2006R1950 — FI — 16.02.2013 — 001.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1950/2006,

annettu 13 päivänä joulukuuta 2006,

hevoseläinten hoidossa keskeisten aineiden ja kliinistä lisähyötyä tuovien aineiden luettelon laatimisesta eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(EYV L 367, 22.12.2006, p.33)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  No

page

date

►M1

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 122/2013, annettu 12 päivänä helmikuuta 2013,

  L 42

1

13.2.2013




▼B

▼M1

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1950/2006,

annettu 13 päivänä joulukuuta 2006,

hevoseläinten hoidossa keskeisten aineiden ja kliinistä lisähyötyä tuovien aineiden luettelon laatimisesta eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY mukaisesti

▼B

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)



EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY ( 1 ) ja erityisesti sen 10 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jäsenvaltion markkinoille ei saa saattaa eläinlääkettä, jos kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät ole myöntäneet sille myyntilupaa direktiivin 2001/82/EY mukaisesti tai ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 ( 2 ) mukaisesti.

(2)

Tuotantoeläimille, myös hevoseläimille, tarkoitetuille eläinlääkkeille voidaan myöntää myyntilupa vain, jos esitetään takeet siitä, että tuotettavat elintarvikkeet eivät sisällä kuluttajille haitallisia kyseisten lääkkeiden jäämiä yhteisön menettelystä eläinlääkejäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläinperäisissä elintarvikkeissa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2377/90 ( 3 ) edellytetyllä tavalla.

(3)

Luvan saaneiden, varsinkin tuotantoeläimille tarkoitettujen eläinlääkkeiden valikoima on vähitellen kaventumassa syistä, jotka esitetään eläinlääkkeiden saatavuudesta annetussa komission tiedonannossa neuvostolle ja Euroopan parlamentille ( 4 ).

(4)

Tästä syystä tarvitaan toimenpiteitä hoitomuotojen monipuolistamiseksi pysyvästi, jotta voidaan vastata tuotantoeläinten, esimerkiksi hevoseläinten, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin tarpeisiin korkeaa kuluttajansuojan tasoa vaarantamatta.

(5)

Direktiivissä 2001/82/EY säädetyn poikkeuksen nojalla ihmisravinnoksi teurastettaville hevoseläimille voidaan antaa niiden hoidon kannalta keskeisiä aineita, jäljempänä ”keskeiset aineet”, vähintään kuuden kuukauden varoajalla.

(6)

Poikkeuksen soveltamista varten olisi laadittava keskeisten aineiden luettelo. Määrätty aine olisi otettava luetteloon ainoastaan siinä tapauksessa, että sen käyttöaiheeseen ei ole vaihtoehtoista ja tyydyttävää, luvan saanutta hoitomuotoa ja että kyseessä oleva sairaudentila voisi hoitamattomana aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä eläimelle.

(7)

Määrätyt sairaudentilat ja kotieläinjalostukseen liittyvät syyt saattavat edellyttää, että tarjolla on useampia aineita, jotta voidaan vastata hevoseläinten ikään ja käyttötarkoitukseen liittyviin eri vaatimuksiin.

(8)

Koska asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteissä I–III lueteltuja aineita, joita ei ole lupa käyttää hevosten hoitamiseen, voidaan määrätyissä olosuhteissa käyttää direktiivin 2001/82/EY nojalla hevoseläinten hoitoon, niitä ei pitäisi ottaa keskeisten aineiden luetteloon. Myöskään asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteessä IV lueteltuja aineita ei pitäisi ottaa luetteloon. Tästä seuraa, että jos aine sisältyy asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteisiin I–IV, sitä ei pitäisi voida käyttää tässä asetuksessa tarkoitettuna keskeisenä aineena.

(9)

On tarpeen varmistaa, että keskeisillä aineilla hoidettuja hevoseläimiä valvotaan asianmukaisella tavalla. Tästä syystä olisi sovellettava rekisteröityjen hevoseläinten mukana seuraavasta tunnistusasiakirjasta (passista) 20 päivänä lokakuuta 1993 tehdyssä komission päätöksessä 93/623/ETY ( 5 ) ja päätöksen 93/623/ETY muuttamisesta sekä jalostukseen ja tuotantoon tarkoitettujen hevoseläinten tunnistamisesta 22 päivänä joulukuuta 1999 tehdyssä komission päätöksessä 2000/68/EY ( 6 ) säädettyjä valvontamekanismeja kuluttajien terveyden suojelemiseksi.

(10)

On huolehdittava siitä, että asetuksella (EY) N:o 726/2004 perustettu Euroopan lääkevirasto tekee yhdenmukaistetun tieteellisen arvioinnin kaikista keskeisten aineiden luetteloon tehtävistä muutoksista. Lisäksi muutoksen tekemistä luetteloon pyytäneiden jäsenvaltioiden ja eläinlääkintäalan ammattijärjestöjen olisi perusteltava pyyntönsä ja toimitettava asiaa koskevat tieteelliset tiedot.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän eläinlääkintäkomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:



▼M1

1 artikla

Tämän asetuksen liitteessä vahvistetaan luettelo aineista, jotka ovat keskeisiä hevoseläinten hoidossa, jäljempänä ”keskeiset aineet”, sekä aineista, jotka tuovat kliinistä lisähyötyä verrattuna hevoseläimille saatavissa oleviin muihin hoitovaihtoehtoihin, jäljempänä ”kliinistä lisähyötyä tuovat aineet”, joita sovelletaan direktiivin 2001/82/EY 11 artiklasta poiketen.

▼B

2 artikla

Keskeisiä aineita voidaan käyttää liitteessä täsmennettyihin sairaudentiloihin, hoidollisiin tarkoituksiin tai kotieläinjalostukseen silloin, kun mikään muu hevoseläinten hoitoon luvan saanut tai direktiivin 2001/82/EY 11 artiklassa tarkoitettu eläinlääke ei antaisi yhtä hyviä hoitotuloksia samalla, kun eläin välttyy tarpeettomalta kärsimykseltä ja varmistetaan eläintä hoitavien henkilöiden turvallisuus.

▼M1

Kliinistä lisähyötyä tuovia aineita voidaan käyttää liitteessä täsmennetyissä sairaudentiloissa, hoidollisiin tarkoituksiin ja kotieläinjalostukseen, kun ne tuovat kliinisesti merkityksellistä etua, joka perustuu parempaan tehoon tai turvallisuuteen tai siihen, että kyseinen lääke tuo hoitoon merkittävää parannusta verrattuna hevoseläimille hyväksyttyihin lääkkeisiin tai direktiivin 2001/82/EY 11 artiklassa tarkoitettuihin lääkkeisiin.

Ensimmäistä ja toista alakohtaa sovellettaessa otetaan huomioon liitteessä luetellut vaihtoehdot.

3 artikla

1.  Keskeisiä aineita ja kliinistä lisähyötyä tuovia aineita saa käyttää ainoastaan direktiivin 2001/82/EY 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.  Keskeisillä aineilla annettava hoito on kirjattava yksityiskohtaisesti komission asetuksessa (EY) N:o 504/2008 ( 7 ) esitetyn hevoseläinten tunnistusasiakirjan IX luvussa annettujen ohjeiden mukaisesti.

4 artikla

Sellaisia aineita, jotka esiintyvät jossakin komission asetuksen (EU) N:o 37/2010 ( 8 ) liitteessä tai joiden käyttö hevoseläimillä on kielletty unionin lainsäädännössä, ei saa enää käyttää tässä asetuksessa säädettyihin tarkoituksiin.

▼B

5 artikla

1.  Euroopan lääkevirasto varmistaa komission pyynnöstä sen, että eläinlääkekomitea tekee tieteellisen arvioinnin kaikista muutosehdotuksista liitteenä olevaan luetteloon.

Euroopan lääkevirasto antaa komissiolle lausunnon muutoksen tieteellisestä soveltuvuudesta 210 päivän kuluessa tällaisen pyynnön vastaanottamisesta.

Tarvittaessa asiassa kuullaan myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista.

▼M1

2.  Kun jäsenvaltiot tai eläinlääkintäalan ammattijärjestöt pyytävät komissiota muuttamaan liitteenä olevaa luetteloa, niiden on perusteltava pyyntönsä ja esitettävä käytettävissä olevat asiaa koskevat tieteelliset tiedot.

▼B

6 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

▼M1




LIITE

Luettelo hevoseläinten hoidossa keskeisistä aineista ja aineista, jotka tuovat kliinistä lisähyötyä verrattuna hevoseläimille saatavissa oleviin muihin hoitovaihtoehtoihin

Kaikkien luettelossa esiintyvien aineiden varoaika on kuusi kuukautta.



Käyttöaihe

Vaikuttava aine

Perustelut ja selvitys käytöstä

Anesteetit, analgeetit ja anestesian yhteydessä käytettävät aineet

Sedaatio ja esilääkitys

(ja vastalääkkeet)

Asepromatsiini

Käyttötarkoitus: Yleisanestesiaa edeltävä esilääkitys, lievä sedaatio.

Vaihtoehtoiset aineet: Detomidiini, romifidiini, ksylatsiini, diatsepaami ja midatsolaami.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Asepromatsiinin on systemaattisesti todettu vähentävän kuoleman riskiä anestesian aikana. Tapaa, jolla aine vaikuttaa (limbiseen järjestelmään) ja sedaation ainutkertaista laatua ei saada aikaan α-2-agonistisedatiiveilla (detomidiini, romifidiini ja ksylatsiini) tai bentsodiatsepiineillä (diatsepaami ja midatsolaami).

Atipametsoli

Käyttötarkoitus: α-2-adrenoseptoriantagonisti, jota käytetään α-2-agonistien vaikutuksen kumoamiseen.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Ainoa aine yliherkkien yksilöiden hoitamiseen ja yliannostukseen. Hätätilanteessa käytettävä lääke. Käytetään erityisesti tapauksissa, joissa hengitystoiminnot ovat lamautuneet.

Diatsepaami

Käyttötarkoitus: Esilääkitys ja anestesian induktio. Lievä sedaatio (bentsodiatsepiinillä); sydämeen, verisuoniin ja hengityselimiin kohdistuvat sivuvaikutukset hyvin vähäisiä. Kouristuksia ehkäisevä, keskeinen kohtausten hoidossa.

Vaihtoehtoiset aineet: Asepromatsiini, detomidiini, romifidiini, ksylatsiini, midatsolaami, primidoni ja fenytoiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Nykyisten lääkintästandardien mukaan keskeinen anestesian induktiomenetelmien komponentti, jonka käytöstä on runsaasti hevosilla saatuja kokemuksia. Käytetään ketamiinin kanssa anestesian induktiossa, tuottaa tarvittavan relaksaation, joka mahdollistaa sujuvan anestesiainduktion ja intuboinnin. Vaikutustapaa (vaikuttaa GABA-reseptoriin) ja ainutlaatuista sedaatiota, joka ei aiheuta sydämen eikä hengityselinten toimintojen lamaantumista, ei saada aikaan α-2-agonistisedatiiveilla (detomidiini, romifidiini ja ksylatsiini) tai asepromatsiinilla.

Flumatseniili

Käyttötarkoitus: Bentsodiatsepiinien vaikutuksen kumoava laskimonsisäinen aine. Kumoaa bentsodiatsepiinin vaikutuksen totaalisesta laskimonsisäisestä anestesiasta heräämisen aikana.

Vaihtoehtoiset aineet: Sarmatseniili

Käyttöä puoltavia seikkoja: Sarmatseniilistä eroava vaikutustapa, joka on yksi lisätapa kumota bentsodiatsepiinin vaikutus totaalisen laskimonsisäisen anestesian loppuvaiheessa. Sarmatseniili estää osittain bentsodiatsepiinireseptoreja, kun taas flumatseniili on vastavaikuttaja ja estää kompetitiivisesti GABA-reseptorissa sijaitsevaa bentsodiatsepiinin sitoutumispaikkaa.

Midatsolaami

Käyttötarkoitus: Esilääkitys ja anestesian induktio. Lievä bentsodiatsepiinisedaatio; sydämeen, verisuoniin ja hengityselimiin kohdistuvat sivuvaikutukset hyvin vähäisiä. Kouristuksia ehkäisevä, käytetään kohtausten hoidossa erityisesti täysikasvuisilla hevosilla, joilla on tetanus.

Vaihtoehtoiset aineet: Asepromatsiini, detomidiini, romifidiini, ksylatsiini, diatsepaami, primidoni ja fenytoiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Samankaltainen kuin diatsepaami, mutta vesiliukoinen, joten sopii laskimonsisäiseen injektioon, keskeinen anestesian yhteydessä tehtävässä laskimonsisäisessä infuusiossa. Lyhytvaikutteisempi kuin diatsepaami. Sopii diatsepaamia paremmin varsoille.

Kouristuksia ehkäisevä, käytetään kohtausten hoidossa erityisesti täysikasvuisilla hevosilla, joilla on tetanus, sopii vesiliukoisuutensa ansiosta diatsepaamia paremmin usean päivän kestävään hoitoon.

Käytetään ketamiinin kanssa anestesian induktiossa, tuottaa tarvittavan relaksaation, joka mahdollistaa sujuvan anestesiainduktion ja intuboinnin.

Vaikutustapaa (vaikuttaa GABA-reseptoriin) ja ainutlaatuista sedaatiota, joka ei aiheuta sydämen eikä hengityselinten toimintojen lamaantumista, ei saada aikaan α-2-agonistisedatiiveilla (detomidiini, romifidiini ja ksylatsiini) tai asepromatsiinilla.

Naloksoni

Käyttötarkoitus: Opioidien vastalääke, hätätilanteessa käytettävä lääke.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Ei tarjolla olevia vaihtoehtoja.

Propofoli

Käyttötarkoitus: Laskimonsisäinen anestesia. Anestesian induktio varsoilla.

Vaihtoehtoiset aineet: Sevofluraani tai isofluraani.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Injektoitava anestesia-aine, joka poistuu elimistöstä nopeasti. Viimeaikaisten tietojen mukaan sydämen ja verisuonten toiminnot pysyvät huomattavasti vakaampina ja anestesiasta herääminen on laadullisesti selvästi parempaa kuin inhalaatioanestesiassa.

Sarmatseniili

Käyttötarkoitus: Bentsodiatsepiiniantagonisti.

Vaihtoehtoiset aineet: Flumatseniili.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Laskimonsisäisen anestesian aikana tarvitaan bentsodiatsepiinisedaation vastalääkitys. Laajimmat kliiniset kokemukset sarmatseniilillä mahdollisiin muihin keskeisiin aineisiin verrattuna.

Tiletamiini

Käyttötarkoitus: Ketamiinin kaltainen dissosiatiivinen anesteetti, jota käytetään varsinkin kenttäoloissa suoritettavassa anestesiassa. Käytetään yhdessä tsolatsepaamin kanssa.

Vaihtoehtoiset aineet: Ketamiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Käyttö yhdessä tsolatsepaamin kanssa on olennaista silloin, kun inhalaatioanestesian käyttöön ei ole mahdollisuutta, esimerkiksi kenttäolosuhteissa. Yhdistelmä on olennainen myös silloin, kun yhdessä ketamiinin kanssa indusoitu anestesia on liian lyhytkestoinen. Tavanomaisia käyttösovelluksia ovat kastraatio, laryngotomia, luukalvon manipulointi, kystien ja kyhmyjen poistot, fasiaalimurtumien korjaus, kipsaus ja napatyrän korjausleikkaus.

Tsolatsepaami

Käyttötarkoitus: Bentsodiatsepiinisedaatio, jota käytetään varsinkin kenttäoloissa suoritettavassa anestesiassa tiletamiinin kanssa.

Vaihtoehtoiset aineet: Diatsepaami tai midatsolaami.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Bentsodiatsepiinisedatiivi, jonka vaikutus on pitkäaikaisempi kuin diatsepaamin tai midatsolaamin. Käyttö tiletamiinin kanssa on olennaista silloin,kun ei voida käyttää inhalaatioanestesiaa, esimerkiksi kenttäolosuhteissa. Yhdistelmä on keskeinen silloin, kun yhdessä ketamiinin kanssa indusoitu anestesia on liian lyhytkestoinen. Tavanomaisia käyttösovelluksia ovat kastraatio, laryngotomia, luukalvon manipulointi, kystien ja kyhmyjen poistot, fasiaalimurtumien korjaus, kipsaus ja napatyrän korjausleikkaus.

Hypotensio tai hengityksen stimuloiminen anestesian aikana

Dobutamiini

Käyttötarkoitus: Hypotension hoito anestesian aikana.

Vaihtoehtoiset aineet: Dopamiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Positiivinen inotrooppi, käytetään todennäköisesti enemmän kuin dopamiinia, mutta käyttötottumukset vaihtelevat. Hevosille kehittyy yleensä hypotensio anestesian aikana, ja normaalin verenpaineen ylläpitämisen on osoitettu vähentävän leikkauksen jälkeisen vakavan rabdomyolyysin ilmaantumista. Dobutamiini on korvaamaton hevosten inhalaatioanestesian aikana.

Dopamiini

Käyttötarkoitus: Hypotension hoito anestesian aikana.

Vaihtoehtoiset aineet: Dobutamiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Dopamiinia tarvitaan hevosilla, jotka eivät reagoi dobutamiiniin. Varsoilla suositaan dopamiinin käyttöä dobutamiinin sijaan. Tarvitaan myös atropiinille vastustuskykyisen intraoperatiivisen bradyarytmian hoitamiseen.

Efedriini

Käyttötarkoitus: Hypotension hoito anestesian aikana.

Vaihtoehtoiset aineet: Dopamiini ja dobutamiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Tarvitaan silloin, kun dopamiini ja dobutamiini eivät tehoa. Ainutkertainen sympatomimeetti, joka muistuttaa rakenteellisesti adrenaliinia. Katekoliamiineilla ei voi hevoseläinten hoidossa aktivoida vain tiettyjä reseptoreja käyttämättä useampia katekoliamiineja, jotka vaikuttavat eri tavalla eri reseptoreihin. Noradrenaliinin erittymistä hermopäätteissä aiheuttava efedriini lisää sydänlihaksen supistumiskykyä ja vähentää hypotensiota, ja sitä käytetään silloin, kun dobutamiini ja dopamiini eivät tehoa. Efedriinin vaikutus kestää minuuteista tunteihin, ja sen vaikuttamiseksi tarvitaan vain yksi laskimonsisäinen injektio, kun taas dobutamiinin ja dopamiinin vaikutus kestää vain muutaman sekunnin tai minuutin, ja ne on annettava infuusiona.

Glykopyrrolaatti

Käyttötarkoitus: Bradykardian ehkäiseminen. Antikolinerginen. Antikolinergit ovat oleellisia parasympaattisten vaikutusten, kuten bradykardian, ehkäisyhoidossa ja ne kuuluvat tavanomaisesti silmä- ja hengitystiekirurgiaan.

Vaihtoehtoiset aineet: Atropiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Glykopyrrolaatilla on rajallinen vaikutus keskushermostoon, ja se sopii atropiinia paremmin tajuissaan oleville hevosille (ennen ja jälkeen anestesian).

Noradrenaliini (norepinefriini)

Käyttötarkoitus: Kardiovaskulaarinen kriisi. Infuusio kardiovaskulaarisen kriisin hoitoon varsoilla.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Eläimen spesifiset katekoliamiinireseptorit reagoivat yksilöllisesti eri elimissä vaikuttaviin lääkeaineisiin. Eli tarkkaan määritetyn vaikutuksen aikaansaamiseksi käytetään useita eri katekoliamiineja, joistakukin vaikuttaa lähes yksinomaan määrätyntyyppiseen adrenergiseen reseptoriin. Noradrenaliini vaikuttaa ensisijaisesti α-1-reseptoreihin arterioleja supistamalla nostaen siten verenpainetta ja ylläpitämällä isoa verenkiertoa. Varsoilla noradrenaliini on usein ainoa katekoliamiini, joka tehoaa hypotension hoidossa.

Kivunlievitys

Buprenorfiini

Käyttötarkoitus: Kivunlievitys, käytetään sedatiivien kanssa eläimen käsittelyn helpottamiseksi.

Vaihtoehtoiset aineet: Butorfanoli, fentanyyli, morfiini ja petidiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Osittainen μ-agonistinen opioidianalgeetti. μ-reseptorin vaikutus saa aikaan paremman kivunlievityksen kuin butorfanolin kaltaiset κ-agonistiset opioidit. Pitkävaikutteinen analgeetti. Osittaisen agonismin ansiosta sen riippuvuutta aiheuttavat ja hengitystä lamauttavat ominaisuudet ovat rajalliset. Pitkä- ja lyhytvaikutteisilla opioideilla on eri käyttöaiheet, joten vaihtoehtoisia aineita tarvitaan useampia.

Fentanyyli

Käyttötarkoitus: Kivunlievitys.

Vaihtoehtoiset aineet: Butorfanoli, buprenorfiini, morfiini ja petidiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: μ-agonistiopioidi, μ-reseptorin vaikutus saa aikaan paremman kivunlievityksen kuin butorfanolin kaltaiset κ-agonistiopioidit. Erittäin lyhytvaikutteinen, koska metaboloituu ja erittyy nopeasti. Fentanyyli on ainoa hevosilla käytettävä opioidi, joka soveltuu infuusioon ja depot-laastarointiin. Erittäin tehokas kivun hallinnassa.

Morfiini

Käyttötarkoitus: Kivunlievitys.

Vaihtoehtoiset aineet: Butorfanoli, buprenorfiini, petidiini ja fentanyyli.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Täydellinen μ-agonistinen opioidianalgeetti. μ-reseptorin vaikutus lievittää kipua parhaiten. Käytetään sedatiivien kanssa eläimen käsittelyn helpottamiseksi ja epiduraalianestesiaan. Keskipitkävaikutteinen analgeetti. Morfiinilla on μ-opioidiagonisteista paras liukoisuus epiduraalianestesiaa varten. Epiduraalitilaan annettuna se antaa pitkävaikutteisen kivunlievityksen ja sillä on vain vähän systeemisiä vaikutuksia. Tekniikkaa käytetään nykyeläinlääketieteessä laajalti kovan perioperatiivisen kivun ja kroonisen kivun hoitoon.

Petidiini

Käyttötarkoitus: Kivunlievitys.

Vaihtoehtoiset aineet: Butorfanoli, buprenorfiini, morfiini ja fentanyyli.

Käyttöä puoltavia seikkoja: μ-agonistinen opioidianalgeetti, jonka voimakkuus on noin kymmenesosa morfiinin voimakkuudesta. Lyhytvaikutteinen opioidi, joka on todettu tehokkaaksi spastisen koliikin hoidossa hevosilla. Ainoa opioidi, jolla spasmolyyttisiä ominaisuuksia. Hevosilla käytettäessä parempi sedaatio ja pienempi eksitaation riski kuin muilla opioideilla.

Lihasrelaksantit ja niihin rinnastettavat aineet

Atrakuuri

Käyttötarkoitus: Lihasten rentouttaminen anestesian aikana.

Vaihtoehtoiset aineet: Guaifenesiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Ei-depolarisoiva neuromuskulaarinen estäjä. Neuromuskulaarisia estäjiä käytetään etenkin silmäkirurgiassa ja syvässä vatsaontelokirurgiassa. Vaikutuksen kumoamiseen tarvitaan edrofonia. Atrakuurista ja edrofonista on eniten kliinistä tutkimustietoa.

Edrofoni

Käyttötarkoitus: Atrakuurilla aiheutetun lihasrelaksaation kumoaminen.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Kolinesteraasin estäjä, keskeinen neuromuskulaarisen eston kumoamisessa. Edrofonilla on kolinesteraasin estäjistä vähiten sivuvaikutuksia hevosilla.

Guaifenesiini

Käyttötarkoitus: Lihasten rentouttaminen anestesian aikana.

Vaihtoehtoiset aineet: Atrakuuri.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Keskeinen vaihtoehto α-2-adrenergien ja ketamiinin yhdistelmälle hevosilla silloin, kun α-2-adrenergit ja ketamiinit ovat vasta-aiheisia, esimerkiksi hevosilla, jotka eivät reagoi kyseisiin aineisiin tai joilla on ilmennyt haitallisia vaikutuksia aiemman käytön yhteydessä. Korvaamaton yhdessä ketamiinin ja α-2-adrenergien kanssa käytettynä, koska mahdollistaa kenttäoloissa erittäin turvallisen anestesian, jolle ei ole tehokkaita vaihtoehtoisia laskimonsisäisiä tekniikkoja.

Inhalaatioanesteetit

Sevofluraani

Käyttötarkoitus: Inhalaatioanestesia hevosilla, joilla raajanmurtumia tai muita ortopedisia vammoja, ja anestesian induktio maskilla varsoilla.

Vaihtoehtoiset aineet: Isofluraani.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Sevofluraani on inhalaatioanesteetti, joka metaboloituu niukasti ja erittyy nopeasti. Isofluraanille on EU:ssa säädetty enimmäisjäämäpitoisuus (MRL), mutta isofluraanianestesiasta heräävä hevonen voi kiihtyä ja katkaista jalkansa, mistä syystä isofluraani ei sovellu kaikkeen hevoseläinten anestesiaan. Sevofluraanianestesiasta herääminen on pehmeämpää ja hallitumpaa eli se on keskeinen sentyyppisessä hevoseläinten kirurgiassa, jossa heräämisen on tärkeää tapahtua pehmeästi. Siksi sitä suositaan isofluraanin sijaan hevosilla, joilla on raajanmurtuma tai muu ortopedinen vamma. Lisäksi sevofluraani on keskeinen maskilla tapahtuvassa anestesian induktiossa varsoilla, koska se on täysin ärsyttämätön, kun taas isofluraani on ärsyttävä aine, joka aiheuttaa yskimistä ja hengityksen pidättämistä.

Paikallisanesteetit

Bupivakaiini

Käyttötarkoitus: Paikallisanestesia.

Vaihtoehtoiset aineet: Lidokaiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Pitkävaikutteinen paikallisanesteetti. Pitkävaikutteisuutta tarvitaan perioperatiiviseen kivunlievitykseen ja kovan kroonisen kivun hoitoon esimerkiksi kaviokuumeessa. Bupivakaiini on pitkävaikutteisempi paikallisanesteetti kuin yleisesti käytettävä lidokaiini. Pelkällä lidokaiinilla saadaan noin tunnin kestoinen paikallisanestesia. Adrenaliinia lisäämällä vaikutus saadaan kestämään kaksi tuntia, mutta vaarana on paikallisverenkierron estyminen, joten lidokaiinin ja adrenaliinin yhdistelmä ei sovellu käytettäväksi määrätyissä sairaudentiloissa. Bupivakaiinilla paikallisanestesia saadaan kestämään 4–6 tuntia, joten se soveltuu huomattavasti paremmin leikkauksen jälkeiseen kivunlievitykseen ja kaviokuumeen hoitoon, koska yksi pistos on usein riittävä; tämä on tunnin välein annettaviin lidokaiinipistoksiin verrattuna eläinystävällisempää. Lyhyempivaikutteiset paikallisanesteetit eivät siis sovellu edellä tarkoitettuihin tilanteisiin, koska ne edellyttävät toistuvia pistoksia, jolloin niihin liittyvien haittavaikutusten riski kasvaa ja eläimen hyvinvointi kärsii.

Oksibuprokaiini

Käyttötarkoitus: Silmiin käytettävä paikallisanestesia.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Laajimmat kliiniset kokemukset oksibuprokaiinilla mahdollisiin muihin keskeisiin aineisiin verrattuna.

Prilokaiini

Käyttötarkoitus: Laskimonsisäistä katetrisaatiota edeltävä paikallisanestesia.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Soveltuu määrätyissä valmisteissa (paikallisanesteettien eutektiset seokset) iholla paikallisesti käytettäväksi, imeytyy 40 minuutissa. Käytetään helpottamaan laskimonsisäistä katetrointia varsinkin varsoilla.

Tulehdusta estävät aineet

Kortikosteroidit

Triamsinoloni asetonidi

Käyttötarkoitus: Nivelensisäinen lääke degeneratiivisen nivelsairauden ja osteoartroosin hoitoon.

Vaihtoehtoiset aineet: Metyyliprednisoloni

Käyttöä puoltavia seikkoja: Vaihtoehtoisesta nivelensisäisestä kortikosteroidisesta lääkkeestä eli metyyliprednisolonista eroava solu- ja biosynteettinen vaikutus. Triamsinoloni on rustoa suojaava ja edistää ruston korjautumista. Tehokkaampaa kuin systeemiset hoidot (NSAID:it ja kondroitiinisulfaatti) ja muut (ei-kortikosteroidit) nivelensisäiset hoidot niveltulehduksen, kivun ja ontumisen hoidossa akuutissa ja kroonisessa nivelsairaudessa, erityisesti degeneratiivisessa nivelsairaudessa ja osteoartroosissa. Ainoa tehokas ei-kirurginen hoito rustonalaisen luukystan hoitoon.

Flumetasoni

Käyttötarkoitus: Lyhytkestoinen systeeminen kortikosteroidihoito, ml. shokkihoito sekä tulehduksen ja allergisten reaktioiden hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Deksametasoni, prednisoloni.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Vaihtoehtoisista hoidoista eroavat kliiniset vaikutukset, kuten nopeampi vaikutus, pidempi kesto ja suurempi teho. Vaihtoehdoista eroava vaikutustapa (ei havaittavaa mineraalikortikoidivaikutusta).

Anti-endotoksiinit

Pentoksifylliini

Käyttötarkoitus: Endotoksiemian systeeminen ja suun kautta otettava hoito, Kaviokuume.

Vaihtoehtoiset aineet: Fluniksiini, asepromatsiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja:

Endotoksiemia: Erilainen vaikutustapa (metyloitu ksantiinijohdannainen, fosfodiesteraasin estäjä) ja kliiniset vaikutukset kuin vaihtoehdolla (fluniksiini). Vähentää endotoksiinien välittämää pro-inflammatoristen sytokiinien ja leukotriinien vapautumista makrofageista ja neutrofiileistä, vähentää systeemistä vastetta endotoksiineihin.

Kaviokuume: Vaihtoehdosta (asepromatsiini) eroava vaikutustapa, joka parantaa veren virtausta kavioon; vähentää veren viskositeettia ja parantaa veren virtausta kavioon.

Polymyksiini B

Käyttötarkoitus: Systeeminen hoito endotoksiemiaan, johon liittyy vakava koliikki ja muu gastrointestinaalinen tauti.

Vaihtoehtoiset aineet: Fluniksiini, vismuttisubsalisylaatti.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Systeemisestä vaihtoehdosta (fluniksiini) eroava vaikutustapa (endotoksiinia sitova aine), joka vaikuttaa aikaisemmin endotoksiinin käynnistämässä reaktiosarjassa. Suun kautta otettavasta vaihtoehtoisesta vismutista eroava sitoutumismekanismi, antoreitti ja vaikutuspaikka. Auttaa ehkäisemään tulehdusreaktiosarjan alkamista sitomalla endotoksiinin ja estämällä sitoutumisen Toll-tyyppisiin reseptoreihin.

Sydän- ja verisuonitautilääkkeet

 

Amiodaroni

Käyttötarkoitus: Rytmihäiriölääke. Systeeminen ja suun kautta otettava lääke eteisvärinään sekä supraventrikulaariseen ja ventrikulaariseen takykardiaan.

Vaihtoehtoiset aineet: Kinidiinisulfaatti, prokainamidi, propranololi.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Vaihtoehdoista (III-luokan rytmihäiriölääkkeet) eroava vaikutustapa. Uutta näyttöä amiodaronin tehosta ja turvallisuudesta eteisvärinän hoidossa sekä sen paremmuudesta kinidiinisulfaattiin verrattuna; tehokas erityyppisten rytmihäiriöiden hoidossa, ventrikulaariset rytmihäiriöt mukaan lukien.

Allopurinoli

Käyttötarkoitus: Neonataalisen iskeemisen reperfuusiovamman hoito

Vaihtoehtoiset aineet: E-vitamiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Vaihtoehtoisista reperfuusiovammojen hoidosta eroava vaikutustapa; allopurinoli on ksantiinioksidaasin estäjä, joka estää vapaiden radikaalien muodostumisen iskemian jälkeisen reperfuusion aikana.

Vasopressiini

Käyttötarkoitus: verenkiertokollapsin hoito varsoilla ja täysikasvuisilla hevosilla.

Vaihtoehtoiset aineet: Dopamiini/dobutamiini Epinefriini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Erityinen agonisti, joka vaikuttaa V1-reseptorien välityksellä. Vaikutustapa eroaa muista verenpaineen säätelyyn hyväksytyistä aineista, kuten epinefriinistä (adrenerginen reseptoriagonisti) ja dopamiinista/dobutamiinista (D1-5-reseptorit, jotka säätelevät sydämen minuuttivolyymiä sekä verisuonten tonusta). Käytetään tilanteissa, joissa dopamiini/dobutamiini ja epinefriini eivät ole vaikuttaneet ja tarvitaan vaihtoehtoista farmakologista lähestymistapaa.

Digoksiini

Käyttötarkoitus: Sydämen vajaatoiminnan hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Digoksiini on ainoa lääke kinidiinin sivuvaikutusten hoitamiseen.

Kinidiinisulfaatti ja kinidiiniglukonaatti

Käyttötarkoitus: Sydämen rytmihäiriöiden hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Prokaiiniamidi ja propranololi.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Sydämen rytmihäiriöiden ehkäisylääke. Käyttö on harvinaista, mutta hoitomuotona se on merkittävä vaihtoehto. Erityyppisten rytmihäiriöiden estämiseen tarvitaan erilainen vaikutustapa. Soveltuu hyvin eteisvärinän hoitoon.

Prokaiiniamidi

Käyttötarkoitus: Sydämen rytmihäiriöiden hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Kinidiinisulfaatti, kinidiiniglukonaatti ja propranololi.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Sydämen rytmihäiriöiden ehkäisylääke. Käyttö on harvinaista, mutta hoitomuotona se on merkittävä vaihtoehto. Erityyppisten rytmihäiriöiden estämiseen tarvitaan erilainen vaikutustapa.

Propranololi

Käyttötarkoitus: Sydämen rytmihäiriöiden hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Kinidiinisulfaatti, kinidiiniglukonaatti ja prokaiiniamidi.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Verenpainetta alentava lääke, jota käytetään siksi, että sillä on myös rytmihäiriöitä estävä vaikutus. Käyttö on harvinaista, mutta hoitomuotona merkittävä vaihtoehto. Rytmihäiriöiden patofysiologianeroista johtuen on tärkeää, että käytettävissä on eri tavalla vaikuttavia lääkkeitä erilaisten sairaudentilojen hoitamiseen. Näiden lääkkeiden käyttö on yleensä kertaluontoista; normaalirytmi saadaan palautettua kertahoidolla, vain harvoissa tapauksissa hoito joudutaan toistamaan.

Kouristukset

 

Fenytoiini

Käyttötarkoitus: Kouristuksien ehkäiseminen varsoilla. Rabdomyolyysin hoito. Kukkopatin hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Diatsepaami, primidoni ja dantroleeninatrium (rabdomyolyysin hoitoon).

Käyttöä puoltavia seikkoja: Keskeinen kouristuksia ehkäisevä lääke varsoilla. Fenytoiini otetaan usein avuksi kohtausten hoitoon, jos niitä ei saada hallintaan primidonilla/fenobarbitaalilla. Fenytoiini on kalsiumkanavia salpaava aine ja hyödyllinen toistuvan rabdomyolyysin hoidossa.

Primidoni

Käyttötarkoitus: Kouristuksien ehkäiseminen varsoilla.

Vaihtoehtoiset aineet: Diatsepaami ja fenytoiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Primidonia käytetään jatkona diatsepaamihoidolle tai sen vaihtoehtona.

Gastrointestinaaliset lääkkeet

 

Betanekoliini

Käyttötarkoitus: Ileuksen hoito, vatsan ja pohjukaissuolen kurouman hoito varsoilla, toistuvan paksusuolen tukoksen hoito täysikasvuilla eläimillä.

Vaihtoehtoiset aineet: Metoklopramidi, erytromysiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Betanekoliini on kolinerginen muskariiniagonisti, joka stimuloi ruoansulatuskanavan sileiden lihasten asetyylikoliinireseptoreja saaden lihakset supistumaan. Sen on todettu lisäävän vatsan ja umpisuolen tyhjenemisnopeutta. Sekä betanekoliini että metoklopramidi on todettu hyviksi leikkauksen jälkeisen ileuksen hoidossa.

Kodeiini

Käyttötarkoitus: Ripulin hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Vismuttisubsalisylaatti.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Vismuttisubsalisylaatista eroava vaikutustapa. Opiaatti, joka vaikuttaa suoliston liikkuvuuteen μ-reseptorien kautta ja mahdollistaa ei-infektioperäisen ripulin tehokkaan oireenmukaisen hoidon, erityisesti varsoilla. Käytetään usein yhdessä loperamidin kanssa. Loperamidin kanssa samankaltainen vaikutustapa tuottaa synergiavaikutuksia.

Loperamidi

Käyttötarkoitus: Ripulin hoito varsoilla.

Vaihtoehtoiset aineet: Vismuttisubsalisylaatti.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Vismuttisubsalisylaatista eroava vaikutustapa. Opiaatti, joka vaikuttaa suoliston liikkuvuuteen myy-reseptorien kautta ja mahdollistaa ei-infektioperäisen ripulin muita aineita tehokkaamman oireenmukaisen hoidon, erityisesti varsoilla. Käytetään usein yhdessä kodeiinin kanssa. Kodeiinin kanssa samankaltainen vaikutustapa tuottaa synergiavaikutuksia.

Metoklopramidi

Käyttötarkoitus: Leikkauksen jälkeisen ileuksen hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Betanekoliini, erytromysiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Metoklopramidi on substituoitu bentsamidi, jolla on useita vaikutustapoja: 1) se on dopamiinin reseptoriantagonisti, 2) se lisää asetyylikoliinin vapautumista kolinergisistä neuroneista, ja 3) se lamaa adrenergisiä reseptoreita. Se palauttaa tehokkaasti ruoansulatuskanavan koordinaation leikkauksen jäljiltä ja vähentää gastrisen refluksin kokonaismäärää, vauhtia ja kestoa. Metaklopramidi on prokineettinen aine, joka vaikuttaa lähinnä ruoansulatuskanavan alkupäässä. Sekä betanekoliini että metoklopramidi on todettu hyviksi leikkauksen jälkeisen ileuksen hoidossa.

Fenoksi-bentsamiini

Käyttötarkoitus: Ripulin hoito, koliitti.

Vaihtoehtoiset aineet: Vismuttisubsalisylaatti ja fluniksiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Erilainen vaikutustapa (alfa-1-reseptorin salpaaja ja eritystä estävä aine) verrattuna muihin hyväksyttyihin hoitoihin ja kodeiiniin. Mahdollistaa hyödyllisen, oireenmukaisen ripulin ja koliitin hoidon.

Propanteliinibromidi

Käyttötarkoitus: Antiperistalttisesti vaikuttava aine.

Vaihtoehtoiset aineet: Atropiini ja lidokaiini laimennettuna, peräruiskeena.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Propanteliinibromidi on synteettinen kvaternaarinen ammoniumantikolinergi, joka ehkäisee gastrointestinaalista liikkuvuutta ja kouristelua ja vähentää mahahapon erittymistä. Se myös estää asetyylikoliinin toiminnan parasympaattisen hermoston postganglionaarisissa hermopäätteissä. Se muistuttaa vaikutuksiltaan atropiinia, paitsi että vaikutukset kestävät pidempään (6 tuntia). Propanteliinibromidi on merkittävä vaihtoehto suoliston liikkeiden vähentämiseen, jotta voidaan välttyä peräsuolen repeytymiseltä rektaalitutkimuksen aikana ja hoitaa peräsuolen repeytymä, jos peräruiskeena annettava lidokaiini ei tehoa hyvin.

Ranitidiini

Käyttötarkoitus: Mahahaavan ennaltaehkäisy neonataaleilla.

Vaihtoehtoiset aineet: Omepratsoli.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Omepratsolista eroava vaikutustapa. Antotapa (laskimonsisäinen) tuo lisähyötyä kaikkiin muihin mahahaavan hoitoon tarkoitettuihin lääkkeisiin verrattuna, jotka on annettava suun kautta. Laskimonsisäinen ranitidiini-valmiste on keskeinen hoidettaessa varsoja, joilla on heikentynyt maha-suolikanavan motiliteetti ja suurentunut mahahaavan riski.

Sukralfaatti

Käyttötarkoitus: Mahahaavan ennaltaehkäisy neonataaleilla.

Vaihtoehtoiset aineet: Omepratsoli.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Omepratsolista eroava vaikutustapa ja tärkeä tukilääke mahahaavan ennaltaehkäisyssä. Ainutlaatuinen vaikutustapa (kiinnittyy limakalvon pinnalle), joka stabilisoi fyysisesti vaurion.

Rabdomyolyysi

 

Dantroleeninatrium

Käyttötarkoitus: Rabdomyolyysin hoito. Pahanlaatuisen kuumeen hoito anestesian aikana.

Vaihtoehtoiset aineet: Fenytoiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Dantroleenillä on suora lihasta rentouttava vaikutus, koska se estää kalsiumin vapautumisen sarkoplastisesta kalvostosta ja saa siten aikaan ärsytyksen aiheuttaman lihassupistumisen estymisen. Sekä fenytoiini että dantroleeninatrium on todettu hyödyllisiksi toistuvan rabdomyolyysin hoidossa.

Mikrobilääkkeet

Klebsiella spp. -infektiot

Tikarsilliini

Käyttötarkoitus: Klebsiella spp. -infektioiden hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Klebsiella spp. -infektioihin tehoava antibiootti.

Rhodococcus equi -infektiot

Atsitromysiini

Käyttötarkoitus: Rhodococcus equi -infektioiden hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Erytromysiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Vakiohoito yhdessä rifampisiinin kanssa, varsat sietävät sitä paremmin kuin erytromysiiniä.

Rifampisiini

Käyttötarkoitus: Rhodococcus equi -infektioiden hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Rhodococcus equi -infektion hoito yhdessä erytromysiinin tai atsitromysiinin kanssa. Suositeltava hoitomuoto.

Varsahalvaus

Amikasiini

Käyttötarkoitus: Varsahalvauksen hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Gentamisiini tai muut aminoglykosidit.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Varsat sietävät sitä paremmin kuin gentamisiiniä tai muita aminoglykosidejä.

Hengitysteiden lääkkeet

 

Ambroksoli

Käyttötarkoitus: Pintajännitystä alentava aine keskosvarsoilla.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Ei tarjolla olevia vaihtoehtoja.

Budesonidi

Käyttötarkoitus: Inhaloitava kortikosteroidi allergisen keuhkosairauden hoitoon.

Vaihtoehtoiset aineet: Beklometasoni

Käyttöä puoltavia seikkoja: Kortikosteroidien inhalaatiohoito aiheuttaa vähemmän adrenokortikaalista suppressiota, jolloin paluu normaaliin toimintaan hoidon loputtua tapahtuu nopeammin; hoidolla on vähemmän systeemisiä sivuvaikutuksia kuin systeemisellä kortikosteroidihoidolla, koska systeeminen imeytyminen on pienempi. Inhalaatio mahdollistaa pienemmät annokset ja vaikuttava aine voidaan antaa suurempina pitoisuuksina paikallisesti, mikä tehostaa lääkitystä. Erityisen hyödyllinen lievän ja kohtuullisen taudin hoidossa sekä pitkän aikavälin ylläpitohoidossa. Jotta annostusta voidaan mukauttaa kliinisen vasteen perusteella, tarvitaan lisäaineita, joiden vahvuus on suurempi ja vaikutuksen kesto eri kuin beklometasonilla, jotta taudin hoito olisi optimaalista. Budesonidi on keskivahva lääke ja sijoittuu beklometasonin ja flutikasonin välille.

Flutikasoni

Käyttötarkoitus: Inhaloitava kortikosteroidi allergisen keuhkosairauden hoitoon.

Vaihtoehtoiset aineet: Beklometasoni

Käyttöä puoltavia seikkoja: Kortikosteroidien inhalaatiohoito aiheuttaa vähemmän adrenokortikaalista suppressiota, jolloin paluu normaaliin toimintaan hoidon loputtua tapahtuu nopeammin; hoidolla on vähemmän systeemisiä sivuvaikutuksia kuin systeemisellä kortikosteroidihoidolla, koska systeeminen imeytyminen on pienempi. Inhalaation avulla vaikuttavaa ainetta voidaan antaa suurempinapitoisuuksina paikallisesti, mikä tehostaa lääkitystä. Erityisen hyödyllinen miedon ja kohtuullisen taudin hoidossa sekä pitkän aikavälin ylläpitohoidossa. Täydentäviä aineita, joiden vahvuus on suurempi ja vaikutuksen kesto eri kuin beklometasonilla, tarvitaan, jotta annostusta voidaan titrata kliinisen vasteen mukaan ja taudin hoito olisi optimaalista. Flutikasoni on 50 % vahvempi kuin beklometasoni ja sen puoliintumisaika on pitempi (kuusi tuntia verrattuna 2,8 tuntiin), mikä tarjoaa lisähyötyä vaikeissa ja muihin lääkkeisiin huonosti reagoivissa tapauksissa.

Ipratropiumbromidi

Käyttötarkoitus: Keuhkoputkien laajentaminen.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Antikolinerginen vaikutus. Tarpeellinen hoitovaihtoehto, koska tehoaa joissakin tapauksissa paremmin kuin β-agonistit.

Oksimetatsoliini

Käyttötarkoitus: Nasaaliödeeman hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Fenylefriini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: α-adrenoseptoriagonisti, jolla voimakas verisuonia supistava vaikutus. Käytetään pitkävaikutteisuutensa ansiosta fenylefriiniä useammin.

Protozoalääkkeet

 

Isometamidium

Käyttötarkoitus: Protozoan aiheuttaman hevosen myeloenkefaliitin hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Pyrimetamiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Joskus sairaus reagoi pyrimetamiinihoitoon huonosti, joten sille tarvitaan vaihtoehto.

Ponatsuriili

Käyttötarkoitus: Protozoan aiheuttaman selkäydintulehduksen (Sarcocystis neurona) hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Isometamidium, pyrimetamiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Muista hyväksytyistä aineista eroava vaikutustapa, hyödyllinen vaihtoehto silloin, kun tauti reagoi huonosti muihin hoitoihin. Vähemmän sivuvaikutuksia (ripuli) verrattuna pyrimetamiini/sulfonamidi-hoitoihin. Suurempi kliininen teho verrattuna isometamidiumiin ja pyrimetamiiniin.

Pyrimetamiini

Käyttötarkoitus: Protozoan aiheuttaman hevosen myeloenkefaliitin hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Isometamidium.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Onnistumisaste on vähintään 75 prosenttia, kun ainetta käytetään yhdessä sulfadiatsiini-sulfamidin kanssa.

Silmälääkkeet

Silmän haavaumat

Asykloviiri

Käyttötarkoitus: Silmän haavaumien hoito (viruslääke). Käytetään paikallisesti.

Vaihtoehtoiset aineet: Idoksuridiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Asykloviiri ja idoksuridiini on todettu yhtä tehokkaiksi ulseratiivisen herpeskeratiitin hoidossa.

Idoksuridiini

Käyttötarkoitus: Silmän haavaumien hoito (viruslääke). Käytetään paikallisesti.

Vaihtoehtoiset aineet: Asykloviiri.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Asykloviiri ja idoksuridiini on todettu yhtä tehokkaiksi ulseratiivisen herpeskeratiitin hoidossa.

Glaukooma

Fenylefriini

Käyttötarkoitus: Glaukooman, epiforan, nasaaliödeeman ja renolienaalitilassa olevan paksusuolen hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Tropikamidi (glaukoomaan), ei muita tunnettuja vaihtoehtoja.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Fenylefriini ja tropikamidi on todettu yhtä tehokkaiksi glaukooman hoidossa.

Tropikamidi

Käyttötarkoitus: Glaukooman hoito. Käytetään paikallisesti.

Vaihtoehtoiset aineet: Fenylefriini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Fenylefriini ja tropikamidi on todettu yhtä tehokkaiksi glaukooman hoidossa.

Dortsolamidi

Käyttötarkoitus: Glaukooman hoito. Käytetään paikallisesti.

Vaihtoehtoiset aineet: Latanoprosti ja timololimaleaatti.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Toimii karboanhydraasin estäjänä. Merkittävä hoitovaihtoehto.

Latanoprosti

Käyttötarkoitus: Glaukooman hoito. Käytetään paikallisesti.

Vaihtoehtoiset aineet: Dortsolamidi ja timololimaleaatti.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Toimii prostaglandiini-F2α-analogina. Merkittävä hoitovaihtoehto.

Timololimaleaatti

Käyttötarkoitus: Glaukooman hoito. Käytetään paikallisesti.

Vaihtoehtoiset aineet: Dortsolamidi ja latanoprosti.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Timololimaleaatin toiminta ei-selektiivisenä beeta-adrenergisten reseptorien estäjänä aiheuttaa verisuonten supistumista, mikä puolestaan vähentää silmän kammionesteen määrää. Merkittävä hoitovaihtoehto.

Syklosporiini A

Käyttötarkoitus: Immunosuppressantti, jota käytetään silmän autoimmuunisairauksien hoitoon.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Ei tarjolla olevia vaihtoehtoja.

Ketorolaakki

Käyttötarkoitus: Silmäkivun ja -tulehdusten hoito. Ei-steroidaalinen tulehduslääke, silmätipat, käytetään paikallisesti.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Laajimmat kliiniset kokemukset ketorolaakilla mahdollisiin muihin keskeisiin aineisiin verrattuna.

Ofloksasiini

Käyttötarkoitus: Silmien hoidossa yleisesti käytetyille antibiooteille resistenttien silmätulehdusten hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Laajimmat kliiniset kokemukset ofloksasiinilla mahdollisiin muihin keskeisiin aineisiin verrattuna. Silmien hoidossa yleisesti käytettyihin antibiootteihin verrattuna ofloksasiinia pitäisi käyttää toissijaisena antibioottina ja vain yksittäistapauksissa.

Fluoreseiini

Käyttötarkoitus: Sarveiskalvon haavaumien diagnosointi, käytetään paikallisesti.

Vaihtoehtoiset aineet: Rose bengal.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Rose bengal estää jossain määrin virusta lisääntymästä, kun taas fluoreseiini ei vaikuta merkittävästi viruksen lisääntymiseen. Näin ollen rose bengalin diagnostinen käyttö ennen virusviljelyä voi sulkea pois positiivisen tuloksen. Tästä syystä fluoreseiini soveltuu parhaiten diagnosointiin, jos on tarkoitus tehdä virusviljely.

Rose bengal

Käyttötarkoitus: Sarveiskalvon vammojen diagnosointi varhaisvaiheessa, käytetään paikallisesti.

Vaihtoehtoiset aineet: Fluoreseiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Rose bengal soveltuu parhaiten erittäin varhaisessa vaiheessa olevien sarveiskalvon vammojen diagnosointiin.

Hyperlipemia

 

Insuliini

Käyttötarkoitus: Hyperlipemian hoito, käytetään yhdessä glukoosin kanssa, aineenvaihdunnan häiriöiden diagnosointi

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Ei tarjolla olevia vaihtoehtoja.

Sieni-infektiot

 

Griseofulviini

Käyttötarkoitus: Systeeminen sienilääke. Silsan hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Griseofulviini on suun kautta annettuna tehokas lääke trikofytiaan, mikrosporiaan ja epidermofytiaan.

Ketokonatsoli

Käyttötarkoitus: Systeeminen sienilääke. Fungaalisen pneumonian ja ilmapussien mykoosin hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Laajimmat kliiniset kokemukset ketokonatsolilla mahdollisiin muihin keskeisiin aineisiin verrattuna.

Mikonatsoli

Käyttötarkoitus: Silmän sieni-infektioiden hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Käytetään paikallisesti tulehtuneeseen silmään, laaja-alaisempi vaikutus ja/tai vähemmän ärsyttävä kuin muut sienilääkkeet.

Nystatiini

Käyttötarkoitus: Silmien ja sukuelinten hiivainfektioiden hoito.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Tehoaa hiivainfektioihin.

Diagnostinen kuvantaminen

 

Radiofarmaseuttinen Tc99m

Käyttötarkoitus: Skintigrafia

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Herkin diagnostinen kuvantamistapa varhaisten luumuutoksien ja murtumien tunnistamisessa – herkempi kuin röntgenkuvaus. Mahdollistaa kvantitoinnin ja sellaisten alueiden kuvantamisen, joita ei voi röntgenkuvata. Keskeinen kuvantamistekniikka, jolla vamma voidaan havaita varhaisessa vaihessa, mikä estää laajamittaisten murtumien syntymisen ja turvaa kilpahevosten hyvinvoinnin. Tc99m:llä on lyhyt puoliintumisaika (6,01 h), joten havaittava radioaktiivisuus poistuu hevosesta nopeasti (< 72 h).

Muut

 

Karbamatsepiini

Käyttötarkoitus: Headshaking-oireyhtymä.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Karbamatsepiini toimii kouristuksia ehkäisevänä lääkkeenä ja sillä on natriumkanavaa salpaava vaikutus. Käytetään pääasiassa trigeminal neuralgia -oireyhtymän (headshaking-oireyhtymä) hoitoon ja diagnoosin vahvistamiseen.

Syproheptadiini

Käyttötarkoitus: Headshaking-oireyhtymä.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Hevoset, jotka osoittavat merkkejä foottisesta päänravistelusta, reagoivat myönteisesti antihistamiinihoitoon syproheptadiinilla. Antihistamiinivaikutuksen lisäksi syproheptadiinilla on antikolinerginen vaikutus ja se on 5-hydroksitryptamiinin (serotoniini) antagonisti. Käyttäytyminen rauhoittuu yleensä 24 tunnin kuluessa syproheptadiinihoidon aloittamisesta ja palaa usein 24 tunnin kuluessa hoidon lopettamisesta. Muut antihistamiinit eivät ole tehokkaita päänravistelun poistajia.

Domperidoni

Käyttötarkoitus: Agalaktia tammoilla.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Dopamiiniantagonisti, joka tehostaa prolaktiinin tuotantoa.

Oksitosiini ei sovi vaihtoehtoiseksi hoitomuodoksi, koska se aiheuttaa maidon laskeutumista sen sijaan, että se lisäisi maidontuotantoa, mikä on domperidonihoidon tavoite. Lisäksi oksitosiini voi suurina annoksina aiheuttaa vatsakipua.

Gabapentiini

Käyttötarkoitus: Neuropaattinen kipu.

Vaihtoehtoiset aineet: Buprenorfiini, fentanyyli, morfiini, petidiini.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Vaihtoehtoisista hyväksytyistä aineista eroava vaikutustapa ja -paikka. GABAn tyyppinen aine, joka salpaa kalsiumkanavat ja estää uusien synapsien muodostumisen. Uusi neuropaattisen kivun hoito, josta näytön mukaan saadaan kliinistä lisähyötyä neuropaattisen kivun, esim. jalkakivun, kaviokuumeen ja vatsakivun hoidossa.

Hydroksietyyli-tärkkelys

Käyttötarkoitus: Kolloidisen nestevolyymin korvaaminen.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Käytännöllinen ja helposti saatavilla oleva vaihtoehto verelle tai plasmalle.

Imipramiini

Käyttötarkoitus: Farmakologisesti indusoitu siemensyöksy toimintahäiriöisillä siitosoreilla.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Ei tarjolla olevia vaihtoehtoja.

Tyreotrooppista hormonia vapauttava hormoni

Käyttötarkoitus: Kilpirauhasen ja aivolisäkkeen toimintahäiriöiden diagnosointi.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Ei tarjolla olevia vaihtoehtoja.

Bariumsulfaatti

Käyttötarkoitus: Röntgenvarjoaine, jota käytetään ruokatorven, mahan ja suoliston varjoainetutkimuksiin.

Vaihtoehtoiset aineet: Ei tunneta.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Ei tarjolla olevia vaihtoehtoja.

Joheksoli

Käyttötarkoitus: Röntgenvarjoaine, jota käytetään alempien virtsateiden, nivelten, selkärangankanavan, fistelin ja kyynelteiden varjoainekuvaukseen.

Vaihtoehtoiset aineet: Jopamidoli.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Ionisoitumaton niukasti osmolaarinen röntgenvarjoaine. Joheksoli ja jopamidoli sopivat tarkoitukseen yhtä hyvin.

Jopamidoli

Käyttötarkoitus: Röntgenvarjoaine, jota käytetään alempien virtsateiden, nivelten, selkärangankanavan, fistelin ja kyynelteiden varjoainekuvaukseen.

Vaihtoehtoiset aineet: Joheksoli.

Käyttöä puoltavia seikkoja: Ionisoitumaton niukasti osmolaarinen röntgenvarjoaine. Joheksoli ja jopamidoli sopivat tarkoitukseen yhtä hyvin.



( 1 ) EYVL L 311, 28.11.2001, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/28/EY (EUVL L 136, 30.4.2004, s. 58).

( 2 ) EUVL L 136, 30.4.2004, s. 1.

( 3 ) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1451/2006 (EUVL L 271, 30.9.2006, s. 37).

( 4 ) KOM(2000) 806 lopullinen, 5.12.2000.

( 5 ) EYVL L 298, 3.12.1993, s. 45.

( 6 ) EYVL L 23, 28.1.2000, s. 72.

( 7 ) EUVL L 149, 7.6.2008, s. 3.

( 8 ) EUVL L 15, 20.1.2010, s. 1.