2002R1774 — FI — 28.09.2010 — 012.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1774/2002, annettu 3 päivänä lokakuuta 2002, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EYV L 273, 10.10.2002, p.1) |
Muutettu:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1774/2002,
annettu 3 päivänä lokakuuta 2002,
muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 152 artiklan 4 kohdan b alakohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),
ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 2 ),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä ( 3 ) ja ottavat huomioon sovittelukomitean 12. syyskuuta 2002 hyväksymän yhteisen tekstin,
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Eläinlääkintäsäännöistä eläinjätteen hävittämisessä, käsittelyssä ja markkinoille saattamisessa sekä taudinaiheuttajien ehkäisemisestä eläin- ja kalaperäisissä rehuissa sekä direktiivin 90/425/ETY muuttamisesta 27 päivänä marraskuuta 1990 annetussa neuvoston direktiivissä 90/667/ETY ( 4 ) vahvistettiin periaate, jonka mukaan kaikkea eläinjätettä voidaan sen alkuperästä riippumatta asianmukaisen käsittelyn jälkeen käyttää rehuaineiden tuotantoon. |
(2) |
Tieteellinen ohjauskomitea on antanut monia lausuntoja mainitun direktiivin antamisen jälkeen. Niiden pääasiallisena johtopäätöksenä on ollut, että terveystarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi luokitelluista eläimistä johdettuja sivutuotteita ei pitäisi päästää rehuketjuun. |
(3) |
Täytäntöönpantavat toimenpiteet olisi esitettyjen tieteellisten lausuntojen pohjalta jaoteltava käytettävien eläimistä saatavien sivutuotteiden luonteesta riippuen. Tiettyjen eläinperäisten ainesten mahdollisia käyttötarkoituksia olisi rajoitettava. Olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat eläimistä saatavien sivutuotteiden käyttöä muuhun tarkoitukseen kuin rehuksi ja niiden hävittämistä. |
(4) |
Viime vuosina saadun kokemuksen perusteella on aiheellista selventää direktiivin 90/667/ETY ja yhteisön ympäristölainsäädännön välistä suhdetta. Tämän asetuksen ei pitäisi vaikuttaa voimassa olevan ympäristölainsäädännön soveltamiseen tai haitata ympäristönsuojelua koskevien uusien sääntöjen kehittämistä erityisesti biologisesti hajoavan jätteen osalta. Tältä osin komissio on sitoutunut siihen, että vuoden 2004 loppuun mennessä valmistellaan direktiivi biojätteistä, ruokajäte mukaan lukien, ja sen tarkoituksena on vahvistaa tällaisen jätteen turvallista käyttöä, hyödyntämistä, kierrätystä ja loppukäsittelyä koskevat säännöt sekä valvoa mahdollista pilaantumista. |
(5) |
Komission ja Euroopan parlamentin Brysselissä 1 ja 2 päivänä heinäkuuta 1997 järjestämässä lihaluujauhoa käsitelleessä kansainvälisessä tiedekonferenssissa käynnistettiin keskustelu lihaluujauhon tuotannosta ja käytöstä eläinten ruokintaan. Konferenssissa todettiin, että tämän alan tulevat toimintatavat kaipaavat lisäpohdintaa. Komissio viimeisteli vuoden 1997 marraskuussa lihaluujauhoa koskevan kuulemisasiakirjan käynnistääkseen mahdollisimman laajan julkisen keskustelun yhteisön rehulainsäädännön tulevaisuudesta. Kuulemisen jälkeen vaikuttaa siltä, että yleisesti ollaan sitä mieltä, että direktiiviä 90/667/ETY on tarpeen muuttaa sen yhdenmukaistamiseksi uusien tieteellisten tietojen kanssa. |
(6) |
BSE:stä ja eläinten rehujen turvallisuudesta 16 päivänä marraskuuta 2000 antamassaan päätöslauselmassa ( 5 ) Euroopan parlamentti puolsi eläinvalkuaisen käytön kieltämistä rehuissa, kunnes tämä asetus tulee voimaan. |
(7) |
Tieteellisissä kannanotoissa esitetään, että käytäntö ruokkia eläinlajia saman lajin eläinten ruhoista tai ruhonosista saadulla valkuaisella aiheuttaa taudinleviämisriskin. Varotoimenpiteenä käytäntö olisi näin ollen kiellettävä. Olisi annettava täytäntöönpanosäännöt rehuihin tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden välttämättömän erillään pitämisen varmistamiseksi kaikissa käsittelyn, varastoinnin ja kuljetuksen vaiheissa. Yleiseen kieltoon olisi kuitenkin voitava soveltaa poikkeuksia kaloihin ja turkiseläimiin liittyen, mikäli tämä on tieteellisesti perusteltua. |
(8) |
Myös eläinperäisiä tuotteita sisältävä ruokajäte voi toimia taudin tartunnanlevittäjänä. Kaikki kansainvälisesti toimivista liikennevälineistä peräisin oleva ruokajäte olisi hävitettävä turvallisesti. Yhteisössä tuotettua ruokajätettä ei pitäisi käyttää muiden tuotantoeläinten kuin turkiseläinten ruokinnassa. |
(9) |
Vuoden 1996 lokakuun jälkeen komission elintarvike- ja eläinlääkintävirasto on tehnyt jäsenvaltioissa tarkastuskäyntejä arvioidakseen BSE:n suurimpien riskitekijöiden esiintymistä ja hallintaa sekä BSE:n seurantamenettelyjä. Osa arvioinnista koski kaupallisia renderointijärjestelmiä ja muita eläinjätteen hävittämismenetelmiä. Näiden tarkastusten jälkeen tehtiin yleiset johtopäätökset ja laadittiin joitakin suosituksia, jotka koskivat erityisesti eläinten sivutuotteiden jäljitettävyyttä. |
(10) |
Taudinaiheuttajien ja/tai jäämien leviämisriskin välttämiseksi kaikin tavoin eläimistä saatavat sivutuotteet olisi käsiteltävä, varastoitava ja pidettävä erillään hyväksytyssä ja valvotussa, asianomaisen jäsenvaltion nimeämässä laitoksessa tai hävitettävä sopivalla tavalla. Tietyissä olosuhteissa, erityisesti, jos tämä on perusteltua välimatkan, kuljetusajan tai kapasiteettiin liittyvien ongelmien vuoksi, nimetty käsittely-, poltto- tai rinnakkaispolttolaitos voi sijaita toisessa jäsenvaltiossa. |
(11) |
Jätteenpoltosta 4 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2000/76/EY ( 6 ) ei sovelleta polttolaitoksiin, jos käsiteltävä jäte muodostuu yksinomaan eläinruhoista. On tarpeen vahvistaa tällaisia polttolaitoksia koskevat vähimmäisvaatimukset eläinten terveyden ja kansanterveyden suojaamiseksi. Yhteisön vaatimusten vahvistamista odotettaessa jäsenvaltiot voivat antaa kyseisten laitosten osalta ympäristölainsäädäntöä. Vähemmän tiukkoja vaatimuksia olisi sovellettava pienen kapasiteetin polttolaitoksiin kuten tiloilla sijaitseviin polttolaitoksiin ja kuolleiden lemmikkieläinten polttolaitoksiin, jotta otettaisiin huomioon käsitellyn aineksen alhaisemmat riskit ja vältettäisiin eläimistä saatavien sivutuotteiden tarpeetonta kuljettamista. |
(12) |
Käsittelylaitosten valvonnasta olisi annettava erityiset säännöt, joissa viitataan erityisesti yksityiskohtaisiin menettelyihin käsittelymenetelmien validoimiseksi ja tuotannon omavalvontaan. |
(13) |
Poikkeukset eläimistä saatavien sivutuotteiden käyttöä koskevista säännöistä saattavat olla aiheellisia, jotta helpotetaan muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ruokintaa. Toimivaltaisten viranomaisten olisi valvottava kyseistä käyttöä. |
(14) |
Poikkeukset saattavat lisäksi olla aiheellisia eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämiseksi paikalla valvotuissa olosuhteissa. Komission olisi saatava tarvittavat tiedot, jotta se voi valvoa tilannetta ja antaa tarvittaessa täytäntöönpanosääntöjä. |
(15) |
Jäsenvaltioissa olisi tehtävä yhteisön tarkastuksia sen varmistamiseksi, että terveysvaatimukset saatetaan voimaan yhdenmukaisesti. Näihin tarkastuksiin olisi kuuluttava myös auditointimenettelyjä. |
(16) |
Terveyskysymyksiä koskeva yhteisön lainsäädäntö perustuu luotettaviin tieteellisiin tietoihin. Tätä varten komission päätöksillä 97/404/EY ( 7 ) ja 97/579/EY ( 8 ) perustettuja asianomaisia tiedekomiteoita olisi kuultava tarvittaessa. Erityisesti tarvitaan lisää tieteellisiä lausuntoja eläinperäisten tuotteiden käytöstä eloperäisissä lannoitteissa ja maanparannusaineissa. Yhteisön sääntöjen antamista kyseisten tieteellisten lausuntojen pohjalta odotettaessa jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai antaa tässä asetuksessa tarkoitettuja sääntöjä tiukempia kansallisia sääntöjä edellyttäen, että säännöt ovat johdonmukaisia muun sovellettavan yhteisön lainsäädännön kanssa. |
(17) |
Eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyä, keräämistä, varastointia ja hävittämistä rahoitetaan jäsenvaltioissa hyvin monin eri tavoin. Sen varmistamiseksi, että maataloustuotteiden välisiin kilpailuedellytyksiin ei heijastu vaikutuksia, yhteisön tasolla on tarpeen suorittaa arviointi ja tarvittaessa toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä. |
(18) |
Edellä esitetyn perusteella eläimistä saataviin sivutuotteisiin sovellettavien yhteisön sääntöjen perinpohjainen tarkastus on tarpeen. |
(19) |
Muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitetut eläimistä saatavat sivutuotteet (erityisesti käsitelty eläinvalkuainen, renderoidut rasvat, lemmikkieläinten ruoat, vuodat ja nahat sekä villa) sisältyvät perustamissopimuksen liitteessä I olevaan tuoteluetteloon. Näiden tuotteiden markkinoille saattaminen on tärkeä tulonlähde osalle maatalousväestöä. Alan järkiperäisen kehityksen varmistamiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi kyseisille tuotteille olisi vahvistettava yhteisön tasolla eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevat säännöt. Eläintautien merkittävien leviämisriskien vuoksi tiettyjen eläimistä saatavien sivutuotteiden markkinoille saattamiseen olisi sovellettava erityisvaatimuksia erityisesti alueilla, joilla on hyvä terveystilanne. |
(20) |
Sen varmistamiseksi, että kolmansista maista tuodut tuotteet vastaavat hygieniavaatimuksiltaan vähintään samoja tai vastaavia vaatimuksia, joita yhteisössä sovelletaan, kolmansia maita ja niiden laitoksia varten olisi otettava käyttöön hyväksyntäjärjestelmä, johon liitetään yhteisön tarkastusmenettely sen varmistamiseksi, että hyväksyntäedellytyksiä noudatetaan. Kolmansista maista voidaan tuoda lemmikkieläinten ruokaa ja lemmikkieläinten ruoan raaka-aineita erilaisin edellytyksin kuin mitä yhteisössä tuotettuun tällaiseen ainekseen sovelletaan. Tämä koskee erityisesti vaadittavia takeita tiettyjen hormonaalista tai tyrostaattista vaikutusta omaavien aineiden ja beta-agonistien käytön kieltämisestä kotieläintuotannossa ja direktiivien 81/602/ETY, 88/146/ETY ja 88/299/ETY kumoamisesta 29 päivänä huhtikuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/22/EY ( 9 ) mukaisesti kiellettyjen aineiden jäämistä. Sen varmistamiseksi, että tällainen lemmikkieläinten ruoka ja raaka-aineet käytetään ainoastaan tarkoitetulla tavalla, on tarpeen vahvistaa asianmukaiset valvontatoimenpiteet poikkeuksen kattaman aineksen tuontia varten. |
(21) |
Eläimistä saatavat sivutuotteet, jotka kulkevat yhteisön kautta tai jotka ovat yhteisön alkuperää mutta tarkoitettuja vientiin, voivat aiheuttaa yhteisössä riskin eläinten terveydelle ja kansanterveydelle. Näin ollen tiettyjä tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia olisi sovellettava näihin siirtoihin. |
(22) |
Eläinperäisten tuotteiden saateasiakirja on sopivin keino antaa määräpaikan toimivaltaisille viranomaisille vakuutus siitä, että lähetys vastaa tämän asetuksen säännöksiä. Terveystodistus olisi säilytettävä tiettyjen tuontituotteiden määräpaikan ja käyttötarkoituksen varmistamiseksi. |
(23) |
Eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevista vaatimuksista sellaisten tuotteiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa, joita eivät koske direktiivin 89/662/ETY ja, taudinaiheuttajien osalta, direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I luvussa mainittujen erityisten yhteisön säädösten kyseiset vaatimukset 17 päivänä joulukuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/118/ETY ( 10 ) pyrkii edellä mainittuihin tavoitteisiin. |
(24) |
Neuvosto ja komissio ovat tehneet useita päätöksiä direktiivien 90/667/ETY ja 92/118/ETY täytäntöönpanosta. Lisäksi direktiiviä 92/118/ETY on muutettu huomattavasti ja lisämuutoksia on tarkoitus vielä tehdä. Näin ollen eläimistä saatavien sivutuotteiden alaa säädellään tällä hetkellä useilla yhteisön säädöksillä ja yksinkertaistamiseen on tarvetta. |
(25) |
Tällainen yksinkertaistaminen johtaa suurempaan avoimuuteen muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuja eläinperäisiä tuotteita koskevien erityisten terveyssääntöjen osalta. Erityisen terveyslainsäädännön yksinkertaistaminen ei saa johtaa sääntelyn purkamiseen. Tämän vuoksi on tarpeen pitää voimassa muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuja eläinperäisiä tuotteita koskevat yksityiskohtaiset terveyssäännöt ja tiukentaa niitä kansanterveyden ja eläinten terveyden suojaamisen varmistamiseksi. |
(26) |
Eläinlääkinnällisiä tarkastuksia, komission asiantuntijoiden tarkastukset mukaan lukien, koskevien sääntöjen ja suojatoimenpiteiden, joista säädetään eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa neuvoston direktiivissä 90/425/ETY ( 11 ), olisi koskettava kyseisiä tuotteita. |
(27) |
Yhteisöön tuotavat tuotteet olisi tarkastettava tehokkaasti. Tähän voidaan päästä järjestämällä tarkastukset, joista säädetään kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 18 päivänä joulukuuta 1997 annetussa neuvoston direktiivissä 97/78/EY ( 12 ). |
(28) |
Sen vuoksi olisi kumottava direktiivi 90/667/ETY, tiettyjen eläinryhmien ruokintaa varten paikallisesti kaupan pidettävien tietyn tyyppisten eläinjätteiden käsittelyyn Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa sovellettavista eläinlääkintää ja eläinten terveyttä koskevista säännöistä 22 päivänä kesäkuuta 1995 tehty neuvoston päätös 95/348/EY ( 13 ) ja eläinjätteen prosessoimisessa sovellettavista toimenpiteistä tarttuvilta spongiformisilta enkefalopatioilta suojaamiseksi ja komission päätöksen 97/735/EY muuttamisesta 19 päivänä heinäkuuta 1999 tehty neuvoston päätös 1999/534/EY ( 14 ). |
(29) |
Tekniikan ja tieteen kehityksen huomioon ottamiseksi olisi varmistettava tiivis ja tehokas yhteistyö komission ja jäsenvaltioiden välillä elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 178/2002 ( 15 ) perustetussa pysyvässä komiteassa. |
(30) |
Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY ( 16 ) mukaisesti, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:
I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Soveltamisala
1. Tässä asetuksessa vahvistetaan eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevat säännöt:
a) eläimistä saatavien sivutuotteiden keräämiselle, kuljetukselle, varastoinnille, esikäsittelemiselle, käsittelylle, käytölle ja hävittämiselle, jotta estetään näistä tuotteista aiheutuvat riskit eläinten terveydelle tai kansanterveydelle;
b) eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen, liitteissä VII ja VIII tarkoitettujen tuotteiden saattamiselle markkinoille ja tietyissä erityistapauksissa niiden viennille ja kauttakuljetukselle.
2. Tätä asetusta ei sovelleta:
a) raakaan lemmikkieläinten ruokaan, joka tulee vähittäismyymälöistä tai jota säilytetään myyntipisteiden yhteydessä sijaitsevissa tiloissa, jos leikkaus ja varastointi suoritetaan ainoastaan kuluttajille toimittamiseksi suoraan paikalla;
b) nestemäiseen maitoon tai ternimaitoon, joka hävitetään tai käytetään alkuperätilalla;
c) sellaisten luonnonvaraisten eläinten kokoruhoihin tai ruhonosiin, joiden ei epäillä sairastavan ihmisiin tai eläimiin tarttuvaa tautia, lukuun ottamatta kaupallisiin tarkoituksiin maihin vietyä kalaa sekä metsästystrofeiden valmistamiseen käytettäviä luonnonvaraisten eläinten ruhoja ja ruhonosia;
d) raakaan paikalla käytettävään lemmikkieläinten ruokaan, joka on saatu alkuperätilalla ainoastaan viljelijän ja hänen perheensä omaan elintarvikekäyttöön teurastetuista eläimistä kansallisen lainsäädännön mukaisesti;
e) ruokajätteeseen, ellei se ole:
i) peräisin kansainvälisesti toimivasta liikennevälineestä;
ii) tarkoitettu eläinten kulutettavaksi; tai
iii) tarkoitettu biokaasulaitoksessa käytettäväksi tai kompostoitavaksi;
f) siitostarkoitukseen käytettäviin munasoluihin, alkioihin ja siemennesteeseen; sekä
g) meri- tai ilmateitse tapahtuvaan kauttakulkuun.
3. Tämä asetus ei vaikuta eläinlääkintälainsäädäntöön, jonka tavoitteena on tiettyjen tautien hävittäminen ja torjunta.
2 artikla
Määritelmät
1. Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:
a) |
eläimistä saatavat sivutuotteet : eläinten kokoruhot tai ruhonosat taikka 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitetut eläinperäiset tuotteet, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi, mukaan lukien munasolut, alkiot ja siemenneste; |
b) |
luokkaan 1 kuuluva aines : 4 artiklassa tarkoitetut eläimistä saatavat sivutuotteet; |
c) |
luokkaan 2 kuuluva aines : 5 artiklassa tarkoitetut eläimistä saatavat sivutuotteet; |
d) |
luokkaan 3 kuuluva aines : 6 artiklassa tarkoitetut eläimistä saatavat sivutuotteet; |
e) |
eläimet : kaikki selkärangalliset tai selkärangattomat eläimet (mukaan lukien kalat, matelijat ja sammakkoeläimet); |
f) |
tuotantoeläimet : kaikki eläimet, joita pidetään, lihotetaan tai jalostetaan ihmisten toimesta ja käytetään elintarvikkeiden (mukaan lukien liha, maito ja munat), villan, turkisten, sulkien ja höyhenten, nahkojen tai muiden eläinperäisten tuotteiden tuottamiseksi; |
g) |
luonnonvaraiset eläimet : eläimet, joita ihminen ei hoida; |
h) |
lemmikkieläimet : kaikki sellaiseen lajiin kuuluvat eläimet, jota ihminen tavallisesti ruokkii ja pitää muussa kuin tuotantotarkoituksessa muttei käytä ravinnoksi; |
i) |
toimivaltainen viranomainen : jäsenvaltion keskusviranomainen, jonka tehtävänä on huolehtia tämän asetuksen vaatimusten noudattamisesta, tai muu viranomainen, jolle mainittu keskusviranomainen on siirtänyt tämän tehtävän erityisesti rehujen valvonnan osalta; tarvittaessa kyseiseksi viranomaiseksi katsotaan myös vastaava kolmannen maan viranomainen; |
j) |
markkinoille saattaminen : mikä tahansa toimenpide, jonka tarkoituksena on myydä yhteisössä kolmannelle osapuolelle tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia eläimistä saatavia sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita, sekä muu vastikkeellinen tai vastikkeeton toimitus tällaiselle kolmannelle osapuolelle tai niiden varastointi edelleen tällaiselle kolmannelle osapuolelle tapahtuvaa toimittamista varten; |
k) |
kauppa : perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltioiden välinen tavarakauppa; |
l) |
kauttakuljetus : siirtyminen yhteisön kautta yhdestä kolmannesta maasta toiseen kolmanteen maahan; |
m) |
tuottaja : kuka tahansa henkilö, jonka toiminnan tuloksena saadaan eläinten sivutuotteita; |
n) |
TSE:t : kaikki tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat ihmisellä esiintyviä lukuun ottamatta; |
o) |
erikseen määritelty riskiaines : tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 ( 17 ) liitteessä V tarkoitettu aines. |
2. Lisäksi sovelletaan liitteessä I olevia erityisiä määritelmiä.
3 artikla
Yleiset velvollisuudet
1. Eläimistä saatavat sivutuotteet ja niistä johdetut tuotteet on kerättävä, kuljetettava, varastoitava, esikäsiteltävä, käsiteltävä, hävitettävä, saatettava markkinoille, vietävä, kauttakuljetettava ja käytettävä tämän asetuksen mukaisesti.
2. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säännellä kansallisen lainsäädännön nojalla muiden kuin liitteissä VII ja VIII tarkoitettujen tuotteiden tuontia ja markkinoille saattamista, kunnes komission päätös on tehty. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä tämän mahdollisuuden käytöstä.
3. Jäsenvaltioiden on joko erikseen tai yhteistyössä varmistettava asianmukaisten järjestelyjen ja riittävän infrastruktuurin olemassaolo, jotta varmistetaan 1 kohdan vaatimuksen täyttyminen.
II LUKU
ELÄIMISTÄ SAATAVIEN SIVUTUOTTEIDEN LUOKITTELU, KERÄYS, KULJETUS, HÄVITYS, KÄSITTELY, KÄYTTÖ JA VÄLIVARASTOINTI
4 artikla
Luokkaan 1 kuuluva aines
1. Luokkaan 1 kuuluva aines sisältää seuraavat eläimistä saatavat sivutuotteet tai tällaisia sivutuotteita sisältävän aineksen:
a) seuraavien eläimien kaikki ruhonosat, vuodat ja nahat mukaan lukien:
i) eläimet, joilla epäillään olevan jokin TSE-tartunta asetuksen (EY) N:o 999/2001 mukaisesti tai joissa TSE on virallisesti todettu;
ii) eläimet, jotka on lopetettu TSE:n hävittämistoimenpiteiden osana;
iii) muut eläimet kuin tuotantoeläimet ja luonnonvaraiset eläimet, mukaan lukien erityisesti lemmikkieläimet, eläintarhaeläimet ja sirkuseläimet;
iv) kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 24 päivänä marraskuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/609/ETY ( 18 ) 2 artiklassa määritellyt koe-eläimet; ja
v) luonnonvaraiset eläimet, kun näiden epäillään sairastavan jotakin ihmisiin tai eläimiin tarttuvaa tautia;
i) erikseen määritelty riskiaines; ja
ii) kun erikseen määritelty riskiaines ei ole poistettuna hävittämishetkellä, erikseen määriteltyä riskiainesta sisältävien kuolleiden eläinten kokoruhot;
c) sellaisista eläimistä, joille on annettu direktiivin 96/22/EY nojalla kiellettyjä aineita, johdetut tuotteet ja eläinperäiset tuotteet, jotka sisältävät elävissä eläimissä ja niistä saatavissa tuotteissa olevien tiettyjen aineiden ja niiden jäämien osalta suoritettavista tarkastustoimenpiteistä ja direktiivien 85/358/ETY ja 86/469/ETY sekä päätösten 89/187/ETY ja 91/664/ETY kumoamisesta 29 päivänä huhtikuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/23/EY ( 19 ) liitteessä I olevan B ryhmän 3 kohdassa lueteltujen ympäristösaasteiden ja muiden aineiden jäämiä, jos tällaiset jäämät ylittävät yhteisön lainsäädännössä tai, jos tällaista yhteisön lainsäädäntöä ei ole, kansallisessa lainsäädännössä sallitun tason;
d) kaikki eläinperäinen aines, joka on kerätty käsiteltäessä sellaisista luokan 1 käsittelylaitoksista ja muista tiloista tulevaa jätevettä, joissa erikseen määritelty riskiaines poistetaan, mukaan lukien seulontajätteet, hiekanpoistosta saatava aines, rasva- ja öljyseokset, liete sekä näiden tilojen viemäriputkista poistettu aines, paitsi jos tällainen aines ei sisällä erikseen määriteltyä riskiainesta tai sen osia;
e) ruokajäte, joka on peräisin kansainvälisesti toimivista liikennevälineistä; sekä
f) luokkaan 1 kuuluvan aineksen seokset luokkaan 2 ja/tai luokkaan 3 kuuluvan aineksen kanssa, mukaan lukien kaikki luokan 1 käsittelylaitoksessa käsiteltäväksi tarkoitettu aines.
2. Luokkaan 1 kuuluva aines on viipymättä 7 artiklan mukaisesti kerättävä, kuljetettava ja tunnistemerkittävä ja, ellei 23 ja 24 artiklassa toisin säädetä,
a) hävitettävä suoraan jätteenä polttamalla se 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä polttolaitoksessa;
b) käsiteltävä 13 artiklan mukaisesti hyväksytyssä käsittelylaitoksessa jotakin 1.-5. käsittelymenetelmästä tai toimivaltaisen viranomaisen vaatiessa ensimmäistä käsittelymenetelmää käyttäen, jolloin syntyvä aines on merkittävä pysyvästi ja, mikäli teknisesti mahdollista, hajun avulla liitteessä VI olevan I luvun mukaisesti sekä hävitettävä lopullisesti jätteenä polttamalla tai rinnakkaispolttamalla 12 artiklan nojalla hyväksytyssä poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksessa;
c) edellä 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettua ainesta lukuun ottamatta käsiteltävä 13 artiklan mukaisesti hyväksytyssä käsittelylaitoksessa ensimmäistä käsittelymenetelmää käyttäen, jolloin syntyvä aines on merkittävä pysyvästi ja, mikäli teknisesti mahdollista, hajun avulla liitteessä VI olevan I luvun mukaisesti sekä hävitettävä lopullisesti jätteenä hautaamalla kaatopaikoista 26 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY ( 20 ) nojalla hyväksytylle kaatopaikalle;
d) 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun ruokajätteen osalta hävitettävä jätteenä hautaamalla direktiivin 1999/31/EY mukaisesti hyväksytylle kaatopaikalle; tai
e) tieteellisen tiedon kehityksen perusteella hävitettävä muulla tavalla, jonka komissio on hyväksynyt asianomaista tiedekomiteaa kuultuaan. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Nämä tavat voivat joko täydentää tämän kohdan a–d alakohdassa säädettyjä tapoja tai korvata ne.
3. Luokkaan 1 kuuluvan aineksen välikäsittely tai -varastointi voidaan suorittaa ainoastaan 10 artiklan mukaisesti hyväksytyissä luokan 1 väliasteen laitoksissa.
4. ►M15 Luokkaan 1 kuuluvaa ainesta ei saa tuoda maahan eikä viedä maasta muutoin kuin tämän asetuksen tai komission vahvistamien sääntöjen mukaisesti. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. ◄ Erikseen määritellyn riskiaineksen tuonti tai vienti voi kuitenkin tapahtua ainoastaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
5 artikla
Luokkaan 2 kuuluva aines
1. Luokkaan 2 kuuluva aines sisältää seuraavat eläimistä saatavat sivutuotteet tai tällaisia sivutuotteita sisältävän aineksen:
a) lanta ja ruuansulatuskanavan sisältö;
b) kaikki eläinperäinen aines, joka on kerätty käsiteltäessä muista kuin 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan piiriin kuuluvista teurastamoista tai luokan 2 käsittelylaitoksista tulevia jätevesiä, mukaan lukien seulontajätteet, hiekanpoistosta saatava aines, rasva- ja öljyseokset, liete sekä kyseisten tilojen viemäriputkista poistettu aines;
c) eläinperäiset tuotteet, jotka sisältävät direktiivin 96/23/EY liitteessä I olevan B ryhmän 1 ja 2 kohdassa lueteltujen eläinlääkkeiden ja saasteiden jäämiä, jos tällaiset jäämät ylittävät yhteisön lainsäädännössä sallitun tason;
d) kolmansista maista tuodut muuta kuin luokkaan 1 kuuluvaa ainesta olevat eläinperäiset tuotteet, jotka yhteisön lainsäädännön mukaisissa tarkastuksissa eivät täytä yhteisöön tuonnista annettuja eläinlääkintävaatimuksia, ellei kyseessä ole tuotteen palauttaminen tai ellei niiden tuonti ole sallittua yhteisön lainsäädännössä säädetyin rajoituksin;
e) muut kuin 4 artiklassa tarkoitetut sellaiset eläimet ja sellaisista eläimistä peräisin olevat osat, jotka ovat kuolleet muutoin kuin ihmisravinnoksi teurastamisen vuoksi, mukaan lukien eläinkulkutaudin hävittämiseksi lopetetut eläimet;
f) luokkaan 2 kuuluvan aineksen seokset luokkaan 3 kuuluvan aineksen kanssa, mukaan lukien kaikki luokan 2 käsittelylaitoksessa käsiteltäväksi tarkoitettu aines; ja
g) muut eläimistä saatavat sivutuotteet kuin luokkaan 1 kuuluva aines tai luokkaan 3 kuuluva aines.
2. Luokkaan 2 kuuluva aines on viipymättä 7 artiklan mukaisesti kerättävä, kuljetettava ja tunnistemerkittävä ja, ellei 23 ja 24 artiklassa toisin säädetä,
a) hävitettävä suoraan jätteenä polttamalla se 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä polttolaitoksessa;
b) käsiteltävä 13 artiklan mukaisesti hyväksytyssä käsittelylaitoksessa jotakin 1.-5. käsittelymenetelmästä tai toimivaltaisen viranomaisen vaatiessa ensimmäistä käsittelymenetelmää käyttäen, jolloin syntyvä aines on merkittävä pysyvästi ja, mikäli teknisesti mahdollista, hajun avulla liitteessä VI olevan I luvun mukaisesti, sekä
i) hävitettävä jätteenä joko polttamalla tai rinnakkaispolttamalla 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksessa; tai
ii) jos kyseessä ovat renderoidut rasvat, käsiteltävä edelleen rasvojen johdannaisiksi käytettäväksi eloperäisissä lannoitteissa tai maanparannusaineissa taikka muihin teknisiin käyttötarkoituksiin, joilla ei tarkoiteta käyttöä kosmeettisissa valmisteissa, lääkevalmisteissa tai lääkinnällisissä laitteissa, 14 artiklan mukaisesti hyväksytyssä luokan 2 öljykemian laitoksessa;
c) käsiteltävä 13 artiklan mukaisesti hyväksytyssä käsittelylaitoksessa ensimmäistä käsittelymenetelmää käyttäen, jolloin syntyvä aines on merkittävä pysyvästi ja, mikäli teknisesti mahdollista, hajun avulla liitteessä VI olevan I luvun mukaisesti, sekä
i) jos kyseessä on syntynyt valkuaispitoinen aines, käytettävä eloperäisenä lannoitteena tai maanparannusaineena niiden vaatimusten mukaisesti, jotka komissio on mahdollisesti antanut asianomaista tiedekomiteaa kuultuaan. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen;
ii) muunnettava 15 artiklan mukaisesti hyväksytyssä biokaasu- tai kompostointilaitoksessa; tai
iii) hävitettävä jätteenä hautaamalla direktiivin 1999/31/EY nojalla hyväksytylle kaatopaikalle;
d) jos kyseessä on kalaperäinen aines, muunnettava säilörehuksi tai kompostoitava komission antamien sääntöjen mukaisesti. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen;
e) jos kyseessä on lanta, ruoansulatuskanavasta erotettu ruoansulatuskanavan sisältö, maito tai ternimaito, joihin toimivaltainen viranomainen ei katso sisältyvän minkään vakavan tartuntataudin leviämisriskiä:
i) käytettävä käsittelemättömänä raaka-aineena 15 artiklan mukaisesti hyväksytyssä biokaasu- tai kompostointilaitoksessa taikka käsiteltävä tätä tarkoitusta varten 18 artiklan mukaisesti hyväksytyssä teknisessä laitoksessa;
ii) levitettävä maahan tämän asetuksen mukaisesti; tai
iii) muunnettava biokaasulaitoksessa tai kompostoitava komission hyväksymien sääntöjen mukaisesti. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen;
f) jos kyseessä ovat sellaisten luonnonvaraisten eläinten kokoruhot tai ruhonosat, joiden ei epäillä sairastavan ihmisiin tai eläimiin tarttuvaa tautia, käytettävä metsästystrofeiden valmistamiseen 18 artiklan mukaisesti tähän tarkoitukseen hyväksytyssä teknisessä laitoksessa; tai
g) hävitettävä muulla tavalla tai käytettävä muuten niiden sääntöjen mukaisesti, jotka komissio on antanut asianomaista tiedekomiteaa kuultuaan. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Nämä tavat tai keinot voivat joko täydentää tämän kohdan a–f alakohdassa säädettyjä tapoja tai keinoja tai korvata ne.
3. Luokkaan 2 kuuluvan aineksen, joka on muuta kuin lantaa, välikäsittely tai -varastointi voidaan suorittaa ainoastaan 10 artiklan mukaisesti hyväksytyissä luokan 2 väliasteen laitoksissa.
4. Luokkaan 2 kuuluvaa ainesta ei saa saattaa markkinoille tai viedä maasta muutoin kuin tämän asetuksen tai komission antamien sääntöjen mukaisesti. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
6 artikla
Luokkaan 3 kuuluva aines
1. Luokkaan 3 kuuluva aines sisältää seuraavat eläimistä saatavat sivutuotteet tai tällaisia sivutuotteita sisältävän aineksen:
a) teuraseläinten osat, jotka on todettu ihmisravinnoksi kelpaaviksi yhteisön lainsäädännön mukaisesti, mutta joita ei ole kaupallisista syistä tarkoitettu ihmisravinnoksi;
b) teuraseläinten osat, jotka on todettu ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi, mutta joissa ei ole merkkejä ihmiseen tai eläimiin tarttuvista taudeista ja jotka on johdettu ihmisravinnoksi kelpaavista ruhoista yhteisön lainsäädännön mukaisesti;
c) vuodat, nahat, sorkat, kaviot, sarvet, sianharjakset, höyhenet ja sulat, jotka ovat peräisin teurastamoissa teurastetuista eläimistä, joille on tehty ante mortem -tarkastus ja jotka on tarkastuksessa todettu ihmisravinnoksi teurastuskelpoisiksi yhteisön lainsäädännön mukaisesti;
d) veri, joka on saatu sellaisista muista eläimistä kuin märehtijöistä, jotka on teurastettu teurastamossa, joille on tehty ante mortem -tarkastus ja jotka on tarkastuksessa todettu ihmisravinnoksi teurastuskelpoiseksi yhteisön lainsäädännön mukaisesti;
e) eläimistä saatavat sivutuotteet, jotka on johdettu ihmisravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden tuotannosta, mukaan luettuina luut, joista on poistettu rasva, ja rasvan sulatuksessa syntyvä proteiinijäännös;
f) entiset eläinperäiset elintarvikkeet tai eläinperäisiä tuotteita sisältävät entiset elintarvikkeet, muut kuin ruokajäte, joita ei ole enää tarkoitettu ihmisravinnoksi kaupallisista syistä tai sellaisten valmistuksessa tai pakkauksessa esiintyneiden ongelmien tai muiden vikojen vuoksi, jotka eivät aiheuta riskiä ihmisille tai eläimille;
g) sellaisista eläimistä peräisin oleva raakamaito, joissa ei ole kliinisiä merkkejä kyseisen tuotteen välityksellä ihmisiin tai eläimiin tarttuvista taudeista;
h) avomereltä kalajauhon valmistusta varten pyydetyt kalat tai muut meren eläimet, lukuun ottamatta merinisäkkäitä;
i) tuoreet kalasta saatavat sivutuotteet, joita saadaan kalatuotteita ihmisravinnoksi valmistavilta laitoksilta;
j) kuoret, hautomoiden sivutuotteet ja säröillä olevien munien sivutuotteet, jotka ovat peräisin eläimistä, joissa ei ole ilmennyt kliinisiä merkkejä jostakin kyseisen tuotteen välityksellä ihmisiin tai eläimiin tarttuvasta taudista;
k) veri, vuodat, nahat, sorkat, kaviot, höyhenet, sulat, villa, sarvet, karva ja turkikset, jotka ovat peräisin eläimistä, joissa ei ole ilmennyt kliinisiä merkkejä jostakin kyseisen tuotteen välityksellä ihmisiin tai eläimiin tarttuvasta taudista; sekä
l) muu kuin 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu ruokajäte.
2. Luokkaan 3 kuuluva aines on viipymättä 7 artiklan mukaisesti kerättävä, kuljetettava ja tunnistemerkittävä ja, ellei 23 ja 24 artiklassa toisin säädetä,
a) hävitettävä suoraan jätteenä polttamalla se 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä polttolaitoksessa;
b) käsiteltävä 13 artiklan mukaisesti hyväksytyssä käsittelylaitoksessa jotakin 1.-5. käsittelymenetelmästä käyttäen, jolloin syntyvä aines on merkittävä pysyvästi ja, mikäli teknisesti mahdollista, hajun avulla liitteessä VI olevan I luvun mukaisesti sekä hävitettävä jätteenä joko polttamalla tai rinnakkaispolttamalla 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksessa tai toimitettava direktiivin 1999/31/EY nojalla hyväksytylle kaatopaikalle;
c) käsiteltävä 17 artiklan mukaisesti hyväksytyssä käsittelylaitoksessa;
d) muunnettava 18 artiklan mukaisesti hyväksytyssä teknisessä laitoksessa;
e) käytettävä raaka-aineena 18 artiklan mukaisesti hyväksytyssä lemmikkieläinten ruokia valmistavassa laitoksessa;
f) muunnettava 15 artiklan mukaisesti hyväksytyssä biokaasu- tai kompostointilaitoksessa;
g) jos kyseessä on 1 kohdan l alakohdassa tarkoitettu ruokajäte, muunnettava biokaasulaitoksessa tai kompostoitava komission antamien sääntöjen mukaisesti tai, siihen asti kun nämä säännöt on annettu, kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen;
h) jos kyseessä on kalaperäinen aines, muunnettava säilörehuksi tai kompostoitava komission antamien sääntöjen mukaisesti. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen; tai
i) hävitettävä muulla tavalla tai käytettävä muuten niiden sääntöjen mukaisesti, jotka komissio on antanut asianomaista tiedekomiteaa kuultuaan. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Nämä tavat tai keinot voivat joko täydentää a–h alakohdassa säädettyjä tapoja tai keinoja tai korvata ne.
3. Luokkaan 3 kuuluvan aineksen välikäsittely tai -varastointi voidaan suorittaa ainoastaan 10 artiklan mukaisesti hyväksytyissä luokan 3 väliasteen laitoksissa.
7 artikla
Keräys, kuljetus ja varastointi
1. Eläimistä saatavat sivutuotteet ja käsitellyt tuotteet, lukuun ottamatta luokkaan 3 kuuluvaa ruokajätettä, on kerättävä, kuljetettava ja tunnistemerkittävä liitteen II mukaisesti.
2. Kuljetuksen aikana eläimistä saatavien sivutuotteiden ja käsiteltyjen tuotteiden mukana on oltava kaupallinen asiakirja tai, jos tässä asetuksessa sitä vaaditaan, terveystodistus. Kaupallisten asiakirjojen ja terveystodistusten on täytettävä liitteessä II olevat vaatimukset ja ne on säilytettävä mainitussa liitteessä tarkoitetun ajan. Niihin on sisällytettävä erityisesti määrälliset tiedot sekä aineksen kuvaus ja sen merkinnät.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukaisten järjestelyjen olemassaolo, jotta luokkaan 1 ja luokkaan 2 kuuluvan aineksen keräämisen ja kuljetuksen voidaan taata tapahtuvan liitteen II mukaisesti.
4. Jätteistä 15 päivänä heinäkuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY ( 21 ) 4 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että luokkaan 3 kuuluvan ruokajätteen keräys, kuljetus ja loppukäsittely tapahtuu ihmisen terveyttä vaarantamatta ja ympäristöä vahingoittamatta.
5. Käsiteltyjen tuotteiden varastointi voidaan suorittaa ainoastaan 11 artiklan mukaisesti hyväksytyissä varastointilaitoksissa.
6. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää jättää soveltamatta tämän artiklan säännöksiä kahden samalla tilalla sijaitsevan paikan tai samassa jäsenvaltiossa sijaitsevien tilojen ja käyttäjien välillä tapahtuvaan lannan kuljetukseen.
8 artikla
Eläimistä saatavien sivutuotteiden ja käsiteltyjen tuotteiden lähettäminen muihin jäsenvaltioihin
1. Eläimistä saatavia sivutuotteita ja käsiteltyjä tuotteita saa lähettää muihin jäsenvaltioihin ainoastaan 2-6 kohdassa vahvistetuin edellytyksin.
2. Määräjäsenvaltion on täytynyt antaa lupa luokkaan 1 kuuluvan aineksen, luokkaan 2 kuuluvan aineksen, luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdettujen käsiteltyjen tuotteiden ja käsitellyn eläinvalkuaisen vastaanottoon. Jäsenvaltiot voivat asettaa luvan edellytykseksi ensimmäisen käsittelymenetelmän käytön ennen lähettämistä.
3. Eläimistä saatavien sivutuotteiden ja 2 kohdassa tarkoitettujen käsiteltyjen tuotteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:
a) niiden mukana on kaupallinen asiakirja tai tässä asetuksessa näin vaadittaessa terveystodistus; ja
b) ne toimitetaan suoraan tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttyyn määräpaikkalaitokseen.
4. Kun jäsenvaltio lähettää luokkaan 1 kuuluvaa ainesta, luokkaan 2 kuuluvaa ainesta, luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdettuja käsiteltyjä tuotteita ja käsiteltyä eläinvalkuaista toiseen jäsenvaltioon, alkuperäpaikan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava määräpaikan toimivaltaiselle viranomaiselle Animo-järjestelmällä tai keskinäisellä sopimuksella sovitulla muulla menetelmällä kunkin lähetyksen määräpaikka. Viestissä on oltava liitteessä II olevan I luvun 2 kohdassa mainitut tiedot.
5. Saatuaan lähetyksestä tiedon 4 kohdan mukaisesti määräpaikan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava Animo-järjestelmällä tai keskinäisellä sopimuksella sovitulla muulla menetelmällä alkuperäpaikan toimivaltaiselle viranomaiselle kunkin lähetyksen saapumisesta.
6. Määräjäsenvaltioiden on varmistettava säännöllisin tarkastuksin, että niiden alueella olevat nimetyt laitokset käyttävät lähetykset ainoastaan sallittuihin tarkoituksiin ja pitävät täydellistä kirjanpitoa, joka osoittaa tämän asetuksen noudattamisen.
9 artikla
Kirjanpito
1. Eläimistä saatavia sivutuotteita lähettävien, kuljettavien tai vastaanottavien henkilöiden on pidettävä lähetyksistä kirjaa. Kirjanpidossa on oltava liitteessä II olevat tiedot ja se on säilytettävä mainitussa liitteessä tarkoitetun ajan.
2. Tätä artiklaa ei kuitenkaan sovelleta kahden samalla tilalla sijaitsevan paikan tai samassa jäsenvaltiossa sijaitsevien tilojen ja käyttäjien välillä paikallisesti tapahtuvaan lannan kuljetukseen.
III LUKU
VÄLIASTEEN LAITOSTEN, VARASTOINTILAITOSTEN, POLTTO- JA RINNAKKAISPOLTTOLAITOSTEN, LUOKAN 1 JA 2 KÄSITTELYLAITOSTEN, LUOKAN 2 JA 3 ÖLJYKEMIAN LAITOSTEN, BIOKAASU- JA KOMPOSTOINTILAITOSTEN HYVÄKSYMINEN
10 artikla
Väliasteen laitosten hyväksyminen
1. Luokan 1, 2 ja 3 väliasteen laitoksilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.
2. Saadakseen hyväksynnän luokan 1 tai luokan 2 väliasteen laitoksen on
a) täytettävä liitteessä III olevan I luvun vaatimukset;
b) esikäsiteltävä ja varastoitava luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluva aines liitteessä III olevan II luvun B osan mukaisesti;
c) toteutettava 25 artiklassa säädettyä laitoksen omavalvontaa; ja
d) oltava toimivaltaisen viranomaisen tarkastama 26 artiklan mukaisesti.
3. Saadakseen hyväksynnän luokan 3 väliasteen laitoksen on
a) täytettävä liitteessä III olevan I luvun vaatimukset;
b) esikäsiteltävä ja varastoitava luokkaan 3 kuuluva aines liitteessä III olevan II luvun A osan mukaisesti;
c) toteutettava 25 artiklassa säädettyä laitoksen omavalvontaa; ja
d) oltava toimivaltaisen viranomaisen tarkastama 26 artiklan mukaisesti.
11 artikla
Varastointilaitosten hyväksyminen
1. Varastointilaitoksilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.
2. Saadakseen hyväksynnän varastointilaitoksen on
a) täytettävä liitteessä III olevan III luvun vaatimukset; ja
b) oltava toimivaltaisen viranomaisen tarkastama 26 artiklan mukaisesti.
12 artikla
Poltto- ja rinnakkaispolttolaitosten hyväksyminen
1. Käsiteltyjen tuotteiden polttamisen ja rinnakkaispolttamisen on tapahduttava direktiivin 2000/76/EY säännösten mukaisesti. Eläimistä saatavien sivutuotteiden polttamisen ja rinnakkaispolttamisen on tapahduttava joko direktiivin 2000/76/EY tai, kun kyseistä direktiiviä ei sovelleta, tämän asetuksen säännösten mukaisesti. Poltto- ja rinnakkaispolttolaitokset on hyväksyttävä mainitun direktiivin nojalla tai 2 tai 3 kohdan mukaisesti.
2. Saadakseen toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnän eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämistä varten suuren kapasiteetin polttolaitoksen tai rinnakkaispolttolaitoksen, johon ei sovelleta direktiiviä 2000/76/EY, on täytettävä:
a) liitteessä IV olevan I luvun yleiset vaatimukset;
b) liitteessä IV olevan II luvun toimintaa koskevat vaatimukset;
c) liitteessä IV olevan III luvun jätevesipäästöjä koskevat vaatimukset;
d) liitteessä IV olevan IV luvun polttojätteitä koskevat vaatimukset;
e) liitteessä IV olevan V luvun lämpötilanmittausta koskevat vaatimukset; ja
f) liitteessä IV olevan VI luvun poikkeuksellisia olosuhteita koskevat vaatimukset.
3. Saadakseen toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnän eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämistä varten pienen kapasiteetin polttolaitoksen tai rinnakkaispolttolaitoksen, johon ei sovelleta direktiiviä 2000/76/EY, on:
a) oltava käytössä ainoastaan kuolleiden lemmikkieläinten ja sellaisten 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, 5 artiklan 1 kohdassa ja 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämiseen, joihin ei sovelleta direktiiviä 2000/76/EY;
b) silloin, kun se sijaitsee tilan yhteydessä, oltava käytössä ainoastaan kyseiseltä yksittäiseltä tilalta peräisin olevan aineksen hävittämiseen;
c) täytettävä liitteessä IV olevan I luvun yleiset vaatimukset;
d) täytettävä liitteessä IV olevan II luvun toimintaa koskevat sovellettavat vaatimukset;
e) täytettävä liitteessä IV olevan IV luvun polttojätteitä koskevat vaatimukset;
f) täytettävä liitteessä IV olevan V luvun lämpötilanmittausta koskevat sovellettavat vaatimukset; ja
g) täytettävä liitteessä IV olevan VI luvun poikkeuksellisia olosuhteita koskevat vaatimukset; ja
h) täytettävä liitteessä IV olevan VII luvun vaatimukset, jos laitosta käytetään 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämiseen.
4. Hyväksyntä on peruttava viipymättä, kun hyväksymisen perusteena olevat vaatimukset eivät enää täyty.
5. Komissio voi muuttaa 2 ja 3 kohdan vaatimuksia tieteellisen kehityksen perusteella asianomaisen tiedekomitean kuulemisen jälkeen. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
13 artikla
Luokan 1 ja luokan 2 käsittelylaitosten hyväksyminen
1. Luokan 1 ja luokan 2 käsittelylaitoksilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.
2. Saadakseen hyväksynnän luokan 1 ja luokan 2 käsittelylaitoksen on
a) täytettävä liitteessä V olevan I luvun vaatimukset;
b) esikäsiteltävä, käsiteltävä ja varastoitava luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluva aines liitteessä V olevan II luvun ja liitteessä VI olevan I luvun mukaisesti;
c) oltava toimivaltaisten viranomaisten varmentama liitteessä V olevan V luvun mukaisesti;
d) toteutettava 25 artiklassa säädettyä laitoksen omavalvontaa;
e) oltava toimivaltaisen viranomaisen tarkastama 26 artiklan mukaisesti; ja
f) varmistettava, että käsitellyt tuotteet täyttävät liitteessä VI olevan I luvun vaatimukset.
3. Hyväksyntä on peruttava viipymättä, kun hyväksymisen perusteena olevat vaatimukset eivät enää täyty.
14 artikla
Luokan 2 ja luokan 3 öljykemian laitosten hyväksyminen
1. Öljykemian laitoksilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.
2. Saadakseen hyväksynnän luokan 2 öljykemian laitoksen on
a) käsiteltävä luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdetut renderoidut rasvat liitteessä VI olevassa III luvussa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti;
b) laadittava ja toteutettava käytetyn prosessin kriittisten valvontapisteiden seuranta- ja tarkastusmenetelmiä;
c) pidettävä toimivaltaista viranomaista varten kirjaa b alakohdan pohjalta saaduista tiedoista;
d) oltava toimivaltaisen viranomaisen tarkastama 26 artiklan mukaisesti.
3. Saadakseen hyväksynnän luokan 3 öljykemian laitos voi käsitellä ainoastaan luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta johdettuja renderoituja rasvoja ja sen on täytettävä 2 kohdassa tarkoitetut asiaa koskevat vaatimukset.
4. Hyväksyntä on peruttava viipymättä, kun hyväksymisen perusteena olevat vaatimukset eivät enää täyty.
15 artikla
Biokaasu- ja kompostointilaitosten hyväksyminen
1. Biokaasu- ja kompostointilaitoksilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.
2. Saadakseen hyväksynnän biokaasu- ja kompostointilaitoksen on
a) täytettävä liitteessä VI olevan II luvun A osan vaatimukset;
b) esikäsiteltävä ja muunnettava eläimistä saatavat sivutuotteet liitteessä VI olevan II luvun B ja C osien mukaisesti;
c) oltava toimivaltaisen viranomaisen tarkastama 26 artiklan mukaisesti;
d) laadittava ja toteutettava kriittisten valvontapisteiden seuranta- ja tarkastusmenetelmiä; sekä
e) varmistettava, että mädätysjätteet ja tarvittaessa komposti täyttävät liitteessä VI olevan II luvun D osassa vahvistetut mikrobiologiset vaatimukset.
3. Hyväksyntä on peruttava viipymättä, kun hyväksymisen perusteena olevat vaatimukset eivät enää täyty.
IV LUKU
KÄSITELLYN ELÄINVALKUAISEN JA MUIDEN KÄSITELTYJEN TUOTTEIDEN, JOITA VOIDAAN KÄYTTÄÄ REHUAINEENA, LEMMIKKIELÄINTEN RUOAKSI, PURULUINA JA TEKNISINÄ TUOTTEINA, MARKKINOILLE SAATTAMINEN JA KÄYTTÖ SEKÄ ASIANOMAISTEN LAITOSTEN HYVÄKSYMINEN
16 artikla
Eläinten terveyttä koskevat yleiset säännökset
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että eläimistä saatavia sivutuotteita ja liitteissä VII ja VIII tarkoitettuja niistä johdettuja tuotteita ei lähetetä sellaisella vyöhykkeellä sijaitsevilta tiloilta, joihin kohdistuu rajoitus siellä esiintyvän sellaisen taudin vuoksi, jolle eläinlaji, josta tuote on johdettu, on altis, tai sellaisesta laitoksesta tai sellaiselta vyöhykkeeltä, josta siirrot tai jonka kanssa käytävä kauppa aiheuttaisivat riskin eläinten terveystilanteelle jäsenvaltioissa tai osassa niiden alueita, ellei ole kyse tämän asetuksen mukaisesti käsiteltävistä tuotteista.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on varmistettava, että tuotteet saadaan eläimistä,
a) jotka tulevat tilalta, alueelta tai alueen osasta, tai kun kyseessä ovat vesiviljelytuotteet, viljelylaitoksesta, vyöhykkeeltä tai vyöhykkeen osasta, johon ei kohdistu näihin eläimiin ja tuotteisiin sovellettavia eläinten terveydentilan vuoksi asetettavia rajoituksia ja erityisesti yhteisön lainsäädännön mukaisia taudintorjuntatoimenpiteitä tai yhteisön yleisistä toimenpiteistä tiettyjen eläintautien torjumiseksi sekä swine vesicular -tautiin liittyvistä erityistoimenpiteistä 17 päivänä joulukuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/119/ETY ( 22 ) lueteltujen vakavien tartuntatautien vuoksi asetettavia rajoituksia;
b) joita ei ole teurastettu laitoksessa, jossa teurastushetkellä oli eläimiä, joilla oli tai joilla epäiltiin olevan jokin sellainen tauti, jota koskevat a alakohdassa tarkoitetut säännöt.
3. Jos 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja taudintorjuntatoimenpiteitä on noudatettu, on sallittua saattaa markkinoille sellaisia eläimistä saatavia sivutuotteita ja liitteissä VII ja VIII tarkoitettuja, niistä johdettuja tuotteita, jotka tulevat alueelta tai alueen osasta, johon kohdistuu eläinten terveydentilan vuoksi asetettavia rajoituksia, mutta jotka eivät ole saastuneita tai joiden ei epäillä olevan saastuneita, edellyttäen, että tapauskohtaisesti
a) tuotteet on saatu, esikäsitelty, kuljetettu ja varastoitu erillään tai eri aikana kuin tuotteet, jotka täyttävät kaikki eläinten terveyttä koskevat vaatimukset;
b) tuotteille on tehty riittävä käsittely eläinten terveyttä koskevan kyseisen ongelman poistamiseksi tämän asetuksen mukaisesti sen jäsenvaltion, jossa eläinten terveysongelma esiintyi, tähän tarkoitukseen hyväksymässä laitoksessa;
c) tuotteet on asianmukaisesti tunnistemerkitty;
d) tuotteet ovat liitteissä VII ja VIII vahvistettujen vaatimusten tai komission antamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisia. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Jos on kyse erittäin kiireellisestä tapauksesta, komissio voi käyttää 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä.
►M15 Ensimmäisestä alakohdasta poikkeavia edellytyksiä voidaan vahvistaa erityisissä tilanteissa komission tekemillä päätöksillä. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Jos on kyse erittäin kiireellisestä tapauksesta, komissio voi käyttää 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä. ◄ Niissä on otettava huomioon kaikki toimenpiteet, jotka koskevat eläimiä tai niille tehtäviä kokeita, sekä taudin erityispiirteet kyseisellä lajilla ja yksilöitävä kaikki tarvittavat toimenpiteet eläinten terveyden suojaamiseksi yhteisössä.
17 artikla
Luokan 3 käsittelylaitosten hyväksyminen
1. Luokan 3 käsittelylaitoksilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.
2. Saadakseen hyväksynnän luokan 3 käsittelylaitoksen on
a) täytettävä liitteessä V olevan I luvun ja liitteessä VII olevan I luvun vaatimukset;
b) esikäsiteltävä, käsiteltävä ja varastoitava ainoastaan luokkaan 3 kuuluvaa ainesta liitteessä V olevan II luvun ja liitteen VII mukaisesti;
c) oltava toimivaltaisen viranomaisen varmentama liitteessä V olevan V luvun mukaisesti;
d) toteutettava 25 artiklassa säädettyä laitoksen omavalvontaa;
e) oltava toimivaltaisen viranomaisen tarkastama 26 artiklan mukaisesti; ja
f) varmistettava, että käsitellyt tuotteet täyttävät liitteessä VII olevan I luvun vaatimukset.
3. Hyväksyntä on peruttava viipymättä, kun hyväksymisen perusteena olevat vaatimukset eivät enää täyty.
18 artikla
Lemmikkieläinten ruokia valmistavien laitosten ja teknisten laitosten hyväksyminen
1. Lemmikkieläinten ruokia valmistavilla laitoksilla ja teknisillä laitoksilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.
2. Saadakseen hyväksynnän lemmikkieläinten ruokia valmistavan laitoksen tai teknisen laitoksen on
a) sitouduttava laitoksessa tuotetuille tuotteille liitteessä VIII vahvistettujen erityisten vaatimusten perusteella:
i) noudattamaan tässä asetuksessa vahvistettuja erityisiä tuotantovaatimuksia;
ii) laatimaan ja toteuttamaan käytetyn prosessin kriittisten valvontapisteiden seuranta- ja tarkastusmenetelmiä;
iii) tuotteista riippuen ottamaan näytteitä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymässä laboratoriossa tehtävää määritystä varten tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi;
iv) pitämään kirjaa ii ja iii alakohdan pohjalta saaduista tiedoista toimivaltaista viranomaista varten. Tarkastusten ja kokeiden tulokset on säilytettävä vähintään kahden vuoden ajan;
v) tiedottamaan toimivaltaiselle viranomaiselle, jos iii alakohdassa tarkoitetun laboratoriotutkimuksen tulos tai jokin muu sen hallussa oleva tieto tuo esiin vakavan eläinten terveyteen liittyvän tai kansanterveydellisen vaaran; ja
b) oltava toimivaltaisen viranomaisen tarkastama 26 artiklan mukaisesti.
3. Hyväksyntä on peruttava viipymättä, kun hyväksymisen perusteena olevat vaatimukset eivät enää täyty.
19 artikla
Käsitellyn eläinvalkuaisen ja muiden käsiteltyjen tuotteiden, joita voidaan käyttää rehuaineena, markkinoille saattaminen ja vienti
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käsitelty eläinvalkuainen ja muut käsitellyt tuotteet, joita voidaan käyttää rehuaineena, saatetaan markkinoille tai viedään maasta ainoastaan, jos ne
a) on valmistettu 17 artiklan mukaisesti hyväksytyssä ja valvotussa luokan 3 käsittelylaitoksessa;
b) on liitteen VII mukaisesti valmistettu yksinomaan luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta;
c) on esikäsitelty, käsitelty, varastoitu ja kuljetettu liitteen VII mukaisesti ja sellaisella tavalla, että 22 artiklan noudattaminen varmistetaan; ja
d) täyttävät liitteessä VII vahvistetut erityiset vaatimukset.
20 artikla
Lemmikkieläinten ruokien, puruluiden ja teknisten tuotteiden markkinoille saattaminen ja vienti
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lemmikkieläinten ruokia, puruluita, muita kuin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja teknisiä tuotteita sekä liitteessä VIII tarkoitettuja eläimistä saatavia sivutuotteita saatetaan markkinoille tai viedään maasta ainoastaan, jos ne:
a) täyttävät joko
i) liitteessä VIII vahvistetut erityiset vaatimukset; tai
ii) liitteessä VII olevassa asiaa koskevassa luvussa vahvistetut erityiset vaatimukset, kun tuotetta voidaan käyttää sekä teknisenä tuotteena että rehuaineena ja liitteessä VIII ei esitetä erityisiä vaatimuksia; ja
b) tulevat 18 artiklan mukaisesti hyväksytyistä ja valvotuista laitoksista tai liitteessä VIII tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden osalta muista yhteisön eläinlääkintälainsäädännön mukaisesti hyväksytyistä laitoksista.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käsitellyistä tuotteista valmistetut eloperäiset lannoitteet ja maanparannusaineet, jotka ovat muita kuin lannasta ja ruoansulatuskanavan sisällöstä valmistettuja, saatetaan markkinoille tai viedään maasta ainoastaan, jos ne täyttävät vaatimukset, jotka komissio on mahdollisesti vahvistanut asianomaista tiedekomiteaa kuultuaan. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta valmistettuja rasvojen johdannaisia saatetaan markkinoille tai viedään maasta ainoastaan, jos ne
a) on valmistettu 14 artiklan mukaisesti hyväksytyssä luokan 2 öljykemian laitoksessa renderoiduista rasvoista, jotka ovat syntyneet luokkaan 2 kuuluvan aineksen käsittelystä 13 artiklan mukaisesti hyväksytyssä luokan 2 käsittelylaitoksessa jotakin 1.-5. käsittelymenetelmästä käyttäen;
b) on esikäsitelty, käsitelty, varastoitu ja kuljetettu liitteen VI mukaisesti; ja
c) täyttävät mahdolliset liitteessä VIII vahvistetut erityiset vaatimukset.
21 artikla
Suojatoimenpiteet
Direktiivin 90/425/ETY 10 artiklaa sovelletaan tämän asetuksen liitteiden VII ja VIII soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin.
22 artikla
Käyttöä koskevat rajoitukset
1. Kielletään eläimistä saatavien sivutuotteiden ja käsiteltyjen tuotteiden seuraavanlainen käyttö:
a) eläinlajin ruokkiminen saman lajin eläinten ruhoista tai ruhonosista johdetulla käsitellyllä eläinvalkuaisella;
b) muiden tuotantoeläinten kuin turkiseläinten ruokinta ruokajätteellä tai ruokajätettä sisältävällä tai siitä johdetulla rehuaineella; ja
c) eloperäisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden, jotka ovat muuta kuin lantaa, levittäminen laidunalueelle.
2. Komissio vahvistaa valvontatoimenpiteitä koskevat säännöt. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat muut säännöt vahvistetaan 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.
Poikkeuksia 1 kohdan a alakohdasta voidaan myöntää kalojen ja turkiseläimien osalta asianomaisen tiedekomitean kuulemisen jälkeen. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
V LUKU
POIKKEUKSET
23 artikla
Eläimistä saatavien sivutuotteiden käyttöä koskevia poikkeuksia
1. Jäsenvaltiot voivat sallia toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa:
a) eläimistä saatavien sivutuotteiden käytön diagnostisiin, koulutuksellisiin ja tutkimuksellisiin tarkoituksiin; ja
b) eläimistä saatavien sivutuotteiden käytön eläinten täyttämistarkoituksiin 18 artiklan mukaisesti tätä tarkoitusta varten hyväksytyissä teknisissä laitoksissa.
2.
a) Jäsenvaltiot voivat lisäksi sallia b alakohdassa täsmennettyjen eläimistä saatavien sivutuotteiden käytön c alakohdassa täsmennettyjen eläinten ruokintaan toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa ja liitteessä IX vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.
b) Edellä a alakohdassa tarkoitetuiksi eläimistä saataviksi sivutuotteiksi katsotaan:
i) luokkaan 2 kuuluva aines edellyttäen, että aines on saatu eläimistä, joita ei ole lopetettu tai jotka eivät ole kuolleet ihmisiin tai eläimiin tarttuvan taudin esiintymisen tai tällaisen taudin epäillyn esiintymisen vuoksi; ja
ii) 6 artiklan 1 kohdan a-j alakohdassa ja, jollei 22 artiklasta muuta johdu, 6 artiklan 1 kohdan l alakohdassa tarkoitettu luokkaan 3 kuuluva aines.
c) Edellä a alakohdassa tarkoitetuiksi eläimiksi katsotaan:
i) eläintarhaeläimet;
ii) sirkuseläimet;
iii) muut matelijat ja petolinnut kuin eläintarhaeläimet tai sirkuseläimet;
iv) turkiseläimet;
v) luonnonvaraiset eläimet, joiden lihaa ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi;
vi) hyväksyttyjen kenneleiden koirat tai ajokoirat; ja
vii) kalansyötiksi kasvatetut toukat.
d) Lisäksi jäsenvaltiot voivat sallia 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun, luokkaan 1 kuuluvan aineksen käytön toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa uhanalaisten tai suojeltujen haaskalintulajien ruokintaan niiden sääntöjen mukaisesti, jotka komissio on antanut Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista kuultuaan. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle seuraavat tiedot:
a) 2 kohdassa tarkoitettujen poikkeuksien käyttö; ja
b) käyttöönotetut järjestelyt sen varmistamiseksi, että tällaisia eläimistä saatavia sivutuotteita käytetään vain sallittuihin tarkoituksiin.
4. Kunkin jäsenvaltion on laadittava luettelo alueellaan olevista, 2 kohdan c kohdan iv, vi ja vii alakohdan mukaisesti hyväksytyistä ja rekisteröidyistä käyttäjistä ja keräyskeskuksista. Jokaiselle käyttäjälle ja keräyskeskukselle on annettava virallinen numero tarkastustarkoituksia varten ja asianomaisten tuotteiden alkuperän selvittämiseksi.
Toimivaltaisen viranomaisen on valvottava edellisessä alakohdassa tarkoitettujen käyttäjien ja keräyskeskusten tiloja, joiden kaikkiin osiin sillä on oltava kaikkina aikoina vapaa pääsy 2 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.
Jos tällaisessa tarkastuksessa ilmenee, että kyseiset vaatimukset eivät täyty, toimivaltaisen viranomaisen on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin.
5. Komissio voi antaa varmistamistoimenpiteitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
24 artikla
Eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämistä koskevia poikkeuksia
1. Toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa päättää, että
a) kuolleet lemmikkieläimet voidaan hävittää suoraan jätteenä hautaamalla;
b) seuraavat syrjäisiltä alueilta peräisin olevat eläimistä saatavat sivutuotteet voidaan hävittää jätteenä polttamalla tai hautaamalla paikalla:
i) 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu luokkaan 1 kuuluva aines;
ii) luokkaan 2 kuuluva aines; ja
iii) luokkaan 3 kuuluva aines; ja
c) Maailman eläintautijärjestön (OIE) luettelossa A mainitun taudin osalta eläimistä saatavat sivutuotteet voidaan hävittää jätteenä polttamalla tai hautaamalla paikalla, mikäli toimivaltainen viranomainen ei hyväksy kuljetusta lähimpään poltto- tai käsittelylaitokseen terveysriskien leviämisvaaran vuoksi tai koska laajalle levinnyt eläinkulkutaudin purkaus johtaa kyseisissä laitoksissa kapasiteetin puutteeseen.
2. Edellä 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetun luokkaan 1 kuuluvan aineksen osalta ei voida myöntää poikkeuksia.
3. Kun on kyseessä 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu luokkaan 1 kuuluva aines, polttaminen tai hautaaminen voidaan suorittaa 1 kohdan b tai c alakohdan mukaisesti ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen antaa luvan käytettävään menetelmään ja valvoo sitä ja tulee siihen johtopäätökseen, että näin suljetaan pois kaikki TSE:iden tartuntariskit.
4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle seuraavat tiedot:
a) 1 kohdan b alakohdassa säädettyjen mahdollisuuksien käyttö luokkaan 1 ja luokkaan 2 kuuluvan aineksen osalta; ja
b) alueet, jotka ne luokittelevat syrjäisiksi alueiksi 1 kohdan b alakohdan soveltamiseksi sekä luokittelun perustelut.
5. Toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet:
a) varmistaakseen, että eläimistä saatavien sivutuotteiden polttaminen tai hautaaminen ei vaaranna eläinten tai ihmisten terveyttä; ja
b) ehkäistäkseen eläimistä saatavien sivutuotteiden hylkäämisen, valvomattoman sijoittamisen tai muun valvomattoman käsittelyn.
6. Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset menettelyt voidaan antaa 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
VI LUKU
VALVONTA JA TARKASTUKSET
25 artikla
Laitoksen omavalvonta
1. Väliasteen laitosten ja käsittelylaitosten toiminnanharjoittajien ja omistajien tai heidän edustajiensa on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen vaatimusten noudattamiseksi. Niiden on otettava käyttöön, toteutettava ja ylläpidettävä vaarojen analysointia ja kriittisten valvontapisteiden valvontaa varten käyttöön otetun järjestelmän (HACCP) mukaisesti kehitetty pysyvä menettely. Niiden on erityisesti:
a) yksilöitävä laitoksensa kriittiset valvontapisteet ja valvottava niitä;
b) laadittava ja toteutettava tällaisten kriittisten valvontapisteiden seuranta- ja tarkastusmenetelmiä;
c) kun on kyseessä käsittelylaitos, otettava edustavia näytteitä vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi:
i) kustakin käsitellystä erästä tässä asetuksessa tuotteille asetettuihin vaatimuksiin nähden; ja
ii) yhteisön lainsäädännössä sallittuihin fysikaalis-kemiallisten jäämien enimmäismääriin nähden;
d) tallennettava b ja c alakohdassa tarkoitettujen tarkastusten ja testien tulokset ja säilytettävä niitä vähintään kaksi vuotta toimivaltaisia viranomaisia varten;
e) otettava käyttöön järjestelmä kunkin lähetetyn erän jäljitettävyyden varmistamiseksi.
2. Jos 1 kohdan c alakohdan mukaisesti otetuista näytteistä tehdyn testin tulos ei ole tämän asetuksen mukainen, käsittelylaitoksen toiminnanharjoittajan on
a) ilmoitettava viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle täydelliset yksityiskohtaiset tiedot näytteen luonteesta sekä erästä, josta näyte on peräisin;
b) selvitettävä syyt siihen, ettei tulos täytä vaatimuksia;
c) käsiteltävä uudelleen tai hävitettävä saastunut erä toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa;
d) varmistettava, ettei saastuneeksi epäiltyä tai saastunutta ainesta siirretä laitoksesta ennen toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa tapahtuvaa uudelleenkäsittelyä eikä ennen kuin uudet viralliset näytteet on otettu tämän asetuksen vaatimusten noudattamiseksi, ellei ainesta ole tarkoitettu hävitettäväksi;
e) lisättävä näytteenottotiheyttä ja tuotannon tarkkailua;
f) tutkittava valmiiseen näytteeseen liittyvä, eläimistä saatavia sivutuotteita koskeva kirjanpito; ja
g) suoritettava laitoksessa asianmukainen dekontaminointi ja puhdistus.
3. Komissio voi antaa tarkastusten tiheyttä ja mikrobiologisten määritysten vertailumenetelmiä koskevat säännöt. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat muut yksityiskohtaiset järjestelyt voidaan hyväksyä 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.
26 artikla
Viralliset tarkastukset ja hyväksyttyjen laitosten luettelot
1. Toimivaltaisen viranomaisen on säännöllisin väliajoin suoritettava tarkastuksia ja valvontaa tämän asetuksen mukaisesti hyväksytyissä laitoksissa. Käsittelylaitosten tarkastukset ja valvonta on suoritettava liitteessä V olevan IV luvun mukaisesti.
2. Tarkastusten ja valvonnan tiheys riippuu laitoksen koosta, valmistettujen tuotteiden tyypistä, riskinarvioinnista ja vaarojen analysointia ja kriittisten valvontapisteiden valvontaa koskevan järjestelmän (HACCP) periaatteiden tarjoamista takeista.
3. Jos toimivaltaisen viranomaisen suorittamassa tarkastuksessa ilmenee, että yksi tai useampi tämän asetuksen vaatimuksista ei täyty, toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava asianmukaisia toimia.
4. Kunkin jäsenvaltion on laadittava luettelo alueellaan olevista tämän asetuksen mukaisesti hyväksytyistä laitoksista. Jokaiselle laitokselle on annettava virallinen numero, jolla laitos ja sen toiminnan luonne yksilöidään. Jäsenvaltion on toimitettava jäljennös kyseisestä luettelosta ja sen päivityksistä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.
5. Komissio voi antaa tarkastusten tiheyttä ja mikrobiologisten määritysten vertailumenetelmiä koskevat säännöt. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat muut yksityiskohtaiset järjestelyt voidaan hyväksyä 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.
VII LUKU
YHTEISÖN TARKASTUKSET
27 artikla
Yhteisön tarkastukset jäsenvaltioissa
1. Komission asiantuntijat voivat yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tehdä paikalla tarkastuksia, jos se on tarpeen tämän asetuksen soveltamiseksi yhtenäisellä tavalla. Jäsenvaltion, jonka alueella tarkastus suoritetaan, on avustettava asiantuntijoita kaikin tarvittavin tavoin näille kuuluvien tehtävien suorittamisessa. Komissio antaa toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot tarkastusten tuloksista.
2. Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat säännöt ja erityisesti ne, jotka koskevat kansallisten viranomaisten kanssa tehtävää yhteistyömenettelyä, annetaan 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
VIII LUKU
TIETTYJEN ELÄIMISTÄ SAATAVIEN SIVUTUOTTEIDEN JA NIISTÄ JOHDETTUJEN TUOTTEIDEN TUONTIIN JA KAUTTAKULJETUKSEEN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET
28 artikla
Yleiset säännökset
Liitteissä VII ja VIII tarkoitettujen tuotteiden maahantuontiin kolmansista maista sovellettavat säännökset eivät saa olla suotuisampia tai vähemmän suotuisia kuin kyseisten tuotteiden tuotantoon ja kaupan pitämiseen yhteisössä sovellettavat säännökset.
Sellaisista eläimistä, joita on käsitelty tietyillä direktiivin 96/22/EY nojalla kielletyillä aineilla, johdettujen lemmikkieläinten ruokien ja tällaisten ruokien tuotantoon käytettyjen raaka-aineiden maahantuonti kolmansista maista on kuitenkin sallittua edellyttäen, että tällainen raaka-aine on lähtemättömästi merkitty, ja komission vahvistamin erityisin edellytyksin. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
29 artikla
Kiellot ja yhteisön sääntöjen noudattaminen
1. Muu kuin tämän asetuksen mukainen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja käsiteltyjen tuotteiden maahantuonti ja kauttakuljetus kielletään.
2. Liitteissä VII ja VIII tarkoitettuja tuotteita saa tuoda yhteisöön tai kuljettaa yhteisön kautta ainoastaan, jos tuotteet täyttävät 3-6 kohdassa säädetyt vaatimukset.
3. Jollei liitteissä VII ja VIII nimenomaisesti toisin säädetä, niissä tarkoitettujen tuotteiden on oltava lähtöisin kolmannesta maasta tai kolmannen maan osasta, joka kuuluu 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen laadittavaan ja ajan tasalla pidettävään luetteloon.
Tämä luettelo voidaan yhdistää muihin luetteloihin, jotka on laadittu kansanterveydellisiin ja eläinten terveyttä koskeviin tarkoituksiin.
Näitä luetteloita laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota
a) kolmannen maan lainsäädäntöön;
b) kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen ja tarkastuslaitosten organisaatioon, näiden laitosten toimivaltaan ja niihin kohdistuvaan valvontaan sekä niiden mahdollisuuksiin valvoa tehokkaasti lainsäädännön soveltamista;
c) tosiasiallisiin terveysvaatimuksiin, joita sovelletaan yhteisöön tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, valmistukseen, esikäsittelyyn, varastointiin ja lähettämiseen;
d) takeisiin, jotka kolmas maa voi antaa kyseessä olevien terveysvaatimusten noudattamisen osalta;
e) kolmannesta maasta peräisin olevan tuotteen kaupan pitämisestä saatuun kokemukseen ja tehtyjen tuontitarkastusten tuloksiin;
f) kolmannessa maassa tehtyjen yhteisön tarkastusten tuloksiin;
g) kolmannen maan karjan, muiden kotieläinten ja luonnonvaraisten eläinten terveydelliseen luokitukseen, ottaen huomioon erityisesti eksoottiset eläintaudit ja maan yleiseen terveystilanteeseen liittyvät seikat, jotka voivat aiheuttaa riskin kansanterveydelle tai eläinten terveydelle yhteisössä;
h) kolmannen maan toimittamien, sen alueella esiintyviä tarttuvia eläintauteja koskevien tietojen säännöllisyyteen ja nopeuteen, erityisesti OIE:n eläintautiluetteloissa A ja B lueteltujen tautien osalta tai, vesiviljeltyjen eläinten osalta, OIE:n vesiviljeltyjen eläinten terveyssäännöstössä lueteltujen ilmoitettavien tautien osalta;
i) tarttuvien eläintautien ehkäisyä ja torjuntaa koskeviin kolmannessa maassa voimassa oleviin säännöksiin ja niiden täytäntöönpanoon, mukaan lukien sen muista maista tapahtuvaan tuontiin soveltamat säännöt.
4. Liitteissä VII ja VIII tarkoitettujen tuotteiden, teknisiä tuotteita lukuun ottamatta, on oltava lähtöisin laitoksista, jotka sisältyvät yhteisön luetteloon, joka on laadittu 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten komissiolle toimittaman sellaisen tiedonannon perusteella, jossa laitoksen vakuutetaan täyttävän yhteisön vaatimukset ja olevan kolmannen maan virallisen tarkastuslaitoksen valvonnassa.
Hyväksyttyjä luetteloita muutetaan seuraavasti:
a) komissio ilmoittaa jäsenvaltioille asianomaisen kolmannen maan laitosluetteloihin ehdottamista muutoksista viiden työpäivän kuluessa ehdotettujen muutosten vastaanottamisesta;
b) jäsenvaltioiden on lähetettävä kirjalliset huomautuksensa komissiolle seitsemän työpäivän kuluessa a alakohdassa tarkoitettuihin laitosluetteloihin ehdotettujen muutosten vastaanottamisesta;
c) jos vähintään yksi jäsenvaltio on toimittanut kirjallisen huomautuksen, komissio antaa siitä tiedon jäsenvaltioille viiden työpäivän kuluessa ja sisällyttää asian elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean seuraavan kokouksen esityslistalle, jotta siitä tehtäisiin päätös 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen;
d) jos komissio ei saa jäsenvaltioilta yhtään huomautusta b alakohdassa tarkoitetussa määräajassa, jäsenvaltioiden katsotaan hyväksyneen luettelon muutokset. Komissio ilmoittaa tästä jäsenvaltioille viiden työpäivän kuluessa, ja maahantuonti tällaisista laitoksista sallitaan viiden työpäivän kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat vastaanottaneet kyseisen tiedon.
5. Liitteessä VIII tarkoitettujen teknisten tuotteiden on tultava laitoksista, jotka kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt ja rekisteröinyt.
6. Jollei liitteissä VII ja VIII toisin säädetä, kyseisissä liitteissä tarkoitettujen tavaralähetysten mukana on oltava liitteessä X olevan mallin mukainen terveystodistus, jossa todistetaan, että tuotteet täyttävät kyseisissä liitteissä vahvistetut edellytykset ja että ne tulevat nämä edellytykset täyttävistä laitoksista.
7. Edellä 4 kohdassa säädetyn luettelon kokoamista ja 6 kohdassa tarkoitettujen mallitodistusten hyväksymistä odotettaessa jäsenvaltiot voivat säilyttää direktiivissä 97/78/EY säädetyt tarkastukset ja voimassa olevien kansallisten sääntöjen mukaiset todistukset.
30 artikla
Vastaavuus
1. Jäljempänä 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen voidaan tehdä päätös, jolla tunnustetaan, että kolmannen maan, kolmansien maiden ryhmän tai kolmannen maan alueen yhteen taikka useampaan liitteissä VII ja VIII tarkoitettujen tuotteiden luokkaan tuotannossa, valmistuksessa, esikäsittelyssä, varastoinnissa ja kuljetuksessa soveltamat terveystoimenpiteet ovat takeiltaan yhteisössä sovellettavia vastaavat, jos kolmas maa antaa objektiiviset todisteet tältä osin.
Päätöksessä on vahvistettava säännöt, jotka koskevat eläimistä saatavien sivutuotteiden maahantuontia ja/tai kauttakuljetusta kyseiseltä alueelta tai kyseisestä maasta tai maiden ryhmästä.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin sääntöihin kuuluvat
a) sen terveystodistuksen luonne ja sisältö, jonka on seurattava tuotteen mukana;
b) yhteisöön suuntautuvaan tuontiin ja/tai yhteisön kautta tapahtuvaan kauttakuljetukseen sovellettavat erityiset terveysvaatimukset; ja
c) tarvittaessa niistä alueista tai laitoksista, joista tuonti ja/tai kauttakuljetus sallitaan, laadittavien luettelojen laatimis- ja muutosmenettelyt.
3. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
31 artikla
Yhteisön suorittamat tarkastukset ja auditoinnit
1. Komission asiantuntijat voivat tehdä tarkastuksia paikalla, soveltuvissa tapauksissa yhdessä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa
a) laatiakseen luettelon kolmansista maista tai niiden osista ja päättääkseen tuontia ja/tai kauttakuljetusta koskevista säännöistä;
b) varmistaakseen vaatimusten noudattamisen seuraavilta osin:
i) kolmansien maiden sisällyttämistä yhteisön luetteloon koskevat edellytykset;
ii) tuontia ja/tai kauttakuljetusta koskevat edellytykset;
iii) toimenpiteiden vastaavuuden tunnustamista koskevat edellytykset;
iv) yhteisön lainsäädännön nojalla mahdollisesti sovellettavat hätätoimenpiteet.
Komissio nimeää näistä tarkastuksista vastuussa olevat jäsenvaltioiden asiantuntijat.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset tehdään yhteisön puolesta, ja yhteisö vastaa aiheutuvista kustannuksista.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten suoritustiheys ja suorittamismenettely voidaan tarkentaa 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
4. Jos 1 kohdassa tarkoitetussa tarkastuksessa todetaan vakava terveyttä koskevien sääntöjen rikkominen, komissio kehottaa viipymättä kolmatta maata toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet tai keskeyttää tuotteiden lähetykset ja ilmoittaa tästä viipymättä jäsenvaltioille.
IX LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
32 artikla
Liitteiden muuttaminen ja siirtymäkauden toimenpiteet
1. Sen jälkeen, kun asianomaista tiedekomiteaa on kuultu kaikista eläinten terveyteen tai kansanterveyteen mahdollisesti vaikuttavista seikoista, komissio voi muuttaa tai täydentää liitteitä ja hyväksyä asianmukaisia siirtymäkauden toimenpiteitä.
Siirtymäkauden toimenpiteet sekä liitteitä muuttavat tai täydentävät toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, ja erityisesti asetuksessa säädettyjen vaatimusten lisäerittelyt, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Jos on kyse erittäin kiireellisestä tapauksesta, komissio voi käyttää 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä.
Muita siirtymätoimenpiteitä voidaan hyväksyä 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.
2. Jos jäsenvaltioissa on käytössä asianmukaisia valvontamenetelmiä jo ennen tämän asetuksen soveltamista, edellä 22 artiklassa tarkoitetun ruokajätteen ruokintaan käyttämistä koskevan kiellon osalta on ensimmäisen kohdan mukaisesti hyväksyttävä siirtymäkauden toimenpiteitä, joilla sallitaan tietyntyyppisen ruokajätteen ruokinnassa käyttämisen jatkaminen tiukasti valvotuissa olosuhteissa enintään neljän vuoden ajan 1 päivästä marraskuuta 2002 alkaen. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, ettei eläinten tai ihmisten terveydelle aiheudu perusteettomasti vaaraa siirtymäkauden aikana.
33 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea, jäljempänä ”komitea”.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetyksi määräajaksi vahvistetaan 15 päivää.
3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
4. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1, 2, 4 ja 6 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
34 artikla
Tiedekomiteoiden kuuleminen
Asianomaisia tiedekomiteoita on kuultava kaikissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa kysymyksissä, joilla voi olla vaikutusta eläinten terveyteen tai kansanterveyteen.
35 artikla
Kansalliset säännökset
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kirjallisina ne keskeiset kansalliset säännökset, jotka ne ovat antaneet tai antavat tässä asetuksessa tarkoitetuista kysymyksistä.
2. Jäsenvaltioiden on vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ilmoitettava komissiolle erityisesti asetuksen noudattamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Komissio antaa saatujen tietojen pohjalta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.
3. Jäsenvaltiot voivat antaa tai pitää voimassa eloperäisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttöä rajoittavia, tämän asetuksen sääntöjä tiukempia kansallisia säännöksiä ennen kuin niiden käytöstä annetaan yhteisön säännöt 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat antaa tai pitää voimassa luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta valmistettujen rasvojen johdannaisten käyttöä rajoittavia, tämän asetuksen sääntöjä tiukempia kansallisia säännöksiä ennen kuin niiden käyttöä koskevat yhteisön säännöt lisätään liitteeseen VIII 32 artiklan mukaisesti.
36 artikla
Rahoitusjärjestelyt
Komissio laatii kertomuksen siitä, miten eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyn, keräämisen, varastoinnin ja hävittämisen rahoittaminen on tarkoitus järjestää jäsenvaltioissa, ja liittää siihen asianmukaiset ehdotukset.
37 artikla
Kumoaminen
Kumotaan direktiivi 90/667/ETY sekä päätös 95/348/EY ja päätös 1999/534/EY kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.
Viittauksia kumottuun direktiiviin 90/667/ETY pidetään mainitusta ajankohdasta lähtien viittauksina tähän asetukseen.
38 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
Asetusta sovelletaan kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulopäivästä. Kuitenkin 12 artiklan 2 kohtaa sovelletaan direktiivin 2000/76/EY 20 artiklan mukaisesti ja 22 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sekä 32 artiklaa sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2002.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
ERITYISET MÄÄRITELMÄT
Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:
1. |
”mehiläistuotteet” : muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettu hunaja, mehiläisvaha, emoaine, kittivaha ja siitepöly, |
2. |
”erä” : yksittäisessä laitoksessa samoja tuotantoparametrejä käyttäen tuotettu tuotannon määrä - tai useita tällaisia määriä, kun ne yhteisvarastoidaan - joka on tunnistettavissa palauttamista ja uudelleenkäsittelyä tai hävittämistä varten, mikäli tällaiset toimenpiteet ovat kokeiden perusteella tarpeen, |
3. |
”biokaasulaitos” : laitos, jossa eläinperäiset tuotteet hajotetaan biologisesti anaerobisissa olosuhteissa biokaasun tuotantoa ja keräystä varten, |
4. |
”verituotteet” : verestä tai verifraktioista johdetut tuotteet verijauhoa lukuun ottamatta; niihin sisältyvät kuivattu/jäädytetty/nestemäinen plasma, kuivattu kokoveri, kuivatut/jäädytetyt/nestemäiset punasolut tai niiden fraktiot ja sekoitukset, |
5. |
”veri” : tuore kokoveri, |
6. |
”verijauho” : tuotteet, jotka on johdettu veren tai verifraktioiden lämpökäsittelystä liitteessä VII olevan II luvun mukaisesti ja tarkoitettu eläinten ravinnoksi tai eloperäisiksi lannoitteiksi, |
7. |
”purkitettu lemmikkieläinten ruoka” : lämpökäsitelty lemmikkieläinten ruoka ilmatiiviisti suljetuissa säiliöissä, |
8. |
”Luokan 1 tai luokan 2 väliasteen laitos” : laitos, jossa käsittelemätöntä luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvaa ainesta esikäsitellään ja/tai väliaikaisesti varastoidaan tarkoituksena kuljettaa aines edelleen lopulliseen määräpaikkaansa ja jota voidaan käyttää tiettyihin alustaviin toimiin, kuten vuotien ja nahkojen poistamiseen ja post mortem -tarkastusten suorittamiseen, |
9. |
”luokan 1 käsittelylaitos” : laitos, jossa luokkaan 1 kuuluvaa ainesta käsitellään ennen sen lopullista hävittämistä, |
10. |
”luokan 2 öljykemian laitos” : laitos, jossa käsitellään renderoitua rasvaa, joka on johdettu luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta, liitteessä VI olevassa III luvussa esitetyin edellytyksin, |
11. |
”luokan 2 käsittelylaitos” : laitos, jossa luokkaan 2 kuuluvaa ainesta käsitellään ennen sen lopullista hävittämistä, jatkokäsittelyä tai käyttöä, |
12. |
”luokan 3 väliasteen laitos” : laitos, jossa käsittelemätöntä luokkaan 3 kuuluvaa ainesta lajitellaan ja/tai leikataan ja/tai jäähdytetään tai pakastetaan suurehkoiksi kappaleiksi ja/tai väliaikaisesti varastoidaan tarkoituksena kuljettaa aines edelleen lopulliseen määräpaikkaansa, |
13. |
”luokan 3 öljykemian laitos” : laitos, jossa käsitellään renderoitua rasvaa, joka on johdettu luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta, |
14. |
”luokan 3 käsittelylaitos” : laitos, jossa luokkaan 3 kuuluvaa ainesta käsitellään käsitellyksi eläinvalkuaiseksi ja muiksi käsitellyiksi tuotteiksi, joita voidaan käyttää rehuaineena, |
15. |
”ruokajäte” : kaikki ravintoloista, pitopalveluista ja keittiöistä, mukaan lukien keskuskeittiöt ja kotitalouksien keittiöt, peräisin oleva jäteruoka, myös käytetty ruokaöljy, |
16. |
”rinnakkaispolttolaitos” : direktiivin 2000/76/EY 3 artiklan 5 kohdassa määritelty hävittämispaikka, |
17. |
”rinnakkaispoltto” : eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden hävittäminen rinnakkaispolttolaitoksessa, |
18. |
”keräyskeskukset” : tilat, joissa kerätään ja käsitellään tiettyjä eläimistä saatavia sivutuotteita, jotka on tarkoitus käyttää 23 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen eläinten ruokintaan, |
19. |
”kompostointilaitos” : laitos, jossa eläinperäiset tuotteet hajotetaan biologisesti aerobisissa olosuhteissa, |
20. |
”mädätysjätteet” : biokaasulaitoksessa tapahtuvan eläinten sivutuotteiden muuntamisen tuloksena syntyvät jätteet, |
21. |
”ruoansulatuskanavan sisältö” : nisäkkäiden ja sileälastaisten lintujen ruoansulatuskanavan sisältö riippumatta siitä, onko se erotettu ruoansulatuskanavasta, |
22. |
”puruluut” : lemmikkieläimille tarkoitetut parkitsemattomat syötävät tuotteet, jotka on valmistettu sorkka- ja kavioeläinten vuodista ja nahoista tai muusta eläinperäisestä aineksesta, |
23. |
”rehuaine” : ne direktiivissä 96/25/EY ( 23 ) määritellyt rehuaineet, jotka ovat eläinperäisiä, mukaan lukien käsitelty eläinvalkuainen, verituotteet, renderoidut rasvat, kalaöljy, rasvojen johdannaiset, gelatiini, hydroloidut proteiinit, dikalsiumfosfaatti, maito ja maitopohjaiset tuotteet sekä ternimaito, |
24. |
”kalajauho” : merieläimistä, merinisäkkäitä lukuun ottamatta, johdettu käsitelty eläinvalkuainen, |
25. |
”turkiseläimet” : turkisten tuotantoa varten pidettävät tai kasvatettavat eläimet, joita ei käytetä ihmisravinnoksi, |
26. |
”gelatiini” : luonnollinen, liukoinen ja hyytelöivä tai ei-hyytelöivä proteiini, jota saadaan eläinten (myös kalojen ja siipikarjan) luista, vuodasta, nahasta ja jänteistä valmistetun kollageenin osittaisella hydrolyysilla, |
27. |
”rasvan sulatuksessa syntyvä proteiinijäännös” : proteiineja sisältävä rasvan sulatuksen jäännös rasvan ja veden osittaisen erottamisen jälkeen, |
28. |
”ilmatiiviisti suljettu säiliö” : säiliö, joka on suunniteltu ja tarkoitettu suojaamaan mikro-organismien sisäänpääsyltä, |
29. |
”vuodat ja nahat” : kaikki nahkakudos ja nahanalainen kudos, |
30. |
”suuren kapasiteetin polttolaitos” : muu kuin pienen kapasiteetin polttolaitos,; |
31. |
”hydroloidut proteiinit” : eläimistä saatavien sivutuotteiden hydrolyysilla saadut polypeptidit, peptidit ja aminohapot ja niiden seokset, |
32. |
”polttolaitos” : direktiivin 2000/76/EY 3 artiklan 4 kohdassa määritelty hävittämispaikka, |
33. |
”polttaminen” : eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden hävittäminen polttolaitoksessa, |
34. |
”laboratorioreagenssi” : pakattu, lopullisen käyttäjän kannalta käyttövalmis tuote, joka sisältää verituotteen ja joka on valmistettu laboratoriokäyttöön käytettäväksi yksin tai yhdistelmän osana reagenssina ja reagenssituotteena, |
35. |
”kaatopaikka” : direktiivissä 1999/31/EY määritelty hävittämispaikka, |
36. |
”pienen kapasiteetin polttolaitos” : polttolaitos, jonka kapasiteetti on alle 50 kilogrammaa eläinten sivutuotetta tunnissa, |
37. |
”lanta” : tuotantoeläinten ulosteet ja/tai virtsa, kuivikkeiden kanssa tai ilman, sekä guano, jotka voivat olla joko käsittelemättömiä tai käsiteltyjä liitteessä VIII olevan III luvun mukaisesti tai muulla tavalla biokaasu- tai kompostointilaitoksessa muunnettuja, |
38. |
”eloperäiset lannoitteet ja maanparannusaineet” : eläinperäiset ainekset, joita käytetään joko erikseen tai yhdessä kasvien ravinnonsaannin, maaperän fyysisten ja kemiallisten ominaisuuksien sekä biologisen toiminnan säilyttämiseksi tai parantamiseksi; niihin voivat sisältyä lanta, ruoansulatuskanavan sisältö, komposti ja mädätysjätteet, |
39. |
”laidunalue” : ruohon tai muun laidunkasvillisuuden peittämä alue, joka on tarkoitettu tuotantoeläinten laiduntamiseen tai niiden rehuksi, lukuun ottamatta alueita, joille on levitetty eloperäisiä lannoitteita ja maanparannusaineita komission asetuksen (EY) N:o 181/2006 ( 24 ) mukaisesti, |
40. |
”lemmikkieläinten ruokia valmistava laitos” : laitos, jossa valmistetaan lemmikkieläinten ruokia, puruluita tai arominvahventeita ja jossa tiettyjä eläimistä saatavia sivutuotteita käytetään tällaisten lemmikkieläinten ruokien, puruluiden tai arominvahventeiden valmistukseen, |
41. |
”lemmikkieläinten ruoka” : lemmikkieläinten ruoka, joka sisältää luokkaan 3 kuuluvaa ainesta, |
42. |
”käsitelty eläinvalkuainen” : eläinvalkuainen, joka on saatu yksinomaan luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta ja joka on käsitelty liitteessä VII olevan II luvun mukaisesti niin, että se soveltuu käytettäväksi suoraan rehuaineena tai muuten käytettäväksi rehuissa, myös lemmikkieläinten ruoassa, taikka käytettäväksi eloperäisissä lannoitteissa tai maanparannusaineissa; siihen eivät kuitenkaan kuulu verituotteet, maito, maitopohjaiset tuotteet, ternimaito, gelatiini, hydroloidut proteiinit ja dikalsiumfosfaatti, munat ja munatuotteet, trikalsiumfosfaatti ja kollageeni, |
43. |
”käsitelty lemmikkieläinten ruoka” : muu kuin raaka lemmikkieläinten ruoka, jolle on tehty käsittely liitteen VIII vaatimusten mukaisesti, |
44. |
”käsitellyt tuotteet” : eläimistä saatavat sivutuotteet, jotka on käsitelty jollakin käsittelymenetelmistä tai muulla liitteissä VII tai VIII vaaditulla tavalla, |
45. |
”käsittelymenetelmät” : liitteessä V olevassa III luvussa luetellut menetelmät, |
46. |
”käsittelylaitos” : eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevä laitos, |
47. |
”in vitro -analyysissa käytetyt tuotteet” : pakattu, verituotetta sisältävä tuote (muu kuin luovutetut elimet tai veri), joka on lopullisen käyttäjän kannalta valmis käytettäväksi yksin tai yhdistelmän osana reagenssina, reagenssituotteena, kalibrointireagenssina, testipakkauksena tai muuna järjestelmänä ja joka on tarkoitettu käytettäväksi ihmisestä tai eläimistä otettujen näytteiden in vitro -tutkimukseen yksinomaan tai pääasiallisesti fysiologisen tilan, terveydentilan, sairauden tai geneettisen epänormaaliuden analysoimiseksi tai turvallisuuden ja yhteensopivuuden määrittämiseksi reagenssien kanssa, |
48. |
”raaka lemmikkieläinten ruoka” : lemmikkieläinten ruoka, jolle ei ole tehty mitään muuta säilyttävää käsittelyä kuin jäähdytys, jäädytys tai pakastus säilyvyyden varmistamiseksi, |
49. |
”syrjäiset alueet” : alueet, joilla eläinkanta on niin pieni ja niin kaukana laitoksista, että keräykseen ja kuljetukseen liittyvät järjestelyt olisivat suhteettoman korkeita paikalla suoritettavaan hävittämiseen nähden, |
50. |
”renderoitu rasva” : luokkaan 2 tai luokkaan 3 kuuluvan aineksen käsittelystä saatavat rasvojen johdannaiset, |
51. |
”varastointilaitos” : laitos, joka ei ole direktiivin 95/69/EY ( 25 ) soveltamisalaan kuuluva laitos tai välittäjä ja jossa käsiteltyjä tuotteita väliaikaisesti varastoidaan ennen niiden lopullista käyttöä tai hävittämistä, |
52. |
”parkitus” : vuotien kovettaminen käyttämällä kasviparkitusaineita, kromisuoloja tai muita aineita kuten alumiinisuoloja, rautasuoloja, piihapon suoloja, aldehydejä ja kinoneja tai muita synteettisiä kovetteita, |
53. |
”tekninen laitos” : laitos, jossa eläinten sivutuotteita käytetään teknisten tuotteiden valmistamiseksi, |
54. |
”tekniset tuotteet” : eläimistä saatavista tietyistä sivutuotteista suoraan johdetut tuotteet, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi tai eläinten ruokintaan. Tähän kuuluvat parkitut ja käsitellyt vuodat ja nahat, metsästystrofeet, käsitelty villa, karva, harjakset, sulat ja höyhenet ja niiden osat, hevoseläinten seerumi, verituotteet, lääkevalmisteet, lääkinnälliset laitteet, kosmeettiset valmisteet, luutuotteet posliinitavaroita varten, gelatiini ja liima, eloperäiset lannoitteet, maanparannusaineet, renderoidut rasvat, rasvojen johdannaiset, käsitelty lanta sekä maito ja maitopohjaiset tuotteet, |
55. |
”käsittelemättömät sulat ja höyhenet ja niiden osat” : sulat ja höyhenet ja niiden osat, joita ei ole käsitelty höyryllä tai jollakin muulla menetelmällä sen varmistamiseksi, ettei niihin jää taudinaiheuttajia, |
56. |
”käsittelemätön villa” : lampaanvilla, jota ei ole pesty tehdasmaisesti, saatu parkitsemisen avulla eikä käsitelty jollakin muulla menetelmällä sen varmistamiseksi, ettei siihen jää taudinaiheuttajia, |
57. |
”käsittelemätön karva” : märehtijöiden karva, jota ei ole pesty tehdasmaisesti, saatu parkitsemisen avulla eikä käsitelty jollakin muulla menetelmällä sen varmistamiseksi, ettei siihen jää taudinaiheuttajia, |
58. |
”käsittelemättömät sianharjakset” : sianharjakset, joita ei ole pesty tehdasmaisesti, saatu parkitsemisen avulla eikä käsitelty jollakin muulla menetelmällä sen varmistamiseksi, ettei niihin jää taudinaiheuttajia, |
59. |
”kollageeni” : proteiinipohjaiset tuotteet, jotka on saatu eläinten vuodista, nahoista ja jänteistä sekä sikojen, siipikarjan ja kalan osalta myös luista, |
60. |
”seulontajätteet” : näkyvä kiinteä eläinperäinen aines, joka on jäänyt jätevesiseulaan, silloin kun edellytetään liitteessä II olevassa IX luvussa tarkoitettua esikäsittelyprosessia, |
61. |
”rasva- ja öljyseokset” : kelluva eläinperäinen aines, joka on kerätty jäteveden rasvanpoistojärjestelmien pinnalta, silloin kun edellytetään liitteessä II olevassa IX luvussa tarkoitettua esikäsittelyprosessia |
62. |
”liete” : näkyvä kiinteä eläinperäinen aines tai sakka, joka on jäänyt viemäriputkiin, silloin kun edellytetään liitteessä II olevassa IX luvussa tarkoitettua esikäsittelyprosessia, |
63. |
”hiekanpoistosta saatava aines” : näkyvä kiinteä eläinperäinen aines tai sakka, joka on jäänyt hiekanpoistojärjestelmiin, silloin kun niitä käytetään liitteessä II olevassa IX luvussa tarkoitettuna esikäsittelyprosessina, |
64. |
”arominvahvenne” : nestemäinen tai kuivattu käsitelty eläinperäinen tuote, jota käytetään eläinten ruokien maistuvuuden parantamiseen, |
65. |
”värikoodit” : liitteessä II olevassa I luvussa määriteltyjen värien järjestelmällinen käyttö tässä asetuksessa säädettyjen tietojen ilmoittamiseksi pakkauksen, säiliön tai ajoneuvon pinnalla tai pinnan osalla tai niihin kiinnitetyssä etiketissä tai merkissä. |
LIITE II
HYGIENIAVAATIMUKSET ELÄINTEN SIVUTUOTTEIDEN JA KÄSITELTYJEN TUOTTEIDEN KERÄYKSELLE JA KULJETUKSELLE
I LUKU
Tunnistaminen
1. On toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että:
a) luokkaan 1, luokkaan 2 ja luokkaan 3 kuuluva aines säilyy tunnistettavissa ja pidetään erillään keräyksen ja kuljetuksen aikana;
b) käsitellyt tuotteet säilyvät tunnistettavissa ja pidetään erillään kuljetuksen aikana;
c) tiettyyn luokkaan kuuluvien eläimistä peräisin olevien sivutuotteiden ja käsiteltyjen tuotteiden tunnistamiseen tarkoitettua merkintäainetta käytetään ainoastaan siinä luokassa, jossa sitä tämän asetuksen mukaan vaaditaan käytettäväksi, tai jos sen käytöstä säädetään 4 kohdan mukaisesti; ja
d) eläimistä peräisin olevat sivutuotteet ja käsitellyt tuotteet lähetetään jäsenvaltiosta toiseen pakkauksissa, säiliöissä tai ajoneuvoissa, joissa on selvä ja ainakin kuljetuksen keston ajan liukenematon värikoodi seuraavasti:
i) luokkaan 1 kuuluva aines merkitään mustalla värillä;
ii) luokkaan 2 kuuluva aines (muu kuin lanta ja ruoansulatuskanavan sisältö) merkitään keltaisella värillä;
iii) luokkaan 3 kuuluva aines merkitään vihreällä värillä, joka sisältää runsaasti sinistä, jotta se varmasti erottuu selvästi muista väreistä.
2. Kuljetuksen aikana pakkaukseen, säiliöön tai ajoneuvoon kiinnitetyssä etiketissä on
a) mainittava selvästi eläinten sivutuotteiden luokka tai käsiteltyjen tuotteiden osalta eläinten sivutuotteiden luokka, josta käsitellyt tuotteet on johdettu; ja
b) oltava seuraavat sanat:
i) luokkaan 3 kuuluvan aineksen osalta sanat ”ei ihmisravinnoksi”;
ii) luokkaan 2 kuuluvan aineksen (paitsi lanta ja ruoansulatuskanavan sisältö) ja siitä johdettujen käsiteltyjen tuotteiden osalta sanat ”ei eläinten ruokintaan”; jos luokkaan 2 kuuluva aines on kuitenkin tarkoitettu 23 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen eläinten ruokintaan kyseisessä artiklassa säädetyin edellytyksin, etiketissä on sen sijaan mainittava ”… ruokintaan” täydennettynä niiden eläinten lajin nimellä, joiden ruokintaan aines on tarkoitettu;
iii) luokkaan 1 kuuluvan aineksen ja siitä johdettujen käsiteltyjen tuotteiden osalta sanat ”ainoastaan hävitettäväksi”;
iv) lannan ja ruoansulatuskanavan sisällön osalta sana ”lantaa”.
3. Jäsenvaltiot voivat luoda järjestelmiä tai vahvistaa sääntöjä, jotka koskevat niiden omalta alueelta peräisin olevien ja sinne jäävien eläinperäisten sivutuotteiden ja käsiteltyjen tuotteiden kuljettamisessa käytettävien pakkausten, säiliöiden ja ajoneuvojen värikoodeja, jos järjestelmät tai säännöt eivät sekoita edellä 1 kohdan d alakohdassa säädettyä värikoodijärjestelmää.
4. Jäsenvaltiot voivat luoda järjestelmiä tai vahvistaa sääntöjä, jotka koskevat niiden omalta alueelta peräisin olevien ja sinne jäävien eläinperäisten sivutuotteiden merkitsemistä, jos järjestelmät tai säännöt eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen liitteessä VI olevassa I luvussa säädettyjen käsiteltyjä tuotteita koskevien merkintävaatimusten kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä V olevan 3 kohdan soveltamista.
5. Poiketen siitä, mitä 3 ja 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat soveltaa kyseisissä kohdissa tarkoitettuja järjestelmiä tai sääntöjä sellaisiin eläinperäisiin sivutuotteisiin, jotka ovat peräisin niiden omalta alueelta mutta joita ei ole tarkoitettu sinne jääviksi, jos määrämaana oleva jäsenvaltio tai kolmas maa on ilmoittanut suostumuksestaan.
II LUKU
Ajoneuvot ja säiliöt
1. Eläinten sivutuotteet ja käsitellyt tuotteet on kerättävä tiiviisti suljettuihin uusiin pakkauksiin tai katettuihin tiiviisiin säiliöihin tai ajoneuvoihin ja kuljetettava niissä.
2. Ajoneuvot ja uudelleen käytettävät säiliöt sekä kaikki uudelleen käytettävät välineet tai kalusto, jotka ovat joutuneet kosketuksiin eläinten sivutuotteiden tai käsiteltyjen tuotteiden kanssa, on:
a) puhdistettava, pestävä ja desinfioitava jokaisen käyttökerran jälkeen;
b) säilytettävä puhtaina; ja
c) niiden on oltava puhtaita ja kuivia ennen käyttöä.
3. Uudelleen käytettäviä säiliöitä on käytettävä tietyn tuotteen kuljetuksessa siinä määrin kuin ristikontaminaation estämiseksi on tarpeen.
4. Pakkausmateriaali on poltettava tai hävitettävä muulla tavoin toimivaltaisen viranomaisen ohjeiden mukaisesti.
III LUKU
Kaupalliset asiakirjat ja terveystodistukset
1. Kuljetuksen aikana eläinten sivutuotteiden ja käsiteltyjen tuotteiden mukana on oltava kaupallinen asiakirja tai tässä asetuksessa niin vaadittaessa terveystodistus, lukuun ottamatta luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta peräisin olevia käsiteltyjä tuotteita, joita vähittäiskauppiaat toimittavat muille loppukäyttäjille kuin liikkeenharjoittajille saman jäsenvaltion sisällä.
2. Kaupallisissa asiakirjoissa on täsmennettävä:
a) päivämäärä, jona aines vietiin pois tiloista;
b) aineksen kuvaus, mukaan lukien I luvussa tarkoitetut tiedot, eläinlajit luokkaan 3 kuuluvan aineksen osalta sekä siitä johdetut käsitellyt tuotteet, jotka on tarkoitettu käytettäviksi rehuaineena, sekä soveltuvin osin korvamerkissä oleva tunniste;
c) aineksen määrä;
d) aineksen alkuperäpaikka;
e) kuljettajan nimi ja osoite;
f) vastaanottajan nimi ja osoite sekä tarvittaessa tämän hyväksyntänumero; ja
g) tapauksen mukaan:
i) alkuperälaitoksen hyväksyntänumero; ja
ii) käsittelyn luonne ja käsittelytavat.
3. Kaupallinen asiakirja on laadittava vähintään kolmena kappaleena (alkuperäiskappale ja kaksi jäljennöstä). Alkuperäiskappaleen on oltava lähetyksen mukana lopulliseen määräpaikkaan asti. Vastaanottajan on säilytettävä se itsellään. Tuottajan ja kuljetuksesta vastaavan on kummankin säilytettävä itsellään yksi jäljennös.
4. Kaupallisen asiakirjan malli voidaan vahvistaa 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.
5. Terveystodistuksen on oltava toimivaltaisen viranomaisen antama ja allekirjoittama.
IV LUKU
Kirjanpito
9 artiklassa tarkoitetun kirjanpidon on sisällettävä seuraavasti III luvun 2 kohdassa tarkoitetut tiedot. Sen on sisällettävä:
a) b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot; ja
b) eläinten sivutuotteita lähettävien henkilöiden pitämän kirjanpidon osalta a ja e sekä mahdollisuuksien mukaan f alakohdassa tarkoitetut tiedot; tai
c) eläinten sivutuotteita kuljettavien henkilöiden pitämän kirjanpidon osalta a, d ja f alakohdassa tarkoitetut tiedot; tai
d) eläinten sivutuotteita vastaanottavien henkilöiden pitämän kirjanpidon osalta vastaanottopäivämäärä sekä d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot.
V LUKU
Asiakirjojen säilyttäminen
Edellä III luvussa tarkoitettu kaupallinen asiakirja ja terveystodistus sekä IV luvussa tarkoitettu kirjanpito on säilytettävä vähintään kaksi vuotta toimivaltaisia viranomaisia varten.
VI LUKU
Lämpötilavaatimukset
1. Eläinten sivutuotteiden kuljetuksessa on noudatettava asianmukaisia lämpötiloja eläinten terveydelle tai kansanterveydelle aiheutuvien riskien välttämiseksi.
2. Luokkaan 3 kuuluva käsittelemätön aines, joka on tarkoitettu rehuaineen tai lemmikkieläinten ruoan valmistukseen, on kuljetettava jäähdytettynä tai jäädytettynä, ellei sitä käsitellä 24 tunnin kuluessa lähdöstä.
3. Kylmäkuljetusajoneuvojen on oltava siten suunniteltuja, että asianmukainen lämpötila voidaan säilyttää koko kuljetuksen ajan.
VII LUKU
Kauttakuljetusta koskevat erityiset säännöt
Eläinten sivutuotteiden ja käsiteltyjen tuotteiden kauttakuljetuksen on täytettävä I-III ja VI lukujen vaatimukset.
VIII LUKU
Valvontatoimenpiteet
Toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet eläinten sivutuotteiden ja käsiteltyjen tuotteiden keruun, kuljetuksen, käytön ja hävittämisen valvomiseksi ja myös tarkastettava vaaditun kirjanpidon pitäminen ja asiakirjat, ja, mikäli tässä asetuksessa näin vaaditaan tai toimivaltainen viranomainen katsoo tarpeelliseksi, käytettävä sinetöintiä.
Kun toimivaltainen viranomainen sinetöi eläinten sivutuotteiden tai käsiteltyjen tuotteiden lähetyksen, on sen ilmoitettava asiasta määräpaikan toimivaltaiselle viranomaiselle.
IX LUKU
Eläinperäisen aineksen keruu jätevettä käsiteltäessä
1. |
Luokan 1 käsittelylaitoksissa ja muissa tiloissa, joissa erikseen määritelty riskiaines poistetaan, teurastamoissa ja luokan 2 käsittelylaitoksissa on oltava esikäsittelyprosessi eläinperäisen aineksen talteenottamiseksi ja keräämiseksi jäteveden käsittelyn ensimmäisenä vaiheena. Esikäsittelyprosessissa käytettyjen laitteiden on koostuttava vesilukoista tai seuloista, joiden aukkojen koko tai silmäkoko on enintään 6 mm prosessin loppupäässä, tai vastaavista järjestelmistä, joilla taataan, että niiden läpi virranneessa jätevedessä olevat kiinteät partikkelit ovat enintään 6 mm. |
2. |
Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista tiloista peräisin olevan jäteveden on läpikäytävä esikäsittelyprosessi, jolla taataan, että kaikki jätevesi on suodatettu prosessin kautta ennen sen juoksuttamista pois tiloista. Jauhaminen tai liotus, joka voisi helpottaa eläinperäisen aineksen kulkeutumista esikäsittelyprosessin läpi, on kiellettyä. |
3. |
Kaikki esikäsittelyprosessilla 1 kohdassa tarkoitetuissa tiloissa talteenotettu eläinperäinen aines on kerättävä ja kuljetettava tilanteen mukaan joko luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvana aineksena ja se on hävitettävä tämän asetuksen säännösten mukaisesti. |
4. |
Jätevettä, joka on läpikäynyt esikäsittelyprosessin 1 kohdassa tarkoitetuissa tiloissa, sekä ainoastaan luokkaan 3 kuuluvaa ainesta vastaanottavista tiloista peräisin olevaa jätevettä on käsiteltävä muun asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti. |
X LUKU
Kaupallinen asiakirja
1. Eläimistä saatavien sivutuotteiden ja käsiteltyjen tuotteiden mukana on kuljetuksen ajan oltava tässä luvussa esitetyn mallin mukainen kaupallinen asiakirja. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin vaatia, että eläimistä peräisin olevien sivutuotteiden ja käsiteltyjen tuotteiden kuljetuksissa niiden omalla alueella
a) käytetään erilaista, joko paperilla tai sähköisessä muodossa olevaa kaupallista asiakirjaa, edellyttäen että se on III luvun 2 kohdan vaatimusten mukainen;
b) kaupallisessa asiakirjassa ilmoitetaan III luvun 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu aineksen määrä aineksen painona;
c) vastaanottaja palauttaa kaupallisen asiakirjan jäljennöksen tuottajalle, joka säilyttää sen V luvun mukaisesti todisteena lähetyksen vastaanottamisesta.
2. Jos kuljettajia on enemmän kuin yksi, kukin kuljettaja täyttää kaupallisen asiakirjan 7 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen, joka on osa asiakirjaa.
KAUPALLISEN ASIAKIRJAN MALLI: ELÄIMISTÄ SAATAVIEN SIVUTUOTTEIDEN JA KÄSITELTYJEN TUOTTEIDEN KULJETUKSET EUROOPAN YHTEISÖN SISÄLLÄ
Huomautuksia
a) Kaupalliset asiakirjat on laadittava tässä liitteessä olevan mallin ulkoasun mukaan. Kaupallisen asiakirjan on sisällettävä mallissa esitetyssä numerojärjestyksessä ne todistukset, jotka vaaditaan eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen käsiteltyjen tuotteiden kuljettamiseen.
b) Se laaditaan tilanteen mukaan yhdellä joko alkuperäjäsenvaltion tai määräjäsenvaltion virallisista kielistä. Se voidaan laatia myös muilla virallisilla yhteisön kielillä, jos sen mukana on virallinen käännös tai jos määräjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on antanut siihen etukäteen suostumuksen.
c) Kaupallinen asiakirja on laadittava vähintään kolmena kappaleena (alkuperäiskappale ja kaksi jäljennöstä). Alkuperäiskappaleen on oltava lähetyksen mukana lopulliseen määräpaikkaan asti. Vastaanottajan on säilytettävä se itsellään. Tuottajan ja kuljetuksesta vastaavan on kummankin säilytettävä itsellään yksi jäljennös.
d) Kunkin kaupallisen asiakirjan alkuperäiskappaleen on koostuttava yhdestä kaksipuolisesta paperiarkista, tai jos tarvitaan enemmän tilaa, todistuksen on oltava sellainen, että kaikista sivuista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus, jonka sivuja ei voi erottaa toisistaan.
e) Jos kaupalliseen asiakirjaan liitetään lisäsivuja lähetyksen sisällön tunnistamista varten, tällaiset sivut katsotaan myös asiakirjan alkuperäiskappaleen osaksi, ja lähetyksestä vastaavan henkilön on allekirjoitettava jokainen sivu.
f) Jos kaupallinen asiakirja e kohdassa tarkoitettuine lisäsivuineen käsittää enemmän kuin yhden sivun, kunkin sivun alareunassa on oltava sivunumero – (sivunumero)/(sivujen kokonaismäärä) – ja kunkin sivun yläreunassa on oltava vastuuhenkilön antama asiakirjan koodinumero.
g) Vastuuhenkilön on täytettävä ja allekirjoitettava kaupallisen asiakirjan alkuperäiskappale. Näin tehdessään vastuuhenkilö takaa, että asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä II olevassa III luvussa säädettyjä dokumentoinnin periaatteita noudatetaan. Kaupallisessa asiakirjassa on täsmennettävä
i) päivämäärä, jona aines vietiin pois tiloista;
ii) aineksen kuvaus, mukaan luettuna aineksen tunnistetiedot, eläinlajit luokkaan 3 kuuluvan aineksen osalta sekä siitä johdetut käsitellyt tuotteet, jotka on tarkoitettu käytettäviksi rehuaineena, sekä tapauksen mukaan eläimen korvamerkissä oleva tunniste;
iii) aineksen määrä;
iv) aineksen alkuperäpaikka;
v) aineksen kuljettajan nimi ja osoite;
vi) vastaanottajan nimi ja osoite sekä tarvittaessa tämän hyväksyntänumero; ja
vii) tarpeen mukaan alkuperälaitoksen hyväksyntänumero sekä käsittelyn luonne ja käsittelytavat.
h) Vastuuhenkilön allekirjoituksen on oltava erivärinen kuin painoväri.
i) Kaupallinen asiakirja on säilytettävä vähintään kahden vuoden ajan, jotta se voidaan esittää toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1774/2002 9 artiklassa tarkoitetun kirjanpidon tarkastamisen yhteydessä.
j) Jos jäsenvaltiot päättävät käyttää sähköisessä muodossa olevaa kaupallista asiakirjaa, a–i alakohdassa lueteltuja vaatimuksia on sovellettava sähköisen muodon kannalta soveltuvin osin.
LIITE III
VÄLIASTEEN LAITOSTEN JA VARASTOINTILAITOSTEN HYGIENIAVAATIMUKSET
I LUKU
Väliasteen laitosten hyväksymisvaatimukset
1. Tilojen ja laitteiden on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset:
a) Tilojen on oltava asianmukaisella tavalla erotettu yleisestä kulkuväylästä ja muista tiloista, kuten teurastamoista. Laitosten on suunnittelullaan varmistettava luokkaan 1 ja luokkaan 2 kuuluvan aineksen täydellinen erottaminen luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta vastaanotosta lähettämiseen asti.
b) Laitoksessa on oltava katettu tila eläinten sivutuotteiden vastaanottamista varten.
c) Laitoksen on oltava helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Lattioiden on oltava sellaiset, että nesteet valuvat niiltä helposti pois.
d) Laitoksessa on oltava henkilökunnalle asianmukaiset käymälät, pukuhuoneet ja pesutilat.
e) Laitoksessa on oltava asianmukaiset järjestelyt tuhoeläimiltä kuten hyönteisiltä, jyrsijöiltä ja linnuilta suojautumista varten.
f) Laitoksessa on oltava hygieniavaatimukset täyttävä jäteveden poistojärjestelmä.
g) Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi vaadituilta osin laitoksilla on oltava soveltuvat lämpötilasäädetyt varastointijärjestelmät, jotka kapasiteetiltaan mahdollistavat eläinten sivutuotteiden säilyttämisen asianmukaisissa lämpötiloissa ja joiden osalta lämpötiloja voidaan seurata ja niistä voidaan pitää kirjaa.
2. Laitoksessa on oltava asianmukaiset laitteet niiden säiliöiden tai astioiden, joissa eläimistä saatavat sivutuotteet vastaanotetaan, ja laivoja lukuun ottamatta ajoneuvojen, joissa ne kuljetetaan, puhdistusta ja desinfiointia varten. Ajoneuvojen pyörien desinfioimiseksi on oltava asianmukaiset välineet.
II LUKU
Yleiset hygieniavaatimukset
A Luokan 3 väliasteen laitos
1. Laitoksessa ei saa toteuttaa muita toimia kuin luokkaan 3 kuuluvan aineksen tuontia, keruuta, lajittelua, leikkaamista, jäähdytystä, jäädytystä kappaleiksi, väliaikaista varastointia ja lähettämistä.
2. Luokkaan 3 kuuluva aines on lajiteltava siten, että eläintautien leviämisriskit estetään kaikin tavoin.
3. Luokkaan 3 kuuluvaa ainesta on koko lajittelun tai varastoinnin ajan esikäsiteltävä ja varastoitava erillään muista tavaroista kuin luokkaan 3 kuuluvasta muusta aineksesta ja siten, että taudinaiheuttajien leviäminen estetään kaikin tavoin ja 22 artiklan noudattaminen varmistetaan.
4. Luokkaan 3 kuuluva aines on varastoitava asianmukaisesti sekä tarvittaessa jäähdytettävä tai jäädytettävä, kunnes se lähetetään edelleen.
▼M1 —————
B Luokan 1 tai luokan 2 väliasteen laitos
6. Laitoksessa ei saa toteuttaa muita toimia kuin luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvan aineksen keruuta, esikäsittelyä, väliaikaista varastointia ja lähettämistä.
7. Luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluva aines on lajiteltava siten, että eläintautien leviämisriskit estetään kaikin tavoin.
8. Luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvaa ainesta on koko varastointiajan esikäsiteltävä ja varastoitava erillään muista tavaroista ja siten, että taudinaiheuttajien leviäminen estetään kaikin tavoin.
9. Luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluva aines on varastoitava asianmukaisesti, mukaan lukien asianmukaiset lämpötilaolosuhteet, kunnes se lähetetään edelleen.
▼M1 —————
11. Jätevesi on käsiteltävä, jotta varmistetaan mahdollisimman tehokkaasti se, ettei siihen jää taudinaiheuttajia. Komissio voi vahvistaa luokan 1 ja luokan 2 väliasteen laitoksista tulevan jäteveden käsittelyä koskevat erityiset vaatimukset. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
III LUKU
Varastointilaitosten hyväksymisvaatimukset
Tilojen ja laitteiden on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset:
1. Luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta johdettujen käsiteltyjen tuotteiden varastointitilat eivät saa olla samassa paikassa kuin luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdettujen käsiteltyjen tuotteiden varastointitilat, elleivät ne sijaitse täysin erillisessä rakennuksessa.
2. Laitoksessa on oltava:
a) katettu tila tuotteiden vastaanottamista varten;
b) laitoksen on oltava helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa; lattioiden on oltava sellaiset, että nesteet valuvat niiltä helposti pois;
c) henkilökunnalle asianmukaiset käymälät, pukuhuoneet ja pesutilat; ja
d) asianmukaiset järjestelyt tuhoeläimiltä kuten hyönteisiltä, jyrsijöiltä ja linnuilta suojautumista varten.
3. Laitoksessa on oltava asianmukaiset laitteet niiden säiliöiden tai astioiden, joissa tuotteet vastaanotetaan, ja laivoja lukuun ottamatta ajoneuvojen, joissa ne kuljetetaan, puhdistusta ja desinfiointia varten. Ajoneuvojen pyörien desinfioimiseksi on oltava asianmukaiset välineet.
4. Tuotteet on säilytettävä asianmukaisesti kunnes ne lähetetään edelleen.
LIITE IV
POLTTO- JA RINNAKKAISPOLTTOLAITOKSIA, JOIHIN EI SOVELLETA DIREKTIIVIÄ 2000/76/EY, KOSKEVIA VAATIMUKSIA
I LUKU
Yleiset vaatimukset
1. Poltto- tai rinnakkaispolttolaitokset on suunniteltava, varustettava ja niitä on käytettävä siten, että tässä asetuksessa esitetyt vaatimukset täyttyvät. Seuraavat hygieniaedellytykset on täytettävä:
a) Eläimistä saatavat sivutuotteet on hävitettävä mahdollisimman pian niiden saapumisesta. Ne on säilytettävä asianmukaisella tavalla siihen asti kunnes ne hävitetään.
b) Käsittelemättömän aineksen kuljetuksessa käytetyt säiliöt, astiat ja ajoneuvot on puhdistettava erikseen osoitetulla alueella ja samalla on varmistettava, että jätevesi käsitellään III luvussa tarkoitetun varastoinnin aikana.
c) Lintuja, jyrsijöitä, hyönteisiä ja muita tuholaisia on torjuttava järjestelmällisesti. Tätä tarkoitusta varten on käytettävä asiakirjoilla osoitettua tuholaisten torjuntaohjelmaa.
d) Puhdistusmenettelyt on vahvistettava ja osoitettava asiakirjoin kaikille osille tiloista. Puhdistusta varten on oltava sopivat välineet ja puhdistusaineet.
e) Hygieniavalvontaan on kuuluttava ympäristön ja laitteiden säännöllinen tarkastus. Tarkastusaikataulut ja -tulokset on osoitettava asiakirjoin ja säilytettävä vähintään kaksi vuotta.
2. Poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksen toiminnanharjoittajan on toteutettava kaikki eläinten sivutuotteiden vastaanottoon liittyvät varotoimet, jotta ehkäistään ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvat välittömät vaarat tai vähennetään niitä niin paljon kuin se on käytännössä mahdollista.
II LUKU
Toimintaa koskevat vaatimukset
3. Poltto- tai rinnakkaispolttolaitokset on suunniteltava, varustettava ja rakennettava ja niitä on käytettävä siten, että prosessista syntyvän kaasun lämpötila nostetaan valvotusti ja homogeenisesti kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 oC:een mitattuna uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta.
4. Suurkapasiteetin polttolaitoksen kukin linja on varustettava vähintään yhdellä lisäpolttimella. Tämän polttimen on kytkeydyttävä toimintaan automaattisesti, kun palamiskaasujen lämpötila laskee polttoilman viimeisen syötön jälkeen alle 850 oC:n. Sitä on käytettävä myös laitoksen käynnistys- ja pysäytystoimien aikana sen varmistamiseksi, että 850 oC:n lämpötilaa pidetään yllä kaiken aikaa näiden toimien aikana ja niin kauan kuin palamiskammiossa on polttamatonta ainesta.
5. Suurkapasiteetin poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksissa on oltava käytössä automaattinen järjestelmä, joka estää eläinten sivutuotteiden syötön:
a) käynnistyksen aikana, kunnes 850 oC:n lämpötila on saavutettu; ja
b) aina, kun lämpötila alittaa 850 oC:n lämpötilan.
6. Eläinten sivutuotteet olisi aina, kun se on käytännössä mahdollista, syötettävä uuniin suoraan ilman suoraa käsittelyä.
III LUKU
Jätevesipäästöt
7. Poltto- tai rinnakkaispolttolaitokset ja niissä eläinten sivutuotteiden varastointiin käytettävät alueet on suunniteltava siten, että maaperään, pintavesiin ja pohjavesiin joutuvat epäpuhtauksien luvattomat ja häiriöpäästöt ehkäistään asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä annettujen säännösten mukaisesti. Varastokapasiteettia on oltava myös polttolaitosalueen epäpuhtaille hulevesille taikka vuodoista tai palonsammutustoimista peräisin oleville epäpuhtaille vesille.
8. Varastokapasiteetin on oltava riittävä, jotta tällaiset vedet voidaan tarvittaessa tutkia ja käsitellä ennen niiden poistamista.
IV LUKU
Polttojätteet
9. Tässä luvussa ”polttojätteellä”' tarkoitetaan nestemäistä tai kiinteää ainesta, joka syntyy poltto- tai rinnakkaispolttoprosessista, jäteveden käsittelystä taikka muista poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksessa tapahtuvista prosesseista. Niihin sisältyvät pohjatuhka ja kuona sekä lento- ja kattilatuhka.
10. Poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksen toiminnasta syntyvä polttojätteen määrä ja haitallisuus on minimoitava. Silloin, kun tämä on asianmukaista, polttojäte on kierrätettävä välittömästi itse laitoksessa tai sen ulkopuolella asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti.
11. Kuivan pölymäisen polttojätteen kuljetuksen ja välivarastoinnin on tapahduttava siten, että estetään kyseisen jätteen joutuminen ympäristöön (esimerkiksi suljetuissa säiliöissä).
V LUKU
Lämpötilanmittaus
12. On käytettävä tekniikoita, joilla voidaan seurata poltto- tai rinnakkaispolttoprosessin kannalta merkityksellisiä muuttujia ja olosuhteita. Suurkapasiteetin poltto- ja rinnakkaispolttolaitoksissa on oltava lämpötilanmittauslaitteet ja niitä on käytettävä.
13. Lämpötilanmittausta koskevat vaatimukset on vahvistettava toimivaltaisen viranomaisen myöntämässä hyväksynnässä tai siihen liitetyissä ehdoissa.
14. Seurantaan käytettävän minkä tahansa automaattisen laitteiston asianmukaista asennusta ja toimintaa on valvottava ja laitteistolle on tehtävä tarkastustesti kerran vuodessa. Kalibrointi on tehtävä rinnakkaismittauksilla viitemenetelmin vähintään kolmen vuoden välein.
15. Kaikki lämpötilanmittaustulokset on tallennettava ja esitettävä tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat tarkistaa päättämiensä menettelyjen mukaisesti, noudatetaanko tässä asetuksessa asetettuja, sallittuja toimintaa koskevia vaatimuksia.
VI LUKU
Poikkeukselliset olosuhteet
16. Häiriön tapahtuessa tai poikkeuksellisissa olosuhteissa toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintaa tai keskeytettävä se mahdollisimman nopeasti, kunnes tavanomainen toiminta voi jatkua.
VII LUKU
4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun luokkaan 1 kuuluvan aineksen polttaminen
1. |
Pienen kapasiteetin polttolaitoksen on sijaittava hyvin ojitetulla kovalla perustalla. |
2. |
Karjalla ei saa olla pääsyä pienen kapasiteetin polttolaitokseen eikä se saa päästä käsiksi polttamista odottaviin eläimistä saataviin sivutuotteisiin tai eläimistä saatavien sivutuotteiden polttamisesta syntyneeseen tuhkaan. Jos pienen kapasiteetin polttolaitos sijaitsee karjatilalla, a) karjan ja sen rehun ja alusen on oltava fyysisesti täysin erotettu polttolaitoksesta, tarvittaessa aitauksen avulla, b) laitteet on varattava kokonaan polttolaitoksen käyttöön, eikä niitä saa käyttää muualla tilalla, c) toiminnanharjoittajien on vaihdettava päällysvaatteensa ja jalkineensa ennen karjan tai karjan rehun käsittelyä. |
3. |
Eläimistä saatavien sivutuotteiden ja tuhkan varaston on oltava katettu, merkitty ja tiivis. |
4. |
Toiminnanharjoittajan on tarkistettava, että eläimistä saatavat sivutuotteet poltetaan siten, että ne muuttuvat täysin tuhkaksi. Tuhka on hävitettävä direktiivin 1999/31/EY nojalla hyväksytylle kaatopaikalle. |
5. |
Epätäydellisesti poltettuja elämistä saatuja sivutuotteita ei saa hävittää kaatopaikalle, vaan ne on poltettava uudelleen tai hävitettävä muulla tavoin tämän asetuksen mukaisesti. |
6. |
Pienen kapasiteetin polttolaitoksessa on oltava jälkipoltin. |
7. |
Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa poltettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden määristä, luokasta ja lajista sekä polttamispäivämäärästä. |
8. |
Toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava pienen kapasiteetin polttolaitos ennen hyväksyntää ja vähintään kerran vuodessa tämän asetuksen noudattamisen seuraamiseksi. |
LIITE V
YLEISET HYGIENIAVAATIMUKSET LUOKKAAN 1, LUOKKAAN 2 JA LUOKKAAN 3 KUULUVAN AINEKSEN KÄSITTELYÄ VARTEN
I LUKU
Luokan 1, luokan 2 ja luokan 3 käsittelylaitosten yleiset hyväksymisvaatimukset
1. Tilojen ja laitteiden on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset:
a) Käsittelylaitokset eivät saa sijaita samassa paikassa kuin teurastamo, ellei tällaisesta teurastamosta peräisin olevien eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelystä johtuvia ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvia riskejä vähennetä noudattamalla vähintään seuraavia edellytyksiä:
i) käsittelylaitoksen on oltava fyysisesti erillään teurastamosta; käsittelylaitos on tarvittaessa sijoitettava rakennukseen, joka on täysin erillään teurastamosta;
ii) seuraavat on asennettava ja otettava käyttöön:
— kuljetusjärjestelmä, joka yhdistää käsittelylaitoksen teurastamoon,
— erilliset sisäänkäynnit, vastaanottopaikat, laitteet ja uloskäynnit käsittelylaitokselle ja teurastamolle;
iii) on toteutettava toimenpiteet, joilla ehkäistään riskien leviäminen käsittelylaitoksessa ja teurastamossa työskentelevän henkilöstön toiminnan vuoksi;
iv) ulkopuolisia ihmisiä tai eläimiä ei saa päästää käsittelylaitokseen.
Poiketen siitä, mitä i–iv alakohdassa säädetään, luokan 3 käsittelylaitosten kohdalla toimivaltainen viranomainen saa sallia edellä kyseisissä alakohdissa mainittujen edellytysten sijasta muita edellytyksiä, joilla pyritään vähentämään ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvia riskejä, mukaan luettuna riskit, joita syntyy sellaisen luokkaan 3 kuuluvan aineksen käsittelystä, joka on peräisin asetuksen (EY) N:o 853/2004 nojalla hyväksytyistä laitosalueen ulkopuolella sijaitsevista laitoksista. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean puitteissa, jos niiden toimivaltaiset viranomaiset käyttävät tätä poikkeusta.
b) Käsittelylaitoksessa on oltava toisistaan asianmukaisella tavalla erotettu ”puhdas” ja ”likainen” alue. Likaisella alueella on oltava eläinten sivutuotteiden vastaanottoa varten katettu tila, ja sen on oltava helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Lattioiden on oltava sellaiset, että nesteet valuvat pois helposti. Käsittelylaitoksessa on oltava henkilökunnalle asianmukaiset käymälät, pukuhuoneet ja pesutilat.
c) Käsittelylaitoksella on oltava riittävä kuuman veden ja höyryn tuotantokapasiteetti eläinten sivutuotteiden käsittelemiseksi.
d) Likaisella alueella on tapauksen mukaan oltava laitteet eläinten sivutuotteiden hienontamista ja tämän jälkeen käsittely-yksikköön siirtämistä varten.
e) Kaikkien laitteiden, joilla eläinten sivutuotteita käsitellään, on toimittava II luvun vaatimusten mukaisesti. Silloin kun vaaditaan lämpökäsittelyä, kaikissa laitteissa on oltava seuraavat varusteet:
i) mittarit lämpötilan seuraamiseksi tosiaikaisesti ja tarvittaessa myös paineen seuraamiseksi kriittisissä valvontapisteissä;
ii) tallentimet mittaustulosten jatkuvaa kirjaamista varten; ja
iii) asianmukainen turvajärjestelmä, joka estää liian alhaisen käsittelylämpötilan syntymisen.
f) Käsiteltäväksi tuotavan aineksen purkaminen, kyseisen tuotteen käsittely ja käsitellyn tuotteen varastointi on suoritettava selvästi laitoksen eri alueilla, jotta voidaan estää lopputuotteiden uudelleensaastuminen vastaanotettavien eläimistä saatavien sivutuotteiden välityksellä.
2. Käsittelylaitoksessa on oltava asianmukaiset laitteet niiden säiliöiden tai astioiden, joissa eläinten sivutuotteet vastaanotetaan, ja laivoja lukuun ottamatta ajoneuvojen, joissa ne kuljetetaan, puhdistusta ja desinfiointia varten.
3. Ajoneuvojen pyörien desinfioimiseksi ajoneuvojen lähtiessä käsittelylaitoksen likaiselta alueelta on oltava asianmukaiset välineet.
4. Kaikilla käsittelylaitoksilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen vaatimukset täyttävä jäteveden poistojärjestelmä.
5. Käsittelylaitoksella on oltava oma laboratorio tai sen on käytettävä ulkopuolista laboratoriota. Laboratoriossa on oltava varustus tarvittavien analyysien tekemiseksi, ja sen on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä.
II LUKU
Yleiset hygieniavaatimukset
1. Eläinten sivutuotteet on käsiteltävä mahdollisimman pian niiden saapumisesta. Ne on varastoitava asianmukaisella tavalla siihen asti kunnes ne käsitellään.
2. Käsittelemättömän aineksen kuljetuksessa käytetyt säiliöt, astiat ja ajoneuvot on puhdistettava erikseen osoitetulla alueella. Kyseinen alue on sijoitettava tai suunniteltava siten, että estetään käsiteltyjen tuotteiden saastumisriski.
3. Likaisella alueella työskentelevät henkilöt eivät saa mennä puhtaalle alueelle vaihtamatta työvaatteita ja jalkineita tai desinfioimatta jalkineita. Laitteita ja työvälineitä ei saa viedä likaiselta alueelta puhtaalle alueelle ilman edeltävää puhdistusta ja desinfiointia. Henkilöstön siirtymistä varten on vahvistettava menettelyt, jotta voidaan valvoa henkilöstön siirtymistä alueiden välillä ja määrätä jalkineiden ja ajoneuvojen renkaiden pesun asianmukaisesta suorittamisesta.
4. Likaiselta alueelta peräisin oleva jätevesi on käsiteltävä, jotta varmistetaan mahdollisimman tehokkaasti se, ettei siihen jää taudinaiheuttajia. Komissio voi vahvistaa käsittelylaitoksista tulevan jäteveden käsittelyä koskevat erityiset vaatimukset. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
5. Lintuja, jyrsijöitä, hyönteisiä ja muita tuholaisia on torjuttava järjestelmällisesti. Tätä tarkoitusta varten on käytettävä asiakirjoilla osoitettua tuholaisten torjuntaohjelmaa.
6. Puhdistusmenettelyt on vahvistettava ja osoitettava asiakirjoin kaikille osille tiloista. Puhdistusta varten on oltava sopivat välineet ja puhdistusaineet.
7. Hygieniavalvontaan on kuuluttava ympäristön ja laitteiden säännöllinen tarkastus. Tarkastusaikataulut ja -tulokset on osoitettava asiakirjoin ja säilytettävä vähintään kaksi vuotta.
8. Koneet ja laitteet on pidettävä hyvässä kunnossa, ja mittauslaitteet on kalibroitava säännöllisin väliajoin.
9. Käsiteltyjä tuotteita on esikäsiteltävä ja varastoitava käsittelylaitoksessa siten, ettei uudelleensaastuminen ole mahdollista.
III LUKU
Käsittelymenetelmät
Ensimmäinen menetelmä
Hienontaminen
1. Jos käsiteltävien eläimistä saatavien sivutuotteiden partikkelikoko on yli 50 millimetriä, kyseisten tuotteiden kokoa on pienennettävä asianmukaisilla välineillä niin, että hienonnuksen jälkeen partikkelikoko ei ylitä 50:tä millimetriä. Laitteiden tehokkuus on tarkastettava päivittäin, ja laitteiden kunto on kirjattava. Jos tarkastuksissa havaitaan yli 50 millimetrin suuruisia partikkeleita, prosessi on keskeytettävä ja korjauksia suoritettava ennen prosessin jatkamista.
Aika, lämpötila ja paine
2. Hienonnuksen jälkeen eläimistä saatavat sivutuotteet on kuumennettava keskeytyksettä yli 133 oC:n sisälämpötilaan vähintään 20 minuutin ajaksi vähintään 3 baarin (absoluuttisessa) paineessa, joka on tuotettu kyllästetyllä höyryllä ( 26 ); tätä lämpökäsittelyä voidaan käyttää yksinomaisena prosessina tai prosessia edeltävänä tai sitä seuraavana sterilointivaiheena.
3. Prosessointi voidaan suorittaa panosprosessina tai jatkuvana prosessina.
Toinen menetelmä
Hienontaminen
1. Jos käsiteltävien eläinten sivutuotteiden partikkelikoko on yli 150 millimetriä, kyseisten tuotteiden kokoa on pienennettävä asianmukaisilla välineillä niin, että hienonnuksen jälkeen partikkelikoko ei ylitä 150:tä millimetriä. Laitteiden tehokkuus on tarkastettava päivittäin, ja laitteiden kunto on kirjattava. Jos tarkastuksissa havaitaan yli 150 millimetrin suuruisia partikkeleita, prosessi on keskeytettävä ja korjauksia suoritettava ennen prosessin jatkamista.
Aika, lämpötila ja paine
2. Hienonnuksen jälkeen eläimistä saatavat sivutuotteet on lämmitettävä yli 100 oC:n sisälämpötilaan vähintään 125 minuutin ajaksi, yli 110 oC:n sisälämpötilaan vähintään 120 minuutin ajaksi ja yli 120 oC:n sisälämpötilaan vähintään 50 minuutin ajaksi.
3. Prosessointi on suoritettava panosprosessina.
4. Eläimistä saatavat sivutuotteet voidaan keittää siten, että aika- ja lämpötilavaatimukset saavutetaan samanaikaisesti.
Kolmas menetelmä
Hienontaminen
1. Jos käsiteltävien eläimistä saatavien sivutuotteiden partikkelikoko on yli 30 millimetriä, kyseisten tuotteiden kokoa on pienennettävä asianmukaisilla välineillä niin, että hienonnuksen jälkeen partikkelikoko ei ylitä 30:a millimetriä. Laitteiden tehokkuus on tarkastettava päivittäin, ja laitteiden kunto on kirjattava. Jos tarkastuksissa havaitaan yli 30 millimetrin suuruisia partikkeleita, prosessi on keskeytettävä ja korjauksia suoritettava ennen prosessin jatkamista.
Aika, lämpötila ja paine
2. Hienonnuksen jälkeen eläimistä saatavat sivutuotteet on lämmitettävä yli 100 oC:n sisälämpötilaan vähintään 95 minuutin ajaksi, yli 110 oC:n sisälämpötilaan vähintään 55 minuutin ajaksi ja yli 120 oC:n sisälämpötilaan vähintään 13 minuutin ajaksi.
3. Prosessointi voidaan suorittaa panosprosessina tai jatkuvana prosessina.
4. Eläinten sivutuotteet voidaan keittää siten, että aika- ja lämpötilavaatimukset saavutetaan samanaikaisesti.
Neljäs menetelmä
Hienontaminen
1. Jos käsiteltävien eläimistä saatavien sivutuotteiden partikkelikoko on yli 30 millimetriä, kyseisten tuotteiden kokoa on pienennettävä asianmukaisilla välineillä niin, että hienonnuksen jälkeen partikkelikoko ei ylitä 30:a millimetriä. Laitteiden tehokkuus on tarkastettava päivittäin, ja laitteiden kunto on kirjattava. Jos tarkastuksissa havaitaan yli 30 millimetrin suuruisia partikkeleita, prosessi on keskeytettävä ja korjauksia suoritettava ennen prosessin jatkamista.
Aika, lämpötila ja paine
2. Hienonnuksen jälkeen eläimistä saatavat sivutuotteet on laitettava astiaan, johon lisätään rasva, ja lämmitettävä yli 100 oC:n sisälämpötilaan vähintään 16 minuutin ajaksi, yli 110 oC:n sisälämpötilaan vähintään 13 minuutin ajaksi, yli 120 oC:n sisälämpötilaan vähintään 8 minuutin ajaksi ja yli 130 oC:n sisälämpötilaan vähintään 3 minuutin ajaksi.
3. Prosessointi voidaan suorittaa panosprosessina tai jatkuvana prosessina.
4. Eläinten sivutuotteet voidaan keittää siten, että aika- ja lämpötilavaatimukset saavutetaan samanaikaisesti.
Viides menetelmä
Hienontaminen
1. Jos käsiteltävien eläimistä saatavien sivutuotteiden partikkelikoko on yli 20 millimetriä, kyseisten tuotteiden kokoa on pienennettävä asianmukaisilla välineillä niin, että hienonnuksen jälkeen partikkelikoko ei ylitä 20:ta millimetriä. Laitteiden tehokkuus on tarkastettava päivittäin, ja laitteiden kunto on kirjattava. Jos tarkastuksissa havaitaan yli 20 millimetrin suuruisia partikkeleita, prosessi on keskeytettävä ja korjauksia suoritettava ennen prosessin jatkamista.
Aika, lämpötila ja paine
2. Hienonnuksen jälkeen eläimistä saatavia sivutuotteita on lämmitettävä niin kauan, että ne hyytyvät, minkä jälkeen niitä on puristettava, jotta rasva ja vesi poistuvat valkuaispitoisesta aineksesta. Valkuaispitoinen aines on lämmitettävä tämän jälkeen yli 80 oC:n sisälämpötilaan vähintään 120 minuutin ajaksi ja yli 100 oC:n sisälämpötilaan vähintään 60 minuutin ajaksi.
3. Prosessointi voidaan suorittaa panosprosessina tai jatkuvana prosessina.
4. Eläinten sivutuotteet voidaan keittää siten, että aika- ja lämpötilavaatimukset saavutetaan samanaikaisesti.
Kuudes menetelmä
(Ainoastaan luokkaan 3 kuuluvat kalaperäiset eläimistä saatavat sivutuotteet)
Hienontaminen
1. Eläinten sivutuotteet on hienonnettava vähintään
a) 50 millimetriin tehtäessä lämpökäsittely 2 kohdan a alakohdan mukaisesti; tai
b) 30 millimetriin tehtäessä lämpökäsittely 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.
Tämän jälkeen niihin on lisättävä muurahaishappoa pH-arvon alentamiseksi pysyvästi enintään 4,0:aan. Seos on varastoitava vähintään 24 tunniksi ennen uutta käsittelyä.
Aika ja lämpötila
2. Hienontamisen jälkeen seos on lämmitettävä
a) vähintään 90 °C:n sisälämpötilaan vähintään 60 minuutin ajaksi; tai
b) vähintään 70 °C:n sisälämpötilaan vähintään 60 minuutin ajaksi.
Jatkuvaa lämpövirtaa käytettäessä tuotteen siirtymistä lämpömuuntimen läpi on valvottava mekaanisilla käskyillä, jotka rajoittavat sen siirtymistä niin, että lämpökäsittelyn loputtua tuote on käynyt läpi ajallisesti ja lämpötilan kannalta riittävän prosessin.
Seitsemäs menetelmä
1. Mikä tahansa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä menetelmä, jos toimivaltaiselle viranomaiselle on osoitettu, että lopputuotteesta on otettu päivittäin näytteitä yhden kuukauden ajan seuraavia mikrobiologisia vaatimuksia noudattaen:
a) Heti lämpökäsittelyn jälkeen aineksesta otetut näytteet:
1 gramma tuotetta ei saa sisältää Clostridium perfringens -bakteeria.
b) Käsittelylaitoksessa varastoinnin aikana tai varastosta poiston yhteydessä aineksesta otetut näytteet:
salmonella: ei esiinny 25 grammassa: n = 5, c = 0, m = 0, M = 0
enterobakteerit: n = 5, c = 2, m = 10, M = 300 1 grammassa
jossa:
n |
= |
testattavien näytteiden määrä; |
m |
= |
bakteerimäärän raja-arvo; tulosta pidetään hyväksyttävänä, mikäli bakteerimäärä kaikissa näytteissä on enintään m; |
M |
= |
bakteerien enimmäismäärä; tulosta on pidettävä epätyydyttävänä, mikäli bakteerimäärä yhdessä tai useammassa näytteessä on vähintään M; ja |
c |
= |
sellaisten näytteiden lukumäärä, joissa bakteerien lukumäärät voivat olla m:n ja M:n välillä ja näytettä silti pidetään hyväksyttävänä, mikäli muiden näytteiden bakteerimäärät ovat enintään m. |
2. Tiedot kriittisistä valvontapisteistä, joita noudattaen jokainen käsittelylaitos täyttää tyydyttävästi mikrobiologiset vaatimukset, on talletettava ja säilytettävä siten, että omistaja, toiminnanharjoittaja tai näiden edustaja ja toimivaltainen viranomainen voi valvoa kyseisen käsittelylaitoksen toimintaa. Talletettavat ja valvottavat tiedot ovat partikkelikoko, kriittinen lämpötila ja tapauksen mukaan käsittelyn ehdoton kesto, paineprofiili, raaka-aineiden syöttönopeus ja rasvan uudelleenkierrätysnopeus.
3. Nämä tiedot on annettava komission käyttöön sen pyynnöstä.
IV LUKU
Tuotannon valvonta
1. Toimivaltaisen viranomaisen on valvottava käsittelylaitoksia tämän asetuksen vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi. Erityisesti sen on:
a) tarkastettava
i) tilojen, laitteiden ja henkilöstön yleiset hygieniaolosuhteet;
ii) laitoksen 25 artiklan mukaisesti suorittaman omavalvonnan tehokkuus erityisesti tarkastamalla tulokset ja ottamalla näytteitä;
iii) tuotteiden vaatimustenmukaisuustaso käsittelyn jälkeen. Analyysit ja kokeet on suoritettava tieteellisesti hyväksytyillä menetelmillä (erityisesti yhteisön lainsäädännössä vahvistetuilla menetelmillä tai näiden puuttuessa hyväksyttyjä kansainvälisiä standardeja tai jälkimmäisten puuttuessa kansallisia standardeja käyttäen); ja
iv) varastointiolosuhteet;
b) otettava laboratoriokokeita varten tarvittavat näytteet; ja
c) tehtävä muut tarkastukset, joita se pitää tarpeellisina tämän asetuksen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.
2. Edellä 1 kohdassa mainittujen tehtävien suorittamiseksi toimivaltaisella viranomaisella on oltava kaikkina aikoina vapaa pääsy kaikkiin käsittelylaitoksen osiin sekä mahdollisuus tutustua kirjanpitoon, kaupallisiin asiakirjoihin ja terveystodistuksiin.
V LUKU
Varmennusmenettelyt
1. |
Toimivaltaisen viranomaisen on varmennettava käsittelylaitos seuraavia menettelyjä ja indikaattoreita noudattaen: a) prosessin kuvaus (prosessin vuokaavio); b) kriittisten valvontapisteiden yksilöiminen, aineksen prosessointinopeus jatkuvassa prosessissa mukaan luettuna; c) tässä asetuksessa vahvistettujen erityisten käsittelyvaatimusten noudattaminen; ja d) seuraavien vaatimusten täyttyminen: i) partikkelikoko panosprosessissa ja jatkuvassa prosessissa; partikkelikoko määräytyy myllyn tai alasimen reiän mukaan; ja ii) lämpötila, paine, prosessointiaika ja aineksen prosessointinopeus (vain jatkuvassa prosessissa) 2 ja 3 kohdan mukaisesti. |
2. |
Kun on kyseessä panosprosessi: a) lämpötilaa on seurattava jatkuvasti lämpösähköparilla, ja se on rekisteröitävä tosiaikaisesti; b) painetta on seurattava jatkuvasti painemittarilla; paine on rekisteröitävä tosiaikaisesti; c) prosessointiaika on merkittävä aika-lämpötila- ja aika-painekäyriin. Lämpösähköpari ja painemittari on kalibroitava vähintään kerran vuodessa. |
3. |
Kun on kyseessä jatkuva prosessi: a) lämpötilaa on seurattava lämpösähköpareilla tai infrapunalämpömittarilla, ja painetta on seurattava koko prosessissa tietyissä kohdissa käytetyillä painemittareilla siten, että koko jatkuvalle prosessille tai sen osalle vahvistetut lämpötilaa ja painetta koskevat edellytykset täyttyvät. Lämpötila ja paine on rekisteröitävä tosiaikaisesti; b) toimivaltaisille viranomaisille on toimitettava tiedot vähimmäisviipymisajasta jatkuvan prosessin koko asianomaisessa osassa, jossa lämpötila ja paine ovat vaadittujen edellytysten mukaiset. Mittaustiedot on kirjattava liukenemattomilla merkintäaineilla (esimerkiksi mangaanidioksidilla) tai vastaavalla varmalla menetelmällä. Aineksen prosessointinopeuden tarkka mittaaminen ja ohjaus ovat olennaisia tekijöitä. Prosessointinopeus on mitattava suhteessa johonkin jatkuvasti valvottavissa olevaan kriittiseen valvontapisteeseen kuten: i) syöttönopeus (ruuvin kierrosta minuutissa); ii) sähköteho (ampeeria tietyllä jännitteellä); iii) haihtumis- tai tiivistysnopeus; tai iv) pumpunmännän lyönnit aikayksikköä kohti. Kaikki mittaus- ja valvontalaitteet on kalibroitava vähintään kerran vuodessa. |
4. |
Toimivaltaisen viranomaisen on toistettava varmennusmenettelyt määräajoin, kun se pitää tätä tarpeellisena, ja joka tapauksessa aina kun prosessiin tehdään merkittäviä muutoksia (esimerkiksi muutetaan koneita tai vaihdetaan raaka-aineita). |
5. |
Komissio voi vahvistaa testausmenetelmiin perustuvat varmennusmenettelyt. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. |
LIITE VI
LUOKKAAN 1 JA LUOKKAAN 2 KUULUVAN AINEKSEN KÄSITTELYÄ, BIOKAASUA JA KOMPOSTOINTIA SEKÄ ERÄIDEN KÄSITELTYJEN TUOTTEIDEN MERKITSEMISTÄ KOSKEVAT ERITYISET VAATIMUKSET
I LUKU
Luokkaan 1 ja luokkaan 2 kuuluvan aineksen käsittelyä ja eräiden käsiteltyjen tuotteiden merkitsemistä koskevat erityiset vaatimukset
Liitteessä V vahvistettujen yleisten vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia vaatimuksia.
A Tilat
1. Luokkaan 1 ja luokkaan 2 kuuluvien käsittelylaitosten on suunnittelultaan varmistettava luokkaan 1 kuuluvan aineksen täydellinen erottaminen luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta raaka-aineen vastaanotosta lähtien tuloksena syntyvän käsitellyn tuotteen lähettämiseen asti.
2. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin sallia, että luokan 2 käsittelylaitosta käytetään väliaikaisesti luokkaan 1 kuuluvan aineksen käsittelyssä, jos laajalle levinnyt eläinkulkutaudin purkaus tai muut poikkeukselliset ja ennakoimattomat olosuhteet johtavat kapasiteetin puutteeseen luokan 1 käsittelylaitoksessa.
Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä luokan 2 käsittelylaitos uudelleen 13 artiklan mukaisesti ennen kuin kyseinen laitos saa jälleen käsitellä luokkaan 2 kuuluvaa ainesta.
B Käsittelyvaatimukset
3. Kriittiset valvontapisteet, joiden perusteella käsittelyn aikana käytettyjen lämpökäsittelyjen laajuus määräytyy, on määritettävä kunkin liitteessä V olevassa III luvussa täsmennetyn käsittelymenetelmän osalta. Kriittisiä valvontapisteitä voivat olla:
a) raaka-aineen partikkelikoko;
b) lämpökäsittelyprosessissa saavutettu lämpötila;
c) raaka-aineeseen käytetty paine; ja lämpökäsittelyprosessin kesto tai syöttönopeus jatkuvassa prosessissa.
Vähimmäiskäsittelyvaatimukset on täsmennettävä kullekin käytettävälle kriittiselle valvontapisteelle.
4. Kirjanpitoa sen osoittamiseksi, että jokaisen kriittisen valvontapisteen vähimmäisprosessointiarvoja noudatetaan, on säilytettävä vähintään kahden vuoden ajan.
5. Asianmukaisesti kalibroituja mittareita/kirjaamislaitteita on käytettävä prosessointiolosuhteiden seuraamiseksi jatkuvasti. Mittareiden/kirjaamislaitteiden kalibrointipäivät on osoitettava kirjanpidolla.
6. Aines, joka ei mahdollisesti ole käynyt läpi täsmennettyä lämpökäsittelyä (esim. prosessin alussa ulos päässyt aines tai keitinvuoto), on kierrätettävä uudelleen lämpökäsittelyn läpi tai kerättävä ja prosessoitava uudelleen.
7. Eläimistä saatavat sivutuotteet on käsiteltävä seuraavia käsittelyvaatimuksia käyttäen.
a) On käytettävä ensimmäistä käsittelymenetelmää, kun kyseessä on:
i) luokkaan 2 kuuluva aines (muu kuin lanta, ruoansulatuskanavasta erotettu ruoansulatuskanavan sisältö, maito ja ternimaito), joka on tarkoitettu biokaasu- tai kompostointilaitokseen tai käytettäväksi eloperäisenä lannoitteena tai maanparannusaineena; ja
ii) luokkaan 1 ja luokkaan 2 kuuluva aines, joka on tarkoitettu kaatopaikalle.
b) On käytettävä jotakin 1.-5. käsittelymenetelmästä, kun kyseessä on:
i) luokkaan 2 kuuluva aines, josta syntyvä valkuainen on tarkoitettu poltettavaksi tai rinnakkaispoltettavaksi; ja
ii) luokkaan 2 kuuluva aines, josta syntyvä renderoitu rasva on tarkoitettu luokan 2 öljykemian laitokseen; ja
iii) luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluva aines, joka on tarkoitettu poltettavaksi tai rinnakkaispoltettavaksi.
C Käsitellyt tuotteet
8. Luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdetut käsitellyt tuotteet, paitsi biokaasu- tai kompostointilaitokseen tarkoitetut nestemäiset tuotteet, on merkittävä pysyvästi ja, mikäli teknisesti mahdollista, hajun avulla, toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä järjestelmällä. Komissio voi antaa tällaista merkitsemistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
9. Käsitellyistä tuotteista, jotka on tarkoitettu biokaasu- tai kompostointilaitokseen tai kaatopaikalle, heti lämpökäsittelyn jälkeen otetut näytteet eivät saa sisältää tautia-aiheuttavien lämmönkestävien bakteerien itiöitä (1 gramma tuotetta ei saa sisältää Clostridium perfringens -bakteeria).
10. Edellä olevan 13 artiklan mukaisesti hyväksytyissä käsittelylaitoksissa 4 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa ja 5 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut käsitellyt tuotteet on merkittävä pysyvästi
a) hajulla, jos se on teknisesti mahdollista; ja
b) glyserolitriheptanoaatilla (GTH) siten, että
i) GTH lisätään käsiteltyihin tuotteisiin, joille on aiemmin tehty desinfioiva lämpökäsittely lämmittämällä ne vähintään 80 °C:n sisälämpötilaan ja jotka sen jälkeen suojataan uudelleensaastumiselta; ja
ii) kaikkien käsiteltyjen tuotteiden läpikotainen GTH:n homogeeninen pitoisuus on vähintään 250 mg/kg rasvaa.
11. Edellä olevan 13 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen käsittelylaitosten toiminnanharjoittajilla on oltava käytössä järjestelmä, joka seuraa ja tallentaa jatkuvasti muuttujia, joilla voidaan osoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle, että 10 kohdan b alakohdan mukainen GTH:n homogeenista vähimmäispitoisuutta koskeva vaatimus täyttyy 10 kohdassa tarkoitetuissa käsitellyissä tuotteissa.
Seuranta- ja tallennusjärjestelmään on myös sisällyttävä triglyseridimuodossa olevan puhtaan GTH:n pitoisuuden määrittäminen uutteesta, joka on saatu uuttamalla GTH säännöllisin väliajoin otetuista näytteistä puhdistetulla petroli-eetteri (40–70) -seoksella.
12. Toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava 11 kohdassa tarkoitetun seuranta- ja tallennusjärjestelmän toimivuus sen varmistamiseksi, että järjestelmä on tämän asetuksen mukainen, ja se voi tarvittaessa pyytää ylimääräisten näytteiden testaamista 11 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti.
13. GTH:lla merkitsemistä ei vaadita 4 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa ja 5 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuihin käsiteltyihin tuotteisiin, jos kyseiset tuotteet
a) siirretään käsittelylaitoksesta suljetussa kuljetusjärjestelmässä, jos toimivaltainen viranomainen on sellaisen hyväksynyt,
i) välittömästi suoraa polttamista tai rinnakkaispolttoa varten, tai
ii) välittömästi käytettäväksi menetelmällä, joka on hyväksytty luokkaan 1 ja 2 kuuluville eläimistä peräisin oleville sivutuotteille asetuksen (EY) N:o 92/2005 1 ja 2 artiklan mukaisesti; tai
b) ne on tarkoitettu toimivaltaisen viranomaisen hyväksymään tutkimus- tai tiedekäyttöön.
II LUKU
Biokaasu- ja kompostointilaitosten hyväksymistä koskevat erityiset vaatimukset
A Tilat
1. Biokaasulaitoksissa on oltava
a) pastörointi-/hygieniayksikkö, jota ei voida ohittaa ja jossa on
i) laitteet lämpötilan seuraamiseksi tosiaikaisesti;
ii) tallentimet i alakohdassa tarkoitettujen mittaustulosten jatkuvaa kirjaamista varten; ja
iii) asianmukainen turvajärjestelmä, joka estää liian alhaisen lämpötilan syntymisen;
b) riittävät välineet ajoneuvojen ja säiliöiden puhdistamiseksi ja desinfioimiseksi niiden lähtiessä biokaasulaitoksesta.
Pastörointi-/hygieniayksikkö ei kuitenkaan ole pakollinen biokaasulaitoksille, jotka muuntavat ainoastaan
i) ensimmäisellä käsittelymenetelmällä käsiteltyjä eläimistä saatavia sivutuotteita;
ii) luokkaan 3 kuuluvaa ainesta, jolle on tehty pastörointi-/hygieniakäsittely muualla; tai
iii) eläimistä saatavia sivutuotteita, joita saa käyttää raaka-aineena ilman käsittelyä.
Jos biokaasulaitos sijaitsee tiloissa, joissa tuotantoeläimiä pidetään, eikä laitoksessa käytetä ainoastaan kyseisistä eläimistä peräisin olevaa lantaa, laitoksen on sijaittava riittävän etäällä alueelta, jolla tällaisia eläimiä pidetään, ja laitoksen on joka tapauksessa oltava fyysisesti täysin erotettu kyseisistä eläimistä ja niiden rehusta ja alusista, tarvittaessa aitauksen avulla.
2. Kompostointilaitoksissa on oltava
a) suljettu kompostointireaktori, jota ei voida ohittaa ja jossa on
i) laitteet lämpötilan seuraamiseksi tosiaikaisesti;
ii) tallentimet i alakohdassa tarkoitettujen mittaustulosten tarvittaessa jatkuvaa kirjaamista varten; ja
iii) asianmukainen turvajärjestelmä, joka estää liian alhaisen lämpötilan syntymisen;
b) riittävät välineet käsittelemättömiä eläimistä saatavia sivutuotteita kuljettavien ajoneuvojen ja säiliöiden puhdistamiseksi ja desinfioimiseksi.
Muuntyyppisiä kompostointijärjestelmiä voidaan kuitenkin sallia, jos
i) niillä taataan riittävät toimenpiteet tuholaisten torjumiseksi;
ii) niitä käytetään siten, että kaikki järjestelmässä oleva aines saavuttaa vaaditut aika- ja lämpötilaparametrit ja että parametreja seurataan tarvittaessa jatkuvasti;
iii) ne täyttävät kaikki muut tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset.
Jos kompostointilaitos sijaitsee tiloissa, joissa tuotantoeläimiä pidetään, eikä laitoksessa käytetä ainoastaan kyseisistä eläimistä peräisin olevaa lantaa, laitoksen on sijaittava riittävän etäällä alueelta, jolla eläimiä pidetään, ja laitoksen on joka tapauksessa oltava fyysisesti täysin erotettu eläimistä ja niiden rehusta ja alusista, tarvittaessa aitauksen avulla.
3. Kussakin biokaasu- ja kompostointilaitoksessa on oltava oma laboratorionsa, tai laitoksen on käytettävä ulkopuolista laboratoriota. Laboratoriossa on oltava varustus tarvittavien analyysien tekemiseksi, ja sen on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä.
B Hygieniavaatimukset
4. Ainoastaan seuraavia eläinten sivutuotteita voidaan muuntaa biokaasu- tai kompostointilaitoksessa:
a) luokkaan 2 kuuluva aines, kun käytetään ensimmäistä käsittelymenetelmää luokan 2 käsittelylaitoksessa;
b) lanta, ruoansulatuskanavasta erotettu ruoansulatuskanavan sisältö, maito ja ternimaito; ja
c) luokkaan 3 kuuluva aines.
Biokaasulaitoksessa voidaan kuitenkin muuntaa luokkaan 1 kuuluvan aineksen käsittelyssä saatuja aineksia, jos käsittely suoritettiin 4 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti hyväksytyllä vaihtoehtoisella tavalla ja, ellei muuta säädetä, biokaasutuotanto kuuluu osana kyseiseen vaihtoehtoiseen tapaan ja saatu aines hävitetään vaihtoehtoiselle tavalle vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.
5. Edellä 4 kohdassa tarkoitetut eläinten sivutuotteet on muunnettava mahdollisimman nopeasti niiden saapumisesta. Ne on säilytettävä asianmukaisella tavalla siihen asti kunnes ne käsitellään.
6. Käsittelemättömän aineksen kuljetuksessa käytetyt säiliöt, astiat ja ajoneuvot on puhdistettava erikseen osoitetulla alueella. Tämä alue on sijoitettava tai suunniteltava siten, että käsiteltyjen tuotteiden saastumisriski estetään.
7. Lintuja, jyrsijöitä, hyönteisiä ja muita tuholaisia on torjuttava järjestelmällisesti. Tätä tarkoitusta varten on käytettävä asiakirjoilla osoitettua tuholaisten torjuntaohjelmaa.
8. Puhdistusmenettelyt on osoitettava asiakirjoin ja vahvistettava kaikille osille tiloista. Puhdistusta varten on oltava sopivat välineet ja puhdistusaineet.
9. Hygieniavalvontaan on kuuluttava ympäristön ja laitteiden säännöllinen tarkastus. Tarkastusaikataulut ja -tulokset on osoitettava asiakirjoin.
10. Koneet ja laitteet on pidettävä hyvässä kunnossa, ja mittauslaitteet on kalibroitava säännöllisin väliajoin.
11. Mädätysjätteitä ja kompostia on käsiteltävä ja varastoitava biokaasu- tai kompostointilaitoksessa siten, ettei uudelleensaastuminen ole mahdollista.
C Käsittelyvaatimukset
12. Luokkaan 3 kuuluvan aineksen, jota käytetään raaka-aineena pastörointi-/hygieniayksiköllä varustetussa biokaasulaitoksessa, on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
a) enimmäispartikkelikoko ennen yksikköön siirtymistä: 12 mm;
b) kaikkien ainesten vähimmäislämpötila yksikössä: 70 °C; ja
c) vähimmäisaika keskeytyksettä yksikössä: 60 minuuttia.
Luokkaan 3 kuuluvaa maitoa, ternimaitoa ja maitotuotteita saa kuitenkin käyttää raaka-aineina biokaasulaitoksessa ilman pastörointi-/hygieniakäsittelyä, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, ettei niihin sisälly vakavaa tartuntataudin leviämisriskiä.
13. Luokkaan 3 kuuluvan aineksen, jota käytetään raaka-aineena kompostointilaitoksessa, on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
a) enimmäispartikkelikoko ennen kompostointireaktoriin siirtymistä: 12 mm;
b) kaikkien ainesten vähimmäislämpötila reaktorissa: 70 °C; ja
c) vähimmäisaika reaktorissa 70 °C:ssa (kaikki aines): 60 minuuttia.
13 a. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin sallia muiden standardoitujen prosessiparametrien käyttämisen, jos hakija osoittaa, että niillä taataan biologisten riskien minimointi. Osoittamiseen on sisällyttävä validointi, joka on suoritettava a–f alakohtien mukaisesti:
a) Mahdollisten vaarojen, myös lähtöaineiden vaikutusten, tunnistaminen ja analysointi, joka perustuu käsittelyvaatimusten täydelliseen määrittelyyn.
b) Riskinarviointi, jossa arvioidaan kuinka a alakohdassa tarkoitetut erityiset käsittelyvaatimukset käytännössä täytetään tavanomaisissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa.
c) Aiotun prosessin validointi mittaamalla seuraavien elinkelpoisuuden/tarttuvuuden väheneminen:
i) endogeeniset indikaattoriorganismit prosessin aikana, jossa indikaattori
— esiintyy jatkuvasti raaka-aineessa suurina määrinä,
— ei ole vähemmän lämmönkestävä käsittelyn letaaleille osatekijöille, muttei myöskään merkittävästi vastustuskykyisempi kuin patogeenit, joiden valvontaan sitä käytetään,
— on suhteellisen helppo ilmaista määrällisenä, tunnistaa ja vahvistaa;
tai
ii) hyvin kuvattu testiorganismi tai virus, altistamisen aikana, laitetaan soveltuvassa testauselimessä lähtöaineeseen.
d) Edellä c alakohdassa tarkoitetun aiotun prosessin validoinnin on osoitettava, että käsittelyllä pystytään vähentämään kokonaisriskiä seuraavasti:
i) lämpö- ja kemiallisissa käsittelyissä seuraavasti:
— bakteerien Enterococcus faecalis tai Salmonella Senftenberg (775W, H2S-negatiivinen) määrän väheneminen 5 log10,
— lämpökestävien virusten, kuten parvoviruksen, infektiivisyystitterin väheneminen vähintään 3 log10, aina kun ne on todettu merkittäväksi vaaraksi;
sekä
ii) kemiallisten käsittelyjen osalta myös seuraavasti:
— vastustuskykyisten loisten kuten ascaris sp.:n munien määrän väheneminen vähintään 99,9 prosentissa (3 log10) elinkelpoisista vaiheista.
e) Kattavan valvontaohjelman suunnittelu, johon kuuluvat c alakohdassa tarkoitetun prosessin toimivuuden valvontamenettelyt.
f) Toimenpiteet, joilla taataan valvontaohjelmassa vahvistettujen merkittävien prosessiparametrien jatkuva seuranta laitoksen ollessa toiminnassa.
Biokaasu- tai kompostointilaitoksissa käytettäviä prosessiparametreja koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja muut kriittiset kohdat on talletettava ja säilytettävä siten, että omistaja, hoitaja tai hänen edustajansa ja toimivaltainen viranomainen voi valvoa kyseisen laitoksen toimintaa. Tiedot on annettava toimivaltaisen viranomaisen käyttöön sen pyynnöstä.
Tämän alakohdan nojalla sallittua prosessia koskevat tiedot on annettava komission käyttöön sen pyynnöstä.
14. Edellä 6 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisten sääntöjen antamista odotettaessa toimivaltainen viranomainen voi sallia muiden kuin tässä luvussa säädettyjen erityisten vaatimusten soveltamisen, jos ruokajäte on ainoa eläimistä saatava sivutuote, jota käytetään raaka-aineena biokaasu- tai kompostointilaitoksessa, edellyttäen että taataan vastaava taudinaiheuttajien väheneminen. Näitä erityisiä vaatimuksia voidaan soveltaa myös ruokajätteeseen, jos sitä sekoitetaan lantaan, ruoansulatuskanavasta erotettuun ruoansulatuskanavan sisältöön, maitoon ja ternimaitoon, edellyttäen että tuloksena syntyvää ainesta pidetään ruokajätteestä peräisin olevana.
Jos lanta, ruoansulatuskanavasta erotettu ruoansulatuskanavan sisältö, maito ja ternimaito ovat ainoita eläinperäisiä aineksia, joita käsitellään biokaasu- tai kompostointilaitoksessa, toimivaltainen viranomainen voi sallia muiden kuin tässä luvussa esitettyjen erityisten vaatimusten soveltamisen sillä edellytyksellä, että se
a) ei katso kyseiseen ainekseen sisältyvän minkään vakavan tartuntataudin leviämisriskiä,
b) katsoo mädätysjätteiden ja kompostin olevan käsittelemätöntä ainesta.
D Mädätysjätteet ja komposti
15. Biokaasu- tai kompostointilaitoksessa käsittelyn aikana tai välittömästi käsittelyn jälkeen mädätysjätteistä tai kompostista käsittelyn valvomiseksi otettujen edustavien näytteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:
Escherichia coli: n = 5, c = 1, m = 1 000, M = 5 000 1 grammassa;
tai
Enterococcaceae: n = 5, c = 1, m = 1 000, M = 5 000 1 grammassa;
ja
biokaasu- tai kompostointilaitoksessa varastoinnin aikana tai varastostaoton yhteydessä mädätysjätteistä tai kompostista otettujen edustavien näytteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:
Salmonella: ei esiinny 25 grammassa: n = 5; c = 0; m = 0; M = 0
jossa
n |
= |
testattavien näytteiden määrä; |
m |
= |
bakteerimäärän raja-arvo; tulosta pidetään hyväksyttävänä, mikäli bakteerimäärä kaikissa näytteissä on enintään m; |
M |
= |
bakteerien enimmäismäärä; tulosta on pidettävä epätyydyttävänä, mikäli bakteerien lukumäärä yhdessä tai useammassa näytteessä on vähintään M; ja |
c |
= |
sellaisten näytteiden lukumäärä, joissa bakteerien lukumäärät voivat olla m:n ja M:n välillä ja näytettä silti pidetään hyväksyttävänä, mikäli muiden näytteiden bakteerimäärät ovat enintään m. |
Mädätysjätteet tai komposti, joka ei ole tässä luvussa asetettujen vaatimusten mukainen, käsitellään uudelleen, ja Salmonellan tapauksessa käsitellään tai hävitetään toimivaltaisen viranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti.
III LUKU
Renderoitujen rasvojen lisäkäsittelyä koskevat käsittelyvaatimukset
Rasvojen johdannaisten tuottamiseksi luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdetusta renderoidusta rasvasta voidaan käyttää seuraavia käsittelyjä:
1. transesteröinti tai hydrolyysi vähintään 200 oC:n lämpötilassa ja vastaavassa soveliaassa paineessa 20 minuutin ajan (glyseroli, rasvahapot ja esterit); tai
2. saippuoiminen 12 M NaOH:lla (glyserolin ja saippuan valmistus):
a) panosprosessina: 95 oC:n lämpötilassa kolmen tunnin ajan; tai
b) jatkuvana prosessina; 140 °C, 2 baaria (2 000 hPa) kahdeksan minuutin ajan tai vastaavissa olosuhteissa, jotka komissio vahvistaa. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Muita menetelmiä voidaan kuitenkin käyttää luokkaan 1 kuuluvasta aineksesta johdetun eläinrasvan jatkokäsittelyssä, jos nämä menetelmät on hyväksytty vaihtoehtoisina käsittelytapoina 4 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti.
LIITE VII
KÄSITELLYN ELÄINVALKUAISEN JA MUIDEN KÄSITELTYJEN TUOTTEIDEN, JOITA VOIDAAN KÄYTTÄÄ REHUAINEENA, KÄSITTELYÄ JA MARKKINOILLE SAATTAMISTA KOSKEVAT ERITYISET HYGIENIAVAATIMUKSET
I LUKU
Luokan 3 käsittelylaitosten hyväksymistä koskevat erityiset vaatimukset
Liitteessä V vahvistettujen yleisten vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia vaatimuksia.
A Tilat
1. Luokkaan 3 kuuluvan aineksen käsittelytilat eivät saa olla samassa paikassa kuin luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvan aineksen käsittelytilat, elleivät ne sijaitse täysin erillisessä rakennuksessa.
2. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin sallia, että luokan 3 käsittelylaitosta käytetään väliaikaisesti luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvan aineksen käsittelyssä, jos laajalle levinnyt eläinkulkutaudin purkaus tai muut poikkeukselliset ja ennakoimattomat olosuhteet johtavat kapasiteetin puutteeseen luokan 1 tai luokan 2 käsittelylaitoksessa.
Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä luokan 3 käsittelylaitos uudelleen 17 artiklan mukaisesti ennen kuin kyseinen laitos saa jälleen käsitellä luokkaan 3 kuuluvaa ainesta.
3. Luokan 3 käsittelylaitoksissa on oltava:
a) laite vieraan aineksen tunnistamiseksi (pakkausaine, metallinpalat jne.) eläinten sivutuotteissa; ja
b) tarkastusyksikön yksinomaiseen käyttöön varattu asianmukaisesti varustettu lukittava huone, jos käsiteltävien tuotteiden määrä edellyttää toimivaltaisen viranomaisen säännöllistä tai jatkuvaa läsnäoloa.
B Raaka-aine
4. Käsitellyn eläinvalkuaisen ja muun rehuaineen tuotantoon voidaan käyttää ainoastaan 6 artiklan 1 kohdan a—j alakohdassa lueteltua luokkaan 3 kuuluvaa ainesta, joka on esikäsitelty, varastoitu ja kuljetettu 7, 8 ja 9 artiklan mukaisesti.
5. Eläinten sivutuotteet on tarkastettava ennen käsittelyä vieraan aineksen havaitsemiseksi. Mikäli vierasta ainesta löytyy, se on poistettava välittömästi.
C Käsittelyvaatimukset
6. Kriittiset valvontapisteet, joiden perusteella käsittelyn aikana käytettyjen lämpökäsittelyjen laajuus määräytyy, on yksilöitävä kunkin liitteessä V olevassa III luvussa täsmennetyn käsittelymenetelmän osalta. Kriittisiin valvontapisteisiin on sisällytettävä ainakin
— raaka-aineen partikkelikoko,
— lämpökäsittelyprosessissa saavutettu lämpötila,
— raaka-aineeseen käytetty paine tarvittaessa, ja
— lämpökäsittelyprosessin kesto tai syöttönopeus jatkuvassa prosessissa.
Vähimmäiskäsittelyvaatimukset on täsmennettävä kullekin käytettävälle kriittiselle valvontapisteelle.
7. Kirjanpitoa sen osoittamiseksi, että jokaisen kriittisen valvontapisteen vähimmäisprosessointiarvoja noudatetaan, on säilytettävä vähintään kahden vuoden ajan.
8. Asianmukaisesti kalibroituja mittareita/kirjaamislaitteita on käytettävä prosessointiolosuhteiden seuraamiseksi jatkuvasti. Mittareiden/kirjaamislaitteiden kalibrointipäivät on osoitettava kirjanpidolla, joka on säilytettävä vähintään kaksi vuotta.
9. Aines, joka ei mahdollisesti ole käynyt läpi täsmennettyä lämpökäsittelyä (esimerkiksi prosessin alussa ulos päässyt aines tai keitinvuoto), on kierrätettävä uudelleen lämpökäsittelyn läpi tai kerättävä ja käsiteltävä uudelleen.
D Käsitellyt tuotteet
10. Käsittelylaitoksessa varastoinnin aikana tai varastostaoton yhteydessä lopputuotteista otettujen näytteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:
salmonella: ei esiinny 25 grammassa: n = 5, c = 0, m = 0, M = 0
enterobakteerit: n = 5, c = 2, m = 10, M = 300 1 grammassa
jossa:
n |
= |
testattavien näytteiden määrä; |
m |
= |
bakteerimäärän raja-arvo; tulosta pidetään hyväksyttävänä, mikäli bakteerimäärä kaikissa näytteissä on enintään m; |
M |
= |
bakteerien enimmäismäärä; tulosta on pidettävä epätyydyttävänä, mikäli bakteerien lukumäärä yhdessä tai useammassa näytteessä on vähintään M; ja |
c |
= |
sellaisten näytteiden lukumäärä, joissa bakteerien lukumäärät voivat olla m:n ja M:n välillä ja näytettä silti pidetään hyväksyttävänä, mikäli muiden näytteiden bakteerimäärät ovat enintään m. |
11. Käyttämättömät tai yli jääneet käsitellyt tuotteet voidaan sen jälkeen, kun ne on merkitty pysyvästi,
a) hävittää jätteenä polttamalla tai rinnakkaispolttamalla ne 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksessa;
b) haudata direktiivin 1999/31/EY mukaisesti hyväksytylle kaatopaikalle; tai
c) muuntaa 15 artiklan mukaisesti hyväksytyssä biokaasu- tai kompostointilaitoksessa.
II LUKU
Käsiteltyä eläinvalkuaista koskevat erityiset vaatimukset
Edellä I luvussa vahvistettujen yleisten vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia vaatimuksia.
A Käsittelyvaatimukset
1. ►M14 Nisäkkäistä saatavan käsitellyn eläinvalkuaisen on oltava ensimmäisellä käsittelymenetelmällä käsiteltyä. Sian veri tai sianverifraktiot on kuitenkin voitu käsitellä 1.–5. käsittelymenetelmällä tai 7. käsittelymenetelmällä edellyttäen, että 7. käsittelymenetelmän yhteydessä on tehty lämpökäsittely kuumentamalla ne läpikotaisin vähintään 80 °C:seen. ◄
Niin kauan kuin neuvoston päätöksessä 2000/766/EY säädetty rehukielto pysyy voimassa, nisäkkäistä saatava käsitelty eläinvalkuainen on voitu käsitellä 1.—5. käsittelymenetelmällä tai 7. käsittelymenetelmällä ja se on merkittävä pysyvästi väriaineella tai muulla tavoin välittömästi käsittelyn jälkeen ennen kuin se hävitetään sovellettavan yhteisön lainsäädännön mukaisesti jätteenä.
Lisäksi niin kauan kuin neuvoston päätöksessä 2000/766/EY säädetty rehukielto pysyy voimassa, yksinomaan lemmikkieläinten ruoaksi tarkoitettu nisäkäsperäinen käsitelty eläinvalkuainen, joka kuljetetaan sille varatuissa säiliöissä, joita ei käytetä eläimistä saatavien sivutuotteiden tai tuotantoeläinten rehujen kuljetukseen, ja lähetetään suoraan luokan 3 käsittelylaitoksesta lemmikkieläinten ruokia valmistavaan laitokseen, on voitu käsitellä 1.—5. tai 7. käsittelymenetelmällä.
2. Muista kuin nisäkkäistä saatavan käsitellyn eläinvalkuaisen on, kalajauhoa lukuun ottamatta, oltava jollakin 1.-5. käsittelymenetelmästä tai seitsemännellä käsittelymenetelmällä käsiteltyä.
3. Kalajauho on täytynyt käsitellä:
a) jollakin käsittelymenetelmistä; tai
b) menetelmällä ja parametreillä, joilla varmistetaan, että tuote vastaa I luvun 10 kohdassa vahvistettuja mikrobiologisia vaatimuksia.
B Varastointi
4. Käsitelty eläinvalkuainen on pakattava ja varastoitava uusiin tai steriloituihin pusseihin tai varastoitava asianmukaisesti rakennettuihin irtotavaralaareihin.
5. Riittäviä toimenpiteitä on toteutettava kondensaation vähentämiseksi mahdollisimman pieneksi laareissa, kuljettimissa ja nostolaitteissa.
6. Kuljettimissa, nostolaitteissa ja laareissa olevat tuotteet on suojattava satunnaiselta saastumiselta.
7. Käsitellyn eläinvalkuaisen käsittelylaitteet on säilytettävä puhtaina ja kuivina, ja niissä on oltava asianmukaiset tarkastuspisteet, jotta laitteiden puhtaus voidaan tarkastaa. Kaikki varastotilat on tyhjennettävä ja puhdistettava säännöllisesti tuotantovaatimusten mukaisesti.
8. Käsitelty eläinvalkuainen on säilytettävä kuivana. Vuodot ja kondensaatio varastoalueella on estettävä.
C Tuonti
9. Jäsenvaltioiden pitää sallia käsitellyn eläinvalkuaisen tuonti, jos:
a) tuote tulee liitteessä XI olevan II osan, tai kalajauhon osalta liitteessä XI olevan III osan, luettelossa mainitusta kolmannesta maasta;
b) tuote tulee käsittelylaitoksesta, joka on 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa luettelossa;
c) tuote on tuotettu tämän asetuksen mukaisesti; ja
d) tuotteen mukana on liitteessä X olevassa 1 luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus.
10. Ennen lähetysten luovuttamista vapaaseen liikkeeseen yhteisössä toimivaltaisen viranomaisen on otettava käsitellyn eläinvalkuaisen tuonnin yhteydessä näytteitä rajatarkastusasemalla I luvun 10 kohdan vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi. Toimivaltaisen viranomaisen on:
a) otettava näyte kustakin irtotavarana kuljetettavasta tavaralähetyksestä; ja
b) tehtävä pistokokeita niistä tuotelähetyksistä, jotka on pakattu alkuperävalmistuslaitoksessa.
11. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin ottaa pistokokein näytteitä tietystä kolmannesta maasta peräisin olevista irtotavaralähetyksistä, jos edeltävät kuusi irtotavaralähetyksille tehtyä peräkkäistä koetta ovat kyseisen maan osalta osoittautuneet negatiivisiksi. Jos yhden tällaisen pistokokeen tulos osoittautuu positiiviseksi, näytteitä ottavan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta alkuperämaan toimivaltaiselle viranomaiselle, jotta tämä voi toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen on annettava nämä toimenpiteet näytteitä ottavan viranomaisen tietoon. Jos samasta lähteestä saadaan uusi positiivinen tulos, toimivaltaisen viranomaisen on otettava näytteet kustakin samasta lähteestä tulevasta lähetyksestä siihen saakka, kunnes kuusi peräkkäistä koetta jälleen osoittautuvat negatiivisiksi.
12. Toimivaltaisen viranomaisen on pidettävä kirjaa näytteenoton tuloksista vähintään kaksi vuotta kaikkien sellaisten lähetysten osalta, joista on otettu näytteitä.
13. Jos lähetys osoittautuu positiiviseksi salmonellan osalta, on joko
a) meneteltävä direktiivin 97/78/EY ( 27 ) 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti; tai
b) käsiteltävä lähetys uudelleen tämän asetuksen nojalla hyväksytyssä käsittelylaitoksessa tai dekontaminoitava se toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä käsittelyllä. Komissio voi vahvistaa luettelon sallituista käsittelyistä. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Lähetystä ei saa vapauttaa ennen kuin se on käsitelty, toimivaltainen viranomainen on sen testannut salmonellan osalta I luvun 10 kohdan mukaisesti ja testistä on saatu negatiivinen tulos.
III LUKU
Verituotteita koskevat erityiset vaatimukset
Edellä I luvussa vahvistettujen yleisten vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia vaatimuksia.
A Raaka-aine
1. Verituotteiden valmistukseen voidaan käyttää ainoastaan 6 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaan sisältyvää verta.
B Käsittelyvaatimukset
2. Verituotteet on täytynyt käsitellä:
a) jollakin 1.-5. käsittelymenetelmästä tai seitsemännellä käsittelymenetelmällä; tai
b) menetelmällä ja parametreillä, joilla varmistetaan, että tuote vastaa I luvun 10 kohdassa vahvistettuja mikrobiologisia vaatimuksia.
C Tuonti
3. Jäsenvaltioiden pitää sallia verituotteiden tuonti, jos:
a) ne tulevat tapauksen mukaan liitteessä XI olevassa V osassa tai VI osassa olevassa luettelossa mainitusta kolmannesta maasta;
b) ne tulevat käsittelylaitoksesta, joka on 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa luettelossa;
c) ne on tuotettu tämän asetuksen mukaisesti; ja
d) niiden mukana on liitteessä X olevassa 4B luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus.
IV LUKU
Renderoitua rasvaa ja kalaöljyä koskevat erityiset vaatimukset
Edellä I luvussa vahvistettujen yleisten vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia vaatimuksia.
A Käsittelyvaatimukset
1. Jollei renderoitua rasvaa ole valmistettu neuvoston direktiivin 77/99/ETY ( 28 ) liitteessä C olevan II luvun mukaisesti tai direktiivin 92/118/ETY ( 29 ) liitteessä I olevan 9 luvun mukaisesti, renderoitu rasva on valmistettava liitteessä V olevassa III luvussa tarkoitetulla 1.—5. tai 7. menetelmällä ja kalaöljyt voidaan valmistaa 6. menetelmällä.
Märehtijöistä johdettu renderoitu rasva on puhdistettava siten, että kaikkien jäljelle jäävien liukenemattomien epäpuhtauksien kokonaismäärä ei ole yli 0,15 painoprosenttia.
B Renderoidun rasvan tuonti
2. Jäsenvaltioiden pitää sallia renderoidun rasvan tuonti, jos:
a) tuote tulee liitteessä XI olevassa IV osassa olevassa luettelossa mainitusta kolmannesta maasta;
b) tuote tulee käsittelylaitoksesta, joka on 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa luettelossa;
c) tuote on tuotettu tämän asetuksen mukaisesti;
d) joko:
i) se on kokonaan tai osittain johdettu siasta saadusta raaka-aineesta ja tulee sellaisesta maasta tai maan osasta, jossa ei ole edeltävän 24 kuukauden aikana todettu suu- ja sorkkatautia eikä edeltävän kahdentoista kuukauden aikana klassista sikaruttoa tai afrikkalaista sikaruttoa;
ii) se on kokonaan tai osittain johdettu siipikarjasta saadusta raaka-aineesta ja tulee sellaisesta maasta tai maan osasta, jossa ei ole edeltävän kuuden kuukauden aikana todettu Newcastlen tautia tai avian influenssaa;
iii) se on kokonaan tai osittain johdettu märehtijöistä saadusta raaka-aineesta ja tulee sellaisesta maasta tai maan osasta, jossa ei ole edeltävän 24 kuukauden aikana todettu suu- ja sorkkatautia eikä edeltävän kahdentoista kuukauden aikana karjaruttoa; tai
iv) jos jotakin edellä mainittua tautia on esiintynyt asianomaisena edellä mainittuna ajanjaksona, rasvalle on tehty yksi seuraavista lämpökäsittelyprosesseista:
— vähintään 70 oC vähintään 30 minuuttia, tai
— vähintään 90 oC vähintään 15 minuuttia,
ja yksityiskohdat kriittisistä valvontapisteistä kirjataan ja säilytetään siten, että omistaja, toiminnanharjoittaja tai näiden edustaja sekä tarvittaessa toimivaltainen viranomainen voivat seurata laitoksen toimintaa. Tietoihin on sisällyttävä partikkelikoko, kriittinen lämpötila ja tapauksen mukaan käsittelyn ehdoton kesto, paineprofiili, raaka-aineiden syöttönopeus ja rasvan uudelleenkierrätysnopeus; ja
e) sen mukana on liitteessä X olevassa 10A luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus.
C Kalaöljyn tuonti
3. Jäsenvaltioiden pitää sallia kalaöljyn tuonti, jos:
a) tuote tulee liitteessä XI olevassa III osassa olevassa luettelossa mainitusta kolmannesta maasta;
b) tuote tulee käsittelylaitoksesta, joka on 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa luettelossa;
c) tuote on tuotettu tämän asetuksen mukaisesti; ja
d) tuotteen mukana on liitteessä X olevassa 9 luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus.
D Hygieniavaatimukset
4. Jos renderoitua rasvaa tai kalaöljyä pakataan, se on pakattava uusiin tai puhdistettuihin säiliöihin ja on toteutettava kaikki varotoimenpiteet uudelleensaastumisen ehkäisemiseksi. Kuljetettaessa tuotetta irtotavarana putket, pumput, irtotavaratankit ja muut irtotavarasäiliöt ja säiliövaunut, joita käytetään kuljetettaessa tuotantolaitoksen tuotteita joko suoraan laivaan, rannalla oleviin tankkeihin tai suoraan laitoksiin, on täytynyt tarkastaa ja todeta puhtaiksi ennen käyttöä.
V LUKU
Maitoa, maitotuotteita, ternimaitoa ja ternimaitotuotteita koskevat erityiset vaatimukset
Edellä I luvussa vahvistettujen yleisten vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia vaatimuksia.
A. Käsittelyvaatimukset
1. Maidolle on tehtävä yksi seuraavista käsittelyistä:
1.1 sterilointi F0 ( 30 ) -arvoon, joka on vähintään kolme;
1.2 UHT ( 31 ) sekä jokin seuraavista:
a) sitä seuraava fysikaalinen käsittely seuraavalla menetelmällä:
i) kuivaus sekä lisäkuumennus vähintään 72 °C:een, jos maito on tarkoitettu ruokintaan; tai
ii) pH-arvon alentaminen alle 6:een vähintään tunniksi;
b) maito tai maitotuotteet on tuotettu vähintään 21 päivää ennen lähettämistä ja että kyseisenä aikana alkuperäjäsenvaltiossa ei ole esiintynyt suu- ja sorkkatautia;
1.3 kaksi kertaa tehtävä HTST-käsittely ( 32 );
1.4 HTST-käsittely (32) sekä jokin seuraavista:
a) sitä seuraava fysikaalinen käsittely:
i) kuivaus sekä lisäkuumennus vähintään 72 °C:een, jos maito on tarkoitettu ruokintaan; tai
ii) pH-arvon alentaminen alle 6:een vähintään tunniksi;
b) maito tai maitotuotteet on tuotettu vähintään 21 päivää ennen lähettämistä ja että kyseisenä aikana alkuperäjäsenvaltiossa ei ole esiintynyt suu- ja sorkkatautia.
2. Maitotuotteille on joko tehtävä vähintään yksi 1 kohdassa säädetyistä käsittelyistä tai ne on valmistettava 1 kohdan mukaisesti käsitellystä maidosta.
3. Suu- ja sorkkataudille alttiisiin lajeihin kuuluvien eläinten rehuksi tarkoitettu hera, joka on valmistettu 1 kohdassa tarkoitetulla menetelmällä käsitellystä maidosta,
a) on joko kerättävä vähintään 16 tunnin kuluttua maidon hyytymisestä, ja sen pH:n on oltava alle 6,0 ennen eläintiloille kuljettamista; tai
b) on oltava tuotettu vähintään 21 päivää ennen lähettämistä, jona aikana alkuperäjäsenvaltiossa ei ole havaittu suu- ja sorkkatautia.
4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten lisäksi maidon ja maitotuotteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:
4.1 käsittelyn jälkeen on toteutettava kaikki varotoimenpiteet tuotteiden saastumisen ehkäisemiseksi;
4.2 lopputuotteessa on oltava merkintä siitä, että se sisältää luokkaan 3 kuuluvaa ainesta ja että se ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi, ja se on
a) pakattava uusiin säiliöihin; tai
b) kuljetettava irtotavarana säiliöissä tai muissa kuljetusvälineissä, jotka on ennen käyttöä puhdistettu perusteellisesti ja desinfioitu toimivaltaisen viranomaisen tätä tarkoitusta varten hyväksymällä desinfiointiaineella.
5. Raakamaito ja ternimaito on tuotettava edellytyksin, jotka antavat asianmukaiset takeet eläinten terveyden osalta. Komissio voi vahvistaa nämä edellytykset. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
6. Ternimaidon ja ternimaitotuotteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:
6.1 ne on saatu sellaisilla tiloilla pidetystä karjasta, joilla kaikki nautakarjat on tunnustettu virallisesti tuberkuloosista vapaiksi, virallisesti luomistaudista vapaiksi ja virallisesti nautojen tarttuvasta leukoosista vapaiksi direktiivin 64/432/EY 2 artiklan 2 kohdan d, f ja j alakohdan määritelmien mukaisesti;
6.2 ne on tuotettu vähintään 21 päivää ennen lähettämistä, jona aikana alkuperäjäsenvaltiossa ei ole havaittu suu- ja sorkkatautia;
6.3 niille on tehty yksi HTST-käsittely ( 33 );
6.4 ne ovat 4 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisia.
B. Tuonti
1. Jäsenvaltioiden on sallittava maidon ja maitotuotteiden tuonti, jos seuraavia edellytyksiä on noudatettu:
1.1 ne tulevat liitteessä XI olevan I osan A kohdassa mainittuun luetteloon merkitystä kolmannesta maasta;
1.2 ne tulevat käsittelylaitoksesta, joka on 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa luettelossa;
1.3 niiden mukana on liitteessä X olevassa 2 luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus;
1.4 niille on tehty vähintään yksi A osan 1.1, 1.2 ja 1.3 kohdassa ja 1.4 kohdan a alakohdassa mainituista käsittelyistä;
1.5 ne ovat A osan 2 ja 4 kohdan mukaisia ja heran osalta A osan 3 kohdan mukaisia.
2. Poiketen siitä, mitä 1.4 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on sallittava maidon ja maitotuotteiden tuonti kolmansista maista, jotka on merkitty hyväksytyiksi komission päätöksen 2004/438/EY ( 34 ) liitteen I sarakkeessa A edellyttäen, että maidolle ja maitotuotteille on tehty yksi HTST-käsittely ja
a) niitä ei ole lähetetty ennen kuin tuotannosta on kulunut vähintään 21 päivää, jona aikana viejänä toimivassa kolmannessa maassa ei ole havaittu suu- ja sorkkatautia; tai
b) ne on esitetty EU:n rajatarkastusasemalla vähintään 21 päivän kuluttua tuotannosta, jona aikana viejänä toimivassa kolmannessa maassa ei ole havaittu suu- ja sorkkatautia.
2a. Jäsenvaltioiden on sallittava nautaeläinten ternimaidon ja ternimaitotuotteiden tuonti, jos
2a.1 ne tulevat liitteessä XI olevan I osan B kohdassa mainittuun luetteloon merkitystä kolmannesta maasta;
2a.2 ne noudattavat 1.2 ja 1.3 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia;
2a.3 niille on tehty yksi HTST-käsittely ( 35 ) ja:
a) niitä ei ole lähetetty ennen kuin tuotannosta on kulunut vähintään 21 päivää, jona aikana viejänä toimivassa kolmannessa maassa ei ole havaittu suu- ja sorkkatautia; tai
b) ne on esitetty EU:n rajatarkastusasemalla vähintään 21 päivän kuluttua tuotannosta, jona aikana viejänä toimivassa kolmannessa maassa ei ole havaittu suu- ja sorkkatautia;
2a.4 ne on saatu nautaeläimistä, joille on tehty säännöllisesti eläinlääkärintarkastuksia sen varmistamiseksi, että eläimet tulevat tiloilta, joilla kaikki nautakarjat:
a) on joko tunnustettu virallisesti tuberkuloosista vapaiksi ja virallisesti luomistaudista vapaiksi direktiivin 64/432/EY 2 artiklan 2 kohdan d ja f alakohdan määritelmien mukaisesti, tai niihin ei ternimaidon alkuperämaana olevan kolmannen maan kansallisen lainsäädännön mukaan sovelleta tuberkuloosin ja luomistaudin hävittämistä koskevia rajoituksia; ja
b) on joko tunnustettu virallisesti nautojen tarttuvasta leukoosista vapaiksi direktiivin 64/432/EY 2 artiklan 2 kohdan j alakohdan määritelmän mukaisesti tai ne kuuluvat nautojen tarttuvan leukoosin viralliseen valvontajärjestelmään ja niissä ei ole esiintynyt mitään kliinisissä tai laboratoriotesteissä esille tulleita merkkejä tästä taudista kahden viime vuoden aikana;
2a.5 käsittelyn jälkeen on toteutettu kaikki varotoimenpiteet ternimaidon tai ternimaitotuotteiden saastumisen ehkäisemiseksi;
2a.6 lopputuotteessa on merkintä siitä, että se sisältää luokkaan 3 kuuluvaa ainesta ja että se ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi, ja se on
a) pakattu uusiin säiliöihin, tai
b) kuljetettu irtotavarana säiliöissä tai muissa kuljetusvälineissä, jotka on ennen käyttöä puhdistettu perusteellisesti ja desinfioitu toimivaltaisen viranomaisen tätä tarkoitusta varten hyväksymällä desinfiointiaineella.
3. Jos havaitaan riski eksoottisen taudin kulkeutumisesta tai jokin muu eläinten terveyttä uhkaava riski, komissio voi vahvistaa eläinten terveyden suojeluun liittyviä lisäedellytyksiä. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
VI LUKU
Gelatiinia ja hydroloituja proteiineja koskevat erityiset vaatimukset
Edellä I luvussa vahvistettujen yleisten vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia vaatimuksia.
A Gelatiinin käsittelyvaatimukset
a) Gelatiini on tuotettava menetelmällä, jossa käsittelemättömälle luokkaan 3 kuuluvalle ainekselle tehdään happo- tai alkalikäsittely, jonka jälkeen se huuhdellaan yhden tai useamman kerran. Tämän jälkeen pH on mukautettava. Gelatiini on uutettava kuumentamalla sitä kerran tai useita kertoja peräkkäin, minkä jälkeen se puhdistetaan suodattamalla ja steriloimalla.
b) Kun a alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet on toteutettu, gelatiinia saadaan kuivata ja tapauksen mukaan pulveroida ja laminoida.
c) Muiden säilöntäaineiden kuin rikkidioksidin ja vetyperoksidin käyttö on kielletty.
2. Gelatiini on käärittävä, pakattava, varastoitava ja kuljetettava tyydyttävissä hygieniaoloissa. Erityisesti:
a) käärimis- ja pakkaamismateriaalien varastointia varten on oltava erillinen huone;
b) kääriminen ja pakkaaminen on tehtävä tätä varten tarkoitetussa huoneessa tai paikassa; ja
c) gelatiinia sisältävissä kääreissä ja pakkauksissa on oltava ilmaisu ”Eläinten ruokintaan soveltuvaa gelatiinia”.
B Hydroloidun proteiinin käsittelyvaatimukset
3. Hydroloidut proteiinit on tuotettava tuotantomenetelmällä, jossa luokkaan 3 kuuluvien raaka-aineiden saastuminen on mahdollisimman vähäistä asianmukaisten toimenpiteiden ansiosta. Hydroloidun proteiinin molekyylipainon on oltava alle 10 000 Daltonia.
Lisäksi kokonaan tai osittain märehtijöiden vuodasta ja nahasta saadut hydroloidut proteiinit on tuotettava käsittelylaitoksessa, jossa tuotetaan yksinomaan hydroloitua proteiinia soveltamalla menetelmää, jossa luokkaan 3 kuuluva raaka-aine valmistellaan käsittelemällä se suolavedellä ja kalkilla ja pesemällä voimakkaasti, mitä on seurattava:
a) aineksen altistaminen yli kolmeksi tunniksi yli 80 oC:n lämpötilaan pH:ssa yli 11 ja lämpökäsittely yli 140 oC:ssa 30 minuutin ajan yli 3,6 baarin paineessa;
b) aineksen altistaminen pH:ssa 1—2, mitä seuraa altistaminen pH:ssa yli 11; tämän jälkeen lämpökäsittely yli 140 oC:ssa 30 minuutin ajan 3 baarin paineessa; tai
c) vastaava tuotantomenetelmä, jonka komissio on hyväksynyt. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
C Tuonti
4. Jäsenvaltioiden pitää sallia gelatiinin ja hydroloidun proteiinin tuonti, jos:
a) ne tulevat liitteessä XI olevassa XI osassa olevassa luettelossa mainitusta kolmannesta maasta;
b) ne tulevat käsittelylaitoksesta, joka on 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa luettelossa;
c) ne on tuotettu tämän asetuksen mukaisesti; ja
d) niiden mukana on tapauksen mukaan liitteessä X olevassa 11 tai 12 luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus.
VII LUKU
Dikalsiumfosfaattia koskevat erityiset vaatimukset
Edellä I luvussa vahvistettujen yleisten vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia vaatimuksia.
A. Käsittelyvaatimukset
1. |
Dikalsiumfosfaatti on tuotettava menetelmällä, jossa a) kaikki luokkaan 3 kuuluva luuaines murskataan hienoksi, ja siitä poistetaan rasva kuumalla vedellä ja laimealla suolahapolla (konsentraatio vähintään 4 % ja pH alle 1,5) vähintään kahden vuorokauden ajan; b) a alakohdassa säädetyn menettelyn jälkeen fosfaattipitoista nestettä käsitellään kalkilla, jolloin saostuu dikalsiumfosfaattia pH:ssa 4–7; ja c) dikalsiumfosfaattisaos ilmakuivataan lopuksi siten, että alkulämpötila on 65–325 °C ja loppulämpötila 30–65 °C, tai vastaavalla menetelmällä, jonka komissio on hyväksynyt. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. |
2. |
Jos dikalsiumfosfaatti on johdettu rasvattomaksi puhdistetuista luista, sen on oltava peräisin ante- ja post mortem -tarkastuksissa ihmisravinnoksi kelpaaviksi katsotuista luista. |
B. Tuonti
3. |
Jäsenvaltioiden pitää sallia dikalsiumfosfaatin tuonti, jos: a) se tulee liitteessä XI olevassa XI osassa olevassa luettelossa mainitusta kolmannesta maasta; b) se tulee käsittelylaitoksesta, joka on 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa luettelossa; c) se on tuotettu tämän asetuksen mukaisesti; ja d) sen mukana on liitteessä X olevassa 12 luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus. |
VIII LUKU
Trikalsiumfosfaattia koskevat erityiset vaatimukset
Edellä I luvussa vahvistettujen yleisten vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia vaatimuksia.
A. Käsittelyvaatimukset
1. |
Trikalsiumfosfaatti on tuotettava menetelmällä, jossa a) kaikki luokkaan 3 kuuluva luuaines murskataan hienoksi, ja siitä poistetaan rasva kuumalla vedellä vastavirrassa (luusirut alle 14 mm); b) siruja keitetään 145 °C:n höyryssä yhtäjaksoisesti 30 minuutin ajan 4 baarin paineessa; c) proteiiniliemi erotetaan hydroksiapatiitista (trikalsiumfosfaatista) sentrifugoimalla; ja d) trikalsiumfosfaatti rakeistetaan kuivaamisen jälkeen leijukerroksessa ilmalla 200 °C:ssa, tai vastaavalla tuotantomenetelmällä, jonka komissio on hyväksynyt. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. |
B. Tuonti
2. |
Jäsenvaltioiden pitää sallia trikalsiumfosfaatin tuonti, jos: a) se tulee liitteessä XI olevassa XI osassa olevassa luettelossa mainitusta kolmannesta maasta; b) se tulee käsittelylaitoksesta, joka on 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa luettelossa; c) se on tuotettu tämän asetuksen mukaisesti; ja d) sen mukana on liitteessä X olevassa 12 luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus. |
IX LUKU
Kollageenia koskevat erityiset vaatimukset
Edellä I luvussa vahvistettujen yleisten vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia vaatimuksia.
A. Käsittelyvaatimukset
1. Kollageeni on tuotettava menetelmällä, jossa käsittelemätön luokkaan 3 kuuluva aines pestään ja sen pH mukautetaan happo- tai alkalikäsittelyllä, minkä jälkeen se huuhdellaan yhden tai useamman kerran, suodatetaan ja puristetaan. Tämän käsittelyn jälkeen kollageeni voidaan kuivata.
2. Muiden kuin yhteisön lainsäädännössä sallittujen säilöntäaineiden käyttö on kielletty.
3. Kollageeni on käärittävä, pakattava, varastoitava ja kuljetettava tyydyttävissä hygieniaoloissa. Erityisesti:
a) käärimis- ja pakkaamismateriaalien varastointia varten on oltava erillinen huone;
b) kääriminen ja pakkaaminen on tehtävä tätä varten tarkoitetussa huoneessa tai paikassa; ja
c) kollageenia sisältävissä kääreissä ja pakkauksissa on oltava merkintä ”Eläinten ruokintaan soveltuvaa kollageenia”.
B. Tuonti
4. Jäsenvaltioiden pitää sallia kollageenin tuonti, jos:
a) se tulee liitteessä XI olevassa XI osassa vahvistetussa yhteisön luettelossa mainitusta kolmannesta maasta;
b) se tulee laitoksesta, joka on 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa luettelossa;
c) se on tuotettu tämän asetuksen mukaisesti; ja
d) sen mukana on liitteessä X olevassa 11 luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus.
X LUKU
Munatuotteita koskevat erityiset vaatimukset
Edellä I luvussa vahvistettujen yleisten vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia vaatimuksia.
A. Käsittelyvaatimukset
1. Munatuotteet on:
a) käsiteltävä jollakin 1.—5. käsittelymenetelmästä tai seitsemännellä käsittelymenetelmällä; tai
b) käsiteltävä menetelmällä ja parametreillä, joilla varmistetaan, että tuotteet vastaavat I luvun 10 kohdassa vahvistettuja mikrobiologisia vaatimuksia; tai
c) käsiteltävä munavalmisteiden tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevista hygienia- ja terveysongelmista annetun neuvoston direktiivin 89/437/ETY ( 36 ) liitteessä olevan V luvun mukaisesti.
B. Tuonti
2. Jäsenvaltioiden pitää sallia munatuotteiden tuonti, jos:
a) ne tulevat liitteessä XI olevassa XVI osassa vahvistetussa yhteisön luettelossa mainitusta kolmannesta maasta;
b) ne tulevat laitoksesta, joka on 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa luettelossa;
c) ne on tuotettu tämän asetuksen mukaisesti; ja
d) niiden mukana on liitteessä X olevassa 15 luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus.
LIITE VIII
LEMMIKKIELÄINTEN RUUAN, PURULUIDEN JA TEKNISTEN TUOTTEIDEN MARKKINOILLE SAATTAMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET
I LUKU
Lemmikkieläinten ruokia valmistavien laitosten ja teknisten laitosten hyväksymistä koskevat vaatimukset
Lemmikkieläinten ruokia, puruluita ja teknisiä tuotteita, jotka ovat muita kuin eloperäisiä lannoitteita, maanparannusaineita ja luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdettuja rasvojen johdannaisia, valmistavien laitosten on täytettävä seuraavat vaatimukset:
1. niissä on oltava asianmukaiset välineet saapuvan aineksen varastoimiseksi ja käsittelemiseksi ehdottoman turvallisesti, ja
2. niissä on oltava asianmukaiset välineet tuotteiden tuotannon jälkeen jäljelle jääneiden käyttämättömien eläinten sivutuotteiden hävittämiseksi tämän asetuksen mukaisesti, tai kyseinen aines on lähetettävä käsittelylaitokseen, polttolaitokseen tai rinnakkaispolttolaitokseen tämän asetuksen mukaisesti.
II LUKU
Lemmikkieläinten ruokaa ja puruluita koskevat vaatimukset
A Raaka-aineet
1. Lemmikkieläinten ruokien ja puruluiden valmistukseen voidaan käyttää ainoastaan 6 artiklan 1 kohdan a–j alakohdassa tarkoitettuja eläinten sivutuotteita. Raa'an lemmikkieläinten ruoan valmistukseen voidaan kuitenkin käyttää ainoastaan 6 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettuja eläinten sivutuotteita.
B Käsittelyvaatimukset
2. Purkitettu lemmikkieläinten ruoka on lämpökäsiteltävä siten, että sen Fc-arvo on vähintään 3,0.
3. Käsitellyn, muun kuin purkitetun lemmikkieläinten ruoan
a) on oltava lämpökäsitelty kuumentamalla lopputuotteen aines läpikotaisin vähintään 90 °C:een;
b) on oltava lämpökäsitelty eläinperäisten ainesosien osalta kuumentamalla ne vähintään 90 °C:een; tai
c) on oltava valmistettu eläinperäisten ainesosien osalta siten, että käytetään yksinomaan
i) lihaa tai lihatuotteita, jotka on lämpökäsittely kuumentamalla ne läpikotaisin vähintään 90 °C:een;
ii) seuraavia eläimistä saatavia sivutuotteita tai käsiteltyjä tuotteita, jotka on käsitelty tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti: maito ja maitotuotteet, gelatiini, hydroloitu proteiini, munatuotteet, kollageeni, verituotteet, käsitelty eläinvalkuainen – kalajauho mukaan luettuna, renderoitu rasva, kalaöljyt, dikalsiumfosfaatti, trikalsiumfosfaatti tai arominvahventeet.
Lämpökäsittelyn jälkeen on toteutettava kaikki varotoimenpiteet, joilla varmistetaan, ettei tällainen käsitelty lemmikkieläinten ruoka saastu.
Käsitelty lemmikkieläinten ruoka on pakattava uuteen pakkaukseen.
4. Puruluut on käsittelyn aikana käsiteltävä siten, että taudinaiheuttajat, salmonella mukaan luettuna, tuhoutuvat. Kyseisen käsittelyn jälkeen on toteutettava kaikki varotoimenpiteet, joilla varmistetaan, etteivät puruluut saastu. Puruluut on pakattava uuteen pakkaukseen.
5. Raaka lemmikkieläinten ruoka on pakattava vuodot estävään uuteen pakkaukseen. Tehokkaita toimia on toteutettava sen varmistamiseksi, että tuote ei saastu myyntipisteeseen saakka ulottuvan tuotantoketjun aikana. Pakkauksessa on oltava selkeästi ja luettavasti ilmaisu ”ainoastaan lemmikkieläinten ruokaa”.
6. Pistokokeita on otettava tuotannon ja/tai varastoinnin aikana (ennen lähettämistä), jotta seuraavien vaatimusten noudattaminen voidaan tarkastaa:
salmonella: ei esiinny 25 grammassa: n = 5, c = 0, m = 0, M = 0
enterobakteerit: n = 5, c = 2, m = 10, M = 300 1 grammassa
jossa:
n |
= |
testattavien näytteiden määrä; |
m |
= |
bakteerimäärän raja-arvo; tulosta pidetään hyväksyttävänä, mikäli bakteerimäärä kaikissa näytteissä on enintään m; |
M |
= |
bakteerien enimmäismäärä; tulosta on pidettävä epätyydyttävänä, mikäli bakteerien lukumäärä yhdessä tai useammassa näytteessä on vähintään M; ja |
c |
= |
sellaisten näytteiden lukumäärä, joissa bakteerien lukumäärät voivat olla m:n ja M:n välillä ja näytettä silti pidetään hyväksyttävänä, mikäli muiden näytteiden bakteerimäärät ovat enintään m. Jos purkitettu lemmikkieläinten ruoka on lämpökäsitelty 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, näytteenotto ja testaus salmonellan ja enterobakteerien varalta ei välttämättä ole tarpeen. |
C Tuonti
7. Jäsenvaltioiden pitää sallia lemmikkieläinten ruuan ja puruluiden tuonti, jos:
a) ne tulevat liitteessä XI olevassa X osassa olevassa luettelossa mainitusta kolmannesta maasta;
b) ne tulevat lemmikkieläinten ruokia valmistavista laitoksista, jotka kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt ja jotka täyttävät tässä asetuksessa säädetyt erityisedellytykset;
c) ne on tuotettu tämän asetuksen mukaisesti;
d) niiden mukana on:
i) jos kyseessä on purkitettu lemmikkieläinten ruoka, liitteessä X olevan 3(A) luvun mallin mukainen todistus;
ii) jos kyseessä on jalostettu, muu kuin purkitettu lemmikkieläinten ruoka, liitteessä X olevan 3(B) luvun mallin mukainen todistus;
iii) jos kyseessä ovat puruluut, liitteessä X olevan 3(C) luvun mallin mukainen todistus; tai
iv) jos kyseessä on raaka lemmikkieläinten ruoka, liitteessä X olevan 3(D) luvun mallin mukainen todistus.
III LUKU
Lantaa, käsiteltyä lantaa ja käsiteltyjä lantatuotteita koskevat vaatimukset
I Käsittelemätön lanta
A Kauppa
a) Muiden lajien kuin siipikarjan ja hevoseläinten käsittelemättömällä lannalla käytävä kauppa on kiellettyä, lukuun ottamatta lantaa:
i) joka on peräisin alueelta, jota eivät koske vakavan tartuntataudin vuoksi asetetut rajoitukset; ja
ii) joka on tarkoitettu levitettäväksi toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa samaan tilaan kuuluville maille, jotka sijaitsevat kahden jäsenvaltion välisen rajan molemmilla puolilla.
b) Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin erityisellä hyväksynnällä sallia tuotavan alueelleen:
i) lantaa, joka on tarkoitettu käsiteltäväksi toimivaltaisen viranomaisen tämän asetuksen mukaisesti hyväksymässä teknisessä laitoksessa, biokaasulaitoksessa tai kompostointilaitoksessa jäljempänä II kohdassa tarkoitettujen tuotteiden valmistusta varten. Toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon lannan alkuperä hyväksyessään kyseisiä laitoksia; tai
ii) lantaa, joka on tarkoitettu levitettäväksi tilan maille. Tällaista kauppaa voidaan käydä ainoastaan alkuperämaana ja vastaanottajamaana olevien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella. Toimivaltaisten viranomaisten on hyväksymistä harkitessaan otettava erityisesti huomioon lannan alkuperä, sen määräpaikka ja käyttötarkoitus sekä eläinten terveyttä ja turvallisuutta koskevat seikat.
Tällöin lannan mukana on oltava terveystodistus, jonka malli on vahvistettu 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
2. Siipikarjan käsittelemättömällä lannalla käytävää kauppaa koskevat seuraavat edellytykset:
a) lannan on oltava peräisin alueelta, jota eivät koske Newcastlen taudin tai lintuinfluenssan vuoksi asetetut rajoitukset;
b) lisäksi Newcastlen tautia vastaan rokotetuista siipikarjaparvista peräisin olevaa käsittelemätöntä lantaa ei saa lähettää alueelle, jolla tautitilanteen perusteella ei rokoteta Newcastlen tautia vastaan direktiivin 90/539/ETY ( 37 ) 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti; ja
c) lannan mukana on oltava terveystodistus, jonka malli on vahvistettu 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
3. Sellainen hevoseläinten käsittelemätön lanta, jolla käydään kauppaa, ei saa olla peräisin tilalta, johon kohdistuu direktiivin 90/426/ETY 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti räkätautiin, vesicular stomatitis -tautiin, pernaruttoon tai raivotautiin liittyviä eläinten terveyttä koskevia rajoituksia.
B Tuonti
4. Käsittelemättömän lannan tuonti on kiellettyä.
II Käsitelty lanta ja käsitellyt lantatuotteet
A Markkinoille saattaminen
5. Käsitellyn lannan ja käsiteltyjen lantatuotteiden markkinoille saattamista koskevat seuraavat a–e alakohdassa asetetut edellytykset:
a) Niiden on tultava toimivaltaisen viranomaisen tämän asetuksen mukaisesti hyväksymästä teknisestä laitoksesta, biokaasulaitoksesta tai kompostointilaitoksesta.
b) Niille on täytynyt tehdä lämpökäsittely vähintään 70 °C:ssa vähintään 60 minuutin ajan, ja niiden on oltava käsiteltyjä itiöiden ja myrkyllisten aineiden muodostuksen vähentämiseksi.
c) Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin sallia muiden kuin b alakohdassa kuvattujen standardoitujen prosessiparametrien käyttämisen, jos hakija osoittaa, että niillä taataan biologisten riskien minimointi. Osoittamiseen on sisällyttävä validointi, joka on suoritettava seuraavasti:
i) Mahdollisten vaarojen, myös syöttöaineiden vaikutusten, tunnistaminen ja analysointi, joka perustuu käsittelyvaatimusten täydelliseen määrittelyyn, sekä riskinarviointi, jossa arvioidaan kuinka erityiset käsittelyvaatimukset käytännössä täytetään tavanomaisissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa.
ii) Aiotun prosessin validointi
ii-1) mittaamalla endogeenisten indikaattoriorganismien elinkelpoisuuden/tarttuvuuden väheneminen prosessin aikana, jossa indikaattori
— esiintyy jatkuvasti raaka-aineessa suurina määrinä,
— ei ole vähemmän lämmönkestävä käsittelyn letaaleille osatekijöille, muttei myöskään merkittävästi vastustuskykyisempi kuin patogeenit, joiden valvontaan sitä käytetään,
— on suhteellisen helppo ilmaista määrällisenä, tunnistaa ja vahvistaa;
tai
ii-2) mittaamalla hyvin kuvatun testiorganismin tai viruksen, joka laitetaan soveltuvassa testauselimessä lähtöaineeseen, elinkelpoisuuden/tarttuvuuden väheneminen altistamisen aikana.
iii) Edellä ii alakohdassa tarkoitetun validoinnin on osoitettava, että käsittelyllä pystytään vähentämään kokonaisriskiä seuraavasti:
— lämpö- ja kemiallisissa käsittelyissä Enterococcus faecalis -bakteerin määrän väheneminen vähintään 5 log10 ja lämpökestävien virusten, kuten parvoviruksen, infektiivisyystitterin väheneminen vähintään 3 log10, jos ne on todettu merkittäväksi vaaraksi;
— kemiallisissa käsittelyissä myös vastustuskykyisten loisten kuten ascaris sp.:n munien määrän väheneminen vähintään 99,9 prosentissa (3 log10) elinkelpoisista vaiheista.
iv) Kattavan valvontaohjelman suunnittelu, johon kuuluvat prosessin toimivuuden valvontamenettelyt.
v) Toimenpiteet, joilla taataan valvontaohjelmassa vahvistettujen merkittävien prosessiparametrien jatkuva seuranta laitoksen ollessa toiminnassa.
Laitoksessa käytettäviä prosessiparametreja koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja muut kriittiset kohdat on talletettava ja säilytettävä siten, että omistaja, hoitaja tai hänen edustajansa ja toimivaltainen viranomainen voi valvoa kyseisen laitoksen toimintaa. Tiedot on annettava toimivaltaisen viranomaisen käyttöön sen pyynnöstä.
Tämän alakohdan nojalla sallittua prosessia koskevat tiedot on annettava komission käyttöön sen pyynnöstä.
d) Laitoksessa käsittelyn aikana tai välittömästi käsittelyn jälkeen lannasta käsittelyn valvomiseksi otettujen edustavien näytteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:
Escherichia coli: n = 5, c = 5, m = 0, M = 1 000 1 grammassa;
tai
Enterococcaceae: n = 5, c = 5, m = 0, M = 1 000 1 grammassa;
ja
teknisessä, biokaasu- tai kompostointilaitoksessa varastoinnin aikana tai varastostaoton yhteydessä lannasta otettujen näytteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:
Salmonella: ei esiinny 25 grammassa: n = 5; c = 0; m = 0; M = 0
jossa
n |
= |
testattavien näytteiden määrä; |
m |
= |
bakteerimäärän raja-arvo; tulosta pidetään hyväksyttävänä, mikäli bakteerimäärä kaikissa näytteissä on enintään m; |
M |
= |
bakteerien enimmäismäärä; tulosta on pidettävä epätyydyttävänä, mikäli bakteerien lukumäärä yhdessä tai useammassa näytteessä on vähintään M; ja |
c |
= |
sellaisten näytteiden lukumäärä, joissa bakteerien lukumäärät voivat olla m:n ja M:n välillä ja näytettä silti pidetään hyväksyttävänä, mikäli muiden näytteiden bakteerimäärät ovat enintään m. |
Käsiteltyä lantaa ja käsiteltyjä lantatuotteita, jotka eivät ole edellä mainittujen vaatimusten mukaisia, pidetään käsittelemättöminä.
e) Ne on varastoitava tavalla, joka minimoi saastumisen tai toisen tartunnan ja kosteuden esiintymisen käsittelyn jälkeen. Siksi ne on varastoitava
i) tiiviisti suljettuihin ja lämpöeristettyihin siiloihin; tai
ii) asiamukaisesti suljettuihin säkkeihin (muovisäkit tai suursäkit).
B Tuonti
6. Jäsenvaltioiden pitää sallia käsitellyn lannan ja käsiteltyjen lantatuotteiden tuonti, jos:
a) ne tulevat liitteessä XI olevassa IX osassa olevassa luettelossa mainitusta kolmannesta maasta;
b) ne tulevat laitoksista, jotka kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt ja jotka täyttävät tässä asetuksessa säädetyt erityisedellytykset;
c) ne täyttävät edellä 5 kohdassa esitetyt vaatimukset; ja
d) niiden mukana on liitteessä X olevassa 17 luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus.
III Guano
7. Guanon markkinoille saattamista eivät koske mitkään eläinten terveyttä koskevat vaatimukset.
IV LUKU
Vaatimukset verelle ja verituotteille, joita käytetään teknisten tuotteiden valmistukseen, lukuun ottamatta hevoseläinten verta ja verituotteita
A. Tuonti
1. Veren tuontiin sovelletaan XI luvussa säädettyjä vaatimuksia.
2. Jäsenvaltioiden on sallittava teknisten tuotteiden valmistukseen tarkoitettujen verituotteiden tuonti, mukaan luettuna sellaisista eläimistä saatu aines, joille on annettu direktiivin 96/22/EY nojalla kiellettyjä aineita, jos
a) ne tulevat liitteessä XI olevan VI osan A kohdassa olevassa luettelossa mainitusta kolmannesta maasta;
b) ne tulevat teknisestä laitoksesta, joka täyttää tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset, tai keräyslaitoksesta;
c) niiden mukana on tapauksen mukaan liitteessä X olevassa 4(C) tai 4(D) luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus.
3. Veren, josta teknisiin tuotteisiin käytettävät verituotteet on valmistettu, on oltava kerätty
a) yhteisön lainsäädännön mukaisesti hyväksytyissä teurastamoissa;
b) kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymissä ja valvomissa teurastamoissa; tai
c) elävistä eläimistä kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymissä ja valvomissa tiloissa.
4. Kun on kyse taksoneihin Artiodactyla, Perissodactyla ja Proboscidea kuuluvista eläimistä ja näiden risteytyksistä saaduista verituotteista, joita käytetään teknisten tuotteiden valmistuksessa, kyseisten verituotteiden on oltava joko a tai b alakohdan vaatimusten mukaisia:
a) tuotteille on tehty yksi seuraavista käsittelyistä, joilla varmistetaan b alakohdassa lueteltujen tautien taudinaiheuttajien tuhoutuminen:
i) lämpökäsittely 65 °C:n lämpötilassa vähintään kolmen tunnin ajan, minkä jälkeen tehdään tehokkuuskoe;
ii) säteilytys gammasäteilyannoksella 25 kGy, minkä jälkeen tehdään tehokkuuskoe;
iii) lämpökäsittely kuumentamalla tuotteet läpikotaisin vähintään 80 °C:een, minkä jälkeen tehdään tehokkuuskoe;
iv) kun on kyse ainoastaan muista kuin Suidae- ja Tayassuidae-taksoneihin kuuluvista eläimistä, pH:n muuttaminen pH 5:ksi kahden tunnin ajan, minkä jälkeen tehdään tehokkuuskoe;
b) kun on kyse verituotteista, joita ei ole käsitelty a alakohdan mukaisesti, tuotteet ovat peräisin maasta tai alueelta,
i) jossa ei ole 12 kuukauteen todettu ainuttakaan tapausta karjaruttoa, pienten märehtijäin ruttoa eikä Rift Valley -kuumetta ja jossa ei ole rokotettu mainittua tautia vastaan vähintään 12 kuukauteen;
ii) jossa ei ole 12 kuukauteen todettu ainuttakaan tapausta suu- ja sorkkatautia ja jossa ei ole rokotettu mainittua tautia vastaan vähintään 12 kuukauteen; tai
jossa ei ole 12 kuukauteen todettu ainuttakaan tapausta suu- ja sorkkatautia ja jossa on toteutettu ja valvottu virallisia rokotusohjelmia suu- ja sorkkatautia vastaan kotieläiminä pidettyjen märehtijöiden osalta vähintään 12 kuukauden ajan; tässä tapauksessa tuotteet on kuljetettava direktiivissä 97/78/EY säädetyn rajatarkastuksen jälkeen ja kyseisen direktiivin 8 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti suoraan määräpaikkana olevaan tekniseen laitokseen, ja on toteutettava kaikki varotoimenpiteet, mukaan luettuna jätteen sekä käyttämättömän tai ylijääneen aineksen turvallinen loppukäsittely, jotta vältetään tautien leviämisriski eläimiin tai ihmisiin.
Kun on kyse muista kuin Suidae- ja Tayassuidae-taksoneihin kuuluvista eläimistä, i ja ii alakohdan lisäksi on täytettävä seuraavat vaatimukset:
— alkuperämaassa tai alkuperäalueella ei ole 12 kuukauteen todettu ainuttakaan tapausta vesicular stomatitis- eikä bluetongue-tautia (mukaan luettuna seropositiiviset eläimet), eikä kyseisille taudeille alttiita lajeja ole rokotettu niitä vastaan vähintään 12 kuukauteen;
— tuotteet on kuljetettava direktiivissä 97/78/EY säädetyn rajatarkastuksen jälkeen ja kyseisen direktiivin 8 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti suoraan määräpaikkana olevaan tekniseen laitokseen, ja on toteutettava kaikki varotoimenpiteet, mukaan luettuna jätteen sekä käyttämättömän tai ylijääneen aineksen turvallinen loppukäsittely, jotta vältetään tautien leviämisriski eläimiin tai ihmisiin.
Kun on kyse Suidae- ja Tayassuidae-taksoneihin kuuluvista eläimistä, i ja ii alakohdan lisäksi vaaditaan, että alkuperämaassa tai alkuperäalueella ei ole vähintään 12 kuukauteen todettu ainuttakaan tapausta sian vesikulaaritautia, klassista sikaruttoa eikä afrikkalaista sikaruttoa, alkuperämaassa tai -alueella ei ole rokotettu mainittuja tauteja vastaan vähintään 12 kuukauteen ja yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
— alkuperämaassa tai alkuperäalueella ei ole 12 kuukauteen todettu ainuttakaan tapausta vesicular stomatitis -tautia (mukaan luettuna seropositiiviset eläimet), eikä kyseiselle taudille alttiita lajeja ole rokotettu sitä vastaan vähintään 12 kuukauteen;
— tuotteet on kuljetettava direktiivissä 97/78/EY säädetyn rajatarkastuksen jälkeen ja kyseisen direktiivin 8 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti suoraan määräpaikkana olevaan tekniseen laitokseen, ja on toteutettava kaikki varotoimenpiteet, mukaan luettuna jätteen sekä käyttämättömän tai ylijääneen aineksen turvallinen loppukäsittely, jotta vältetään tautien leviämisriski eläimiin tai ihmisiin.
5. Kun on kyse siipikarjasta ja muista lintulajeista saaduista verituotteista, joita käytetään teknisten tuotteiden valmistuksessa, kyseisten verituotteiden on oltava joko a tai b kohdan vaatimusten mukaisia:
a) tuotteille on tehty yksi seuraavista käsittelyistä, joilla varmistetaan b alakohdassa lueteltujen tautien aiheuttajien tuhoutuminen:
i) lämpökäsittely 65 °C:n lämpötilassa vähintään kolmen tunnin ajan, minkä jälkeen tehdään tehokkuuskoe;
ii) säteilytys gammasäteilyannoksella 25 kGy, minkä jälkeen tehdään tehokkuuskoe;
iii) lämpökäsittely kuumentamalla tuotteet läpikotaisin vähintään 70 °C:een, minkä jälkeen tehdään tehokkuuskoe;
b) kun on kyse verituotteista, joita ei ole käsitelty a alakohdan mukaisesti, tuotteet ovat peräisin maasta tai alueelta,
i) joka on ollut vapaa Newcastlen taudista ja korkeapatogeenisesta lintuinfluenssasta siten kuin OIE:n maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä määritellään;
ii) jossa ei ole rokotettu lintuinfluenssaa vastaan vähintään 12 kuukauteen;
iii) jossa siipikarjaa tai muita lintulajeja, joista tuotteet on saatu, ei ole rokotettu Newcastlen tautia vastaan rokotteella, joka on valmistettu sellaisesta Newcastlen tautiviruksen isäntäkannasta, jonka patogeenisuus on suurempi kuin lentogeenisten viruskantojen.
V LUKU
Vaatimukset hevoseläinten verelle ja verituotteille, joita käytetään teknisiin tarkoituksiin
A. Markkinoille saattaminen
Hevoseläinten veren ja verituotteiden saattamiseen markkinoille teknisiin käyttötarkoituksiin sovelletaan seuraavia edellytyksiä:
1. Verta saa saattaa markkinoille edellyttäen, että
a) se on kerätty hevoseläimistä, jotka
i) eivät veren keräämispäivänä suoritetussa tarkastuksessa osoittaneet kliinisiä merkkejä direktiivin 90/426/ETY liitteessä A luetelluista ilmoituspakon alaisista taudeista eikä hevosinfluenssasta, hevosten piroplasmoosista tai hevosten virusarteriitista, jotka on mainittu Maailman eläintautijärjestön (OIE) maaeläinten terveyttä koskevan säännöstön (vuoden 2009 laitos) 1.2.3 artiklan 4 kohdassa;
ii) on pidetty vähintään 30 päivää ennen veren keräämispäivää ja keräämisen aikana eläinlääkinnällisessä valvonnassa tiloilla, jotka eivät ole olleet direktiivin 90/426/ETY 4 artiklan 5 kohdan mukaisen kieltomääräyksen eivätkä 5 artiklan mukaisten rajoitusten alaisia;
iii) eivät direktiivin 90/426/ETY 4 artiklan 5 kohdassa vahvistettuina ajanjaksoina ole olleet kosketuksissa hevoseläimiin, jotka ovat peräisin kyseisen artiklan mukaisista eläinten terveyteen liittyvistä syistä kieltomääräyksen alaisina olleilta tiloilta, eivätkä vähintään 40 päivään ennen veren keräämispäivää ja keräämisen aikana ole olleet kosketuksissa hevoseläimiin, jotka ovat peräisin sellaisesta jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, jota ei pidetä vapaana afrikkalaisesta hevosrutosta kyseisen direktiivin 5 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti;
b) se on kerätty eläinlääkinnällisessä valvonnassa joko
i) asetuksen (EY) N:o 853/2004 mukaisesti hyväksytyssä teurastamossa; tai
ii) laitoksissa, jotka toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt, joille se on antanut eläinlääkinnällisen hyväksyntänumeron ja joita se valvoo hevoseläinten veren keräämiseksi teknisiin tarkoituksiin käytettävien verituotteiden tuotantoa varten.
2. Verituotteita saa saattaa markkinoille edellyttäen, että
a) on toteutettu kaikki varotoimenpiteet taudinaiheuttajien aiheuttaman verituotteiden saastumisen estämiseksi tuotannon, käsittelyn ja pakkaamisen aikana;
b) verituotteet on valmistettu verestä, joka
i) joko täyttää 1 kohdan a alakohdassa vahvistetut edellytykset; tai
ii) jolle on tehty vähintään yksi seuraavista käsittelyistä ja sen jälkeen tehokkuuskoe seuraavia tauteja aiheuttavien patogeenien inaktivoimiseksi: afrikkalainen hevosrutto, hevosen enkefalomyeliitti kaikissa muodoissaan venezuelalainen hevosen enkefalomyeliitti mukaan luettuna, hevoseläinten näivetystauti, vesicular stomatitis-tauti ja räkätauti (Burkholderia mallei):
— lämpökäsittely 65 °C:n lämpötilassa vähintään kolmen tunnin ajan;
— säteilytys gammasäteilyannoksella 25 kGy;
— pH:n muuttaminen pH 5:ksi kahden tunnin ajaksi;
— lämpökäsittely kuumentamalla aines läpikotaisin vähintään 80 °C:een.
3. Hevoseläinten veri ja verituotteet on pakattava sinetöityihin läpäisemättömiin säiliöihin,
a) joihin on selkeästi merkitty ”HEVOSELÄINTEN VERTA JA VERITUOTTEITA; EI IHMIS- EIKÄ ELÄINRAVINNOKSI”;
b) joissa on 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu keräyslaitoksen hyväksyntänumero.
B. Tuonti
Jäsenvaltioiden on sallittava hevoseläinten veren ja verituotteiden tuonti teknisiin käyttötarkoituksiin seuraavin edellytyksin:
1. Veren on oltava A jakson 1 kohdan a alakohdassa vahvistettujen edellytysten mukaista, ja se on kerättävä eläinlääkinnällisessä valvonnassa joko
a) teurastamoissa,
i) jotka on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 853/2004 mukaisesti; tai
ii) jotka ovat kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä ja valvomia; tai
b) hyväksytyissä laitoksissa, joilla on eläinlääkinnällinen hyväksyntänumero ja joita valvoo kolmannen maan toimivaltainen viranomainen tarkoituksena kerätä hevoseläinten verta teknisiin tarkoituksiin käytettävien verituotteiden tuotantoa varten.
2. Verituotteiden on oltava A jakson 2 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisia.
Lisäksi A jakson 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen verituotteiden on oltava valmistettu sellaisista hevoseläimistä kerätystä verestä, jotka on pidetty vähintään kolmen kuukauden ajan ennen keräämispäivää, tai syntymästään asti, jos on kyse kolmea kuukautta nuoremmasta eläimestä, eläinlääkinnällisessä valvonnassa tiloilla keräämisen suorittavassa kolmannessa maassa, joka kyseisenä aikana ja veren keräämisen aikana on ollut vapaa
a) afrikkalaisesta hevosrutosta direktiivin 90/426/ETY 5 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti;
b) venezuelalaisesta hevosen enkefalomyeliitistä vähintään kahden vuoden ajan;
c) räkätaudista
i) kolmen vuoden ajan; tai
ii) kuuden kuukauden ajan, jos eläimissä ei ollut kliinisiä merkkejä räkätaudista (Burkholderia mallei) 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa teurastamossa suoritetussa post mortem -tarkastuksessa, johon sisältyi henkitorven, kurkunpään, nenäonteloiden, sivuonteloiden ja niiden haarautumien limakalvojen huolellinen tutkiminen sen jälkeen, kun pää on halkaistu pituussuunnassa ja sierainten väliseinä poistettu;
d) vesicular stomatitis -taudista kuuden kuukauden ajan.
3. Verituotteiden on tultava kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä teknisestä laitoksesta, joka täyttää asetuksen (EY) N:o 1774/2002 18 artiklassa säädetyt erityiset vaatimukset.
4. Veren ja verituotteiden on tultava kolmannesta maasta, joka sisältyy liitteessä XI olevissa seuraavissa osissa tarkoitettuun luetteloon:
a) XIII A osa, jos veri on kerätty A jakson 1 kohdan mukaisesti tai jos verituotteet on valmistettu A jakson 2 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaisesti; tai
b) XIII B osa, jos ne on käsitelty A jakson 2 kohdan b alakohdan ii alakohdan mukaisesti.
5. Veri ja verituotteet on pakattava ja merkittävä A jakson 3 kohdan a alakohdan mukaisesti, ja niiden mukana on oltava liitteessä X olevan 4(A) luvun mallin mukainen terveystodistus, jonka virkaeläinlääkäri on asianmukaisesti täyttänyt ja allekirjoittanut.
VI LUKU
Sorkka- ja kavioeläinten nahkoja ja vuotia koskevat vaatimukset
A Soveltamisala
1. Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta:
a) eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 ( 38 ) vaatimukset täyttäviin sorkka- ja kavioeläinten vuotiin ja nahkoihin;
b) sorkka- ja kavioeläinten vuotiin ja nahkoihin, joille on tehty täydellinen parkitus;
c) ”wet blue”-vuotiin ja nahkoihin;
d) ”pickled pelts”-vuotiin ja nahkoihin; ja
e) kalkilla käsiteltyihin vuotiin (käsitelty kalkilla ja suolaliuoksessa, jonka pH-arvo on 12-13 vähintään 8 tunnin ajan).
2. Edellä 1 kohdassa määritellyllä soveltamisalalla tämän luvun säännöksiä sovelletaan tuoreisiin, jäähdytettyihin tai käsiteltyihin vuotiin ja nahkoihin. Tämän luvun mukaisesti ”käsitellyillä vuodilla ja nahoilla” tarkoitetaan vuotia ja nahkoja, jotka on
a) kuivattu;
b) suolattu joko kuivina tai suolaliuoksessa vähintään 14 päivän ajan ennen lähettämistä;
c) suolattu 7 päivän ajan käyttäen merisuolaa, johon on lisätty 2 prosenttia natriumkarbonaattia;
d) kuivattu 42 päivän ajan vähintään 20 oC:n lämpötilassa; tai
e) säilötty sellaisella muulla menetelmällä kuin parkituksella, jonka komissio on määritellyt. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
B Kauppa
3. Tuoreiden tai jäähdytettyjen vuotien ja nahkojen kauppaa koskevat samat terveysvaatimukset, joita sovelletaan ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY ( 39 ) mukaisesti tuoreeseen lihaan.
4. Käsiteltyjen nahkojen ja vuotien kauppa on sallittua sillä edellytyksellä, että jokaisen lähetyksen mukana seuraa liitteessä II säädetty kaupallinen asiakirja, jossa todistetaan, että:
a) vuodat ja nahat on käsitelty 2 kohdan mukaisesti; ja
b) lähetys ei ole ollut kosketuksissa muiden eläinperäisten tuotteiden kanssa eikä elävien eläinten kanssa, jotka olisivat voineet aiheuttaa vakavan tartuntataudin leviämisriskin.
C Tuonti
5. Jäsenvaltioiden pitää sallia tuoreiden ja jäähdytettyjen vuotien ja nahkojen tuonti, jos:
a) ne on saatu 6 artiklan 1 kohdan b tai c alakohdassa tarkoitetuista eläimistä;
b) ne ovat peräisin sellaisesta kolmannesta maasta tai – jos kyseessä on yhteisön lainsäädännön mukainen aluejako – kolmannen maan osasta, joka on mainittu liitteessä XI olevan XIV osan A kohdassa vahvistetussa luettelossa ja joka – kyseisen lajin mukaisesti –
i) on ollut vähintään 12 kuukauden ajan ennen lähetystä vapaa seuraavista taudeista:
— klassinen sikarutto,
— afrikkalainen sikarutto ja
— karjarutto; ja
ii) on ollut vähintään 12 kuukauden ajan ennen lähetystä vapaa suu- ja sorkkataudista ja jossa 12 kuukauteen ennen lähetystä ei ole rokotettu suu- ja sorkkatautia vastaan;
c) ne on saatu:
i) eläimistä, jotka ovat olleet alkuperämaan alueella vähintään kolme kuukautta ennen teurastusta tai syntymästään asti, jos on kyse alle kolmen kuukauden ikäisistä eläimistä;
ii) jos kyseessä ovat sorkkaeläimistä saatavat vuodat ja nahat, eläimistä, jotka ovat lähtöisin tiloilta, joilla ei ole esiintynyt suu- ja sorkkatautia 30 edeltävän päivän aikana ja joiden ympärillä 10 kilometrin säteellä ei ole esiintynyt suu- ja sorkkatautia 30 päivään;
iii) jos kyseessä ovat sioista saatavat vuodat ja nahat, eläimistä, jotka ovat lähtöisin tiloilta, joilla ei ole esiintynyt sian vesikulaaritautia 30 edeltävän päivän aikana tai klassista tai afrikkalaista sikaruttoa 40 edeltävän päivän aikana ja joiden ympärillä 10 kilometrin säteellä ei ole esiintynyt kyseisiä tauteja 30 päivään; tai
iv) eläimistä, joille on teurastamossa tehty ante mortem-tarkastus teurastusta edeltävän 24 tunnin aikana ja joissa ei ole ilmennyt oireita suu- ja sorkkataudista, karjarutosta, klassisesta sikarutosta, afrikkalaisesta sikarutosta tai sian vesikulaaritaudista;
d) niiden osalta on toteutettu kaikki varotoimenpiteet taudinaiheuttajien aiheuttaman uudelleensaastumisen välttämiseksi; ja
e) niiden mukana on liitteessä X olevan 5A luvun mallin mukainen todistus.
6. Jäsenvaltioiden pitää sallia käsiteltyjen vuotien ja nahkojen tuonti, jos:
a) ne on saatu 6 artiklan 1 kohdan b, c tai k alakohdassa tarkoitetuista eläimistä;
b) ne ovat peräisin joko
i) sellaisesta kolmannesta maasta tai – jos kyseessä on yhteisön lainsäädännön mukainen aluejako – kolmannen maan osasta, joka on mainittu liitteessä XI olevan XIV osan B kohdassa vahvistetussa luettelossa ja josta vastaavien lajien tuoreen lihan tuonti on sallittua, ja ne on käsitelty A kohdan 2 alakohdan a, b tai c alakohdan mukaisesti; tai
ii) sellaisesta kolmannesta maasta, joka on mainittu liitteessä XI olevan XIV osan B kohdassa vahvistetussa luettelossa, ja ne on käsitelty A kohdan 2 alakohdan c tai d alakohdan mukaisesti; tai
iii) sellaisesta kolmannesta maasta, joka on mainittu liitteessä XI olevan XIV osan C kohdassa vahvistetussa luettelossa, peräisin olevista hevoseläimistä tai märehtijöistä, ja ne on käsitelty A kohdan 2 alakohdan a, b tai c alakohdan mukaisesti ja pidetty käsittelyn jälkeen erillään vähintään 21 päivän ajan;
c) laivattavien suolattujen vuotien ja nahkojen ollessa kyseessä, ne on käsitelty A kohdan 2 alakohdan b tai c alakohdan mukaisesti ja pidetty erillään käsittelyn jälkeen kuljetuksen ajan vähintään 14 päivän ajan b alakohdan tapauksessa tai seitsemän päivän ajan c alakohdan tapauksessa ennen yhteisöön tuontia, ja lähetyksen mukana olevassa terveystodistuksessa todistetaan tällainen käsittely ja kuljetuksen kesto; ja
d) niiden mukana on liitteessä X olevassa 5B luvussa vahvistetun terveystodistuksen mallin mukainen terveystodistus tai, kun on kyse tämän liitteen C kohdan 6 alakohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitetuista vuodista ja nahoista, liitteessä X olevassa 5C luvussa vahvistetun mallin mukainen virallinen ilmoitus.
7. Sorkka- ja kavioeläinten tuoreet, jäähdytetyt ja käsitellyt vuodat ja nahat on tuotava lähettäjämaana toimivan kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen sinetöimissä säiliöissä, maantieajoneuvoissa, rautatievaunuissa tai paaleissa.
VII LUKU
Metsästystrofeita koskevat vaatimukset
A Raaka-aineet
1. Rajoittamatta kuitenkaan luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa säätelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 ( 40 ) mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä:
a) sorkka- ja kavioeläimistä ja linnuista peräisin oleviin metsästystrofeisiin, jotka on täyttämällä käsitelty huoneenlämmössä säilyviksi, ja
b) muista lajeista kuin sorkka- ja kavioeläimistä ja linnuista peräisin oleviin metsästystrofeisiin
ei sovelleta mitään eläinten terveyteen perustuvia kieltoja tai rajoituksia.
2. Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 338/97 mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden soveltamista 1 kohdan a alakohdassa mainitulla tavalla käsittelemättömiä sorkka- ja kavioeläimistä ja linnuista peräisin olevia metsästystrofeita koskevat seuraavat edellytykset. Niiden on oltava:
a) peräisin sellaiselta alueelta lähtöisin olevista eläimistä, joka ei ole rajoitustoimenpiteiden kohteena sellaisten vakavien tartuntatautien esiintymisen vuoksi, joille kyseisten lajien eläimet ovat alttiita; tai
b) 3 tai 4 kohdan edellytysten mukaisia, jos ne ovat peräisin sellaiselta alueelta lähtöisin olevista eläimistä, joka on rajoitustoimenpiteiden kohteena sellaisten vakavien tartuntatautien esiintymisen vuoksi, joille kyseisten lajien eläimet ovat alttiita.
3. Yksinomaan luista, sarvista, sorkista ja kavioista, kynsistä, hirvensarvista ja hampaista koostuvien metsästystrofeiden on oltava:
a) riittävän kauan kiehuvassa vedessä liotettuja sen varmistamiseksi, ettei mitään muuta ainesta kuin luita, sarvia, sorkkia ja kavioita, kynsiä, hirvensarvia tai hampaita ole jäänyt jäljelle;
b) toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tuotteella, luisten osien osalta erityisesti vetyperoksidilla, desinfioituja;
c) pakattuja välittömästi käsittelyn jälkeen siten, etteivät ne ole olleet kosketuksissa muiden eläinperäisten tuotteiden kanssa, jotka voivat saastuttaa ne, läpinäkyviin yksittäispakkauksiin, jotka on suljettu myöhemmän saastumisen estämiseksi; ja
d) varustettuja asiakirjalla tai todistuksella, josta ilmenee, että edellä tarkoitetut edellytykset täyttyvät.
4. Yksinomaan vuodista tai nahasta koostuvien metsästystrofeiden on oltava:
a) joko:
i) kuivattuja; tai
ii) suolattuja kuivina tai suolaliuoksessa vähintään 14 päivän ajan ennen lähettämistä; tai
iii) säilötty sellaisella muulla menetelmällä kuin parkituksella, jonka komissio on hyväksynyt. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
b) pakattuja välittömästi käsittelyn jälkeen siten, etteivät ne ole olleet kosketuksissa muiden eläinperäisten tuotteiden kanssa, jotka voivat saastuttaa ne, läpinäkyviin yksittäispakkauksiin, jotka on suljettu myöhemmän saastumisen estämiseksi; ja
c) varustettuja asiakirjalla tai todistuksella, josta ilmenee, että edellä tarkoitetut edellytykset täyttyvät.
B Tuonti
5. Jäsenvaltioiden pitää sallia yksinomaan luista, sarvista, sorkista ja kavioista, kynsistä, hirvensarvista, hampaista, vuodista tai nahoista koostuvien, linnuista ja sorkka- ja kavioeläimistä peräisin olevien käsiteltyjen metsästystrofeiden tuonti, jos:
a) niiden mukana on liitteessä X olevan 6(A) luvun mallin mukainen todistus; ja
b) ne täyttävät 3 ja 4 kohdassa olevat vaatimukset. Laivattavien, joko kuivina tai suolaliuoksessa suolattujen nahkojen ollessa kyseessä, nahkojen ei tarvitse olla suolattuja vähintään 14 päivää ennen lähettämistä edellyttäen, että niitä on suolattu 14 päivän ajan ennen tuontia;
c) ne tulevat liitteessä XI olevan XV osan A kohdassa vahvistetussa luettelossa mainitusta kolmannesta maasta.
6. Jäsenvaltioiden pitää sallia 7 kohdan vaatimuksia noudattaen sellaisten kokonaisista anatomisista osista koostuvien, linnuista ja sorkka- ja kavioeläimistä peräisin olevien metsästystrofeiden, joita ei ole käsitelty millään tavalla, tuonti kolmansista maista:
a) jotka on mainittu liitteessä XI olevan XV osan B ja C kohdassa vahvistetuissa luetteloissa; ja
b) joista vastaavien eläinlajien tuoreen lihan kaikkien luokkien tuonti sallitaan.
7. Jäsenvaltioiden pitää sallia 6 kohdassa tarkoitettujen metsästystrofeiden tuonti, jos:
a) ne ovat peräisin sellaiselta alueelta lähtöisin olevista eläimistä, joka ei ole rajoitustoimenpiteiden kohteena sellaisten vakavien tartuntatautien esiintymisen vuoksi, joille kyseisten lajien eläimet ovat alttiita;
b) ne on pakattu välittömästi käsittelyn jälkeen siten, etteivät ne ole olleet kosketuksissa muiden eläinperäisten tuotteiden kanssa, jotka voivat saastuttaa ne, läpinäkyviin yksittäispakkauksiin, jotka on suljettu myöhemmän saastumisen estämiseksi; ja
c) niiden mukana on liitteessä X olevan 6(B) luvun mallin mukainen todistus.
VIII LUKU
Villaa, karvaa, sianharjaksia, sulkia ja höyheniä ja sulkien ja höyhenten osia koskevat vaatimukset
A Raaka-aineet
a) Käsittelemätön villa, käsittelemätön karva, käsittelemättömät sianharjakset sekä käsittelemättömät sulat ja höyhenet ja sulkien ja höyhenten osat on täytynyt saada 6 artiklan 1 kohdan c tai k alakohdassa tarkoitetuista eläimistä. Ne on suljettava turvallisesti pakkauksiin ja niiden on oltava kuivia. Jos käsittelemättömät sulat ja höyhenet ja niiden osat lähetetään kuitenkin suoraan teurastamolta käsittelylaitokseen, toimivaltainen viranomainen voi sallia poikkeuksen kuivuutta koskevasta vaatimuksesta edellyttäen, että
i) toteutetaan kaikki tarvittavat toimenpiteet mahdollisten tautien leviämisen estämiseksi,
ii) kuljetus tapahtuu tiiviissä säiliöissä ja/tai ajoneuvoissa, jotka on puhdistettava ja desinfioitava välittömästi kunkin käytön jälkeen, ja
iii) jäsenvaltiot antavat komissiolle tiedon tällaisen poikkeuksen tekemisestä.
b) Sianharjasten siirrot sellaisilta alueilta, joilla afrikkalaista sikaruttoa esiintyy endeemisesti, on kielletty lukuun ottamatta sianharjaksia:
i) jotka on keitetty, värjätty tai valkaistu; tai
ii) joille on tehty muunlainen käsittely, joka tappaa varmasti taudinaiheuttajat, edellyttäen että tämä todistetaan alkuperäpaikasta vastaavan eläinlääkärin myöntämällä todistuksella. Tehdasmaista pesua ei voida pitää tämän säännöksen mukaisena käsittelynä.
2. Edellä olevan 1 kohdan säännöksiä ei sovelleta koristesulkiin ja -höyheniin ja sulkiin ja höyheniin:
a) joita matkailijat kuljettavat yksityiskäyttöön; tai
b) jotka ovat yksityishenkilöille muuhun kuin teolliseen käyttöön osoitettuja lähetyksiä.
B Tuonti
3. Jäsenvaltioiden pitää sallia sianharjasten tuonti kolmansista maista tai, kun on kyse yhteisön lainsäädännön mukaisesta aluejaosta, niiden alueilta, jos:
a) sianharjakset on saatu eläimistä, jotka ovat peräisin alkuperämaasta ja jotka on teurastettu alkuperämaan teurastamossa; ja
b) joko
i) kun 12 edeltävän kuukauden aikana ei ole todettu ainuttakaan afrikkalaisen sikaruton tapausta, lähetyksen mukana on liitteessä X olevan 7 (A) luvun mallin mukainen todistus; tai
ii) kun 12 edeltävän kuukauden aikana on todettu yksi tai useampi afrikkalaisen sikaruton tapaus, lähetyksen mukana on liitteessä X olevan 7 (B) luvun mallin mukainen todistus;
c) ne ovat peräisin liitteessä XI olevassa VIII osassa vahvistetussa luettelossa mainitusta kolmannesta maasta tapauksen mukaan.
4. Jäsenvaltioiden pitää sallia käsittelemättömän villan ja karvan tuonti, jos
a) ne on suljettu turvallisesti pakkauksiin ja ne ovat kuivia; ja
b) ne on lähetetty suoraan tekniseen laitokseen tai väliasteen laitokseen sellaisissa olosuhteissa, että taudinaiheuttajien leviäminen estyy.
5. Käsittelemättömien sulkien ja höyhenten sekä sulkien ja höyhenten osien tuonti on kiellettyä.
Jäsenvaltioiden pitää sallia käsiteltyjen sulkien ja höyhenten sekä sulkien ja höyhenten osien tuonti, jos
a) ne ovat koristesulkia ja koristehöyheniä, matkustajien mukanaan tuomia, yksityiskäyttöön tarkoitettuja käsiteltyjä sulkia ja höyheniä tai käsiteltyjä sulkia ja höyheniä sisältäviä tavaraeriä, jotka on lähetetty yksityishenkilöille muuhun kuin teolliseen tarkoitukseen; tai
b) niiden mukana on kaupallinen asiakirja, jossa todetaan, että sulat ja höyhenet tai sulkien ja höyhenten osat on käsitelty höyryllä tai jollakin muulla menetelmällä taudinaiheuttajien inaktivoinnin varmistamiseksi, ne on suljettu turvallisesti pakkauksiin ja ne ovat kuivia.
IX LUKU
Mehiläistuotteita koskevat vaatimukset
A. Raaka-aine
1. Ainoastaan mehiläishoidossa käytettäväksi tarkoitetut mehiläishoidon sivutuotteet:
a) eivät saa olla lähtöisin alueelta, joka on asetettu kieltoon
i) esikotelomädän (Paenibacillus larvae larvae) vuoksi, paitsi jos toimivaltainen viranomainen on arvioinut riskin olemattomaksi, antanut erityisen luvan käyttää tuotteita yksinomaan kyseisessä jäsenvaltiossa ja toteuttanut kaikki tarvittavat toimenpiteet taudin leviämisen ehkäisemiseksi;
ii) punkin (Acarapis woodi -sisuspunkki, Rennie) esiintymisen vuoksi, paitsi jos määräalue on saanut direktiivin 92/65/ETY ( 41 ) 14 artiklan 2 kohdan mukaiset lisätakeet;
iii) pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) vuoksi; tai
iv) Tropilaelaps-punkkien (Tropilaelaps spp.) vuoksi; ja
b) niiden on täytettävä direktiivin 92/65/ETY 8 artiklan a alakohdassa säädetyt vaatimukset.
B. Tuonti
2. Koska pientä pesäkuoriaista ja Tropilaelaps-punkkeja ei esiinny yhteisössä, on vahvistettava seuraavat mehiläistuotteiden tuontia koskevat lisäsuojajärjestelyt.
3. Jäsenvaltioiden pitää kennomaista mehiläisvahaa lukuun ottamatta sallia mehiläishoidossa käytettäväksi tarkoitettujen mehiläishoidon sivutuotteiden tuonti, jos
a) tuotteet tulevat liitteessä XI olevassa XII osassa olevassa luettelossa mainitusta kolmannesta maasta;
b) joko
i) tuotteita on pidetty enintään –12 °C:n lämpötilassa vähintään 24 tunnin ajan, tai
ii) kun on kyse vahasta, aines on puhdistettu tai renderoitu ennen vientiä, ja
c) tuotteiden mukana on liitteessä X olevassa 13 luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus.
4. Jäsenvaltioiden pitää kennomaista mehiläisvahaa lukuun ottamatta sallia teknisiin tarkoituksiin tarkoitetun mehiläisvahan tuonti, jos
a) se on puhdistettu tai renderoitu ennen maasta vientiä; ja
b) sen mukana on kaupallinen asiakirja, jossa todistetaan tämä puhdistaminen tai renderointi.
5. Kennomaisen mehiläisvahan maahantuonti on kiellettyä.
X LUKU
Vaatimukset, jotka koskevat luita ja luutuotteita (lukuun ottamatta luujauhoa), sarvia ja sarvituotteita (lukuun ottamatta sarvijauhoa), kavioita, sorkkia ja niistä valmistettuja tuotteita (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa), jotka on tarkoitettu muuhun käyttöön kuin rehuaineiksi, eloperäisiksi lannoitteiksi tai maanparannusaineiksi
1. Jäsenvaltioiden pitää sallia teknisten tuotteiden valmistukseen tarkoitettujen luiden ja luutuotteiden (lukuun ottamatta luujauhoa), sarvien ja sarvituotteiden (lukuun ottamatta sarvijauhoa) sekä kavioiden ja sorkkien ja niistä valmistettujen tuotteiden (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa) tuonti, jos:
a) tuotteet on ennen vientiä kuivattu eikä niitä ole jäähdytetty eikä jäädytetty;
b) tuotteet on kuljetettu yksinomaan maitse tai meritse suoraan alkuperämaasta yhteisön rajatarkastusasemalle ja tuotteita ei ole siirretty toiseen ajoneuvoon yhteisön ulkopuolella sijaitsevassa satamassa tai paikassa;
c) tuotteet on kuljetettu suoraan tekniseen laitokseen direktiivissä 97/78/ETY säädettyjen asiakirjatarkastusten jälkeen;
d) tuotteet tulevat liitteessä XI olevassa XVII osassa vahvistetussa luettelossa mainitusta kolmannesta maasta.
2. Jokaisen lähetyksen mukana on oltava:
a) alkuperälaitosta valvovan toimivaltaisen viranomaisen leimaama kaupallinen asiakirja, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot:
i) alkuperämaa;
ii) tuotantolaitoksen nimi;
iii) tuotteen luonne (kuivattu luu/kuivattu luutuote/kuivatut sarvet/kuivatut sarvituotteet/kuivatut kaviot ja sorkat/kuivatut kavio- ja sorkkatuotteet); ja
iv) tieto siitä, että:
— tuotteet on saatu teurastamossa teurastetuista terveistä elämistä, tai
— tuotteita on kuivattu 42 päivän ajan vähintään 20 oC:n lämpötilassa, tai
— tuotteita on kuumennettu tunnin ajan vähintään 80 oC:n sisälämpötilassa ennen kuivausta, tai
— tuotteita on tuhkattu tunnin ajan vähintään 800 oC:n sisälämpötilassa ennen kuivausta, tai
— tuotteille on tehty happamointikäsittely, jolloin tuotteen sisäosan pH-arvo lasketaan alle 6:een ja pidetään tällä tasolla vähintään tunnin ajan ennen kuivausta, ja
tuotteita ei ole missään vaiheessa tarkoitus käyttää elintarvikkeina, rehuaineina, eloperäisinä lannoitteina tai maanparannusaineina; sekä
b) liitteessä X olevassa 16 luvussa vahvistetun mallin mukainen tuojan ilmoitus, joka on laadittava vähintään yhdellä sen jäsenvaltion virallisista kielistä, jonka kautta lähetys saapuu yhteisöön ensimmäistä kertaa, ja vähintään yhdellä määräjäsenvaltion virallisista kielistä.
3. Yhteisön alueelle lähettämistä varten aines on sijoitettava suljettuihin sinetöityihin säiliöihin tai ajoneuvoihin tai se on lastattava irtotavarana laivaan. Säiliössä kuljetettaessa on säiliöissä - ja joka tapauksessa aina saateasiakirjoissa - oltava teknisen laitoksen nimi ja osoite.
4. Aines on kuljetettava direktiivissä 97/78/EY säädetyn rajatarkastuksen jälkeen ja kyseisen direktiivin 8 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti suoraan tekniseen laitokseen.
5. Kirjanpito aineksen määrästä ja luonteesta on säilytettävä tuotteen valmistuksen ajan sen varmistamiseksi, että aines on tosiasiallisesti käytetty aiottuihin tarkoituksiin.
XI LUKU
Vaatimukset rehun – lemmikkieläinten ruoka mukaan luettuna – ja teknisten tuotteiden valmistukseen käytettäville eläinten sivutuotteille lukuun ottamatta komission asetuksen (EY) N:o 2007/2006 1 artiklassa tarkoitettuja välituotteita
Jäsenvaltioiden pitää sallia rehun ja lemmikkieläinten ruoan sekä farmaseuttisten tuotteiden tai muiden teknisten tuotteiden valmistukseen tarkoitettujen eläinten sivutuotteiden tuonti, jos
1. ne tulevat tapauksen mukaan liitteessä XI olevassa VI osassa ja VII osan A ja B kohdassa vahvistetuissa luetteloissa mainituista kolmansista maista;
2. ne koostuvat ainoastaan 6 artiklan 1 kohdan a—j alakohdassa tarkoitetuista eläimistä saatavista sivutuotteista ja/tai, silloin kun ne on tarkoitettu käytettäviksi lemmikkieläinten ruokana, sellaisista eläimistä saatavasta aineksesta, joita on käsitelty 28 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetulla tavalla.
tarhattujen turkiseläinten rehuna ja raa'assa lemmikkieläinten ruoassa käytettävien eläimistä saatavien sivutuotteiden on koostuttava ainoastaan 6 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista eläimistä saatavista sivutuotteista;
3. ne on pakastettu alkuperälaitoksessa tai ne on säilötty yhteisön lainsäädännön mukaisesti niiden pilaantumisen estämiseksi lähettämisen ja määräpaikkana olevaan laitokseen saapumisen välisenä aikana;
4. niiden osalta on toteutettu kaikki varotoimenpiteet taudinaiheuttajien aiheuttaman uudelleensaastumisen välttämiseksi;
5. ne on pakattu vuodot estävään uuteen pakkaukseen,
6. niiden mukana on liitteessä X olevassa 3D, 3F tai 8 luvussa vahvistetun mallin mukainen todistus;
7. ne kuljetetaan direktiivissä 97/78/EY säädettyjen rajatarkastusten jälkeen ja kyseisen direktiivin 8 artiklan 4 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti suoraan joko:
a) lemmikkieläinten ruokia valmistavaan laitokseen tai tekniseen laitokseen, joka on antanut takeet siitä, että eläimistä saatavat sivutuotteet käytetään tapauksen mukaan ainoastaan lemmikkieläinten ruoan tai teknisten tuotteiden valmistukseen toimivaltaisen viranomaisen tarvittaessa määrittelemällä tavalla ja että niitä ei lähetetä laitoksesta käsittelemättöminä muuten kuin suoraan hävitettäväksi; tai
b) väliasteen laitokseen; tai
c) hyväksytylle ja rekisteröidylle käyttäjälle tai hyväksyttyyn ja rekisteröityyn keräyskeskukseen, joka on antanut takeet siitä, että eläimistä saatavat sivutuotteet käytetään ainoastaan sallittuun tarkoitukseen toimivaltaisen viranomaisen tarvittaessa määrittelemällä tavalla;
ja
8.1 silloin kun on kyse lemmikkieläinten ruokien valmistuksessa käytettävistä raaka-aineista, jotka on saatu tämän asetuksen 28 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuista sellaisista eläimistä, joille on annettu tiettyjä direktiivin 96/22/EY mukaisesti kiellettyjä aineita,
a) niihin on kolmannessa maassa ennen niiden saapumista yhteisön alueelle merkittävä nestemäisellä puuhiilellä tai aktiivihiilellä risti kunkin pakastetun kappaleen kullekin ulkosyrjälle siten, että merkintä peittää ainakin 70 prosenttia pakastetun kappaleen sivun lävistäjänsuuntaisesta pituudesta ja on leveydeltään vähintään 10 cm;
b) pakastamattomaan ainekseen on tehtävä merkinnät kolmannessa maassa ennen yhteisön alueelle saapumista sumuttamalla nestemäisellä puuhiilellä tai hiilijauheella siten, että hiili on selvästi nähtävissä aineksen pinnassa;
c) ne on kuljetettava suoraan
i) määräpaikkana olevaan lemmikkieläinten ruokia valmistavaan laitokseen edellä olevan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti;
tai
ii) väliasteen laitokseen edellä olevan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, ja sieltä suoraan i alakohdassa tarkoitettuun lemmikkieläinten ruokia valmistavaan laitokseen, edellyttäen että väliasteen laitos
— käsittelee ainoastaan tämän 8.1 kohdan soveltamisalaan kuuluvaa ainesta, tai
— käsittelee ainoastaan i alakohdassa tarkoitettuun, lemmikkieläinten ruokia valmistavaan laitokseen tarkoitettua ainesta;
ja
d) niitä voidaan käsitellä a ja b alakohdassa säädetyn merkinnän poistamiseksi ainoastaan määräpaikkana olevassa lemmikkieläinten ruokia valmistavassa laitoksessa ja ainoastaan välittömästi ennen aineksen käyttöä lemmikkieläinten ruoan valmistukseen.
8.2 Jos lähetys koostuu raaka-aineesta, jota on käsitelty edellä 8.1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, ja muusta käsittelemättömästä raaka-aineesta, kaikkiin lähetyksen sisältämiin raaka-aineisiin on tehtävä merkinnät edellä 8.1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyllä tavalla.
8.3 Edellä 8.1 kohdan a ja b alakohdassa sekä 8.2 kohdassa tarkoitetun merkinnän on pysyttävä näkyvissä lähettämisestä määräpaikkana olevaan lemmikkieläinten ruokia valmistavaan laitokseen saapumiseen saakka.
XII LUKU
Luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdettu renderoitu rasva öljykemian tarkoituksiin
A. Käsittelyvaatimukset
1. Luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdettu renderoitu rasva öljykemian tarkoituksiin on tuotettava käyttäen liitteessä V olevassa III luvussa tarkoitettuja 1.—5. menetelmiä.
2. Märehtijöistä johdettu renderoitu rasva on puhdistettava siten, että kaikkien jäljelle jäävien liukenemattomien epäpuhtauksien kokonaismäärä on enintään 0,15 painoprosenttia.
B. Renderoidun rasvan tuonti
3. Jäsenvaltioiden pitää sallia luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdetun renderoidun rasvan tuonti, jos rasva on tarkoitettu käsiteltäväksi menetelmällä, joka täyttää ainakin yhden liitteessä VI olevassa III luvussa kuvatun prosessin vaatimukset, jos
a) se tulee liitteessä IV olevassa XI osassa vahvistetussa yhteisön luettelossa mainitusta kolmannesta maasta;
b) se on tuotettu tämän asetuksen mukaisesti; ja
c) sen mukana on liitteessä X olevassa 10B luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus.
4. Renderoitu rasva on kuljetettava maitse ja/tai meritse suoraan alkuperämaasta yhteisön rajatarkastusasemalle.
5. Renderoitu rasva on kuljetettava direktiivissä 97/78/EY säädettyjen tarkastusten jälkeen ja kyseisen direktiivin 8 artiklan 4 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti luokan 2 öljykemian laitokseen, jossa se jalostetaan rasvajohdannaisiksi.
6. Edellä 3 alakohdassa tarkoitetussa terveystodistuksessa on todettava, että
i) renderoitua rasvaa ei käytetä muihin tarkoituksiin kuin jatkojalostettavaksi menetelmällä, joka täyttää ainakin yhden liitteessä VI olevassa III luvussa tarkoitetun prosessin vaatimukset; ja
ii) saatavia rasvajohdannaisia käytetään ainoastaan eloperäisinä lannoitteina, maanparannusaineena tai muussa teknisessä käyttötarkoituksessa, mutta ei kosmetiikassa, lääkkeissä eikä lääkinnällisissä laitteissa.
7. Edellä 3 alakohdassa tarkoitettu terveystodistus on esitettävä sen rajatarkastusaseman toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka kautta tavarat tuodaan yhteisön alueelle, minkä jälkeen terveystodistuksen jäljennöksen on oltava lähetyksen mukana määränpäälaitokseen saapumiseen saakka.
8. Renderoitu rasva on kuljetettava direktiivissä 97/78/EY säädettyjen tarkastusten jälkeen ja kyseisen direktiivin 8 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti suoraan määränpäälaitokseen.
XIII LUKU
Rasvajohdannaiset
A. Käsittelyvaatimukset
1. Jos luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta tuotettua renderoitua rasvaa käytetään rasvajohdannaisten tuotantoon, on käytettävä menetelmää, joka täyttää ainakin yhden liitteessä VI olevassa III luvussa tarkoitetun prosessin vaatimukset.
B. Tuonti
2. Jäsenvaltioiden on sallittava rasvajohdannaisten tuonti ainoastaan, jos jokaisen lähetyksen mukana on liitteessä X olevassa 14A tai 14B luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus.
3. Edellä 2 alakohdassa tarkoitetussa terveystodistuksessa on todettava,
a) onko rasvajohdannaiset johdettu luokkaan 2 tai 3 kuuluvasta aineksesta;
b) jos kyse on luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta tuotetuista rasvajohdannaisista, että
i) tuotteet on tuotettu käyttäen menetelmää, joka täyttää ainakin yhden liitteessä VI olevassa III luvussa tarkoitetun prosessin vaatimukset; ja
ii) tuotteita käytetään ainoastaan eloperäisinä lannoitteina, maanparannusaineena tai muussa teknisessä käyttötarkoituksessa, mutta ei kosmetiikassa, lääkkeissä eikä lääkinnällisissä laitteissa.
4. Edellä 2 alakohdassa tarkoitettu terveystodistus on esitettävä sen rajatarkastusaseman toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka kautta tavarat tuodaan yhteisön alueelle, minkä jälkeen terveystodistuksen jäljennöksen on oltava lähetyksen mukana määränpäälaitokseen saapumiseen saakka.
5. Rasvajohdannaiset on kuljetettava direktiivissä 97/78/EY säädettyjen tarkastusten jälkeen ja kyseisen direktiivin 8 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti suoraan määränpäälaitoksiin.
XIV LUKU
Lemmikkieläinten ruokien valmistuksessa käytettäviä arominvahventeita koskevat erityisvaatimukset
Edellä I luvussa vahvistettujen hyväksyntävaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia edellytyksiä.
A. Raaka-aineet
1. Ainoastaan 6 artiklan 1 kohdan a—j alakohdassa tarkoitettuja eläimistä saatavia sivutuotteita saa käyttää sellaisten nestemäisten tai kuivattujen valmistettujen eläinperäisten tuotteiden tuottamiseen, joita käytetään lemmikkieläinten ruokien maistuvuuden parantamiseen.
B. Käsittelyvaatimukset
2. Arominvahventeet on käsiteltävä käsittelymenetelmällä ja parametreillä, joilla varmistetaan tuotteen täyttävän liitteessä VIII olevan II luvun 6 kohdassa vahvistetut mikrobiologiset vaatimukset. Käsittelyn jälkeen on toteutettava kaikki varotoimenpiteet, joilla varmistetaan, ettei tuote saastu.
3. Lopputuote on:
a) pakattava uusiin tai steriloituihin pakkauksiin; tai
b) kuljetettava irtotavarana säiliöissä tai muissa kuljetusvälineissä, jotka on ennen käyttöä puhdistettu perusteellisesti ja desinfioitu toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä desinfiointiaineella.
C. Tuonti
4. Jäsenvaltioiden on sallittava arominvahventeiden tuonti, jos:
a) ne tulevat liitteessä XI olevassa VII C osassa olevassa luettelossa mainitusta kolmannesta maasta;
b) ne tulevat lemmikkieläinten ruokia valmistavista laitoksista, jotka kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt ja jotka täyttävät 18 artiklassa säädetyt erityisedellytykset;
c) ne on tuotettu tämän asetuksen mukaisesti; ja
d) niiden mukana on liitteessä X olevassa 3E luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus.
XV LUKU
Vaatimukset sarville ja sarvituotteille (lukuun ottamatta sarvijauhoa) sekä kavioille, sorkille ja niistä valmistetuille tuotteille (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa), jotka on tarkoitettu eloperäisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden tuotantoon
A. Markkinoille saattaminen
Eloperäisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden tuotantoon tarkoitettujen sarvien ja sarvituotteiden (lukuun ottamatta sarvijauhoa) sekä kavioiden, sorkkien ja niistä valmistettujen tuotteiden (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa) markkinoille saattamiseen sovelletaan seuraavia edellytyksiä:
1. niiden on oltava peräisin eläimistä,
a) jotka on teurastettu teurastamossa ja joille on tehty ante mortem -tarkastus, jossa niiden on todettu kelpaavan teurastettaviksi ihmisravinnoksi unionin lainsäädännön mukaisesti; tai
b) joissa ei ole ollut kliinisiä merkkejä kyseisen tuotteen välityksellä ihmisiin tai eläimiin tarttuvista taudeista;
2. niille on oltava tehty lämpökäsittely, jossa sisälämpötilan on oltava tunnin ajan vähintään 80 °C;
3. sarvet on oltava poistettu kalloa avaamatta;
4. kaikissa käsittelyn, varastoinnin ja kuljetuksen vaiheissa on oltava toteutettu kaikki varotoimenpiteet ristisaastumisen välttämiseksi;
5. ne on joko pakattava uusiin pakkauksiin tai säiliöihin tai kuljetettava ajoneuvoissa tai irtotavarasäiliöissä, jotka on desinfioitu ennen lastaamista toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tuotteella;
6. pakkauksissa tai säiliöissä
a) on ilmoitettava tuotteiden tyyppi (sarvia tai sarvituotteita, kavioita, sorkkia tai niistä valmistettuja tuotteita);
b) on oltava selkeä merkintä ”EI IHMIS- EIKÄ ELÄINRAVINNOKSI”;
c) on ilmoitettava määränpäänä olevan hyväksytyn teknisen tai varastointilaitoksen nimi ja osoite.
B. Tuonti
Jäsenvaltioiden on sallittava eloperäisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden tuotantoon tarkoitettujen sarvien ja sarvituotteiden (lukuun ottamatta sarvijauhoa) sekä kavioiden, sorkkien ja niistä valmistettujen tuotteiden (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa) tuonti edellyttäen, että
1. ne tulevat liitteessä XI olevassa XVIII osassa vahvistetussa luettelossa mainitusta kolmannesta maasta;
2. ne on tuotettu tämän luvun A kohdan mukaisesti;
3. niiden mukana on liitteessä X olevassa 18 luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus, jonka virkaeläinlääkäri on asianmukaisesti täyttänyt ja allekirjoittanut;
4. ne kuljetetaan direktiivissä 97/78/EY säädetyllä unionin saapumisrajatarkastusasemalla tehtyjen eläinlääkinnällisten tarkastusten jälkeen ja kyseisen direktiivin 8 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti suoraan hyväksyttyyn tekniseen laitokseen tai hyväksyttyyn varastointilaitokseen.
LIITE IX
SÄÄNNÖT, JOITA SOVELLETAAN TIETYN LUOKKAAN 2 JA LUOKKAAN 3 KUULUVAN AINEKSEN KÄYTTÖÖN TIETTYJEN ELÄINTEN RAVINNOKSI 23 ARTIKLAN 2 KOHDAN MUKAISESTI
1. |
Tätä liitettä sovelletaan ainoastaan 23 artiklan 2 kohdan c alakohdan iv, vi ja vii alakohdan mukaisesti hyväksyttyihin ja rekisteröityihin käyttäjiin ja keräyskeskuksiin. Tässä liitteessä tarkoitetaan ”asiaankuuluvalla aineksella” 23 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määriteltyjä eläinten sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita. |
2. |
Asiaankuuluva aines on kuljetettava käyttäjille tai keräyskeskuksiin liitteen II mukaisesti. |
2 bis |
Kuolleiden eläinten kokoruhoja on käsiteltävä keräyksen ja kuljetuksen aikana luokkaan 2 kuuluvana aineksena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vaatimusta poistaa erikseen määritelty riskiaines hävittämistä varten ennen kuin loppuosa ruhosta voidaan käyttää eläinten ruokintaan 23 artiklan mukaisesti. |
3. |
Keräyskeskusten on: a) täytettävä vähintään seuraavat liitteessä V olevat vaatimukset: i) I luvun 1 kohdan a, b, c, d sekä f alakohta sekä 2, 3 ja 4 kohta; sekä ii) luvussa II oleva 1, 2, 4, 5 ja 9 kohta; ja b) niissä on oltava asianmukaiset välineet käyttämättömän käsittelemättömän asiaankuuluvan aineksen hävittämiseksi, tai tällainen aines on lähetettävä käsittelylaitokseen tai poltto- tai rinnakkaispolttolaitokseen tämän asetuksen mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat sallia luokan 2 käsittelylaitoksen käyttämisen keräyskeskuksena. |
4. |
Liitteen II mukaisesti vaadittavan kirjanpidon lisäksi on pidettävä kirjaa seuraavista asiaankuuluvaan ainekseen liittyvistä seikoista: a) jos kyseessä ovat loppukäyttäjät, käytetyn aineksen määrä ja käyttöpäivä; sekä b) jos kyseessä ovat keräyskeskukset: i) 5 kohdan mukaisesti käsitellyn aineksen määrä; ii) ainesta ostavien kaikkien loppukäyttäjien nimet ja osoitteet; iii) tilat, joihin aines viedään käytettäväksi; iv) lähetetty määrä; sekä v) päivämäärä, jona aines lähetettiin. |
5. |
Niiden keräyskeskusten toiminnanharjoittajien, jotka toimittavat asiaankuuluvaa ainesta kalan sisälmyksiä lukuun ottamatta loppukäyttäjille, on varmistettava, että asiaankuuluva aines a) käsitellään jollakin seuraavista tavoista (joko keräyskeskuksessa tai toimivaltaisen viranomaisen yhteisön lainsäädännön mukaisesti hyväksymässä teurastamossa): i) denaturointi toimivaltaisen viranomaisen hyväksymää väriaineliuosta käyttäen. Liuoksen on oltava niin väkevää, että värjääntyminen selvästi näkyy käsitellyssä aineksessa eli kaikkien ainespalojen koko pinta on ollut kyseisen liuoksen peittämä joko siten, että aines on upotettu liuokseen, tai siten, että aines on sumutettu tai muulla tavoin käsitelty liuoksella; ii) steriloiminen eli vedessä keittäminen tai autoklavointi kunnes kaikki ainespalat ovat täysin kypsät; tai iii) muu toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä käsittely; ja b) pakataan käsittelyn jälkeen ennen levitystä siten, että pakkauksessa on selkeästi ja luettavasti keräyskeskuksen nimi ja osoite sekä merkintä ”ei ihmisravinnoksi”. |
LIITE X
TERVEYSTODISTUSTEN MALLIT TIETTYJEN ELÄINTEN SIVUTUOTTEIDEN JA NIISTÄ JOHDETTUJEN TUOTTEIDEN KOLMANSISTA MAISTA TUONTIA JA EUROOPAN YHTEISÖN KAUTTA TAPAHTUVAA KAUTTAKULJETUSTA VARTEN
Huomautuksia
a) Viejämaan on laadittava eläinlääkärintodistukset liitteessä X olevien, asianomaisia eläimistä saatavia sivutuotteita vastaavien mallien mukaisesti. Niissä on oltava mallin mukaisessa numerojärjestyksessä kolmannen maan osalta vaaditut vakuutukset ja tapauksen mukaan viejänä toimivalta kolmannelta maalta tai sen osalta vaaditut lisätakeet.
b) Kunkin todistuksen alkuperäiskappaleen on koostuttava yhdestä kaksipuolisesta paperiarkista, tai jos tarvitaan enemmän tilaa, todistuksen on oltava sellainen, että kaikista sivuista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus, jonka sivuja ei voi erottaa toisistaan.
c) Todistus on laadittava vähintään yhdellä sen EU-jäsenvaltion virallisista kielistä, jonka rajatarkastusasemalla tarkastus tehdään, sekä vähintään yhdellä määräpaikkana olevan EU-jäsenvaltion virallisista kielistä. Kyseiset jäsenvaltiot voivat kuitenkin tarvittaessa sallia muiden kielien käytön, jos mukaan liitetään virallinen käännös.
d) Jos todistukseen liitetään lisäsivuja lähetyksen osien tunnistamiseksi, kyseisten sivujen katsotaan olevan osa todistuksen alkuperäiskappaletta, ja todistuksen antavan virkaeläinlääkärin on allekirjoitettava ja leimattava leimalla jokainen sivu.
e) Jos todistuksessa, d kohdassa tarkoitetut lisäsivut mukaan luettuina, on enemmän kuin yksi sivu, kunkin sivun alaosaan on merkittävä sivunumero – (sivunumero) / (sivujen kokonaismäärä) – ja yläosaan on merkittävä toimivaltaisen viranomaisen osoittama todistuksen koodinumero.
f) Virkaeläinlääkärin on täytettävä ja allekirjoitettava alkuperäinen todistus. Näin tehdessään viejämaan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että noudatetaan neuvoston direktiivissä 96/93/EY vahvistettuja periaatteita vastaavia todistuksen myöntämistä koskevia periaatteita.
g) Allekirjoituksen värin on oltava eri kuin painoväri. Samat säännöt koskevat muita leimoja kuin kohopainettuja leimoja ja vesileimoja.
h) Todistuksen alkuperäiskappaleen on oltava lähetyksen mukana EU:n rajatarkastusasemalle asti.
i) Jos terveystodistus liitetään kauttakulussa oleviin eriin, kyseisen terveystodistuksen kohtaan I.5 (”vastaanottaja”) täytetään sen rajatarkastusaseman nimi ja osoite, jonka kautta lähetyksen on tarkoitus lähteä Euroopan yhteisöstä.
2 LUKU
Terveystodistus
Euroopan unioniin lähetettäville tai Euroopan unionin kautta kuljetettaville ( 42 ), muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitetuille maidolle, maitotuotteille, ternimaidolle ja ternimaitotuotteille
4(A) LUKU
Terveystodistus
Euroopan unioniin lähetettäville tai Euroopan unionin kautta kuljetettaville (2), teknisiin tarkoituksiin käytettäville hevoseläinten verelle ja verituotteille
4(C) LUKU
4(D) LUKU
Terveystodistus
Euroopan unioniin lähetettäville tai Euroopan unionin kautta kuljetettaville (2) käsitellyille verituotteille, joita käytetään teknisten tuotteiden valmistukseen, lukuun ottamatta hevoseläimistä saatavia verituotteita
18 LUKU
Terveystodistus
Euroopan unioniin lähetettäville tai Euroopan unionin kautta kuljetettaville (2) sarville ja sarvituotteille (lukuun ottamatta sarvijauhoa) sekä kavioille, sorkille ja niistä valmistetuille tuotteille (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa), jotka on tarkoitettu eloperäisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden tuotantoon
LIITE XI
Luettelot kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden tuonnin
Kolmannen maan sisältyminen johonkin seuraavista luetteloista on tarpeellinen mutta ei riittävä edellytys asianomaisten tuotteiden tuonnille kyseisestä kolmannesta maasta. Tuonnissa on lisäksi noudatettava asianomaisia eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevia vaatimuksia. Seuraavat kuvaukset koskevat alueita tai niiden osia, joista tiettyjen eläimistä saatavien sivutuotteiden tuonti on sallittu, liitteessä X vahvistetun asianomaisen eläinten terveyttä koskevan todistuksen tai ilmoituksen mukaisesti.
I OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia maidon, maitotuotteiden, ternimaidon ja ternimaitotuotteiden tuonnin (2 luvun terveystodistus)
A. Maito ja maitotuotteet:
Päätöksen 2004/438/EY liitteen I missä tahansa sarakkeessa hyväksytyiksi merkityt kolmannet maat.
B. Ternimaito ja ternimaitotuotteet:
Päätöksen 2004/438/EY liitteen I sarakkeessa A hyväksytyiksi merkityt kolmannet maat.
II OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia käsitellyn eläinvalkuaisen (kalajauhoa lukuun ottamatta) tuonnin (1 luvun terveystodistus)
Komission asetuksen (EU) N:o 206/2010 ( 43 ) liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat.
III OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia kalajauhon ja -öljyn tuonnin (1 ja 9 luvun terveystodistukset)
Komission päätöksen 2006/766/EY ( 44 ) liitteessä II luetellut kolmannet maat.
IV OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia renderoitujen rasvojen (kalaöljyä lukuun ottamatta) tuonnin (10A ja 10B luvun terveystodistukset)
Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat.
V OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia verituotteiden tuonnin rehuaineeksi (4B luvun terveystodistus)
A. Kavio- ja sorkkaeläimistä peräisin olevat verituotteet
Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat tai kolmansien maiden osat, joista vastaavien lajien kaikkiin luokkiin kuuluvan tuoreen lihan tuonti on sallittua.
B. Muista lajeista peräisin olevat verituotteet
Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat.
VI OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia teknisiin tarkoituksiin, myös farmaseuttisiin tuotteisiin, käytettävien eläimistä saatavien sivutuotteiden ja verituotteiden tuonnin, hevoseläimistä saatavia verituotteita lukuun ottamatta (4C ja 8 luvun terveystodistukset)
A. Verituotteet:
1. Kavio- ja sorkkaeläimistä peräisin olevat käsittelemättömät verituotteet:
Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat tai niiden osat, joista kotieläiminä pidettävien kavio- ja sorkkaeläinlajien tuoreen lihan tuonti on sallittua, ainoastaan kyseisen osan sarakkeissa 7 ja 8 vahvistetuksi ajaksi,
— (JP) Japani.
2. Siipikarjasta ja muista lintulajeista peräisin olevat käsittelemättömät verituotteet:
Komission asetuksen (EY) N:o 798/2008 ( 45 ) liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat tai kolmansien maiden osat,
— (JP) Japani.
3. Muista eläimistä peräisin olevat käsittelemättömät verituotteet:
Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa, asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa tai komission asetuksen (EY) N:o 119/2009 ( 46 ) liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat,
— (JP) Japani.
4. Kaikista lajeista peräisin olevat käsitellyt verituotteet:
Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa, asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa tai asetuksen (EY) N:o 119/2009 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat,
— (JP) Japani.
B. Farmaseuttiseen käyttöön tarkoitetut eläimistä saatavat sivutuotteet:
Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa, asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa tai asetuksen (EY) N:o 119/2009 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat sekä seuraavat kolmannet maat:
— (JP) Japani,
— (PH) Filippiinit,
— (TW) Taiwan.
C. Muihin teknisiin tarkoituksiin kuin farmaseuttiseen käyttöön tarkoitetut eläimistä saatavat sivutuotteet: Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joista vastaavien lajien kyseiseen luokkaan kuuluvan tuoreen lihan tuonti on sallittua, taikka asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa tai asetuksen (EY) N:o 119/2009 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat.
VII A OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia lemmikkieläinten ruoan valmistukseen käytettävien eläimistä saatavien sivutuotteiden tuonnin (3F luvun terveystodistus)
A. Hevoseläimistä, nautaeläimistä, lampaista, vuohista ja sioista, myös tarhatuista ja luonnonvaraisista eläimistä, peräisin olevat sivutuotteet:
Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat tai kolmansien maiden osat, joista vastaavien lajien ihmisravinnoksi tarkoitetun tuoreen lihan tuonti on sallittua.
B. Siipikarjasta, myös sileälastaisista linnusta ja luonnonvaraisista riistalinnuista, peräisin olevat raaka-aineet:
Asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat tai kolmansien maiden osat, joista jäsenvaltiot sallivat tuoreen siipikarjanlihan tuonnin.
C. Kaloista peräisin olevat raaka-aineet:
Päätöksen 2006/766/EY liitteessä II luetellut kolmannet maat.
D. Muista luonnonvaraisista maanisäkkäistä ja jäniseläimistä peräisin olevat raaka-aineet:
Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa tai asetuksen (EY) N:o 119/2009 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joista jäsenvaltiot sallivat saman lajin eläimistä peräisin olevan tuoreen lihan tuonnin.
VII B OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia Euroopan unioniin lähetettävän suoraan myytäväksi tarkoitetun raa’an lemmikkieläinten ruoan tai tarhattujen turkiseläinten ruokintaan tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden tuonnin (3D luvun terveystodistus)
Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa tai asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joista jäsenvaltiot sallivat saman lajin eläimistä peräisin olevan tuoreen luullisen lihan tuonnin.
Kaloista saatavan aineksen osalta päätöksen 2006/766/EY liitteessä II luetellut kolmannet maat.
VII C OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia Euroopan unioniin lähetettävien, lemmikkieläinten ruoan valmistukseen tarkoitettujen arominvahventeiden tuonnin (3E luvun terveystodistus)
Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa tai asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joista jäsenvaltiot sallivat saman lajin eläimistä peräisin olevan tuoreen luullisen lihan tuonnin.
Kaloista saatavasta aineksesta valmistettujen arominvahventeiden osalta päätöksen 2006/766/EY liitteessä II luetellut kolmannet maat.
VIII OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia sianharjasten tuonnin (7A ja 7B luvun terveystodistukset)
A. Käsittelemättömien sianharjasten osalta asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joissa ei ole esiintynyt afrikkalaista sikaruttoa 12 kuukauden aikana ennen tuontipäivää.
B. Käsiteltyjen sianharjasten osalta asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joissa on saattanut esiintyä afrikkalaista sikaruttoa 12 kuukauden aikana ennen tuontipäivää.
IX OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia maanparannukseen käytettävän käsitellyn lannan ja käsiteltyjen lantatuotteiden tuonnin (17 luvun terveystodistus)
Käsitellyn lannan ja käsiteltyjen lantatuotteiden osalta kolmannet maat, jotka on lueteltu
a) asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa;
b) komission päätöksen 2004/211/EY ( 47 ) liitteessä I; tai
c) asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa.
X OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia lemmikkieläinten ruoan ja puruluiden tuonnin (3A, 3B ja 3C luvun terveystodistukset)
Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat:
— (JP) Japani
— (EC) Ecuador ( 48 )
— (LK) Sri Lanka ( 49 )
— (TW) Taiwan ( 50 ).
XI OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia gelatiinin, hydroloidun proteiinin, kollageenin, dikalsiumfosfaatin ja trikalsiumfosfaatin tuonnin (11 ja 12 luvun terveystodistukset)
Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat:
— (KR) Etelä-Korea ( 51 )
— (MY) Malesia (51)
— (PK) Pakistan (51)
— (TW) Taiwan (51) .
XII OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia mehiläistuotteiden tuonnin (13 luvun terveystodistus)
Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat sekä seuraava maa:
— ”(CM) Kamerun”
XIII OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia hevoseläinten veren ja verituotteiden tuonnin (4A luvun terveystodistus)
A. Käsittelemätön veri ja käsittelemättömät verituotteet: päätöksen 2004/211/EY liitteessä I luetellut kolmannet maat tai kolmansien maiden osat, joista hevoseläinten tuonti jalostukseen ja tuotantoon on sallittua.
B. Käsitellyt verituotteet: asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joista jäsenvaltiot sallivat kotieläiminä pidettävien hevoseläinten tuoreen lihan tuonnin.
XIV OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia sorkka- ja kavioeläinten vuotien ja nahkojen tuonnin (5A, 5B ja 5C luvun terveystodistukset)
A. Sorkka- ja kavioeläinten tuoreiden tai jäähdytettyjen vuotien ja nahkojen osalta asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joista jäsenvaltiot sallivat saman lajin eläimistä peräisin olevan tuoreen lihan tuonnin.
B. Sorkka- ja kavioeläinten käsiteltyjen vuotien ja nahkojen osalta asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat tai kolmansien maiden osat.
C. Märehtijöiden käsiteltyjen vuotien ja nahkojen osalta, jotka aiotaan lähettää unioniin ja jotka on pidetty erillään 21 päivän ajan tai joita kuljetetaan keskeytyksettä 21 päivää ennen tuontia, mikä tahansa kolmas maa.
XV OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia metsästysmuistojen tuonnin (6A ja 6B luvun terveystodistukset)
A. Yksinomaan luista, sarvista, sorkista ja kavioista, kynsistä, hirvensarvista, hampaista, vuodista tai nahoista koostuvien, linnuista ja sorkka- ja kavioeläimistä peräisin olevien käsiteltyjen metsästysmuistojen osalta mikä tahansa kolmas maa.
B. Käsittelemättömistä kokonaisista osista koostuvien, linnuista peräisin olevien metsästysmuistojen osalta asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joista jäsenvaltiot sallivat tuoreen siipikarjanlihan tuonnin, sekä seuraavat maat:
— (GL) Grönlanti
— (TN) Tunisia.
C. Käsittelemättömistä kokonaisista osista koostuvien, sorkka- ja kavioeläimistä peräisin olevien metsästysmuistojen osalta asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa olevissa sorkka- ja kavioeläinten tuoretta lihaa koskevissa sarakkeissa luetellut kolmannet maat, ottaen huomioon tuoretta lihaa koskevien erityisten huomautusten sarakkeessa vahvistetut rajoitukset.
XVI OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen munatuotteiden, joita voitaisiin käyttää rehuaineena, tuonnin (15 luvun terveystodistus)
Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat ja asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat tai kolmansien maiden osat, joista jäsenvaltiot sallivat tuoreen siipikarjanlihan tuonnin.
XVII OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia muuhun käyttöön kuin rehuaineiksi, eloperäisiksi lannoitteiksi tai maanparannusaineiksi tarkoitettujen luiden ja luutuotteiden (lukuun ottamatta luujauhoa) sekä sarvien ja sarvituotteiden (lukuun ottamatta sarvijauhoa), kavioiden, sorkkien ja niistä valmistettujen tuotteiden (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa) tuonnin (16 luvun ilmoitus)
Mikä tahansa kolmas maa.
XVIII OSA
Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia eloperäisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden tuotantoon tarkoitettujen sarvien ja sarvituotteiden (lukuun ottamatta sarvijauhoa) sekä kavioiden, sorkkien ja niistä valmistettujen tuotteiden (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa) tuonnin (18 luvun terveystodistus)
Mikä tahansa kolmas maa.
( 1 ) EYVL C 96 E, 27.3.2001, s. 40.
( 2 ) EYVL C 193, 10.7.2001, s. 32.
( 3 ) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 12. kesäkuuta 2001 (EYVL C 53 E, 28.2.2002, s. 84), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 20. marraskuuta 2001 (EYVL C 45 E, 19.2.2002, s. 70) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 13 maaliskuuta 2002 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin päätös, tehty 24. syyskuuta 2002 ja neuvoston päätös, tehty 23. syyskuuta 2002.
( 4 ) EYVL L 363, 27.12.1990, s. 51, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.
( 5 ) EYVL C 223, 8.8.2001, s. 281.
( 6 ) EYVL L 332, 28.12.2000, s. 91.
( 7 ) EYVL L 169, 27.6.1997, s. 85, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2000/443/EY (EYVL L 179, 18.7.2000, s. 13).
( 8 ) EYVL L 237, 28.8.1997, s. 18, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2000/443/EY.
( 9 ) EYVL L 125, 23.5.1996, s. 3.
( 10 ) EYVL L 62, 15.3.1993, s. 49, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2001/7/EY (EYVL L 2, 5.1.2001, s. 27).
( 11 ) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 92/118/ETY.
( 12 ) EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9.
( 13 ) EYVL L 202, 26.8.1995, s. 8.
( 14 ) EYVL L 204, 4.8.1999, s. 37.
( 15 ) EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.
( 16 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
( 17 ) EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1326/2001 (EYVL L 177, 30.6.2001, s. 60).
( 18 ) EYVL L 358, 18.12.1986, s. 1.
( 19 ) EYVL L 125, 23.5.1996, s. 10.
( 20 ) EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1.
( 21 ) EYVL L 194, 25.7.1975, s. 39, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 96/350/EY (EYVL L 135, 6.6.1996, s. 32).
( 22 ) EYVL L 62, 15.3.1993, s. 69, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.
( 23 ) Neuvoston direktiivi 96/25/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, rehuaineiden liikkuvuudesta, direktiivien 70/524/ETY, 74/63/ETY, 82/471/ETY ja 93/74/ETY muuttamisesta sekä direktiivin 77/101/ETY kumoamisesta (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 35), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2001/46/EY (EYVL L 234, 1.9.2001, s. 55).
( 24 ) EUVL L 29, 2.2.2006, s. 31.
( 25 ) Neuvoston direktiivi 95/69/EY, annettu 22 päivänä joulukuuta 1995, tiettyjen rehualan tuotantolaitosten ja välittäjien hyväksymis- ja rekisteröintimenettelyssä sovellettavista vaatimuksista ja yksityiskohtaisista säännöistä sekä direktiivien 70/524/ETY, 74/63/ETY, 79/373/ETY ja 82/471/ETY muuttamisesta (EYVL L 332, 30.12.1995, s. 15), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 1999/29/EY (EYVL L 115, 4.5.1999, s. 32).
( 26 ) Kyllästetyllä höyryllä tarkoitetaan sitä, että kaikki ilma poistetaan sterilointitilasta ja korvataan höyryllä.
( 27 ) Neuvoston direktiivi 97/78/EY, annettu 18 päivänä joulukuuta 1997, kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista (EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9).
( 28 ) EYVL L 26, 31.1.1977, s. 85.
( 29 ) EYVL L 62, 15.3.1993, s. 49.
( 30 ) F0 on laskennallinen bakteeri-itiöitä tappava vaikutus. F0-arvo 3,00 tarkoittaa sitä, että tuotteen kylmintä kohtaa on kuumennettu riittävästi saman tappavan vaikutuksen saavuttamiseksi kuin kuumentamalla 121 °C:een (250 °F) kolmen minuutin ajan siten, että kuumentaminen ja jäähdyttäminen tehdään hyvin nopeasti.
( 31 )
( 32 )
( 33 )
( 34 ) EUVL L 154, 30.4.2004, s. 72.
( 35 )
( 36 ) EYVL L 212, 22.7.1989, s. 87.
( 37 ) Neuvoston direktiivi 90/539/ETY, annettu 15 päivänä lokakuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista (EYVL L 303, 31.10.1990, s. 6), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2000/505/EY (EYVL L 201, 9.8.2000, s. 8).
( 38 ) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55, oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 22.
( 39 ) EUVL L 18, 23.1.2003, s. 11
( 40 ) EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella N:o 1579/2001 (EYVL L 209, 2.8.2001, s. 14).
( 41 ) Neuvoston direktiivi 92/65/ETY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 1992, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset (EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54).
( 42 ) Tarpeeton yliviivataan.
( 43 ) EUVL L 73, 20.3.2010, s. 1.
( 44 ) EUVL L 320, 18.11.2006, s. 53.
( 45 ) EUVL L 226, 23.8.2008, s. 1.
( 46 ) EUVL L 39, 10.2.2009, s. 12.
( 47 ) EUVL L 73, 11.3.2004, s. 1.
( 48 ) Ainoastaan kaloista saatu lemmikkieläinten ruoka.
( 49 ) Ainoastaan sorkka- ja kavioeläinten vuodasta ja nahasta tehdyt puruluut.
( 50 ) Ainoastaan koristekaloille tarkoitettu käsitelty lemmikkieläinten ruoka.
( 51 ) Ainoastaan gelatiini.