Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

rahoituksellisista ja teknisistä toimenpiteistä (MEDA) taloudellisen ja yhteiskunnallisen rakenneuudistuksen tukemiseksi Euro—Välimeri-yhteistyökumppanuuden puitteissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 235 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 2 ),

sekä katsoo, että

Eurooppa-neuvoston Lissabonin, Korfun ja Essenin kokouksissa vahvistettiin, että Välimeren alue on Euroopan unionille ensisijainen alue, ja asetettiin tavoitteeksi luoda unionin ja Välimeren alueen yhteistyökumppanuus,

Cannesin kokouksessa 26 ja 27 päivänä kesäkuuta 1995 Eurooppa-neuvosto vahvisti uudelleen, 12 päivänä kesäkuuta 1995 laadittuun neuvoston kertomukseen perustuen, jonka pohjana olivat muun muassa Välimeren alueen politiikan vahvistamisesta 19 päivänä lokakuuta 1994 ja 8 päivänä maaliskuuta 1995 annetut komission tiedonannot, pitävänsä strategisesti tärkeänä uuden ulottuvuuden luomista Euroopan unionin ja sen Välimeren alueen yhteistyökumppanien välisiin suhteisiin,

on tarpeen jatkaa työtä, jotta Välimeren alueesta tulisi poliittisesti vakaa ja turvallinen alue; yhteisön Välimeren alueen politiikan olisi edistettävä demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja vahvistamisen yleistä tavoitetta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä hyvien naapuruussuhteiden edistämisen tavoitetta noudattaen kansainvälistä oikeutta ja kunnioittaen alueellista koskemattomuutta sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien Välimeren alueen maiden ulkorajoja,

Euroopan ja Välimeren vapaakauppa-alue tulee toteutuessaan edistämään Välimeren alueeen vakautta ja vaurautta,

Välimeren alueen yhteistyökumppaneille vapaakauppa-alueen perustaminen saattaisi tuoda mukanaan perusteellisia rakennemuutoksia,

tämän vuoksi on välttämätöntä tukea Välimeren alueen yhteistyökumppaneiden pyrkimyksiä uudistaa taloudellisia, yhteiskunnallisia ja hallinnollisia rakenteitaan,

kulttuurien ja kansalaisyhteiskuntien välistä vuoropuhelua olisi syvennettävä erityisesti edistämällä koulutusta, kehitystä ja hajautettua yhteistyötä,

olisi kannustettava alueellisen yhteistyön tehostamista sekä erityisesti Välimeren alueiden ja yhteistyökumppaneiden välisten talousuudistusta ja rakennemuutosta edistävien taloudellisten yhteyksien ja kauppavirtojen kehittämistä,

yhteisön Välimeren alueen yhteistyökumppaneiden välisissä rahoitusyhteistyötä ja teknistä yhteistyötä koskevissa kahdenvälisissä pöytäkirjoissa luotiin hyödyllinen alustava perusta yhteistyölle, ja nyt on tarpeen siirtyä saatujen kokemusten pohjalta uuteen yhteistyökumppanuuden vaiheeseen,

olisi vahvistettava tämän yhteistyökumppanuuden hallinnointia koskevat säännöt varmistaen talousarviomäärärahoja käytettäessä toteutettavien kaikkien toimien avoimuus ja johdonmukaisuus,

tämän vuoksi tätä asetusta sovelletaan kaikkiin toimenpiteisiin, jotka perustuvat yhteisön ja Välimeren kolmansien maiden rahoitusalan ja teknisen alan yhteistyötä koskevien pöytäkirjojen soveltamisesta 29 päivänä kesäkuuta 1992 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 1762/92 ( 3 ) sekä Välimeren alueen kolmansia maita koskevasta rahoitusyhteistyöstä annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 1763/92 ( 4 ) yhtä maata laajempaan soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden osalta,

tämän vuoksi tällä asetuksella korvataan edellä mainitut asetukset 1 päivästä tammikuuta 1997, mutta asetus (ETY) N:o 1762/92 on pidettävä kuitenkin voimassa mainittuna päivänä edelleen sovellettavien rahoituspöytäkirjojen hallinnoimiseksi sekä jäljellä olevien maksusitoumusten täyttämiseksi sellaisten rahoituspöytäkirjojen mukaisesti, joiden voimassaolo on lakannut,

tähän asetukseen sisältyy Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 6 päivänä maaliskuuta 1995 antaman julistuksen 2 kohdassa tarkoitettu ohjeellinen rahoitusmäärä vuosiksi 1995-1999, tämän kuitenkaan vaikuttamatta perustamissopimuksessa määriteltyyn budjettivallan käyttäjän toimivaltaan,

ympäristöhankkeiden osalta voidaan myöntää korkotukea lainoille, jotka Euroopan investontipankki, jäljempänä ”pankki”, on myöntänyt omista varoistaan itse asettamillaan ja perussääntönsä mukaisilla ehdoilla,

korkotukilainan osalta pankin omista varoistaan myöntämän lainan ja yhteisön talousarviosta rahoitetun korkotuen on oltava toisiinsa sidottuja ja toisistaan riippuvaisia; pankki voi perussääntönsä mukaisesti ja erityisesti hallintoneuvostonsa yksimielisellä päätöksellä, jos komission lausunto on kielteinen, päättää lainan myöntämisestä omista varoistaan sillä edellytyksellä, että korkotuki myönnetään; tämän vuoksi korkotuen myöntämismenettelyssä olisi kaikissa tapauksissa päädyttävä nimenomaiseen päätökseen tuen myöntämisestä tai tarvittaessa sen epäämisestä,

on aiheellista säätää, että jäsenvaltioiden edustajista muodostuva komitea avustaa pankkia tehtävissä, jotka sille on annettu tämän asetuksen panemiseksi täytäntöön,

tässä asetuksessa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi tehokkaasti ja suhteiden helpottamiseksi edusaajamaihin olisi suotavaa laatia monivuotiset suunnitelmat, ja

tässä asetuksessa tarkoitetut toimenpiteet ulottuvat kehitysyhteistyötä laajemmalle, ja niitä on määrä soveltaa maihin, jotka voidaan luokitella kehitysmaiksi vain osittain; tästä syystä tätä asetusta ei voida antaa muiden kuin EY:n perustamissopimuksen 235 artiklassa määrättyjen valtuuksien perusteella,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1. Yhteisö toteuttaa unionin ja Välimeren alueen yhteistyökumppanuuden periaatteiden ja ensisijaisten alojen mukaisesti toimenpiteitä, joilla tuetaan liitteessä I lueteltujen Välimeren kolmansien maiden ja alueiden, jäljempänä ”Välimeren alueen yhteistyökumppanit”, pyrkimyksiä uudistaa taloudellisia ja yhteiskunnallisia rakenteitaan, parantaa heikoimmassa asemassa olevien oloja sekä lieventää seurauksia, joita taloudellisesta kehityksestä voi aiheutua yhteiskunnalle ja ympäristölle.

2. Tukitoimenpiteiden edunsaajiin voi kuulua paitsi valtioita ja alueita myös paikallisia viranomaisia, alueellisia järjestöjä, julkisia virastoja, paikallisia tai perinteisiä yhteisöjä, liike-elämää tukevia järjestöjä, yksityisiä toimijoita, osuustoiminnallisia järjestöjä, keskinäisiä yhtiöitä, yhdistyksiä, säätiöitä ja valtioista riippumattomia järjestöjä.

3. Tämän ohjelman toteuttamiseksi on varattu 5 350 miljoonan euron suuruinen ohjeellinen rahoitusmäärä ajanjaksoksi 2000—2006.

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittaiset määrärahat rahoitusnäkymien asettamissa rajoissa.

1. Tämän asetuksen tavoitteena on tämän artiklan 2 kohdassa säädettyjen toimien avulla myötävaikuttaa yhteistä etua koskeviin aloitteisiin unionin ja Välimeren alueen yhteistyökumppanuuden kolmella eri alalla, jotka ovat poliittisen vakauden ja demokratian vahvistaminen, Euroopan ja Välimeren alueen vapaakauppa-alueen luominen sekä taloudellisen ja yhteiskunnallisen yhteistyön kehittäminen, jossa otetaan huomioon inhimilliset ja kulttuuriset näkökohdat.

2. Tukitoimenpiteet toteutetaan ottamalla huomioon kestävän kehityksen tavoite, joka johtaa pitkän aikavälin vakauteen ja vaurauteen. Erityistä huomiota kiinnitetään taloudellisen siirtymävaiheen taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristöllisiin vaikutuksiin, alueelliseen yhteistyöhön sekä sellaisten Välimeren alueen yhteistyökumppanien valmiuksien kehittämiseen, joiden avulla ne voivat integroitua maailmantalouteen. Asianomaisten menettelyjen tavoitteet ja yksityiskohdat on vahvistettu liitteessä II.

Tämä asetus perustuu demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiselle, jotka ovat asetuksen olennainen osa ja joiden rikkominen aiheuttaa asianmukaiset toimenpiteet.

1. Komissio varmistaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa säännöllisen ja vastavuoroisen tietojenvaihdon, johon kuuluu sekä erityisesti strategia-asiakirjojen, kansallisten ohjeellisten ohjelmien, vuosittaisten rahoitussuunnitelmien, hankkeiden valmistelun ja niiden täytäntöönpanon seurannan osalta myös kohdealueella tapahtuva tietojenvaihto, pohjalta yhteisön, mukaan lukien Euroopan investointipankki, jäljempänä ”pankki”, ja kunkin jäsenvaltion avustustoimenpiteiden tehokkaan yhteensovittamisen, jotta niiden yhteistyöohjelmat olisivat keskenään johdonmukaisia ja toisiaan täydentäviä. Lisäksi komissio edistää yhteensovittamista ja yhteistyötä kansainvälisten rahoituslaitosten, Yhdistyneiden Kansakuntien yhteistyöohjelmien ja muiden tuenantajien kanssa. Jäljempänä 11 artiklassa säädetty komitea hyväksyy kohdealueella tapahtuvan yhteensovittamisen yksityiskohtaisia menettelytapoja koskevat suuntaviivat.

2. Tässä asetuksessa tarkoitetuista toimenpiteistä voi päättää yhteisö joko itsenäisesti tai yhteisrahoituksena yhdessä Välimeren alueen yhteistyökumppaneiden kanssa taikka toisaalta jäsenvaltioiden yksityisten ja julkisten elinten ja pankin kanssa ja toisaalta monenvälisten elinten tai kolmansien maiden kanssa. Komissio edistää tarvittaessa tällaista yhteisrahoitusta molemminpuolisen ja varhaisessa vaiheessa toteutettavan jäsenvaltioiden kanssa suoritettavan tietojenvaihdon pohjalta.

1. Tämän asetuksen nojalla rahoitettavat toimenpiteet valitaan ottaen erityisesti huomioon edunsaajien painopistealueet, niiden tarpeiden kehittyminen, toteuttamiskyky ja rakenneuudistuksen edistyminen.

Valinta perustuu myös arvioon siitä, voidaanko näiden toimenpiteiden avulla saavuttaa päämäärät, joita yhteisön tuella tavoitellaan yhteistyö- tai assosiointisopimusten määräysten mukaisesti, jos sellaisia on tehty.

2. Yhdessä pankin kanssa laaditaan maa- ja aluekohtaisia strategia-asiakirjoja ajanjaksolle 2000—2006. Näiden strategia-asiakirjojen tarkoituksena on määritellä yhteistyön pitkän aikavälin tavoitteet ja toiminnan ensisijaiset alat. Tätä varten otetaan asianmukaisella tavalla huomioon kaikki asiaankuuluvat arvioinnit, käytetään ongelmasuuntautunutta analyysia, ja ohjelmiin sisällytetään monialaisia kysymyksiä. Toteuttamismalleja kehitetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyön tavoitteiden saavuttamisen arvioinnin helpottamiseksi. Mikäli ennalta arvaamattomat olosuhteet tai 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun tarkistuksen tulokset sitä edellyttävät, strategia-asiakirjoja tarkistetaan.

3. Kolmivuotiset maa- ja aluekohtaiset ohjeelliset ohjelmat perustuvat vastaaviin strategia-asiakirjoihin. Ne laaditaan yhdessä pankin kanssa maa- ja aluekohtaisesti, ja niihin voidaan sisällyttää sekä korkotukea että riskipääomaa.

Ohjelmissa otetaan huomioon Välimeren alueen yhteistyökumppanien kanssa määritellyt ensisijaiset alat, mukaan lukien taloudellisen vuoropuhelun johtopäätökset.

Ohjelmissa määritellään liitteessä II olevassa II osassa mainituille aloille kohdistettavan yhteisön tuen tärkeimmät tavoitteet, suuntaviivat ja ensisijaiset alat sekä näiden ohjelmien arviointiperusteet. Ohjelmissa esitetään ohjeelliset määrät (kokonaismääränä ja ensisijaisin aloin eriteltyinä) sekä perustellaan varojen myöntäminen kyseiseen ohjelmaan.

Ohjelmat saatetaan vuosittain ajan tasalle tarpeen mukaan. Niitä voidaan muuttaa saatujen kokemusten perusteella sekä sen perusteella, miten Välimeren alueen yhteistyökumppanit ovat edistyneet rakenneuudistuksessa, makrotaloudellisessa vakauttamisessa, teollisuuden kehittämisessä ja yhteiskunnallisissa uudistuksissa, tai uusien assosiointisopimusten puitteissa tehdyn taloudellisen yhteistyön tulosten mukaisesti. Ohjelmissa kuvataan ne uudistukset, jotka yhteistyökumppanien on toteutettava ensisijaisilla aloilla, ja niihin sisällytetään arviointi tältä osin saavutetusta edistymisestä.

4. Rahoitussuunnitelmat perustuvat 3 kohdassa tarkoitettuihin ohjeellisiin ohjelmiin, ja ne hyväksytään yleensä vuosittain. Ne laaditaan yhdessä pankin kanssa maa- ja aluekohtaisesti. Korkotukiin liittyvät hankkeet sisällytetään maakohtaisiin rahoitussuunnitelmiin. Riskipääomaan liittyvät hankkeet sisällytetään aluekohtaisiin rahoitussuunnitelmiin.

Suunnitelmissa on luettelo rahoitettavista hankkeista. Kutakin ohjelmaa tarkastellaan erikseen osana koko rahoitussuunnitelmaa. Suunnitelmien sisältö kuvataan riittävän yksityiskohtaisesti, jotta ne voidaan hyväksyä 11 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

5. Komissio varmistaa yhdessä pankin kanssa, että korkotukia ja riskipääomia koskevien toimenpiteiden ohjelmointi täydentää ja noudattaa maa- ja aluekohtaisia strategia-asiakirjoja, ohjeellisia ohjelmia ja rahoitussuunnitelmia. Pankki varmistaa täytäntöönpanovaiheessa, että toimenpiteet ovat tämän asetuksen ja sen nojalla tehtyjen päätösten mukaisia.

Komissio liittää maakohtaisiin rahoitussuunnitelmiin tarpeen mukaan ja yleensä pankin ehdotusten pohjalta korkotukiin liittyviä hankkeita.

Komissio liittää tarvittaessa pankin ehdotusten pohjalta riskipääomaan liittyviä hankkeita aluekohtaisiin rahoitussuunnitelmiin. Hankkeet toteutetaan riskipääomajärjestelynä, joka käsittää riskipääomaoperaatioiden rahoituksen jakautumisen monivuotiselle ajanjaksolle.

6. Rahoituspäätökset perustuvat vastaaviin ohjeellisiin ohjelmiin, jolleivät kyseiset hankkeet sisälly rahoitussuunnitelmaan.

1. Yhteisön myöntämä rahoitus muodostuu erityisesti avustuksista, joita ei makseta takaisin, tai riskipääomasta. Ympäristöalan yhteistyötoimenpiteisiin myönnettävä rahoitus voi muodostua pankin omista varoistaan myöntämille lainoille myönnetystä korkotuesta. ►M2 ————— ◄

Pankin myöntämät korkotukilainat myönnetään ja maksetaan euroina. Sovellettava korko vahvistetaan kullekin maksulle ottaen huomioon kyseessä olevan toimen rahoitusominaisuudet; kuhunkin maksuun sovellettavan korkotuen määrä on puolet kyseessä olevaan maksuun sovellettavan koron määrästä kuitenkin siten, että korkotuen määrä ei voi ylittää 3 prosentin nimellistä korkokantaa.

2. Avustuksia, joita ei makseta takaisin, voidaan käyttää 2 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista edistävien toimintojen, hankkeiden tai ohjelmien rahoittamiseen tai yhteisrahoittamiseen. Näille toiminnoille, hankkeille tai ohjelmille avustuksena myönnettävän rahoituksen enimmäismäärä riippuu myös niiden sijoitukselle mahdollistamasta tuotosta. Rahoituksen asettaminen yksityisen sektorin käyttöön on pääsääntöisesti toteutettava tavanomaisin kaupallisin ehdoin, jotta vältettäisiin mahdollisuuksien mukaan kilpailun vääristyminen paikallisilla rahoitusmarkkinoilla.

3. Rahoituspäätöksissä ja niihin perustuvissa rahoitussopimuksissa ja sopimuksissa määrätään muun ohessa komission (Euroopan petostentorjuntavirasto, OLAF, mukaan lukien) suorittamasta seurannasta ja varainhoidon valvonnasta, asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ( 5 ) mukaiset paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset mukaan lukien, sekä tilintarkastustuomioistuimen tarvittaessa paikalla suorittamista tilintarkastuksista. Komissio toteuttaa 11 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen toimenpiteet turvatakseen Euroopan yhteisön taloudellisten etujen riittävän suojan asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 ( 6 ) mukaisesti.

Tilintarkastustuomioistuin valvoo tämän asetuksen mukaisesti rahoitettuja toimia, joiden käyttöä Euroopan investontipankki hallinnoi, komission, pankin ja tilintarkastustuomioistuimen yhdessä laatimien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan.

4. Riskipääomia käytetään ensisijaisesti omien varojen tai vastaavien asettamiseksi sellaisten tuotannollisten yritysten (yksityinen tai sekayritys) käyttöön, joita voivat muodostaa erityisesti yhteisön jäsenvaltioiden ja Välimeren kolmansien maiden ja alueiden luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt.

Riskipääomia käytetään ensisijaisesti yksityisen sektorin vahvistamiseen ja erityisesti MEDA-maiden rahoitussektorin lujittamiseen. Ne tuovat selkeää lisäarvoa tarjoamalla sellaisia rahoitustuotteita ja -ehtoja, joita ei ole paikallisesti saatavilla.

1. Tämän asetuksen mukaiset toimenpiteet voivat koskea tavaroiden ja palvelujen tuontikustannuksia sekä hankkeiden ja ohjelmien toteuttamisesta johtuvia paikallisia kustannuksia. Edunsaajana olevan yhteistyökumppanin hyväksyttyjen talousuudistusohjelmien tukemiseen voidaan myöntää myös suoraa budjettirahoitusta, erityisesti rakennesopeutusta varten tehtävien alakohtaisten järjestelmien kautta, kuten liitteessä II olevan I osan b kohdassa mainitaan. Yhteisön rahoitus ei koske veroja, tulleja eikä maksuja.

Kyseisten Välimeren alueen yhteistyökumppanien on sovellettava yhteisön tämän asetuksen mukaisesti rahoittamien toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskeviin sopimuksiin ainakin yhtä edullisia vero- ja tullijärjestelyjä kuin ne, joita nämä yhteistyökumppanit soveltavat suosituimmuusasemassa olevaan valtioon tai kansainväliseen kehitysjärjestöön.

2. Ohjelmien tai hankkeiden määrittelystä, valmistelusta, hallinnoinnista, seurannasta, tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuvat kustannukset voidaan myös korvata. Näihin voivat kuulua teknisestä ja hallinnollisesta avusta aiheutuvat kustannukset, jos niistä on hyötyä sekä komissiolle että edunsaajalle ja jos ne eivät kuulu julkishallinnon vakituisiin tehtäviin.

3. Koulutus-, viestintä- ja tukimusohjelmien sekä muiden hankkeiden ylläpito- ja käyttökustannukset voidaan korvata; erityisesti ne, jotka on maksettava valuuttoina. Yleensä nämä kustannukset voidaan kuitenkin korvata ainoastaan käynnistysvaiheessa ja ne alenevat asteittain.

4. Tuotannollisiin investointeihin käytetään yhteisön rahoituksen lisäksi myös edunsaajan omia varoja tai markkinaehtoista rahoitusta kulloisenkin hankkeen laadun mukaisesti. Edunsaajan osuuden tai markkinaehtoisen rahoituksen osuuden olisi oltava mahdollisimman suuri. Yhteisön rahoitus, pankin omista varoista rahoitettava osuus mukaan lukien, ei saa kuitenkaan ylittää 80:tä prosenttia investointien kokonaiskustannuksista. Mainittu 80 prosentin yläraja on mahdollinen poikkeustapauksissa, ja sen on oltava toiminnan luonteen perusteella aiheellinen.

1. Julkiset hankinnat (tarjouspyynnöt ja sopimukset) ovat avoinna yhtäläisin ehdoin kaikille jäsenvaltioiden ja Välimeren alueen yhteistyökumppaneiden luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille. ►M3 Kelpoisuus osallistua tämän asetuksen mukaisiin tarjouskilpailuihin määritellään tässä ja yhteisön ulkoisen avun saatavuudesta 21 päivänä marraskuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2112/2005 ( 7 ) ◄

3. Komissio huolehtii julkisia hankintoja koskevien tarjouskilpailujen julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja ilmoittaa niiden aiheen, sisällön ja loppusumman, ja lisäksi se julkaisee

4. Komissio toimittaa pyynnöstä ja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kaikille asiasta kiinnostuneille yhteisön alueella oleville yrityksille, järjestöille ja laitoksille MEDA-ohjelmien yleispiirteitä koskevaa aineistoa sekä ohjelmiin pääsyä koskevat vaatimukset käyttäen tarkoituksenmukaisella tavalla Internetiä.

5. Jäljempänä 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuihin rahoitussopimuksiin tai rahoitusehdotuksiin sisällytetään suunniteltuja julkisia hankintoja koskevat tiedot mukaan lukien arvioidut summat, niiden myöntämistä koskeva menettely sekä suunnitellut tarjouskilpailujen julkaisupäivät.

6. Hankitasopimusten myöntämisessä yrityksille noudatetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen asiaa koskevia säännöksiä.

7. Tarjouskilpailujen tulokset, mukaan lukien saatujen tarjousten lukumäärä, päivämäärä, jona sopimus tehdään sekä tarjouskilpailujen voittajien nimet ja osoitteet, julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja Internetissä. Komissio antaa puolivuosittain 11 artiklassa säädetylle komitealle yksittäisiä ja yksityiskohtaisia tietoja julkisia hankintoja koskevista sopimuksista, jotka on tehty MEDA-ohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanemiseksi.

8. Käytettäessä yhteisrahoitusta komissio voi tapauskohtaisesti sallia, että muista kuin Välimeren alueen yhteistyökumppanuusmaista kotoisin olevat luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt saavat osallistua tarjouskilpailuihin ja olla osallisina sopimuksissa. Tällöin kolmansien maiden osallistuminen voidaan hyväksyä ainoastaan vastavuoroisuuden perusteella. ►M3 Osallistuminen kansainvälisen järjestön kautta täytäntöönpantuihin tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuihin sopimusmenettelyihin määritellään asetuksessa (EY) N:o 2112/2005. ◄

1. Komissio toimittaa strategia-asiakirjojen yhteydessä tiedoksi laatimansa rahoituksen kokonaissuunnitelman ja sen perustelut sekä ilmoittaa erityisesti maa- ja aluekohtaisten ohjeellisten ohjelmien kokonaismäärärahan ja sen jakautumisen näiden ohjelmien puitteissa eri edunsaajamaiden ja ensisijaisten alojen osalta.

2. Komissio vahvistaa 11 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen strategia-asiakirjat, ohjeelliset ohjelmat, rahoitussuunnitelmat sekä niihin tehtävät muutokset.

3. Komissio tekee ne rahoituspäätökset, jotka eivät sisälly maa- tai aluekohtaisiin rahoitussuunnitelmiin, tapauskohtaisesti 11 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 5 kohdan soveltamista.

4. Komissio tekee päätökset 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen rahoituspäätösten muuttamisesta, jos niihin ei sisälly merkittäviä muutoksia tai sellaisia lisäsitoumuksia, jotka ylittävät 20 prosenttia alkuperäisestä sitoumuksesta. Komissio antaa tällaisista päätöksistä viipymättä tiedon 11 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

5. Komissio tekee suuruudeltaan enintään 2 000 000 euron rahoituspäätökset, jos ne ovat osa yleiskattavista määrärahoista. Yleiskattavat määrärahat hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Suuruudeltaan enintään 2 000 000 euron toimenpiteitä koskevista rahoituspäätöksistä ilmoitetaan 11 artiklassa tarkoitetulle komitealle järjestelmällisesti ja viipymättä sekä joka tapauksessa ennen sen seuraavaa kokousta.

6. Rajoittamatta Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan 21 päivänä joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen ( 8 ) 106 artiklan soveltamista rahoitussopimukset toimitetaan tiedoksi 11 artiklassa säädetyn komitean jäsenille kaksi viikkoa ennen niiden allekirjoittamista.

7. Pankin ympäristöalan hankkeita varten myöntämien lainojen korkotukeen sovelletaan 12 artiklassa säädettyä lisämenettelyä. Riskipääomaan sovelletaan 13 artiklassa säädettyä lisämenettelyä.

1. Komissio hallinnoi tässä asetuksessa tarkoitettuja, yhteisöjen talousarviosta rahoitettuja toimenpiteitä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2. Komissio ottaa tämän asetuksen mukaisesti tehtävissä rahoituspäätöksissä sekä 15 artiklassa mainituissa arvioinneissa huomioon varainhoitoasetuksessa tarkoitetun moitteettoman varainhoidon sekä erityisesti taloudellisuuden ja kustannusvaikuttavuuden periaatteet.

1. Perustetaan hallintokomitea, jäljempänä ”MED-komitea”. Pankin edustaja osallistuu asioiden käsittelyyn komiteassa ilman äänioikeutta.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

3. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

4. Komitea voi käsitellä kaikkia muita tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevia asioita, jotka puheenjohtaja saattaa sen käsiteltäviksi, mahdollisesti jäsenvaltion edustajan pyynnöstä, ja erityisesti yleistä täytäntöönpanoa, ohjelman hallintoa sekä 4 ja 5 artiklassa tarkoitettuja yhteisrahoitusta ja yhteensovittamista koskevia asioita.

5. Komitea hyväksyy työjärjestyksensä määräenemmistöllä perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

6. Komissio antaa säännöllisesti tietoja komitealle ja tiedottaa tämän asetuksen mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta.

1. Pankki toimittaa komissiolle ehdotuksen korkotukeen liittyväksi hankkeeksi joko sen sisällyttämiseksi rahoitussuunnitelmaan tai sen hyväksymiseksi yksittäisenä rahoituspäätöksenä 9 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyn mukaisesti. Komissio varmistaa, että ehdotus on tämän asetuksen ja sen nojalla tehtyjen asianomaisten päätösten mukainen.

2. Komissio ilmoittaa pankille kustakin korkotukeen liittyvästä päätöksestä riippumatta siitä, onko se tehty rahoitussuunnitelmana vai yksittäisenä rahoituspäätöksenä.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti pankki voi, jos päätöksessä myönnetään korkotuki, myöntää tällä tavoin tuetun lainan edellyttäen, että 14 artiklassa tarkoitettu komitea ja komitean toimintaan osallistuva komission edustaja antavat asiasta myönteisen lausunnon.

1. Pankki toimittaa komissiolle ehdotuksen riskipääomaan liittyväksi hankkeeksi sen sisällyttämiseksi riskipääomajärjestelynä aluekohtaiseen rahoitussuunnitelmaan. Komissio varmistaa, että ehdotuksen sisältämät ehdot ovat tämän asetuksen ja sen nojalla tehtyjen asianomaisten päätösten mukaiset.

2. Komissio ilmoittaa pankille kustakin aluekohtaista rahoitussuunnitelmaa koskevasta päätöksestä, joka on tehty 9 artiklan 2 kohdan nojalla ja jonka täytäntöönpanoon sisältyy riskipääomaa.

3. Tämän pohjalta pankki toimittaa 14 artiklassa tarkoitetun komitean käsiteltäväksi sen lausuntoa varten yksittäiset toimet, joilla aluekohtaisessa rahoitussuunnitelmassa tarkoitettu sisältyvällä riskipääomalla toteutettava hanke pannaan täytäntöön. Komission edustaja välittää komitealle komission kannan kyseiseen toimeen ja erityisesti siitä, onko se aluekohtaisen rahoitussuunnitelman mukainen.

4. Tämän pohjalta yksittäiset riskipääomatoimet toimitetaan pankille asianmukaisia toimenpiteitä varten edellyttäen, että 14 artiklassa tarkoitettu komitea ja komitean toimintaan osallistuva komission edustaja antavat asiasta myönteisen lausunnon.

1. Pankkiin perustetaan jäsenvaltioiden edustajista muodostuva komitea, jäljempänä ”14 artiklassa tarkoitettu komitea”. Komitean puheenjohtajana on sen jäsenvaltion edustaja, joka kulloinkin toimii pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana; komitean sihteeristön järjestää pankki. Komission edustaja osallistuu asioiden käsittelyyn komiteassa.

2. Neuvosto vahvistaa yksimielisesti 14 artiklassa tarkoitetun komitean työjärjestyksen.

3. Komitea tekee päätökset ►M2 perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa ◄ määrätyllä määräenemmistöllä.

4. 14 artiklassa tarkoitettuun komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan ►M2 perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa ◄ määrätyllä tavalla.

1. Komissio tutkii yhdessä pankin kanssa edistystä, joka on saavutettu asetuksen mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden täytäntöönpanossa sekä antaa asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä. Kertomuksessa annetaan asianmukaista luottamuksellisuutta noudattaen tiedot vuoden aikana rahoitetuista toimenpiteistä ja valvontatoimien tuloksista sekä arvioidaan saavutettuja tuloksia strategia-asiakirjojen kokonaispuitteissa.

2. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille vuosittain edellisenä vuonna toteutuneesta talousarviosta maksusitoumusten ja maksujen osalta.

3. Komissio ja pankki arvioivat omia hankkeitaan niiden kuluessa ja päätyttyä sekä samalla tavoin tärkeimpiä toiminta-alojaan määrittääkseen, miten tavoitteet on saavutettu sekä laatiakseen suuntaviivat tulevan toiminnan tehostamiseksi. Arviointikertomukset toimitetaan asianmukaista luottamuksellisuutta noudattaen MED-komitealle ja Euroopan parlamentille. Pankin hallinnoimien toimien osalta nämä kertomukset toimitetaan MED-komitealle.

4. Komissio laatii joka kolmas vuosi yhdessä pankin kanssa kokonaisarviointikertomuksen Välimeren alueen yhteistyökumppaneille siihen mennessä annetusta avusta, ohjelmien tehokkuudesta ja strategia-asiakirjojen tarkistuksesta. Kertomus esitetään MED-komitealle keskustelua varten.

5. Neuvosto tarkastelee tätä asetusta uudelleen ennen 30 päivää kesäkuuta 2006. Tätä varten komissio esittää neuvostolle ennen 31 päivää joulukuuta 2005 arviointikertomuksen liittäen mukaan asetuksen tulevaisuutta sekä tarvittaessa siihen tehtäviä muutoksia koskevat ehdotukset.

Kun jokin tukitoimien jatkamiseksi vaadittu olennainen edellytys on jäänyt Välimeren alueen yhteistyökumppanin osalta täyttymättä, neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta päättää aiheellisista toimenpiteistä.

2. Sovelletaan asetusta (ETY) N:o 1762/92 1 päivästä tammikuuta 1996 alkaen mainittuna päivänä edelleen voimassa olevien pöytäkirjojen hallinnointiin sekä varojen sitomiseen sellaisten pöytäkirjojen mukaisesti, joiden voimassaolo on lakannut.

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

ASETUKSEN 1 ARTIKLASSA TARKOITETTUINA YHTEISTYÖKUMPPANEINA TOIMIVAT MAAT JA ALUEET

Asetuksen 2 artiklan toteuttamiselle asetetut tavoitteet ja sitä koskevat säännöt

( 8 ) EYVL L 356, 31.12.1977, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2673/1999 (EYVL L 326, 18.12.1999, s. 1).

		Virallinen lehti
		No	page	date
►M1	Neuvoston asetus (EY) N:o 780/98, annettu 7 päivänä huhtikuuta 1998	L 113	3	15.4.1998
►M2	NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2698/2000, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000,	L 311	1	12.12.2000
►M3	NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2112/2005, annettu 21 päivänä marraskuuta 2005,	L 344	23	27.12.2005