02009L0034 — FI — 26.07.2019 — 001.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/34/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, mittauslaitteita ja metrologisia tarkastusmenetelmiä koskevista yleisistä säännöksistä (uudelleenlaadittu toisinto) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 106 28.4.2009, s. 7)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/1243, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019,	L 198	241	25.7.2019

▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/34/EY,

annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009,

mittauslaitteita ja metrologisia tarkastusmenetelmiä koskevista yleisistä säännöksistä

(uudelleenlaadittu toisinto)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

LUKU

PERUSPERIAATTEET

1 artikla

1. Tätä direktiiviä sovelletaan:

a) 2 kohdassa määriteltyihin laitteisiin;

b) mittayksiköihin, mittausmenetelmien ja metrologisten tarkastusmenetelmien yhdenmukaistamiseen ja myös tarvittaessa näiden menetelmien soveltamiseen tarvittaviin keinoihin;

c) valmiiksi pakattujen tuotteiden sisällön määrän ilmoittamiseen, mittausmenetelmiin, metrologisiin tarkastuksiin ja määrän merkintään.

2. Tässä direktiivissä tarkoitetaan ’laitteilla’ mittauslaitteita, mittauslaitteiden osia, lisälaitteita ja mittausvälineitä.

3. Jäsenvaltio ei saa tämän direktiivin tai asiaa koskevien erityisdirektiivien perusteella estää, kieltää tai rajoittaa 1 kohdassa tarkoitetun laitteen tai tuotteen markkinoille saattamista tai ottamista käyttöön, jos kyseisessä laitteessa tai tuotteessa on tässä direktiivissä tai kyseistä laitetta tai tuotetta koskevissa erityisdirektiiveissä säädettyjen edellytysten mukaisia EY-merkkejä tai EY-merkintöjä.

4. Jäsenvaltioiden on annettava sama arvo EY-tyyppihyväksynnälle ja EY-ensivakaukselle kuin vastaaville kansallisille toimenpiteille.

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja kohteita koskevissa erityisdirektiiveissä määritellään:

— erityisesti 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen laitteiden osalta mittausmenettelyt sekä toiminnan ja toteutuksen vaatimukset,

— edellä 1 kohdan b ja c alakohtaa koskevat vaatimukset.

6. Erityisdirektiiveissä voidaan säätää päivämäärästä, jona voimassa olevat kansalliset säännökset on korvattava yhteisön säännöksillä.

LUKU

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ

2 artikla

1. Jäsenvaltiot antavat EY-tyyppihyväksynnän tämän direktiivin tai asiaa koskevien erityisdirektiivien mukaisesti.

2. EY-tyyppihyväksyntä laitteille antaa niille pääsyn EY-ensivakaukseen ja jos jälkimmäistä ei edellytetä, luvan saattaa ne markkinoille ja/tai ottaa ne käyttöön. Jos tiettyä laiteryhmää koskevalla erityisdirektiivillä/erityisdirektiiveillä vapautetaan tämä ryhmä EY-tyyppihyväksynnästä, on tämän ryhmän laitteet päästettävä suoraan EY-ensivakaukseen.

3. Jäsenvaltioiden on käytettävissä olevan tarkastusvälineistönsä mukaisesti annettava EY-tyyppihyväksyntä jokaiselle laitteelle, joka täyttää kyseistä laitetta koskevat, tässä direktiivissä ja erityisdirektiiveissä asetetut vaatimukset.

4. EY-tyyppihyväksyntää koskevan hakemuksen voi tehdä vain valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittautunut edustaja. Samaa laitetta koskevan hakemuksen voi tehdä vain yhdessä jäsenvaltiossa.

5. Jäsenvaltion, joka on antanut EY-tyyppihyväksynnän, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että se saa tiedot kaikista hyväksytyn tyypin muutoksista tai lisäyksistä. Sen tulee ilmoittaa muille jäsenvaltioille näistä muutoksista.

Hyväksytyn tyypin muutoksiin tai lisäyksiin on saatava täydentävä EY-tyyppihyväksyntä jäsenvaltiolta, joka antoi EY-tyyppihyväksynnän, jos nämä muutokset vaikuttavat tai voivat vaikuttaa mittaustuloksiin tai säädettyihin laitteen käyttöedellytyksiin.

Uusi EY-tyyppihyväksyntä on annettava alkuperäisen EY-tyyppihyväksyntätodistuksen täydentämisen sijasta, jos tyyppiä muutetaan sen jälkeen, kun tämän direktiivin tai asiaa koskevan erityisdirektiivin säännöksiä on muutettu tai mukautettu siten, että muutettu tyyppi voidaan hyväksyä vain noudattaen uusia määräyksiä.

3 artikla

Kun EY-tyyppihyväksyntä annetaan lisälaitteelle, tällä hyväksynnällä eritellään:

a) laitetyypit, joihin tämä lisälaite voidaan yhdistää tai liittää;

b) niiden laitteiden toimintoja kokonaisuudessaan koskevat yleiset edellytykset, joihin lisälaite hyväksytään.

4 artikla

Kun laite on menestyksellisesti läpäissyt tässä direktiivissä ja asianomaista laitetta koskevissa erityisdirektiiveissä säädetyn EY-tyyppihyväksyntätarkastuksen, tarkastuksen suorittaneen jäsenvaltion on annettava EY-tyyppihyväksyntätodistus.

Jäsenvaltion on toimitettava tämä todistus hakijalle.

Tämän direktiivin 11 artiklassa tai erityisdirektiivissä säädetyissä tapauksissa hakijan täytyy ja kaikissa muissa tapauksissa hän voi kiinnittää tai kiinnityttää jokaiseen hyväksytyn tyypin mukaiseen laitteeseen EY-hyväksyntämerkin, joka esitetään todistuksessa.

5 artikla

1. EY-tyyppihyväksyntä on voimassa 10 vuotta. Sitä voidaan jatkaa 10 vuoden perättäisissä jaksoissa. Hyväksytyn tyypin mukaan valmistettavien laitteiden lukumäärälle ei saa asettaa rajoituksia.

Tämän direktiivin ja erityisdirektiivin säännösten perusteella annettuja EY-tyyppihyväksyntöjä ei voida jatkaa kyseisten yhteisön säännösten joidenkin muutosten tai mukautusten voimaantulopäivän jälkeen siinä tapauksessa, että kyseisiä EY-tyyppihyväksyntöjä ei olisi voitu antaa näiden uusien säännösten perusteella.

Kun EY-tyyppihyväksyntää ei jatketa, säilyy tämä hyväksyntä kuitenkin edelleen voimassa jo käytössä olevien laitteiden osalta.

2. Jos käytetään sellaista uutta tekniikkaa, josta ei ole säännöksiä erityisdirektiivissä, voidaan laitteelle antaa rajoitettu EY-tyyppihyväksyntä sen jälkeen, kun on ensin kuultu muita jäsenvaltioita.

Siinä voi olla seuraavat rajoitukset:

a) rajoitus hyväksyntää koskevien laitteiden lukumäärälle;

b) velvoite ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille asennuspaikat;

c) käyttörajoitukset;

d) erityiset käytettävää tekniikkaa koskevat rajoitukset.

Sitä ei kuitenkaan voida antaa, ellei

a) kyseistä laiteryhmää koskevaa erityisdirektiiviä ole saatettu voimaan;

b) ole annettu poikkeusta erityisdirektiiveissä vahvistetuista suurimmista sallituista virheistä.

Tällaisen hyväksynnän voimassaoloaika saa olla enintään kaksi vuotta. Sitä voidaan jatkaa enintään kolmella vuodella.

▼M1 —————

▼B

6 artikla

Kun EY-tyyppihyväksyntää ei vaadita laiteryhmälle, joka täyttää erityisdirektiivin vaatimukset, valmistaja voi omalla vastuullaan kiinnittää tämän ryhmän laitteisiin liitteessä I olevan 3 kohdan 3 alakohdassa tarkoitetun erityisen merkin.

7 artikla

1. Jäsenvaltio, joka on antanut EY-tyyppihyväksynnän, voi peruuttaa sen,

a) jos laitteet, joille tämä hyväksyntä on annettu, eivät ole hyväksytyn tyypin tai asiaa koskevien erityisdirektiivien säännösten mukaisia;

b) jos hyväksyntätodistuksessa esitettyjä metrologisia vaatimuksia tai 5 artiklan 2 kohdan säännöksiä ei ole täytetty;

c) jos jäsenvaltio toteaa, että hyväksyntää ei ole annettu asianmukaisesti.

2. Jäsenvaltion, joka on antanut EY-tyyppihyväksynnän, on peruutettava se, jos hyväksytyn tyypin mukaisesti valmistetuissa laitteissa ilmenee käytössä yleinen vika, joka tekee ne sopimattomiksi käyttötarkoitukseensa.

3. Jos toinen jäsenvaltio ilmoittaa EY-tyyppihyväksynnän antaneelle jäsenvaltiolle jostakin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta tapauksesta, sen on samoin toteutettava kyseisissä kohdissa säädetyt toimenpiteet kuultuaan toista jäsenvaltiota.

4. Jäsenvaltio, joka toteaa 2 kohdassa tarkoitetun vian, voi kieltää saattamasta kyseisiä laitteita markkinoille ja ottamasta niitä käyttöön, kunnes toisin ilmoitetaan.

Jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille ja komissiolle sekä perusteltava päätöksensä.

Samaa menettelyä noudatetaan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa sellaisiin laitteisiin, jotka on vapautettu EY-ensivakauksesta, jos valmistaja asianmukaisen varoituksen jälkeen ei saata laitteita hyväksytyn tyypin tai asiaa koskevan erityisdirektiivin vaatimusten mukaisiksi.

5. Jos EY-hyväksynnän antanut jäsenvaltio kiistää 2 kohdassa tarkoitetun vian olemassaolon tai sen, että 4 kohdan nojalla toteutetut toimenpiteet ovat perusteltuja, kyseisten jäsenvaltioiden on pyrittävä selvittämään erimielisyys.

Komissiolle on tiedotettava asiasta. Tarvittaessa komissio ryhtyy aiheellisiin neuvotteluihin ratkaisun aikaansaamiseksi.

III

LUKU

EY-ENSIVAKAUS

8 artikla

1. EY-ensivakaus käsittää uuden tai kunnostetun laitteen tarkastuksen ja sen vahvistamisen, että laite on hyväksytyn tyypin ja/tai tämän direktiivin ja asianomaista laitetta koskevien erityisdirektiivien mukainen. Se varmennetaan EY-ensivakausmerkillä.

2. EY-ensivakaus laitteille voidaan tehdä muulla kuin laitekohtaisella tarkastusmenetelmällä erityisdirektiiveissä säädetyissä tapauksissa ja hyväksyttyjä menettelyjä noudattaen.

3. Jäsenvaltioiden on tehtävä EY-ensivakaus sellaisille tarkastettaviksi jätetyille laitteille, joilla on tätä laiteryhmää koskevan erityisdirektiivin mukaiset mittausominaisuudet ja jotka täyttävät erityisdirektiiveissä tälle laiteryhmälle säädetyt teknistä rakennetta ja toimintaa koskevat vaatimukset, jos jäsenvaltioiden välineet sallivat sen.

4. EY-ensivakausmerkillä varustettujen laitteiden osalta 1 artiklan 3 kohdassa jäsenvaltioille asetettu velvoite on voimassa EY-ensivakausmerkin kiinnittämisvuotta seuraavan vuoden loppuun, ellei erityisdirektiiveissä säädetä pidemmästä ajasta.

9 artikla

1. Kun laitteelle haetaan EY-ensivakausta, on jäsenvaltion, joka suorittaa tarkastuksen, määritettävä:

a) kuuluuko laite EY-tyyppihyväksynnästä vapautettuun ryhmään ja jos kuuluu, täyttääkö se tätä laitetta koskevissa erityisdirektiiveissä vahvistetut tekniset rakenne- ja toimintavaatimukset;

b) onko laite saanut EY-tyyppihyväksynnän ja jos asia on näin, onko laite hyväksytyn tyypin ja tätä laitetta koskevien niiden erityisdirektiivien mukainen, jotka olivat voimassa kyseisen EY-tyyppihyväksynnän antamispäivänä.

2. EY-ensivakauksessa tehty tarkastus koskee erityisdirektiivien mukaisesti erityisesti:

a) metrologisia ominaisuuksia;

b) suurimpia sallittuja virheitä;

c) rakennetta siltä osin kuin tällä taataan, että mittausominaisuudet eivät todennäköisesti olennaisesti huonone tavanomaisissa käyttöolosuhteissa;

d) määräysten mukaisten merkintöjen ja leimalaattojen olemassa oloa tai EY-ensivakausmerkintävaatimuksia.

10 artikla

Kun laite on läpäissyt menestyksellä EY-ensivakauksen tämän direktiivin ja erityisdirektiivien vaatimusten mukaisesti, kiinnitetään siihen asianomaisen jäsenvaltion vastuulla liitteessä II olevassa 3 kohdassa kuvatut osittaiset tai lopulliset EY-vakausmerkit mainitussa kohdassa annettujen sääntöjen mukaisesti.

11 artikla

Jos EY-ensivakausta ei vaadita laiteryhmälle, joka täyttää erityisdirektiivin vaatimukset, valmistajan on kiinnitettävä omalla vastuullaan tämän ryhmän laitteisiin liitteessä I olevassa 3.4 kohdassa tarkoitettu erityinen tunnusmerkki.

LUKU

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ JA EY-ENSIVAKAUSTA KOSKEVAT YHTEISET SÄÄNNÖKSET

12 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet estääkseen sellaisten merkkien tai merkintöjen käytön laitteissa, jotka voidaan sekoittaa EY-merkintöihin tai merkkeihin.

13 artikla

Jokaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle ne tarkastuslaitokset, yksiköt ja laitokset, jotka on asianmukaisesti valtuutettu tekemään tässä direktiivissä ja erityisdirektiiveissä tarkoitettuja tarkastuksia, antamaan EY-tyyppihyväksyntätodistuksia ja kiinnittämään EY-ensivakausmerkkejä.

14 artikla

Jäsenvaltiot voivat vaatia, että säädetyt merkinnät tehdään niiden virallisella kielellä tai virallisilla kielillä.

LUKU

LAITTEIDEN KÄYTÖNAIKAINEN TARKASTUS

15 artikla

Erityisdirektiiveissä määritellään EY-merkeillä varustettujen laitteiden käytönaikaiset tarkastusvaatimukset ja erityisesti käytössä sallitut suurimmat virheet. Jos kansallisissa säännöksissä asetetaan lievempiä vaatimuksia laitteille, joissa ei ole EY-merkkejä, voidaan näitä käyttää vaatimuksina tarkastukselle.

LUKU

DIREKTIIVIEN MUKAUTTAMINEN TEKNIIKAN KEHITYKSEEN

▼M1

16 artikla

Siirretään komissiolle valta antaa 16 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä I ja II niiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen.

▼M1

16 a artikla

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 26 päivästä heinäkuuta 2019 viiden vuoden ajaksi 16 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 16 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa ( 1 ) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 16 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

▼M1 —————

▼B

VII

LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

18 artikla

Kaikki tämän direktiivin tai kyseisiä laitteita koskevien erityisdirektiivien täytäntöön panemiseksi annettujen säännösten nojalla tehdyt päätökset, jotka koskevat EY-tyyppihyväksynnän epäämistä, laajentamista tai peruuttamista taikka EY-ensivakauksen suorittamista tai markkinoille saattamisen ja käyttöönoton kieltämistä, on perusteltava. Päätöksestä on ilmoitettava asianosaiselle, jolle on samanaikaisesti annettava tieto jäsenvaltion voimassa olevan lainsäädännön mukaan hänen käytettävissään olevista muutoksenhakukeinoista ja määräajoista muutoksenhaulle.

19 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

20 artikla

Kumotaan direktiivi 71/316/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä III olevassa A osassa mainituilla säädöksillä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä III olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut säädökset osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

21 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

22 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

LIITE I

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ

1. EY-hyväksynnän hakeminen

1.1. Hakemus ja siihen liittyvä kirjeenvaihto on laadittava virallisella kielellä sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, johon hakemus on tehty. Jäsenvaltiolla on oikeus vaatia, että myös liitteenä olevat asiakirjat kirjoitetaan kyseisellä virallisella kielellä.

Hakijan on lähetettävä jäljennös hakemuksestaan samanaikaisesti kaikille jäsenvaltioille.

1.2. Hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a) valmistajan tai yrityksen tai sen edustajan tai hakijan nimi ja osoite;

b) laiteryhmä;

c) käyttötarkoitus;

d) mittausominaisuudet;

e) mahdollinen myyntinimitys tai tyyppi.

1.3. Hakemukseen on liitettävä arviointia varten tarvittavat asiakirjat kahtena kappaleena ja erityisesti:

1.3.1 kuvaus seuraavista:

a) laitteen rakenne ja toiminta;

b) suojausjärjestelyt oikean toiminnan varmistamiseksi;

c) säätely- ja sovitusvälineet;

d) aiotut sijoituspaikat:

— vakausmerkeille;

— sineteille (jos tarpeen);

1.3.2 yleiset asennuspiirustukset ja jos tarpeen, tärkeiden osien yksityiskohtaiset piirustukset;

1.3.3 kaaviopiirustus toimintaperiaatteesta ja jos tarpeen, valokuva.

1.4. Hakemukseen on liitettävä tarvittaessa asiaan vaikuttavat, annettuihin kansallisiin hyväksyntöihin liittyvät asiakirjat.

2. Tarkastus EY-hyväksyntää varten

2.1. Tarkastus käsittää:

2.1.1 asiakirjoihin perehtymisen, tyypin mittausominaisuuksien tarkastuksen metrologisen tarkastuslaitoksen laboratorioissa, hyväksytyissä laboratorioissa tai valmistajan tai toimittajan tiloissa taikka asennuspaikalla;

2.1.2 jos tyypin mittausominaisuudet tunnetaan yksityiskohtaisesti, vain toimitettujen asiakirjojen tarkastuksen.

2.2. Tarkastus koskee laitteen koko toiminta-aluetta tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Näissä olosuhteissa laitteen on säilytettävä vaaditut mittausominaisuudet.

2.3. Edellä 2.1 kohdassa tarkoitetun tarkastuksen laatu ja laajuus voidaan yksilöidä erityisdirektiiveissä.

2.4. Metrologinen tarkastuslaitos voi vaatia hakijaa asettamaan metrologisen tarkastuslaitoksen käyttöön standardit sekä tarvittavat materiaalit ja avustavat henkilöt hyväksyntätestien suorittamista varten.

3. EY-todistus ja -hyväksyntämerkki

3.1. Todistuksessa ilmoitetaan tyypin tarkastustulokset ja yksilöidään muut vaatimukset, jotka on täytettävä. Siihen on liitettävä tarpeelliset kuvaukset, piirustukset ja kaaviokuvat tyypin tunnistamiseksi ja sen toiminnan selvittämiseksi. Edellä 4 artiklassa säädetty hyväksyntämerkki on tyylitelty kirjain ε sisältäen:

— yläosassa hyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion tunnuksen, joka koostuu yhdestä tai useammasta isosta kirjaimesta (B Belgia, BG Bulgaria CZ Tšekki, DK Tanska, D Saksa, EST Viro, IRL Irlanti, EL Kreikka, E Espanja, F Ranska, I Italia, CY Kypros, LV Latvia, LT Liettua, L Luxemburg, H Unkari, M Malta, NL Alankomaat, A Itävalta, PL Puola, P Portugali, RO Romania, SI Slovenia, SK Slovakia, FI Suomi, S Ruotsi, UK Yhdistynyt kuningaskunta) ja hyväksyntävuoden kahdesta viimeisestä numerosta;

— alaosassa hyväksynnän antaneen metrologisen tarkastuslaitoksen tunnuksen (tunnusnumeron).

Esimerkki tästä hyväksyntämerkistä annetaan 6.1 kohdassa.

3.2. Jos kyse on rajoitetusta EY-hyväksynnästä, ε:n kanssa samankokoinen kirjain P sijoitetaan ε- kirjaimen edelle.

Rajoitetun hyväksynnän merkin malli esitetään 6.2 kohdassa.

3.3. Edellä 6 artiklassa mainittu merkki on sama kuin EY-hyväksyntämerkki paitsi, että tyylitelty kirjain ε on käännetty symmetrisesti pystyakselin ympäri eikä siinä ole mitään muuta merkintää, ellei erityisdirektiiveissä toisin säädetä.

Malli tästä merkistä on 6.3 kohdassa.

3.4. Edellä 11 artiklassa tarkoitettu merkki on EY-hyväksyntämerkki kuusikulmiossa.

Tämän merkin malli esitetään 6.4 kohdassa.

3.5. Edellä 3.1–3.4 kohdassa tarkoitetut merkit, jotka valmistaja kiinnittää tämän direktiivin säännösten mukaisesti, on kiinnitettävä kuhunkin vakausta varten jätettyyn laitteeseen ja lisälaitteeseen näkyvälle paikalle ja niiden on oltava luettavissa ja häviämättömiä. Jos niiden kiinnittämisessä on teknisiä vaikeuksia, poikkeuksia voidaan tehdä erityisdirektiiveissä, tai niitä voidaan hyväksyä jäsenvaltioiden metrologisten tarkastuslaitosten keskinäisen sopimuksen perusteella.

4. Näytelaitteen tallettaminen

Erityisdirektiiveissä säädetyissä tapauksissa hyväksynnän antanut laitos voi, katsoessaan sen tarpeelliseksi, vaatia, että se tyyppilaite, jolle hyväksyntä on annettu, talletetaan. Tämän tyyppilaitteen sijasta laitos voi hyväksyä laitteen osien, pienoismallien tai piirustusten tallettamisen, ja se voi mainita tämän EY-tyyppihyväksyntätodistuksessa.

5. Hyväksynnästä ilmoittaminen

5.1. Samaan aikaan kun asianomaiselle annetaan asia tiedoksi, lähetetään EY-hyväksyntätodistuksen jäljennökset komissiolle ja muille jäsenvaltioille; viimeksi mainitut voivat myös saada halutessaan jäljennökset metrologisista tarkastuskertomuksista.

5.2. EY-tyyppihyväksynnän peruuttamiseen ja muihin EY-tyyppihyväksynnän laajuutta ja pätevyyttä koskeviin tiedoksiantoihin sovelletaan 5.1 kohdassa määrättyä ilmoitusmenettelyä.

5.3. Jäsenvaltion, joka epää EY-tyyppihyväksynnän, on ilmoitettava päätöksestään muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

6. EY-tyyppihyväksyntään liittyvät merkit

6.1. EY-tyyppihyväksyntämerkki

Esimerkki:

Saksan metrologisen tarkastuslaitoksen vuonna 1971 antama EY-tyyppihyväksyntä (ks. 3.1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta)

EY-tyyppihyväksynnän tunnusnumero (ks. 3.1 kohdan toinen luetelmakohta)

6.2. Rajoitetun EY-tyyppihyväksynnän merkki (ks. 3.2 kohta)

Esimerkki:

Saksan metrologisen tarkastuslaitoksen vuonna 1971 antama rajoitetun EY-tyyppihyväksynnän merkki

Rajoitetun EY-tyyppihyväksynnän tunnusnumero

6.3. EY-tyyppihyväksynnästä vapauttamisen merkki

Esimerkki:

6.4. EY-tyyppihyväksyntäleima laitteille, jotka on vapautettu EY-ensivakauksesta (ks. 3.4 kohta)

Esimerkki:

Saksan metrologisen tarkastuslaitoksen vuonna 1971 antama EY-tyyppihyväksyntä

EY-tyyppihyväksynnän tunnusnumero

LIITE II

EY-ENSIVAKAUS

1. Yleistä

1.1 EY-ensivakaus voidaan suorittaa yhdessä tai useammassa vaiheessa (tavallisesti kahdessa).

1.2 Erityisdirektiiveissä säänneltäviä seikkoja:

1.2.1 EY-ensivakaus suoritetaan yksivaiheisena laitteille, jotka muodostavat tehtaalta toimitettaessa kokonaisuuden, eli laitteille, jotka teoreettisesti voidaan siirtää asennuspaikalle ilman, että ne täytyy ensin purkaa.

1.2.2 EY-ensivakaus tehdään kahdessa tai useammassa vaiheessa laitteille, joiden asianmukainen toiminta riippuu laitteiden asennus- tai käyttöolosuhteista.

1.2.3 Vakausmenettelyn ensimmäisessä toteutusvaiheessa on varmistettava erityisesti, että laite on hyväksytyn tyypin mukainen, tai että EY-tyyppitarkastuksesta vapautetut laitteet täyttävät asiaa koskevat määräykset.

2. EY-ensivakauksen paikka

2.1 Jos erityisdirektiiveissä ei määrätä vakauksen suorituspaikkaa, yhdessä vaiheessa vaa’attavat laitteet vaa’ataan asianomaisen metrologisen tarkastuslaitoksen valitsemassa paikassa.

2.2 Toimivaltaisen metrologisen tarkastuslaitoksen on alueellaan vaa’attava kahdessa tai useammassa vaiheessa vaa’attavat laitteet.

2.2.1 Vakauksen viimeinen vaihe on suoritettava asennuspaikalla.

2.2.2 Vakauksen muut vaiheet on suoritettava 2.1 kohdassa määrätyllä tavalla.

2.3 Erityisesti vakauksen tapahtuessa vakaustoimiston ulkopuolella vakauksen suorittava metrologinen tarkastuslaitos voi vaatia hakijaa:

— antamaan vakauksen suorittamiseksi tarvittavat standardit sekä materiaalit ja avustavat henkilöt;

— toimittamaan jäljennöksen EY-hyväksyntätodistuksesta.

3. EY-ensivakausmerkit

3.1 EY-ensivakausmerkkien kuvaus

3.1.1 Jäljempänä 3.3 kohdan mukaisesti kiinnitettävät EY-ensivakausmerkit, joita koskevat erityisdirektiivien säännökset, ovat seuraavat:

3.1.1.1 Lopullinen EY-vakausmerkki koostuu kahdesta leimasta:

a) ensimmäinen muodostuu pienestä ”e”-kirjaimesta, joka sisältää:

— yläosassa sen jäsenvaltion, jossa ensivakaus tehtiin, yhdestä tai useammasta isosta kirjaimesta koostuvan tunnuksen (B Belgia, BG Bulgaria CZ Tšekki, DK Tanska, D Saksa, EST Viro, IRL Irlanti, EL Kreikka, E Espanja, F Ranska, I Italia, CY Kypros, LV Latvia, LT Liettua, L Luxemburg, H Unkari, M Malta, NL Alankomaat, A Itävalta, PL Puola, P Portugali, RO Romania, SI Slovenia, SK Slovakia, FI Suomi, S Ruotsi, UK Yhdistynyt kuningaskunta) ja tarvittaessa yksi tai kaksi numeroa, jotka ilmaisevat alueellista tai hallinnollista alajakoa;

— alemmassa puolikkaassa vakaustoimiston tai vakauksen suorittajan tunnusnumeron;

b) toinen leima muodostuu vakausvuoden kahdesta viimeisestä numerosta kuusikulmion sisällä.

3.1.1.2 Osittainen EY-vakausmerkki muodostuu pelkästään ensimmäisestä leimasta. Sitä käytetään myös sinettinä.

3.2 Merkkien muoto ja mitat

3.2.1 Liitteenä olevissa piirustuksissa määritetään 3.1 kohdassa määrättyjen EY-ensivakausmerkkien kirjainten ja numeroiden muodot, mitat ja ääriviivat; ensimmäiset kaksi piirustusta esittävät leimojen eri osat ja kolmas on esimerkki leimasta. Piirustuksissa annetut mitat ovat suhteellisia arvoja; ne riippuvat pienen ’e’-kirjaimen ympärille piirretyn ympyrän halkaisijasta ja kuusikulmion kentästä.

Merkkien ympärille kuvattujen ympyröiden varsinaiset halkaisijat ovat 1,6 mm, 3,2 mm, 6,3 mm, 12,5 mm.

3.2.2 Jäsenvaltioiden metrologiset tarkastuslaitokset toimittavat toisilleen EY-ensivakausmerkkien alkuperäispiirustuksia, jotka ovat oheisten piirustusten mallien mukaisia.

3.3 Merkkien kiinnittäminen

3.3.1 Lopullinen EY-vakausmerkki on kiinnitettävä laitteessa osoitettuun kohtaan, kun laite on kokonaan vaa’attu ja todettu EY-vaatimusten mukaiseksi.

3.3.2 Osittainen EY-vakausmerkki kiinnitetään:

3.3.2.1 leimauspäiväyksen kiinnityspaikkaan tai muihin erillisissä liitteissä säädettyihin paikkoihin, kun laitteen tai laitteenosan vakaus tehdään useassa vaiheessa ja se täyttää toiminnoille asetetut vaatimukset, jotka eivät koske erityisdirektiiveissä täsmennettyjä asennuspaikkoja;

3.3.2.2 kaikissa tapauksissa sinettinä erityisdirektiiveissä säädettyihin paikkoihin.

LIITE III

A OSA

Kumottu direktiivi ja luettelo sen myöhemmistä muutoksista

(20 artiklassa tarkoitettu)

Neuvoston direktiivi 71/316/ETY (EYVL L 202, 6.9.1971, s. 1).
Vuoden 1972 liittymisasiakirjan liitteessä I oleva X.12 kohta (EYVL L 73, 27.3.1972, s. 118).
Neuvoston direktiivi 72/427/ETY (EYVL L 291, 28.12.1972, s. 156).
Vuoden 1979 liittymisasiakirjan liitteessä I oleva X.A kohta (EYVL L 291, 19.11.1979, s. 108).
Neuvoston direktiivi 83/575/ETY (EYVL L 332, 28.11.1983, s. 43).
Vuoden 1985 liittymisasiakirjan liitteessä I oleva IX.A.7 kohta (EYVL L 302, 15.11.1985, s. 212).
Neuvoston direktiivi 87/354/ETY (EYVL L 192, 11.7.1987, s. 43).	Vain siltä osin kuin on kyse 1 artiklassa ja liitteessä olevassa 4 alakohdassa direktiiviin 71/316/ETY tehdyistä viittauksista
Neuvoston direktiivi 87/355/ETY (EYVL L 192, 11.7.1987, s. 46).
Neuvoston direktiivi 88/665/ETY (EYVL L 382, 31.12.1988, s. 42).	Ainoastaan 1 artiklan 1 kohta
Vuoden 1994 liittymisasiakirjan liitteessä I oleva XI.C.VII.1 kohta (EYVL C 241, 29.8.1994, s. 211).
Neuvoston asetus (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).	Ainoastaan liitteessä III oleva 5 alakohta
Vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä II oleva I.D.1 kohta (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 64).
Neuvoston direktiivi 2006/96/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 81).	Vain siltä osin kuin on kyse 1 artiklassa ja liitteessä olevassa B.1 kohdassa direktiiviin 71/316/ETY tehdyn viittauksen osalta
Komission direktiivi 2007/13/ETY (EUVL L 73, 13.3.2007, s. 10).

B OSA

Osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista koskevat määräajat

(20 artiklassa tarkoitettu)

Direktiivit	Määräpäivä, joka koskee saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä
71/316/ETY	30 päivä tammikuuta 1973
83/575/ETY	1 päivä tammikuuta 1985
87/354/ETY	31 päivä joulukuuta 1987
87/355/ETY	31 päivä joulukuuta 1987
2006/96/EY	1 päivä tammikuuta 2007
2007/13/EY	9 päivä maaliskuuta 2008

LIITE IV

VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 71/316/ETY	Tämä direktiivi
1 artiklan 1 kohdan a alakohta	1 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 1 artiklan 2 kohta
1 artiklan 1 kohdan b alakohta	1 artiklan 1 kohdan b alakohta
1 artiklan 1 kohdan c alakohta	1 artiklan 1 kohdan c alakohta
1 artiklan 2 kohta	1 artiklan 3 kohta
1 artiklan 3 kohta	1 artiklan 4 kohta
1 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta	1 artiklan 5 kohta
1 artiklan 4 kohdan toinen alakohta	1 artiklan 6 kohta
2 artiklan 1 kohta	2 artiklan 2 kohta
2 artiklan 2 kohta	2 artiklan 3 kohta
2 artiklan 3 kohta	2 artiklan 4 kohta
2 artiklan 4 kohta	2 artiklan 5 kohta
2 artiklan 5 kohta	2 artiklan 1 kohta
3 artiklan johdantokappale	3 artiklan johdantokappale
3 artiklan ensimmäinen luetelmakohta	3 artiklan a alakohta
3 artiklan toinen luetelmakohta	3 artiklan b alakohta
4 artiklan ensimmäinen ja toinen virke	4 artiklan ensimmäinen ja toinen kohta
4 artiklan kolmas virke	4 artiklan kolmas kohta
5 artiklan 1 kohta	5 artiklan 1 kohta
5 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta	5 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta
5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan johdantokappale	5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan johdantokappale
5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta	5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohta
5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan toinen luetelmakohta	5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan b alakohta
5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan kolmas luetelmakohta	5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan c alakohta
5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan neljäs luetelmakohta	5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan d alakohta
5 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan johdantokappale	5 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan johdantokappale
5 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta	5 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan a alakohta
5 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan toinen luetelmakohta	5 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan b alakohta
5 artiklan 2 kohdan neljäs alakohta	5 artiklan 2 kohdan neljäs alakohta
5 artiklan 3 kohta	5 artiklan 3 kohta
6 artikla	6 artikla
7 artiklan 1, 2 ja 3 kohta	7 artiklan 1, 2 ja 3 kohta
7 artiklan 4 kohdan ensimmäinen virke	7 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta
7 artiklan 4 kohdan toinen virke	7 artiklan 4 kohdan toinen alakohta
7 artiklan 4 kohdan kolmas virke	7 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta
7 artiklan 5 kohta	7 artiklan 5 kohta
8 artiklan 1 kohdan a alakohta	8 artiklan 1 kohta
8 artiklan 1 kohdan b alakohta	8 artiklan 2 kohta
8 artiklan 2 kohta	8 artiklan 3 kohta
8 artiklan 3 kohta	8 artiklan 4 kohta
9 artiklan 1 kohta	9 artiklan 1 kohta
9 artiklan 2 kohdan johdantokappale	9 artiklan 2 kohdan johdantokappale
9 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta	9 artiklan 2 kohdan a alakohta
9 artiklan 2 kohdan toinen luetelmakohta	9 artiklan 2 kohdan b alakohta
9 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta	9 artiklan 2 kohdan c alakohta
9 artiklan 2 kohdan neljäs luetelmakohta	9 artiklan 2 kohdan d alakohta
10 ja 11 artikla	10 ja 11 artikla
12, 13 ja 14 artikla	12, 13 ja 14 artikla
15 artikla	15 artikla
16 artiklan ensimmäinen virke	16 artiklan ensimmäinen alakohta
16 artiklan toinen virke	16 artiklan toinen alakohta
17 artikla	—
18 artiklan 1 kohta	17 artiklan 1 kohta
18 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta	17 artiklan 2 kohta
18 artiklan 2 kohdan toinen alakohta	—
18 artiklan 3 kohta	—
19 artikla	18 artikla
20 artiklan 1 kohta	—
20 artiklan 2 kohta	19 artikla
—	20 ja 21 artikla
21 artikla	22 artikla
Liite I	Liite I
1 ja 1.1 alakohta	1 ja 1.1 alakohta
1.2 alakohdan johdantokappale	1.2 alakohdan johdantokappale
1.2 alakohdan ensimmäinen luetelmakohta	1.2 alakohdan a alakohta
1.2 alakohdan toinen luetelmakohta	1.2 alakohdan b alakohta
1.2 alakohdan kolmas luetelmakohta	1.2 alakohdan c alakohta
1.2 alakohdan neljäs luetelmakohta	1.2 alakohdan d alakohta
1.2 alakohdan viides luetelmakohta	1.2 alakohdan e alakohta
1.3 alakohta	1.3 alakohta
1.3.1 alakohdan johdantokappale	1.3.1 alakohdan johdantokappale
1.3.1 alakohdan ensimmäinen luetelmakohta	1.3.1 alakohdan a alakohta
1.3.1 alakohdan toinen luetelmakohta	1.3.1 alakohdan b alakohta
1.3.1 alakohdan kolmas luetelmakohta	1.3.1 alakohdan c alakohta
1.3.1 alakohdan neljäs luetelmakohta	1.3.1 alakohdan d alakohta
1.3.2–5 alakohta	1.3.2–5 alakohta
5.2 alakohta	5.1 alakohta
5.3 alakohta	5.2 alakohta
5.4 alakohta	5.3 alakohta
6–6.4 alakohta	6–6.4 alakohta
Liite II	Liite II
—	Liite III
—	Liite IV

( 1 ) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.