2000L0059 — FI — 09.12.2015 — 004.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2000/59/EY,

annettu 27 päivänä marraskuuta 2000,

aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa

(EUVL L 332 28.12.2000, s. 81)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2002/84/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 5 päivänä marraskuuta 2002,

  L 324

53

29.11.2002

 M2

KOMISSION DIREKTIIVI 2007/71/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 13 päivänä joulukuuta 2007,

  L 329

33

14.12.2007

►M3

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1137/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008,

  L 311

1

21.11.2008

►M4

KOMISSION DIREKTIIVI (EU) 2015/2087, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 18 päivänä marraskuuta 2015,

  L 302

99

19.11.2015




▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2000/59/EY,

annettu 27 päivänä marraskuuta 2000,

aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa



EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 2 ),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon ( 3 ),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä ( 4 ), ja ottavat huomioon sovittelukomitean 18 päivänä heinäkuuta 2000 hyväksymän yhteisen tekstin,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Yhteisön ympäristöpolitiikalla pyritään korkeatasoiseen suojeluun. Tämä politiikka perustuu ennalta varautumisen periaatteeseen sekä periaatteisiin, joiden mukaan saastuttajan olisi maksettava ja ennalta ehkäiseviä toimia olisi toteutettava.

(2)

Merten pilaantumisen vähentäminen on merkittävä meriliikennettä koskevien yhteisön toimien ala. Se voidaan saavuttaa noudattamalla kansainvälisiä yleissopimuksia, säännöstöjä ja päätöslauselmia samalla kun säilytetään Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen mukainen merenkulun vapaus sekä yhteisön lainsäädännön mukainen palvelujen tarjoamisen vapaus.

(3)

Yhteisö on vakavasti huolissaan aluksista päästettyjen jätteiden ja lastijäämien aiheuttamasta meren ja jäsenvaltioiden rannikoiden pilaantumisesta sekä erityisesti alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta, sellaisena kuin yleissopimus on muutettuna siihen liittyvällä vuoden 1978 pöytäkirjalla (Marpol 73/78 -yleissopimus), jossa määrätään, mitä jätteitä alukset voivat päästää meriympäristöön ja vaaditaan, että sopimusvaltiot varmistavat asianmukaisten jätteen vastaanottolaitteiden tarjoamisen satamissa. Kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet Marpol 73/78 -yleissopimuksen.

(4)

Meriympäristön suojelua voidaan tehostaa vähentämällä aluksella syntyvien jätteiden ja lastijäämien mereen päästämistä. Tähän voidaan päästä edistämällä jätteen vastaanottolaitteiden saatavuutta ja käyttöä sekä tehostamalla sääntöjen noudattamisen valvontaa. Yhteisestä meriturvallisuuspolitiikasta 8 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa neuvoston päätöslauselmassa ( 5 ) vastaanottolaitteiden saatavuuden parantaminen ja käytön tehostaminen yhteisössä määritellään yhdeksi painopistealueeksi.

(5)

Alusturvallisuutta, saastumisen ehkäisemistä ja alusten asumis- ja työskentelyolosuhteita koskevien kansainvälisten standardien soveltamisesta yhteisön satamia käyttäviin ja jäsenmaiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä purjehtiviin aluksiin (satamavaltioiden suorittama valvonta) 19 päivänä kesäkuuta 1995 annetun neuvoston direktiivin 95/21/EY ( 6 ) mukaisesti alukset, jotka aiheuttavat kohtuuttoman uhan meriympäristölle, eivät saa lähteä merelle.

(6)

Merten pilaantumisella on aina yli rajojen ulottuvia vaikutuksia. Yhteisön tason toimet ovat toissijaisuusperiaate huomioon ottaen tehokkain tapa varmistaa aluksia ja satamia koskevien yhteisten ympäristönormien noudattaminen kaikkialla yhteisössä.

(7)

Direktiivi on suhteellisuusperiaate huomioon ottaen tarkoitukseen soveltuva oikeudellinen väline, koska siinä annetaan puitteet ympäristönormien yhtenäiselle ja pakolliselle soveltamiselle jäsenvaltioissa, mutta jätetään kullekin jäsenvaltiolle oikeus päättää, mitkä täytäntöönpanotavat sopivat parhaiten sen omaan järjestelmään.

(8)

Olisi varmistettava yhdenmukaisuus voimassa olevien alueellisten sopimusten, kuten Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan vuosien 1974 ja 1992 yleissopimuksen kanssa.

(9)

Pilaantumisen ehkäisemiseksi entistä tehokkaammin ja kilpailun vääristymisen välttämiseksi olisi ympäristönsuojeluvaatimuksia sovellettava kaikkiin aluksiin riippumatta siitä, minkä valtion lipun alla ne purjehtivat, ja kaikissa yhteisön satamissa olisi oltava saatavilla asianmukaiset jätteen vastaanottolaitteet.

(10)

Asianmukaisten satamissa olevien vastaanottolaitteiden olisi vastattava kaikkien käyttäjien — suurimmista kauppalaivoista aina pienimpiin huvialuksiin — sekä ympäristön tarpeita aiheuttamatta niitä käyttäville aluksille kohtuutonta viivästystä. Vaikka jäsenvaltioiden velvollisuus on varmistaa asianmukaisten vastaanottolaitteiden saatavuus satamissa, ne voivat suurelta osin itse päättää, miten jätteen vastaanotto järjestetään sopivimmalla tavalla, ja ne voivat muun muassa tarjota kiinteät vastaanottolaitteet tai nimetä palvelujen tarjoajat, jotka toimittavat tarvittaessa satamiin siirrettäviä jätteen vastaanottolaitteita. Tähän sisältyy myös velvoite tarjota kaikkia palveluja ja/tai muita oheisjärjestelyjä, joita vastaanottolaitteiden oikea ja asianmukainen käyttö edellyttää.

(11)

Laitteiden asianmukaisuutta voidaan parantaa ajanmukaisilla jätteen vastaanottoa ja käsittelyä koskevilla suunnitelmilla, joita laadittaessa kuullaan asianomaisia osapuolia.

(12)

Satamien vastaanottolaitteita voidaan parantaa vaatimalla aluksia ilmoittamaan tarpeestaan käyttää niitä. Ilmoituksista saataisiin myös tietoa jätehuollon tehokasta suunnittelua varten. Kalastusaluksista ja enintään 12 matkustajalle sallituista huvialuksista peräisin oleva jäte voidaan käsitellä sataman vastaanottolaitteissa ilman ennakkoilmoitusta.

(13)

Aluksella syntyvän jätteen mereen päästämistä voidaan vähentää vaatimalla kaikkia aluksia toimittamaan jätteensä sataman vastaanottolaitteisiin ennen satamasta lähtöä. Meriliikenteen kitkattoman sujumisen ja ympäristönäkökohtien yhteensovittamiseksi olisi oltava mahdollisuus poiketa tästä vaatimuksesta ottaen huomioon aluksessa olevan erillisen varastotilan riittävyys, mahdollisuus toimittaa jätteet toiseen satamaan ilman vaaraa, että jätteet päästetään mereen ja erityiset jätteiden toimittamista koskevat vaatimukset, jotka on hyväksytty kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

(14)

Saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti alusten olisi vastattava satamien vastaanottolaitteiden kustannuksista aluksella syntyvän jätteen käsittely ja hävittäminen mukaan lukien. Maksujärjestelmän avulla olisi ympäristönsuojelun edistämiseksi rohkaistava aluksella syntyvän jätteen toimittamista satamiin sen sijaan, että ne päästetään mereen. Tätä voidaan edistää määräämällä, että kaikki alukset osallistuvat aluksella syntyvän jätteen vastaanotto- ja käsittelykustannusten kattamiseen, ja näin vähentää taloudellista houkutusta päästää jätteet mereen. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioilla olisi kansallisen lainsäädäntönsä ja voimassa olevien käytäntöjen mukaan oltava edelleen toimivalta määrätä, sisällytetäänkö ja miltä osin alusten todellisuudessa toimittamiin määriin suhteutetut maksut satamien vastaanottolaitteiden käytöstä aiheutuvien kustannusten johdosta perittäviin maksuihin. Palvelujen käytöstä perittävien maksujen olisi oltava kohtuullisia, tasapuolisia ja selkeästi esitettyjä.

(15)

Aluksia, jotka tuottavat vain pieniä määriä aluksella syntyvää jätettä, olisi suosittava kustannusten kattamiseen käytettävissä järjestelmissä. Yhteisten arviointiperusteiden luominen helpottaisi tällaisten alusten tunnistamista.

(16)

Asianomaisiin osapuoliin kohdistuvan kohtuuttoman rasitteen välttämiseksi alukset, jotka ovat säännöllisessä liikenteessä ja käyvät satamissa usein ja säännöllisesti, voidaan vapauttaa joistakin tämän direktiivin mukaisista velvoitteista, jos on riittävästi näyttöä järjestelyistä, joilla varmistetaan jätteen toimittaminen ja siihen liittyvien maksujen suorittaminen.

(17)

Lastijäämät olisi toimitettava satamassa jätteen vastaanottolaitteisiin Marpol 73/78 -yleissopimuksen mukaisesti. Marpol 73/78 -yleissopimuksessa edellytetään, että lastijäämät toimitetaan satamassa jätteen vastaanottolaitteisiin siltä osin kuin se on tarpeen säiliöiden puhdistamista koskevien vaatimusten noudattamiseksi. Vastaanottolaitteiden käyttäjän olisi suoritettava tällaiseen toimittamiseen liittyvät maksut. Käyttäjä voidaan määritellä asianomaisten osapuolten välisillä sopimusjärjestelyillä tai muilla paikallisilla järjestelyillä.

(18)

Direktiivin noudattamisen varmistamiseksi on tehtävä kohdennettuja tarkastuksia. Tarkastusten määrän sekä sovellettavien seuraamusten olisi oltava riittävät, jotta tätä direktiiviä noudatettaisiin. Tehokkuuteen ja kustannustehokkuuteen liittyvistä syistä tällaiset tarkastukset voidaan soveltuvin osin suorittaa direktiivin 95/21/EY puitteissa.

(19)

Jäsenvaltioiden olisi huolehdittava asianmukaisista hallinnollisista järjestelyistä vastaanottolaitteiden asianmukaista toimintaa varten. Sataman vastaanottolaitteiden riittämättömyyttä koskevat huomautukset olisi Marpol 73/78 -yleissopimuksen nojalla toimitettava Kansainväliselle merenkulkujärjestölle (IMO). Nämä tiedot voitaisiin samanaikaisesti toimittaa tiedoksi komissiolle.

(20)

Tietojärjestelmä saastuttavien tai mahdollisesti saastuttavien alusten tunnistamiseksi helpottaisi tämän direktiivin noudattamisen valvontaa ja siitä olisi apua arvioitaessa sen täytäntöönpanoa. Satamavaltioiden suorittamaa tarkastustoimintaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti perustettu Sirenac-tietojärjestelmä antaa runsaasti tähän tarkoitukseen tarvittavia lisätietoja.

(21)

Jäsenvaltioiden edustajista koostuvan komitean on avustettava komissiota tämän direktiivin tehokkaassa täytäntöönpanossa. Koska tämän säädöksen täytäntöönpanoa varten tarvittavat toimenpiteet ovat menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY ( 7 ) 2 artiklassa tarkoitetulla tavalla laajakantoisia, ne olisi annettava mainitun päätöksen 5 artiklassa säädetyn sääntelymenettelyn mukaisesti.

(22)

Tulevaisuudessa voimaan tulevien yhteisön tai IMOn toimenpiteiden huomioon ottamiseksi ja niiden yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi voidaan joitakin tämän direktiivin säännöksiä muuttaa sen soveltamisalaa laajentamatta noudattamalla mainittua menettelyä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:



1 artikla

Tavoite

Tämän direktiivin tavoitteena on vähentää aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien päästämistä ja erityisesti laitonta päästämistä mereen aluksista, jotka käyttävät yhteisön satamia, edistämällä aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteiden saatavuutta ja käyttöä satamissa tehostaen näin meriympäristön suojelua.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) ’aluksella’ kaikenlaisia meriympäristössä toimivia merialuksia, mukaan lukien kantosiipialukset, ilmatyynyalukset, vedenalaiset ja kelluvat alukset;

b) ’Marpol 73/78 -yleissopimuksella’ alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 1978 tehdyllä pöytäkirjalla ja ►M1  sellaisena kuin se kulloinkin on voimassa ◄ ;

c) ’aluksella syntyvällä jätteellä’ kaikkia sellaisia jätteitä, käymäläjätevesi mukaan lukien, ja muita jäämiä kuin lastijäämiä, joita syntyy aluksen matkan aikana ja jotka kuuluvat Marpol 73/78 -yleissopimuksen liitteen I, IV ja V soveltamisalaan, sekä lastiin liittyviä jätteitä sellaisina kuin ne määritellään Marpol 73/78 -yleissopimuksen liitteen V täytäntöönpanoa koskevissa ohjeissa;

d) ’lastijäämillä’ aluksen lastitilassa tai tankeissa olevia lastin jäännöksiä, jotka jäävät jäljelle purkamisen ja puhdistuksen jälkeen ja joihin kuuluvat myös lastauksen tai purkamisen ylijäämät ja valumat;

e) ’sataman vastaanottolaitteilla’ kiinteitä, kelluvia tai liikkuvia laitteita, jotka pystyvät ottamaan vastaan aluksella syntyvät jätteet tai lastijäämät;

f) ’kalastusaluksella’ kalojen tai muiden meren elollisten luonnonvarojen pyyntiin varustettua tai siihen kaupallisesti käytettävää alusta;

g) ’huvialuksella’ urheilukäyttöön tai vapaa-aikaan tarkoitettua alusta sen tyypistä tai käyttövoimasta riippumatta;

h) ’satamalla’ paikkaa tai maantieteellistä aluetta, jossa on tehty sellaisia parannustöitä ja joka on varustettu siten, että se voi pääasiallisesti ottaa vastaan aluksia, mukaan lukien kalastusalukset ja huvialukset.

Edellä c ja d alakohdassa määriteltyjä ’aluksella syntyvää jätettä’ ja ’lastijäämiä’ pidetään jätteistä 15 päivänä heinäkuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY ( 8 ) 1 artiklan a kohdassa tarkoitettuna jätteenä.

3 artikla

Soveltamisala

Tätä direktiiviä sovelletaan:

a) kaikkiin aluksiin kalastus- ja huvialukset mukaan lukien, jotka käyvät tai harjoittavat toimintaa jäsenvaltion satamassa, riippumatta siitä, minkä lipun alla ne purjehtivat, lukuun ottamatta sota-aluksia, sotalaivaston apualuksia tai muita aluksia, jotka ovat valtion omistuksessa tai käytössä ja joita sillä hetkellä käytetään vain valtion muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, ja

b) kaikkiin jäsenvaltioiden satamiin, joissa yleensä käy a alakohdan mukaiseen soveltamisalaan kuuluvia aluksia.

Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että alukset, jotka eivät a alakohdan mukaisesti kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, huolehtivat aluksella syntyvästä jätteestä ja lastijäämistä tämän direktiivin mukaisesti kohtuullisessa määrin ja käytännön mahdollisuuksien mukaan.

4 artikla

Jätteen vastaanottolaitteet satamassa

1.  Jäsenvaltioiden on taattava, että satamissa on käytettävissä asianmukaiset jätteen vastaanottolaitteet, jotka vastaavat satamaa yleensä käyttävien alusten tarpeita aiheuttamatta niille kohtuutonta viivästystä.

2.  Laitteet ovat riittävät, jos niiden avulla kyetään ottamaan vastaan niitä lajeja ja ne määrät aluksella syntyvää jätettä ja lastijäämiä, joita kyseistä satamaa yleensä käyttävät alukset toimittavat, ottaen huomioon sataman käyttäjien toiminnalliset tarpeet, sataman koon ja maantieteellisen sijainnin, satamassa käyvien alusten tyypin ja 9 artiklassa säädetyt vapautukset.

3.  Jäsenvaltioiden on vahvistettava Kansainvälisen merenkulkujärjestön sopimien menettelyjen mukaiset menettelyt, jotta satamavaltiolle voidaan ilmoittaa sataman vastaanottolaitteiden väitetystä puutteellisuudesta.

5 artikla

Jätteen vastaanotto- ja käsittelysuunnitelmat

1.  Kullekin satamalle on laadittava ja pantava täytäntöön asianmukainen jätteen vastaanotto- ja käsittelysuunnitelma asianomaisia osapuolia, erityisesti sataman käyttäjiä tai käyttäjien edustajia kuullen sekä 4, 6, 7, 10 ja 12 artiklassa olevat vaatimukset huomioon ottaen. Suunnitelmien laatimista koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset ovat liitteessä I.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut jätteen vastaanotto- ja käsittelysuunnitelmat voidaan tehokkuussyistä laatia alueellisesti kunkin sataman osallistuessa siihen asianmukaisesti edellyttäen, että yksilöidään kunkin yksittäisen sataman vastaanottolaitteiden tarve ja saatavuus.

3.  Jäsenvaltioiden on arvioitava ja hyväksyttävä jätteen vastaanotto- ja käsittelysuunnitelma, valvottava sen täytäntöönpanoa ja huolehdittava siitä, että se hyväksytetään uudelleen vähintään joka kolmas vuosi ja aina sen jälkeen, kun sataman toiminta muuttuu merkittävästi.

6 artikla

Ilmoittaminen

1.  Yhteisössä sijaitsevaan satamaan matkalla olevan aluksen päällikön, kalastusaluksia ja enintään 12 matkustajalle sallittuja huvialuksia lukuun ottamatta, on täytettävä totuudenmukaisesti ja tarkasti liitteessä II oleva lomake ja ilmoitettava tiedot sen jäsenvaltion tätä tarkoitusta varten nimeämälle viranomaiselle tai laitokselle, jossa satama sijaitsee:

a) vähintään 24 tuntia ennen saapumista, jos käyntisatama on tiedossa, tai

b) heti kun käyntisatama tiedetään, jos tieto ei ole saatavissa 24 tuntia ennen saapumista, tai

c) viimeistään lähdettäessä edellisestä satamasta, jos matkan kesto on alle 24 tuntia.

Jäsenvaltio voi päättää, että tiedot ilmoitetaan sataman vastaanottolaitteiden hoitajalle, joka toimittaa ne edelleen asiaa hoitavalle viranomaiselle.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on pidettävä aluksella vähintään seuraavaan käyntisatamaan asti, ja ne on pyynnöstä esitettävä jäsenvaltioiden viranomaisille.

7 artikla

Aluksella syntyvän jätteen toimittaminen satamaan

1.  Yhteisön satamassa käyvän aluksen päällikön on ennen satamasta lähtöä toimitettava kaikki aluksella syntyneet jätteet satamassa oleviin jätteen vastaanottolaitteisiin.

2.  Edellä 1 kohdan estämättä alus saa jatkaa matkaansa seuraavaan käyntisatamaan toimittamatta aluksella syntyneitä jätteitä satamaan, jos 6 artiklan ja liitteen II mukaisesti annetuista tiedoista käy ilmi, että aluksella on riittävästi erillistä varastotilaa kaikelle alukselle kertyneelle ja aiotun toimitussatamaan tehtävän matkan aikana kertyvälle, aluksella syntyvälle jätteelle.

Jos on perusteltua aihetta uskoa, että siinä satamassa, jonne jätteet aiotaan toimittaa, ei ole asianmukaisia vastaanottolaitteita tai jos tämä satama ei ole tiedossa, ja siksi on olemassa vaara, että jätteet päästetään mereen, jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet meren pilaantumisen ehkäisemiseksi vaatimalla tarvittaessa alusta toimittamaan jätteensä satamaan ennen lähtöä.

3.  Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan rajoittamatta kuitenkaan sellaisten tiukempien toimitusvaatimusten soveltamista, jotka on hyväksytty kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

8 artikla

Aluksella syntyvästä jätteestä perittävät maksut

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että aluksella syntyvän jätteen satamassa olevien vastaanottolaitteiden aiheuttamat, myös jätteen käsittelystä ja hävittämisestä syntyvät kustannukset, katetaan aluksilta kerättävillä maksuilla.

2.  Satamassa olevien vastaanottolaitteiden käytöstä aiheutuvien kustannusten kattamiseen käytettävällä järjestelmällä ei saa rohkaista aluksia päästämään jätteitään mereen. Tämän vuoksi seuraavia periaatteita sovelletaan muihin paitsi kalastusaluksiin ja enintään 12 matkustajalle sallittuihin huvialuksiin:

a) kaikki jäsenvaltion satamassa käyvät alukset osallistuvat merkittävästi 1 kohdassa tarkoitettujen kustannusten kattamiseen riippumatta siitä, käyttävätkö ne laitteita. Tämä voidaan järjestää joko sisällyttämällä maksut satamamaksuihin tai asettamalla erillinen kiinteä jätemaksu. Maksut voivat olla erilaiset esimerkiksi aluksen luokan, tyypin tai koon mukaan;

b) se osa kustannuksista, jota mahdollisesti ei kateta a alakohdassa tarkoitetulla maksulla, katetaan laivalta tosiasiallisesti toimitetun aluksella syntyvän jätteen tyypin ja määrän perusteella;

c) maksuja voidaan alentaa, jos aluksen ympäristöasioiden hallinta, suunnittelu, varustus ja toiminta on sellaista, että aluksen päällikkö voi osoittaa aluksella syntyvän tavanomaista vähemmän jätettä.

3.  Maksujen suuruus ja laskentaperusteet olisi esitettävä selvästi sataman käyttäjille sen varmistamiseksi, että maksut ovat kohtuullisia, selkeästi esitettyjä ja tasapuolisia sekä että ne vastaavat saatavilla olevien ja mahdollisesti käytettyjen laitteiden ja palvelujen kustannuksia.

4.  Komissio toimittaa kolmen vuoden kuluttua 16 artiklan 1 kohdassa mainitusta päivämäärästä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan 2 kohdassa tarkoitettujen kustannusten kattamiseen käytettävien järjestelmien moninaisuuden vaikutusta meriympäristöön ja jätevirtoihin. Kertomus laaditaan yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja satamien edustajien kanssa.

Komissio esittää tämän arvioinnin perusteella tarvittaessa ehdotuksen direktiivin muuttamiseksi siten, että otettaisiin käyttöön järjestelmä, jossa kaikilta jäsenvaltioiden satamissa käyviltä aluksilta peritään maksu, joka vastaa asianmukaista prosenttiosuutta ja vähintään kolmannesta 1 kohdassa tarkoitetuista kustannuksista, riippumatta siitä, käyttävätkö alukset laitteita, tai vaihtoehtoinen järjestelmä, jolla on vastaavat vaikutukset.

9 artikla

Vapautukset

1.  Jos alukset ovat säännöllisessä liikenteessä ja käyvät satamissa usein ja säännöllisesti ja jos on riittävästi näyttöä järjestelystä, jolla varmistetaan, että aluksella syntyvä jäte toimitetaan ja siihen liittyvät maksut suoritetaan johonkin aluksen reitin varrella olevaan satamaan, jäsenvaltiot, joissa kyseiset satamat sijaitsevat, voivat vapauttaa tällaiset alukset 6 artiklassa, 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja 8 artiklassa säädetyistä velvoitteista.

2.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdan mukaisesti myönnetyistä vapautuksista säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa.

10 artikla

Lastijäämien toimittaminen satamaan

Yhteisön satamassa käyvän aluksen päällikön on varmistettava, että lastijäämät toimitetaan sataman vastaanottolaitteisiin Marpol 73/78 -yleissopimuksen määräysten mukaisesti. Vastaanottolaitteiden käyttäjän on suoritettava lastijäämien toimituksesta perittävät maksut.

11 artikla

Täytäntöönpano

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokainen alus voidaan tarkastaa sen varmistamiseksi, että se noudattaa 7 ja 10 artiklan säännöksiä, sekä että tarkastuksia suoritetaan riittävä määrä.

2.  Muiden kuin kalastusalusten ja enintään 12 matkustajalle sallittujen huvialusten osalta

a) jäsenvaltioiden on tarkastettavia aluksia valitessaan kiinnitettävä erityistä huomiota

 aluksiin, jotka eivät ole noudattaneet 6 artiklan mukaista ilmoittamisvelvoitetta;

 aluksiin, joiden osalta aluksen päällikön 6 artiklan mukaisesti toimittamat tiedot ovat antaneet muita perusteita uskoa, että alus ei noudata tämän direktiivin säännöksiä;

b) tarkastukset voidaan suorittaa soveltuvin osin direktiivin 95/21/ETY puitteissa; kyseisessä direktiivissä asetettua velvoitetta, jonka mukaan 25 prosenttia aluksista on tarkastettava, on noudatettava riippumatta siitä, missä puitteissa tarkastukset suoritetaan;

c) jos asiaa hoitava viranomainen ei ole tyytyväinen tarkastuksen tulokseen, sen on varmistettava, että alus ei poistu satamasta, ennen kuin se on toimittanut aluksella syntyvän jätteensä ja lastijäämänsä sataman jätteen vastaanottolaitteisiin 7 ja 10 artiklan säännösten mukaisesti;

d) jos on selvää näyttöä siitä, että alus on jatkanut matkaansa noudattamatta 7 tai 10 artiklan säännöksiä, seuraavan käyntisataman toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettava asiasta, eikä alukselle saa antaa lupaa lähteä tästä satamasta ennen kuin on arvioitu yksityiskohtaisemmin ne tekijät, jotka liittyvät aluksen tämän direktiivin noudattamiseen, esimerkiksi arvioimalla 6 artiklan mukaisesti annettujen tietojen oikeellisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklassa tarkoitettujen seuraamusten soveltamista.

3.  Jäsenvaltioiden on vahvistettava tarpeelliset valvontamenettelyt kalastusaluksia ja enintään 12 matkustajalle sallittuja huvialuksia varten sen varmistamiseksi, että ne noudattavat tämän direktiivin soveltuvia vaatimuksia.

12 artikla

Liitännäistoimenpiteet

1.  Jäsenvaltioiden on

a) toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että alusten päälliköt, sataman vastaanottolaitteiden tarjoajat ja muut asianomaiset henkilöt saavat riittävästi tietoa heitä koskevista tämän direktiivin mukaisista vaatimuksista ja että he noudattavat niitä;

b) nimettävä asianmukaiset viranomaiset tai laitokset suorittamaan tämän direktiivin mukaisia tehtäviä;

c) säädettävä yhteistyöstä jäsenvaltion asianomaisten viranomaisten ja kaupallisten yhteisöjen välillä tämän direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi;

d) varmistettava, että alusten päälliköiden 6 artiklan mukaisesti ilmoittamat tiedot tutkitaan asianmukaisesti;

e) varmistettava, että jätteen vastaanottolaitteiden käyttöön satamassa liittyvät muodollisuudet ovat yksinkertaisia ja nopeita, jotta alusten päälliköitä rohkaistaisiin käyttämään vastaanottolaitteita ja jotta vältettäisiin alusten tarpeeton viivyttäminen;

f) varmistettava, että komissiolle toimitetaan jäljennös 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista, vastaanottolaitteiden väitettyä puutteellisuutta koskevista ilmoituksista;

g) varmistettava, että aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien käsittely, talteenotto ja hävittäminen suoritetaan direktiivin 75/442/ETY ja muun yhteisön jätehuoltoa koskevan lainsäädännön mukaisesti, erityisesti jäteöljyhuollosta 16 päivänä heinäkuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/439/ETY ( 9 ) ja vaarallisista jätteistä 12 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/689/ETY ( 10 ) mukaisesti;

h) varmistettava kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, että kaikki aluksella syntyvän jätteen tai lastijäämien toimittamiseen tai vastaanottamiseen liittyvät osapuolet voivat vaatia korvausta tarpeettomista viivytyksistä aiheutuneista vahingoista.

2.  Aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien toimittamista on pidettävä luovutuksena vapaaseen liikkeeseen yhteisön tullikoodeksista 19 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2913/92 ETY ( 11 ) 79 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Tulliviranomaiset eivät saa vaatia yhteisön tullikoodeksin 45 artiklan mukaista yleisilmoitusta.

3.  Jäsenvaltiot ja komissio toimivat yhteistyössä perustaakseen asianmukaisen ja vähintään koko yhteisön kattavan tieto- ja valvontajärjestelmän, jolla

 helpotetaan sellaisten alusten tunnistamista, jotka eivät ole toimittaneet aluksella syntyvää jätettä ja lastijäämiä tämän direktiivin mukaisesti,

 arvioidaan, onko direktiivin 1 artiklassa vahvistetut tavoitteet saavutettu.

4.  Jäsenvaltiot ja komissio tekevät yhteistyötä yhteisten arviointiperusteiden luomiseksi, jotta 8 artiklan 2 kohdan c alakohdassa mainitut alukset voidaan tunnistaa.

13 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamusjärjestelmästä, jota sovelletaan, jos tämän direktiivin mukaisesti annettuja kansallisia säännöksiä ei noudateta, ja toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että seuraamukset pannaan täytäntöön. Näin säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia

▼M3

14 artikla

Komiteamenettelyt

1.  Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2099/2002 ( 12 ) 3 artiklalla perustettu meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevä komitea (COSS-komitea).

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

15 artikla

Muutosmenettely

Komissio voi mukauttaa tämän direktiivin liitteet, 2 artiklan b alakohdassa säädetyn määritelmän sekä viittaukset yhteisön ja IMOn oikeudellisiin asiakirjoihin niiden saattamiseksi voimaan tulleiden yhteisön tai IMOn toimenpiteiden mukaisiksi, sikäli kuin tällaiset muutokset eivät laajenna tämän direktiivin soveltamisalaa.

Komissio voi lisäksi muuttaa tämän direktiivin liitteitä, jos se on tarpeen tällä direktiivillä perustetun järjestelmän parantamiseksi, sikäli kuin tällaiset muutokset eivät laajenna tämän direktiivin soveltamisalaa.

Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Edellä 2 artiklassa mainittuihin kansainvälisiin oikeudellisiin asiakirjoihin tehdyt muutokset voidaan jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle asetuksen (EY) N:o 2099/2002 5 artiklaa noudattaen.

▼B

16 artikla

Täytäntöönpano

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ennen 28 päivää joulukuuta 2002 ja niiden on ilmoitettava tästä komissiolle.

Tämän direktiivin täytäntöönpanoa kuitenkin lykätään 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetun käymäläjäteveden osalta siihen asti, kunnes on kulunut 12 kuukautta Marpol 73/78 -yleissopimuksen liitteen IV voimaantulosta, noudattaen yleissopimuksessa tehtyä jakoa uusiin ja vanhoihin aluksiin.

2.  Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin, tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä tällainen viittaus. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

17 artikla

Arviointi

1.  Jäsenvaltioiden on joka kolmas vuosi toimitettava komissiolle tilanneraportti direktiivin täytäntöönpanosta.

2.  Komissio toimittaa jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisesti toimittamien raporttien perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle tässä direktiivissä säädetyn järjestelmän toiminnasta arviointikertomuksen, jossa on tarvittaessa tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevia ehdotuksia.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

19 artikla

Vastaanottajat

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.




LIITE I

SATAMISSA OLEVIEN JÄTTEEN VASTAANOTTO- JA -KÄSITTELYSUUNNITELMIA KOSKEVAT VAATIMUKSET

(5 artiklassa tarkoitetut vaatimukset)

Suunnitelmassa on otettava huomioon kaikentyyppiset kyseisessä satamassa tavallisesti käyvillä aluksilla syntyvät jätteet ja lastijäämät, ja se on laadittava sataman koon ja siellä käyvien alustyyppien mukaisesti.

Suunnitelmassa on käsiteltävä seuraavia asioita:

 arvio sataman vastaanottolaitteiden tarpeesta satamassa tavallisesti käyvien alusten tarpeiden mukaisesti,

 kuvaus sataman vastaanottolaitteiden tyypistä ja kapasiteetista,

 yksityiskohtainen kuvaus aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanotto- ja keräysmenettelyistä,

 kuvaus maksujärjestelmästä,

 menettelyt, joilla ilmoitetaan sataman vastaanottolaitteiden väitetystä puutteellisuudesta,

 menettelyt, joita noudatetaan sataman käyttäjien, jäteurakoitsijoiden, satamaterminaalien hoitajien ja muiden asianomaisten osapuolten kanssa käytävissä neuvotteluissa, ja

 vastaanotettujen ja käsiteltyjen aluksella syntyvien jätteiden ja lastijäämien lajit ja määrät.

Lisäksi suunnitelmaan olisi sisällyttävä seuraavat seikat:

 yhteenveto asiaan liittyvästä lainsäädännöstä ja jätteiden toimittamiseen liittyvistä muodollisuuksista,

 tiedot suunnitelman täytäntöönpanosta vastaavasta yhdestä tai useammasta henkilöstä,

 kuvaus satamassa mahdollisesti olevista jätteen esikäsittelylaitteista ja -prosesseista,

 kuvaus menetelmistä, joilla sataman vastaanottolaitteiden todellista käyttöä seurataan,

 kuvaus aluksella syntyvien jätteiden ja lastijäämien vastaanotettujen määrien kirjaamismenetelmistä, ja

 kuvaus aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien hävittämismenetelmistä.

Jätteen vastaanottoa, keräämistä, varastointia, käsittelyä ja hävittämistä koskevien menettelyjen olisi oltava sellaisen ympäristöasioiden hallintajärjestelmän mukaisia, jolla pyritään asteittain vähentämään näiden toimien ympäristövaikutuksia. Menettelyjen oletetaan olevan suunnitelman mukaisia, jos ne ovat teollisuusyritysten vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään 29 päivänä kesäkuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1836/93 ( 13 ) mukaisia.

Kaikille sataman käyttäjien saataville annettavat tiedot:

 lyhyt maininta aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien asianmukaisen toimittamisen keskeisestä merkityksestä,

 kunkin laituripaikan sataman vastaanottolaitteiden sijainti kartan tai kaavion avulla,

 luettelo tavallisesti käsiteltävistä aluksella syntyvistä jätteistä ja lastijäämistä,

 luettelo yhteyspisteistä, palvelujen toimittajista ja tarjolla olevista palveluista,

 kuvaus jätteen toimittamismenettelystä,

 kuvaus maksujärjestelmästä, ja

 menettely, jolla ilmoitetaan väitetyistä puutteellisuuksista sataman vastaanottolaitteissa.

▼M4




LIITE II

TIEDOT, JOTKA ON ILMOITETTAVA ENNEN …:N SATAMAAN SAAPUMISTA

(direktiivin 2000/59/EY 6 artiklassa tarkoitettu määräsatama)

1. Aluksen nimi, radiokutsutunnus ja tarvittaessa IMO-tunnusnumero:

2. Lippuvaltio:

3. Arvioitu saapumisaika (ETA):

4. Arvioitu lähtöaika (ETD):

5. Edellinen käyntisatama:

6. Seuraava käyntisatama:

7. Satama, jonne aluksella syntynyttä jätettä viimeksi toimitettiin, toimituspäivä sekä toimitetun jätteen määrät (m3) ja lajit:

8. Sataman vastaanottolaitteisiin toimitetaan aluksesta (rasti ruutuun):



kaikki jätteet □

osa jätteistä □

ei lainkaan jätteitä □

9. Toimitettavien ja/tai alukselle jäävien jätteiden ja jäämien laji ja määrä sekä prosenttiosuus varastotilan enimmäiskapasiteetista:

Jos toimitetaan kaikki jätteet, täytetään toinen ja viimeinen sarake. Jos toimitetaan osa jätteistä tai ei toimiteta lainkaan jätteitä, täytetään kaikki sarakkeet.



Laji

Toimitettava jäte

(m3)

Varastotilan enimmäiskapasiteetti

(m3)

Alukselle jätettävän jätteen määrä

(m3)

Satama, jonne alukselle jäävä jäte toimitetaan

Ilmoituksen teon ja seuraavan satamakäynnin välillä syntyvän jätteen arvioitu määrä

(m3)

Kohdassa 7 mainittuun satamaan toimitetun jätteen määrä

(m3)

Jäteöljyt

Öljyinen pilssivesi

 

 

 

 

 

 

Öljyiset jäämät (liete)

 

 

 

 

 

 

Muu (täsmennä)

 

 

 

 

 

 

Käymäläjätevesi (1)

 

 

 

 

 

 

Kiinteät jätteet

Muovit

 

 

 

 

 

 

Elintarvikejätteet

 

 

 

 

 

 

Kotitalousjätteet (esim. paperituotteet, lumput, lasi, metalli, pullot, astiat jne.)

 

 

 

 

 

 

Ruokaöljy

 

 

 

 

 

 

Jätteenpolttouunin tuhka

 

 

 

 

 

 

Aluksen toiminnasta aiheutuvat jätteet

 

 

 

 

 

 

Eläinten ruhot

 

 

 

 

 

 

Lastijäämät (2) (täsmennä) (3)

 

 

 

 

 

 

(1)   Käymäläjätevesi voidaan tyhjentää mereen Marpol-yleissopimuksen liitteen IV säännön 11 mukaisesti. Vastaavia ruutuja ei tarvitse täyttää, jos aikomuksena on suorittaa luvallinen tyhjennys merellä.

(2)   Voivat olla arvioita.

(3)   Lastijäämät on eriteltävä ja luokiteltava asiaa koskevien Marpol-yleissopimuksen liitteiden ja erityisesti sen liitteiden I, II ja V mukaisesti.

Huom.

1. Näitä tietoja voidaan käyttää satamavaltion suorittamassa valvonnassa ja muissa tarkastuksissa.

2. Jäsenvaltiot päättävät, mitkä laitokset saavat jäljennöksen tästä ilmoituksesta.

3. Tämä lomake on täytettävä, jollei alusta koske direktiivin 2000/59/EY 9 artiklan mukainen vapautus.

Vakuutan, että

 edellä antamani tiedot ovat täsmälliset ja oikeat

 aluksella on riittävät erilliset varastotilat kaikelle jätteelle, jota syntyy tämän ilmoituksen tekemisen ja seuraavan satamassa tapahtuvan jätetoimituksen välillä.

Päivämäärä …

Kellonaika …

Allekirjoitus



( 1 ) EYVL C 271, 31.8.1998, s. 79 ja EYVL C 148, 28.5.1999, s. 7.

( 2 ) EYVL C 138, 18.5.1999, s. 12.

( 3 ) EYVL C 198, 14.7.1999, s. 27.

( 4 ) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 11. helmikuuta 1999 (EYVL C 150, 28.5.1999, s. 432), vahvistettu 16. syyskuuta 1999, neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 8. marraskuuta 1999 (EYVL C 10, 13.1.2000, s. 14) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 14. maaliskuuta 2000 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin päätös, tehty 6. syyskuuta 2000 ja neuvoston päätös, tehty 14. syyskuuta 2000.

( 5 ) EYVL C 271, 7.10.1993, s. 1.

( 6 ) EYVL L 157, 7.7.1995, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 98/42/EY (EYVL L 184, 27.6.1998, s. 40).

( 7 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

( 8 ) EYVL L 194, 25.7.1975, s. 39, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 96/350/EY (EYVL L 135, 6.6.1996, s. 32).

( 9 ) EYVL L 194, 25.7.1975, s. 23, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 91/692/ETY (EYVL L 377, 31.12.1991, s. 48).

( 10 ) EYVL L 377, 31.12.1991, s. 20, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 94/31/ETY (EYVL L 168, 2.7.1994, s. 28).

( 11 ) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 955/1999 (EYVL L 119, 7.5.1999, s. 1).

( 12 ) EYVL L 324, 29.11.2002, s. 1.

( 13 ) EYVL L 168, 10.7.1993, s. 1.