2004D0558 — FI — 02.10.2015 — 008.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 15 päivänä heinäkuuta 2004, neuvoston direktiivin 64/432/ETY täytäntöönpanosta yhteisön sisäisessä nautaeläinten kaupassa naudan tarttuvaan rinotrakeiittiin liittyvien lisätakeiden osalta ja tiettyjen jäsenvaltioiden esittämien hävittämisohjelmien hyväksymisen osalta (tiedoksiannettu numerolla K(2004) 2104) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 249 23.7.2004, s. 20) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
L 219 |
37 |
24.8.2007 |
||
|
L 76 |
56 |
19.3.2008 |
||
|
L 205 |
7 |
6.8.2010 |
||
|
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 12 päivänä lokakuuta 2011, |
L 268 |
17 |
13.10.2011 |
|
|
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 14 päivänä helmikuuta 2014, |
L 46 |
10 |
18.2.2014 |
|
|
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 8 päivänä lokakuuta 2014, |
L 294 |
43 |
10.10.2014 |
|
|
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/250, annettu 13 päivänä helmikuuta 2015, |
L 41 |
43 |
17.2.2015 |
|
|
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/1765, annettu 30 päivänä syyskuuta 2015, |
L 257 |
44 |
2.10.2015 |
|
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 15 päivänä heinäkuuta 2004,
neuvoston direktiivin 64/432/ETY täytäntöönpanosta yhteisön sisäisessä nautaeläinten kaupassa naudan tarttuvaan rinotrakeiittiin liittyvien lisätakeiden osalta ja tiettyjen jäsenvaltioiden esittämien hävittämisohjelmien hyväksymisen osalta
(tiedoksiannettu numerolla K(2004) 2104)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2004/558/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1964, annetun neuvoston direktiivin 64/432/ETY ( 1 ) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan ja 10 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:|
(1) |
Naudan tarttuva rinotrakeiitti on kuvaus naudan 1-tyypin herpesvirusinfektion (BHV1) merkittävimmistä kliinisistä oireista. Koska monet kyseisen viruksen aiheuttamat infektiot ovat subkliinisiä, valvontatoimenpiteet olisi suunnattava pikemmin infektion hävittämiseen kuin oireiden poistamiseen. |
|
(2) |
Direktiivin 64/432/ETY liitteen E II osassa mainitaan ”naudan tarttuva rinotrakeiitti” yhtenä taudeista, joiden osalta voidaan hyväksyä kansallisia valvontaohjelmia ja pyytää lisätakeita. |
|
(3) |
Saksa oli antanut tiedoksi ohjelman, joka toteutetaan BHV1-infektion hävittämiseksi sen alueen kaikista osista; ohjelma täyttää direktiivin 64/432/ETY 9 artiklan 1 kohdan mukaiset perusteet, ja siinä vahvistetaan nautaeläinten kansallisiin siirtoihin sovellettavat samankaltaiset säännöt kuin oli aiemmin pantu täytäntöön Itävallassa, Italian Bolzanon maakunnassa ja Ruotsissa, missä tauti onnistuttiin näiden sääntöjen ansiosta hävittämään. |
|
(4) |
Saksan esittämä ohjelma ja kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä myös nautaeläinten kauppaa koskevat lisätakeet ohjelman onnistumisen turvaamiseksi hyväksyttiin neuvoston direktiivin 64/432/ETY täytäntöönpanosta yhteisön sisäisessä nautaeläinten kaupassa naudan tarttuvaan rinotrakeiittiin liittyvien lisätakeiden osalta ja tiettyjen jäsenvaltioiden esittämien hävittämisohjelmien hyväksymisen osalta 1 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä 2004/215/EY ( 2 ). |
|
(5) |
Lisätakeita on vahvistettu Tanskan, Itävallan, Suomen, Ruotsin ja Italian Bolzanon maakunnan osalta. Kyseiset jäsenvaltiot katsovat, että niiden alueella ei esiinny naudan tarttuvaa rinotrakeiittia, ja Italian kanta on sama Bolzanon maakunnan suhteen. Nämä maat toimittivat direktiivin 64/432/ETY 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissiolle todistusasiakirjat, joilla erityisesti osoitetaan, että tilanteen valvontaa jatketaan. |
|
(6) |
Jäsenvaltioihin tai niiden alueisiin, jotka tunnustetaan vapaiksi tästä taudista ja jotka luetellaan tätä nykyä komission päätöksen 93/42/ETY ( 3 ) liitteessä, olisi sovellettava vain jalostus- ja tuotantonautaeläinten muihin jäsenvaltioihin lähettämistä koskevia vähimmäisvaatimuksia. |
|
(7) |
Laboratorioissa tehtävien BHV1-testien standardoimiseksi Maailman eläintautijärjestö (OIE) on hyväksynyt BHV1-testien kansainvälisiksi standardeiksi ”vahva positiivinen, heikko positiivinen ja negatiivinen seerumi”, ja ne ovat saatavilla nautojen rinotrakeiitin osalta Maailman eläintautijärjestön vertailulaboratorioissa, jotka mainitaan diagnostisten testien ja rokotteiden standardeja käsittelevässä käsikirjassa ( 4 ). |
|
(8) |
Yhteisön sisäisessä nautaeläinten kaupassa on ilmennyt ongelmia niiden eläinten osalta, jotka ovat peräisin jäsenvaltioista, joilla on eri tilanne naudan tarttuvan rinotrakeiitin osalta. |
|
(9) |
Selvyyden ja toimenpiteiden kielellisen yhtenäisyyden varmistamiseksi on aiheellista koota yhteen päätökseen Saksan ohjelman hyväksyntä ja naudan tarttuvaa rinotrakeiittia koskevat lisätakeet sekä kumota päätös 2004/215/EY. |
|
(10) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Hyväksytään liitteessä I olevan taulukon ensimmäisessä sarakkeessa lueteltujen jäsenvaltioiden esittämät naudan 1-tyypin herpesvirusinfektion (BHV1), jäljempänä ’naudan tarttuva rinotrakeiitti’ valvonta- ja hävittämisohjelmat liitteessä I olevan taulukon toisessa sarakkeessa luetelluilla kyseisten jäsenvaltioiden alueilla.
2 artikla
1. Muista kuin liitteessä II luetelluista jäsenvaltioista tai muilta kuin kyseisessä liitteessä luetelluilta alueilta tulevien jalostus- ja tuotantonautaeläinten, joiden määräpaikkana on jokin liitteessä I luetelluista jäsenvaltioista tai niiden alueista, on täytettävä vähintään seuraavat lisätakeet:
a) niiden alkuperätilalla ei ole virallisten tietojen mukaan viimeisten 12 kuukauden aikana tehty kliinisiä tai patologisia havaintoja naudan tarttuvasta rinotrakeiitista;
b) ne ovat olleet eristyksissä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymissä tiloissa 30 päivää ennen siirtämistä, ja tänä aikana yhdessäkään samoissa eristystiloissa olleessa nautaeläimessä ei ole esiintynyt naudan tarttuvan rinotrakeiitin kliinisiä oireita;
c) niille ja kaikille muille samoissa eristystiloissa oleville nautaeläimille on tehty aikaisintaan 21 päivän kuluttua eristyksen alkamisesta otetusta verinäytteestä serologinen testi, jonka tulokset ovat negatiiviset ja jolla jäljitetään seuraavia vasta-aineita:
i) rokotettujen nautaeläinten tapauksessa BHV1:n gE-glykoproteiinin vasta-aineita; tai
ii) rokottamattomien nautaeläinten tapauksessa koko BHV1:n vasta-aineita.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, alkuperäjäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia sellaisten nautaeläinten lähettämisen liitteessä I luetelluilla alueilla sijaitseville tiloille, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:
a) eläimet ovat peräisin joistakin liitteessä I luetelluista jäsenvaltioista, ja ne tulevat BHV1-infektiosta vapailta tiloilta, jotka täyttävät vähintään liitteessä III vahvistetut vaatimukset;
b) eläimet on tarkoitettu lihan tuotantoon, ja ne täyttävät seuraavat edellytykset:
i) eläimet
— ovat peräisin liitteessä III määritellyiltä BHV1-infektiosta vapailta tiloilta, tai
— ovat rokotettujen ja säännöllisesti uudelleen rokotettujen emien jälkeläisiä, tai
— on rokotettu ja säännöllisesti uudelleen rokotettu gE-poistetulla rokotteella valmistajan ohjeiden mukaisesti, tai
— ovat alkuperäjäsenvaltiossa antaneet negatiivisen tuloksen 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen vasta-aineiden jäljittämiseksi suoritetussa serologisessa testissä, joka on tehty lähettämistä edeltäneiden 14 päivän aikana otetusta verinäytteestä; ja
ii) eläimet kuljetetaan ilman että ne joutuvat kosketuksiin sellaisten eläinten kanssa, joiden terveydentila on heikompi, liitteessä I luetellussa kohdejäsenvaltiossa sijaitsevalle tilalle, jonka BHV1-tilannetta ei tunneta, jolla eläimet lihotetaan hyväksytyn kansallisen hävittämisohjelman mukaisesti sisätiloissa ja jolta eläimet voidaan kuljettaa ainoastaan teurastamoon;
c) eläimet ovat peräisin tiloilta, joilla kaikki yli 15 kuukauden ikäiset eläimet on rokotettu ja säännöllisesti uudelleen rokotettu ja joilla kaikki yli 9 kuukauden ikäiset eläimet ovat antaneet negatiivisen tuloksen serologisessa testissä BHV1:n gE-glykoproteiinin vasta-aineiden jäljittämiseksi enintään 12 kuukauden välein, ja eläimet on testattu negatiivisin tuloksin 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen vasta-aineiden jäljittämiseksi verinäytteestä, joka on otettu lähettämistä edeltäneiden 14 päivän aikana;
d) eläimet ovat peräisin liitteessä III määritellyiltä BHV1-infektiosta vapailta tiloilta, jotka sijaitsevat jäsenvaltiossa, jossa naudan tarttuva rinotrakeiitti on pakollisesti ilmoitettava tauti, eikä viiden kilometrin säteellä kyseisistä tiloista ole tehty kliinisiä tai patologisia havaintoja BHV1-infektiosta viimeisten 30 päivän aikana, ja eläimet on testattu negatiivisin tuloksin 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen vasta-aineiden jäljittämiseksi verinäytteestä, joka on otettu lähettämistä edeltäneiden 14 päivän aikana.
3. Teuraseläimiksi tarkoitetut nautaeläimet, jotka tulevat muista kuin liitteessä II luetelluista jäsenvaltioista tai niiden muilta kuin kyseisessä liitteessä luetelluilta alueilta ja joiden määräpaikkana on jokin liitteessä I luetelluista jäsenvaltioista tai niiden alueista, on kuljetettava suoraan määräpaikkana olevaan teurastamoon tai hyväksyttyyn keräyskeskukseen, josta ne on siirrettävä teurastamoon teurastettaviksi direktiivin 64/432/ETY 7 artiklan toisen luetelmakohdan mukaisesti.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen nautaeläinten mukana olevan, direktiivin 64/432/ETY liitteessä F olevan mallin 1 mukaisen terveystodistuksen C jakson 4 kohtaan on merkittävä seuraavat tiedot:
a) ensimmäinen luetelmakohta: ”naudan tarttuva rinotrakeiitti”;
b) toinen luetelmakohta: ”komission päätöksen 2004/558/EY 2 artiklan … kohdan … alakohta”.
3 artikla
1. Muista kuin liitteessä II luetelluista jäsenvaltioista tai muilta kuin kyseisessä liitteessä luetelluilta alueilta tulevien jalostus- ja tuotantonautaeläinten, joiden määräpaikkana on jokin liitteessä II luetelluista jäsenvaltioista tai niiden alueista, joilla ei esiinny naudan tarttuvaa rinotrakeiittia, on täytettävä seuraavat lisätakeet:
a) ne täyttävät 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt lisätakeet;
b) niille ja 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuille kaikille muille samoissa eristystiloissa oleville nautaeläimille on tehty aikaisintaan 21 päivän kuluttua eristyksen alkamisesta otetusta verinäytteestä serologinen testi, jonka tulokset ovat negatiiviset ja jolla jäljitetään koko BHV1:n vasta-aineita;
c) niitä ei ole rokotettu naudan tarttuvan rinotrakeiitin varalta.
2. Teuraseläimiksi tarkoitetut nautaeläimet, jotka tulevat muista kuin liitteessä II luetelluista jäsenvaltioista tai niiden muilta kuin kyseisessä liitteessä luetelluilta alueilta ja joiden määräpaikkana on jokin liitteessä II luetelluista jäsenvaltioista tai niiden alueista, on kuljetettava suoraan määräpaikkana olevaan teurastamoon teurastettaviksi direktiivin 64/432/ETY 7 artiklan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen nautaeläinten mukana olevan, direktiivin 64/432/ETY liitteessä F olevan mallin 1 mukaisen terveystodistuksen C jakson 4 kohtaan on merkittävä seuraavat tiedot:
a) ensimmäinen luetelmakohta: ”naudan tarttuva rinotrakeiitti”;
b) toinen luetelmakohta: ”komission päätöksen 2004/558/EY 3 artiklan … kohdan … alakohta”.
4. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetään, kohdejäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi sallia lihantuotantoon tarkoitettujen nautaeläinten tuonnin liitteessä III olevan määritelmän mukaiselle BHV1-infektiosta vapaalle tilalle, jäljempänä ’BHV1-infektiosta vapaa tila’, joka sijaitsee liitteessä II luetellulla kyseisen jäsenvaltion alueella, seuraavin edellytyksin:
a) eläimiä ei saa olla rokotettu BHV1:tä vastaan, niiden on oltava peräisin BHV1-infektiosta vapaalta tilalta, ja niiden on oltava olleet tällaisella tilalla syntymästään lähtien;
b) eläimet kuljetetaan ilman että ne joutuvat kosketuksiin sellaisten eläinten kanssa, joiden terveydentila on heikompi;
c) eläimet ovat vähintään 30 päivän ajan välittömästi ennen lähettämistä tai syntymästään saakka, jos ne ovat alle 30 päivää vanhoja, olleet alkuperätilalla tai toimivaltaisen viranomaisen hyväksymissä eristystiloissa, jotka sijaitsevat jäsenvaltiossa, jossa naudan tarttuva rinotrakeiitti on pakollisesti ilmoitettava tauti, eikä viiden kilometrin säteellä kyseisestä tilasta tai kyseisistä eristystiloista ole tehty kliinisiä tai patologisia havaintoja BHV1-infektiosta viimeisten 30 päivän aikana;
d) eläimille on tehty negatiivisin tuloksin joko serologinen testi BHV1:n gE-glykoproteiinin vasta-aineiden jäljittämiseksi, jos eläimet ovat peräisin BHV1-rokotetusta karjasta, tai kaikissa muissa tapauksissa serologinen testi koko BHV1:n vasta-aineiden jäljittämiseksi; testin on oltava tehty verinäytteestä, joka on otettu enintään 7 päivää ennen eläimen lähettämistä c alakohdassa tarkoitetulta tilalta;
e) määräpaikkana olevalla BHV1-infektiosta vapaalla tilalla kaikki eläimet lihotetaan sisätiloissa ja siirretään ainoastaan kuljetettaviksi teurastamoon;
f) edellä d alakohdassa tarkoitetuille eläimille tehdään serologinen testi BHV1:n gE-glykoproteiinin tai koko BHV1:n vasta-aineiden jäljittämiseksi verinäytteestä, joka on otettu 21–28 päivän kuluessa eläinten saapumisesta e alakohdassa tarkoitetulle tilalle, ja
i) joko testitulokset ovat negatiiviset kaikissa tapauksissa tai
ii) tila menettää BHV1-infektiosta vapaan asemansa, kunnes tartunnan saaneet eläimet on teurastettu alle 45 päivän kuluttua niiden saapumisesta tilalle, ja lisäksi
— joko suorassa kosketuksissa tartunnan saaneiden eläinten kanssa olleet eläimet ovat antaneet negatiivisen tuloksen testissä, joka on tehty BHV1:n gE-glykoproteiinin tai koko BHV1:n vasta-aineiden jäljittämiseksi verinäytteestä, joka on otettu aikaisintaan 28 päivän kuluttua siitä, kun tartunnan saaneet eläimet on viety pois, tai
— samassa ilmatilassa tartunnan saaneiden eläinten kanssa olleet eläimet ovat antaneet negatiivisen tuloksen testissä, joka on tehty koko BHV1:n vasta-aineiden jäljittämiseksi verinäytteestä, joka on otettu aikaisintaan 28 päivän kuluttua siitä, kun tartunnan saaneet eläimet on viety pois, tai
— tilalla vielä olevat eläimet ovat antaneet negatiivisen tuloksen testissä, joka on tehty koko BHV1:n vasta-aineiden jäljittämiseksi verinäytteestä, joka on otettu aikaisintaan 28 päivän kuluttua siitä, kun tartunnan saaneet eläimet on viety pois, tai
— BHV1-infektiosta vapaa asema palautetaan liitteessä III olevan 4 kohdan mukaisesti.
5. Edellä 4 kohdassa tarkoitetun määräpaikkana olevan jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille niistä liitteessä II luetelluista alueista, joilla 4 kohdan säännökset pannaan täytäntöön, sekä suunnitellusta soveltamispäivästä.
4 artikla
Liitteessä II luetelluista jäsenvaltioista tai niiden kyseisessä liitteessä luetelluilta alueilta tulevien jalostus- ja tuotantonautaeläinten, joiden määräpaikkana on jokin liitteessä I tai II luetelluista jäsenvaltioista tai niiden alueista, on täytettävä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt vaatimukset.
5 artikla
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu serologinen testi koko BHV1:n vasta-aineiden jäljittämiseksi on standardoitu käyttäen perustana BHV1-testien kansainvälisiksi standardeiksi hyväksyttyjä Maailman eläintautijärjestön standardeja ”vahva positiivinen, heikko positiivinen ja negatiivinen seerumi”.
6 artikla
Kumotaan päätös 2004/215/EY.
7 artikla
Tätä päätöstä sovelletaan 26 päivästä heinäkuuta 2004.
8 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
LIITE I
|
Jäsenvaltiot |
Jäsenvaltioiden alueet, joihin sovelletaan naudan tarttuvaa rinotrakeiittia koskevia lisätakeita direktiivin 64/432/ETY 9 artiklan mukaisesti |
|
Belgia |
Kaikki alueet |
|
Tšekki |
Kaikki alueet |
|
Saksa |
Seuraavat osavaltiot: Bremen Hampuri Hessen Niedersachsen Nordrhein-Westfalen Rheinland-Pfalz Saarland Schleswig-Holstein |
|
Italia |
Friuli-Venezia Giulian alue Trenton autonominen maakunta |
LIITE II
|
Jäsenvaltiot |
Jäsenvaltioiden alueet, joihin sovelletaan naudan tarttuvaa rinotrakeiittia koskevia lisätakeita direktiivin 64/432/ETY 10 artiklan mukaisesti |
|
Tanska |
Kaikki alueet |
|
Saksa |
Seuraavat osavaltiot: Baden-Württemberg Baijeri Berliini Brandenburg Mecklenburg-Vorpommern Sachsen Sachsen-Anhalt Thüringen |
|
Italia |
Valle d'Aostan alue Bolzanon autonominen maakunta |
|
Itävalta |
Kaikki alueet |
|
Suomi |
Kaikki alueet |
|
Ruotsi |
Kaikki alueet |
LIITE III
BHV1-infektiosta vapaa tila
|
1. |
Tila, jolla pidetään nautaeläimiä, on katsottava vapaaksi BHV1-infektiosta, jos se täyttää tässä liitteessä vahvistetut edellytykset.
|
|
2. |
Tilan, jolla pidetään nautaeläimiä, BHV1-infektiosta vapaa asema on säilytettävä, jos 2.1 edellä 1.1–1.4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät edelleen; ja 2.2 tilalla sovelletaan vähintään yhtä seuraavista valvontajärjestelmistä 12 kuukauden jaksolla: 2.2.1 BHV1-vasta-aineiden jäljittämiseksi on tehty serologinen tutkimus negatiivisin tuloksin kussakin tapauksessa ainakin yhdestä eläinkohtaisesta verinäytteestä, joka on otettu kaikista yli 24 kuukauden ikäisistä nautaeläimistä 2.2.2 BHV1-vasta-aineiden jäljittämiseksi on tehty serologinen tutkimus negatiivisin tuloksin kussakin tapauksessa vähintään — yhdestä eläinkohtaisesta maitonäytteestä, joka on otettu kaikista maitoa tuottavista naaraspuolisista nautaeläimistä joko yksittäin tai enintään viidestä eläimestä kerätystä maidon kokoomanäytteestä, sekä — yhdestä eläinkohtaisesta verinäytteestä, joka on otettu kaikista yli 24 kuukauden ikäisistä maitoa tuottamattomista naaraspuolisista nautaeläimistä ja kaikista yli 24 kuukauden ikäisistä urospuolisista nautaeläimistä; 2.2.3 maitotiloilla, joilla vähintään 30 prosenttia nautaeläimistä tuottaa maitoa, on tehty BHV1:n vasta-aineiden jäljittämiseksi serologinen tutkimus negatiivisin tuloksin kussakin tapauksessa vähintään — kahdesta maitonäytteestä, jotka on käytetyn testin vaatimusten mukaisesti otettu 3–12 kuukauden välein enintään 50 eläimestä kerätystä kokoomanäytteestä, sekä — yhdestä eläinkohtaisesta verinäytteestä, joka on otettu kaikista yli 24 kuukauden ikäisistä maitoa tuottamattomista naaraspuolisista nautaeläimistä ja kaikista yli 24 kuukauden ikäisistä urospuolisista nautaeläimistä. |
|
3. |
Tila, jolla pidetään nautaeläimiä, menettää BHV1-infektiosta vapaan aseman, jos jokin eläimistä antaa positiivisen tuloksen 2.2.1–2.2.3 kohdassa tarkoitetuissa BHV1-vasta-aineiden jäljittämiseksi tehdyissä tutkimuksissa. |
|
4. |
Edellä olevan 3 kohdan mukaisesti menetetty BHV1-infektiosta vapaa asema voidaan palauttaa tilalle vasta sen jälkeen, kun aikaisintaan 30 päivän kuluttua seropositiivisten eläinten poistamisesta on tehty BHV1-vasta-aineiden jäljittämiseksi serologinen tutkimus negatiivisin tuloksin kussakin tapauksessa vähintään — kahdesta maitonäytteestä, jotka on otettu vähintään kahden kuukauden välein kaikista maitoa tuottavista naaraspuolisista nautaeläimistä joko yksittäin tai enintään viidestä eläimestä kerätystä kokoomanäytteestä, sekä — kahdesta verinäytteestä, jotka on otettu vähintään kolmen kuukauden välein kaikista maitoa tuottamattomista naaraspuolisista nautaeläimistä ja kaikista urospuolisista nautaeläimistä. |
Huomautus:
a) Kun tässä liitteessä viitataan BHV1-vasta-aineiden jäljittämiseksi tehtävään serologiseen tutkimukseen, sovelletaan 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa vahvistettuja periaatteita, jotka koskevat testattujen eläinten rokotustilannetta.
b) Tässä liitteessä tarkoitettujen maidon kokoomanäytteiden kokoa voidaan muuttaa, jos käytettävissä on dokumentoitu näyttö siitä, että tutkimus on kaikissa laboratoriotyön tavanomaisissa olosuhteissa riittävän herkkä havaitsemaan yksittäisen heikon positiivisen reaktion muutetun kokoisessa kokoomanäytteessä.
( 1 ) EYVL 121, 29.7.1964, s. 1977/64. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 21/2004 (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 8).
( 2 ) EUVL L 67, 5.3.2004, s. 24.
( 3 ) EYVL L 16, 25.1.1993, s. 50. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2000/502/EY (EYVL L 200, 8.8.2000, s. 62).
( 4 ) Manual of Standards for Diagnostic Tests and Vaccines, 4. painos, elokuu 2000.