02000A1215(01) — FI — 31.05.2018 — 004.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

Muutettu:

Oikaistu:

▼B

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välinen Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitettu

KUMPPANUUSSOPIMUS

1. OSA

YLEISET MÄÄRÄYKSET

I OSASTO

TAVOITTEET, PERIAATTEET JA TOIMIJAT

1LUKU

Tavoitteet ja periaattet

1 artikla

Kumppanuuden tavoitteet

Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot yhtäältä ja AKT-valtiot toisaalta, jäljempänä 'osapuolet', tekevät tämän sopimuksen AKT-valtioiden taloudellisen, kulttuurisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistämiseksi ja jouduttamiseksi tavoitteen ollessa rauhan ja turvallisuuden sekä vakaan ja demokraattisen poliittisen toimintaympäristön edistäminen.

Kumppanuus rakentuu köyhyyden vähentämisen ja lopulta poistamisen tavoitteelle kestävää kehitystä ja AKT-valtioiden asteittaista integroitumista maailmantalouteen koskevien tavoitteiden mukaisesti.

▼M10

Nämä tavoitteet ja osapuolten kansainväliset sitoumukset vuosituhannen kehitystavoitteet mukaan luettuina ohjaavat kaikkia kehitysstrategioita, ja niihin sovelletaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan samanaikaisesti huomioon kehityksen poliittiset, taloudelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset sekä ympäristöön liittyvät näkökohdat. Kumppanuus luo yhtenäisen tukikehyksen kunkin AKT-valtion omaksumalle kehitysstrategialle.

Kestävä talouskasvu, yksityissektorin kehittäminen, työllisyyden edistäminen ja tuotantoresurssien saannin parantaminen ovat kaikki osa tätä kehystä. Yksilön oikeuksien kunnioittamista ja perustarpeiden tyydyttämistä tuetaan, samoin edistetään yhteiskunnallista kehitystä ja edellytyksiä kasvun tulosten oikeudenmukaiselle jaolle. Alueiden ja tätä pienempien yksikköjen yhdentymisprosesseja, jotka edistävät AKT-valtioiden integroitumista maailmantalouteen kaupan ja yksityisinvestointien osalta, rohkaistaan ja tuetaan. Kehitystyön toimijoiden toimintaedellytysten vahvistaminen samoin kuin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, demokraattisen yhteiskunnan ja markkinatalouden toiminnan sekä osallistuvan ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan syntymisen edellytyksenä olevan toimielinjärjestelmän kehittäminen on olennainen osa tätä lähestymistapaa. Naisten asema ja sukupuolikysymykset otetaan järjestelmällisesti huomioon kaikilla politiikan, talouden ja yhteiskunnan osa-aloilla. Luonnonvarojen ja ympäristön, ilmastonmuutos mukaan luettuna, kestävän hallinnan ja hoidon periaatteita sovelletaan ja ne sisällytetään toiminnan osaksi kaikilla kumppanuuden eri tasoilla.

2 artikla

Perusperiaatteet

AKT–EY-yhteistyössä, jonka perustana on oikeudellisesti sitova järjestelmä ja yhteiset toimielimet, seurataan omistajuuden, johdonmukaisuuden, yhdenmukaisuuden, avun tuloskeskeisen hallinnoinnin ja molemminpuolisen vastuuvelvollisuuden osalta kansainvälisesti sovittua avun tuloksellisuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa sekä sovelletaan seuraavia perusperiaatteita:

▼B

3 artikla

Sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen

Osapuolet toteuttavat tämän sopimuksen puitteissa kukin osaltaan tarvittavat yleiset tai erityiset toimenpiteet varmistaakseen sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttymisen ja helpottaakseen sen tavoitteiden saavuttamista. Ne pidättyvät kaikista toimenpiteistä, jotka ovat omiaan vaarantamaan nämä tavoitteet.

2 LUKU

Kumppanuuden toimijat

▼M10

4 artikla

Yleinen lähestymistapa

AKT-valtiot määrittelevät kehitystä koskevat periaatteet ja strategiat sekä talous- ja yhteiskuntamallinsa täysivaltaisesti. Ne laativat Euroopan yhteisön kanssa tässä sopimuksessa tarkoitetut yhteistyöohjelmat. Osapuolet kuitenkin tunnustavat valtiosta riippumattomien toimijoiden, AKT-maiden kansallisten parlamenttien ja hajautetun hallinnon paikallisviranomaisten täydentävän roolin ja vaikutusmahdollisuudet kehitysprosessissa erityisesti kansallisella ja alueellisella tasolla. Tästä syystä ja tässä sopimuksessa määrätyin edellytyksin, sekä milloin se on tarkoituksenmukaista, valtiosta riippumattomia toimijoita, AKT-maiden kansallisia parlamentteja ja hajautetun hallinnon paikallisviranomaisia:

Milloin se on tarkoituksenmukaista, valtiosta riippumattomat toimijat ja hajautetun hallinnon paikallisviranomaiset

▼B

5 artikla

Tiedotus

Yhteistyöllä tuetaan toimia tietojen antamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi AKT–EU-kumppanuuden perustekijöistä. Lisäksi yhteistyöllä

6 artikla

Määritelmät

▼M10

1.  Yhteistyön toimijoita ovat

▼B

2.  Valtiosta riippumattomien toimijoiden tunnustaminen osapuolten taholta riippuu siitä, miten kyseiset toimijat vastaavat väestön tarpeisiin, niiden erityisosaamisesta sekä siitä, onko ne järjestetty ja johdetaanko niitä demokraattisesti ja avoimesti.

7 artikla

Toimintaedellytysten kehittäminen

Kansalaisyhteiskunnan panosta kehitykseen voidaan edistää vahvistamalla yhteiskunnallisia järjestöjä ja voittoa tavoittelemattomia, valtiosta riippumattomia järjestöjä kaikilla yhteistyön aloilla. Tämä edellyttää

II OSASTO

POLIITTINEN ULOTTUVUUS

▼M10

8 artikla

Poliittinen vuoropuhelu

1.  Osapuolet käyvät säännöllisesti kattavaa, tasapainoista ja perusteellista poliittista vuoropuhelua, joka johtaa molemmin puolin tehtäviin sitoumuksiin.

2.  Vuoropuhelun tavoitteena on vaihtaa tietoja, edistää keskinäistä ymmärtämystä ja helpottaa painopisteistä sopimista ja yhteisten asialistojen laatimista erityisesti tunnustamalla olemassa olevat yhteydet osapuolten välisten suhteiden eri osatekijöiden ja tässä sopimuksessa määriteltyjen yhteistyön eri osa-alueiden välillä. Vuoropuhelulla helpotetaan osapuolten välisiä keskusteluja ja lujitetaan niiden yhteistyötä kansainvälisissä yhteyksissä sekä edistetään ja ylläpidetään tehokkaan monenvälisyyden järjestelmää Vuoropuhelun tavoitteena on myös estää sellaisten tilanteiden syntyminen, joissa jokin osaspuoli katsoisi tarpeelliseksi soveltaa 96 ja 97 artiklassa tarkoitettuja neuvottelumenettelyjä.

3.  Vuoropuhelu kattaa kaikki tässä sopimuksessa asetetut tavoitteet sekä kaikki kysymykset, joihin sisältyy yhteinen, yleinen tai alueellinen ulottuvuus, mukaan luettuina alueelliseen ja maanosien yhdentymiseen liittyvät kysymykset. Vuoropuhelun kautta osapuolet edistävät rauhaa, turvallisuutta, vakautta sekä vakaata ja demokraattista poliittista toimintaympäristöä. Vuoropuhelua käydään yhteistyöstrategioista avun tuloksellisuutta koskevat toimintasuunnitelmat mukaan luettuina sekä yleisistä ja alakohtaisista politiikoista ympäristöön, ilmastonmuutokseen, sukupuoleen, muuttoliikkeeseen ja kulttuuriperintöön liittyvät kysymykset mukaan luettuina. Siinä käsitellään myös kummankin osapuolen yleisiä ja alakohtaisia politiikkoja, jotka saattavat vaikuttaa kehitysyhteistyön tavoitteiden saavuttamiseen.

4.  Vuoropuhelussa keskitytään muun muassa poliittisiin erityiskysymyksiin, jotka askarruttavat molempia osapuolia tai joilla on yleistä merkitystä sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, kuten asekauppaan, kohtuuttomiin sotilasmenoihin, huumeisiin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai lapsityövoimaan, tai rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun ominaisuuteen perustuvaan syrjintään. Lisäksi vuoropuhelun osana arvioidaan säännöllisesti tilanteen kehittymistä ihmisoikeuksien kunnioittamisen, demokratian periaatteiden ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen sekä hyvän hallintotavan osalta.

5.  Laaja-alaiset politiikat, joilla edistetään rauhaa sekä ehkäistään, hallitaan ja ratkaistaan väkivaltaisia selkkauksia, ovat tärkeä osa tätä vuoropuhelua, samoin kuin tarve ottaa rauhan ja demokratiaan perustuvan vakauden tavoite täysimääräisesti huomioon yhteistyön ensisijaisia aloja määriteltäessä. Mikäli tarkoituksenmukaista, tähän vuoropuheluun otetaan täysimääräisesti mukaan asianomaiset alueelliset AKT-organisaatiot ja Afrikan unioni.

6.  Vuoropuhelua käydään joustavasti. Se on tarpeen mukaan joko virallista tai epävirallista, ja sitä käydään sekä toimielinjärjestelmän puitteissa että sen ulkopuolella, myös AKT-valtioiden ryhmässä ja yhteisessä edustajakokouksessa, tarkoituksenmukaisessa muodossa ja tarkoituksenmukaisella tasolla, mukaan luettuina kansallinen ja alueellinen taso sekä maanosan tai kaikki AKT-maat kattava taso.

7.  Alueelliset organisaatiot ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustajat otetaan mukaan vuoropuheluun samoin kuin AKT-maiden kansallisten parlamenttien edustajat, milloin tarkoituksenmukaista.

8.  Tarvittaessa ja sellaisten tilanteiden välttämiseksi, joissa jokin osapuoli voisi katsoa aiheelliseksi soveltaa 96 artiklassa tarkoitettua neuvottelumenettelyä, sopimuksen olennaisista osista käytävä vuoropuhelu on liitteessä VII esitettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti järjestelmällistä ja määrämuotoista.

▼B

9 artikla

▼M4

Ihmisoikeuksia sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatetta koskevat olennaiset osat ja hyvää hallintoa koskeva perusosa

▼B

1.  Yhteistyö ohjataan yksilöön keskittyvään kestävään kehitykseen, koska yksilö on kehityksen tärkein liikkeellepaneva voima ja hyödynsaaja; tämä edellyttää kaikkien ihmisoikeuksien kunnioittamista ja edistämistä.

Kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä myös sosiaalisten perusoikeuksien kunnioittaminen, oikeusvaltiolle perustuva demokratia sekä avoin ja vastuullinen hallintotapa ovat olennainen osa kestävää kehitystä.

2.  Osapuolet viittaavat ihmisoikeuksien kunnioittamista koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiinsa ja sitoumuksiinsa. Ne toistavat voimakkaan sitoutumisensa kunnioittaa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia, joihin yksilöillä ja kansoilla on oikeus. Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, jakamattomia ja toisiinsa sidoksissa. Osapuolet sitoutuvat edistämään ja suojelemaan kaikkia perusvapauksia ja ihmisoikeuksia, olivatpa ne kansalaisuuteen liittyviä ja poliittisia tai taloudellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia. Osapuolet vahvistavat tässä yhteydessä uudelleen miesten ja naisten olevan tasa-arvoisia.

Osapuolet vahvistavat, että demokratisointi, kehitys sekä perusvapauksien ja ihmisoikeuksien suojaaminen ovat toisiinsa sidoksissa ja toisiaan vahvistavia. Demokratian periaatteet tunnustetaan yleismaailmallisesti valtiokoneiston perustana oleviksi periaatteiksi, joilla varmistetaan valtiovallan käytön oikeutus, sen valtiosääntö-, lainsäädäntö- ja sääntelyjärjestelmässä ilmenemismuodon saavien toimien laillisuus sekä osallistumismekanismien olemassaolo. Kukin maa kehittää demokraattisen kulttuurinsa yleismaailmallisesti tunnustettujen periaatteiden pohjalta.

Hallinnon rakenne ja eri vallankäyttäjien valtaoikeudet perustuvat oikeusvaltion periaatteelle, mikä käsittää erityisesti tehokkaat ja kaikkien ulottuvilla olevat oikeussuojakeinot, riippumattoman ja yhdenvertaisuuden lain edessä takaavan oikeusjärjestelmän sekä kaikilta osin lain alaisuudessa toimivan toimeenpanovallan käyttäjän.

AKT–EU-kumppanuuden perustana olevat ihmisoikeudet sekä demokratian ja oikeusvaltion periaate muodostavat osapuolten sisä- ja ulkopolitiikan perustan ja ovat tässä sopimuksessa tarkoitettuja olennaisia osia.

3.  Poliittisessa ja institutionaalisessa ympäristössä, joka vaalii ihmisoikeuksia sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatetta, hyvä hallintotapa tarkoittaa luonnonvarojen, inhimillisten ja taloudellisten resurssien sekä rahoitusvarojen avointa ja vastuullista hallintaa osana oikeudenmukaista ja kestävää kehitystä. Se edellyttää viranomaisilta selkeitä päätöksentekomenettelyjä, avoimia ja vastuullisia instituutioita, lain noudattamisen ensisijaisuutta resurssien hallinnassa ja jakamisessa sekä toimintaedellytysten kehittämistä erityisesti korruption ehkäisemiseen ja kitkemiseen tarkoitettujen toimien suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi.

▼M10

AKT–EU-kumppanuuden perustana oleva hyvä hallintotapa muodostaa osapuolten sisä- ja ulkopolitiikan perustan ja tässä sopimuksessa tarkoitetun perusosan. Osapuolet sopivat, että jäljempänä 97 artiklassa tarkoitetut vakavat korruptiotapaukset, myös korruptioon johtava lahjonta, rikkovat kyseistä tekijää.

▼B

4.  Kumppanuudella tuetaan aktiivisesti ihmisoikeuksien edistämistä, demokratisointia, oikeusvaltion vakiinnuttamista sekä hyvää hallintotapaa.

Nämä alat ovat tärkeitä poliittisen vuoropuhelun aiheita. Tässä vuoropuhelussa osapuolet kiinnittävät erityistä huomiota käynnissä oleviin muutoksiin ja saavutetun edistyksen jatkumiseen. Tässä säännöllisessä arvioinnissa otetaan huomioon kunkin maan taloudellinen, yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja historiallinen tausta.

Nämä alat ovat myös kehitysstrategioille annettavan tuen keskipisteessä. Yhteisö tukee poliittisia, institutionaalisia ja oikeudellisia uudistuksia sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten kehittämistä osana asianomaisen valtion ja yhteisön kesken sovittuja strategioita.

▼M10

Tässä artiklassa määriteltyihin olennaisiin osiin ja perusosaan sisältyviä periaatteita sovelletaan tasapuolisesti AKT-valtioihin sekä Euroopan unioniin ja sen jäsenvaltioihin.

▼B

10 artikla

Poliittisen toimintaympäristön muut osatekijät

1.  Osapuolet katsovat seuraavien tekijöiden edistävän vakaan ja demokraattisen poliittisen toimintaympäristön säilymistä ja vahvistumista:

▼M10

▼B

2.  Osapuolet tunnustavat, että ►M10  sosiaalisen markkinatalouden ◄ periaatteet yhdessä avointen kilpailusääntöjen ja järkevän talous- ja sosiaalipolitiikan kanssa edistävät kumppanuuden tavoitteiden saavuttamista.

▼M10

11 artikla

Rauhaa rakentavat politiikat, selkkausten ehkäiseminen ja ratkaiseminen, toiminta epävakaissa tilanteissa

1.  Osapuolet tunnustavat, että ilman kehitystä ja köyhyyden vähentämistä ei saada aikaan pysyvää rauhaa ja turvallisuutta ja että ilman rauhaa ja turvallisuutta ei saada aikaan kestävää kehitystä. Osapuolet jatkavat osana kumppanuutta aktiivista, kattavaa ja kokonaisvaltaista politiikkaa rauhan rakentamiseksi, selkkausten ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi ja ihmisten turvallisuuden parantamiseksi sekä epävakaiden tilanteiden hoitamista. Se perustuu omistajuuden periaatteelle, ja siinä keskitytään erityisesti maiden, alueiden ja maanosien valmiuksien kehittämiseen sekä väkivaltaisten selkkausten ehkäisemiseen varhaisessa vaiheessa ratkomalla niiden perussyitä, mukaan luettuna köyhyys, kohdennetusti ja yhdistelemällä tarkoituksenmukaisesti kaikkia käytettävissä olevia välineitä.

Osapuolet tunnustavat tarpeen ratkoa uusia tai laajenevia turvallisuusuhkia, joita ovat esimerkiksi järjestäytynyt rikollisuus, merirosvous ja varsinkin ihmisten, huumeiden ja aseiden salakuljetus. Huomioon on otettava myös maailmanlaajuisten haasteiden, kuten kansainvälisten rahamarkkinoiden häiriöiden, ilmastonmuutoksen ja pandemioiden, vaikutukset.

Osapuolet korostavat alueellisten organisaatioiden merkitystä rauhan rakentamisessa ja selkkausten ehkäisemisessä ja ratkaisemissa sekä Afrikan uusien tai laajentuvien turvallisuusuhkien torjumisessa, joka on Afrikan unionin tärkeä tehtävä.

2.  Turvallisuuden ja kehityksen keskinäinen riippuvuus ohjaa rauhan rakentamiseen ja selkkausten ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen liittyviä toimia, joissa yhdistetään kriisinhallinnan sisältäviä mutta sitä laajempia lyhyen ja pitkän aikavälin lähestymistapoja. Toimilla uusien tai laajentuvien turvallisuusuhkien torjumiseksi tuetaan muun muassa lainvalvontaa esimerkiksi tekemällä rajavalvontayhteistyötä, parantamalla kansainvälisten toimitusketjujen turvallisuutta ja parantamalla lento-, meri- ja maantieliikenteen suojatoimenpiteitä.

Rauhan rakentamisessa sekä selkkausten ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa tuetaan erityisesti poliittisten, taloudellisten, yhteiskunnallisten ja kulttuuristen osallistumismahdollisuuksien jakamista tasapuolisesti kaikkien yhteiskuntaryhmien kesken, hallinnon demokratiaan perustuvan oikeutuksen ja tehokkuuden vahvistamista, tehokkaiden mekanismien luomista eri ryhmien etujen sovittamiseksi yhteen rauhanomaisesti, naisten aktivoimista, eri yhteiskuntaryhmiä erottavien kuilujen kuromista umpeen sekä aktiivista ja järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa. Tässä yhteydessä kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisten varhaisvaroitusjärjestelmien ja rauhanrakennusmekanismien kehittämiseen, joilla voidaan tukea selkkausten ehkäisyä.

3.  Muita kyseeseen tulevia toimia ovat muuan muassa seuraavien toimien tukeminen: välitys-, neuvottelu- ja sovittelutoimet, yhteisten ja niukkojen luonnonvarojen tehokas alueellinen hallinta, entisten taistelijoiden demobilisointi ja uudelleen sopeuttaminen yhteiskuntaan, lapsisotilasongelman ratkaiseminen sekä naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan torjunta. Tarkoituksenmukaisia toimia toteutetaan vastuullisten rajojen asettamiseksi sotilasmenoille ja asekaupalle muun muassa tukemalla sovittujen normien ja toimintasääntöjen edistämistä ja noudattamista sekä selkkauksia ruokkivien toimien torjumiseksi.

3a.  Erityistä huomiota kiinnitetään jalkaväkimiinojen ja sodan räjähtämättömien jäänteiden torjuntaan sekä pienaseiden, kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen, siirron, liikkumisen ja kertymisen estämiseen, mukaan luettuina riittämättömästi suojatut ja huonosti hallitut varastot ja hallitsematon leviäminen.

Osapuolet sopivat koordinoivansa ja noudattavansa asiaa koskevista kansainvälisistä yleissopimuksista ja muista välineistä johtuvia velvoitteitaan ja panevansa ne täysimääräisesti täytäntöön, ja ne tekevät yhteistyötä kansallisella, alueellisella ja maanosan tasolla.

3b.  Lisäksi osapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä palkkasoturitoiminnan estämiseksi kaikista asiaa koskevista kansainvälisistä yleissopimuksista ja muista välineistä johtuvien velvoitteidensa sekä lainsäädäntönsä ja sääntöjensä mukaisesti.

4.  Jotta epävakaita tilanteita voidaan käsitellä strategisesti ja tehokkaasti, osapuolet jakavat tietoja ja edistävät ehkäiseviä toimia yhdistämällä diplomaattisia, turvallisuuteen liittyviä ja kehitysyhteistyön välineitä johdonmukaisella tavalla. Ne sopivat parhaasta tavasta lujittaa valtioiden valmiuksia huolehtia keskeisistä tehtävistään ja luoda poliittista uudistustahtoa kunnioittaen samalla omistajuuden periaatetta. Poliittinen vuoropuhelu on erityisen tärkeää epävakaissa tilanteissa, ja sitä kehitetään ja lujitetaan entisestään.

5.  Väkivaltaisissa selkkauksissa osapuolet toteuttavat kaikki tarkoituksenmukaiset toimet väkivallan voimistumisen ehkäisemiseksi, sen alueellisen leviämisen rajoittamiseksi ja riitojen rauhanomaisen ratkaisun helpottamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään sen varmistamiseen, että yhteistyöhön tarkoitettuja rahoitusvaroja käytetään kumppanuuden periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti ja että varoja ei käytetä sotilaallisiin tarkoituksiin.

6.  Selkkauksen jälkeisissä tilanteissa osapuolet toteuttavat kaikki tarkoituksenmukaiset toimet tilanteen vakauttamiseksi siirtymävaiheen ajaksi helpottaakseen paluuta väkivallattomaan, vakaaseen ja demokraattiseen tilanteeseen. Osapuolet huolehtivat tarpeellisten yhteyksien luomisesta hätätoimien, ennalleensaattamisen ja kehitysyhteistyön välille.

7.  Edistääkseen rauhan ja kansainvälisen oikeuden lujittamista osapuolet vakuuttavat pyrkivänsä edelleen

Osapuolet pyrkivät toteuttamaan toimet perussäännön ja siihen liittyvien asiakirjojen ratifioimiseksi ja täytäntöön panemiseksi.

▼M4

11 a artikla

Terrorismin torjunta

Osapuolet toistavat tuomitsevansa jyrkästi kaikenlaiset terroriteot ja sitoutuvat torjumaan terrorismia kansainvälisellä yhteistyöllä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan, kansainvälisen oikeuden sekä asiaa koskevien sopimusten ja muiden asiakirjojen mukaisesti sekä erityisesti panemalla täysimääräisesti täytäntöön Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1373 (2001) ja 1456 (2003) sekä muut asiaa koskevat Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmat. Tätä tarkoitusta varten osapuolet sopivat vaihtavansa

11 b artikla

Yhteistyö joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi

1.  Osapuolet katsovat, että joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviäminen niin valtiollisille kuin valtioista riippumattomille toimijoille on yksi vakavimmista kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden uhkatekijöistä.

Tästä syystä osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen panemalla kansallisella tasolla täytäntöön kansainvälisistä aseriisunta- ja asesulkusopimuksista johtuvat velvoitteensa ja noudattamalla niitä sekä muita asiaa koskevia kansainvälisiä velvoitteita täysimääräisesti.

Osapuolet sopivat, että tämä määräys on yksi sopimuksen olennaisista osista.

2.  Lisäksi osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja edistävänsä aseiden leviämisen estämisen tavoitetta

Joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi tehtävän yhteistyön puitteissa annettavaa taloudellista ja teknistä apua rahoitetaan muista kuin AKT: n ja EY: n välisen yhteistyön rahoittamiseen tarkoitetuista erityisvälineistä.

3.  Osapuolet sopivat käyvänsä säännöllistä poliittista vuoropuhelua, jolla näitä sopimuksen osia täydennetään ja vahvistetaan.

4.  Jos osapuoli tiivistä poliittista vuoropuhelua käytyään ja erityisesti Kansainvälisen atomienergiajärjestön, Kemiallisten aseiden kieltojärjestön ja muiden alalla vaikuttavien monenvälisten laitosten raporttien perusteella katsoo, että toinen osapuoli ei ole täyttänyt 1 kohdasta johtuvaa velvoitetta, se toimittaa kyseiselle toiselle osapuolelle sekä EU: n ja AKT: n ministerineuvostoille tilanteen perusteelliseksi selvittämiseksi tarvittavat tiedot osapuolten kannalta hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi erityisen kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta. Tätä tarkoitusta varten se kutsuu toisen osapuolen neuvotteluihin, joissa keskitytään toimenpiteisiin, joihin asianomainen osapuoli on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi.

5.  Neuvottelut käydään tasolla ja kokoonpanossa, joka katsotaan soveliaimmaksi ratkaisun löytämistä varten.

Neuvottelut aloitetaan 30 päivän kuluessa kutsun esittämisestä, ja ne jatkuvat rikkomuksen luonteen ja vakavuuden perusteella määräytyvän yhteisesti sovitun ajan. Neuvottelut eivät missään tapauksessa voi kestää pidempään kuin 120 päivää.

6.  Jos neuvottelut eivät johda molempien osapuolten hyväksymään ratkaisuun, jos toinen osapuoli kieltäytyy neuvotteluista tai jos kyseessä on erityisen kiireellinen tapaus, voidaan toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet kumotaan heti, kun syyt niiden toteuttamiselle ovat poistuneet.

▼M10

12 artikla

Yhteisön politiikkojen johdonmukaisuus ja niiden vaikutus tämän sopimuksen täytäntöönpanoon

Osapuolet ovat sitoutuneita huolehtimaan kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta kohdennetulla, strategisella ja kumppanuuskeskeisellä tavalla, johon kuuluu myös vuoropuhelun lisääminen kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuteen liittyvistä aiheista. Euroopan unioni myöntää, että unionin muut politiikat kuin kehitysyhteistyöpolitiikka voivat tukea tämän sopimuksen mukaisia AKT-valtioiden kehitystavoitteita. Tämän vuoksi unioni parantaa kyseisten politiikkojen johdonmukaisuutta tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Jos yhteisö aikoo toimivaltaansa käyttäessään toteuttaa toimenpiteen, jolla voi olla vaikutusta AKT-valtioiden tämän sopimuksen tavoitteisiin liittyviin etuihin, se tiedottaa AKT-ryhmälle aikeistaan riittävän ajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 96 artiklan soveltamista. Tätä tarkoitusta varten komissio antaa AKT-ryhmän sihteeristölle säännöllisesti tietoa suunnitelluista ehdotuksista ja antaa samalla tiedoksi tällaisia toimenpiteitä koskevan ehdotuksensa. AKT-valtiot voivat tarvittaessa esittää tiedonsaantipyynnön myös omasta aloitteestaan.

Neuvottelut käydään AKT-valtioiden pyynnöstä viipymättä, jotta niiden huoli kyseisten toimenpiteiden vaikutuksista voidaan ottaa huomioon ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

Tällaisten neuvottelujen jälkeen AKT-valtiot ja AKT-ryhmä voivat lisäksi toimittaa huolenaiheensa mahdollisimman pian kirjallisina yhteisölle ja tehdä ehdotuksia muutoksiksi, joilla huolenaiheisiin olisi vastattava.

Jos yhteisö ei suostu AKT-valtioiden ehdotuksiin, se antaa niille mahdollisimman pian asiasta tiedon ja perustelee kantansa.

Lisäksi AKT-ryhmälle annetaan riittävät tiedot tällaisten päätösten voimaantulosta, mahdollisuuksien mukaan edeltäkäsin.

▼B

13 artikla

Maahanmuutto

1.  Maahanmuuttokysymyksestä käydään perusteellista vuoropuhelua osana AKT–EU-kumppanuutta.

Osapuolet vahvistavat voimassa olevat, kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteensa ja sitoumuksensa ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi ja kaikkinaisen alkuperään, sukupuoleen, rotuun, kieleen ja uskontoon perustuvan syrjinnän poistamiseksi.

2.  Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että kumppanuus tarkoittaa maahanmuuton osalta niiden alueella laillisesti asuvien kolmannen maan kansalaisten oikeudenmukaista kohtelua, kotouttamispolitiikkaa, jonka tavoitteena on oman maan kansalaisten oikeuksiin verrattavien oikeuksien myöntäminen ja velvollisuuksiin verrattavien velvollisuuksien edellyttäminen, syrjimättömyyden edistämistä talous-, yhteiskunta- ja kulttuurielämässä sekä rasismin ja muukalaisvihan vastaisten toimenpiteiden laatimista.

3.  Kunkin jäsenvaltion alueellaan laillisesti työssä oleville AKT-valtioiden työntekijöille myöntämään kohteluun ei saa sisältyä minkäänlaista kansallisuuteen perustuvaa syrjintää työehtojen, palkkauksen ja irtisanomisen osalta suhteessa sen omiin kansalaisiin. Kukin AKT-valtio myöntää lisäksi vastaavanlaisen syrjimättömyyskohtelun työntekijöille, jotka ovat jäsenvaltioiden kansalaisia.

4.  Osapuolet katsovat, että köyhyyden vähentämiseen, elin- ja työolosuhteiden parantamiseen, työpaikkojen luomiseen ja koulutuksen kehittämiseen pyrkivät strategiat tasoittavat osaltaan muuttovirtoja pitkällä aikavälillä.

Osapuolet ottavat kehitysstrategioissa sekä kansallisessa ja alueellisessa suunnittelussa huomioon muuttovirtoihin liittyvät rakenteelliset rasitteet voidakseen tukea niiden alueiden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä, joista siirtolaiset ovat lähtöisin, ja vähentää köyhyyttä.

Yhteisö tukee kansallisten ja alueellisten yhteistyöohjelmien kautta AKT-valtioiden kansalaisten koulutusta omassa maassaan, toisessa AKT-valtiossa tai jäsenvaltiossa. Jos koulutus tapahtuu jäsenvaltiossa, sopimuspuolet huolehtivat siitä, että toimien tavoitteena on AKT-valtioiden kansalaisten ammattiin sijoittuminen omassa maassaan.

Osapuolet laativat erityisesti uusia viestintätekniikoita käyttämällä yhteistyöohjelmia helpottaakseen AKT-valtioiden opiskelijoiden pääsyä koulutukseen.

5.  

Jäsenvaltiot ja AKT-valtiot myöntävät kansalaisilleen näihin tarkoituksiin asianmukaiset henkilöllisyystodistukset.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta tämän alakohdan velvoitteita sovelletaan ainoastaan sellaisiin henkilöihin, joiden katsotaan yhteisön kannalta olevan niiden kansalaisia Euroopan yhteisön perustamissopimuksen julistuksessa N:o 2 esitetyn mukaisesti. AKT-valtioiden osalta tämän kohdan velvoitteita sovelletaan ainoastaan sellaisiin henkilöihin, joiden katsotaan olevan niiden kansalaisia asianomaisen maan oikeusjärjestelmän mukaisesti.

AKT-valtioille annetaan tarkoituksenmukaista apua näiden sopimusten täytäntöön panemiseksi.

2. OSA

INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET

▼M10

14 artikla

Yhteiset toimielimet

1.  Tämän sopimuksen toimielimiä ovat ministerineuvosto, suurlähettiläskomitea ja yhteinen edustajakokous.

2.  Yhteiset toimielimet ja talouskumppanuussopimuksilla perustetut toimielimet pyrkivät varmistamaan koordinoinnin, johdonmukaisuuden ja täydentävyyden sekä tehokkaan ja molemminpuolisen tiedonkulun, sanotun kuitenkaan rajoittamatta voimassa olevien tai tulevien talouskumppanuussopimusten asiaa koskevien määräysten soveltamista.

▼M10

14 a artikla

Valtion- tai hallitusten päämiesten kokoukset

Osapuolet kokoontuvat valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla yhteisestä sopimuksesta tarkoituksenmukaisessa kokoonpanossa.

▼B

15 artikla

Ministerineuvosto

1.  Ministerineuvoston muodostavat Euroopan Unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission jäsenet sekä yksi jäsen kunkin AKT-valtion hallituksesta.

Ministerineuvoston puheenjohtajana toimivat vuorotellen Euroopan unionin neuvoston jäsen ja jonkin AKT-valtion hallituksen jäsen.

▼M10

Ministerineuvosto kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta yleensä kerran vuodessa ja aina tarvittaessa sekä käsiteltävien asioiden kannalta tarkoituksenmukaisessa muodossa ja maantieteellisessä kokoonpanossa. Kokouksissa on tilaisuus korkean tason keskusteluihin osapuolille erityisen tärkeistä asioista, ja ne täydentävät 38 artiklalla perustetun yhteisen kaupan alan ministerikomitean sekä 83 artiklalla perustetun kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komitean työtä, jota hyödynnetään ministerineuvoston säännöllisissä vuosikokouksissa.

▼B

2.  Ministerineuvoston tehtävänä on

3.  Ministerineuvosto tekee päätöksensä osapuolten yhteisellä sopimuksella. Ministerineuvoston päätökset katsotaan päteviksi ainoastaan, jos puolet Euroopan unionin neuvoston jäsenistä, yksi komission jäsen ja kaksi kolmasosaa AKT-valtioiden hallituksia edustavista jäsenistä on läsnä. Jos jokin ministerineuvoston jäsen on estynyt osallistumasta, hän voi lähettää tilalleen edustajan. Edustajalla on kaikki edustamansa jäsenen oikeudet.

▼M10

Ministerineuvosto voi tehdä osapuolia sitovia päätöksiä ja antaa päätöslauselmia, suosituksia ja lausuntoja säännöllisissä vuosikokouksissaan tai kirjallisella menettelyllä. Se raportoi tämän sopimuksen täytäntöönpanosta vuosittain yhteiselle edustajakokoukselle. Se tarkastelee yhteisen edustajakokouksen antamia päätöslauselmia ja suosituksia ja ottaa ne huomioon.

▼B

Ministerineuvosto käy jatkuvaa vuoropuhelua sosiaalisten ja taloudellisten kumppaneiden edustajien sekä muiden AKT-valtioiden ja EU:n kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tätä tarkoitusta varten voidaan sen kokousten ohessa järjestää kuulemisia.

4.  Ministerineuvosto voi siirtää toimivaltaansa suurlähettiläskomitealle.

5.  Ministerineuvosto vahvistaa työjärjestyksensä kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

16 artikla

Suurlähettiläskomitea

1.  Suurlähettiläskomitea muodostuu kunkin jäsenvaltion pysyvästä edustajasta Euroopan Unionissa ja komission edustajasta sekä kunkin AKT-valtion Euroopan Unionissa olevan edustuston päälliköstä.

Suurlähettiläskomitean puheenjohtajana toimivat vuorotellen yhteisön nimeämä jäsenvaltion pysyvä edustaja ja AKT-valtioiden nimeämä AKT-valtion edustuston päällikkö.

2.  Komitea avustaa ministerineuvostoa sen tehtävien hoidossa ja suorittaa neuvoston sille antamat toimeksiannot. Tähän liittyen se seuraa tämän sopimuksen täytäntöönpanoa ja siinä asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Suurlähettiläskomitea kokoontuu säännöllisesti, erityisesti valmistellakseen neuvoston istuntoja, ja aina tarvittaessa.

3.  Komitea vahvistaa työjärjestyksensä kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

17 artikla

Yhteinen edustajakokous

1.  Yhteinen edustajakokous muodostuu yhtä monesta EU:n ja AKT-valtioiden edustajasta. Yhteisen edustajakokouksen jäsenet ovat Euroopan parlamentin jäseniä ja kunkin AKT-valtion parlamentin jäseniä tai, jos tämä ei ole mahdollista, kunkin AKT-valtion parlamentin nimeämiä edustajia. Jos maassa ei ole parlamenttia, asiaomaisen AKT-valtion edustajan osallistumiselle on saatava yhteisen edustajakokouksen ennakolta antama hyväksyntä.

2.  Yhteisen edustajakokouksen tehtävä neuvoa-antavana elimenä on

▼M10

▼M10

▼M10

3.  Yhteinen edustajakokous kokoontuu kahdesti vuodessa vuorotellen Euroopan unionin alueella ja jossain AKT-valtiossa järjestettävään täysistuntoon. EU:n jäsenvaltioiden ja AKT-valtioiden parlamenttien jäsenten välisiä kokouksia järjestetään alueiden tasolla alueellisen yhdentymisen vahvistamiseksi ja kansallisten parlamenttien välisen yhteistyön edistämiseksi.

Alueellisia kokouksia järjestetään tämän sopimuksen 14 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

▼B

4.  Yhteinen edustajakokous vahvistaa työjärjestyksensä kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

3. OSA

YHTEISTYÖSTRATEGIAT

18 artikla

Yhteistyöstrategiat perustuvat kehitysstrategioihin sekä taloudelliseen ja kaupalliseen yhteistyöhön, jotka ovat toisiinsa sidoksissa ja toisiaan täydentäviä. Osapuolet huolehtivat siitä, että molemmilla edellä mainituilla aloilla toteutettavat toimet ovat toisiaan vahvistavia.

I OSASTO

KEHITYSSTRATEGIAT

1 LUKU

Yleinen toimintakehys

19 artikla

Periaatteet ja tavoitteet

1.  AKT–EY-yhteistyön päätavoitteita ovat köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen, kestävä kehitys ja AKT-valtioiden asteittainen integroituminen maailmantalouteen. Tähän liittyen yhteistyön toimintakehys ja suuntaviivat määritellään kunkin AKT-valtion olosuhteiden mukaan, niillä edistetään talous- ja yhteiskuntauudistusten paikallistason itsehallintaa sekä yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ottamista mukaan kehitysprosessiin.

▼M10

2.  Yhdistyneiden Kansakuntien konferenssien päätöslauselmat sekä kansainvälisellä tasolla sovitut tavoitteet ja toimintaohjelmat samoin kuin niiden jatkotoimet muodostavat kehitystä koskevien periaatteiden perustan yhteistyössä. Yhteistyössä otetaan huomioon myös kehitysyhteistyön kansainväliset tavoitteet erityisen huomion ollessa kehityksen laatua ja määrää osoittavien indikaattoreiden käyttöönotossa. Osapuolet pyrkivät yhdessä nopeuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista.

▼B

3.  Kunkin AKT-valtion hallitukset ja valtiosta riippumattomat toimijat käyvät keskusteluja maan kehittämisstrategioista ja yhteiskunnan siihen antamasta tuesta.

20 artikla

Lähestymistapa

▼M10

1.  AKT–EY-kehitysyhteistyön tavoitteisiin pyritään kokonaisvaltaisten strategioiden avulla, joissa yhdistyvät taloudelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset, ympäristöön liittyvät ja institutionaaliset tekijät, joita on hallittava paikallisesti. Yhteistyöllä luodaan siten yhtenäinen, toiminnan mahdollistava tukikehys AKT-valtioiden omille kehitysstrategioille, millä varmistetaan eri tekijöiden välinen täydentävyys ja vuorovaikutus erityisesti kansallisella ja alueellisella tasolla sekä näiden tasojen kesken. Tätä taustaa vasten ja osana AKT-valtioiden kehityspolitiikkoja ja uudistuksia AKT–EY-yhteistyöstrategioilla pyritään kansallisella ja tarkoituksenmukaisissa tapauksissa alueellisella tasolla:

▼M10

▼B

▼M10

2.  Seuraavat aihepiirit tai monialaiset aiheet otetaan järjestelmällisesti huomioon kaikilla yhteistyöaloilla: ihmisoikeudet, sukupuolikysymykset, demokratia, hyvä hallintotapa, ympäristön kestävyys, ilmastonmuutos, tartuntataudit ja muut taudit, instituutioiden ja toimintaedellytysten kehittäminen. Näille aloille voidaan myös myöntää yhteisön tukea.

▼B

3.  Kehitysyhteistyön tavoitteita ja strategioita, erityisesti alakohtaisia politiikkoja ja strategioita koskevista yksityiskohtaisista asiakirjoista laaditaan yhteenveto, jossa annetaan yhteistyön erityisaloja tai osa-alueita koskevia toimintaohjeita. Ministerineuvosto voi tarkistaa, tarkastella ja/tai muuttaa näitä asiakirjoja kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komitean tekemän suosituksen perusteella.

2 LUKU

Tukialat

1 JAKSO

Talouskehitys

21 artikla

Investoinnit ja yksityissektorin kehittäminen

1.  Yhteistyöllä tuetaan tarvittavia taloudellisia ja institutionaalisia uudistuksia ja politiikkoja kansallisella ja/tai alueellisella tasolla, ja niillä pyritään luomaan yksityisinvestointeja suosiva toimintaympäristö ja tekemään ►M10  investointeja ◄ dynaaminen, elinkelpoinen ja kilpailukykyinen. Lisäksi yhteistyöllä tuetaan

2.  Yhteistyöllä tuetaan myös sekä virallisella että epävirallisella sektorilla toimiville yksityisyrityksille tarkoitettujen rahoituspalvelujen ja muiden palvelujen laadun, tarjonnan ja saannin parantamista

3.  Yhteistyöllä edistetään liiketoiminnan kehittämistä tarjoamalla rahoitusta, takuujärjestelyjä ja teknistä tukea, joiden tarkoituksena on rohkaista ja tukea dynaamisten, elinkelpoisten ja kilpailukykyisten yritysten samoin kuin rahoituksen välittäjien, kuten kehitysrahoitukseen ja pääomasijoittamiseen erikoistuneiden laitosten, sekä liisausyhtiöiden perustamista, laajentamista, toiminnan monipuolistamista, tervehdyttämistä, rakenteen uudistamista, nykyaikaistamista tai yksityistämistä kaikilla talouselämän sektoreilla

4.  Yhteistyöllä tuetaan mikroyritysten kehittämistä parantamalla rahoituspalvelujen ja muiden palvelujen saantia, niiden kehittämistä koskevan tarkoituksenmukaisen politiikan ja sääntelykehyksen avulla sekä tarjoamalla mikrorahoituksen parhaita käytänteitä koskevia koulutus- ja tietopalveluja.

▼M10

5.  Investointeja ja yksityissektorin kehittämistä tuetaan yhdistämällä makro-, meso- ja mikrotaloustason toimia ja aloitteita, ja tuella edistetään innovatiivisten rahoitusmekanismien kehittelyä mukaan luettuina yksityisten ja julkisten rahoituslähteiden yhdistäminen ja houkuttelu kehityksen rahoittamiseen.

▼M10

6.  Yhteistyöllä tuetaan julkisen sektorin investointeja perusinfrastruktuuriin yksityissektorin kehittämiseksi, talouskasvun edistämiseksi ja köyhyyden poistamiseksi.

▼B

22 artikla

Makrotaloudelliset ja rakenteelliset uudistukset ja politiikat

1.  Yhteistyöllä tuetaan AKT-valtioita seuraavien toimien toteuttamisessa:

▼M10

2.  Talouspolitiikan ja rakennesopeutusohjelmien suunnittelussa otetaan huomioon asianomaisten maiden yhteiskunnallis-poliittinen tausta ja institutionaaliset valmiudet, sillä varmistetaan ohjelmien köyhyyden vähentämistä ja sosiaalipalvelujen saantia edistävä vaikutus, ja se perustuu seuraaville periaatteille:

▼M10

23 artikla

Talouden eri sektorien kehittäminen

Yhteistyöllä tuetaan kestävän kehityksen politiikkaa, institutionaalisia uudistuksia ja tarpeellisia investointeja, joilla varmistetaan oikeudenmukaisuus tuotantotoimintaan pääsyssä ja tuotantoresurssien saannissa. Erityisesti tuetaan

▼M10

23 a artikla

Kalatalous

Koska kalataloudella ja vesiviljelyllä on keskeinen sija AKT-maissa niiden työllistävän, tuloja synnyttävän, elintarviketurvaa parantavan ja elinkeinoja maaseutu- ja rannikkoyhteisöille tarjoavan vaikutuksen ja sitä kautta köyhyyden vähentymisen vuoksi, yhteistyöllä pyritään kehittämään AKT-maiden vesiviljely- ja kalatalousaloja entisestään niihin liittyvän sosiaalisen ja taloudellisen hyödyn lisäämiseksi kestävällä tavalla.

Yhteistyöohjelmilla ja -toimilla tuetaan muun muassa kestävän vesiviljelyn ja kalatalouden kehitysstrategioiden ja hallintosuunnitelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa AKT-maissa ja -alueilla; vesiviljelyn ja kalatalouden ottamista huomioon kaikissa kansallisissa ja alueellisissa kehitysstrategioissa; infrastruktuurin ja teknisen taitotiedon kehittämistä, jota tarvitaan, jotta AKT-maat saisivat suurimman kestävän hyödyn kalataloudestaan ja vesiviljelystään; AKT-maiden valmiuksien kehittämistä, jotta ne saisivat ratkaistua ulkopuoliset haasteet, jotka estävät niitä hyödyntämästä kalatalouden voimavarojaan täysimääräisesti; yhteisyritysten edistämistä ja kehittämistä AKT-maiden kalatalous- ja vesiviljelyalojen investointeja varten. Yhteisön ja AKT-valtioiden välillä mahdollisesti neuvoteltavissa kalastusalan sopimuksissa on otettava alan kehitysstrategiat asianmukaisesti huomioon.

Yhteisestä sopimuksesta voidaan järjestää korkean tason neuvotteluja muun muassa ministeritasolla kestävään vesiviljelyyn ja kalatalouteen liittyvän AKT–EU-yhteistyön kehittämiseksi, parantamiseksi ja/tai lisäämiseksi.

▼B

24 artikla

Matkailu

Yhteistyöllä pyritään matkailualan kestävään kehittämiseen AKT-valtioissa ja niiden alueita pienemmissä yksiköissä tunnustamalla matkailun kasvava merkitys AKT-valtioiden palvelualan kasvulle ja niiden osuuden laajenemiselle maailmankaupasta, sen kyky vireyttää talouden muita sektoreita ja siihen sisältyvät mahdollisuudet vaikuttaa köyhyyden poistamiseen.

Yhteistyöohjelmilla ja -hankkeilla tuetaan AKT-valtioiden pyrkimyksiä oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen luomiseksi ja kehittämiseksi, niiden edellytyksiä laatia ja panna täytäntöön matkailualan kestävän kehityksen politiikkoja ja ohjelmia sekä muun muassa alan kilpailuaseman parantamista erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta, investointien tukemista ja edistämistä, tuotekehitystä, myös AKT-valtioiden alkuperäiskulttuurien kehittämistä, sekä matkailualan ja talouden muiden sektorien välisten kytkentöjen vahvistamista.

2 JAKSO

Sosiaalialan ja yksilön kehitys

25 artikla

Sosiaalialan kehittäminen

1.  Yhteistyöllä tuetaan AKT-valtioiden pyrkimyksiä kehittää yleisiä ja alakohtaisia politiikkoja ja uudistuksia, joilla parannetaan perusinfrastruktuurin ja -sosiaalipalvelujen kattavuutta, laatua ja saantia sekä otetaan huomioon paikalliset tarpeet ja yhteiskunnan kaikkein huono-osaisimpien erityistarpeet sekä vähennetään siten eriarvoisuutta näiden palvelujen saannin osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään sen varmistamiseen, että yhteiskunnan varoja käytetään riittävässä määrin sosiaalialalla. Tässä yhteydessä yhteistyöllä pyritään

▼M10

▼B

▼M4

▼B

2.  Yhteistyöllä tuetaan myös sosiaalialan toimintaedellytysten kehittämistä, kuten sosiaalipolitiikan suunnittelua sekä sosiaalialan hankkeiden ja ohjelmien nykyaikaisia johtamismenetelmiä koskevia koulutusohjelmia, tekniseen innovointiin ja tutkimukseen kannustavia politiikkoja, paikallisen asiantuntemuksen kehittämistä ja kumppanuuksien edistämistä sekä kansallisen ja/tai alueellisen tason pyöreän pöydän keskusteluja.

3.  Yhteistyöllä edistetään ja tuetaan sosiaaliseen suojeluun ja sosiaaliturvaan liittyvien politiikkojen ja järjestelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi sekä oman avun ja yhteisöllisen yhteisvastuun edistämiseksi. Tuen antamisessa keskitytään muun muassa taloudelliseen yhteisvastuuseen perustuvien aloitteiden kehittämiseen erityisesti perustamalla paikalliset tarpeet ja toimijat huomioon ottavia sosiaalialan kehitysrahastoja.

26 artikla

Nuoriso

Yhteistyöllä tuetaan myös johdonmukaisen ja kattavan politiikan laatimista nuorten voimavarojen hyödyntämiseksi, jotta he yhteiskuntaan paremmin sopeutuneina voisivat hyödyntää kykyjään täysimääräisesti. Tässä yhteydessä yhteistyöllä tuetaan politiikkoja, toimenpiteitä ja toimintaa, joiden tavoitteena on

▼M4

▼M4

▼B

27 artikla

▼M10

Kulttuuri ja kehitys

▼B

Kulttuurialan yhteistyöllä pyritään

▼M10

▼B

▼M10

▼B

3 JAKSO

Alueellinen yhteistyö ja yhdentyminen

▼M10

28 artikla

Yleinen lähestymistapa

1.  AKT–EU-yhteistyöllä tuetaan tehokkaasti niiden tavoitteiden ja painopisteiden toteutumista, jotka ATK-valtiot ovat asettaneet itselleen osana alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä.

2.  Edellä 1 ja 20 artiklassa vahvistettujen yleisten tavoitteiden mukaisesti AKT–EU-yhteistyöllä pyritään

3.  Yhteistyöllä tuetaan 58 artiklassa vahvistetuin edellytyksin myös alueiden välistä ja AKT-maiden välistä yhteistyötä, johon voivat myös osallistua

29 artikla

AKT–EU-yhteistyö alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen tukena

1.  Vakautta, rauhaa ja selkkausten ehkäisemistä koskevalla yhteistyöllä tuetaan

2.  Alueellista taloudellista yhdentymistä koskevalla yhteistyöllä tuetaan

3.  Alueellisia kestävän kehityksen politiikkoja koskevalla yhteistyöllä tuetaan AKT-alueiden painopistealoja ja erityisesti seuraavia aloja:

30 artikla

Valmiuksien kehittäminen alueellisen AKT-yhteistyön ja yhdentymisen tukena

Jotta alueellisista politiikoista saataisiin tuloksellisempia ja tehokkaampia, yhteistyöllä kehitetään ja lujitetaan seuraavien toimijoiden valmiuksia:

▼B

4 JAKSO

Aihepiirikohtaiset ja läpileikkaavat kysymykset

31 artikla

Sukupuolikysymykset

Yhteistyöllä autetaan vahvistamaan sellaisia politiikkoja ja ohjelmia, joilla parannetaan ja laajennetaan miesten ja naisten yhdenvertaista osallistumista sekä pyritään varmistamaan se kaikilla politiikan, talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin osa-aloilla. Yhteistyöllä parannetaan kaikkien niiden resurssien saantia, joita naiset tarvitsevat perusoikeuksiensa hyödyntämiseksi täysimääräisesti. Yhteistyöllä luodaan erityisesti tarkoituksenmukainen kehys

▼M10

31 a artikla

HIV/aids

1. Yhteistyöllä tuetaan AKT-valtioiden pyrkimyksiä kehittää ja lujittaa kaikilla aloilla politiikkoja ja ohjelmia, joilla pyritään hillitsemään HIV/aids-pandemiaa ja ehkäisemään sen haittavaikutuksia kehitykselle. Sillä tuetaan AKT-valtioita niiden tehostaessa pyrkimyksiään tuoda HIV:n/aidsin ehkäisytoimet, hoito ja tukitoimet kaikkien ulottuville ja pitää niitä yllä, ja sillä pyritään erityisesti:

▼B

32 artikla

Ympäristö ja luonnonvarat

1.  Yhteistyössä ympäristönsuojelun sekä luonnonvarojen kestävän käytön ja hallinnan aloilla pyritään

2.  Yhteistyössä otetaan huomioon myös

▼M10

32 a artikla

Ilmastonmuutos

Osapuolet tunnustavat, että ilmastonmuutos on vakava maailmanlaajuinen ympäristöhaaste ja se uhkaa vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista vaatien soveltuvaa, ennakoitavaa ja ripeää rahallista tukea. Näistä syistä ja 32 artiklan ja erityisesti sen 2 kohdan a alakohdan määräysten mukaisesti yhteistyössä

▼B

33 artikla

Instituutioiden ja toimintaedellytysten kehittäminen

1.  Yhteistyössä otetaan järjestelmällisesti huomioon institutionaaliset näkökohdat, ja sillä tuetaan AKT-valtioiden pyrkimyksiä kehittää ja vahvistaa sellaisia rakenteita, instituutioita ja menettelyjä, joiden avulla

2.  Osapuolet tekevät yhteistyötä lahjonnan ja korruption torjumiseksi yhteiskunnissaan.

3.  Yhteistyöllä tuetaan AKT-valtioiden pyrkimyksiä kehittää julkisista laitoksistaan kasvua ja kehitystä edistäviä ja parantaa merkittävästi julkisten palvelujen tehokkuutta, koska niillä on vaikutusta tavallisten ihmisten elämään. Tässä yhteydessä yhteistyöllä tuetaan julkisen sektorin uudistamista, järkeistämistä ja nykyaikaistamista. Yhteistyöllä tuetaan erityisesti

▼M10

Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi seuraavat:

▼B

4.  Yhteistyöllä tuetaan myös julkisen sektorin kriittisten toimintaedellytysten palauttamista ja/tai vahvistamista sekä sellaisia instituutioita, joita markkinatalouden toiminta edellyttää. Erityisesti tuetaan

5.  Yhteistyö käsittää kaikki alat ja osa-alueet valtiosta riippumattomien toimijoiden mukaantulon edistämiseksi ja niiden toimintaedellytysten kehittämiseksi sekä niiden ja kansallisten viranomaisten välisten tiedotus-, vuoropuhelu ja neuvottelumekanismien vahvistamiseksi myös aluetasolla.

II OSASTO

TALOUDELLINEN JA KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

1 LUKU

Tavoitteet ja periaatteet

34 artikla

Tavoitteet

1.  Taloudellisella ja kaupallisella yhteistyöllä pyritään edistämään AKT-valtioiden sujuvaa ja asteittaista integroitumista maailmantalouteen niin, että niiden poliittiset valinnat ja ensisijaiset kehitystavoitteet otetaan asianmukaisesti huomioon ja siten edistetään kestävää kehitystä ja köyhyyden poistamista AKT-valtioissa.

▼M10

2.  Taloudellisen ja kaupallisen yhteistyön perimmäisenä tavoitteena on mahdollistaa AKT-valtioiden täysipainoinen osallistuminen kansainväliseen kauppaan. Tässä yhteydessä otetaan erityisesti huomioon AKT-valtioiden tarve osallistua aktiivisesti monenvälisiin kauppaneuvotteluihin. AKT-valtioiden nykyinen kehitystaso huomioon ottaen taloudellisessa ja kaupallisessa yhteistyössä pyritään siihen, että AKT-valtiot pystyvät hallitsemaan maailmanlaajuistumisen asettamia haasteita ja mukautumaan asteittain kansainvälisen kaupan uusiin ehtoihin; näin helpotetaan niiden siirtymistä vapaaseen maailmantalouteen. Tässä yhteydessä olisi erityisesti kiinnitettävä huomiota monien AKT-maiden haavoittuvuuteen, joka johtuu niiden riippuvaisuudesta perushyödykkeistä tai muutamista keskeisistä tuotteista, mukaan luettuina maatalousteollisuuden lisäarvotuotteet, sekä etuuksien heikkenemiseen.

3.  Tätä varten taloudellisessa ja kaupallisessa yhteistyössä pyritään I osastossa määriteltyjen kansallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden avulla parantamaan AKT-valtioiden tuotanto-, toimitus- ja kaupankäyntivalmiuksia sekä niiden edellytyksiä houkutella investointeja. Lisäksi yhteistyöllä pyritään luomaan uutta kaupankäyntidynamiikkaa osapuolten välille, vahvistamaan AKT-valtioiden kauppa- ja investointipolitiikkaa, vähentämään niiden riippuvuutta perushyödykkeistä, edistämään talouksien monipuolistumista sekä parantamaan AKT-valtioiden valmiuksia käsitellä kaikkia kaupan alan kysymyksiä.

4.  Taloudellisessa ja kaupallisessa yhteistyössä noudatetaan täysin Maailman kauppajärjestön (WTO) määräyksiä erityis- ja erilliskohtelu mukaan luettuina, osapuolten molemminpuoliset edut ja niiden kehitystaso huomioon ottaen. Siinä käsitellään myös etuuksien heikkenemisen vaikutuksia noudattaen täysimääräisesti monenvälisiä sitoumuksia.

▼B

35 artikla

Periaatteet

▼M10

1.  Taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö perustuu todelliseen, vahvistettuun ja strategiseen kumppanuuteen. Se perustuu myös kattavaan lähestymistapaan, joka rakentuu aiempien AKT–EY-sopimusten vahvuuksille ja saavutuksille.

2.  Taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö rakentuu alueellista yhdentymistä koskeville AKT-valtioiden aloitteille. Yhteistyön I osastossa määritellyn alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen tukemiseksi sekä taloudellisen ja kaupan alan yhteistyön on oltava toisiaan vahvistavaa. Taloudellisessa ja kaupallisessa yhteistyössä käsitellään AKT-valtioiden kilpailukyvyn parantamiseksi erityisesti tarjontaan ja kysyntään liittyviä kysymyksiä, etenkin infrastruktuurin yhteensopivuutta, talouden monipuolistamista ja kaupan kehittämistoimia. Siinä painotetaan asianmukaisesti AKT-valtioiden ja -alueiden kehitysstrategioihin sisältyviä vastaavia toimenpiteitä, joita yhteisö tukee erityisesti tarjoamalla kauppaa tukevaa apua.

▼B

3.  Taloudellisessa ja kaupallisessa yhteistyössä otetaan huomioon AKT-valtioiden ja alueiden erilaiset tarpeet ja kehitystaso. Tässä yhteydessä osapuolet vahvistavat sitoumuksensa varmistaa kaikille AKT-valtioille erityis- ja erilliskohtelu, jatkaa vähiten kehittyneiden AKT-valtioiden erityiskohtelua ja ottaa pienten valtioiden, sisämaavaltioiden ja saarivaltioiden haavoittuva asema asianmukaisesti huomioon.

2 LUKU

Uudet kauppajärjestelyt

▼M10

36 artikla

Yksityiskohtaiset säännöt

1.  Edellä esitetyt tavoitteet ja periaatteet huomioon ottaen osapuolet sopivat toteuttavansa kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen uusien, WTO:n sääntöjen mukaisten talouskumppanuussopimusten tekemisen niiden välisen kaupan esteiden poistamiseksi asteittain ja yhteistyön vahvistamiseksi kaikilla kauppaan liittyvillä aloilla.

2.  Talouskumppanuussopimuksilla pyritään kehityksen välineinä edistämään AKT-valtioiden sujuvaa ja asteittain etenevää yhdentymistä maailmantalouteen erityisesti hyödyntämällä täysimääräisesti alueellisen yhdentymisen ja etelän maiden keskinäisen kaupan tarjoamia mahdollisuuksia.

3.  Osapuolet sopivat, että uudet kaupankäyntijärjestelyt otetaan käyttöön asteittain.

37 artikla

Menettelyt

1.  Talouskumppanuussopimusten neuvottelujen aikana AKT-maiden julkisen ja yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä kehitetään I osaston ja 35 artiklan määräysten mukaisesti muun muassa toimenpiteillä kilpailukyvyn parantamiseksi, alueellisten organisaatioiden lujittamiseksi ja kaupan alueellista yhdentymistä koskevien aloitteiden tukemiseksi; silloin kun tarkoituksenmukaista, apua voidaan antaa talousarvion sopeuttamiseen ja julkisen talouden uudistamiseen, infrastruktuurin nykyaikaistamiseen ja kehittämiseen sekä investointien edistämiseen.

2.  Osapuolet tarkastelevat säännöllisesti neuvottelujen etenemistä 38 artiklan mukaisesti.

3.  Talouskumppanuussopimuksia koskevia neuvotteluja jatketaan niiden AKT-valtioiden kanssa, jotka katsovat olevansa siihen valmiita, niiden tarkoituksenmukaisena pitämällä tasolla ja AKT-valtioiden ryhmän sopimien menettelyjen mukaisesti sekä AKT-valtioiden alueellisia yhdentymisprosesseja tukien.

4.  Talouskumppanuussopimuksia koskevissa neuvotteluissa pyritään erityisesti vahvistamaan aikataulu osapuolten välisen kaupan esteiden asteittaiselle poistamiselle WTO:n asianomaisten sääntöjen mukaisesti. Yhteisön puolelta kaupan vapauttaminen perustuu yhteisön säännöstöön, ja sen tavoitteena on AKT-valtioiden markkinoille pääsyn parantaminen nykyisestään muun muassa alkuperäsääntöjä tarkistamalla. Neuvotteluissa otetaan huomioon kehitystaso ja kaupan alan toimenpiteiden sosioekonomiset vaikutukset AKT-valtioille sekä niiden edellytykset mukauttaa taloutensa vapauttamisprosessiin. Tästä syystä neuvottelut ovat mahdollisimman joustavia vahvistettaessa riittävän siirtymäkauden kesto ja lopullinen tuotekate, ja niissä otetaan huomioon herkät alat sekä epäsymmetria tariffien poistamista koskevissa aikatauluissa niin, että kulloinkin voimassa olevia WTO:n sääntöjä noudatetaan.

5.  Osapuolet tekevät tiivistä yhteistyötä WTO:ssa selittääkseen ja puolustaakseen sovittuja järjestelyjä erityisesti käytettävissä olevan joustovaran osalta.

6.  Osapuolet keskustelevat tarkemmin niiden vientiin sovellettavien alkuperäsääntöjen yksinkertaistamisesta ja tarkistamisesta, myös kumulaatiomääräyksistä.

7.  Kun AKT-valtiot ovat tehneet talouskumppanuussopimuksen, tällaisen sopimuksen ulkopuolelle jääneet AKT-valtiot voivat milloin tahansa esittää pyynnön siihen liittymiseksi.

8.  Osapuolet kiinnittävät AKT-maiden alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä tukevassa AKT–EU-yhteistyössä, josta määrätään I osastossa ja jota toteutetaan 35 artiklan mukaisesti, erityistä huomiota talouskumppanuussopimusten täytäntöönpanosta aiheutuviin tarpeisiin. Tämän sopimuksen liitteessä IV olevassa 1 artiklassa määriteltyjä periaatteita sovelletaan. Osapuolet sopivat olemassa olevien tai uusien alueellisten rahoitusmekanismien käytöstä, joiden kautta yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen varat ja muut lisätulot voitaisiin kanavoida.

▼M10

37 a artikla

Muut kauppajärjestelyt

1.  Kun nykyiset kauppapoliittiset suuntaukset tähtäävät yhä laajempaan kaupan vapauttamiseen, EU ja AKT-valtiot voivat osallistua sellaisten sopimusten neuvotteluihin ja täytäntöönpanoon, jotka johtavat laajempaan monen- ja kahdenväliseen kaupan vapauttamiseen. Tällainen vapauttaminen saattaa johtaa AKT-valtioille myönnettyjen etuuksien heikkenemiseen ja vaikuttaa niiden kilpailuasemaan EU:n markkinoilla sekä niiden kehityspyrkimyksiin, joita EU tahtoo tukea.

2.  EU pyrkii taloudellisen ja kaupallisen yhteistyön tavoitteiden mukaisesti jatkamaan toimenpiteitä kaupan vapauttamisen mahdollisten kielteisten vaikutusten torjumiseksi tavoitteena säilyttää monenvälisen kauppajärjestelmän sisällä mahdollisimman pitkään AKT-valtioiden merkittävästi edullisempi markkinoille pääsy sekä varmistamaan, että etuuksien väistämätön väheneminen tapahtuu mahdollisimman pitkän ajanjakson kuluessa.

▼B

38 artikla

Yhteinen kaupan alan ministerikomitea

1.  Perustetaan AKT:n ja EY:n yhteinen kaupan alan ministerikomitea.

▼M10

2.  Kaupan alan ministerikomiteassa käsitellään kaikkia kauppaan liittyviä kysymyksiä, jotka koskevat kaikkia AKT-valtioita, ja varsinkin seurataan säännöllisesti talouskumppanuussopimusten neuvotteluja ja täytäntöönpanoa. Se kiinnittää erityistä huomiota käytäviin monenvälisiin kauppaneuvotteluihin ja tarkastelee pidemmälle menevien vapauttamista koskevien aloitteiden vaikutuksia AKT:n ja EY:n väliseen kauppaan sekä AKT-valtioiden talouskehitystä. Se raportoi ja tekee tarvittavia, myös tukitoimenpiteitä koskevia, suosituksia ministerineuvostolle AKT–EY-kauppajärjestelyjen hyödyn tehostamiseksi.

▼B

3.  Kaupan alan ministerikomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Ministerineuvosto vahvistaa sen työjärjestyksen. Komitea koostuu AKT-valtioiden ja yhteisön edustajista.

▼M10

38 a artikla

Neuvottelut

1.  Jos uusilla toimenpiteillä tai yhteisön hyväksymissä ohjelmissa säädetyillä toimenpiteillä, joilla lähennetään lainsäädäntöä kaupan helpottamiseksi, on todennäköisiä vaikutuksia yhden tai useamman AKT-valtion etuihin, yhteisö ilmoittaa niistä AKT-ryhmän sihteeristölle ja kyseisille AKT-valtioille ennen niiden hyväksymistä.

2.  Jotta yhteisö voi ottaa huomioon AKT-ryhmän edut, neuvotteluja käydään viimeksi mainitun sitä pyytäessä tämän sopimuksen 12 artiklan määräysten mukaisesti tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi.

3.  Jos kaupan helpottamiseksi annetut, voimassa olevat yhteisön säännöt tai määräykset vaikuttavat yhden tai useamman AKT-valtion etuihin tai jos tällaisten sääntöjen tai määräysten tulkinta, soveltaminen tai hallinnointi vaikuttaa kyseisiin etuihin, neuvotteluja käydään 12 artiklan määräysten mukaisesti kyseisten AKT-valtioiden sitä pyytäessä tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi.

4.  Osapuolet voivat tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi tuoda yhteisessä kaupan alan ministerikomiteassa esiin myös muita kauppaan liittyviä ongelmia, joita voi syntyä jäsenvaltioiden toteuttamista tai suunnittelemista toimenpiteistä.

5.  Osapuolet ilmoittavat tällaisista toimenpiteistä toisilleen neuvottelujen tuloksellisuuden varmistamiseksi.

6.  Osapuolet sopivat, että neuvottelujen käymisen talouskumppanuussopimuksen toimielimissä ja tiedon välittämisen niiden kautta tällaisten sopimusten soveltamisalaan kuuluvista asioista katsotaan täyttävän tämän artiklan ja tämän sopimuksen 12 artiklan määräykset, jos kaikki ne AKT-valtiot, joihin vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat, ovat sen talouskumppanuussopimuksen allekirjoittajamaita, jonka puitteissa neuvotteluja käytiin tai tietoa välitettiin.

▼B

3 LUKU

Yhteistyö kansainvälisissä yhteyksissä

39 artikla

Yleiset määräykset

1.  Osapuolet korostavat, miten tärkeää on niiden aktiivinen toiminta WTO:ssa ja muissa asianmukaisissa kansainvälisissä järjestöissä, siten, että ne liittyvät järjestöjen jäseniksi ja seuraamalla tiiviisti niissä vireillä olevia asioita ja niiden toimintaa.

2.  Osapuolet sopivat tekevänsä tiivistä yhteistyötä yhteisten etujensa määrittelemiseksi ja edistämiseksi kansainvälisessä talouden ja kaupan alan yhteistyössä, erityisesti WTO:ssa, muun muassa osallistumalla tulevien monenvälisten kauppaneuvottelujen esityslistan laatimiseen ja käsittelyyn. Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota AKT-valtioista peräisin olevien tuotteiden yhteisön ja muille markkinoille pääsyn edistämiseen.

3.  Osapuolet ovat yksimielisiä myös siitä, että WTO:n sääntöjen on oltava joustavia AKT-valtioiden kehitystason ja sen huomioon ottamiseksi, mitä vaikeuksia niillä on velvoitteidensa täyttämisessä. Ne ovat yhtä mieltä myös siitä, että AKT-valtiot tarvitsevat teknistä apua sitoumustensa täytäntöönpanoon.

4.  Yhteisö sopii auttavansa AKT-valtioita niiden pyrkimyksissä liittyä tämän sopimuksen määräysten mukaisesti kyseisten järjestöjen aktiivisiksi jäseniksi siten, että se kehittää tarvittavia valmiuksia osallistua asianmukaisten sopimusten neuvottelemiseen, tekemiseen, valvontaan ja täytäntöönpanoon.

40 artikla

Perushyödykkeet

1.  Osapuolet tunnustavat tarpeen varmistaa perushyödykkeiden kansainvälisten markkinoiden nykyistä parempi toiminta ja lisätä niiden avoimuutta.

2.  Ne vahvistavat valmiutensa vauhdittaa keskinäisiä neuvottelujaan perushyödykkeitä käsittelevissä kansainvälisissä yhteyksissä ja organisaatioissa.

3.  Tätä tarkoitusta varten vaihdetaan kumman tahansa osapuolen pyynnöstä näkemyksiä

Tällaisen näkemysten vaihdon tavoitteena on kunkin osapuolen etujen huomioon ottaminen, ja sitä voidaan tarvittaessa harjoittaa kaupan alan ministerikomiteassa.

4 LUKU

Palvelujen kauppa

41 artikla

Yleiset määräykset

1.  Osapuolet korostavat palvelujen kasvavaa merkitystä kansainvälisessä kaupassa ja niiden merkittävää osuutta taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä.

2.  Osapuolet vahvistavat palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) yhteydessä tekemänsä sitoumukset ja korostavat tarvetta soveltaa palvelujen AKT-toimittajiin erityis- ja erilliskohtelua.

3.  Kaupan ja palvelujen asteittaista vapauttamista koskevissa neuvotteluissa yhteisö sitoutuu GATS-sopimuksen XIX artiklan mukaisesti suhtautumaan myönteisesti AKT-valtioiden ensisijaisiin, EY:n aikataulun kehittämistä koskeviin tavoitteisiin niiden erityistarpeiden täyttämiseksi.

4.  Osapuolet sopivat tavoitteekseen laajentaa kumppanuuttaan talouskumppanuussopimusten mukaisesti ja sen jälkeen, kun ne ovat saaneet kokemusta GATS-sopimuksen mukaisen suosituimmuusvelvoitteen soveltamisesta, koskemaan palvelujen vapauttamista GATS-sopimuksen määräysten mukaisesti; erityisesti kyseeseen tulevat määräykset kehitysmaiden liittymisestä vapauttamista koskeviin sopimuksiin.

▼M10

5.  Yhteisö tukee 35 artiklan mukaisesti ja I osastossa määriteltyjen kansallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden kautta AKT-valtioiden pyrkimyksiä vahvistaa niiden edellytyksiä tarjota palveluja. Erityistä huomiota kiinnitetään työvoimaan, liiketoimintaan, jakeluun, rahoitukseen, matkailuun, kulttuuriin ja rakentamiseen liittyviin palveluihin sekä niihin liittyviin teknisiin palveluihin AKT-valtioiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja sitä kautta AKT-valtioiden tavara- ja palvelukaupan arvon ja määrän lisäämiseksi.

▼B

42 artikla

Merikuljetukset

1.  Osapuolet tunnustavat turvallisessa ja puhtaassa meriympäristössä harjoitettavien, tehokkaiden ja kustannustehokkaiden merikuljetuspalvelujen merkityksen tärkeimpänä kuljetusmuotona, jolla helpotetaan kansainvälistä kauppaa ja joka toimii siten yhtenä talouden ja kaupan kehittämisen taustavoimista.

2.  Osapuolet sitoutuvat edistämään merikuljetusten vapauttamista ja tässä tarkoituksessa soveltavat tehokkaasti periaatetta, joka koskee syrjimätöntä ja rajoittamatonta pääsyä kansainvälisille merikuljetusmarkkinoille kaupallisin perustein.

3.  Kukin osapuoli muun muassa myöntää toisen osapuolen kansalaisten tai yritysten liikennöimille laivoille ja jommankumman osapuolen alueella rekisteröidyille laivoille vähintään samat etuudet kuin omille laivoilleen satamiin pääsyn, satamien infrastruktuurin ja muiden meriliikenteen oheispalvelujen käytön, niihin liittyvien maksujen ja tullipalvelujen sekä lastaukseen ja purkuun tarkoitettujen ankkuripaikkojen ja muiden tilojen osoittamisen osalta.

▼M10

4.  Yhteisö tukee 35 artiklan mukaisesti ja I osastossa määriteltyjen kansallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden kautta AKT-valtioiden pyrkimyksiä kehittää ja edistää tehokkaita ja kustannustehokkaita merikuljetuspalveluja AKT-valtioissa niiden toimijoiden osuuden kasvattamiseksi kansainvälisissä laivauspalveluissa.

▼B

43 artikla

Tieto- ja viestintätekniikat sekä tietoyhteiskunta

1.  Osapuolet tunnustavat tieto- ja viestintätekniikoiden tärkeän aseman sekä aktiivisen osallistumisen tietoyhteiskuntaan ennakkoedellytyksiksi sille, että AKT-valtiot onnistuvat integroitumaan maailmantalouteen.

2.  Näin ollen ne toistavat voimassa olevien monenvälisten sopimusten, erityisesti GATS-sopimukseen liitetyn perusteleviestinnästä tehdyn pöytäkirjan, yhteydessä tekemänsä sitoumukset ja kehottavat niitä AKT-valtioita, jotka eivät vielä ole kyseisten sopimusten osapuolia, liittymään niihin.

3.  Lisäksi osapuolet sopivat osallistuvansa täysimääräisesti ja aktiivisesti kaikkiin alalla jatkossa mahdollisesti käytäviin kansainvälisiin neuvotteluihin.

4.  Tätä varten osapuolet toteuttavat toimenpiteitä, joilla tieto- ja viestintätekniikoiden hyödyntäminen tehdään AKT-valtioiden kansalaisille helpoksi, esimerkiksi

▼M4

▼M10

5.  Lisäksi osapuolet sopivat vauhdittavansa keskinäistä yhteistyötään tieto- ja viestintätekniikoiden sekä tietoyhteiskunnan aloilla. Yhteistyössä keskitytään 35 artiklan mukaisesti ja I osastossa määriteltyjen kansallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden kautta erityisesti viestintäjärjestelmien nykyistä parempaan täydentävyyteen ja yhdenmukaisuuteen kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla sekä niiden mukauttamiseen uuden tekniikan vaatimuksiin.

▼B

5 LUKU

Kauppaan liityvät alat

44 artikla

Yleiset määräykset

1.  Osapuolet tunnustavat uusien kauppaan liittyvien alojen kasvavan merkityksen pyrittäessä helpottamaan AKT-valtioiden asteittaista integroitumista maailmantalouteen. Näin ollen ne sopivat vahvistavansa näiden alojen yhteistyötään osallistumalla täysimääräisesti ja koordinoidusti asianomaisiin kansainvälisiin foorumeihin ja sopimuksiin.

▼M10

2.  Yhteisö tukee 35 artiklan mukaisesti ja I osastossa määriteltyjen kansallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden kautta AKT-valtioiden pyrkimyksiä vahvistaa niiden valmiuksia toimia kaikilla kauppaan liittyvillä aloilla, mihin tarvittaessa sisältyy niiden institutionaalisten puitteiden kehittäminen ja tukeminen.

▼B

45 artikla

Kilpailupolitiikka

1.  Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tehokkaiden ja järkevien kilpailupolitiikkojen ja -sääntöjen laatiminen ja soveltaminen ovat ratkaisevassa asemassa pyrittäessä parantamaan ja turvaamaan investointien kannalta suotuisa toimintaympäristö, kestävä teollistamisprosessi ja avoimuus markkinoille pääsyssä.

2.  Terveen kilpailun vääristymien poistamiseksi sekä kunkin AKT-valtion kehitystaso ja erilaiset taloudelliset tarpeet asianmukaisesti huomioon ottaen osapuolet sitoutuvat panemaan täytäntöön kansallisia ja alueellisia sääntöjä ja politiikkoja. Tähän kuuluu sellaisten yritysten välisten sopimusten, yritysten yhteenliittymien päätösten ja yritysten yhteisten toimintatapojen valvonta ja määrätyissä tapauksissa kieltäminen, joiden tavoitteena tai seurauksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen. Edelleen osapuolet sopivat kieltävänsä sen, että yksi tai useampi yritys käyttäisi määräävää asemaansa väärin yhteisön markkinoilla tai AKT-valtioiden alueella.

▼M10

3.  Osapuolet sopivat myös vahvistavansa alan yhteistyötään tehokkaiden kilpailupolitiikkojen laatimiseksi ja tukemiseksi tarkoituksenmukaisten kansallisten kilpailuelinten toimesta, joka asteittain varmistavat sen, että niin yksityiset kuin valtion yritykset soveltavat kilpailusääntöjä tehokkaasti. Tämän alan yhteistyöhön kuuluu 35 artiklan mukaisesti ja I osastossa määriteltyjen kansallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden kautta erityisesti avustaminen tarkoituksenmukaisen lainsäädäntökehyksen laatimisessa ja sen hallinnollisessa toimeenpanossa, ottaen huomioon erityisesti vähiten kehittyneiden maiden erityistilanne.

▼B

46 artikla

Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen

1.  Osapuolet tunnustavat tarpeen varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien, kaupallisen omaisuuden oikeuksien sekä muiden, teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen, jäljempänä 'TRIPS-sopimus', soveltamisalaan kuuluvien oikeuksien, myös maantieteellisten merkintöjen, riittävän ja tehokkaan suojan kansainvälisten standardien mukaisesti kahdenvälisen kaupan vääristymien ja esteiden vähentämiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta osapuolten kannanottoja monenvälisissä neuvotteluissa.

2.  Osapuolet korostavat tässä yhteydessä sitä, miten tärkeää on liittyä WTO-sopimukseen liittyvään teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehtyyn TRIPS-sopimukseen ja biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen (CBD-yleissopimus).

3.  Ne ovat myös yksimielisiä tarpeesta liittyä kehitystasonsa mukaisesti kaikkiin TRIPS-sopimuksen I osassa mainittuihin, teollis- ja tekijänoikeuksista sekä kaupallisen omaisuuden oikeuksista tehtyihin kansainvälisiin sopimuksiin.

4.  Yhteisö, jäsenvaltiot ja AKT-valtiot voivat harkita sopimusten tekemistä sellaisia tuotteita koskevien tavaramerkkien ja maantieteellisten merkintöjen suojelemiseksi, joilla on erityistä merkitystä jommallekummalle osapuolelle.

5.  Tässä sopimuksessa teollis- ja tekijänoikeuksien piiriin luetaan erityisesti tekijänoikeus mukaan luettuina tietokoneohjelmien tekijänoikeus ja lähioikeudet, myös taiteelliset mallit, ja teollinen omaisuus, johon kuuluvat hyödyllisyysmallit, patentit, myös bioteknisiä keksintöjä ja kasvilajikkeita tai muita tehokkaita erityisjärjestelmiä koskevat patentit, teollismallit, maantieteelliset merkinnät, myös suojatut alkuperänimitykset, tavaroiden tai palvelujen tavaramerkit, integroitujen piirien piirimallit sekä tietokantojen oikeudellinen suoja ja epäterveeltä kilpailulta suojautuminen, siten kuin on määrätty teollisuusomistusoikeuden suojelemista koskevan Pariisin sopimuksen 10 a artiklassa, sekä taitotietoa koskevien julkaisemattomien tietojen suojelua.

▼M10

6.  Lisäksi osapuolet sopivat vahvistavansa alan yhteistyötään. Pyynnöstä yhteistyö voidaan yhteisesti sovituin ehdoin sekä 35 artiklan mukaisesti ja I osastossa määriteltyjen kansallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden kautta ulottaa muun muassa seuraaville aloille: teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa ja noudattamista koskevien lakien ja asetusten valmistelu, kyseisten oikeuksien oikeudenhaltijan toimesta tapahtuvan väärinkäytön ja kilpailijoiden toimesta tapahtuvan näiden oikeuksien rikkomisten estäminen, kansallisten ja alueellisten virastojen ja muiden elinten perustaminen ja vahvistaminen, myös tuki toimeenpanoon ja suojeluun osallistuville alueellisille teollis- ja tekijänoikeusjärjestöille henkilöstön koulutus mukaan luettuna.

▼B

47 artikla

Standardointi ja sertifiointi

1.  Osapuolet sopivat tiivistävänsä yhteistyötään standardoinnin, sertifioinnin ja laadunvarmistuksen aloilla poistaakseen tarpeettomia teknisiä esteitä ja vähentääkseen kyseisillä aloilla vallitsevia keskinäisiä eroavuuksia siten, että helpotetaan kauppaa.

Tässä yhteydessä osapuolet vahvistavat WTO-sopimukseen liitetyn kaupan teknisistä esteistä tehdyn sopimuksen (TBT-sopimus) nojalla tekemänsä sitoumuksen.

▼M10

2.  Yhteistyöllä standardoinnin ja sertifioinnin aloilla pyritään 35 artiklan mukaisesti ja I osastossa määriteltyjen kansallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden kautta edistämään osapuolten välillä yhteensopivia järjestelmiä, erityisesti:

▼B

3.  Osapuolet sopivat harkitsevansa ajallaan vastavuoroista tunnustamista koskevien sopimusten neuvottelemista aloilla, joilla on niille molemmille taloudellista merkitystä.

48 artikla

Terveys- ja kasvinsuojelutoimet

1.  Osapuolet tunnustavat kunkin osapuolen oikeuden ottaa käyttöön tai saattaa voimaan terveys- ja kasvinsuojelutoimia, jotka ovat tarpeen ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojelemiseksi, edellyttäen, että kyseiset toimet eivät yleisesti ottaen toimi mielivaltaisen syrjinnän tai kaupan peitellyn rajoittamisen muotona. Tätä tarkoitusta varten osapuolet vahvistavat WTO-sopimukseen liitetyn, terveys- ja kasvinsuojelutoimista tehdyn sopimuksen (SPS-sopimus) yhteydessä tekemänsä sitoumukset osapuolten kehitystaso huomioon ottaen.

2.  Edelleen osapuolet sitoutuvat SPS-sopimuksen mukaisesti vahvistamaan koordinointia, kuulemista ja tiedottamista ehdotettuja terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevien ilmoitusten ja niiden soveltamisen osalta aina, kun kyseiset toimet voivat vaikuttaa jommankumman osapuolen etuihin. Ne myös sopivat ennalta järjestettävästä kuulemisesta ja koordinoinnista Codex Alimentariuksen, kansainvälisen eläintautiviraston ja kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen yhteydessä yhteisten etujensa edistämiseksi.

▼M10

3.  Osapuolet sopivat 35 artiklan mukaisesti ja I osastossa määriteltyjen kansallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden kautta lujittavansa yhteistyötään AKT-valtioiden julkisen ja yksityisen sektorin toimintaedellytysten vahvistamiseksi tällä alalla.

▼B

49 artikla

Kauppa ja ympäristö

▼M10

1.  Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa edistää kansainvälisen kaupan kehittämistä niin, että varmistetaan ympäristön kestävä ja järkevä hoito alan kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten mukaisesti sekä osapuolten kehitystaso asianmukaisesti huomioon ottaen. Ne ovat yhtä mieltä siitä, että AKT-valtioiden erityistarpeet ja -vaatimukset olisi otettava huomioon ympäristöalan toimien suunnittelussa ja toteutuksessa, myös 32 a artiklan määräysten osalta.

▼B

2.  Rio de Janeiron periaatteet mielessä pitäen ja sen edistämiseksi, että kauppa ja ympäristö tukisivat toisiaan, osapuolet sopivat vahvistavansa yhteistyötään tällä alalla. Yhteistyön erityisiä tavoitteita ovat johdonmukaisten kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten politiikkojen laatiminen, ympäristöön liittyvien tuotteiden ja palvelujen laadunvalvonnan vahvistaminen sekä ympäristöä säästävien tuotantomenetelmien kehittäminen asianomaisilla aloilla.

▼M10

3.  Osapuolet sopivat, että ympäristötoimenpiteitä ei pitäisi käyttää protektionistisiin tarkoituksiin.

▼B

50 artikla

Kauppa ja työelämää koskevat normit

1.  Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa keskeisimpiin kansainvälisesti tunnustettuihin, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) asianomaisissa sopimuksissa määriteltyihin työelämää koskeviin säännöksiin. Erityisesti kyseeseen tulevat järjestäytymisoikeus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus, pakkotyön poistaminen, lapsityövoiman pahimpien esiintymismuotojen poistaminen sekä syrjimättömyys työhönotossa.

2.  Osapuolet sopivat vahvistavansa yhteistyötään erityisesti seuraavilla aloilla:

▼M10

3.  Osapuolet sopivat, että työelämää koskevia säännöksiä ei olisi käytettävä protektionistisiin tarkoituksiin.

▼B

51 artikla

Kuluttajapolitiikka ja kuluttajien terveyden suojelu

1.  Osapuolet sopivat vauhdittavansa yhteistyötään kuluttajapolitiikan ja kuluttajien terveyden suojelun alalla niin, että kansallinen lainsäädäntö otetaan asianmukaisesti huomioon kaupan esteiden välttämiseksi.

▼M10

2.  Yhteistyöllä pyritään 35 artiklan mukaisesti ja I osastossa määriteltyjen kansallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden kautta erityisesti parantamaan alan institutionaalisia ja teknisiä toimintaedellytyksiä, perustamaan keskinäiseen tiedotukseen tarkoitettuja, vaarallisia tuotteita koskevia nopeita varoitusjärjestelmiä, vaihtamaan tietoja ja kokemuksia tuotteita ja tuoteturvallisuutta koskevan, markkinoille saattamisen jälkeisen valvonnan käyttöönotosta ja toiminnasta, parantamaan kuluttajille annettavia tietoja hinnoista sekä tarjolla olevien tuotteiden ja palvelujen ominaisuuksista, kannustamaan riippumattomien kuluttajajärjestöjen ja kuluttajien edustajien välisten yhteyksien luomista, parantamaan kuluttajapolitiikkojen ja -järjestelmien yhteensopivuutta, ilmoittamaan lainsäädännön toimeenpanosta ja edistämään yhteistyötä haitallisten tai sopimattomien liiketapojen tutkimisessa sekä panemaan täytäntöön vientikieltoja osapuolten välisessä sellaisten tavaroiden ja palvelujen kaupassa, joiden markkinoille saattaminen on kielletty niiden tuotantomaassa.

▼B

52 artikla

Verotusta koskeva poikkeuslauseke

1.  Tämän sopimuksen määräysten mukaisesti myönnetty suosituimmuuskohtelu tai mikä tahansa tämän sopimuksen nojalla tehty järjestely ei koske nykyisiä tai tulevia veroetuisuuksia, joita osapuolet myöntävät kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä tehtyjen sopimusten tai muiden verotusjärjestelyjen tai kansallisen verolainsäädännön perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä IV olevan 31 artiklan määräysten soveltamista.

2.  Mikään tässä sopimuksessa tai sen nojalla tehdyssä järjestelyssä ei voi estää minkään sellaisen toimenpiteen käyttöönottoa tai toteuttamista, jonka tarkoituksena on estää verojen kiertäminen kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä tehtyjen sopimusten tai muiden verotusjärjestelyjen tai kansallisen verolainsäädännön verotusta koskevien määräysten ja sääntöjen mukaisesti.

3.  Mikään tässä sopimuksessa tai sen nojalla tehdyssä järjestelyssä ei voi estää osapuolten verolainsäädäntönsä asiaa koskevia säännöksiä soveltaessaan tekemästä eroa eri tilanteessa olevien veronmaksajien välillä erityisesti näiden asuinpaikan osalta tai sen osalta, minne ne ovat sijoittaneet pääomansa.

6 LUKU

Yhteistyö muilla aloilla

53 artikla

Kalastusalan sopimukset

1.  Osapuolet ilmoittavat valmiudestaan neuvotella kalastusalan sopimuksia, joiden tavoitteena on kestävien ja molempia osapuolia tyydyttävien edellytysten takaaminen AKT-valtioiden kalastustoiminnalle.

2.  Tällaisia sopimuksia tehtäessä tai täytäntöön pantaessa AKT-valtiot eivät saa harjoittaa syrjintää yhteisöä kohtaan tai jäsenvaltioiden kesken, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kehitysmaiden välisiä erityisjärjestelyjä samalla maantieteellisellä alueella, vastavuoroiset kalastusalan järjestelyt mukaan luettuina. Myöskään yhteisö ei saa harjoittaa AKT-valtioita kohtaan syrjintää.

54 artikla

Elintarviketurva

1.  Yhteisö sitoutuu saatavilla olevien maataloustuotteiden osalta huolehtimaan siitä, että vientituet voidaan vahvistaa nykyistä aiemmin kaikille AKT-valtioille sen tuotevalikoiman osalta, joka on määritelty kyseisten valtioiden ilmoittamien elintarviketarpeiden perusteella.

2.  Ennakkovahvistus tehdään vuodeksi, ja sitä sovelletaan kunakin vuonna tämän sopimuksen voimassaolon ajan niin, että tukitaso määritellään komission tavallisesti noudattamien menetelmien mukaisesti.

3.  Niiden AKT-valtioiden, jotka sitä pyytävät osana elintarviketurvapolitiikkaansa, kanssa voidaan sopia erityisjärjestelyistä.

4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitetut erityisjärjestelyt eivät saa vaarantaa AKT-valtioiden alueiden tuotantoa ja kauppavirtoja.

4. OSA

KEHITYSRAHOITUSYHTEISTYÖ

I OSASTO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 LUKU

Tavoitteet, periaatteet, suuntaviivat ja tukikelpoisuus

55 artikla

Tavoitteet

Kehitysrahoitusyhteistyön tavoitteena on riittäviä rahoitusvaroja ja tarkoituksenmukaista teknistä apua antamalla tukea ja edistää AKT-valtioiden pyrkimyksiä saavuttaa tässä sopimuksessa asetetut tavoitteet yhteisen edun mukaisesti ja keskinäisen riippuvuuden hengessä.

56 artikla

Periaatteet

▼M10

1.  Kehitysrahoitusyhteistyötä toteutetaan AKT-valtioiden vahvistamien kehitystä koskevien tavoitteiden, strategioiden ja painopisteiden perusteella ja niiden mukaisesti kansallisella, alueellisella ja AKT-maiden välisellä tasolla. Niiden maantieteelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset erityispiirteet samoin kuin niiden erityiset voimavarat otetaan huomioon. Kansainvälisesti sovitun, avun tuloksellisuutta koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti yhteistyö perustuu omistajuuteen, johdonmukaisuuteen, avunantajien koordinointiin ja yhdenmukaistamiseen, kehitystuloskeskeiseen hallinnointiin ja molemminpuoliseen vastuuvelvollisuuteen. Erityisesti yhteistyöllä

▼B

2.  Yhteistyöllä varmistetaan vähiten kehittyneiden AKT-valtioiden erityiskohtelu ja otetaan asianmukaisesti huomioon sisämaa- ja saarivaltioiden haavoittuvuus. Lisäksi pyritään vastaamaan selkkausten jälkeisessä tilanteessa olevien maiden erityistarpeisiin.

57 artikla

Suuntaviivat

1.  AKT-valtiot ja Euroopan yhteisö panevat tiiviissä yhteistyössä täytäntöön tämän sopimuksen puitteissa rahoitettavat toimet ja tunnustavat kumppanien olevan yhdenvertaisia.

2.  AKT-valtioiden vastuulla on

3.  Myös tukikelpoiset valtiosta riippumattomat toimijat voivat ehdottaa ja panna täytäntöön ohjelmia ja hankkeita niitä koskevilla aloilla sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä mainittujen määräysten soveltamista.

4.  AKT-valtiot ja yhteisö vastaavat yhdessä

5.  Yhteisö tekee hankkeita ja ohjelmia koskevat rahoituspäätökset.

6.  Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, kaikki jommankumman osapuolen hyväksyntää edellyttävät päätökset on hyväksyttävä, tai ne katsotaan hyväksytyiksi, 60 päivän kuluessa siitä, kun toinen osapuoli on ilmoittanut niistä.

▼M4

58 artikla

Rahoituskelpoisuus

1.  Seuraavat tahot tai elimet voivat saada tämän sopimuksen mukaista rahoitustukea:

▼M10

▼M4

2.  Asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion suostumuksella rahoitustukea voidaan myöntää myös

▼M10

▼M4

▼M10

▼M4

3.  Valtiosta riippumattomat, luonteeltaan paikalliset AKT-valtioiden ja yhteisön toimijat voivat saada tämän sopimuksen mukaista rahoitustukea maa- ja alueohjelmissa sovittujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

▼B

2 LUKU

Rahoituksen soveltamisala ja luonne

59 artikla

Asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion sekä kansallisella että alueellisella tasolla asettamien painopisteiden puitteissa tukea voidaan antaa sellaisille hankkeille, ohjelmille ja muille toimintamuodoille, joilla edistetään tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

60 artikla

Rahoituksen soveltamisala

Tarpeista ja kaikkien soveltuvimmiksi katsottavien toimien lajista riippuen rahoitusta voidaan antaa muun muassa seuraavien tukemiseen:

▼M10

▼B

▼M10

▼B

61 artikla

Rahoituksen luonne

1.  Rahoitusta myönnetään muun muassa

▼M10

2.  Suoraa talousarviotukea myönnetään makrotaloudellisiin tai alakohtaisiin uudistuksiin edellyttäen, että

Yhteisö mukautuu kunkin AKT-maan järjestelmiin ja menettelyihin, valvoo talousarviotukeaan yhdessä kumppanimaan kanssa ja tukee kumppanimaiden pyrkimyksiä parantaa maan sisäistä vastuuvelvollisuutta, parlamentaarista valvontaa, tarkastusvalmiuksia ja julkista tiedonsaantia.

▼B

3.  Samantyyppistä suoraa talousarviotukea aletaan asteittain myöntää alakohtaisille politiikoille yksittäisten hankkeiden sijaan.

4.  Tuontiohjelmien välineitä tai edellä määriteltyä talousarviotukea voidaan käyttää myös tukikelpoisten AKT-valtioiden tukemiseen niiden toteuttaessa uudistuksia, joilla pyritään alueiden välisen talouden vapauttamiseen ja joista aiheutuu siirtymävaiheen nettokustannuksia.

▼M10

5.  Yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen korvamerkittyjä varoja, Euroopan investointipankin, jäljempänä ”pankki”, omia varoja ja tarvittaessa muita Euroopan yhteisön talousarviosta myönnettäviä varoja käytetään tämän sopimuksen puitteissa sellaisten hankkeiden, ohjelmien ja muiden toimintamuotojen rahoittamiseen, joilla edistetään tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.

▼B

6.  Tämän sopimuksen nojalla myönnettäviä varoja voidaan käyttää hankkeiden ja ohjelmien niin paikallisten kuin ulkomaistenkin kokonaiskustannusten kattamiseen toistuvat kustannukset mukaan luettuina.

II OSASTO

RAHOITUSYHTEISTYÖ

1 LUKU

Rahoitusvarat

62 artikla

Kokonaismäärä

1.  Yhteisön rahoitustuen kokonaismäärä tässä sopimuksessa määritettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi ja yhteisön rahoitustuen ehdot esitetään tämän sopimuksen liitteissä.

2.  Jollei jokin AKT-valtio ratifioi tätä sopimusta tai jos se sanoo sen irti, osapuolet sopeuttavat liitteessä I olevassa rahoituspöytäkirjassa tarkoitetut varojen määrät. Sopeuttamista sovelletaan myös, jos

63 artikla

Rahoitusmuodot

Asianomainen yksi tai useampi AKT-valtio vahvistaa yhdessä yhteisön kanssa kunkin hankkeen tai ohjelman rahoitusmuodot ottaen huomioon

64 artikla

Jälleenlainaustoiminta

1.  Rahoitustukea voidaan myöntää asianomaisille AKT-valtioille taikka AKT-valtioiden tai tämän sopimuksen määräysten mukaisesti rahoituskelpoisten laitosten välityksellä tai suoraan mille tahansa muulle rahoituskelpoiselle edunsaajalle. Jos rahoitustukea myönnetään välittäjän kautta lopulliselle tuen vastaanottajalle tai suoraan yksityisen sektorin edunsaajalle,

2.  Jos rahoitus tapahtuu AKT-maassa sijaitsevan ja/tai AKT-maissa toimivan jälleenlainaajan kautta, tämän tehtävänä on valita ja arvioida kukin hanke sekä hoitaa käyttöönsä annettuja varoja tässä sopimuksessa määrättyjen edellytysten mukaisesti ja osapuolten yhteisellä sopimuksella.

65 artikla

Yhteisrahoitus

1.  Tämän sopimuksen mukaisia rahoitusvaroja voidaan AKT-valtioiden pyynnöstä osoittaa yhteisrahoitukseen erityisesti kehitysyhteistyöelinten ja -laitosten, yhteisön jäsenvaltioiden, AKT-valtioiden, kolmansien maiden, kansainvälisten tai yksityisten rahoituslaitosten, yritysten tai vientiluottoelinten kanssa.

2.  Yhteisrahoitusmahdollisuuteen kiinnitetään huomiota etenkin tapauksissa, joissa yhteisön osallistuminen rohkaisee muiden rahoituslaitosten osallistumista ja joissa tällä rahoitusmuodolla saadaan aikaan AKT-valtion kannalta edullinen rahoituspaketti.

3.  Tässä artiklassa tarkoitettu rahoitus voi olla joko yhteis- tai rinnakkaisrahoitusta. Kussakin tapauksessa etusijalla on kustannustehokkuudeltaan sopivin rahoitusmuoto. Lisäksi koordinoidaan ja yhdenmukaistetaan yhteisön ja muiden yhteisrahoittajien toimia siten, että AKT-valtioiden suoritettaviksi tulevien menettelyjen määrä on mahdollisimman pieni ja että nämä menettelyt ovat joustavia.

4.  Neuvottelu- ja yhteensovittamismenettelyä muiden avunantajien ja yhteisrahoittajien kanssa olisi tehostettava ja kehitettävä tekemällä mahdollisuuksien mukaan yhteisrahoitusta koskevia puitesopimuksia, ja yhteisrahoituspolitiikkaa ja siihen liittyviä menettelyjä olisi tarkasteltava uudelleen tehokkuuden ja parhaiden mahdollisten ehtojen varmistamiseksi.

2 LUKU

Velka- ja rakennesopeutustuki

66 artikla

Velkahelpotustuki

▼M10

1.  AKT-valtioiden velkataakan keventämiseksi ja maksutaseongelmien helpottamiseksi osapuolet sopivat, että yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen varoja käytetään kansainvälisesti hyväksyttyihin velkahelpotusaloitteisiin AKT-valtioiden eduksi. Yhteisö sitoutuu lisäksi selvittämään, miten muita yhteisön varoja voidaan pitkällä aikavälillä käyttää kansainvälisesti hyväksyttyjen velkahelpotusaloitteiden tukemiseen.

▼B

2.  Yhteisö voi AKT-valtion pyynnöstä

3.  Edistääkseen pankin omista varoista peräisin olevista lainoista, erityislainoista ja riskipääomista johtuvan velan hoitamista AKT-valtiot voivat komission kanssa tapauskohtaisesti sovittuja yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen käyttää tässä sopimuksessa tarkoitettua käytettävissä olevaa ulkomaanvaluuttaa kyseisen velan hoitoon velan erääntymisestä riippuen ja siihen määrään asti, joka on tarpeen maksaa kansallisena valuuttana.

4.  Osapuolet ottavat huomioon kansainvälisen velkaongelman vakavuuden ja sen vaikutukset talouskasvuun ja julistavat olevansa valmiita jatkamaan kansainvälisen keskustelun yhteydessä käytävää mielipiteenvaihtoa yleisestä velkaongelmasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaan liittyvillä foorumeilla käytäviä erityisiä keskusteluja.

67 artikla

Rakennesopeutustuki

▼M10

1.  Tämän sopimuksen mukaisella yhteistyön monivuotisella rahoituskehyksellä tuetaan AKT-valtioiden toteuttamia makrotaloudellisia ja alakohtaisia uudistuksia. Osapuolet varmistavat tällöin, että sopeutus on taloudellisesti elinvoimaista sekä yhteiskunnallisesti ja poliittisesti hyväksyttävissä olevaa. Tukea myönnetään makrotaloudellisella tai alakohtaisella tasolla täytäntöön pantuihin tai suunniteltuihin uudistuksiin yhteisön ja asianomaisen AKT-valtion yhteisen arvioinnin mukaisesti sekä uudistustoimien yleisen arvioinnin perusteella. Yhteinen arviointi mukautetaan mahdollisuuksien mukaan maakohtaisiin järjestelyihin, ja tukea valvotaan saavutettujen tulosten perusteella. Tukiohjelmien tärkeä ominaisuus on varojen nopea käyttö.

▼B

2.  AKT-valtiot ja yhteisö tunnustavat, että on välttämätöntä edistää aluetason uudistusohjelmia ja varmistaa, että kansallisten ohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa otetaan riittävällä tavalla huomioon alueelliset toimet, jotka vaikuttavat kansallisen tason kehitykseen. Tätä varten rakennesopeutustuen tavoitteena on myös

3.  Rakennesopeutustukea voivat saada sellaiset AKT-valtiot, jotka toteuttavat tai harkitsevat makrotaloudellisia tai alakohtaisia uudistuksia. Huomioon otetaan alueelliset näkökohdat, uudistusten tehokkuus ja niiden todennäköiset vaikutukset taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja poliittiseen kehitykseen sekä suhteessa valtioiden taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin vaikeuksiin.

4.  AKT-valtioiden, jotka toteuttavat ainakin pääasiallisten monenvälisten rahoittajien hyväksymiä ja tukemia uudistusohjelmia tai uudistusohjelmia, joista on sovittu näiden rahoittajien kanssa, mutta joita nämä rahoittajat eivät välttämättä tue taloudellisesti, katsotaan ilman eri toimenpiteitä täyttävän sopeutustuen saamisen ehdot.

5.  Rakennesopeutustuki pannaan täytäntöön joustavalla tavalla alakohtaisina tai yleisinä tuontiohjelmina tai talousarviotukena.

6.  Rakennesopeutusohjelmien valmistelu ja tarkastelu sekä rahoituspäätökset toteutetaan tämän sopimuksen täytäntöönpanomenettelyjä koskevien määräysten mukaisesti. Samalla otetaan asianmukaisella tavalla huomioon varojen nopean käytön periaate rakennesopeutusohjelmissa. AKT-valtioista tai EY:stä peräisin olevan tuonnin rajoitetulle osalle voidaan tapauskohtaisesti myöntää lupa taannehtivaan rahoitukseen.

7.  Kunkin tukiohjelman täytäntöönpanossa on varmistettava, että AKT-valtioiden taloudelliset toimijat saavat mahdollisimman laajasti ja avoimesti mahdollisuuden käyttää ohjelman varoja, ja että hankintamenettelyt ovat kyseisen valtion hallinnollisten ja kaupallisten käytäntöjen mukaisia. Samalla on varmistettava tuontitavaroiden paras mahdollinen hinta–laatusuhde ja tarvittava johdonmukaisuus rakennesopeutuksen tukimenettelyissä saavutetun kansainvälisen kehityksen kanssa.

▼M10

3 LUKU

Tuki ulkoisten häiriöiden vuoksi

68 artikla

1.  Osapuolet tunnustavat, että ulkoisista häiriöistä johtuva makrotalouden epävakaus saattaa vaikuttaa haitallisesti AKT-valtioiden kehitykseen ja vaarantaa niiden kehitysvaatimusten täyttymisen. Siksi tämän sopimuksen mukaiseen yhteistyön monivuotiseen rahoituskehykseen luodaan lisärahoitusjärjestelmä, jolla lievitetään ulkoisista häiriöistä johtuvia lyhyen aikavälin kielteisiä vaikutuksia, vaikutus vientituloihin mukaan luettuna.

2.  Tuen tarkoituksena on turvata sosioekonomiset uudistukset ja politiikat, joihin tulojen väheneminen saattaa vaikuttaa kielteisesti, sekä lievittää häiriöiden kielteisiä lyhyen aikavälin vaikutuksia.

3.  AKT-valtioiden talouksien erittäin voimakas riippuvuus viennistä ja erityisesti maatalouden ja kaivostoiminnan tuotteiden viennistä otetaan huomioon varoja jaettaessa. Tässä suhteessa AKT-valtiot, jotka ovat vähiten kehittyneitä tai sisämaa- tai saarivaltioita tai jotka ovat konfliktin tai luonnononnettomuuden jälkitilanteessa, saavat muita edullisemman kohtelun.

4.  Lisävarat myönnetään tukimekanismia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Nämä esitetään rahoitusehtoja koskevassa liitteessä II.

5.  Yhteisö tukee myös markkinaehtoisia vakuutusjärjestelmiä, jotka on tarkoitettu AKT-valtioille, jotka haluavat suojautua ulkoisten häiriöiden lyhytaikaisilta vaikutuksilta.

▼B

4 LUKU

Alakohtaisten politiikkojen tuki

69 artikla

1.  Yhteistyö perustuu sopimuksessa määriteltyihin välineisiin ja sääntöihin, ja sen avulla tuetaan

2.  Tukea annetaan soveltuvin keinoin, joita ovat

5 LUKU

Pienhankkeet ja hajautettu yhteistyö

70 artikla

Yhteistyön avulla tuetaan kehittämistoimia, joiden avulla voidaan vastata paikallisyhteisöjen kehitystarpeisiin sekä rohkaista kaikkia hajautetun yhteistyön toimijoita, jotka voivat antaa panoksensa AKT-valtioiden itsenäiseen kehittymiseen sekä esittämään ja toteuttamaan aloitteita. Yhteistyö tapahtuu AKT-valtioiden kansallisen lainsäädännön ja sääntöjen sekä maaohjelmien säännösten puitteissa. Yhteistyöllä tuetaan

71 artikla

1.  Pienhankkeita ja hajautettua yhteistyötä voidaan tukea tämän sopimuksen mukaisista rahoitusvaroista. Tällaiseen yhteistyöhön kuuluvat hankkeet tai ohjelmat voivat liittyä tai olla liittymättä maaohjelmien painopistealueilla toteutettaviin ohjelmiin, mutta niiden avulla voidaan saavuttaa maaohjelmien erityistavoitteita tai saada tuloksia paikallisyhteisöjen tai hajautetun yhteistyön toimijoiden aloitteista.

2.  Rahasto osallistuu pienhankkeiden ja hajautetun yhteistyön rahoitukseen, jolloin sen rahoitusosuus ei tavallisesti ylitä kolmea neljäsosaa kunkin hankkeen kokonaiskustannuksista, eikä se voi ylittää maaohjelmassa määriteltyä rajaa. Jäljellä oleva määrä saadaan

3.  Pienhankkeina tai hajautettuna yhteistyönä rahoitettaviin hankkeisiin ja ohjelmiin sovelletaan sopimuksessa määriteltyjä menettelyjä, varsinkin niitä, joita tarkoitetaan monivuotisissa ohjelmissa.

▼M10

6 LUKU

Humanitaarinen apu, hätäapu ja hätätilanteen jälkeinen apu

72 artikla

Yleisperiaate

1.  Humanitaarista apua, hätäapua ja hätätilanteen jälkeistä apua annetaan kriisitilanteissa. Humanitaarisella ja hätäavulla pyritään pelastamaan ja suojelemaan ihmishenkiä sekä ehkäisemään ja lievittämään inhimillisiä kärsimyksiä tarpeen vaatiessa. Hätätilanteen jälkeisen avun tavoitteena on rahoittaa kunnostustoimia ja niveltää lyhytkestoinen hätäapu pidemmän aikavälin kehitysohjelmiin.

2.  Kriisitilanteilla, joihin luetaan myös pitkäkestoinen rakenteellinen epävakaus ja hauraus, tarkoitetaan tilanteita, joissa laki ja järjestys tai väestön turvallisuus ovat uhattuina ja jotka uhkaavat kärjistyä aseelliseksi selkkaukseksi tai horjuttaa maan vakautta. Kriisitilanteen voi synnyttää myös luonnononnettomuus, ihmisen aiheuttama kriisi, kuten sota tai muu selkkaus, tai vaikutuksiltaan vastaavat erityisolosuhteet, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen, ympäristön pilaantumiseen, energian ja luonnonvarojen saantiin tai äärimmäiseen köyhyyteen.

3.  Humanitaarista apua, hätäapua ja hätätilanteen jälkeistä apua annetaan hätäapu, kunnostus ja kehitystyö yhteen niveltäen niin kauan kuin uhreilla on näistä tilanteista johtuvia tarpeita.

4.  Humanitaarista apua annetaan yksinomaan kriisitilanteen uhrien tarpeiden ja edun perusteella sekä noudattaen kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteita, jotka ovat humaanisuus, tasapuolisuus, puolueettomuus ja riippumattomuus. Uhreja ei saa missään tapauksessa syrjiä rodun, etnisen alkuperän, uskonnon, sukupuolen, iän, kansallisuuden tai poliittisen suuntautumisen vuoksi. Vapaa pääsy uhrien luokse ja heidän suojelunsa sekä humanitaaristen järjestöjen henkilöstön ja välineistön turvallisuus on taattava.

5.  Humanitaarinen apu, hätäapu ja hätätilanteen jälkeinen apu rahoitetaan yhteistyön monivuotisesta rahoituskehyksestä, jos apua ei voida rahoittaa unionin talousarviosta. Humanitaarisen avun, hätäavun ja hätätilanteen jälkeisen avun täytäntöönpanossa tavoitteena on täydentävyys ja koordinointi jäsenvaltioiden toimien kanssa, ja siinä noudatetaan avun tuloksellisuutta koskevia parhaita käytäntöjä.

▼M10

72 a artikla

Tavoite

1.  Humanitaarisen ja hätäavun tarkoituksena on

2.  Apua voidaan antaa myös AKT-valtioille ja -alueille, jotka ottavat vastaan pakolaisia tai paluumuuttajia, sellaisten akuuttien tarpeiden täyttämiseksi, joita hätäapu ei kata.

3.  Hätätilanteen jälkeisten toimien tavoitteena on kriisin vuoksi tarvittava fyysinen ja yhteiskunnallinen kunnostaminen ja toimet voidaan toteuttaa niin, että lyhytkestoinen hätäapu ja kunnostus kytketään pidemmän aikavälin kehitysohjelmiin, jotka rahoitetaan maaohjelmista, alueohjelmista tai AKT-maiden välisestä ohjelmasta. Tällaisten toimien on oltava välttämättömiä hätävaiheesta kehitysvaiheeseen siirtymisen kannalta, edistettävä kriisistä kärsineiden väestönosien sosioekonomista integroitumista, poistettava mahdollisuuksien rajoissa kriisin syyt sekä vahvistettava instituutioita ja paikallisten ja kansallisten toimijoiden omaa roolia kestävän kehityspolitiikan laatimisessa kyseiselle AKT-valtiolle.

4.  Edellä 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut suuronnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja niihin varautumisen lyhyen aikavälin järjestelmät sovitetaan yhteen muiden käytössä olevien suuronnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja niihin varautumisen järjestelmien kanssa.

Kansallisten, alueellisten ja kaikki AKT-valtiot kattavien suuronnettomuuksien riskin vähentämis- ja hallintajärjestelmien kehittäminen ja vahvistaminen auttaa AKT-valtioita parantamaan kykyään selviytyä suuronnettomuuksien vaikutuksista. Kaikkea tähän liittyvää toimintaa voidaan jatkaa yhteistyössä sellaisten alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen ja ohjelmien kanssa, joilla on näyttöä suuronnettomuuksien riskin vähentämisestä.

▼M10

73 artikla

Täytäntöönpano

1.  Avustusoperaatioita toteutetaan kriisitilanteesta kärsivän AKT-maan tai -alueen pyynnöstä, komission aloitteesta tai kansainvälisten järjestöjen taikka paikallisten tai kansainvälisten valtiosta riippumattomien järjestöjen kehotuksesta.

2.  Yhteisö toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet, jotta toiminta olisi nopeaa, mikä on välttämätöntä niiden välittömien tarpeiden täyttämiseksi, joihin apua tarvitaan. Apua hallinnoidaan ja se pannaan täytäntöön siten, että toiminta on nopeaa, joustavaa ja tehokasta.

3.  Koska tämän luvun nojalla annettava apu on luonteeltaan kehitysapua, sitä voidaan asianomaisen valtion tai alueen pyynnöstä käyttää poikkeuksellisesti yhdessä maaohjelman kanssa.

▼B

7 LUKU

Investoinnit ja yksityisen sektorin kehitystuki

74 artikla

Yhteistyöllä tuetaan rahoitusavun ja teknisen avun kautta tässä sopimuksessa määriteltyjä investointeja sekä yksityissektorin kehittämistä koskevia politiikkoja ja strategioita.

75 artikla

Investointien edistäminen

AKT-valtiot sekä yhteisö ja sen jäsenvaltiot, jotka tunnustavat yksityisten investointien merkityksen kehitysyhteistyönsä edistämisen kannalta sekä näiden investointien edistämiseksi toteutettavien toimenpiteiden välttämättömyyden, kukin toimivaltansa puitteissa

76 artikla

Investointien rahoittaminen ja tukeminen

1.  Yhteistyön avulla saadaan käyttöön pitkän aikavälin rahoitusresursseja, myös riskipääomaa, joka auttaa edistämään kasvua yksityisellä sektorilla, sekä hankitaan kotimaista ja ulkomaista pääomaa tähän tarkoitukseen. Tätä tarkoitusta varten hankitaan yhteistyön avulla erityisesti

▼M10

▼B

2.  Lainoja pankin omista varoista myönnetään pankin perussäännön ja tämän sopimuksen liitteessä II määriteltyjen edellytysten mukaisesti.

77 artikla

Investointitakuut

1.  Investointitakuut ovat yhä tärkeämmäksi käyvä väline kehitysrahoituksessa, sillä niiden avulla voidaan vähentää hankkeiden riskiä ja houkutella yksityistä pääomaa. Yhteistyöllä varmistetaan, että riskivakuutuksia on saatavilla ja että niitä käytetään entistä enemmän riskien vähentämiseksi, jotta investoijien luottamus AKT-valtioita kohtaan lisääntyisi.

2.  Yhteistyön avulla tarjotaan takuita ja avustetaan toimintaa sellaisten takuurahastojen kautta, jotka kattavat vaatimukset täyttävien investointien riskit. Yhteistyön avulla tuetaan erityisesti

3.  Yhteistyön avulla tuetaan myös toimintaedellytysten parantamista, annetaan institutionaalista tukea ja osallistutaan sellaisten kansallisten ja/tai alueellisten aloitteiden perusrahoitukseen, joiden avulla vähennetään investoijien kaupallista riskiä. (Tällaisia ovat esimerkiksi takuurahastot, sääntelyelimet, sovittelumekanismit ja oikeudelliset järjestelmät, joiden avulla parannetaan investointien suojaa ja vientiluottojärjestelmiä.)

4.  Yhteistyön avulla annetaan tällaista tukea, joka täydentää yksityisiä ja/tai julkisia aloitteita ja tuo niihin lisäarvoa ja jota annetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yksityisten ja julkisten organisaatioiden kanssa. Kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komiteassa AKT-valtiot ja EY tutkivat yhdessä ehdotusta perustaa AKT-valtioiden ja EY:n takauslaitos, joka järjestäisi ja hallinnoisi investointitakausohjelmia.

78 artikla

Investointisuoja

1.  AKT-valtiot sekä yhteisö ja sen jäsenvaltiot, kukin toimivaltansa puitteissa, vahvistavat, että on tarpeen edistää ja suojata investointeja kunkin osapuolen omalla alueella, ja ne vahvistavat tässä yhteydessä, että on tärkeätä tehdä sellaisia keskinäisen edun mukaisia investointien edistämistä ja suojelua koskevia sopimuksia, jotka voivat myös muodostaa vakuutus- ja takausjärjestelmien perustan.

2.  Rohkaistakseen eurooppalaisten investointien tekemistä AKT-valtioiden kannalta erityisen tärkeisiin kehityshankkeisiin, joita AKT-valtiot tukevat, yhteisö ja jäsenvaltiot toisaalta ja AKT-valtiot toisaalta voivat myös tehdä sopimuksia keskinäisen edun mukaisista erityishankkeista, joiden rahoittamiseen yhteisö ja eurooppalaiset yritykset osallistuvat.

3.  Osapuolet sopivat myös, että talouskumppanuussopimusten puitteissa otetaan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden toimivallan mukaisesti käyttöön yleisiä periaatteita investointien suojasta ja edistämisestä. Näiden periaatteiden avulla vahvistetaan parhaat tulokset, joita on saavutettu toimivaltaisilla kansainvälisillä foorumeilla tai kahdenvälisesti.

III OSASTO

TEKNINEN YHTEISTYÖ

79 artikla

1.  Teknisen yhteistyön avulla autetaan AKT-valtioita kehittämään kansallisia ja alueellisia henkilöstövoimavarojaan sekä kehittämään kestävällä tavalla instituutioitaan, joilla on keskeinen asema kehityksen onnistumisessa. Tähän sisältyy mm. AKT-valtioiden konsulttiyritysten vahvistaminen sekä konsulttien vaihto AKT-valtioiden ja EU:n yritysten välillä.

2.  Teknisen yhteistyön on lisäksi oltava kustannustehokasta ja sen on vastattava niihin tarpeisiin, joita varten se on tarkoitettu. Yhteistyön on myös edistettävä taitotiedon siirtoa sekä parannettava kansallista ja alueellista toimintakykyä. Teknisen yhteistyön avulla on tuettava hankkeen ja ohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä pyrittävä vahvistamaan kansallisten ja alueellisten valtuuttavien viranomaisten johtamiskykyä. Teknisen avun on

3.  Teknistä apua voidaan antaa kaikilla yhteistyön alueilla tämän sopimuksen toimeksiannon rajoissa. Kysymykseen tuleva toiminta on luonteeltaan ja laajuudeltaan vaihtelevaa, ja se sovitetaan AKT-valtioiden tarpeisiin.

4.  Tekninen yhteistyö voi kohdistua erityiskysymyksiin tai olla yleisluonteista. Kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komitea laatii suuntaviivat teknistä yhteistyötä varten.

80 artikla

AKT-valtioista tapahtuvan aivoviennin lopettamiseksi yhteisö auttaa sitä pyytäviä AKT-valtioita näiden pyrkimyksissä helpottaa teollisuusmaissa asuvien ammattitaitoisten kansalaistensa paluuta asianmukaisten paluuohjelmien avulla.

IV OSASTO

MENETTELYT JA HALLINTOJÄRJESTELYT

81 artikla

Menettelyt

Hallintomenettelyjen on oltava avoimia ja helposti sovellettavia, ja niiden on mahdollistettava tehtävien ja vastuualueiden hajauttaminen suoritusportaaseen. AKT-valtioiden ja EU:n kehitysyhteistyön on oltava avointa valtioista riippumattomille toimijoille niitä koskevilla aloilla. Rahoitusyhteistyön ja teknisen yhteistyön suunnittelun, valmistelun, toteutuksen ja hallinnoinnin menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset määräykset esitetään täytäntöönpano- ja hallintomenettelyjä koskevassa liitteessä IV. AKT–EU-ministerineuvosto voi tarkastella uudelleen, tarkistaa ja muuttaa näitä määräyksiä kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komitean suosituksesta.

82 artikla

Täytäntöönpanosta vastaavat henkilöt ja toimielimet

Tämän sopimuksen mukaisen rahoitusyhteistyön ja teknisen yhteistyön toteuttajiksi nimetään täytäntöönpanosta vastaavat henkilöt ja toimielimet. Täytäntöönpanosta vastaavien henkilöiden ja toimielinten velvollisuuksia koskevat yksityiskohtaiset määräykset esitetään täytäntöönpano- ja hallintomenettelyjä koskevassa liitteessä IV.

83 artikla

Kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komitea

1.  Ministerineuvosto kokoontuu vähintään kerran vuodessa tarkastelemaan kehitysrahoitusyhteistyön tavoitteiden saavuttamista ja yhteistyön toteuttamisessa ilmenneitä yleisiä ja erityisiä ongelmia. Tätä varten ministerineuvoston yhteyteen perustetaan kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komitea, jäljempänä 'AKT–EY-komitea'.

2.  AKT-EY-komitean tehtävänä on muun muassa

3.  AKT–EY-komitea kokoontuu neljännesvuosittain, ja se muodostuu AKT-valtioiden ja yhteisön edustajista tai heidän valtuuttamistaan henkilöistä, ja molemmat osapuolet ovat yhtäläisesti edustettuina. Komitea kokoontuu ministeritasolla aina, kun jokin osapuoli sitä pyytää ja vähintään kerran vuodessa.

4.  Ministerineuvosto vahvistaa AKT–EY-komitean työjärjestyksen ja erityisesti edustusta koskevat edellytykset ja komitean jäsenten määrän sekä päätöksentekoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja puheenjohtajuuden edellytykset.

5.  AKT–EY-komitea voi kutsua koolle asiantuntijoiden kokouksia niiden mahdollisten rajoitusten tai esteiden syiden tutkimiseksi, jotka haittaavat kehitysyhteistyön tehokasta täytäntöönpanoa. Nämä asiantuntijat antavat komitealle suosituksia kyseisten rajoitusten tai esteiden poistamisen mahdollistavista keinoista.

5. OSA

VÄHITEN KEHITTYNEITÄ AKT-VALTIOITA, AKT-SISÄMAAVALTIOITA JA AKT-SAARIVALTIOITA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 LUKU

Yleiset määräykset

84 artikla

1.  Jotta vähiten kehittyneet sekä sisämaa- ja saarivaltiot voisivat täysin hyödyntää tämän sopimuksen tarjoamat mahdollisuudet kehitysvauhtinsa nopeuttamiseksi, yhteistyössä myönnetään erityiskohtelu vähiten kehittyneille AKT-valtioille ja otetaan tarvittavalla tavalla huomioon sisämaa- ja saarivaltioiden haavoittuvuus. Yhteistyössä otetaan myös huomioon selkkauksen jälkitilanteessa olevien maiden tarpeet.

2.  Riippumatta tämän sopimuksen eri luvuissa olevista vähiten kehittyneitä valtioita ja sisämaa- sekä saarivaltioita koskevista erityismääräyksistä, näiden ryhmien sekä selkkauksen jälkitilanteessa olevien maiden osalta kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

2 LUKU

Vähiten kehittyneet AKT-valtiot

85 artikla

1.  Vähiten kehittyneille AKT-valtioille myönnetään erityiskohtelu niiden auttamiseksi selviytymään kehitystään hidastavista vakavista taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikeuksista siten, että ne voivat nopeuttaa kehitysvauhtiaan.

2.  Vähiten kehittyneiden AKT-valtioiden luettelo esitetään liitteessä VI. Luetteloa voidaan muuttaa neuvoston päätöksellä, jos

86 artikla

Vähiten kehittyneitä AKT-valtioita koskevat määräykset sisältyvät seuraaviin artikloihin: 2, 29, 32, 35, 37, 56, 68, 84 ja 85.

3 LUKU

AKT-sisämaavaltiot

87 artikla

1.  AKT-sisämaavaltioiden tukemiseksi annetaan erityismääräyksiä ja toteutetaan erityistoimenpiteitä niiden pyrkiessä voittamaan maantieteelliset vaikeudet ja muut kehitystään hidastavat esteet siten, että ne voivat nopeuttaa kehitysvauhtiaan.

2.  AKT-sisämaavaltioiden luettelo esitetään liitteessä VI. Luetteloa voidaan muuttaa neuvoston päätöksellä, jos vastaavassa asemassa oleva kolmas valtio liittyy sopimukseen.

88 artikla

AKT-sisämaavaltioita koskevat määräykset sisältyvät seuraaviin artikloihin: 2, 32, 35, 56, 68, 84 ja 87.

4 LUKU

AKT-saarivaltiot

89 artikla

▼M4

1.  Erityistoimien toteuttamista jatketaan AKT-saarivaltioiden tukemiseksi niiden pyrkiessä pysäyttämään haavoittuvuutensa kasvun uusien ja vakavien taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten haasteiden edessä ja kääntämään tämän kehityksen suunnan. Näillä toimilla on tarkoitus edistää pienten saarikehitysmaiden kestävää kehitystä koskevien ensisijaisten tavoitteiden täytäntöönpanoa niin, että samalla sovelletaan yhdenmukaista lähestymistapaa niiden talouskasvuun ja inhimilliseen kehitykseen.

▼B

2.  AKT-saarivaltioiden luettelo esitetään liitteessä VI. Luetteloa voidaan muuttaa neuvoston päätöksellä, jos vastaavassa asemassa oleva kolmas valtio liittyy sopimukseen.

90 artikla

AKT-saarivaltioita koskevat määräykset sisältyvät seuraaviin artikloihin: 2, 32, 35, 56, 68, 84 ja 89.

6. OSA

LOPPUMÄÄRÄYKSET

91 artikla

Tämän sopimuksen ja muiden sopimusten väliset ristiriidat

Mitkään yhden tai useamman yhteisön jäsenvaltion ja yhden tai useamman AKT-valtion välillä tehdyt sopimukset, yleissopimukset tai järjestelyt eivät saa estää tämän sopimuksen soveltamista.

92 artikla

Alueellinen soveltaminen

Jollei tähän sopimukseen kuuluvista AKT-valtioiden ja Ranskan merentakaisten departementtien suhteita koskevista erityismääräyksistä muuta johdu, tätä sopimusta sovelletaan alueilla, joilla sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta mainitussa perustamissopimuksessa määrätyin edellytyksin, ja AKT-valtioiden alueilla.

93 artikla

Ratifiointi ja voimaantulo

1.  Allekirjoittajaosapuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen valtiosääntönsä asettamien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.

2.  Ratifioimiskirjat tai sopimuksen hyväksymistä koskeva asiakirja talletetaan AKT-valtioiden osalta Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön sekä yhteisön ja jäsenvaltioiden osalta AKT-valtioiden sihteeristöön. Sihteeristöt ilmoittavat tästä viipymättä allekirjoittajavaltioille ja yhteisölle.

3.  Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona jäsenvaltioiden sekä AKT-valtioista ainakin kahden kolmasosan ratifioimiskirjat sekä yhteisön tämän sopimuksen hyväksymistä koskeva asiakirja on talletettu.

4.  Allekirjoittajana oleva AKT-valtio, joka ei ole saattanut päätökseen 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä 3 kohdassa määrättyyn tämän sopimuksen voimaantulopäivään mennessä, voi tehdä sen ainoastaan kyseistä päivää seuraavan 12 kuukauden kuluessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 kohdan määräyksiä.

Näiden valtioiden osalta tätä sopimusta sovelletaan näiden menettelyjen loppuun saattamista seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä. Nämä valtiot tunnustavat kaikkien niiden tämän sopimuksen täytäntöönpanotoimenpiteiden pätevyyden, jotka on toteutettu tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen.

5.  Tämän sopimuksen nojalla perustettujen yhteisten toimielinten työjärjestyksissä on määrättävä, millä ehdoilla 4 kohdassa tarkoitettujen allekirjoittajavaltioiden edustajat voivat osallistua tarkkailijoina näiden toimielinten toimintaan.

6.  Ministerineuvosto voi päättää erityistuen myöntämisestä sellaisille AKT-valtioille, jotka ovat allekirjoittaneet aikaisemman AKT–EY-yleissopimuksen, mutta jotka eivät normaalin hallintorakenteen puuttumisen takia ole voineet allekirjoittaa tai ratifioida tätä sopimusta. Tämä tuki voi koskea instituutioiden kehittämistä sekä talouden ja yhteiskunnan kehittämiseen liittyviä toimia. Huomiota kiinnitetään erityisesti kaikkein huono-osaisimpien väestöryhmien tarpeisiin. Tällaiset valtiot voivat saada rahoitusta tämän sopimuksen neljännen osan mukaisista rahoitusyhteistyön ja teknisen yhteistyön varoista.

Edellä esitetyn 4 kohdan määräyksistä poiketen tällaiset sopimuksen allekirjoittajavaltiot voivat saattaa ratifiointimenettelyn päätökseen kahdentoista kuukauden kuluessa hallintorakenteiden palauttamisesta.

Asianomaiset valtiot, jotka eivät ole allekirjoittaneet eivätkä ratifioineet sopimusta, voivat liittyä siihen 94 artiklassa määrätyn liittymismenettelyn mukaisesti.

94 artikla

Liittyminen

1.  Tähän sopimukseen liittymistä koskeva hakemus, jonka tekee itsenäinen valtio, joka rakenteellisilta piirteiltään sekä taloudelliselta ja yhteiskunnalliselta tilanteeltaan vastaa AKT-valtioita, esitetään ministerineuvostolle.

Jos ministerineuvosto hyväksyy hakemuksen, asianomainen valtio liittyy tähän sopimukseen tallettamalla liittymisasiakirjan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön, joka toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen AKT-valtioiden sihteeristölle ja ilmoittaa siitä jäsenvaltioille. Ministerineuvosto voi päättää tarpeellisista muutosten tekemisestä.

Kyseisellä valtiolla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin AKT-valtioilla. Liittyminen ei saa vahingoittaa tämän sopimuksen allekirjoittaneille AKT-valtioille kehitysrahoitusyhteistyötä koskevista määräyksistä johtuvia etuja. Ministerineuvosto voi määrätä yksittäisen valtion liittymisen ehdoista ja erityisjärjestelyistä erityispöytäkirjassa, joka on erottamaton osa sopimusta.

2.  Ministerineuvostolle ilmoitetaan kaikista kolmansien maiden hakemuksista liittyä jäseneksi AKT-valtioista koostuviin talousryhmittymiin.

3.  Ministerineuvostolle ilmoitetaan kaikista kolmansien maiden hakemuksista liittyä jäseneksi Euroopan unioniin. Unionin ja hakijavaltion välisten neuvottelujen aikana yhteisö ilmoittaa AKT-valtioille kaikki asiaankuuluvat tiedot, ja AKT-valtiot puolestaan ilmoittavat yhteisölle omat näkökantansa, jotta ne voidaan ottaa täysin huomioon. Yhteisö ilmoittaa AKT-sihteeristölle liittymisistä Euroopan unioniin.

Euroopan unionin uusista jäsenvaltioista tulee tämän sopimuksen osapuolia liittymispäivästä lähtien liittymisasiakirjaan sisältyvän lausekkeen perusteella. Jos unionin liittymisasiakirjassa ei määrätä jäsenvaltion ilman eri toimenpiteitä tapahtuvasta liittymisestä tähän sopimukseen, kyseinen jäsenvaltio liittyy siihen tallettamalla liittymisasiakirjan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön, joka toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen AKT-sihteeristölle ja ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille.

Osapuolet tarkastelevat uusien jäsenvaltioiden sopimukseen liittymisen vaikutuksia. Ministerineuvosto voi päättää tarvittavista siirtymävaiheen toimista tai muutoksista.

95 artikla

Sopimuksen kesto ja tarkistuslauseke

1.  Tämä sopimus tehdään kahdeksikymmeneksi vuodeksi 1 päivästä maaliskuuta 2000.

2.  Rahoituspöytäkirjat vahvistetaan kutakin viisivuotiskautta varten.

▼M10

3.  Viimeistään 12 kuukautta ennen ensimmäisen viisivuotiskauden päättymistä yhteisö ja jäsenvaltiot toisaalta ja AKT-valtiot toisaalta ilmoittavat toiselle osapuolelle, mitä määräyksiä ne haluavat tarkistaa sopimuksen mahdollista muuttamista varten. Tämän määräajan estämättä, jos toinen osapuoli pyytää sopimuksen määräysten tarkistamista, toisella osapuolella on kaksi kuukautta aikaa pyytää, että tämä tarkistus laajennetaan koskemaan myös muita alkuperäisen pyynnön kohteena oleviin määräyksiin liittyviä määräyksiä.

▼B

Osapuolet aloittavat kymmenen kuukautta ennen tämän viisivuotiskauden päättymistä neuvottelut niihin määräyksiin mahdollisesti tehtävien muutosten tutkimiseksi, joihin ilmoitus kohdistuu.

Sopimuksen 93 artiklaa sovelletaan myös tehtyihin muutoksiin.

Ministerineuvosto hyväksyy muutettuihin määräyksiin liittyvät siirtymävaiheen toimenpiteet, joita mahdollisesti tarvitaan ennen muutettujen määräysten voimaantuloa.

4.  Osapuolet aloittavat 18 kuukautta ennen koko sopimuskauden päättymistä neuvottelut tutkiakseen määräyksiä, jotka sen jälkeen säätelevät niiden suhteita.

Ministerineuvosto hyväksyy siirtymävaiheen toimenpiteet, joita mahdollisesti tarvitaan ennen kuin uusi sopimus on tullut voimaan.

96 artikla

Olennaiset osat: neuvottelumenettely ja aiheelliset toimenpiteet, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteeseen

1.  Tässä artiklassa käsitteellä 'osapuoli' tarkoitetaan toisaalta yhteisöä ja Euroopan unionin jäsenvaltioita ja toisaalta kutakin AKT-valtiota.

▼M4

1a.  Molemmat osapuolet sopivat erityisen kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta käyttävänsä kaikki 8 artiklassa esitetyt vuoropuhelumahdollisuudet ennen tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen neuvottelujen aloittamista.

▼B

2.  

Neuvottelut käydään tasolla ja kokoonpanossa, joka katsotaan soveliaimmaksi sopivan ratkaisun löytämistä varten.

Neuvottelut on aloitettava 30 päivän kuluessa kutsun esittämisestä ja ne jatkuvat rikkomuksen luonteen ja vakavuuden mukaan määräytyvän yhteisesti sovitun ajan. Neuvottelumenettelyn puitteissa käytävä vuoropuhelu ei missään tapauksessa saa kestää pidempään kuin 120 päivää.

Jos neuvottelut eivät johda molempien osapuolten hyväksymään ratkaisuun, jos osapuoli kieltäytyy neuvotteluista tai jos kyse on erityisen kiireellisestä tapauksesta, voidaan toteuttaa aiheelliset toimenpiteet. Nämä toimenpiteet lopetetaan heti, kun niiden toteuttamisen syyt ovat poistuneet.

Osapuolen, joka turvautuu erityisen kiireellisen tilanteen mukaiseen menettelyyn, on ilmoitettava siitä erikseen toiselle osapuolelle ja ministerineuvostolle, paitsi jos sillä ei ole tähän aikaa.

Toimenpiteistä, joihin ryhdytään erityisen kiireellisissä tapauksissa, on ilmoitettava viipymättä toiselle osapuolelle ja ministerineuvostolle. Kyseisen osapuolen pyynnöstä voidaan sitten käynnistää neuvottelut tilanteen perusteelliseksi selvittämiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi mahdollisuuksien mukaan. Nämä neuvottelut käydään a alakohdan toisen ja kolmannen alakohdan mukaisesti.

97 artikla

Korruptiota koskeva neuvottelumenettely ja aiheelliset toimenpiteet

1.  Osapuolet katsovat, että kun yhteisö myöntää merkittävää rahoitustukea talouteen liittyville ja toimialakohtaisille politiikoille ja ohjelmille, olisi vakavissa korruptiotapauksissa käynnistettävä neuvottelut osapuolten välillä.

▼M4

2.  Tällaisissa tapauksissa kumpi tahansa osapuoli voi kutsua toisen neuvotteluihin. Neuvottelut on aloitettava viimeistään 30 päivän kuluttua kutsusta, ja neuvottelumenettelyn puitteissa käytävä vuoropuhelu saa kestää enintään 120 päivää.

▼B

3.  Jos neuvottelut eivät johda molempien osapuolten hyväksyttävissä olevaan ratkaisuun tai jos toinen osapuoli kieltäytyy neuvotteluista, osapuolet toteuttavat aiheelliset toimenpiteet. Kaikissa tapauksissa on ennen muuta sen osapuolen, jossa korruptiotapauksia on ilmennyt, tehtävänä toteuttaa toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi välittömästi. Kummankin osapuolen toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa tilanteen vakavuuteen. Näitä toimenpiteitä valittaessa etusijalle on asetettava ne, jotka vähiten haittaavat tämän sopimuksen soveltamista. Sopimuksen soveltamatta jättämistä pidetään viimeisenä keinona.

4.  Tässä artiklassa käsitteellä 'osapuoli' tarkoitetaan toisaalta yhteisöä ja Euroopan unionin jäsenvaltioita ja toisaalta kutakin AKT-valtiota.

98 artikla

Riitojen ratkaisu

1.  Tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat toisaalta yhden tai useamman jäsenvaltion tai yhteisön sekä toisaalta yhden tai useamman AKT-valtion välillä viedään ministerineuvoston ratkaistaviksi.

Ministerineuvoston kokousten välillä tällaiset riidat viedään suurlähettiläskomitean ratkaistaviksi.

2.  

99 artikla

Irtisanomislauseke

Yhteisö ja sen jäsenvaltiot voivat irtisanoa tämän sopimuksen kunkin AKT-valtion osalta ja kukin AKT-valtio yhteisön ja sen jäsenvaltioiden osalta ilmoittamalla asiasta kuusi kuukautta edeltäkäsin.

▼M4

100 artikla

Tekstien asema

Tähän sopimukseen liitetyt pöytäkirjat ja liitteet ovat erottamaton osa tätä sopimusta. Ministerineuvosto voi kehitysrahoitusyhteistyö AKT — EY-komitean suosituksen perusteella tarkistaa, tarkastella uudelleen ja/tai muuttaa liitteitä Ia, II, III, IV ja VI.

▼M10

Tämä sopimus laaditaan bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, slovakin, sloveenin, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä kahtena kappaleena, jonka jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen, ja se talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön ja AKT-valtioiden sihteeristön arkistoihin, jotka molemmat toimittavat oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä kunkin allekirjoittajavaltion hallitukselle.

▼B

Hecho en Cotonú, el veintitrés de junio del año dos mil.

Udfærdiget i Cotonou den treogtyvende juni to tusind.

Geschehen zu Cotonou am dreiundzwanzigsten Juni zweitausend.

Έγινε στην Κοτονού, στις είκοσι τρεις Ιουνίου δύο χιλιάδες.

Done at Cotonou on the twenty-third day of June in the year two thousand.

Fait à Cotonou, le vingt-trois juin deux mille.

Fatto a Cotonou, addì ventitré giugno duemila.

Gedaan te Cotonou, de drieëntwintigste juni tweeduizend.

Feito em Cotonu, em vinte e três de Junho de dois mil.

Tehty Cotonoussa kahdentenakymmenentenäkolmantena päivänä kesäkuuta vuonna kaksituhatta.

Som skedde i Cotonou den tjugotredje juni tjugohundra.

Pour Sa Majesté le Roi des Belges

Voor Zijne Majesteit de Koning der Belgen

Für Seine Majestät den König der Belgier

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brusselse Hoofdstedelijke Gewest.

Diese Unterschrift bindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

For Hendes Majestæt Danmarks Dronning

Für den Präsidenten der Bundesrepublik Deutschland

Για τον Πρόεδρο της Ελληνικής Δημοκρατίας

Por Su Majestad el Rey de España

Pour le Président de la République française

Thar ceann Uachtarán na hÉireann

For the President of Ireland

Per il Presidente della Repubblica italiana

Pour Son Altesse Royale le Grand-Duc de Luxembourg

Voor Hare Majesteit de Koningin der Nederlanden

Für den Bundespräsidenten der Republik Österreich

Pelo Presidente da República Portuguesa

Suomen Tasavallan Presidentin puolesta

För Republiken Finlands President

På svenska regeringens vägnar

For Her Majesty the Queen of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

Por la Comunidad Europea

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Voor de Europese Gemeenschap

Pela Comunidade Europeia

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

Pour le Président de la République d'Angola

For Her Majesty the Queen of Antigua and Barbuda

For the Head of State of the Commonwealth of the Bahamas

For the Head of State of Barbados

For the Government of Belize

Pour le Président de la République du Bénin

For the President of the Republic of Botswana

Pour le Président du Burkina Faso

Pour le Président de la République du Burundi

Pour le Président de la République du Cameroun

Pour le Président de la République du Cap-Vert

Pour le Président de la République Centrafricaine

Pour le Président de la République Fédérale Islamique des Comores

Pour le Président de la République démocratique du Congo

Pour le Président de la République du Congo

For the Government of the Cook Islands

Pour le Président de la République de Côte d'Ivoire

Pour le Président de la République de Djibouti

For the Government of the Commonwealth of Dominica

For the President of the Dominican Republic

For the President of the State of Eritrea

For the President of the Federal Republic of Ethiopia

For the President of the Sovereign Democratic Republic of Fiji

Pour le Président de la République gabonaise

For the President and Head of State of the Republic of The Gambia

For the President of the Republic of Ghana

For Her Majesty the Queen of Grenada

Pour le Président de la République de Guinée

Pour le Président de la République de Guinée-Bissau

Pour le Président de la République de Guinée équatoriale

For the President of the Republic of Guyana

Pour le Président de la République d'Haïti

For the Head of State of Jamaica

For the President of the Republic of Kenya

For the President of the Republic of Kiribati

For His Majesty the King of the Kingdom of Lesotho

For the President of the Republic of Liberia

Pour le Président de la République de Madagascar

For the President of the Republic of Malawi

Pour le Président de la République du Mali

For the Government of the Republic of the Marshall Islands

Pour le Président de la République Islamique de Mauritanie

For the President of the Republic of Mauritius

For the Government of the Federated States of Micronesia

Pour le Président de la République du Mozambique

For the President of the Republic of Namibia

For the Government of the Republic of Nauru

Pour le Président de la République du Niger

For the President of the Federal Republic of Nigeria

For the Government of Niue

For the Government of the Republic of Palau

For Her Majesty the Queen of the Independent State of Papua New Guinea

Pour le Président de la République Rwandaise

For Her Majesty the Queen of Saint Kitts and Nevis

For Her Majesty the Queen of Saint Lucia

For Her Majesty the Queen of Saint Vincent and the Grenadines

For the Head of State of the Independent State of Samoa

Pour le Président de la République démocratique de São Tomé et Príncipe

Pour le Président de la République du Sénégal

Pour le Président de la République des Seychelles

For the President of the Republic of Sierra Leone

For Her Majesty the Queen of the Solomon Islands

For the President of the Republic of South Africa

For the President of the Republic of the Sudan

For the President of the Republic of Suriname

For His Majesty the King of the Kingdom of Swaziland

For the President of the United Republic of Tanzania

Pour le Président de la République du Tchad

Pour le Président de la République togolaise

For His Majesty King Taufa'ahau Tupou IV of Tonga

For the President of the Republic of Trinidad and Tobago

For Her Majesty the Queen of Tuvalu

For the President of the Republic of Uganda

For the Government of the Republic of Vanuatu

For the President of the Republic of Zambia

For the Government of the Republic of Zimbabwe

SOPIMUKSEN LIITTEET

LIITE I

RAHOITUSPÖYTÄKIRJA

▼M4

LIITE I a

Tämän sopimuksen mukaisesti tehtävää yhteistyötä koskeva monivuotinen rahoituskehys

▼M5

LIITE I b

Monivuotinen rahoituskehys ajanjaksolle 2008–2013

▼M12

LIITE I c

Monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2014–2020

▼M15

▼M12

▼B

LIITE II

RAHOITUSEHDOT

1 LUKU

INVESTOINTIEN RAHOITUS

▼M10

1 artikla

1.  Tässä luvussa vahvistetaan investointikehyksen alaisia toimia, Euroopan investointipankin (EIP) omista varoista myöntämiä lainoja sekä erityistoimia koskevat rahoitusehdot. Nämä varat voidaan ohjata tukikelpoisille yrityksille joko suoraan tai välillisesti hyväksyttyjen sijoitusrahastojen ja/tai rahoituksen välittäjien kautta.

2.  Tässä liitteessä tarkoitetut varat korkotukia varten otetaan liitteessä I b olevassa 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta korkotukimäärärahasta.

▼M11

3.  Korkotuet voidaan pääomittaa tai käyttää avustuksina. Korkotuen määrä, jonka arvo lasketaan lainan suoritusajankohtana, vähennetään liitteessä I b olevan 2 kohdan c alakohdassa määritellystä korkotukimäärärahasta ja maksetaan suoraan EIP:lle. Enintään 15 prosenttia korkotukimäärärahasta voidaan käyttää hankkeisiin liittyvän teknisen avun antamiseen AKT-valtioissa.

▼M10

4.  Nämä ehdot eivät vaikuta ehtoihin, joita AKT-valtioille saatetaan asettaa voimakkaasti velkaantuneita köyhiä maita koskevan HIPC-aloitteen tai muiden velanhoitokyvyn parantamiseen tähtäävien kansainvälisten järjestelyjen puitteissa asetettujen lainarajoitusten perusteella. Jos tällaiset puitteet edellyttävät, että lainan korkoa on alennettava enemmän kuin kolmella prosentilla, kuten kyseisen luvun 2 ja 4 artiklassa sallitaan, EIP pyrkii alentamaan rahoituksen keskimääräisiä kustannuksia osallistumalla soveltuvaan yhteisrahoitukseen muiden avunantajien kanssa. Ellei tätä pidetä mahdollisena, EIP:n lainan korkoa voidaan alentaa HIPC-aloitteessa tai muussa velanhoitokyvyn parantamiseen tähtäävässä kansainvälisessä järjestelyssä vahvistetulle tasolle.

▼B

2 artikla

Investointikehyksen varat

1.  Investointikehyksestä myönnettäviä varoja voidaan käyttää muun muassa

2.  Pääomaosakkuus koskee yleensä vähemmistöosakkuutta, joka ei johda määräysvallan syntymiseen, ja siitä maksetaan korvausta asianomaisen hankkeen tulosten perusteella.

3.  Kvasipääomatuki voi muodostua osakkaiden ennakkomaksuista, vaihtovelkakirjoista, ehdollisista lainoista, toissijaisista lainoista ja osakkuuslainoista tai muista vastaavista tukimuodoista. Tällaista tukea voidaan antaa erityisesti

4.  Kunkin toimen korvaukset eritellään lainan myöntämisen yhteydessä. Kuitenkin

5.  Takuut hinnoitellaan niin, että niissä otetaan huomioon katettavat riskit ja toimenpiteen erityispiirteet.

6.  Tavallisten lainojen korko käsittää viitekoron, jota EIP soveltaa vastaaviin, vapaavuosia ja takaisinmaksuaikoja koskevilta ehdoiltaan samanlaisiin lainoihin, sekä EIP:n määrittelemän lisän.

▼M10

7.  Tavallisia lainoja voidaan myöntää edullisin ehdoin maille, joihin ei sovelleta HIPC-aloitteen tai muun velanhoitokyvyn parantamiseen tähtäävän kansainvälisen järjestelyn puitteissa asetettuja lainarajoituksia, seuraavissa tapauksissa:

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitettujen lainojen lopullinen korko on joka tapauksessa aina vähintään 50 prosenttia viitekorosta.

8.  Varat näihin edullisin ehdoin rahoitettaviin tarkoituksiin saadaan tämän sopimuksen liitteessä I b olevassa 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta korkotukimäärärahasta.

▼M11

9.  Korkotuet voidaan pääomittaa tai käyttää avustuksina. Enintään 15 prosenttia korkotukiin tarkoitetuista määrärahoista voidaan käyttää hankkeisiin liittyvän teknisen avun tukemiseen AKT-valtioissa.

▼B

3 artikla

Investointikehyksen alaiset toimet

▼M4

1.  Investointikehys koskee kaikkia talouden osa-alueita, ja sillä tuetaan yksityissektorin ja kaupallisesti johdettujen julkisen sektorin toimijoiden investointeja, myös yksityissektorille välttämätöntä ja tuloja tuottavaa talouden ja tekniikan alan infrastruktuuria.

▼M4

1a.  EIP: lle korvataan investointikehyksen hallinnoinnista aiheutuvat kulut. Toisen rahoituspöytäkirjan voimaantuloa seuraavina kahtena vuonna korvauksen määrä voi vuosittain olla enintään 2 prosenttia investointikehykseen alun perin myönnetyistä varoista. Sen jälkeen EIP: lle maksettava korvaus muodostuu kiinteästä osuudesta, joka on vuosittain 0,5 prosenttia kehykseen alun perin myönnetyistä varoista, ja muuttuvasta osuudesta, joka on vuosittain enintään 1,5 prosenttia AKT-valtioissa toteutettaviin hankkeisiin investointikehyksestä myönnetystä kokonaisrahoituksesta. Korvaus maksetaan investointikehyksen varoista.

▼B

2.  Rahoituspöytäkirjan voimassaolon päättyessä ja jos ministerineuvosto ei ole tehnyt asiassa erityistä päätöstä, investointikehykseen tehtävät kumulatiiviset nettotakaisinmaksut siirretään seuraavaan pöytäkirjaan.

4 artikla

EIP:n omista varoista rahoitettavat lainat

1.  EIP

▼M10

2.  EIP:n omista varoistaan rahoittamia lainoja myönnetään seuraavin ehdoin:

Lopullinen korko on joka tapauksessa aina vähintään 50 prosenttia viitekorosta;

▼B

3.  EIP:n omista varoistaan rahoittamien julkisen sektorin yrityksiin tehtävien investointien osalta asianomaiselta AKT-valtiolta voidaan vaatia hankekohtaisia erityistakuita tai sitoumuksia.

5 artikla

Valuuttakurssiriskiä koskevat säännöt

Valuuttakurssivaihtelujen vaikutusten minimoimiseksi valuuttakurssiriskiin liittyvät ongelmat ratkaistaan seuraavasti:

▼M4

▼B

6 artikla

Valuuttasiirtoja koskevat säännöt

Tähän sopimukseen perustuvissa toimissa, jotka ne ovat tämän sopimuksen puitteissa kirjallisesti hyväksyneet, asianomaiset AKT-valtiot

▼M4

6 a artikla

Investointikehystä koskeva vuotuinen raportointi

Investointikehyksestä vastaavat EU: n jäsenvaltioiden edustajat ja AKT-valtioiden edustajat sekä EIP: n, Euroopan komission, EU: n neuvoston pääsihteeristön ja AKT-valtioiden sihteeristön edustajat kokoontuvat vuosittain keskustelemaan investointikehystä koskevista toimista, tuloksista ja toimintapoliittisista kysymyksistä.

6 b artikla

Investointikehyksen toiminnan tarkastelu

Investointikehyksen kokonaistoimintaa tarkastellaan yhteisesti rahoituspöytäkirjan voimassaoloajan puolivälissä ja lopussa. Tässä yhteydessä voidaan antaa kehyksen täytäntöönpanon parantamiseen tähtääviä suosituksia.

▼B

2 LUKU

ERITYISTOIMET

7 artikla

1.  Yhteistyöllä tuetaan avustusmäärärahoista

2.  AKT–EY-ministerineuvosto päättää tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komitean ehdotuksesta niitä varoja koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja määristä, joita pitkän aikavälin kehityksen määrärahoista myönnetään näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

3 LUKU

VIENTITULOISSA LYHYELLÄ AIKAVÄLILLÄ TAPAHTUVAN VAIHTELUN RAHOITUS

8 artikla

1.  Osapuolet tunnustavat, että lyhyen aikavälin vaihtelusta johtuvat vientitulojen menetykset voivat vaarantaa kehitysrahoituksen sekä makrotaloudellisten ja alakohtaisten politiikkojen täytäntöönpanon. Tietyn AKT-valtion talouden riippuvuus tavaroiden, erityisesti maataloustuotteiden ja kaivannaisten viennistä on näin yksi peruste jaettaessa varoja pitkän aikavälin kehitystyöhön.

2.  Maan pitkän aikavälin kehittämiseen ohjelmoiduista varoista voidaan 9 ja 10 artiklan perusteella myöntää ylimääräistä rahoitustukea vientitulojen epävakaudesta johtuvien haittavaikutusten lieventämiseksi ja tulojen laskun vaarantaman kehitysohjelman turvaamiseksi.

9 artikla

▼M7

Tuensaantiperusteet

1.  Ylimääräisiä varoja myönnetään seuraavin perustein:

2.  Edellä 1 kohdassa määritellyn vientitulojen menetyksen on oltava vähintään 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, jotta oikeutta ylimääräiseen tukeen sovelletaan. Ylimääräistä tukea myönnetään enintään kolmena peräkkäisenä vuotena.

3.  Ylimääräiset varat otetaan huomioon asianomaisen maan kansantalouden tilinpidossa. Ne käytetään ohjelmointia koskevien sääntöjen ja menetelmien sekä täytäntöönpano- ja hallintomenettelyjä koskevan liitteen IV määräysten mukaisesti yhteisön ja asianomaisen AKT-valtion kesken ennakkoon laadittujen sopimusten perusteella soveltamisvuotta seuraavana vuonna. Molempien osapuolten suostumuksella varoja voidaan käyttää kansalliseen talousarvioon sisältyvien ohjelmien rahoittamiseen. Osa ylimääräisistä varoista voidaan kuitenkin varata erityisaloja varten, erityisesti sellaisten markkinaehtoisten vakuutusjärjestelmien kehittämiseen, jotka on tarkoitettu vientitulojen vaihtelulta suojautumiseen.

▼M7

9 a artikla

1.  Ylimääräisen rahoitustuen määrä on sama kuin vientitulojen menetys kerrottuna keskushallinnon tulojen ja bruttokansantuotteen suhteen aritmeettisella keskiarvolla neljältä soveltamisvuotta edeltäneeltä vuodelta ottamatta lukuun äärimmäisintä arvoa ja asettaen suhteen enimmäismääräksi 25 prosenttia.

2.  Komissio analysoi AKT-valtioiden toimittamat tiedot määrittääkseen tuensaantiperusteiden täyttymisen ja 9 artiklassa määritellyn ylimääräisen rahoitustuen määrän paikallisena valuuttana korjattuna inflaatiokertoimella. Komissio muuntaa sen jälkeen mahdollisen ylimääräisen rahoitustuen määrän euroiksi asiassa noudatettavien menettelyjen mukaisesti.

3.  Komissio määrittelee vuosittain maaohjelmien rahoitukseen tarkoitettujen määrärahojen puitteissa kaikki AKT-valtiot kattavan määrärahan, josta myönnetään tukea vientitulojen lyhyen aikavälin vaihtelun perusteella. Jos 9 artiklassa määritellyllä tavalla laskettujen rahoitustukien yhteismäärä ylittää määrärahan määrän, maakohtainen jako suoritetaan suhteessa kunkin AKT-valtion mahdollisen ylimääräisen, euroina ilmaistun rahoitustuen määrään.

▼B

10 artikla

Ennakot

▼M7

Ylimääräisten varojen myöntämisjärjestelmästä myönnetään ennakkoa yhdistettyjen kauppatilastojen valmistumisen mahdollisesta viivästymisestä aiheutuvien haittojen kattamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kyseiset varat voidaan sisällyttää viimeistään soveltamisvuotta seuraavan vuoden talousarvioon. Ennakkoa voivat saada ainoastaan valtiot, joissa FLEX-rahoitustuki voidaan panna täytäntöön yleisen talousarviotuen välityksellä. Ennakot pannaan maksuun asianomaisen valtion toimesta laadittujen väliaikaisten vientitilastojen perusteella, jotka toimitetaan komissiolle. Ennakko on enintään 100 prosenttia soveltamisvuodelle arvioidusta ylimääräisen tuen määrästä. Näin käyttöön otettujen varojen määrää mukautetaan lopullisten yhdistettyjen vientitilastojen perusteella. Nämä tilastot on toimitettava viimeistään soveltamisvuotta seuraavan toisen vuoden joulukuun 31 päivänä.

▼B

11 artikla

Tämän luvun määräyksiä tarkastellaan uudelleen viimeistään kahden vuoden kuluttua ja sen jälkeen kumman tahansa osapuolen pyynnöstä.

4 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

12 artikla

Juoksevat maksut ja pääomanliikkeet

1.  Osapuolet sitoutuvat siihen, että ne eivät rajoita millään tavalla yhteisön ja AKT-valtioiden asukkaiden välisten vaihtotaseeseen perustuvien maksujen suorittamista vapaasti vaihdettavassa valuutassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäljempänä 3 kohdan soveltamista.

2.  Osapuolet sitoutuvat siihen, että ne eivät rajoita millään tavalla maksutaseen pääomaa koskevien suoritusten osalta pääoman vapaata liikkuvuutta sellaisten yhtiöiden suorissa investoinneissa, jotka on perustettu vastaanottavan maan lainsäädännön mukaisesti, eivätkä investoinneissa, jotka on tehty tämän sopimuksen mukaisesti, eivätkä näiden investointien ja niistä saatujen voittojen rahaksi muuttamista ja kotiuttamista.

3.  Jos yksi tai useampi AKT-valtio tai yksi tai useampi yhteisön jäsenvaltio joutuu tai on vaarassa joutua merkittäviin maksutasevaikeuksiin, kyseinen AKT-valtio, jäsenvaltio tai yhteisö voi GATT-sopimuksessa, GATS-sopimuksessa ja Kansainvälisen valuuttarahaston perustamissopimuksen VIII ja XIV artiklassa vahvistetuin edellytyksin ottaa käyttöön juokseviin valuuttatoimiin määräaikaisesti sovellettavia rajoituksia, jotka voivat olla voimassa ainoastaan siihen asti, kunnes maksutasetilanne on korjaantunut. Toimenpiteet toteuttava osapuoli ilmoittaa niistä viipymättä muille osapuolille ja toimittaa niille kyseisten toimenpiteiden lakkauttamista koskevan aikataulun mahdollisimman pian.

13 artikla

Liiketoimintayksikköjen säätely ja kohtelu

Sijoittautumiseen ja palvelujen tarjoamiseen sovellettavien järjestelyjen osalta AKT-valtiot ja yhteisön jäsenvaltiot kohtelevat toistensa kansalaisia ja yrityksiä syrjintää harjoittamatta. Jos jokin AKT-valtio tai yhteisön jäsenvaltio ei kuitenkaan pysty määrätyn toiminnan osalta soveltamaan mainitunlaista kohtelua, kyseinen AKT-valtio tai yhteisön jäsenvaltio ei ole velvollinen myöntämään kyseisen toiminnan osalta mainitunlaista kohtelua asianomaisen maan kansalaisille ja yrityksille.

14 artikla

”Yritysten” määritelmä

1.  Tätä sopimusta sovellettaessa ”jäsenvaltion tai AKT-valtion yrityksillä” tarkoitetaan siviili- tai kauppaoikeuden nojalla perustettuja yrityksiä, joihin luetaan julkiset ja muut yhtiöt, osuuskunnat ja muut oikeushenkilöt sekä julkis- tai yksityisoikeuden alaan kuuluvat yhdistykset lukuun ottamatta niitä, jotka ovat voittoa tavoittelemattomia, ja jotka ovat jonkin jäsenvaltion tai AKT-valtion lainsäädännön mukaisesti muodostettuja ja joiden sääntömääräinen kotipaikka, hallinnollinen päätoimipaikka tai pääasiallinen toimipaikka on jossakin jäsenvaltiossa tai AKT-valtiossa.

2.  Jos ainoastaan yrityksen sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee jäsenvaltiossa tai AKT-valtiossa, kyseisen yrityksen toiminnalla on oltava tosiasiallinen ja jatkuva yhteys asianomaisen jäsenvaltion tai AKT-valtion talouteen.

5 LUKU

INVESTOINTISUOJASOPIMUKSET

15 artikla

1.  Pannessaan täytäntöön tämän sopimuksen 78 artiklan määräyksiä osapuolet ottavat huomioon seuraavat periaatteet:

2.  Investointien edistämisestä ja suojaamisesta tehtäviä kahdenvälisiä sopimuksia koskevien neuvottelujen helpottamiseksi osapuolet sopivat selvittävänsä suojasopimuksista tehdyn mallin tärkeimpiä lausekkeita. Selvitystyö perustuu sopimusvaltioiden välillä tehtyjen, voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten määräyksiin, ja siinä kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin näkökohtiin:

3.  Osapuolet sopivat selvittävänsä takuujärjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia voidakseen vastata myönteisesti pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeisiin varmistaa AKT-valtioihin tekemänsä investoinnit. Selvitystyö aloitetaan mahdollisimman pian sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Selvitystyön tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komitealle tarkasteltaviksi ja aiheellisten toimien toteuttamiseksi.

LIITE III

▼M14

INSTITUTIONAALINEN TUKI

▼B

1 artikla

▼M14

Yhteistyön avulla tuetaan institutionaalisia järjestelyjä maatalouden ja maaseudun kehittämisen edistämiseksi. Tässä yhteydessä yhteistyön avulla vahvistetaan maatalouden ja maaseudun yhteistyön teknisen keskuksen asemaa AKT-valtioiden institutionaalisten toimintaedellytysten, erityisesti tiedonhallinnan, kehittämisessä maatalouden tuottavuutta parantavan tekniikan käytön lisäämiseksi sekä markkinoinnin, elintarviketurvan ja maaseudun kehittämiseksi.

▼M14 —————

▼M10

►M14  2 ◄ artikla

Maatalouden ja maaseudun yhteistyön tekninen keskus

1.  Maatalouden ja maaseudun yhteistyön teknisen keskuksen tehtävänä on vahvistaa AKT-valtioiden maatalouden ja maaseudun kehittämisjärjestöjen poliittisten ja institutionaalisten toimintaedellytysten kehittämistä sekä tiedottamisen ja viestinnän hallintavalmiuksia. Se avustaa kyseisiä järjestöjä sellaisten politiikkojen ja ohjelmien laadinnassa ja täytäntöönpanossa, joilla vähennetään köyhyyttä, edistetään kestävää elintarviketurvaa, säilytetään luonnonvaroja ja lisätään näin AKT-valtioiden itsenäisyyttä maaseudun ja maatalouden kehittämisessä.

2.  Maatalouden ja maaseudun yhteistyön tekninen keskus

3.  Keskus tukee alueellisia aloitteita ja verkostoja ja jakaa toimintavalmiuksien kehittämisohjelmat asteittain soveltuvien AKT-valtioiden organisaatioiden kanssa. Tässä tarkoituksessa keskus tukee hajautettuja alueellisia tietoverkkoja. Tällaiset verkot luodaan asteittain ja tehokkaasti.

4.  Maatalouden ja maaseudun yhteistyön teknisen keskuksen toimintaa arvioidaan määräajoin.

5.  Suurlähettiläskomitea toimii keskuksen valvontaviranomaisena. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen se

6.  Keskuksen perussäännön mukaisesti hallintoneuvosto

7.  Keskuksen talousarvio rahoitetaan tässä sopimuksessa vahvistettujen, kehitysrahoitusyhteistyötä koskevien sääntöjen mukaisesti.

▼B

LIITE IV

TÄYTÄNTÖÖNPANO- JA HALLINTOMENETTELYT

1 LUKU

KANSALLINEN OHJELMOINTI

▼M10

1 artikla

Tämän sopimuksen puitteissa avustuksin rahoitettavia toimia koskeva ohjelmasuunnittelu tehdään yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen kattaman jakson alussa.

Ohjelmasuunnittelu perustuu omistajuuden, johdonmukaisuuden, avunantajien koordinoinnin ja yhdenmukaistamisen, kehitystuloskeskeisen hallinnoinnin ja molemminpuolisen vastuuvelvollisuuden periaatteisiin.

Ohjelmasuunnittelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä

2 artikla

Maakohtainen strategia-asiakirja

Maakohtaisen strategia-asiakirjan laativat asianomainen AKT-valtio ja EU. Sitä edeltää eri toimijoiden, muun muassa valtiosta riippumattomien toimijoiden, paikallisviranomaisten ja tarvittaessa AKT-maiden parlamenttien, kuuleminen, ja siinä otetaan huomioon aiemmat kokemukset ja parhaat toimintatavat. Maakohtaisen strategia-asiakirjan laativat kyseinen AKT-valtio ja EU lukuisten kehitysyhteistyöalan toimijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta, ja sen laatimisessa otetaan huomioon aiemmat kokemukset ja parhaat toimintatavat. Kukin maakohtainen strategia-asiakirja mukautetaan asianomaisen AKT-valtion tarpeisiin ja erityisolosuhteisiin. Maakohtainen strategia-asiakirja on väline, jolla toimet asetetaan tärkeysjärjestykseen ja jolla korostetaan paikallista vastuuta yhteistyöohjelmissa. Mahdolliset erot maan oman tilannearvion ja yhteisön tekemän arvion välillä kirjataan. Maakohtainen strategia-asiakirja sisältää seuraavat vakio-osat:

3 artikla

Varojen kohdentaminen

1.  Varojen ohjeellinen kohdentaminen AKT-maiden kesken perustuu vakiomuotoisiin, objektiivisiin ja läpinäkyviin tarve- ja suorituskriteereihin. Tässä yhteydessä

2.  Myönnettävät varat muodostuvat seuraavista:

3.  Ennakoimattomia tarpeita koskevasta varauksesta voidaan auttaa maita, jotka eivät voi poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi saada tavanomaisia ohjelmoitavia varoja.

4.  Rajoittamatta tarkistuksia koskevan, tämän liitteen 5 artiklan 7 kohdan soveltamista yhteisö voi maan uusien tarpeiden tai poikkeuksellisen suorituskyvyn huomioon ottaen korottaa sille kohdennettuja ohjelmoitavia määrärahoja tai ennakoimattomiin tarpeisiin tarkoitettuja määrärahoja seuraavissa tilanteissa:

▼B

4 artikla

Maaohjelman laatiminen ja hyväksyminen

▼M10

1.  Edellä mainitut tiedot saatuaan kukin AKT-valtio toimittaa yhteisölle maaohjelmaluonnoksen, joka perustuu maakohtaisessa strategia-asiakirjassa esitettyihin kehitystavoitteisiin ja painopisteisiin ja on johdonmukainen niiden kanssa. Maaohjelmaluonnokseen on sisällyttävä

2.  Maaohjelmaluonnokseen on tarvittaessa sisällyttävä varat, jotka on varattu AKT-valtioiden inhimillisten, materiaalisten ja institutionaalisten toimintaedellytysten vahvistamiseen maaohjelmien laatimista ja täytäntöönpanoa, alueohjelmista rahoitettaviin ohjelmiin ja hankkeisiin mahdollisesti osallistumista sekä AKT-valtioiden julkisten investointihankkeiden hallinnon parantamista varten.

3.  Maaohjelmaluonnoksesta vaihdetaan näkemyksiä asianomaisen AKT-valtion ja yhteisön kesken. Maaohjelma hyväksytään komission, joka toimii yhteisön puolesta, ja asianomaisen AKT-valtion yhteisellä sopimuksella. Sen jälkeen kun maaohjelma on hyväksytty, se sitoo sekä yhteisöä että kyseistä valtiota. Maaohjelma liitetään maakohtaiseen strategia-asiakirjaan, ja lisäksi siihen on sisällyttävä

4.  Yhteisö ja asianomainen AKT-valtio toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ohjelmasuunnittelu saadaan päätökseen mahdollisimman lyhyessä ajassa ja poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta kahdentoista kuukauden kuluessa yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisestä. Maakohtaisen strategia-asiakirjan ja maaohjelman laatimisen on oltava osa jatkuvaa prosessia, joka johtaa yhtenäisen asiakirjan hyväksymiseen.

▼M4

5.  Jos AKT-valtio joutuu sotien tai muiden selkkausten tai vastaavalla tavalla vaikuttavien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi kriisitilanteeseen, joka estää kansallista tulojen ja menojen hyväksyjää hoitamasta tehtäviään, komissio voi käyttää kyseiselle valtiolle 3 artiklan mukaisesti kohdennettuja varoja erityistukena ja hallinnoida sitä itse. Erityistuella voidaan pyrkiä edistämään rauhanpolitiikkaa tai selkkausten hallintaa ja ratkaisua tai se voi olla selkkausten jälkitilanteessa muun muassa instituutioiden kehittämiseen ja talouden ja yhteiskunnan kehittämistä koskeviin toimiin annettavaa tukea, jonka yhteydessä huomiota kiinnitetään erityisesti kaikkein huono-osaisimpien väestöryhmien tarpeisiin. Komission ja asianomaisen AKT-valtion on palattava tavanomaisiin täytäntöönpano- ja hallintomenettelyihin heti, kun toimivaltaiset viranomaiset pystyvät taas hallinnoimaan yhteistyötä.

▼B

5 artikla

Tarkistusmenettely

1.  AKT-valtion ja yhteisön välisen rahoitusyhteistyön on oltava riittävän joustavaa sen varmistamiseksi, että toimet pysyvät jatkuvasti tämän sopimuksen tavoitteita vastaavina ja että otetaan huomioon mahdolliset muutokset asianomaisen AKT-valtion taloudellisessa tilanteessa, painopisteissä ja tavoitteissa. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ja ►M4  komissio ◄

▼M10

2.  Edellä 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa voidaan kumman tahansa osapuolen pyynnöstä tehdä ylimääräinen tarkistus uusien tarpeiden tai poikkeuksellisen suorituskyvyn huomioon ottamiseksi.

▼B

3.  Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ja ►M4  komissio ◄

▼M10

4.  Maaohjelman toiminnan vuosittaisessa sekä tukijakson puolivälissä ja lopussa tehtävässä tarkistuksessa arvioidaan yhdessä ohjelman täytäntöönpanoa ja otetaan huomioon olennaisten seuranta- ja arviointitoimien tulokset. Tarkistukset tehdään paikallisella tasolla, ja ne viimeistellään kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän ja komission kesken asiaankuuluvia sidosryhmiä, muun muassa valtiosta riippumattomia toimijoita, paikallisviranomaisia ja tarvittaessa AKT-valtioiden parlamentteja, kuullen. Tarkasteluun sisältyy erityisesti arvio

▼B

▼M4

▼B

▼M10

5.  Komissio toimittaa kerran vuodessa yhteenvedon toiminnan vuositarkistuksen päätelmistä kehitysrahoitusyhteistyökomitealle. Komitea tarkastelee kertomusta sille tämän sopimuksen nojalla kuuluvien vastuiden ja valtuuksien mukaisesti.

6.  Toiminnan vuositarkistusten perusteella kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ja komissio voivat tukijakson puolivälissä ja lopussa tarkistaa ja mukauttaa maakohtaista strategia-asiakirjaa, jos

Maakohtaista strategia-asiakirjaa on mahdollista muuttaa myös 2 kohdassa tarkoitetun ylimääräisen tarkistuksen johdosta.

Lopputarkistukseen voi sisältyä myös mukautuksia uuden yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen huomioon ottamiseksi sekä varojen kohdentamisen että seuraavan ohjelman laatimisen osalta.

7.  Tukijakson puolivälissä ja lopussa tehtävien tarkistusten valmistuttua komissio voi yhteisön puolesta nostaa tai laskea maakohtaista määrärahaa asianomaisen AKT-valtion senhetkisten tarpeiden ja suoriutumisen perusteella.

Komissio voi yhteisön puolesta nostaa tai laskea määrärahaa myös 2 kohdassa tarkoitetun ylimääräisen tarkistuksen johdosta asianomaisen AKT-valtion uusien tarpeiden tai poikkeuksellisen suorituskyvyn perusteella 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti..

▼B

2 LUKU

ALUEELLINEN OHJELMOINTI JA VALMISTELU

6 artikla

▼M10

Soveltamisala

▼M4

1.  Alueellinen yhteistyö kattaa toimet, joista hyötyy ja joissa on mukana

▼B

2.  Alueelliseen yhteistyöhön voi osallistua myös merentakaisia maita ja alueita sekä syrjäisimpiä alueita. Näiden alueiden osallistumista varten annettava rahoitus on tämän sopimuksen nojalla AKT-valtioille myönnettävien varojen lisäksi annettavaa.

▼M10

3.  Alueellista ohjelmaa koskevan rahoituspyynnön esittää

4.  Muut kehitysmaat kuin AKT-valtiot voivat osallistua alueohjelmiin edellyttäen, että

▼M10

7 artikla

Alueohjelmat

Asianomaiset AKT-valtiot päättävät maantieteellisten alueiden määrittelemisestä. Alueellisen yhdentymisen ohjelmien olisi vastattava mahdollisimman pitkälti nykyisten alueellisten järjestöjen ohjelmia. Jos useiden alueellisten järjestöjen jäsenyys on päällekkäistä, alueellisen yhdentymisen ohjelman olisi periaatteessa vastattava näiden järjestöjen yhdistettyä jäsenkuntaa.

8 artikla

Alueellinen ohjelmointi

1.  Ohjelmointi toteutetaan aluekohtaisesti. Ohjelmointi on tulosta näkemysten vaihdosta komission ja asianomaisen asianmukaisesti valtuutetun yhden tai useamman alueellisen järjestön tai, jos tällaista valtuutusta ei ole, kyseisen alueen maiden kansallisten tulojen ja menojen hyväksyjien välillä. Tarvittaessa ohjelmasuunnitteluun voi sisältyä neuvotteluja valtiosta riippumattomien aluetason toimijoiden ja, jos aiheellista, alueellisten parlamenttien kanssa.

2.  Alueellisen strategia-asiakirjan laativat komissio ja asianmukaisesti valtuutettu yksi tai useampi alueellinen järjestö yhteistyössä asianomaisen alueen AKT-valtioiden kanssa toissijaisuus- ja täydentävyysperiaatteiden mukaisesti ja maakohtaisen strategia-asiakirjan ohjelmasuunnittelun huomioon ottaen.

3.  Alueellinen strategia-asiakirja on väline, jolla toimet asetetaan tärkeysjärjestykseen ja jolla korostetaan paikallista vastuuta tukiohjelmissa. Alueellinen strategia-asiakirja sisältää seuraavat vakio-osat:

9 artikla

Varojen kohdentaminen

1.  Tämä varojen ohjeellinen kohdentaminen AKT-alueiden kesken perustuu vakiomuotoisiin, objektiivisiin ja läpinäkyviin tarvearvioihin sekä alueellisen yhteistyö- ja yhdentymisprosessin etenemiseen ja sen tulevaisuudennäkymiin.

2.  Kohdennettavat varat muodostuvat seuraavista:

3.  Määrärahan ohjelmoitavalla osuudella helpotetaan yhteisön asianomaiselle alueelle antaman avun pitkän aikavälin ohjelmasuunnittelua. Riittävän suuruusluokan saavuttamiseksi ja tuloksellisuuden lisäämiseksi alue- ja maakohtaisia varoja voidaan yhdistää sellaisten alueellisten toimien rahoittamiseksi, joissa on selvä kansallinen ulottuvuus.

Ennakoimattomiin tarpeisiin tarkoitettuja aluekohtaisia määrärahoja voidaan myöntää asianomaisen alueen lisäksi sen ulkopuolella sijaitseville AKT-maille edellyttäen, että ennakoimattoman tarpeen luonne edellyttää niiden panosta ja että hankkeiden ja ohjelmien painopiste pysyy alueella.

4.  Rajoittamatta tarkistuksia koskevan 11 artiklan soveltamista yhteisö voi uusien tarpeiden tai poikkeuksellisen suorituskyvyn huomioon ottamiseksi nostaa alueen ohjelmoitavia määrärahoja tai ennakoimattomiin tarpeisiin tarkoitettuja määrärahoja, kun

▼B

10 artikla

Alueohjelma

1.  Alueohjelman luonnoksen laatii asianmukaisesti valtuutettu yksi tai useampi alueellinen järjestö, tai jos tällaista valtuutusta ei ole, kyseisen alueen maiden kansalliset tulojen ja menojen hyväksyjät edellä ilmoitetun varojen kohdentamisen perusteella. Ohjelmaluonnoksessa on täsmennettävä erityisesti

▼M4

▼M10

2.  Alueohjelmat hyväksytään yhteisön ja asianmukaisesti valtuutetun, yhden tai useamman alueellisen järjestön tai tällaisen valtuutuksen puuttuessa asianomaisten AKT-valtioiden yhteisellä sopimuksella.

▼B

11 artikla

Tarkistusmenettely

►M10  1. ◄   Kunkin AKT-alueen ja yhteisön välisen rahoitusyhteistyön on oltava riittävän joustavaa sen varmistamiseksi, että toimet pysyvät jatkuvasti tämän sopimuksen tavoitteita vastaavina ja että otetaan huomioon mahdolliset muutokset asianomaisen alueen taloudellisessa tilanteessa, painopisteissä ja tavoitteissa. Alueellisia maaohjelmia tarkistetaan niiden voimassaolojakson puolivälissä ja lopussa niiden mukauttamiseksi muuttuviin olosuhteisiin ja sen varmistamiseksi, että niiden täytäntöönpano on asianmukaista. Väli- ja lopputarkistuksen perusteella yhteisö voi tarkistaa varojen kohdentamista senhetkisten tarpeiden ja suoriutumisen mukaan.

▼M10

2.  Edellä olevassa 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa voidaan kumman tahansa osapuolen pyynnöstä tehdä ylimääräinen tarkistus uusien tarpeiden tai poikkeuksellisen suorituskyvyn huomioon ottamiseksi. Ylimääräisen tarkistuksen johdosta molemmat osapuolet voivat päättää muutoksen tekemisestä alueelliseen strategia-asiakirjaan ja/tai komissio voi yhteisön puolesta nostaa määrärahaa.

Lopputarkistukseen voi sisältyä myös mukautuksia uuden yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen huomioon ottamiseksi sekä varojen kohdentamisen että seuraavan alueohjelman laatimisen osalta.

▼M10

12 artikla

AKT-valtioiden välinen yhteistyö

1.  AKT-valtioiden välinen yhteistyö on kehittämisväline, jolla edistetään AKT–EY-kumppanuuden tavoitetta. AKT-valtioiden välinen yhteistyö on alueiden rajat ylittävää yhteistyötä. Sillä pyritään vastaamaan AKT-valtioiden yhteisiin haasteisiin toimilla, jotka eivät ole sidoksissa maantieteelliseen sijaintiin ja jonka hyötyjiä ovat monet tai kaikki AKT-valtiot.

2.  Toissijaisuus- ja täydentävyysperiaatteiden mukaisesti AKT-valtioiden väliset toimet ovat paikallaan silloin, kun kansalliset ja/tai alueelliset toimet osoittautuvat mahdottomiksi tai vähemmän tehokkaiksi, ja niillä tavoitellaan lisäarvoa verrattuna toimiin, joita toteutetaan muita yhteistyövälineitä käyttäen.

3.  Jos AKT-valtioiden ryhmä päättää rahoittaa kansainvälisiä tai alueiden välisiä aloitteita AKT-valtioiden välisestä rahastosta, näkyvyys on varmistettava asianmukaisesti.

▼M10

12 a artikla

AKT-valtioiden välinen strategia-asiakirja

1.  AKT-valtioiden välisen yhteistyön ohjelmasuunnittelu perustuu komission ja AKT-suurlähettiläskomitean väliseen näkemystenvaihtoon, ja sen valmistelevat komission yksiköt ja AKT-sihteeristö yhdessä alan toimijoita ja sidosryhmiä kuultuaan.

2.  AKT-valtioiden välisessä strategia-asiakirjassa määritellään AKT-valtioiden välisen yhteistyön ensisijaiset toimet sekä toimet, joilla lisätään AKT-valtioiden vastuunottoa tuettavista ohjelmista. Siihen sisältyvät seuraavat vakiokohdat:

12 b artikla

Rahoituspyynnöt

AKT-valtioiden välisiä ohjelmia koskevan rahoituspyynnön voi esittää

12 c artikla

Varojen kohdentaminen

Varojen ohjeellinen kohdentaminen perustuu tarvearvioihin sekä AKT-valtioiden välisen yhteistyöprosessin etenemiseen ja sen tulevaisuudennäkymiin. Siihen sisältyy varaus muita kuin ohjelmoitavia varoja varten.

▼M10

13 artikla

AKT-valtioiden välinen ohjeellinen ohjelma

1.  AKT-valtioiden välinen ohjeellinen ohjelma muodostuu vakio-osista, joista tärkeimmät ovat

2.  Komissio ja AKT-sihteeristö määrittelevät ja arvioivat ohjelman toimet. Tältä pohjalta komission yksiköt ja AKT-sihteeristö valmistelevat yhdessä AKT-valtioiden välisen ohjeellisen ohjelman ja esittelevät sen AKT–EY-suurlähettiläskomitealle. Ohjelman hyväksyvät komissio yhteisön puolesta ja AKT-suurlähettiläskomitea.

3.  AKT-suurlähettiläskomitea esittää vuosittain luettelon rahoituspyynnöistä, jotka koskevat AKT-valtioiden välisen ohjeellisen ohjelman ensisijaisia toimia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 b artiklan b alakohdan iii alakohdan soveltamista. Komissio määrittelee ja valmistelee toimet AKT-sihteeristön kanssa sekä laatii vuosittaisen toimintaohjelman. Vuosittaiseen toimintaohjelmaan voidaan mahdollisuuksien mukaan ja kohdennetut varat huomioon ottaen sisällyttää myös sellaisia toimia koskevia rahoituspyyntöjä, jotka eivät sisälly AKT-valtioiden väliseen ohjeelliseen ohjelmaan. Poikkeustapauksissa tällaiset pyynnöt hyväksytään komission erityisellä rahoituspäätöksellä.

14 artikla

Tarkistusmenettely

1.  AKT-valtioiden välisen yhteistyön pitäisi olla riittävän joustavaa, jotta voidaan varmistaa, että se vastaa tämän sopimuksen tavoitteita, ja ottaa huomioon mahdolliset muutokset AKT-valtioiden ryhmän painopisteissä ja tavoitteissa.

2.  AKT-suurlähettiläskomitea ja komissio tarkistavat AKT-valtioiden välisen yhteistyöstrategian ja ohjelman tukijakson puolivälissä ja lopussa mukauttaakseen ne vallitseviin olosuhteisiin ja varmistaakseen niiden moitteettoman täytäntöönpanon. Olosuhteiden vaatiessa voidaan tehdä myös ylimääräisiä tarkistuksia sellaisten uusien tarpeiden huomioon ottamiseksi, jotka voivat johtua poikkeuksellisista tai ennakoimattomista olosuhteista, esimerkiksi AKT-maille yhteisistä uusista haasteista.

3.  AKT-suurlähettiläskomitea ja komissio voivat tukijakson puolivälissä tai lopussa tehtävän tarkistuksen yhteydessä tai ylimääräisen tarkistuksen jälkeen muuttaa AKT-valtioiden välistä yhteistyöstrategiaa.

4.  AKT-suurlähettiläskomitea ja komissio voivat puolivälin arvioinnin, loppuarvioinnin tai ylimääräisen arvioinnin johdosta muuttaa AKT-valtioiden välisen ohjelman määrärahojen jakautumista ja ottaa käyttöön AKT-valtioiden välisen, muiden kuin ohjelmoitavien varojen varauksen.

▼B

3 LUKU

▼M4

ENNAKKOARVIOINTI JA RAHOITUS

15 artikla

Ohjelmien ja hankkeiden yksilöinti, valmistelu ja ennakkoarviointi

▼M10

1.  Asianomaisen AKT-valtion tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustavan järjestön tai elimen esittämistä ohjelmista ja hankkeista on tehtävä yhteinen ennakkoarvio. Kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komitea laatii yleiset suuntaviivat ja perusteet ohjelmien ja hankkeiden ennakkoarviointia varten. Kyseiset ohjelmat ja hankkeet ovat yleensä monivuotisia, ja ne voivat käsittää pienimuotoisista toimista muodostuvia kokonaisuuksia jollain tietyllä alalla.

▼M4

2.  Rahoituksen hakemista varten laadituissa ja esitetyissä ohjelma- tai hankeasiakirjoissa on oltava kaikki tarvittavat tiedot ohjelmien tai hankkeiden ennakkoarviointia varten tai, jos ohjelmia ja hankkeita ei ole määritelty kokonaan, asiakirjoissa on esitettävä niiden ennakkoarvioinnin päälinjat.

▼M10

3.  Ohjelmien ja hankkeiden ennakkoarvioinnissa on otettava asianmukaisesti huomioon inhimillisiä voimavaroja koskevat kansalliset rajoitteet ja varmistettava sellaisen strategian laatiminen, jolla edistetään kyseisiä voimavaroja. Ennakkoarvioinnissa on myös otettava huomioon kullekin AKT-valtiolle tai -alueelle ominaiset piirteet ja rajoitteet.

▼M4

4.  Komissio voi yksin suorittaa ennakkoarvioinnin sellaisille ohjelmille ja hankkeille, joiden täytäntöönpanosta vastaavat tämän sopimuksen mukaan tukikelpoiset valtiosta riippumattomat toimijat, ja niitä varten tehdään välittömästi komission ja valtiosta riippumattomien toimijoiden välillä avustussopimukset 19 a artiklan mukaisesti. Tässä ennakkoarvioinnissa on noudatettava 4 artiklan 1 kohdan d alakohtaa, joka koskee toimijalajeja, niiden tukikelpoisuutta ja tuettavan toiminnan lajia. Komissio ilmoittaa lähetystön päällikön välityksellä ►M10  asianomaiselle kansalliselle tulojen ja menojen hyväksyjälle ◄ tällä tavoin myönnetyistä avustuksista.

16 artikla

Rahoitusehdotus ja -päätös

1.  Ennakkoarvioinnin päätelmistä tehdään yhteenveto rahoitusehdotuksessa, jonka lopullisen version komissio laatii läheisessä yhteistyössä asianomaisen ►M10  AKT-valtion tai aluetason tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustavan järjestön tai elimen ◄ kanssa.

2.  [poistettu]

3.  [poistettu]

4.  Komissio ilmoittaa yhteisön puolesta rahoituspäätöksensä asianomaiselle ►M10  AKT-valtiolle tai aluetasolle tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustavalle järjestölle tai elimelle ◄ 90 päivän kuluessa rahoitusehdotuksen lopullisen version laatimispäivästä.

5.  Jollei komissio hyväksy yhteisön puolesta rahoitusehdotusta, asianomaiselle ►M10  AKT-valtiolle tai aluetasolle tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustavalle järjestölle tai elimelle ◄ ilmoitetaan välittömästi päätöksen syistä. Tällöin asianomaisen ►M10  AKT-valtion tai aluetason tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustavan järjestön tai elimen ◄ edustajat voivat 60 päivän kuluessa pyytää, että

6.  Kuulemisen jälkeen komissio tekee yhteisön puolesta lopullisen päätöksen rahoitusehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Asianomainen ►M10  AKT-valtio tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustava järjestö tai elin ◄ voi toimittaa komissiolle ennen päätöksen tekemistä kaikki tarpeellisina pitämänsä tiedot komissiolla olevien tietojen täydentämiseksi.

▼M10

17 artikla

Rahoitussopimus

1.  Pääsääntöisesti komissio ja AKT-valtio tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustava järjestö tai elin laativat rahoitussopimuksen yhteistyön monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettavasta ohjelmasta tai hankkeesta.

2.  Rahoitussopimus laaditaan 60 päivän kuluessa komission tekemän rahoituspäätöksen ilmoituksesta. Rahoitussopimuksessa on

3.  Ohjelmia ja hankkeita koskevien tilien sulkemisen jälkeen määrärahat, jotka ovat mahdollisesti jääneet käyttämättä ohjelmat ja hankkeet rahoittaneen yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen sisältämien sitoumusten määräajoissa, palautetaan asianomaiselle AKT-valtiolle tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustavalle järjestölle tai elimelle.

▼M4

18 artikla

Kustannusten ylittyminen

1.  Jos näyttää siltä, että kustannukset ylittävät todennäköisesti rahoitussopimuksen nojalla käytettävissä olevan määrän, ►M10  asianomaisen kansallisten tulojen ja menojen hyväksyjän ◄ on ilmoitettava komissiolle asiasta ja pyydettävä siltä ennakkolupa toimenpiteisiin, jotka se aikoo toteuttaa kattaakseen ylittävät kustannukset joko supistamalla ohjelmaa tai hanketta taikka turvautumalla kansallisiin tai muihin yhteisön ulkopuolisiin varoihin.

2.  Jos ei ole mahdollista supistaa ohjelmaa tai hanketta tai kattaa kustannusten ylittymistä muilla varoilla, komissio voi tehdä yhteisön puolesta ►M10  asianomaisen kansallisten tulojen ja menojen hyväksyjän ◄ perustellusta pyynnöstä ohjelmasta otettavia varoja koskevan lisärahoituspäätöksen.

19 artikla

Taannehtiva rahoitus

1.  Jotta varmistetaan hankkeiden nopea käynnistyminen, vältetään tauot toisiaan seuraavien hankkeiden välillä ja ehkäistään viivästyksiä, ►M10  tai aluetaso tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustava järjestö tai elin  ◄ voi hankkeen ennakkoarvioinnin jälkeen ja ennen rahoituspäätöksen tekemistä rahoittaa etukäteen ohjelmien käynnistämiseen liittyviä toimia, alustavia ja kausittaisia töitä, laitetilauksia, joissa on pitkä toimitusaika, ja joitakin meneillään olevia toimintoja. Tällaisten menojen on oltava tässä sopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisia.

2.  Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut menot on mainittava rahoitusehdotuksessa, ja sillä ei rajoiteta komission yhteisön puolesta tekemää rahoituspäätöstä.

3.  Tämän artiklan mukaiset ►M10  tai aluetason tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustavan järjestön tai elimen ◄ menot rahoitetaan ohjelman tai hankkeen määrärahoista taannehtivasti sitten, kun rahoitussopimus on allekirjoitettu.

▼B

4 LUKU

▼M4

TÄYTÄNTÖÖNPANO

▼M4

19a artikla

Täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt

▼M10

1.  Tämän sopimuksen mukaisella yhteistyön monivuotisella rahoituskehyksellä rahoitettavat ohjelmat ja hankkeet toteutetaan pääasiallisesti seuraavilla tavoilla:

▼M4

▼M10

▼M4

2.  Tässä liitteessä tarkoitetut hankintasopimukset ovat kirjallisia taloudellisia sopimuksia, joiden tarkoituksena on saada hinnan maksamista vastaan kiinteän omaisuuden toimitus, rakennusurakan suoritus tai palvelusuoritus.

3.  Avustuksilla tarkoitetaan tässä liitteessä lahjoituksena annettavaa suoraa rahoitusta, jonka kohteena on:

Avustuksista tehdään kirjallinen sopimus.

19b artikla

Tarjouspyyntö ja siihen liittyvä lykkäysehto

Jotta varmistetaan hankkeiden nopea käynnistyminen, ►M10  tai aluetaso tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustava järjestö tai elin ◄ voi kaikissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja yhteisymmärryksessä komission kanssa esittää välittömästi hankkeen ennakkoarvioinnin jälkeen ja ennen rahoituspäätöksen tekemistä kaikentyyppisiä sopimuksia koskevia tarjouspyyntöjä, joihin liittyy lykkäysehto. Tämä määräys on mainittava rahoitusehdotuksessa.

▼M10

19 c artikla

Sopimusten ja avustusten myöntäminen ja sopimusten täytäntöönpano

1.  Sopimukset ja avustukset myönnetään ja pannaan täytäntöön yhteisön sääntöjen mukaisesti ja kyseisissä säännöissä tarkoitettuja erityistapauksia lukuun ottamatta noudattaen komission kolmansien maiden kanssa toteutettavia yhteistyötoimia varten vahvistamia ja julkaisemia vakiomenettelyjä ja -asiakirjoja, sellaisina kuin niitä sovelletaan asianomaista menettelyä aloitettaessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 26 artiklan soveltamista.

2.  Jos hajautetussa hallinnossa suoritettu yhteinen arviointi osoittaa, että sopimusten ja avustusten myöntämiseen AKT-valtiossa tai avunsaaja-alueella käytettävät menettelyt tai rahoittajien hyväksymät menettelyt ovat avoimuuden, suhteellisuuden, tasavertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaisia ja niillä estetään mahdolliset eturistiriidat, komissio soveltaa kyseisiä menettelyjä ja noudattaa, Pariisin julistuksen mukaisesti ja 26 artiklan soveltamista rajoittamatta, toimivaltansa käyttöä tällä alalla koskevia sääntöjä kaikilta osin.

3.  AKT-valtio tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustava järjestö tai elin sitoutuu tarkistamaan säännöllisesti, että yhteistyön monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettavat toimet on pantu moitteettomasti täytäntöön, sekä sitoutuu toteuttamaan aiheelliset toimenpiteet sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi ja tarvittaessa oikeustoimia perusteettomasti maksettujen varojen takaisin perimiseksi.

4.  Hajautetussa hallinnossa sopimusten neuvottelusta, laatimisesta, allekirjoittamisesta ja täytäntöönpanosta vastaavat AKT-valtiot tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustava järjestö tai elin. Nämä valtiot voivat tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustava järjestö tai elin voi kuitenkin pyytää, että komissio neuvottelee, laatii, allekirjoittaa ja panee täytäntöön sopimukset niiden/sen puolesta.

▼M13

5.  Tämän sopimuksen 32 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 50 artiklassa tarkoitetun sitoumuksen mukaisesti AKT-valtioiden kanssa tehtävän yhteistyön monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettavien sopimusten ja avustusten täytäntöönpanossa noudatetaan sovellettavaa ympäristölainsäädäntöä ja kansainvälisesti tunnustettuja perustyönormeja.

▼M10

6.  AKT-valtioiden ryhmän sihteeristön ja komission edustajista kootaan asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on kumman tahansa osapuolen pyynnöstä määritellä mahdollisesti tarvittavat mukautukset ja ehdottaa muutoksia ja parannuksia 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin sääntöihin ja menettelyihin.

Asiantuntijaryhmä myös toimittaa säännöllisin väliajoin kertomuksen kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komitealle auttaakseen sitä tarkastelemaan kehitysyhteistyötoimien täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia ja ehdottamaan aiheellisia toimenpiteitä.

20 artikla

Tukikelpoisuus

Jollei ole myönnetty 22 artiklan mukaisesti poikkeusta ja rajoittamatta 26 artiklan määräysten soveltamista

▼M13

Vastavuoroinen avunsaantimahdollisuus voidaan myöntää vähintään vuoden pituiseksi määräajaksi edellyttäen, että asianomainen maa soveltaa samoja tukikelpoisuusehtoja Euroopan yhteisöstä ja sellaisista maista peräisin oleviin yhteisöihin, jotka ovat tämän artiklan mukaan tukikelpoisia;

▼M13 —————

▼M10

▼M13

Ne voivat kuitenkin olla peräisin mistä tahansa valtiosta, jos ostettavien tarvikkeiden ja materiaalien kokonaisarvo ei ylitä 19 c artiklan 1 kohdan mukaisesti määritettyä kilpailuun perustuvan neuvottelumenettelyn kynnysarvoa.

Tässä yhteydessä ”peräisin olevien tuotteiden” määritelmää arvioidaan asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten perusteella, ja yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin katsotaan kuuluviksi myös merentakaisista maista ja merentakaisilta alueilta peräisin olevat tuotteet.

▼M10

▼M13

Kun on kyse toimista, jotka panee täytäntöön uskottu elin, kuten jäsenvaltio tai sen virasto tai Euroopan investointipankki tai kansainvälinen järjestö tai sen virasto, tukikelpoisia ovat myös kaikki luonnolliset ja oikeushenkilöt, jotka ovat kyseisen uskotun elimen sääntöjen, sellaisina kuin ne on määritelty yhteisrahoitus- tai täytäntöönpanoelimen kanssa tehdyissä sopimuksissa, mukaan tukikelpoisia. Samoja sääntöjä sovelletaan sekä tarvikkeisiin että materiaaleihin.

▼M13

▼M10 —————

▼M4

22 artikla

Poikkeukset

▼M13

1.  Kolmansista maista peräisin olevat tarjoajat, hakijat ja ehdokkaat, jotka eivät ole 20 artiklan mukaan tukikelpoisia, voivat saada luvan osallistua yhteisön yhteistyön monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoittamien hankintasopimusten ja avustusten myöntämismenettelyihin, tai tuen ulkopuolella olevista maista peräisin olevat tarvikkeet ja materiaalit voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi AKT-valtioiden taikka aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustavan asianomaisen järjestön tai elimen perustellusta pyynnöstä seuraavissa tapauksissa:

AKT-valtion taikka aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustavan asianomaisen järjestön tai elimen on kussakin tapauksessa toimitettava komissiolle tiedot, joita tarvitaan tällaisesta poikkeuksesta päättämiseksi.

▼M4

2.  Investointikehyksestä rahoitettaviin hankkeisiin sovelletaan sopimusten myöntämistä koskevia pankin sääntöjä.

▼M10 —————

▼M4

24 artikla

Julkisoikeudellisten laitosten toteuttamat toimet

1.  Julkisoikeudellisten laitosten toteuttamassa toiminnassa ohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanijoina ovat asianomaisen AKT-valtion tai asianomaisten AKT-valtioiden julkiset tai puolijulkiset virastot tai yksiköt taikka toiminnon toteutuksesta vastaava oikeushenkilö.

2.  Yhteisö osallistuu toteutuksesta vastaavan yksikön kustannuksiin antamalla sen käyttöön siltä puuttuvia laitteita ja/tai materiaaleja ja/tai varoja, jotta se voisi hankkia tarvittavaa lisähenkilöstöä eli asiantuntijoita asianomaisista tai muista AKT-valtioista. Yhteisön osallistuminen kattaa ainoastaan täydentävistä toimenpiteistä ja väliaikaisista menoista aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät puhtaasti kyseisen ohjelman tai hankkeen vaatimuksiin.

3.  Julkisoikeudellisten laitosten toimien täytäntöönpanoa koskevien työsuunnitelmien on vastattava yhteisön sääntöjä ja menettelyjä ja komission vahvistamia asiakirjamalleja sellaisina kuin ne ovat voimassa asianomaisten työsuunnitelmien hyväksymisen ajankohtana.

▼M10 —————

▼M4

26 artikla

Etuudet

▼M10

1.  AKT-valtioiden luonnollisten ja oikeushenkilöiden mahdollisimman laajan tämän sopimuksen mukaisesta yhteistyön monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettujen sopimusten täytäntöönpanoon osallistumisen kannustamiseksi toteutetaan toimenpiteitä, joilla pyritään optimoimaan kyseisten valtioiden fyysisten ja inhimillisten voimavarojen käyttö. Tätä varten

▼M13

▼M4

▼M13

2.  Jos kahta rakennusurakka-, toimitus- tai palvelusopimustarjousta pidetään samanarvoisina, 1 kohdan määräysten soveltamista rajoittamatta etusija annetaan

▼M10 —————

▼B

30 artikla

Riitojen ratkaisu

▼M10

AKT-valtion viranomaisten tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustavan järjestön tai elimen ja urakoitsijan, tavaroiden toimittajan tai palvelujen tarjoajan väliset mahdolliset riidat yhteistyön monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettavan sopimuksen täytäntöönpanon aikana ratkaistaan

▼B

31 artikla

Vero- ja tullijärjestelyt

1.  AKT-valtioiden on sovellettava yhteisön rahoittamiin sopimuksiin vero- ja tullijärjestelyjä, jotka ovat vähintään yhtä edullisia kuin järjestelyt, joita ne soveltavat suosituimmuusasemassa oleviin valtioihin tai kansainvälisiin kehitysyhteistyöjärjestöihin, joihin niillä on suhteita. Suosituimmuuskohtelun määrittämisessä ei oteta huomioon asianomaisen AKT-valtion muihin AKT-valtioihin tai muihin kehitysmaihin soveltamia järjestelyjä.

2.  Jollei edellä toisin määrätä, yhteisön rahoittamiin sopimuksiin sovelletaan seuraavaa:

3.  Asianomaisen AKT-valtion lainsäädäntöä sovelletaan kaikkiin niihin kysymyksiin, joihin ei sovelleta edellä olevia vero- ja tullijärjestelyjä koskevia määräyksiä.

5 LUKU

SEURANTA JA JÄLKIARVIOINTI

32 artikla

Tavoitteet

Seurannan ja jälkiarvioinnin tavoitteena on arvioida säännöllisesti kehitysyhteistyötoimia (valmistelu, täytäntöönpano ja myöhempi toiminta), jotta parannettaisiin meneillään olevien ja tulevien kehitysyhteistyötoimien tehokkuutta.

▼M10

33 artikla

Yksityiskohtaiset säännöt

1.  AKT-valtio(t) tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustava järjestö tai elin ja yhteisö toteuttavat seurannan ja jälkiarvioinnin yhdessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta AKT- valtioiden tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustavan järjestön tai elimen tai komission tekemiä jälkiarviointeja. Kehitysyhteistyön AKT–EY-komitea varmistaa, että yhteiset seuranta- ja jälkiarviointitoimet toteutetaan yhdessä. Kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komitean avustamiseksi komissio ja AKT-valtioiden sihteeristö valmistelevat yhteiset seuranta- ja jälkiarviointitoimet ja panevat ne täytäntöön sekä laativat niistä kertomuksen komitealle. Komitea vahvistaa ensimmäisessä kokouksessaan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, joilla pyritään varmistamaan toimien toteuttaminen yhteisesti, ja se hyväksyy vuosittain työohjelman.

2.  Seuranta- ja jälkiarviointitoimien on

▼B

6 LUKU

▼M4

RAHASTON VAROJEN HALLINTO- JA TÄYTÄNTÖÖNPANOELIMET

▼M10

34 artikla

Komissio

1.  Komissio vastaa tämän sopimuksen mukaisesta yhteistyön monivuotisesta rahoituskehyksestä toteutettavien toimien rahoituksellisesta täytäntöönpanosta, investointikehystä ja korkohyvityksiä lukuun ottamatta, soveltaen seuraavia pääasiallisia hallinnointitapoja:

2.  Yleensä komissio hallinnoi tämän sopimuksen mukaisen yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen varoja hajautetusti.

Tällöin AKT-valtiot hoitavat täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät 35 artiklan mukaisesti.

3.  Tämän sopimuksen mukaisen yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen varojen rahoituksellista täytäntöönpanoa varten komissio siirtää täytäntöönpanovaltuuksia omille yksiköilleen. Komissio ilmoittaa tästä tehtävien siirrosta AKT-valtioille ja kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komitealle.

▼M4

35 artikla

Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä

▼M10

1.  Kunkin AKT-valtion hallitus nimittää kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän edustamaan itseään kaikissa toimissa, jotka rahoitetaan komission ja EIP: n hallinnoiman tämän sopimuksen mukaisen yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen varoista. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä nimittää itselleen yhden tai useamman varamiehen, joka toimii kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän sijaisena tämän ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään ja ilmoittaa tällaisesta sijaisuudesta komissiolle. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää asianomaisten ohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanoa koskevaa toimivaltaansa vastuuyksikölle oman kansallisen hallintonsa sisällä aina, kun institutionaalisia valmiuksia ja moitteetonta varainhoitoa koskevat edellytykset täyttyvät. Sen on ilmoitettava tästä komissiolle.

Kun on kyse alueellisista ohjelmista ja hankkeista, asianomainen järjestö tai elin nimittää alueellisen tulojen ja menojen hyväksyjän, jonka tehtävät vastaavat kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä soveltuvin osin.

Kun on kyse AKT-valtioiden välisistä ohjelmista ja hankkeista, AKT-suurlähettiläskomitea nimittää AKT-valtioiden välisen tulojen ja menojen hyväksyjän, jonka tehtävät vastaavat kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä soveltuvin osin. Jos AKT-sihteeristö ei ole tulojen ja menojen hyväksyjä, suurlähettiläskomitealle raportoidaan ohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanosta rahoitussopimuksen mukaisesti.

Jos komissio saa tietää tämän sopimuksen mukaisen yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen varojen hallinnointiin liittyvien menettelyjen toteuttamisessa ilmenneistä ongelmista, se neuvottelee tilanteen korjaamiseksi asianomaisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa ja toteuttaa tarvittaessa kaikki aiheelliset toimenpiteet.

Asianomaisella tulojen ja menojen hyväksyjällä on ainoastaan rahoituksellinen vastuu hänelle uskotuista täytäntöönpanotehtävistä.

Silloin kun tämän sopimuksen mukaisen yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen varoja hallinnoidaan hajautetusti ja sillä varauksella, että komissio myöntää asianomaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle lisävaltuuksia, tämä

▼M4

2.   ►M10  Asianomainen tulojen ja menojen hyväksyjä ◄ päättää toimien täytäntöönpanon aikana seuraavista asioista ja antaa kyseiset päätökset komission tiedoksi:

36 artikla

Lähetystön päällikkö

1.  Komissiota edustaa asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion suostumuksella kussakin AKT-valtiossa tai alueellisessa ryhmittymässä, joka nimenomaisesti sitä pyytää, päällikön johdolla toimiva lähetystö. Jos lähetystön päällikkö nimitetään AKT-valtioiden ryhmittymää varten, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet. Lähetystön päällikkö edustaa komissiota kaikilla sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla ja sen kaikissa toimissa.

2.  Lähetystön päällikkö on tämän sopimuksen nojalla annettavan rahoitustuen suhteen tukikelpoisten AKT-valtioiden ja -elinten tärkein yhteyshenkilö. Hän toimii läheisessä yhteistyössä kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa.

3.  Lähetystön päälliköllä on oltava tarvittavat ohjeet ja valtuudet tämän sopimuksen mukaisten toimien helpottamiseksi ja jouduttamiseksi.

4.  Lähetystön päällikkö tiedottaa säännöllisesti kansallisille viranomaisille yhteisön toimista, jotka voivat koskea suoraan yhteisön ja AKT-valtioiden välistä yhteistyötä.

37 artikla

Maksut

1.  Maksujen suorittamiseksi AKT-valtioiden kansallisissa valuutoissa komissio voi avata AKT-valtioihin kansallisen julkisen tai puolijulkisen, AKT-valtion ja komission välisellä sopimuksella valitun rahoituslaitoksen yhteyteen nimissään olevat tilit jäsenvaltioiden valuutoissa tai euromääräisinä. Kyseinen rahoituslaitos toimii kansallisena valtuutettuna maksajana.

2.   ►M10  Asianomainen tulojen ja menojen hyväksyjä ◄ ei saa palkkiota palveluistaan eikä se maksa talletuksille korkoa. Komissio siirtää paikallisille tileille varoja jonkin jäsenvaltion valuutassa tai euroissa tulevia rahantarpeita koskevien arvioiden perusteella; arviot laaditaan riittävän hyvissä ajoin, jotta AKT-valtioiden ei tarvitsisi antaa ennakkorahoitusta ja jotta vältettäisiin maksujen viivästyminen.

3.  [poistettu]

4.  Komissio suorittaa maksut yhteisön ja komission vahvistamien sääntöjen mukaisesti, tarvittaessa sen jälkeen, kun ►M10  asianomainen tulojen ja menojen hyväksyjä ◄ on vahvistanut ja hyväksynyt menot.

5.  [poistettu]

6.  Menojen hyväksymistä ja maksamista koskevat menettelyt on saatettava päätökseen 90 päivän kuluessa maksun eräpäivästä. ►M10  Asianomainen tulojen ja menojen hyväksyjä ◄ käsittelee maksujen hyväksymiset ja toimittaa ne lähetystön päällikölle viimeistään 45 päivää ennen eräpäivää.

7.  Maksuviivästyksiä koskevista vaatimuksista vastaa asianomainen ►M10  AKT-valtio tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustava järjestö tai elin ◄ tai asianomaiset ►M10  AKT-valtio tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustava järjestö tai elin ◄ tai komissio omista varoistaan siltä viivästyksen osalta, josta kukin sopimuspuoli on vastuussa edellä olevien menettelyjen mukaisesti.

▼M10 —————

▼B

LIITE VI

VÄHITEN KEHITTYNEIDEN AKT-VALTIOIDEN, AKT-SISÄMAAVALTIOIDEN JA AKT-SAARIVALTIOIDEN LUETTELO

Seuraaviin luetteloihin on koottu vähiten kehittyneet AKT-valtiot, AKT-sisämaavaltiot ja AKT-saarivaltiot.

VÄHITEN KEHITTYNEET AKT-VALTIOT

1 artikla

Tätä sopimusta sovellettaessa vähiten kehittyneiksi AKT-valtioiksi katsotaan seuraavat maat:

▼M1

▼B

AKT-SISÄMAAVALTIOT

2 artikla

AKT-sisämaavaltioita varten on laadittu erityistoimenpiteitä ja -määräyksiä tukemaan niiden pyrkimyksiä selvitä maantieteellisen sijainnin aiheuttamista ongelmista ja muista kehityksen tiellä olevista esteistä niiden talouskasvun vauhdittamiseksi.

3 artikla

AKT-sisämaavaltioita ovat:

AKT-SAARIVALTIOT

4 artikla

AKT-saarivaltioita varten on laadittu erityistoimenpiteitä ja -määräyksiä tukemaan niiden pyrkimyksiä selvitä luonnon ja maantieteellisen sijainnin aiheuttamista ongelmista ja muista kehityksen tiellä olevista esteistä niiden talouskasvun vauhdittamiseksi.

▼C1

5 artikla

AKT-saarivaltioita ovat:

▼M1

▼M4

LIITE VII

Ihmisoikeuksia sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatetta koskeva poliittinen vuoropuhelu

1 artikla

Tavoitteet

1.  Sopimuksen 96 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut neuvottelut käydään sopimuksen 8 artiklan ja 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti perusteellisen poliittisen vuoropuhelun jälkeen, paitsi erityisen kiireellisissä tapauksissa.

2.  Molempien osapuolten olisi käytävä tätä poliittista vuoropuhelua sopimuksen hengessä ja ottaen huomioon ministerineuvoston laatimat AKT-valtioiden ja EU: n välistä poliittista vuoropuhelua koskevat suuntaviivat.

3.  Poliittisen vuoropuhelun prosessin olisi osaltaan vahvistettava AKT-valtioiden ja EU: n välisiä suhteita ja edistettävä kumppanuuden tavoitteiden saavuttamista.

2 artikla

Sopimuksen 96 artiklassa tarkoitettuja neuvotteluja edeltävä tiivis poliittinen vuoropuhelu

1.  Ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteen kunnioittamista koskevaa poliittista vuoropuhelua käydään sopimuksen 8 artiklan ja 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja kansainvälisesti tunnustettujen standardien ja normien puitteissa. Tällaisen vuoropuhelun yhteydessä osapuolet voivat sopia yhteisistä asialistoista ja painopisteistä.

2.  Osapuolet voivat yhteisestä sopimuksesta laatia ja ottaa käyttöön ihmisoikeuksia sekä demokratian tai oikeusvaltion periaatetta koskevia erityisiä arviointiperusteita tai tavoitteita, jotka ovat kansainvälisesti tunnustettujen standardien ja normien puitteissa ja joissa otetaan huomioon kyseisen AKT-valtion erityisolosuhteet. Arviointiperusteita käytettäessä tavoitteisiin pyritään välitavoitteiden ja aikataulujen avulla.

3.  Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu poliittinen vuoropuhelu on säännöllistä ja määrämuotoista, ja kaikki vuoropuhelumahdollisuudet käytetään ennen sopimuksen 96 artiklassa tarkoitettujen neuvottelujen käynnistämistä.

4.  Sopimuksen 96 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen erityisen kiireellisten tapausten lisäksi 96 artiklassa tarkoitetut neuvottelut voidaan käynnistää ilman edeltävää tiivistä poliittista vuoropuhelua myös silloin, jos jompikumpi osapuoli jättää jatkuvasti noudattamatta aiemman vuoropuhelun aikana tekemiään sitoumuksia tai jollei vuoropuhelua voida käydä vilpittömässä mielessä.

5.  Sopimuksen 8 artiklan mukaista poliittista vuoropuhelua hyödynnetään osapuolten välillä myös silloin, kun halutaan auttaa sopimuksen 96 artiklan mukaisten aiheellisten toimenpiteiden kohteena olevia maita palauttamaan suhteensa ennalleen.

3 artikla

Sopimuksen 96 artiklan mukaisia neuvotteluja koskevia lisäsääntöjä

1.  Osapuolet pyrkivät tasa-arvon edistämiseen valitessaan edustajia sopimuksen 96 artiklan mukaisiin neuvotteluihin.

2.  Osapuolet sitoutuvat avoimeen keskinäiseen vuorovaikutukseen ennen virallisten neuvottelujen aloittamista, niiden kuluessa ja niiden jälkeen ja ottavat huomioon tämän liitteen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erityiset arviointiperusteet ja tavoitteet.

3.  Osapuolet käyttävät sopimuksen 96 artiklan 3 kohdassa määrätyn neuvotteluja edeltävän 30 päivän ajan tehokkaaseen valmisteluun ja perusteellisempiin AKT-valtioiden välisiin ja yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisiin neuvotteluihin. Neuvotteluprosessin aikana osapuolten olisi sovittava joustavasta aikataulusta, mutta huomattava kuitenkin, että sopimuksen 96 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja tämän liitteen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa erityisen kiireellisissä tapauksissa saattaa olla tarpeen reagoida välittömästi.

▼M10

4.  Osapuolet tunnustavat AKT-valtioiden ryhmän roolin poliittisessa vuoropuhelussa, jonka säännöt ryhmä määrittelee itse ja ilmoittaa Euroopan yhteisölle ja sen jäsenvaltioille. AKT-sihteeristö ja Euroopan komissio vaihtavat kaikki tarvittavat tiedot poliittisesta vuoropuhelusta, jota käydään ennen tämän sopimuksen 96 ja 97 artiklaan perustuvia neuvotteluja, niiden kuluessa ja niiden jälkeen.

▼M4

5.  Osapuolet myöntävät tarpeen käydä suunnitelmallisia ja jatkuvia neuvotteluja sopimuksen 96 artiklan mukaisesti. Ministerineuvosto voi antaa asiaa koskevia täydentäviä sääntöjä.

▼B

PÖYTÄKIRJAT

PÖYTÄKIRJA 1

Yhteisten toimielinten toimintakuluista

PÖYTÄKIRJA 2

erioikeuksista ja vapauksista

1 LUKU

SOPIMUKSEN YHTEYDESSÄ TEHTÄVÄÄN TYÖHÖN OSALLISTUVAT HENKILÖT

1 artikla

Jäsenvaltioiden ja AKT-valtioiden hallitusten sekä Euroopan yhteisöjen toimielinten edustajat samoin kuin niiden neuvonantajat, asiantuntijat sekä AKT-valtioiden sihteeristön jäsenet, jotka osallistuvat jäsenvaltioiden tai AKT-valtioiden alueella tehtävään joko sopimuksen toimielinten tai koordinointielinten työhön taikka sopimuksen soveltamiseen liittyvään työhön, ovat tehtäviä hoitaessaan ja matkustaessaan siihen paikkaan tai siitä paikasta, jossa heidän kuuluu tehtävänsä suorittaa, oikeutettuja tavanomaisiin erioikeuksiin, vapauksiin ja muihin etuihin.

Edellistä kappaletta sovelletaan myös yhteisen edustajakokouksen jäseniin, sopimuksen nojalla mahdollisesti nimitettäviin välimiehiin, mahdollisesti perustettavien talous- ja sosiaalialan neuvoa-antavien elinten jäseniin, näiden toimielinten virkamiehiin ja toimihenkilöihin, Euroopan investointipankin alaisten elinten jäseniin ja sen henkilöstöön sekä yritystoiminnan kehittämiskeskuksen ja maatalouden kehittämiskeskuksen henkilöstöön.

2 LUKU

AKT-MINISTERINEUVOSTON OMAISUUS JA VARAT

2 artikla

AKT-ministerineuvoston virallisiin tarkoituksiin hallussaan pitämät tilat ja rakennukset ovat loukkaamattomia. Niihin ei voi kohdistua etsintää, pakkoluovutusta, menetetyksi tuomitsemista tai pakkolunastusta.

Lukuun ottamatta tilanteita, jotka liittyvät mainitulle neuvostolle kuuluvan tai sen laskuun käytettävän moottoriajoneuvon aiheuttaman onnettomuuden tutkintaan, tai silloin, kun liikennesääntöjä on rikottu tai edellä tarkoitettu ajoneuvo on aiheuttanut onnettomuuden, AKT-ministerineuvoston omaisuuteen ja varoihin ei voida kohdistaa mitään hallinnollisia tai oikeudellisia pakkokeinoja ilman tällä sopimuksella perustetun ministerineuvoston valtuutusta.

3 artikla

AKT-ministerineuvoston arkistot ovat loukkaamattomia.

4 artikla

AKT-ministerineuvosto, sen varat, tulot ja muu omaisuus on vapautettu kaikista välittömistä veroista.

Vastaanottajavaltio toteuttaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaiset toimenpiteet irtaimen tai kiinteän omaisuuden hintaan sisältyvien välillisten verojen tai liikevaihtoveron peruuttamiseksi tai palauttamiseksi silloin, kun AKT-ministerineuvosto tekee yksinomaan sen virallisten tehtävien hoitoon liittyviä merkittäviä hankintoja, joiden hintaan sisältyy tämäntyyppisiä veroja.

Vapautusta ei myönnetä hankittujen palvelujen hintaan sisältyvistä veroista, tulleista ja muista maksuista.

5 artikla

AKT-ministerineuvosto vapautetaan kaikista sen virkakäyttöön tarkoitettujen tuotteiden tuontitulleista, -kielloista ja -rajoituksista. Näin tuotuja tuotteita ei saa myydä tai muuten luovuttaa maksutta tai maksusta sen maan alueella, johon ne on tuotu, paitsi asianomaisen maan hallituksen hyväksymin ehdoin.

3 LUKU

VIRALLINEN VIESTINTÄ

6 artikla

Euroopan yhteisöön, sopimuksen toimielimiin ja koordinointielimiin sovelletaan sopimuspuolina olevien valtioiden alueella niiden virallisen viestinnän ja kaikkien asiakirjojen levityksen osalta kansainvälisille organisaatioille myönnettävää kohtelua.

Euroopan yhteisön, sopimuksen yhteisten toimielinten ja koordinointielinten virallinen kirjeenvaihto ja muu virallinen viestintä ei ole sensuurin alaista.

4 LUKU

AKT-VALTIOIDEN SIHTEERISTÖN HENKILÖSTÖ

7 artikla

1.  AKT-ministerineuvoston sihteeri(t) ja apulaissihteeri(t) sekä muut AKT-ministerineuvoston vakinaiset, AKT-valtioiden nimittämät ylemmän tason henkilöstön jäsenet nauttivat diplomaattikuntaan kuuluville myönnettäviä etuuksia siinä valtiossa, johon suurlähettiläskomitean puheenjohtajan alaisuudessa toimiva AKT-ministerineuvosto on sijoittunut. Heidän samassa taloudessa asuvat puolisot ja alaikäiset lapset ovat samoin ehdoin oikeutettuja diplomaattikuntaan kuuluvien puolisoille ja alaikäisille lapsille myönnettäviin etuuksiin.

2.  AKT-henkilöstön vakinaiset jäsenet, joita ei mainita edellä 1 kohdassa, vapautetaan vastaanottajamaassa kaikista AKT-valtioiden niille maksamista palkoista ja korvauksista kannettavista veroista siitä päivästä alkaen, jolloin kyseiset tulot tulevat AKT-valtioiden eduksi kannettavan verotuksen alaisiksi.

Edellä olevaa määräystä ei sovelleta AKT-valtioiden sihteeristön entisille henkilöstön jäsenilleen tai heidän huollettaville maksamiin eläkkeisiin eikä sen paikalliselle henkilöstölle maksamiin palkkoihin ja korvauksiin.

8 artikla

Valtio, johon AKT-ministerineuvosto on sijoittautunut, myöntää AKT-valtioiden sihteeristön vakinaisille jäsenille immuniteetin muiden kuin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen oikeudenkäyntien osalta ainoastaan silloin, kun asianomaiset teot on tehty virantoimituksessa. Immuniteetti ei kata kuitenkaan tieliikennerikkomuksia, joihin AKT-valtioiden sihteeristön vakinainen jäsen syyllistyy, tai hänelle kuuluvan tai hänen ajamansa moottoriajoneuvon aiheuttamia vahinkoja.

9 artikla

AKT-ministerineuvoston puheenjohtaja toimittaa määräajoin suurlähettiläskomitean puheenjohtajan, AKT-ministerineuvoston sihteeri(e)n ja apulaissihteeri(e)n sekä AKT-valtioiden sihteeristön vakinaisten jäsenten nimet, virkanimikkeet ja osoitteet sen valtion hallitukselle, jonka alueelle AKT-ministerineuvosto on sijoittunut.

5 LUKU

KOMISSION LÄHETYSTÖT AKT-VALTIOISSA

10 artikla

1.  Komission lähetystön päällikkö ja henkilöstö paikalla palkattua henkilöstöä lukuun ottamatta vapautetaan kaikista välittömistä veroista siinä AKT-valtiossa, johon heidät on lähetetty.

2.  Liitteen IV 4 luvun 31 artiklan 2 kohdan g alakohta koskee myös edellä 1 kohdassa tarkoitettua henkilöstöä.

6 LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

11 artikla

Tässä pöytäkirjassa vahvistetut erioikeudet, vapaudet ja muut edut myönnetään asianomaisille yksinomaan heidän virantoimitusta varten.

Kaikkien tässä pöytäkirjassa mainittujen toimielinten ja muiden tahojen on luovuttava immuniteetista aina, kun ne katsovat, ettei siitä luopuminen ole niiden omien etujensa vastaista.

12 artikla

Tähän pöytäkirjaan liittyviin riitoihin sovelletaan sopimuksen 98 artiklaa.

AKT-ministerineuvosto ja Euroopan investointipankki voivat olla asianosaisia välimiesmenettelyssä.

PÖYTÄKIRJA 3

Etelä-Afrikasta

1 artikla

Ehdollinen asema

1.  Etelä-Afrikan osallistumista tähän sopimukseen säädellään tässä pöytäkirjassa asetetuin ehdoin.

2.  Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan välillä ►M10  kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan kansainvälisen sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 11 päivänä syyskuuta 2009 allekirjoitetulla sopimuksella ◄ , jäljempänä ”TDCA”, määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen määräyksiin nähden.

2 artikla

Yleiset määräykset, poliittinen vuoropuhelu ja yhteiset toimielimet

1.  Tämän sopimuksen yleisiä ja institutionaalisia määräyksiä sekä loppumääräyksiä sovelletaan Etelä-Afrikkaan.

2.  Etelä-Afrikka otetaan täysimääräisesti mukaan yleiseen poliittiseen vuoropuheluun, ja se osallistuu tällä sopimuksella perustettujen yhteisten toimielinten ja muiden tahojen toimintaan. Tehtäessä niihin määräyksiin liittyviä päätöksiä, joita tämän pöytäkirjan nojalla ei sovelleta Etelä-Afrikkaan, Etelä-Afrikka ei osallistu päätöksentekoon.

3 artikla

Yhteistyöstrategiat

Yhteistyöstrategioita koskevia tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan EY:n ja Etelä-Afrikan väliseen yhteistyöhön.

4 artikla

Rahoitusvarat

1.  Kehitysrahoitusyhteistyötä koskevia tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta Etelä-Afrikkaan.

▼M10

2.  Tästä periaatteesta poiketen Etelä-Afrikalla on oikeus osallistua tämän pöytäkirjan 8 artiklassa tarkoitettuun AKT–EY-kehitysrahoitusyhteistyöhön vastavuoroisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden pohjalta edellyttäen, että Etelä-Afrikan osallistuminen rahoitetaan TDCA:n VII osastossa tarkoitetuista varoista. Silloin kun TDCA:n varoja käytetään AKT–EY-rahoitusyhteistyön puitteissa toteutettaviin toimiin osallistumiseen, Etelä-Afrikalla on oikeus osallistua täysimääräisesti kyseisen avun täytäntöönpanoa säätelevään päätöksentekoon.

▼B

3.  Eteläafrikkalaiset luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt ovat tukikelpoisia osallistumaan tämän sopimuksen varoista rahoitettavista hankinnoista järjestettäviin kilpailuihin. Tässä yhteydessä eteläafrikkalaiset luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt eivät kuitenkaan ole oikeutettuja AKT-valtioiden luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille myönnettäviin etuuksiin.

▼M10

4.  Tämän sopimuksen liitteessä II olevassa 1 luvussa tarkoitetun investointien rahoituksen osalta tukikelpoisia ovat Etelä-Afrikkaan sijoittautuneet investointirahastot sekä rahoituksen välittäjät ja muut välittäjät.

▼B

5 artikla

Kaupallinen yhteistyö

1.  Taloudellista ja kaupallista yhteistyötä koskevia tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta Etelä-Afrikkaan.

2.  Sopimuksen 34–40 artiklan mukaisesti Etelä-Afrikka otetaan kuitenkin tarkkailijana mukaan osapuolten väliseen vuoropuheluun.

▼M10

3.  Tämä pöytäkirja ei estä Etelä-Afrikkaa neuvottelemasta ja allekirjoittamasta yhtä tämän sopimuksen 3. osan II osastossa tarkoitetuista talouskumppanuussopimuksista, jos kyseisen talouskumppanuussopimuksen muut sopimuspuolet hyväksyvät asian.

▼B

6 artikla

Pöytäkirjojen ja julistusten sovellettavuus

Tähän sopimukseen liitettyjä niitä pöytäkirjoja ja julistuksia, jotka koskevat sopimuksen niitä osia, joita ei sovelleta Etelä-Afrikkaan, ei myöskään sovelleta Etelä-Afrikkaan. Sen sijaan kaikkia muita julistuksia ja pöytäkirjoja sovelletaan.

7 artikla

Tarkistuslauseke

Tätä pöytäkirjaa voidaan tarkistaa ministerineuvoston päätöksellä.

8 artikla

Sovellettavuus

Rajoittamatta edellisten artiklojen soveltamista alla olevassa taulukossa luetellaan ne sopimuksen ja sen liitteiden artiklat, joita sovelletaan ja joita ei sovelleta Etelä-Afrikkaan.

▼M10

PÄÄTÖSASIAKIRJA

▼B

Hecho en Cotonú, el veintitrés de junio del año dos mil.

Udfærdiget i Cotonou den treogtyvende juni to tusind.

Geschehen zu Cotonou am dreiundzwanzigsten Juni zweitausend.

Έγινε στην Κοτονού, στις είκοσι τρεις Ιουνίου δύο χιλιάδες.

Done at Cotonou on the twenty-third day of June in the year two thousand.

Fait à Cotonou, le vingt-trois juin deux mille.

Fatto a Cotonou, addì ventitré giugno duemila.

Gedaan te Cotonou, de drieëntwintigste juni tweeduizend.

Feito em Cotonu, em vinte e três de Junho de dois mil.

Tehty Cotonoussa kahdentenakymmenentenäkolmantena päivänä kesäkuuta vuonna kaksituhatta.

Som skedde i Cotonou den tjugotredje juni tjugohundra.

Pour Sa Majesté le Roi des Belges

Voor Zijne Majesteit de Koning der Belgen

Für Seine Majestät den König der Belgier

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brusselse Hoofdstedelijke Gewest.

Diese Unterschrift bindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

For Hendes Majestæt Danmarks Dronning

Für den Präsidenten der Bundesrepublik Deutschland

Για τον Πρόεδρο της Ελληνικής Δημοκρατίας

Por Su Majestad el Rey de España

Pour le Président de la République française

Thar ceann Uachtarán na hÉireann

For the President of Ireland

Per il Presidente della Repubblica italiana

Pour Son Altesse Royale le Grand-Duc de Luxembourg

Voor Hare Majesteit de Koningin der Nederlanden

Für den Bundespräsidenten der Republik Österreich

Pelo Presidente da República Portuguesa

Suomen Tasavallan Presidentin puolesta

För Republiken Finlands President

På svenska regeringens vägnar

For Her Majesty the Queen of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

Por la Comunidad Europea

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Voor de Europese Gemeenschap

Pela Comunidade Europeia

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

Pour le Président de la République d'Angola

For Her Majesty the Queen of Antigua and Barbuda

For the Head of State of the Commonwealth of the Bahamas

For the Head of State of Barbados

For the Government of Belize

Pour le Président de la République du Bénin

For the President of the Republic of Botswana

Pour le Président du Burkina Faso

Pour le Président de la République du Burundi

Pour le Président de la République du Cameroun

Pour le Président de la République du Cap-Vert

Pour le Président de la République Centrafricaine

Pour le Président de la République Fédérale Islamique des Comores

Pour le Président de la République démocratique du Congo

Pour le Président de la République du Congo

For the Government of the Cook Islands

Pour le Président de la République de Côte d'Ivoire

Pour le Président de la République de Djibouti

For the Government of the Commonwealth of Dominica

For the President of the Dominican Republic

For the President of the State of Eritrea

For the President of the Federal Republic of Ethiopia

For the President of the Sovereign Democratic Republic of Fiji

Pour le Président de la République gabonaise

For the President and Head of State of the Republic of The Gambia

For the President of the Republic of Ghana

For Her Majesty the Queen of Grenada

Pour le Président de la République de Guinée

Pour le Président de la République de Guinée-Bissau

Pour le Président de la République de Guinée équatoriale

For the President of the Republic of Guyana

Pour le Président de la République d'Haïti

For the Head of State of Jamaica

For the President of the Republic of Kenya

For the President of the Republic of Kiribati

For His Majesty the King of the Kingdom of Lesotho

For the President of the Republic of Liberia

Pour le Président de la République de Madagascar

For the President of the Republic of Malawi

Pour le Président de la République du Mali

For the Government of the Republic of the Marshall Islands

Pour le Président de la République Islamique de Mauritanie

For the President of the Republic of Mauritius

For the Government of the Federated States of Micronesia

Pour le Président de la République du Mozambique

For the President of the Republic of Namibia

For the Government of the Republic of Nauru

Pour le Président de la République du Niger

For the President of the Federal Republic of Nigeria

For the Government of Niue

For the Government of the Republic of Palau

For Her Majesty the Queen of the Independent State of Papua New Guinea

Pour le Président de la République Rwandaise

For Her Majesty the Queen of Saint Kitts and Nevis

For Her Majesty the Queen of Saint Lucia

For Her Majesty the Queen of Saint Vincent and the Grenadines

For the Head of State of the Independent State of Samoa

Pour le Président de la République démocratique de São Tomé et Príncipe

Pour le Président de la République du Sénégal

Pour le Président de la République des Seychelles

For the President of the Republic of Sierra Leone

For Her Majesty the Queen of the Solomon Islands

For the President of the Republic of South Africa

For the President of the Republic of the Sudan

For the President of the Republic of Suriname

For His Majesty the King of the Kingdom of Swaziland

For the President of the United Republic of Tanzania

Pour le Président de la République du Tchad

Pour le Président de la République togolaise

For His Majesty King Taufa'ahau Tupou IV of Tonga

For the President of the Republic of Trinidad and Tobago

For Her Majesty the Queen of Tuvalu

For the President of the Republic of Uganda

For the Government of the Republic of Vanuatu

For the President of the Republic of Zambia

For the Government of the Republic of Zimbabwe

▼M10

JULISTUS I

Yhteinen julistus markkinoille pääsyn tukemisesta osana AKT–EY-kumppanuutta

Osapuolet tunnustavat etuuskohteluun perustuvan markkinoille pääsyn suuren merkityksen AKT-valtioiden talouksille, erityisesti niiden perushyödyketuotannolle ja maatalousteollisuudelle, jotka ovat ratkaisevassa asemassa AKT-valtioiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta, työllisyyden luojana sekä vienti- ja valtiontulojen tuojana.

Osapuolet toteavat, että eräät alat ovat käyneet EU:n tuella läpi muutosprosessin, jolla AKT-valtioiden viejistä pyritään tekemään kilpailukykyisiä EU:n ja kansainvälisillä markkinoilla muun muassa kehittämällä merkkituotteita ja muita lisäarvollisia tuotteita.

Ne myös tunnustavat, että lisätuelle saattaa olla tarvetta, koska kaupan vapauttaminen entisestään voi johtaa AKT-tuottajien markkinoillepääsyn perusteellisempaan muuttumiseen. Tästä syytä ne sopivat tarkastelevansa kaikkia tarvittavia toimenpiteitä säilyttääkseen AKT-valtioiden kilpailukykyisen aseman EU:n markkinoilla. Tarkastelu voi kattaa alkuperäsäännöt, terveys- ja kasvinsuojelutoimet sekä erityistoimenpiteiden täytäntöönpanon tarjontaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi AKT-valtioissa. Tavoitteena on tukea AKT-valtioita hyödyntämään olemassa olevaa ja potentiaalista suhteellista etuaan EU:n markkinoilla.

Kun on kyse avustusohjelmien laatimisesta ja varojen myöntämisestä, osapuolet sopivat arvioivansa määräajoin edistystä ja saavutettuja tuloksia ja päättävänsä tarkoituksenmukaisista lisätoimenpiteistä.

Kaupan alan yhteinen ministerikomitea valvoo tämän julistuksen täytäntöönpanoa ja antaa asiaankuuluvat kertomukset ja suositukset ministerineuvostolle.

JULISTUS II

Yhteinen julistus muuttoliikkeestä ja kehityksestä (13 artikla)

Osapuolet sopivat lujittavansa ja syventävänsä muuttoliikkeeseen liittyvää vuoropuhelua ja yhteistyötä seuraavien, kokonaisvaltaisen ja tasapainotetun lähestymistavan kolmen pilarin pohjalta:

Osapuolet sitoutuvat sopimaan muuttoliikkeeseen liittyvän tehostetun yhteistyön yksityiskohdista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan soveltamista.

Lisäksi ne sopivat pyrkivänsä saamaan alan vuoropuhelun päätökseen hyvissä ajoin ja raportoimaan sen etenemisestä seuraavalle AKT–EY-ministerineuvostolle.

JULISTUS III

Euroopan unionin julistus Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuneista institutionaalisista muutoksista

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unioni on korvannut Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on, ja se käyttää mainitusta päivästä alkaen kaikkia Euroopan yhteisön oikeuksia ja ottaa vastatakseen kaikki Euroopan yhteisön velvoitteet. Sopimuksen tekstissä olevat viittaukset Euroopan yhteisöön on siten tilanteen mukaan ymmärrettävä viittauksiksi Euroopan unioniin.

Euroopan unioni ehdottaa AKT-osapuolille kirjeenvaihtoa, jolla sopimus saatetaan yhdenmukaiseksi Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuneiden Euroopan unionin institutionaalisten muutosten kanssa.

▼B

IV JULISTUS

Yhteisön julistus AKT-valtioiden sihteeristön rahoittamisesta

Yhteisö osallistuu AKT-valtioiden sihteeristön toimintakulujen rahoittamiseen AKT-valtioiden sisäisen yhteistyön varoista.

V JULISTUS

Yhteisön julistus yhteisten toimielinten rahoittamisesta

Yhteisö on tietoinen siitä, että kokousten tulkkaamisesta ja asiakirjojen kääntämisestä aiheutuvat kulut ovat pääosin seurausta sen omista vaatimuksista, ja on siksi valmis jatkamaan tähänastista käytäntöä ja suorittamaan sopimuksen mukaisten toimielinten sekä jonkin jäsenvaltion että jonkin AKT-valtion alueella järjestettävistä kokouksista aiheutuvat kyseiset kulut.

VI JULISTUS

Yhteisön julistus erioikeuksia ja vapauksia koskevasta pöytäkirjasta

Pöytäkirja erioikeuksista ja vapauksista on kansainvälisen oikeuden näkökulmasta monenvälinen asiakirja. Pöytäkirjan soveltamisesta vastaanottajavaltiossa mahdollisesti syntyvät erityiset ongelmat olisi kuitenkin ratkaistava kyseisen valtion kanssa tehtävällä kahdenvälisellä sopimuksella.

Yhteisö on huomioinut AKT-valtioiden pyynnöt, jotka koskevat pöytäkirjan 2 tiettyjen, erityisesti AKT-valtioiden sihteeristön, yritystoiminnan kehittämiskeskuksen (CDE) sekä maatalouden kehittämiskeskuksen (CTA) henkilöstön asemaa koskevien määräysten muuttamista.

Yhteisö on valmis etsimään yhdessä AKT-valtioiden kanssa soveltuvia ratkaisuja niiden esittämiin pyyntöihin edellä tarkoitetun, erillisen oikeudellisen asiakirjan laatimiseksi.

Tässä yhteydessä vastaanottajamaa, poikkeamatta AKT-valtioiden sihteeristön, CDE:n ja CTA:n sekä niiden henkilöstön tällä hetkellä nauttimista etuuksista,

VII JULISTUS

Jäsenvaltioiden julistus erioikeuksia ja vapauksia koskevasta pöytäkirjasta

Jäsenvaltiot pyrkivät lainsäädäntönsä mukaisesti helpottamaan AKT-valtioiden yhteisöön akkreditoitujen diplomaattien, pöytäkirjassa 2 olevassa 7 artiklassa tarkoitettujen AKT-valtioiden sihteeristön jäsenten, joiden nimi ja asema annetaan tiedoksi kyseisen pöytäkirjan 9 artiklan mukaisesti, sekä CDE:n ja CTA:n AKT-virkailijoiden tehtäviensä hoitamiseen liittyvää liikkuvuutta koko alueellaan.

VIII JULISTUS

Yhteinen julistus erioikeuksia ja vapauksia koskevasta pöytäkirjasta

AKT-valtiot myöntävät asianomaista lainsäädäntöään noudattaen komission lähetystöille samankaltaiset etuoikeudet ja vapaudet kuin diplomaattisille edustustoille, jotta ne voivat hoitaa sopimuksesta niille johtuvat tehtävät tyydyttävästi ja tehokkaasti.

IX JULISTUS

Yhteinen julistus kaupasta ja ympäristöstä (49 artiklan 2 kohta)

Osapuolet ovat erittäin tietoisia radioaktiivisiin jätteisiin liittyvistä erityisistä vaaroista ja pidättyvät kaikista kyseisten jätteiden sellaisista päästöistä, jotka loukkaisivat valtioiden suvereniteettia tai uhkaisivat muiden maiden ympäristöä tai kansanterveyttä. Ne pitävät erittäin tärkeänä kansainvälisen yhteistyön kehittämistä ympäristön ja kansanterveyden suojelemiseksi tällaisilta vaaroilta. Ne vakuuttavatkin osallistuvansa määrätietoisesti ja aktiivisesti Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) työhön kansainvälisesti tunnustettujen, hyviä toimintatapoja koskevien sääntöjen laatimiseksi.

Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välillä sekä yhteisöön ja yhteisöstä pois tapahtuvien radioaktiivisen jätteen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta 3 päivänä helmikuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/3/Euratom ”radioaktiivisella jätteellä” tarkoitetaan ainetta, joka sisältää radionuklideja tai joka on niiden saastuttama ja jolle ei ole käyttöä. Direktiiviä sovelletaan jäsenvaltioiden välisiin sekä yhteisöön ja yhteisöstä pois tapahtuviin radioaktiivisen jätteen siirtoihin, kun määrät ja pitoisuudet ylittävät 13 päivänä toukokuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/29/Euratom 3 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa asetetut rajat. Kyseisillä rajoilla varmistetaan perusnormit työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta.

Direktiivin 92/3/Euratom mukaisesti radioaktiivisen jätteen siirrot ovat ennakkoluvan varaisia. Direktiivin 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, että jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät saa antaa lupaa siirroille valtioon, joka on neljännen AKT-ETY-yleissopimuksen osapuoli, mutta ei ole yhteisön jäsenvaltio, ottaen kuitenkin huomioon 14 artiklan. Yhteisö huolehtii siitä, että direktiivin 92/3/Euratom 11 artiklaa tarkistetaan koskemaan kaikkia tämän sopimuksen osapuolia, jotka eivät ole yhteisön jäsenvaltioita. Siihen asti yhteisö toimii ikään kuin edellä mainitut osapuolet kuuluisivat jo direktiivin soveltamisalaan.

Osapuolet tekevät kaikkensa vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevan Baselin yleissopimuksen sekä siihen vuonna 1995 tehdyn muutoksen allekirjoittamiseksi ja ratifioimiseksi mahdollisimman pian päätöksen III/1 mukaisesti.

X JULISTUS

AKT-valtioiden julistus kaupasta ja ympäristöstä

AKT-valtiot ovat erittäin huolissaan ympäristöongelmista yleensä ja erityisesti vaarallisten jätteiden, ydinjätteiden ja muiden radioaktiivisten jätteiden rajat ylittävistä siirroista.

Tulkitessaan ja pannessaan täytäntöön sopimuksen 32 artiklan 1 kohdan d alakohdan määräyksiä AKT-valtiot ovat ilmaisseet päättäväisyytensä noudattaa vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa Afrikassa koskevassa Afrikan yhtenäisyysjärjestön (OAU) päätöslauselmassa olevia periaatteita ja määräyksiä [asiakirja AHG 182 (XXV)].

XI JULISTUS

Yhteinen julistus AKT-valtioiden kulttuuriperinnöstä

XII JULISTUS

AKT-valtioiden julistus kulttuuriomaisuuden palauttamisesta

AKT-valtiot kiirehtivät yhteisöä ja sen jäsenvaltioita, sikäli kuin nämä tunnustavat AKT-valtioiden oikeuden kulttuuri-identiteettiin, edistämään AKT-valtioista viedyn ja nyttemmin jäsenvaltioissa sijaitsevan kulttuuriomaisuuden palauttamista.

XIII JULISTUS

Yhteinen julistus tekijänoikeudesta

Osapuolet tunnustavat, että tekijänoikeussuojan edistäminen kuuluu erottamattomasti kulttuurialan yhteistyöhön, jonka tavoitteena on kaikkien inhimillisten ilmaisumuotojen vahvistaminen. Tekijänoikeussuoja on myös ennakkoedellytys tuotanto-, jakelu- ja julkaisutoiminnan tukemiselle ja kehittämiselle.

Näin ollen osapuolet pyrkivät osana kulttuurialan AKT–EY-yhteistyötä edistämään tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kunnioittamista.

Tässä yhteydessä ja sopimuksessa vahvistettujen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti yhteisö voi tarjota rahoituksellista ja teknistä tukea tekijänoikeudesta tiedottamiseen, talouden toimijoiden kouluttamiseen kyseisten oikeuksien suojaamiseksi sekä kansallisen lainsäädännön laatimiseen oikeuksien suojaamiseksi nykyistä paremmin.

XIV JULISTUS

Yhteinen julistus alueellisesta yhteistyöstä ja syrjäisimmistä alueista (28 artikla)

Syrjäisimmillä alueilla tarkoitetaan Espanjan autonomista aluetta Kanarian saaria, Ranskan neljää merentakaista departementtia eli Guadeloupea, Guyanaa, Martiniquea ja Réunionia sekä Portugalin itsehallintoalueita Azoreita ja Madeiraa.

XV JULISTUS

Yhteinen julistus sopimukseen liittymisestä

Kolmannen maan liittyminen tähän sopimukseen tapahtuu AKT-valtioiden ryhmän marraskuussa 1992 muutetussa Georgetownin sopimuksessa vahvistamien, sopimuksen 1 artiklan määräysten ja 2 artiklan tavoitteiden mukaisesti.

XVI JULISTUS

Yhteinen julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen maiden ja alueiden liittymisestä sopimukseen

Yhteisö ja AKT-valtiot ovat valmiita sallimaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen, itsenäistyneiden maiden ja alueiden liittymisen tähän sopimukseen, jos ne haluavat edelleen ylläpitää suhteitaan yhteisöön tässä muodossa.

XVII JULISTUS

Yhteinen julistus sopimuksen 66 artiklasta (velkahelpotus)

Osapuolet sopivat noudattavansa seuraavia periaatteita:

XVIII JULISTUS

EU:n julistus rahoituspöytäkirjasta

Yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston (EKR) 13 500 miljoonan euron kokonaismäärästä 12 500 miljoonaa euroa on käytettävissä heti, kun rahoituspöytäkirja tulee voimaan. Jäljelle jäävät 1 000 miljoonaa euroa vapautetaan rahoituspöytäkirjan 7 kohdassa tarkoitetun, vuonna 2004 tehtävän arvioinnin perusteella.

Uusien rahoituslähteiden tarvetta arvioitaessa otetaan täysimääräisesti huomioon tämä arviointi samoin kuin päivämäärä, jonka jälkeen yhdeksännen EKR:n varoja ei sidota.

XIX JULISTUS

Neuvoston ja komission julistus ohjelmointimenettelystä

Yhteisö ja sen jäsenvaltiot vakuuttavat olevansa sitoutuneita ohjelmointimenettelyn uudistamisesta tehtyyn sopimukseen yhdeksännestä EKR:stä rahoitettavan avun täytäntöönpanemiseksi.

Tässä yhteydessä yhteisö ja sen jäsenvaltiot pitävät asianmukaisesti täytäntöönpantua tarkistusmekanismia onnistuneen ohjelmoinnin tärkeimpänä välineenä. Tarkistusprosessilla, jolla on sovittu säänneltävän yhdeksännen EKR:n täytäntöönpanoa, varmistetaan ohjelmoinnin jatkuvuus, samalla kun se tekee mahdolliseksi mukauttaa säännöllisesti maakohtaista tukistrategiaa asianomaisen AKT-valtion tarpeissa ja suoriutumisessa tapahtuvien muutosten huomioon ottamiseksi.

Jotta uudistuksesta saatavat hyödyt olisivat täysimääräisiä ja jotta voitaisiin varmistaa ohjelmointimenettelyn tehokkuus, yhteisö ja sen jäsenvaltiot vahvistavat poliittisen sitoutumisensa seuraaviin periaatteisiin:

Tarkistukset on mahdollisuuksien mukaan toteutettava asianomaisessa AKT-valtiossa. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö jäsenvaltiot tai komission pääyksiköt voisi tarvittaessa seurata ohjelmointimenettelyä ja osallistua siihen.

Tarkistusten loppuunsaattamiselle asetettuja määräaikoja noudatetaan.

Tarkistukset eivät saa olla ohjelmointimenettelyn irrallinen osa. Ne on nähtävä hallintavälineenä, jonka avulla kootaan tulojen ja menojen kansallisen hyväksyjän ja komission lähetystön päällikön välillä säännöllisesti (kuukausittain) käytävän vuoropuhelun tulokset.

Tarkistukset eivät saa lisätä kummankaan asianomaisen osapuolen hallinnollista työtaakkaa. Ohjelmointimenettelyyn liittyvissä menettelytapa- ja raportointivaatimuksissa on sen vuoksi noudatettava kurinalaisuutta. Tätä varten tullaan jäsenvaltioiden ja komission asemaa päätöksentekomenettelyssä tarkistamaan ja mukauttamaan.

XX JULISTUS

Yhteinen julistus vientitulojen vaihtelun vaikutuksista haavoittuville pienille AKT-valtioille, AKT-saarivaltioille ja AKT-sisämaavaltioille

Osapuolet panevat merkille AKT-valtioiden huolen siitä, että vientitulojen vaihtelusta kärsiville maille annettavaa ylimääräistä tukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt eivät välttämättä takaa riittävää tukea haavoittuville pienille AKT-valtioille, AKT-saarivaltioille ja AKT-sisämaavaltioille, joiden vientitulot ovat epävakaat.

Tukimekanismin toisesta toimintavuodesta lähtien ja yhden tai useamman vaikeuksissa olevan AKT-valtion pyynnöstä osapuolet sopivat tarkastelevansa tuen yksityiskohtaisia sääntöjä komission ehdotuksen perusteella uudelleen ja tarvittaessa kyseisten vaihtelujen vaikutusten korjaamiseksi.

XXI JULISTUS

Yhteisön julistus liitteessä IV olevasta 3 artiklasta

Liitteessä IV olevassa 3 artiklassa tarkoitettu ohjeellisen määrän ilmoittaminen ei koske niitä AKT-valtioita, joiden kanssa tehtävän yhteistyön yhteisö on keskeyttänyt.

▼M10 —————

( 1 ) EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1