämän asetuksen 14 artiklan mukaisesti, koskevat päätökset ja suorittaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle tämän asetuksen 23 a artiklan 3 kohdassa ja seuraavissa kohdissa annetut tehtävät:
a)
vähintään vuosittain suoritettava asetuksen (EU) N:o 1095/2010 30 artiklan mukaisesti vertaisarviointianalyysi kaikkien toimivaltaisten viranomaisten valvontatoimista, jotka liittyvät keskusvastapuolten toimilupiin ja valvontaan;
b)
vähintään vuosittain aloitettava ja sovitettava yhteen unionin laajuisia arviointeja keskusvastapuolten kyvystä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
c)
edistettävä tämän asetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten kesken säännöllistä näkemystenvaihtoa ja keskustelua, joka liittyy
i)
22 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten tämän asetuksen mukaisia tehtäviään suorittaessaan toteuttamiin valvontatoimiin ja hyväksymiin päätöksiin, jotka koskevat niiden alueelle sijoittautuneiden keskusvastapuolten toimilupia ja valvontaa;
ii)
toimivaltaisen viranomaisen arvopaperimarkkinaviranomaiselle 23 a artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti toimittamiin päätösluonnoksiin;
iii)
toimivaltaisen viranomaisen arvopaperimarkkinaviranomaiselle 23 a artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti vapaaehtoisesti toimittamiin päätösluonnoksiin;
iv)
asiaankuuluvaan markkinakehitykseen, mukaan lukien tilanteisiin tai tapahtumiin, jotka vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat 14 artiklan mukaisesti toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten tai niiden määritysosapuolten vakavaraisuuteen ja taloudelliseen vakauteen tai niiden kestävyyteen;
d)
tiedonsaantiin ja keskusteluun kaikista kollegioiden tämän asetuksen 19 artiklan mukaisesti hyväksymistä lausunnoista ja suosituksista, jotta edistetään kollegioiden johdonmukaista ja yhtenäistä toimintaa ja tämän asetuksen johdonmukaista soveltamista kollegioissa.
Toimivaltaisten viranomaisten on ensimmäisen alakohdan a–d alakohtaa sovellettaessa toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki asiaankuuluvat tiedot ja aineistot ilman aiheetonta viivytystä.
8.
Jos 7 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetut toimet tai näkemystenvaihto ovat lähentämisen ja johdonmukaisuuden kannalta puutteellisia tätä asetusta sovellettaessa, arvopaperimarkkinaviranomainen antaa tarvittavia ohjeita tai suosituksia asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan mukaisesti tai antaa lausuntoja mainitun asetuksen 29 artiklan mukaisesti. Jos 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettu arviointi paljastaa puutteita yhden tai useamman keskusvastapuolen kestävyydessä, arvopaperimarkkinaviranomainen antaa tarvittavat suositukset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan mukaisesti.
9.
Lisäksi keskusvastapuolten valvontakomitea voi:
a)
pyytää 7 kohdan a–d alakohdan mukaisten tehtäviensä perusteella hallintoneuvostoa harkitsemaan, onko arvopaperimarkkinaviranomaisen tarpeen antaa ohjeita, suosituksia tai lausuntoja, jotta voidaan puuttua tilanteisiin, joissa toimivaltaiset viranomaiset ja kollegiot soveltavat lähentämisen ja johdonmukaisuuden kannalta puutteellisesti tätä asetusta. Hallintoneuvosto ottaa pyynnöt asianmukaisesti huomioon ja vastaa niihin asianmukaisesti;
b)
antaa hallintoneuvostolle lausuntoja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 44 artiklan mukaisesti tehtävistä päätöksistä, lukuun ottamatta kyseisen asetuksen 17 ja 19 artiklassa tarkoitettuja päätöksiä, jotka liittyvät tämän asetuksen 22 artiklassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille annettuihin tehtäviin.
10.
Keskusvastapuolten valvontakomitea laatii kolmansien maiden keskusvastapuolten osalta päätösluonnoksia hallintoneuvoston hyväksyttäväksi ja suorittaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle 25, 25 a, 25 b, 25 f–25 q artiklassa sekä 85 artiklan 6 kohdassa annetut tehtävät.
11.
Keskusvastapuolten valvontakomitea jakaa kolmansien maiden keskusvastapuolten osalta 25 c artiklassa tarkoitetulle kolmansien maiden keskusvastapuolten kollegiolle kokoustensa esityslistat ennen kyseisiä kokouksia, kokoustensa pöytäkirjat, hallintoneuvostolle toimittamansa valmiit päätösluonnokset ja hallintoneuvoston hyväksymät lopulliset päätökset.
12.
Keskusvastapuolten valvontakomitean tukena on oltava arvopaperimarkkinaviranomaiselta saatava erikoistunut henkilöstö, jolla on riittävä tietämys, taidot ja kokemus ja joka
a)
valmistelee keskusvastapuolten valvontakomitean kokoukset;
b)
valmistelee keskusvastapuolten valvontakomitean tehtäviensä suorittamiseen tarvitsemat analyysit;
c)
tukee hallinnollisella tasolla keskusvastapuolten valvontakomitean kansainvälistä yhteistyötä.
13.
Tämän asetuksen soveltamiseksi arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa, että keskusvastapuolten valvontakomitea ja muut asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 tarkoitetut tehtävät on rakenteellisesti erotettu toisistaan.
24 b artikla
Liikkeeseen laskevien keskuspankkien kuuleminen
1.
Kun on kyse 41, 44, 46, 50 ja 54 artiklan nojalla toisen tason keskusvastapuolten osalta tehtävistä päätöksistä, keskusvastapuolten valvontakomitea kuulee 25 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja liikkeeseen laskevia keskuspankkeja. Jokainen liikkeeseen laskeva keskuspankki voi antaa vastauksen. Mahdollisen vastauksen on tultava perille 10 työpäivän kuluessa päätösluonnoksen toimittamisesta. Kiireellisissä tapauksissa edellä mainittu määräaika ei saa ylittää 24:ää tuntia. Jos liikkeeseen laskeva keskuspankki ehdottaa muutoksia 41, 44, 46, 50 ja 54 artiklan mukaisiin päätösluonnoksiin tai vastustaa niitä, sen on annettava täydelliset ja yksityiskohtaiset perustelut kirjallisesti. Kuulemisajan päätyttyä keskusvastapuolten valvontakomitean on otettava asianmukaisesti huomioon liikkeeseen laskevien keskuspankkien ehdottamat muutokset.
2.
Jos keskusvastapuolten valvontakomitea ei ota päätösluonnoksessaan huomioon liikkeeseen laskevan keskuspankin ehdottamia muutoksia, keskusvastapuolten valvontakomitean on ilmoitettava kyseiselle liikkeeseen laskevalle keskuspankille asiasta kirjallisesti ja perusteltava kaikilta osin, miksi liikkeeseen laskevan keskuspankin ehdottamia muutoksia ei ole otettu huomioon, ja annettava selvitys ehdotetuista muutoksista poikkeamiselle. Keskusvastapuolten valvontakomitea toimittaa hallintoneuvostolle liikkeeseen laskevien keskuspankkien ehdottamat muutokset ja selvityksensä siitä, miksi se ei ole ottanut niitä huomioon, yhdessä päätösluonnoksensa kanssa.
3.
Keskusvastapuolten valvontakomitean on saatava 25 artiklan 2 c kohdan ja 85 artiklan 6 kohdan mukaisesti tehtävien päätösten osalta 25 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen liikkeeseen laskevien keskuspankkien suostumus asioissa, jotka liittyvät niiden liikkeeseen laskemiin valuuttoihin. Kunkin liikkeeseen laskevan keskuspankin katsotaan antaneen suostumuksensa, ellei liikkeeseen laskeva keskuspankki ehdota muutoksia päätösluonnokseen tai vastusta sitä 10 työpäivän kuluessa päätösluonnoksen toimittamisesta. Jos liikkeeseen laskeva keskuspankki ehdottaa muutoksia päätösluonnokseen tai vastustaa sitä, sen on annettava täydelliset ja yksityiskohtaiset perustelut kirjallisesti. Jos liikkeeseen laskeva keskuspankki ehdottaa muutoksia asioihin, jotka koskevat sen liikkeeseen laskemaa valuuttaa, keskusvastapuolten valvontakomitea voi toimittaa hallintoneuvostolle päätösluonnoksen vain sellaisena, kuin se on muutettuna kyseisten asioiden osalta. Jos liikkeeseen laskeva keskuspankki vastustaa asioita, jotka koskevat sen liikkeeseen laskemaa valuuttaa, keskusvastapuolten valvontakomitea ei saa sisällyttää kyseisiä asioita päätösluonnokseen, jonka se toimittaa hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi.
24 c artikla
Päätöksenteko keskusvastapuolten valvontakomiteassa
Keskusvastapuolten valvontakomitea tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.
24 d artikla
Päätöksenteko hallintoneuvostossa
Jos keskusvastapuolten valvontakomitea toimittaa hallintoneuvostolle tämän asetuksen 25 artiklan 2, 2 a, 2 b, 2 c ja 5 kohdan, 25 p artiklan, 85 artiklan 6 kohdan ja 89 artiklan 3 b kohdan mukaisia päätösluonnoksia ja lisäksi ainoastaan toisen tason keskusvastapuolten osalta tämän asetuksen 41, 44, 46, 50 ja 54 artiklan mukaisia päätösluonnoksia, hallintoneuvosto tekee päätöksen kyseisistä päätösluonnoksista asetuksen (EU) N:o 1095/2010 44 artiklan mukaisesti 10 työpäivän kuluessa.
Jos keskusvastapuolten valvontakomitea toimittaa hallintoneuvostolle päätösluonnoksia muiden kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen artiklojen mukaisesti, hallintoneuvosto tekee päätöksensä kyseisistä päätösluonnoksista asetuksen (EU) N:o 1095/2010 44 artiklan mukaisesti kolmen työpäivän kuluessa.
24 e artikla
Vastuuvelvollisuus
1.
Euroopan parlamentti tai neuvosto voi kutsua keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan ja sen riippumattomat jäsenet antamaan lausunnon kunnioittaen kuitenkin täysin heidän riippumattomuuttaan. Keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan ja sen riippumattomien jäsenten on aina pyydettäessä annettava kyseinen lausunto Euroopan parlamentille ja vastattava sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.
2.
Keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan ja sen riippumattomien jäsenten on annettava kertomus keskusvastapuolten valvontakomitean keskeisestä toiminnasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle pyydettäessä ja vähintään 15 päivää ennen 1 kohdassa tarkoitetun lausunnon antamista.
3.
Keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtajan ja sen riippumattomien jäsenten on raportoitava Euroopan parlamentin pyytämistä aiheellisista tiedoista tapauskohtaisesti ja luottamuksellisesti. Kyseisessä kertomuksessa ei saa käsitellä yksittäisiin keskusvastapuoliin liittyviä luottamuksellisia tietoja.
▼B
4
LUKU
Suhteet kolmansiin maihin
25 artikla
Kolmannen maan keskusvastapuolen tunnustaminen
▼M14
1.
Kolmanteen maahan sijoittautunut keskusvastapuoli voi tarjota määrityspalveluja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai markkinapaikoille vain, jos arvopaperimarkkinaviranomainen on tunnustanut kyseisen keskusvastapuolen.
▼B
2.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi 3 kohdassa tarkoitettuja viranomaisia kuultuaan tunnustaa kolmanteen maahan sijoittautuneen keskusvastapuolen, joka on hakenut tunnustamista tarjotakseen tiettyjä määrityspalveluja tai -toimia, jos:
a)
komissio on antanut 6 kohdan mukaisen täytäntöönpanosäädöksen;
b)
keskusvastapuoli on saanut toimiluvan kyseisessä kolmannessa maassa, jossa sitä ja vaatimusten täytäntöönpanoa myös tosiasiallisesti valvotaan varmistaen, että se täyttää kyseisessä kolmannessa maassa sovellettavat vakavaraisuusvaatimukset täysimääräisesti;
c)
yhteistyöjärjestelyt on vahvistettu 7 kohdan mukaisesti;
▼M5
d)
keskusvastapuoli on sijoittautunut kolmanteen maahan tai saanut toimiluvan kolmannessa maassa, jonka kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässä komissio Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (
15
) mukaisesti ei katso olevan strategisia puutteita, jotka muodostavat merkittäviä uhkia unionin rahoitusjärjestelmälle;
▼M14
e)
keskusvastapuolta ei pidetä järjestelmän kannalta merkittävänä tai sen ei katsota mahdollisesti tulevan järjestelmän kannalta merkittäväksi 2 a kohdan mukaisesti, ja näin ollen se on ensimmäisen tason keskusvastapuoli.
2 a.
Arvopaperimarkkinaviranomainen määrittää EJRK:ta ja 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja liikkeeseen laskevia keskuspankkeja kuultuaan, onko kolmannen maan keskusvastapuoli järjestelmän kannalta merkittävä tai tuleeko siitä mahdollisesti järjestelmän kannalta merkittävä unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakaudelle (toisen tason keskusvastapuoli) ottaen huomioon kaikki seuraavat perusteet:
a)
keskusvastapuolen liiketoiminnan luonne, koko ja monimuotoisuus unionissa ja unionin ulkopuolella, siltä osin kuin sen liiketoiminnalla voi olla järjestelmän kannalta vaikutusta unioniin tai yhteen tai useampaan sen jäsenvaltioista, mukaan lukien
i)
keskusvastapuolen määrittämien transaktioiden yhteenlaskettu arvo ja arvo kussakin unionin valuutassa tai määritystoimintaan osallistuvan keskusvastapuolen vastuiden yhteismäärä määritysosapuoliaan kohtaan, ja siltä osin kuin tietoja on saatavilla, unioniin sijoittautuneita asiakkaitaan ja epäsuoria asiakkaitaan kohtaan, muun muassa jos jäsenvaltiot ovat nimenneet ne muiksi järjestelmän kannalta merkittäviksi laitoksiksi (other systemically important institution, O-SII) direktiivin 2013/36/EU 131 artiklan 3 kohdan mukaisesti; ja
ii)
keskusvastapuolen riskiprofiili muun muassa oikeudellisen ja toiminnallisen riskin sekä liiketoimintariskin osalta;
b)
vaikutus, joka keskusvastapuolen kaatumisella tai sen toimintojen keskeytymisellä olisi
i)
finanssimarkkinoihin, muun muassa palveltujen markkinoiden likviditeettiin;
iii)
laajemmin rahoitusjärjestelmään; tai
iv)
unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakauteen;
c)
keskusvastapuolen määritysosapuolirakenne, mukaan lukien, siltä osin kuin tietoja on saatavilla, sen määritysosapuolten unioniin sijoittautuneiden asiakkaiden ja epäsuorien asiakkaiden verkoston rakenne;
d)
miltä osin keskusvastapuolten tarjoamia vaihtoehtoisia määrityspalveluja on saatavilla unionin valuuttojen määräisissä rahoitusvälineissä määritysosapuolille ja, siltä osin kuin tietoja on saatavilla, niiden unioniin sijoittautuneille asiakkaille ja epäsuorille asiakkaille;
e)
keskusvastapuolen ja finanssimarkkinoiden muiden rakenteiden, muiden rahoituslaitosten ja laajemmin rahoitusjärjestelmän välinen suhde, keskinäinen riippuvuus tai muu vuorovaikutus, siinä määrin kuin tämä todennäköisesti vaikuttaa unionin tai yhden tai useamman sen jäsenvaltion rahoitusvakauteen.
Komissio antaa 82 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jossa määritellään tarkemmin ensimmäisessä alakohdassa luetellut perusteet viimeistään 2 päivänä tammikuuta 2021.
Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa tehtyään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arvioinnin tunnustamista hakevalle keskusvastapuolelle, katsotaanko se ensimmäisen tason keskusvastapuoleksi vai ei, 30 työpäivän kuluessa siitä, kun kyseisen keskusvastapuolen hakemus on katsottu täydelliseksi 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tunnustamismenettelyn tulosta.
2 b.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen määrittää 2 a kohdan mukaisesti keskusvastapuolen järjestelmän kannalta merkittäväksi tai katsoo, että siitä mahdollisesti tulee järjestelmän kannalta merkittävä (toisen tason keskusvastapuoli), se tunnustaa kyseisen keskusvastapuolen, joka on hakenut tunnustamista tarjotakseen tiettyjä määrityspalveluja tai -toimia, vain, jos 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettujen edellytysten lisäksi myös seuraavat edellytykset täyttyvät:
a)
keskusvastapuoli täyttää 16 artiklassa sekä IV ja V osastossa säädetyt vaatimukset tunnustamisen yhteydessä ja sen jälkeen jatkuvasti. Siltä osin, noudattaako keskusvastapuoli 41, 44, 46, 50 ja 54 artiklaa, arvopaperimarkkinaviranomainen kuulee 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja liikkeeseen laskevia keskuspankkeja 24 b artiklan 1 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon 25 a artiklan mukaisesti sen, missä määrin keskusvastapuolen voidaan katsoa noudattavan kyseisiä vaatimuksia, kun se noudattaa vastaavia kolmannessa maassa sovellettavia vaatimuksia;
b)
arvopaperimarkkinaviranomainen on saanut 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetuilta liikkeeseen laskevilta keskuspankeilta 30 työpäivän kuluessa kirjallisen vahvistuksen sen määrittämisestä, että kolmannen maan keskusvastapuoli ei ole ensimmäisen tason keskusvastapuoli 2 a kohdan mukaisesti, tai 5 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun jälkeen kirjallisen vahvistuksen siitä, että keskusvastapuoli täyttää seuraavat vaatimukset, jotka liikkeeseen laskevat keskuspankit ovat rahapoliittisia tehtäviään suorittaessaan mahdollisesti asettaneet ja jotka koskevat
i)
kaikkien sellaisten tietojen toimittamista, jotka liikkeeseen laskeva keskuspankki voi perustellusta pyynnöstään vaatia, jos arvopaperimarkkinaviranomainen ei muutoin ole saanut kyseisiä tietoja;
ii)
täysipainoisen ja asianmukaisen yhteistyön tekemistä liikkeeseen laskevan keskuspankin kanssa arvioitaessa keskusvastapuolen kykyä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä 25 b artiklan 3 kohdan mukaisesti;
iii)
yön yli -talletustilin avaamista tai ilmoittamista aikomuksesta avata tällainen tili liikkeeseen laskevassa keskuspankissa asiaa koskevien käyttöoikeuskriteerien ja -vaatimusten mukaisesti;
iv)
sellaisten vaatimusten täyttämistä, jotka liittyvät likviditeettiriskin hallintaan, vakuusvaatimuksiin, vakuuksiin ja selvitys- tai yhteensopivuusjärjestelyihin ja joita liikkeeseen laskeva keskuspankki toimivaltansa mukaisesti soveltaa poikkeuksellisissa tilanteissa, jotta voidaan puuttua järjestelmän väliaikaisiin likviditeettiriskeihin, jotka vaikuttavat rahapolitiikan välittymiseen tai maksujärjestelmien moitteettomaan toimintaan.
Edellä olevassa iv alakohdassa tarkoitetuilla vaatimuksilla varmistetaan, että keskusvastapuolet ovat tehokkaita, vakaita ja kestäviä, ja kyseiset vaatimukset saatetaan yhdenmukaisiksi tämän asetuksen 16 artiklassa sekä IV ja V osastossa asetettujen vaatimusten kanssa.
Edellä olevassa iv alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten soveltamisen on oltava tunnustamisen edellytys enintään kuuden kuukauden ajan. Jos liikkeeseen laskeva keskuspankki katsoo kyseisen ajanjakson päätyttyä, että poikkeuksellinen tilanne on edelleen olemassa, vaatimusten soveltamista tunnustamisen edellytyksenä voidaan jatkaa kerran enintään kuudella kuukaudella.
Liikkeeseen laskevan keskuspankin on ennen iv alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten asettamista tai niiden soveltamisen jatkamista annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle, 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetuille liikkeeseen laskeville muille keskuspankeille ja kolmansien maiden keskusvastapuolten kollegion jäsenille selvitys niiden vaatimusten vaikutuksista, joita se aikoo asettaa keskusvastapuolten tehokkuudelle, vakaudelle ja kestävyydelle, sekä perustelut sille, miksi vaatimukset ovat tarpeellisia ja oikeasuhteisia rahapolitiikan välittymisen tai maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan varmistamiseksi sen liikkeeseen laskeman valuutan osalta. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa liikkeeseen laskevalle keskuspankille lausunnon 10 työpäivän kuluessa siitä, kun luonnos vaatimukseksi tai luonnos vaatimuksen voimassaolon jatkamisesta on toimitettu. Kiireellisissä tapauksissa edellä mainittu määräaika ei saa ylittää 24:ää tuntia. Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee lausunnossaan erityisesti asetettujen vaatimusten vaikutuksia keskusvastapuolen tehokkuuteen, vakauteen ja kestävyyteen. Muut 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetut liikkeeseen laskevat keskuspankit voivat antaa lausunnon saman määräajan kuluessa. Kuulemisajan päätyttyä liikkeeseen laskevan keskuspankin on otettava asianmukaisesti huomioon arvopaperimarkkinaviranomaisen tai 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen liikkeeseen laskevien keskuspankkien lausunnoissa ehdotetut muutokset.
Liikkeeseen laskevan keskuspankin on myös ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ennen kuin se jatkaa iv alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten soveltamista.
Liikkeeseen laskevan keskuspankin on jatkuvasti tehtävä yhteistyötä ja jaettava tietoa arvopaperimarkkinaviranomaisen ja muiden 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen liikkeeseen laskevien keskuspankkien kanssa, kun on kyse iv alakohdassa tarkoitetuista vaatimuksista ja erityisesti järjestelmän likviditeettiriskien arvioinnista ja asetettujen vaatimusten vaikutuksista keskusvastapuolten tehokkuuteen, vakauteen ja kestävyyteen.
Jos b alakohdassa tarkoitettu liikkeeseen laskeva keskuspankki asettaa tässä alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sen jälkeen, kun toisen tason keskusvastapuoli on tunnustettu, minkä tahansa tällaisen vaatimuksen noudattamista on pidettävä tunnustamisen edellytyksenä, jolloin liikkeeseen laskevien keskuspankkien on annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle 90 työpäivän kuluessa kirjallinen vahvistus siitä, että keskusvastapuoli täyttää vaatimuksen.
Jos liikkeeseen laskeva keskuspankki ei ole antanut kirjallista vahvistusta arvopaperimarkkinaviranomaiselle määräajan kuluessa, arvopaperimarkkinaviranomainen voi katsoa kyseisen vaatimuksen täyttyneen;
c)
keskusvastapuoli on antanut arvopaperimarkkinaviranomaiselle
i)
laillisen edustajansa allekirjoittaman kirjallisen ilmoituksen, jossa ilmaistaan keskusvastapuolen ehdoton suostumus siihen, että
—
se antaa kolmen työpäivän kuluessa arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnön toimittamisesta kaikki pyynnön toimittamishetkellä hallussaan olevat asiakirjat, kirjausluettelot ja tiedot; ja
—
sallii arvopaperimarkkinaviranomaiselle pääsyn keskusvastapuolen kaikkiin liiketiloihin;
ii)
arvopaperimarkkinaviranomaiselle riippumattoman oikeudellisen asiantuntijan laatiman perustellun oikeudellisen lausunnon, jossa vahvistetaan, että ilmaistu suostumus on pätevä ja täytäntöönpanokelpoinen asianomaisten sovellettavien lakien mukaisesti;
d)
keskusvastapuoli on toteuttanut kaikki tarvittavat toimenpiteet ja ottanut käyttöön kaikki tarvittavat menettelyt, joilla varmistetaan a ja c alakohdassa säädettyjen vaatimusten tuloksekas noudattaminen;
e)
komissio ei ole antanut 2 c kohdan mukaista täytäntöönpanosäädöstä.
2 c.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi EJRK:ta kuultuaan ja 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen liikkeeseen laskevien keskuspankkien 24 b artiklan 3 kohdan mukaisesti antamalla suostumuksella ja oikeassa suhteessa keskusvastapuolen tämän artiklan 2 a kohdan mukaiseen merkitykseen järjestelmän kannalta kaikilta osin perustellun arvion perusteella todeta, että keskusvastapuolella tai joillakin sen määrityspalveluista on järjestelmän kannalta niin huomattava merkitys, että kyseistä keskusvastapuolta ei pitäisi tunnustaa tiettyjen määrityspalvelujen tai -toimien tarjoamisen osalta. Liikkeeseen laskevan keskuspankin antama suostumus saa koskea vain sen liikkeelle laskemaa valuuttaa, ei tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua suositusta kokonaisuudessaan. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on arvioinnissaan myös
a)
selitettävä, miten 2 b kohdan edellytysten täyttäminen ei riittävällä tavalla ratkaisisi unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakauteen kohdistuvaa riskiä;
b)
kuvattava keskusvastapuolen tarjoamien määrityspalvelujen ominaisuudet, mukaan lukien näiden palvelujen tarjoamiseen liittyvät likviditeettiä ja fyysistä selvittämistä koskevat vaatimukset;
c)
annettava tekninen arvio kustannuksista ja hyödyistä sekä seurauksista, jotka aiheutuvat keskusvastapuolen, joka on hakenut tunnustamista tarjotakseen tiettyjä määrityspalveluja tai -toimia, tunnustamatta jättämistä koskevasta päätöksestä ottaen huomioon
i)
se, onko määritysosapuolilla, ja jos tietoja on saatavilla, niiden unioniin sijoittautuneilla asiakkailla ja epäsuorilla asiakkailla mahdollisia vaihtoehtoisia korvaavia määrityspalveluja kyseisessä valuutassa;
ii)
mahdolliset seuraukset siitä, että voimassa olevat keskusvastapuolen hallussa olevat sopimukset sisällytetään täytäntöönpanosäädöksen soveltamisalaan.
Arvopaperimarkkinaviranomainen suosittelee arvionsa perusteella, että komissio antaa täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan, että keskusvastapuolta, joka on hakenut tunnustamista tarjotakseen tiettyjä määrityspalveluja tai -toimia, ei pitäisi tunnustaa.
Komissiolla on oltava vähintään 30 työpäivää arvopaperimarkkinaviranomaisen suosituksen arvioimiseen.
Toisessa alakohdassa tarkoitetun suosituksen antamisen jälkeen komissio voi viimeisenä keinona antaa täytäntöönpanosäädöksen, jossa täsmennetään
a)
että komission tämän alakohdan b alakohdan mukaisesti määrittämän sopeutumisajan jälkeen joitakin tai kaikkia kyseisen kolmannen maan keskusvastapuolen tarjoamia määrityspalveluja voidaan tarjota unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille ja markkinapaikoille vasta sen jälkeen, kun keskusvastapuoli on saanut sitä varten toimiluvan 14 artiklan mukaisesti.
b)
asianmukainen sopeutumisaika keskusvastapuolelle, sen määritysosapuolille ja näiden asiakkaille. Sopeutumisaika on enintään kaksi vuotta, ja sitä voidaan jatkaa vain kerran kuudella kuukaudella, jos sopeutumisajan myöntämistä koskevat perusteet ovat yhä voimassa;
c)
edellytykset, joiden mukaisesti kyseinen keskusvastapuoli voi edelleen tarjota tiettyjä määrityspalveluita tai -toimia b alakohdassa tarkoitetun sopeutumisajan kuluessa;
d)
kaikki toimet, joita toteutetaan sopeutumisaikana, jotta rajoitetaan erityisesti unionin sijoittautuneille määritysosapuolille ja niiden asiakkaille aiheutuvia mahdollisia kustannuksia.
Määrittäessään neljännen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja palveluja ja b alakohdassa tarkoitettua sopeutumisaikaa komissio ottaa huomioon
a)
keskusvastapuolen tarjoamien palvelujen ominaisuudet ja niiden korvattavuuden;
b)
sen, sisällytetäänkö jäljellä olevat määritetyt transaktiot täytäntöönpanosäädöksen soveltamisalaan ja jos sisällytetään, missä laajuudessa, ottaen huomioon sisällyttämisen oikeudelliset ja taloudelliset seuraukset;
c)
mahdolliset kustannusvaikutukset määritysosapuolille, ja jos tietoja on saatavilla, niiden asiakkaille, erityisesti niille, jotka ovat sijoittautuneet unioniin.
Täytäntöönpanosäädös hyväksytään 86 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
▼M14
3.
Arvioidessaan, täyttyvätkö 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetut edellytykset, arvopaperimarkkinaviranomaisen on kuultava
▼B
a)
sen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista, jossa keskusvastapuoli tarjoaa tai aikoo tarjota määrityspalveluja ja jonka keskusvastapuoli on valinnut;
b)
toimivaltaisia viranomaisia, jotka vastaavat niihin kolmeen jäsenvaltioon sijoittautuneiden keskusvastapuolen määritysosapuolten valvonnasta, jotka kokonaismäärän perusteella suorittavat tai joiden keskusvastapuoli odottaa suorittavan suurimmat maksut 42 artiklassa tarkoitettuun keskusvastapuolen maksukyvyttömyysrahastoon yhden vuoden aikana;
c)
toimivaltaisia viranomaisia, jotka vastaavat niiden unionissa sijaitsevien markkinapaikkojen valvonnasta, joille keskusvastapuoli tarjoaa tai aikoo tarjota palvelujaan;
d)
toimivaltaisia viranomaisia, jotka valvovat niitä unioniin sijoittautuneita keskusvastapuolia, joiden kanssa on tehty yhteentoimivuusjärjestelyt;
e)
niiden jäsenvaltioiden asianomaisia EKPJ:n jäseniä, joissa keskusvastapuoli tarjoaa tai aikoo tarjota määrityspalveluja, sekä niiden keskusvastapuolten, joiden kanssa on tehty yhteentoimivuusjärjestelyt, valvonnasta vastaavia EKPJ:n asianomaisia jäseniä;
▼M14
f)
kaikkia keskuspankkeja, jotka laskevat liikkeeseen keskusvastapuolessa määritetyissä tai määritettävissä rahoitusvälineissä käytetyt unionin valuutat.
▼B
4.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetun keskusvastapuolen on jätettävä hakemuksensa arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
▼M14
Tunnustamista hakevan keskusvastapuolen on annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen sen tunnustamiseksi. Arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi 30 työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta, sisältääkö se kaikki tarvittavat tiedot. Jos hakemus ei ole täydellinen, arvopaperimarkkinaviranomaisen on asetettava määräaika, johon mennessä tunnustamista hakevan keskusvastapuolen on toimitettava lisätiedot. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava välittömästi kaikki tunnustamista hakevalta keskusvastapuolelta saadut tiedot kolmansien maiden keskusvastapuolten kollegiolle.
Tunnustamispäätöksen on perustuttava 2 kohdassa ensimmäisen tason keskusvastapuolten osalta sekä 2 kohdan a–d alakohdassa ja 2 b kohdassa toisen tason keskusvastapuolten osalta vahvistettuihin edellytyksiin. Se ei saa pohjautua arviointiin, jota käytetään 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vastaavuuspäätöksen perustana. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on annettava tunnustamista hakevalle keskusvastapuolelle 180 työpäivän kuluessa siitä, kun hakemus on katsottu täydelliseksi toisen alakohdan mukaisesti, kaikilta osin perusteltu kirjallinen ilmoitus siitä, onko tunnustaminen myönnetty vai evätty.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on julkaistava verkkosivustollaan luettelo tämän asetuksen mukaisesti tunnustetuista keskusvastapuolista mainiten niiden luokitus ensimmäisen tason keskusvastapuoliksi tai toisen tason keskusvastapuoliksi.
5.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on 3 kohdassa tarkoitettuja viranomaisia ja yhteisöjä kuultuaan tarkasteltava uudelleen kolmanteen maahan sijoittautuneelle keskusvastapuolelle myönnettyä tunnustusta,
a)
jos keskusvastapuoli aikoo laajentaa tai supistaa toimiensa ja palvelujensa laajuutta unionissa, keskusvastapuolen on ilmoitettava tästä arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja annettava sille kaikki tarvittavat tiedot; ja
b)
joka tapauksessa vähintään viiden vuoden välein.
Uudelleentarkastelu toteutetaan 2–4 kohdan mukaisesti.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun jälkeen, että kolmannen maan keskusvastapuoli, joka on aiemmin luokiteltu ensimmäisen tason keskusvastapuoleksi, olisi luokiteltava toisen tason keskusvastapuoleksi, arvopaperimarkkinaviranomainen asettaa asianmukaisen enintään 18 kuukauden pituisen sopeutumisajan, jonka kuluessa keskusvastapuolen on täytettävä 2 b kohdassa tarkoitetut vaatimukset. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi jatkaa sopeutumisaikaa enintään kuudella kuukaudella keskusvastapuolen tai määritysosapuolten valvonnasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä, jos tällainen jatkaminen on poikkeuksellisten olosuhteiden ja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille aiheutuvien vaikutusten vuoksi perusteltua.
6.
Komissio voi antaa asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan mukaisen täytäntöönpanosäädöksen, jossa määritetään, että
a)
kolmannen maan oikeudellisilla ja valvontajärjestelyillä varmistetaan, että kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet keskusvastapuolet noudattavat jatkuvasti oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat tämän asetuksen IV osastossa säädettyjä vaatimuksia;
b)
kyseiset keskusvastapuolet ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon alaisia kyseisessä kolmannessa maassa;
c)
kyseisen kolmannen maan oikeudelliseen kehykseen sisältyy tehokas vastaava järjestelmä, jolla tunnustetaan kolmansien maiden oikeudellisten järjestelyjen nojalla toimiluvan saaneet keskusvastapuolet.
Komissio voi edellyttää, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen soveltaminen edellyttää, että kolmas maa täyttää jatkuvasti kaikki kyseisessä alakohdassa säädetyt vaatimukset, ja että arvopaperimarkkinaviranomainen kykenee hoitamaan tehtäviään, jotka liittyvät 2 ja 2 b kohdan nojalla tunnustettujen kolmansien maiden keskusvastapuoliin tai 6 b kohdassa tarkoitettuun seurantaan, muun muassa hyväksymällä ja soveltamalla 7 kohdassa tarkoitettuja yhteistyöjärjestelyjä.
▼M14
6 a.
Komissio voi antaa 82 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jossa määritellään tarkemmin 6 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut perusteet.
6 b.
Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa sääntelyn ja valvonnan kehitystä kolmansissa maissa, joiden osalta täytäntöönpanosäädöksiä on annettu 6 kohdan nojalla.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa kyseisissä kolmansissa maissa sääntelyn tai valvonnan kehitystä, joka voi vaikuttaa unionin tai yhden tai useamman sen jäsenvaltion rahoitusvakauteen, se ilmoittaa asiasta viipymättä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle sekä 25 c artiklassa tarkoitetun kolmansien maiden keskusvastapuolten kollegion jäsenille. Kaikki tällaiset tiedot käsitellään luottamuksellisina.
Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa komissiolle ja 25 c artiklassa tarkoitetun kolmansien maiden keskusvastapuolten kollegion jäsenille vuosittain luottamuksellisen kertomuksen sääntelyn ja valvonnan kehityksestä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa kolmansissa maissa.
▼M14
7.
Arvopaperimarkkinaviranomainen vahvistaa tehokkaat järjestelyt, joita sovelletaan yhteistyöhön sellaisten kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden lainsäädännön ja valvontajärjestelmän on tunnustettu vastaavan tätä asetusta 6 kohdan mukaisesti. Järjestelyissä on määritettävä ainakin
a)
arvopaperimarkkinaviranomaisen, 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen liikkeeseen laskevien keskuspankkien ja kyseisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten välinen tietojenvaihtojärjestelmä, mukaan lukien pääsy kaikkiin sellaisiin arvopaperimarkkinaviranomaisen pyytämiin tietoihin, jotka koskevat kolmansissa maissa toimiluvan saaneita keskusvastapuolia, kuten merkittävät muutokset riskimalleihin ja -parametreihin, keskusvastapuolten toiminnan ja palvelujen laajentaminen, asiakastilirakenteen muuttaminen tai unioniin merkittävästi vaikuttavien maksujärjestelmien käyttäminen;
▼B
b)
järjestelmä, jolla arvopaperimarkkinaviranomaiselle ilmoitetaan viipymättä, jos kolmannen maan toimivaltainen viranomainen katsoo, että sen valvonnan alaisena oleva keskusosapuoli rikkoo toimilupansa ehtoja tai muuta lainsäädäntöä, jota siihen sovelletaan;
c)
järjestelmä, jolla kolmannen maan toimivaltainen viranomainen ilmoittaa viipymättä arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jos sen valvonnan alaisena olevalle keskusvastapuolelle on myönnetty oikeus tarjota määrityspalveluja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille tai asiakkaille;
▼M14
d)
valvontatoimien koordinointia koskevat menettelyt, mukaan luettuna kolmansien maiden viranomaisten antama suostumus sallia 25 g artiklan mukaiset tutkimukset ja 25 h artiklan mukaiset paikalla tehtävät tarkastukset;
▼M14
e)
menettelyt, joita tarvitaan sääntelyn ja valvonnan kehityksen seuraamiseksi tehokkaasti kolmannessa maassa;
f)
menettelyt, joita noudattaen kolmansien maiden viranomaiset valvovat arvopaperimarkkinaviranomaisen 25 b, 25 f–25 m, 25 p ja 25 q artiklan mukaisesti antamien päätösten tehokasta täytäntöönpanoa;
g)
menettelyt, joita noudattaen kolmansien maiden viranomaiset ilmoittavat arvopaperimarkkinaviranomaiselle, 25 c artiklassa tarkoitetulle kolmansien maiden keskusvastapuolten kollegiolle ja 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetuille liikkeeseen laskeville keskuspankeille ilman aiheetonta viivytystä tunnustettuun keskusvastapuoleen liittyvistä hätätilanteista, finanssimarkkinoiden muutokset mukaan luettuina, joilla saattaa olla haitallinen vaikutus markkinoiden likviditeettiin ja rahoitusjärjestelmän vakauteen unionissa tai jossain sen jäsenvaltiossa sekä menettelyistä ja valmiussuunnitelmista tällaisten tilanteiden varalta;
h)
kolmannen maan viranomaisten suostumus kaikkien niiden arvopaperimarkkinaviranomaiselle antamien tietojen jakamiselle 3 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten ja kolmannen maan keskusvastapuolen kollegion jäsenten kanssa tehtyä yhteistyötä koskevien järjestelyjen mukaisesti, jollei 83 artiklassa säädetyistä salassapitovelvollisuutta koskevista vaatimuksista muuta johdu.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo, että kolmannen maan toimivaltainen viranomainen laiminlyö jonkin tämän kohdan mukaisesti vahvistettuun yhteistyöjärjestelyyn sisältyvän määräyksen soveltamisen, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle luottamuksellisesti ja viipymättä. Tällaisessa tapauksessa komissio voi päättää tarkistaa 6 kohdan mukaisesti hyväksyttyä täytäntöönpanosäädöstä.
▼B
8.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään tarkemmin tiedot, jotka tunnustamista hakevan keskusvastapuolen on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle tunnustamista koskevassa hakemuksessaan.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
▼M14
25 a artikla
Vastaava yhdenmukaisuus
1.
Edellä 25 artiklan 2 b kohdassa tarkoitettu keskusvastapuoli voi esittää perustellun pyynnön, jotta arvopaperimarkkinaviranomainen arvioisi, voidaanko kyseisen keskusvastapuolen, joka noudattaa sovellettavaa kolmannen maan oikeudellista kehystä, ottaen huomioon 25 artiklan 6 kohdan mukaisesti annetun täytäntöönpanosäädöksen säännökset, katsoa täyttävän 16 artiklassa ja IV ja V osastossa säädetyt vaatimukset. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava pyyntö välittömästi kolmansien maiden keskusvastapuolten kollegiolle.
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa pyynnössä on esitettävä tietopohja vastaavuuden toteamiseksi ja syyt siihen, miksi kolmannessa maassa sovellettavien vaatimusten mukaisuus täyttää 16 artiklassa ja IV ja V osastossa säädetyt vaatimukset.
3.
Jotta voidaan varmistaa, että 1 kohdassa tarkoitetussa arvioinnissa tosiasiallisesti huomioidaan 16 artiklassa ja IV ja V osastossa säädettyjen vaatimusten sääntelytavoitteet sekä koko unionin etu, komissio antaa delegoidun säädöksen, jossa täsmennetään
a)
osatekijät, jotka on vähintään arvioitava tämän artiklan 1 kohdan soveltamiseksi;
b)
arvioinnin tekemistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja edellytykset.
Komissio antaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen 82 artiklan mukaisesti viimeistään 2 päivänä tammikuuta 2021.
25 b artikla
Tunnustamisen edellytysten jatkuva noudattaminen
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen vastaa tästä asetuksesta johtuvista tehtävistä sen seikan jatkuvaksi valvomiseksi, noudattavatko tunnustetut toisen tason keskusvastapuolet 25 artiklan 2 b kohdan a alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia. Arvopaperimarkkinaviranomainen kuulee 41, 44, 46, 50 ja 54 artiklan nojalla tehtävien päätösten osalta 25 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja liikkeeseen laskevia keskuspankkeja 24 b artiklan 1 kohdan mukaisesti.
Arvopaperimarkkinaviranomainen vaatii kultakin toisen tason keskusvastapuolelta vähintään kerran vuodessa vahvistuksen siitä, että 25 artiklan 2 b kohdan a, c ja d alakohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttyvät edelleen.
Jos 25 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettu liikkeeseen laskeva keskuspankki katsoo, että toisen tason keskusvastapuoli ei enää täytä 25 artiklan 2 b kohdan b alakohdassa tarkoitettua edellytystä, sen on välittömästi ilmoitettava asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
2.
Jos toisen tason keskusvastapuoli ei toimita arvopaperimarkkinaviranomaiselle 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua vahvistusta tai jos arvopaperimarkkinaviranomainen saa ilmoituksen 1 kohdan kolmannen alakohdan nojalla, keskusvastapuolen ei enää katsota täyttävän 25 artiklan 2 b kohdassa tarkoitettuja tunnustamisen ehtoja, jolloin on sovellettava 25 p artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyä menettelyä.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen toteuttaa yhteistyössä EJRK:n kanssa arviointeja tunnustettujen toisen tason keskusvastapuolten kyvystä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti koordinoidusti 24 a artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen arviointien kanssa. Edellä 25 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetut liikkeeseen laskevat keskuspankit voivat osallistua arviointeihin rahapoliittisia tehtäviään suorittaessaan. Näitä arviointeja tehdessään arvopaperimarkkinaviranomainen sisällyttää niihin ainakin taloudellisia ja toiminnallisia riskejä ja varmistaa yhtäpitävyyden tämän asetuksen 24 a artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti tehtävien unionin keskusvastapuolten kestokykyä koskevien arviointien kanssa.
25 c artikla
Kolmansien maiden keskusvastapuolten kollegio
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa kolmansien maiden keskusvastapuolten kollegion helpottaakseen tietojen jakamista.
2.
Kollegion jäseninä ovat
a)
keskusvastapuolten valvontakomitean puheenjohtaja, joka toimii kollegion puheenjohtajana;
b)
keskusvastapuolten valvontakomitean kaksi riippumatonta jäsentä;
c)
22 artiklassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset; jos jäsenvaltio on 22 artiklan mukaisesti nimennyt useamman kuin yhden toimivaltaisen viranomaisen, kyseisten viranomaisten on sovittava keskenään yhteisestä edustajasta;
d)
toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat unioniin sijoittautuneiden määritysosapuolten valvonnasta;
e)
toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat niiden unionissa sijaitsevien markkinapaikkojen valvonnasta, joille keskusvastapuoli tarjoaa tai aikoo tarjota palvelujaan;
f)
toimivaltaiset viranomaiset, jotka valvovat niitä unioniin sijoittautuneita arvopaperikeskuksia, joihin keskusvastapuoli on tai aikoo olla sidoksissa;
3.
Kollegion jäsenet voivat pyytää keskusvastapuolten valvontakomiteaa keskustelemaan kolmanteen maahan sijoittautunutta keskusvastapuolta koskevista asioista. Tällaiset pyynnöt on tehtävä kirjallisesti yksityiskohtaisine perusteluineen. Keskusvastapuolten valvontakomitea ottaa pyynnöt asianmukaisesti huomioon ja vastaa niihin asianmukaisesti.
4.
Kollegion perustamisen ja toiminnan on perustuttava sen kaikkien jäsenten väliseen kirjalliseen sopimukseen. Jäljempänä 83 artiklan mukainen salassapitovelvollisuus koskee kaikkia kollegion jäseniä.
25 d artikla
Maksut
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen veloittaa kolmanteen maahan sijoittautuneilta keskusvastapuolilta tämän asetuksen ja 3 kohdan nojalla annetun delegoidun säädöksen mukaisesti seuraavat maksut:
a)
25 artiklan mukaisiin tunnustamista koskeviin hakemuksiin liittyvät maksut;
b)
vuosimaksut, jotka liittyvät arvopaperimarkkinaviranomaisen tämän asetuksen mukaisiin tehtäviin, jotka koskevat 25 artiklan mukaisesti tunnustettuja keskusvastapuolia.
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen maksujen on oltava oikeassa suhteessa kyseisen keskusvastapuolen liikevaihtoon ja niillä on katettava kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat arvopaperimarkkinaviranomaiselle tunnustamisesta sekä sen tehtävien suorittamisesta tämän asetuksen mukaisesti.
3.
Komissio antaa 82 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen määritelläkseen tarkemmin seuraavat seikat:
b)
maksujen perimisen perusteet;
d)
maksutavat, joita seuraavien on noudatettava:
i)
keskusvastapuoli, joka hakee tunnustamista;
ii)
tunnustettu keskusvastapuoli, joka on luokiteltu ensimmäisen tason keskusvastapuoleksi 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
iii)
tunnustettu keskusvastapuoli, joka on luokiteltu toisen tason keskusvastapuoleksi 25 artiklan 2 b kohdan mukaisesti.
25 e artikla
25 f–25 h artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käyttö
Arvopaperimarkkinaviranomaisen, sen virkamiesten tai sen valtuuttamien muiden henkilöiden 25 f–25 h artiklan mukaisesti saamia valtuuksia ei saa käyttää niin, että vaaditaan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamista.
25 f artikla
Tietojensaantia koskeva pyyntö
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyynnön tai päätöksen nojalla vaatia tunnustettuja keskusvastapuolia ja asianomaisia kolmansia osapuolia, joille kyseiset keskusvastapuolet ovat ulkoistaneet operatiivisia toimintoja, antamaan kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomainen sisällyttää 1 kohdan mukaiseen tietojensaantia koskevan pyyntöön kaikki seuraavat tiedot:
a)
viittaus tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
d)
määräaika tietojen antamiselle;
e)
ilmoitus henkilölle, jolta tietoja pyydetään, ettei sillä ole velvollisuutta antaa tietoja, mutta jos se vastaa pyyntöön vapaaehtoisesti, annetut tiedot eivät saa olla virheellisiä tai harhaanjohtavia;
f)
sakko, josta säädetään 25 j artiklassa yhdessä liitteessä III olevan V jakson a alakohdan kanssa, jos kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia.
3.
Jos arvopaperiviranomainen vaatii päätöksellä tietojen toimittamista 1 kohdan nojalla, se ilmoittaa kaikki seuraavat tiedot:
a)
viittaus tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
d)
määräaika tietojen antamiselle;
e)
uhkasakot, joista säädetään 25 k artiklassa, jos pyydettyjä tietoja ei toimiteta täydellisinä;
f)
sakko, josta säädetään 25 j artiklassa yhdessä liitteessä III olevan V jakson a alakohdan kanssa, jos vaadittujen tietojen toimittaminen on laiminlyöty tai jos kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia; ja
g)
oikeus hakea päätökseen muutosta arvopaperimarkkinaviranomaisen valituslautakunnalta ja oikeus saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 ja 61 artiklan mukaisesti.
4.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä tai näiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden ja oikeushenkilön asemaa vailla olevien järjestöjen osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat epätäydellisiä, virheellisiä tai harhaanjohtavia.
5.
Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viipymättä pyyntönsä tai päätöksensä jäljennöksen sen asianomaisen kolmannen maan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, joita tietojensaantipyyntö koskee, on kotipaikka tai johon ne ovat sijoittautuneet.
25 g artikla
Yleiset tutkimukset
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa kaikki tarvittavat tutkimukset, jotka koskevat toisen tason keskusvastapuolia ja asianomaisia kolmansia osapuolia, joille kyseiset keskusvastapuolet ovat ulkoistaneet operatiivisia toimintoja, palveluja tai toimia. Tätä varten arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamilla virkamiehillä ja muilla henkilöillä on valtuudet
a)
tutkia kaikki asiakirjat, tiedot, menettelyt ja muu aineisto, joilla on merkitystä sen tehtävien hoidolle, riippumatta välineestä, jolle ne on tallennettu;
b)
laatia tai hankkia oikeaksi todistettuja jäljennöksiä tai otteita tällaisista asiakirjoista, tiedoista, menettelyistä ja muusta aineistosta;
c)
pyytää toisen tason keskusvastapuolilta tai niiden edustajilta tai henkilöstöltä suullisia tai kirjallisia selvityksiä tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvistä tosiseikoista tai asiakirjoista ja tallentaa vastaukset;
d)
haastatella ketä tahansa muuta haastatteluun suostuvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tutkimuksen kohteeseen liittyvien tietojen keräämiseksi;
e)
vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja.
Edellä olevan 25 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetut liikkeeseen laskevat keskuspankit voivat arvopaperimarkkinaviranomaiselle toimitetusta perustellusta pyynnöstä osallistua tällaisiin tutkimuksiin, kun tutkimuksilla on merkitystä niiden rahapoliittisten tehtävien suorittamisen kannalta.
Edellä 25 c artiklassa tarkoitetulle kolmannen maan keskusvastapuolen kollegiolle on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä havainnoista, joilla voi olla merkitystä sen tehtävien suorittamisen kannalta.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen 1 kohdassa tarkoitettuja tutkimuksia suorittamaan valtuuttamien virkamiesten ja muiden henkilöiden on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa yksilöidään tutkimuksen kohde ja tarkoitus. Lisäksi valtuutuksessa on ilmoitettava uhkasakoista, joista 25 k artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä asiakirjoja, tietoja, menettelyjä ja muuta aineistoa taikka vastauksia toisen tason keskusvastapuolille esitettyihin kysymyksiin ei anneta lainkaan tai niitä ei anneta täydellisinä, ja siinä on ilmoitettava myös sakoista, joista 25 j artiklassa yhdessä liitteessä III olevan V jakson b alakohdan kanssa säädetään sen varalta, että toisen tason keskusvastapuolille esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia.
3.
Toisen tason keskusvastapuolten on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen nojalla käynnistettyihin tutkimuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tutkimuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitettava tämän asetuksen 25 k artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
4.
Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa tutkimuksesta toisen tason keskusvastapuolelle, se ilmoittaa tutkimuksesta sen kolmannen maan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tutkimus on määrä suorittaa, ja ilmoittaa valtuutettujen henkilöiden henkilöllisyyden. Asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä avustaa kyseisiä valtuutettuja henkilöitä näiden tehtävien hoitamisessa. Asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat myös osallistua tutkimuksiin. Kolmannessa maassa tämän artiklan mukaisesti suoritettavat tutkimukset on toteutettava kolmannen maan asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen kanssa sovittujen yhteistyöjärjestelyjen mukaisesti.
25 h artikla
Paikalla tehtävät tarkastukset
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa kaikki tarvittavat paikalla tehtävät tarkastukset toisen tason keskusvastapuolten ja sellaisten asianomaisten kolmansien osapuolten liiketiloissa, maa-alueilla tai kiinteistöissä, joille kyseiset keskusvastapuolet ovat ulkoistaneet operatiivisia toimintoja, palveluja tai toimia.
Edellä 25 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetut liikkeeseen laskevat keskuspankit voivat esittää arvopaperimarkkinaviranomaiselle perustellun pyynnön saada osallistua tällaisiin paikalla tehtäviin tarkastuksiin, jos osallistumisella on niiden rahapoliittisten tehtävien suorittamisen kannalta merkitystä.
Edellä 25 c artiklassa tarkoitetulle kolmansien maiden keskusvastapuolten kollegiolle on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä havainnoista, joilla saattaa olla merkitystä sen tehtävien suorittamisen kannalta.
2.
Virkamiehet ja muut henkilöt, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut tekemään paikalla tehtävän tarkastuksen, voivat tulla arvopaperimarkkinaviranomaisen tekemän tutkimuspäätöksen kohteena olevien oikeushenkilöiden liiketiloihin tai maa-alueille, ja heillä on kaikki 25 g artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet. Heillä on myös valtuudet sinetöidä kaikki liiketilat ja kirjanpito tai asiakirjat tarkastuksen ajaksi ja siinä laajuudessa, kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa tarkastuksesta riittävän aikaisin ennen sen suorittamista sen kolmannen maan asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tarkastus on määrä tehdä. Jos tarkastusten moitteeton ja tehokas tekeminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi asianomaiselle kolmannen maan toimivaltaiselle viranomaiselle asiasta ilmoitettuaan tehdä paikalla tehtävän tarkastuksen ilmoittamatta siitä etukäteen keskusvastapuolelle. Kolmannessa maassa tämän artiklan mukaisesti suoritettavat tutkimukset on toteutettava kolmannen maan asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen kanssa sovittujen yhteistyöjärjestelyjen mukaisesti.
Virkamiesten ja muiden henkilöiden, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut tekemään paikalla tehtävän tarkastuksen, on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa määritetään tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitetaan uhkasakoista, joista 25 k artiklassa säädetään sen varalta, että asianomaiset henkilöt eivät suostu tarkastukseen.
4.
Toisen tason keskusvastapuolten on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen nojalla määrättyihin paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä päivä, jona tarkastus alkaa, ja ilmoitettava 25 k artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
5.
Sen kolmannen maan, jossa tarkastus on määrä tehdä, toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten ja kyseisen toimivaltaisen viranomaisen valtuuttamien tai nimeämien henkilöiden on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä aktiivisesti avustettava arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamia virkamiehiä ja muita henkilöitä. Asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat myös osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin.
6.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös pyytää kolmansien maiden toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan tässä artiklassa ja 25 g artiklan 1 kohdassa säädettyjä erityisiä tutkimustehtäviä ja paikalla tehtäviä tarkastuksia arvopaperimarkkinaviranomaisen puolesta.
7.
Jos arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamat virkamiehet ja muut mukana olevat henkilöt toteavat, että henkilö vastustaa tämän artiklan nojalla määrättyä tarkastusta, arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyytää asianomainen kolmannen maan toimivaltaista viranomaista antamaan heille tarvittavaa apua, tarvittaessa myös pyytämään poliisin tai vastaavan lainvalvontaviranomaisen virka-apua, jotta he voivat suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen.
25 i artikla
Menettelysäännöt valvontatoimenpiteiden toteuttamiseksi ja sakkojen määräämiseksi
1.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa yhden tai useamman liitteessä III luetelluista rikkomisista, arvopaperimarkkinaviranomainen nimeää organisaationsa sisältä riippumattoman tutkivan virkamiehen asiaa tutkimaan. Nimetty virkamies ei saa olla tai olla ollut suoraan tai välillisesti osallisena kyseisen keskusvastapuolen tunnustamis- tai valvontamenettelyssä, ja hänen on tehtäviään suorittaessaan oltava arvopaperimarkkinaviranomaisesta riippumaton.
2.
Tutkivan virkamiehen on tutkittava väitetyt rikkomiset ottaen huomioon tutkimusten kohteena olevien henkilöiden esittämät huomiot ja esitettävä havainnoistaan täydellinen asiakirja-aineisto arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
Tutkiva virkamies voi tehtäviensä hoitamiseksi käyttää valtuutta pyytää tietoja 25 f artiklan mukaisesti sekä valtuutta tehdä tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia 25 g ja 25 h artiklan mukaisesti. Näitä valtuuksia käyttäessään tutkivan virkamiehen on noudatettava 25 e artiklaa.
Tutkivalla virkamiehellä on tehtäviään hoitaessaan oikeus tutustua kaikkiin arvopaperimarkkinaviranomaisen toimiensa puitteissa keräämiin asiakirjoihin ja tietoihin.
3.
Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen ja ennen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston toimittamista arvopaperimarkkinaviranomaiselle tutkivan virkamiehen on annettava tutkimusten kohteena olleille henkilöille tilaisuus tulla kuulluiksi tutkimuksen kohteena olevista asioista. Tutkivan virkamiehen on perustettava havaintonsa yksinomaan tosiseikkoihin, joista asianomaiset henkilöt ovat voineet esittää huomautuksensa.
Tämän artiklan mukaisten tutkimusten aikana on kaikilta osin kunnioitettava asianomaisten henkilöiden puolustautumisoikeuksia.
4.
Toimittaessaan havainnot sisältävän asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaiselle tutkivan virkamiehen on ilmoitettava tästä tutkimusten kohteena oleville henkilöille. Tutkimusten kohteena olevilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäisiin valmisteleviin asiakirjoihin.
5.
Tutkivan virkamiehen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston perusteella ja kuultuaan 25 l artiklan mukaisesti tutkimusten kohteena olevia henkilöitä, jos nämä ovat sitä pyytäneet, arvopaperimarkkinaviranomainen päättää, ovatko tutkimusten kohteena olevat henkilöt syyllistyneet yhteen tai useampaan liitteessä III lueteltuun rikkomiseen, ja jos ovat, toteuttaa valvontatoimenpiteen 25 q artiklan mukaisesti ja määrää sakon 25 j artiklan mukaisesti.
6.
Tutkiva virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn arvopaperimarkkinaviranomaisessa eikä puuttua muullakaan tavalla arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksentekoprosessiin.
7.
Komissio antaa 82 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritellään tarkemmin sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan valtuuden käyttöä koskevat menettelysäännöt, mukaan luettuina puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, ajalliset säännökset, sakkojen tai uhkasakkojen perimistä koskevat säännökset sekä seuraamusten määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisaikoja koskevat säännökset.
8.
Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa asiat asianomaisten viranomaisten tutkittaviksi mahdollisia syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, joiden se tietää kolmannen maan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti todennäköisesti täyttävän rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomainen pidättäytyy määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa se on tietoinen siitä, että aiempi samanlaisen tosiseikan tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava päätös on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena.
25 j artikla
Sakot
1.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 25 i artiklan 5 kohdan mukaisesti, että keskusvastapuoli on tahallisesti tai tuottamuksellisesti syyllistynyt johonkin liitteessä III lueteltuun rikkomiseen, se tekee päätöksen tämän artiklan 2 kohdan mukaisen sakon määräämisestä.
Keskusvastapuolen suorittama rikkominen katsotaan tahallisesti tehdyksi, jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee objektiivisia tekijöitä, jotka osoittavat, että keskusvastapuoli tai sen ylin johto on toiminut tarkoituksellisesti rikkomisen tehdessään.
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen sakkojen perusmäärät ovat enintään kaksi kertaa niin suuret kuin rikkomisella saadut voitot tai vältetyt tappiot, jos ne voidaan määrittää, tai enintään 10 prosenttia oikeushenkilön edellisen tilikauden vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta, sellaisena kuin se on määritelty asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä.
3.
Edellä 2 kohdassa säädettyjä perusmääriä mukautetaan tarvittaessa ottamalla huomioon raskauttavat tai lieventävät tekijät liitteessä IV vahvistettujen asianmukaisten kertoimien mukaisesti.
Asianmukaisia raskauttavia kertoimia sovelletaan perusmäärään yksi kerrallaan. Jos sovelletaan useampaa kuin yhtä raskauttavaa kerrointa, perusmäärän ja kunkin yksittäisen raskauttavan kertoimen soveltamisesta saadun määrän välinen erotus lisätään perusmäärään.
Asianmukaisia lieventäviä kertoimia sovelletaan perusmäärään yksi kerrallaan. Jos sovelletaan useampaa kuin yhtä lieventävää kerrointa, perusmäärän ja kunkin yksittäisen lieventävän kertoimen soveltamisesta saadun määrän välinen erotus vähennetään perusmäärästä.
4.
Sen estämättä, mitä 2 ja 3 kohdassa säädetään, sakon määrä saa olla enintään 20 prosenttia kyseisen keskusvastapuolen edellisen tilikauden vuotuisesta liikevaihdosta, mutta jos keskusvastapuoli on suoraan tai välillisesti hyötynyt rikkomisesta taloudellisesti, sakon määrä on vähintään yhtä suuri kuin kyseinen hyöty.
Jos keskusvastapuolen teko tai laiminlyönti muodostaa useamman kuin yhden liitteessä III luetelluista rikkomisista, sovelletaan ainoastaan 2 ja 3 kohdan mukaisesti laskettua korkeampaa ja yhteen näistä rikkomisista liittyvää sakkoa.
25 k artikla
Uhkasakot
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen määrää päätöksellä uhkasakkoja pakottaakseen
a)
toisen tason keskusvastapuolen lopettamaan rikkomisen 25 q artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla tehdyn päätöksen mukaisesti;
b)
25 f artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön antamaan täydellisinä tiedot, joita on pyydetty 25 f artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä;
c)
toisen tason keskusvastapuolen
i)
suostumaan tutkimukseen ja erityisesti toimittamaan täydelliset asiakirjat, tiedot, menettelyt tai muun pyydetyn aineiston ja täydentämään ja oikaisemaan muita tietoja, jotka on toimitettu 25 g artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä käynnistetyssä tutkimuksessa; tai
ii)
suostumaan 25 h artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä määrättyyn paikalla tehtävään tarkastukseen.
2.
Uhkasakkojen on oltava tehokkaita ja oikeasuhteisia. Uhkasakkojen määrä määrätään kutakin viivästyspäivää kohden.
3.
Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, uhkasakkojen määrä on 3 prosenttia edeltävän tilikauden keskimääräisestä päivävaihdosta tai, luonnollisten henkilöiden ollessa kyseessä, 2 prosenttia edellisen kalenterivuoden keskimääräisestä päivätulosta. Se lasketaan uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen.
4.
Uhkasakko määrätään enintään kuuden kuukauden ajaksi arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen tiedoksi antamisesta. Tämän ajanjakson päätyttyä arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee toimenpidettä uudelleen.
25 l artikla
Asianosaisten kuuleminen
1.
Ennen 25 j ja 25 k artiklan mukaisen sakkoa tai uhkasakkoa koskevan päätöksen tekemistä arvopaperimarkkinaviranomainen antaa henkilöille, joita menettely koskee, tilaisuuden tulla kuulluksi arvopaperimarkkinaviranomaisen toteamista seikoista. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista ne henkilöt, joita menettely koskee, ovat voineet esittää huomautuksensa.
Tämän kohdan ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos tarvitaan kiireellisiä toimia estämään merkittävän ja välittömän vahingon koituminen rahoitusjärjestelmälle. Siinä tapauksessa arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä välipäätöksen, ja se antaa kyseisille henkilöille tilaisuuden esittää huomautuksensa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tehnyt päätöksensä.
2.
Menettelyissä on kunnioitettava täysin niiden henkilöiden puolustautumisoikeuksia, joita menettely koskee. Heillä on oikeus tutustua arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäisiin valmisteleviin asiakirjoihin.
25 m artikla
Sakkojen ja uhkasakkojen julkistaminen, luonne, täytäntöönpano ja kohdentaminen
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa jokaisen sakon ja uhkasakon, joka on määrätty tämän asetuksen 25 j ja 25 k artiklan nojalla, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti rahoitusmarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille. Tällainen julkistaminen ei saa sisältää asetuksessa (EY) N:o 45/2001 tarkoitettuja henkilötietoja.
2.
Edellä 25 j ja 25 k artiklan nojalla määrätyt sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia.
3.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää olla määräämättä sakkoja tai uhkasakkoja, se ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisille viranomaisille sekä esittää päätöksensä syyt.
4.
Edellä 25 j ja 25 k artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat täytäntöönpanokelpoisia.
Täytäntöönpanoon sovelletaan siinä jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa voimassa olevia riita-asioiden käsittelyä koskevia menettelysäännöksiä, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu.
5.
Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.
25 n artikla
Muutoksen hakeminen unionin tuomioistuimelta
Unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tutkiessaan valitukset päätöksistä, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen on määrännyt sakon tai uhkasakon. Se voi kumota sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.
25 o artikla
Liitteen IV muuttaminen
Finanssimarkkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi siirretään komissiolle valta antaa 82 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat toimenpiteitä liitteen IV muuttamiseksi.
25 p artikla
Tunnustamisen peruuttaminen
1.
Rajoittamatta 25 q artiklan soveltamista ja jollei seuraavista kohdista muuta johdu, arvopaperimarkkinaviranomaisen on peruutettava 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja viranomaisia ja yhteisöjä kuultuaan 25 artiklan mukaisesti tehty tunnustamista koskeva päätös, jos
a)
asianomainen keskusvastapuoli ei ole ryhtynyt käyttämään tunnustamista kuuden kuukauden kuluessa, nimenomaisesti luopuu tunnustamisesta tai ei ole harjoittanut liiketoimintaa yli kuuteen kuukauteen;
b)
asianomainen keskusvastapuoli on saanut tunnustamisen valheellisen ilmoituksen perusteella tai millä tahansa muilla epärehellisillä keinoilla;
c)
asianomainen keskusvastapuoli on vakavasti ja järjestelmällisesti rikkonut 25 artiklassa säädettyjä tunnustamisen edellytyksiä tai ei enää täytä jotakin kyseisistä edellytyksistä eikä ole kyseisissä tilanteissa toteuttanut arvopaperimarkkinaviranomaisen edellyttämiä korjaavia toimia asianmukaisessa enintään kuuden kuukauden määräajassa;
d)
arvopaperimarkkinaviranomainen ei pysty hoitamaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään suhteessa kyseiseen keskusvastapuoleen sen vuoksi, että keskusvastapuolen kolmannen maan viranomainen ei ole toimittanut arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikkia asiaankuuluvia tietoja tai tehnyt yhteistyötä sen kanssa 25 artiklan 7 kohdan mukaisesti;
e)
edellä 25 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös on peruttu tai sen soveltaminen on keskeytetty taikka jokin siihen liittyvistä edellytyksistä ei enää täyty.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi rajata tunnustamisen peruuttamisen koskemaan tiettyä palvelua, toimintaa tai rahoitusvälinelajia.
Määrittäessään tunnustamisen peruuttamista koskevan päätöksen voimaantulopäivää arvopaperimarkkinaviranomainen tekee parhaansa mahdollisten markkinahäiriöiden minimoimiseksi ja asettaa asianmukaisen enintään kahden vuoden sopeutumisajan.
2.
Ennen tunnustamisen peruuttamista tämän artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon mahdollisuuden soveltaa 25 q artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisia toimenpiteitä.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa, että tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisia korjaavia toimia ei ole toteutettu enintään kuuden kuukauden määräajassa tai että toteutetut toimet eivät ole asianmukaisia, ja 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja viranomaisia kuultuaan, sen on peruutettava tunnustamispäätös.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa viipymättä asianomaisen kolmannen maan toimivaltaiselle viranomaiselle päätöksestään peruuttaa tunnustetun keskusvastapuolen tunnustaminen.
4.
Mikä tahansa 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista viranomaisista, joka katsoo, että jokin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista perusteista on täyttynyt, voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaista tutkimaan, täyttyvätkö edellytykset tunnustetun keskusvastapuolen tai sen tarjoaman tietyn palvelun, toiminnan tai rahoitusvälinelajin tunnustuksen peruuttamiseksi. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää olla peruuttamatta kyseisen keskusvastapuolen tunnustamisen, se perustelee päätöksensä kaikilta osin peruuttamista pyytävälle viranomaiselle.
25 q artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimet
1.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 25 i artiklan 5 kohdan mukaisesti, että toisen tason keskusvastapuoli on syyllistynyt johonkin liitteessä III lueteltuun rikkomiseen, se tekee yhden tai useamman seuraavista päätöksistä:
a)
vaatii keskusvastapuolta lopettamaan rikkomisen;
b)
määrää sakkoja 25 j artiklan nojalla;
c)
antaa julkisia ilmoituksia;
d)
peruu keskusvastapuolen tai sen tarjoaman tietyn palvelun, toiminnan tai rahoitusvälinelajin tunnustamisen 25 p artiklan nojalla.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa 1 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä tehdessään huomioon rikkomisen luonteen ja vakavuuden seuraavien perusteiden osalta:
a)
rikkomisen kesto ja toistuvuus;
b)
onko rikkominen paljastanut vakavia tai järjestelmään liittyviä heikkouksia keskusvastapuolen menettelyissä tai hallintojärjestelmissä tai sisäisessä valvonnassa;
c)
onko rikkominen aiheuttanut talousrikoksen tai mahdollistanut sen tai muuten vaikuttanut siihen;
d)
onko rikkominen tapahtunut tahallisesti vai tuottamuksellisesti.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kaikki 1 kohdan nojalla tehdyt päätökset viipymättä tiedoksi asianomaiselle keskusvastapuolelle ja ilmoittaa niistä asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle. Se julkaisee kaikki tällaiset päätökset verkkosivustollaan kymmenen työpäivän kuluessa päätöksen tekopäivästä.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen julkistaessa päätöksensä ensimmäisen alakohdan mukaisesti se myös ilmoittaa julkisesti asianomaisen keskusvastapuolen oikeudesta valittaa päätöksestä ja tapauksen mukaan siitä, että tuollainen valitus on tehty, mainiten samalla, että kyseisellä valituksella ei ole lykkäävää vaikutusta, sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen valituslautakunnan mahdollisuudesta keskeyttää riitautetun päätöksen soveltaminen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
▼B
IV
OSASTO
KESKUSVASTAPUOLIA KOSKEVAT VAATIMUKSET
1
LUKU
Organisaatiovaatimukset
26 artikla
Yleiset säännökset
1.
Keskusvastapuolella on oltava vahvat päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyt, joihin sisältyvät selkeä organisaatiorakenne, jossa vastuualueet on määritelty yksityiskohtaisesti, avoimesti ja kattavasti, sekä tehokkaat menettelyt sellaisten riskien tunnistamista, hallitsemista, valvomista ja raportointia varten, joille se on tai saattaa olla alttiina, ja riittävät sisäisen valvonnan menetelmät, mukaan luettuina luotettavat hallinto- ja laskentamenetelmät.
2.
Keskusvastapuolen on omaksuttava toimintatavat ja menettelyt, jotka ovat riittävän tehokkaita sen varmistamiseksi, että tätä asetusta noudatetaan ja että myös keskusvastapuolen johto ja työntekijät noudattavat kaikkia tämän asetuksen säännöksiä.
3.
Keskusvastapuolen on pidettävä yllä ja käytettävä organisaatiorakennetta, jolla varmistetaan sen palvelujen tarjoamisen ja toiminnan harjoittamisen jatkuvuus ja säännönmukaisuus. Sen on käytettävä tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhteisia järjestelmiä, voimavaroja ja menettelyjä.
4.
Keskusvastapuolen on pidettävä riskienhallintaan ja muuhun toimintaansa liittyvät raportointisuhteet selvästi erillään toisistaan.
5.
Keskusvastapuolen on vahvistettava palkka- ja palkkiopolitiikka, jolla edistetään järkevää ja tehokasta riskienhallintaa ja joka ei houkuttele riskienhallinnan tason alentamiseen, sekä toteutettava ja ylläpidettävä tällaista politiikkaa.
6.
Keskusvastapuolen on pidettävä yllä tietotekniikkajärjestelmiä, jotka ovat tarjottavien palvelujen ja harjoitettavan toiminnan monimutkaisuuden, moninaisuuden ja tyypin kannalta tarkoituksenmukaisia, jotta varmistetaan korkea turvallisuustaso sekä säilytettävien tietojen eheys ja luottamuksellisuus.
7.
Keskusvastapuolen on asetettava maksutta saataville päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelynsä ja kyseistä keskusvastapuolta koskevat säännöt sekä perusteet määritysosapuolen aseman saavuttamiselle.
8.
Keskusvastapuolen on oltava usein järjestettävien riippumattomien tilintarkastusten kohteena. Näiden tilintarkastusten tulokset on ilmoitettava hallitukselle ja annettava toimivaltaisen viranomaisen saataville.
9.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii EKPJ:n jäseniä kuultuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään 1–8 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen sekä päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyjen vähimmäissisältö.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
27 artikla
Ylin johto ja hallitus
1.
Keskusvastapuolen ylimmän johdon on oltava riittävän hyvämaineinen ja kokenut keskusvastapuolen järkevän ja vakaan hoidon varmistamiseksi.
2.
Keskusvastapuolella on oltava hallitus. Kyseisen hallituksen jäsenistä vähintään yhden kolmanneksen mutta kuitenkin vähintään kahden jäsenen on oltava riippumattomia. Määritysosapuolten asiakkaiden edustajat kutsutaan hallituksen kokouksiin 38 ja 39 artiklaa koskevien asioiden käsittelyä varten. Hallituksen riippumattomille ja muille toimivaan johtoon kuulumattomille jäsenille suoritettava korvaus ei saa olla sidoksissa keskusvastapuolen liiketoiminnan tulokseen.
Keskusvastapuolen hallituksen jäsenten, sen riippumattomat jäsenet mukaan luettuina, on oltava riittävän hyvämaineisia, ja heillä on oltava asianmukainen asiantuntemus finanssipalveluista, riskienhallinnasta ja määrityspalveluista.
3.
Keskusvastapuolen on määritettävä hallituksen tehtävät ja vastuualueet selkeästi ja annettava hallituksen kokousten pöytäkirjat toimivaltaisen viranomaisen ja tilintarkastajien saataville.
28 artikla
Riskinarviointikomitea
1.
Keskusvastapuolen on perustettava riskinarviointikomitea, joka muodostuu sen määritysosapuolten edustajista, hallituksen riippumattomista jäsenistä ja sen asiakkaiden edustajista. Riskinarviointikomitea voi pyytää keskusvastapuolen työntekijöitä ja riippumattomia ulkopuolisia asiantuntijoita osallistumaan kokouksiinsa ilman äänioikeutta. Toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää saada osallistua riskinarviointikomitean kokouksiin ilman äänioikeutta ja saada asianmukaisesti tietoa riskinarviointikomitean toiminnasta ja päätöksistä. Riskinarviointikomitean antamien neuvojen on oltava riippumattomia keskusvastapuolen johdon suorasta vaikutuksesta. Millään edustajien ryhmällä ei saa olla enemmistöä riskinarviointikomiteassa.
2.
Keskusvastapuolen on selkeästi määritettävä riskinarviointikomitean toimeksianto, päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyt, joilla varmistetaan komitean riippumattomuus, sekä toimintamenettelyt ja jäsenten hyväksymisvaatimukset ja valintamenettely. Päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyjen on oltava julkisia, ja niissä on vahvistettava ainakin, että riskinarviointikomiteaa johtaa hallituksen riippumaton jäsen ja että se raportoi suoraan hallitukselle ja pitää säännöllisesti kokouksia.
3.
Riskiarviointikomitean on annettava hallitukselle neuvoja järjestelyistä, jotka voivat vaikuttaa keskusvastapuolen riskienhallintaan, esimerkiksi sen riskimallin merkittävästä muuttumisesta, maksukyvyttömyyttä koskevista menettelyistä, määritysosapuolten hyväksymisperusteista, uusien välinelajien määrityksestä tai toimintojen ulkoistamisesta. Riskinarviointikomitean neuvoja ei pyydetä keskusvastapuolen päivittäistä toimintaa varten. Hätätilanteissa ryhdytään kohtuullisiin toimiin riskinarviointikomitean kuulemiseksi keskusvastapuolen riskienhallintaan vaikuttavasta kehityksestä.
4.
Riskinarviointikomitean jäseniä sitoo salassapitovelvollisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimivaltaisten viranomaisten oikeutta asianmukaisten tietojen saantiin. Jos riskinarviointikomitean puheenjohtaja toteaa, että jollakin jäsenellä on tai voi olla eturistiriita tietyssä asiassa, kyseinen jäsen ei saa äänestää siitä asiasta.
5.
Keskusvastapuolen on viipymättä ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista päätöksistä, joissa hallitus päättää olla noudattamatta riskinarviointikomitean neuvoja.
29 artikla
Tietojen säilyttäminen
1.
Keskusvastapuolen on säilytettävä kaikki tiedot suoritetuista palveluista ja harjoitetusta toiminnasta vähintään kymmenen vuoden ajan, jotta toimivaltainen viranomainen voi valvoa sitä, miten keskusvastapuoli noudattaa tätä asetusta.
2.
Keskusvastapuolen on säilytettävä kaikki tiedot käsittelemistään sopimuksista vähintään kymmenen vuoden ajan kyseisten sopimusten päättymisestä. Tietojen perusteella on voitava todeta ainakin transaktion alkuperäiset ehdot ennen kyseisen keskusvastapuolen tekemää määritystä.
3.
Keskusvastapuolen on pyynnöstä annettava toimivaltaisen viranomaisen, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja EKPJ:n asianomaisten jäsenten saataville kaikki 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut aineistot ja tiedot sekä määritettyjen sopimusten positioita koskevat tiedot riippumatta markkinapaikasta, jossa transaktiot on toteutettu.
4.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään tarkemmin 1–3 kohdan mukaisesti säilytettävät aineistot ja tiedot.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
5.
Jotta voidaan varmistaa 1 ja 2 kohdan yhdenmukaiset soveltamisedellytykset, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa yksilöidään, missä muodossa aineistot ja tiedot säilytetään.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EY) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.
30 artikla
Merkittäviä omistusosuuksia omistavat osakkeenomistajat ja jäsenet
1.
Toimivaltainen viranomainen ei saa myöntää keskusvastapuolelle toimilupaa ellei sille ole ilmoitettu osakkeenomistajina tai jäseninä suoraan tai välillisesti olevia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on merkittävä omistusosuus keskusvastapuolessa, sekä näiden merkittävien omistusosuuksien suuruuksia.
2.
Toimivaltaisen viranomaisen on evättävä keskusvastapuolelta toimilupa, jos se ei ole vakuuttunut niiden osakkeenomistajien tai jäsenten sopivuudesta, joilla on merkittävä omistusosuus keskusvastapuolessa, ottaen huomioon tarve varmistaa keskusvastapuolen järkevä ja vakaa hoito.
3.
Jos keskusvastapuolen ja muun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välillä vallitsee merkittävä sidonnaisuus, toimivaltainen viranomainen voi myöntää toimiluvan vain, jos tämä sidonnaisuus ei estä toimivaltaista viranomaista hoitamasta tehokkaasti valvontatehtäviään.
4.
Jos 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden vaikutusvalta todennäköisesti haittaa keskusvastapuolen järkevää ja vakaata hoitoa, toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet tämän tilanteen korjaamiseksi ja tarvittaessa peruutettava keskusvastapuolen toimilupa.
5.
Toimivaltaisen viranomaisen on evättävä toimilupa, jos kolmannen maan lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset, joita sovelletaan yhteen tai useampaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön, johon keskusvastapuolella on merkittävä sidonnaisuus, taikka näiden lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten täytäntöönpanoon liittyvät vaikeudet estävät toimivaltaista viranomaista hoitamasta tehokkaasti valvontatehtäviään.
31 artikla
Toimivaltaisille viranomaisille annettavat tiedot
1.
Keskusvastapuolen on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen kaikista johdon vaihdoksista ja annettava sille kaikki tarpeelliset tiedot sen arvioimiseksi, noudatetaanko 27 artiklan 1 kohtaa ja 27 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa.
Jos hallituksen jäsenen käytös todennäköisesti haittaa keskusvastapuolen järkevää ja vakaata hoitoa, toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, joihin voi kuulua kyseisen jäsenen erottaminen hallituksesta.
2.
Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taikka yhdessä toimivien tällaisten henkilöiden, jäljempänä ’hankkijaehdokas’, jotka ovat päättäneet hankkia suoraan tai välillisesti merkittävän omistusosuuden keskusvastapuolessa tai lisätä suoraan tai välillisesti merkittävää omistusosuuttaan keskusvastapuolessa siten, että hankkijaehdokkaan osuus äänistä tai osakepääomasta nousisi vähintään 10, 20, 30 tai 50 prosenttiin, tai siten, että keskusvastapuolesta tulisi hankkijaehdokkaan tytäryritys, jäljempänä ’ehdotettu hankinta’, on ensin ilmoitettava tästä kirjallisesti sen keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa ne pyrkivät hankkimaan merkittävän omistusosuuden tai lisäämään sitä, mainiten samalla suunnitellun omistusosuuden suuruuden ja antaen 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut asianmukaiset tiedot.
Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka on päättänyt luopua suoraan tai välillisesti merkittävästä omistusosuudestaan keskusvastapuolessa, jäljempänä ’myyjäehdokas’, on ensin kirjallisesti ilmoitettava tästä toimivaltaiselle viranomaiselle ja mainittava samalla tällaisen omistusosuuden suuruus. Tällaisen henkilön on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle myös päätöksestään vähentää merkittävää omistusosuutta siten, että kyseisen henkilön osuus äänistä tai osakepääomasta laskisi alle 10, 20, 30 tai 50 prosenttiin, tai siten, että keskusvastapuoli lakkaisi olemasta kyseisen henkilön tytäryritys.
Toimivaltaisen viranomaisen on kirjallisesti ilmoitettava hankkijaehdokkaalle tai myyjäehdokkaalle viipymättä ja joka tapauksessa kahden työpäivän kuluessa tässä kohdassa tarkoitetun ilmoituksen sekä 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta, että se on vastaanottanut ilmoituksen tai tiedot.
Toimivaltaisella viranomaisella on enintään 60 työpäivää aikaa ilmoituksen ja sellaisten asiakirjojen vastaanottamista koskevan kirjallisen ilmoituksen päiväyksestä, jotka on liitettävä ilmoitukseen 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun luettelon perusteella, jäljempänä ’arviointijakso’, suorittaa 32 artiklan 1 kohdassa säädetty arviointi, jäljempänä ’arviointi’.
Toimivaltaisen viranomaisen on vastaanottamista koskevan ilmoituksen antaessaan ilmoitettava hankkijaehdokkaalle tai myyjäehdokkaalle arviointijakson päättymispäivämäärä.
3.
Toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa arviointijakson aikana mutta kuitenkin viimeistään sen viidentenäkymmenentenä työpäivänä pyytää lisätietoja, jotka ovat tarpeen arvioinnin suorittamiseksi. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti, ja siinä on yksilöitävä tarvittavat lisätiedot.
Arviointijakso on keskeytettävä niiden päivien väliseksi ajaksi, jolloin toimivaltainen viranomainen pyytää tietoja ja jolloin se vastaanottaa hankkijaehdokkaalta vastauksen mainittuun pyyntöön. Keskeytys ei saa olla pitempi kuin 20 työpäivää. Toimivaltainen viranomainen voi harkintansa mukaan pyytää vielä täydentämään tai tarkentamaan tietoja, mutta tämä ei saa enää keskeyttää arviointijaksoa.
4.
Toimivaltainen viranomainen voi pidentää 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua keskeytystä enintään 30 työpäiväksi, jos hankkijaehdokas tai myyjäehdokas on joko:
a)
sijoittautunut unionin ulkopuolelle tai sitä säännellään unionin ulkopuolella;
b)
luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka ei ole tämän asetuksen tai direktiivin 73/239/ETY, muuta ensivakuutusta kuin henkivakuutusta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 18 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/49/ETY (
16
) tai direktiivien 2002/83/EY, 2003/41/EY, 2004/39/EY, 2005/68/EY, 2006/48/EY, 2009/65/EY tai 2011/61/EU mukaisen valvonnan alainen.
5.
Jos toimivaltainen viranomainen arvioinnin tehtyään päättää vastustaa ehdotettua hankintaa, sen on ilmoitettava tästä hankkijaehdokkaalle kirjallisesti kahden työpäivän kuluessa ylittämättä arviointijaksoa ja perusteltava päätöksensä. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tästä 18 artiklassa tarkoitetulle kollegiolle. Jollei kansallisesta oikeudesta muuta johdu, asianmukainen selvitys päätöksen perusteluista voidaan julkistaa hankkijaehdokkaan pyynnöstä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin antaa toimivaltaiselle viranomaiselle luvan julkistaa perustelut ilman hankkijaehdokkaan pyyntöä.
6.
Jos toimivaltainen viranomainen ei arviointijakson kuluessa vastusta ehdotettua hankintaa kirjallisesti, se katsotaan hyväksytyksi.
7.
Toimivaltainen viranomainen voi määrätä enimmäisajan, jonka kuluessa ehdotettu hankinta on saatettava päätökseen, ja tarvittaessa pidentää tätä määräaikaa.
8.
Jäsenvaltiot eivät saa asettaa vaatimuksia, jotka ovat tiukempia kuin tässä asetuksessa säädetyt, sen osalta, miten toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitetaan äänioikeuksien tai pääoman suorista tai välillisistä hankinnoista tai miten toimivaltainen viranomainen ne hyväksyy.
32 artikla
Arviointi
1.
Arvioidessaan 31 artiklan 2 kohdan mukaista ilmoitusta ja 31 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja toimivaltaisen viranomaisen on ehdotetun hankinnan kohteena olevan keskusvastapuolen järkevän ja vakaan hoidon varmistamiseksi ja ottaen huomioon hankkijaehdokkaan todennäköinen vaikutus keskusvastapuoleen arvioitava hankkijaehdokkaan sopivuutta ja ehdotetun hankinnan taloudellista järkevyyttä kaikilla seuraavilla perusteilla:
a)
hankkijaehdokkaan maine ja taloudellinen vakaus;
b)
sen henkilön maine ja kokemus, joka tulee johtamaan keskusvastapuolen liiketoimintaa ehdotetun hankinnan vuoksi;
c)
keskusvastapuolen kyky noudattaa tätä asetusta ja jatkaa sen noudattamista;
d)
onko perusteltua syytä epäillä, että ehdotetun hankinnan yhteydessä syyllistytään tai pyritään tai on syyllistytty tai pyritty direktiivin 2005/60/EY 1 artiklassa tarkoitettuun rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen tai että ehdotettu hankinta saattaisi lisätä tämän vaaraa.
Arvioidessaan hankkijaehdokkaan taloudellista vakautta toimivaltaisen viranomaisen on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen liiketoimintatyyppiin, jota hankinnan kohteena olevassa keskusvastapuolessa harjoitetaan ja aiotaan harjoittaa.
Arvioidessaan keskusvastapuolen kykyä noudattaa tätä asetusta toimivaltaisen viranomaisen on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, onko konsernilla, jonka osa keskusvastapuolesta tulee, sellainen rakenne, joka mahdollistaa tehokkaan valvonnan, tehokkaan tietojenvaihdon toimivaltaisten viranomaisten kesken ja toimivaltaisten viranomaisten keskinäisen vastuunjaon määrittämisen.
▼M14
Toimivaltaisen viranomaisen arvioinnista, joka koskee 31 artiklan 2 kohdassa säädettyä ilmoitusta ja 31 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja, on annettava 19 artiklan mukainen kollegion lausunto.
▼B
2.
Toimivaltaiset viranomaiset voivat vastustaa ehdotettua hankintaa ainoastaan silloin, jos siihen on perusteltuja syitä 1 kohdassa säädetyillä perusteilla tai jos hankkijaehdokkaan toimittamat tiedot ovat puutteelliset.
3.
Jäsenvaltiot eivät saa asettaa ennakkoehtoja sen suhteen, millainen omistusosuuden taso on hankittava, eivätkä sallia toimivaltaisten viranomaistensa tarkastelevan ehdotettua hankintaa markkinoiden taloudellisten tarpeiden pohjalta.
4.
Jäsenvaltioiden on julkistettava luettelo tiedoista, jotka tarvitaan arvioinnin tekemiseen ja jotka on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta annettaessa. Vaadittavien tietojen on oltava oikeasuhteisia ja mukautettuja hankkijaehdokkaan ja ehdotetun hankinnan luonteeseen. Jäsenvaltiot eivät saa vaatia tietoja, joilla ei ole merkitystä toiminnan vakauden arvioinnissa.
5.
Sen estämättä, mitä 31 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetään, toimivaltaisen viranomaisen on kohdeltava hankkijaehdokkaita syrjimättömällä tavalla, jos viranomaiselle on ilmoitettu vähintään kaksi ehdotusta, jotka koskevat merkittävän omistusosuuden hankkimista samasta keskusvastapuolesta tai samassa keskusvastapuolessa olevan merkittävän omistusosuuden lisäämistä.
6.
Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on arviointia suorittaessaan tehtävä tiiviisti yhteistyötä toisiaan kuullen, jos hankkijaehdokas on yksi seuraavista:
a)
toinen keskusvastapuoli, luottolaitos, henkivakuutusyritys, vahinkovakuutusyritys, jälleenvakuutusyritys, sijoituspalveluyritys, markkinatoimija, arvopaperien selvitysjärjestelmän ylläpitäjä, yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiö tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja, joka on saanut toimiluvan toisessa jäsenvaltiossa;
b)
sellaisen toisen keskusvastapuolen, luottolaitoksen, henkivakuutusyrityksen, vahinkovakuutusyrityksen, jälleenvakuutusyrityksen, sijoituspalveluyrityksen, markkinatoimijan, arvopaperien selvitysjärjestelmän ylläpitäjän, yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan emoyritys, joka on saanut toimiluvan toisessa jäsenvaltiossa;
c)
luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on määräysvalta sellaisessa toisessa keskusvastapuolessa, luottolaitoksessa, henkivakuutusyrityksessä, vahinkovakuutusyrityksessä, jälleenvakuutusyrityksessä, sijoituspalveluyrityksessä, markkinatoimijassa, arvopaperien selvitysjärjestelmän ylläpitäjässä, yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiössä tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajassa, joka on saanut toimiluvan toisessa jäsenvaltiossa.
7.
Toimivaltaisten viranomaisten on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava toisilleen kaikki arvioinnin kannalta olennaiset tai asiaan vaikuttavat tiedot. Toimivaltaisten viranomaisten on pyynnöstä toimitettava toisilleen kaikki asiaan vaikuttavat tiedot ja toimitettava oma-aloitteisesti kaikki olennaiset tiedot. Ehdotetun hankinnan kohteena olevalle keskusvastapuolelle toimiluvan myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen tekemässä päätöksessä on esitettävä hankkijaehdokkaasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen lausunnot tai varaumat.
33 artikla
Eturistiriidat
1.
Keskusvastapuolen on pidettävä yllä ja käytettävä tehokkaita kirjallisia organisaatio- ja hallintojärjestelyjä havaitakseen ja hallitakseen eturistiriitoja, joita on kyseisen keskusvastapuolen, mukaan luettuina sen johto, työntekijät tai muut henkilöt, joilla on suoraa tai välillistä määräysvaltaa tai merkittävä sidonnaisuus, ja sen määritysosapuolten tai niiden keskusvastapuolen tiedossa olevien asiakkaiden välillä. Sen on pidettävä yllä ja sovellettava asianmukaisia menettelyjä, joilla pyritään ratkaisemaan mahdolliset eturistiriidat.
2.
Jos keskusvastapuolen soveltamilla organisaatio- tai hallintojärjestelyillä, joilla eturistiriitoja pyritään hallitsemaan, ei pystytä riittävällä tavalla varmistamaan, että määritysosapuolen tai asiakkaan etuihin kohdistuvat riskit vältetään, kyseisen keskusvastapuolen on selkeästi ilmoitettava määritysosapuolelle eturistiriitojen yleinen luonne tai lähteet ennen kuin se hyväksyy tältä uusia transaktioita. Jos asiakas on keskusvastapuolen tiedossa, keskusvastapuolen on ilmoitettava asiasta asiakkaalle ja sille määritysosapuolelle, jonka asiakkaasta on kyse.
3.
Jos keskusvastapuoli on emoyritys tai tytäryritys, kirjallisissa järjestelyissä on otettava huomioon myös kaikki sellaiset olosuhteet, joista keskusvastapuoli on tai sen pitäisi olla tietoinen ja jotka voivat johtaa eturistiriitoihin muiden sellaisten yritysten rakenteen ja liiketoiminnan vuoksi, joiden kanssa sillä on emoyritys- tai tytäryrityssuhde.
4.
Edellä olevan 1 kohdan mukaisissa kirjallisissa järjestelyissä on yksilöitävä
a)
olosuhteet, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa eturistiriidan, johon liittyy yhden tai useamman määritysosapuolen tai asiakkaan etuihin kohdistuva merkittävä riski;
b)
tällaisen eturistiriidan hallitsemiseksi noudatettavat menettelyt ja toteutettavat toimenpiteet.
5.
Keskusvastapuolen on toteutettava kaikki kohtuulliset toimet ehkäistäkseen järjestelmiinsä sisältyvien tietojen väärinkäyttö sekä estettävä kyseisten tietojen käyttö muuhun liiketoimintaan. Luonnollinen henkilö, jolla on merkittävä sidonnaisuus keskusvastapuoleen, tai oikeushenkilö, jolla on emoyritys- tai tytäryrityssuhde keskusvastapuolen kanssa, ei saa käyttää kyseisen keskusvastapuolen säilyttämiä luottamuksellisia tietoja kaupalliseen tarkoitukseen ilman nämä luottamukselliset tiedot omistavan asiakkaan kirjallista, ennakkoon annettua suostumusta.
34 artikla
Toiminnan jatkuvuus
1.
Keskusvastapuolen on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön asianmukaiset liiketoiminnan jatkuvuutta koskevat toimintaperiaatteet ja palautumissuunnitelma, joiden tavoitteena on varmistaa keskusvastapuolen toimintojen säilyminen, toiminnan nopea palautuminen ja velvollisuuksien täyttäminen, sekä ylläpidettävä niitä. Tällaisen suunnitelman on mahdollistettava ainakin kaikkien transaktioiden elvyttäminen häiriön aikana, jotta keskusvastapuoli voi jatkaa luotettavasti toimintaansa ja saattaa toimituksen loppuun määräaikaan mennessä.
2.
Keskusvastapuolen on otettava käyttöön asianmukainen menettely, pantava se täytäntöön ja ylläpidettävä sitä, jotta varmistetaan asiakkaiden ja määritysosapuolten omaisuuserien ja positioiden oikea-aikainen ja asianmukainen toimitus tai siirtäminen, mikäli toimilupa peruutetaan 20 artiklan mukaisen päätöksen nojalla.
3.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii EKPJ:n jäseniä kuultuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään tarkemmin toiminnan jatkuvuutta koskevien toimintaperiaatteiden ja palautumissuunnitelman vähimmäissisältö ja vaatimukset.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
35 artikla
Ulkoistaminen
1.
Jos keskusvastapuoli ulkoistaa operatiivisia toimintoja, palveluja tai toimia, se on yhä täysin vastuussa kaikkien tämän asetuksen mukaisten velvollisuuksiensa täyttämisestä, ja sen on kaiken aikaa varmistettava, että:
a)
ulkoistaminen ei johda keskusvastapuolen vastuun siirtämiseen;
b)
keskusvastapuolen suhde määritysosapuoliinsa tai tapauskohtaisesti asiakkaisiinsa ja sen velvollisuudet niitä kohtaan eivät muutu;
c)
keskusvastapuolen toimiluvan myöntämisedellytykset eivät tosiasiallisesti muutu;
d)
ulkoistaminen ei estä valvontatehtävien hoitamista, mukaan lukien oikeus hankkia paikan päällä kaikki tehtävien hoitamisen edellyttämät olennaiset tiedot;
e)
ulkoistaminen ei johda siihen, että keskusvastapuoli jää ilman järjestelmiä ja tarkastuksia, joita se tarvitsee itseensä kohdistuvien riskien hallitsemiseksi;
f)
palveluntarjoaja panee täytäntöön toiminnan jatkuvuutta koskevat vaatimukset, jotka vastaavat niitä vaatimuksia, jotka keskusvastapuolen on täytettävä tämän asetuksen nojalla;
g)
keskusvastapuolella säilyy asiantuntemus ja resurssit, joita tarvitaan tarjottavien palvelujen sekä palveluntarjoajan organisatoristen valmiuksien ja omien varojen riittävyyden arvioimisessa, ulkoistettujen toimintojen tehokkaassa valvonnassa ja ulkoistamiseen liittyvien riskien hallinnassa, ja se valvoo kyseisiä toimintoja ja hallitsee kyseisiä riskejä jatkuvasti;
h)
keskusvastapuolella on suora pääsy ulkoistettuja toimintoja koskeviin olennaisiin tietoihin;
i)
palveluntarjoaja tekee toimivaltaisen viranomaisen kanssa ulkoistettuihin toimintoihin liittyvää yhteistyötä;
j)
palveluntarjoaja suojaa keskusvastapuolta, sen määritysosapuolia ja asiakkaita koskevat luottamukselliset tiedot tai, jos kyseinen palveluntarjoaja on sijoittautunut kolmanteen maahan, varmistaa, että kyseisen kolmannen maan tietosuojanormit tai osapuolten välisessä sopimuksessa vahvistetut tietosuojanormit ovat rinnastettavissa unionissa noudatettaviin tietosuojanormeihin.
▼M14
Keskusvastapuoli ei saa ulkoistaa riskienhallintaan liittyviä tärkeimpiä toimia ilman toimivaltaisen viranomaisen lupaa. Toimivaltaisen viranomaisen päätöksestä on annettava 19 artiklan mukainen kollegion lausunto.
▼B
2.
Toimivaltaisen viranomaisen on edellytettävä, että keskusvastapuoli selkeästi määrittää ja osoittaa omat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä palveluntarjoajan oikeudet ja velvollisuudet kirjallisessa sopimuksessa.
3.
Keskusvastapuolen on annettava pyynnöstä saataville kaikki tiedot, joita toimivaltainen viranomainen tarvitsee voidakseen arvioida, noudatetaanko ulkoistetuissa toimissa tätä asetusta.
2
LUKU
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat säännöt
36 artikla
Yleiset säännökset
1.
Tarjotessaan palveluja määritysosapuolilleen ja tarvittaessa niiden asiakkaille keskusvastapuolen on toimittava tasapuolisesti ja ammattimaisesti tällaisten määritysosapuolten ja asiakkaiden etujen ja järkevän riskienhallinnan mukaisesti.
2.
Keskusvastapuolella on oltava helposti saatavilla olevat, avoimet ja oikeudenmukaiset säännöt valitusten nopeaa käsittelyä varten.
37 artikla
Osapuolivaatimukset
1.
Keskusvastapuolen on vahvistettava tarvittaessa kustakin määritetystä tuotetyypistä määritysosapuolia varten osallistumisluokat ja osallistumisvaatimukset riskinarviointikomitean annettua lausuntonsa 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Osallistumisvaatimusten on oltava syrjimättömiä, avoimia ja objektiivisia sen varmistamiseksi, että keskusvastapuoleen pääsy on oikeudenmukaista ja avointa ja että määritysosapuolilla on riittävästi rahoitusvaroja ja toimintakapasiteettia täyttääkseen keskusvastapuoleen osallistumisesta johtuvat velvollisuudet. Pääsyä rajoittavat vaatimukset sallitaan ainoastaan, jos niillä pyritään hallitsemaan keskusvastapuoleen kohdistuvaa riskiä.
2.
Keskusvastapuolen on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan jatkuvasti, ja tällaisen arvioinnin kannalta olennaisten tietojen on oltava oikea-aikaisesti sen saatavilla. Keskusvastapuolen on tehtävä vähintään kerran vuodessa perusteellinen selvitys siitä, noudattavatko sen määritysosapuolet tätä artiklaa.
3.
Määritysosapuolilla, jotka määrittävät transaktioita asiakkaidensa puolesta, on oltava tähän toimintaan tarvittavat ylimääräiset rahoitusvarat ja toimintakapasiteetti. Keskusvastapuolen määritysosapuolia koskevissa säännöissä on sallittava, että se kerää asiaa koskevia perustietoja, jotta asiakkaille suunnattujen palvelujen tarjoamiseen liittyvät asiaankuuluvat riskikeskittymät voidaan tunnistaa ja jotta niitä voidaan valvoa ja hallinnoida. Määritysosapuolten on pyynnöstä ilmoitettava keskusvastapuolelle vaatimuksista ja järjestelyistä, joita ne soveltavat antaakseen asiakkailleen mahdollisuuden päästä käyttämään keskusvastapuolen palveluja. Vastuu siitä, että asiakkaat noudattavat velvollisuuksiaan, säilyy määritysosapuolilla.
4.
Keskusvastapuolella on oltava objektiiviset ja avoimet menettelyt sellaisten määritysosapuolten osallistumisen keskeyttämistä ja asianmukaista poistumista varten, jotka eivät enää täytä 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.
5.
Keskusvastapuoli voi kieltää 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttävien määritysosapuolten pääsyn ainoastaan silloin, kun kielto perustellaan asianmukaisesti ja kirjallisesti ja se perustuu kattavaan riskianalyysiin.
6.
Keskusvastapuoli voi asettaa määritysosapuolille erityisiä lisävelvoitteita, esimerkiksi velvoittaa ne osallistumaan maksukyvyttömän määritysosapuolen position huutokauppoihin. Lisävelvoitteiden on oltava oikeassa suhteessa kyseisen määritysosapuolen aiheuttamaan riskiin, eikä niillä saa rajoittaa osallistumista koskemaan tiettyjä määritysosapuolten luokkia.
38 artikla
Avoimuus
1.
Keskusvastapuolen ja sen määritysosapuolten on julkistettava tarjottaviin palveluihin liittyvät hinnat ja maksut. Niiden on julkistettava jokaisen erikseen suoritettavan palvelun hinnat ja maksut, mukaan luettuina alennukset ja hyvitykset sekä perusteet näiden vähennysten saamiseksi. Keskusvastapuolen on annettava määritysosapuolilleen ja tapauskohtaisesti niiden asiakkaille mahdollisuus päästä käyttämään tarjottuja erityispalveluja erikseen.
Keskusvastapuolen on kirjattava tarjottuja palveluja koskevat menot ja tulot erikseen ja ilmoitettava nämä tiedot toimivaltaiselle viranomaiselle.
2.
Keskusvastapuolen on ilmoitettava määritysosapuolille ja asiakkaille, mitä riskejä liittyy sen tarjoamiin palveluihin.
3.
Keskusvastapuolen on julkistettava määritysosapuolilleen ja toimivaltaiselle viranomaiselleen hintatiedot, joiden perusteella lasketaan sen määritysosapuoliin liittyvät vastuut päivän lopussa.
Keskusvastapuolen on julkistettava määrittämiensä transaktioiden määrät kunkin välinelajin osalta kokonaisuudessaan.
4.
Keskusvastapuolen on julkistettava viestintäprotokolliin liittyvät toiminnalliset ja tekniset vaatimukset, jotka kattavat sisällön ja viestimuodot, joita se käyttää viestintään kolmansien osapuolten kanssa, mukaan luettuna 7 artiklassa tarkoitetut toiminnalliset ja tekniset vaatimukset.
5.
Keskusvastapuolen on julkistettava kaikki määritysosapuolten tekemät 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten ja tämän artiklan 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten rikkomiset, paitsi jos toimivaltainen viranomainen arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan katsoo, että tällainen julkistaminen uhkaisi rahoitusvakautta tai markkinoiden luottamusta tai vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinoita tai aiheuttaisi suhteetonta vahinkoa osapuolille.
▼M12
6.
Keskusvastapuolen on annettava määritysosapuolilleen käyttöön simulointiväline, jonka avulla ne voivat määrittää bruttoperusteisesti sellaisen ylimääräisen alkuvakuuden määrän, jota keskusvastapuoli voi edellyttää, kun uusi transaktio määritetään. Tämän välineen käytön on oltava mahdollista ainoastaan suojatussa ympäristössä, eivätkä simuloinnin tulokset ole sitovia.
7.
Keskusvastapuolen on annettava määritysosapuolilleen tiedot käyttämistään alkuvakuusmalleista. Tietojen on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:
a)
niissä on selittävä selkeästi alkuvakuusmallin rakenne ja toiminta;
b)
niissä on kuvattava selkeästi alkuvakuusmallin keskeiset oletukset ja rajoitukset sekä olosuhteet, joissa nämä oletukset eivät ole enää voimassa;
▼B
39 artikla
Erottelu ja siirrettävyys
1.
Keskusvastapuolen on pidettävä erillisiä kirjausluetteloita ja tilejä, joiden perusteella se voi milloin tahansa viipymättä tunnistaa ylläpitämissään tileissä yhden määritysosapuolen tiliin ylläpidetyt omaisuuserät ja positiot toisen määritysosapuolen tiliin ylläpidetyistä omaisuuseristä ja positioista sekä omista omaisuuseristään.
2.
Keskusvastapuolen on tarjouduttava pitämään erillisiä kirjausluetteloita ja tilejä, joiden avulla jokainen määritysosapuoli voi tunnistaa keskusvastapuolen ylläpitämissä tileissä kyseisen määritysosapuolen omaisuuserät ja positiot määritysosapuolen asiakkaiden tiliin ylläpidetyistä omaisuuseristä ja positioista, jäljempänä ’yhteisasiakaserottelu’.
3.
Keskusvastapuolen on tarjouduttava pitämään erillisiä kirjausluetteloita ja tilejä, joiden avulla kukin määritysosapuoli voi tunnistaa selkeästi keskusvastapuolen ylläpitämissä tileissä tietyn asiakkaan tiliin ylläpidetyt omaisuuserät ja positiot muiden asiakkaiden tiliin ylläpidetyistä omaisuuseristä ja positioista, jäljempänä ’yksilöllinen asiakaserottelu’. Keskusvastapuolen on pyynnöstä tarjottava määritysosapuolille mahdollisuus avata lisää tilejä omalla nimellään tai asiakkaidensa puolesta.
4.
Määritysosapuolen on pidettävä erillisiä kirjausluetteloita ja tilejä, joiden perusteella se voi erottaa sekä keskusvastapuolen ylläpitämissä tileissä että omissa tileissään omaisuuseränsä ja positionsa määritysosapuolen asiakkaiden tiliin keskusvastapuolessa ylläpidetyistä omaisuuseristä ja positioista.
5.
Määritysosapuolen on tarjottava asiakkailleen vähintään mahdollisuus valita yhteisasiakaserottelun ja yksilöllisen asiakaserottelun välillä ja ilmoitettava niille kuhunkin vaihtoehtoon liittyvistä, 7 kohdassa tarkoitetuista suojan kustannuksista ja tasosta. Asiakkaan on vahvistettava valintansa kirjallisesti.
6.
Kun asiakas valitsee yksilöllisen asiakaserottelun, mahdolliset asiakkaan vaatimuksen ylittävät vakuudet on myös asetettava keskusvastapuolelle ja erotettava muiden asiakkaiden tai määritysosapuolten vakuuksista, eikä muille tileille kirjattuihin positioihin liittyvä tappion riski saa kohdistua niihin.
7.
Keskusvastapuolten ja määritysosapuolten on julkistettava tarjoamansa suojan tasot ja erottelun eri tasoihin liittyvät kustannukset ja tarjottava näitä palveluja kohtuullisin kaupallisin ehdoin. Erottelun eri tasoja koskevien tietojen on sisällettävä kuvaus tarjottujen erottelun tasojen tärkeimmistä oikeudellisista vaikutuksista, mukaan luettuna tiedot asiaankuuluvilla lainkäyttöalueilla sovellettavasta maksukyvyttömyyslainsäädännöstä.
8.
Keskusvastapuolella on oltava käyttöoikeus rahoitusvakuusjärjestelyistä 6 päivänä kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/47/EY (
17
) 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun rahoitusvakuusjärjestelyn kautta kerättyihin vakuuksiin tai maksukyvyttömyysrahastoon suoritettaviin maksuihin edellyttäen, että tällaisten järjestelyjen käytöstä määrätään sen toimintasäännöissä. Määritysosapuolen on vahvistettava kirjallisesti, että se hyväksyy toimintasäännöt. Keskusvastapuolen on julkistettava käyttöoikeus, jota on harjoitettava 47 artiklan mukaisesti.
9.
Vaatimus omaisuuserien ja positioiden erottelusta keskusvastapuolen ylläpitämissä tileissä täyttyy, jos:
a)
omaisuuserät ja positiot kirjataan erillisille tileille;
b)
eri tileille kirjattujen positioiden nettoutus on estetty;
c)
tilille kirjatut positiot kattaviin omaisuuseriin ei kohdistu jollekin toiselle tilille kirjattuihin positioihin liittyvää tappioiden riskiä.
10.
Omaisuuserillä tarkoitetaan positioiden kattamiseen tarkoitettua vakuutta, ja ne sisältävät oikeuden siirtää kyseistä vakuutta vastaavia omaisuuseriä tai vakuuden rahaksi muuttamisesta kertyneen tuoton, mutta eivät sisällä maksukyvyttömyysrahastoon suoritettavia maksuja.
▼M12
11.
Jäsenvaltioiden kansallinen maksukyvyttömyyslainsäädäntö ei saa estää keskusvastapuolta toimimasta 48 artiklan 5, 6 ja 7 kohdan mukaisesti tämän artiklan 2–5 kohdassa tarkoitettuihin tileihin kirjattujen omaisuuserien ja positioiden osalta.
▼B
3
LUKU
Vakavaraisuusvaatimukset
40 artikla
Riskienhallinta
Keskusvastapuolen on lähes reaaliaikaisesti mitattava ja arvioitava kuhunkin määritysosapuoleen liittyviä likviditeetti- ja luottoriskejään ja tarvittaessa sellaiseen toiseen keskusvastapuoleen liittyviä likviditeetti- ja luottoriskejään, jonka kanssa se on tehnyt yhteentoimivuusjärjestelyn. Keskusvastapuolella on oltava nopea ja syrjimätön pääsy olennaisiin hintatietolähteisiin, jotta se voi tehokkaasti mitata riskejään. Tämä on tehtävä kohtuullisin kustannuksin.
41 artikla
Vakuusvaatimukset
1.
Keskusvastapuolen on luottoriskejään rajoittaakseen määrättävä ja vaadittava vakuuksia ja kerättävä niitä määritysosapuoliltaan ja tarvittaessa sellaisilta keskusvastapuolilta, joiden kanssa se on tehnyt yhteentoimivuusjärjestelyt. Vakuusvaatimusten on oltava riittäviä kattamaan mahdolliset riskit, joita keskusvastapuoli arvioi esiintyvän kyseisten positioiden realisointiin saakka. Niiden on myös oltava riittäviä kattamaan asianmukaisella aikavälillä tappiot, joita aiheuttaa vähintään 99 prosenttia riskimuutoksista, ja niiden avulla on varmistettava, että keskusvastapuoli kattaa vastuunsa vakuuksilla kaikkien määritysosapuoliensa osalta ja tarvittaessa sellaisten keskusvastapuolten osalta, joiden kanssa se on tehnyt yhteentoimivuusjärjestelyt, ainakin päiväkohtaisesti. Keskusvastapuolen on säännöllisesti seurattava ja tarvittaessa korjattava vakuusvaatimustensa tasoa senhetkisen markkinatilanteen mukaan, ottaen huomioon tällaisista korjauksista aiheutuvat mahdolliset myötäsykliset vaikutukset.
2.
Vakuusvaatimuksia asettaessaan keskusvastapuolen on käytettävä malleja ja parametreja, jotka kuvaavat määritettävien tuotteiden riskiominaisuuksia ja joissa otetaan huomioon vakuuksien keräämisen aikaväli, markkinoiden likviditeetti sekä muutosten mahdollisuus transaktion aikana. Toimivaltainen viranomainen validoi kyseiset mallit ja parametrit, ja niistä annetaan lausunto 19 artiklan mukaisesti.
3.
Keskusvastapuolen on vaadittava ja kerättävä vakuudet päivän sisäisesti ainakin silloin, kun ylitetään ennalta määritellyt kynnysarvot.
4.
Keskusvastapuolen on vaadittava ja kerättävä vakuudet, jotka riittävät kattamaan sellaisista positioista aiheutuvat riskit, jotka on rekisteröity kussakin tilissä, joita ylläpidetään 39 artiklan mukaisesti erityisten rahoitusvälineiden osalta. Keskusvastapuoli voi laskea vakuusvaatimukset rahoitusvälinesalkun osalta edellyttäen, että tässä käytetty menetelmä on järkevä ja vahva.
5.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii pankkiviranomaista ja EKPJ:tä kuultuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään 1 kohdassa tarkoitetut asianmukaiset prosenttimäärät ja aikavälit realisointiaikaa ja historiallisen volatiliteetin laskentaa varten eri rahoitusvälinelajien osalta, ottaen huomioon tavoite vähentää myötäsyklisyyttä, ja ehdot, joiden mukaan 4 kohdassa tarkoitettuja salkun vakuusvaatimusten asettamiskäytäntöjä voidaan noudattaa.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
42 artikla
Maksukyvyttömyysrahasto
1.
Määritysosapuolistaan johtuvien luottoriskiensä rajoittamiseksi edelleen keskusvastapuolen on pidettävä yllä ennalta rahoitettua maksukyvyttömyysrahastoa kattaakseen tappiot, jotka ylittävät ne tappiot, jotka on katettava 41 artiklassa säädetyillä vakuusvaatimuksilla ja jotka johtuvat yhden tai useamman määritysosapuolen maksukyvyttömyydestä, mukaan luettuna maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen niitä vastaan.
Keskusvastapuolen on määritettävä vähimmäisrahamäärä, jota pienempi maksukyvyttömyysrahasto ei missään tapauksessa saa olla.
2.
Keskusvastapuolen on vahvistettava maksukyvyttömyysrahastoon suoritettavien maksujen vähimmäissuuruus sekä yksittäisten määritysosapuolten maksujen laskentaperusteet. Maksut on suhteutettava kunkin määritysosapuolen vastuisiin.
3.
Maksukyvyttömyysrahaston on annettava keskusvastapuolelle vähintään mahdollisuus kestää äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa sen määritysosapuolen maksukyvyttömyys, johon liittyvät sen kannalta suurimmat vastuut, tai toiseksi ja kolmanneksi suurimman määritysosapuolen maksukyvyttömyys, jos niihin liittyvien vastuiden kokonaismäärä on suurempi. Keskusvastapuolen on kehitettävä ennusteita, jotka pohjautuvat äärimmäisiin mutta mahdollisiin markkinaolosuhteisiin. Ennusteissa on otettava huomioon sellaiset ajanjaksot, jolloin volatiliteetti on ollut kaikkein suurinta niillä markkinoilla, joilla keskusvastapuoli tarjoaa palvelujaan, sekä useita mahdollisia tulevia ennusteita. Niissä on otettava huomioon rahoitusvarojen äkilliset myynnit ja markkinoiden likviditeetin nopea väheneminen.
4.
Keskusvastapuoli voi perustaa useampia maksukyvyttömyysrahastoja määrittämiänsä eri rahoitusvälinelajeja varten.
5.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa ja pankkiviranomaista kuultuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään tarkemmin 3 kohdassa tarkoitettujen äärimmäisten mutta mahdollisten markkinaolosuhteiden määrittelyn puitteet, joita olisi käytettävä määriteltäessä maksukyvyttömyysrahaston koko ja 43 artiklassa tarkoitetut muut rahoitusvarat.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
43 artikla
Muut rahoitusvarat
1.
Keskusvastapuolella on oltava käytettävissään riittävästi ennalta rahoitettuja rahoitusvaroja kattamaan mahdolliset tappiot, jotka ylittävät 41 artiklassa säädetyillä vakuusvaatimuksilla ja 42 artiklassa tarkoitetulla maksukyvyttömyysrahastolla katettavat tappiot. Ennalta rahoitettuihin rahoitusvaroihin on sisällyttävä tähän tarkoitukseen varatut keskusvastapuolen varat, niiden on oltava vapaasti keskusvastapuolen käytettävissä eikä niitä saa käyttää 16 artiklan mukaisesti vaaditun pääoman kattamiseen.
2.
Keskusvastapuolen on aina kyettävä kestämään 42 artiklassa tarkoitetun maksukyvyttömyysrahaston ja tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen muiden rahoitusvarojen avulla vähintään niiden kahden määritysosapuolen maksukyvyttömyys, joihin liittyy sen kannalta suurimmat vastuut äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa.
3.
Keskusvastapuoli voi vaatia määritysosapuolia, jotka eivät ole maksukyvyttömiä, antamaan lisävaroja jonkin toisen määritysosapuolen ollessa maksukyvytön. Keskusvastapuolen määritysosapuolilla on oltava rajalliset vastuut keskusvastapuolta kohtaan.
44 artikla
Likviditeettiriskien valvonta
1.
Keskusvastapuolella on aina oltava käytössään riittävä likviditeetti palvelujensa ja toimiensa suorittamiseksi. Tätä varten sen on hankittava tarvittavat luottolimiitit tai sillä on oltava vastaavat järjestelyt kattaakseen likviditeettitarpeensa siinä tapauksessa, että sen käytettävissä olevat rahoitusvarat eivät ole heti saatavilla. Määritysosapuoli, sen emoyritys tai tytäryritys saavat yhdessä tarjota enintään 25 prosenttia keskusvastapuolen tarvitsemista luottolimiiteistä.
Keskusvastapuolen on päivittäin laskettava mahdolliset likviditeettitarpeensa. Sen on otettava huomioon vähintään niiden kahden määritysosapuolen maksukyvyttömyydestä aiheutuva likviditeettiriski, joihin liittyy sen kannalta suurimmat vastuut.
2.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii asianomaisia viranomaisia ja EKPJ:n jäseniä kuultuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään tarkemmin hallinnointia koskevat puitteet sen likviditeettiriskin osalta, joka keskusvastapuolten on kestettävä 1 kohdan mukaisesti.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
45 artikla
Maksukyvyttömyysjärjestely
1.
Keskusvastapuolen on käytettävä maksukyvyttömän määritysosapuolen asettamat vakuudet ennen kuin tappioiden kattamiseen käytetään muita rahoitusvaroja.
2.
Jos maksukyvyttömän määritysosapuolen asettamat vakuudet eivät riitä kattamaan keskusvastapuolelle aiheutuneita tappioita, keskusvastapuolen on käytettävä maksukyvyttömän määritysosapuolen maksukyvyttömyysrahastoon suorittamaa maksua näiden tappioiden kattamiseen.
3.
Keskusvastapuoli ei saa käyttää sellaisten määritysosapuolten, jotka eivät ole maksukyvyttömiä, maksukyvyttömyysrahastoon suorittamia maksuja eikä muita 43 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitusvaroja ennen kuin se on käyttänyt maksukyvyttömän määritysosapuolen maksut.
4.
Keskusvastapuolen on käytettävä tähän tarkoitukseen varattuja omia varoja ennen niiden maksujen käyttämistä, joita määritysosapuolet, jotka eivät ole maksukyvyttömiä, ovat suorittaneet maksukyvyttömyysrahastoon. Keskusvastapuoli ei saa käyttää sellaisten määritysosapuolten, jotka eivät ole maksukyvyttömiä, asettamia vakuuksia kattamaan toisen määritysosapuolen maksukyvyttömyydestä johtuvia tappioita.
5.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii asianomaisia toimivaltaisia viranomaisia ja EKPJ:n jäseniä kuultuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään tarkemmin 4 kohdan mukaisesti käytettävien keskusvastapuolen omien varojen määrän laskenta- ja ylläpitomenetelmä.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
46 artikla
Vakuuksille asetettavat vaatimukset
1.
Keskusvastapuoli saa hyväksyä erittäin likvidejä vakuuksia, joihin liittyy mahdollisimman vähäinen luotto- ja markkinariski, kattamaan määritysosapuoliinsa liittyvät alkuperäiset ja voimassa olevat vastuut. Finanssialan ulkopuolisten vastapuolten tapauksessa keskusvastapuoli voi hyväksyä pankkitakauksia, kun ne otetaan huomioon laskettaessa määritysosapuolena toimivaan pankkiin liittyvää keskusvastapuolen riskiä. Sen on sovellettava omaisuuserien arvoihin asianmukaisia aliarvostuksia, joissa otetaan huomioon omaisuuserien arvon mahdollinen aleneminen niiden viimeisimmän arvonkorotuksen ja sen ajankohdan välillä, jolloin niiden realisointi kohtuullisen todennäköisesti tapahtuu. Sen on otettava huomioon markkinatoimijan maksukyvyttömyyden jälkeinen likviditeettiriski sekä tiettyihin omaisuuseriin liittyvä keskittymäriski, jotka voivat vaikuttaa riittävien vakuuksien ja asianmukaisten aliarvostusten määrittämiseen.
2.
Keskusvastapuoli voi tarvittaessa, jos se noudattaa riittävää varovaisuutta, hyväksyä johdannaissopimuksen tai rahoitusvälineen kohde-etuuden, josta kyseisen keskusvastapuolen vastuu johtuu, vakuudeksi, jolla sen vakuusvaatimukset katetaan.
3.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii pankkiviranomaista, järjestelmäriskikomiteaa ja EKPJ:tä kuultuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään tarkemmin:
a)
ne vakuustyypit, joita voitaisiin pitää erittäin likvideinä, kuten käteinen raha, kulta, valtionlainat ja korkealaatuiset yrityslainat sekä katetut joukkolainat;
b)
edellä 1 kohdassa tarkoitetut aliarvostukset; ja
c)
ehdot, joiden mukaisesti liikepankkitakaukset voidaan 1 kohdan nojalla hyväksyä vakuuksiksi.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
47 artikla
Sijoituspolitiikka
1.
Keskusvastapuoli saa sijoittaa rahoitusvaransa ainoastaan käteisvaroihin tai erittäin likvideihin rahoitusvälineisiin, joihin liittyy mahdollisimman vähäinen markkina- ja luottoriski. Keskusvastapuolen sijoitukset on voitava realisoida nopeasti siten, että kielteiset hintavaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä.
2.
Pääoman määrää, mukaan lukien keskusvastapuolen jakamattomat voitot ja rahastot, joita ei ole sijoitettu 1 kohdan mukaisesti, ei oteta huomioon 16 artiklan 2 kohtaa tai 45 artiklan 4 kohtaa sovellettaessa.
3.
Vakuuksiksi tai maksukyvyttömyysrahastoon maksuiksi asetetut rahoitusvälineet on mahdollisuuksien mukaan talletettava sellaisten arvopaperien selvitysjärjestelmien ylläpitäjien huostaan, jotka varmistavat täyden suojan kyseisille rahoitusvälineille. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää toimiluvan saaneiden rahoituslaitosten muita erittäin turvallisia järjestelyjä.
4.
Keskustavastapuolen käteistalletukset on tehtävä toimiluvan saaneiden rahoituslaitosten erittäin turvallisia järjestelyjä käyttäen tai vaihtoehtoisesti keskuspankkien pysyviä talletusjärjestelmiä tai keskuspankkien tarjoamia muita vastaavia välineitä käyttäen.
5.
Mikäli keskusvastapuoli tallettaa varoja kolmannelle osapuolelle, sen on varmistettava, että määritysosapuolille kuuluvat varat voidaan tunnistaa erillisinä keskusvastapuolelle kuuluvista varoista ja kyseiselle kolmannelle osapuolelle kuuluvista varoista erinimisten tilien avulla kolmannen osapuolen tilinpidossa tai muilla vastaavilla toimenpiteillä, joilla saavutetaan samantasoinen suoja. Rahoitusvälineiden on tarvittaessa oltava nopeasti keskusvastapuolen saatavilla.
6.
Keskusvastapuoli ei saa sijoittaa pääomaansa tai 41, 42, 43 tai 44 artiklassa säädettyjen vaatimusten perusteella saatuja rahamääriä omiin arvopapereihinsa tai emoyrityksensä tai tytäryrityksensä arvopapereihin.
7.
Keskusvastapuolen on sijoituspäätöksiä tehdessään otettava huomioon yksittäisiin velallisiin liittyvien luottoriskien kokonaismäärä ja varmistettava, että sen mihin tahansa yksittäiseen velalliseen liittyvä kokonaisriski pysyy hyväksyttävien keskittymärajojen sisäpuolella.
8.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii pankkiviranomaista ja EKPJ:tä kuultuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään tarkemmin rahoitusvälineet, joita voidaan pitää erittäin likvideinä ja joissa on 1 kohdassa tarkoitettu mahdollisimman vähäinen luotto- ja markkinariski, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut erittäin turvalliset järjestelyt ja 7 kohdassa tarkoitetut keskittymärajat.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
48 artikla
Maksukyvyttömyyttä koskevat menettelyt
1.
Keskusvastapuolella on oltava käytössään yksityiskohtaiset menettelyt, joita noudatetaan, kun määritysosapuoli ei noudata 37 artiklassa säädettyjä keskusvastapuolen osapuolivaatimuksia keskusvastapuolen asettamassa määräajassa eikä sen vahvistamien menettelyjen mukaisesti. Keskusvastapuolen on vahvistettava yksityiskohtaisesti menettelyt, joita noudatetaan silloin, kun keskusvastapuoli ei ole todennut määritysosapuolta maksukyvyttömäksi. Näitä menettelyitä tarkastellaan vuosittain uudelleen.
2.
Keskusvastapuolen on toteutettava viipymättä toimia rajoittaakseen maksukyvyttömyydestä johtuvat tappiot ja likviditeettipaineet, ja sen on varmistettava, että määritysosapuolen positioiden sulkeminen ei häiritse sen toimintaa tai altista määritysosapuolia, jotka eivät ole maksukyvyttömiä, tappioille, joita ne eivät voi ennakoida tai hallita.
3.
Jos keskusvastapuoli katsoo, että määritysosapuoli ei kykene täyttämään tulevia velvoitteitaan, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle ennen kuin maksukyvyttömyyttä koskeva menettely todetaan tai käynnistetään. Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä välitettävä tämä tieto arvopaperimarkkinaviranomaiselle, EKPJ:n asianomaisille jäsenille ja maksukyvyttömän määritysosapuolen valvonnasta vastaavalle viranomaiselle.
4.
Keskusvastapuolen on varmennettava, että sen soveltamat maksukyvyttömyyttä koskevat menettelyt ovat täytäntöönpanokelpoisia. Sen on toteutettava kaikki kohtuulliset toimet varmistaakseen, että sillä on oikeudelliset valtuudet realisoida maksukyvyttömän määritysosapuolen positiot ja siirtää tai realisoida maksukyvyttömän määritysosapuolen asiakkaiden positiot.
5.
Jos omaisuuserät ja positiot on kirjattu keskusvastapuolen kirjausluetteloissa ja tileissä maksukyvyttömän määritysosapuolen asiakkaan tiliin ylläpidetyiksi 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti, keskusvastapuolen on sopimuksella sitouduttava ainakin käynnistämään menettelyt maksukyvyttömän määritysosapuolen asiakkaiden tiliin ylläpitämien omaisuuserien ja positioiden siirtämiseksi kaikkien näiden asiakkaiden nimeämälle toiselle määritysosapuolelle heidän pyynnöstään ja ilman maksukyvyttömän määritysosapuolen suostumusta. Kyseinen toinen määritysosapuoli on velvollinen hyväksymään nämä omaisuuserät ja positiot vain, jos sillä on näiden asiakkaiden kanssa aiempi sopimussuhde, jonka nojalla se on sitoutunut hyväksymään ne. Jos siirtoa kyseiselle toiselle määritysosapuolelle ei ole jostain syystä tapahtunut keskusvastapuolen toimintasäännöissä yksilöidyn ennalta määrätyn siirtokauden kuluessa, keskusvastapuoli voi ryhtyä kaikkiin säännöissään sallittuihin toimenpiteisiin kyseisiin positioihin liittyvien riskiensä hallitsemiseksi aktiivisesti, mukaan lukien maksukyvyttömän määritysosapuolen asiakkaidensa tiliin ylläpitämien omaisuuserien ja positioiden realisointi.
6.
Jos omaisuuserät ja positiot on kirjattu keskusvastapuolen kirjausluetteloissa ja tileissä maksukyvyttömän määritysosapuolen asiakkaan tiliin ylläpidetyiksi 39 artiklan 3 kohdan mukaisesti, keskusvastapuolen on sopimuksella sitouduttava ainakin käynnistämään menettelyt maksukyvyttömän määritysosapuolen asiakkaan tiliin ylläpitämien omaisuuserien ja positioiden siirtämiseksi asiakkaan nimeämälle toiselle määritysosapuolelle asiakkaan pyynnöstä ja ilman maksukyvyttömän määritysosapuolen suostumusta. Kyseinen toinen määritysosapuoli on velvollinen hyväksymään nämä omaisuuserät ja positiot vain, jos sillä on tämän asiakkaan kanssa aiempi sopimussuhde, jonka nojalla se on sitoutunut hyväksymään ne. Jos siirtoa kyseiselle toiselle määritysosapuolelle ei ole jostain syystä tapahtunut keskusvastapuolen toimintasäännöissä yksilöidyn ennalta määrätyn siirtokauden kuluessa, keskusvastapuoli voi ryhtyä kaikkiin säännöissään sallittuihin toimenpiteisiin kyseisiin positioihin liittyvien riskiensä hallitsemiseksi aktiivisesti, mukaan lukien maksukyvyttömän määritysosapuolen asiakkaan tiliin ylläpitämien omaisuuserien ja positioiden realisointi.
7.
Asiakkaiden 39 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti tunnistettua vakuutta on käytettävä yksinomaan kattamaan heidän tiliinsä ylläpidetyt positiot. Keskusvastapuolen suorittaman määritysosapuolen maksukyvyttömyyden hallinnointimenettelyn päättämisen jälkeen keskusvastapuolelle mahdollisesti jäävä ylijäämä on palautettava välittömästi näille asiakkaille, jos ne ovat keskusvastapuolen tiedossa, tai muussa tapauksessa määritysosapuolelle sen asiakkaiden tiliin.
49 artikla
Mallien uudelleentarkastelu, stressitestaus ja toteumatestaus
▼M14
1.
Keskusvastapuolen on säännöllisesti tarkasteltava uudelleen malleja ja parametreja, jotka on otettu käyttöön sen vakuusvaatimusten, maksukyvyttömyysrahastoon suoritettavien maksujen, vakuuksille asetettavien vaatimusten ja muiden riskienhallintamekanismien laskemiseksi. Sen on testattava malleja tiukoilla ja usein toistettavilla stressitesteillä arvioidakseen niiden kestävyyttä äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa ja tehtävä toteumatestejä arvioidakseen käytettyjen menetelmien luotettavuutta. Keskusvastapuolen on hankittava itsenäinen validointi, ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle testien tuloksista ja annettava niiden validoida mallit ja parametrit 1 a, 1 b, 1 c, 1 d ja 1 e kohdan mukaisesti, ennen kuin se tekee niihin merkittäviä muutoksia.
Kollegio antaa seuraavien kohtien mukaisesti lausunnon hyväksytyistä malleista ja parametreista, myös niihin tehdyistä merkittävistä muutoksista.
Arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa, että Euroopan valvontaviranomaisille, EKPJ:lle ja yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle välitetään tiedot stressitestien tuloksista, jotta ne voivat arvioida keskusvastapuolten maksukyvyttömyyteen liittyviä rahoitusalan yritysten riskejä.
▼M14
1 a.
Jos keskusvastapuoli aikoo toteuttaa merkittävän muutoksen 1 kohdassa tarkoitettuihin malleihin ja parametreihin, sen on haettava toimivaltaiselta viranomaiselta ja arvopaperimarkkinaviranomaiselta kyseisen muutoksen validointia. Keskusvastapuolen on liitettävä suunnitellun muutoksen itsenäinen validointi hakemuksiinsa. Toimivaltaisen viranomaisen ja arvopaperimarkkinaviranomaisen on kummankin vahvistettava täydellisen hakemuksen vastaanottaminen keskusvastapuolelle.
1 b.
Toimivaltaisen viranomaisen ja arvopaperimarkkinaviranomaisen on kummankin tehtävä 50 työpäivän kuluessa täydellisten hakemusten vastaanottamisesta merkittävää muutosta koskeva riskinarviointi ja annettava niistä omat kertomuksensa 18 artiklan mukaisesti perustetulle kollegiolle.
1 c.
Kollegio antaa enemmistölausunnon 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti 30 työpäivän kuluessa 1 b kohdassa tarkoitettujen kertomusten vastaanottamisesta. Sen estämättä, mitä 1 e kohdassa säädetään väliaikaisesta hyväksymisestä, toimivaltainen viranomainen ei saa hyväksyä päätöstä malleja ja parametreja koskevien merkittävien muutosten validoinnin myöntämisestä tai epäämisestä, ennen kuin kollegio on antanut tällaisen lausunnon, paitsi jos kollegio ei ole antanut lausuntoa määräajassa.
1 d.
Toimivaltaisen viranomaisen ja arvopaperimarkkinaviranomaisen on kummankin annettava 90 työpäivän kuluessa 1 a kohdassa tarkoitettujen hakemusten vastaanottamisesta keskusvastapuolelle ja toisilleen kaikilta osin perusteltu kirjallinen ilmoitus siitä, onko validointi myönnetty vai evätty.
1 e.
Keskusvastapuoli ei saa hyväksyä mitään merkittävää muutosta 1 kohdassa tarkoitettuihin malleihin ja parametreihin ennen toimivaltaisen viranomaisensa ja arvopaperimarkkinaviranomaisen validointien saamista. Toimivaltainen viranomainen voi arvopaperimarkkinaviranomaisen suostumuksella sallia kyseisten mallien ja parametrien merkittävän muutoksen väliaikaisen hyväksymisen ennen niiden validointia, jos se on perusteltu asianmukaisesti.
▼B
2.
Keskusvastapuolen on säännöllisesti testattava maksukyvyttömyyttä koskevien menettelyjensä keskeisiä näkökohtia ja toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki määritysosapuolet ymmärtävät kyseiset menettelyt ja että ne ovat tehneet asianmukaiset järjestelyt voidakseen reagoida maksukyvyttömyystapaukseen.
3.
Keskusvastapuolen on julkistettava keskeiset tiedot riskienhallintamallistaan sekä oletukset, jotka on tehty 1 kohdassa tarkoitettujen stressitestien suorittamiseksi.
4.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii pankkiviranomaista, muita asianomaisia toimivaltaisia viranomaisia ja EKPJ:n jäseniä kuultuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään tarkemmin:
a)
testityypit, joita käytetään eri rahoitusvälinelajien ja erityyppisten sijoitussalkkujen osalta;
b)
määritysosapuolten tai muiden osapuolten osallistuminen testeihin;
e)
3 kohdassa tarkoitetut keskeiset tiedot.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
▼M14
5.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhtenäiset soveltamisedellytykset, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii EPV:tä, muita asianomaisia toimivaltaisia viranomaisia ja EJRK:n jäseniä kuultuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään edellytykset, joiden mukaisesti 1 kohdassa tarkoitettujen mallien ja parametrien muutokset katsotaan merkittäviksi.
Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 2 päivänä tammikuuta 2021.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
▼B
50 artikla
Toimitus
1.
Keskusvastapuolen on käytettävä keskuspankkirahaa transaktioidensa toimitukseen, jos se on mahdollista ja jos keskuspankkirahaa on saatavilla. Jos keskuspankkirahaa ei käytetä, on toteutettava toimia, joilla käteistoimitusriskejä rajoitetaan voimakkaasti.
2.
Keskusvastapuolen on selkeästi ilmoitettava rahoitusvälineiden toimittamiseen liittyvät velvollisuutensa, mukaan lukien se, onko se velvollinen toimittamaan tai vastaanottamaan rahoitusvälineen tai korvaako se osallistujille toimittamisen yhteydessä syntyneet tappiot.
3.
Jos keskusvastapuoli on velvollinen toimittamaan tai vastaanottamaan rahoitusvälineitä, sen on eliminoitava pääomariski noudattamalla toimittaminen maksua vastaan -periaatetta mahdollisimman pitkälle.
▼M1
4
LUKU
Asetuksessa (EU) N:o 575/2013 tarkoitetut laskelmat ja raportointi
50 a artikla
KCCP:n laskenta
►C1
1.
Sovellettaessa luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (
18
) 308 artiklaa keskusvastapuolen on laskettava
◄ tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti K
CCP kaikille sopimuksille ja liiketoimille, joiden osalta se harjoittaa selvitystoimintaa niiden kaikkien määritysosapuoltensa puolesta, jotka kuuluvat tietyn maksukyvyttömyysrahaston piiriin.
▼M13
2.
Keskusvastapuolen on laskettava oletettu pääoma seuraavasti:
jossa:
|
i
|
=
|
indeksi, joka kuvaa määritysosapuolta;
|
|
EADi
|
=
|
määritysosapuoleen i liittyvä keskusvastapuolen vastuuarvo, mukaan lukien määritysosapuolen omat liiketoimet keskusvastapuolen kanssa, määritysosapuolen takaamat asiakkaan liiketoimet ja kaikki keskusvastapuolen hallussa olevien vakuuksien arvot, myös näitä liiketoimia vastaan maksukyvyttömyysrahastoon ennakkoon rahastoitu määritysosapuolen osuus, joka liittyy arvostukseen sääntelynmukaisen raportointipäivän lopussa ennen päivän viimeisen vakuuspyynnön mukaisen vakuuden vaihtamista;
|
|
RW
|
=
|
20 prosentin riskipaino; ja
|
|
vakavaraisuussuhde
|
=
|
8 prosenttia.
|
▼M1
3.
Keskusvastapuolen on suoritettava 2 kohdassa edellytetty laskenta vähintään neljännesvuosittain tai useammin, jos toimivaltaiset viranomaiset niin edellyttävät niiltä keskusvastapuolen määritysosapuolilta, jotka ovat laitoksia.
4.
EPV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, joissa määritetään 3 kohdan mukaisesti seuraavat:
a)
2 kohdassa täsmennetyn laskelman esittämisväli ja päivämäärät;
b)
tilanteet, joissa määritysosapuolena toimivan laitoksen toimivaltainen viranomainen voi edellyttää, että laskenta esitetään ja raportointi tehdään useammin kuin a alakohdassa on tarkoitettu.
EPV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti.
▼M13
50 b artikla
KCCP:n laskentaa koskevat yleiset säännöt
Edellä olevan 50 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua KCCP:n laskentaa varten sovelletaan seuraavia säännöksiä:
a)
keskusvastapuolten on laskettava niiden vastuiden arvo, jotka niillä on määritysosapuoltensa osalta, seuraavasti:
i)
asetuksen (EU) N:o 575/2013 301 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa luetelluista sopimuksista ja liiketoimista aiheutuvien vastuiden osalta keskusvastapuolen on laskettava arvo mainitun asetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun 3 jaksossa vahvistetun menetelmän mukaisesti käyttämällä 10 pankkipäivän riskivakuusjaksoa;
ii)
asetuksen (EU) N:o 575/2013 301 artiklan 1 kohdan b alakohdassa luetelluista sopimuksista ja liiketoimista aiheutuvien vastuiden osalta keskusvastapuolen on laskettava arvo (EADi) seuraavalla kaavalla:
EADi = max{EBRMi – IMi – DFi; 0}
jossa:
|
i
|
=
|
indeksi, joka kuvaa määritysosapuolta;
|
|
EBRMi
|
=
|
vastuuarvo ennen riskin vähentämistä eli sama kuin keskusvastapuolella määritysosapuolen i osalta oleva vastuuarvo, joka aiheutuu kaikista kyseisen määritysosapuolen kanssa toteutetuista sopimuksista ja liiketoimista, jotka on laskettu ottamatta huomioon kyseisen määritysosapuolen asettamaa vakuutta;
|
|
IMi
|
=
|
määritysosapuolen i keskusvastapuolelle asettama alkumarginaali;
|
|
DFi
|
=
|
maksukyvyttömyysrahastoon ennakkoon rahastoitu määritysosapuolen i osuus.
|
Kaikki tämän kaavan arvot liittyvät arvostukseen päivän päättyessä ennen päivän viimeisen vakuuspyynnön mukaisen vakuuden vaihtamista;
iii)
asetuksen (EU) N:o 575/2013 301 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan kolmannessa virkkeessä tarkoitetuissa tilanteissa keskusvastapuolen on laskettava kyseisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettujen liiketoimien arvo tämän artiklan a alakohdan ii alakohdassa vahvistetun kaavan mukaisesti ja määritettävä EBRMi mainitun asetuksen kolmannen osan V osaston mukaisesti;
b)
asetuksen (EU) N:o 575/2013 soveltamisalaan kuuluvien laitosten osalta nettoutusryhmät ovat samat kuin mainitun asetuksen 272 artiklan 4 alakohdassa;
c)
jos keskusvastapuolella on yhteen tai useampaan keskusvastapuoleen liittyviä vastuita, sen on käsiteltävä tällaiset vastuut ikään kuin ne olisivat määritysosapuoliin liittyviä vastuita ja sisällytettävä kyseisiltä keskusvastapuolilta saatu mahdollinen vakuus tai niiltä saadut ennakkoon rahastoidut osuudet KCCP:n laskentaan;
d)
jos keskusvastapuolella on käytössä määritysosapuoltensa kanssa sitovat sopimusjärjestelyt, joiden ansiosta se voi käyttää osaa määritysosapuoliltaan saamastaan alkumarginaalista tai koko alkumarginaalin ikään kuin kyseessä olisivat ennakkoon rahastoidut osuudet, keskusvastapuolen on pidettävä kyseistä alkumarginaalia ennakkoon rahastoituna osuutena 1 kohdan mukaista laskentaa varten, eikä alkumarginaalina;
e)
jos vakuus koskee tiliä, joka sisältää useamman kuin yhden asetuksen (EU) N:o 575/2013 301 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tyyppisen sopimuksen tai liiketoimen, keskusvastapuolten on jaettava tapauksen mukaan määritysosapuoltensa tai asiakkaidensa asettama alkumarginaali suhteessa kyseisentyyppisten sopimusten ja liiketoimien EAD:ihin, jotka on laskettu tämän kohdan a alakohdan mukaisesti, ottamatta alkumarginaalia laskennassa huomioon;
f)
jos keskusvastapuolella on useampi kuin yksi maksukyvyttömyysrahasto, sen on suoritettava laskenta kunkin maksukyvyttömyysrahaston osalta erikseen;
g)
jos määritysosapuoli tarjoaa asiakkaille määrityspalveluja ja määritysosapuolen asiakkaiden liiketoimet ja vakuudet pidetään määritysosapuolen omasta liiketoiminnasta erillisillä alatileillä, keskusvastapuolten on laskettava EADi erikseen kullekin alatilille ja laskettava määritysosapuolen kokonais-EADi asiakkaiden alatilien EAD:iden ja määritysosapuolen oman liiketoiminnan alatilin EAD:n summana;
h)
jos f alakohtaa sovellettaessa DFi:tä ei jaeta asiakkaiden alatilien ja määritysosapuolen oman liiketoiminnan alatilien kesken, keskusvastapuolten on jaettava DFi alatilikohtaisesti sen mukaan, mikä on kyseisen alatilin alkumarginaalin osuus suhteessa määritysosapuolen asettamaan tai sen puolesta asetettuun alkumarginaaliin;
i)
keskusvastapuolet eivät saa suorittaa 50 a artiklan 2 kohdan mukaista laskentaa, jos maksukyvyttömyysrahasto kattaa ainoastaan käteistransaktiot.
Sovellettaessa tämän artiklan a alakohdan ii alakohtaa keskusvastapuolen on käytettävä asetuksen (EU) N:o 575/2013 223 artiklassa määritettyä menetelmää, johon kuuluu mainitun asetuksen 224 artiklassa vahvistettuja valvojan määrittämiä vakioarvon leikkauksia, vastuuarvon laskemiseksi.
▼M1
50 c artikla
Tietojen raportoiminen
1.
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 308 artiklan soveltamiseksi keskusvastapuolen on raportoitava seuraavat tiedot niille määritysosapuolilleen, jotka ovat laitoksia, ja niiden toimivaltaisille viranomaisille:
b)
ennakkoon rahastoitujen osuuksien summa (DFCM);
c)
se ennakkoon rahastoitujen taloudellisten resurssien määrä, jonka sen – lainsäädännön nojalla tai määritysosapuoltensa kanssa tekemiensä sopimusjärjestelyjen perusteella – edellytetään käyttävän kattamaan tappiot, jotka johtuvat sen yhden tai useamman määritysosapuolen maksukyvyttömyydestä, ennen kuin se käyttää muiden määritysosapuolten maksukyvyttömyysrahastoon rahastoimia osuuksia (DFCCP).
▼M13 —————
▼M1
Kun keskusvastapuolella on useampi kuin yksi maksukyvyttömyysrahasto, sen on raportoitava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot kunkin maksukyvyttömyysrahaston osalta erikseen.
2.
Keskusvastapuolen on ilmoitettava tiedot niille määritysosapuolilleen, jotka ovat laitoksia, vähintään neljännesvuosittain tai useammin, jos näiden määritysosapuolten toimivaltaiset viranomaiset niin edellyttävät.
3.
EPV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, joissa määritetään seuraavat seikat:
a)
yhdenmukainen malli 1 kohdassa määritettyä raportointia varten;
b)
2 kohdassa täsmennetyn raportoinnin esittämisväli ja päivämäärät;
c)
tilanteet, joissa määritysosapuolena toimivan laitoksen toimivaltainen viranomainen voi edellyttää, että raportointi tehdään useammin kuin b alakohdassa tarkoitetaan.
EPV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti.
50 d artikla
Tiettyjen tietojen, jotka keskusvastapuolen on määrä raportoida, laskenta
Sovellettaessa 50 c artiklaa sovelletaan seuraavia:
a)
jos keskusvastapuolen säännöissä määrätään, että keskusvastapuolen on käytettävä osa taloudellisista resursseistaan tai ne kokonaisuudessaan samanaikaisesti sen määritysosapuolten ennakkoon rahastoitujen osuuksien kanssa tavalla, joka tekee kyseisistä varoista selvityspuolen ennakkoon rahastoituja osuuksia vastaavia siltä osin, miten ne kattavat tappiot, joita keskusvastapuolelle aiheutuu yhden tai useamman sen määritysosapuolen maksukyvyttömyydestä, keskusvastapuolen on lisättävä vastaavat määrät näitä resursseja kokonaismäärään DFCM:
b)
jos keskusvastapuolen säännöissä määrätään, että keskusvastapuolen on käytettävä osa taloudellisista resursseistaan tai ne kokonaisuudessaan kattamaan tappionsa, jotka johtuvat yhden tai useamman sen määritysosapuolen maksukyvyttömyydestä, sen jälkeen kun sen maksukyvyttömyysrahaston varat ovat loppuneet mutta ennen kuin se pyytää määritysosapuoliltaan sopimuksessa sidottuja osuuksia, keskusvastapuolen on lisättävä vastaava näiden taloudellisten lisäresurssien määrä (
ennakkoon rahastoitujen osuuksien kokonaismäärään (DF):
.
▼M13 —————
▼B
V
OSASTO
YHTEENTOIMIVUUSJÄRJESTELYT
51 artikla
Yhteentoimivuusjärjestelyt
1.
Keskusvastapuoli voi tehdä yhteentoimivuusjärjestelyn toisen keskusvastapuolen kanssa, jos 52, 53 ja 54 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttyvät.
2.
Kun keskusvastapuoli tekee yhteentoimivuusjärjestelyn toisen keskusvastapuolen kanssa palvelujen tarjoamiseksi tietylle markkinapaikalle, sillä on oltava syrjimätön pääsy sekä tietoihin, joita se tarvitsee kyseiseltä markkinapaikalta saamiensa tehtävien suorittamiseen, mikäli keskusvastapuoli täyttää markkinapaikan laatimat toiminnalliset ja tekniset vaatimukset, että asianomaiseen selvitysjärjestelmään.
3.
Yhteentoimivuusjärjestelyn tekemisen tai 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun tietovirtaan tai selvitysjärjestelmään pääsyn saa evätä tai niitä saa rajoittaa suoraan tai välillisesti ainoastaan kyseisestä sopimuksesta tai pääsystä johtuvan riskin hallitsemiseksi.
52 artikla
Riskienhallinta
1.
Keskusvastapuolten, jotka tekevät yhteentoimivuusjärjestelyn, on
a)
otettava käyttöön asianmukaiset toimintatavat, menettelyt ja järjestelmät, joilla voidaan tehokkaasti tunnistaa, valvoa ja hallita kyseisestä järjestelystä aiheutuvia riskejä, jotta ne voivat täyttää velvollisuutensa oikea-aikaisesti;
b)
sovittava kunkin keskusvastapuolen oikeuksista ja velvollisuuksista, myös niiden suhteeseen sovellettavasta laista;
c)
tunnistettava luotto- ja likviditeettiriskit, valvottava niitä ja hallittava niitä tehokkaasti, jotta yhden keskusvastapuolen määritysosapuolen maksukyvyttömyys ei vaikuta yhteentoimivaan keskusvastapuoleen;
d)
tunnistettava yhteentoimivuusjärjestelystä mahdollisesti aiheutuvat keskinäiset sidossuhteet ja riippuvuudet, jotka voivat vaikuttaa määritysosapuolten keskittymiseen liittyviin luotto- ja likviditeettiriskeihin ja yhdistettyihin rahoitusvaroihin, sekä valvottava näitä sidossuhteita ja riippuvuuksia ja puututtava niihin.
Ensimmäisen alakohdan b alakohtaa sovellettaessa keskusvastapuolten on tarvittaessa käytettävä direktiivin 98/26/EY mukaisesti samoja sääntöjä, jotka koskevat ajankohtaa, jolloin siirtomääräykset tulevat niiden omiin järjestelmiin, sekä peruutusajankohtaa.
Ensimmäisen alakohdan c alakohtaa sovellettaessa sopimuksen ehdoissa on kuvattava menettely, jolla hallitaan maksukyvyttömyyden seurauksia, jos yksi keskusvastapuolista, joiden kanssa on tehty yhteentoimivuusjärjestely, on maksukyvytön.
Ensimmäisen alakohdan d alakohtaa sovellettaessa keskusvastapuolten on valvottava tiukasti määritysosapuolten vakuuksien edelleenkäyttöä sopimuksen puitteissa, jos niiden toimivaltaiset viranomaiset sen sallivat. Sopimuksissa on kuvattava, miten näitä riskejä käsitellään, ottaen huomioon riittävä kattavuus sekä leviämisvaaran rajoittamisen tarve.
2.
Jos riskienhallintamallit, joita keskusvastapuolet käyttävät kattamaan määritysosapuoliinsa liittyvät vastuunsa tai keskinäiset vastuunsa, ovat erilaiset, keskusvastapuolten on yksilöitävä kyseiset erot, arvioitava niistä mahdollisesti aiheutuvat riskit ja toteutettava toimenpiteitä, mukaan luettuna ylimääräisten rahoitusvarojen varmistaminen, joilla rajoitetaan niiden vaikutuksia yhteentoimivuusjärjestelyyn sekä niiden mahdollisia seurauksia leviämisriskien osalta ja varmistetaan, että kyseiset erot eivät vaikuta minkään keskusvastapuolen kykyyn hallita määritysosapuolen maksukyvyttömyyden seurauksia.
3.
Yhteentoimivuutta tai pääsyä pyytävä keskusvastapuoli vastaa 1 ja 2 kohdasta aiheutuvista liitännäiskuluista, ellei osapuolten välillä ole muuta sovittu.
53 artikla
Vakuuksien antaminen keskusvastapuolten välillä
1.
Keskusvastapuolen on erotettava selkeästi omaisuuserät ja positiot niiden keskusvastapuolten lukuun ylläpidetyissä tileissä, joiden kanssa se on tehnyt yhteentoimivuusjärjestelyn.
2.
Jos keskusvastapuoli, joka tekee yhteentoimivuusjärjestelyn toisen keskusvastapuolen kanssa, tarjoaa tälle toiselle keskusvastapuolelle ainoastaan alkuvakuudet panttioikeuteen perustuvan rahoitusvakuusjärjestelmän kautta, vakuuden saavalla keskusvastapuolella ei ole oikeutta käyttää puolestaan toisen keskusvastapuolen vakuuksia.
3.
Rahoitusvälineinä saatu vakuus talletetaan direktiivin 98/26/EY nojalla ilmoitettujen arvopaperien selvitysjärjestelmien ylläpitäjien haltuun.
4.
Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut omaisuuserät ovat vakuuden saavan keskusvastapuolen käytettävissä vain, jos se keskusvastapuoli, joka on antanut vakuuden yhteentoimivuusjärjestelyn puitteissa, on maksukyvytön.
5.
Mikäli keskusvastapuoli, joka on saanut vakuuden yhteentoimivuusjärjestelyn puitteissa, on maksukyvytön, 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu vakuus palautetaan välittömästi vakuuden antaneelle keskusvastapuolelle.
54 artikla
Yhteentoimivuusjärjestelyiden hyväksyminen
1.
Yhteentoimivuusjärjestelylle on saatava asianomaisten keskusvastapuolten toimivaltaisten viranomaisten ennakkohyväksyntä. Tällöin sovelletaan 17 artiklan mukaista menettelyä.
2.
Toimivaltaiset viranomaiset saavat hyväksyä yhteentoimivuusjärjestelyn vain, jos osallistuville keskusvastapuolille on myönnetty määritystä koskeva toimilupa 17 artiklan mukaisesti tai ne on tunnustettu 25 artiklan mukaisesti taikka niille on myönnetty toimilupa aiemman kansallisen lupajärjestelmän mukaisesti vähintään kolmen vuoden ajaksi ja jos 52 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttyvät ja tekniset edellytykset, joilla transaktiot määritetään sopimuksen ehtojen mukaisesti, mahdollistavat finanssimarkkinoiden moitteettoman ja asianmukaisen toiminnan eikä sopimus heikennä valvonnan tehokkuutta.
3.
Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että 2 kohdassa säädetyt vaatimukset eivät täyty, sen on perusteltava riskinarviointinsa kirjallisesti muille toimivaltaisille viranomaisille sekä asianomaisille keskusvastapuolille. Lisäksi sen on ilmoitettava asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jonka on annettava lausunto siitä, ovatko riskinarvioinnit pätevä syy yhteentoimivuusjärjestelyn epäämiselle. Arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunto on annettava kaikkien asianomaisten keskusvastapuolten saataville. Jos arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunto poikkeaa asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen arvioinnista, kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on harkittava kantaansa uudelleen ottaen huomioon arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon.
4.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on annettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti ohjeet tai suositukset, joiden tavoitteena on yhteentoimivuusjärjestelyiden yhdenmukainen, tehokas ja toimiva arviointi.
Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset kyseisiksi ohjeiksi tai suosituksiksi EKPJ:n jäseniä kuultuaan.
VI
OSASTO
KAUPPATIETOREKISTERIEN REKISTERÖINTI JA VALVONTA
1
LUKU
Kauppatietorekisterien rekisteröintiedellytykset ja -menettelyt
55 artikla
Kauppatietorekisterin rekisteröinti
1.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on rekisteröitävä kauppatietorekisteri 9 artiklan soveltamiseksi.
2.
Voidakseen tulla rekisteröidyksi tämän artiklan mukaisesti kauppatietorekisterin on oltava unioniin sijoittautunut oikeushenkilö ja täytettävä VII osastossa säädetyt vaatimukset.
3.
Kauppatietorekisterin rekisteröinti on voimassa koko unionin alueella.
4.
Rekisteröidyn kauppatietorekisterin on aina täytettävä rekisteröinnin edellytykset. Sen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikista rekisteröinnin edellytyksiin tehtävistä olennaisista muutoksista.
56 artikla
Rekisteröintihakemus
▼M12
1.
Sovellettaessa 55 artiklan 1 kohtaa kauppatietorekisterin on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle jompikumpi seuraavista:
b)
rekisteröinnin laajentamista koskeva hakemus, jos kauppatietorekisteri on jo rekisteröity asetuksen (EU) 2015/2365 III luvun mukaisesti.
▼B
2.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on 20 työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta arvioitava, onko hakemus täydellinen.
Jos hakemus ei ole täydellinen, arvopaperimarkkinaviranomaisen on asetettava määräaika, johon mennessä kauppatietorekisterin on toimitettava lisätietoja.
Kun arvopaperimarkkinaviranomainen on varmistunut siitä, että hakemus on täydellinen, sen on ilmoitettava tästä kauppatietorekisterille.
▼M12
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tämän artiklan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään
a)
edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun rekisteröintihakemuksen tiedot;
b)
edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun rekisteröinnin laajentamista koskevan yksinkertaistetun hakemuksen tiedot.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 18 päivänä kesäkuuta 2020.
Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
4.
Jotta voidaan varmistaa 1 kohdan yhtenäiset soveltamisedellytykset, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa täsmennetään
a)
1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun rekisteröintihakemuksen muoto;
b)
1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun rekisteröinnin laajentamista koskevan yksinkertaistetun hakemuksen muoto;
Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii ensimmäisen alakohdan b alakohdan osalta yksinkertaistetun muodon.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 18 päivänä kesäkuuta 2020.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.
▼B
57 artikla
Toimivaltaisille viranomaisille ilmoittaminen ja niiden kuuleminen ennen rekisteröintiä
1.
Jos rekisteröintiä hakeva kauppatietorekisteri on yhteisö, jolle sen sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on myöntänyt toimiluvan tai jonka se on rekisteröinyt, arvopaperimarkkinaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava asiasta tälle toimivaltaiselle viranomaiselle ja kuultava sitä ennen kauppatietorekisterin rekisteröintiä.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on vaihdettava kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen kauppatietorekisterin rekisteröimistä varten sekä sen valvomista varten, että yhteisö noudattaa rekisteröintiään tai toimilupansa myöntämistä koskevia edellytyksiä sijoittautumisjäsenvaltiossaan.
58 artikla
Hakemuksen tutkiminen
1.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on 40 työpäivän kuluessa 56 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta tutkittava rekisteröintihakemus sen perusteella, onko kauppatietorekisteri 78–81 artiklan mukainen, ja annettava kaikilta osin perusteltu rekisteröintipäätös tai päätös rekisteröinnin epäämisestä.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen 1 kohdan mukaisesti antama päätös tulee voimaan viidentenä työpäivänä sen jälkeen, kun se on annettu.
59 artikla
Rekisteröintiä koskevista arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksistä ilmoittaminen
1.
Kun arvopaperimarkkinaviranomainen on antanut rekisteröintipäätöksen tai päätöksen rekisteröinnin epäämisestä tai peruuttamisesta, sen on ilmoitettava asiasta kauppatietorekisterille viiden työpäivän kuluessa ja perusteltava samalla päätöksensä kaikilta osin.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava päätöksestään 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on ilmoitettava kaikista 1 kohdan mukaisesti tekemistään päätöksistä komissiolle.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on julkaistava verkkosivustollaan luettelo tämän asetuksen mukaisesti rekisteröidyistä kauppatietorekistereistä. Luettelo on saatettava ajan tasalle viiden työpäivän kuluessa siitä, kun päätös on tehty 1 kohdan nojalla.
60 artikla
61–63 artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käyttö
Arvopaperimarkkinaviranomaisen tai arvopaperimarkkinaviranomaisen virkamiehen tai arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttaman muun henkilön 61–63 artiklan mukaisesti saamia valtuuksia ei saa käyttää lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamisen vaatimiseen.
61 artikla
Tietojensaantia koskeva pyyntö
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyynnön tai päätöksen nojalla vaatia kauppatietorekistereitä ja asianomaisia kolmansia osapuolia, joille kauppatietorekisterit ovat ulkoistaneet operatiivisia toimintoja, antamaan kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen.
2.
Lähettäessään 1 kohdan mukaisen tietojensaantia koskevan pyynnön arvopaperimarkkinaviranomaisen on
a)
viitattava tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b)
ilmoitettava pyynnön tarkoitus;
c)
täsmennettävä, mitä tietoja pyydetään;
d)
asetettava määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e)
ilmoitettava henkilölle, jolta näitä tietoja pyydetään, että se ei ole velvollinen antamaan tietoja mutta jos se vastaa pyyntöön vapaaehtoisesti, annetut tiedot eivät saa olla virheellisiä ja harhaanjohtavia; ja
f)
ilmoitettava sakosta, josta 65 artiklassa yhdessä liitteessä I olevan IV jakson a kohdan kanssa säädetään sen varalta, että kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia.
3.
Vaatiessaan 1 kohdan mukaisesti toimittamaan tietoja päätöksen nojalla arvopaperimarkkinaviranomaisen on
a)
viitattava tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b)
ilmoitettava pyynnön tarkoitus;
c)
täsmennettävä, mitä tietoja pyydetään;
d)
asetettava määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e)
ilmoitettava uhkasakoista, joista 66 artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä tietoja ei toimiteta täydellisinä;
f)
ilmoitettava sakosta, josta 65 artiklassa yhdessä liitteessä I olevan IV jakson a kohdan kanssa säädetään sen varalta, että kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia; ja
g)
ilmoitettava oikeudesta hakea päätökseen muutosta arvopaperimarkkinaviranomaisen valituslautakunnalta ja oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 ja 61 artiklan mukaisesti.
4.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä tai näiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden ja oikeushenkilön asemaa vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat epätäydellisiä, virheellisiä tai harhaanjohtavia.
5.
Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viipymättä pyyntönsä tai päätöksensä jäljennöksen sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, joita tietojensaantipyyntö koskee, on kotipaikka tai johon ne ovat sijoittautuneet.
62 artikla
Yleiset tutkimukset
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia tarvittavia tutkimuksia. Tätä varten arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamilla virkamiehillä ja muilla henkilöillä on valtuudet
a)
tutkia kaikki asiakirjat, tiedot, menettelyt ja muu aineisto, joilla on merkitystä sen tehtävien hoidolle, riippumatta välineestä, jolle ne on tallennettu;
b)
ottaa tai hankkia oikeaksi todistettuja jäljennöksiä tai otteita tällaisista asiakirjoista, tiedoista, menettelyistä ja muusta aineistosta;
c)
pyytää keneltä tahansa 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulta henkilöltä tai sen edustajilta tai henkilöstöltä suullisia tai kirjallisia selvityksiä tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvistä tosiseikoista tai asiakirjoista ja tallentaa vastaukset;
d)
haastatella ketä tahansa muuta haastatteluun suostuvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tutkimuksen kohteeseen liittyvien tietojen keräämiseksi;
e)
vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen 1 kohdassa tarkoitettuja tutkimuksia suorittamaan valtuuttamien virkamiesten ja muiden henkilöiden on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa yksilöidään tutkimuksen kohde ja tarkoitus. Lisäksi valtuutuksessa on ilmoitettava uhkasakoista, joista 66 artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä asiakirjoja, tietoja, menettelyjä ja muuta aineistoa taikka vastauksia 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin ei anneta lainkaan tai niitä ei anneta täydellisinä, ja siinä on ilmoitettava myös sakoista, joista 65 artiklassa yhdessä liitteessä I olevan IV jakson b kohdan kanssa säädetään sen varalta, että 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia.
3.
Edellä 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen nojalla käynnistettyihin tutkimuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tutkimuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitettava 66 artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
4.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on hyvissä ajoin ennen tutkimusta annettava tieto tutkimuksesta ja sitä suorittamaan valtuutettujen henkilöiden henkilöllisyydestä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tutkimus on tarkoitus suorittaa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä avustettava kyseisiä valtuutettuja henkilöitä näiden tehtävien hoitamisessa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä myös osallistua tutkimuksiin.
▼M12
5.
Jos 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu puhelin- tai tietoliikennetietoja koskeva pyyntö edellyttää, että kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on haettava kansallisten sääntöjen mukaisesti oikeusviranomaisen lupaa, arvopaperimarkkinaviranomaisen on myös pyydettävä tällaista lupaa. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyytää tällaista lupaa turvaamistoimenpiteenä.
▼B
6.
Jos 5 kohdassa tarkoitettua lupaa pyydetään, kansallisen oikeusviranomainen tarkastaa, että arvopaperimarkkinaviranomaisen päätös on pätevä ja että suunnitellut pakkokeinot eivät ole tutkimusten kohteeseen nähden mielivaltaisia eivätkä liiallisia. Tarkastaessaan pakkokeinojen oikeasuhteisuutta kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudestaan ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 säädetyn menettelyn mukaisesti.
63 artikla
Paikalla tehtävät tarkastukset
▼M12
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen oikeushenkilöiden liiketiloissa, maa-alueilla tai kiinteistöissä kaikki tarpeelliset paikalla tehtävät tarkastukset. Jos tarkastuksen moitteeton ja tehokas suorittaminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen ilman ennakkoilmoitusta.
2.
Virkamiehet ja muut henkilöt, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut suorittamaan paikalla tehtävän tarkastuksen, voivat tulla arvopaperimarkkinaviranomaisen tekemän tutkimuspäätöksen kohteena olevien oikeushenkilöiden liiketiloihin, maa-alueille tai kiinteistöihin, ja heillä on kaikki 62 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valtuudet. Heillä on myös valtuudet sinetöidä kaikki liiketilat ja kirjanpito tai asiakirjat tarkastuksen ajaksi ja siinä laajuudessa kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi.
▼B
3.
Virkamiesten ja muiden henkilöiden, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut suorittamaan paikalla tehtävän tarkastuksen, on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa määritetään tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitetaan uhkasakoista, joista 66 artiklassa säädetään sen varalta, että asianomaiset henkilöt eivät suostu tarkastukseen. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on ilmoitettava tarkastuksesta hyvissä ajoin ennen sen suorittamista sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tarkastus on määrä suorittaa.
4.
Edellä 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen nojalla määrättyihin paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä päivä, jona tarkastus alkaa, ja ilmoitettava 66 artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Arvopaperimarkkinaviranomainen tekee kyseiset päätökset kuultuaan sen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista, jossa tarkastus on määrä suorittaa.
5.
Sen jäsenvaltion, jossa tarkastus on määrä suorittaa, toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten ja kyseisen viranomaisen valtuuttamien tai nimeämien henkilöiden on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä aktiivisesti avustettava arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamia virkamiehiä ja muita henkilöitä. Tätä varten heillä on 2 kohdassa säädetyt valtuudet. Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä myös osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin.
6.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös pyytää toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan puolestaan tässä artiklassa ja 62 artiklan 1 kohdassa säädettyjä erityisiä tutkimustehtäviä ja paikalla tehtäviä tarkastuksia. Tätä varten toimivaltaisilla viranomaisilla on samat tässä artiklassa ja 62 artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet kuin arvopaperimarkkinaviranomaisella.
7.
Jos arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamat virkamiehet ja muut mukana olevat henkilöt toteavat, että henkilö vastustaa tämän artiklan nojalla määrättyä tarkastusta, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava heille tarvittavaa apua ja pyydettävä tarvittaessa poliisin tai vastaavan lainvalvontaviranomaisen virka-apua, jotta he voivat suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen.
▼M12
8.
Jos 1 kohdassa tarkoitettu paikalla tehtävä tarkastus tai 7 kohdassa tarkoitettu virka-apu edellyttää, että kansallinen toimivaltainen viranomainen saa kansallisten sääntöjen mukaisesti oikeusviranomaisen luvan, arvopaperimarkkinaviranomaisen on myös pyydettävä tällaista lupaa. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyytää tällaista lupaa myös turvaamistoimenpiteenä.
▼B
9.
Jos 8 kohdassa tarkoitettua lupaa pyydetään, kansallinen oikeusviranomainen tarkastaa, että arvopaperimarkkinaviranomaisen päätös on pätevä ja että suunnitellut pakkokeinot eivät ole tutkimusten kohteeseen nähden mielivaltaisia eivätkä liiallisia. Tarkastaessaan pakkokeinojen oikeasuhteisuutta kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä. Tällainen yksityiskohtaisia selvityksiä koskeva pyyntö voi erityisesti liittyä niihin perusteisiin, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen epäilee tämän asetuksen rikkomista, samoin kuin epäillyn rikkomisen vakavuuteen ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallistumisen luonteeseen. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 säädetyn menettelyn mukaisesti.
64 artikla
Menettelysäännöt valvontatoimenpiteiden toteuttamiseksi ja sakkojen määräämiseksi
1.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa yhden tai useamman liitteessä I luetelluista rikkomisista, arvopaperimarkkinaviranomaisen on nimettävä arvopaperimarkkinaviranomaisen sisältä riippumaton tutkiva virkamies asiaa tutkimaan. Nimetty virkamies ei saa olla tai ole saanut olla suoraan tai välillisesti osallisena kyseisen kauppatietorekisterin valvonnassa tai rekisteröintimenettelyssä, ja hänen on tehtäviään suorittaessaan oltava arvopaperimarkkinaviranomaisesta riippumaton.
2.
Tutkiva virkamies tutkii väitetyt rikkomiset ottaen huomioon tutkimusten kohteena olevien henkilöiden esittämät huomiot ja esittää havainnoistaan täydellisen asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
Tutkiva virkamies voi tehtäviensä hoitamiseksi käyttää valtuutta pyytää tietoja 61 artiklan mukaisesti sekä valtuutta suorittaa tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia 62 ja 63 artiklan mukaisesti. Näitä valtuuksia käyttäessään tutkivan virkamiehen on noudatettava 60 artiklaa.
Tutkivalla virkamiehellä on tehtäviään hoitaessaan oikeus tutustua kaikkiin arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimiensa puitteissa keräämiin asiakirjoihin ja tietoihin.
3.
Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen ja ennen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston toimittamista arvopaperimarkkinaviranomaiselle tutkiva virkamies antaa tutkimusten kohteena olleille henkilöille tilaisuuden tulla kuulluiksi tutkimuksen kohteena olevista asioista. Tutkiva virkamies perustaa havaintonsa yksinomaan tosiseikkoihin, joista asianomaiset henkilöt ovat voineet esittää huomautuksensa.
Tämän artiklan mukaisten tutkimusten aikana on täysimääräisesti kunnioitettava asianomaisten henkilöiden puolustautumisoikeuksia.
▼M12
4.
Toimittaessaan 3 kohdassa tarkoitetun havainnot sisältävän asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaiselle tutkiva virkamies ilmoittaa tästä tutkimusten kohteena oleville henkilöille. Tällaisilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäisiin valmisteleviin asiakirjoihin.
▼B
5.
Tutkivan virkamiehen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston perusteella ja kuultuaan 67 artiklan mukaisesti tutkimusten kohteena olevia henkilöitä, jos nämä ovat sitä pyytäneet, arvopaperimarkkinaviranomainen päättää, ovatko tutkimusten kohteena olevat henkilöt syyllistyneet yhteen tai useampaan liitteessä I lueteltuun rikkomiseen, ja jos ovat, toteuttaa valvontatoimenpiteen 73 artiklan mukaisesti ja määrää sakon 65 artiklan mukaisesti.
6.
Tutkiva virkamies ei osallistu asian käsittelyyn arvopaperimarkkinaviranomaisessa eikä puutu muullakaan tavalla arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksentekoprosessiin.
7.
Komissio antaa lisää menettelysääntöjä sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan oikeuden käytöstä, mukaan luettuina puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, ajalliset säännökset ja sakkojen tai uhkasakkojen perimistä koskevat säännökset, sekä antaa yksityiskohtaiset säännöt seuraamusten määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisajoista.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut säännöt hyväksytään delegoiduilla säädöksillä 82 artiklan mukaisesti.
▼M12
8.
Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa asian asiaankuuluvien viranomaisten käsiteltäväksi tutkintaa ja mahdollisia syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, joiden se tietää saattavan sovellettavan lain mukaisesti täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomainen pidättäytyy määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa se on tietoinen siitä, että aiempi samanlaisen tosiseikan tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava päätös on tullut lainvoimaiseksi kansallisen lainsäädännön mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena.
▼B
65 artikla
Sakot
1.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 64 artiklan 5 kohdan mukaisesti, että kauppatietorekisteri on tahallisesti tai tuottamuksellisesti syyllistynyt johonkin liitteessä I lueteltuun rikkomiseen, se tekee päätöksen tämän artiklan 2 kohdan mukaisen sakon määräämisestä.
Kauppatietorekisterin suorittama rikkominen katsotaan tahallisesti tehdyksi, jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee objektiivisia tekijöitä, jotka osoittavat, että kauppatietorekisteri tai sen ylin johto toimi tarkoituksellisesti rikkomisen tehdessään.
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen sakkojen perusmäärät määritetään seuraavasti:
a)
liitteessä I olevan I jakson c alakohdassa, liitteessä I olevan II jakson c–g alakohdassa sekä liitteessä I olevan III jakson a ja b alakohdassa tarkoitettujen rikkomisten osalta sakkojen määrät ovat vähintään 10 000 euroa ja enintään
►M12
200 000 euroa ◄ ;
▼M12
b)
liitteessä I olevan I jakson a, b ja d–k alakohdassa ja liitteessä I olevan II jakson a, b ja h alakohdassa tarkoitettujen rikkomisten osalta sakkojen määrät ovat vähintään 5 000 euroa ja enintään 100 000 euroa;
▼M12
c)
liitteessä I olevassa IV jaksossa tarkoitettujen rikkomisten osalta sakkojen määrä on vähintään 5 000 euroa ja enintään 10 000 euroa.
▼B
Päättäessään, onko sakkojen perusmäärän oltava ensimmäisessä alakohdassa vahvistettujen rajojen ala-, keski- vai yläkohdassa, arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon kyseisen kauppatietorekisterin edellisen tilikauden liikevaihdon. Perusmäärän on oltava rajan alakohdassa niiden kauppatietorekisterien osalta, joiden vuotuinen liikevaihto on alle miljoona euroa, rajan keskikohdassa niiden kauppatietorekisterien osalta, joiden liikevaihto on 1–5 miljoonaa euroa, ja rajan yläkohdassa niiden kauppatietorekisterien osalta, joiden vuotuinen liikevaihto on yli 5 miljoonaa euroa.
3.
Edellä 2 kohdassa vahvistettuja perusmääriä mukautetaan tarvittaessa ottamalla huomioon raskauttavat tai lieventävät tekijät liitteessä II vahvistettujen asianmukaisten kertoimien mukaisesti.
Asianmukaisia raskauttavia kertoimia sovelletaan perusmäärään yksi kerrallaan. Jos sovelletaan useampaa kuin yhtä raskauttavaa kerrointa, perusmäärän ja kunkin yksittäisen raskauttavan kertoimen soveltamisesta saadun määrän välinen erotus lisätään perusmäärään.
Asianmukaisia lieventäviä kertoimia sovelletaan perusmäärään yksi kerrallaan. Jos sovelletaan useampaa kuin yhtä lieventävää kerrointa, perusmäärän ja kunkin yksittäisen lieventävän kertoimen soveltamisesta saadun määrän välinen erotus vähennetään perusmäärästä.
4.
Sen estämättä, mitä 2 ja 3 kohdassa säädetään, sakon määrä saa olla enintään 20 prosenttia kyseisen kauppatietorekisterin edellisen tilikauden liikevaihdosta, mutta jos kauppatietorekisteri on suoraan tai välillisesti hyötynyt rikkomisesta taloudellisesti, sakon määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseinen hyöty.
Jos kauppatietorekisterin teko tai laiminlyönti muodostaa useamman kuin yhden liitteessä I luetelluista rikkomisista, sovelletaan ainoastaan 2 ja 3 kohdan mukaisesti laskettua korkeampaa ja yhteen näistä rikkomisista liittyvää sakkoa.
66 artikla
Uhkasakot
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen määrää päätöksellä uhkasakkoja pakottaakseen
a)
kauppatietorekisterin lopettamaan rikkomisen 73 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla tehdyn päätöksen mukaisesti; tai
b)
61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön
i)
antamaan täydellisinä tiedot, joita on pyydetty 61 artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä;
ii)
suostumaan tutkimukseen ja erityisesti toimittamaan täydelliset asiakirjat, tiedot, menettelyt tai muun pyydetyn aineiston ja täydentämään ja oikaisemaan muita tietoja, jotka on toimitettu 62 artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä käynnistetyssä tutkimuksessa; tai
iii)
suostumaan 63 artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä määrättyyn paikalla tehtävään tarkastukseen.
2.
Uhkasakkojen on oltava tehokkaita ja oikeasuhteisia. Uhkasakkojen määrä määrätään kutakin viivästyspäivää kohden.
3.
Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, uhkasakkojen määrä on 3 prosenttia edeltävän tilikauden keskimääräisestä päivävaihdosta tai, luonnollisten henkilöiden ollessa kyseessä, 2 prosenttia edellisen kalenterivuoden keskimääräisestä päivätulosta. Se on laskettava uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen.
4.
Uhkasakko määrätään enintään kuuden kuukauden ajaksi arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen tiedoksi antamisesta. Tämän ajanjakson päätyttyä arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee toimenpidettä uudelleen.
67 artikla
Asianosaisten kuuleminen
▼M12
1.
Ennen 73 artiklan 1 kohdan mukaisen päätöksen ja 66 artiklan mukaisen uhkasakkoa koskevan päätöksen antamista arvopaperimarkkinaviranomainen antaa henkilöille, joita menettely koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa arvopaperimarkkinaviranomaisen toteamista seikoista. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista ne henkilöt, joita menettely koskee, ovat voineet esittää huomautuksensa.
Tämän kohdan ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta 73 artiklan 1 kohdan a, c ja d alakohdassa tarkoitettuihin päätöksiin, jos tarvitaan kiireellisiä toimia estämään merkittävän ja välittömän vahingon koituminen rahoitusjärjestelmälle tai estämään merkittävän ja välittömän vahingon koituminen finanssimarkkinoiden eheydelle, avoimuudelle, tehokkuudelle ja moitteettomalle toiminnalle, mukaan lukien kauppatietorekisteriin ilmoitettujen tietojen vakaus tai täsmällisyys. Siinä tapauksessa arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä välipäätöksen, ja se antaa asianomaisille henkilöille tilaisuuden tulla kuulluksi mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tehnyt päätöksensä.
▼B
2.
Menettelyissä on kunnioitettava täysin niiden henkilöiden puolustautumisoikeuksia, joita menettely koskee. Heillä on oikeus tutustua arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäisiin valmisteleviin asiakirjoihin.
68 artikla
Sakkojen ja uhkasakkojen julkistaminen, luonne, täytäntöönpano ja kohdentaminen
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa jokaisen sakon ja uhkasakon, joka on määrätty 65 ja 66 artiklan mukaisesti, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille. Tällainen julkistaminen ei saa sisältää asetuksessa (EY) N:o 45/2001 tarkoitettuja henkilötietoja.
2.
Edellä olevan 65 ja 66 artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia.
3.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää olla määräämättä sakkoja tai uhkasakkoja, se ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille sekä esittää päätöksensä syyt.
4.
Edellä olevan 65 ja 66 artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat täytäntöönpanokelpoisia.
Täytäntöönpanoon sovelletaan sen valtion säännöksiä lainkäytöstä riita-asioissa, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu. Täytäntöönpanomääräyksen antaa, tutkimatta muuta kuin täytäntöönpanoasiakirjan oikeaperäisyyden, viranomainen, jonka kunkin jäsenvaltion hallitus määrää tähän tehtävään ja josta se ilmoittaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja Euroopan unionin tuomioistuimelle.
Kun nämä muodollisuudet on hakijan vaatimuksesta täytetty, tämä voi hakea täytäntöönpanoa kansallisen oikeuden mukaisesti saattamalla asian suoraan toimivaltaisen elimen käsiteltäväksi.
Täytäntöönpanoa voidaan lykätä vain Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksellä. Asianomaisen jäsenvaltion tuomioistuinten toimivaltaan kuuluu kuitenkin tutkia, onko päätös pantu täytäntöön virheellisesti.
5.
Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.
69 artikla
Muutoksen hakeminen Euroopan unionin tuomioistuimelta
Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tutkiessaan valitukset päätöksistä, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen on määrännyt sakon tai uhkasakon. Se voi kumota sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.
70 artikla
Liitteen II muuttaminen
Finanssimarkkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi siirretään komissiolle valta antaa 82 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat toimenpiteitä liitteen II muuttamiseksi.
71 artikla
Rekisteröinnin peruuttaminen
1.
Rajoittamatta 73 artiklan soveltamista arvopaperimarkkinaviranomaisen on peruutettava kauppatietorekisterin rekisteröinti, jos kauppatietorekisteri
a)
nimenomaisesti luopuu rekisteröinnistä tai ei ole tarjonnut palveluja kuuden edellisen kuukauden aikana;
b)
on saanut rekisteröinnin virheellisten tietojen perusteella tai millä tahansa muilla epärehellisillä keinoilla;
c)
ei enää täytä rekisteröintinsä edellytyksiä.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava asianomaiselle 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle päätöksestään peruuttaa kauppatietorekisterin rekisteröinti.
3.
Jos sellaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa kauppatietorekisteri tarjoaa palvelujaan ja harjoittaa toimintaansa, katsoo, että jokin 1 kohdassa tarkoitetuista edellytyksistä on täyttynyt, se voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaista tutkimaan, täyttyvätkö kyseisen kauppatietorekisterin rekisteröinnin peruuttamista koskevat edellytykset. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää olla peruuttamatta kyseisen kauppatietorekisterin rekisteröintiä, sen on perusteltava päätöksensä kaikilta osin.
4.
Edellä 3 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on 22 artiklan mukaisesti nimetty viranomainen.
72 artikla
Valvontamaksut
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen veloittaa kauppatietorekistereiltä maksut tämän asetuksen mukaisesti ja 3 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti. Maksuilla on katettava kokonaan kauppatietorekisterien rekisteröinnistä ja valvonnasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuvat menot sekä korvattava mahdolliset kustannukset, joita toimivaltaisille viranomaisille voi aiheutua tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta, erityisesti 74 artiklan mukaisesta tehtävien siirtämisestä.
▼M12
2.
Kauppatietorekisteriltä veloitettavan maksun määrän on katettava kaikki kohtuulliset hallinnolliset kustannukset, joita arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuu sen rekisteröinnistä ja arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimista, ja sen on oltava oikeassa suhteessa kyseisen kauppatietorekisterin liikevaihtoon, rekisteröinnin tyyppiin ja arvopaperimarkkinaviranomaisen harjoittamaan valvontaan.
▼B
3.
Komissio antaa 82 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla se määrittelee tarkemmin maksujen lajin, maksujen kohteet, maksujen määrän ja maksutavan.
73 artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimenpiteet
1.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 64 artiklan 5 kohdan mukaisesti, että kauppatietorekisteri on syyllistynyt johonkin liitteessä I lueteltuun rikkomiseen, se tekee yhden tai useamman seuraavista päätöksistä:
a)
vaatii kauppatietorekisteriä lopettamaan rikkomisen;
b)
määrää sakkoja 65 artiklan mukaisesti;
c)
antaa julkisia ilmoituksia;
d)
viimeisenä keinona peruuttaa kauppatietorekisterin rekisteröinnin.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa 1 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä tehdessään huomioon rikkomisen luonteen ja vakavuuden seuraavien perusteiden osalta:
a)
rikkomisen kesto ja toistuvuus;
b)
onko rikkominen paljastanut vakavia tai järjestelmään liittyviä heikkouksia yrityksen menettelyissä tai hallintojärjestelmissä tai sisäisessä valvonnassa;
c)
onko rikkominen aiheuttanut rahoitusrikoksen tai helpottanut sitä tai muuten vaikuttanut siihen;
d)
onko rikkominen tapahtunut tahallisesti vai tuottamuksellisesti.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on annettava kaikki 1 kohdan mukaisesti tehdyt päätökset viipymättä tiedoksi asianomaiselle kauppatietorekisterille sekä ilmoitettava niistä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle. Sen on julkaistava kaikki tällaiset päätökset verkkosivustollaan kymmenen työpäivän kuluessa päätöksen tekopäivästä.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen julkistaessa päätöksensä ensimmäisen alakohdan mukaisesti sen on myös julkisesti ilmoitettava asianomaisen kauppatietorekisterin oikeudesta valittaa päätöksestä ja tapauksen mukaan siitä, että tuollainen valitus on tehty, mainiten samalla, että kyseisellä valituksella ei ole lykkäävää vaikutusta, sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen valituslautakunnan mahdollisuudesta keskeyttää riitautetun päätöksen soveltaminen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
74 artikla
Tehtävien siirtäminen arvopaperimarkkinaviranomaiselta toimivaltaisille viranomaisille
1.
Jos valvontatehtävän asianmukainen suorittaminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi siirtää määrättyjä valvontatehtäviä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan nojalla antamiensa ohjeiden mukaisesti. Kyseisiin määrättyihin valvontatehtäviin voi erityisesti kuulua valtuus esittää 61 artiklan mukaisia tietojensaantipyyntöjä sekä suorittaa 62 artiklan ja 63 artiklan 6 kohdan mukaisia tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomainen kuulee asianomaista toimivaltaista viranomaista ennen tehtävän siirtämistä. Tällainen kuuleminen koskee
a)
siirrettävän tehtävän laajuutta;
b)
tehtävän suorittamisen aikataulua; ja
c)
tarvittavien tietojen toimittamista arvopaperimarkkinaviranomaisen toimesta ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
3.
Komission 72 artiklan 3 kohdan nojalla antaman maksuja koskevan asetuksen mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomainen korvaa siirrettyjen tehtävien hoitamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle aiheutuneet kustannukset.
4.
Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä uudelleen asianmukaisin väliajoin. Tehtävien siirtäminen voidaan peruuttaa milloin tahansa.
5.
Tehtävien siirtäminen ei vaikuta arvopaperimarkkinaviranomaisen vastuuseen eikä rajoita arvopaperimarkkinaviranomaisen mahdollisuutta johtaa ja valvoa siirrettyä tehtävää. Tämän asetuksen mukaisia valvontatehtäviä, rekisteröintipäätökset, lopulliset arvioinnit ja rikkomisten seurantaa koskevat päätökset mukaan luettuina, ei saa siirtää.
2
LUKU
Suhteet kolmansiin maihin
75 artikla
Vastaavuus ja kansainväliset sopimukset
1.
Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksen, jossa todetaan, että kolmannen maan oikeudellisilla järjestelyillä ja valvontajärjestelyillä on varmistettu, että
a)
kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet kauppatietorekisterit noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia;
b)
kauppatietorekisterit ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanotoimien alaisia kyseisessä kolmannessa maassa; ja
c)
salassapitovelvollisuutta koskevat takeet ovat olemassa, mikä koskee myös niiden liikesalaisuuksien suojaa, jotka viranomaiset jakavat kolmansien osapuolten kanssa, ja nämä takeet vastaavat vähintään tässä asetuksessa vaadittua tasoa.
Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 86 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
2.
Komissio antaa tarvittaessa ja joka tapauksessa hyväksyttyään 1 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen neuvostolle suosituksia sellaisten kansainvälisten sopimusten neuvottelemisesta asiaankuuluvan kolmannen maan kanssa, jotka koskevat molemminpuolista oikeutta tutustua kyseiseen kolmanteen maahan sijoittautuneissa kauppatietorekistereissä oleviin johdannaissopimuksia koskeviin tietoihin ja näiden tietojen vaihtoa siten, että varmistetaan, että kaikki unionin viranomaisten, myös arvopaperimarkkinaviranomaisen, tehtäviensä hoitamiseen tarvitsemat tiedot ovat välittömästi ja jatkuvasti niiden saatavilla.
3.
Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tekemisen jälkeen ja niiden mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomaisen on vahvistettava järjestelyt, joita sovelletaan yhteistyöhön asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Järjestelyissä on määritettävä tarkemmin ainakin
a)
mekanismi, jolla tietoja vaihdetaan yhtäältä arvopaperimarkkinaviranomaisen ja tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitavien unionin muiden viranomaisten sekä toisaalta asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten välillä; ja
b)
valvontatoiminnan koordinointia koskevat menettelyt.
4.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on sovellettava asetusta (EY) N:o 45/2001, kun on kyse henkilötietojen luovuttamisesta kolmanteen maahan.
76 artikla
Yhteistyöjärjestelyt
Sellaisten kolmansien maiden asianomaiset viranomaiset, joiden lainkäyttöalueelle ei ole sijoittautunut kauppatietorekisteriä, voivat ottaa yhteyden arvopaperimarkkinaviranomaiseen vahvistaakseen yhteistyöjärjestelyt tietojen saamiseksi unionin kauppatietorekistereissä olevista johdannaissopimuksista.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi vahvistaa näiden asianomaisten viranomaisten kanssa yhteistyöjärjestelyt, jotka koskevat sellaisten tietojen saamista unionin kauppatietorekistereissä olevista johdannaissopimuksista, joita nämä viranomaiset tarvitsevat täyttääkseen velvollisuutensa ja toimeksiantonsa, edellyttäen, että salassapitovelvollisuutta koskevat takeet ovat olemassa, mihin kuuluu myös se, että viranomaiset suojaavat liikesalaisuudet, jotka ne jakavat kolmansien osapuolten kanssa.
▼M12
76 a artikla
Keskinäinen suora tiedonsaanti
1.
Silloin, kun se on tarpeen tehtävien hoitamiseksi, sellaisten kolmansien maiden asiaankuuluvilla viranomaisilla, joihin yksi tai useampi kauppatietorekisteri on sijoittautunut, on oltava suora pääsy unioniin sijoittautuneissa kauppatietorekistereissä oleviin tietoihin edellyttäen, että komissio on antanut asiaa koskevan täytäntöönpanosäädöksen 2 kohdan mukaisesti.
2.
Kun tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut viranomaiset ovat esittäneet pyynnön, komissio voi antaa 86 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään, täyttääkö sen kolmannen maan oikeudellinen kehys, jonka viranomainen on esittänyt pyynnön, kaikki seuraavat edellytykset:
a)
kyseiseen kolmanteen maahan sijoittautuneilla kauppatietorekistereillä on asianmukainen toimilupa;
b)
kauppatietorekisterit ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon alaisia kyseisessä kolmannessa maassa;
c)
salassapitovelvollisuutta koskevat takeet ovat olemassa, mukaan lukien takeet siitä, että viranomaiset suojaavat liikesalaisuudet, jotka ne jakavat kolmansien osapuolten kanssa, ja nämä takeet vastaavat vähintään tässä asetuksessa säädettyjä takeita;
d)
kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneisiin kauppatietorekistereihin sovelletaan oikeudellisesti sitovaa ja täytäntöönpanokelpoista velvoitetta antaa 81 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille tahoille suora ja välitön pääsy tietoihin.
▼B
77 artikla
Kauppatietorekisterien tunnustaminen
1.
Kolmanteen maahan sijoittautunut kauppatietorekisteri voi tarjota palveluja ja suorittaa toimintoja unioniin sijoittautuneille yhteisöille 9 artiklan soveltamiseksi vasta sen jälkeen, kun arvopaperimarkkinaviranomainen on tunnustanut sen 2 kohdan mukaisesti.
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kauppatietorekisterin on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle tunnustamista koskeva hakemus kaikkine tarvittavine tietoineen, mukaan lukien vähintään tiedot, joita tarvitaan sen tarkistamiseen, että kauppatietorekisteri on saanut toimiluvan ja että sitä valvotaan tehokkaasti sellaisessa kolmannessa maassa,
a)
jonka osalta komissio on tunnustanut 75 artiklan 1 kohdan mukaisella täytäntöönpanosäädöksellä, että maalla on vastaava ja täytäntöönpanokelpoinen sääntely- ja valvontakehys;
b)
joka on tehnyt unionin kanssa 75 artiklan 2 kohdan mukaisen kansainvälisen sopimuksen; ja
c)
joka on toteuttanut 75 artiklan 3 kohdan mukaiset yhteistyöjärjestelyt, joilla varmistetaan, että kaikki tarvittavat tiedot ovat välittömästi ja jatkuvasti unionin viranomaisten, myös arvopaperimarkkinaviranomaisen, saatavilla.
Arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi 30 työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta, sisältääkö se kaikki tarvittavat tiedot. Jos hakemus ei ole täydellinen, arvopaperimarkkinaviranomaisen on asetettava määräaika, johon mennessä tunnustamista hakevan kauppatietorekisterin on toimitettava lisätietoja.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on annettava tunnustamista hakevalle kauppatietorekisterille 180 työpäivän kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä perusteltu kirjallinen ilmoitus siitä, onko tunnustaminen myönnetty vai evätty.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on julkaistava verkkosivustollaan luettelo tämän asetuksen mukaisesti tunnustetuista kauppatietorekistereistä.
VII
OSASTO
KAUPPATIETOREKISTEREITÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET
78 artikla
Yleiset vaatimukset
1.
Kauppatietorekisterillä on oltava vahvat päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyt, joihin sisältyvät selkeä organisaatiorakenne, jossa vastuualueet on määritelty yksityiskohtaisesti, avoimesti ja kattavasti, sekä riittävät sisäisen valvonnan menetelmät, mukaan luettuina luotettavat hallinto- ja laskentamenetelmät, joilla estetään kaikenlainen luottamuksellisten tietojen ilmaiseminen.
2.
Kauppatietorekisterin on pidettävä yllä ja käytettävä tehokkaita kirjallisia organisaatio- ja hallintojärjestelyjä havaitakseen ja käsitelläkseen mahdollisia eturistiriitoja, jotka koskevat sen johtoa, työntekijöitä tai muita heihin merkittävän sidonnaisuuden vuoksi suoraan tai välillisesti yhteydessä olevia henkilöitä.
3.
Kauppatietorekisterin on omaksuttava asianmukaiset toimintatavat ja menettelyt, jotka riittävät varmistamaan, että kyseinen kauppatietorekisteri, mukaan lukien sen johto ja työntekijät, noudattavat kaikkia tämän asetuksen säännöksiä.
4.
Kauppatietorekisterin on pidettävä yllä ja käytettävä asianmukaista organisaatiorakennetta, jolla varmistetaan sen palvelujen tarjoamisen ja toiminnan harjoittamisen jatkuvuus ja säännönmukaisuus. Sen on käytettävä tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhteisia järjestelmiä, voimavaroja ja menettelyjä.
5.
Jos kauppatietorekisteri tarjoaa oheispalveluja, esimerkiksi kauppojen vahvistamista, kauppojen täsmäytystä, luottovastuutapahtumapalvelua taikka salkkujen täsmäytys- tai tiivistämispalveluja, kauppatietorekisterin on säilytettävä kyseiset oheispalvelut operatiivisesti erillään kauppatietorekisterin keskitetystä, johdannaisia koskevien tietojen keruu- ja ylläpitotehtävästä.
6.
Kauppatietorekisterin ylimmän johdon ja sen hallituksen jäsenten on oltava riittävän hyvämaineisia ja kokeneita kyseisen kauppatietorekisterin järkevän ja vakaan hoidon varmistamiseksi.
7.
Kauppatietorekisterin vaatimusten, jotka koskevat 9 artiklassa vahvistetun ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien yritysten pääsyä kyseiseen rekisteriin, on oltava objektiiviset, syrjimättömät ja julkiset. Kauppatietorekisterin on annettava palveluntarjoajille syrjimätön pääsy kauppatietorekisterissä oleviin tietoihin sillä edellytyksellä, että asianomaiset vastapuolet ovat antaneet suostumuksensa. Pääsyä rajoittavat vaatimukset sallitaan ainoastaan, jos niillä pyritään hallitsemaan kauppatietorekisterin ylläpitämiin tietoihin kohdistuvaa riskiä.
8.
Kauppatietorekisterin on julkistettava tämän asetuksen mukaisesti tarjottaviin palveluihin liittyvät hinnat ja maksut. Sen on julkistettava jokaisen erikseen suoritettavan palvelun hinnat ja maksut, mukaan luettuina alennukset ja hyvitykset sekä perusteet näiden vähennysten saamiseksi. Sen on annettava raportoivien yhteisöjen päästä käyttämään erityispalveluja erikseen. Kauppatietorekisterin veloittamien hintojen ja maksujen on oltava sidoksissa kustannuksiin.
▼M12
9.
Kauppatietorekisterin on otettava käyttöön seuraavat menettelyt ja käytänteet:
a)
menettelyt, joilla tiedot täsmäytetään tehokkaasti kauppatietorekisterien välillä;
b)
menettelyt, joilla tarkistetaan ilmoitettujen tietojen täydellisyys ja oikeellisuus;
c)
käytänteet, jotka koskevat tietojen asianmukaista siirtoa muille kauppatietorekistereille 9 artiklassa tarkoitettujen vastapuolten tai keskusvastapuolten pyynnöstä tai jos se on muuten tarpeen.
10.
Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tämän artiklan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään
a)
menettelyt tietojen täsmäyttämiseksi kauppatietorekisterien välillä;
b)
menettelyt, joita kauppatietorekisterin on noudatettava sen tarkistamiseksi, että raportoiva vastapuoli tai tiedot ilmoittava yhteisö täyttää ilmoitusvelvollisuudet, sekä menettelyt 9 artiklan mukaisesti ilmoitettavien tietojen täydellisyyden ja oikeellisuuden tarkistamiseksi.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 18 päivänä kesäkuuta 2020.
Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
▼B
79 artikla
Toimintavarmuus
1.
Kauppatietorekisterin on yksilöitävä toiminnallisen riskin lähteet ja saatettava ne mahdollisimman vähäisiksi kehittämällä asianmukaisia järjestelmiä, tarkastuksia ja menettelyjä. Järjestelmien on oltava luotettavia ja turvallisia, ja niissä on oltava riittävästi kapasiteettia vastanotettujen tietojen käsittelemiseen.
2.
Kauppatietorekisterin on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön asianmukaiset liiketoiminnan jatkuvuutta koskevat toimintapolitiikka ja palautumissuunnitelma, joiden tavoitteena on varmistaa kauppatietorekisterin toimintojen säilyminen, toiminnan nopea palautuminen ja kauppatietorekisterin velvollisuuksien täyttäminen, sekä ylläpidettävä niitä. Suunnitelmaan on sisällyttävä ainakin varmuuskopiointijärjestelyjen käyttöönotto.
3.
Kauppatietorekisterin, jonka rekisteröinti on peruutettu, on varmistettava asianmukainen korvattavuus, mukaan luettuna tietojen siirto muille kauppatietorekistereille ja raportoinnin suuntaaminen uudelleen muille kauppatietorekistereille.
80 artikla
Tietojen turvaaminen ja rekisteröinti
1.
Kauppatietorekisterin on varmistettava 9 artiklan mukaisesti vastaanotettujen tietojen luottamuksellisuus, eheys ja suojaaminen.
2.
Kauppatietorekisteri voi käyttää tämän asetuksen nojalla saamiaan tietoja kaupallisiin tarkoituksiin vain, jos asianomaiset vastapuolet ovat antaneet suostumuksensa.
3.
Kauppatietorekisterin on viipymättä rekisteröitävä 9 artiklan mukaisesti vastaanotetut tiedot ja säilytettävä niitä vähintään kymmenen vuoden ajan asianomaisten sopimusten päättymisen jälkeen. Sen on käytettävä nopeita ja tehokkaita rekisterinpitomenettelyjä rekisteröityjä tietoja koskevien muutosten dokumentoimiseksi.
4.
Kauppatietorekisterin on laskettava positiot 9 artiklan mukaisesti ilmoitettujen johdannaissopimusten tietojen perusteella johdannaislajin ja raportoivan yhteisön mukaan.
5.
Kauppatietorekisterin on sallittava se, että sopimuspuolet pääsevät kyseistä sopimusta koskeviin tietoihin ja voivat oikaista niitä viipymättä.
▼M12
5 a.
Kauppatietorekisterin on pyydettäessä annettava vastapuolille, joita ei vaadita ilmoittamaan tietoja OTC-johdannaissopimuksistaan 9 artiklan 1 a–1 d kohdan mukaisesti, sekä vastapuolille ja keskusvastapuolille, jotka ovat siirtäneet ilmoitusvelvollisuutensa 9 artiklan 1 f kohdan mukaisesti, pääsy niiden puolesta ilmoitettuihin tietoihin.
▼B
6.
Kauppatietorekisterin on toteutettava kaikki kohtuulliset toimet estääkseen järjestelmiinsä sisältyvien tietojen väärinkäytön.
Luonnollinen henkilö, jolla on merkittävä sidonnaisuus kauppatietorekisteriin, tai oikeushenkilö, jolla on emo- tai tytäryrityssuhde kauppatietorekisterin kanssa, ei saa käyttää kauppatietorekisterin rekisteröimiä luottamuksellisia tietoja kaupalliseen tarkoitukseen.
81 artikla
Avoimuus ja tietojen saatavuus
1.
Kauppatietorekisterin on säännöllisesti ja helposti saavutettavissa olevalla tavalla julkaistava sille ilmoitettujen sopimusten kokonaispositiot johdannaislajeittain.
2.
Kauppatietorekisterin on kerättävä ja ylläpidettävä tietoja ja varmistettava, että 3 kohdassa tarkoitetuilla tahoilla on suora ja välitön pääsy kaikkiin niihin johdannaissopimusten tietoihin, joita ne tarvitsevat täyttääkseen velvollisuutensa ja toimeksiantonsa.
▼M7
3.
Kauppatietorekisterin on annettava tarpeelliset tiedot seuraavien tahojen saataville, jotta ne voivat toteuttaa tehtävänsä ja toimeksiantonsa:
a)
arvopaperimarkkinaviranomainen;
c)
vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen;
e)
niitä keskusvastapuolia valvova toimivaltainen viranomainen, joilla on pääsy kauppatietorekistereihin;
f)
ilmoitettavien sopimusten markkinapaikkoja valvova toimivaltainen viranomainen;
g)
EKPJ:n asiaankuuluvat jäsenet, mukaan lukien EKP sen hoitaessa tehtäviään yhteisen valvontamekanismin puitteissa neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (
19
) mukaisesti;
h)
sellaisen kolmannen maan asianomaiset viranomaiset, joka on tehnyt unionin kanssa 75 artiklassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen;
i)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/25/EY (
20
) 4 artiklan nojalla nimitetyt valvontaviranomaiset;
j)
asiaankuuluvat unionin arvopaperi- ja markkinaviranomaiset, joiden valvontavastuut ja -tehtävät kattavat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat sopimukset, markkinat, osallistujat ja kohde-etuudet;
k)
kolmannen maan asianomaiset viranomaiset, jotka ovat tehneet arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa 76 artiklassa tarkoitetun yhteistyöjärjestelyn;
l)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 713/2009 (
21
) perustettu energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto;
m)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU (
22
) 3 artiklan mukaisesti nimetyt kriisinratkaisuviranomaiset;
n)
asetuksella (EU) N:o 806/2014 perustettu kriisinratkaisuneuvosto;
o)
asetusten (EU) N:o 1024/2013 ja (EU) N:o 909/2014 sekä direktiivien 2003/41/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU ja 2014/65/EU mukaiset toimivaltaiset viranomaiset tai kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ja direktiivin 2009/138/EY mukaiset valvontaviranomaiset;
p)
tämän asetuksen 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti nimetyt toimivaltaiset viranomaiset;
▼M12
q)
kolmannen maan asiaankuuluvat viranomaiset, joiden osalta on annettu täytäntöönpanosäädös 76 a artiklan nojalla.
▼M4
Kauppatietorekisterin on toimitettava tiedot toimivaltaisille viranomaisille asetuksen (EU) No 600/2014 (
23
) 26 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.
▼B
4.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on jaettava tiedot muiden asianomaisten unionin viranomaisten kanssa, jotka tarvitsevat niitä tehtäviensä hoitamiseen.
▼M12
5.
Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii EKPJ:n jäseniä kuultuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään
a)
tiedot, jotka on julkaistava tai asetettava saataville 1 ja 3 kohdan mukaisesti;
b)
1 kohdassa tarkoitettujen tietojen julkaisutiheys;
c)
toimintaa koskevat standardit, joita tarvitaan kauppatietorekisterien tietojen kokoamiseksi ja vertailemiseksi ja jotta 3 kohdassa tarkoitetuilla tahoilla on pääsy tietoihin;
d)
ehdot ja edellytykset, järjestelyt ja vaadittavat asiakirjat, joiden mukaisesti kauppatietorekisterit myöntävät 3 kohdassa tarkoitetuille tahoille pääsyn tietoihin.
Arvopaperimarkkinaviranomainen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 18 päivänä kesäkuuta 2020.
Teknisten sääntelystandardien luonnoksia laatiessaan arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa, että 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen julkaiseminen ei paljasta minkään sopimuksen minkään osapuolen henkilöllisyyttä.
Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
▼B
82 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.
▼M14
2.
Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi 1 artiklan 6 kohdassa, 4 artiklan 3 a kohdassa, 25 artiklan 2 a kohdassa, 25 artiklan 6 a kohdassa, 25 a artiklan 3 kohdassa, 25 d artiklan 3 kohdassa, 25 i artiklan 7 kohdassa, 25 o artiklassa, 64 artiklan 7 kohdassa, 70 artiklassa, 72 artiklan 3 kohdassa ja 85 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3.
Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 1 artiklan 6 kohdassa, 4 artiklan 3 a kohdassa, 25 artiklan 2 a kohdassa, 25 artiklan 6 a kohdassa, 25 a artiklan 3 kohdassa, 25 d artiklan 3 kohdassa, 25 i artiklan 7 kohdassa, 25 o artiklassa, 64 artiklan 7 kohdassa, 70 artiklassa, 72 artiklan 3 kohdassa ja 85 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.
Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se pyrkii kuulemaan arvopaperimarkkinaviranomaista ja kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
▼M12
5.
Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
▼M14
6.
Tämän asetuksen 1 artiklan 6 kohdan, 4 artiklan 3 a kohdan, 25 artiklan 2 a kohdan, 25 artiklan 6 a kohdan, 25 a artiklan 3 kohdan, 25 d artiklan 3 kohdan, 25 i artiklan 7 kohdan, 25 o artiklan, 64 artiklan 7 kohdan, 70 artiklan, 72 artiklan 3 kohdan ja 85 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.
▼B
VIII
OSASTO
YHTEISET SÄÄNNÖKSET
83 artikla
Salassapitovelvollisuus
1.
Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia henkilöitä, jotka ovat tai ovat olleet 22 artiklan mukaisesti nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten ja 81 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten tai arvopaperimarkkinaviranomaisen palveluksessa taikka toimivaltaisten viranomaisten tai arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuutuksella toimivien tilintarkastajien ja asiantuntijoiden palveluksessa. Näiden henkilöiden näissä tehtävissä saamia luottamuksellisia tietoja ei saa ilmaista toiselle henkilölle tai viranomaiselle muutoin kuin tiivistetysti tai kootusti niin, ettei niistä voida tunnistaa yksittäistä keskusvastapuolta, kauppatietorekisteriä tai muuta henkilöä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tapauksiin, jotka kuuluvat rikos- tai vero-oikeuden tai tämän asetuksen soveltamisalaan.
2.
Kun keskusvastapuoli on asetettu konkurssiin tai pakolliseen selvitystilaan, luottamuksellisia tietoja, jotka eivät koske kolmansia osapuolia, voidaan ilmaista siviili- tai kauppaoikeudellisessa menettelyssä, jos se on tarpeen menettelyn toteuttamiseksi.
3.
Tämän asetuksen nojalla luottamuksellisia tietoja saavilla toimivaltaisilla viranomaisilla, arvopaperimarkkinaviranomaisella, elimillä sekä muilla luonnollisilla henkilöillä tai oikeushenkilöillä kuin toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus käyttää saamiaan tietoja ainoastaan velvollisuuksiensa hoitamiseen, kun kyseessä ovat toimivaltaiset viranomaiset, ja tässä asetuksessa tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseen tai, kun kyseessä ovat muut viranomaiset, elimet taikka luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, sitä tarkoitusta varten, johon kyseisiä tietoja niille toimitettiin ja/tai kyseisten tehtävien hoitoon nimenomaan liittyvän hallinnollisen tai oikeudellisen menettelyn yhteydessä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tapauksiin, jotka kuuluvat rikos- tai vero-oikeuden soveltamisalaan. Tiedot vastaanottava viranomainen saa kuitenkin käyttää niitä muihinkin ei-kaupallisiin tarkoituksiin arvopaperimarkkinaviranomaisen, toimivaltaisen viranomaisen tai tiedot antavan muun viranomaisen, elimen tai henkilön suostumuksella.
4.
Tämän asetuksen nojalla saatuja, vaihdettuja tai toimitettuja luottamuksellisia tietoja koskee 1, 2 ja 3 kohdassa säädetty salassapitovelvollisuus. Nämä ehdot eivät kuitenkaan estä arvopaperimarkkinaviranomaista, toimivaltaisia viranomaisia tai asianomaisia keskuspankkeja vaihtamasta tai toimittamasta tämän asetuksen ja muun sijoituspalveluyrityksiin, luottolaitoksiin, eläkerahastoihin, yhteissijoitusyrityksiin, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, vakuutus- ja jälleenvakuutusedustajiin, vakuutusyrityksiin, säänneltyihin markkinoihin tai markkinoiden ylläpitäjiin sovellettavan lainsäädännön mukaisia tai muuten tiedot välittäneen toimivaltaisen viranomaisen tai muun viranomaisen tai elimen tai luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön suostumuksella annettuja luottamuksellisia tietoja.
5.
Edellä oleva 1, 2 ja 3 kohta ei estä toimivaltaisia viranomaisia vaihtamasta tai toimittamasta kansallisen oikeuden mukaisesti luottamuksellisia tietoja, joita ei ole saatu toisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta.
84 artikla
Tietojenvaihto
1.
Toimivaltaisten viranomaisten, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja muiden asianomaisten viranomaisten on viipymättä toimitettava toisilleen tiedot, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien hoitamiseksi.
2.
Toimivaltaiset viranomaiset, arvopaperimarkkinaviranomainen, muut asianomaiset viranomaiset ja muut elimet taikka luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka vastaanottavat luottamuksellisia tietoja hoitaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään, saavat käyttää niitä ainoastaan tehtäviensä hoidon yhteydessä.
3.
Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava tiedot asianomaisille EKPJ:n jäsenille, jos ne ovat näiden tehtävien hoitamisen kannalta olennaisia.
IX
OSASTO
SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
85 artikla
Kertomukset ja uudelleentarkastelu
▼M12
1.
Komissio arvioi viimeistään 18 päivänä kesäkuuta 2024 tämän asetuksen soveltamista ja laatii yleiskertomuksen. Komissio antaa kertomuksen ja mahdolliset ehdotuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
▼M12
1 a.
Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa komissiolle viimeistään 17 päivänä kesäkuuta 2023 kertomuksen, jossa on seuraavat tiedot:
a)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/834 (
24
) vaikutukset finanssialalla toimivien ja finanssialan ulkopuolisten vastapuolten määrityksen tasoon ja määrityksen jakautumiseen kussakin finanssialalla toimivassa tietyntyyppisessä vastapuolessa, erityisesti suhteessa finanssialalla toimiviin vastapuoliin, joiden toiminnan määrä on vähäinen OTC-johdannaisten osalta, sekä suhteessa 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kynnysarvojen asianmukaisuuteen;
b)
asetuksen (EU) 2019/834 vaikutukset kauppatietorekistereihin ilmoitettujen tietojen laatuun ja saatavuuteen sekä kauppatietorekistereiden saataville toimittamien tietojen laatu;
c)
raportointijärjestelmään tehdyt muutokset, mukaan lukien 9 artiklan 1 a kohdassa säädetyn siirretyn raportoinnin käyttöönotto ja täytäntöönpano, ja erityisesti järjestelmän vaikutus määritysvelvollisuuden piiriin kuulumattomien finanssialan ulkopuolisten vastapuolten raportointitaakkaan;
d)
määrityspalvelujen saatavuus, erityisesti siltä osin, onko 4 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettu vaatimus, joka koskee määrityspalvelujen tarjoamista suoraan tai välillisesti reiluin, kohtuullisin, syrjimättömin ja avoimin kaupallisin ehdoin, helpottanut tosiasiallisesti pääsyä määritysjärjestelmiin.
▼M12
2.
Komissio laatii viimeistään 18 päivänä kesäkuuta 2020 ja sen jälkeen joka kahdestoista kuukausi kolmannessa alakohdassa tarkoitettuun soveltamisalan lopulliseen laajentamiseen saakka kertomuksen, jossa arvioidaan, onko toteutuskelpoisia teknisiä ratkaisuja kehitetty siihen, että eläkejärjestelmät voivat siirtää käteisvaroina ja muina kuin käteisvaroina olevia vakuuksia vaihtuvina vakuuksina, ja arvioidaan mahdollisten toimenpiteiden tarvetta tällaisten toteutuskelpoisten teknisten ratkaisujen löytämiseksi.
Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viimeistään 18 päivänä joulukuuta 2019 ja sen jälkeen joka kahdestoista kuukausi kolmannessa alakohdassa tarkoitettuun soveltamisalan lopulliseen laajentamiseen saakka yhteistyössä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen, pankkiviranomaisen ja järjestelmäriskikomitean kanssa komissiolle kertomuksen, jossa arvioidaan:
a)
ovatko keskusvastapuolet, määritysosapuolet ja eläkejärjestelmät toteuttaneet asianmukaisia toimia ja kehittäneet toteutuskelpoisia teknisiä ratkaisuja, joilla mahdollistetaan tällaisten järjestelmien osallistuminen keskusvastapuolimääritykseen siten, että ne voivat antaa käteisvaroina ja muina kuin käteisvaroina olevia vakuuksia vaihtuvina vakuuksina, mukaan lukien näiden ratkaisujen vaikutukset markkinoiden likviditeettiin ja myötäsyklisyyteen sekä niiden mahdolliset oikeudelliset ja muut vaikutukset;
b)
eläkejärjestelmien toiminnan määrä ja luonne määritettyjen ja määrittämättömien OTC-johdannaisten markkinoilla kussakin omaisuuseräluokassa ja niistä rahoitusjärjestelmälle mahdollisesti aiheutuva järjestelmäriski;
c)
määritysvelvollisuuden täyttämisen seuraukset eläkejärjestelmien sijoitusstrategioihin, mukaan lukien muutokset niiden käteisvaroina ja muina kuin käteisvaroina olevien omaisuuserien jakautumisessa;
d)
edellä 10 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti määritettyjen määrityskynnysarvojen vaikutukset eläkejärjestelmiin;
e)
muiden oikeudellisten vaatimusten vaikutus määritettyjen ja määrittämättömien OTC-johdannaissopimusten kustannusten välisiin eroihin, mukaan lukien määrittämättömiä johdannaisia koskevat vakuusvaatimukset ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti suoritettu vähimmäisomavaraisuusasteen laskenta;
f)
lisätoimenpiteiden tarve määritystä koskevan ratkaisun löytämiseksi eläkejärjestelmiä varten.
Komissio voi antaa 82 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla jatketaan 89 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kahden vuoden ajanjaksoa kahdesti yhdellä vuodella kerrallaan, jos se katsoo, ettei toteutuskelpoista teknistä ratkaisua ole kehitetty eivätkä johdannaissopimusten keskusvastapuolimäärityksen kielteiset vaikutukset tulevien eläkeläisten eläke-etuuksiin ole muuttuneet.
Keskusvastapuolten, määritysosapuolten ja eläkejärjestelmien on parhaansa mukaan myötävaikutettava sellaisten teknisten ratkaisujen kehittämiseen, joilla mahdollistetaan OTC-johdannaissopimusten määritys tällaisissa järjestelmissä.
Komissio asettaa keskusvastapuolten, määritysosapuolten, eläkejärjestelmien ja muiden tällaisten teknisten ratkaisujen kannalta merkittävien osapuolten edustajista koostuvan asiantuntijaryhmän valvomaan niiden toimia ja arvioimaan edistymistä sellaisten toteutuskelpoisten teknisten ratkaisujen kehittämisessä, joilla mahdollistetaan tällaisten OTC-johdannaissopimusten määritys eläkejärjestelmissä, mukaan lukien tällaisten järjestelmien siirtämät käteisvarat ja muina kuin käteisvaroina olevat vakuudet vaihtuvina vakuuksina. Asiantuntijaryhmä kokoontuu vähintään kuuden kuukauden välein. Komissio ottaa huomioon keskusvastapuolten, määritysosapuolten ja eläkejärjestelmien toteuttamat toimet laatiessaan kertomuksensa ensimmäisen alakohdan mukaisesti.
3.
Viimeistään 18 päivänä joulukuuta 2020 komissio laatii kertomuksen, jossa arvioidaan,
a)
johtaako asetuksen (EU) N:o 600/2014 26 artiklan ja tämän asetuksen mukainen velvollisuus ilmoittaa transaktioita koskevat tiedot päällekkäiseen transaktioiden ilmoitusvelvollisuuteen muiden kuin OTC-johdannaisten osalta ja voitaisiinko muita kuin OTC-johdannaisia koskevien transaktioiden ilmoittamista keventää tai yksinkertaistaa kaikkien vastapuolten osalta menettämättä aiheettomasti tietoja;
b)
onko asetuksen (EU) N:o 600/2014 mukaisen johdannaisten kaupankäyntivelvollisuuden yhdenmukaistaminen tarpeen ja asianmukaista asetuksen (EU) 2019/834 mukaisesti johdannaisten määritysvelvollisuuteen tehtyihin muutoksiin, erityisesti määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvien yhteisöjen osalta;
c)
pitäisikö mahdollinen kaupan jälkeisistä riskinvähennyspalveluista, mukaan lukien sijoitussalkun tiivistäminen, suoraan seuraava kauppa vapauttaa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta määritysvelvollisuudesta, kun otetaan huomioon, missä määrin kyseiset palvelut vähentävät riskejä, erityisesti vastapuoliluottoriskiä ja operatiivista riskiä, sekä mahdollisuudet määritysvelvollisuuden kiertämiseen ja pidäkkeiden luomiseen keskusvastapuolimääritykselle.
Komissio toimittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kertomuksen ja mahdolliset asiaankuuluvat ehdotuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
▼M12
3 a.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on viimeistään 18 päivänä toukokuuta 2020 toimitettava komissiolle kertomus. Kertomuksessa on erityisesti arvioitava:
a)
muita kuin OTC-johdannaisia koskevien raportointivaatimusten johdonmukaisuutta asetuksen (EU) N:o 600/2014 ja tämän asetuksen 9 artiklan mukaisesti sekä ilmoitettavien johdannaissopimusten tietojen että asiaankuuluvien yhteisöjen tiedonsaannin osalta ja sitä, olisiko kyseiset vaatimukset yhdenmukaistettava;
b)
sitä, onko kaikkien vastapuolten, mukaan lukien kaikki epäsuorat asiakkaat, raportointiketjujen edelleen yksinkertaistaminen toteutuskelpoista, kun otetaan huomioon tarve oikea-aikaiseen raportointiin sekä tämän asetuksen 4 artiklan 4 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 600/2014 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyt toimenpiteet;
c)
asetuksen (EU) N:o 600/2014 mukaisen johdannaisten kaupankäyntivelvollisuuden yhdenmukaistamista asetuksen (EU) 2019/834 mukaisesti johdannaisten määritysvelvollisuuteen tehtyihin muutoksiin, erityisesti määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvien yhteisöjen osalta;
d)
yhteistyössä järjestelmäriskikomitean kanssa sitä, pitäisikö mahdollinen kaupan jälkeisistä riskinvähennyspalveluista, mukaan lukien sijoitussalkun tiivistäminen, suoraan seuraava kauppa vapauttaa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta määritysvelvollisuudesta. Kyseisessä kertomuksessa on:
i)
tutkittava sijoitussalkun tiivistämistä ja muita hinnanmuodostukseen vaikuttamattomia kaupan jälkeisiä riskinvähennyspalveluja, jotka pienentävät johdannaissalkkujen muita kuin markkinariskejä muuttamatta sijoitussalkkujen markkinariskiä, kuten sijoituspainotuksia muuttavia transaktioita;
ii)
selvitettävä tällaisten kaupan jälkeisten riskinvähennyspalvelujen tarkoitukset ja toiminta, se, missä määrin ne pienentävät riskiä, erityisesti vastapuoliluottoriskiä ja operatiivista riskiä, sekä arvioitava tarve määrittää tällaiset kaupat tai vapauttaa ne määrityksestä järjestelmäriskin hallitsemiseksi; ja
iii)
arvioitava, missä määrin tällaisten palvelujen vapauttaminen määritysvelvollisuudesta ei kannusta keskusvastapuolimääritykseen ja saattaa johtaa siihen, että vastapuolet kiertävät määritysvelvollisuuden;
e)
sitä, voidaanko luetteloa 47 artiklan mukaisista erittäin likvideinä pidetyistä rahoitusvälineistä, joihin liittyy mahdollisimman vähäinen markkina- ja luottoriski, jatkaa ja voidaanko kyseiseen luetteloon sisällyttää yksi tai useampi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1131 (
25
) mukaisesti toimiluvan saanut rahamarkkinarahasto.
▼B
4.
Pyydettyään järjestelmäriskikomitealta arviointia komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden ja arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa vuosikertomuksen, jossa arvioidaan mahdollisia järjestelmäriskejä ja yhteentoimivuusjärjestelyiden kustannusvaikutuksia.
Kertomuksen painopisteinä ovat ainakin tällaisten järjestelyiden määrä ja monimutkaisuus sekä riskienhallintajärjestelmien ja -mallien asianmukaisuus. Komissio antaa kertomuksen ja mahdolliset ehdotuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Järjestelmäriskikomitean on annettava komissiolle arviointinsa yhteentoimivuusjärjestelyiden mahdollisista järjestelmäriskivaikutuksista.
5.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on esitettävä vuosittain Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomus toimivaltaisten viranomaisten määräämistä seuraamuksista, mukaan lukien valvontatoimet, sakot ja uhkasakot.
▼M14
6.
Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa yhteistyössä EJRK:n kanssa ja 24 b artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki siinä kolmannen maan keskusvastapuolessa, jolle 25 artiklan 2 c kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös on osoitettu, määritetyissä tai määritettävissä rahoitusvälineissä käytetyt unionin valuutat liikkeeseen laskevien keskuspankkien suostumuksella komissiolle kertomuksen kyseisen täytäntöönpanosäädöksen säännösten soveltamisesta, jossa arvioidaan erityisesti sitä, onko unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakauteen kohdistuvaa riskiä vähennetty riittävästi. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kertomuksensa komissiolle 12 kuukauden kuluessa 25 artiklan 2 c kohdan neljännen alakohdan b alakohdan mukaisesti määritetyn sopeutumisajan päättymisestä. Liikkeeseen laskevan keskuspankin antama hyväksyntä saa koskea vain sen liikkeelle laskemaa valuuttaa, ei selvitystä kokonaisuudessaan.
Komissio laatii 12 kuukauden kuluessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kertomuksen toimittamisesta kertomuksen kyseisen täytäntöönpanosäädöksen säännösten soveltamisesta. Komissio antaa kertomuksensa ja mahdolliset ehdotuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
7.
Komissio laatii viimeistään 2 päivänä tammikuuta 2023 kertomuksen, jossa arvioidaan seuraavien seikkojen tehokkuutta:
a)
arvopaperimarkkinaviranomaisen ja erityisesti keskusvastapuolen valvontakomitean tehtävät pyrittäessä lähentämään ja johdonmukaistamaan tämän asetuksen soveltamista 22 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten ja 18 artiklassa tarkoitettujen kollegioiden keskuudessa;
b)
kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamisen ja valvonnan puitteet;
c)
tasapuolisten toimintaedellytysten takaamisen puitteet toimiluvan 14 artiklan mukaisesti saaneiden keskusvastapuolten kesken sekä toimiluvan saaneiden keskusvastapuolten ja 25 artiklan mukaisesti tunnustettujen kolmansien maiden keskusvastapuolten kesken;
d)
arvopaperimarkkinaviranomaisen, toimivaltaisten viranomaisten ja liikkeeseen laskevien keskuspankkien välinen vastuunjako.
Komissio antaa kertomuksen ja mahdolliset ehdotuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
▼B
86 artikla
Komiteamenettely
1.
Komissiota avustaa komission päätöksellä 2001/528/EY (
26
) perustettu Euroopan arvopaperikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2.
Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
▼M12
3.
Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.
▼B
87 artikla
Direktiivin 98/26/EY muuttaminen
1.
Lisätään direktiivin 98/26/EY 9 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Jos järjestelmän ylläpitäjä on antanut vakuuden toiselle järjestelmän ylläpitäjälle yhteentoimivan järjestelmän puitteissa, vakuuden vastaanottanutta järjestelmän ylläpitäjää koskeva maksukyvyttömyysmenettely ei vaikuta vakuuden antaneen järjestelmän ylläpitäjän oikeuksiin kyseiseen vakuuteen.”
2.
Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja julkaistava 1 kohdan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 17 päivänä elokuuta 2014. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava direktiiviin 98/26/EY tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
88 artikla
Verkkosivustot
1.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on ylläpidettävä verkkosivustoa, jossa annetaan tiedot seuraavista:
a)
5 artiklan mukaisen määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvat sopimukset;
b)
4, 5 ja 7–11 artiklan rikkomisesta määrätyt seuraamukset;
c)
unioniin sijoittautuneet keskusvastapuolet, joilla on toimilupa tarjota palveluja tai harjoittaa toimintaa unionissa, sekä palvelut tai toiminta, joita niillä on lupa tarjota tai harjoittaa, mukaan luettuina ne rahoitusvälinelajit, joita toimilupa koskee;
d)
IV ja V osaston säännösten rikkomisesta määrätyt seuraamukset;
e)
keskusvastapuolet, joilla on toimilupa tarjota palveluja tai harjoittaa toimintaa unionissa ja jotka ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan, sekä palvelut tai toiminta, joita niillä on lupa tarjota tai harjoittaa, mukaan luettuina ne rahoitusvälinelajit, joita toimilupa koskee;
f)
kauppatietorekisterit, joilla on toimilupa tarjota palveluja tai harjoittaa toimintaa unionissa;
g)
65 ja 66 artiklan mukaisesti määrätyt seuraamukset ja sakot;
h)
6 kohdassa tarkoitettu julkinen rekisteri.
2.
Edellä olevan 1 kohdan b, c ja d alakohdan soveltamiseksi toimivaltaisten viranomaisten on ylläpidettävä verkkosivustoja, joilla on oltava linkki arvopaperimarkkinaviranomaisen verkkosivustolle.
3.
Kaikkien tässä artiklassa tarkoitettujen verkkosivustojen on oltava yleisesti saatavilla ja ne on päivitettävä säännöllisesti, ja niillä on annettava tietoa selkeässä muodossa.
89 artikla
Siirtymäsäännökset
▼M12
1.
Edellä 4 artiklassa säädettyä määritysvelvollisuutta ei sovelleta 18 päivään kesäkuuta 2021 saakka OTC-johdannaissopimuksiin, jotka objektiivisesti mitattavalla tavalla vähentävät eläkejärjestelmien vakavaraisuuteen suoraan liittyviä sijoitusriskejä, eikä yhteisöihin, jotka on perustettu korvauksen maksamiseksi tällaisten järjestelmien jäsenille maksukyvyttömyystapauksessa.
Edellä 4 artiklassa säädettyä määritysvelvollisuutta ei sovelleta tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin OTC-johdannaissopimuksiin, joita eläkejärjestelmät ovat tehneet 17 päivän elokuuta 2018 ja 16 päivän kesäkuuta 2019 välisenä aikana.
▼B
Näiden yhteisöjen tänä aikana tekemiin OTC-johdannaissopimuksiin, jotka muuten kuuluisivat 4 artiklassa säädetyn määritysvelvollisuuden piiriin, sovelletaan 11 artiklassa säädettyjä vaatimuksia.
2.
Edellä 2 artiklan 10 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen eläkejärjestelmien osalta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vapautuksen myöntää asianomainen toimivaltainen viranomainen tietyntyyppisille yhteisöille tai tietyntyyppisille järjestelmille. Toimivaltaisen viranomaisen on pyynnön vastaanotettuaan ilmoitettava siitä arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista kuultuaan annettava 30 kalenteripäivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta lausunto, jossa arvioidaan sitä, onko tietyntyyppinen yhteisö tai tietyntyyppinen järjestelmä 2 artiklan 10 kohdan c tai d alakohdan mukainen, ja niitä syitä, joiden takia vapautusta voidaan pitää perusteltuna sen vuoksi, että on vaikeuksia täyttää vaihtuvia vakuuksia koskevat vaatimukset. Toimivaltainen viranomainen myöntää vapautuksen vain siinä tapauksessa, että se on täysin vakuuttunut siitä, että tietyntyyppinen yhteisö tai tietyntyyppinen järjestelmä on 2 artiklan 10 kohdan c tai d alakohdan mukainen ja että niillä on vaikeuksia täyttää vaihtuvia vakuuksia koskevat vaatimukset. Toimivaltainen viranomainen antaa asiassa päätöksen kymmenen työpäivän kuluessa arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon vastaanottamisesta ottaen lausunnon asianmukaisesti huomioon. Jos toimivaltainen viranomainen ei voi yhtyä arvopaperimarkkinaviranomaisen lausuntoon, sen on perusteltava päätöksensä kaikilta osin ja annettava selitys, jos lausunnosta poiketaan merkittävästi.
Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee verkkosivustollaan luettelon niistä 2 artiklan 10 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetuista tietyntyyppisistä yhteisöistä ja tietyntyyppisistä järjestelmistä, joille on myönnetty vapautus ensimmäisen alakohdan mukaisesti. Valvonnan johdonmukaisuuden parantamiseksi arvopaperimarkkinaviranomainen suorittaa joka vuosi vertaisarvioinnin luetteloon merkityistä yhteisöistä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 30 artiklan mukaisesti.
3.
Keskusvastapuolen, joka on saanut sijoittautumisjäsenvaltiossaan määrityspalvelujen tarjoamista koskevan toimiluvan tämän jäsenvaltion kansallisen oikeuden mukaisesti ennen kuin komissio on hyväksynyt kaikki 4, 5, 8–11, 16, 18, 25, 26, 29, 34, 41, 42, 44, 45, 46, 47, 49, 56 ja 81 artiklan mukaiset tekniset sääntelystandardit, on haettava 14 artiklan mukaista toimilupaa tämän asetuksen tarkoituksia varten kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona kaikki 16, 25, 26, 29, 34, 41, 42, 44, 45, 47 ja 49 artiklan mukaiset tekniset sääntelystandardit tulevat voimaan.
Kolmanteen maahan sijoittautunut keskusvastapuoli, joka on tunnustettu määrityspalvelujen tarjoajaksi jäsenvaltiossa tämän jäsenvaltion kansallisen oikeuden mukaisesti ennen kuin komissio on hyväksynyt kaikki 16, 26, 29, 34, 41, 42, 44, 45, 47 ja 49 artiklan mukaiset tekniset sääntelystandardit, on haettava 25 artiklan mukaista tunnustamista tämän asetuksen tarkoituksia varten kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona kaikki 16, 26, 29, 34, 41, 42, 44, 45, 47 ja 49 artiklan mukaiset tekniset sääntelystandardit tulevat voimaan.
▼M14
3 a.
Arvopaperimarkkinaviranomainen saa käyttää toimivaltaansa 25 artiklan 2 a, 2 b ja 2 c kohdan nojalla vasta 25 artiklan 2 a kohdan toisessa alakohdassa ja 25 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen voimaantulopäivästä alkaen ja sellaisten keskusvastapuolten osalta, joista arvopaperimarkkinaviranomainen ei ole antanut 25 artiklan mukaista tunnustamispäätöstä ennen 1 päivää tammikuuta 2020 mennessä, vasta 25 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun asianomaisen täytäntöönpanosäädöksen voimaantulopäivästä alkaen.
3 b.
Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa neljän kuukauden kuluessa 25 artiklan 2 a kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen voimaantulosta 25 c artiklan nojalla kollegion kaikille 25 artiklan mukaisesti ennen 1 päivää tammikuuta 2020 tunnustetuille keskusvastapuolille ja hallinnoi sitä.
3 c.
Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee 25 artiklan 1 kohdan nojalla ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää tehtyjä tunnustamista koskevia päätöksiä 25 artiklan 5 kohdan mukaisesti 18 kuukauden kuluessa 25 artiklan 2 a kohdan toisessa alakohdassa ja 25 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen voimaantulosta.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen määrittää tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun jälkeen, että ennen 1 päivää tammikuuta 2020 tunnustettu keskusvastapuoli olisi 25 artiklan 2 a kohdan mukaisesti katsottava toisen tason keskusvastapuoleksi, arvopaperimarkkinaviranomainen asettaa asianmukaisen enintään 18 kuukauden pituisen sopeutumisajan, jonka kuluessa keskusvastapuolen on täytettävä 25 artiklan 2 b kohdassa tarkoitetut vaatimukset. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi jatkaa sopeutumisaikaa enintään kuudella kuukaudella keskusvastapuolen tai jonkin unioniin sijoittautuneiden määritysosapuolten valvonnasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä, jos tällainen jatkaminen on poikkeuksellisten olosuhteiden ja unioniin sijoittautuneille määritysosapuolille aiheutuvien vaikutusten vuoksi perusteltua.
▼B
4.
Kunnes tämän asetuksen mukainen keskusvastapuolen toimilupaa tai tunnustamista koskeva päätös on tehty, keskusvastapuolen toimiluvan myöntämistä ja tunnustamista koskevia vastaavia kansallisia sääntöjä sovelletaan edelleen ja keskusvastapuolen sijoittautumisjäsenvaltion tai sen tunnustaneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on edelleen keskusvastapuolen valvoja.
5.
Jos toimivaltainen viranomainen on antanut keskusvastapuolelle tietyn johdannaislajin määritystä koskevan toimiluvan jäsenvaltionsa kansallisen oikeuden mukaisesti ennen kuin komissio on hyväksynyt kaikki 16, 26, 29, 34, 41, 42, 45, 47 ja 49 artiklan mukaiset tekniset sääntelystandardit, tämän jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle toimiluvan myöntämisestä kuukauden kuluessa 5 artiklan 1 kohdan mukaisten teknisten sääntelystandardien voimaantulopäivästä.
Jos toimivaltainen viranomainen on tunnustanut kolmanteen maahan sijoittautuneen keskusvastapuolen määrityspalvelujen tarjoajaksi jäsenvaltionsa kansallisen oikeuden mukaisesti ennen kuin komissio on hyväksynyt kaikki 16, 26, 29, 34, 41, 42, 45, 47 ja 49 artiklan mukaiset tekniset sääntelystandardit, tämän jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle tunnustamisesta kuukauden kuluessa 5 artiklan 1 kohdan mukaisten teknisten sääntelystandardien voimaantulopäivästä.
▼M13
5 a.
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 497 artiklassa vahvistetun siirtymäkauden aikana kyseisessä artiklassa tarkoitetun keskusvastapuolen on sisällytettävä tietoihin, jotka sen on raportoitava tämän asetuksen 50 c artiklan 1 kohdan mukaisesti, asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 140 alakohdassa määritellyn määritysosapuoliltaan saamansa alkumarginaalin kokonaismäärä, kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
a)
keskusvastapuolella ei ole maksukyvyttömyysrahastoa;
b)
keskusvastapuolella ei ole käytössä sellaista sitovaa järjestelyä määritysosapuoltensa kanssa, jonka ansiosta se voi käyttää kyseisiltä määritysosapuoliltaan saamansa koko alkumarginaalin tai osan siitä ennakkoon rahastoitujen osuuksien tapaan.
▼B
6.
Kauppatietorekisterin, joka on sijoittautumisjäsenvaltiossaan saanut toimiluvan tai rekisteröity johdannaisia koskevien tietojen keräämistä ja ylläpitoa varten tämän jäsenvaltion kansallisen oikeuden mukaisesti ennen kuin komissio on hyväksynyt kaikki 9, 56 ja 81 artiklan mukaiset tekniset sääntely- ja täytäntöönpanostandardit, on haettava 55 artiklan mukaista rekisteröintiä kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona nämä tekniset sääntely- ja täytäntöönpanostandardit tulevat voimaan.
Kolmanteen maahan sijoittautunut kauppatietorekisteri, jonka sallitaan keräävän ja ylläpitävän johdannaisia koskevia tietoja jäsenvaltiossa tämän jäsenvaltion kansallisen oikeuden mukaisesti ennen kuin komissio on hyväksynyt kaikki 9, 56 ja 81 artiklan mukaiset tekniset sääntely- ja täytäntöönpanostandardit, on haettava 77 artiklan mukaista tunnustamista kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona nämä tekniset sääntely- ja täytäntöönpanostandardit tulevat voimaan.
7.
Kunnes tämän asetuksen mukainen kauppatietorekisterin rekisteröintiä tai tunnustamista koskeva päätös on tehty, kauppatietorekisterien toimiluvan myöntämistä, rekisteröintiä ja tunnustamista koskevia kansallisia sääntöjä sovelletaan edelleen ja kauppatietorekisterin sijoittautumisjäsenvaltion tai sen tunnustaneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on edelleen kauppatietorekisterin valvoja.
8.
Kauppatietorekisteri, joka on sijoittautumisjäsenvaltiossaan saanut toimiluvan tai rekisteröity johdannaisia koskevien tietojen keräämistä ja ylläpitoa varten tämän jäsenvaltion kansallisen oikeuden mukaisesti ennen kuin komissio on hyväksynyt 56 ja 81 artiklan mukaiset tekniset sääntely- ja täytäntöönpanostandardit, voi huolehtia 9 artiklan mukaisen ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä, kunnes tämän asetuksen mukainen kauppatietorekisterin rekisteröintiä koskeva päätös on tehty.
Kolmanteen maahan sijoittautunut kauppatietorekisteri, jonka sallitaan keräävän ja ylläpitävän johdannaisia koskevia tietoja jäsenvaltion kansallisen oikeuden mukaisesti ennen kuin komissio on hyväksynyt kaikki 56 ja 81 artiklan mukaiset tekniset sääntely- ja täytäntöönpanostandardit, voi huolehtia 9 artiklan mukaisen ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä, kunnes tämän asetuksen mukainen kauppatietorekisterin rekisteröintiä koskeva päätös on tehty.
9.
Sen estämättä, mitä 81 artiklan 3 kohdan f alakohdassa säädetään, silloin kun ei ole olemassa 75 artiklassa tarkoitettua kolmannen maan ja unionin välistä kansainvälistä sopimusta, kauppatietorekisteri voi antaa tarpeelliset tiedot tämän kolmannen maan asianomaisten viranomaisten saataville 17 päivään elokuuta 2013 saakka edellyttäen, että se ilmoittaa asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
▼M14
90 artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstö ja resurssit
Arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi viimeistään 2 päivänä tammikuuta 2022 tämän asetuksen mukaisten valtuuksiensa ja tehtäviensä vastaanottamisesta aiheutuvat henkilöstö- ja resurssitarpeensa ja toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.
▼B
91 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
Luettelo 65 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista rikkomisista
I
Toiminnan järjestämistä koskeviin vaatimuksiin tai eturistiriitoihin liittyvät rikkomiset:
a)
kauppatietorekisteri rikkoo 78 artiklan 1 kohtaa, koska se ei ole ottanut käyttöön vahvoja päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyjä, joihin sisältyy selkeä organisaatiorakenne, jossa vastuualueet on määritelty yksityiskohtaisesti, avoimesti ja johdonmukaisesti, sekä riittävät sisäisen valvonnan menetelmät, mukaan luettuina luotettavat hallinto- ja tilinpitomenetelmät, joilla estetään luottamuksellisten tietojen ilmaiseminen;
b)
kauppatietorekisteri rikkoo 78 artiklan 2 kohtaa, koska se ei ole ylläpitänyt tai käyttänyt tehokkaita kirjallisia organisaatio- ja hallintojärjestelyjä havaitakseen ja käsitelläkseen sen johtoon, työntekijöihin ja heihin merkittävän sidonnaisuuden vuoksi suoraan tai välillisesti yhteydessä oleviin muihin henkilöihin liittyviä mahdollisia eturistiriitoja;
c)
kauppatietorekisteri rikkoo 78 artiklan 3 kohtaa, koska se ei ole ottanut käyttöön sellaisia asianmukaisia toimintatapoja ja menettelyjä, joilla riittävästi varmistetaan, että kyseinen kauppatietorekisteri, myös sen johto ja työntekijät, noudattavat kaikkia tämän asetuksen säännöksiä;
d)
kauppatietorekisteri rikkoo 78 artiklan 4 kohtaa, koska se ei ole ylläpitänyt tai käyttänyt asianmukaista organisaatiorakennetta, jolla varmistetaan sen palvelujen tarjoamisen ja toiminnan harjoittamisen jatkuvuus ja säännönmukaisuus;
e)
kauppatietorekisteri rikkoo 78 artiklan 5 kohtaa, koska se ei pidä oheispalveluja operatiivisesti erillään keskitetystä, johdannaisia koskevien tietojen keruu- ja ylläpitotehtävästään;
f)
kauppatietorekisteri rikkoo 78 artiklan 6 kohtaa, koska se ei ole varmistanut, että sen ylin johto ja hallituksen jäsenet ovat riittävän hyvämaineisia ja kokeneita kyseisen kauppatietorekisterin järkevän ja vakaan hoidon varmistamiseksi;
g)
kauppatietorekisteri rikkoo 78 artiklan 7 kohtaa, koska se ei ole asettanut objektiivisia, syrjimättömiä ja julkisia vaatimuksia, jotka koskevat 9 artiklassa vahvistetun ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien palveluntarjoajien ja yritysten pääsyä kyseiseen rekisteriin;
h)
kauppatietorekisteri rikkoo 78 artiklan 8 kohtaa, koska se ei ole julkistanut tämän asetuksen mukaisesti tarjottaviin palveluihin liittyviä hintoja ja maksuja, se ei ole päästänyt raportoivia yhteisöjä käyttämään erikseen erityispalveluja tai koska sen veloittamat hinnat ja maksut eivät ole sidoksissa kustannuksiin;
▼M12
i)
kauppatietorekisteri rikkoo 78 artiklan 9 kohdan a alakohtaa, koska se ei ole vahvistanut asianmukaisia menettelyjä tietojen tehokkaaksi täsmäyttämiseksi kauppatietorekisterien välillä;
j)
kauppatietorekisteri rikkoo 78 artiklan 9 kohdan b alakohtaa, koska se ei ole vahvistanut asianmukaisia menettelyjä, joilla tarkistetaan ilmoitettujen tietojen täydellisyys ja oikeellisuus;
k)
kauppatietorekisteri rikkoo 78 artiklan 9 kohdan c alakohtaa, koska se ei ole vahvistanut käytänteitä, jotka koskevat tietojen asianmukaista siirtoa muille kauppatietorekistereille 9 artiklassa tarkoitettujen vastapuolten ja keskusvastapuolten pyynnöstä tai jos se on muuten tarpeen.
▼B
II
Toimintaa koskeviin vaatimuksiin liittyvät rikkomiset:
a)
kauppatietorekisteri rikkoo 79 artiklan 1 kohtaa, koska se ei ole yksilöinyt toiminnallisen riskin lähteitä tai saattanut näitä riskejä mahdollisimman vähäisiksi kehittämällä asianmukaisia järjestelmiä, tarkastuksia ja menettelyjä;
b)
kauppatietorekisteri rikkoo 79 artiklan 2 kohtaa, koska se ei ole ottanut käyttöön tai pannut täytäntöön asianmukaista liiketoiminnan jatkuvuutta koskevaa toimintapolitiikkaa ja palautumissuunnitelmaa, joiden tavoitteena on varmistaa kauppatietorekisterin toimintojen säilyminen, toiminnan nopea palautuminen ja kauppatietorekisterin velvollisuuksien täyttäminen, tai ylläpitänyt niitä;
c)
kauppatietorekisteri rikkoo 80 artiklan 1 kohtaa, koska se ei ole varmistanut 9 artiklan mukaisesti vastaanotettujen tietojen luottamuksellisuutta, eheyttä tai suojaamista;
d)
kauppatietorekisteri rikkoo 80 artiklan 2 kohtaa, koska se on käyttänyt tämän asetuksen nojalla saamiaan tietoja kaupallisiin tarkoituksiin ilman, että asianomaiset vastapuolet ovat antaneet suostumuksensa;
e)
kauppatietorekisteri rikkoo 80 artiklan 3 kohtaa, koska se ei ole rekisteröinyt viipymättä 9 artiklan mukaisesti vastaanotettuja tietoja tai säilyttänyt niitä vähintään kymmenen vuoden ajan asianomaisten sopimusten päättymisen jälkeen, tai koska se ei ole käyttänyt nopeita ja tehokkaita rekisteröintimenettelyjä rekisteritietoja koskevien muutosten dokumentoimiseksi;
f)
kauppatietorekisteri rikkoo 80 artiklan 4 kohtaa, koska se ei ole laskenut positioita johdannaislajin ja raportoivan yhteisön mukaan 9 artiklan mukaisesti ilmoitettujen johdannaissopimusten tietojen perusteella;
g)
kauppatietorekisteri rikkoo 80 artiklan 5 kohtaa, koska se ei ole tarjonnut sopimuspuolille pääsyä kyseistä sopimusta koskeviin tietoihin ja mahdollisuutta oikaista niitä viipymättä;
h)
kauppatietorekisteri rikkoo 80 artiklan 6 kohtaa, koska se ei ole toteuttanut kaikkia kohtuullisia toimia estääkseen järjestelmiinsä sisältyvien tietojen väärinkäytön.
III
Avoimuuteen ja tietojen saatavuuteen liittyvät rikkomiset:
a)
kauppatietorekisteri rikkoo 81 artiklan 1 kohtaa, koska se ei ole julkaissut säännöllisesti ja helposti saavutettavissa olevalla tavalla sille ilmoitettujen sopimusten kokonaispositioita johdannaislajeittain;
b)
kauppatietorekisteri rikkoo 81 artiklan 2 kohtaa, koska se ei ole tarjonnut 81 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille tahoille suoraa ja välitöntä pääsyä kaikkiin niihin johdannaissopimusten tietoihin, joita ne tarvitsevat täyttääkseen velvollisuutensa ja toimeksiantonsa.
IV
Valvontatoiminnan esteisiin liittyvät rikkomiset:
a)
kauppatietorekisteri rikkoo 61 artiklan 1 kohtaa, koska se toimittaa virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vastauksena arvopaperimarkkinaviranomaisen 61 artiklan 2 kohdan mukaiseen tiedonsaantipyyntöön tai vastauksena arvopaperimarkkinaviranomaisen 61 artiklan 3 kohdan mukaiseen tietojen pyytämistä koskevaan päätökseen;
b)
kauppatietorekisteri antaa virheellisiä tai harhaanjohtavia vastauksia 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla esitettyihin kysymyksiin;
c)
kauppatietorekisteri ei toimi määräajassa arvopaperimarkkinaviranomaisen 73 artiklan nojalla päättämän valvontatoimenpiteen mukaisesti;
▼M12
d)
kauppatietorekisteri rikkoo 55 artiklan 4 kohtaa, koska se ei ilmoita arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikista rekisteröinnin edellytyksiin tehtävistä olennaisista muutoksista ajoissa.
▼B
LIITE II
Luettelo raskauttaviin ja lieventäviin tekijöihin liittyvistä kertoimista 65 artiklan 3 kohdan soveltamista varten
Seuraavia kertoimia sovelletaan kumulatiivisesti tämän asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin perusmääriin:
I
Raskauttaviin tekijöihin liittyvät mukautuskertoimet:
a)
jos rikkominen on ollut toistuvaa, kultakin toistolta sovelletaan lisäkerrointa 1,1;
b)
jos rikkominen on kestänyt yli kuusi kuukautta, sovelletaan kerrointa 1,5;
c)
jos rikkominen on paljastanut kauppatietorekisterin organisaatiossa järjestelmään liittyviä heikkouksia, erityisesti sen menettelyissä, hallintojärjestelmissä tai sisäisessä valvonnassa, sovelletaan kerrointa 2,2;
d)
jos rikkomisella on haitallinen vaikutus sen ylläpitämien tietojen laatuun, sovelletaan kerrointa 1,5;
e)
jos rikkominen on tapahtunut tahallisesti, sovelletaan kerrointa 2;
f)
jos rikkomisen havaitsemisen jälkeen ei ole toteutettu korjaavia toimia, sovelletaan kerrointa 1,7;
g)
jos kauppatietorekisterin ylin johto ei ole tehnyt yhteistyötä arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa tämän tehdessä tutkimuksiaan, sovelletaan kerrointa 1,5.
II
Lieventäviin tekijöihin liittyvät mukautuskertoimet:
a)
jos rikkominen on kestänyt alle kymmenen työpäivää, sovelletaan kerrointa 0,9;
b)
jos kauppatietorekisterin ylin johto voi osoittaa toteuttaneensa kaikki tarvittavat toimenpiteet rikkomisen estämiseksi, sovelletaan kerrointa 0,7;
c)
jos kauppatietorekisteri on ilmoittanut rikkomisesta arvopaperimarkkinaviranomaiselle ripeästi, tehokkaasti ja täydellisesti, sovelletaan kerrointa 0,4;
d)
jos kauppatietorekisteri on toteuttanut vapaaehtoisesti toimenpiteitä varmistaakseen, ettei vastaavaa rikkomista voi enää tapahtua, sovelletaan kerrointa 0,6.
▼M14
LIITE III
Luettelo 25 j artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista rikkomisista
I
Pääomavaatimuksiin liittyvät rikkomiset:
a)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 16 artiklan 1 kohtaa, koska sillä ei ole vähintään 7,5 miljoonan euron suuruista pysyvää ja käytettävissä olevaa alkupääomaa;
b)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 16 artiklan 2 kohtaa, koska sillä ei ole pääomaa, jakamaton voitto ja rahastot mukaan lukien, joka on oikeassa suhteessa sen toiminnasta johtuviin riskeihin ja jatkuvasti riittävä sen varmistamiseksi, että toiminta voidaan hallitusti lopettaa tai järjestää uudelleen kohtuullisen ajan kuluessa ja että keskusvastapuoli on asianmukaisesti suojattu luotto-, vastapuoli- ja markkinariskeiltä, toiminnallisilta ja oikeudellisilta riskeiltä sekä yritysriskeiltä, joita 41–44 artiklassa tarkoitetut erityiset rahoitusvarat eivät vielä kata.
II
Toiminnan järjestämistä koskeviin vaatimuksiin tai eturistiriitoihin liittyvät rikkomiset:
a)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 26 artiklan 1 kohtaa, koska sillä ei ole vahvoja päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyjä, joihin sisältyvät selkeä organisaatiorakenne, jossa vastuualueet on määritelty yksityiskohtaisesti, avoimesti ja kattavasti, sekä tehokkaat menettelyt sellaisten riskien tunnistamista, hallitsemista, valvomista ja raportointia varten, joille se on tai saattaa olla alttiina, ja riittävät sisäisen valvonnan menetelmät, mukaan luettuina luotettavat hallinto- ja laskentamenetelmät;
b)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 26 artiklan 2 kohtaa, koska se ei ole omaksunut asianmukaisia toimintatapoja ja menettelyjä, jotka ovat riittävän tehokkaita sen varmistamiseksi, että tätä asetusta noudatetaan ja että myös sen johto ja työntekijät noudattavat sitä;
c)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 26 artiklan 3 kohtaa, koska se ei ylläpidä tai käytä organisaatiorakennetta, jolla varmistetaan sen palvelujen tarjoamisen ja toiminnan harjoittamisen jatkuvuus ja säännönmukaisuus, tai koska se ei käytä tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhteisia järjestelmiä, voimavaroja tai menettelyjä;
d)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 26 artiklan 4 kohtaa, koska se ei pidä riskienhallintaan ja muuhun toimintaansa liittyviä raportointisuhteita selvästi erillään toisistaan;
e)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 26 artiklan 5 kohtaa, koska se ei vahvista palkka- ja palkkiopolitiikkaa, jolla edistetään järkevää ja tehokasta riskienhallintaa ja joka ei houkuttele riskienhallinnan tason alentamiseen, tai se ei toteuta tai ylläpidä tällaista politiikkaa;
f)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 26 artiklan 6 kohtaa, koska se ei ylläpidä tietotekniikkajärjestelmiä, jotka ovat tarjottavien palvelujen ja harjoitettavan toiminnan monimutkaisuuden, moninaisuuden ja tyypin kannalta tarkoituksenmukaisia, jotta varmistetaan korkea turvallisuustaso sekä säilytettävien tietojen eheys ja luottamuksellisuus;
g)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 26 artiklan 7 kohtaa, koska se ei aseta maksutta julkisesti saataville päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyjään ja kyseistä keskusvastapuolta koskevia sääntöjä sekä perusteita määritysosapuolen aseman saavuttamiselle;
h)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 26 artiklan 8 kohtaa, koska se ei ole ollut usein järjestettävien riippumattomien tilintarkastusten kohteena tai ilmoittanut näiden tarkastusten tuloksia hallitukselle tai antanut niitä arvopaperimarkkinaviranomaisen saataville;
i)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 27 artiklan 1 kohtaa tai 27 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa, koska se ei varmista, että sen ylin johto ja hallituksen jäsenet ovat riittävän hyvämaineisia ja kokeneita keskusvastapuolen järkevän ja vakaan hoidon varmistamiseksi;
j)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 27 artiklan 2 kohtaa, koska se ei varmista, että kyseisen hallituksen jäsenistä vähintään yksi kolmannes mutta kuitenkin vähintään kaksi jäsentä on riippumattomia, tai koska se ei kutsu määritysosapuolten asiakkaiden edustajia hallituksen kokouksiin 38 ja 39 artiklaa koskevien asioiden käsittelyä varten tai koska se sitoo hallituksen riippumattomille ja muille toimivaan johtoon kuulumattomille jäsenille suoritettavan korvauksen keskusvastapuolen liiketoiminnan tulokseen;
k)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 27 artiklan 3 kohtaa, koska se ei määritä selkeästi hallituksen tehtäviä ja vastuualueita tai ei anna hallituksen kokousten pöytäkirjoja arvopaperimarkkinaviranomaisen tai tilintarkastajien saataville;
l)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 28 artiklan 1 kohtaa, koska se ei perusta riskinarviointikomiteaa, tai koska kyseinen riskinarviointikomitea ei muodostu sen määritysosapuolten edustajista, hallituksen riippumattomista jäsenistä ja sen asiakkaiden edustajista, tai koska se muodostaa riskinarviointikomitean siten, että yhdellä kyseisten edustajien ryhmistä on enemmistö riskinarviointikomiteassa, tai koska se ei anna arvopaperimarkkinaviranomaiselle asianmukaisesti tietoa riskinarviointikomitean toiminnasta ja päätöksistä, kun arvopaperimarkkinaviranomainen on pyytänyt saada asianmukaisesti tietoa;
m)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 28 artiklan 2 kohtaa, koska se ei määritä selkeästi riskinarviointikomitean toimeksiantoa, päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyjä, joilla varmistetaan komitean riippumattomuus, taikka toimintamenettelyjä tai jäsenten hyväksymisvaatimuksia tai valintamenettelyjä, tai koska se ei julkista päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyjä tai koska se ei vahvista, että riskinarviointikomiteaa johtaa hallituksen riippumaton jäsen ja että se raportoi suoraan hallitukselle ja pitää säännöllisesti kokouksia;
n)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 28 artiklan 3 kohtaa, koska se ei anna riskiarviointikomitean antaa hallitukselle neuvoja järjestelyistä, jotka voivat vaikuttaa keskusvastapuolen riskienhallintaan, tai koska hätätilanteissa ei ole ryhdytty kohtuullisiin toimiin riskinarviointikomitean kuulemiseksi keskusvastapuolen riskienhallintaan vaikuttavasta kehityksestä;
o)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 28 artiklan 5 kohtaa, koska se ei viipymättä ilmoita arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikista päätöksistä, joissa hallitus päättää olla noudattamatta riskinarviointikomitean neuvoja;
p)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 29 artiklan 1 kohtaa, koska se ei säilytä kaikkia tietoja kyseisen keskusvastapuolen suorittamista palveluista ja harjoittamasta toiminnasta vähintään kymmenen vuoden ajan, mikä on tarpeen, jotta arvopaperimarkkinaviranomainen voi valvoa sitä, miten keskusvastapuoli noudattaa tätä asetusta;
q)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 29 artiklan 2 kohtaa, koska se ei säilytä kaikkia tietoja käsittelemistään sopimuksista vähintään kymmenen vuoden ajan kyseisten sopimusten päättymisestä siten, että tietojen perusteella voidaan todeta transaktion alkuperäiset ehdot ennen kyseisen keskusvastapuolen tekemää määritystä;
r)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 29 artiklan 3 kohtaa, koska se ei pyynnöstä huolimatta anna arvopaperimarkkinaviranomaisen ja EKPJ:n asianomaisten jäsenten saataville kaikkia 29 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja aineistoja ja tietoja tai määritettyjen sopimusten positioita koskevia tietoja riippumatta suorituspaikasta, jossa transaktiot on toteutettu;
s)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 30 artiklan 1 kohtaa, koska se ei ole ilmoittanut tai on virheellisesti tai puutteellisesti ilmoittanut arvopaperimarkkinaviranomaiselle sen osakkeenomistajina tai jäseninä suoraan tai välillisesti olevia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on merkittävä omistusosuus keskusvastapuolessa, tai näiden merkittävien omistusosuuksien suuruuksia;
t)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 30 artiklan 4 kohtaa, koska se sallii 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden käyttävän vaikutusvaltaa, joka todennäköisesti haittaa keskusvastapuolen järkevää ja vakaata hoitoa;
u)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 31 artiklan 1 kohtaa, koska se ei ilmoita tai ilmoittaa virheellisesti tai puutteellisesti arvopaperimarkkinaviranomaiselle mahdollisista johdon vaihdoksista tai koska se ei ole antanut sille kaikkia tarpeellisia tietoja sen arvioimiseksi, noudatetaanko 27 artiklan 1 kohtaa tai 27 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa;
v)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 33 artiklan 1 kohtaa, koska se ei ylläpidä tai käytä tehokkaita kirjallisia organisaatio- ja hallintojärjestelyjä havaitakseen tai hallitakseen eturistiriitoja, joita on kyseisen keskusvastapuolen, mukaan luettuina sen johto, työntekijät tai muut henkilöt, joilla on suoraa tai välillistä määräysvaltaa tai merkittävä sidonnaisuus, ja sen määritysosapuolten tai niiden keskusvastapuolen tiedossa olevien asiakkaiden välillä, tai koska se ei ylläpidä tai sovella asianmukaisia menettelyjä, joilla pyritään ratkaisemaan mahdolliset eturistiriidat;
w)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 33 artiklan 2 kohtaa, koska se ei selkeästi ilmoita määritysosapuolelle tai määritysosapuolen asianomaiselle asiakkaalle, joka on keskusvastapuolen tiedossa, eturistiriitojen yleistä luonnetta tai lähteitä, ennen kuin se hyväksyy kyseiseltä määritysosapuolelta uusia transaktioita, jos keskusvastapuolen soveltamilla organisaatio- tai hallintojärjestelyillä, joilla eturistiriitoja pyritään hallitsemaan, ei pystytä riittävällä tavalla varmistamaan, että määritysosapuolen tai asiakkaan etuihin kohdistuvat riskit vältetään;
x)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 33 artiklan 3 kohtaa, koska se ei kirjallisissa järjestelyissään ota huomioon kaikkia sellaisia olosuhteita, joista se on tai sen pitäisi olla tietoinen ja jotka voivat johtaa eturistiriitoihin muiden sellaisten yritysten rakenteen ja liiketoiminnan vuoksi, joiden kanssa sillä on emoyritys- tai tytäryrityssuhde;
y)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 33 artiklan 5 kohtaa, koska se ei toteuta kaikkia kohtuullisia toimia ehkäistäkseen järjestelmiinsä sisältyvien tietojen väärinkäytön tai estääkseen kyseisten tietojen käytön muuhun liiketoimintaan tai koska luonnollinen henkilö, jolla on merkittävä sidonnaisuus keskusvastapuoleen, tai oikeushenkilö, jolla on emoyritys- tai tytäryrityssuhde keskusvastapuolen kanssa, käyttää kyseisen keskusvastapuolen säilyttämiä luottamuksellisia tietoja kaupalliseen tarkoitukseen ilman nämä luottamukselliset tiedot omistavan asiakkaan kirjallista, ennakkoon annettua suostumusta;
z)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 36 artiklan 1 kohtaa, koska se ei toimi tasapuolisesti ja ammattimaisesti määritysosapuoltensa ja niiden asiakkaiden etujen mukaisesti;
aa)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 36 artiklan 2 kohtaa, koska sillä ei ole helposti saatavilla olevia, avoimia ja oikeudenmukaisia sääntöjä valitusten nopeaa käsittelyä varten;
ab)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 37 artiklan 1 tai 2 kohtaa, koska se käyttää jatkuvasti syrjiviä, läpinäkymättömiä tai subjektiivisia osallistumisvaatimuksia, tai koska se ei varmista, että keskusvastapuoleen pääsy on jatkuvasti oikeudenmukaista ja avointa, tai koska se ei varmista, että sen määritysosapuolilla on riittävästi rahoitusvaroja ja toimintakapasiteettia täyttääkseen kyseiseen keskusvastapuoleen osallistumisesta johtuvat velvollisuudet tai koska se ei tee vuosittain perusteellista selvitystä siitä, noudattavatko sen määritysosapuolet tätä vaatimusta;
ac)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 37 artiklan 4 kohtaa, koska sillä ei ole objektiivisia ja avoimia menettelyitä sellaisten määritysosapuolten osallistumisen keskeyttämistä ja asianmukaista poistumista varten, jotka eivät enää täytä 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia;
ad)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 37 artiklan 5 kohtaa, koska se kieltää 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vaatimukset täyttävän määritysosapuolen pääsyn perustelematta kieltoa asianmukaisesti ja kirjallisesti ja käyttämättä kiellon perustana kattavaa riskianalyysiä;
ae)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 38 artiklan 1 kohtaa, koska se ei anna määritysosapuolensa asiakkaille mahdollisuutta päästä käyttämään tarjottuja erityispalveluja erikseen;
af)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 39 artiklan 7 kohtaa, koska se ei tarjoa mainitussa kohdassa tarkoitettuja erottelun eri tasoja kohtuullisin kaupallisin ehdoin.
III
Toimintaa koskeviin vaatimuksiin liittyvät rikkomiset:
a)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 34 artiklan 1 kohtaa, koska se ei ota käyttöön, pane täytäntöön tai ylläpidä asianmukaisia liiketoiminnan jatkuvuutta koskevia toimintaperiaatteita ja palautumissuunnitelmaa, joiden tavoitteena on varmistaa sen toimintojen säilyminen, toiminnan nopea palautuminen ja velvollisuuksien täyttäminen ja joiden on mahdollistettava ainakin kaikkien transaktioiden elvyttäminen häiriön aikana, jotta keskusvastapuoli voi jatkaa luotettavasti toimintaansa ja saattaa toimituksen loppuun määräaikaan mennessä;
b)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 34 artiklan 2 kohtaa, koska se ei ota käyttöön, pane täytäntöön tai ylläpidä asianmukaista menettelyä, jotta varmistetaan asiakkaiden ja määritysosapuolten omaisuuserien ja positioiden oikea-aikainen ja asianmukainen toimitus tai siirtäminen, mikäli tunnustaminen peruutetaan 25 artiklan mukaisen päätöksen nojalla;
c)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 35 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, koska se ulkoistaa kyseisen keskusvastapuolen riskienhallintaan liittyviä tärkeimpiä toimia ilman arvopaperimarkkinaviranomaisen hyväksyntää;
d)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 39 artiklan 1 kohtaa, koska se ei pidä erillisiä kirjausluetteloita ja tilejä, joiden perusteella se voi milloin tahansa viipymättä tunnistaa ylläpitämissään tileissä yhden määritysosapuolen tiliin ylläpidetyt omaisuuserät ja positiot toisen määritysosapuolen tiliin ylläpidetyistä omaisuuseristä ja positioista sekä omista omaisuuseristään;
e)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 39 artiklan 2 kohtaa, koska se ei tarjoudu pitämään eikä pyynnöstä huolimatta pidä erillisiä kirjausluetteloita ja tilejä, joiden avulla kukin määritysosapuoli voi tunnistaa keskusvastapuolen ylläpitämissä tileissä kyseisen määritysosapuolen omaisuuserät ja positiot sen asiakkaiden tiliin ylläpidetyistä omaisuuseristä ja positioista;
f)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 39 artiklan 3 kohtaa, koska se ei tarjoudu pitämään eikä pyynnöstä huolimatta pidä erillisiä kirjausluetteloita ja tilejä, joiden avulla kukin määritysosapuoli voi tunnistaa selkeästi keskusvastapuolen ylläpitämissä tileissä tietyn asiakkaan tiliin ylläpidetyt omaisuuserät ja positiot muiden asiakkaiden tiliin ylläpidetyistä omaisuuseristä ja positioista, tai koska se ei pyynnöstä huolimatta tarjoa määritysosapuolilleen mahdollisuutta avata lisää tilejä omalla nimellään asiakkaidensa puolesta;
g)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 40 artiklaa, koska se ei mittaa ja arvioi lähes reaaliaikaisesti kuhunkin määritysosapuoleen liittyviä likviditeetti- ja luottoriskejään ja tarvittaessa sellaiseen toiseen keskusvastapuoleen liittyviä likviditeetti- ja luottoriskejään, jonka kanssa se on tehnyt yhteentoimivuusjärjestelyn, tai koska sillä ei ole pääsyä olennaisiin hintatietolähteisiin, jotta se voi tehokkaasti mitata riskejään kohtuullisin kustannuksin;
h)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 41 artiklan 1 kohtaa, koska se ei luottoriskejään rajoittaakseen määrää eikä vaadi vakuuksia eikä kerää niitä määritysosapuoliltaan tai tarvittaessa sellaisilta keskusvastapuolilta, joiden kanssa se on tehnyt yhteentoimivuusjärjestelyt, tai koska se määrää, vaatii tai kerää vakuuksia, jotka eivät ole riittäviä kattamaan mahdolliset riskit, joita keskusvastapuoli arvioi esiintyvän kyseisten positioiden realisointiin saakka, tai kattamaan asianmukaisella aikavälillä tappiot, joita aiheuttaa vähintään 99 prosenttia riskimuutoksista, tai varmistamaan, että keskusvastapuoli kattaa vastuunsa vakuuksilla kaikkien määritysosapuoliensa osalta ja tarvittaessa kaikkien sellaisten keskusvastapuolten osalta, joiden kanssa se on tehnyt yhteentoimivuusjärjestelyt, ainakin päiväkohtaisesti, tai ottamaan huomioon mahdolliset myötäsykliset vaikutukset tarvittaessa;
i)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 41 artiklan 2 kohtaa, koska se ei vakuusvaatimuksia asettaessaan käytä malleja ja parametreja, jotka kuvaavat määritettävien tuotteiden riskiominaisuuksia ja joissa otetaan huomioon vakuuksien keräämisen aikaväli, markkinoiden likviditeetti sekä muutosten mahdollisuus transaktion aikana;
j)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 41 artiklan 3 kohtaa, koska se ei vaadi eikä kerää vakuuksia päivän sisäisesti ainakin silloin, kun ylitetään ennalta määritellyt kynnysarvot;
k)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 42 artiklan 3 kohtaa, koska se ei ylläpidä maksukyvyttömyysrahastoa, joka antaa sille vähintään mahdollisuuden kestää äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa sen määritysosapuolen maksukyvyttömyys, johon liittyvät sen kannalta suurimmat vastuut, tai toiseksi ja kolmanneksi suurimman määritysosapuolen maksukyvyttömyys, jos niihin liittyvien vastuiden kokonaismäärä on suurempi, tai koska se kehittää ennusteita, joissa ei oteta huomioon sellaisia ajanjaksoja, jolloin volatiliteetti on ollut kaikkein suurinta niillä markkinoilla, joilla keskusvastapuoli tarjoaa palvelujaan, sekä useita mahdollisia tulevia ennusteita, joissa otetaan huomioon rahoitusvarojen äkilliset myynnit ja markkinoiden likviditeetin nopea väheneminen;
l)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 43 artiklan 2 kohtaa, jos se ei kykene kestämään 42 artiklassa tarkoitetun maksukyvyttömyysrahaston ja 43 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen muiden rahoitusvarojen avulla niiden kahden määritysosapuolen maksukyvyttömyyttä, joihin liittyy sen kannalta suurimmat vastuut äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa;
m)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 44 artiklan 1 kohtaa, koska sillä ei aina ole käytössään riittävää likviditeettiä palvelujensa ja toimiensa suorittamiseksi tai koska se ei laske päivittäin mahdollisia likviditeettitarpeitaan;
n)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 45 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa, koska se ei käytä maksukyvyttömän määritysosapuolen asettamia vakuuksia, ennen kuin tappioiden kattamiseen käytetään muita rahoitusvaroja;
o)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 45 artiklan 4 kohtaa, koska se ei käytä tähän tarkoitukseen varattuja omia varoja ennen niiden maksujen käyttämistä, joita määritysosapuolet, jotka eivät ole maksukyvyttömiä, ovat suorittaneet maksukyvyttömyysrahastoon;
p)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 46 artiklan 1 kohtaa, koska se hyväksyy muita kuin erittäin likvidejä vakuuksia, joihin liittyy mahdollisimman vähäinen luotto- ja markkinariski, kattamaan määritysosapuoliinsa liittyvät alkuperäiset ja voimassa olevat vastuut, jos komission 46 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksymän delegoidun säädöksen mukaisesti muita vakuuksia ei voida hyväksyä;
q)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 47 artiklan 1 kohtaa, koska se sijoittaa rahoitusvaransa muihin kuin käteisvaroihin tai erittäin likvideihin rahoitusvälineisiin, joihin liittyy mahdollisimman vähäinen markkina- ja luottoriski ja jotka voidaan realisoida nopeasti siten, että kielteiset hintavaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä;
r)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 47 artiklan 3 kohtaa, koska se ei talleta vakuuksiksi tai maksukyvyttömyysrahastoon maksuiksi asetettuja rahoitusvälineitä sellaisten arvopaperien selvitysjärjestelmien ylläpitäjien huostaan, jotka varmistavat täyden suojan kyseisille rahoitusvälineille, vaikka sellaisia olisi saatavilla, tai koska se ei käytä toimiluvan saaneiden rahoituslaitosten muita erittäin turvallisia järjestelyjä;
s)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 47 artiklan 4 kohtaa, koska se tekee käteistalletukset muuten kuin toimiluvan saaneiden rahoituslaitosten erittäin turvallisia järjestelyjä käyttäen tai keskuspankkien pysyviä talletusjärjestelmiä tai keskuspankkien tarjoamia muita vastaavia välineitä käyttäen;
t)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 47 artiklan 5 kohtaa, koska se tallettaa varoja kolmannelle osapuolelle varmistamatta, että määritysosapuolille kuuluvat varat voidaan tunnistaa erillisinä keskusvastapuolelle kuuluvista varoista ja kyseiselle kolmannelle osapuolelle kuuluvista varoista erinimisten tilien avulla kolmannen osapuolen tilinpidossa tai muilla vastaavilla toimenpiteillä, joilla saavutetaan samantasoinen suoja, tai koska rahoitusvälineet eivät ole tarvittaessa nopeasti keskusvastapuolen saatavilla;
u)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 47 artiklan 6 kohtaa, koska se sijoittaa pääomaansa tai 41–44 artiklassa säädettyjen vaatimusten perusteella saatuja rahamääriä omiin arvopapereihinsa tai emoyrityksensä tai tytäryrityksensä arvopapereihin;
v)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 48 artiklan 1 kohtaa, koska sillä ei ole käytössään yksityiskohtaisia menettelyitä, joita noudatetaan, kun määritysosapuoli ei noudata 37 artiklassa säädettyjä osapuolivaatimuksia keskusvastapuolen asettamassa määräajassa eikä sen vahvistamien menettelyjen mukaisesti, tai koska se ei ole vahvistanut yksityiskohtaisesti menettelyitä, joita noudatetaan silloin, kun keskusvastapuoli ei ole todennut määritysosapuolta maksukyvyttömäksi, tai koska se ei tarkastele näitä menettelyitä vuosittain uudelleen;
w)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 48 artiklan 2 kohtaa, koska se ei toteuta viipymättä toimia rajoittaakseen määritysosapuolen maksukyvyttömyydestä johtuvia tappioita ja likviditeettipaineita ja koska se ei varmista, että määritysosapuolen positioiden sulkeminen ei häiritse sen toimintaa tai altista määritysosapuolia, jotka eivät ole maksukyvyttömiä, tappioille, joita ne eivät voi ennakoida tai hallita;
x)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 48 artiklan 3 kohtaa, koska se ei viipymättä ilmoita asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle, ennen kuin maksukyvyttömyyttä koskeva menettely todetaan tai käynnistetään;
y)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 48 artiklan 4 kohtaa, koska se ei varmenna, että sen soveltamat maksukyvyttömyyttä koskevat menettelyt ovat täytäntöönpanokelpoisia, eikä se toteuta kaikkia kohtuullisia toimia varmistaakseen, että sillä on oikeudelliset valtuudet realisoida maksukyvyttömän määritysosapuolen positiot ja siirtää tai realisoida maksukyvyttömän määritysosapuolen asiakkaiden positiot;
z)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 49 artiklan 1 kohtaa, koska se ei säännöllisesti tarkastele uudelleen mallejaan ja parametrejaan, jotka on otettu käyttöön sen vakuusvaatimusten, maksukyvyttömyysrahastoon suoritettavien maksujen, vakuuksille asetettavien vaatimusten tai muiden riskienhallintamekanismien laskemiseksi, eikä se testaa kyseisiä malleja tiukoilla ja usein toistettavilla stressitesteillä arvioidakseen niiden kestävyyttä äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa tai tee toteumatestejä arvioidakseen käytettyjen menetelmien luotettavuutta tai koska se ei hanki itsenäistä validointia tai ilmoita arvopaperimarkkinaviranomaiselle testien tuloksista tai anna sen validoida malleja ja parametreja, ennen kuin se tekee niihin merkittäviä muutoksia, jos arvopaperimarkkinaviranomainen ei ollut sallinut kyseisen muutoksen väliaikaista hyväksymistä ennen sen validointia;
aa)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 49 artiklan 2 kohtaa, koska se ei säännöllisesti testaa maksukyvyttömyyttä koskevien menettelyjensä keskeisiä näkökohtia tai koska se ei toteuta kaikkia kohtuullisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikki määritysosapuolet ymmärtävät kyseiset menettelyt ja että ne ovat tehneet asianmukaiset järjestelyt voidakseen reagoida maksukyvyttömyystapaukseen;
ab)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 50 artiklan 1 kohtaa, koska se ei käytä keskuspankkirahaa transaktioidensa toimitukseen, vaikka se olisi mahdollista ja vaikka keskuspankkirahaa olisi saatavilla, tai koska se ei toteuta toimia, joilla käteistoimitusriskejä rajoitetaan voimakkaasti, jos keskuspankkirahaa ei käytetä;
ac)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 50 artiklan 3 kohtaa, koska se ei eliminoi pääomariskejä noudattamalla toimittaminen maksua vastaan -periaatetta mahdollisimman pitkälle, jos kyseinen keskusvastapuoli on velvollinen toimittamaan tai vastaanottamaan rahoitusvälineitä;
ad)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 50 a tai 50 b artiklaa, koska se ei suorita KCCP:n laskentaa kyseisissä artikloissa määritetyllä tavalla tai koska se ei noudata 50 a artiklan 2 kohdassa ja 50 b ja 50 d artiklassa esitettyjä KCCP:n laskentasääntöjä;
ae)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 50 a artiklan 3 kohtaa, koska se suorittaa KCCP:n laskennan harvemmin kuin neljännesvuosittain tai harvemmin kuin arvopaperimarkkinaviranomainen edellyttää 50 a artiklan 3 kohdan mukaisesti;
af)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 51 artiklan 2 kohtaa, koska sillä ei ole syrjimätöntä pääsyä sekä tietoihin, joita se tarvitsee markkinapaikalta saamiensa tehtävien suorittamiseen, vaikka keskusvastapuoli täyttää markkinapaikan laatimat toiminnalliset ja tekniset vaatimukset, että asianomaiseen selvitysjärjestelmään;
ag)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 52 artiklan 1 kohtaa, koska se tekee yhteentoimivuusjärjestelyn ilman, että se täyttää yhtään kyseisen kohdan a–d alakohdassa esitetyistä vaatimuksista;
ah)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 53 artiklan 1 kohtaa, koska se ei erota selkeästi omaisuuseriä ja positioita sellaisen toisen keskusvastapuolen lukuun ylläpidetyssä tilissä, jonka kanssa se on tehnyt yhteentoimivuusjärjestelyn;
ai)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 54 artiklan 1 kohtaa, koska se tekee yhteentoimivuusjärjestelyn ilman arvopaperimarkkinaviranomaiselta saatua ennakkohyväksyntää.
IV
Avoimuuteen ja tietojen saatavuuteen liittyvät rikkomiset:
a)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 38 artiklan 1 kohtaa, koska se ei julkista jokaisen erikseen suoritettavan palvelun hintaa ja maksuja, mukaan luettuina alennukset ja hyvitykset sekä perusteet näiden vähennysten saamiseksi;
b)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 38 artiklan 1 kohtaa, koska se ei ilmoita arvopaperimarkkinaviranomaiselle tietoja palvelujaan koskevista menoista ja tuloista;
c)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 38 artiklan 2 kohtaa, koska se ei ilmoita määritysosapuolilleen ja niiden asiakkaille, mitä riskejä liittyy sen tarjoamiin palveluihin;
d)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 38 artiklan 3 kohtaa, koska se ei julkista määritysosapuolilleen tai arvopaperimarkkinaviranomaiselle hintatietoja, joiden perusteella lasketaan sen määritysosapuoliin liittyvät vastuut päivän lopussa tai koska se ei julkista määrittämiensä transaktioiden määriä kunkin välinelajin osalta kokonaisuudessaan;
e)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 38 artiklan 4 kohtaa, koska se ei julkista viestintäprotokolliin liittyviä toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia, jotka kattavat sisällön ja viestimuodot, joita se käyttää viestintään kolmansien osapuolten kanssa, mukaan luettuna 7 artiklassa tarkoitetut toiminnalliset ja tekniset vaatimukset;
f)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 38 artiklan 5 kohtaa, koska se ei julkista yhtään määritysosapuolten tekemää 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten tai 38 artiklan 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten rikkomista, paitsi jos arvopaperimarkkinaviranomainen on katsonut, että tällainen julkistaminen uhkaisi rahoitusvakautta tai markkinoiden luottamusta tai vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinoita tai aiheuttaisi suhteetonta vahinkoa osapuolille;
g)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 38 artiklan 6 kohtaa, koska se ei anna määritysosapuolilleen käyttöön simulointivälinettä, joiden avulla ne voivat määrittää bruttoperusteisesti sellaisen ylimääräisen alkuvakuuden määrän, jota keskusvastapuoli voi edellyttää, kun uusi transaktio määritetään, tai mahdollistamalla kyseisen välineen käytön suojaamattomassa ympäristössä;
h)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 38 artiklan 7 kohtaa, koska se ei anna määritysosapuolilleen tietoja käyttämistään alkuvakuusmalleista kyseisen kohdan toisen virkkeen a, b ja c alakohdan mukaisesti;
i)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 39 artiklan 7 kohtaa, koska se ei julkista tarjoamansa suojan tasoja ja erottelun eri tasoihin liittyviä kustannuksia;
j)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 49 artiklan 3 kohtaa, koska se ei julkista keskeisiä näkökohtia riskienhallintamallistaan tai oletuksia, jotka on tehty 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun stressitestin suorittamiseksi;
k)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 50 artiklan 2 kohtaa, koska se ei selkeästi ilmoita rahoitusvälineiden toimittamiseen liittyviä velvollisuuksiaan, mukaan lukien sitä, onko se velvollinen toimittamaan tai vastaanottamaan rahoitusvälineen tai korvaako se osallistujille toimittamisen yhteydessä syntyneet tappiot;
l)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 50 c artiklan 1 kohtaa, koska se ei raportoi 50 c artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettuja tietoja niille määritysosapuolilleen, jotka ovat laitoksia, tai niiden toimivaltaisille viranomaisille;
m)
toisen tason keskusvastapuoli rikkoo 50 c artiklan 2 kohtaa, koska se ilmoittaa tiedot niille määritysosapuolilleen, jotka ovat laitoksia, harvemmin kuin neljännesvuosittain tai harvemmin kuin arvopaperimarkkinaviranomainen edellyttää 50 c artiklan 2 kohdan mukaisesti.
V
Valvontatoiminnan esteisiin liittyvät rikkomiset:
a)
keskusvastapuoli rikkoo 25 f artiklaa, koska se ei toimita tietoja vastauksena päätökseen, jolla vaaditaan tietoja 25 f artiklan 3 kohdan nojalla, tai koska se toimittaa virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vastauksena arvopaperimarkkinaviranomaisen 25 f artiklan 2 kohdan mukaiseen tiedonsaantipyyntöön tai vastauksena arvopaperimarkkinaviranomaisen 25 f artiklan 3 kohdan mukaiseen tietojen pyytämistä koskevaan päätökseen;
b)
keskusvastapuoli tai sen edustajat antavat virheellisiä tai harhaanjohtavia vastauksia 25 g artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla esitettyihin kysymyksiin;
c)
keskusvastapuoli rikkoo 25 g artiklan 1 kohdan e alakohtaa, koska se ei suostu antamaan arvopaperimarkkinaviranomaisen pyytämiä puhelin- tai tietoliikennetietoja;
d)
toisen tason keskusvastapuoli ei toimi määräajassa arvopaperimarkkinaviranomaisen 25 q artiklan nojalla päättämän valvontatoimenpiteen mukaisesti;
e)
toisen tason keskusvastapuoli ei suostu arvopaperimarkkinaviranomaisen 25 h artiklan nojalla tekemän tarkastuspäätöksen edellyttämään paikalla tehtävään tarkastukseen.
LIITE IV
Luettelo raskauttaviin ja lieventäviin tekijöihin liittyvistä kertoimista 25 j artiklan 3 kohdan soveltamista varten
Seuraavia kertoimia sovelletaan kumulatiivisesti tämän asetuksen 25 j artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin perusmääriin:
I
Raskauttaviin tekijöihin liittyvät mukautuskertoimet:
a)
jos rikkominen on ollut toistuvaa, kultakin toistolta sovelletaan lisäkerrointa 1,1 ;
b)
jos rikkominen on kestänyt yli kuusi kuukautta, sovelletaan kerrointa 1,5 ;
c)
jos rikkominen on paljastanut keskusvastapuolen organisaatiossa järjestelmään liittyviä heikkouksia, erityisesti sen menettelyissä, hallintojärjestelmissä tai sisäisessä valvonnassa, sovelletaan kerrointa 2,2 ;
d)
jos rikkomisella on haitallinen vaikutus keskusvastapuolen toiminnan ja palvelujen laatuun, sovelletaan kerrointa 1,5 ;
e)
jos rikkominen on ollut tahallista, sovelletaan kerrointa 2;
f)
jos rikkomisen havaitsemisen jälkeen ei ole toteutettu korjaavia toimia, sovelletaan kerrointa 1,7 ;
g)
jos keskusvastapuolen ylin johto ei ole tehnyt yhteistyötä arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa tämän tehdessä tutkimuksiaan, sovelletaan kerrointa 1,5 .
II
Lieventäviin tekijöihin liittyvät mukautuskertoimet:
a)
jos rikkominen on kestänyt alle kymmenen työpäivää, sovelletaan kerrointa 0,9 ;
b)
jos keskusvastapuolen ylin johto voi osoittaa toteuttaneensa kaikki tarvittavat toimenpiteet rikkomisen estämiseksi, sovelletaan kerrointa 0,7 ;
c)
jos keskusvastapuoli on ilmoittanut rikkomisesta arvopaperimarkkinaviranomaiselle ripeästi, tehokkaasti ja täydellisesti, sovelletaan kerrointa 0,4 ;
d)
jos keskusvastapuoli on toteuttanut vapaaehtoisesti toimenpiteitä varmistaakseen, ettei vastaavaa rikkomista voi enää tapahtua, sovelletaan kerrointa 0,6 .