2006R0698 — FI — 01.01.2014 — 002.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 698/2006, annettu 5 päivänä toukokuuta 2006, neuvoston asetuksen (EY) N:o 530/1999 täytäntöönpanosta työvoimakustannuksia ja ansioita koskevien rakennetilastojen laadunarvioinnin osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EYV L 121, 6.5.2006, p.30) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
No |
page |
date |
||
|
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1022/2009, annettu 29 päivänä lokakuuta 2009, |
L 283 |
3 |
30.10.2009 |
|
|
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 317/2013, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2013, |
L 99 |
1 |
9.4.2013 |
|
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 698/2006,
annettu 5 päivänä toukokuuta 2006,
neuvoston asetuksen (EY) N:o 530/1999 täytäntöönpanosta työvoimakustannuksia ja ansioita koskevien rakennetilastojen laadunarvioinnin osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon ansioita ja työvoimakustannuksia koskevista rakennetilastoista 9 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 530/1999 ( 1 ) ja erityisesti sen 11 artiklan iv alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:|
(1) |
Asetus (EY) N:o 530/1999 pantiin täytäntöön komission asetuksilla (EY) N:o 452/2000 ( 2 ) ja (EY) N:o 72/2002 ( 3 ), joissa määritellään komissiolle (Eurostat) jokaisen viitejakson päätyttyä toimitettavan laatukertomuksen sisältö ja arviointiperusteet. |
|
(2) |
Laatukertomuksessa annettavien tietojen on liityttävä tiettyihin muuttujiin. Nämä muuttujat määritellään komission asetuksessa (EY) N:o 1726/1999 ( 4 ) ja komission asetuksessa (EY) N:o 1916/2000 ( 5 ). |
|
(3) |
Ansioita ja työvoimakustannuksia koskevien rakennetilastojen laadunarviointitoimenpiteitä on tarpeen muuttaa asetuksiin (EY) N:o 1726/1999 ja (EY) N:o 1916/2000 asetuksilla (EY) N:o 1737/2005 ja (EY) N:o 1738/2005 tehtyjen muutosten takia. Selkeyden vuoksi ja kansallisten tilastolaitosten työtaakan vähentämiseksi on myös tarpeen yhdenmukaistaa työvoimakustannuksia ja ansioita koskevien tilastojen laadunarviointia. |
|
(4) |
Sen vuoksi asetukset (EY) N:o 452/2000 ja (EY) N:o 72/2002 olisi korvattava tällä asetuksella. |
|
(5) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilasto-ohjelmakomitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Asetuksen (EY) N:o 530/1999 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun laatua koskevan kertomuksen sisältö ja arviointiperusteet vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
Tämän asetuksen liitteessä eritellyt muuttujat määritellään asetuksen (EY) N:o 1726/1999 liitteissä I ja II sekä asetuksen (EY) N:o 1916/2000 liitteissä I ja II.
2. Liitteessä vahvistetut tiedot on toimitettava, jollei niistä poikkeuksista muuta johdu, jotka sisältyvät ansioita ja työvoimakustannuksia koskevia rakennetilastoja, työvoimatutkimusta, yritystoiminnan rakennetilastoja ja kansantalouden tilinpitoa koskevaan yhteisön lainsäädäntöön.
2 artikla
Laatukertomus on toimitettava Eurostatille viimeistään 24 kuukauden kuluttua sen viitejakson päättymisestä, jolta tiedot on kerätty, jollei liitteessä toisin mainita.
3 artikla
Kumotaan asetus (EY) N:o 452/2000 ja asetus (EY) N:o 72/2002.
4 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE
Työvoimakustannuksia ja ansioita koskevien rakennetilastojen laadusta annetun kertomuksen sisältö ja arviointiperusteet
Laatukertomuksissa on annettava tiedot kaikista Euroopan tilastojärjestelmän määritelmään kuuluvista kuudesta laatutekijästä: relevanssi, tarkkuus, oikea-aikaisuus ja täsmällisyys, saatavuus ja selkeys, vertailukelpoisuus, yhtenäisyys.
1. Relevanssi
’Relevanssilla’ tarkoitetaan sitä, missä määrin tilastotiedot täyttävät nykyisten ja potentiaalisten käyttäjien tarpeet. Relevanssi kuvaa sitä, onko kaikki tarvittavat tilastot tuotettu ja vastaavatko käytetyt lähestymistavat (mm. määritelmät, luokitukset) käyttäjien tarpeita.
Työvoimakustannuksia ja ansioita koskevien rakennetilastojen laatuun liittyvissä kertomuksissa on annettava seuraavat tiedot:
— yhteenveto tärkeimmistä kansallisista käyttäjistä;
— kuvaus käyttäjien keskeisistä tarpeista ja arvio heidän tyytyväisyydestään tarjottuihin tietoihin;
— kuvaus mahdollisista puutteista (täydellisyys) tai sellaisista osista, jotka eivät käyttäjien mielestä enää ole merkityksellisiä (päällekkäisyys). Tietojen täydellisyyden osalta on annettava tarkat tiedot puuttuvista muuttujista ja muuttujien jaotteluista.
Tärkeimpiin kansallisiin käyttäjiin ja näiden tarpeisiin liittyvien ja käyttäjien tyytyväisyyttä koskevien tietojen antaminen on vapaaehtoista.
Jos vapaaehtoisia tietoja tyytyväisyydestä tarjottuihin tietoihin toimitetaan, ne on poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, toimitettava Eurostatille viimeistään 36 kuukauden kuluttua viitejakson päättymisestä.
2. Tarkkuus
’Tarkkuudella’ tarkoitetaan yleisessä tilastomerkityksessä sitä, miten läheisesti laskennalliset arvot tai estimaatit vastaavat tarkasteltavien muuttujien todellisia arvoja.
2.1 Otantavirheet
Tarkkuuden osoittamiseksi on laskettava ja toimitettava variaatiokerroin ( 6 ) molempien tutkimusten keskeisten muuttujien osalta.
1) Työvoimakustannustilastojen osalta on laskettava ja toimitettava seuraavien muuttujien variaatiokerroin:
”vuotuiset työvoimakustannukset” ( 7 )
sekä
”tuntikohtaiset työvoimakustannukset” ( 8 ).
Koko perusjoukkoa koskevien variaatiokertoimien lisäksi käytettävissä olisi oltava myös erilliset variaatiokertoimet molemmille muuttujille seuraavien jaottelujen osalta:
— NACE-pääluokat
— NUTS-luokituksen 1-taso (soveltuvin osin)
— palkansaajien lukumäärä (1–9 [soveltuvin osin], 10–49, 50–249, 250–499, 500–999 ja yli 1 000).
2) Ansioita koskevien rakennetilastojen osalta on laskettava ja toimitettava seuraavien muuttujien variaatiokerroin:
”viitekuukauden bruttoansiot” ( 9 )
sekä
”viitekuukauden keskimääräiset bruttotuntiansiot” ( 10 )
Koko perusjoukkoa koskevien variaatiokertoimien lisäksi käytettävissä olisi oltava myös erilliset variaatiokertoimet molemmille muuttujille seuraavien jaottelujen osalta:
— kokoaikaiset (miehet ja naiset erikseen) ja osa-aikaiset työntekijät
— NACE-pääluokka
— ammatti ( ►M1 ISCO-08 ◄ yksinumerotaso)
— ikä (alle 20, 20–29, 30–39, 40–49, 50–59, 60 ja vanhemmat)
— NUTS-luokituksen 1-taso (soveltuvin osin)
— ►M2 saavutettu koulutusaste (ISCED 2011 tasot 0–8) ◄
— yrityksen työntekijöiden lukumäärä (1–9 [soveltuvin osin], 10–49, 50–249, 250–499, 500–999 ja yli 1 000).
Jaottelu koulutustason mukaan on vapaaehtoinen.
Lisäksi jäsenvaltioiden on toimitettava luettelo niistä jäsenvaltioiden kanssa sovittuun Euroopan tason julkaisuohjelmaan kuuluvien yhdistelmätaulukoiden soluista, joiden ei katsota olevan riittävän luotettavia.
Jos käytetään muuta kuin todennäköisyysotantaa, on sen sijaan toimitettava kuvaus otantamenetelmistä johtuvista mahdollisista epätarkkuuden lähteistä ja niiden vaikutuksesta estimointeihin.
2.2 Muut kuin otantavirheet
2.2.1 Peittovirheet
Työvoimakustannuksia ja ansioita koskevien rakennetilastojen laatukertomuksissa on annettava seuraavat tiedot peitosta:
— Kuvaus mahdollisista viiteperusjoukon ja tutkimusperusjoukon välisistä eroista.
— Estimoitu viiteperusjoukon ali- ja ylipeitto ( 11 ).
2.2.2 Mittaus- ja käsittelyvirheet
Työvoimakustannuksia ja ansioita koskevien rakennetilastojen laatukertomuksissa on annettava seuraavat tiedot mittaus- ja käsittelyvirheistä ( 12 ):
— Tiedot muuttujista, joihin liittyy merkityksellisiä mittaus- ja käsittelyvirheitä.
— Tiedot tärkeimmistä (merkityksellisten) mittaus- ja käsittelyvirheiden lähteistä, niiden vaikutuksesta estimointien tarkkuuteen ja mahdollisista käytetyistä korjausmenetelmistä.
2.2.3 Vastauskadon aiheuttamat virheet
Työvoimakustannuksia ja ansioita koskevien rakennetilastojen laatukertomuksissa on annettava seuraavat tiedot vastauskadon aiheuttamista virheistä:
— Yksikkövastausprosentti ( 13 ).
— Erän imputointiaste ( 14 ) ja imputoinnin vaikutus 2.1 kohdassa määriteltyjen muuttujien ”vuotuiset työvoimakustannukset” ja ”viitekuukauden bruttoansiot” estimointien tarkkuuteen.
— Kokonaisimputointiaste. ( 15 ) Jos tietoja kaikkien pakollisten muuttujien osalta ei ole käytettävissä, laskelmat on suoritettava niiden pakollisten muuttujien perusteella, joista tarvittavat tiedot ovat saatavilla.
2.2.4 Malleista johtuvat virheet
Jos käytetään mallinnusta, työvoimakustannuksia ja ansioita koskevien rakennetilastojen laatukertomuksissa on annettava kuvaus käytetyistä malleista ja niiden vaikutuksista estimointeihin (esim. osuus muuttujan kokonaismäärästä) ainakin 2.1 kohdassa määriteltyjen muuttujien ”vuotuiset työvoimakustannukset” ja ”viitekuukauden bruttoansiot” osalta.
Erityisesti on kiinnitettävä huomiota muiden kuin otantavirheiden korjausmalleihin, kuten kaikkien vaadittujen kokoluokkien tai NACE-pääluokkien peiton korjaukseen, sekä yksikkökadon korjauksessa käytettyyn imputointiin tai korotukseen.
3. Täsmällisyys ja oikea-aikaisuus
’Täsmällisyydellä’ tarkoitetaan tietojen toimitusajankohdan ja toimituksen tavoiteajankohdan välillä olevaa viivettä. Tämä koskee esimerkiksi virallisissa tietojen toimituskalentereissa ilmoitettuja, asetuksilla säädettyjä tai aikaisemmin sopimuspuolten välillä sovittuja päivämääriä.
’Tietojen oikea-aikaisuus’ liittyy aikaan, joka kuluu tietojen kuvaamasta tapahtumasta tai ilmiöstä siihen, kun tiedot ovat saatavilla.
3.1 Täsmällisyys
Jotta täsmällisyyteen liittyvät ongelmat tunnettaisiin ja voitaisiin poistaa, on toimitettava tietoja tutkimuksen toteutuksesta kansallisella tasolla niin, että kiinnitetään erityistä huomiota suunniteltujen ja toteutuneiden ajankohtien vastaavuuteen. Seuraavat tiedot on toimitettava:
— vastaajille asetetut määräajat, myös muistutusten ja seurannan osalta
— kenttätyön suoritusajanjakso
— tietojen käsittelyajanjakso
— ensimmäisten tulosten julkaisupäivämäärät.
3.2 Oikea-aikaisuus
Työvoimakustannuksia ja ansioita koskevien rakennetilastojen on sisällettävä tietoja siitä, miten paljon aikaa on kulunut tietojen toimittamisen ja niiden viitejakson välillä kansallisella tasolla.
4. Saatavuus ja selkeys
’Saatavuus’ tarkoittaa käyttäjän fyysisiä mahdollisuuksia saada tietoja. Mahdollisuuksiin vaikuttavat muiden muassa seuraavat seikat: mistä ja miten tietoja saa, toimitusaika, kauppaehdot (tekijänoikeus ym.), mikro- ja makrotason tietojen saatavuus sekä erilaiset esitysmuodot (paperilla, tiedostoina, cd-rom- tai dvd-levyillä, Internetin välityksellä).
’Selkeydellä’ tarkoitetaan tietojen ymmärrettävyyden astetta, mukaan luettuna tiedon käsittely-ympäristö eli se, liittyykö tietoihin sopivia metatietoja tai kuvitusta, kuten graafisia esityksiä ja karttoja, onko tietojen laadusta (käytön rajoitukset mukaan luettuina) saatavissa tietoja sekä missä määrin tarjotaan täydentävää apua.
Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, saatavuutta ja selkeyttä koskevat tiedot on toimitettava Eurostatille viimeistään 36 kuukauden kuluttua viitejakson päättymisestä.
4.1 Tietojen saatavuus
Työvoimakustannuksia ja ansioita koskevien rakennetilastojen laatuun liittyvissä kertomuksissa on annettava seuraavat tiedot tulosten levittämistavoista:
— viittaukset tärkeimpiin tulosjulkaisuihin, mukaan luettuina sellaiset, joissa on esimerkiksi teksti-, kuvio- tai karttamuotoisia selityksiä
— tiedot siitä, lähetetäänkö tuloksia otokseen kuuluville vastaajayksiköille ja jos lähetetään, mitä tuloksia.
4.2 Selkeys
Työvoimakustannuksia ja ansioita koskevien rakennetilastojen laatuun liittyvissä kertomuksissa on annettava seuraavat tiedot tulosten ymmärrettävyydestä ja metatietojen saatavuudesta:
— tarjolla olevan metatiedon kuvaus ja viitetiedot
— viittaukset tilastoihin liittyviin keskeisiin menetelmäasiakirjoihin
— kuvaus tärkeimmistä kansallisten tilastolaitosten toimista, joilla käyttäjille tiedotetaan tiedonsaantimahdollisuuksista.
5. Vertailukelpoisuus
’Vertailukelpoisuudella’ pyritään mittaamaan käytettyjen tilastollisten käsitteiden ja mittausvälineiden tai -menettelyjen eroavaisuuksien vaikutusta, kun tilastoja verrataan maantieteellisten alueiden, muiden luokittelumuuttujien tai eri ajanjaksojen välillä.
5.1 Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Työvoimakustannuksia ja ansioita koskevien rakennetilastojen laatukertomuksissa on annettava tiedot kansallisten ja eurooppalaisten käsitteiden välisistä eroista, varsinkin tilastoyksiköiden, perusjoukkojen, viitejaksojen ja luokitusten määrittelyn sekä muuttujien määritelmien osalta, ja siitä miten ne vaikuttavat estimaatteihin.
5.2 Vertailukelpoisuus eri aikoina
Työvoimakustannuksia ja ansioita koskevien rakennetilastojen laatukertomuksissa on annettava tiedot muutoksista määritelmissä, kattavuudessa ja menetelmissä verrattuna edellisiin tutkimuksiin sekä näiden vaikutuksista estimointeihin. Tietoja muutoksista määritelmissä, kattavuudessa ja menetelmissä ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos ne johtuvat yhteisön lainsäädäntöön tehdyistä muutoksista.
6. Yhtenäisyys
Tilastojen ’yhtenäisyydellä’ tarkoitetaan sitä, voidaanko niitä luotettavasti yhdistellä eri tavoin ja eri käyttötarkoituksia varten. Yleensä on kuitenkin helpompi havaita yhtenäisyyden puutteita kuin esittää näyttöä sen toteutumisesta.
Lähteitä, joissa käytetään samankaltaisia tai jopa identtisiä muuttujia kuin ansioita ja työvoimakustannuksia koskevissa rakennetilastoissa, ovat työvoimatutkimus (LFS), yritystoiminnan rakennetilastot (SBS), työvoimakustannusindeksi (LCI) ja kansantalouden tilinpito (NA). Työvoimakustannuksia ja ansioita koskevien rakennetilastojen laatukertomuksissa on esitettävä seuraavia muuttujia koskevien, näistä lähteistä peräisin olevien tietojen vertailuja kokonaisuutena ja NACE-pääluokittain sekä annettava tietoja huomattavien erojen syistä.
1) Työvoimakustannuksia koskevien rakennetilastojen osalta on tehtävä seuraavat vertailut:
— todellisten työtuntien kokonaismäärä viitevuonna työntekijää kohti ( 16 ) ja todellisten työtuntien määrä keskimäärin vuodessa päätoimessa työvoimatutkimuksen mukaan työntekijää kohti;
— muuttuja ”palkat ja palkkiot” työntekijää kohti ( 17 ) ja sama muuttuja työntekijää kohti yritystoiminnan rakennetilastojen mukaan;
— ”tuntikohtaiset työvoimakustannukset” -muuttujan ( 18 ) keskimääräiset vuotuiset kasvumäärät ja tasoittamattoman työvoimakustannusindeksin keskimääräinen vuotuinen kasvu. Kasvumäärien olisi oltava kyseisen tutkimuksen ja sitä edeltävän tutkimuksen viitevuodelta;
— muuttuja ”palkansaajakorvaukset” työntekijää kohti ( 19 ) ja sama muuttuja työntekijää kohti kansantalouden tilinpidon mukaan.
2) Ansioita koskevien rakennetilastojen osalta on tehtävä seuraavat vertailut:
— muuttuja ”viitevuoden bruttovuosiansiot” työntekijää kohti ( 20 ) ja muuttuja ”palkat ja palkkiot” työntekijää kohti kansantalouden tilinpidon mukaan.
( 1 ) EYVL L 63, 12.3.1999, s. 6. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
( 2 ) EYVL L 55, 29.2.2000, s. 53.
( 3 ) EYVL L 15, 17.1.2002, s. 7.
( 4 ) EYVL L 203, 3.8.1999, s. 28. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1737/2005 (EUVL L 279, 22.10.2005, s. 11).
( 5 ) EYVL L 229, 9.9.2000, s. 3. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1738/2005 (EUVL L 279, 22.10.2005, s. 32).
( 6 ) Variaatiokerroin on estimaattorin varianssin neliöjuuren suhde odotusarvoon. Se arvioidaan määrittelemällä otosvarianssin estimaatin neliöjuuren suhde sen estimoituun keskiarvoon. Saadun variaatiokertoimen kanssa olisi toimitettava myös suhdeluvun osoittaja sekä nimittäjä. Otosvarianssin arvioinnissa on otettava huomioon otantamenetelmä.
( 7 ) Koodi D (kokonaistyövoimakustannukset), joka on asetuksen (EY) N:o 1726/1999 liitteessä I koodien D1, D2, D3 ja D4 arvojen summa vähennettynä koodin D5 arvolla.
( 8 ) Koodi D (kokonaistyövoimakustannukset), joka on asetuksen (EY) N:o 1726/1999 liitteessä I koodien D1, D2, D3 ja D4 arvojen summa jaettuna koodin B1 arvolla.
( 9 ) Koodi 4.2 (viitekuukauden bruttoansiot) asetuksen (EY) N:o 1916/2000 liitteessä I.
( 10 ) Koodi 4.3 asetuksen (EY) N:o 1916/2000 liitteessä I.
( 11 ) ’Alipeitto’ viittaa yksiköihin, jotka ovat virheellisesti jääneet pois otantakehikosta. ’Ylipeitto’ liittyy joko virheellisesti luokiteltuihin yksiköihin, jotka ovat todellisuudessa soveltamisalan ulkopuolella, tai yksiköihin, joita ei käytännössä ole olemassa.
( 12 ) Mittausvirheet ovat tiedonkeruun aikana tapahtuvia virheitä. Mittausvirheiden syitä on monia, esimerkiksi tiedonkeruuväline, vastaaja, tietojärjestelmä, tiedonkeruumenetelmä ja haastattelija. Käsittelyvirheillä tarkoitetaan virheitä, joita esiintyy tiedonkeruun jälkeisissä toiminnoissa, kuten tiedonsyötössä, koodauksessa, manuaalisessa syötössä, virheiden etsimisessä ja korjaamisessa, painotuksessa ja taulukoinnissa.
( 13 ) Yksikkövastausprosentilla tarkoitetaan vastausten määrän suhdetta kohdeperusjoukkoon kuuluvien vastaajien lukumäärään.
( 14 ) Erän imputointiasteella tarkoitetaan imputoitujen arvojen prosenttiosuutta tietyn muuttujan arvojen kokonaismäärästä.
( 15 ) Kokonaisimputointiasteella tarkoitetaan imputoitujen arvojen prosenttiosuutta kaikkien muuttujien arvojen kokonaismäärästä.
( 16 ) Koodi B1 jaettuna koodin A1 arvolla asetuksen (EY) N:o 1726/1999 liitteessä I.
( 17 ) Koodi D11 jaettuna koodin A1 arvolla asetuksen (EY) N:o 1726/1999 liitteessä I.
( 18 ) Määriteltynä 2.1 kohdan mukaisesti.
( 19 ) Koodi D1 jaettuna koodin A1 arvolla asetuksen (EY) N:o 1726/1999 liitteessä I.
( 20 ) Koodi 4.1 jaettuna työntekijöiden määrällä asetuksen (EY) N:o 1916/2000 liitteessä I.