02009R0428 — FI — 01.01.2021 — 012.003


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 428/2009,

annettu 5 päivänä toukokuuta 2009,

kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta

(uudelleenlaadittu)

(EUVL L 134 29.5.2009, s. 1)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1232/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011,

  L 326

26

8.12.2011

 M2

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 388/2012, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2012,

  L 129

12

16.5.2012

►M3

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 599/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,

  L 173

79

12.6.2014

 M4

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1382/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014,

  L 371

1

30.12.2014

 M5

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2015/2420, annettu 12 päivänä lokakuuta 2015,

  L 340

1

24.12.2015

 M6

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2016/1969, annettu 12 päivänä syyskuuta 2016,

  L 307

1

15.11.2016

 M7

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2017/2268, annettu 26 päivänä syyskuuta 2017,

  L 334

1

15.12.2017

 M8

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/1922, annettu 10 päivänä lokakuuta 2018,

  L 319

1

14.12.2018

 M9

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/2199, annettu 17 päivänä lokakuuta 2019,

  L 338

1

30.12.2019

►M10

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2020/1749, annettu 7 päivänä lokakuuta 2020,

  L 421

1

14.12.2020

►M11

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2020/2171, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020,

  L 432

4

21.12.2020


Oikaistu:

►C1

Oikaisu, EUVL L 224, 27.8.2009, s.  21 (428/2009)

 C2

Oikaisu, EUVL L 027, 3.2.2015, s.  46 (428/2009)

 C3

Oikaisu, EUVL L 060, 5.3.2016, s.  93 (2015/2420)

 C4

Oikaisu, EUVL L 025, 31.1.2017, s.  36 (2016/1969)

 C5

Oikaisu, EUVL L 012, 17.1.2018, s.  62 (2017/2268)

 C6

Oikaisu, EUVL L 055, 27.2.2018, s.  60 (2017/2268)

 C7

Oikaisu, EUVL L 105, 16.4.2019, s.  67 (2018/1922)

 C8

Oikaisu, EUVL L 051, 25.2.2020, s.  13 (2019/2199)

 C9

Oikaisu, EUVL L 072, 9.3.2020, s.  28 (2019/2199)

►C10

Oikaisu, EUVL L 094, 18.3.2021, s.  5 (2020/1749)




▼B

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 428/2009,

annettu 5 päivänä toukokuuta 2009,

kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta

(uudelleenlaadittu)



I LUKU

AIHE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Tällä asetuksella perustetaan kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskeva yhteisön valvontajärjestelmä.

2 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1. 

’kaksikäyttötuotteella’ tuotteita, myös ohjelmistoja ja teknologiaa, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin, mukaan lukien tavarat, joita voidaan käyttää sekä muihin kuin räjähdystarkoituksiin että millä hyvänsä tavoin apuna ydinaseiden tai muiden ydinräjähteiden valmistamisessa;

2. 

’viennillä’

i) 

asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (yhteisön tullikoodeksi) 161 artiklan mukaista vientimenettelyä;

ii) 

yhteisön tullikoodeksin 182 artiklan mukaista jälleenvientiä, lukuun ottamatta kauttakuljetettavia tuotteita; sekä

iii) 

ohjelmistojen tai teknologian siirtoa yhteisön ulkopuoliseen määräpaikkaan sähköisillä viestimillä, kuten telekopiolaitteella, puhelimella, sähköpostilla tai muulla sähköisellä keinolla; tähän sisältyy tällaisten ohjelmistojen ja teknologian asettaminen sähköisessä muodossa yhteisön ulkopuolisten oikeushenkilöiden, luonnollisten henkilöiden ja kumppaneiden saataville. Viennillä tarkoitetaan myös teknologian suullista siirtoa, kun teknologiaa kuvataan puhelimitse;

3. 

’viejällä’ luonnollista tai oikeushenkilöä tai kumppania,

i) 

jonka puolesta vienti-ilmoitus tehdään, eli henkilöä, jolla vienti-ilmoituksen vastaanottamisen ajankohtana on sopimus yhteisön ulkopuolisessa maassa olevan vastaanottajan kanssa ja jolla on valtuudet päättää tuotteen lähettämisestä yhteisön tullialueelta. Jollei vientisopimusta ole tehty tai jollei sopimuspuoli toimi omasta puolestaan, viejällä tarkoitetaan henkilöä, jolla on valtuutus päättää tuotteen lähettämisestä yhteisön tullialueelta;

ii) 

joka päättää toimittaa tai asettaa muiden saataville ohjelmistoja tai teknologiaa yhteisön ulkopuoliseen määräpaikkaan sähköisillä viestimillä, kuten telekopiolaitteella, puhelimella, sähköpostilla tai muulla sähköisellä keinolla;

Jos oikeus määrätä kaksikäyttötuotteesta viennin perusteena olevan sopimuksen mukaan kuuluu yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneelle henkilölle, viejää pidetään yhteisöön sijoittautuneena sopimuspuolena;

4. 

’vienti-ilmoituksella’ asiakirjaa, jossa henkilö muoto- ja menettelyvaatimuksia koskevien määräysten mukaisesti ilmoittaa haluavansa asettaa kaksikäyttötuotteen vientimenettelyyn;

5. 

’välityspalveluilla’

— 
sellaisista liiketapahtumista neuvottelemista tai sellaisten liiketapahtumien järjestelemistä, joiden tavoitteena on kaksikäyttötuotteiden osto, myynti tai toimitus kolmannesta maasta toiseen kolmanteen maahan; tai
— 
kolmansissa maissa sijaitsevien kaksikäyttötuotteiden myyntiä tai ostoa niiden siirtämiseksi johonkin toiseen kolmanteen maahan.

Tässä asetuksessa pelkkä liitännäispalvelujen tarjoaminen ei kuulu tämän määritelmän soveltamisalaan. Liitännäispalveluja ovat kuljetus-, rahoitus-, vakuutus- ja jälleenvakuutuspalvelut sekä yleinen mainonta ja myynninedistäminen.

6. 

’välittäjällä’ luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä tai kumppania, jolla on asuinpaikka yhteisön jäsenvaltiossa tai joka on sijoittautunut Euroopan yhteisön jäsenvaltioon ja joka tarjoaa 2 artiklan 5 kohdassa määriteltyjä palveluja yhteisöstä kolmannen maan alueelle;

7. 

’kauttakululla’ yhteisön tullialueelle saapuvien ja sen läpi kulkevien muiden kuin yhteisön kaksikäyttötuotteiden kuljettamista yhteisön ulkopuoliseen määräpaikkaan;

8. 

’yksittäisellä vientiluvalla’ yhdelle tietylle viejälle myönnettyä lupaa, joka kattaa yhden tai useamman kaksikäyttötuotteen viennin yhdelle kolmannessa maassa sijaitsevalle loppukäyttäjälle tai vastaanottajalle;

▼M1

9. 

’unionin yleisellä vientiluvalla’ vientilupaa, joka on myönnetty tiettyihin määränpäävaltioihin suuntautuvaa vientiä varten kaikille viejille, jotka noudattavat liitteissä II a–II f lueteltuja vientiluvan käytön edellytyksiä ja vaatimuksia;

▼B

10. 

’vientiä koskevalla koontiluvalla’ yhdelle tietylle viejälle tietyn kaksikäyttötuotelajin tai -luokan osalta myönnettyä lupaa, joka voi olla voimassa yhdelle tai useammalle määritetylle loppukäyttäjälle suuntautuvan viennin osalta ja/tai yhdessä tai useammassa määritetyssä kolmannessa maassa;

11. 

’kansallisella yleisellä vientiluvalla’ vientilupaa, joka myönnetään 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja määritellään kansallisessa lainsäädännössä 6 artiklan ja liitteen III c mukaisesti;

12. 

’Euroopan unionin tullialueella’ yhteisön tullikoodeksin 3 artiklassa tarkoitettua aluetta;

13. 

’muilla kuin yhteisön kaksikäyttötuotteilla’ tuotteita, joilla on yhteisön tullikoodeksin 4 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen muiden kuin yhteisötavaroiden asema.



II LUKU

SOVELTAMISALA

3 artikla

1.  
Liitteessä I lueteltujen kaksikäyttötuotteiden vienti on luvanvaraista.
2.  
Myös tiettyjen liitteeseen I kuulumattomien kaksikäyttötuotteiden kaikkiin tai tiettyihin määräpaikkoihin tapahtuvaa vientiä varten voidaan vaatia lupa 7 tai 8 artiklan mukaisesti.

4 artikla

1.  
Liitteeseen I kuulumattomien kaksikäyttöartikkeleiden vienti on luvanvaraista, jos viejä on saanut sijoittautumisjäsenvaltionsa toimivaltaisilta viranomaisilta tiedon siitä, että kyseiset tuotteet on tai voi olla kokonaan tai osittain tarkoitettu käyttöön, joka liittyy kemiallisten, biologisten tai ydinaseiden taikka muiden ydinräjähteiden kehittämiseen, tuotantoon, käsittelyyn, käyttöön, ylläpitoon, varastointiin, havaitsemiseen, tunnistamiseen tai levittämiseen taikka tällaisten aseiden maaliin saattamiseen soveltuvien ohjusten kehittämiseen, tuotantoon, ylläpitoon tai varastointiin.
2.  

Liitteeseen I kuulumattomien kaksikäyttötuotteiden vienti on luvanvaraista myös, jos ostajamaahan tai määrämaahan kohdistuu ►M1  neuvoston päätöksellä tai yhteisellä kannalla ◄ , Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) päätöksellä tai Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston sitovalla päätöslauselmalla määrätty aseidenvientikielto ja jos viejä on saanut 1 kohdassa tarkoitetuilta viranomaisilta tiedon siitä, että kyseiset tuotteet on tai voi olla kokonaan tai osittain tarkoitettu sotilaalliseen loppukäyttöön. Tässä kohdassa ’sotilaallisella loppukäytöllä’ tarkoitetaan:

a) 

sisällyttämistä jäsenvaltioiden asetarvikeluettelossa lueteltuihin asetarvikkeisiin;

b) 

tuotanto-, testaus- tai analysointilaitteiden ja niiden komponenttien käyttöä edellä mainitussa luettelossa olevien asetarvikkeiden kehittämiseen, tuotantoon tai ylläpitoon;

c) 

valmiiksi jalostamattomien tuotteiden käyttöä edellä mainitussa luettelossa olevien asetarvikkeiden tuotantolaitoksessa.

3.  
Liitteeseen I kuulumattomien kaksikäyttötuotteiden vienti on luvanvaraista myös, jos viejä on saanut 1 kohdassa tarkoitetuilta viranomaisilta tiedon siitä, että kyseiset tuotteet on tai voi olla kokonaan tai osittain tarkoitettu käytettäviksi kansallisessa asetarvikeluettelossa lueteltujen sellaisten asetarvikkeiden osina tai komponentteina, jotka on viety kyseisen jäsenvaltion alueelta ilman lupaa tai kyseisen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädetyn luvan vastaisesti.
4.  
Jos viejä on tietoinen siitä, että kaksikäyttötuotteet, jotka hän aikoo viedä ja jotka eivät kuulu liitteeseen I, on kokonaan tai osittain tarkoitettu johonkin 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun käyttöön, viejän on ilmoitettava asiasta 1 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille, jotka päättävät, onko aiheellista määrätä kyseinen vienti luvanvaraiseksi.
5.  
Jäsenvaltio voi ottaa käyttöön tai pitää voimassa kansallista lainsäädäntöä, jonka nojalla liitteeseen I kuulumattomien kaksikäyttötuotteiden viennille vaaditaan lupa, jos viejällä on aihetta epäillä, että kyseiset tavarat on tai voi olla kokonaan tai osittain tarkoitettu johonkin 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön.
6.  
Jäsenvaltion, joka 1–5 kohdan mukaisesti vaatii luvan liitteeseen I kuulumattoman kaksikäyttötuotteen viennille, on tarvittaessa ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille ja komissiolle. Muiden jäsenvaltioiden on otettava nämä tiedot asianmukaisesti huomioon ja niiden on ilmoitettava niistä maansa tullihallinnolle ja muille asianomaisille kansallisille viranomaisille.
7.  
Jäljempänä olevan 13 artiklan 1 kohdan, 2 kohdan ja 5–7 kohdan säännöksiä sovelletaan, jos kyse on kaksikäyttötuotteista, jotka ei luetella liitteessä I.
8.  
Tämä asetus ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta toteuttaa kansallisia toimenpiteitä asetuksen (ETY) N:o 2603/69 11 artiklan nojalla.

5 artikla

1.  
Liitteessä I lueteltujen kaksikäyttötuotteiden välityspalvelut ovat luvanvaraisia, jos välittäjä on saanut tiedon sen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta, jossa välittäjällä on asuinpaikka tai johon välittäjä on sijoittautunut, siitä, että asianomaiset tuotteet on tai voi olla kokonaan tai osittain tarkoitettu johonkin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön. Jos välittäjä on tietoinen siitä, että liitteessä I luetellut kaksikäyttötuotteet, joiden osalta välittäjä tarjoaa välityspalveluja, on kokonaan tai osittain tarkoitettu johonkin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön, välittäjän on ilmoitettava asiasta toimivaltaisille viranomaisille, jotka päättävät, onko aiheellista määrätä tällaiset välityspalvelut luvanvaraisiksi.
2.  
Jäsenvaltio voi laajentaa 1 kohdan soveltamisen koskemaan luetteloon kuulumattomia kaksikäyttötuotteita, jotka on tarkoitettu 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin käyttöihin, ja kaksikäyttötuotteita, jotka on tarkoitettu 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin sotilaallisiin loppukäyttöihin ja määräpaikkoihin.
3.  
Jäsenvaltio voi antaa tai pitää voimassa kansallista lainsäädäntöä, jossa määrätään kaksikäyttötuotteiden välitys luvanvaraiseksi, jos välittäjällä on aihetta epäillä, että nämä tuotteet on tai voi olla tarkoitettu johonkin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön.
4.  
Jäljempänä olevan 8 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan säännöksiä sovelletaan tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin toimenpiteisiin.

6 artikla

1.  
Sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa kauttakulku tapahtuu, voivat kieltää liitteessä I lueteltujen muiden kuin yhteisön kaksikäyttötuotteiden kauttakulun, jos tuotteet on tai voi olla kokonaan tai osittain tarkoitettu johonkin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön. Tehdessään päätöstä tällaisesta kiellosta jäsenvaltioiden on otettava huomioon velvoitteensa ja sitoumuksensa, joista ne ovat sopineet kansainvälisten sopimusten sopimuspuolina tai kansainvälisten asesulkujärjestelyjen osapuolina.
2.  
Ennen kuin jäsenvaltio tekee päätöksen siitä, kielletäänkö kauttakulku vai ei, se voi määrätä, että sen toimivaltaiset viranomaiset voivat asettaa yksittäisissä tapauksissa liitteessä I lueteltujen kaksikäyttötuotteiden erityisen kauttakulun luvanvaraiseksi, jos tuotteet on tai voi olla kokonaan tai osittain tarkoitettu johonkin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön.
3.  
Jäsenvaltio voi laajentaa 1 kohdan soveltamisen koskemaan luetteloon kuulumattomia kaksikäyttötuotteita, jotka on tarkoitettu 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin käyttöihin, sekä kaksikäyttötuotteita, jotka on tarkoitettu 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin sotilaallisiin loppukäyttöihin ja määräpaikkoihin.
4.  
Jäljempänä olevan 8 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan säännöksiä sovelletaan tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin toimenpiteisiin.

7 artikla

Tätä asetusta ei sovelleta palveluiden tarjontaan tai teknologian siirtoon, jos nämä edellyttävät henkilöiden liikkumista rajojen yli.

8 artikla

1.  
Jäsenvaltio voi yleiseen turvallisuuteen tai ihmisoikeuksiin liittyvistä syistä kieltää tai määrätä luvanvaraiseksi liitteeseen I kuulumattoman kaksikäyttötuotteen viennin.
2.  
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 kohdan nojalla hyväksytyistä toimenpiteistä komissiolle välittömästi niiden hyväksymisen jälkeen sekä ilmoitettava toimenpiteiden täsmälliset perusteet.
3.  
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle välittömästi myös kaikki muutokset 1 kohdan nojalla hyväksyttyihin toimenpiteisiin.
4.  
Komissio julkaisee sille 2 ja 3 kohdan mukaisesti ilmoitetut toimenpiteet Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.



III LUKU

VIENTILUPA JA VÄLITYSPALVELUJA KOSKEVA LUPA

9 artikla

▼M1

1.  
Tällä asetuksella otetaan käyttöön liitteessä II a–II f esitetyt unionin yleiset vientiluvat tietyn viennin osalta.

Sen jäsenvaltion, johon viejä on sijoittautunut, toimivaltaiset viranomaiset voivat kieltää viejää käyttämästä näitä lupia, jos on perusteltu syy epäillä viejän kykyä noudattaa tällaista lupaa tai vientivalvontalainsäädännön säännöksiä.

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja viejistä, joilta on evätty oikeus käyttää unionin yleistä vientilupaa, paitsi jos ne katsovat, että viejä ei yritä viedä kaksikäyttötuotteita toisen jäsenvaltion kautta. Tähän tarkoitukseen käytetään 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua järjestelmää.

▼M3

Sen varmistamiseksi, että ainoastaan vähäriskiset vientitoimet kuuluvat liitteissä II a–II f esitettyjen unionin yleisten vientilupien soveltamisalaan, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 23 a artiklan mukaisesti, jotta kyseisten yleisten vientilupien soveltamisalasta poistetaan määräpaikkoja, jos niihin aletaan soveltaa 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua aseidenvientikieltoa.

Tämän kohdan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 23 b artiklassa säädettyä menettelyä, jos tällaisten aseidenvientikieltojen yhteydessä tiettyjä määräpaikkoja on erittäin kiireellisistä syistä poistettava unionin yleisen vientiluvan soveltamisalasta.

▼B

2.  

Luvan muulle tämän asetuksen nojalla luvanvaraiselle viennille myöntävät sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, johon viejä on sijoittautunut. Lupa voi olla yksittäislupa, koontilupa tai yleislupa, jollei 4 kohdassa säädetyistä rajoituksista muuta johdu.

Kaikki erilaiset luvat ovat voimassa kaikkialla yhteisössä.

Viejien on annettava toimivaltaisille viranomaisille kaikki vientiä koskevia yksittäisiä lupia ja koontilupia koskevien hakemustensa kannalta tarpeelliset tiedot, jotta kansalliset toimivaltaiset viranomaiset saavat täydelliset tiedot erityisesti loppukäyttäjästä, määrämaasta ja vietävien tuotteiden lopullisista käyttötarkoituksista. Luvan saannille voidaan tarvittaessa asettaa velvoite antaa selvitys lopullisesta käytöstä.

3.  
Jäsenvaltioiden on käsiteltävä yksittäisiä lupia ja koontilupia koskevat pyynnöt kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä määritettävässä määräajassa.
4.  

Kansallisia yleisiä vientilupia koskevat seuraavat rajoitukset:

▼M1

a) 

Liitteessä II g lueteltuja tuotteita ei saa sisällyttää kansalliseen yleiseen vientilupaan.

▼B

b) 

Kansalliset yleiset vientiluvat on määriteltävä kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä. Niitä voivat käyttää kaikki viejät, jotka ovat sijoittautuneet näitä lupia antavaan jäsenvaltioon tai joiden asuinpaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa, jos viejät täyttävät tässä asetuksessa ja täydentävässä kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut vaatimukset. Näiden lupien antamisessa on noudatettava liitteessä III c esitettyjä ohjeita. Luvat on annettava kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle välittömästi annetuista tai muutetuista kansallisista yleisistä vientiluvista. Komissio julkaisee nämä ilmoitukset Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

c) 

Niitä ei saa käyttää, jos viejä on saanut omilta viranomaisiltaan tiedon, että kyseiset tuotteet on tai voi olla kokonaan tai osittain tarkoitettu johonkin 4 artiklan 1 ja 3 kohdassa tai 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun käyttöön maassa, jota koskee asevientikielto, josta on ►M1  määrätty neuvoston päätöksellä tai yhteisellä kannalla ◄ tai ETYJin päätöksellä, tai asevientikielto, josta on määrätty Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston sitovalla päätöslauselmalla, tai jos viejä on tietoinen siitä, että tuotteet on tarkoitettu edellä mainittuun käyttöön.

5.  
Jäsenvaltioiden on pidettävä voimassa tai otettava käyttöön kansallisessa lainsäädännössään mahdollisuus, jonka mukaan voidaan myöntää vientiä koskeva koontilupa.
6.  

Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle luettelo viranomaisista, joilla on toimivalta

a) 

myöntää vientilupa kaksikäyttötuotteille,

b) 

päättää kieltää muiden kuin yhteisön kaksikäyttötuotteiden kauttakulku tämän asetuksen nojalla.

Komissio julkaisee luettelon näistä viranomaisista Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

10 artikla

1.  
Sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa välittäjällä on kotipaikka tai johon tämä on sijoittautunut, myöntävät tämän asetuksen mukaiset välityspalveluja koskevat luvat. Nämä luvat myönnetään vahvistetulle määrälle tiettyjä tuotteita, jotka liikkuvat kahden tai useamman kolmannen maan välillä. Tuotteiden sijainti kolmannessa maassa, josta ne ovat peräisin, loppukäyttäjä ja loppukäyttäjän tarkka sijainti on ilmoitettava selvästi. Luvat ovat voimassa koko yhteisössä.
2.  
Välittäjien on annettava toimivaltaisille viranomaisille kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, jotka edellytetään niiden tämän asetuksen mukaiseen välityspalveluja koskevaan lupaan liittyvää hakemusta varten, erityisesti tiedot kaksikäyttötuotteiden sijainnista kolmannessa maassa, josta ne ovat peräisin, selkeä kuvaus tuotteista ja niiden määrästä, liiketoimeen osallistuvat kolmannet osapuolet, määrämaana oleva kolmas maa, loppukäyttäjä kyseisessä maassa ja loppukäyttäjän tarkka sijainti.
3.  
Jäsenvaltioiden on käsiteltävä välityspalveluja koskevat lupapyynnöt kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä määritettävässä määräajassa.
4.  
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo viranomaisista, joilla on valtuudet myöntää tämän asetuksen mukaisia lupia välityspalvelujen tarjoamista varten. Komissio julkaisee luettelon näistä viranomaisista Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

11 artikla

1.  

Jos kaksikäyttötuotteet, joiden viennille haetaan yksittäislupaa määräpaikkaan, jota ei luetella ►M1  liitteessä IIa ◄ , tai liitteessä IV lueteltujen kaksikäyttötuotteiden osalta mihin hyvänsä määräpaikkaan, sijaitsevat hakemusta tehtäessä tai tulevaisuudessa yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa hakemus on tehty, se on mainittava hakemuksessa. Sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, jossa lupahakemus on tehty, on välittömästi neuvoteltava asiasta kyseisen yhden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja annettava näille tarvittavat tiedot. Sen yhden tai useamman jäsenvaltion, jonka kanssa neuvotellaan, on kymmenen työpäivän kuluessa esitettävä mahdolliset luvan myöntämistä vastustavat huomautuksensa, jotka sitovat sitä jäsenvaltiota, jossa hakemus on tehty.

Jos kymmenen työpäivän kuluessa ei ole saatu huomautuksia, katsotaan, ettei se yksi tai useampi jäsenvaltio, jonka kanssa neuvotellaan, ole esittänyt huomautusta.

Poikkeustapauksissa jäsenvaltio, jonka kanssa neuvotellaan, voi pyytää kymmenen päivän määräajan pidentämistä. Määräaikaa ei kuitenkaan saa pidentää yli 30 työpäivällä.

2.  
Jos vienti voi haitata jäsenvaltion olennaisia turvallisuusetuja, tämä voi pyytää toista jäsenvaltiota epäämään vientiluvan, tai jos lupa on jo myönnetty, mitätöimään luvan, keskeyttämään sen soveltamisen taikka muuttamaan tai peruuttamaan luvan. Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on välittömästi aloitettava pyynnön esittäneen jäsenvaltion kanssa neuvottelut, jotka eivät ole sitovia ja jotka on saatettava päätökseen kymmenen työpäivän kuluessa. Jos pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio päättää myöntää luvan, tästä olisi ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille käyttäen 13 artiklan 6 kohdassa mainittua sähköistä järjestelmää.

12 artikla

1.  

Tehdessään tämän asetuksen nojalla päätöksen vientiä koskevan yksittäisen luvan tai koontiluvan myöntämisestä tai sen epäämisestä taikka välityspalveluja koskevan luvan myöntämisestä jäsenvaltioiden on otettava huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset seikat, mukaan lukien

a) 

velvoitteet ja sitoumukset, jotka kukin niistä on hyväksynyt asiaankuuluvien kansainvälisten asesulkujärjestelmien ja vientivalvontajärjestelyiden jäsenenä tai ratifioimalla asiaankuuluvia kansainvälisiä sopimuksia;

b) 

sellaisiin pakotteisiin perustuvat velvoitteensa, jotka on ►M1  määrätty neuvoston päätöksessä tai yhteisessä kannassa ◄ , ETYJin päätöksessä taikka YK:n turvallisuusneuvoston sitovassa päätöslauselmassa;

c) 

kansallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökohdat, mukaan lukien ne, jotka sisältyvät sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä 8 päivänä joulukuuta 2008 hyväksyttyyn neuvoston yhteiseen kantaan 2008/944/YUTP ( 1 );

d) 

aiottuun lopulliseen käyttöön ja sen kiertämisvaaraan liittyvät näkökohdat.

2.  
Edellä 1 kohdassa säädettyjen kriteerien lisäksi jäsenvaltioiden on otettava koontilupaa koskevaa hakemusta arvioidessaan huomioon se, onko viejällä käytössä oikeasuhteisia ja riittäviä keinoja ja menettelyjä tämän asetuksen säännösten ja tavoitteiden sekä lupaehtojen ja -vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.

13 artikla

1.  
Tämän asetuksen mukaisesti toimiessaan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat evätä vientiluvan sekä mitätöidä, keskeyttää, muuttaa tai peruuttaa jo myöntämänsä vientiluvan. Jos toimivaltaiset viranomaiset epäävät tai mitätöivät vientiluvan taikka keskeyttävät sen soveltamisen, olennaisesti rajoittavat sitä tai peruuttavat sen, tai jos ne ovat päättäneet, että aiottua vientiä ei sallita, niiden on ilmoitettava tästä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle sekä vaihdettava asiaa koskevia tietoja niiden kanssa. Jos jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat keskeyttäneet vientiluvan soveltamisen, lopullinen arvio toimitetaan jäsenvaltioille ja komissiolle keskeytysjakson päättyessä.
2.  
Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava 1 kohdan mukaisesti ilmoitetut epäämispäätökset uudelleen kolmen vuoden kuluessa niiden ilmoittamisesta ja päätettävä joko niiden kumoamisesta, muuttamisesta tai jatkamisesta. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava uudelleenarvioinnin tuloksista muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle mahdollisimman pian. Epäämispäätökset ovat voimassa siihen saakka, kunnes ne kumotaan.
3.  
Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava viipymättä jäsenvaltioille ja komissiolle 5 artiklan nojalla tekemistään päätöksistään kieltää liitteessä I lueteltujen kaksikäyttötuotteiden kauttakulku. Näissä ilmoituksissa on oltava kaikki asiaankuuluvat tiedot, mukaan lukien tuotteen luokitus, sen tekniset parametrit, määrämaa ja loppukäyttäjä.
4.  
Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa sovelletaan myös välityspalveluja koskeviin lupiin.
5.  
Ennen kuin tämän asetuksen mukaisesti toimivat jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset myöntävät vientiä tai välityspalveluja koskevan luvan tai tekevät päätöksen kauttakulusta, niiden on tarkasteltava kaikkia tämän asetuksen mukaisesti tehtyjä voimassa olevia epäämispäätöksiä tai päätöksiä kieltää liitteessä I lueteltujen kaksikäyttötuotteiden kauttakulku varmistaakseen, ovatko toisen jäsenvaltion tai toisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset evänneet luvan tai kauttakulun olennaisesti samanlaisen liiketoimen tapauksessa (jossa parametreiltään tai teknisiltä ominaisuuksiltaan olennaisesti samanlainen tuote viedään samalle loppukäyttäjälle tai vastaanottajalle). Niiden on ensin neuvoteltava 1 ja 3 kohdan mukaisesti tällaiset epäämispäätökset tai kauttakulun kieltämistä koskevat päätökset tehneiden kyseisen yhden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Jos jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset näiden neuvottelujen jälkeen päättävät myöntää vientiluvan tai sallia kauttakulun, niiden on ilmoitettava päätöksestään muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle sekä toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot päätöksen perusteista.

▼M1

6.  
Kaikki tässä artiklassa edellytetyt ilmoitukset on tehtävä käyttäen suojattuja sähköisiä keinoja, mukaan lukien 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu suojattu järjestelmä.

▼B

7.  
Kaikkien tämän artiklan säännösten mukaisesti jaettavien tietojen on oltava 19 artiklan 3, 4 ja 6 kohdan säännösten mukaisia tällaisten tietojen salassapidon osalta.

14 artikla

1.  
Kaikki vientiä koskevat yksittäiset luvat ja koontiluvat sekä välityspalveluja koskevat luvat on annettava kirjallisesti tai sähköisin keinoin lomakkeilla, jotka sisältävät ainakin tämän asetuksen liitteissä III a ja III b olevien mallien mukaiset tiedot niissä annetussa järjestyksessä.
2.  
Koontiluvat, joihin sisältyy määrällisiä rajoituksia, on viejien pyynnöstä jaettava osiin.



IV LUKU

KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN LUETTELON AJANTASAISTAMINEN

15 artikla

1.  
Liitteessä I oleva kaksikäyttötuotteiden luettelo saatetaan ajan tasalle niiden asiaa koskevien velvoitteiden ja sitoumusten sekä niihin mahdollisesti tehtyjen muutosten mukaisesti, joita jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kansainvälisten asesulku- ja vientivalvontajärjestelyjen osapuolina tai ratifioimalla asiaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia.
2.  
Liite IV, joka on ote liitteestä I, saatetaan ajan tasalle ottaen huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 30 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevat edut.

▼M3

3.  
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 23 a artiklan mukaisesti siltä osin kuin on kyse liitteessä I esitetyn kaksikäyttötuoteluettelojen ajan tasalle saattamisesta. Liitteen I ajan tasalle saattaminen tapahtuu tämän artiklan 1 kohdassa määritellyn soveltamisalan mukaisesti. Jos liitteen I ajan tasalle saattaminen koskee kaksikäyttötuotteita, jotka on lueteltu myös liitteissä II a–II g tai liitteessä IV, nämä liitteet on muutettava tämän mukaisesti.

▼B



V LUKU

TULLIMENETTELYT

16 artikla

1.  
Suorittaessaan kaksikäyttötuotteiden vientimuodollisuuksia vienti-ilmoituksen käsittelevässä tullitoimipaikassa viejän on todistettava, että vientiin on saatu tarpeellinen lupa.
2.  
Viejältä voidaan vaatia todisteeksi esitettyjen asiakirjojen käännös sen jäsenvaltion viralliselle kielelle, jossa vienti-ilmoitus esitetään.
3.  

Rajoittamatta jäsenvaltioille yhteisön tullikoodeksissa ja sen nojalla annettuja valtuuksia jäsenvaltio voi myös enintään 4 kohdassa tarkoitetuksi ajaksi keskeyttää tuotteiden viennin alueeltaan tai tarvittaessa muutoin estää liitteeseen I kuuluvien kaksikäyttötuotteiden, joilla on voimassa oleva vientilupa, viennin yhteisöstä alueensa kautta, jos sillä on syytä epäillä, että

a) 

vientilupaa myönnettäessä ei ole otettu huomioon asiaan vaikuttavia tietoja; tai

b) 

olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet luvan myöntämisen jälkeen.

4.  
Edellä 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on viipymättä neuvoteltava vientiluvan myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jotta nämä voivat toimia 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jos nämä viranomaiset päättävät pitää luvan voimassa, niiden on annettava vastaus kymmenen työpäivän kuluessa, mitä määräaikaa voidaan erityisissä olosuhteissa niiden pyynnöstä pidentää kolmeksikymmeneksi työpäiväksi. Tällaisessa tapauksessa, tai jos vastausta ei ole saatu kymmenen tai kolmenkymmenen päivän kuluessa, kaksikäyttötuotteet on välittömästi luovutettava vietäviksi. Luvan myöntäneen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

17 artikla

1.  
Jäsenvaltiot voivat säätää, että kaksikäyttötuotteiden vientiä varten tarvittavat tullimuodollisuudet voidaan suorittaa vain tähän tarkoitukseen määrätyissä tullitoimipaikoissa.
2.  
Jäsenvaltioiden, jotka käyttävät 1 kohdan mukaista mahdollisuutta, on ilmoitettava komissiolle asianmukaisesti määrätyt tullitoimipaikat. Komissio julkaisee nämä tiedot Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

18 artikla

Asetuksen (ETY) N:o 2454/93 843 artiklan ja 912 a-912 g artiklan säännöksiä sovelletaan sellaisten kaksikäyttötuotteiden vientiä, jälleenvientiä ja tullialueelta poistamista koskeviin rajoituksiin, joiden vienti on tämän asetuksen nojalla luvanvaraista.



VI LUKU

HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ

19 artikla

1.  
Jäsenvaltioiden on yhteistyössä komission kanssa toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet luodakseen suorat yhteistyö- ja tietojenvaihtoyhteydet toimivaltaisten viranomaisten välille erityisesti sen vaaran poistamiseksi, että mahdolliset erot kaksikäyttötuotteiden viennin valvonnan soveltamisessa voivat johtaa kaupan vääristymiseen, mikä puolestaan voisi aiheuttaa vaikeuksia yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle.
2.  

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet luodakseen toimivaltaisten viranomaisten välille suorat yhteistyö- ja tietojenvaihtoyhteydet yhteisön vientivalvontajärjestelmien tehostamiseksi. Tiedot voivat käsittää:

a) 

yksityiskohtaiset tiedot viejistä, joilta on kansallisin tuomioin evätty oikeus käyttää kansallisia yleisiä vientilupia tai ►M1  unionin yleisiä vientilupia ◄ ;

b) 

tietoja arkaluonteisista loppukäyttäjistä, epäilyttäviin hankintatoimiin osallistuvista toimijoista ja, jos tietoja on saatavilla, käytetyistä reiteistä.

3.  
Jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 515/97 ( 2 ) ja erityisesti sen säännöksiä tietojen luottamuksellisuudesta sovelletaan soveltuvin osin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 23 artiklan soveltamista.

▼M1

4.  
Komissio perustaa suojatun ja koodatun järjestelmän jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission välistä tietojenvaihtoa varten yhteistyössä 23 artiklan mukaisesti perustetun kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmän kanssa. Euroopan parlamentille tiedotetaan järjestelmän talousarviosta, kehittämisestä, väliaikaisesta ja lopullisesta rakenteesta ja toiminnasta sekä verkkokustannuksista.

▼B

5.  
Ohjeiden antamisesta viejille ja välittäjille vastaavat ne jäsenvaltiot, joissa näillä on kotipaikka tai joihin nämä ovat sijoittautuneet. Komissio ja neuvosto voivat myös asettaa saataville ohjeita ja/tai suosituksia parhaista käytännöistä tähän asetukseen kuuluvissa asioissa.
6.  
Henkilötietoja käsitellään niiden sääntöjen mukaisesti, joista säädetään yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY ( 3 ) sekä yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 ( 4 ).



VII LUKU

VALVONTATOIMENPITEET

20 artikla

1.  

Kaksikäyttötuotteiden viejien on pidettävä yksityiskohtaisia rekistereitä tai luetteloita viennistään kussakin jäsenvaltiossa voimassa olevan kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti. Näihin rekistereihin tai luetteloihin on sisällyttävä erityisesti kaupalliset asiakirjat, kuten kauppalaskut, tavaraluettelot sekä kuljetusasiakirjat ja muut toimitusasiakirjat, jotka sisältävät riittävät tiedot seuraavien seikkojen toteamiseksi:

a) 

kaksikäyttötuotteiden kuvaus;

b) 

kaksikäyttötuotteiden määrä;

c) 

viejän ja vastaanottajan nimi ja osoite;

d) 

kaksikäyttötuotteiden lopullinen käyttö ja loppukäyttäjä, jos nämä ovat tiedossa.

2.  
Välittäjien on pidettävä kussakin jäsenvaltiossa voimassa olevan kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti yksityiskohtaisia rekistereitä tai luetteloita 4 artiklan b alakohdan soveltamisalaan kuuluvista välityspalveluista voidakseen pyynnöstä todistaa välityspalvelujen kohteena olevien kaksikäyttötuotteiden kuvauksen, ajankohdan, jona tuotteet ovat olleet näiden palvelujen kohteena, määräpaikan ja maat, joita välityspalvelut koskevat.
3.  
Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut rekisterit tai luettelot ja asiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sen kalenterivuoden päättymisestä, jona vienti tapahtui tai jona välityspalvelut suoritettiin. Ne on pyynnöstä esitettävä sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, johon viejä on sijoittautunut tai johon välittäjä on sijoittautunut tai jossa välittäjällä on kotipaikka.

21 artikla

Tämän asetuksen oikean soveltamisen varmistamiseksi kunkin jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta sen toimivaltaiset viranomaiset voivat

a) 

koota tietoja kaikista kaksikäyttötuotteita sisältävistä tilauksista ja liiketoimista;

b) 

todeta, että viennin valvontatoimenpiteitä sovelletaan asianmukaisesti, mikä voi erityisesti edellyttää valtuuksia päästä sellaisten henkilöiden tiloihin, joita vientitoimi koskee tai sellaisten välittäjien tiloihin, jotka osallistuvat välityspalvelujen toimittamiseen 5 artiklassa säädetyissä olosuhteissa.



VIII LUKU

MUUT SÄÄNNÖKSET JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

22 artikla

1.  
Liitteeseen IV kuuluvien kaksikäyttötuotteiden yhteisön sisäiset siirrot ovat luvanvaraisia. Yleinen lupa ei voi sisältää liitteessä IV olevassa 2 osassa lueteltuja tuotteita.
2.  

Jäsenvaltio voi määrätä muiden kaksikäyttötuotteiden siirrot alueeltaan toiseen jäsenvaltioon luvanvaraisiksi, jos siirron ajankohtana:

— 
toimija tietää, että asianomaisten tuotteiden lopullinen määräpaikka on yhteisön ulkopuolella,
— 
asianomaisten tuotteiden vienti tähän lopulliseen määräpaikkaan edellyttää 3, 4 tai 8 artiklan nojalla lupaa siinä jäsenvaltiossa, josta tuotteet on määrä siirtää, eikä vienti suoraan sen alueelta ole sallittua yleisen luvan tai koontiluvan perusteella,
— 
tuotteille ei suoriteta yhteisön tullikoodeksin 24 artiklassa tarkoitettua valmistusta tai käsittelyä siinä jäsenvaltiossa, jonne ne on määrä siirtää.
3.  
Lupaa yhteisön sisäiseen siirtoon on haettava siinä jäsenvaltiossa, josta kaksikäyttötuotteet on määrä siirtää.
4.  
Siinä tapauksessa, että jäsenvaltio, josta tuotteet on määrä siirtää, on jo hyväksynyt kaksikäyttötuotteiden edelleen viennin 11 artiklassa tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä, lupa siirtoon on myönnettävä toimijalle välittömästi, jolleivät olosuhteet ole olennaisesti muuttuneet.
5.  
Jäsenvaltion, joka antaa tällaisen vaatimuksen sisältävää lainsäädäntöä, on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille toteuttamistaan toimenpiteistä. Komissio julkaisee nämä tiedot Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.
6.  
Edellä olevan 1 ja 2 kohdan mukaiset toimenpiteet eivät saa käsittää yhteisön sisärajoilla tapahtuvia tarkastuksia vaan yksinomaan tarkastuksia, jotka kuuluvat osana tavanomaisiin, kaikkialla yhteisön alueella syrjimättömästi noudatettaviin valvontamenettelyihin.
7.  
Edellä olevan 1 ja 2 kohdan mukaisten toimenpiteiden soveltaminen ei saa missään tapauksessa johtaa siihen, että tuotteen siirtämiselle jäsenvaltiosta toiseen asetetaan tiukempia edellytyksiä kuin saman tuotteen viennille kolmanteen maahan.
8.  
Liitteessä I lueteltujen kaksikäyttötuotteiden yhteisön sisäisiä siirtoja koskevat asiakirjat ja luettelot on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sen kalenterivuoden päättymisestä, jona tuotteet on siirretty, ja ne on pyydettäessä esitettävä sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, josta tuotteet on siirretty.
9.  
Jäsenvaltio voi kansallisessa lainsäädännössä edellyttää, että kyseisestä jäsenvaltiosta tapahtuvien yhteisötoimitusten osalta on sen toimivaltaiselle viranomaiselle annettava lisätietoja liitteessä I olevan 2 osan ryhmässä 5 luetelluista tuotteista, joita ei luetella liitteessä IV.
10.  
Liitteessä I lueteltujen kaksikäyttötuotteiden yhteisötoimituksiin liittyvissä tarvittavissa kaupallisissa asiakirjoissa on ilmoitettava selkeästi, että kyseisten tuotteiden vienti yhteisöstä on valvonnan alaista. Tarvittavia kaupallisia asiakirjoja ovat erityisesti kauppasopimus, tilausvahvistus, kauppalasku tai lähetysluettelo.

23 artikla

1.  

Perustetaan kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmä, jonka puheenjohtajana on komission edustaja. Kukin jäsenvaltio nimeää edustajan tähän ryhmään.

Koordinointiryhmä tutkii kaikki tämän asetuksen soveltamista koskevat asiat, jotka sen puheenjohtaja tai jäsenvaltion edustaja saattaa sen käsiteltäviksi.

2.  
Kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmän puheenjohtajan tai koordinointiryhmän on tarpeelliseksi katsoessaan kuultava tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia viejiä, välittäjiä ja muita asiaan liittyviä sidosryhmiä.

▼M1

3.  
Komissio toimittaa Euroopan parlamentille kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmän toiminnasta, tutkimuksista ja kuulemisista vuosittain kertomuksen, johon sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 ( 5 ) 4 artiklaa.

▼M3

23 a artikla

1.  
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.
2.  
Siirretään komissiolle 2 päivästä heinäkuuta 2014 viiden vuoden ajaksi 9 artiklan 1 kohdassa ja 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3.  
Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 9 artiklan 1 kohdassa ja 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.  
Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5.  
Edellä olevien 9 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

23 b artikla

1.  
Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.
2.  
Euroopan parlamentti tai neuvosto voi 23 a artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

▼B

24 artikla

Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen tämän asetuksen kaikkien säännösten asianmukaisen täytäntöönpanon. Sen on erityisesti säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan tämän asetuksen säännösten tai sen täytäntöönpanosäännösten rikkomiseen. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja vakuuttavia.

▼M1

25 artikla

1.  
Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi tämän asetuksen soveltamiseksi annetut lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, mukaan lukien 24 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet. Komissio toimittaa nämä tiedot muille jäsenvaltioille.
2.  
Joka kolmas vuosi komissio tarkastelee tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kattavan täytäntöönpano- ja vaikutustenarviointikertomuksen, johon voi sisältyä muutosehdotuksia. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki sen tämän kertomuksen laatimista varten tarvitsemat tiedot.
3.  

Kertomuksen eri osissa on käsiteltävä seuraavia:

a) 

kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmä ja sen toiminta. Komission antamia tietoja kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmän tutkimuksista ja kuulemisista käsitellään luottamuksellisina asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan mukaisesti. Tietoja pidetään joka tapauksessa luottamuksellisina, jos niiden ilmoittaminen saattaa aiheuttaa merkittäviä epäsuotuisia seurauksia sille, joka on toimittanut nämä tiedot tai ollut tietolähteenä;

b) 

19 artiklan 4 kohdan täytäntöönpano sekä se, mihin vaiheeseen on edetty suojatun ja koodatun järjestelmän perustamisessa jäsenvaltioiden ja komission välistä tietojenvaihtoa varten;

c) 

15 artiklan 1 kohdan täytäntöönpano;

d) 

15 artiklan 2 kohdan täytäntöönpano;

e) 

kattavat tiedot jäsenvaltioiden 24 artiklan nojalla toteuttamista ja tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti komissiolle tiedoksi antamista toimenpiteistä.

4.  
Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan tämän asetuksen ja erityisesti sen liitteen II b, Unionin yleinen vientilupa N:o EU002, täytäntöönpanoa ja johon liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi erityisesti arvoltaan vähäisten toimitusten osalta.

▼M1

25 a artikla

Neuvosto voi valtuuttaa komission neuvottelemaan kolmansien maiden kanssa sopimuksista, joissa määrätään tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kaksikäyttötuotteiden viennin valvonnan vastavuoroisesta tunnustamisesta ja erityisesti lupavaatimusten poistamisesta unionin alueella tapahtuvalta jälleenvienniltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin ja kolmansien maiden välisten keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tehtyjen sopimusten tai tulliasioita koskevien pöytäkirjojen määräysten soveltamista. Nämä neuvottelut on käytävä tapauksen mukaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 3 kohdassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksessa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

▼B

26 artikla

Tämä asetus ei vaikuta

— 
Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 296 artiklan soveltamiseen,
— 
Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen soveltamiseen.

27 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 1334/2000 27 päivästä elokuuta 2009.

Ennen 27 päivää elokuuta 2009 tehtyihin vientilupahakemuksiin sovelletaan kuitenkin edelleen asetuksen (EY) N:o 1334/2000 asiaa koskevia säännöksiä.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä VI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

28 artikla

Tämä asetus tulee voimaan yhdeksänkymmenen päivän kuluttua siitä, kun se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

▼M10




LIITE I

KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN LUETTELO

(tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitettu)

Tällä luettelolla pannaan täytäntöön kansainvälisesti sovittu kaksikäyttötuotteiden valvonta, mukaan lukien Australia-ryhmä ( 6 ), ohjusteknologian valvontajärjestely (MTCR) ( 7 ), ydinalan viejämaiden ryhmä (NSG) ( 8 ), Wassenaarin järjestely ( 9 ) ja kemiallisten aseiden kieltosopimus ( 10 ).

SISÄLTÖ

Huomautukset

Akronyymit ja lyhenteet

Määritelmät

Ryhmä 0

Ydinaineet, laitteistot ja laitteet

Ryhmä 1

Erityismateriaalit ja niihin liittyvät laitteet

Ryhmä 2

Materiaalin käsittely

Ryhmä 3

Elektroniikka

Ryhmä 4

Tietokoneet

Ryhmä 5

Tietoliikenne ja ”tiedonsuojaus”

Ryhmä 6

Anturit ja laserit

Ryhmä 7

Navigointi ja ilmailu

Ryhmä 8

Meriteknologia

Ryhmä 9

Ilma- ja avaruusalusten työntövoima

YLEISET HUOMAUTUKSET LIITTEESEEN I

1. Sotilaskäyttöön suunniteltujen tai muunnettujen tuotteiden valvonta: ks. yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden ylläpitämät asiaankuuluvat asetarvikkeiden valvontaluettelot. Tässä liitteessä viittauksissa, joissa todetaan ’KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO’, tarkoitetaan samoja luetteloja.

2. Tässä liitteessä tarkoitettua valvontaa ei saa kiertää viemällä ei-valvonnanalaisia tavaroita (tuotantolaitos mukaan lukien), jotka sisältävät yhden tai useampia valvonnanalaisia komponentteja, kun valvonnanalainen komponentti on tavaran olennainen osa ja irrotettavissa tai käytettävissä toisiin tarkoituksiin.

Huom.:   Arvioitaessa sitä, onko valvonnanalaista komponenttia tai komponentteja pidettävä olennaisina osina, on välttämätöntä tarkastella määrän, arvon ja teknologisen tietotaidon tekijöitä sekä muita erityisolosuhteita, jotka voisivat osoittaa valvonnanalaisen komponentin tai komponenttien olevan toimitettavien tuotteiden olennaisia osia.

3. Tässä liitteessä määriteltyihin tuotteisiin kuuluvat sekä uudet että käytetyt tuotteet.

4. Joissain tapauksissa kemikaalit on luetteloitu nimen ja CAS-numeron mukaan. Luetteloa sovelletaan kemikaaleihin, joilla on sama rakennekaava (mukaan lukien hydraatit) riippumatta nimestä tai CAS-numerosta. CAS-numerot on esitetty, jotta tietty kemikaali tai seos olisi helpompi tunnistaa nimikkeistöstä riippumatta. CAS-numeroita ei voida käyttää yksilöllisinä tunnisteina, koska joillakin tietyn luetteloidun kemikaalin muodoilla on eri CAS-numerot ja tiettyä luetteloitua kemikaalia sisältävillä seoksilla voi myös olla eri CAS-numerot.

YDINTEKNOLOGIAHUOMAUTUS (Ydth)

(Sovelletaan 0 ryhmän E osan yhteydessä.)

0 ryhmän valvonnanalaisiin tuotteisiin suoraan liittyvä ”teknologia” on valvonnanalainen 0 ryhmää koskevien säännösten mukaisesti.

”Teknologia” valvonnanalaisten tuotteiden ”kehittämistä”, ”tuotantoa” ja ”käyttöä” varten on valvonnanalaista myös silloin, kun se on sovellettavissa ei-valvonnanalaisiin tuotteisiin.

Tuotteiden hyväksyminen vientiin oikeuttaa myös tuotteiden käyttöönottoa, toimintaa, ylläpitoa ja korjausta varten tarvittavan vähimmäis”teknologian” viennin samalle loppukäyttäjälle.

”Teknologian” siirron valvonta ei koske ”julkista” tietoa tai ”tieteellistä perustutkimusta”.

YLEINEN TEKNOLOGIAHUOMAUTUS (YTH)

(Sovelletaan 1–9 ryhmien E osan yhteydessä.)

1–9 ryhmissä valvonnanalaisten tuotteiden ”kehitystä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten ”tarvittavan””teknologian” vienti on valvonnanalaista 1–9 ryhmien säännösten mukaisesti.

Valvonnanalaisten tuotteiden ”kehittämistä”, ”tuotantoa” ja ”käyttöä” varten ”tarvittava””teknologia” on valvonnanalaista myös silloin, kun se on sovellettavissa ei-valvonnanalaisiin tuotteisiin.

Valvonta ei koske sitä vähimmäis”teknologiaa”, joka on välttämätön käyttöönottoa, toimintaa, ylläpitoa (tarkastusta) tai korjausta varten tuotteille, jotka eivät ole valvonnanalaisia tai joiden vienti on saatettu luvalliseksi.

Huom.:   Tällä ei vapauteta 1E002.e, 1E002.f, 8E002.a ja 8E002.b kohdassa määriteltyä vastaavaa ”teknologiaa”.

”Teknologian” siirtojen valvonta ei koske ”julkista” tietoa, ”tieteellistä perustutkimusta” tai välttämätöntä vähimmäistietoa patenttihakemuksiin.

YDINVOIMAOHJELMISTOHUOMAUTUS

(Tämä huomautus kumoaa kaiken 0 ryhmän D osan asettaman valvonnanalaisuuden)

Tämän luettelon 0 ryhmän D osalla ei aseteta valvonnanalaiseksi ”ohjelmistoa”, joka on vähimmäis”kohdekoodi” (Object code), joka on välttämätön käyttöönottoa, toimintaa, ylläpitoa (tarkastusta) tai korjausta varten tuotteille, joiden vienti on saatettu luvalliseksi.

Tuotteiden hyväksyminen vientiin oikeuttaa myös tuotteiden käyttöönottoa, toimintaa, ylläpitoa (tarkastusta) ja korjausta varten tarvittavan vähimmäis”kohdekoodin” viennin samalle loppukäyttäjälle.

Huom.:   Ydinvoimaohjelmistohuomautus ei vapauta 5 ryhmän 2 osassa (”Tiedonsuojaus”) määriteltyä ”ohjelmistoa”.

YLEINEN OHJELMISTOHUOMAUTUS (Yloh)

(Tämä huomautus kumoaa kaiken 1–9 ryhmien D osassa asetetun valvonnanalaisuuden.)

Tämän luettelon 1–9 ryhmissä ei aseteta valvonnanalaiseksi ”ohjelmistoja”, jotka:

a. 

Ovat yleisesti yleisön saatavissa:

1. 

Myydään vähittäismyyntipisteissä varastosta ja rajoituksetta:

a. 

Käsikaupassa;

b. 

Postimyynnissä;

c. 

Elektronisesti tapahtuvassa myynnissä; tai

d. 

Puhelinmyynnissä; ja

2. 

On suunniteltu käyttäjän käyttöönotettaviksi ilman merkittävää toimittajan tukea;

Huom.:   Yleisen ohjelmistohuomautuksen a kohdalla ei vapauteta 5 ryhmän 2 osassa (”Tiedonsuojaus”) määriteltyä ”ohjelmistoa”.

b. 

Ovat ”julkisia” (In the public domain) tai tai

c. 

Vähimmäis”kohdekoodi” (Object code), joka on välttämätön käyttöönottoa, toimintaa, ylläpitoa (tarkastusta) tai korjausta varten tuotteille, joiden vienti on saatettu luvalliseksi.

Huom.:   Yleisen ohjelmistohuomautuksen c kohdalla ei vapauteta 5 ryhmän 2 osassa (”Tiedonsuojaus”) määriteltyä ”ohjelmistoa”.

YLEINEN ”TIEDONSUOJAUS”HUOMAUTUS (YTSH)

”Tiedonsuojaus”tuotteita tai -toimintoja olisi tarkasteltava ottaen huomioon 2 osan ryhmässä 5 olevat määräykset, vaikka kyseessä olisivat muiden tuotteiden komponentit, ”ohjelmistot” tai toiminnot.

ULKOASUA KOSKEVAT KÄYTÄNTEET EUROOPAN UNIONIN VIRALLISTA LEHTEÄ VARTEN

Toimielinten yhteisen julkaisukäsikirjan (vuoden 2015 laitos) sivulla 108 hakemistonumeron 6.5 kohdalla esitettyjen sääntöjen mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavissa teksteissä

— 
käytetään pilkkua erottamaan kokonaisluvut desimaaleista,
— 
ryhmitellään luvun kokonaisosa kolmen numeron ryhmiin, joiden välissä on ohuke.

Tässä liitteessä esitetyssä tekstissä noudatetaan edellä kuvattua käytäntöä.

TÄSSÄ LIITTEESSÄ KÄYTETYT AKRONYYMIT JA LYHENTEET

Akronyymit tai lyhenteet, joita käytetään määritellyistä termeistä, löytyvät luettelosta ”Tässä liitteessä käytettyjen termien määritelmät”.



AKRONYYMI TAI LYHENNE

ABEC

Annular Bearing Engineers Committee

ABMA

American Bearing Manufacturers Association

ADC

Analogue-to-Digital Converter (analogi-digitaalimuunnin)

AGMA

American Gear Manufacturers’ Association

AHRS

Attitude and Heading Reference Systems (asennon ja suunnan referenssijärjestelmät)

AISI

American Iron and Steel Institute

ALE

Atomic Layer Epitaxy (atomikerroskasvatus)

ALU

Arithmetic Logic Unit (aritmetiikkayksikkö)

ANSI

American National Standards Institute

APP

Adjusted Peak Performance (mukautettu huipputehokkuus)

APU

Auxiliary Power Unit (apuvoimanlähde)

ASTM

American Society for Testing and Materials

ATC

Air Traffic Control (lennonohjaus)

BJT

Bipolar Junction Transistors (bipolaariset liitostransistorit)

BPP

Beam Parameter Product (sädeparametritulo)

BSC

Base Station Controller (tukiasemaohjain)

CAD

Computer-Aided-Design (tietokoneavusteinen suunnittelu)

CAS

Chemical Abstracts Service

CCD

Charge Coupled Device (varauskytketty)

CDU

Control and Display Unit (ohjaus- ja näyttöyksikkö)

CEP

Circular Error Probable (todennäköinen paikannuksen etäisyysvirhe)

CMM

Coordinate Measuring Machine (koordinaattimittauskone)

CMOS

Complementary Metal Oxide Semiconductor (komplementaariset metallioksidipuolijohdelaitteet)

CNTD

Controlled Nucleation Thermal Deposition (säädeltävä ydintymislämpöhajoaminen)

CPLD

Complex Programmable Logic Device (kompleksinen ohjelmoitava logiikkapiiri)

CPU

Central Processing Unit (keskusyksikkö)

CVD

Chemical Vapour Deposition (kemiallinen kaasufaasipinnoitus)

CW

Chemical Warfare (kemiallinen sodankäynti)

CW (for lasers)

Continuous Wave (jatkuva aalto (laserit))

DAC

Digital-to-Analogue Converter (digitaali-analogimuunnin)

DANL

Displayed Average Noise Level (keskimääräinen kohinataso)

DBRN

Data-Base Referenced Navigation

DDS

Direct Digital Synthesizer (suora digitaalinen syntetisaattori)

DMA

Dynamic Mechanical Analysis (dynaamis-mekaaninen analyysi)

DME

Distance Measuring Equipment (etäisyydenmittauslaite)

DMOSFET

Diffused Metal Oxide Semiconductor Field Effect Transistor (kaksoisdiffusoitu metallioksidipuolijohdekanavatransistori)

DS

Directionally Solidified (suunnatusti kiinteytetty)

EB

Exploding Bridge (räjähtävä siltajohdin)

EB-PVD

Electron Beam Physical Vapour Deposition (elektronisuihkun avulla tapahtuva fysikaalinen kaasufaasipinnoitus)

EBW

Exploding Bridge Wire (räjähtävä siltajohdinlanka)

ECM

Electro-Chemical Machining (sähkökemiallinen työstö)

EDM

Electrical Discharge Machines (kipinätyöstökoneet)

EFI

Exploding Foil Initiators (Räjähtävät kalvosytyttimet)

EIRP

Effective Isotropic Radiated Power (ekvivalenttinen isotrooppinen säteilyteho)

EMP

Electromagnetic Pulse (sähkömagneettinen pulssi)

ENOB

Effective Number of Bits (bittien tosiasiallinen määrä)

ERF

Electrorheological Finishing (elektroreologinen viimeistely)

ERP

Effective Isotropic Radiated Power (ekvivalenttinen säteilyteho)

ESD

Electrostatic Discharge (staattisen sähkön purkaus)

ETO

Emitter Turn-Off Thyristor (emitterillä sammutettava tyristori, ETO-tyristori)

ETT

Electrical Triggering Thyristor (ETT-tyristori)

EU

European Union (Euroopan unioni)

EUV

Extreme UltraViolet (äärimmäinen ultraviolettialue)

FADEC

Full Authority Digital Engine Control (digitaaliset moottorin ohjausjärjestelmät)

FFT

Fast Fourier Transform (nopea Fourier-muunnos)

FPGA

Field Programmable Gate Array (ohjelmoitava porttimatriisi)

FPIC

Field Programmable Interconnect (ohjelmoitava yhdyskomponentti)

FPLA

Field Programmable Gate Array (ohjelmoitava logiikkamatriisi)

FPO

Floating Point Operation (liukulukulaskutoimitus)

FWHM

Full-Width Half-Maximum (puoliarvoleveys)

GLONASS

Global Orbiting Navigation Satellite System (venäläinen navigointisatelliittijärjestelmä)

GNSS

Global Navigation Satellite System (globaali navigointisatelliittijärjestelmä)

GPS

Global Positioning System (globaali paikannusjärjestelmä)

GSM

Global System for Mobile Communications (digitaalinen matkaviestintästandardi, GSM-järjestelmä)

GTO

GateTurn-Off Thyristor (hiltalta sammutettava tyristori, GTO-tyristori)

HBT

Hetero-Bipolar Transistors (heterobipolaaritransistori)

HDMI

High-Definition Multimedia Interface (HDMI-liitäntästandardi)

HEMT

High Electron Mobility Transistor (korkean elektroniliikkuvuuden transistori)

ICAO

International Civil Aviation Organization (Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö)

IEC

International Electro-technical Commission (Kansainvälinen sähkötekniikan toimikunta)

IED

Improvised Explosive Device (omatekoinen räjähde)

IEEE

Institute of Electrical and Electronic Engineers

IFOV

Instantaneous-Field-Of-View (hetkellinen näkökenttä)

IGBT

Insulated Gate Bipolar Transistor (eristettyhilainen bipolaaritransistori)

IGCT

Integrated Gate Commutated Thyristor (integroitu hilalta kommutoiva tyristori, IGCT-tyristori)

IHO

International Hydrographic Organization (Kansainvälisen hydrografinen järjestö)

ILS

Instrument Landing System (mittarilaskeutumisjärjestelmä)

IMU

Inertial Measurement Unit (inertiamittausyksikkö)

INS

Inertial Navigation System (inertiasuunnistusjärjestelmä)

IP

Internet Protocol (internetprotokolla)

IRS

Inertial Reference System (inertiajärjestelmä)

IRU

Inertial Reference Unit (inertiayksikkö)

ISA

International Standard Atmosphere (kansainvälinen standardi-ilmakehä)

ISAR

Inverse Synthetic Aperture Radar (käänteisen synteettisen apertuurin tutka)

ISO

International Organization for Standardization (Kansainvälinen standardisoimisjärjestö)

ITU

International Telecommunication Union (Kansainvälinen televiestintäliitto)

JT

Joule-Thomson

LIDAR

Light Detecting and Ranging (valoon perustuva havainnointi ja etäisyyden mittaus)

LIDT

Laser Induced Damage Threshold (laseraltistuksen vauriokynnys)

LOA

Length Overall (suurin pituus)

LRU

Line Replaceable Unit (linjahuollossa vaihdettava yksikkö)

LTT

Light Triggering Thyristor (LTT-tyristori)

MLS

Microwave Landing Systems (mikroaaltolaskeutumisjärjestelmät)

MMIC

Monolithic Microwave Integrated Circuit (monoliittinen integroitu mikroaaltopiiri)

MOCVD

Metal Organic Chemical Vapour Deposition (metalliorgaaninen kemiallinen kaasufaasipinnoitus)

MOSFET

Metal-Oxide-Semiconductor Field Effect Transistor (metallioksidipuolijohdekanavatransistori)

MPM

Microwave Power Module (tehomittari)

MRF

Magnetorheological Finishing (magnetoreologinen viimeistely)

MRF

Minimum Resolvable Feature size (pienin erottuva kuvion koko)

MRI

Magnetic Resonance Imaging (magneettiresonanssikuvaus)

MTBF

Mean-Time-Between-Failures (keskimääräinen vikaväli)

MTTF

Mean-Time-To-Failure (keskimääräinen vioittumisaika)

NA

Numerical Aperture (numeerinen aukko)

NDT

Non-Destructive Test (ainetta rikkomaton testi)

NEQ

Net Explosive Quantity (nettoräjähdemäärä)

NIJ

National Institute of Justice

OAM

Operations, Administration or Maintenance (toiminta, hallinto tai ylläpito)

OSI

Open Systems Interconnection (avointen järjestelmien yhteenliittäminen)

PAI

Polyamide-imides (polyamidi-imidit)

PAR

Precision Approach Radar (tarkkuuslähestymistutka)

PCL

Passive Coherent Location (pssiiviset koherentit paikantamisjärjestelmät)

PDK

Process Design Kit (prosessisuunnittelusarja)

PIN

Personal Identification Number (henkilökohtainen tunnusnumero)

PMR

Private Mobile Radio (erillisradioverkko)

PVD

Chemical Vapour Deposition (fysikaalinen kaasufaasipinnoitus)

ppm

parts per million (miljoonasosa)

QAM

Quadrature-Amplitude-Modulation (kvadratuuri-amplitudi-modulaatio)

QE

Quantum Efficiency (kvanttihyötysuhde)

RAP

Reactive Atom Plasmas (reaktiiviset atomiplasmat)

RF

Radio Frequency (radiotaajuus)

rms

Root Mean Square (neliöllinen keskiarvo)

RNC

Radio Network Controller (radioverkonohjain)

RNSS

Regional Navigation Satellite System (alueellinen navigointisatelliittijärjestelmä)

ROIC

Read-out Integrated Circuit (näyttöpiiri)

S-FIL

Step and Flash Imprint Lithography (askeltava optinen painokuviointi)

SAR

Synthetic Aperture Radar (synteettisen apertuurin tutka)

SAS

Synthetic Aperture Sonar (synteettisen apertuurin luotain)

SC

Single Crystal (yksikide-)

SCR

Silicon Controlled Rectifier (tyristori)

SFDR

Spurious Free Dynamic Range (hiriötön dynaaminen alue)

SHPL

Super High Powered Laser (suurteholaser)

SLAR

Sidelooking Airborne Radar (sivukulmatutka)

SOI

Silicon-on-Insulator (pii eristeen päällä)

SQUID

Superconducting Quantum Interference Device (suprajohtava kvantti-interferenssilaite)

SRA

Shop Replaceable Assembly (korjaamolla vaihdettava kokoonpano)

SRAM

Static Random Access Memory (staattinen luku-/kirjoitusmuisti)

SSB

Single Sideband (yksisivukaista)

SSR

Secondary Surveillance Radar (toisiovalvontatutka)

SSS

Side Scan Sonar (viistokaikuluotain)

TIR

Total Indicated Reading (koko näyttöalue)

TVR

Transmitting Voltage Response (lähetysjännitevaste)

u

Atomic Mass Unit (atomimassayksikkö)

UPR

Unidirectional Positioning Repeatability (yhdensuuntainen asemoinnin toistettavuus)

UV

Ultraviolet (ultravioletti)

UTS

Ultimate Tensile Strength (murtovetolujuus)

VJFET

Vertical Junction Field Effect Transistor (vertikaaliset liitoskanavatransistorit)

VOR

Very High Frequency Omni-Directional Range (VHF-monisuuntamajakka)

WHO

World Health Organization (Maailman terveysjärjestö)

WLAN

Wireless Local Area Network (langaton lähiverkko)

TÄSSÄ LIITTEESSÄ KÄYTETTYJEN TERMIEN MÄÄRITELMÄT

”Yksinkertaisissa lainausmerkeissä” olevien termien määritelmät on annettu kunkin tuotteen teknologiahuomautuksessa.

”Kaksinkertaisissa lainausmerkeissä” olevien termien määritelmät ovat seuraavat:

Huom.:   Viittaukset ryhmiin ovat suluissa kunkin termin jälkeen.

”Tarkkuus” (Accuracy) (2 3 6 7 8) (mitataan normaalisti epätarkkuutena) tarkoittaa näyttöarvon positiivista tai negatiivista maksimipoikkeamaa hyväksytystä standardi- tai tosiarvosta.

”Aktiiviset lennonohjausjärjestelmät” (Active flight control systems) (7) ovat järjestelmiä, jotka toimivat ”ilma-aluksen” tai ohjuksen ei-toivottujen liikkeiden tai rakenteellisten kuormitusten estämiseksi käsittelemällä itsenäisesti useilta antureilta tulevia tietoja ja antamalla tarvittavia automaattiohjaukseen vaikuttavia ennalta ehkäiseviä komentoja.

”Aktiivinen pikseli” (Active pixel) (6) on puolijohdematriisin pienin (yksittäinen) elementti, jolla on valosähköinen siirtofunktio, kun se altistetaan valolle (sähkömagneettiselle säteilylle).

”Mukautettu huipputehokkuus” (Adjusted Peak Performance) (4) tarkoittaa mukautettua huippunopeutta, jolla ”digitaaliset tietokoneet” suorittavat 64-bittisten tai sitä suurempien liukulukujen yhteenlasku- ja kertolaskutoimituksia, ja joka ilmaistaan painotettuina teraliukulukutoimituksina (WT) yksikköinä, jotka koostuvat 1012:sta mukautetusta liukulukutoimituksesta sekunnissa.

Huom.:   Katso ryhmä 4, Tekn. huom.

”Ilma-alus” (Aircraft) (1 6 7 9) tarkoittaa kiinteäsiipistä, kääntyväsiipistä, pyöriväsiipistä (helikopteri) tai kallistuvalla roottorilla tai siivillä varustettua ilmakulkuneuvoa.

Huom.:   Katso myös ”siviililentokone”.

”Ilmalaiva” (Airship) (9) tarkoittaa moottorin voimalla kulkevaa ilmakulkuneuvoa, joka pysyy ilmassa käyttämällä ilmaa kevyempää kaasua (yleensä heliumia, aiemmin vetyä).

”Kaikki kompensaatiot käytettävissä” (All compensations available) (2) tarkoittaa, että otetaan huomioon kaikki valmistajan käytettävissä olevat soveltuvat toimenpiteet yksittäisen työstökonemallin kaikkien järjestelmällisten asemointivirheiden tai yksittäisen koordinaattimittauskoneen mittausvirheiden minimoimiseksi.

”ITU:n allokoima” (Allocated by the ITU) (3 5) on taajuuskaistojen allokointia ITU:n radio-ohjesääntöjen uusimman laitoksen mukaisesti primaari-, sallituille ja sekundaaripalveluille.

Huom.:   Ei sisällä lisä- ja vaihtoehtoisia allokointeja.

”Kiertymiskulman poikkeama” (Angular position deviation) (2) tarkoittaa kiertymiskulman ja todellisen, erittäin tarkasti mitatun kiertymiskulman välistä maksimieroa, kun pöydän työkappaleen alustaa on käännetty alkuperäisestä asennostaan.

”Satunnaiskulmapoikkeama” (Angle random walk) (7) tarkoittaa ajan myötä kasaantunutta kulmavirhettä, joka johtuu kulmanopeuden valkoisesta kohinasta (IEEE STD 528-2001).

”APP” (4) tarkoittaa mukautettua huipputehokkuutta.

”Epäsymmetrinen algoritmi” (5) tarkoittaa salausalgoritmia, joka käyttää erilaisia matemaattisesti suunniteltuja salaukseen ja salauksen purkuun tarkoitettuja avaimia.

Huom.:   ”Epäsymmetrisen algoritmin” tavanomainen käyttö on avaimen hallinta.

”Todentaminen” (5) tarkoittaa käyttäjän, prosessin tai laitteen identiteetin tarkistamista usein ennakkoedellytyksenä sille, jotta saa pääsyn tietojärjestelmän resursseihin. Tähän sisältyy viestin tai muun tiedon alkuperän tai sisällön tarkistaminen sekä kaikki pääsykontrollin osatekijät, jos tiedostoja tai tekstiä ei ole salattu, paitsi jos se liittyy suoraan salasanan, henkilökohtaisen tunnusnumeron (PIN) tai samanlaisen luvattoman pääsyn estämiseen tarkoitetun tiedon suojaamiseen.

”Keskimääräinen lähtöteho” (Average output power) (6) tarkoittaa ”laserin” kokonaislähtöenergiaa (jouleina) jaettuna ajanjaksolla, jonka aikana sarja peräkkäisiä pulsseja emittoidaan (sekunteina). Tasaisesti jakautuneiden pulssien sarjan osalta se vastaa ”laserin” kokonaislähtöenergiaa yhdessä pulssissa jouleina kerrottuna ”laserin” pulssitaajuudella Hertzeinä.

”Perusportin etenemisviive” (Basic gate propagation delay time) (3) tarkoittaa etenemisviiveen arvoa, joka vastaa ”monoliittisessa integroidussa piirissä” käytetyn perusportin viivettä. ”Monoliittisten integroitujen piirien””perheelle” tämä voidaan määritellä tietylle joko etenemisviiveenä tyypillistä porttia kohti tietyssä ”perheessä” tai tyypillisenä etenemisviiveenä porttia kohti tietyssä ”perheessä”.

Huom. 1:   ”Perusportin etenemisviivettä” ei pidä sekoittaa kompleksisen ”monoliittisen integroidun piirin” kokonaisviiveeseen sisäänmenon ja ulostulon välillä.

Huom. 2:   ”Perhe” (Family) tarkoittaa kaikkia integroituja piirejä, joilla on seuraavia valmistusmenetelmiä ja -spesifikaatioita koskevia ominaisuuksia lukuun ottamatta toimintoja, joita ovat:

a. 

yhteinen laitteisto- ja ohjelmistoarkkitehtuuri;

b. 

yhteinen rakenneperiaate ja prosessiteknologia; ja

c. 

yhteiset perusominaisuudet.

”Tieteellinen perustutkimus” (Basic scientific research) (Ylth Ydth) tarkoittaa kokeellista tai teoreettista työtä, jota tehdään pääasiassa uuden tiedon saamiseksi ilmiöiden tai havaittavien faktojen perusperiaatteista, ja joilla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn käytännön päämäärään tai tavoitteeseen.

”Bias” (kiihtyvyysmittari) (Bias (accelometer)) (7) tarkoittaa määrätyltä ajalta tietyissä käyttöolosuhteissa mitattua kiihtyvyysmittarin ulostulon keskiarvoa, joka ei korreloi sisääntulon kiihtyvyyden tai pyörimisen kanssa. ”Bias” ilmaistaan g:na tai metreinä sekunnin neliötä kohden (g tai m/s2). (IEEE-standardi 528-2001) (Mikrogramma vastaa arvoa 1 × 10-6 g).

”Bias” (gyroskooppi) (Bias (gyro)) (7) tarkoittaa määrätyltä ajalta tietyissä käyttöolosuhteissa mitattua gyroskoopin ulostulon keskiarvoa, joka ei korreloi sisääntulon pyörimisen tai kiihtyvyyden kanssa. ”Bias” ilmaistaan tyypillisesti asteina tuntia kohden (deg/hr). (IEEE-standardi 528-2001).

”Biologiset aineet” (1) ovat patogeeneja tai toksiineja, jotka on valittu tai muunnettu (kuten puhtauden, varastointi-iän, myrkyllisyyden, levittämisominaisuuksien tai UV-säteilyn kestävyyden muuttaminen) niin, että aiheutetaan tappioita ihmisille tai eläimille, turmellaan laitteita tai vahingoitetaan satoa tai ympäristöä.

”Aksiaalisiirtymä” (Camming) (2) on pääkaran aksiaalisiirtymä yhden kierroksen aikana, mitattuna karan tasolaikkaa vastaan kohtisuorassa olevassa tasossa, pisteessä, joka on lähinnä tasolaikan kehää (viite: ISO 230-1:1986, 5.63 kohta).

”Todennäköinen paikannuksen etäisyysvirhe” (Circular Error Probable – CEP) (7) tarkoittaa tavanomaisessa ympyräjakelussa ympyrän sädettä, joka sisältää 50 prosenttia tehdyistä yksittäisistä mittauksista, tai ympyrän sädettä, jonka sisään kohde sijoittuu 50 prosentin todennäköisyydellä.

”Kemiallinen laser” (Chemical laser) (6) tarkoittaa ”laseria”, jossa virittymisen aiheuttaa kemiallisen reaktion antama energia.

”Kemiallinen seos” (Chemical mixture) (1) tarkoittaa kiinteää, nestemäistä tai kaasumaista tuotetta, joka on valmistettu kahdesta tai useammasta aineesta, jotka eivät reagoi keskenään seoksen säilytysolosuhteissa.

”Ilmavirran avulla säädelty vastamomenttijärjestelmä tai suunnanohjausjärjestelmä” (Circulation controlled anti torque or circulation controlled direction control system) (7) ovat järjestelmiä, jotka käyttävät ilma-aluksen aerodynaamisten pintojen ohi virtaavaa ilmaa lisäämään tai säätämään näiden pintojen synnyttämiä voimia.

”Siviili-ilma-alus” (Civil aircraft) (1 3 4 7) tarkoittaa ”ilma-aluksia”, jotka yhden tai useamman EU-jäsenvaltion tai Wassenaarin järjestelyn jäsenmaan siviili-ilmailuviranomaisten julkaisemien lentokelpoisuuden vahvistavien listojen mukaan on tarkoitettu lentämään kaupallisilla sisäisillä sekä ulkomaan siviililentoreiteillä tai joita saadaan käyttää lainmukaiseen siviili-, yksityis- tai kaupalliseen käyttöön.

Huom.:   Katso myös ”ilma-alus”.

”Tietoliikennekanavan ohjain” (Communications channel controller) (4) tarkoittaa fyysistä liitäntää, joka ohjaa synkronisen tai asynkronisen digitaalisen tiedon kulkua. Se on kokoonpano, joka voidaan asentaa tietokone- tai tietoliikennelaitteisiin tietoliikenneyhteyden luomiseksi.

”Kompensointijärjestelmät” (Compensation systems) (6) koostuvat pääasiallisesta mitta-anturista, yhdestä tai useammasta vertailu-anturista (esimerkiksi vektori”magnetometrit”) sekä ohjelmistosta, joiden avulla on mahdollista vähentää alustan jäykän rungon pyörimisen melua.

”Komposiitti” (Composite) (1 2 6 8 9) tarkoittaa ”matriisia” ja siihen tiettyä tarkoitusta tai tarkoituksia varten lisättyä faasia tai faaseja, jotka koostuvat hiukkasista, whiskerseistä, kuiduista tai mistä tahansa näiden yhdistelmästä.

”III/V-yhdisteet” (III/V compounds) (3 6) tarkoittavat monikiteisiä valmisteita tai binaarisia tai kompleksisia yksikiteisiä valmisteita, jotka koostuvat Mendelejevin jaksollisen luokitustaulun ryhmien IIIA ja VA alkuaineista (esim. galliumarsenidi, galliumalumiiniarsenidi, indiumfosfidi).

”Ääriviivaohjaus” (Contouring control) (2) tarkoittaa kahden tai useamman liikkeen ”numeerista ohjausta” käskyillä, jotka määrittävät seuraavan vaadittavan aseman sekä tarvittavat syöttönopeudet tähän asemaan siirtymiseksi. Syöttönopeuksia vaihdellaan toistensa suhteen halutun ääriviivan aikaansaamiseksi (viite: ISO/DIS 2806 - 1980).

”Kriittinen lämpötila” (Critical temperature) (1 3 5) (kutsutaan myös joskus transitiolämpötilaksi) tarkoittaa tietyn ”suprajohtavan” materiaalin sitä lämpötilaa, jossa materiaali menettää täysin tasavirtavastusarvonsa.

”Salauksen aktivointi” (Cryptographic activation) (5) tarkoittaa tekniikkaa, jolla erityisesti aktivoidaan tai mahdollistetaan tuotteen salauskyky mekanismin avulla, jonka tuotteen valmistaja toteuttaa, kun mekanismi liittyy yksilöllisesti johonkin seuraavista:

1. 

tuotteen yksittäinen esiintyminen; tai

2. 

yksi asiakas ja tuotteen useampia esiintymisiä.

Tekn. huom.

1.   ”Salauksen aktivoinnin” tekniikat ja mekanismit voidaan toteuttaa laitteistona, ”ohjelmistona” tai ”teknologiana”.

2.   ”Salauksen aktivoinnin” mekanismi voi olla esimerkiksi sarjanumeroon perustuva lisenssiavain tai autentikointiväline kuten sähköisesti allekirjoitettu varmenne.

”Salaus” (Cryptography) (5) tarkoittaa periaatteita, välineitä ja menetelmiä, joilla tietoa muunnetaan sen tietosisällön piilottamiseksi, huomaamatta tapahtuvien muutosten estämiseksi tai luvattoman käytön estämiseksi. ”Salaus” rajoittuu tiedon muuntamiseen yhtä tai useampaa ”salaista parametriä” (esim. salausmuuttujia) tai siihen liittyvää avainta käyttäen.

Huom.:

1.   ”Salaus” ei sisällä ”kiinteitä” tiedon pakkaus- tai koodaustekniikoita.

2.   ”Salaukseen” sisältyy salauksen purku.

Tekn. huom.

1.   ”Salainen parametri”: vakio tai avain, jota ei anneta muiden tiedoksi tai pidetään vain tietyn ryhmän tietona.

2.   ”Kiinteä”: koodaus- tai pakkausalgoritmi ei voi ottaa vastaan ulkopuolelta syötettyjä parametrejä (esim. salaus- tai avainmuuttujia) eikä käyttäjä voi sitä muuttaa.

”CW-laser” (CW laser) (6) tarkoittaa ”laseria”, joka tuottaa nimellisesti vakion lähtöenergian kauemmin kuin 0,25 sekunnin ajan.

”Kybertapahtumiin reagoiminen” (Cyber incident response) (4) tarkoittaa tarvittavien tietojen vaihtamista kyberturvallisuuspoikkeamasta niiden henkilöiden tai organisaatioiden kanssa, jotka toteuttavat tai koordinoivat korjaavia toimia kyberturvallisuuspoikkeaman käsittelemiseksi.

”DBRN-järjestelmät” (Data-Based Referenced Navigation) (7) tarkoittavat järjestelmiä, joissa käytetään eri lähteistä saatavaa, ennalta mitattua paikkatietoa, joka on yhdistetty tarkan navigointitiedon tuottamiseksi muuttuvissa olosuhteissa. Tietolähteet voivat olla syvyystietokarttoja, tähtikarttoja, painovoimakarttoja, magneettikarttoja tai kolmiulotteisia numeerisia maastokarttoja.

”Köyhdytetty uraani” (Depleted uranium) (0) tarkoittaa uraania, joka on köyhdytetty alle luonnossa esiintyvän isotooppi 235:n tason.

”Kehitys” (Development) (Ylth Ydth Kaikki) liittyy kaikkiin sarjatuotantoa edeltäviin vaiheisiin kuten: suunnitteluun, suunnittelun tutkimukseen, suunnittelun analysointiin, suunnittelukäsitteisiin, prototyyppien kokoonpanoon ja testaukseen, pilottituotantohankkeisiin, suunnittelutietoihin, suunnittelutietojen muuntamiseen tuotteeksi, konfigurointisuunnitteluun, integrointisuunnitteluun ja piirustuksiin.

”Diffuusioliittäminen” (Diffusion bonding) (1 2 9) tarkoittaa vähintään kahden eri metallin molekyylitasoista jähmeliittämistä yhdeksi kappaleeksi siten, että liitoslujuus vastaa heikoimman materiaalin lujuutta.

”Digitaalinen tietokone” (Digital computer) (4 5) tarkoittaa laitetta, joka voi suorittaa kaikkia seuraavia toimintoja yhden tai useamman erillisen muuttujan muodossa:

a. 

Vastaanottaa tietoa;

b. 

Tallettaa tietoa tai käskyjä kiinteille tai muutettaville (kirjoitus-) muistilaitteille;

c. 

Käsitellä tietoa tallennetun käskyjonon avulla, joka on muokattavissa; ja

d. 

Tulostaa tietoa.

Huom.:   Tallennetun käskyjonon muokkaus sisältää pysyväismuistiyksiköiden vaihdon, mutta ei langoituksen tai kytkentöjen fyysistä muuttamista.

”Digitaalinen siirtonopeus” (Digital transfer rate) (def) tarkoittaa minkä tahansa tyyppistä siirtotietä käyttäen suoraan siirretyn informaation kokonaisbittinopeutta.

Huom.:   Katso myös ”digitaalinen kokonaissiirtonopeus”.

”Ryömintänopeus” (gyroskooppi) (Drift rate) (7) tarkoittaa gyroskoopin ulostulon komponenttia, joka on toiminnallisesti riippumaton sisääntulon pyörimisestä. Se ilmaistaan kulmapoikkeamana. (IEEE-standardi 528-2001).

”Tehollinen gramma”, ”erityisen halkeamiskelpoisen aineen” (Effective gramme of special fissile material) (0 1) tarkoittaa

a. 

Plutoniumin isotoopeilla ja uraani-233:lla isotoopin painoa grammoina;

b. 

Uraanilla, joka on rikastettu vähintään yhteen prosenttiin isotoopilla U-235, alkuaineen painoa grammoina kerrottuna sen desimaalisina paino-osina ilmaistun rikastusmäärän neliöllä;

c. 

Uraanilla, joka on rikastettu alle yhteen prosenttiin isotoopilla U-235, alkuaineen painoa grammoina kerrottuna luvulla 0,0001;

”Elektroninen kokoonpano” (Electronic assembly) (2 3 4) tarkoittaa elektronisten komponenttien (eli ”piirielementtien”, ”erilliskomponenttien”, integroitujen piirien jne.) joukkoa, joka on kytketty tietyn tehtävän (tai tietyt tehtävät) suorittavaksi kokonaisuudeksi, joka voidaan yksikkönä vaihtaa ja on tavallisesti purettavissa.

Huom. 1:   ”Piirielementti” (Circuit element): Yksittäinen aktiivinen tai passiivinen elektronisen piirin toiminnallinen osa kuten diodi, transistori, vastus, kondensaattori jne.

Huom. 2:   ”Erilliskomponentti” (Discrete component): Erikseen koteloitu ”piirielementti”, jolla on omat ulkoiset kytkentäpisteensä.

”Energeettiset aineet” (Energetic materials) (1) tarkoittavat aineita tai seoksia, jotka reagoivat kemiallisesti vapauttaen energiaa tarkoitettuun käyttösovellukseen. ”Räjähteet”, ”pyrotekniset aineet” ja ”ajoaineet” ovat energeettisten aineiden alaryhmiä.

”Päätetyövälineet” (End-effectors) (2) tarkoittavat tarraimia, ”aktiivisia työkaluyksikköjä” ja kaikkia muita työkaluja, jotka kiinnitetään ”robotin” tai manipulaattorin käsivarren kiinnityslaippaan.

Huom.:   ”Aktiivinen työkaluyksikkö” tarkoittaa laitetta, joka kohdistaa työkappaleeseen liikevoimaa tai prosessienergiaa tai toimii anturina.

”Ekvivalenttitiheys” (Equivalent density) (6) tarkoittaa optiikan yksikkömassaa optiselle pinnalle projisoitua optisen pinta-alan yksikköä kohti.

”Vastaavat standardit” (Equivalent standards) (1) tarkoittavat vastaavia kansallisia tai kansainvälisiä standardeja, jotka ainakin yksi EU-jäsenvaltio tai Wassenaarin järjestelyyn osallistuva valtio tunnustaa ja joita sovelletaan asianomaiseen kohtaan.

”Räjähteet” (Explosives) (1) tarkoittavat kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia aineita tai aineseoksia, joiden käytettyinä aloite-, lisä- tai päälatauksena taistelukärjissä sekä hävitys- ja muissa tarkoituksissa edellytetään räjähtävän.

”FADEC-järjestelmät” (FADEC Systems – Full Authority Digital Engine Control Systems) (9) tarkoittavat täyden auktoriteetin digitaalisia moottorin ohjausjärjestelmiä – kaasuturbiinimoottorin elektroninen ohjausjärjestelmä, joka pystyy ohjaamaan autonomisesti moottoria koko sen toiminta-alueella moottorin käynnistyskäskystä sen sammutuskäskyyn sekä normaali- että vikatilanteissa.

”Kuitu- tai säiemateriaalit” (Fibrous or filamentary materials) (0 1 8 9) sisältävät:

a. 

Jatkuvat ”monofilamentit”;

b. 

Jatkuvat ”langat” ja ”rovingit”;

c. 

”Teipit”, kudokset, matot ja punokset;

d. 

Katkeet, tapulikuidut ja yhtenäiset kuituhuovat;

e. 

Erilliskuitukiteet (whiskersit), yksi- tai monikiteisinä ja kaiken pituisina;

f. 

Aromaattisen polyamidimassan.

”Integroitu kalvopiiri” (Film type integrated circuit) (3) tarkoittaa eristävälle ”substraatille” pinnoittamalla muodostettujen ohut- tai paksukalvo’piirielementtien’ ja niiden välisten kytkentöjen muodostamaa kokonaisuutta.

Huom.:   ”Piirielementti” (Circuit element) on yksittäinen aktiivinen tai passiivinen elektronisen piirin toiminnallinen osa kuten diodi, transistori, vastus, kondensaattori jne.

”Optoelektroninen ohjausjärjestelmä” (Fly-by-light system) (7) tarkoittaa primääristä digitaalista lennonohjausjärjestelmää, jossa käytetään palautetta ”ilma-aluksen” ohjaamiseen lennon aikana ja jossa käskyt pääte-elimille/toimilaitteille ovat optisia signaaleja.

”Elektroninen ohjausjärjestelmä” (Fly-by-wire system) (7) tarkoittaa primääristä digitaalista lennonohjausjärjestelmää, jossa käytetään palautetta ”ilma-aluksen” ohjaamiseen lennon aikana ja jossa käskyt pääte-elimille/toimilaitteille ovat elektronisia signaaleja.

”Fokusoiva tasorakenne” (Focal plane array) (6 8) tarkoittaa fokusoivassa tasossa toimivista, lukemaelektroniikalla varustetuista tai ilman sitä olevista yksittäisistä ilmaisinelementeistä koostuvaa lineaarista tai kaksiulotteista tasopintaa tai tasopintojen yhdistelmää.

Huom.:   Tällä ei ole tarkoitus kattaa yksittäisten ilmaisinelementtien pinoa eikä kaksi-, kolme- tai neljäelementtisiä ilmaisimia, edellyttäen että aikaviivästystä ja integrointia ei suoriteta elementeissä.

”Suhteellinen kaistanleveys” (Fractional bandwidth) (3 5) tarkoittaa ”hetkellistä kaistanleveyttä” jaettuna keskitaajuudella ja prosenttiosuutena ilmaistuna.

”Taajuushyppely” (Frequency hopping) (5 6) tarkoittaa ”hajaspektri”ominaisuuden muotoa, jossa yksittäisen tiedonsiirtokanavan lähetystaajuutta vaihdellaan epäjatkuvasti askelittain satunnaisessa tai puolisatunnaisessa järjestyksessä.

”Taajuuden vaihtoaika” (Frequency switching time) (3) tarkoittaa aikaa (so. viivettä), jonka signaali tarvitsee, kun sen alkuperäistä määritettyä lähtötaajuutta vaihdetaan, saavuttaakseen lopullisen määritetyn lähtötaajuuden tai taajuuden, joka on

a. 

±100 Hz:n sisällä lopullisesta määritetystä lähtötaajuudesta, joka on alle 1 GHz; tai

b. 

±0,1 miljoonasosan sisällä lopullisesta määritetystä lähtötaajuudesta, joka on vähintään 1 GHz.

”Polttokenno” (Fuel cell) (8) tarkoittaa sähkökemiallista laitetta, joka muuntaa kemiallista energiaa suoraan tasavirtasähköksi käyttämällä ulkoisesta lähteestä peräisin olevaa polttoainetta.

”Plastisoituva” (Fusible) (1) tarkoittaa materiaalia, joka on mahdollista ristisilloittaa tai polymeroida edelleen lämmön, säteilyn, katalyyttien jne. avulla tai joka voidaan sulattaa lämmön avulla ilman termistä hajoamista.

”Kiinteät kriteerit” (Hard selectors) (5) tarkoittavat tietoa tai tietojoukkoa, joka liittyy yksittäiseen henkilöön (esim. sukunimi, etunimi, sähköpostiosoite, katuosoite, puhelinnumero tai erilaisiin ryhmiin kuuluminen).

”Ohjautusjärjestelmä” (Guidance set) (7) tarkoittaa järjestelmiä, jotka yhdistävät kulkuvälineen paikan ja nopeuden mittaus- ja laskentaprosessin (eli navigoinnin) kulkuvälineen lennonohjausjärjestelmien lentoradan korjauskomentojen laskenta- ja välitysprosessiin.

”Hybridipiiri” (Hybrid integrated circuit) (3) tarkoittaa integroitujen piirien yhdistelmää, joka käsittää integroidun piirin (tai piirejä) tai integroitua piiriä ”piirielementtien” tai ”erilliskomponenttien” yhteydessä, jotka on kytketty toisiinsa tietyn toiminnon (tai toimintojen) suorittamiseksi, ja jolla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Sisältää vähintään yhden koteloimattoman komponentin;

b. 

Kytkennät on suoritettu tyypillisiä integroitujen piirien tuotantomenetelmiä käyttäen;

c. 

On vaihdettavissa yhtenä kokonaisuutena; ja

d. 

Ei yleensä ole purettavissa osiinsa.

Huom. 1:   ”Piirielementti” (Circuit element): Yksittäinen aktiivinen tai passiivinen elektronisen piirin toiminnallinen osa kuten diodi, transistori, vastus, kondensaattori jne.

Huom. 2:   ”Erilliskomponentti” (Discrete component): Erikseen koteloitu ”piirielementti”, jolla on omat ulkoiset kytkentäpisteensä.

”Kuvan parantaminen” (Image enhancement) (4) tarkoittaa ulkopuolelta saatujen informaatiota sisältävien kuvien käsittelyä algoritmeilla kuten aikakompressio, suodatus, poiminto, valinta, korrelaatio, konvoluutio tai muunnokset eri tasoihin (kuten nopea Fourier-muunnos tai Walsh-muunnos). Tämä ei sisällä algoritmeja, jotka käyttävät vain yksittäisen kuvan lineaarisia tai toisen asteen muunnoksia kuten kääntäminen, kuvionerotus, kohdistaminen tai vääräväritys.

”Immunotoksiini” (Immunotoxin) (1) on yhden soluspesifisen monoklonaalisen vasta-aineen ja ”toksiinin” tai ”toksiinialayksikön” muodostama konjugaatti, joka vaikuttaa selektiivisesti sairaisiin soluihin.

”Julkinen” (In the public domain) (Ylth Ydth Yloh) tarkoittaa tässä yhteydessä ”teknologiaa” ja ”ohjelmistoja”, jotka ovat saatavilla ilman edelleenlevitystä koskevia rajoituksia (kustannusoikeudelliset rajoitukset eivät estä ”teknologiaa” tai ”ohjelmistoa” olemasta ”julkisia”).

”Tiedonsuojaus” (Information security) (Yloh Ytsh) (5) tarkoittaa kaikkia menetelmiä ja toimintoja, jotka takaavat tiedon tai tiedonvälityksen saatavuuden, luottamuksellisuuden tai eheyden, poislukien menetelmät tai toiminnot, joilla suojaudutaan virhetoiminnoilta. Siihen kuuluu ”salaus”, ”salauksen aktivointi”, ”salauksen analyysi”, suojautuminen paljastavia vuotoja vastaan ja tietokoneturvallisuus.

Tekn. huom.:

”Salauksen analyysi”: salausjärjestelmän tai sen syötteiden tai tulosteiden analysointi, jonka tarkoituksena on selvittää luottamuksellisia muuttujia tai sensitiivistä tietoa, selväkielinen teksti mukaan lukien.

”Hetkellinen kaistanleveys” (Instantenous bandwidth) (3 5 7) tarkoittaa kaistanleveyttä, jolla lähtöteho pysyy 3 dB:n tarkkuudella vakiona, ilman että muita toimintaparametreja säädetään.

”Eristystä” (Insulation) (9) käytetään rakettimoottorien osissa eli rungossa, suuttimessa, läpivienneissä ja rungon väliseinissä, ja se käsittää eristäviä tai tulenkestäviä materiaaleja sisältäviä vulkanoidun tai puolivulkanoidun seoskumin levykerroksia. Sitä voidaan käyttää myös rasituksen vaimennustuppeina tai -liuskoina.

”Sisäpinnanvuoraus” (Interior lining) (9) tarkoittaa kiinteän polttoaineen ja rungon tai eristävän vuorauksen välisenä sidoksena käytettävää vuorausta. Tavallisesti se on tulenkestävien tai eristävien materiaalien nestemäiseen polymeeriin, kuten hiilitäytteinen hydroksyylipäätteinen polybutadieeni (HTPB) tai muu polymeeri, perustuva dispersio, johon on lisätty vulkanoivia aineita ja joka suihkutetaan tai levitetään rungon sisäpinnalle.

’Limitetyillä analogia-digitaalimuuntimilla (ADC)’ (Interleaved Analogue-to-Digital Converter) (3) tarkoitetaan laitteita, joissa on useita ADC-yksikköjä, jotka ottavat näytteitä samasta analogisesta sisääntulosta eri aikoina siten, että kun ulostulot aggregoidaan, analogisesta sisääntulosta on tosiasiallisesti otettu näytteet ja se on muunnettu korkeammalla näytteenottonopeudella.

”Itseisjohtavuuteen perustuva magneettikentän gradiometri” (Intrinsic Magnetic Gradiometer) (6) on yksittäinen magneettikentän gradienttia ilmaiseva elementti ja siihen liittyvä elektroniikka, jonka tuloste on magneettikentän gradientin mitta.

Huom.:   Katso myös ”magneettikentän gradiometri”.

”Tunkeutumisohjelmisto” (Intrusion software) (4 5) tarkoittaa tietokoneen tai verkkolaitteen ”ohjelmistoa”, joka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sellaiseksi, että se jää ”valvontatyökaluilta” havaitsematta tai estää ”suojaavat vastatoimet”, ja joka tekee jotakin seuraavista:

a. 

Poimii tietokoneelta tai verkkolaitteesta dataa tai tietoja tai muuttaa järjestelmä- tai käyttäjätietoja; tai

b. 

Muuttaa ohjelman tai prosessin tavanomaista suorituspolkua ulkopuolelta tulevien ohjeiden noudattamiseksi.

Huom.:

1.   ”Tunkeutumisohjelmistoon” eivät sisälly mitkään seuraavista:

a. 

Hypervisor-ohjelmat, ohjelmankorjausohjelmat tai ohjelmien takaisinmallinnus (SRE);

b. 

Digitaalisten oikeuksien hallintaan tarkoitetut DRM-”ohjelmistot”; tai tai

c. 

”Ohjelmistot”, jotka on tarkoitettu valmistajien, hallinnoijien tai käyttäjien asennettaviksi omaisuuden seurannan tai takaisinsaamisen varmistamiseksi.

2.   Verkkolaitteisiin sisältyvät mobiililaitteet ja älymittarit.

Tekn. huom.

1.   ”Valvontatyökalut”: ”ohjelmisto” tai laite, joka seuraa järjestelmän käyttäytymistä ja laitteessa käynnissä olevia prosesseja. Tähän sisältyvät viruksentorjuntatuotteet, päätepisteturvallisuuteen liittyvät, PSP-tuotteet (Personal Security Products), tietomurtohälyttimet (IDS), IPS-järjestelmät (Intrusion Prevention Systems) tai palomuurit.

2.   ”Suojaavat vastatoimet”: tekniikat, joilla pyritään varmistamaan koodin turvallinen suorittaminen, kuten DEP-suojaus (Data Execution Prevention), ASLR-suojaus (Address Space Layout Randomisation) tai sandbox-tekniikka.

”Eristetyt elävät viljelmät” (Isolated live cultures) (1) tarkoittavat uinuvassa tilassa ja kuivatuissa preparaateissa olevia eläviä viljelmiä.

”Isostaattiset puristimet” (Isostatic presses) (2) tarkoittavat laitteita, jotka kykenevät eri väliaineiden avulla (kaasu, neste, kiinteät partikkelit jne.) paineistamaan suljetun tilan, niin että suljetussa tilassa olevaan työkappaleeseen kohdistuu kaikissa suunnissa samansuuruinen paine.

”Laser” (0 1 2 3 5 6 7 8 9) on tuote, joka tuottaa sekä avaruudellisesti että ajallisesti koherenttia valoa, jota vahvistetaan stimuloidulla säteilyemissiolla.

Huom.:  

Katso myös

”Kemiallinen laser”;

”CW-laser”;

”Pulssilaser”;

”Suurteholaser”.

’Kirjastolla’ (Library) (1) (tekninen parametrien tietokanta) tarkoitetaan teknisten tietojen kokoelmaa, jonka käytöllä voidaan tehostaa asiaankuuluvien järjestelmien, laitteiden tai komponenttien suorituskykyä.

”Ilmaa kevyemmät ilma-alukset” (Lighter-than-air vehicles) (9) tarkoittavat ilmapalloja ja ”ilma-aluksia”, jotka käyttävät nousemiseen kuumaa ilmaa tai muita ilmaa kevyempiä kaasuja, kuten heliumia tai vetyä.

”Lineaarisuus” (Linearity) (2) (mitataan normaalisti epälineaarisuutena) tarkoittaa varsinaisen ominaisuuden (keskimääräisen lukeman) positiivista tai negatiivista maksimipoikkeamaa suorasta, joka on asetettu siten, että se tasoittaa tai minimoi maksimipoikkeamat.

”Paikallisverkko” (Local area network) (4 5) on tiedonvälitysjärjestelmä, joka:

a. 

Sallii määrittelemättömän määrän yksittäisiä ”tietolaitteita” kommunikoida suoraan toistensa kanssa; ja

b. 

Rajoittuu maantieteellisesti kohtuullisen kokoiselle alueelle (kuten toimistorakennus, tehdas, korkeakoulu, varasto).

Huom.:   ”Tietolaite”: laite, joka kykenee lähettämään tai vastaanottamaan digitaalista informaatiota sisältäviä sekvenssejä.

”Magneettikentän gradiometrit” (Magnetic gradiometers) (6) ovat laitteita, jotka on suunniteltu havaitsemaan instrumentin ulkopuolisten lähteiden magneettikenttien avaruudellista vaihtelua. Ne koostuvat useista ”magnetometreistä” ja niihin liittyvästä elektroniikasta, joiden tuloste on magneettikentän gradientin mitta.

Huom.:   Katso myös ”itseisjohtavuuteen perustuva magneettikentän gradiometri”.

”Magnetometrit” (Magnetometers) (6) ovat laitteita, jotka on suunniteltu havaitsemaan instrumentin ulkopuolisten lähteiden magneettikenttiä. Ne koostuvat yhdestä magneettikenttää havaitsevasta elementistä ja siihen liittyvästä elektroniikasta, joiden tuloste on magneettikentän mitta.

”UF6-korroosiota kestävät aineet” (Materials resistant to corrosion by UF6) (0) sisältävät kuparin, kupariseoksen, ruostumattoman teräksen, alumiinin, alumiinioksidin, alumiiniseokset, nikkelin tai seoksen, joka sisältää vähintään 60 painoprosenttia nikkeliä, sekä fluoratut hiilivetypolymeerit.

”Matriisi” (Matrix) (1 2 8 9) tarkoittaa huomattavan jatkuvaa aineen faasia, joka täyttää hiukkasten, whiskersien tai kuitujen välisen tilan.

”Mittauksen epävarmuus” (Measurement uncertainty) (2) on ominaisparametri, joka määrittelee 95 %:n luotettavuustasolla, millä alueella saadun tuloksen molemmin puolin mitattavan suureen oikea arvo sijaitsee. Se sisältää korjaamattomat systemaattiset poikkeamat, korjaamattoman väljyyden ja satunnaiset poikkeamat (viite: ISO 10360-2).

”Mikrotietokonepiiri” (Microcomputer microcircuit) (3) tarkoittaa ”monoliittista integroitua piiriä” tai ”monipalapiiriä”, joka sisältää sisäisessä muistissa olevia tietoja koskevia sisäisen muistin yleisluonteisten käskyjen sarjoja suorittamaan kykenevän aritmetiikkayksikön (ALU).

Huom.:   Sisäistä muistia voidaan laajentaa ulkoisen muistin avulla.

”Mikroprosessoripiiri” (Microprocessor microcircuit) (3) tarkoittaa ”monoliittista integroitua piiriä” tai ”monipalapiiriä”, joka sisältää ulkoisen muistin yleisluontoisia käskyjä suorittamaan kykenevän aritmetiikkayksikön (ALU).

Huom. 1:   ”Mikroprosessoripiiri” ei yleensä sisällä sisäistä muistia, johon käyttäjällä olisi pääsy, vaikka se saattaa käyttää samalla lastulla olevaa muistia suorittaessaan loogista toimintaansa.

Huom. 2:   Tämä määritelmä sisältää lastuyhdistelmät, jotka on suunniteltu yhdessä toimien huolehtimaan ”mikroprosessoripiiri”-toiminnasta.

”Mikro-organismit” (Microorganisms) (1 2) tarkoittavat bakteereita, viruksia, mykoplasmoja, riketsioita, klamydioita tai sieniä, sekä luonnontilaisia, kehitettyjä että muunnettuja, joko ”eristettyinä elävinä viljelminä” tai materiaalina, joka sisältää elävää materiaalia, johon on tarkoituksella istutettu näitä viljelmiä tai joka on saastutettu niillä.

”Ohjukset” (Missiles) (1 3 6 7 9) tarkoittavat täydellisiä rakettijärjestelmiä ja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, jotka kykenevät vähintään 300 km:n kantomatkaan vähintään 500 kg:n hyötykuormalla.

”Monofilamentti” (Monofilament) (1) tai filamentti on kuidun pienin inkrementti, jonka halkaisija on tavallisesti joitakin mikrometrejä.

”Monoliittinen integroitu piiri” (Monolithic integrated circuit) (3) tarkoittaa passiivisten tai aktiivisten ”piirielementtien” tai molempien yhdistelmää, joka:

a. 

On muodostettu diffuusio-, istutus- tai pinnoitusprosesseilla yhteen puolijohdepalaan (ns. ”lastun”) tai sen pinnalle;

b. 

Voidaan katsoa erottamattomasti yhteen liitetyksi; ja

c. 

Suorittaa piirin tietyn toiminnon (tai toimintoja).

Huom.:   ”Piirielementti” (Circuit element) on yksittäinen aktiivinen tai passiivinen elektronisen piirin toiminnallinen osa kuten diodi, transistori, vastus, kondensaattori jne.

”Monoliittinen integroitu mikroaaltopiiri” (Monolithic Microwave Integrated Circuit, MMIC) (3 5) tarkoittaa ”monoliittista integroitua piiriä”, joka toimii mikroaalto- tai millimetriaaltotaajuuksilla.

”Yksispektriset kuvannusanturit” (Monospectral imaging sensors) (6) ovat kykeneviä hankkimaan kuvatietoa yhdestä erillisestä spektrikaistasta.

”Integroitu monipalapiiri” (Multichip integrated circuit) (3) tarkoittaa yhteiselle ”substraatille” liitettyä kahta tai useampaa ”monoliittista integroitua piiriä”.

’Monikanavaisilla analogia-digitaalimuuntimilla (ADC)’ (3) tarkoitetaan laitteita, joissa yhdistetään useampi kuin yksi ADC ja jotka on suunniteltu niin, että kullakin ADC:llä on erillinen analoginen sisääntulo.

”Monispektriset kuvannusanturit” (Multispectral imaging sensors) (6) ovat kykeneviä hankkimaan kuvatietoa samanaikaisesti tai peräkkäin kahdesta tai useammasta erillisestä spektrikaistasta. Antureita, joilla on enemmän kuin kaksikymmentä spektrikaistaa, kutsutaan toisinaan hyperspektrisiksi kuvannusantureiksi.

”Luonnonuraani” (Natural uranium) (0) tarkoittaa uraania, joka sisältää luonnossa tavattavia isotooppiseosmääriä.

”Verkkoliityntäohjain” (Network access controller) (4) tarkoittaa fyysistä liitäntää hajautettuun tietoliikenneverkkoon. Se käyttää yhteistä siirtotietä, joka toimii kauttaaltaan samalla ”digitaalisella siirtonopeudella” ja jakaa päätteille siirtovuoroja (esim. vuoromerkkien tai kuulostelun avulla). Muista riippumatta se valitsee tietopaketit tai tietoryhmät (esim. IEEE 802), jotka sille on osoitettu. Se on kokoonpano, joka voidaan asentaa tietokone- tai tietoliikennelaitteisiin tietoliikenneyhteyden luomiseksi.

”Ydinreaktori” (Nuclear reactor) (0) tarkoittaa täydellistä reaktoria, joka kykenee ylläpitämään säädettävää jatkuvaa ytimien halkeamisketjureaktiota. ”Ydinreaktori” käsittää kaikki laitteet, jotka ovat reaktoriastian sisällä tai jotka on liitetty suoraan siihen, laitteet, jotka kontrolloivat sydämen tehotasoa, sekä komponentit, jotka normaalisti sisältävät reaktorin sydämen primäärijäähdytettä tai joutuvat suoraan kosketukseen sen kanssa tai ohjaavat sen kulkua.

”Numeerinen ohjaus” (Numerical control) (2) tarkoittaa prosessin automaattista ohjausta, jossa ohjauslaite käyttää numeerista tietoa, jota se tavallisesti saa toiminnan edetessä (viite: ISO 2382:2015).

”Kohdekoodi” (Object code) tarkoittaa yhden tai useamman prosessin tarkoituksenmukaisen esitystavan (”lähdekoodi” (lähdekieli)) laitteessa toteutettavaa muotoa, joka on käännetty ohjelmointijärjestelmällä.

”Toiminta, hallinto tai ylläpito” (Operations, Administration or Maintenance, OAM) (5) tarkoittaa yhden tai useamman seuraavan tehtävän suorittamista:

a. 

Jonkin seuraavista perustaminen tai hoitaminen:

1. 

Käyttäjien tai hallinnoijien tilit tai erioikeudet;

2. 

Tuotteen asetukset; tai

3. 

Autentikointitiedot a.1 tai a.2 kohdassa kuvattujen tehtävien tueksi;

b. 

Tuotteen toimintaolosuhteiden tai suorituskyvyn seuranta tai hoitaminen; tai

c. 

Lokien tai auditointitietojen hoitaminen a. tai b. kohdassa kuvattujen tehtävien tueksi.

Huom.:   ”Toiminta, hallinto tai ylläpito” ei sisällä mitään seuraavista tehtävistä tai niihin liittyvistä keskeisistä hallintotoimista:

a. 

Sellaisen salauksen toiminnallisuuden toimittaminen tai päivittäminen, joka ei suoraan liity a.1 tai a.2 kohdassa kuvattujen tehtävien tueksi tarkoitettujen autentikointitietojen luomiseen tai hallinnointiin; tai

b. 

Salauksen minkä tahansa toiminnallisuuden suorittaminen tuotteen edelleenlähetys- tai datatasolla.

”Optinen integroitu piiri” (Optical integrated circuit) (3) tarkoittaa ”monoliittista integroitua piiriä” tai ”hybridipiiriä”, joka sisältää yhden tai useampia osia, jotka on suunniteltu toimimaan valoanturina tai valolähteenä tai suorittamaan optista tai sähköoptista toimintoa (toimintoja).

”Optinen kytkentä” (Optical switching) (5) tarkoittaa signaalien reititystä tai kytkentää optisessa muodossa muuntamatta niitä sähköisiksi signaaleiksi.

”Kokonaisvirtatiheys” (Overall current density) (3) tarkoittaa kelan ampeerikierrosten kokonaismäärää (ts. kierrosten lukumäärä kerrottuna kunkin kierroksen kuljettaman maksimivirran arvolla) jaettuna kelan kokonaispoikkipinnalla (sisältäen suprajohtavat säikeet, metallimatriisin, johon säikeet on upotettu, suojaavan materiaalin, kaikki jäähdyttävät elementit jne.).

”Osallistujavaltio” (Participating state) (7 9) on Wassenaarin järjestelyn jäsenmaa (ks. www.wassenaar.org).

”Huipputeho” (Peak power) (6) tarkoittaa suurinta tehoa, joka saavutetaan ”pulssin kestossa”.

”Henkilökohtainen verkko” (Personal area network) (5) on tiedonvälitysjärjestelmä, jolla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Sallii määrittelemättömän määrän yksittäisiä tai yhteenliitettyjä ”tietolaitteita” kommunikoida suoraan toistensa kanssa; ja

b. 

Rajoittuu sellaisten laitteiden väliseen viestintään, jotka ovat tietyn ihmisen tai laiteohjaimen välittömässä fyysisessä läheisyydessä (kuten yksittäinen huone, toimisto tai ajoneuvo).

Tekn. huom.

1.   ”Tietolaite” on laite, joka kykenee lähettämään tai vastaanottamaan digitaalista informaatiota sisältäviä sekvenssejä.

2.   ”Paikallisverkko” (local area network) ulottuu ”henkilökohtaisen verkon” maantieteellistä aluetta pidemmälle.

”Aiemmin erotettu” (Previously separated) (1) on minkä tahansa sellaisen prosessin käyttö, jolla halutaan lisätä kontrolloidun isotoopin konsentraatiota.

”Olennaisin osa” (Principal element) (4) on ryhmää 4 koskien sellainen osa, jonka vaihtoarvo on enemmän kuin 35 % sen järjestelmän kokonaishinnasta, jonka osa se on. Osan arvo on se arvo, jonka järjestelmän valmistaja tai järjestelmän kokoonpanija siitä maksaa. Kokonaisarvo on normaali kansainvälinen myyntihinta vieraille osapuolille valmistuspaikassa tai kuljetuspisteessä.

”Tuotanto” (Production) (Ylth Ydth Kaikki) tarkoittaa kaikkia tuotantovaiheita, kuten rakentaminen, tuotanto, suunnittelu, valmistus, integrointi, kokoonpano, asennus, tarkastus, testaus, laadunvalvonta.

”Tuotantolaitteet” (Production equipment) (1 7 9) tarkoittavat ”kehitystä” tai yhtä tai useampaa ”tuotannon” vaihetta varten erityisesti suunniteltuja tai muunnettuja työkaluja, mallineita, asettimia, tuurnia, muotteja, suulakkeita, kiinnittimiä, suuntausmekanismeja, testilaitteita sekä muita koneita ja niiden osia.

”Tuotantoympäristö” (Production facilities) (7 9) tarkoittaa ”tuotantolaitteita” ja niitä varten erityisesti suunniteltuja ohjelmistoja, jotka on yhdistetty kokonaisuudeksi ”kehitystä” tai yhtä tai useampaa ”tuotannon” vaihetta varten.

”Ohjelma” (Program) (2 6) tarkoittaa käskyjonoa, joka voidaan suorittaa tietokoneella tai muuntaa sen suoritettavaksi.

”Pulssin kompressointi” (Pulse compression) (6) tarkoittaa pitkäaikaisten tutkasignaalien koodausta ja käsittelyä lyhytaikaisina, korkean pulssienergian suomat edut säilyttäen.

”Pulssin kesto” (Pulse duration) (6) on ”laserin” pulssin kesto ja tarkoittaa yksittäisen pulssin etureunan ja takareunan puolen tehon pisteiden välillä kuluvaa aikaa.

”Pulssilaser” (Pulsed laser) (6) tarkoittaa ”laseria”, jonka ”pulssin kesto” on 0,25 sekuntia tai vähemmän.

”Kvanttisalaus” (Quantum cryptography) (5) tarkoittaa ryhmää tekniikoita, joilla luodaan jaettu avain ”salausta” varten mittaamalla fysikaalisen järjestelmän kvanttimekaaniset ominaisuudet (mukaan lukien ne fysikaaliset ominaisuudet, joita määrittävät nimenomaisesti kvanttioptiikka, kvanttikenttäteoria tai kvanttisähködynamiikka).

”Tutkan taajuushyppely” (Radar frequency agility) (6) tarkoittaa kaikkia tekniikoita, jotka vaihtavat puolisatunnaisessa järjestyksessä pulssitutkan lähettimen kantoaaltotaajuutta pulssien välillä tai pulssiryhmien välillä enemmän, kuin on pulssin kaistanleveys.

”Tutkan hajaspektri” (Radar spread spectrum) (6) tarkoittaa kaikkia modulointitekniikoita, jotka hajauttavat suhteellisen kapean taajuuskaistan signaalien energian laajemman taajuuskaistan yli käyttäen satunnaista tai puolisatunnaista koodausta.

”Säteilynherkkyys” (Radiant sensitivity) (6) on Säteilynherkkyys (mA/W) = 0,807 × (aallonpituus nm:einä) × Kvanttihyötysuhde (QE).

Tekn. huom.:

QE ilmaistaan yleensä prosenttiosuutena; tässä kaavassa QE ilmaistaan kuitenkin desimaalina, joka on vähemmän kuin yksi, esimerkiksi 78 prosenttia on 0,78.

”Tosiaikainen käsittely” (Real-time processing) (6) tarkoittaa tietokonejärjestelmän tiedonkäsittelykykyä, joka käytettävissä olevin resurssein ja järjestelmän kuormituksesta riippumatta turvaa tarvittavan palvelutason taatun vasteajan sisällä, kun ulkoinen tapahtuma käynnistää palvelun.

”Toistuvuus” (Repeatability) (7) tarkoittaa saman muuttujan samoissa toimintaolosuhteissa suoritettujen toistettujen mittausten läheisyyttä toisiinsa, kun mittausten välissä tapahtuu muutoksia olosuhteissa tai muissa kuin toimintajaksoissa (viite: IEEE-standardi 528-2001 (yhden sigman standardipoikkeama)).

”Tarvittava” (Required) (Ylth 3 5 6 7 9) viittaa ”teknologian” osalta vain siihen osaan ”teknologiaa”, joka nimenomaisesti aikaansaa valvottuja suorituksen tasoja, ominaisuuksia tai toimintoja tai lisää niitä. ”Tarvittava””teknologia” voi olla yhteistä eri tuotteille.

”Mellakantorjunta-aineet” (Riot control agents) (1) tarkoittavat aineita, jotka mellakantorjuntaan tarkoitetuissa käyttöolosuhteissa aiheuttavat ihmiselle nopeasti aistielinten ärsytystä tai toimintakyvyttömyyttä, jotka häviävät pian altistumisen päätyttyä.

Tekn. huom.:

Kyynelkaasut ovat ”mellakantorjunta-aineiden” alaryhmä.

”Robotti” (Robot) (2 8) tarkoittaa manipulointimekanismia, joka voi olla jatkuvaa rataa tai pisteestä pisteeseen kulkevaa tyyppiä, voi käyttää antureita ja jolla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

On monitoiminen;

b. 

Kykenee muuttuvin liikkein asemoimaan tai suuntaamaan materiaaleja, osia, työkaluja tai erikoislaitteita kolmessa ulottuvuudessa;

c. 

Sisältää kolme tai useampia suljetun tai avoimen piirin servolaitteita, jotka voivat sisältää askelmoottoreita; ja

d. 

On ”käyttäjän ohjelmoitavissa” opetusajo-/toistomenetelmällä tai tietokoneella, joka voi olla ohjelmoitava logiikkaohjain, ts. ilman mekaanista väliintuloa.

Huom.:   Yllä oleva määritelmä ei sisällä seuraavia laitteita:

1. 

Manipulaatiomekanismit, jotka ovat ohjattavissa vain manuaalisesti tai kaukokäyttölaitteella;

2. 

Kiinteäsekvenssiset manipulaatiomekanismit, jotka ovat automaattisesti liikkuvia laitteita ja jotka toimivat mekaanisesti kiinteästi ohjelmoiduilla liikkeillä. Ohjelma on mekaanisesti rajoitettu kiinteillä pysäyttimillä, kuten tapeilla tai toimikäyrillä. Liikkeiden sarja ja liikeradat tai liikekulmat eivät ole muuttuvia tai muutettavissa mekaanisin, elektronisin tai sähköisin keinoin;

3. 

Mekaanisesti ohjatut muuttuvasekvenssiset manipulaatiomekanismit, jotka ovat automaattisesti liikkuvia laitteita ja toimivat mekaanisesti kiinteästi ohjelmoiduilla liikkeillä. Ohjelma on mekaanisesti rajoitettu kiinteillä, mutta aseteltavilla pysäyttimillä, kuten tapeilla tai toimikäyrillä. Liikkeiden sarja ja liikeratojen tai liikekulmien valinta on muuteltavissa kiinteän ohjelmamallin rajoissa. Yhden tai useamman akselin ohjelman muutokset (esim. tapeilla tai toimikäyrillä) ovat suoritettavissa vain mekaanisilla operaatioilla;

4. 

Muut kuin servo-ohjatut muuttuvan sekvenssin manipulaatiomekanismit, jotka ovat automaattisesti liikkuvia laitteita ja toimivat mekaanisesti kiinteiden ohjelmaliikkeiden mukaisesti. Ohjelma on muunneltavissa, mutta liikejakso etenee vain mekaanisesti kiinnitettyjen sähköisten binaarilaitteiden tai aseteltavien pysäyttimien antamien binaarisignaalien mukaan;

5. 

Pinoamislaitteet, joita kutsutaan karteesisiksi manipulaatiojärjestelmiksi, jotka on valmistettu korkeavaraston kiinteiksi osiksi ja joiden avulla lokeroiden sisältöä käsitellään (lisätään tai poistetaan).

”Roving” (Roving) (1) on suunnilleen samansuuntaisista (tavallisesti 12–120) ”säikeistä” muodostuva kimppu.

Huom.:   ”Säie” on suunnilleen samansuuntaisista (tavallisesti useammasta kuin 200) ”monofilamentista” muodostuva kimppu.

”Poikkeama” (Run out, out-of-true-running) (2) tarkoittaa pääkaran säteittäistä poikkeamaa yhden kierroksen aikana mitattuna karan akselia vasten suorassa kulmassa olevalla tasolla pisteessä, joka on pyörivän testattavan kappaleen sisä- tai ulkopinnalla (viite ISO 230-1:1986, 5.61 kohta).

Analogia-digitaalimuuntimen (ADC) ”näytenopeus” (Sample rate) (3) tarkoittaa näytteiden enimmäismäärää, jota mitataan analogisesta sisääntulosta yhden sekunnin aikana, lukuun ottamatta ylinäytteistäviä ADC:itä. Ylinäytteistävien ADC:iden osalta ’näytenopeudella’ tarkoitetaan sen ulostulevaa sananopeutta. ”Näytenopeus” voi tarkoittaa myös näytteenottonopeutta, joka esitetään yleensä muodossa miljoonaa näytettä sekunnissa (MSPS) tai miljardia näytettä sekunnissa (GSPS) tai muuntonopeutena, yleensä hertseinä (Hz).

”Satelliittinavigointijärjestelmä” (Satellite navigation system) (5 7) tarkoittaa maa-asemista, satelliittiryhmistä ja vastaanottimista muodostuvaa järjestelmää, joka mahdollistaa vastaanottimien sijaintien laskennan satelliiteista saatujen signaalien perusteella. Siihen kuuluvat maailmanlaajuiset satelliittinavigointijärjestelmät (GNSS) ja alueelliset satelliittinavigointijärjestelmät (RNSS).

”Mittakerroin” (Scale factor) (gyroskoopissa tai kiihtyvyysmittarissa) (7) tarkoittaa ulostulon muutoksen suhdetta mitattavaksi aiotun syötteen muutokseen nähden. Mittakerroin ilmaistaan yleisesti sen suoran kaltevuutena, joka voidaan piirtää pienimmän neliösumman menetelmällä syöte- ja tulostearvojen kautta, jotka on saatu vaihtelemalla syötteen arvoa jaksottaisesti syötearvojen alueen yli.

”Signaalianalysaattorit” (Signal analysers) (3) tarkoittavat laitteita, jotka kykenevät mittaamaan ja näyttämään monitaajuisten signaalien yksitaajuisten komponenttien perusominaisuuksia.

”Signaalin käsittely” (Signal processing) (3 4 5 6) tarkoittaa ulkoisesta lähteestä tulevien signaalien käsittelyä algoritmeilla kuten kompressio, suodatus, erottelu, valinta, korrelaatio, konvoluutio tai tasomuunnokset (esim. nopea Fourier- tai Walsh-muunnos).

”Ohjelmisto” (Software) (Yloh Kaikki) on yhden tai useamman ”ohjelman” tai ”mikro-ohjelman” muodostama kokonaisuus missä tahansa käsitettävässä muodossa.

Huom.:   ”Mikro-ohjelma” tarkoittaa peruskäskyjen sarjaa, jota säilytetään erityisessä muistissa ja jonka suoritus käynnistyy, kun sen viitekäsky tulee käskyrekisteriin.

”Lähdekoodi” (tai lähdekieli) (Source code or source language) (6 7 9) on sopiva yhden tai useamman prosessin esitystapa, joka voidaan ohjelmointijärjestelmässä muuntaa laitteessa toteutettavaan muotoon (”kohdekoodiksi” tai kohdekielelle).

”Avaruusalus” (Spacecraft) (9) tarkoittaa aktiivisia ja passiivisia satelliitteja sekä avaruusluotaimia.

”Avaruusaluksen alusta” (Spacecraft bus) (9) tarkoittaa laitetta, joka tarjoaa tuki-infrastruktuurin ”avaruusalukselle” ja paikan ”avaruusaluksen hyötykuormalle”.

”Avaruusaluksen hyötykuorma” (Spacecraft payload) (9) tarkoittaa avaruusaluksen alustaan kiinnitettyjä laitteita, jotka on suunniteltu avaruudessa suoritettavaa tehtävää varten (esim. viestintä, havainnointi, tiede).

”Avaruuskelpoinen” (Space-qualified) (3 6 7) tarkoittaa suunniteltu, valmistettu tai hyväksytty onnistuneen testin perusteella toimimaan yli 100 km:n korkeudella maan pinnasta.

Huom.:   Tietyn tuotteen määrittäminen ”avaruuskelpoiseksi” testin perusteella ei tarkoita, että saman tuotantosarjan tai mallisarjan muut tuotteet olisivat ”avaruuskelpoisia”, jos niitä ei ole erikseen testattu.

”Erityinen halkeamiskelpoinen aine” (Special fissile material) (0) tarkoittaa plutonium-239:ää, uraani-233:a, ”isotoopeilla 235 tai 233 rikastettua uraania” ja mitä tahansa edellä mainittuja sisältävää ainetta.

”Ominaiskimmokerroin” (Specific modulus) (0 1 9) on Youngin kerroin pascaleina ja on yhtä kuin N/m2 jaettuna ominaispainolla N/m3, mitattuna 296 ± 2 K:n (23 ± 2 °C:n) lämpötilassa sekä 50 ± 5 %:n suhteellisessa kosteudessa.

”Ominaismurtovetolujuus” (Specific tensile strength) (0 1 9) on lopullinen murtovoima pascaleina, joka on yhtä kuin N/m2 jaettuna ominaispainolla N/m3, mitattuna 296 ± 2 K:n (23 ± 2 °C:n) lämpötilassa sekä 50 ± 5 %:n suhteellisessa kosteudessa.

”Pyörivät massagyroskoopit” (Spinning mass gyros) (7) tarkoittavat gyroskooppeja, joissa käytetään jatkuvasti pyörivää massaa kulmaliikkeen havaitsemiseen.

”Hajaspektri” (Spread spectrum) (5) tarkoittaa tekniikkaa, jolla suhteellisen kapeakaistaisen tietoliikennekanavan energia levitetään huomattavasti laajemman energiaspektrin yli.

”Hajaspektri”tutka (Spread spectrum radar) (6) – katso ”Tutkan hajaspektri”.

”Stabiilisuus” (Stability) (7) tarkoittaa tietyn parametrin variaation (1 sigman) standardipoikkeamaa kalibroidusta arvosta vakiolämpötilaolosuhteissa mitattuna. Se voidaan esittää ajan funktiona.

”Valtiot, jotka ovat (eivät ole) kemiallisten aseiden kieltosopimuksen sopimuspuolia” (States (not) Party to the Chemical Weapon Convention) (1) ovat valtioita, joiden osalta kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä koskeva yleissopimus on (ei ole) tullut voimaan (ks. www.opcw.org)

”Vakiotila” (Steady State Mode) (9) määrittää moottorin käyttöolosuhteet, joissa moottorin parametrien, kuten työntövoiman, tehon, kierrosluvun ja muun, osalta ei ole merkittäviä vaihteluja ja ulkoilman lämpötila ja paine moottorin ilmanottoaukossa ovat vakaat.

”Aliorbitaalinen alus” (Sub-orbital craft) (9) tarkoittaa alusta, jossa on ihmisten tai rahdin kuljettamiseen suunniteltu tila ja joka on tarkoitettu

a. 

toimimaan stratosfäärin yläpuolella;

b. 

käyttämään muuta kuin orbitaalista lentorataa; ja

c. 

laskeutumaan takaisin Maahan ihmiset tai rahti vahingoittumattomina.

”Substraatti” (Substrate) (3) tarkoittaa pohjamateriaalin ohutta levyä, jossa on tai ei ole kytkentäkuviota ja jonka päälle tai sisään voidaan sijoittaa ”erilliskomponentteja” tai integroituja piirejä tai molempia.

Huom. 1:   ”Erilliskomponentti” (Discrete component): Erikseen koteloitu ”piirielementti”, jolla on omat ulkoiset kytkentäpisteensä.

Huom. 2:   ”Piirielementti” (Circuit element): Yksittäinen aktiivinen tai passiivinen elektronisen piirin toiminnallinen osa kuten diodi, transistori, vastus, kondensaattori jne.

”Substraattiaihio” (Substrate blanks) (3 6) tarkoittaa monoliittisia yhdisteitä, joiden mitat sopivat optisten elementtien (kuten optiset peilit tai ikkunat) tuotantoon.

”Toksiinialayksikkö” (Sub-unit toxin) (1) tarkoittaa kokonaisen ”toksiinin” rakenteellisesti ja toiminnallisesti erillistä osaa.

”Superseokset” (Superalloys) (2 9) tarkoittavat nikkeli-, koboltti- tai rautapohjaisia seoksia, joiden jännitysmurtumakestävyys on suurempi kuin 1 000 tuntia 400 MPa:n paineessa vähintään 922 K:n (649 °C:n) lämpötilassa.

”Suprajohtava” (Superconductive) (1 3 5 6 8) tarkoittaa materiaaleja, esim. metallit, metalliseokset tai yhdisteet, jotka voivat menettää kokonaan sähköisen vastusarvonsa, ts. jotka voivat saavuttaa äärettömän suuren sähköisen johtavuuden ja kuljettaa hyvin suuria sähkövirtoja ilman Joule-lämpenemistä.

Huom.:   Materiaalin ”suprajohtavalle” tilalle on yksilöllisesti tunnusomaista ”kriittinen lämpötila”, kriittinen magneettinen kenttä, joka on lämpötilan funktio, sekä kriittinen virrantiheys, joka on sekä magneettisen kentän että lämpötilan funktio.

”Suurteholaser” (Super High Power Laser) (6) tarkoittaa ”laseria”, joka kykenee lähettämään lähtöenergiaa, joka (kokonaisuutena tai minä tahansa annoksena) on yli 1 kJ 50 ms:ssa tai jonka keskimääräinen tai CW-teho on yli 20 kW.

”Superplastinen muovaus” (Superplastic forming) (1 2) tarkoittaa muovausprosessia, jossa metalleille, joilla normaalisti huoneen lämpötilassa on alhainen venymä (vähemmän kuin 20 %) tavanomaisessa murtovetolujuuskokeessa, saavutetaan lämpöä käyttämällä prosessin aikana vähintään kaksinkertainen venymä.

”Symmetrinen algoritmi” (Symmetric algorithm) (5) tarkoittaa salausalgoritmia, joka käyttää täysin samanlaista avainta sekä salaukseen että salauksen purkuun.

Huom.:   ”Symmetrisen algoritmin” tavanomainen käyttö on tiedon luottamuksellisuus.

”Teippi” (Tape) (1) on punotuista tai yhdensuuntaisista ”monofilamenteista”, ”säikeistä”, ”rovingeista”, ”touveista” tai ”langoista” jne. muodostuva tavallisesti hartsilla esikyllästetty materiaali.

Huom.:   ”Säie” on suunnilleen samansuuntaisista (tavallisesti useammasta kuin 200) ”monofilamentista” muodostuva kimppu.

”Teknologia” (Technology) (Ylth Ydth Kaikki) tarkoittaa erityistä kirjallista tai muussa muodossa olevaa teknistä tietoa, jota tarvitaan tuotteen ”kehittämistä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten. Tämä tieto on ”teknisen tiedon” tai ”teknisen avun” muodossa.

Huom. 1:   ”Tekninen apu” voi olla muodoltaan ohjeita, taitoja, opetusta, työnsuoritustietoutta tai konsultointipalveluja ja saattavat sisältää ”teknisen tiedon” siirtoa.

Huom. 2:   ”Tekninen tieto” voi olla muodoltaan piirustuksia, suunnitelmia, kaavioita, malleja, kaavoja, taulukoita, suunnittelukonstruktioita tai määritelmiä, kirjallisia tai muulle medialle tai laitteille, kuten levylle, nauhalle tai lukumuistiin, talletettuja käsikirjoja ja ohjeita.

”Kolmiulotteinen integroitu piiri” (Three dimensional integrated circuit) (3) tarkoittaa yhteen integroitujen puolijohdesirujen tai aktiivisten laitekerrosten kokoelmaa, jossa on läpivientireikiä, jotka kulkevat kokonaan välittäjän (interposer), substraatin, sirun tai kerroksen läpi ja muodostavat kytkentöjä laitteen kerrosten välille. Välittäjä (interposer) on rajapinta, joka mahdollistaa sähköiset kytkennät.

”Kieppikara” (Tilting spindle) (2) tarkoittaa työkalunkäsittelykaraa, joka koneistusprosessin aikana muuttaa keskilinjansa kulma-asentoa mihin tahansa muuhun akseliin nähden.

”Aikavakio” (Time constant) (6) on aika, joka kuluu valoärsytyksen antamisesta siihen, kun virran lisäys saavuttaa arvon, joka on 1-1/e kertaa lopullinen arvo (eli 63 % lopullisesta arvosta).

”Vakiintumisaika” (Time-to-steady-state registration) (6) (tähän viitataan myös gravimetrin vasteaikana) on aika, jonka kuluessa alustan aiheuttaman kiihtyvyyden häiritsevät vaikutukset (suuritaajuinen melu) vähenevät.

”Kärkivaippa” (Tip shroud) (9) tarkoittaa kiinteää rengaskomponenttia (yhtenäistä tai segmentoitua), joka on kiinnitetty moottorin turbiinin kotelon sisäpinnalle, tai turbiinin lavan ulkokärjessä olevaa osaa, joka pääasiassa muodostaa kaasutiivisteen kiinteiden ja pyörivien osien välillä.

”Lennon kokonaisohjaus” (Total control of flight) (7) tarkoittaa ”ilma-aluksen” tilamuuttujien ja lentoradan automaattista ohjausta vastaamalla lentotehtävän tavoitteiden täyttämiseksi tosiaikaisiin muutoksiin tavoitteiden, uhkien tai muiden ”ilma-alusten” tiedoissa.

”Digitaalinen kokonaissiirtonopeus” (Total digital transfer rate) (5) tarkoittaa toistensa kanssa yhteydessä olevien digitaalisen siirtojärjestelmän laitteiden välillä kulkevien bittien lukumäärää aikayksikössä, mukaan lukien linjan koodaukseen tarvittavat sekä muut lisäbitit.

Huom.:   Katso myös ”digitaalinen siirtonopeus”.

”Touvi” (Tow) (1) on tavallisesti suunnilleen samansuuntaisten ”monofilamenttien” kimppu.

”Toksiinit” (Toxins) (1 2) tarkoittavat valmistustavasta riippumatta tarkoituksellisesti eristettyjen preparaattien tai seosten muodossa olevia myrkyllisiä aineita, lukuun ottamatta toksiineja, joita on saasteina muissa materiaaleissa, kuten patologisissa näytteissä, viljassa, ruokatavaroissa tai ”mikro-organismien” kylvöksissä.

”Viritettävä” (Tunable) (6) tarkoittaa ”laserin” kykyä tuottaa jatkuvaa lähtötehoa kaikilla aallonpituuksilla usean ”laser”transition alueella. Viiva”laser” tuottaa diskreettejä aallonpituuksia yhdellä ”laser”transitiolla eikä sitä katsota ”viritettäväksi”.

”Yhdensuuntainen asemoinnin toistettavuus” (Unidirectional positioning repeatability) (2) tarkoittaa yksittäisen työstökoneakselin arvoista R↑ ja R↓ (eteenpäin ja taaksepäin) pienempää, sellaisena kuin se on määritetty ISO-standardin 230-2:2014 kohdassa 3.21 tai vastaavissa kansallisissa standardeissa.

”Miehittämätön ilma-alus” (Unmanned Aerial Vehicle (UAV)) (9) tarkoittaa ilma-alusta, joka kykenee aloittamaan lennon ja pitämään yllä johdettua lentoa ja lentosuunnistusta ilman, että aluksella on ketään ihmistä.

”Isotoopilla 235 tai 233 rikastettu uraani” (Uranium enriched in the isotopes 235 or 233) (0) tarkoittaa uraania, joka sisältää isotooppia 235 tai 233 tai molempia siinä määrin, että näiden isotooppien ylimääräsumman suhde isotooppiin 238 nähden on enemmän kuin luonnossa esiintyvän isotoopin 235 suhde isotooppiin 238 (isotooppisuhde 0,71 %).

”Käyttö” (Use) (Ylth Ydth Kaikki) tarkoittaa käyttöä, asennusta (paikalla suoritettava asennus mukaan lukien), ylläpitoa (tarkastusta), korjausta, huoltoa ja kunnostusta.

”Käyttäjän ohjelmointimahdollisuus” (User-accessible programmability) (6) tarkoittaa ominaisuutta, joka sallii käyttäjän sisällyttää, muuntaa tai vaihtaa ”ohjelmia” muulla tavoin kuin:

a. 

Langoitusta tai kytkentöjä muuttamalla; tai

b. 

Toimintonäppäimistöä asettelemalla, parametrien syöttö mukaan lukien.

”Rokote” (Vaccine) (1) on lääkevalmisteena oleva lääke, jolla on joko valmistus- tai käyttömaan sääntelyviranomaisten myöntämä lisenssi tai markkinoille saattamista tai kliinistä tutkimusta koskeva lupa ja jonka tarkoituksena on saada aikaan suojaava immuunivaste sairauden ennaltaehkäisemiseksi niissä ihmisissä tai eläimissä, joille rokote annetaan.

”Tyhjiöelektroniset laitteet” (Vacuum electronic devices) (3) tarkoittavat elektronisia laitteita, jotka perustuvat elektronisuihkun vuorovaikutukseen sellaisen sähkömagneettisen aallon kanssa, joka etenee tyhjiöpiirissä tai on vuorovaikutuksessa radiotaajuustyhjiöonteloresonaattorin kanssa. ”Tyhjiöelektronisia laitteita” ovat muun muassa klystronit, kulkuaaltoputket ja niiden muunnokset.

”Haavoittuvuuksien julkistaminen” (Vulnerability disclosure) (4) tarkoittaa prosessia, jonka mukaisesti haavoittuvuus tunnistetaan ja siitä raportoidaan tai viestitään yksilöille tai organisaatioille, jotka ovat vastuussa haavoittuvuuden korjaamiseen liittyvien toimien toteuttamisesta tai koordinoinnista, tai jonka mukaisesti haavoittuvuutta analysoidaan näiden yksilöiden ja organisaatioiden kanssa.

”Lanka” (Yarn) (1) on kerratuista ”säikeistä” muodostuva kimppu.

Huom.:   ”Säie” on suunnilleen samansuuntaisista (tavallisesti useammasta kuin 200) ”monofilamentista” muodostuva kimppu. ’

RYHMÄ 0 – YDINAINEET, LAITTEISTOT JA LAITTEET

0AJärjestelmät, laitteet ja komponentit

0A001Seuraavat ”ydinreaktorit” ja niitä varten erityisesti suunnitellut ja valmistetut komponentit:

a. 

”Ydinreaktorit”;

b. 

Sellaiset metalliset astiat tai niiden merkittävät rakenne-elementit, mukaan lukien reaktoripaineastian kansi, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sisältämään ”ydinreaktorin” sydän;

c. 

Käsittelylaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu polttoaineen viemiseksi ”ydinreaktoriin” tai polttoaineen poistamiseksi sieltä;

d. 

Säätösauvat, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu halkeamisprosessin säätämiseksi ”ydinreaktorissa”, sauvojen tuki- ja ripustusrakenteet, säätösauvojen käyttökoneistot ja ohjausputket;

e. 

Paineputket, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sisältämään ”ydinreaktorin” polttoaine-elementtejä ja primäärijäähdytettä;

f. 

Putket tai putkisarjat, jotka on valmistettu zirkoniummetallista tai -seoksesta ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi polttoaineen suojakuorena ”ydinreaktorissa” yli 10 kg:n määrinä;

Huom.:   Zirkoniumpaineputket, ks. 0A001.e, ja kuumennuskammion putket, ks. 0A001.h.

g. 

Jäähdytepumput, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu ”ydinreaktorin” primäärijäähdytteen kierrättämiseksi;

h. 

”Ydinreaktorin sisäosat”, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi ”ydinreaktorissa”, mukaan lukien sydämen tukirakenteet, polttoainekanavat, kuumennuskammion putket, termiset suojat, verholevyt, sydänritilät ja diffuuserilevyt;

Tekn. huom.:

0A001.h kohdassa ”ydinreaktorin sisäosat” tarkoittaa mitä tahansa reaktoriastiassa olevaa merkittävää rakennetta, jolla on yksi tai useampi seuraavanlaisista tehtävistä: sydämen tukeminen, polttoaineen paikallaan pitäminen, primäärijäähdytteen virtauksen ohjaus, toimiminen reaktoriastian säteilysuojana ja sydämessä olevien instrumentointilaitteiden ohjaaminen.

i. 

Seuraavat lämmönvaihtimet:

1. 

Höyrystimet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu ”ydinreaktorin” primääri- tai välijäähdytyspiiriä varten;

2. 

Muut lämmönvaihtimet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi ”ydinreaktorin” primäärijäähdytyspiirissä;

Huom.:   0A001.i kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi lämmönvaihtimia reaktorin tukijärjestelmiä varten, esim. hätäjäähdytysjärjestelmää tai jälkilämmön jäähdytysjärjestelmää.

j. 

Neutroninilmaisimet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu ”ydinreaktorin” sydämessä vallitsevan neutronivuon määrittämiseen.

k. 

”Ulkoiset termiset suojat”, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi ”ydinreaktorissa” lämpöhäviön vähentämiseksi ja myös reaktorin suojarakennuksen suojaamiseksi.

Tekn. huom.:

0A001.k kohdassa ”ulkoiset termiset suojat” tarkoittavat reaktoriastian päälle sijoitettuja suuria rakenteita, jotka vähentävät lämpöhäviötä reaktorista ja alentavat lämpötilaa reaktorin suojarakennuksessa.

0BTestaus-, tarkastus- ja tuotantolaitteet

0B001Seuraavat laitokset ”luonnonuraanin”, ”köyhdytetyn uraanin” tai ”erityisten halkeamiskelpoisten aineiden” isotooppien erotusta varten ja niitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet ja komponentit:

a. 

Seuraavat laitokset, jotka on erityisesti suunniteltu ”luonnonuraanin”, ”köyhdytetyn uraanin” tai ”erityisten halkeamiskelpoisten aineiden” isotooppien erotusta varten:

1. 

Kaasusentrifugierotuslaitos;

2. 

Kaasudiffuusioerotuslaitos;

3. 

Aerodynaaminen erotuslaitos;

4. 

Kemialliseen vaihtoon perustuva erotuslaitos;

5. 

Ionivaihtoon perustuva erotuslaitos;

6. 

Atomihöyryn ”laser”viritykseen perustuva isotooppierotuslaitos;

7. 

Molekyylien ”laser”viritykseen perustuva isotooppierotuslaitos;

8. 

Plasmaerotuslaitos;

9. 

Sähkömagneettinen erotuslaitos;

b. 

Seuraavat kaasusentrifugit sekä rakenteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi kaasusentrifugierotusprosessissa:

Tekn. huom.:

0B001.b kohdassa ’korkean lujuus/tiheys-suhteen aineella’ tarkoitetaan jotakin seuraavista:

1. 

Maraging-teräs, jonka vetomurtolujuus on vähintään 1,95 GPa;

2. 

Alumiiniseokset, joiden vetomurtolujuus on vähintään 0,46 GPa; tai

3. 

”Kuitu- tai säiemateriaalit”, joiden ”ominaiskimmokerroin” on suurempi kuin 3,18 × 106 m ja ”ominaisvetolujuus” suurempi kuin 7,62 × 104 m;

1. 

Kaasusentrifugit;

2. 

Täydelliset roottorikokoonpanot;

3. 

Roottoriputkisylinterit, joiden seinien paksuus on enintään 12 mm ja halkaisija 75–650 mm ja jotka on valmistettu ”korkean lujuus/tiheys-suhteen aineista”;

4. 

Renkaat tai palkeet, joiden seinämän paksuus on enintään 3 mm sekä halkaisija 75–650 mm ja jotka on suunniteltu tukemaan paikallisesti roottoriputkea tai liittämään useita putkia yhteen ja jotka on valmistettu ”korkean lujuus/tiheys-suhteen aineista”;

5. 

Ohjauslevyt, joiden halkaisija on 75–650 mm ja jotka on tarkoitettu asennettavaksi roottoriputken sisään ja jotka on valmistettu ”korkean lujuus/tiheys-suhteen aineista”;

6. 

Roottoriputken ylä- tai alalaipat, joiden halkaisija on 75–650 mm ja jotka on valmistettu ”korkean lujuus/tiheys-suhteen aineista”;

7. 

Seuraavat magneettiset ripustuslaakerit:

a. 

Laakerikokoonpanot, jotka koostuvat ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” valmistettuun tai sellaisella suojattuun koteloon ripustetusta rengasmaisesta magneetista ja jotka sisältävät vaimentavan väliaineen ja joissa magneetti kytkeytyy napakappaleeseen tai toiseen roottorin yläkanteen kiinnitettyyn magneettiin;

b. 

Aktiiviset magneettiset laakerit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi kaasusentrifugeissa.

8. 

Erityisvalmisteiset laakerit, jotka koostuvat vaimentimelle asennetusta laakeritappi-kuppi-kokoonpanosta;

9. 

Sylintereistä koostuvat molekylaariset pumput, joissa on sisäisesti koneistettuja tai puristettuja kierrerihlauksia ja sisäisesti koneistettuja porausreikiä;

10. 

Monivaiheisten vaihtovirralla toimivien hystereesi- (tai reluktanssi-) moottorien renkaan muotoiset moottoristaattorit tahtikäyttöön tyhjiössä vähintään 600 Hz:n taajuusalueella tai vähintään 40 VA:n tehoalueella;

11. 

Kaasusentrifugin roottoriputkikokoonpanon sentrifugikotelo, joka koostuu jäykästä sylinteristä, jonka seinämän paksuus on enintään 30 mm ja jonka tarkkuuskoneistetut päädyt ovat keskenään samansuuntaiset ja kohtisuorassa sylinterin pituusakseliin nähden enintään 0,05 asteen kulmassa;

12. 

Kauhakerääjät, jotka koostuvat erityisesti suunnitelluista tai valmistetuista putkista UF6-kaasun poistamiseksi sentrifugiroottoriputken sisältä Pitot’n putken toimintaperiaatteella ja jotka voidaan kiinnittää kaasunpoiston keskusjärjestelmään;

13. 

Taajuusmuuntimet (konvertterit tai invertterit), jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu syöttämään kaasusentrifugirikastukseen tarkoitettuja moottorin staattoreita ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet, ja tällaisia muuntimia varten erityisesti suunnitellut komponentit:

a. 

Monivaiheinen ulostulo vähintään 600 Hz; ja

b. 

Erittäin stabiili (taajuuden hallinta parempi kuin 0,2 %),

14. 

Seuraavat sulku- ja säätöventtiilit:

a. 

Sulkuventtiilit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu toimimaan yksittäisen kaasusentrifugin UF6-kaasun syötteestä, tuotteesta tai jätteestä;

b. 

Paljetiivisteillä varustetut sulku- tai säätöventtiilit, jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä ja joiden sisähalkaisija on 10–160 mm ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi kaasusentrifugirikastuslaitosten pää- tai apujärjestelmissä;

c. 

Seuraavat laitteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kaasudiffuusioerotusprosessia varten:

1. 

Huokoisista metallisista, polymeerisista tai keraamisista ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” valmistetut kaasudiffuusiosulut, joiden huokosten koko on 10–100 nm ja paksuus enintään 5 mm sekä putkimaisten muotojen halkaisija enintään 25 mm;

2. 

Kaasudiffuusioyksikön kotelot, jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä;

3. 

Kompressorit tai kaasupuhaltimet, joiden UF6-imuteho on vähintään 1 m3/min, poistopaine enintään 500 kPa ja painesuhde enintään 10:1 ja jotka on tehty ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä;

4. 

Pyörivien akselien tiivisteet kompressoreihin ja puhaltimiin, jotka on määritelty 0B001.c.3 kohdassa ja suunniteltu salpakaasun sisäänvuotonopeudelle, joka on alle 1 000  cm3/min;

5. 

Lämmönvaihtimet, jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä ja jotka on suunniteltu toimimaan vuotonopeudella, joka on alle 10 Pa tunnissa 100 kPa:n paine-eron vallitessa;

6. 

Paljetiivisteillä varustetut manuaaliset tai automaattiset sulku- tai säätöventtiilit, jotka on valmistettu ”UF6 -korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä;

d. 

Seuraavat laitteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu aerodynaamista erotusprosessia varten:

1. 

Raonmuotoisista kaarevista kanavista tehdyt erotussuuttimet, joiden kaarevuussäde on alle 1 mm ja jotka ovat UF6-korroosiokestoisia sekä joissa on veitsenterä, joka erottaa suuttimen läpi virtaavan kaasun kahdeksi virraksi;

2. 

Sylinterimäiset tai kartiomaiset putket (pyörreputket), jotka on valmistettu ”UF6 -korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä ja joilla on yksi tai useampi tangentiaalinen sisäänmenoaukko;

3. 

Kompressorit tai kaasupuhaltimet, jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä, ja pyörivien akselien tiivisteet niihin;

4. 

”UF6-korroosiota kestävistä aineista” valmistetut tai niillä suojatut lämmönvaihtimet;

5. 

”UF6-korroosiota kestävistä aineista” valmistetut tai niillä suojatut erotuselementtien kotelot pyörreputkia tai erotussuuttimia varten;

6. 

Paljetiivisteillä varustetut manuaaliset tai automaattiset sulku- tai säätöventtiilit, jotka on valmistettu ”UF6 -korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä ja joiden halkaisija on vähintään 40 mm;

7. 

Prosessijärjestelmät UF6-kaasun erottamiseksi kantokaasusta (vety tai helium) 1 ppm:n tai alhaisempaan UF6-pitoisuuteen, mukaan lukien:

a. 

Kryogeeniset lämmönvaihtimet ja kryoerottimet, jotka kykenevät toimimaan 153 K:n (– 120 °C:n) tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa;

b. 

Kryogeeniset jäähdytinyksiköt, jotka kykenevät toimimaan 153 K:n (– 120 °C:n) tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa;

c. 

Erotussuutin- tai pyörreputkiyksiköt UF6-kaasun erottamiseksi kantokaasusta;

d. 

UF6-kylmäloukut, jotka pystyvät jäädyttämään UF6-kaasun.

e. 

Seuraavat laitteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kemialliseen vaihtoon perustuvaa erotusprosessia varten:

1. 

Nopeavaihtoiset neste-neste-pulssikolonnit, joiden saosaika vaihetta kohti on enintään 30 s ja jotka kestävät vahvaa suolahappoa (esim. sopivista muoviaineista kuten fluoratuista hiilivetypolymeereistä tai lasista valmistetut tai niillä vuoratut);

2. 

Nopeavaihtoiset neste-neste-keskipakokontaktorit, joiden saosaika vaihetta kohti on enintään 30 s ja jotka kestävät vahvaa suolahappoa (esim. sopivista muoviaineista kuten fluoratuista hiilivetypolymeereistä tai lasista valmistetut tai niillä vuoratut);

3. 

Vahvoja suolahappoliuoksia kestävät sähkökemialliset pelkistyskennot, jotka soveltuvat yhden valenssitilan uraanin pelkistämiseen toiseen valenssitilaan;

4. 

Sähkökemialliset pelkistyskennojen syöttölaitteet U+4-ionien erottamiseksi orgaanisesta virrasta ja ne prosessivirran kanssa kosketuksissa olevat laitteet, jotka on valmistettu sopivista aineista (esim. lasi, fluorihiilipolymeerit, polyfenyylisulfaatti, polyeetterisulfoni ja hartsikyllästetty grafiitti) tai suojattu niillä;

5. 

Hyvin puhdistetun uraanikloridiliuoksen tuottamiseen tarkoitetut syötön valmistelujärjestelmät, jotka koostuvat puhdistukseen tarkoitetuista liuotus-, uutin- ja/tai ioninvaihtolaitteista sekä U+6- tai U+4-uraanin pelkistämiseen U+3-uraaniksi soveltuvista elektrolyyttisistä kennoista;

6. 

Uraanin hapettamisjärjestelmät U+3-uraanin hapettamiseksi U+4-uraaniksi;

f. 

Seuraavat laitteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu ionivaihtoon perustuvaa erotusprosessia varten:

1. 

Nopeasti reagoivat ioninvaihtohartsit, kalvomaiset tai huokoiset makroverkkomaiset hartsit, joissa aktiiviset kemialliset vaihtoryhmät on rajoitettu ei-aktiivisen huokoisen tukirakenteen pinnoitteeksi, ja muut komposiittirakenteet missä tahansa sopivassa muodossa, mukaan lukien partikkelit ja kuidut, joiden halkaisija on enintään 0,2 mm ja suunniteltu vaihtopuoliintumisaika on alle 10 s ja jotka kestävät vahvaa suolahappoa ja kykenevät toimimaan 373–473 K:n (100–200 °C:n) lämpötila-alueella;

2. 

(Sylinterinmuotoiset) ioninvaihtokolonnit, joiden halkaisija on yli 1 000  mm ja jotka on valmistettu vahvaa suolahappoa kestävistä aineista (esim. titaani tai fluorihiilimuovit) tai suojattu niillä ja jotka kykenevät toimimaan 373–473 K:n (100–200 °C:n) lämpötila-alueella ja yli 0,7 MPa:n paineessa;

3. 

Ioninvaihtotakaisinvirtausjärjestelmät (kemialliset tai sähkökemialliset hapetus- tai pelkistysjärjestelmät) kemiallisten pelkistys- tai hapetusaineiden talteenottamiseksi ioninvaihtoon perustuvissa rikastuskaskadeissa;

g. 

Seuraavat laitteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu laseriin perustuvaa erotusprosessia varten, jossa käytetään atomihöyryn laserviritykseen perustuvaa isotooppierotusta:

1. 

Uraanimetallin höyrystämisjärjestelmät, jotka on suunniteltu tuottamaan vähintään 1 kW:n teho kohteessa laserrikastuksessa käyttöä varten;

2. 

Sulan tai höyrystyneen uraanimetallin käsittelyjärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käsittelemään sulaa uraania, sulia uraaniseoksia tai uraanimetallihöyryä laserrikastuksessa käyttöä varten, ja erityisesti niitä varten suunnitellut komponentit;

HUOM.   KATSO MYÖS 2A225 KOHTA.

3. 

Nestemäisessä tai kiinteässä muodossa olevan uraanimetallin kokoamiseen tarkoitetut tuote- ja jätekerääjäkokoonpanot, jotka on valmistettu uraanimetallihöyryn tai nestemäisen uraanin korroosiota ja lämpöä kestävistä aineista, kuten yttriumoksidilla pinnoitetusta grafiitista tai tantaalista, tai suojattu niillä.

4. 

Erotusyksikön kotelot (sylinterinmuotoiset tai suorakulmaiset astiat), joihin voidaan sijoittaa uraanimetallin höyrystin, elektronisuihkutykki ja tuote- ja jätekerääjät;

5. 

Uraani-isotooppien erottamiseen erityisesti suunnitellut ja valmistetut ”laserit” tai ”laser”järjestelmät, joissa oleva taajuusspektrin stabilointi mahdollistaa pitkäaikaisen käytön;

HUOM.   KATSO MYÖS 6A005 JA 6A205 KOHTA.

h. 

Seuraavat laitteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu laseriin perustuvaa erotusprosessia varten, jossa käytetään molekyylien laserviritykseen perustuvaa isotooppierotusta:

1. 

Ääntä nopeammilla virtauksilla toimivat paisuntasuuttimet, joilla voidaan jäähdyttää UF6:n ja kantokaasun seokset 150 K:n (– 123 °C:n) tai sitä alhaisempaan lämpötilaan ja jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista”;

2. 

Tuote- tai jätekerääjäkomponentit tai -laitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanimateriaalin tai uraanijätemateriaalin keräämistä varten laservalolla valaisun jälkeen ja jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista”;

3. 

Kompressorit, jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä, ja niihin soveltuvat pyörimisakselien tiivisteet;

4. 

Laitteet UF5:n (kiinteä aine) fluoraamiseksi UF6:ksi (kaasu);

5. 

Prosessijärjestelmät UF6:n erottamiseksi kantokaasusta (esim. typestä, argonista tai muusta kaasusta) mukaan lukien:

a. 

Kryogeeniset lämmönvaihtimet ja kryoerottimet, jotka kykenevät toimimaan 153 K:n (– 120 °C:n) tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa;

b. 

Kryogeeniset jäähdytinyksiköt, jotka kykenevät toimimaan 153 K:n (– 120 °C:n) tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa;

c. 

UF6-kylmäloukut, jotka pystyvät jäädyttämään UF6-kaasun.

6. 

Uraani-isotooppien erottamiseen erityisesti suunnitellut ja valmistetut ”laserit” tai ”laser”järjestelmät, joissa oleva taajuusspektrin stabilointi mahdollistaa pitkäaikaisen käytön;

HUOM.   KATSO MYÖS 6A005 JA 6A205 KOHTA.

i. 

Seuraavat plasmaerotusmenetelmää varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet ja komponentit:

1. 

Ionien tuottamiseen tai kiihdyttämiseen soveltuvat mikroaaltoteholähteet ja antennit, joiden lähtötaajuus on enemmän kuin 30 GHz ja keskimääräinen lähtöteho suurempi kuin 50 kW;

2. 

Radiotaajuusioninvirityskelat, jotka toimivat yli 100 kHz:n taajuuksilla ja kykenevät käsittelemään yli 40 kW:n keskimääräisen tehon;

3. 

Uraaniplasman synnyttämiseen soveltuvat järjestelmät;

4. 

Ei käytössä;

5. 

Kiinteässä muodossa olevan uraanimetallin tuote- ja jätekerääjäkokoonpanot, jotka on valmistettu uraanihöyryn korroosiota ja lämpöä kestävistä aineista, kuten yttriumoksidilla pinnoitetusta grafiitista tai tantaalista, tai suojattu niillä;

6. 

Erotusyksikön (sylinterimäinen) kotelo, johon voidaan sijoittaa uraaniplasmalähde, radiotaajuinen ajokela ja tuote- ja jätekerääjät ja joka on tehty sopivasta ei-magneettisesta aineesta (esim. ruostumattomasta teräksestä);

j. 

Seuraavat sähkömagneettista isotooppierotusmenetelmää varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet ja komponentit:

1. 

Joko yhden tai useita ionisuihkuja synnyttävät ionilähteet, jotka koostuvat höyrylähteestä, ionisaattorista ja suihkun kiihdyttimestä, jotka on valmistettu sopivasta ei-magneettisesta aineesta (esim. grafiitista, ruostumattomasta teräksestä tai kuparista) ja jotka kykenevät tuottamaan vähintään 50 mA:n kokonaisionivirran;

2. 

Rikastetun tai köyhdytetyn uraani-ionisuihkun keräyslevyt, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta raosta ja keräystaskusta ja jotka on valmistettu sopivista ei-magneettisista aineista (esim. grafiitista tai ruostumattomasta teräksestä);

3. 

Uraanin sähkömagneettisten erotusyksiköiden tyhjiökotelot, jotka on valmistettu ei-magneettisista aineista (esim. ruostumattomasta teräksestä) ja suunniteltu toimimaan 0,1 Pa:n tai sitä alhaisemmissa paineissa;

4. 

Magneettinapakappaleet, joiden halkaisija on yli 2 m;

5. 

Ionilähteisiin tarvittavat suurjänniteteholähteet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Kykenevät toimimaan jatkuvasti;

b. 

Ulostulojännite vähintään 20 000  V;

c. 

Ulostulovirta vähintään 1 A; ja

d. 

Jännitteen stabiilisuus parempi kuin 0,01 % kahdeksan tunnin jakson aikana;

HUOM.   KATSO MYÖS 3A227 KOHTA.

6. 

Magneettien teholähteet (suuritehoiset, tasavirta-), joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Kykenevät toimimaan jatkuvasti siten, että lähtövirta on vähintään 500 A jännitteen ollessa vähintään 100 V; ja

b. 

Virran tai jännitteen stabiilisuus parempi kuin 0,01 % kahdeksan tunnin jakson aikana.

HUOM.   KATSO MYÖS 3A226 KOHTA.

0B002Seuraavat kohdassa 0B001 määriteltyjä isotooppierotuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut, ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tehdyt tai niillä suojatut apujärjestelmät, laitteet ja komponentit:

a. 

Autoklaavit, uunit tai järjestelmät, joita käytetään UF6:n syöttämiseen rikastusprosessiin;

b. 

Kiinteyttimet (desublimaattorit) tai kylmäloukut, joita käytetään UF6:n poistamiseen rikastusprosessista myöhempää lämmittämällä tapahtuvaa siirtoa varten;

c. 

Tuote- ja jäteasemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin;

d. 

Nesteytys- tai kiinteytysasemat, joita käytetään poistamaan UF6 väkevöintiprosessista puristamalla, jäähdyttämällä ja muuntamalla UF6 nestemäiseen tai kiinteään olomuotoon;

e. 

Putkisto- ja kokoojajärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu UF6:n käsittelyyn kaasudiffuusio-, sentrifugi- ja aerodynaamisen erotuslaitoksen kaskadissa;

f. 

Seuraavat tyhjiöjärjestelmät ja -pumput:

1. 

Tyhjiöjakoputket, tyhjiökokoojat tai tyhjiöpumput, joiden imukyky on vähintään 5 m3/min;

2. 

Tyhjiöpumput, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi UF6:ta sisältävässä ilmakehässä ja jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä; tai tai

3. 

Tyhjiöjakoputkista, tyhjiökokoojista tai tyhjiöpumpuista koostuvat tyhjiöjärjestelmät, jotka on suunniteltu käytettäväksi UF6:ta sisältävässä ilmakehässä;

g. 

UF6-massaspektrometrit/ionilähteet, jotka kykenevät ottamaan jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasun virrasta ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Ne kykenevät mittaamaan ioneja, joiden atomipaino on vähintään 320, ja niiden resoluutio on parempi kuin 1 osa 320:stä;

2. 

Ionilähteet, jotka on valmistettu nikkelistä, nikkelikupariseoksesta, jonka nikkelipitoisuus on vähintään 60 painoprosenttia, tai nikkelikromiseoksesta, tai suojattu niillä;

3. 

Elektronipommitukseen perustuva ionisointilähde; ja

4. 

Isotooppianalyysiin soveltuva kokoojajärjestelmä.

0B003Uraanin konversiolaitos ja erityisesti sitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet seuraavasti:

a. 

Järjestelmät, joilla uraanimalmikonsentraatit voidaan muuttaa UO3:ksi;

b. 

Järjestelmät, joilla UO3 voidaan muuttaa UF6:ksi;

c. 

Järjestelmät, joilla UO3 voidaan muuttaa UO2:ksi;

d. 

Järjestelmät, joilla UO2 voidaan muuttaa UF4:ksi;

e. 

Järjestelmät, joilla UF4 voidaan muuttaa UF6:ksi;

f. 

Järjestelmät, joilla UF4 voidaan muuttaa uraanimetalliksi;

g. 

Järjestelmät, joilla UF6 voidaan muuttaa UO2:ksi;

h. 

Järjestelmät, joilla UF6 voidaan muuttaa UF4:ksi;

i. 

Järjestelmät, joilla UO2 voidaan muuttaa UCl4:ksi;

0B004Raskaan veden, deuteriumin ja deuteriumyhdisteen tuotanto- tai konsentrointilaitos ja sitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet ja komponentit seuraavasti:

a. 

Raskaan veden, deuteriumin tai deuteriumyhdisteen tuotantolaitos seuraavasti:

1. 

Vesi-rikkivety-erotuslaitokset;

2. 

Ammoniakki-vety-erotuslaitokset;

b. 

Seuraavat laitteet ja komponentit:

1. 

Vesi-rikkivety-erotustornit, joiden halkaisija on vähintään 1,5 m ja jotka kykenevät toimimaan vähintään 2 MPa:n paineessa;

2. 

Rikkivetykaasun (eli yli 70 painoprosenttia rikkivetyä H2S:ää sisältävän kaasun) kierrätykseen soveltuvat yksivaiheiset pienipaineiset (0,2 MPa) keskipakopuhaltimet tai kompressorit, joiden tilavuusvirta on vähintään 56 m3/s niiden toimiessa vähintään 1,8 MPa:n imua vastaavassa paineessa ja jotka on varustettu H2S-märkäkäyttöön suunnitelluilla tiivisteillä;

3. 

Ammoniakki-vety-erotustornit, joiden korkeus on vähintään 35 m ja halkaisija 1,5–2,5 m ja jotka kykenevät toimimaan yli 15 MPa:n paineessa;

4. 

Tornien sisäiset osat, mukaan lukien kosketuspinnat, ja vaihepumput, mukaan lukien upotettavat pumput, jotka soveltuvat raskaan veden valmistukseen ammoniakki-vety-erotusprosessin avulla;

5. 

Ammoniakkikrakkerit, joiden käyttöpaine on vähintään 3 MPa ja jotka soveltuvat raskaan veden valmistukseen ammoniakki-vety-erotusprosessin avulla;

6. 

Infrapuna-absorptioanalysaattorit, jotka kykenevät jatkuvaan vety-deuterium-suhteen mittaamiseen, kun deuteriumpitoisuus on vähintään 90 paino-%;

7. 

Katalyyttipolttimet, joilla väkevöity deuterium muutetaan raskaaksi vedeksi ammoniakki-vety-erotusprosessin avulla;

8. 

Täydelliset järjestelmät tai niiden kolonnit, joilla parannetaan raskaan veden laatua, raskaan veden deuteriumpitoisuuden konsentroimiseksi reaktoriluokkaan;

9. 

Ammoniakin syntetisointikonvertterit tai ammoniakin syntetisointiyksiköt, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu raskaan veden valmistukseen ammoniakki-vety-erotusprosessin avulla.

0B005”Ydinreaktorin” polttoaine-elementtien valmistukseen erityisesti suunniteltu laitos ja sitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet.

Tekn. huom.:

”Ydinreaktorin” polttoaine-elementtien valmistukseen erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet sisältävät laitteet, jotka:

1. 

Tavallisesti ovat suoraan yhteydessä ydinaineiden tuotantovirtaan tai suoraan prosessoivat tai valvovat sitä;

2. 

Sulkevat ydinaineet ilmatiiviisti suojakuoren sisään;

3. 

Tarkistavat suojakuoren eheyden tai sulkemisen ilmatiiviyden;

4. 

Tarkistavat suljetun polttoaineen viimeistelyn; tai

5. 

Joita käytetään reaktorielementtien kokoonpanoon.

0B006”Ydinreaktorin” säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitos ja sitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet ja komponentit.

Huom.:   0B006 kohtaan kuuluvat:

a. 

”Ydinreaktorin” säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitos sekä laitteet ja komponentit, jotka tavallisesti ovat suoraan yhteydessä säteilytettyyn polttoaineeseen ja pääasiallisiin ydinaineiden ja fissiotuotteiden prosessivirtoihin ja suoraan ohjaavat niitä;

b. 

Polttoaine-elementtien suojakuoren poistolaitteet ja paloittelu- tai pilkkomiskoneet, ts. kauko-ohjatut laitteet, jotka leikkaavat, paloittelevat tai katkovat ”ydinreaktorien” säteilytettyjä polttoainekokoonpanoja, -nippuja tai -sauvoja;

c. 

Liuotintankit tai liuotinastiat, joissa käytetään mekaanisia laitteita, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu ”ydinreaktorien” säteilytetyn polttoaineen liuottamiseen ja jotka kykenevät kestämään kuumia, voimakkaasti syövyttäviä nesteitä ja joita voidaan täyttää, käyttää ja huoltaa kauko-ohjatusti;

d. 

Uuttimet, kuten pulsoidut tai pakatut kolonnit, sekoitussaostimet tai keskipakokontaktorit, jotka kestävät typpihapon syövyttäviä vaikutuksia ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi säteilytetyn ”luonnonuraanin”, ”köyhdytetyn uraanin” ja ”erityisten halkeamiskelpoisten aineiden” jälleenkäsittelylaitoksessa;

e. 

Säilytys- tai varastoastiat, jotka on erityisesti suunniteltu kriittisyysturvallisiksi ja kestämään typpihapon syövyttäviä vaikutuksia;

Tekn. huom.:

Säilytys- tai varastoastioilla voi olla seuraavat ominaisuudet:

1. 

Seinämien tai sisärakenteiden booriekvivalenttipitoisuus (laskettuna 0C004:ää koskevassa huomautuksessa olevan kaavan mukaisesti kaikkien olennaisten elementtien osalta) vähintään kaksi prosenttia;

2. 

Sylinterimäisen astian halkaisija enintään 175 mm; tai

3. 

Joko laatta- tai rengasmaisen astian leveys enintään 75 mm.

f. 

Neutronimittausjärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu integroitaviksi ja käytettäviksi automaattisten prosessinvalvontajärjestelmien kanssa säteilytetyn ”luonnonuraanin”, ”köyhdytetyn uraanin” ja ”erityisten halkeamiskelpoisten aineiden” jälleenkäsittelylaitoksessa;

0B007Plutoniumin konversiolaitos ja sitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet seuraavasti:

a. 

Järjestelmät plutoniumnitraatin muuttamiseksi plutoniumoksidiksi;

b. 

Järjestelmät plutoniummetallin tuottamiseksi.

0CMateriaalit

0C001”Luonnonuraani” tai ”köyhdytetty uraani” tai torium metallina, seoksena, kemiallisena yhdisteenä tai konsentraattina ja mikä tahansa muu aine, joka sisältää yhtä tai useampaa edellä mainituista;

Huom.:   0C001 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi seuraavia:

a. 

Neljä grammaa tai vähemmän ”luonnonuraania” tai ”köyhdytettyä uraania”, kun se on instrumentin anturiosassa;

b. 

Erityisesti seuraaviin rauhanomaisiin, ei-ydinteknisiin sovellutuksiin käytetty ”köyhdytetty uraani”:

1. 

Suojaus;

2. 

Pakkaus;

3. 

Painolastit, joiden massa on enintään 100 kg;

4. 

Vastapainot, joiden massa on enintään 100 kg;

c. 

Seokset, jotka sisältävät toriumia alle 5 %;

d. 

Toriumia sisältävät keraamiset tuotteet, jotka on valmistettu muuta kuin ydinteknistä käyttöä varten.

0C002”Erityinen halkeamiskelpoinen aine”

Huom.:   0C002 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi määrää, joka on neljä ”tehollista grammaa” tai vähemmän kyseistä ainetta, kun se on instrumentin anturiosassa.

0C003Deuterium, raskas vesi (deuteriumoksidi) ja muut deuteriumyhdisteet sekä deuteriumia sisältävät seokset ja liuokset, joissa deuterium-vety-isotooppisuhde on yli 1:5 000.

0C004Grafiitti, jonka puhtaustaso on parempi kuin 5 miljoonasosaa ”booriekvivalenttia” ja jonka tiheys on suurempi kuin 1,50 g/cm3 ja joka on tarkoitettu käytettäväksi ”ydinreaktorissa” yli 1 kg:n määrinä.

HUOM.   KATSO MYÖS 1C107 KOHTA.

Huom. 1:   Vientivalvontaa varten sen EU-jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, johon viejä on sijoittautunut, päättävät, onko edellä mainitun eritelmän täyttävän grafiitin vienti tarkoitettu käytettäväksi ”ydinreaktorissa”. 0C004 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi grafiittia, jonka puhtaustaso on parempi kuin 5 miljoonasosaa ”booriekvivalenttia” ja jonka tiheys on suurempi kuin 1,50 g/cm3, joka ei ole tarkoitettu käytettäväksi ”ydinreaktorissa”.

Huom. 2:   0C004 kohdassa ”booriekvivalentti” (BE) (Boron equivalent) määritellään epäpuhtauksille summana BEZ:ista (lukuun ottamatta BEhiili:ia, koska hiiltä ei lasketa epäpuhtaudeksi) mukaan lukien boori, jolloin

BEZ (ppm) = CF × alkuaineen Z konsentraatio ppm-yksikköinä,

image

ja sB ja sZ ovat vastaavat boorin ja alkuaineen Z termiset neutronikaappausvaikutusalat (barn-yksikköinä); ja AB ja AZ ovat boorin ja alkuaineen Z atomipainot.

0C005Kaasudiffuusiokalvojen valmistukseen erityisesti valmistetut UF6-korroosiota kestävät yhdisteet tai jauheet (esim. nikkeli tai seokset, jotka sisältävät vähintään 60 painoprosenttia nikkeliä, alumiinioksidi ja täysin fluoratut hiilivetypolymeerit), joiden puhtaus on vähintään 99,9 painoprosenttia ja joissa keskimääräinen partikkelikoko on alle 10 μm mitattuna ASTM B330-standardin mukaisesti ja joissa partikkelit ovat hyvin samankokoisia.

0DOhjelmistot

0D001”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu tässä ryhmässä määriteltyjen tavaroiden ”kehittämistä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten.

0ETeknologia

0E001”Teknologia” ydinteknologiahuomautuksen mukaisesti tässä ryhmässä määriteltyjen tavaroiden ”kehittämistä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten.

RYHMÄ 1 – ERITYISMATERIAALIT JA NIIHIN LIITTYVÄT LAITTEET

1AJärjestelmät, laitteet ja komponentit

1A001Seuraavat fluoratuista yhdisteistä valmistetut komponentit:

a. 

”Ilma-aluksiin” tai avaruuskäyttöön erityisesti suunnitellut tiivisteet, tiivisterenkaat, tiivisteaineet tai polttoainekalvot, joiden valmistuksessa on käytetty yli 50 painoprosenttia 1C009.b tai 1C009.c kohdassa määritettyjä materiaaleja;

b. 

Ei käytössä;

c. 

Ei käytössä.

1A002Seuraavat ”komposiitti”rakenteet tai -laminaatit:

Huom.:   KATSO MYÖS 1A202, 9A010 ja 9A110 KOHTA.

a. 

Ne on tehty jostakin seuraavista:

1. 

1C010.c tai 1C010.d kohdassa määritelty orgaaninen ”matriisi” tai ”kuitu- tai säiemateriaalit”; tai

2. 

1C010.e kohdassa määritellyt prepegit tai preformit;

b. 

Ne on tehty metalli- tai hiili”matriisista” ja jostakin seuraavista:

1. 

Hiili”kuitu- tai -säiemateriaaleista”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

”Ominaiskimmokerroin” on yli 10,15 × 106 m; ja

b. 

”Ominaisvetolujuus” on yli 17,7 × 104 m; tai

2. 

1C010.c kohdassa määritellyistä materiaaleista.

Huom. 1:   1A002 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi epoksihartsilla kyllästetyistä hiili”kuitu- tai -säiemateriaaleista” valmistettuja ”komposiitti”rakenteita tai -laminaatteja, jotka on tarkoitettu ”siviili-ilma-alusten” rakenteiden tai laminointien korjaukseen ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Pinta-ala enintään 1 m2;

b. 

Pituus enintään 2,5 m; ja

c. 

Leveys yli 15 mm.

Huom. 2:   1A002 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi puolivalmiita tuotteita, jotka on erityisesti suunniteltu seuraaviin puhtaasti siviilitarkoituksiin:

a. 

Urheilutarvikkeisiin;

b. 

Autoteollisuuteen;

c. 

Työstökoneteollisuuteen;

d. 

Lääkinnällisiin käyttötarkoituksiin.

Huom. 3:   1A002.b.1 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi puolivalmiita tuotteita, jotka sisältävät enintään kaksi eri suuntiin kudottua filamenttia ja jotka on erityisesti suunniteltu seuraavia sovelluksia varten:

a. 

Metallin kuumakäsittelyuunit metallien karkaisua varten;

b. 

Piipallojen tuotantolaitteet.

Huom. 4:   1A002 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi valmiita tuotteita, jotka on erityisesti suunniteltu tiettyä sovellusta varten.

Huom. 5:   1A002.b.1 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi mekaanisesti katkottuja, rouhittuja tai leikattuja hiilipohjaisia ”kuitu- tai säiemateriaaleja”, joiden pituus on enintään 25,0 mm.

1A003Ei-”plastisoituvista” aromaattisista polyimideistä valmistetut kalvot, levyt, teipit tai nauhat, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a. 

Paksuus on yli 0,254 mm; tai

b. 

Ne on pinnoitettu tai laminoitu hiilellä, grafiitilla, metallilla tai magneettisilla aineilla.

Huom.:   1A003 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi valmisteita, jotka on pinnoitettu tai laminoitu kuparilla ja suunniteltu elektronisten piirilevyjen tuotantoon.

Huom.:   Kaikissa muodoissa olevien ”plastisoituvien” aromaattisten polyimidien osalta katso 1C008.a.3.

1A004Seuraavat suojaus- ja ilmaisinlaitteet ja komponentit, joita ei ole erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön:

HUOM.   KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO, 2B351 ja 2B352 KOHTA.

a. 

Kokonaamarit, suodatinrasiat ja niiden puhdistuslaitteet, jotka on suunniteltu tai muunnettu suojaamaan seuraavia aineita vastaan, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit;

Huom.:   1A004.a. kohta sisältää moottoroidut ilmaa puhdistavat hengityslaitteet (PAPR), jotka on suunniteltu tai muunnettu suojaamaan 1A004.a kohdassa lueteltuja aineita tai materiaaleja vastaan.

Tekn. huom.:

1A004.a kohtaa sovellettaessa:

1. 

Kokonaamareita kutsutaan myös kaasunaamareiksi.

2. 

Suodatinrasiat sisältävät suodatinpatruunat.

1. 

”Biologiset aineet”;

2. 

”Radioaktiiviset aineet”;

3. 

Kemiallisen sodankäynnin (CW) taisteluaineet; tai

4. 

”Mellakantorjunta-aineet”, mukaan lukien:

a. 

α-bromibentseeniasetonitriili (bromibentsyylisyanidi) (CA) (CAS 5798-79-8);

b. 

[(2-kloorifenyyli)metyleeni)] propaanidinitriili, o-klooribentsaalimalononitriili (CS) (CAS 2698–41–1);

c. 

2-kloori-1-fenyylietanoni, fenasyylikloridi (–klooriasetofenoni) (CN) (CAS 532-27-4);

d. 

Dibentso(b, f)-1,4-oksatsepiini (CR) (CAS 257-07-8);

e. 

10-kloori-5,10-dihydrofenarsatsiini (fenarsatsiinikloridi) (adamsiitti) (DM) (CAS 578-94-9);

f. 

N-nonanoyylimorfoliini (MPA) (CAS 5299-64-9).

b. 

Suojapuvut, käsineet ja jalkineet, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu suojaamaan seuraavia aineita vastaan:

1. 

”Biologiset aineet”;

2. 

”Radioaktiiviset aineet”; tai

3. 

Kemiallisen sodankäynnin (CW) taisteluaineet;

c. 

Ilmaisinjärjestelmät, joka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu ilmaisemaan tai tunnistamaan seuraavia aineita, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

1. 

”Biologiset aineet”;

2. 

”Radioaktiiviset aineet”; tai

3. 

Kemiallisen sodankäynnin (CW) taisteluaineet;

d. 

Elektroniset laitteet, jotka on suunniteltu automaattisesti ilmaisemaan tai tunnistamaan ”räjähteiden” jäämiä ja jotka käyttävät ”pienten pitoisuuksien mittaamiseen” (trace detection) tarkoitettuja tekniikoita (esim. pinta-akustista aaltoa, ioniliikkuvuusspektrometriaa, differentiaaliliikkuvuusspektrometriaa, massaspektrometriaa).

Tekn. huom.:

”Pienten pitoisuuksien mittaaminen” (trace detection) määritellään kyvyksi havaita pienempiä määriä kuin 1 ppm höyryssä tai 1 mg kiinteässä aineessa tai nesteessä.

Huom. 1:   1A004.d kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi laitteita, jotka on erityisesti suunniteltu laboratoriokäyttöön.

Huom. 2:   1A004.d kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi kosketuksettomia läpikuljettavia turvatarkastusportteja.

Huom.:   1A004 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi:

a. 

Henkilökohtaisia säteilyannoksen valvontamittareita;

b. 

Työterveys- tai työturvallisuuslaitteita, joiden suunnittelu tai toiminta on rajoitettu suojaamaan niitä vaaroja vastaan, jotka ovat ominaisia asukasturvallisuudelle tai siviiliteollisuudelle, mukaan luettuina:

1. 

kaivostoiminta;

2. 

louhinta;

3. 

maatalous;

4. 

lääketeollisuus;

5. 

lääkintäteollisuus;

6. 

eläinlääketeollisuus;

7. 

ympäristöteollisuus;

8. 

jätehuolto;

9. 

elintarviketeollisuus.

Tekn. huom.

1.   1A004 kohtaan sisältyy laitteita ja komponentteja, jotka on määritetty ja onnistuneesti testattu kansallisten standardien mukaisesti tai muutoin todistettu tehokkaiksi ”radioaktiivisten aineiden”, ”biologisten aineiden”, kemiallisen sodankäynnin (CW) taisteluaineiden, ”simulanttien” tai ”mellakantorjunta-aineiden” ilmaisemista tai niiltä suojaamista varten, vaikka tällaisia laitteita ja komponentteja käytettäisiin siviiliteollisuudessa, esimerkiksi kaivostoiminnassa, louhinnassa, maataloudessa, lääke-, lääkintä-, eläinlääke- tai ympäristöteollisuudessa, jätehuollossa tai elintarviketeollisuudessa.

2.   ”Simulantti” on aine tai materiaali, jota käytetään myrkyllisen aineen (kemiallisen tai biologisen) sijasta koulutuksessa, tutkimuksessa, testauksessa tai arvioinnissa.

3.   1A004 kohtaa sovellettaessa ”radioaktiiviset aineet” ovat aineita, jotka on valittu tai muunnettu lisäämään niiden tehokkuutta niin, että aiheutetaan tappioita ihmisille tai eläimille, turmellaan laitteita tai vahingoitetaan satoa tai ympäristöä.

1A005Seuraavat vartalosuojat ja niitä varten tarkoitetut komponentit:

Huom.:   KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO.

a. 

Pehmeät vartalosuojat, joita ei ole valmistettu sotilasstandardien tai -laatuvaatimusten tai niitä vastaavien standardien tai vaatimusten mukaisesti, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit;

b. 

Kovat vartalosuojalevyt, joiden luodinkestävyys vastaa enintään tasoa IIIA (NIJ 0101.06, heinäkuu 2008) tai ”vastaavaa standardia”.

Huom.:   Vartalosuojien valmistukseen käytettyjen ”kuitu- tai säiemateriaalien” osalta katso 1C010 kohta.

Huom. 1:   1A005 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi vartalosuojia, kun ne ovat käyttäjänsä mukana hänen henkilökohtaista suojautumistaan varten.

Huom. 2:   1A005 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi vartalosuojia, jotka on suunniteltu antamaan suojaa vain edestäpäin kohdistuvia, muiden kuin sotilasräjähteiden sirpaleita ja räjähdystä vastaan.

Huom. 3:   1A005 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi vartalosuojia, jotka on suunniteltu antamaan suojaa vain veitsen, piikin, neulan tai tylpän aseen iskua vastaan.

1A006Seuraavat laitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu omatekoisten räjähteiden (IED) raivaamiseen, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit ja tarvikkeet:

Huom.:   KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO.

a. 

Kauko-ohjattavat ajoneuvot;

b. 

”Häiritsijät” (disruptors).

Tekn. huom.:

1A006.b kohtaa sovellettaessa ”häiritsijät” ovat laitteita, jotka on erityisesti suunniteltu estämään räjähdettä toimimasta kohdistamalla siihen nestemäinen, kiinteä tai räjähtävä projektiili.

Huom.:   1A006 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi laitteita, jotka ovat käyttäjänsä mukana.

1A007Seuraavat laitteet ja laitteistot, jotka on erityisesti suunniteltu latausten ja ”energeettisiä aineita” sisältävien laitteiden laukaisemiseen sähköisin keinoin:

HUOM.   KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO, 3A229 ja 3A232 KOHTA.

a. 

Räjähtävien sytyttimien laukaisulaitteet, jotka on suunniteltu laukaisemaan 1A007.b kohdassa määriteltyjä räjähtäviä sytyttimiä;

b. 

Seuraavat sähköisesti ohjattavat räjähtävät sytyttimet:

1. 

Räjähtävä siltajohdin (EB);

2. 

Räjähtävä siltajohdinlanka (EBW);

3. 

Iskulaukaisin;

4. 

Räjähtävät kalvosytyttimet (EFI).

Tekn. huom.:

1.   Termiä ”initiator” tai ”igniter” (käynnistin tai räjäytin) käytetään toisinaan termin ”detonator” (sytytin) sijasta.

2.   1A007.b kohtaa sovellettaessa kaikki kyseiset sytyttimet käyttävät pientä sähköjohdinta (siltavastusta, siltavastuslankaa tai kalvoa), joka kaasuuntuu räjähdysmäisesti, kun nopea, voimakas sähköinen pulssi kulkee sen läpi. Muissa kuin iskulaukaisin-tyypeissä räjähtävä johdin käynnistää kemiallisen räjähdyksen siihen yhteydessä olevassa voimakkaassa räjähteessä, esim. PETN:ssä (pentaerytritoltetranitraatissa). Iskulaukaisimissa sähköjohtimen kaasuuntuminen työntää piikin tai iskurin sytyttimen välin yli ja iskurin törmäys räjähteeseen käynnistää kemiallisen sytytyksen. Joissakin malleissa iskurin käyttövoimana on magneettinen voima. Termiä räjähtävä kalvo voidaan käyttää joko EB- tai iskurityyppisistä sytyttimistä.

1A008Seuraavat räjähteet, laitteet ja komponentit:

a. 

”Suunnatun räjähdysvaikutuksen omaavat räjähteet”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Nettoräjähdemäärä (NEQ) yli 90 g; ja

2. 

Ulkokuori halkaisijaltaan vähintään 75 mm;

b. 

Pitkänomaiset räjähteet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet, ja erityisesti niitä varten suunnitellut komponentit:

1. 

Räjähdelataus yli 40 g/m; ja

2. 

Leveys vähintään 10 mm;

c. 

Räjähtävä tulilanka, jossa räjähdelataus on yli 64 g/m;

d. 

Katkaisimet, muut kuin 1A008.b kohdassa määritellyt, ja leikkaustyökalut, joiden nettoräjähdemäärä (NEQ) on yli 3,5 kg.

Tekn. huom.:

”Suunnatun räjähdysvaikutuksen omaavat räjähteet” ovat muotoiltuja räjähdyspanoksia, jotka suuntaavat räjähdysvoiman vaikutukset.

1A102Toistokyllästetyt pyrolisoidut hiili-hiilikomponentit, jotka on suunniteltu 9A004 kohdassa määriteltyihin avaruuteen laukaisussa käytettäviin kantoraketteihin tai 9A104 kohdassa määriteltyihin luotainraketteihin.

1A202Muut kuin 1A002 kohdassa määritellyt komposiittirakenteet putkina, joilla on seuraavat ominaisuudet:

Huom.:   KATSO MYÖS 9A010 JA 9A110 KOHTA.

a. 

Niiden sisähalkaisija on 75 mm:n ja 400 mm:n välillä; ja

b. 

Ne on valmistettu 1C010.a tai b tai 1C210.a kohdassa määritellyistä ”kuitu- ja säiemateriaaleista” tai 1C210.c kohdassa määritellyistä hiiliprepregimateriaaleista.

1A225Platinoidut katalyytit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmisteltu edistämään vedyn ja veden välistä isotooppien vaihtoreaktiota tritiumin ottamiseksi talteen raskaasta vedestä tai raskaan veden tuottamiseksi.

1A226Erikoisaineet, joita voidaan käyttää raskaan veden erottamiseen tavallisesta vedestä ja joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a. 

Ne on tehty fosforipronssiverkosta, joka on käsitelty kemiallisesti vettyvyyden parantamiseksi; ja

b. 

Ne on suunniteltu käytettäväksi tyhjiötislauskolonneissa.

1A227Korkeatiheyksiset (lyijylasista tai muusta aineesta valmistetut) säteilysuojaikkunat, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet, sekä näitä varten erityisesti suunnitellut puitteet:

a. 

”Kylmä (säteilyltä suojattu) ala” on yli 0,09 m2;

b. 

Tiheys on yli 3 g/cm3; ja

c. 

Paksuus on vähintään 100 mm.

Tekn. huom.:

1A227 kohdassa termillä ’kylmä ala’ tarkoitetaan ikkunan läpinäkyvää alaa, joka on altistuneena alhaisimmalle säteilytasolle mallisovelluksessa.

1BTestaus-, tarkastus- ja tuotantolaitteet

1B001Seuraavat 1A002 kohdassa määriteltyjen ”komposiitti”rakenteiden tai -laminaattien tai 1C010 kohdassa määriteltyjen ”kuitu- tai säiemateriaalien” tuotanto- tai tarkastuslaitteet ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit ja varusteet:

Huom.:   KATSO MYÖS 1B101 JA 1B201 KOHTA.

a. 

Filamenttikuitujen kelauskoneet, joissa käämittävien kuitujen asemointi-, kiedonta- ja kelausliikkeet ovat koordinoitavissa ja ohjelmoitavissa kolmen tai useamman ”ensisijaisen servo-ohjaus” akselin suhteen ja jotka on erityisesti suunniteltu ”komposiitti” rakenteiden tai -laminaattien valmistukseen ”kuitu- tai säiemateriaaleista”;

b. 

”Nauhapäällystyskoneet”, joissa teipin tai levyjen asemointi- ja asetteluliikkeet ovat koordinoitavissa ja ohjelmoitavissa viiden tai useamman ”ensisijaisen servo-ohjaus’akselin suhteen ja jotka on erityisesti suunniteltu ’komposiittisten’ ilma-aluksenrunko- tai ”ohjus’rakenteiden valmistukseen;

Huom.:   1B001.b kohdassa ”ohjus” tarkoittaa täydellisiä rakettijärjestelmiä ja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä.

Tekn. huom.:

1B001.b kohtaa sovellettaessa ”nauhapäällystyskoneet” pystyvät päällystämään yhden tai useamman ”filamenttinauhan”, joka on leveydeltään yli 25,4 mm mutta enintään 304,8 mm, ja leikkaamaan ja aloittamaan uudelleen yksittäisiä ”filamenttinauha”-ajoja päällystysprosessin aikana.

c. 

”Komposiitti”rakenteita varten tarkoitetut monisuuntaiset ja monidimensioiset kutoma- tai punontakoneet, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu kuitujen kudontaa, punontaa tai palmikointia varten sekä näiden koneiden adapterit ja muunnossarjat;

Tekn. huom.:

1B001.c kohtaa sovellettaessa punontatekniikkaan sisältyy neulonta.

d. 

Seuraavat lujitekuitujen tuotantoa varten erityisesti suunnitellut tai muunnetut laitteet:

1. 

Laitteet, joilla polymeerikuituja (kuten polyakryylinitriili, raion, hartsi tai polykarbosilaani) muutetaan hiilikuiduiksi tai piikarbidikuiduiksi, mukaan lukien erikoislaitteet, joilla kuituja jännitetään kuumennuksen aikana;

2. 

Laitteistot, joilla valmistetaan piikarbidikuituja pinnoittamalla kuumennettuja filamenttisubstraatteja alkuaineilla tai yhdisteillä kemiallista kaasufaasipinnoitus-menetelmää (CVD) käyttäen;

3. 

Laitteet, joiden avulla voidaan märkäkehrätä tulenkestäviä keraameja (kuten esim. alumiinioksidia);

4. 

Laitteet, joilla esikuituja sisältävä alumiini muutetaan lämpökäsittelyllä alumiinioksidikuiduiksi;

e. 

Laitteet, joilla tuotetaan kuumasulatusmenetelmällä 1C010.e kohdassa määriteltyjä prepregejä;

f. 

Seuraavat ainetta rikkomattomat tarkastuslaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu ”komposiitti”materiaaleja varten:

1. 

Röntgentomografiajärjestelmät, joilla voidaan tarkastella valmistusvirheitä kolmessa ulottuvuudessa;

2. 

Digitaalisesti ohjatut ultraäänitestauslaitteet, joiden liikkeet lähettimien tai vastaanottimien asemoimista varten koordinoidaan ja ohjelmoidaan yhtäaikaisesti neljällä tai useammalla akselilla tarkastettavan komponentin kolmiulotteisten ääriviivojen seuraamiseksi;

g. 

”Touvi-asettelukoneet”, joissa touvien asemointi- ja asetteluliikkeet ovat koordinoitavissa ja ohjelmoitavissa kahden tai useamman ”ensisijaisen servo-ohjaus’akselin suhteen ja jotka on erityisesti suunniteltu ’komposiittisten’ ilma-aluksenrunko- tai ”ohjus’rakenteiden valmistukseen.

Tekn. huom.:

1B001.g kohtaa sovellettaessa ”touviasettelukoneet” pystyvät asettelemaan yhden tai useamman ”filamenttinauhan”, jonka leveys on enintään 25,4 mm, ja leikkaamaan ja aloittamaan uudelleen yksittäisiä ”filamenttinauha”-ajoja asetteluprosessin aikana.

Tekn. huom.:

1.   1B001 kohtaa sovellettaessa ”ensisijaiset servo-ohjatut” akselit ohjaavat halutun prosessin toteuttamiseksi tietokoneohjatusti pääte-elimen (siis työkalun) asemaa avaruudessa oikeaan suuntaan suhteessa työkappaleeseen.

2.   1B001 kohtaa sovellettaessa ”filamenttinauha” on yksittäinen tasalevyinen täysin tai osittain hartsikyllästetty teippi, touvi tai kuitu. Täysin tai osittain hartsikyllästettyihin ”filamenttinauhoihin” kuuluvat nauhat, jotka on päällystetty kuivalla jauheella, joka kiinnittyy kuumennettaessa.

1B002Laitteet, jotka on suunniteltu metalliseosjauhe- tai hiukkasmaisten materiaalien tuottamiseen ja jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

a. 

Ne on suunniteltu erityisesti kontaminaation välttämiseen; ja

b. 

Ne on suunniteltu erityisesti käytettäväksi jossakin 1C002.c.2 kohdassa määritellyistä prosesseista.

Huom.:   KATSO MYÖS 1B102 KOHTA.

1B003Titaanin, alumiinin tai niiden seosten ”superplastista muovausta” tai ”diffuusioliittämistä” varten tarkoitetut työkalut, suuttimet, muotit tai kiinnikkeet, jotka on erityisesti suunniteltu seuraavien tuotteiden valmistamiseen:

a. 

Ilma-alusten runko- tai avaruusalusten rakenteet;

b. 

”Ilma-alusten” tai avaruusalusten moottorit; tai

c. 

1B003.a kohdassa määriteltyjä rakenteita tai 1B003.b kohdassa määriteltyjä moottoreita varten erityisesti suunnitellut komponentit.

1B101Seuraavat, muut kuin 1B001 kohdassa määritellyt laitteet rakenteellisten komposiittien ”tuotantoa” varten sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit ja varusteet:

Huom.:   KATSO MYÖS 1B201 KOHTA.

Huom.:   1B101 kohdassa määriteltyihin komponentteihin ja varusteisiin sisältyvät muotit, tuurnat, suukappaleet, kiinnittimet ja työkalut komposiittirakenteiden, -laminaattien ja niiden valmisteiden preformien puristamista, kovettamista, valamista, sintraamista tai liittämistä varten.

a. 

Filamenttikuidun kelauskoneet tai kuidunasettelukoneet, joissa kuidun asemointi-, käärintä- ja kelausliikkeet voidaan koordinoida ja ohjelmoida kolmen tai useamman akselin suhteen ja jotka on suunniteltu valmistamaan komposiittirakenteita tai -laminaatteja ”kuitu- tai säiemateriaaleista”, sekä koordinoinnin ja ohjelmoinnin ohjaukset;

b. 

Nauhapäällystyskoneet, joissa nauhan tai levyn asemointi- ja asetteluliikkeet voidaan koordinoida ja ohjelmoida kahden tai useamman akselin suhteen ja jotka on suunniteltu komposiittisten ilma-alusten ja ”ohjusten” runkorakenteiden valmistusta varten;

c. 

Seuraavat ”kuitu- tai säiemateriaalien””tuotantoa” varten suunnitellut tai muunnetut laitteet:

1. 

Laitteet, joilla muunnetaan polymeerikuituja (esim. polyakryylinitriiliä, raionia tai polykarbosilaania), erityisesti kuitua kuumennuksen aikana jännittäen;

2. 

Laitteet, joiden avulla kuumennettuja filamenttisubstraatteja höyrypinnoitetaan alkuaineilla tai yhdisteillä;

3. 

Laitteet, joiden avulla voidaan märkäkehrätä tulenkestäviä keraameja (kuten esim. alumiinioksidia);

d. 

Laitteet, jotka on suunniteltu tai muunnettu kuitujen erityispintakäsittelyä varten tai 9C110 kohdassa määriteltyjen prepregien ja preformien tuottamista varten.

Huom.:   1B101.d kohtaan sisältyvät valssaimet, venytyslaitteet, päällystyslaitteet, leikkurit ja meistimuotit.

1B102Seuraavat muut kuin 1B002 kohdassa määritellyt metallijauheen ”tuotantolaitteet” ja komponentit:

Huom.:   KATSO MYÖS 1B115.b KOHTA.

a. 

Metallijauheen ”tuotantolaitteet”, joita voidaan käyttää 1C011.a, 1C011.b, 1C111.a.1, 1C111.a.2 kohdassa tai asetarvikeluettelossa määriteltyjen pallomaisten, sferoidisten tai hivennettyjen materiaalien ”tuotantoon” valvotussa ympäristössä.

b. 

Erityisesti suunnitellut komponentit 1B002 tai 1B102.a kohdassa määriteltyjä ”tuotantolaitteita” varten.

Huom.:   1B102 kohtaan sisältyvät:

a. 

Plasmageneraattorit (suuritaajuinen kaarisuihku), joita voidaan käyttää aikaansaamaan sputteroituja tai pallomaisia metallijauheita siten, että prosessi tehdään argon-vesiympäristössä;

b. 

Sähköpurkauslaitteistot, joita voidaan käyttää aikaansaamaan sputteroituja tai pallomaisia metallijauheita siten, että prosessi tehdään argon-vesiympäristössä;

c. 

Laitteet, joita voidaan käyttää pallomaisten alumiinijauheiden ”tuotantoon” pulverisoimalla sula suojakaasussa (esim. typessä).

1B115Seuraavat muut kuin 1B002 tai 1B102 kohdassa määritellyt laitteet ajoaineiden ja niiden ainesosien tuotantoa varten ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

a. 

”Tuotantolaitteet” 1C011.a, 1C011.b tai 1C111 kohdassa tai asetarvikeluettelossa määriteltyjen nestemäisten ajoaineiden ja niiden ainesosien ”tuotantoa”, käsittelyä tai vastaanottotestausta varten;

b. 

”Tuotantolaitteet” 1C011.a, 1C011.b tai 1C111 kohdassa tai asetarvikeluettelossa määriteltyjen kiinteiden ajoaineiden ja niiden ainesosien ”tuotantoa”, käsittelyä, sekoittamista, kovettamista, valamista, prässäystä, työstämistä, puristamista tai vastaanottotestausta varten.

Huom.:   1B115.b kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi eräsekoittimia, jatkuvatoimisia sekoittimia tai neste-energiamyllyjä. Eräsekoittimien, jatkuvatoimisten sekoittimien ja neste-energiamyllyjen valvonnan osalta katso 1B117, 1B118 ja 1B119 kohta.

Huom. 1:   Laitteet, jotka on erityisesti suunniteltu asetarvikkeiden tuotantoa varten: katso asetarvikeluettelo.

Huom. 2:   1B115 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi boorikarbidin ”tuotantoon”, käsittelyyn ja hyväksymistestaukseen tarkoitettuja laitteita.

1B116Erityisesti suunnitellut suuttimet, joilla tuotetaan pyrolyysimenetelmällä muodostuvia aineita muotille, tuurnalle tai muulle substraatille välituotekaasuista, jotka hajoavat 1 573 –3 173 K:n (2 900 –1 300  °C:n) lämpötila-alueella ja 130 Pa:n–20 kPa:n paineessa.

1B117Eräsekoittimet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet, ja erityisesti niitä varten suunnitellut komponentit:

a. 

Ne on suunniteltu tai muunnettu sekoittamaan tyhjiössä painealueella nollasta 13,326 kPa:iin;

b. 

Niiden sekoituskammion lämpötilaa voidaan säätää;

c. 

Niiden kokonaistilavuuskapasiteetti on 110 litraa tai enemmän; ja

d. 

Niissä on ainakin yksi keskustasta sivuun asennettu ”sekoitus-/vaivausvarsi”.

Huom.:   1B117.d kohdassa termillä ”sekoitus-/vaivausvarsi” ei viitata homogenisoijiin tai pyöriviin leikkuuteriin.

1B118Jatkuvatoimiset sekoittimet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet, ja erityisesti niitä varten suunnitellut komponentit:

a. 

Ne on suunniteltu tai muunnettu sekoittamaan tyhjiössä painealueella nollasta 13,326 kPa:iin;

b. 

Niiden sekoituskammion lämpötilaa voidaan säätää;

c. 

Jokin seuraavista:

1. 

Niissä on kaksi tai useampia sekoitus-/vaivausvarsia; tai

2. 

Kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Niissä on yksi pyörivä ja värähtelevä varsi, jossa on vaivaushampaat/piikit; ja

b. 

Niissä on vaivaushampaat/piikit sekoituskammion vuorauksen sisäpuolella.

1B119Neste-energiamyllyt, joita voidaan käyttää 1C011.a, 1C011.b tai 1C111 kohdassa tai asetarvikeluettelossa määriteltyjen aineiden jauhamiseen tai hienontamiseen, ja tällaisia myllyjä varten erityisesti suunnitellut komponentit.

1B201Seuraavat muut kuin 1B001 tai 1B101 kohdassa määritellyt filamenttikuidun kelauskoneet ja niihin liittyvät laitteet:

a. 

Filamenttikuidun kelauskoneet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Kuitujen asemointi, käärintä ja käämintä on koordinoitu ja ohjelmoitu kahden tai useamman akselin suhteen;

2. 

Ne on erityisesti suunniteltu komposiittirakenteiden tai -laminaattien valmistamiseen ”kuitu- tai säiemateriaaleista”; ja

3. 

Ne kykenevät käämimään lieriömäisiä putkia, joiden sisähalkaisija on 75–650 mm ja pituus vähintään 300 mm;

b. 

1B201.a kohdassa määriteltyjen filamenttikuidun kelauskoneiden koordinointi- ja ohjelmointilaitteet;

c. 

1B201.a kohdassa määriteltyjen filamenttikuidun kelauskoneiden tarkkuustuurnat.

1B225Fluorin tuotannossa käytettävät elektrolyysikennot, joiden tuotantokapasiteetti on yli 250 g fluoria tunnissa.

1B226Sähkömagneettiset isotooppierottimet, jotka on suunniteltu toimimaan tai varusteltu yhdellä tai useilla ionilähteillä, joilla voidaan saada aikaan vähintään 50 mA:n ionisuihkun kokonaisvirta.

Huom.:   1B226 kohta sisältää erottimet:

a. 

Jotka kykenevät rikastamaan pysyviä isotooppeja;

b. 

Joissa ionilähteet ja -kerääjät ovat kummatkin magneettikentässä, sekä ne konfiguraatiot, joissa ne ovat kentän ulkopuolella.

1B228Kryogeeniset vetytislauskolonnit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Ne on suunniteltu toimimaan 35 K:n (– 238 °C:n) tai sitä alhaisemmissa sisäisissä lämpötiloissa;

b. 

Ne on suunniteltu toimimaan 0,5–5 MPa:n sisäisessä paineessa;

c. 

Ne on valmistettu joko:

1. 

SAE:n (Society of Automotive Engineers International) 300-sarjan vähärikkisestä ruostumattomasta teräksestä, jonka austeniittinen ASTM:n (tai vastaavan standardin) mukainen raekokoluku on 5 tai suurempi; tai

2. 

Vastaavista kryogeenisistä ja vetyä (H2) kestävistä materiaaleista; ja

d. 

Sisähalkaisija on 30 cm tai enemmän ja ”tehollinen pituus” 4 m tai enemmän.

Tekn. huom.:

1B228 kohdassa ”tehollinen pituus” tarkoittaa pakkausmateriaalin aktiivista korkeutta pakatussa kolonnissa tai sisäkosketuslevyjen aktiivista korkeutta pohjakolonnissa.

1B230Nesteammoniakkiin liuotetun väkevän tai laimean kaliumamidikatalyytin (KNH2/NH3) kierrättämiseen kykenevät pumput, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Ne ovat ilmatiiviitä (so. hermeettisesti suljettuja);

b. 

Pumppausteho on yli 8,5 m3/h; ja

c. 

Niillä on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Ne on tarkoitettu väkevien (pitoisuus vähintään 1 %) kaliumamidiliuosten kierrättämiseen 1,5–60 MPa:n käyttöpaineella; tai

2. 

Ne on tarkoitettu laimeiden (pitoisuus alle 1 %) kaliumamidiliuosten kierrättämiseen 20–60 MPa:n käyttöpaineella.

1B231Seuraavat tritiumlaitokset ja -tehtaat ja niissä käytettävät laitteet:

a. 

Laitokset tai tehtaat, joissa tuotetaan, otetaan talteen, uutetaan, rikastetaan tai käsitellään tritiumia,

b. 

Seuraavat tritiumlaitosten tai -tehtaiden laitteet:

1. 

Vedyn tai heliumin jäähdytysyksiköt, joissa lämpötila saadaan lasketuksi 23 K:iin (– 250 °C:een) tai alemmaksi ja joiden lämmönpoistokyky on yli 150 W;

2. 

Vetyisotooppien varastointijärjestelmät tai vetyisotooppien puhdistusjärjestelmät, joissa varastointiin tai puhdistukseen käytetään metallihydridejä.

1B232Turbohöyrystimet tai turbohöyrystin-kompressoriyhdistelmät, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a. 

Ne on tarkoitettu käytettäviksi siten, että ulostulolämpötila on 35 K (– 238 C) tai alhaisempi; ja

b. 

Ne on tarkoitettu tuottamaan vetykaasua vähintään 1 000  kg/h.

1B233Seuraavat litiumisotooppien erotukseen käytettävät laitokset tai tehtaat ja niissä käytettävät järjestelmät ja laitteet:

a. 

Laitokset tai tehtaat litiumisotooppien erottamiseen;

b. 

Seuraavat laitteet litiumisotooppien erottamiseen litium-elohopea-amalgaamiprosessin perusteella:

1. 

Erityisesti litiumamalgaameja varten suunnitellut pakatut neste-neste-erotuskolonnit;

2. 

Elohopea- tai litiumamalgaamipumput,

3. 

Litiumamalgaamielektrolyysikennot;

4. 

Haihduttimet väkeviä litiumhydroksidiliuoksia varten;

c. 

Ioninvaihtojärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu litiumisottoopien erotukseen, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

d. 

Kemialliset vaihtojärjestelmät (joissa käytetään kruunueetteriä, kryptandeja tai lariaattisia eettereitä), jotka on erityisesti suunniteltu litiumisotooppien erotusta varten, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit.

1B234Voimakkaiden räjähteiden suojarakennukset, -kammiot, -astiat ja muut samanlaiset suojalaitteet, jotka on suunniteltu voimakkaiden räjähteiden tai räjähtävien laitteiden testausta varten ja joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

Huom.:   KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO.

a. 

Ne on suunniteltu suojaamaan täysin räjähdykseltä, joka vastaa vähintään 2 kg:aa trinitrotolueenia (TNT); ja

b. 

Niissä on elementtejä tai ominaisuuksia, jotka mahdollistavat diagnostisten tai mittaustietojen siirron reaaliaikaisesti tai viiveellä.

1B235Seuraavat kohdekokoonpanot ja komponentit tritiumin valmistukseen:

a. 

Kohdekokoonpanot, jotka on tehty 6-isotoopilla (6Li) rikastetusta litiumista tai jotka sisältävät sitä ja jotka on erityisesti suunniteltu tritiumin valmistukseen säteilytyksellä, mukaan luettuna sisällyttäminen ydinreaktoriin;

b. 

Komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu 1B235.a kohdassa määriteltyjä kohdekokoonpanoja varten.

Tekn. huom.:

Komponentteja, jotka on erityisesti suunniteltu kohdekokoonpanoja varten tritiumin valmistukseen, voivat olla litiumpelletit, tritiumgetterit ja erityispinnoitetut suojakuoret.

1CMateriaalit

Tekn. huom.:

Metallit ja metalliseokset:
Ellei toisin säädetä, 1C001–1C012 kohdassa sanat ”metalli” ja ”metalliseos” kattavat seuraavat raa'at ja puolivalmistemuodot:
Raa'at muodot:
Anodit, harkot, kanget (mukaan lukien lovetut kanget ja lankaharkot), valanteet, lohkareet, raakatangot, briketit, katodit, kiteet, kuutiot, rouheet, jyväset, valuharkot, kokkareet, pelletit, raakametalliharkot, pulveri, sulakuoret, valurakeet, valssausaihiot, puristusharkot, sieni, sauvat;
Puolivalmistemuodot (riippumatta siitä, ovatko ne pinnoitettuja, päällystettyjä, porattuja tai lävistettyjä):
a. 

Taotut tai työstetyt materiaalit, jotka on valmistettu valssaamalla, vetämällä, suulakepuristamalla, takomalla, kylmäpursottamalla, meistämällä, rouhimalla, hiventämällä ja jauhamalla, so. kulmakiskot, kourut, pyörylät, kiekot, pöly, hiutaleet, foliot ja ohutlevy, taos, levy, pulveri, puristeet ja meistot, nauha, renkaat, tangot (mukaan lukien paljaat hitsauslangat, valssilangat ja valssivanungit), muotometallit, profiilit, levyt ja putket (mukaan lukien putkikehät, neliökanget ja ontot palkit), vedetyt tai puristetut langat;

b. 

Valettu materiaali, joka on tuotettu valamalla hiekka-, suulake-, metalli-, kipsi- tai muun tyyppisellä muotilla, mukaan lukien korkeapainevalokset, sintratut muodot ja pulverimetallurgialla aikaansaadut muodot.

Valvonnan tavoitetta ei tule kumota viemällä muita kuin lueteltuja muotoja, joiden väitetään olevan lopullisia tuotteita, vaikka ne käytännössä ovat raakoja muotoja tai puolivalmistemuotoja.

1C001Seuraavat sähkömagneettista säteilyä absorboiviksi erityisesti suunnitellut materiaalit tai itseisjohtavat polymeerit:

Huom.:   KATSO MYÖS 1C101 KOHTA.

a. 

Materiaalit, jotka absorboivat yli 2 × 108 mutta alle 3 × 1012 hertsin taajuuksia;

Huom. 1:   1C001.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi:

a. 

Luonnon- tai synteettisistä kuiduista rakentuvia hiustyyppisiä absorboivia materiaaleja, joiden absorptiokyky on saatu aikaan ei-magneettisella täyteaineella;

b. 

Absorboivia materiaaleja, joilla ei ole lainkaan magneettista häviötä ja joiden kohtauspinta ei ole muodoltaan taso, mukaan lukien pyramidi-, kartio-, kiila- sekä poimuiset pinnat;

c. 

Tasopintaisia absorboivia materiaaleja, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Ne on valmistettu:

a. 

Taipuisista tai jäykistä vaahtomuoveista, joissa täyteaineena on hiili, tai orgaanisista materiaaleista, mukaan luettuna sideaineet, jotka antavat metalliin verrattuna yli 5 %:n kaiun kaistalla, joka on yli ± 15 % kohtaavan energian keskitaajuudesta, ja jotka eivät kestä yli 450 K:n (177 °C:n) lämpötiloja; tai

b. 

Keraamisista materiaaleista, jotka antavat metalliin verrattuna yli 20 %:n kaiun kaistalla, joka on yli ± 15 % kohtaavan energian keskitaajuudesta, ja jotka eivät kestä yli 800 K:n (527 °C:n) lämpötiloja;

Tekn. huom.:

1C001.a kohdan 1.c.1 huomautuksessa tarkoitettujen absorptiotestinäytteiden on oltava neliöitä, joiden sivun pituus on vähintään 5 keskitaajuuden aallonpituutta, ja ne on asetettava säteilevän elementin kaukokenttään.

2. 

Niiden vetolujuus on alle 7 × 106 N/m2; ja

3. 

Niiden puristuslujuus on alle 14 × 106 N/m2;

d. 

Sintratusta ferriitistä valmistetut tasopintaiset absorboivat materiaalit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Ominaispaino on yli 4,4; ja

2. 

Maksimitoimintalämpötila on enintään 548 K (275 °C);

e. 

Tasopintaiset absorboivat materiaalit, joilla ei ole lainkaan magneettista häviötä ja jotka on valmistettu ”avosoluvaahdosta” (muovimateriaalista), jonka tiheys on 0,15 g/cm3 tai vähemmän.

Tekn. huom.:

”Avosoluvaahdot” ovat joustavia ja huokoisia materiaaleja, joiden sisärakennetta ei ole suljettu ilmalta. ”Avosoluvaahtoja” kutsutaan myös verkkovaahdoiksi.

Huom. 2:   Mikään 1C001.a kohtaa koskevassa huomautuksessa 1 ei vapauta maaliin sisällytettyjä magneettisia materiaaleja, joiden tarkoitus on tehdä se absorbtiokykyiseksi.

b. 

Materiaalit, jotka eivät läpäise näkyvää valoa ja jotka on erityisesti suunniteltu absorboimaan lyhytaaltoista infrapunasäteilyä, jonka aallonpituus on yli 810 nm mutta alle 2 000  nm (taajuudet yli 150 THz mutta alle 370 THz);

Huom.:   1C001.b. kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi materiaaleja, jotka on erityisesti suunniteltu tai muodostettu seuraavia sovelluksia varten:

a. 

Polymeerien ”laser”merkintä; tai

b. 

Polymeerien ”laser”hitsaus;

c. 

Itseisjohtavat polymeerimateriaalit, joiden ”kokonaissähkönjohtokyky” on yli 10 000 S/m (siemensiä metriä kohti) tai ”pintaresistiivisyys” on alle 100 ohmia/m2, ja jotka perustuvat johonkin seuraavista polymeereistä:

1. 

Polyaniliini;

2. 

Polypyroli;

3. 

Polytiofeeni;

4. 

Polyfenyleenivinyleeni; tai

5. 

Polytienyleenivinyleeni.

Huom.:   1C001.c kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi nestemäisessä muodossa olevia materiaaleja.

Tekn. huom.:

”Kokonaissähkönjohtokyky” ja ”pintaresistiivisyys” on määriteltävä ASTM D-257:n tai vastaavien kansallisten standardien mukaisesti.

1C002Seuraavat metalliseokset, metalliseosjauheet tai seostetut materiaalit:

Huom.:   KATSO MYÖS 1C202 KOHTA.

Huom.:   1C002 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi metalliseoksia, metalliseosjauheita tai seostettuja materiaaleja, jotka on erityisesti muodostettu pinnoitustarkoituksiin.

Tekn. huom.:

1.   Metalliseokset 1C002 kohdassa ovat niitä, joissa mainitun metallin painoprosentti on suurempi kuin minkään muun aineen.

2.   ”Jännitysmurtumaikä” mitataan ASTM-standardin E-139 tai vastaavien standardien mukaisesti.

3.   ”Low cycle -väsymisikä” mitataan ASTM-standardin E-606 ”Recommended Practice for Constant-Amplitude Low-Cycle Fatigue Testing” mukaisesti tai vastaavien kansallisten standardien mukaisesti. Testauksen tulee olla aksiaalinen, keskimääräisen jännityssuhteen 1 ja jännityksen keskityskertoimen (Kt) 1. Keskimääräinen jännityssuhde määritellään maksimijännityksen ja minimijännityksen erotuksen sekä maksimijännityksen osamääränä.

a. 

Seuraavat aluminidit:

1. 

Nikkelialuminidit, jotka sisältävät vähintään 15 painoprosenttia alumiinia, enintään 38 painoprosenttia alumiinia ja vähintään yhden lisäseosalkuaineen;

2. 

Titaanialuminidit, jotka sisältävät vähintään 10 painoprosenttia alumiinia ja vähintään yhden lisäseosalkuaineen;

b. 

Seuraavat metalliseokset, jotka on valmistettu 1C002.c kohdassa määritellyistä jauhe- tai hiukkasmaisista materiaaleista:

1. 

Nikkeliseokset, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a. 

”Jännitysmurtumaikä” on vähintään 10 000 tuntia 923 K:n (650 °C:n) lämpötilassa rasituksen ollessa 676 MPa; tai

b. 

”Low cycle -väsymisikä” on vähintään 10 000 jaksoa 823 K:n (550 °C:n) lämpötilassa maksimirasituksen ollessa 1 095 MPa;

2. 

Niobiumseokset, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a. 

”Jännitysmurtumaikä” on vähintään 10 000 tuntia 1 073  K:n (800 °C:n) lämpötilassa rasituksen ollessa 400 MPa; tai

b. 

”Low cycle -väsymisikä” on vähintään 10 000 jaksoa 973 K:n (700 °C:n) lämpötilassa maksimirasituksen ollessa 700 MPa;

3. 

Titaaniseokset, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a. 

”Jännitysmurtumaikä” on vähintään 10 000 tuntia 723 K:n (450 °C:n) lämpötilassa rasituksen ollessa 200 MPa; tai

b. 

”Low cycle -väsymisikä” on vähintään 10 000 jaksoa 723 K:n (450 °C:n) lämpötilassa maksimirasituksen ollessa 400 MPa;

4. 

Alumiiniseokset, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a. 

Vetolujuus on vähintään 240 MPa lämpötilan ollessa 473 K (200 °C); tai

b. 

Vetolujuus on vähintään 415 MPa lämpötilan ollessa 298 K (25 °C);

5. 

Magnesiumseokset, joilla on kaikki seuraavista ominaisuudet:

a. 

Vetolujuus on vähintään 345 MPa; ja

b. 

Syöpymisnopeus on alle 1 mm/vuosi 3-prosenttisessa natriumkloridin vesiliuoksessa mitattuna ASTM-standardin G-31 tai vastaavan kansallisen standardin mukaisesti;

c. 

Metalliseosjauhe- tai hiukkasmaiset materiaalit, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

1. 

Ne on tehty jostakin seuraavista seossysteemeistä:

Tekn. huom.:

Seuraavissa kaavoissa X tarkoittaa yhtä tai useampaa seosalkuainetta.

a. 

Nikkeliseokset (Ni-Al-X, Ni-X-Al), jotka ovat turbiinimoottorien osiksi sopivia eli joissa on alle 3 (valmistusprosessin aikana lisättyä) yli 100 μm:n kokoista epämetallipartikkelia 109 seospartikkelia kohti;

b. 

Niobiumseokset (Nb-Al-X tai Nb-X-Al, Nb-Si-X tai Nb-X-Si, Nb-Ti-X tai Nb-X-Ti);

c. 

Titaaniseokset (Ti-Al-X tai Ti-X-Al);

d. 

Alumiiniseokset (Al-Mg-X tai Al-X-Mg, Al-Zn-X tai Al-X-Zn, Al-Fe-X tai Al-X-Fe); tai

e. 

Magnesiumseokset (Mg-Al-X tai Mg-X-Al);

2. 

Ne on valmistettu kontrolloiduissa olosuhteissa jollakin seuraavista prosesseista:

a. 

”Tyhjiöatomisointi”;

b. 

”Kaasuatomisointi”;

c. 

”Pyörivä atomisointi”;

d. 

”Läimäyssammutusmenetelmä”;

e. 

”Sulakehräys” ja ”jauhatus”;

f. 

”Sulaerotus” ja ”jauhatus”;

g. 

”Mekaaninen seostus”; tai

h. 

”Plasma-atomisointi”; ja

3. 

Ne kykenevät muodostamaan 1C002.a tai 1C002.b kohdassa määriteltyjä materiaaleja.

d. 

Seostetut materiaalit, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

1. 

Ne on tehty 1C002.c.1 kohdassa määritellyistä seossysteemeistä;

2. 

Ne ovat hienontamattomina hiutaleina, nauhoina tai ohuina tankoina; ja

3. 

Ne on tuotettu kontrolloidussa ympäristössä jollakin seuraavista menetelmistä:

a. 

”Läimäyssammutusmenetelmä”;

b. 

”Sulakehräysmenetelmä”; tai

c. 

”Sulaerotusmenetelmä”.

Tekn. huom.:

1.   ”Tyhjiöatomisointi” on prosessi, jossa sula metallivirta hajotetaan nopeasti kehittyvän kaasun avulla tyhjiössä pisaroiksi, joiden halkaisija on enintään 500 μm.

2.   ”Kaasuatomisointi” on prosessi, jossa sula metalliseosvirta hajotetaan korkeapaineisella kaasuvirtauksella pisaroiksi, joiden halkaisija on enintään 500 μm.

3.   ”Pyörivä atomisointi” on prosessi, jossa sula metallivirta tai -lähde hajotetaan keskipakovoimalla pisaroiksi, joiden halkaisija on enintään 500 μm.

4.   ”Läimäyssammutus” on prosessi, jossa sula metallivirta ”kiinteytetään nopeasti” jäähdytetyn telan päälle niin, että muodostuu hiutalemainen tuote.

5.   ”Sulakehräys” on prosessi, jossa sula metallivirta ”kiinteytetään nopeasti” pyörivän jäähdytetyn telan päälle niin, että muodostuu hiutalemainen, nauhamainen tai sauvamainen tuote.

6.   ”Jauhaminen” on prosessi, jossa materiaali hajotetaan hiukkasiksi murskaamalla tai jauhamalla.

7.   ”Sulaerotus” on prosessi, jossa nauhamainen metalliseostuote ”kiinteytetään nopeasti” ja erotetaan upottamalla pyörivän jäähdytetyn telan lyhyt segmentti sulaan metalliseoskylpyyn.

8.   ”Mekaaninen seostaminen” on seostamisprosessi, jossa alkuaineiden ja perusmetalliseosten jauheet sidostuvat, hajoavat ja sidostuvat uudelleen mekaanisen törmäyksen voimasta. Ei-metallisia hiukkasia voidaan sisällyttää seokseen tarvittavia jauheita lisäämällä.

9.   ”Plasma-atomisointi” on prosessi, jossa sula metallivirta tai kiinteä metalli hajotetaan käyttämällä plasmasoihtuja inerttikaasuympäristössä pisaroiksi, joiden halkaisija on enintään 500 μm.

10.   ”Nopea kiinteytys” on prosessi, jossa sula materiaali kiinteytetään 1 000  K/s ylittävillä jäähdytysnopeuksilla.

1C003Kaikentyyppiset ja -muotoiset magneettiset metallit, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a. 

Suhteellinen alkupermeabiliteetti vähintään 120 000 ja paksuus enintään 0,05 mm;

Tekn. huom.:

Suhteellisen alkupermeabiliteetin mittaus on suoritettava täysin hehkutetuilla materiaaleilla.

b. 

Magnetostriktiiviset metalliseokset, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Magnetostriktiivinen saturaatio on yli 5 × 10–4; tai

2. 

Magnetomekaaninen kytkentäkerroin (k) on yli 0,8; tai

c. 

Amorfiset tai ”nanokiteiset” metalliseosnauhat, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Koostumuksesta vähintään 75 painoprosenttia on rautaa, kobolttia tai nikkeliä;

2. 

Magneettisen induktion saturaatio (Bs) on vähintään 1,6 T; ja

3. 

Jokin seuraavista:

a. 

Nauhapaksuus on enintään 0,02 mm; tai

b. 

Ominaisresistanssi on vähintään 2 × 10–4 ohmi cm.

Tekn. huom.:

1C003.C kohdassa ”nanokiteiset” materiaalit ovat sellaisia materiaaleja, joiden röntgendiffraktiolla määritelty kideraekoko on enintään 50 nm.

1C004Uraani-titaaniseokset tai volframiseokset, joilla on rauta-, nikkeli- tai kuparipohjainen ”matriisi” ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Tiheys on yli 17,5 g/cm3;

b. 

Elastisuusraja on yli 880 MPa;

c. 

Murtovetolujuus on yli 1 270 MPa; ja

d. 

Venymä on yli 8 %.

1C005Seuraavat yli 100 m pitkät tai yli 100 g:n painoiset ”suprajohtavat””komposiitti”johtimet:

a. 

”Suprajohtavat””komposiitti”johtimet, jotka sisältävät yhden tai useamman niobium-titaani’filamentin’ ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Ne on istutettu muuhun ”matriisiin” kuin kupari- tai kuparipohjaiseen ”matriisiin”; ja

2. 

Niiden poikkileikkauksen pinta-ala on alle 0,28 × 10–4 mm2 (pyöreiden ”filamenttien” halkaisija on alle 6 μm);

b. 

Yhdestä tai useammasta, muusta kuin niobium-titaanista valmistetusta ”suprajohtavasta””filamentista” koostuvat ”suprajohtavat””komposiitti”johtimet:

1. 

Joiden ”kriittinen lämpötila” magneettisen induktion nollapisteessä on yli 9,85 K (– 263,31 °C); ja

2. 

Jotka pysyvät ”suprajohtavassa” tilassa 4,2 K:n (– 268,96 °C) lämpötilassa, kun ne asetetaan magneettikenttään, joka on suunnattu mihin tahansa suuntaan kohtisuorassa johtimen pituusakseliin nähden ja jonka magneettinen induktio on 12 T siten, että kriittisen virran tiheys on yli 1 750 A/mm2 johtimen kokonaispoikkileikkauksen kohdalla;

c. 

”Suprajohtavat””komposiitti”johtimet, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta ”suprajohtavasta””filamentista” ja jotka pysyvät ”suprajohtavassa” tilassa yli 115 K:n (– 158,16 °C:n) lämpötilassa.

Tekn. huom.:

1C005 kohtaa sovellettaessa ”filamentit” voivat olla langan, sylinterin, kalvon, teipin tai nauhan muodossa.

1C006Seuraavat nesteet ja voiteluaineet:

a. 

Ei käytössä;

b. 

Voiteluaineet, jotka sisältävät perusainesosanaan jotain seuraavista:

1. 

Fenyleeni- tai alkyylifenyleenieetterit tai -tioeetterit tai niiden seokset, jotka sisältävät enemmän kuin kaksi eetteri- tai tioeetterifunktiota tai niiden seosta; tai

2. 

Fluoratut silikoninesteet, joiden kinemaattinen viskositeetti on alle 5 000  mm2/s (5 000 senttistokea) mitattuna 298 K:n (25 °C:n) lämpötilassa;

c. 

Höyrystys- tai vaahdotusnesteet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Niiden puhtaus on yli 99,8 %;

2. 

Ne sisältävät 100 millilitrassa alle 25 vähintään 200 μm:n kokoista partikkelia; ja

3. 

Ne on valmistettu vähintään 85-prosenttisesti jostakin seuraavista:

a. 

Dibromitetrafluorietaani (CAS 25497-30-7, 124-73-2, 27336-23-8);

b. 

Polyklooritrifluorietyleeni (vain öljyiset tai vahamaiset muunnokset); tai

c. 

Polybromitrifluorietyleeni;

d. 

Elektroniikan jäähdytykseen suunnitellut fluori-hiili-nesteet, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

1. 

Sisältävät vähintään 85 painoprosenttia jotakin seuraavista tai niiden seoksista:

a. 

Monomeerimuotoisia perfluoripolyalkylieetteri-triatsiineja tai perfluorialifaatti-eettereitä;

b. 

Perfluorialkyyliamineita;

c. 

Perfluorisykloalkaaneja; tai

d. 

Perfluorialkaaneja;

2. 

Tiheys 298 K:n (25 °C:n) lämpötilassa on vähintään 1,5 g/ml;

3. 

Nestemäisessä tilassa 273 K:n (0 °C:n) lämpötilassa; ja

4. 

Sisältävät vähintään 60 painoprosenttia fluoria.

Huom.:   1C006.d kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi lääkevalmisteiksi määriteltyjä ja sellaisina pakattuja materiaaleja.

1C007Seuraavat keraamijauheet, keraamiset ”matriisi””komposiitti” materiaalit ja ”väliaineet”:

Huom.:   KATSO MYÖS 1C107 KOHTA.

a. 

Titaanidiboridin (TiB2) (CAS 12045-63-5) keraamijauheet, joiden metallisten epäpuhtauksien kokonaismäärä, tarkoituksellisia lisäaineita lukuun ottamatta, on alle 5 000  ppm, keskimääräinen partikkelikoko on enintään 5 μm, ja hiukkasista enintään 10 % on kooltaan suurempia kuin 10 μm;

b. 

Ei käytössä;

c. 

Seuraavat keraamiset ”matriisi””komposiitti” materiaalit:

1. 

Keraami-keraami-”komposiitit”, joilla on lasi- tai oksidi”matriisi” ja jotka on lujitettu jollakin seuraavista:

a. 

Jatkuvat kuidut, jotka on tehty jostakin seuraavista materiaaleista:

1. 

Al2O3 (CAS 1344-28-1); tai

2. 

Si-C-N; tai

Huom.:   1C007.c.1.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”komposiitteja”, jotka sisältävät kuituja, joiden vetolujuus on alle 700 Mpa 1 273 K:n (1 000  °C:n) lämpötilassa tai virumisvastus on enemmän kuin 1 %:n virumisvenymä 100 Mpa:n kuormalla ja 1 273 K:n (1 000  °C:n) lämpötilassa 100 tunnin aikana.

b. 

Kuidut, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Ne on tehty jostakin seuraavista materiaaleista:

a. 

Si-N;

b. 

Si-C;

c. 

Si-Al-O-N; tai

d. 

Si-O-N; ja

2. 

”Ominaisvetolujuus” on yli 12,7 × 103 m;

2. 

Keraamiset ”matriisi””komposiitti” materiaalit, joissa ”matriisin” muodostavat piin, zirkoniumin tai boorin karbidit tai nitridit;

d. 

Ei käytössä;

e. 

Seuraavat ”väliaineet”, jotka on erityisesti suunniteltu 1C007.c kohdassa määriteltyjen materiaalien ”valmistukseen”:

1. 

Polydiorganosilaanit;

2. 

Polysilatsaanit;

3. 

Polykarbosilatsaanit;

Tekn. huom.:

1C007 kohtaa sovellettaessa ’väliaineilla’ tarkoitetaan erikoispolymeeri- tai metalliorgaanisia materiaaleja, joita käytetään piikarbidin, piinitridin tai keraamien ”valmistukseen” piin, hiilen ja typen kanssa.

f. 

Ei käytössä.

1C008Seuraavat fluoraamattomat polymeeriset aineet:

a. 

Seuraavat imidit:

1. 

Bismaleimidit;

2. 

Aromaattiset polyamidi-imidit (PAI), joiden ”lasittumismislämpötila (Tg)” on yli 563 K (290 °C);

3. 

Aromaattiset polyeetteri-imidit, joiden ”lasittumismislämpötila (Tg)” on yli 505 K (232 °C);

4. 

Aromaattiset polyeetteri-imidit, joiden ”lasittumismislämpötila (Tg)” on yli 563 K (290 °C);

Huom.:   1C008.a kohdassa asetetaan valvonnanalaiseksi aineet, jotka ovat nestemäisessä tai kiinteässä ”plastisoituvassa” muodossa, mukaan lukien hartsi, pulveri, pelletti, kalvo, levy, teippi tai nauha.

Huom.   Kalvon, levyn, teipin tai nauhan muodossa olevien ei-”plastisoituvien” aromaattisten polyimidien osalta ks. 1A003.

b. 

Ei käytössä;

c. 

Ei käytössä;

d. 

Polyaryleeniketonit;

e. 

Polyaryleenisulfidit, joissa aryleeniryhmä on bifenyleeni, trifenyleeni tai jokin niiden yhdistelmistä;

f. 

Polybifenyleenieetterisulfoni, joiden ”lasittumismislämpötila (Tg)” on yli 563 K (290 °C);

Tekn. huom.:

1.   ”Lasittumislämpötila (Tg)” 1C008.a.2 kohdan termoplastisille materiaaleille, 1C008.a.4 kohdan materiaaleille ja 1C008.f kohdan materiaaleille määritetään ISO-standardissa 11357-2:1999 tai vastaavissa kansallisissa standardeissa kuvatulla menetelmällä.

2.   ”Lasittumislämpötila (Tg)” 1C008.a.2 kohdan lämpökovettuville materiaaleille ja 1C008.a.3 kohdan materiaaleille määritetään ASTM D 7028-07-standardissa tai vastaavissa kansallisissa standardeissa kuvatulla kolmipistetaivutusmenetelmällä. Testi on suoritettava kuivatestauskappaleella, jonka kovettumisaste on vähintään 90 %, kuten ASTM E 2160-04:ssä tai vastaavassa kansallisessa standardissa on määritelty, ja joka on kovetettu vakio- ja jälkikovetusprosessien yhdistelmällä, josta saadaan suurin Tg.

1C009Seuraavat käsittelemättömät fluoratut yhdisteet:

a. 

Ei käytössä;

b. 

Fluoratut polyimidit, jotka sisältävät vähintään 10 painoprosenttia sitoutunutta fluoria;

c. 

Fluoratut fosfatseeni-elastomeerit, jotka sisältävät vähintään 30 painoprosenttia sitoutunutta fluoria.

1C010Seuraavat ”kuitu- tai säiemateriaalit”:

Huom.:   KATSO MYÖS 1C210 JA 9C110 KOHTA.

Tekn. huom.:

1.   Laskettaessa ”kuitu- tai säiemateriaalien””ominaismurtovetolujuutta”, ”ominaiskimmokerrointa” tai ominaispainoa 1C010.a, 1C010.b, 1C010.c tai 1C010.e.1.b kohdassa murtovetolujuus ja kimmokerroin on määritettävä ISO 10618:2004-standardissa kuvatun menetelmän A tai vastaavien kansallisten standardien mukaisesti.

2.   Arvioitaessa ei-yhdensuuntaisten ”kuitu- tai säiemateriaalien” (esim. kudosten, mattojen ja punosten) ”ominaismurtovetolujuutta”, ”ominaiskimmokerrointa” tai ominaispainoa 1C010 kohdassa perustana on käytettävä yhdensuuntaisten monofilamenttien (esim. monofilamentit, langat, rovingit tai touvit) mekaanisia ominaisuuksia ennen kuin ne prosessoidaan ei-yhdensuuntaisiksi ”kuitu- tai säiemateriaaleiksi”.

a. 

Orgaaniset ”kuitu- tai säiemateriaalit”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

”Ominaiskimmokerroin” on yli 12,7 × 106 m; ja

2. 

”Ominaisvetolujuus” on yli 23,5 × 104 m;

Huom.:   1C010.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi polyetyleeniä.

b. 

Hiili”kuitu- tai -säiemateriaaleista”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

”Ominaiskimmokerroin” on yli 14,65 × 106 m; ja

2. 

”Ominaisvetolujuus” on yli 26,82 × 104 m;

Huom.:   1C010.b kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi:

a. 

”Siviili-ilma-alusten” rakenteiden tai laminointien korjaukseen tarkoitettuja ”kuitu- tai säiemateriaaleja”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Pinta-ala enintään 1 m2;

2. 

Pituus enintään 2,5 m; ja

3. 

Leveys yli 15 mm.

b. 

Mekaanisesti katkotut, rouhitut tai leikatut hiilipohjaiset ”kuitu- tai säiemateriaalit”, joiden pituus on enintään 25,0 mm.

c. 

Epäorgaaniset ”kuitu- tai säiemateriaalit”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Niillä on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a. 

Ne sisältävät yli 50 painoprosenttia piidioksidia ja niiden ”ominaiskimmokerroin” on yli 2,54 × 106 m; tai

b. 

Niitä ei ole määritelty kohdassa 1C010.c.1.a ja niiden ”ominaiskimmokerroin” on yli 5,6 × 106 m; ja

2. 

Sulamis-, hajoamis- tai härmistymispiste on yli 1 922 K (1 649  °C) neutraalissa ympäristössä;

Huom.:   1C010.c kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi:

a. 

Epäjatkuvia, monifaasisia, monikiteisiä alumiinioksidikuituja katkeena tai mattona, jotka sisältävät vähintään 3 painoprosenttia piitä ja joiden ”ominaiskimmokerroin” on alle 10 × 106 m;

b. 

Molybdeeni- ja molybdeeniseoskuituja;

c. 

Boorikuituja;

d. 

Epäjatkuvia keraamisia kuituja, joiden sulamis-, hajoamis- tai härmistymispiste on alle 2 043 K (1 770  °C) neutraalissa ympäristössä.

d. 

”Kuitu- tai säiemateriaalit”, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Ne koostuvat joistakin seuraavista:

a. 

1C008.a kohdassa määritellyistä polyeetteri-imideistä; tai

b. 

1C008.d–1C008.f kohdassa määritellyistä materiaaleista; tai

2. 

Ne koostuvat 1C010.d.1.a tai 1C010.d.1.b kohdassa määritellyistä materiaaleista ja joihin on ”sekoitettu” muita, 1C010.a, 1C010.b tai 1C010.c kohdassa määriteltyjä kuituja;

Tekn. huom.:

”Sekoitettu” tarkoittaa termoplastisten kuitujen ja lujitekuitujen filamenttien sekoittamista kokonaan kuitumuodossa olevan lujitekuitu”matriisi”-sekoituksen tuottamiseksi.

e. 

Seuraavat kokonaan tai osittain muovi- tai hartsikyllästetyt ”kuitu- tai säiemateriaalit” (prepregit), metalli- tai hiilipinnoitteiset ”kuitu- tai säiemateriaalit” (preformit) tai ”hiilikuitupreformit”, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

1. 

Niillä on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a. 

1C010.c kohdassa määritellyt epäorgaaniset ”kuitu- tai säiemateriaalit”; tai tai

b. 

Orgaaniset tai hiilipohjaiset ”kuitu- tai säiemateriaalit”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

”Ominaiskimmokerroin” on yli 10,15 × 106 m; ja

2. 

”Ominaisvetolujuus” on yli 17,7 × 104 m; ja

2. 

Niillä on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a. 

1C008 tai 1C009.b kohdassa määritelty muovi tai hartsi;

b. 

”Dynaamis-mekaanisessa analyysissa lasittumislämpötila (DMA Tg)” on vähintään 453 K (180 °C), ja niissä on fenolihartsia; tai

c. 

”Dynaamis-mekaanisessa analyysissa lasittumislämpötila (DMA Tg)” on vähintään 505 K (232 °C), ja niissä on hartsia tai pihkaa, jota ei ole määritelty 1C008 tai 1C009.b kohdassa ja joka ei ole fenolihartsia.

Huom. 1:   Metalli- tai hiilipinnoitteiset ”kuitu- tai säiemateriaalit” (preformit) tai ”hiilikuitupreformit”, jotka eivät ole muovi- tai hartsikyllästettyjä, on määritelty ”kuitu- tai säiemateriaaleina” 1C010.a, 1C010.b tai 1C010.c kohdassa.

Huom. 2:   1C010.e kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi:

a. 

Epoksihartsi”matriisilla” kyllästettyjä hiili”kuitu- tai -säiemateriaaleja” (prepregejä), jotka on tarkoitettu ”siviili-ilma-alusten” rakenteiden tai laminaattien korjaamiseen ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Pinta-ala enintään 1 m2;

2. 

Pituus enintään 2,5 m; ja

3. 

Leveys yli 15 mm.

b. 

Täysin tai osittain hartsilla tai pihkalla kyllästettyjä mekaanisesti katkottuja, rouhittuja tai leikattuja hiilipohjaisia ”kuitu- tai säiemateriaaleja”, joiden pituus on enintään 25,0 mm, kun käytetään muuta kuin 1C008 tai 1C009.b kohdassa määriteltyä muovia tai hartsia.

Tekn. huom.:

1.   ”Hiilikuitupreformi” on pinnoittamattomien tai pinnoitettujen kuitujen määrätty järjestys, jonka on tarkoitus muodostaa puitteet osalle ennen kuin ”matriisista” muodostetaan ”komposiitti”.

2.   ”Dynaamis-mekaanisessa analyysissa lasittumislämpötila (DMA Tg)” 1C010.e kohdassa määritellyille materiaaleille määritetään ASTM D 7028-07:ssä tai vastaavassa kansallisessa standardissa kuvattua menetelmää käyttäen kuivatestauskappaleelle. Lämpökovetettujen materiaalien tapauksessa kuivatestauskappaleen kovettumisasteen on oltava vähintään 90 prosenttia, kuten ASTM E 2160-04:ssä tai vastaavassa kansallisessa standardissa on määritelty.

1C011Seuraavat metallit ja yhdisteet:

Huom.:   KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO JA 1C111 KOHTA.

a. 

Metallit, joiden hiukkaskoko on alle 60 μm riippumatta siitä ovatko ne pallomaisia, hivennettyjä, pallomaisia, hiutaloituja tai jauhettuja, jotka on valmistettu materiaalista, joka sisältää vähintään 99 % zirkoniumia, magnesiumia ja näiden seoksia;

Tekn. huom.:

Hafniumin luontainen pitoisuus zirkoniumissa (tyypillisesti 2–7 prosenttia) lasketaan zirkoniumin kanssa.

Huom.:   1C011.a kohdassa määritellyt metallit tai seokset ovat valvonnanalaisia riippumatta siitä, onko metallit tai seokset kapseloitu alumiiniin, magnesiumiin, zirkoniumiin tai berylliumiin.

b. 

Boori tai booriseokset, joiden hiukkaskoko on enintään 60 μm, seuraavasti:

1. 

Boori, jonka puhtaus on vähintään 85 painoprosenttia;

2. 

Booriseokset, joiden booripitoisuus on vähintään 85 painoprosenttia;

Huom.:   1C011.b kohdassa määritellyt metallit tai seokset ovat valvonnanalaisia riippumatta siitä, onko metallit tai seokset kapseloitu alumiiniin, magnesiumiin, zirkoniumiin tai berylliumiin.

c. 

Guanidiininitraatti (CAS 506-93-4);

d. 

Nitroguanidiini (NQ) (CAS 556-88-7).

Huom.:   Katso myös asetarvikeluettelo sellaisten metallijauheiden osalta, jotka sekoitetaan muiden aineiden kanssa sotilaskäyttöön suunnitellun seoksen muodostamiseksi.

1C012Seuraavat materiaalit:

Tekn. huom.:

Näitä materiaaleja käytetään tyypillisesti ydinlämpölähteissä.

a. 

Plutonium missä tahansa muodossa, jonka plutonium-238 isotooppipitoisuus on yli 50 painoprosenttia;

Huom.:   1C012.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi:

a. 

Toimituksia, joissa plutoniumsisältö on enintään 1 g;

b. 

Toimituksia, joissa on enintään 3 ”tehollista grammaa” instrumentin anturiosassa.

b. 

”Aiemmin erotettu” neptunium-237 missä tahansa muodossa.

Huom.:   1C012.b kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi toimituksia, joissa neptunium-237 sisältö on enintään 1 g.

1C101Muut kuin 1C001 kohdassa määritellyt materiaalit ja laitteet, joita voidaan käyttää ”ohjuksissa”, ”ohjusten” alajärjestelmissä tai 9A012 tai 9A112.a kohdassa määritellyissä miehittämättömissä ilma-aluksissa ja jotka pienentävät havaittavuutta, kuten tutkaheijastavuutta, ultravioletti-, infrapuna- tai akustista havaittavuutta.

Huom. 1:   1C101 kohta sisältää:

a. 

Rakennemateriaalit ja pinnoitteet, jotka on erityisesti kehitetty pienentämään tutkaheijastuvuutta;

b. 

Pinnoitteet, mukaan lukien maalit, jotka on erityisesti kehitetty vähentämään tai muuntamaan säteilyn heijastuvuutta tai emissiivisyyttä spektrin mikroaalto-, infrapuna- tai ultraviolettialueella;

Huom. 2:   1C101 kohta ei sisällä pinnoitteita, kun niitä käytetään satelliittien lämmön kontrollointiin.

Tekn. huom.:

1C101 kohdassa ’ohjuksilla’ tarkoitetaan täydellisiä rakettijärjestelmiä ja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, joiden kantomatka on yli 300 km.

1C1029A004 kohdassa määriteltyihin avaruuteen laukaisussa käytettäviin kantoraketteihin tai 9A104 kohdassa määriteltyihin luotainraketteihin tarkoitetut toistokyllästetyt pyrolisoidut hiili-hiilimateriaalit.

1C107Seuraavat muut kuin 1C007 kohdassa määritellyt grafiitti- ja keraamiset materiaalit:

a. 

Hienorakeiset grafiitit, joiden kappaletiheys on vähintään 1,72 g/cm3 mitattuna 288 K:n (15 °C:n) lämpötilassa ja raekoko on enintään 100 μm ja joita voidaan käyttää rakettien suuttimissa ja ilmakehään palaamaan suunniteltujen alusten kärkikartioissa ja jotka voidaan työstää joksikin seuraavista tuotteista:

1. 

Sylinterit, joiden halkaisija on vähintään 120 mm ja joiden pituus on vähintään 50 mm;

2. 

Putket, joiden sisähalkaisija on vähintään 65 mm ja joiden seinämäpaksuus on vähintään 25 mm ja joiden pituus on vähintään 50 mm; tai

3. 

Lohkot, joiden koko on vähintään 120 mm × 120 mm × 50 mm;

Huom.:   Katso myös 0C004 kohta.

b. 

Pyrolyyttiset tai kuituvahvisteiset grafiitit, joita voidaan käyttää ”ohjuksissa”, 9A004 kohdassa määritellyissä avaruuteen laukaisussa käytettävissä kantoraketeissa tai 9A104 kohdassa määritellyissä luotainraketeissa käytettävissä rakettien suuttimissa ja ilmakehään palamaan suunniteltujen alusten kärkikartioissa;

Huom.:   Katso myös 0C004 kohta.

c. 

Keraamiset komposiittimateriaalit (dielektrisyysvakio pienempi kuin 6 taajuusalueilla 100 MHz–100 GHz) käytettäväksi tutka-antennien suojakuvuissa, joita voidaan käyttää ”ohjuksissa”, 9A004 kohdassa määritellyissä avaruuteen laukaisussa käytettävissä kantoraketeissa tai 9A104 kohdassa määritellyissä luotainraketeissa;

d. 

Kokonaisina työstettävät piikarbidivahvisteiset polttamattomat keraamit, joita voidaan käyttää kärkikartioissa, joita voidaan käyttää ”ohjuksissa”, 9A004 kohdassa määritellyissä avaruuteen laukaisussa käytettävissä kantoraketeissa tai 9A104 kohdassa määritellyissä luotainraketeissa;

e. 

Piikarbidivahvisteiset keraamiset komposiitit, joita voidaan käyttää kärkikartioissa, ilmakehään palamaan suunnitelluissa aluksissa ja suuttimen virtauksen ohjaimissa, joita voidaan käyttää ”ohjuksissa”, 9A004 kohdassa määritellyissä avaruuteen laukaisussa käytettävissä kantoraketeissa tai 9A104 kohdassa määritellyissä luotainraketeissa.

f. 

Kokonaisina työstettävät keraamiset komposiittimateriaalit, jotka koostuvat ”ultrakorkean lämpötilan keraamisesta (UHTC)” matriisista, jonka sulamispiste on vähintään 3 000 °C, ja jotka on vahvistettu kuiduilla tai filamenteilla, joita voidaan käyttää ohjusten komponenteissa (kuten kärkikartioissa, ilmakehään palaamaan suunnitelluissa aluksissa, johtoreunoissa, suihkusiivekkeissä, ohjainpinnoissa tai rakettimoottorin suuttimen kauloissa) ”ohjuksissa”, 9A004 kohdassa määritellyissä avaruuteen laukaisussa käytettävissä kantoraketeissa, 9A104 kohdassa määritellyissä luotainraketeissa tai ”ohjuksissa”.

Huom.:   1C107.f kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”ultrakorkean lämpötilan keraamisia (UHTC)” materiaaleja ei-komposittimuodossa.

Tekn. huom. 1:

1C107.f kohdassa ’ohjuksilla’ tarkoitetaan täydellisiä rakettijärjestelmiä ja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, joiden kantomatka on yli 300 km.

Tekn. huom. 2:

”Ultrakorkean lämpötilan keraameihin (UHTC)” sisältyvät

1. 

Titaanidiboridi (TiB2);

2. 

Zirkoniumdiboridi (ZrB2);

3. 

Niobiumdiboridi (NbB2);

4. 

Hafniumdiboridi (HfB2);

5. 

Tantaalidiboridi (TaB2);

6. 

Titaanikarbidi (TiC);

7. 

Zirconiumkarbidi (ZrC);

8. 

Niobiumkarbidi (NbC);

9. 

Hafniumkarbidi (HfC);

10. 

Tantaalikarbidi (TaC).

1C111Seuraavat muut kuin 1C011 kohdassa määritellyt ajoaineet tai ajoaineiden raaka-aineina käytettävät kemikaalit:

a. 

Ajoaineet:

1. 

Muu kuin asetarvikeluettelossa mainittu pallomainen tai sferoidinen alumiinijauhe, jonka hiukkaskoko alle 200 μm ja alumiinipitoisuus vähintään 97 painoprosenttia, jos vähintään 10 prosenttia kokonaispainosta muodostuu hiukkasista, joiden halkaisija on alle 63 μm, ISO-standardin 2591-1:1988 tai vastaavien kansallisten standardien mukaisesti;

Tekn. huom.:

Hiukkaskoko 63 μm (ISO R-565) vastaa raekokoa 250 (Tyler) tai 230 (ASTM-standardi E-11).

2. 

Seuraavat muut kuin asetarvikeluettelossa määritellyt metallijauheet:

a. 

Zirkoniumin, berylliumin tai magnesiumin tai näiden metallien seosten metallijauheet, jos vähintään 90 % kaikista hiukkasista määrän tai painon perusteella koostuu alle 60 μm:n hiukkasista (määritettynä mittaustekniikoilla kuten käyttämällä seulaa, laser-diffraktiota tai optista lukijaa), riippumatta siitä, ovatko ne pallomaisia, hivennettyjä, pallomaisia, hiutaloituja tai jauhettuja, ja jotka sisältävät vähintään 97 painoprosenttia jotakin seuraavista:

1. 

Zirkonium;

2. 

Beryllium; tai

3. 

Magnesium;

Tekn. huom.:

Hafniumin luontainen pitoisuus zirkoniumissa (tyypillisesti 2–7 prosenttia) lasketaan zirkoniumin kanssa.

b. 

Boorin tai booriseosten, joiden booripitoisuus on vähintään 85 painoprosenttia, metallijauheet, jos vähintään 90 prosenttia kaikista hiukkasista määrän tai painon perusteella koostuu alle 60 μm:n hiukkasista (määritettynä mittaustekniikoilla kuten käyttämällä seulaa, laser-diffraktiota tai optista lukijaa), riippumatta siitä, ovatko ne pallomaisia, hivennettyjä, pallomaisia, hiutaloituja tai jauhettuja:

Huom.:   1C111a.2.a ja 1C111a.2.b kohdassa asetetaan valvonnanalaiseksi jauheseokset, joiden hiukkasjakauma on monimuotoinen (esim. eri kokoisista rakeista muodostuvat seokset), jos yksi tai useampi muodoista on valvonnanalainen.

3. 

Seuraavat hapettavat aineet, joita voidaan käyttää nestemäistä polttoainetta käyttävissä rakettimoottoreissa:

a. 

Dityppitrioksidi (CAS 10544-73-7);

b. 

Typpidioksidi (CAS 10102-44-0)/dityppitetroksidi (CAS 10544-72-6);

c. 

Dityppipentoksidi (CAS 10102-03-1);

d. 

Typpioksidisekoitukset (MON);

Tekn. huom.:

Typpioksidisekoitukset (MON) ovat typpioksidin (NO) liuoksia dityppitetroksidissa/typpidioksidissa (N2O4/NO2), joita voidaan käyttää ohjusjärjestelmissä. On olemassa joukko koostumuksia, jotka voidaan nimetä lyhenteillä MONi tai MONij, joissa i ja j ovat kokonaislukuja, jotka kuvaavat typpioksidin prosenttiosuutta seoksessa (esim. MON3 sisältää 3 % typpioksidia, MON25 taas 25 % typpioksidia. Yläraja on MON40 eli 40 painoprosenttia).

e. 

Inhibioitu punahöyryinen typpihappo (IRFNA) – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

f. 

Yhdisteet, jotka muodostuvat fluorista ja yhdestä tai useammasta muusta halogeenista, hapesta tai typestä – KATSO ASETARVIKELUETTELO JA 1C238.

4. 

Seuraavat hydratsiinijohdannaiset:

Huom.:   KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO.

a. 

Trimetyylihydratsiini (CAS 1741-01-1);

b. 

Tetrametyylihydratsiini (CAS 6415-12-9);

c. 

N,N-diallyylihydratsiini (CAS 5164-11-4);

d. 

Allyylihydratsiini (CAS 7422-78-8);

e. 

Etyleenidihydratsiini (CAS 6068-98-0);

f. 

Monometyylihydratsiinidinitraatti;

g. 

Epäsymmetrinen dimetyylihydratsiininitraatti;

h. 

Hydratsiniumatsidi (CAS 14546-44-2);

i. 

1,1-Dimetyylihydratsiniumatsidi (CAS 227955-52-4) / 1,2-Dimetyylihydratsiniumatsidi (CAS 299177-50-7);

j. 

Hydratsiniumdinitraatti (CAS 13464-98-7);

k. 

Di-imido-oksaalihappodihydratsiini (CAS 3457-37-2);

l. 

2-hydroksietyylihydratsiininitraatti (HEHN);

m. 

Hydratsiniumperkloraatti – katso asetarvikeluettelo;

n. 

Hydratsiniumdiperkloraatti (CAS 13812-39-0);

o. 

Metyylihydratsiininitraatti (MHN) (CAS 29674-96-2);

p. 

1,1-Dietyylihydratsiininitraatti (DEHN) / 1,2-Dietyylihydratsiininitraatti (DEHN) (CAS 363453-17-2);

q. 

3,6-dihydratsinotetratsiininitraatti (1,4-dihydratsiininitraatti) (DHTN);

5. 

Muut kuin asetarvikeluettelossa määritellyt materiaalit, joiden energiatiheys on korkea ja joita voidaan käyttää ”ohjuksissa” tai 9A012 tai 9A112.a kohdassa määritellyissä miehittämättömissä ilma-aluksissa;

a. 

Sekapolttoaineet, jotka sisältävät sekä kiinteitä että nestemäisiä polttoaineita, kuten booriliete, ja joiden massaan perustuva energiatiheys on vähintään 40 × 106 J/kg;

b. 

Muut polttoaineet ja polttoaineiden lisäaineet, joiden energiatiheys on korkea (esim. kubaani, ioniliokset, JP-10) ja joiden tilavuuteen perustuva energiatiheys on vähintään 37,5 × 109 J/m3 mitattuna 20 C lämpötilassa ja yhden ilmakehän (101,325 kPa) paineessa;

Huom.:   1C111.a.5.b kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi jalostettuja fossiilisia polttoaineita ja kasviperäisiä biopolttoaineita mukaan lukien moottoripolttoaineet, jotka on sertifioitu käytettäväksi siviili-ilmailussa, ellei niitä ole erityisesti suunniteltu ”ohjuksia” tai 9A012 tai 9A112.a kohdassa määriteltyjä miehittämättömiä ilma-aluksia varten.

Tekn. huom.:

1C111.a.5 kohdassa ’ohjuksilla’ tarkoitetaan täydellisiä rakettijärjestelmiä ja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, joiden kantomatka on yli 300 km.

6. 

Seuraavat korvaavat hydratsiinipolottoaineet:

a. 

2-dimetyyliaminoetyyliatsidi (CAS 86147-04-8);

b. 

Polymeeriset aineet:

1. 

Karboksipäätteinen polybutadieeni (mukaan lukien karboksyylipäätteinen polybutadieeni) (CTPB);

2. 

Hydroksipäätteinen polybutadieeni (mukaan lukien hydroksyylipäätteinen polybutadieeni) (HTPB) (CAS 69102-90-5), muu kuin asetarvikeluettelossa määritelty;

3. 

Polybutadieeniakryylihappo (PBAA);

4. 

Polybutadieeniakryylihappoakrylonitriili (PBAN) (CAS 25265-19-4 / CAS 68891-50-9);

5. 

Polytetrahydrofuraanipolyetyleeniglykoli (TPEG);

Tekn. huom.:

Polytetrahydrofuraanipolyetyleeniglykoli (TPEG) on poly-1,4-butaanidiolin (CAS 110-63-4) ja polyetyleeniglykolin (PEG) (CAS 25322-68-3) blokkikopolymeeri.

6. 

Polyglysidyylinitraatti (PGN tai poly-GLYN) (CAS 27814-48- 8) – KATSO ASETARVIKELUETTELO.

c. 

Muut ajoaineiden lisä- ja apuaineet:

1. 

Karboraanit, dekaboraanit, pentaboraanit ja niiden johdannaiset – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

2. 

Trietyleeniglykolidinitraatti (TEGDN) (CAS 111-22-8);

3. 

2-nitrodifenyyliamiini (CAS 119-75-5);

4. 

Trimetylolietaaninitrinitraatti (CAS 3032-55-1) – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

5. 

Dietyleeniglykolidinitraatti (DEGDN) (CAS 693-21-0);

6. 

Seuraavat ferroseenijohdannaiset:

a. 

Katoseeni (CAS 37206-42-1) – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

b. 

Etyyliferroseeni (CAS 1273–89–8) – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

c. 

N-propyyliferroseeni (CAS 1273-92-3)/isopropyyliferroseeni (CAS 12126-81-7) – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

d. 

N-butyyli-ferroseeni (CAS 31904-29-7) – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

e. 

Pentyyliferroseeni CAS 1274-00-6) – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

f. 

Disyklopentyyliferroseeni (CAS 125861-17-8) – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

g. 

Disykloheksyyliferroseeni – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

h. 

Dietyyliferroseeni (CAS 1273-97–8) – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

i. 

Dipropyyliferroseeni – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

j. 

Dibutyyliferroseeni (CAS 1274-08-4) – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

k. 

Diheksyyliferroseeni (CAS 93894-59–8) – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

l. 

Asetyyliferroseeni (CAS 1271-55-2)/1,1'-diasetyyliferroseeni (CAS 1273-94-5) – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

m. 

Ferroseenikarboksyylihappo (CAS 1271-42-7)/1,1'-ferroseenidikarboksyylihappo (CAS 1293-87-4) – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

n. 

Butaseeni (CAS 125856-62-4) – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

o. 

Muut kuin asetarvikeluettelossa määritellyt ferroseenijohdannaiset, joita voidaan käyttää rakettien ajoaineiden palamisnopeuden muuttamiseen.

Huom.:   1C111.c.6.o kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ferroseenijohdannaisia, jotka sisältävät kuuden hiiliatomin muodostaman aromaattisen funktionaalisen ryhmän, joka on kiinnittynyt ferroseenimolekyyliin.

7. 

4,5-diatsidometyyli-2-metyyli-1,2,3-triatsoli (iso-DAMTR) lukuun ottamatta asetarvikeluettelossa määriteltyä.

d. 

”Geelimäiset ajoaineet”, muut kuin asetarvikeluettelossa määritellyt, jotka on erityisesti suunniteltu ’ohjuksissa käyttöä varten.

Tekn. huom.:

1.   1C111.d kohdassa ’geelimäisellä ajoaineella’ tarkoitetaan polttoaine- tai hapetinformulaattia, jossa käytetään geelinmuodostusainetta, kuten silikaatteja, kaoliinia (savea), hiiltä, tai jotakin polymeeristä geelinmuodostusainetta.

2.   1C111.d kohdassa ’ohjuksilla’ tarkoitetaan täydellisiä rakettijärjestelmiä ja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, joiden kantomatka on yli 300 km.

Huom.:   Muut ajoaineet ja kemialliset ainesosat, joita 1C111 kohdassa ei ole määritelty: katso asetarvikeluettelo.

1C116Maraging-teräkset, joita voidaan käyttää ”ohjuksissa” ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

Huom.:   KATSO MYÖS 1C216 KOHTA.

a. 

Niiden murtolujuus mitattuna 293 K:ssa (20 °C:ssa) on vähintään:

1. 

0,9 GPa liuotushehkutusvaiheessa; tai

2. 

1,5 GPa erkautuskarkaisuvaiheessa; ja

b. 

Ne ovat jossakin seuraavista muodoista:

1. 

Levyt tai putket, joiden seinämän tai levyn paksuus on enintään 5,0 mm;

2. 

Putkimaiset muodot, joiden seinämän paksuus on enintään 50 mm ja sisähalkaisija vähintään 270 mm.

Tekn. huom. 1:

Maraging-teräkset ovat rautaseoksia:

1. 

Niille on yleensä tunnusomaista korkea nikkelipitoisuus, hyvin alhainen hiilipitoisuus sekä seostusaineiden tai erkautusten käyttö seoksen lujittumisen ja vanhenemis-karkenemisen aikaansaamiseksi;

2. 

Niille tehdään lämpökäsittelysyklejä, joilla helpotetaan martensiittista muuntoprosessia (liuotushehkutusvaiheessa) ja myöhemmin vanhenemis-karkaisua (erkautuskarkaisuvaiheessa).

Tekn. huom. 2:

1C116 kohdassa ”ohjuksilla” tarkoitetaan täydellisiä rakettijärjestelmiä ja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, joiden kantomatka on yli 300 km.

1C117Seuraavat ”ohjus”komponenttien valmistukseen tarkoitetut materiaalit:

a. 

Volframi ja volframiseokset, jotka ovat hiukkasmuodossa ja joiden volframipitoisuus on vähintään 97 painoprosenttia ja hiukkaskoko enintään 50 × 10–6 m (50 μm);

b. 

Molybdeeni ja molybdeeniseokset, jotka ovat hiukkasmuodossa ja joiden molybdeenipitoisuus on vähintään 97 painoprosenttia ja hiukkaskoko enintään 50 × 10–6 m (50 μm);

c. 

Kiinteässä muodossa olevat volframimateriaalit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Jokin seuraavista materiaalikoostumuksista:

a. 

Volframi ja volframiseokset, joiden volframipitoisuus on vähintään 97 painoprosenttia;

b. 

Kuparia sisältävä volframi, jonka volframipitoisuus on vähintään 80 painoprosenttia; tai

c. 

Hopeaa sisältävä volframi, jonka volframipitoisuus on vähintään 80 painoprosenttia; ja

2. 

Ne voidaan työstää joksikin seuraavista tuotteista:

a. 

Sylinterit, joiden halkaisija on vähintään 120 mm ja joiden pituus on vähintään 50 mm;

b. 

Putket, joiden sisähalkaisija on vähintään 65 mm ja joiden seinämäpaksuus on vähintään 25 mm ja joiden pituus on vähintään 50 mm; tai

c. 

Lohkot, joiden koko on vähintään 120 mm × 120 mm × 50 mm.

Tekn. huom.:

1C117 kohdassa ’ohjuksilla’ tarkoitetaan täydellisiä rakettijärjestelmiä ja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, joiden kantomatka on yli 300 km.

1C118Titaanistabiloitu ruostumaton dupleksiteräs (Ti-DSS), jolla on:

a. 

Kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Sisältää 17,0–23,0 painoprosenttia kromia ja 4,5–7,0 painoprosenttia nikkeliä;

2. 

Titaanipitoisuus yli 0,10 painoprosenttia; ja

3. 

Sillä on ferriittis-austeniittinen mikrorakenne (toiselta nimeltään kaksiosainen mikrorakenne), josta vähintään 10 tilavuusprosenttia on austeniittia (ASTM-standardin E-1181-87 tai vastaavien kansallisten standardien mukaan); ja

b. 

Jokin seuraavista muodoista:

1. 

Harkko tai tanko, jonka mitat ovat joka suunnassa vähintään 100 mm;

2. 

Levy, jonka leveys on vähintään 600 mm ja paksuus enintään 3 mm; tai

3. 

Putki, jonka ulkohalkaisija on vähintään 600 mm ja seinämän paksuus enintään 3 mm.

1C202Seuraavat metalliseokset, joita ei ole määritelty 1C002.b.3 tai b.4 kohdassa:

a. 

Alumiiniseokset, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1. 

”Kykenevät” vähintään 460 MPa:n murtovetolujuuteen 293 K:n (20 °C:n) lämpötilassa; ja

2. 

Ne ovat putkina tai kiinteinä tankoina (myös takeina), joiden ulkohalkaisija on yli 75 mm;

b. 

Titaaniseokset, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1. 

”Kykenevät” vähintään 900 MPa:n murtovetolujuuteen 293 K:n (20 °C:n) lämpötilassa; ja

2. 

Ne ovat putkina tai kiinteinä tankoina (myös takeina), joiden ulkohalkaisija on yli 75 mm.

Tekn. huom.:

Ilmaisulla ’kykenevät’ tarkoitetaan seoksia sekä ennen lämpökäsittelyä että sen jälkeen.

1C210Seuraavat, muut kuin 1C010.a, b tai e kohdassa määritellyt ”kuitu- tai säiemateriaalit” tai prepregit:

a. 

Hiili- tai aramidi’kuitu- ja -säiemateriaalit’, joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:

1. 

”Ominaiskimmokerroin” on vähintään 12,7 × 106 m; tai

2. 

”Ominaisvetolujuus” on vähintään 23,5 × 104 m;

Huom.:   1C210.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi aramidi’kuitu- ja -säiemateriaaleja’, joissa on vähintään 0,25 painoprosenttia esteripohjaista säiepinnan muuntoainetta;

b. 

Lasikuitupitoiset ”kuitu- ja -säiemateriaalit”, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1. 

”Ominaiskimmokerroin” on vähintään 3,18 × 106 m; ja

2. 

”Ominaisvetolujuus” on vähintään 7,62 × 104 m;

c. 

Lämpökovetetut hartsikyllästetyt yhtäjaksoiset ”langat”, ”rovingit”, ”touvit” tai ”teipit”, joiden leveys on enintään 15 mm (prepegit) ja jotka on valmistettu 1C210.a tai b kohdassa määritellyistä hiili- tai lasi’kuitu- tai säiemateriaaleista’.

Tekn. huom.:

Hartsi muodostaa komposiitin matriisin.

Huom.:   1C210 kohdassa ’kuitu- tai säiemateriaaleilla’ tarkoitetaan vain yhtäjaksoisia ”monofilamentteja”, ”lankoja”, ”rovingeja”, ”touveja” tai ”teippejä”.

1C216Muu kuin 1C116 kohdassa määritelty maraging-teräs, joka ”kykenee” vähintään 1 950 MPa:n murtovetolujuuteen 293 K:n (20 °C:n) lämpötilassa.

Huom.:   1C216 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi kappaleita, joiden kaikki lineaariset ulottuvuudet ovat enintään 75 mm.

Tekn. huom.:

Ilmaisulla ’kykenee’ tarkoitetaan maraging-terästä sekä ennen lämpökäsittelyä että sen jälkeen.

1C225Boori, joka on rikastettu boori-10-isotoopilla (10B) suurempaan kuin luonnolliseen isotooppipitoisuuteen, seuraavasti: alkuaineboori, yhdisteet, booria sisältävät seokset, niistä valmistetut tuotteet, kaikesta edellä mainitusta syntyvä jäte tai romu.

Huom.:   1C225 kohdassa booria sisältäviin seoksiin kuuluvat booripitoiset materiaalit.

Tekn. huom.:

Boori-10:n luonnollinen isotooppipitoisuus on noin 18,5 painoprosenttia (20 atomiprosenttia).

1C226Muut kuin 1C117 kohdassa määritellyt volframi, volframikarbidi ja seokset, joissa on yli 90 painoprosenttia volframia ja joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a. 

Ne ovat sylinterin muotoisia kappaleita, joiden sisähalkaisija on 100–300 mm (sylinterisegmentit mukaan lukien); ja

b. 

Niiden massa on yli 20 kg.

Huom.:   1C226 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi tuotteita, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi painoina tai gammasädekollimaattoreina.

1C227Kalsium, jolla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a. 

Painosta alle 1 000  ppm on muita metalliepäpuhtauksia kuin magnesiumia; ja

b. 

Painosta alle 10 ppm on boronia

1C228Magnesium, jolla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a. 

Painosta alle 200 ppm on muita metalliepäpuhtauksia kuin kalsiumia; ja

b. 

Painosta alle 10 ppm on boronia

1C229Vismutti, jolla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a. 

Puhtaus on vähintään 99,99 painoprosenttia; ja

b. 

Painosta alle 10 ppm on hopeaa.

1C230Muut kuin asetarvikeluettelossa määritellyt berylliummetalli, yli 50 painoprosenttia berylliumia sisältävät seokset, berylliumyhdisteet, niistä tehdyt valmisteet sekä kaikista edellä mainituista syntyvä jäte tai romu.

Huom.:   KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO.

Huom.:   1C230 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi seuraavia:

a. 

Röntgenlaitteiden metalli-ikkunat tai reikäluotauksessa käytettävät sondit;

b. 

Valmiit tai puolivalmiit oksidiprofiilit, jotka on erityisesti suunniteltu elektroniikkakomponenttiosiksi tai elektroniikkapiirien substraateiksi;

c. 

Berylli (beryllium-alumiinisilikaatti) smaragdeina tai akvamariineina.

1C231Hafniummetalli, yli 60 painoprosenttia hafniumia sisältävät seokset, yli 60 painoprosenttia hafniumia sisältävät hafniumyhdisteet, näistä tehdyt valmisteet sekä kaikesta edellä mainitusta syntyvä jäte tai romu.

1C232Helium-3 (3He), helium-3:a sisältävät seokset ja mitä tahansa edellä mainittua ainetta sisältävät tuotteet tai laitteet.

Huom.:   1C232 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi tuotetta tai laitetta, joissa on alle 1 g helium3-isotooppia.

1C233Litium, joka on rikastettu 6-isotoopilla (6Li) suurempaan kuin luonnolliseen isotooppipitoisuuteen, sekä rikastettua litiumia sisältävät tuotteet tai laitteet, seuraavasti: seokset (lejeeringit), yhdisteet, litiumia sisältävät seokset, näistä tehdyt valmisteet, sekä kaikesta edellä mainitusta syntyvä jäte tai romu.

Huom.:   1C233 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi termoluminesenssiannosmittareita.

Tekn. huom.:

Litiumin 6-isotoopin pitoisuus luonnossa on noin 6,5 painoprosenttia (7,5 atomiprosenttia).

1C234Zirkonium, jonka hafnium-pitoisuus on alle 1 paino-osa hafniumia per 500 osaa zirkoniumia, seuraavasti: metallina, yli 50 painoprosenttia zirkoniumia sisältävinä seoksina tai yhdisteinä, näistä tehtyinä valmisteina sekä kaikkena edellä mainitusta syntyvänä jätteenä tai romuna, muut kuin 0A001.f kohdassa määritellyt.

Huom.:   1C234 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi zirkoniumia, joka on enintään 0,10 mm paksuisena foliona.

1C235Tritium, tritiumyhdisteet ja tritiumia sisältävät seokset, joissa tritiumatomien lukumääräsuhde vetyatomeihin ylittää 1:1 000 sekä mitä tahansa edellä mainittua ainetta sisältävät tuotteet ja laitteet.

Huom.:   1C235 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi tuotteita ja laitteita, joissa on alle 1,48 × 103 GBq (40 Ci) tritiumia.

1C236Muut kuin 0C001 ja 1C012.a kohdassa määritellyt alfa-n-reaktioon perustuvat ”radionuklidit”, jotka soveltuvat neutronilähteiden valmistukseen, seuraavissa muodoissa:

a. 

Alkuaine;

b. 

Yhdisteet, joiden kokonaisaktiivisuus on vähintään 37 GBq/kg (1 Ci/kg);

c. 

Seokset, joiden kokonaisaktiivisuus on vähintään 37 GBq/kg (1 Ci/kg);

d. 

Mitä tahansa edellä mainittua ainetta sisältävät tuotteet tai laitteet.

Huom.:   1C236 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi tuotteita tai laitteita, jotka sisältävät alle 3,7 GBq (100 millicurietä) hiukkasaktiivisuutta.

Tekn. huom.:

1C236 kohdassa ”radionuklidit” ovat mitä tahansa seuraavista:

— 
Aktinium-225 (225Ac)
— 
Aktinium-227 (227Ac)
— 
Kalifornium-253 (253Cf)
— 
Curium-240 (240Cm)
— 
Curium-241 (241Cm)
— 
Curium-242 (242Cm)
— 
Curium-243 (243Cm)
— 
Curium-244 (244Cm)
— 
Einsteinium-253 (253Es)
— 
Einsteinium-254 (254Es)
— 
Gadolinium-148 (148Gd)
— 
Plutonium-236 (236Pu)
— 
Plutonium-238 (238Pu)
— 
Polonium-208 ( 208Po)
— 
Polonium-209 (209Po)
— 
Polonium-210 (210Po)
— 
Radium-223 (223Ra)
— 
Thorium-227 (227Th)
— 
Thorium-228 (228Th)
— 
Uraani-230 (230U)
— 
Uraani-232 (232U)

1C237Radium-226 (226Ra), radium-226-lejeeringit, radium-226-yhdisteet, radium-226:ta sisältävät seokset, näistä valmistetut tuotteet, ja mitä tahansa edellä mainittua ainetta sisältävät tuotteet tai laitteet.

Huom.:   1C237 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi seuraavia:

a. 

Lääketieteessä käytettävät applikaattorit,

b. 

Tuotteet tai laitteet, jotka sisältävät alle 0,37 GBq (10 millicurietä) radium-226:ta.

1C238Klooritrifluoridi (ClF3).

1C239Muut kuin asetarvikeluettelossa määritellyt voimakkaat räjähteet tai niitä yli 2 painoprosenttia sisältävät seokset tai aineet, joiden kidetiheys on yli 1,8 g/cm3 ja räjähdysnopeus yli 8 000  m/s.

1C240Muut kuin 0C005 kohdassa määritellyt nikkelijauheet ja huokoinen metallinen nikkeli seuraavasti:

a. 

Nikkelijauheet, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Nikkelipitoisuus on vähintään 99,0 painoprosenttia; ja

2. 

Keskimääräinen hiukkaskoko on alle 10 μm mitattuna American Society for Testing and Materials (ASTM) B330-standardilla;

b. 

1C240.a kohdassa määritellyistä materiaaleista tuotettu huokoinen metallinen nikkeli.

Huom.:   1C240 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi seuraavia:

a. 

Säikeiset nikkelijauheet;

b. 

Yksinkertaiset huokoiset nikkelilevyt, joiden koko on enintään 1 000  cm2.

Tekn. huom.:

1C240.b kohdassa tarkoitetaan huokoista metallia, joka muodostuu, kun 1C240.a kohdassa tarkoitettuja materiaaleja puristetaan kokoon ja sintrataan siten, että saadaan metallista materiaalia, jossa hienot huokoset jatkuvat koko rakenteen läpi.

1C241Renium ja reniumseokset, joiden reniumpitoisuus on vähintään 90 painoprosenttia; ja reniumin ja volframin seokset, jotka sisältävät muita kuin 1C226 kohdassa määriteltyjä reniumin ja volframin eri yhdistelmiä vähintään 90 painoprosenttia ja joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a. 

Ne ovat sylinterin muotoisia kappaleita, joiden sisähalkaisija on 100–300 mm (sylinterisegmentit mukaan lukien); ja

b. 

Niiden massa on yli 20 kg.

1C350Seuraavat kemikaalit, joita voidaan käyttää myrkyllisten kemiallisten aineiden lähtöaineina, sekä yhtä tai useampaa niistä sisältävät ”kemialliset seokset”:

Huom.:   KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO JA 1C450 KOHTA.

1. 

Tiodiglykoli (CAS 111-48-8);

2. 

Fosforioksikloridi (CAS 10025-87-3);

3. 

Dimetyylimetyylifosfonaatti (CAS 756-79-6);

4. 

Metyylifosfonodifluoridi (CAS 676-99-3) – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

5. 

Metyylifosfonodikloridi (CAS 676-97-1);

6. 

Dimetyylifosfiitti (DMP) (CAS 868-85-9);

7. 

Fosforitrikloridi (CAS 7719-12-2);

8. 

Trimetyylifosfiitti (TMP) (CAS 121-45-9);

9. 

Tionyylikloridi (CAS 7719-09-7);

10. 

3-hydroksi-1-metyylipiperidiini (CAS 3554-74-3);

11. 

N,N-di-isopropyyliaminoetyylikloridi (CAS 96-79-7);

12. 

N,N-di-isopropyyliaminoetaanitioli (CAS 5842-07-9);

13. 

3-kinuklidinoli (CAS 1619-34-7);

14. 

Kaliumfluoridi (CAS 7789-23-3);

15. 

2-kloorietanoli (CAS 107-07-3);

16. 

Dimetyyliamiini (CAS 124-40-3);

17. 

Dietyylietyylifosfonaatti (CAS 78-38-6);

18. 

Dietyyli-N,N-dimetyyli-fosforoamidaatti (CAS 2404-03-7);

19. 

Dietyylifosfiitti (CAS 762-04-9);

20. 

Dimetyyliamiinihydrokloridi (CAS 506-59-2);

21. 

Etyylifosfinidikloridi (CAS 1498-40-4);

22. 

Etyylifosfonidikloridi (CAS 1066-50-8);

23. 

Etyylifosfonodifluoridi (CAS 753-98-0) – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

24. 

Vetyfluoridi (CAS 7664-39-3);

25. 

Metyylibentsilaatti (CAS 76-89-1);

26. 

Metyylifosfinidikloridi (CAS 676-83-5);

27. 

N,N-di-isopropyyliaminoetanoli (CAS 96-80-0);

28. 

Pinakolyylialkoholi (CAS 464-07-3);

29. 

O-etyyli-O-2-(N,N)di-isopropyyliaminoetyylimetyylifosfoniitti (QL) (CAS 57856-11-8) – KATSO ASETARVIKELUETTELO;

30. 

Trietyylifosfiitti (CAS 122-52-1);

31. 

Arseenitrikloridi (CAS 7784-34-1);

32. 

Bentsiilihappo (CAS 76-93-7);

33. 

Dietyylimetyylifosfoniitti (CAS 15715-41-0);

34. 

Dimetyylietyylifosfonaatti (CAS 6163-75-3);

35. 

Etyylifosfinidifluoridi (CAS 430-78-4);

36. 

Metyylifosfinidifluoridi (CAS 753-59-3);

37. 

3-kinuklidinoli (CAS 3731-38-2);

38. 

Fosforipentakloridi (CAS 10026-13-8);

39. 

Pinakoloni (CAS 75-97-8);

40. 

Kaliumsyanidi (CAS 151-50-8);

41. 

Kaliumbifluoridi (CAS 7789-29-9);

42. 

Ammoniumvetyfluoridi (CAS 1341-49-7);

43. 

Natriumfluoridi (CAS 7681-49-4);

44. 

Natriumvetyfluoridi (CAS 1333-83-1);

45. 

Natriumsyanidi (CAS 143-33-9);

46. 

Trietanoliamiini (CAS 102-71-6);

47. 

Fosforipentasulfidi (CAS 1314-80-3);

48. 

Di-isopropyyliamiini (CAS 108-18-9);

49. 

Dietyyliaminoetanoli (CAS 100-37-8);

50. 

Natriumsulfidi (CAS 1313-82-2);

51. 

Rikkimonokloridi (CAS 10025-67-9);

52. 

Rikkidikloridi (CAS 10545-99-0);

53. 

Trietanoliamiinihydrokloridi (CAS 637-39-8);

54. 

N,N-di-isopropyyli-aminoetyylikloridihydrokloridi (CAS 4261-68-1);

55. 

Metyylifosfonihappo (CAS 993-13-5);

56. 

Dietyylimetyylifosfonaatti (CAS 683-08-9);

57. 

N,N-dimetyyliaminofosforyylidikloridi (CAS 677-43-0);

58. 

Tri-isopropyylifosfiitti (CAS 116-17-6);

59. 

Etyylidietanoliamiini (CAS 139-87-7);

60. 

O,O-dietyylifosforotioaatti (CAS 2465-65-8);

61. 

O,O-dietyylifosforoditioaatti (CAS 298-06-6);

62. 

Natriumheksafluorisilikaatti (CAS 16893-85-9);

63. 

Metyylifosfonotiohappodikloridi (CAS 676-98-2);

64. 

Dimetyyliamiini (CAS 109-89-7);

65. 

N,N-di-isopropyyliaminoetaanitiolihydrokloridi (CAS 41480-75-5).

66. 

Metyylidikloorifosfaatti (CAS 677-24-7);

67. 

Etyylidikloorifosfaatti (CAS 1498-51-7);

68. 

Metyylidifluorifosfaatti (CAS 22382-13-4);

69. 

Etyylidifluorifosfaatti (CAS 460-52-6);

70. 

Dietyylikloorifosfiitti (CAS 589-57-1);

71. 

Metyylikloorifluorifosfaatti (CAS 754-01-8);

72. 

Etyylikloorifluorifosfaatti (CAS 762-77-6);

73. 

N,N-dimetyyliformamidiini (CAS 44205-42-7);

74. 

N,N-dietyyliformamidiini (CAS 90324-67-7);

75. 

N,N-dipropyyliformamidiini (CAS 48044-20-8);

76. 

N,N-di-isopropyyliformamidiini (CAS 857522-08-8);

77. 

N,N-dimetyyliasetamidiini (CAS 2909-14-0);

78. 

N,N-dietyyliasetamidiini (CAS 14277-06-6);

79. 

N,N-dipropyyliasetamidiini (CAS 1339586-99-0);

80. 

N,N-dimetyylipropaaniamidiini (CAS 56776-14-8);

81. 

N,N-dietyylipropaaniamidiini (CAS 84764-73-8);

82. 

N,N-dipropyylipropaaniamidiini (CAS 1341496-89-6);

83. 

N,N-dimetyylibutaaniamidiini (CAS 1340437-35-5);

84. 

N,N-dietyylibutaaniamidiini (CAS 53510-30-8);

85. 

N,N-dipropyylibutaaniamidiini (CAS 1342422-35-8);

86. 

N,N-di-isopropyylibutaaniamidiini (CAS 1315467-17-4);

87. 

N,N-dimetyyli-isobutaaniamidiini (CAS 321881-25-8);

88. 

N,N-dietyyli-isobutaaniamidiini (CAS 1342789-47-2);

89. 

N,N-dipropyyli-isobutaaniamidiini (CAS 1342700-45-1).

Huom. 1:   ”Kemiallisia aseita koskevaan yleissopimukseen kuulumattomiin valtioihin” vietävien tuotteiden osalta 1C350 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”kemiallisia seoksia”, jotka sisältävät yhtä tai useampaa 1C350.1, .3, .5, .11, .12, .13, .17, .18, .21, .22, .26, .27, .28, .31, .32, .33, .34, .35, .36, .54, .55, .56, .57, 63 ja .65 kohdassa mainittua kemikaalia ja joissa yhdenkään yksittäisen kemikaalin osuus kyseisestä seoksesta ei ole yli 10 painoprosenttia.

Huom. 2:   ”Kemiallisia aseita koskevaan yleissopimukseen kuuluviin valtioihin” vietävien tuotteiden osalta 1C350 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”kemiallisia seoksia”, jotka sisältävät yhtä tai useampaa 1C350.1, .3, .5, .11, .12, .13, .17, .18, .21, .22, .26, .27, .28, .31, .32, .33, .34, .35, .36, .54, .55, .56, .57, 63 ja .65 kohdassa mainittua kemikaalia ja joissa yhdenkään yksittäisen kemikaalin osuus kyseisestä seoksesta ei ole yli 30 painoprosenttia.

Huom. 3:   1C350 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”kemiallisia seoksia”, jotka sisältävät yhtä tai useampaa 1C350.2, .6, .7, .8, .9, .10, .14, .15, .16, .19, .20, .24, .25, .30, .37, .38, .39, .40, .41, .42, .43, .44, .45, .46, .47, .48, .49, .50, .51, .52, .53, .58, .59, .60, .61, .62, .64, .66, .67, .68, .69, .70, .71, .72, .73, .74, .75, .76, .77, .78, .79, .80, .81, .82, .83, .84, .85, .86, .87, .88 ja .89 kohdassa mainittua kemikaalia ja joissa yhdenkään yksittäisen kemikaalin osuus kyseisestä seoksesta ei ole yli 30 painoprosenttia.

Huom. 4:   1C350 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi kuluttajahyödykkeiksi määriteltyjä tuotteita, jotka on pakattu vähittäismyyntiä varten henkilökohtaiseen käyttöön tai pakattu yksityiskäyttöä varten.

1C351Seuraavat ihmisten ja eläinten patogeenit ja ”toksiinit”:

a. 

Seuraavat joko luonnossa esiintyvät, parannetut tai muunnetut virukset joko ”eristettyinä elävinä viljelminä” tai materiaalina, mukaan lukien elävä materiaali, johon on tarkoituksellisesti istutettu tällaisia viljelmiä tai joka on saastutettu niillä:

1. 

Afrikkalainen hevosrutto -virus.

2. 

Afrikkalainen sikaruttovirus;

3. 

Andes-virus;

4. 

Lintuinfluenssavirukset, jotka ovat:

a. 

Lajittelemattomia; tai

b. 

Seuraavia, EY:n direktiivin 2005/94/EY (EUVL L 10, 14.1.2006, s. 16) liitteessä I olevassa 2 osassa erittäin patogeenisiksi määriteltyjä viruksia:

1. 

A-tyypin virukset, joiden IVPI (intravenous pathogenicity index, patogeenisyysindeksi suonensisäisesti annettuna) on 6 viikkoa vanhoissa kanoissa suurempi kuin 1,2; tai

2. 

Alatyyppien H5 tai H7 lintuinfluenssavirukset, joilla on geenijaksoja, jotka koodaavat useita hemagglutiniinimolekyylin katkaisukohdalla sijaitsevia emäksisiä aminohappoja ja jotka ovat samanlaisia kuin muilla HPAI-viruksilla, mikä osoittaa, että hemagglutiniinimolekyylin voi halkaista kaikissa kudoksissa esiintyvä isäntäorganismin proteaasi;

5. 

Bluetongue-virus;

6. 

Chapare-virus;

7. 

Chikungunya-virus;

8. 

Choclo-virus;

9. 

Krimin verenvuotokuumevirus;

10. 

Ei käytössä;

11. 

Dobrava-Belgrade-virus;

12. 

Itäinen hevos-enkefaliittivirus (EEE);

13. 

Ebolavirus: kaikki Ebolavirusten sukuun kuuluvat virukset;

14. 

Suu- ja sorkkatautivirus;

15. 

Vuohirokkovirus

16. 

Guanarito-virus;

17. 

Hantaan-virus;

18. 

Hendra-virus (Equine morbillivirus);

19. 

Suid herpesvirus 1 (Pseudorabiesvirus, Aujeszkyn tauti);

20. 

Klassinen sikaruttovirus

21. 

Japanin enkefaliittivirus;

22. 

Junin-virus;

23. 

Kyasanur Forest -taudin virus;

24. 

Laguna Negra -virus;

25. 

Lassa-virus;

26. 

Louping ill -virus;

27. 

Lujo-virus;

28. 

Lumpy skin -tautivirus;

29. 

Lymfosytäärinen korionmeningiittivirus;

30. 

Machupo-virus;

31. 

Marburg-virus: kaikki Marburg-virusten sukuun kuuluvat virukset;

32. 

Apinarokkovirus;

33. 

Murray Valley -enkefaliittivirus;

34. 

Newcastlen tautivirus;

35. 

Nipah-virus;

36. 

Omsk-verenvuotokuumevirus;

37. 

Oropouche-virus;

38. 

Pienten märehtijäin rutto -virus;

39. 

Swine vesicular -tautivirus;

40. 

Powassan-virus;

41. 

Rabies-virus ja kaikki muut Lyssavirusten sukuun kuuluvat virukset;

42. 

Rift Valley -kuumevirus;

43. 

Nautaruttovirus;

44. 

Rocio-virus;

45. 

Sabia-virus;

46. 

Seoul-virus;

47. 

Lammasrokkovirus;

48. 

Sin nombre -virus;

49. 

St. Louis -enkefaliittivirus;

50. 

Sian Teschovirus

51. 

Puutiais-enkefaliittivirus (Kaukoidän alatyyppi);

52. 

Isorokkovirus;

53. 

Venezuelan hevos-enkefaliittivirus (VEE);

54. 

Suutulehdusvirus (VS-virus);

55. 

Läntinen hevos-enkefaliittivirus (WEE);

56. 

Keltakuumevirus;

57. 

Vaikeaan akuuttiin respiratoriseen oireyhtymään liittyvä koronavirus (SARS-koronavirus)

58. 

Rekonstruoitu vuoden 1918 influenssavirus;

59. 

Lähi-idän hengitystieoireyhtymän aiheuttava koronavirus (MERS-koronavirus)

b. 

Ei käytössä;

c. 

Seuraavat joko luonnossa esiintyvät, parannetut tai muunnetut bakteerit joko ”eristettyinä elävinä viljelminä” tai materiaalina, mukaan lukien elävä materiaali, johon on tarkoituksellisesti istutettu tällaisia viljelmiä tai joka on saastutettu niillä:

1. 

Bacillus anthracis;

2. 

Brucella abortus;

3. 

Brucella melitensis;

4. 

Brucella suis;

5. 

Burkholderia mallei (Pseudomonas mallei);

6. 

Burkholderia pseudomallei (Pseudomonas pseudomallei);

7. 

Chlamydia psittaci (Chlamydophila psittaci);

8. 

Clostridium argentinense (tunnettu aiemmin nimellä Clostridium botulinum Type G), botulinum-neurotoksiinia muodostavat kannat;

9. 

Clostridium baratii, botulinum-neurotoksiinia muodostavat kannat;

10. 

Clostridium botulinum;

11. 

Clostridium butyricum, botulinum-neurotoksiinia muodostavat kannat;

12. 

Clostridium perfringens epsilon -toksiinia muodostavat tyypit;

13. 

Coxiella burnetii;

14. 

Francisella tularensis;

15. 

Mycoplasma capricolum subspecies capripneumoniae (kanta F38);

16. 

Mycoplasma mycoides subspecies mycoides SC (small colony);

17. 

Rickettsia prowazekii;

18. 

Salmonella enterica alalaji enterica -bakteerin serotyyppi Typhi (Salmonella typhi);

19. 

Seroryhmiin O26, O45, O103, O104, O111, O121, O145, O157 kuuluva shigatoksiinia muodostava Escherichia coli (STEC) ja muut shigatoksiinia muodostavat seroryhmät;

Huom.:   Shigatoksiinia muodostava Escherichia coli (STEC) sisältää muun muassa enterohemorraagisen E. coli -bakteerin (EHEC), verotoksiinia muodostavan E. coli -bakteerin (VTEC) tai verosytotoksiinia muodostavan E. coli -bakteerin (VTEC).

20. 

Shigella dysenteriae;

21. 

Vibrio cholerae;

22. 

Yersina pestis;

d. 

Seuraavat ”toksiinit” ja niiden ”toksiinialayksiköt”:

1. 

Botulinus-toksiinit;

2. 

Clostridium perfringens alpha, beta 1, beta 2, epsilon ja iota -toksiinit;

3. 

Conotoksiini;

4. 

Risiini;

5. 

Saxitoksiini;

6. 

Shigatoksiinit (shigan kaltaiset toksiinit, verotoksiinit ja verosytotoksiinit)

7. 

Staphylococcus aureus -enterotoksiinit, hemolysin alpha -toksiini ja toksisen sokkioireyhtymän aiheuttava TSS-toksiini (tunnettu aiemmin nimellä Staphylococcus enterotoxin F);

8. 

Tetrodotoksiini;

9. 

Ei käytössä;

10. 

Mikrosystiinit (Cyanginosiinit);

11. 

Aflatoksiinit;

12. 

Abriini;

13. 

Koleratoksiini;

14. 

Diasetoksiskirpenoli;

15. 

T-2-toksiini;

16. 

HT-2-toksiini;

17. 

Modeksiini;

18. 

Volkensiini;

19. 

Viskumiini (Viscum Album Lectin 1);

Huom.:   1C351.d kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi valmisteen muodossa olevia botulinus-toksiineja tai conotoksiineja, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Ne ovat ihmisten sairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkevalmisteita;

2. 

Ne on pakattu lääkevalmisteina jakelua varten;

3. 

Valtion viranomainen on antanut luvan niiden markkinointiin lääkevalmisteina.

e. 

Seuraavat joko luonnossa esiintyvät, parannetut tai muunnetut sienet, jotka esiintyvät joko ”eristettyinä elävinä viljelminä” tai materiaalina, mukaan lukien elävä materiaali, johon on tarkoituksellisesti istutettu tällaisia viljelmiä tai joka on saastutettu niillä:

1. 

Coccidioides immitis;

2. 

Coccidioides posadasii.

Huom.:   1C351 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”rokotteita” tai ”immunotoksiineja”.

1C353”Geneettinen materiaali” ja ”geneettisesti muunnetut organismit” seuraavasti:

a. 

Kaikki ”geneettisesti muunnetut organismit”, jotka sisältävät jotakin seuraavista tai ”geneettinen materiaali”, joka koodaa jotakin seuraavista:

1. 

Jollekin 1C351.a tai 1C354.a kohdassa määritellylle virukselle spesifinen geeni tai spesifiset geenit;

2. 

1C351.c tai 1C354.b kohdassa määritellylle bakteerille tai 1C351.e tai 1C354.c kohdassa määritellylle sienelle spesifinen geeni tai spesifiset geenit, joka

a. 

itsessään tai transkriptio- tai transalaatiotuotteidensa kautta aiheuttaa huomattavan vaaran ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle; tai

b. 

voi ”aiheuttaa tai vahvistaa patogeenisuutta”; tai

3. 

1C351.d kohdassa määritellyt ”toksiinit” tai niiden ”toksiinialayksiköt”;

b. 

Ei käytössä.

Tekn. huom.:

1.   ”Geneettisesti muunnetut organismit” ovat organismeja, jonka nukleiinihapposekvenssejä on luotu tai muutettu tahallisella molekyylimanipuloinnilla.

2.   ”Geneettinen materiaali” sisältää muun muassa joko geneettisesti muunnettuja tai muuntamattomia taikka kokonaan tai osittain kemiallisesti syntetisoituja kromosomeja, genomeja, plasmideja, transposoneja, vektoreita ja inaktivoituja organismeja, jotka sisältävät talteenotettavia nukleiinihappofragmentteja. Geneettisen materiaalin tarkastusta varten inaktivoidusta organismista, viruksesta tai näytteestä saatua nukleiinihappoa pidetään talteenotettavana, jos materiaalin inaktivoinnilla ja valmistelulla on tarkoitus helpottaa nukleiinihappojen eristämistä, puhdistamista, monistamista, havaitsemista tai yksilöimistä tai sen tiedetään helpottavan niitä.

3.   ”Patogeenisuuden aiheuttaminen tai vahvistaminen” on määritelty siten, että nukleiinihapposekvenssin tai -sekvenssien lisääminen tai sisällyttäminen todennäköisesti mahdollistaa vastaanottajaorganismin käyttämisen tai lisää sen käyttämistä tahallisesti taudin tai kuoleman aiheuttamiseen. Tämä saattaa sisältää muun muassa seuraavien muuttamisen: virulenssi, tarttuvuus, vakaus, tartuntareitti, isäntien määrä, toistettavuus, kyky kiertää tai poistaa isännän immuniteetti, resistenssi lääketieteellisille vastatoimille tai havaittavuus.

Huom. 1:   1C353 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi seroryhmiin O26, O45, O103, O104, O111, O121, O145, O157 kuuluvan shigatoksiinia muodostavan Escherichia colin nukleiinihapposekvenssejä eikä muita shigatoksiinia muodostavia seroryhmiä, lukuun ottamatta geneettistä materiaalia, joka koodaa shigatoksiinia tai sen alayksikköjä.

Huom. 2:   1C353 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”rokotteita”.

1C354Seuraavat kasvipatogeenit:

a. 

Seuraavat joko luonnossa esiintyvät, parannetut tai muunnetut virukset joko ”eristettyinä elävinä viljelminä” tai materiaalina, mukaan lukien elävä materiaali, johon on tarkoituksellisesti istutettu tällaisia viljelmiä tai joka on saastutettu niillä:

1. 

Andien perunan latentti tymovirus;

2. 

Perunan sukkulamukulatauti;

b. 

Seuraavat joko luonnossa esiintyvät, parannetut tai muunnetut bakteerit joko ”eristettyinä elävinä viljelminä” tai materiaalina, johon on tarkoituksellisesti istutettu tällaisia viljelmiä tai joka on saastutettu niillä:

1. 

Xanthomonas albilineans;

2. 

Xanthomonas axonopodis pv. citri (Xanthomonas campestris pv. citri A) [Xanthomonas campestris pv. citri];

3. 

Xanthomonas oryzae pv. oryzae (Pseudomonas campestris pv. oryzae);

4. 

Clavibacter michiganensis subsp. sepedonicus (Corynebacterium michiganensis subsp. sepedonicum or Corynebacterium sepedonicum);

5. 

Ralstonia solanacearum, rotu 3, biovar 2;

c. 

Seuraavat joko luonnossa esiintyvät, parannetut tai muunnetut sienet joko ”eristettyinä elävinä viljelminä” tai materiaalina, johon on tarkoituksellisesti istutettu tällaisia viljelmiä tai joka on saastutettu niillä

1. 

Colletotrichum kahawae (Colletotrichum coffeanum var. virulans);

2. 

Cochliobolus miyabeanus (Helminthosporium oryzae);

3. 

Microcyclus ulei (syn. Dothidella ulei);

4. 

Puccinia graminis ssp. graminis var. graminis / Puccinia graminis ssp. graminis var. stakmanii (Puccinia graminis [syn. Puccinia graminis f. sp. tritici]);

5. 

Puccinia striiformis (syn. Puccinia glumarum);

6. 

Magnaporthe oryzae (Pyricularia oryzae);

7. 

Peronosclerospora philippinensis (Peronosclerospora sacchari);

8. 

Sclerophthora rayssiae var. zeae;

9. 

Synchytrium endobioticium;

10. 

Tilletia indica;

11. 

Thecaphora solani.

1C450Seuraavat toksiset kemikaalit ja toksisten kemikaalien lähtöaineet sekä yhtä tai useampaa niistä sisältävät ”kemialliset seokset”:

Huom.:   KATSO MYÖS 1C350, 1C351.d. KOHTA JA ASETARVIKELUETTELO.

a. 

Seuraavat toksiset kemikaalit:

1. 

Amiton: O,O-dietyyli-S-[2-(dietyyliamino)etyyli]-fosforotiolaatti (78-53-5) ja vastaavat alkyloidut tai protonoidut suolat;

2. 

PFIB: 1,1,3,3,3-pentafluoro-2-(trifluorometyyli)-1-propeeni (CAS 382-21-8);

3. 

BZ – KATSO ASETARVIKELUETTELO: 3-kinuklidinyylibentsilaatti (CAS 6581-06-2);

4. 

Fosgeeni: Karbonyylidikloridi (CAS 75-44-5);

5. 

Kloorisyanidi (CAS 506-77-4).

6. 

Kaliumsyanidi (CAS 74-90-8);

7. 

Klooripikriini: Trikloorinitrometaani (CAS 76-06-2);

Huom. 1:   Kemiallisia aseita koskevaan yleissopimukseen kuulumattomiin valtioihin vietävien tuotteiden osalta 1C450 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”kemiallisia seoksia”, jotka sisältävät yhtä tai useampaa 1C450.a.1 ja a.2 kohdassa mainittua kemikaalia ja joissa yhdenkään yksittäisen kemikaalin osuus kyseisestä seoksesta ei ole yli 1 painoprosenttia.

Huom. 2:   Kemiallisia aseita koskevaan yleissopimukseen kuuluviin valtioihin vietävien tuotteiden osalta 1C450 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”kemiallisia seoksia”, jotka sisältävät yhtä tai useampaa 1C450.a.1 ja a.2 kohdassa mainittua kemikaalia ja joissa yhdenkään yksittäisen kemikaalin osuus kyseisestä seoksesta ei ole yli 30 painoprosenttia.

Huom. 3:   1C450 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”kemiallisia seoksia”, jotka sisältävät yhtä tai useampaa 1C450.a.4, a.5, a.6 ja a.7 kohdassa mainittua kemikaalia ja joissa yhdenkään yksittäisen kemikaalin osuus kyseisestä seoksesta ei ole yli 30 painoprosenttia.

Huom. 4:   1C450 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi kuluttajahyödykkeiksi määriteltyjä tuotteita, jotka on pakattu vähittäismyyntiä varten henkilökohtaiseen käyttöön tai pakattu yksityiskäyttöä varten.

b. 

Seuraavat toksisten kemikaalien valmistusaineet:

1. 

Muut kuin asetarvikeluettelossa tai kohdassa 1C350 luetellut kemikaalit, jotka sisältävät fosforiatomin, johon on sitoutunut yksi metyyli-, etyyli-n-propyyli- tai isopropyyliryhmä, mutta ei muita hiiliatomeja;

Huom.:   1C450.b.1 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi seuraavaa: Fonofos: O-etyyli-S-fenyylifosfonotiolotionaatti (CAS 944-22-9).

2. 

N,N-dialkyyli-[metyyli-, etyyli-, n-propyyli- tai isopropyyli-] fosforamidodihalidit, muut kuin N,N-dimetyyliaminofosforyylidikloridi;

Huom.:   Katso 1C350.57 kohta N,N-dimetyyliaminofosforyylidikloridin osalta;

3. 

Dialkyyli-[metyyli-, etyyli-, n-propyyli- tai isopropyyli-]-N,N-dialkyyli-[metyyli-, etyyli-, n-propyyli- tai isopropyyli-]-fosforoamidaatit, muut kuin dietyyli-N,N-dimetyyli- fosforoamidaatti, joka määritellään kohdassa 1C350;

4. 

2-N,N-dialkyyli-[metyyli-, etyyli-, n-propyyli- tai isopropyyli-]-aminoetyylikloridit ja vastaavat protonoidut suolat, muut kuin N-N-di-isopropyyliaminoetyylikloridi tai N,N-di-isopropyyliaminoetyylikloridihydrokloridi, jotka määritellään kohdassa 1C350;

5. 

2-N,N-dialkyyli-[metyyli-, etyyli-, n-propyyli- tai isopropyyli-]-aminoetanolit ja vastaavat protonoidut suolat, muut kuin N,N-di-isopropyyliaminoetanoli (CAS 96-80-0) ja N,N-dietyyliaminoetanoli (CAS 100-37-8), jotka määritellään kohdassa 1C350;

Huom.:   1C450.b.5 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi seuraavia:

a. 

N,N-dimetyyliaminoetanoli (CAS 108-01-0) ja vastaavat protonoidut suolat;

b. 

N,N-dietyyliaminoetanolin (CAS 100-37-8) protonoidut suolat;

6. 

N,N-dialkyyli-[metyyli-, etyyli-, n-propyyli- tai isopropyyli-]-aminoetaani2-tiolit ja vastaavat protonoidut suolat, muut kuin N,N-di-isopropyyliaminoetaanitioli (CAS 5842-07-9) ja N,N-di-isopropyyliaminoetaanitiolihydrokloridi (CAS 41480-75-5), jotka määritellään kohdassa 1C350;

7. 

Etyylidietanoliamiinin (CAS 139-87-7) osalta katso 1C350 kohta;

8. 

Metyylidietanoliamiini (CAS 105-59-9).

Huom. 1:   Kemiallisia aseita koskevaan yleissopimukseen kuulumattomiin valtioihin vietävien tuotteiden osalta 1C450 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”kemiallisia seoksia”, jotka sisältävät yhtä tai useampaa 1C450.b.1., .b.2., .b.3., .b.4., .b.5. ja .b.6 kohdassa mainittua kemikaalia ja joissa yhdenkään yksittäisen kemikaalin osuus kyseisestä seoksesta ei ole yli 10 painoprosenttia.

Huom. 2:   Kemiallisia aseita koskevaan yleissopimukseen kuuluviin valtioihin vietävien tuotteiden osalta 1C450 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”kemiallisia seoksia”, jotka sisältävät yhtä tai useampaa 1C450.b.1., .b.2., .b.3., .b.4., .b.5. ja .b.6 kohdassa mainittua kemikaalia ja joissa yhdenkään yksittäisen kemikaalin osuus kyseisestä seoksesta ei ole yli 30 painoprosenttia.

Huom. 3:   1C450 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”kemiallisia seoksia”, jotka sisältävät yhtä tai useampaa 1C450.b.8 kohdassa mainittua kemikaalia ja joissa yhdenkään yksittäisen kemikaalin osuus kyseisestä seoksesta ei ole yli 30 painoprosenttia.

Huom. 4:   1C450 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi kuluttajahyödykkeiksi määriteltyjä tuotteita, jotka on pakattu vähittäismyyntiä varten henkilökohtaiseen käyttöön tai pakattu yksityiskäyttöä varten.

1DOhjelmistot

1D001”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 1B001–1B003 kohdassa määriteltyjen laitteiden ”kehittämistä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten.

1D002”Ohjelmistot” sellaisten laminaattien tai ”komposiittien””kehittämistä” varten, joilla on orgaaninen ”matriisi”, metalli”matriisi” tai hiili”matriisi”.

1D003”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sitä varten, että laitteet voivat suorittaa 1A004.c tai 1A004.d kohdassa määriteltyjen laitteiden toiminnot.

1D101”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 1B101, 1B102, 1B115, 1B117, 1B118 tai 1B119 kohdassa määriteltyjen tuotteiden toimintaa tai ylläpitoa varten.

1D103”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu analysoimaan pienennettyä havaittavuutta, kuten tutkaheijastavuutta, ultravioletti-, infrapuna- tai akustista havaittavuutta.

1D201”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu 1B201 kohdassa määriteltyjen tuotteiden ”käyttöä” varten.

1ETeknologia

1E001”Teknologia” yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti 1A002–1A005, 1A006.b, 1A007, 1B tai 1C kohdassa määriteltyjen tuotteiden tai materiaalien ”kehittämistä” tai ”tuotantoa” varten.

1E002Muu ”teknologia” seuraavasti:

a. 

”Teknologia” polybentsotiatsolien tai polybentsoksatsolien ”kehittämistä” tai ”tuotantoa” varten;

b. 

”Teknologia” vähintään yhden vinyylieetterimonomeerin sisältävien fluoro-elastomeeriyhdisteiden ”kehittämistä” tai ”tuotantoa” varten;

c. 

”Teknologia” seuraavien keraamijauheiden tai ei-”komposiittisten” keraamisten materiaalien suunnittelua tai ”tuotantoa” varten:

1. 

Keraamijauheet, joilla on kaikki seuraavista ominaisuudet:

a. 

Jokin seuraavista koostumuksista:

1. 

Yksinkertaiset tai kompleksiset zirkoniumoksidit ja kompleksiset pii- tai alumiinioksidit;

2. 

Yksinkertaiset boorinitridit (kuutiomaiset kidemuodot);

3. 

Yksinkertaiset tai kompleksiset pii- tai boorikarbidit; tai

4. 

Yksinkertaiset tai kompleksiset piinitridit;

b. 

Mikä tahansa seuraavista metallisten epäpuhtauksien kokonaismääristä (haluttuja lisäaineita lukuun ottamatta):

1. 

Alle 1 000  ppm yksinkertaisten oksidien tai karbidien osalta; tai

2. 

Alle 5 000  ppm kompleksisten yhdisteiden tai yksinkertaisten nitridien osalta; ja

c. 

Ne ovat jotakin seuraavista:

1. 

Zirkoniumoksidi (CAS 1314-23-4), jonka keskimääräinen hiukkaskoko on enintään 1 μm ja jonka hiukkasista enintään 10 % on suurempia kuin 5 μm; tai

2. 

Muut keraamijauheet, joiden keskimääräinen hiukkaskoko on enintään 5 μm ja joiden hiukkasista enintään 10 % on suurempia kuin 10 μm;

2. 

Keraamiset ei-”komposiitti”materiaalit, jotka koostuvat 1E002.c.1 kohdassa määritellyistä materiaaleista;

Huom.:   1E002.c.2 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”teknologiaa” hioma-aineita varten.

d. 

Ei käytössä;

e. 

”Teknologia” 1C001 kohdassa määriteltyjen materiaalien installointia, ylläpitoa tai korjausta varten;

f. 

”Teknologia” 1A002 tai 1C007.c kohdassa määriteltyjen ”komposiitti”rakenteiden, -laminaattien tai -materiaalien korjausta varten;

Huom.:   1E002.f kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi siviililentokoneiden rakenteiden korjaamiseen tarvittavaa ”teknologiaa”, jossa käytetään hiili”kuitu- tai -säiemateriaaleja” ja epoksihartseja, jotka sisältyvät lentokonevalmistajan käsikirjoihin.

g. 

”Kirjastot”, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sitä varten, että laitteet voivat suorittaa 1A004.c tai 1A004.d kohdassa määriteltyjen laitteiden toiminnot.

1E101”Teknologia” yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti 1A102, 1B001, 1B101, 1B102, 1B115–1B119, 1C001, 1C101, 1C107, 1C111–1C118, 1D101 tai 1D103 kohdassa määriteltyjen tuotteiden ”käyttöä” varten.

1E102”Teknologia” yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti 1D001, 1D101 tai 1D103 kohdassa määriteltyjen ”ohjelmistojen””kehittämistä” varten.

1E103”Teknologia”, jonka avulla säädetään lämpötilaa, painetta tai kaasukoostumusta auto- tai hydroklaaveissa silloin kun niitä käytetään ”komposiittien” tai osittain käsiteltyjen ”komposiittien””valmistukseen”.

1E104”Teknologia” pyrolyysimenetelmällä muodostuvien aineiden ”valmistamiseksi” muotille, telineelle tai muulle substraatille välituotekaasuista, jotka hajoavat 1 573 –3 173 K (1 300 –2 900 C) asteen lämpötilassa ja 130 Pa–20 kPa:n paineessa.

Huom.:   1E104 kohta sisältää ”teknologian” väliainekaasujen seostamiseksi, virtausnopeudet ja prosessiohjauksen ajoitukset sekä parametrit.

1E201”Teknologia” yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti 1A002, 1A007, 1A202, 1A225–1A227, 1B201, 1B225–1B234, 1C002.b.3 tai.b.4, 1C010.b, 1C202, 1C210, 1C216, 1C225–1C241 tai 1D201 kohdassa määriteltyjen tuotteiden ”käyttöä” varten.

1E202”Teknologia” yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti 1A007, 1A202 tai 1A225–1A227 kohdassa määriteltyjen tuotteiden ”kehittämistä” tai ”tuotantoa” varten.

1E203”Teknologia” yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti 1D201 kohdassa määriteltyjen ”ohjelmistojen””kehittämistä” varten.

RYHMÄ 2 – MATERIAALIN KÄSITTELY

2AJärjestelmät, laitteet ja komponentit

Huom.:   Hiljaiset laakerit: katso asetarvikeluettelo.

2A001Seuraavat kitkaa vähentävät laakerit, laakerointijärjestelmät ja komponentit:

Huom.:   KATSO MYÖS 2A101.

a. 

Kuulalaakerit tai massiivirullalaakerit, joiden kaikki valmistajan määrittelemät toleranssit ovat ISO 492-standardin toleranssiluokan 4 tai 2 (tai vastaavien kansallisten standardien) mukaiset tai niitä paremmat ja joiden ”renkaat” ja ”pyörivät osat” on valmistettu monelmetallista tai berylliumista;

Huom.:   2A001.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi kartiorullalaakereita.

Tekn. huom.

1.   ”Rengas” – radiaalirullalaakerin renkaan muotoinen osa, johon sisältyy yksi tai useampia vierintäuria (ISO 5593:1997).

2.   ”Pyörivä osa” – kuula tai rulla, joka pyörii vierintäurien välissä (ISO 5593:1997).

b. 

Ei käytössä;

c. 

Aktiiviset magneettilaakerijärjestelmät, jotka käyttävät jotakin seuraavista, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

1. 

Materiaaleja, joiden vuontiheys on 2,0 T tai enemmän ja myötöraja suurempi kuin 414 MPa;

2. 

Täyssähkömagneettisia kolmiulotteisia yksinapaisia esimagnetointikonstruktioita toimimoottoreita varten; tai

3. 

Korkeita lämpötiloja (450 K (177 °C) tai enemmän) kestäviä asentoantureita.

2A101Muut kuin 2A001 kohdassa määritellyt pallomaiset kuulalaakerit, joiden kaikki määritellyt toleranssit ovat ISO 492-standardin toleranssiluokan 2 (tai ANSI/ABMA Std 20:n toleranssiluokan ABEC-9 tai muiden kansallisten standardien) mukaiset tai niitä paremmat ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Sisärenkaan sisähalkaisija 12–50 mm;

b. 

Ulkorenkaan ulkohalkaisija 25–100 mm; ja

c. 

Leveys 10–20 mm.

2A225Seuraavat nestemäisiä aktinidimetalleja kestävistä aineista tehdyt upokkaat:

a. 

Upokkaat, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Vetoisuus 150 cm38 000  cm3; ja

2. 

Valmistus- tai pinnoitusaineena jokin seuraavista materiaaleista tai seuraavien materiaalien yhdistelmästä (epäpuhtaustaso enintään 2 painoprosenttia):

a. 

Kalsiumfluoridi (CaF2);

b. 

Kalsiumsirkonaatti (metasirkonaatti) (CaZrO3);

c. 

Keriumsulfidi (Ce2S3);

d. 

Erbiumoksidi (erbia) (Er2O3);

e. 

Hafniumoksidi (hafnia) (HfO2);

f. 

Magnesiumoksidi (MgO);

g. 

Typetetty niobi-titaani-volframiseos (noin 50 % Nb, 30 % Ti, 20 % W);

h. 

Yttriumoksidi (yttria) (Y2O3); tai

i. 

Zirkoniumoksidi (zirkonia) (ZrO2);

b. 

Upokkaat, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Vetoisuus 50 cm32 000  cm3; ja

2. 

Valmistus- tai vuorausaineena tantaali, jonka pitoisuus on vähintään 99,9 painoprosenttia;

c. 

Upokkaat, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Vetoisuus 50 cm32 000  cm3;

2. 

Valmistus- tai vuorausaineena tantaali, jonka pitoisuus on vähintään 98 painoprosenttia; ja

3. 

Pinnoitettu tantaalikarbidilla, -nitridillä tai -boridilla tai jollakin näiden yhdisteellä.

2A226Venttiilit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

”Nimelliskoko” vähintään 5 mm;

b. 

Paljetiiviste; ja

c. 

Kokonaisuudessaan valmistus- tai vuorausaineena alumiini, alumiiniseos, nikkeli tai nikkeliseos, jonka sisältää enemmän kuin 60 painoprosenttia nikkeliä.

Tekn. huom.

Niiden venttiilien osalta, joiden sisäänmenon ja ulostulon halkaisijat ovat erilaiset, kohdassa 2A226 ’nimelliskoolla’ tarkoitetaan pienintä halkaisijaa.

2BTestaus-, tarkastus- ja tuotantolaitteet

Tekn. huom.

1.   Ääriviiva-akselien kokonaismäärään ei lasketa yhdensuuntaisia ääriviivasivuakseleita, (esim. vaakakaraisen avarruskoneen w-akselia, tai pyörivää sivuakselia, jonka keskilinja on samansuuntainen pyörivän pääakselin kanssa). Pyörivien akselien ei tarvitse pyörähtää yli 360:tä astetta. Pyörivää akselia voi käyttää lineaarinen laite (esim. ruuvi tai hammastanko).

2.   Sovellettaessa 2 B kohtaa niiden akseleiden määrä, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ”ääriviivaohjauksessa”, on niiden akseleiden määrä, joita pitkin tai joiden ympäri suoritetaan työkappaleen prosessoinnin aikana samanaikaisia ja toisiinsa liittyviä työkappaleen ja työkalun välisiä liikkeitä. Tähän eivät sisälly muut akselit, joita pitkin tai joiden ympäri suoritetaan muita suhteellisia liikkeitä koneen sisällä, kuten:

a. 

Hiomakoneiden laikan pyöristinjärjestelmät;

b. 

Yhdensuuntaiset pyörivät akselit, jotka on suunniteltu erillisten työkappaleiden asentamiseen;

c. 

Kollineaariset pyörivät akselit, jotka on suunniteltu saman työkappaleen käsittelyyn pitelemällä sitä puristuksissa eri puolilta.

3.   Akselien nimeämisen tulee olla ISO 841:2001 standardin (Industrial automation systems and integration – Numerical control of machines – Coordinate system and motion nomenclature) mukainen.

4.   Sovellettaessa 2B001–2B009 kohtaa ”kieppikara” katsotaan pyöriväksi akseliksi.

5.   ”Taattua ’yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuutta’” voidaan käyttää kunkin työstökonemallin osalta vaihtoehtona yksittäisten koneiden testaukselle, ja se määritetään seuraavasti:

a. 

Valitse viisi arvioitavan mallin konetta;

b. 

Mittaa lineaarisen akselin toistettavuus (R↑,R↓) ISO-standardin 230-2:2014 mukaisesti ja arvioi ”yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuus” kunkin viiden koneen kunkin akselin osalta;

c. 

Määritä ”yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuuden” arvojen aritmeettinen keskiarvo kunkin viiden koneen kunkin akselin osalta. Näistä ”yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuuden” (
image ) arvojen aritmeettisista keskiarvoista tulee mallin kunkin akselin taattu arvo (
image ,
image , …);

d. 

Koska 2 ryhmää koskevassa luettelossa viitataan jokaiseen lineaariseen akseliin,” taattuja””yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuuden” arvoja on oltava yhtä monta kuin lineaarisia akseleita;

e. 

Jos sellaisen työstökonemallin, jota ei ole määritelty 2B001.a–2B001.c kohdassa, jonkin akselin ”taattu””yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuus” on enintään yhtä suuri kuin kunkin työstökonemallin täsmennetty ”yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuus” plus 0,7 μm, rakentajan olisi vahvistettava tarkkuustaso kerran 18 kuukaudessa.

6.   Sovellettaessa 2B001.a–2B001.c kohtia työstökoneiden ”yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuuden” mittausepävarmuutta, sellaisena kuin se on määriteltynä ISO-standardissa 230-2:2014 tai vastaavissa kansallisissa standardeissa, ei oteta huomioon.

7.   Sovellettaessa 2B001.a.–2B001.c. kohtia akselien mittaus on tehtävä ISO-standardin 230-2:2014 kohdassa 5.3.2 määriteltyjen testausmenettelyiden mukaisesti. Yli 2 metrin pituisille akseleille on tehtävä testit yli 2 metrin segmenteissä. Yli 4 metrin pituiset akselit edellyttävät useita testejä (esim. kaksi testiä yli 4 m:n ja enintään 8 m:n pituisille akseleille, kolme testiä yli 8 m:n ja enintään 12 m:n pituisille akseleille, ja kunkin testin on katettava yli 2 m:n segmentti ja ne on jaettava tasaisin välein akselin pituudelle. Testisegmentit on jaettava tasaisesti koko akselin pituudelle, ja liiallinen pituus on jaettava tasaisesti testisegmentin alku-, keski- ja loppuosassa. Kaikkien testisegmenttien pienin ”yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuuden” arvo on ilmoitettava.

2B001Seuraavat työstökoneet ja niiden yhdistelmät, jotka on tarkoitettu työstämään (tai leikkaamaan) metalleja, keraamisia aineita tai ”komposiitteja” ja jotka valmistajan teknisten eritelmien mukaan voidaan varustaa ”numeerisella ohjauksella”:

Huom.:   KATSO MYÖS 2B201 KOHTA.

Huom. 1:   2B001 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi erikoistyöstökoneita, joiden käyttö on rajattu hammaspyörien valmistukseen. Tällaisten koneiden osalta katso 2B003.

Huom. 2:   2B001 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi erikoistyöstökoneita, joiden käyttö on rajattu joidenkin seuraavien tuotteiden valmistukseen:

a. 

Kampiakselit tai nokka-akselit;

b. 

Työkalut tai leikkuuterät;

c. 

Puristimen syöttöruuvi;

d. 

Kaiverretut tai viisteiseksi hiotut korujen osat; tai

e. 

Hammasproteesit.

Huom. 3:   Työstökone, jolla on ainakin kaksi kaikkiaan kolmesta sorvaamista, jyrsintää ja hiontaa koskevasta ominaisuudesta (esim. sorvaamiskone, jossa on jyrsintäominaisuus), on arvioitava kunkin sovellettavan kohdan 2B001a, b tai c osalta.

Huom. 4:   Työstökone, jolla on jokin täydentävä työstöominaisuus sorvaamista, jyrsintää ja hiontaa koskevan ominaisuuden lisäksi, on arvioitava kunkin sovellettavan kohdan 2B001a, b tai c osalta.

Huom.:   Optisten viimeistelytyöstökoneiden osalta katso 2B002.

a. 

Sorvaamista varten tarkoitetut työstökoneet, joissa on kaksi tai useampia akseleita, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ”ääriviivaohjauksessa” ja joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1. 

”Yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuus” on 0,9 μm tai pienempi (parempi) yhden tai useamman lineaarisen akselin suuntaan ja liikepituus on alle 1,0 m; tai

2. 

”Yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuus” on 1,1 μm tai pienempi (parempi) yhden tai useamman lineaarisen akselin suuntaan ja liikepituus on vähintään 1,0 m;

Huom. 1:   2B001.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi kontaktilinssien valmistusta varten suunniteltuja sorveja, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Koneohjain on rajoitettu käyttämään silmätautioppiin perustuvaa ohjelmistoa tuotteen määrittelyyn kuuluvaa tietojen syöttämistä varten; ja

b. 

Niissä ei ole imua.

Huom. 2:   2B001.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi kankien työstökoneita (Swissturn), jotka on rajoitettu työstämään vain läpi työnnettävää kankea, jos kangen enimmäishalkaisija on enintään 42 mm ja istukoiden kiinnittäminen ei ole mahdollista. Koneilla voi olla poraus- tai sorvausominaisuuksia työstämään osia, joiden halkaisija on alle 42 mm.

b. 

Jyrsintää varten tarkoitetut työstökoneet, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Kolme lineaarista ja yksi pyörivä akseli, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ”ääriviivaohjauksessa” ja joilla on jokin seuraavista:

a. 

”Yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuus” on 0,9 μm tai pienempi (parempi) yhden tai useamman lineaarisen akselin suuntaan ja liikepituus on alle 1,0 m; tai

b. 

”Yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuus” on 1,1 μm tai pienempi (parempi) yhden tai useamman lineaarisen akselin suuntaan ja liikepituus on vähintään 1,0 m;

2. 

Viisi tai useampia akseleita, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ”ääriviivaohjauksessa” ja joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a. 

”Yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuus” on 0,9 μm tai pienempi (parempi) yhden tai useamman lineaarisen akselin suuntaan ja liikepituus on alle 1,0 m;

b. 

”Yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuus” on 1,4 μm tai pienempi (parempi) yhden tai useamman lineaarisen akselin suuntaan ja liikepituus on vähintään 1 m mutta alle 4 m; tai

c. 

”Yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuus” on 6,0 μm tai pienempi (parempi) yhden tai useamman lineaarisen akselin suuntaan ja liikepituus on vähintään 4 m;

3. 

Tarkkuusporakoneiden ”yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuus” on 1,1 μm tai pienempi (parempi) yhden tai useamman lineaarisen akselin suuntaan; tai

4. 

Nokkateräkoneet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Karan ”poikkeaman” ja ”aksiaalisiirtymän” kokonaislukema on vähemmän (parempi) kuin 0,0004 mm TIR; ja

b. 

Luistinliikkeen kulmapoikkeaman (kiertymä pysty-, poikittais- ja pituusakselin ympäri) kokonaislukema on 300 mm:n matkalla vähemmän (parempi) kuin 2 kaarisekuntia TIR;

c. 

Hiontaa varten tarkoitetut työstökoneet, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Niillä on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

”Yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuus” on 1,1 μm tai pienempi (parempi) yhden tai useamman lineaarisen akselin suuntaan; ja

b. 

Kolme tai neljä akselia, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ”ääriviivaohjauksessa”; tai

2. 

Viisi tai useampia akseleita, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ”ääriviivaohjauksessa” ja joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a. 

”Yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuus” on 1,1 μm tai pienempi (parempi) yhden tai useamman lineaarisen akselin suuntaan ja liikepituus on alle 1 m;

b. 

”Yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuus” on 1,4 μm tai pienempi (parempi) yhden tai useamman lineaarisen akselin suuntaan ja liikepituus on vähintään 1 m mutta alle 4 m; tai

c. 

”Yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuus” on 6,0 μm tai pienempi (parempi) yhden tai useamman lineaarisen akselin suuntaan ja liikepituus on vähintään 4 m;

Huom.:   2B001.c kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi seuraavia hiomakoneita:

a. 

Ulkopuoliset, sisäpuoliset tai ulko-sisäpuoliset pyöröhiomakoneet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Kone on rajoitettu vain pyöröhiontaan; ja

2. 

Hiomakoneen työkappaleen maksimikoko on ulkohalkaisijaltaan tai pituudeltaan 150 mm.

b. 

Koneet, jotka on erityisesti suunniteltu mallinehiomakoneeksi, joilla ei ole z-akselia eikä w-akselia ja joiden ”yhdensuuntaisen asemoinnin toistettavuus” on pienempi (parempi) kuin 1,1 μm.

c. 

Pintahiomakoneet.

d. 

Langattomat kipinätyöstökoneet (EDM), joilla on kaksi tai useampia pyöriviä akseleita, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ”ääriviivaohjauksessa”;

e. 

Metallin, keraamisten aineiden tai ”komposiittien” työstämiseen tarkoitetut koneet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Ne käyttävät materiaalin työstämiseen jotakin seuraavista keinoista:

a. 

Vesi- tai muuta nestesuihku, mukaan lukien ne, jotka käyttävät hiomalisäaineita;

b. 

Elektronisuihku; tai

c. 

”Laser”säde; ja

2. 

Niissä on vähintään kaksi pyörivää akselia, ja niillä on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Niitä voidaan samanaikaisesti koordinoida ”ääriviivaohjauksessa”; ja

b. 

Asemointi”tarkkuus” on vähemmän (parempi) kuin 0,003 astetta;

f. 

Syväreikäporauskoneet ja sorvit, jotka on muunnettu sopiviksi syväreikäporaukseen ja joilla maksimiporaussyvyys on yli 5 m.

2B002Numeerisesti ohjatut optiset viimeistelytyöstökoneet, jotka on varustettu valikoivaa materiaalin työstämistä varten tuottamaan ei-pallomaisia optisia pintoja ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Muodon viimeistely alle (paremmaksi kuin) 1,0 μm:iin;

b. 

Karheuden viimeistely alle (paremmaksi kuin) 100 nm rms:iin.

c. 

Neljä tai useampia akseleita, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ”ääriviivaohjauksessa”; ja

d. 

Ne käyttävät jotain seuraavista prosesseista:

1. 

Magnetoreologinen viimeistely (”MRF”);

2. 

Elektroreologinen viimeistely (”ERF”);

3. 

”Suurenerginen hiukkassuihkuviimeistely”;

4. 

”Viimeistely ilmatäytteisellä kalvotyökalulla”; tai

5. 

”Nestesuihkuviimeistely”.

Tekn. huom.

Sovellettaessa 2B002 kohtaa:

1.   ”MRF” on materiaalin poistoprosessi, jossa käytetään hiovaa magneettista nestettä, jonka viskositeetti muuttuu magneettikentässä.

2.   ”ERF” on poistoprosessi, jossa käytetään hiovaa nestettä, jonka viskositeettia ohjataan sähkökentällä.

3.   ”Suurenergisessä hiukkassuihkuviimeistelyssä” käytetään reaktiivisia atomiplasmoja (RAP) tai ionisuihkuja materiaalin poistamiseksi valikoivasti.

4.   ”Viimeistely ilmatäytteisellä kalvotyökalulla” on prosessi, jossa paineistettu kalvo on pienaluekontaktissa työstettävään kappaleeseen.

5.   ”Nestesuihkuviimeistelyssä” käytetään nestesuihkua materiaalin työstöön.

2B003”Numeerisesti ohjatut” työstökoneet, jotka on erityisesti suunniteltu höyläämään, viimeistelemään, hiomaan tai hoonaamaan karkaistuja (Rc = 40 tai yli) lieriöhammaspyöriä, ruuvipyöriä tai kaksoisruuvipyöriä ja joilla on kaikki seuraavat:

a. 

Niiden jakohalkaisija on yli 1 250  mm;

b. 

Niiden hampaan leveys on vähintään 15 % jakohalkaisijasta; ja

c. 

Ne on koneistettu AGMA 14:n laatuisiksi tai paremmiksi (vastaa ISO-standardin 1328 luokkaa 3).

2B004Seuraavat kuuma”isostaattiset puristimet”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit ja lisälaitteet:

Huom.:   KATSO MYÖS 2B104 ja 2B204 KOHTA.

a. 

Suljetussa tilassaan säädettävä lämpötila, ja kammiotilan sisähalkaisija on 406 mm tai enemmän; ja

b. 

Niillä on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Maksimityöpaine on yli 207 MPa;

2. 

Säädettävä lämpötila on yli 1 773 K (1 500  °C); tai

3. 

Niissä on edellytykset hiilivetykyllästykseen ja syntyvien kaasumaisten hajoamistuotteiden poistoon.

Tekn. huom.

Kammion sisähalkaisija tarkoittaa sen tilan kokoa, jossa sekä työlämpötila että työpaine saavutetaan, eikä siihen sisällytetä kiinnittimiä. Tämä mitta on pienempi seuraavista: painekammion sisähalkaisija tai eristetyn kuumakammion sisähalkaisija, riippuen siitä kumpi kammioista on toisen sisällä.

Huom.:   Erityisesti suunnitellut suulakkeet, muotit ja laitteet: katso 1B003 ja 9B009 kohta sekä asetarvikeluettelo.

2B005Seuraavat erityisesti suunnitellut laitteet pinnoitusta, prosessointia ja pinnoitteen laadun prosessin aikaista ohjausta varten, joilla aikaansaadaan epäorgaanisia pinnoitteita tai pintamodifikaatioita sarakkeessa 2 määritetyille substraateille käyttäen prosesseja, jotka on kuvattu 2E003.f kohdan jäljessä olevan taulukon sarakkeessa 1, sekä näitä laitteita varten erityisesti suunnitellut automaattiset kuljetus-, sijoitus-, käsittely- ja ohjauskomponentit:

a. 

Kemiallista kaasufaasipinnoitusta (CVD) varten tarkoitetut tuotantolaitteet, joilla on seuraavat ominaisuudet:

Huom.:   KATSO MYÖS 2B105 KOHTA.

1. 

Prosessi, joka on muunnettu jotakin seuraavaa varten:

a. 

Syke-CVD (pulsating CVD);

b. 

Säädeltävä ydintymislämpöhajoaminen (CNTD); tai

c. 

Plasma-CVD; ja

2. 

Niillä on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a. 

Sisältävät pyörivät tyhjiötiivisteet (enintään 0,01 Pa); tai

b. 

Sisältävät prosessin aikaisen kerrospaksuuden säädön;

b. 

Ioni-istutustuotantolaitteet, joiden ionisuihkun virta on vähintään 5 mA;

c. 

Elektronisuihkun avulla tapahtuvaa fysikaalista kaasufaasipinnoitusta (EB-PVD) varten tarkoitetut tuotantolaitteet, joihin sisältyvien tehojärjestelmien nimellisteho on yli 80 kW ja joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Nestelähteen pinnan ”laser”säätöjärjestelmä, joka ohjaa tarkasti tankojen syöttönopeutta; tai

2. 

Tietokoneohjattu nopeuden seuranta, jolla ohjataan kahta tai useampaa elementtiä sisältävän pinnoitteen pinnoitusnopeutta ja joka perustuu höyryvirrassa olevien ionisoitujen atomien fotoluminesenssiin;

d. 

Plasmaruiskutustuotantolaitteet, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Toimivat säädettävässä alennetussa paineessa (enintään 10 kPa, mitattuna 300 mm:n sisältä suuttimen ulostulon yläpuolelta) tyhjiökammiossa, joka ennen suihkutusprosessia voidaan tyhjentää 0,01 Pa:iin asti; tai

2. 

Sisältävät prosessin aikaisen kerrospaksuuden säädön;

e. 

Sputterointituotantolaitteet, jotka kykenevät vähintään 0,1 mA/mm2 virtatiheyteen, kun pinnoitusnopeus on vähintään 15 μm tunnissa;

f. 

Katodikaaripinnoitustuotantolaitteet, jotka sisältävät sähkömagneeteista koostuvan hilan kaaren pisteen ohjaamiseksi katodilla;

g. 

Ionipinnoitustuotantolaitteet, jotka kykenevät jonkin seuraavan prosessin aikaiseen mittaukseen:

1. 

Kerrospaksuuden mittaus substraatin päältä ja pinnoitusnopeuden säätö; tai

2. 

Optisten ominaisuuksien mittaus.

Huom.:   2B005 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi leikkaus- tai työstötyökaluja varten erityisesti suunniteltuja kaasufaasipinnoitus-, katodikaari-, sputterointipinnoitus-, ionipäällystys- tai ioni-istutuslaitteita.

2B006Seuraavat dimensioiden tarkastus- ja mittausjärjestelmät, -laitteet, aseman takaisinkytkentäyksiköt ja ”elektroniset kokoonpanot”:

a. 

Tietokoneohjatut tai ”numeerisesti ohjatut” koordinaattimittauskoneet (KMK), joiden kolmen dimension (tilavuuden) pituuden mittauksen suurin sallittu virhe (E0,MPE) koneen toiminta-alueen missä tahansa kohdassa (akselien pituuden puitteissa) on (1,7 + L/1 000) μm tai pienempi (parempi) (L on mitattu pituus millimetreinä) ISO-standardin 10360-2:2009 mukaisesti;

Tekn. huom.

Valmistajan määrittelemän koordinaattimittauskoneen tarkimman konfiguraation E0,MPE:tä (esim. parhaat seuraavista: mittapää, mittakärjen pituus, liikeparametrit, ympäristöolosuhteet) ja ”kaikkien kompensaatioiden ollessa käytettävissä” on verrattava 1,7 + L/1 000 μm:n raja-arvoon.

Huom.:   KATSO MYÖS 2B206 KOHTA.

b. 

Seuraavat lineaarisen siirtymän mittausinstrumentit tai -järjestelmät, lineaariset aseman takaisinkytkentäyksiköt ja ”elektroniset kokoonpanot”:

Huom.:   Interferometri- ja optisen koodauksen mittausjärjestelmät, jotka sisältävät ”laserin”, määritetään vain 2B006.b.3 ja 2B206.c kohdassa.

1. 

”Kosketuksettomat mittausjärjestelmät”, joiden ”resoluutio” on 0,2 μm tai vähemmän (parempi) 0–0,2 mm:n ”mittausalueella”;

Tekn. huom.

Sovellettaessa 2B006.b.1 kohtaa:

1.   ”kosketuksettomat mittausjärjestelmät” on suunniteltu mittaamaan etäisyyttä mittapään ja mitattavan kohteen välillä yhdellä vektorilla, kun mittapää tai mitattu kohde on liikkeessä.

2.   ’mittausalueella’ tarkoitetaan vähimmäis- ja enimmäistyöskentelyetäisyyden välistä etäisyyttä.

2. 

Lineaariset aseman takaisinkytkentäyksiköt, jotka on erityisesti suunniteltu työstökoneisiin ja joiden kokonais”tarkkuus” on vähemmän (parempi) kuin (800 + (600 × L/1 000)) nm (L on tehollinen pituus mm:inä);

3. 

Mittausjärjestelmät, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Sisältävät ”laserin”;

b. 

”Resoluutio” on 0,200 nm tai vähemmän (parempi) koko mittausalueella; ja

c. 

Kykenevät saavuttamaan ”mittauksen epävarmuuden”, joka on (1,6 + L/2 000) nm tai vähemmän (parempi) (L on mitattu pituus millimetreinä) missä tahansa mittausalueella, kompensoituna ilman taitekertoimen osalta ja mitattuna 30 sekunnin ajan 20±0,01 °C:n lämpötilassa; tai

4. 

”Elektroniset kokoonpanot”, jotka on erityisesti suunniteltu mahdollistamaan takaisinkytkentäkyky 2B006.b.3 kohdassa määritellyissä järjestelmissä;

c. 

Pyörähdysaseman takaisinkytkentäyksiköt, jotka on erityisesti suunniteltu työstökoneisiin tai kulmasiirtymän mittausinstrumentteihin ja joiden kiertymiskulman ”tarkkuus” on 0,9 kaarisekuntia tai vähemmän (parempi);

Huom.:   2B006.c kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi optisia instrumentteja, kuten autokollimaattoreita, jotka käyttävät kollimoitua valoa (esimerkiksi ”laser”valoa) peilin kulmasiirtymän ilmaisemiseen.

d. 

Laitteet, joilla mitataan pinnan epätasaisuutta (myös pintavikoja) mittaamalla optista sirontaa ja joiden herkkyys on 0,5 nm tai vähemmän (parempi).

Huom.:   2B006 kohta sisältää muut kuin 2B001 kohdassa määritellyt työstökoneet, joita voidaan käyttää mittauskoneina, jos niiden ominaisuudet täyttävät tai ylittävät mittauskoneille määritellyt kriteerit.

2B007”Robotit” ja niitä varten erityisesti suunnitellut ohjausyksiköt ja ”päätetyövälineet”:

Huom.:   KATSO MYÖS 2B207 KOHTA.

a. 

Ei käytössä;

b. 

On erityisesti suunniteltu vastaamaan kansallisia turvallisuusstandardeja, joita sovelletaan potentiaalisesti räjähtävien sotatarvikkeiden ympäristössä;

Huom.:   2B007.b kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”robotteja”, jotka on erityisesti suunniteltu ruiskumaalauskaappeja varten.

c. 

On erityisesti suunniteltu tai mitoitettu kestämään säteilyä jonka kokonaissäteilymäärä on enemmän kuin 5 × 103 Gy (pii) ilman, että toimivuus huononee; tai

Tekn. huom.

Termillä Gy (pii) tarkoitetaan jouleina kilogrammaa kohti ilmaistua energiaa, jonka suojaamaton piinäyte imee itseensä altistuessaan ionisoivalle säteilylle.

d. 

On erityisesti suunniteltu toimimaan yli 30 000  m:n korkeuksissa.

2B008Seuraavat ”yhdistelmäpyöröpöydät” ja ”kieppikarat”, jotka on erityisesti suunniteltu työstökoneisiin:

a. 

Ei käytössä;

b. 

Ei käytössä;

c. 

”Yhdistelmäpyöröpöydät”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Ne on suunniteltu työstökoneisiin sorvaamista, jyrsintää tai hiontaa varten; ja

2. 

Niissä on kaksi pyörivää akselia, jotka on suunniteltu koordinoitavaksi samanaikaisesti ”ääriviivaohjauksessa”;

Tekn. huom.:

”Yhdistelmäpyöröpöytä” on pöytä, jolla työkappaletta voidaan pyörittää tai kallistaa kahden ei-yhdensuuntaisen akselin suhteen.

d. 

”Kieppikarat”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Ne on suunniteltu työstökoneisiin sorvaamista, jyrsintää tai hiontaa varten; ja

2. 

Ne on suunniteltu koordinoitavaksi samanaikaisesti ”ääriviivaohjauksessa”.

2B009Dreijaussorvit ja painesorvit, jotka valmistajan teknisen eritelmän mukaan voidaan varustaa ”numeerisella ohjaus”yksiköillä tai tietokoneohjauksella ja joilla on seuraavat ominaisuudet:

Huom.:   KATSO MYÖS 2B109 JA 2B209 KOHTA.

a. 

Kolme tai useampia akseleita, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ”ääriviivaohjauksessa”; ja

b. 

Niiden valssausvoima on suurempi kuin 60 kN.

Tekn. huom.

Sovellettaessa 2B009 kohtaa koneet, joissa yhdistyvät dreijaus- ja painesorvauksen toiminnot, katsotaan painesorveiksi.

2B104Muut kuin 2B004 kohdassa määritellyt ”isostaattiset puristimet”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

Huom.:   KATSO MYÖS 2B204 KOHTA.

a. 

Suurin toimintapaine on vähintään 69 MPa;

b. 

Ne on suunniteltu saavuttamaan ja säilyttämään vähintään 873 K:n (600 °C:n) kontrolloitu lämpötila; ja

c. 

Niiden kammion sisähalkaisija on vähintään 254 mm.

2B105Muut kuin 2B005.a kohdassa määritellyt uunit kemiallista kaasufaasipinnoitusta (CVD) varten, jotka on suunniteltu tai muunnettu hiili-hiilikomposiittien tiivistämiseen.

2B109Muut kuin 2B009 kohdassa määritellyt painesorvit, joita voidaan käyttää ”ohjusten” työntövoimakomponenttien ja -laitteiden (kuten moottorikoppien tai vaiheiden välisten laitteiden) ”tuottamiseen” ja niitä varten erityisesti suunnitellut seuraavat komponentit:

Huom.:   KATSO MYÖS 2B209 KOHTA.

a. 

Painesorvit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Ne on varustettu tai ne voidaan valmistajan teknisten spesifikaatioiden mukaan varustaa ”numeerisilla ohjaus”yksiköillä tai tietokoneohjauksella; ja

2. 

Niissä on useampi kuin kaksi akselia, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ”ääriviivaohjauksessa”.

b. 

2B009 tai 2B109.a kohdassa määritettyjä painesorveja varten erityisesti suunnitellut komponentit.

Tekn. huom.

Sovellettaessa 2B109 kohtaa koneita, joissa yhdistyvät dreijaus- ja painesorvauksen toiminnot, pidetään painesorveina.

2B116Seuraavat tärinäntestausjärjestelmät sekä laitteet ja komponentit niitä varten:

a. 

Tärinäntestausjärjestelmät, joissa käytetään takaisinkytkentä- tai suljetun silmukan tekniikkaa ja joissa on digitaalinen ohjain ja jotka kykenevät tärisyttämään koejärjestelmää vähintään 10 g:n rms kiihdytysarvolla 20 Hz–2 kHz:n taajuusalueella ja tuottamaan samalla vähintään 50 kN:n voimia ”paljaalla alustalla” mitattuna;

b. 

Digitaaliset ohjaimet, joissa on erityisesti suunnitellut tärinäntestausohjelmistot, joiden ”tosiaikainen ohjauskaistanleveys” on suurempi kuin 5 kHz ja jotka on suunniteltu 2B116.a kohdassa mainittujen tärinäntestausjärjestelmien käyttöä varten;

Tekn. huom.

2B116.b kohdassa ’tosiaikaisella ohjauskaistanleveydellä’ tarkoitetaan suurinta nopeutta, jolla ohjain pystyy suorittamaan näytteenoton, tiedonkäsittelyn ja ohjaussignaalien lähettämisen täysiä kierroksia.

c. 

Täristimet (täristinyksiköt), vahvistimien kanssa tai ilman, jotka kykenevät tuottamaan vähintään 50 kN:n tärinävoiman ”paljaalla alustalla” mitattuna ja joita voidaan käyttää 2B116.a kohdassa mainituissa tärinäntestausjärjestelmissä;

d. 

Koekappaleen kannatinrakenteet ja elektroniset yksiköt, jotka on suunniteltu yhdistämään useita erillisiä täristinyksiköitä järjestelmäksi, joka kykenee tuottamaan vähintään 50 kN:n yhdistetyn tehollisen voiman ”paljaalla alustalla” mitattuna, ja joita voidaan käyttää 2B116.a kohdassa mainituissa tärinäntestausjärjestelmissä.

Tekn. huom.

2B116 kohdassa tarkoitetaan ’paljaalla alustalla’ tasaista alustaa tai pintaa ilman kiinnittimiä tai liittimiä.

2B117Prosessinohjaus- ja muut laitteet, paitsi 2B004, 2B005a, 2B104 tai 2B105 kohdassa määritellyt, jotka on suunniteltu tai muunnettu rakettien suuttimien ja ilmakehään palaamaan tarkoitettujen alusten kärkikartioiden komposiittirakenteiden tiivistämällä tai pyrolysoimalla tapahtuvaa valmistusta varten.

2B119Seuraavat tasapainotuskoneet ja niihin liittyvät laitteet:

Huom.:   KATSO MYÖS 2B219 KOHTA.

a. 

Tasapainotuskoneet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Eivät kykene tasapainottamaan roottoreita/kokoonpanoja, joiden massa on suurempi kuin 3 kg;

2. 

Kykenevät tasapainottamaan roottoreita/kokoonpanoja nopeuksilla, jotka ovat suurempia kuin 12 500 kierrosta minuutissa;

3. 

Kykenevät korjaamaan epätasapainon kahdessa tai useammassa tasossa; ja

4. 

Kykenevät tasapainottamaan siten, että jäännösepätasapaino on 0,2 g mm roottorin massan kutakin kiloa kohden;

Huom.:   2B119.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi hammashoitolaitteita tai muita lääkinnällisiä laitteita varten suunniteltuja tai muunnettuja tasapainotuskoneita.

b. 

2B119.a kohdassa määriteltyjen koneiden kanssa käytettäväksi suunnitellut tai muunnetut ilmaisinpäät.

Tekn. huom.

Ilmaisinpäistä käytetään toisinaan nimitystä tasapainotuslaitteisto.

2B120Liikesimulaattorit tai pyörityspöydät, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Niissä on kaksi tai useampia akseleita;

b. 

Ne on suunniteltu tai muunnettu niin, että niihin voidaan sisällyttää liukurenkaita tai integroituja kosketuksettomia laitteita, jotka kykenevät välittämään sähkötehoa, signaalitietoa tai molempia; ja

c. 

Niillä on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Kunkin yksittäisen akselin osalta kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Kykenevät vähintään 400 astetta/s tai enintään 30 astetta/s kulmanopeuteen; ja

b. 

Kulmanopeuden erottelukyky enintään 6 astetta/s ja tarkkuus enintään 0,6 astetta/s;

2. 

Huonoin kulmanopeuden stabiilisuus sama tai parempi (vähemmän) kuin plus tai miinus 0,05 prosenttia keskiarvotettuna 10:lle tai useammalle asteelle; tai

3. 

Asemointi”tarkkuus” 5 kaarisekuntia tai vähemmän (parempi).

Huom. 1:   2B120 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi työstökoneita tai lääkinnällisiä laitteita varten suunniteltuja tai muunnettuja pyöröpöytiä. Työstökoneiden pyöröpöytien valvonnan osalta katso 2B008 kohta.

Huom. 2:   2B120 kohdassa määritellyt liikesimulaattorit tai pyörityspöydät ovat valvonnanalaisia riippumatta siitä, ovatko liukurenkaat tai integroidut kosketuksettomat laitteet asennettuina niihin vientiajankohtana.

2B121Muut kuin 2B120 kohdassa määritellyt asemointipöydät (laitteet, jotka kykenevät täsmälliseen pyöröasemointiin minkä tahansa akselin osalta), joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Niissä on kaksi tai useampia akseleita; ja

b. 

Niiden asemointi”tarkkuus” on 5 kaarisekuntia tai vähemmän (parempi).

Huom.:   2B121 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi työstökoneita tai lääkinnällisiä laitteita varten suunniteltuja tai muunnettuja pyöröpöytiä. Työstökoneiden pyöröpöytien valvonnan osalta katso 2B008 kohta.

2B122Lingot, jotka kykenevät saavuttamaan suuremman kuin 100 g:n kiihdytyksen ja jotka on suunniteltu tai muunnettu niin, että niihin voidaan sisällyttää liukurenkaita tai integroituja kosketuksettomia laitteita, jotka kykenevät välittämään sähkötehoa, signaalitietoa tai molempia.

Huom.:   2B122 kohdassa määritellyt lingot ovat valvonnanalaisia riippumatta siitä, ovatko liukurenkaat tai integroidut kosketuksettomat laitteet asennettuina niihin vientiajankohtana.

2B201Seuraavat, muut kuin 2B001 kohdassa määritellyt työstökoneet ja niiden kaikki yhdistelmät, jotka on tarkoitettu työstämään (tai leikkaamaan) metalleja, keraamisia aineita tai ”komposiitteja” ja jotka valmistajan teknisten spesifikaatioiden mukaan voidaan varustaa elektronisilla laitteilla kahden tai useamman akselin samanaikaista ”ääriviivaohjausta” varten;

Tekn. huom. :

Taattuja asemointitarkkuuden tasoja, joka on johdettu seuraavista menettelyistä mittauksista, jotka on tehty ISO-standardin 230-2:1988 ( 11 )tai kansallisten vastaavien standardien mukaisesti, voidaan käyttää yksittäisten konetestien sijaan kunkin työstökonemallin osalta, jos kansalliset viranomaiset ovat toimittaneet ja hyväksyneet ne. ”Taatun” asemointitarkkuuden määrittäminen:

a. 

Valitse viisi arvioitavan mallin konetta;

b. 

Mittaa ISO 230-2:1988 (11) :n mukaisesti lineaarisen akselin tarkkuudet;

c. 

Määritä jokaisen koneen jokaisen akselin tarkkuusarvo (A). Tarkkuusarvon laskemismenetelmä on kuvattu ISO-standardissa 230-2:1988 (11) ;

d. 

Määritä kunkin akselin tarkkuusarvon keskiarvo. Tästä keskiarvosta tulee mallin kunkin akselin (Âx Ây …) taattu asemointitarkkuus;

e. 

Koska 2B201 kohdassa viitataan jokaiseen lineaariseen akseliin, taattuja asemointitarkkuuden arvoja on yhtä monta kuin lineaarisia akseleita;

f. 

Jos sellaisen työstökoneen, jota ei ole määritelty 2B201.a, 2B201.b tai 2B201.c kohdassa, jonkin akselin taattu asemointitarkkuus on 6 μm tai vähemmän (parempi) hiomakoneiden osalta ja 8 μm tai vähemmän (parempi) sorvaus- ja jyrsintäkoneiden osalta – molemmat ISO-standardin 230-2:1988 (11)  mukaisesti – rakentajan olisi vahvistettava tarkkuustaso kerran 18 kuukaudessa.

a. 

Työstökoneet jyrsintää varten, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Asemointitarkkuus ”kaikkine käytettävissä olevine kompensointeineen” on saman suuruinen tai vähemmän (parempi) kuin 6 μm ISO-standardin 230-2:1988 (11)  tai vastaavien kansallisten standardien mukaisesti määriteltynä minkä tahansa lineaarisen akselin suuntaan;

2. 

Kaksi tai useampia pyöriviä ääriviiva-akseleita; tai

3. 

Viisi tai useampia akseleita, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ”ääriviivaohjauksessa”;

Huom.:   2B201.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi jyrsintäkoneita, joilla on seuraavat ominaisuudet:

a. 

X-akselin liikkuma on suurempi kuin 2 m; ja

b. 

X-akselin kokonaisasemointitarkkuus on enemmän (huonompi) kuin 30 μm.

b. 

Työstökoneet hiontaa varten, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Asemointitarkkuus ”kaikkine käytettävissä olevine kompensointeineen” on saman suuruinen tai vähemmän (parempi) kuin 4 μm ISO-standardin 230-2:1988 (11)  tai vastaavien kansallisten standardien mukaisesti määriteltynä minkä tahansa lineaarisen akselin suuntaan;

2. 

Kaksi tai useampia pyöriviä ääriviiva-akseleita; tai

3. 

Viisi tai useampia akseleita, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ”ääriviivaohjauksessa”;

Huom.:   2B201.b kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi seuraavia hiomakoneita:

a. 

Ulkopuoliset, sisäpuoliset tai ulko-sisäpuoliset pyöröhiomakoneet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Työkappalekapasiteetti on rajoitettu enintään 150 mm:n ulkohalkaisijaan tai pituuteen; ja

2. 

Akselit rajoitettu x:ään, z:aan ja c:hen;

b. 

Mallinetyöstökoneet, joissa ei ole z-akselia tai w-akselia ja joiden kokonaisasemointitarkkuus on vähemmän (parempi) kuin 4 μm ISO-standardin 230-2:1988 (11)  tai vastaavien kansallisten standardien mukaisesti.

c. 

Sorvaamista varten tarkoitetut työstökoneet, joiden asemointitarkkuus ”kaikkine käytettävissä olevine kompensointeineen” on parempi (vähemmän) kuin 6 μm ISO-standardin 230-2:1988 (11)  mukaisesti määriteltynä minkä tahansa lineaarisen akselin suuntaan (kokonaispaikannus) sellaisten koneiden osalta, jotka kykenevät työstämään halkaisijaltaan yli 35 mm:n osia;

Huom.:   2B201.c kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi kankien työstökoneita (Swissturn), jotka on rajoitettu työstämään vain läpi työnnettävää kankea, jos kangen enimmäishalkaisija on enintään 42 mm ja istukoiden kiinnittäminen ei ole mahdollista. Koneilla voi olla poraus- ja/tai sorvausominaisuuksia työstämään osia, joiden halkaisija on alle 42 mm.

Huom. 1:   2B201 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi erikoistyöstökoneita, joiden käyttö on rajattu joidenkin seuraavien osien valmistukseen:

a. 

Hammaspyörät;

b. 

Kampiakselit tai nokka-akselit;

c. 

Työkalut tai leikkuuterät;

d. 

Puristimen syöttöruuvit.

Huom. 2:   Työstökone, jolla on ainakin kaksi kaikkiaan kolmesta sorvaamista, jyrsintää ja hiontaa koskevasta ominaisuudesta (esim. sorvaamiskone, jossa on jyrsintäominaisuus), on arvioitava kunkin sovellettavan kohdan 2B201.a, b tai c osalta.

Huom. 3:   2B201.a.3 ja 2B201.b.3 kohtaan kuuluu koneita, jotka perustuvat yhdensuuntaiseen lineaariseen kinemaattiseen suunnitteluun (esim. heksapodit) ja joissa on viisi tai useampia akseleita, joista yksikään ei ole pyörivä.

2B204Seuraavat muut kuin 2B004 tai 2B104 kohdassa määritellyt ”isostaattiset puristimet” ja niihin liittyvät laitteet:

a. 

”Isostaattiset puristimet”, joilla on molemmat seuraavat ominaisuudet:

1. 

Ne kykenevät saavuttamaan 69 MPa tai suuremman maksimitoimintapaineen; ja

2. 

Niiden kammion sisähalkaisija on suurempi kuin 152 mm;

b. 

2B204.a kohdassa määriteltyjä ”isostaattisia puristimia” varten erityisesti suunnitellut muotit ja ohjauslaitteet.

Tekn. huom.

2B204 kohdassa kammion sisähalkaisija tarkoittaa sen tilan kokoa, jossa sekä työlämpötila että työpaine saavutetaan, eikä se sisällä kiinnittimiä. Tämä mitta on pienempi seuraavista: painekammion sisähalkaisija tai eristetyn kuumakammion sisähalkaisija, riippuen siitä kumpi kammioista on toisen sisällä.

2B206Seuraavat, muut kuin 2B006 kohdassa määritellyt, mittatarkastuskoneet, -instrumentit ja järjestelmät:

a. 

Tietokoneohjatut tai numeerisesti ohjatut koordinaattimittauskoneet (KMK), joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Niissä on vain kaksi akselia ja pituusmittauksen suurin sallittu virhe millä tahansa akselilla (yhdessä ulottuvuudessa), määritettynä minkä tahansa seuraavien yhdistelmänä E0X,MPE, E0Y,MPE tai E0Z,MPE on (1,25 + L/1 000) μm tai pienempi (parempi) (L on mitattu pituus millimetreinä) koneen toiminta-alueen missä tahansa kohdassa (akselin pituuden puitteissa) ISO-standardin 10360-2:2009 mukaisesti; tai

2. 

Niissä on vähintään kolme akselia ja kolmen ulottuvuuden (tilavuuden) pituuden mittauksen suurin sallittu virhe suurin sallittu virhe (E0,MPE) on (1,7 + L/800) μm tai pienempi (parempi) (L on mitattu pituus millimetreinä) koneen toiminta-alueen missä tahansa kohdassa (akselin pituuden puitteissa) ISO-standardin 10360-2:2009 mukaisesti;

Tekn. huom.

Valmistajan ISO-standardin 10360-2:2009 mukaisesti määrittelemän koordinaattimittauskoneen tarkimman konfiguraation E0,MPE:tä (esim. parhaat seuraavista: mittapää, mittakärjen pituus, liikeparametrit, ympäristöolosuhteet) ja kaikkien kompensaatioiden ollessa käytettävissä on verrattava (1,7 + L/800) μm:n raja-arvoon.

b. 

Lineaarisen ja kulmasiirtymän samanaikaiseen tarkasteluun kykenevät järjestelmät, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1. 

”Mittauksen epävarmuus” mitä tahansa lineaarista akselia pitkin on 3,5 μm tai vähemmän (parempi) 5 mm matkalla; ja

2. 

”Kiertymiskulman poikkeama” on 0,02 astetta tai vähemmän;

c. 

”Lineaarisen siirtymän” mittausjärjestelmät, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

Tekn. huom.:

Sovellettaessa 2B206.c kohtaa ’lineaarisella siirtymällä’ tarkoitetaan mittapään ja mitattavan kohteen välisen etäisyyden muutosta.

▼C10

1. 

Sisältävät ”laserin”; ja

2. 

Kykenevät säilyttämään vähintään 12 tuntia lämpötila-alueella ± 1 K (± 1 °C) vakiolämpötilassa ja -ilmanpaineessa kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

”Resoluutio” on 0,1 μm tai vähemmän (parempi) koko mittausalueella; ja

b. 

”Mittauksen epävarmuus” on (0,2 + L/2 000 ) μm tai vähemmän (parempi) (L on mitattu pituus millimetreinä).

▼M10

Huom.:   2B206.c kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi interferometrimittausjärjestelmiä, joissa ei ole suljetun tai avoimen piirin takaisinkytkentää ja jotka sisältävät laserin, jolla mitataan työstökoneen, mittatarkastuskoneen tai vastaavien laitteiden luistinliikkeen virheitä.

d. 

Lineaariset differentiaalimuuntajajärjestelmät (LVDT), joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

Tekn. huom.:

Sovellettaessa 2B206.d kohtaa ’lineaarisella siirtymällä’ tarkoitetaan mittapään ja mitattavan kohteen välisen etäisyyden muutosta.

1. 

Niillä on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a. 

”Lineaarisuus” on yhtä suuri tai vähemmän (parempi) kuin 0,1 % mitattuna 0:sta täyteen toiminta-alueeseen sellaisten LVDT:iden osalta, joiden toiminta-alue on enintään 5 mm; tai

b. 

”Lineaarisuus” on yhtä suuri tai vähemmän (parempi) kuin 0,1 % mitattuna 0:sta 5 mm:iin sellaisten LVDT:iden osalta, joiden toiminta-alue on suurempi kuin 5 mm; ja

2. 

Ryömintä on yhtä suuri tai parempi (vähemmän) kuin 0,1 % päivässä testaushuoneen vakiolämpötilassa ± 1 K (± 1°C) astetta.

Huom. 1:   Työstökoneet, joita voidaan käyttää mittauskoneina, ovat valvonnanalaisia, jos niiden ominaisuudet täyttävät tai ylittävät työstökoneille tai mittauskoneille määritellyt kriteerit.

Huom. 2:   2B206 kohdassa määritelty kone on valvonnanalainen, jos se ylittää valvontakynnyksen missä tahansa toiminta-alueellaan.

Tekn. huom.

Kaikki 2B206 kohdassa esitetyt mittausarvot tarkoittavat positiivista tai negatiivista poikkeamaa viitearvosta, eivät koko välystä.

2B207Seuraavat muut kuin 2B007 kohdassa määritellyt ”robotit”, ”päätetyövälineet” ja ohjausyksiköt:

a. 

”Robotit” ja ”päätetyövälineet”, jotka on erityisesti suunniteltu täyttämään voimakkaiden räjähteiden käsittelyä koskevat kansalliset turvamääräykset (täyttävät esimerkiksi voimakkaita räjähteitä koskevat sähkösäännökset);

b. 

Ohjausyksiköt, jotka on erityisesti suunniteltu 2B207.a kohdassa määriteltyjä ”robotteja” ja ”päätetyövälineitä” varten.

2B209Seuraavat, muut kuin 2B009 ja 2B109 kohdassa määritellyt painesorvit ja dreijaussorvit, jotka kykenevät painesorvin toimintoihin, sekä karat:

a. 

Koneet, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Kolme tai useampia valsseja (aktiivisia tai ohjaavia); ja

2. 

Jotka valmistajan teknisten spesifikaatioiden mukaan voidaan varustaa ”numeerisella ohjaus”yksiköillä tai tietokoneohjauksella;

b. 

Roottorin muotoilukarat, jotka on suunniteltu muotoilemaan lieriömäisiä roottoreita, joiden sisäläpimitta on 75–400 mm.

Huom.:   2B209.a kohta sisältää koneet, joissa on vain yksi metallin muotoiluun suunniteltu valssi ja kaksi lisävalssia, jotka kannattelevat karaa mutta eivät suoraan osallistu muodonmuutosprosessiin.

2B219Seuraavat kiinteät tai kannettavat, vaaka- tai pystysuuntaiset keskipakovoimaan perustuvat monitasotasapainotuskoneet:

a. 

Joustavien, vähintään 600 mm pitkien roottoreiden tasapainottamiseen tarkoitetut keskipakovoimaan perustuvat monitasotasapainotuskoneet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Niiden pyörähdyshalkaisija tai akselitapin halkaisija on suurempi kuin 75 mm;

2. 

Niiden massankäsittelykyky on 0,9–23 kg; ja

3. 

Ne kykenevät tasapainottamaan, kun kierrosnopeus on yli 5 000 kierrosta minuutissa;

b. 

Onttojen lieriömäisten roottorinosien tasapainottamiseen tarkoitetut keskipakotasapainotuskoneet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Niiden pyörähdyshalkaisija tai akselitapin halkaisija on suurempi kuin 75 mm;

2. 

Niiden massankäsittelykyky on 0,9–23 kg;

3. 

Niiden vähintään saavuttama jäännösepätasapaino on enintään 10 g × mm/kg kussakin tasossa; ja

4. 

Ne ovat hihnakäyttöisiä.

2B225Kaukokäsittelylaitteet, joita voidaan käyttää kaukotyöskentelyyn radiokemiallisessa erotuksessa tai kuumakammiot, joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:

a. 

Ne pystyvät läpäisemään 0,6 m paksun tai paksumman kuumakammion seinän (seinänläpityöskentely); tai

b. 

Ne pystyvät kurottamaan 0,6 m paksun tai paksumman kammion seinän yli (seinänylityöskentely).

Tekn. huom.

Kaukokäsittelylaitteilla välitetään operaattorin liikkeet käyttövarteen ja päätetyökaluun. Ne voivat olla ”isäntä-orja” -tyyppisiä tai niitä käytetään ohjaimella tai näppäimistöltä.

2B226Seuraavat kontrolloidun ympäristön (tyhjiö- tai inerttikaasu)induktiouunit, muut kuin 9B001 ja 3B001 kohdassa määritellyt, ja niiden teholähteet:

Huom.:   KATSO MYÖS 3B001 ja 9B001 KOHTA.

a. 

Uunit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Ne kykenevät toimimaan yli 1 123  K:n (850 °C:n) lämpötiloissa;

2. 

Niiden induktiokelojen halkaisija on enintään 600 mm; ja

3. 

Niitä käytetään vähintään 5 kW:n syöttöteholla;

Huom.:   2B226.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi puolijohdekiekkojen valmistukseen suunniteltuja uuneja.

b. 

Erityisesti 2B226.a kohdassa määritetyille uuneille suunnitellut teholähteet, joiden määritelty teho on vähintään 5 kW.

2B227Seuraavat kontrolloidun ympäristön metallurgiset sulatus- ja valu-uunit sekä niihin liittyvät laitteet:

a. 

Valokaaritoistosulatusuunit, valokaarisulatusuunit ja valokaarisulatus- ja valu-uunit, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Niiden sulavaelektrodikapasiteetti on 1 000  cm320 000  cm3; ja

2. 

Ne kykenevät toimimaan yli 1 973 K:n (1 700  °C:n) sulatuslämpötiloissa;

b. 

Elektronisuihkusulatusuunit sekä plasmasumutusuunit ja plasmasulatusuunit, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Niiden teho on vähintään 50 kW; ja

2. 

Ne kykenevät toimimaan yli 1 473 K:n (1 200  °C:n) sulatuslämpötiloissa;

c. 

2B227.a tai 2B227.b kohdassa määriteltyjä uuneja varten erityisesti konfiguroidut tietokoneohjaus- ja valvontajärjestelmät.

d. 

Plasmapolttimet, jotka on erityisesti suunniteltu 2B227.b kohdassa määriteltyjä uuneja varten ja joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Ne toimivat yli 50 kW:n teholla; ja

2. 

Ne kykenevät toimimaan yli 1 473 K:n (1 200  °C:n) lämpötiloissa;

e. 

Elektronitykit, jotka on erityisesti suunniteltu 2B227.b kohdassa tarkoitettuja uuneja varten ja jotka toimivat yli 50 kW:n teholla.

2B228Seuraavat roottorien valmistus- tai kokoonpanolaitteet, roottorien suoruuden varmistavat laitteet, sekä paljemuovaustuurnat ja muotit:

a. 

Roottorien kokoonpanolaitteet, kaasusentrifugien roottorilohkojen, ohjauslevyjen ja päätylaippojen kokoamiseen;

Huom.:   2B228.a kohtaan sisältyvät tarkkuustuurnat, puristimet ja kutistussovituskoneet.

b. 

Roottorien suoruuden varmistavat laitteet, joiden avulla kaasusentrifugien roottorien lohkot linjataan yhteiselle akselille;

Tekn. huom.:

2B228.b kohdassa tällaiset laitteet koostuvat yleensä tietokoneeseen kytketyistä tarkkuusmittapäistä, joiden avulla tietokone ohjaa roottoriputkilohkojen linjaukseen käytettävien, esimerkiksi paineilmakäyttöisten, iskumäntien toimintaa.

c. 

Paljemuovaustuurnat ja muotit, joiden avulla valmistetaan yksikierteisiä palkeita.

Tekn. huom.

2B228.c kohdassa tarkoitetuilla palkeilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Sisähalkaisija 75–400 mm;

2. 

Pituus vähintään 12,7 mm;

3. 

Yhden kierteen syvyys yli 2 mm; ja

4. 

Valmistusaineina lujat alumiiniseokset, maraging-teräs tai lujat ”kuitu- tai säiemateriaalit”.

2B230Kaikentyyppiset ”painelähettimet”, jotka kykenevät mittaamaan absoluuttista painetta ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Paineanturielementit, jotka on valmistettu alumiinista, alumiiniseoksesta, alumiinioksidista (alumiinioksidista tai safiirista), nikkelistä tai nikkeliä yli 60 painoprosenttia sisältävästä nikkeliseoksesta taikka täysin fluoratuista hiilivetypolymeereistä tai suojattu niillä;

b. 

Paineanturielementin tiivistämiseen mahdollisesti tarvittavat tiivisteet, jotka ovat suorassa kontaktissa prosessin väliaineeseen ja jotka on valmistettu alumiinista, alumiiniseoksesta, alumiinioksidista (alumiinioksidista tai safiirista), nikkelistä tai nikkeliä yli 60 painoprosenttia sisältävästä nikkeliseoksesta taikka täysin fluoratuista hiilivetypolymeereistä tai suojattu niillä; ja

c. 

Niillä on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Kokonaismitta-alue alle 13 kPa ja ”tarkkuus” parempi kuin 1 % täydestä mitta-alueesta; tai

2. 

Kokonaismitta-alue vähintään 13 kPa ja ”tarkkuus” parempi kuin 130 Pa mitattuna 13 kPa:ssa.

Tekn. huom.:

1.   2B230 kohdassa ”painelähetin” tarkoittaa laitetta, joka muuntaa paineen mittaustulokset signaaleiksi.

2.   Sovellettaessa 2B230 kohtaa ”tarkkuuteen” sisältyy epälineaarisuus, hystereesi ja toistettavuus ympäristön lämpötilassa.

2B231Tyhjiöpumput, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Syöttöliitännän sisähalkaisija on vähintään 380 mm;

b. 

Pumppausnopeus on vähintään 15 m3/s; ja

c. 

Ne kykenevät tuottamaan paremman kuin 13 mPa:n lopullisen tyhjiön.

Tekn. huom.

1.   Pumppausnopeus määritetään mittauspisteessä typpikaasulla tai ilmalla.

2.   Lopullinen tyhjiö määritetään pumpun syötepäässä syöteputken ollessa suljettuna.

2B232Suurnopeustykkijärjestelmät (ajoaine-, kaasu- ja käämityypit sekä sähkömagneettiset ja sähkötermiset tyypit ja muut pitkälle kehitetyt järjestelmät), jotka kykenevät kiihdyttämään ammukset vähintään 1,5 km/s nopeuksiin.

Huom.:   KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO.

2B233Paljetiivisteiset spiraalityyppiset kompressoripumput ja paljetiivisteiset spiraalityyppiset tyhjiöpumput, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

Huom.:   KATSO MYÖS 2B350.i. KOHTA.

a. 

Kykenevät tuloaukon virtausnopeuteen, joka on vähintään 50 m3/h;

b. 

Kykenevät painesuhteeseen, joka on vähintään 2:1; ja

c. 

Kaikki pinnat, jotka joutuvat kosketukseen prosessikaasun kanssa, on valmistettu seuraavista materiaaleista:

1. 

Alumiini tai alumiiniseos;

2. 

Alumiinioksidi;

3. 

Ruostumaton teräs;

4. 

Nikkeli tai nikkeliseos;

5. 

Fosforipronssi; tai

6. 

Fluoripolymeerit.

2B350Seuraavat kemikaalien valmistuslaitokset, laitteet ja komponentit:

a. 

Sekoittajilla tai ilman niitä varustetut reaktioastiat, joiden sisätilavuus on suurempi kuin 0,1 m3 (100 l) ja pienempi kuin 20 m3 (20 000 l) ja joissa kaikki pinnat, jotka joutuvat suoraan kosketukseen valmistettavan tai säilytettävän kemikaalin (kemikaalien) kanssa, on valmistettu seuraavista materiaaleista:

Huom.:   Tehdasvalmisteisten korjauskokoonpanojen osalta ks. 2B350.k.

1. 

”Seokset”, joissa on enemmän kuin 25 painoprosenttia nikkeliä ja enemmän kuin 20 painoprosenttia kromia;

2. 

Fluoripolymeerit (polymeeriset tai elastomeeriset materiaalit, joissa on enemmän kuin 35 painoprosenttia fluoria);

3. 

Lasi (mukaan lukien lasitettu tai emaloitu pinnoitus tai lasivuoraus);

4. 

Nikkeli tai seokset, joissa on enemmän kuin 40 painoprosenttia nikkeliä;

5. 

Tantaali tai tantaali’seokset’;

6. 

Titaani tai titaani’seokset’;

7. 

Zirkonium tai zirkonium’seokset’; tai

8. 

Niobium (columbium) tai niobium’seokset’;

b. 

Sekoittajat, jotka on suunniteltu käytettäväksi kohdassa 2B350.a määritellyissä reaktioastioissa tai reaktoreissa; ja tällaisissa sekoittajissa käytettävät juoksupyörät, siivet ja akselit, joissa kaikki sekoittajan pinnat, jotka joutuvat suoraan kosketukseen valmistettavan tai säilytettävän kemikaalin (kemikaalien) kanssa, on valmistettu seuraavista materiaaleista:

1. 

”Seokset”, joissa on enemmän kuin 25 painoprosenttia nikkeliä ja enemmän kuin 20 painoprosenttia kromia;

2. 

Fluoripolymeerit (polymeeriset tai elastomeeriset materiaalit, joissa on enemmän kuin 35 painoprosenttia fluoria);

3. 

Lasi (mukaan lukien lasitettu tai emaloitu pinnoitus tai lasivuoraus);

4. 

Nikkeli tai ”seokset”, joissa on enemmän kuin 40 painoprosenttia nikkeliä;

5. 

Tantaali tai tantaali’seokset’;

6. 

Titaani tai titaani’seokset’;

7. 

Zirkonium tai zirkonium’seokset’; tai

8. 

Niobium (columbium) tai niobium’seokset’;

c. 

Varastosäiliöt, säiliöt tai keräysastiat, joiden sisätilavuus on suurempi kuin 0,1 m3 (100 l) ja joissa kaikki pinnat, jotka joutuvat suoraan kosketukseen valmistettavan tai säilytettävän kemikaalin (kemikaalien) kanssa, on valmistettu seuraavista materiaaleista:

Huom.:   Tehdasvalmisteisten korjauskokoonpanojen osalta ks. 2B350.k.

1. 

”Seokset”, joissa on enemmän kuin 25 painoprosenttia nikkeliä ja enemmän kuin 20 painoprosenttia kromia;

2. 

Fluoripolymeerit (polymeeriset tai elastomeeriset materiaalit, joissa on enemmän kuin 35 painoprosenttia fluoria);

3. 

Lasi (mukaan lukien lasitettu tai emaloitu pinnoitus tai lasivuoraus);

4. 

Nikkeli tai ”seokset”, joissa on enemmän kuin 40 painoprosenttia nikkeliä;

5. 

Tantaali tai tantaali’seokset’;

6. 

Titaani tai titaani’seokset’;

7. 

Zirkonium tai zirkonium’seokset’; tai

8. 

Niobium (columbium) tai niobium’seokset’;

d. 

Lämmönvaihtimet tai lauhduttimet, joiden lämmönvaihtopinta on suurempi kuin 0,15 m2 ja pienempi kuin 20 m2; ja tällaisissa vaihtimissa tai lauhduttimissa käytettävät putket, levyt, kelat tai lohkot (ytimet), joissa kaikki pinnat, jotka joutuvat suoraan kosketukseen valmistettavan kemikaalin (kemikaalien) kanssa, on valmistettu seuraavista materiaaleista:

1. 

”Seokset”, joissa on enemmän kuin 25 painoprosenttia nikkeliä ja enemmän kuin 20 painoprosenttia kromia;

2. 

Fluoripolymeerit (polymeeriset tai elastomeeriset materiaalit, joissa on enemmän kuin 35 painoprosenttia fluoria);

3. 

Lasi (mukaan lukien lasitettu tai emaloitu pinnoitus tai lasivuoraus);

4. 

Grafiitti tai ”grafiittihiili”;

5. 

Nikkeli tai ”seokset”, joissa on enemmän kuin 40 painoprosenttia nikkeliä;

6. 

Tantaali tai tantaali’seokset’;

7. 

Titaani tai titaani’seokset’;

8. 

Zirkonium tai zirkonium’seokset’;

9. 

Piikarbidi;

10. 

Titaanikarbidi; tai

11. 

Niobium (columbium) tai niobium’seokset’;

e. 

Tislaus- tai imeytyskolonnit, joiden sisähalkaisija on suurempi kuin 0,1 m ja tällaisissa tislaus- tai imeytyskolonneissa käytettävät nestejakelijat, höyryjakelijat ja nestekerääjät, joissa kaikki pinnat, jotka joutuvat suoraan kosketukseen valmistettavan kemikaalin (kemikaalien) kanssa, on valmistettu seuraavista materiaaleista:

1. 

”Seokset”, joissa on enemmän kuin 25 painoprosenttia nikkeliä ja enemmän kuin 20 painoprosenttia kromia;

2. 

Fluoripolymeerit (polymeeriset tai elastomeeriset materiaalit, joissa on enemmän kuin 35 painoprosenttia fluoria);

3. 

Lasi (mukaan lukien lasitettu tai emaloitu pinnoitus tai lasivuoraus);

4. 

Grafiitti tai ”grafiittihiili”;

5. 

Nikkeli tai ”seokset”, joissa on enemmän kuin 40 painoprosenttia nikkeliä;

6. 

Tantaali tai tantaali’seokset’;

7. 

Titaani tai titaani’seokset’;

8. 

Zirkonium tai zirkonium’seokset’; tai

9. 

Niobium (columbium) tai niobium’seokset’;

f. 

Kauko-ohjatut täyttölaitteet, joiden kaikki pinnat, jotka joutuvat suoraan kosketukseen valmistettavan kemikaalin (kemikaalien) kanssa, on valmistettu seuraavista materiaaleista:

1. 

”Seokset”, joissa on enemmän kuin 25 painoprosenttia nikkeliä ja enemmän kuin 20 painoprosenttia kromia; tai

2. 

Nikkeli tai ”seokset”, joissa on enemmän kuin 40 painoprosenttia nikkeliä;

g. 

Seuraavat venttiilit ja komponentit:

1. 

Venttiilit, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a. 

”Nimelliskoko” on suurempi kuin DN 10 tai NPS 3/8; ja

b. 

Kaikki pinnat, jotka joutuvat suoraan kosketukseen valmistettavien, käsiteltävien tai säilytettävien kemikaalien kanssa, on valmistettu ”korroosiota kestävistä materiaaleista”;

2. 

Muut kuin 2B350.g.1 kohdassa määritellyt venttiilit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

”Nimelliskoko” vähintään DN 25 tai NPS 1 ja enintään DN 100 tai NPS 4;

b. 

Pesät (venttiilin rungot) tai muotoon puristetut runkotiivisteet;

c. 

Sulkuelin, joka on suunniteltu vaihtokelpoiseksi; ja

d. 

Kaikki pesän (venttiilin rungon) tai muotoon puristetun runkotiivisteen pinnat, jotka joutuvat suoraan kosketukseen valmistettavien, käsiteltävien tai säilytettävien kemikaalien kanssa, on valmistettu ”korroosiota kestävistä materiaaleista”;

3. 

Seuraavat 2B350.g.1 tai 2B350.g.2 kohdassa määriteltyjä venttiilejä varten suunnitellut komponentit, jotka joutuvat suoraan kosketukseen valmistettavien, käsiteltävien tai säilytettävien kemikaalien kanssa, on valmistettu ”korroosiota kestävistä materiaaleista”:

a. 

Pesät (venttiilin rungot);

b. 

Muotoon puristetut runkotiivisteet;

Tekn. huom.

1.   Sovellettaessa 2B350.g kohtaa ”korroosiota kestävät materiaalit” tarkoittavat seuraavia materiaaleja:

a. 

Nikkeli tai seokset, joissa on enemmän kuin 40 painoprosenttia nikkeliä;

b. 

Seokset, joissa on enemmän kuin 25 painoprosenttia nikkeliä ja enemmän kuin 20 painoprosenttia kromia;

c. 

Fluoripolymeerit (polymeeriset tai elastomeeriset materiaalit, joissa on enemmän kuin 35 painoprosenttia fluoria);

d. 

Lasi tai lasivuorattu (mukaan lukien lasitettu tai emaloitu pinnoitus);

e. 

Tantaali tai tantaaliseokset;

f. 

Titaani tai titaaniseokset;

g. 

Zirkonium tai zirkoniumseokset;

h. 

Niobium (columbium) tai niobiumseokset; tai

i. 

Seuraavat keraamiset materiaalit:

1. 

Piikarbidi, jonka puhtaus on vähintään 80 painoprosenttia;

2. 

Alumiinioksidi, jonka puhtaus on vähintään 99,9 painoprosenttia;

3. 

Zirkoniumoksidi.

2.   ’Nimelliskoolla’ tarkoitetaan sisäänmenon ja ulostulon halkaisijoista pienempää.

3.   Venttiilien nimelliskoot (DN) ovat ISO-standardin 6708:1995 mukaiset. Putkien nimelliskoot (NPS) ovat ASME-standarin B36.10 tai B36.19 taikka vastaavien kansallisten standardien mukaiset.

h. 

Moniseinämäiset putkistot, joihin sisältyy vuodonilmaisuventtiili, joiden kaikki pinnat, jotka joutuvat suoraan kosketukseen käsiteltävien tai säilytettävien kemikaalien kanssa, on valmistettu seuraavista materiaaleista:

1. 

”Seokset”, joissa on enemmän kuin 25 painoprosenttia nikkeliä ja enemmän kuin 20 painoprosenttia kromia;

2. 

Fluoripolymeerit (polymeeriset tai elastomeeriset materiaalit, joissa on enemmän kuin 35 painoprosenttia fluoria);

3. 

Lasi (mukaan lukien lasitettu tai emaloitu pinnoitus tai lasivuoraus);

4. 

Grafiitti tai ”grafiittihiili”;

5. 

Nikkeli tai ”seokset”, joissa on enemmän kuin 40 painoprosenttia nikkeliä;

6. 

Tantaali tai tantaali’seokset’;

7. 

Titaani tai titaani’seokset’;

8. 

Zirkonium tai zirkonium’seokset’; tai

9. 

Niobium (columbium) tai niobium’seokset’;

i. 

Muut kuin 2B233 kohdassa määritellyt monitiivisteiset ja tiivisteettömät pumput, joiden valmistajan ilmoittama maksimivirtausnopeus on suurempi kuin 0,6 m3/h, tai tyhjiöpumput, joiden valmistajan ilmoittama maksimivirtausnopeus on suurempi kuin 5 m3/h (vakiolämpötilassa (273 K (0 °C)) ja -ilmanpaineessa (101,3 kPa)); ja tällaisissa pumpuissa käytettävät rungot (pumppujen rungot), muotoon puristetut runkotiivisteet, juoksupyörät, roottorit tai suihkupumppusuuttimet, joissa kaikki pinnat, jotka joutuvat suoraan kosketukseen käsiteltävien kemikaalien kanssa, on valmistettu seuraavista materiaaleista:

1. 

”Seokset”, joissa on enemmän kuin 25 painoprosenttia nikkeliä ja enemmän kuin 20 painoprosenttia kromia;

2. 

Keraamiset aineet;

3. 

Ferropii (piipitoisuudeltaan korkeat rautaseokset);

4. 

Fluoripolymeerit (polymeeriset tai elastomeeriset materiaalit, joissa on enemmän kuin 35 painoprosenttia fluoria);

5. 

Lasi (mukaan lukien lasitettu tai emaloitu pinnoitus tai lasivuoraus);

6. 

Grafiitti tai ”grafiittihiili”;

7. 

Nikkeli tai ”seokset”, joissa on enemmän kuin 40 painoprosenttia nikkeliä;

8. 

Tantaali tai tantaali’seokset’;

9. 

Titaani tai titaani’seokset’;

10. 

Zirkonium tai zirkonium’seokset’; tai

11. 

Niobium (columbium) tai niobium’seokset’;

Tekn. huom.:

2B350.i. tiivisteellä tarkoitetaan vain niitä tiivisteitä, jotka joutuvat (tai on tarkoitettu) suoraan kosketukseen käsiteltävien kemikaalien kanssa ja jotka toimivat tiivisteenä, kun pyörivä tai edestakaisin liikkuva akseli kulkee pumppukammion läpi.

j. 

1C350 kohdassa määriteltyjen kemikaalien hävittämiseen tarkoitetut polttolaitokset, joissa on erityisesti suunnitellut jätteen syöttöjärjestelmät, erityiset käsittelylaitteet ja keskimääräinen polttokammion lämpötila suurempi kuin 1 273 K (1 000  °C) ja joissa kaikki jätteensyöttöjärjestelmän pinnat, jotka joutuvat suoraan kosketukseen jätetuotteiden kanssa, on valmistettu tai vuorattu (pinnoitettu) seuraavilla materiaaleilla:

1. 

”Seokset”, joissa on enemmän kuin 25 painoprosenttia nikkeliä ja enemmän kuin 20 painoprosenttia kromia;

2. 

Keraamiset aineet; tai

3. 

Nikkeli tai ”seokset”, joissa on enemmän kuin 40 painoprosenttia nikkeliä;

k. 

Seuraavat tehdasvalmisteiset korjauskokoonpanot, joissa on metallipinta, joka on suorassa kontaktissa käsiteltyjen kemikaalien kanssa, ja jotka on tehty tantaalista tai tantaaliseoksista, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

1. 

Ne on suunniteltu liitettäväksi mekaanisesti 2B350.a kohdassa määriteltyihin lasivuorattuihin reaktioastioihin tai reaktoreihin; tai

2. 

Ne on suunniteltu liitettäväksi mekaanisesti 2B350.c kohdassa määriteltyihin lasivuorattuihin varastosäiliöihin, säiliöihin tai keräysastioihin.

Huom.:   Sovellettaessa 2B350 kohtaa tiivisterenkaisiin, tiivisteisiin ja ruuveihin käytetyt materiaalit tai muut tiivisteenä toimivat materiaalit eivät määritä valvonnanalaisuutta, edellyttäen että nämä komponentit on suunniteltu vaihtokelpoisiksi.

Tekn. huom.

1.   ”Grafiittihiili” on amorfisesta hiilestä ja grafiitista koostuva seos, jonka koostumuksesta vähintään kahdeksan painoprosenttia on grafiittia.

2.   Edellä olevissa kohdissa lueteltujen materiaalien osalta silloin, kun pitoisuuksia ei ole erikseen ilmoitettu, termillä ’seos’ tarkoitetaan seosta, jonka koostumuksessa on kohdassa mainittua metallia painoprosenttina ilmaistuna enemmän kuin mitään muuta ainetta.

2B351Seuraavat, muut kuin 1A004 kohdassa määritellyt myrkyllisten kaasujen monitorit ja valvontajärjestelmät ja niiden erityiset ilmaisinkomponentit; sekä ilmaisimet, sensorilaitteet ja niiden vaihdettavat kasetit:

a. 

Jotka on suunniteltu jatkuvaan toimintaan ja joita voidaan käyttää ilmaisemaan kemiallisia taisteluaineita tai 1C350 kohdassa määriteltyjä kemikaaleja alle 0,3 mg/m3pitoisuuksina; tai

b. 

Jotka on tarkoitettu ilmaisemaan yhdisteitä, joilla on koliiniesteraasia estävä aktiivisuus.

2B352Seuraavat biologiset valmistus- ja käsittelylaitteet:

a. 

Seuraavat turvatilat ja niihin liittyvät laitteet:

1. 

Kattavat turvatilat, jotka täyttävät P3 tai P4 (BL3, BL4, L3, L4) turvatasoja koskevat kriteerit, jotka on määritelty Maailman terveysjärjestön WHO:n Laboratorion bioturvakäsikirjassa (Laboratory biosafety manual) (kolmas painos, Geneve, 2004);

2. 

Seuraavat laitteet, jotka on suunniteltu kiinteää asennusta varten 2B352.a kohdassa määriteltyihin turvatiloihin:

a. 

Kaksinkertaisella sisäänkäynnillä varustetut puhdistusautoklaavit;

b. 

Ilmanvaihdolla varustettujen suojavaatteiden puhdistussuihkut;

c. 

Mekaanisella tai puhallettavalla tiivisteellä tiivistetyt läpikulkuovet;

b. 

Seuraavat fermenttorit ja komponentit:

1. 

Fermenttorit, joilla voidaan kasvattaa ”mikro-organismeja” tai eläviä soluja virusten tai toksiinien tuottamiseksi ilman aerosolien muodostusta ja joiden kokonaissisätilavuus on vähintään 20 litraa;

2. 

Seuraavat 2B352.b.1 kohdassa määriteltyjä fermenttoreja varten tarkoitetut komponentit:

a. 

Kasvatuskammiot, jotka on tarkoitettu sterilisoitavaksi tai desinfioitavaksi paikalla;

b. 

Kasvatuskammioiden kannattimet;

c. 

Prosessinohjausyksiköt, jotka kykenevät samanaikaisesti seuraamaan ja ohjaamaan kahta tai useampaa fermentaatiojärjestelmän parametriä (esim. lämpötila, pH, ravinteet, ravistaminen, liuennut happi, ilmavirta, vaahdon valvonta);

Tekn. huom.:

1.   Sovellettaessa 2B352.b kohtaa fermenttoreihin kuuluvat bioreaktorit, kertakäyttöiset bioreaktorit, kemostaatit sekä jatkuvan virtausperiaatteen järjestelmät

2.   Kasvatuskammioiden kannattimet, mukaan lukien kertakäyttöiset kasvatuskammiot, joissa on kiinteät seinät;

c. 

Keskipakoerottimet, jotka kykenevät jatkuvaan erotukseen ilman aerosolimuodostusta ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Virtausnopeus on yli 100 litraa tunnissa;

2. 

Komponentit ovat kiillotettua ruostumatonta terästä tai titaania;

3. 

Niissä on yksi tai useampi tiivistesulku höyrysteriloitavalla alueella; ja

4. 

Ne voidaan steriloida höyryllä paikalla ja suljettuna;

Tekn. huom.

Keskipakoerottimet sisältävät dekantterit.

d. 

Seuraavat risti(tangentiaali)virtaussuodatinlaitteet ja -komponentit:

1. 

Risti(tangentiaali)virtaussuodatinlaitteet, jotka kykenevät erottamaan ”mikro-organismit”, virukset, toksiinit tai soluviljelmät ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Kokonaissuodatuspinnan koko on vähintään 1 m2; ja

b. 

Niillä on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1. 

Ne voidaan steriloida tai desinfioida paikalla; tai

2. 

Niissä käytetään kertakäyttöisiä suodatinkomponentteja;

Tekn. huom.

2B352.d.1.b kohdassa tarkoitetaan steriloimisella kaikkien elävien mikrobien poistamista laitteesta käyttämällä joko fysikaalisia (esimerkiksi höyry) tai kemiallisia tekijöitä. Desinfioimisella tarkoitetaan mahdollisen mikrobisen infektiivisyyden tuhoamista laitteesta käyttämällä kemiallisia tekijöitä, joilla on germisidinen vaikutus. Steriloiminen ja desinfioiminen ovat eri asioita kuin sanitointi, jolla tarkoitetaan puhdistusmenettelyjä, joiden tarkoituksena on alentaa laitteen mikrobisisältöä poistamatta välttämättä kaikkea mikrobista infektiivisyyttä tai eläviä mikrobeja.

Huom.:   2B352.d kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi käänteisosmoosi- ja hemodialyysilaitteita, sellaisina kuin valmistaja on ne määritellyt.

2. 

Risti(tangentiaali)virtaussuodatinkomponentit (esimerkiksi moduulit, elementit, kasetit, säiliöt, yksiköt tai levyt), joiden suodatuspinta on vähintään 0,2 m2 kunkin komponentin osalta ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi 2B352.d kohdassa mainituissa risti(tangentiaali)virtaussuodatinlaitteissa;

e. 

Höyry- tai kaasusteriloitavat pakastekuivauslaitteet, joiden kondensaatiokapasiteetti on vähintään 10 kg jäätä 24 tunnissa ja alle 1 000  kg jäätä 24 tunnissa;

f. 

Seuraavat suoja- ja turvalaitteet:

1. 

Puoli- ja kokosuojapuvut tai huuvat, jotka ovat riippuvaisia niihin kytketystä ulkoisesta ilmansyötöstä ja jotka toimivat ylipaineella;

Huom.:   2B352.f.1 kohdassa ei aseteta valvonnanalaisiksi pukuja, jotka on tarkoitettu käytettäviksi itsenäisen hengityslaitteen kanssa.

2. 

Normaalia toimintaa varten tarkoitetut rakenteellisesti ja teknisesti suojatut kammiot (biocontainment), isolaattorit tai biologiset suojakaapit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a. 

Täysin suljettu työskentelytila, jossa toimija on erotettu työstä fyysisellä esteellä;

b. 

Kykenee toimimaan negatiivisessa paineessa;

c. 

Keinot käsitellä tuotteita turvallisesti työskentelytilassa;

d. 

Tulo- ja poistoilma työskentelytilaan ja -tilasta on HEPA-suodattu;

Huom. 1:   2B352.f.2 kohta sisältää luokan III biologiset suojakaapit, jotka on määritelty WHO:n Laboratorion bioturvakäsikirjan (Laboratory biosafety manual) tuoreimmassa painoksessa tai rakennettu kansallisten standardien, määräysten tai ohjeiden mukaan.

Huom. 2:   2B352.f.2 kohta ei sisällä isolaattoreita, jotka on erityisesti suunniteltu infektoituneiden potilaiden eristyshoitoa tai kuljetusta varten.

g. 

Seuraavat aerosoli-inhalaatiolaitteet, jotka on suunniteltu ”mikro-organismeilla”, viruksilla tai ”toksiineilla” tehtäviä aerosolialtistuskokeita varten:

1. 

Koko kehon altistuskammiot, joiden kammiotilavuus on vähintään 1 m3;

2. 

Vain nasaaliseen altistukseen tarkoitetut laitteet, jotka käyttävät suunnattua aerosolivirtausta ja joiden altistuskapasiteetti on jokin seuraavista:

a. 

vähintään 12 jyrsijää; tai

b. 

vähintään 2 muuta eläintä kuin jyrsijää;

3. 

Suljetut eläinten immobilisointiputket, jotka on suunniteltu käytettäväksi vain nasaaliseen altistukseen tarkoitettujen laitteiden kanssa, jotka käyttävät suunnattua aerosolivirtausta;

h. 

Sumutuskuivauslaitteet, jotka kykenevät kuivaamaan toksiineja tai patogeenisia ”mikro-organismeja” ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 

Niiden vedenhaihdutuskapasiteetti on ≥ 0,4 kg/h ja ≤ 400 kg/h;

2. 

Niillä on kyky tuottaa tuotteen tyypillinen keskimääräinen partikkelikoko (≤ 10 μm) olemassa olevilla varusteilla tai tekemällä minimaalisia muutoksia sumutuskuivaimeen, jossa on sumutussuuttimia, jotka mahdollistavat vaaditun partikkelikoon tuottamisen; ja

3. 

Ne ovat steriloitavissa tai desinfioitavissa paikalla;

i. 

Nukleiinihapon kokoojat ja syntetisoijat, jotka on osittain tai kokonaan automatisoitu ja jotka on suunniteltu tuottamaan jatkuvia nukleiinihappoja, joiden pituus on yli 1,5 kiloemästä ja virheaste alle 5 prosenttia yhdellä kerralla.

2CMateriaalit

Ei ole.

2DOhjelmistot

2D001Seuraavat muut kuin 2D002 kohdassa määritellyt ”ohjelmistot”:

a. 

”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 2A001 tai 2B001 kohdassa määriteltyjen laitteiden ”kehittämistä” tai ”tuotantoa” varten

b. 

”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 2A001.c, 2B001 tai 2B003–2B009 kohdassa määriteltyjen laitteiden ”käyttöä” varten.

Huom.:   2D001 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi työstöohjelmien ”ohjelmistoja”, jotka luovat ”numeerisia ohjaus”koodeja eri osien koneistamista varten.

2D002Elektronisten laitteiden ”ohjelmistot”, myös pysyvästi elektroniseen laitteeseen tai järjestelmään sijoitetut, jotka mahdollistavat näiden laitteiden tai järjestelmien toiminnan ”numeerisena ohjaus”yksikkönä ja kykenevät koordinoimaan samanaikaisesti useampaa kuin neljää akselia ”ääriviivaohjauksessa”.

Huom. 1:   2D002 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”ohjelmistoja”, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu tuotteille, joita ei ole määritelty ryhmässä 2.

Huom. 2:   2D002 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”ohjelmistoja” tuotteille, jotka on määritelty 2B002 kohdassa. Ks. 2D001 ja 2D003 kohta: ”ohjelmistot” tuotteille, jotka on määritelty 2B002 kohdassa.

Huom. 3:   2D002 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ”ohjelmistoja”, jotka viedään yhdessä tuotteiden kanssa, joita ei ole määritelty ryhmässä 2, ja jotka ovat välttämättömiä niiden toiminnalle.

2D003”Ohjelmistot”, jotka on suunniteltu tai muunnettu 2B002 kohdassa määriteltyjen laitteiden toimintaa varten ja joilla muunnetaan optinen suunnittelu, työkappalemittaukset ja materiaalinpoistotoiminnot ”numeerisiksi ohjaus”käskyiksi, jotta saadaan haluttu työkappaleen muoto.

2D101”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 2B104, 2B105, 2B109, 2B116, 2B117 tai 2B119–2B122 kohdassa määriteltyjen laitteiden ”käyttöä” varten.

Huom.:   KATSO MYÖS 9D004 KOHTA.

2D201”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu 2B204, 2B206, 2B207, 2B209, 2B219 tai 2B227 kohdassa määriteltyjen tuotteiden ”käyttöä” varten.

2D202”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 2B201 kohdassa määriteltyjen laitteiden ”kehittämistä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten.

Huom.:   2D202 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi työstöohjelmien ”ohjelmistoja”, jotka luovat ”numeerisia ohjaus”koodeja mutteivät mahdollista eri osien koneistamiseen tarkoitettujen laitteiden suoraa käyttöä.

2D351Muut kuin 1D003 kohdassa määritellyt ”ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu 2B351 kohdassa määriteltyjen laitteiden ”käyttöä” varten.

2ETeknologia

2E001”Teknologia” yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti 2A, 2B tai 2D kohdassa määriteltyjen laitteiden tai ”ohjelmistojen””kehittämistä” varten.

Huom.:   2E001 kohta sisältää ”teknologian” mittapääjärjestelmien integroimiseksi 2B006.a kohdassa määriteltyihin koordinaattimittauskoneisiin.

2E002”Teknologia” yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti 2A tai 2B kohdassa määriteltyjen laitteiden ”tuotantoa” varten.

2E003Muu ”teknologia” seuraavasti:

a. 

Ei käytössä;

b. 

Seuraava ”teknologia” metalliteollisuuden valmistusprosesseja varten:

1. 

”Teknologia” seuraavia prosesseja varten erityisesti tarkoitettujen työkalujen, muottien tai kiinnittimien suunnittelua varten:

a. 

”Superplastinen muovaus”;

b. 

”Diffuusioliittäminen”; tai

c. 

”Suoravaikutteinen hydraulipuristus”;

2. 

Tekninen tieto, joka koostuu alla luetelluista prosessimenetelmistä tai niiden parametreista ja jolla ohjataan seuraavia:

a. 

Alumiiniseosten, titaaniseosten tai ”superseosten””superplastinen muovaus”:

1. 

Pinnan valmistelu;

2. 

Jännityksen taso;

3. 

Lämpötila;

4. 

Paine;

b. 

”Superseosten” tai titaaniseosten ”diffuusioliittäminen”:

1. 

Pinnan valmistelu;

2. 

Lämpötila;

3. 

Paine;

c. 

Alumiiniseosten tai titaaniseosten ”suoravaikutteinen hydraulipuristus”:

1. 

Paine;

2. 

Jakson aika;

d. 

Titaaniseosten, alumiiniseosten tai ”superseosten””kuumaisostaattinen puristus”:

1. 

Lämpötila;

2. 

Paine;

3.