01992L0085 — FI — 26.07.2019 — 003.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

NEUVOSTON DIREKTIIVI 92/85/ETY,

annettu 19 päivänä lokakuuta 1992,

toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä (kymmenes direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi)

(EUVL L 348 28.11.1992, s. 1)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/30/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007,

  L 165

21

27.6.2007

►M2

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/27/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014,

  L 65

1

5.3.2014

►M3

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/1243, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019,

  L 198

241

25.7.2019




▼B

NEUVOSTON DIREKTIIVI 92/85/ETY,

annettu 19 päivänä lokakuuta 1992,

toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä (kymmenes direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi)



I

JAKSO

TARKOITUS JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Tarkoitus

1.  Tämän direktiivin, joka on kymmenes direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi, tarkoituksena on panna täytäntöön toimenpiteet, joilla edistetään raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamista työssä.

2.  Direktiivin 89/391/ETY säännöksiä, sen 2 artiklan 2 kohtaa lukuun ottamatta, on sovellettava kokonaisuudessaan 1 kohdassa tarkoitettuun alueeseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin ankarampien ja/tai erityissäännösten soveltamista.

3.  Tällä direktiivillä ei saa olla kussakin jäsenvaltiossa tämän direktiivin antamisen hetkellä vallitsevaa raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden suojelutasoa heikentävää vaikutusta.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) ”raskaana olevalla työntekijällä” raskaana olevaa työntekijää, joka kansallisen lainsäädännön ja/tai kansallisen käytännön mukaisesti ilmoittaa työnantajalleen tilastaan;

b) ”äskettäin synnyttäneellä työntekijällä” työntekijää, jonka kansallisen lainsäädännön ja/tai kansallisen käytännön mukaan katsotaan synnyttäneen äskettäin ja joka ilmoittaa tilastaan kyseisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti työnantajalleen;

c) ”imettävällä työntekijällä” työntekijää, jonka kansallisen lainsäädännön ja/tai kansallisen käytännön mukaan katsotaan imettävän ja joka ilmoittaa tilastaan kyseisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti työnantajalleen.



II

JAKSO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

3 artikla

Ohjeet

1.  Komissio laatii työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavan komitean avustuksella ja jäsenvaltioita kuullen ohjeet, joiden pohjalta määritellään ne kemialliset, fyysiset ja biologiset tekijät ja teolliset prosessit, joiden katsotaan vaarantavan 2 artiklassa määriteltyjen työntekijöiden turvallisuuden tai terveyden.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen ohjeiden on myös katettava ne liikkeet ja asennot ja se henkinen ja fyysinen väsymys sekä muu fyysinen tai henkinen jännitys, joka liittyy 2 artiklassa mainittujen työntekijöiden työhön.

2.  Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut ohjeet toimivat perustana 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle arvioinnille.

Tässä tarkoituksessa jäsenvaltioiden on saatettava nämä ohjeet kaikkien työnantajien ja kaikkien naispuolisten työntekijöiden ja/tai heidän edustajiensa tietoon asianomaisessa jäsenvaltiossa.

4 artikla

Arviointi ja tiedottaminen

1.  Työnantajan on arvioitava 2 artiklassa määriteltyihin työntekijöihin suoraan tai direktiivin 89/391/ETY 7 artiklassa mainitun suojelun ja ennalta ehkäisevän toiminnan kautta asianomaisessa yrityksessä ja/tai laitoksessa kohdistuvan altistumisen luonne, aste ja kesto kaikessa sellaisessa toiminnassa, jonka epäillään sisältävän erityisen vaaran altistua tekijöille, prosesseille ja työolosuhteille, joista on luettelo, joka ei ole tyhjentävä, liitteessä II, jotta:

 kaikki 2 artiklassa määriteltyjen työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä koskevat vaarat sekä kaikki mahdolliset vaikutukset raskaudelle tai imettämiselle voidaan arvioida,

 voidaan päättää mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä.

2.  Edellä 2 artiklassa määritellyille yrityksen ja/tai laitoksen työntekijöille ja niille työntekijöille, jotka ovat mahdollisesti 2 artiklassa mainituissa tilanteissa, ja/tai heidän edustajilleen on tiedotettava 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tuloksista sekä kaikista toteutettavista työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvistä toimenpiteistä, sanotun vaikuttamatta direktiivin 89/391/ETY 10 artiklan soveltamiseen.

5 artikla

Arvioinnin tuloksista juontuva toiminta

1.  Jos 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tuloksena ilmenee, että on olemassa 2 artiklassa määriteltyyn työntekijään kohdistuva hänen turvallisuuttaan tai terveyttään koskeva vaara tai vaikutus kyseisen työntekijän raskauteen tai imetykseen, työnantajan on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet, jotta kyseisen työntekijän työoloja ja/tai työaikoja väliaikaisesti muuttamalla voidaan varmistaa, etteivät työntekijät altistu tällaisille riskeille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 89/391/ETY 6 artiklan soveltamista.

2.  Jos työntekijän työolojen ja/tai työaikojen muuttaminen ei ole teknisesti ja/tai objektiivisesti katsoen mahdollista, tai sitä ei voida asianmukaisesti perusteltujen syiden vuoksi kohtuudella vaatia, työnantajan on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet asianomaisen työntekijän siirtämiseksi toiseen tehtävään.

3.  Jos työntekijän siirtäminen toiseen tehtävään ei ole teknisesti ja/tai objektiivisesti katsoen mahdollista, tai sitä ei voida asianmukaisesti perusteltujen syiden vuoksi kohtuudella vaatia, asianomaiselle työntekijälle on kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti myönnettävä loma koko sille ajalle, joka on tarpeen työntekijän turvallisuuden tai terveyden suojelemiseksi.

4.  Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti tapauksiin, joissa työntekijä, joka harjoittaa 6 artiklan mukaisesti kiellettyä toimintaa, tulee raskaaksi tai alkaa imettää ja ilmoittaa työnantajalleen tästä.

6 artikla

Tapaukset, joissa altistuminen kielletään

Työntekijöiden suojelua koskevien yleisten määräysten lisäksi, erityisesti niiden, jotka koskevat työssä altistumisten raja-arvoja:

1. edellä 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja raskaana olevia työntekijöitä ei saa missään tapauksissa velvoittaa suorittamaan tehtäviä, jotka arvioinnin mukaan saattavat altistaa heidän turvallisuutensa tai terveytensä liitteessä II olevassa A jaksossa mainituille tekijöille ja työolosuhteille;

2. edellä 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja imettäviä työntekijöitä ei saa missään tapauksissa velvoittaa suorittamaan tehtäviä, jotka arvioinnin mukaan saattavat altistaa heidän turvallisuutensa tai terveytensä liitteessä II olevassa B jaksossa mainituille tekijöille ja työolosuhteille.

7 artikla

Yötyö

1.  Jäsenvaltioiden on toteuttava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei 2 artiklassa mainittuja työntekijöitä velvoiteta suorittamaan yötyötä raskauden aikana tai synnyttämistä seuraavana aikana, jonka pituuden määrittelee kansallinen turvallisuudesta ja terveydestä vastaava viranomainen, edellyttäen, että jäsenvaltioiden määrittelemien menettelytapojen mukaisesti esitetään lääkärintodistus, jossa todetaan, että tämä on tarpeellista asianomaisen työntekijän turvallisuuden tai terveyden takia.

2.  Toimenpiteisiin, joihin viitataan 1 kohdassa, on liityttävä kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti mahdollisuus:

a) siirtyä päivätyöhön; tai

b) pitää lomaa työstä tai jatkaa äitiyslomaa, mikäli edellä mainittu siirtyminen ei ole teknisesti ja/tai objektiivisesti katsoen mahdollista, tai jos sitä ei voida asianmukaisesti perusteltujen syiden vuoksi kohtuudella vaatia.

8 artikla

Äitiysloma

1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen 2 artiklassa mainituille työntekijöille oikeuden vähintään 14 viikon pituiseen yhtämittaiseen äitiyslomaan, joka kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti ajoittuu ennen ja/tai jälkeen synnytyksen.

2.  Kohdassa 1 määriteltyyn äitiyslomaan pitää sisältyä vähintään kahden viikon pakollinen äitiysloma, joka kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti ajoittuu ennen ja/tai jälkeen synnytyksen.

9 artikla

Työaikana suoritettavat synnytystä edeltävät tutkimukset

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 2 artiklan a kohdassa tarkoitetuilla raskaana olevilla työntekijöillä on kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti oikeus vapaa-aikaan työaikana, ilman palkan menetystä, synnytystä edeltäviä tutkimuksia varten, mikäli nämä tutkimukset on suoritettava työaikana.

10 artikla

Irtisanomiskielto

Jotta 2 artiklassa määritellyille työntekijöille voidaan taata tämän artiklan mukaiset oikeudet terveyden ja turvallisuuden suojeluun, on säädettävä, että:

1. jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet 2 artiklassa tarkoitettujen työntekijöiden irtisanomisen kieltämiseksi raskauden alkamisen ja 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun äitiysloman päättymisen välisenä aikana, lukuun ottamatta erityisiä tapauksia, jotka eivät liity työntekijän tilaan, joissa irtisanominen on kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaan sallittua edellyttäen, että toimivaltainen viranomainen on antanut suostumuksensa;

2. jos 2 artiklassa tarkoitettu työntekijä irtisanotaan 1 kohdassa mainittuna aikana, on työnantajan esitettävä kirjallisesti asianmukaisesti perustellut syyt irtisanomiselle;

3. jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet 2 artiklassa tarkoitettujen työntekijöiden suojelemiseksi 1 kohdassa tarkoitettujen laittomien irtisanomisten seurauksilta.

11 artikla

Työhön liittyvät oikeudet

Jotta 2 artiklassa määritellyille työntekijöille voidaan taata tämän artiklan mukaiset oikeudet terveyden ja turvallisuuden suojeluun, on säädettävä, että:

1. edellä 5, 6 ja 7 artikloissa tarkoitetuissa tapauksissa työsopimukseen liittyvät oikeudet, mukaan lukien palkan maksun jatkuminen ja/tai oikeus riittävään korvaukseen, on turvattava kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti 2 artiklassa mainituille työntekijöille;

2. edellä 8 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa on varmistettava seuraavat asiat:

a) edellä 2 artiklassa tarkoitettujen työntekijöiden työsopimukseen liittyvät, muut kuin jäljempänä b alakohdassa tarkoitetut oikeudet;

b) palkan maksun jatkuminen ja/tai oikeus riittävään korvaukseen 2 artiklassa tarkoitetuille työntekijöille;

3. edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu korvaus katsotaan riittäväksi, mikäli se takaa asianomaiselle työntekijälle vähintään samansuuruisen tulon kuin tämä saisi terveydellisistä syistä tapahtuneen työskentelyn keskeytymisen vuoksi, kuitenkin kansallisessa lainsäädännössä mahdollisesti määrätyn ylärajan puitteissa;

4. jäsenvaltiot voivat määrätä, että kyseisen työntekijän on täytettävä kansallisessa lainsäädännössä määritellyt edellytykset 1 kohdassa ja 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun palkan tai korvauksen saamiseen.

Nämä edellytykset eivät missään tapauksessa saa sisältää vaatimusta yli kahdentoista kuukauden pituisesta työskentelystä välittömästi ennen synnytystä.

12 artikla

Oikeuksien saaja

Jäsenvaltioiden on sisällytettävä kansallisiin oikeusjärjestelmiinsä säännökset tarvittavista toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen, jotta jokainen työntekijä voi, katsoessaan joutuneensa loukatuksi tämän direktiivin määräysten laiminlyönnin vuoksi, esittää vaatimuksensa tuomioistuimessa (ja/tai kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti) saattaa asian muun toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi.

▼M3

13 artikla

Liitteen I muutokset

Siirretään komissiolle valta antaa 13 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla tehdään pelkästään teknisiä muutoksia liitteeseen I tekniikan kehityksen, kansainvälisten määräysten tai vaatimusten muutosten ja uuden tietämyksen huomioon ottamiseksi.

Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 13 b artiklassa säädettyä menettelyä, jos asianmukaisesti perustelluissa ja poikkeuksellisissa tapauksissa, jotka liittyvät työntekijöiden ja muiden henkilöiden fyysiseen terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuviin välittömiin, suoriin ja vakaviin riskeihin, on toteutettava toimia hyvin lyhyessä ajassa, koska asia on erittäin kiireellinen.

▼M3

13 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 26 päivästä heinäkuuta 2019 viiden vuoden ajaksi 13 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 13 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa ( 1 ) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 13 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

13 b artikla

Kiireellinen menettely

1.  Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 13 a artiklan 6 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

▼B

14 artikla

Loppusäännökset

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään kahden vuoden kuluttua sen antamisesta tai taattava, viimeistään kahden vuoden kuluttua sen antamisesta, että työmarkkinaosapuolet soveltavat sopimusperusteisesti vaadittuja määräyksiä; jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tässä direktiivissä säädettyjen parannusten takaamiseksi. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kirjallisina ne kansalliset säännökset, jotka ne ovat antaneet tai antavat tässä direktiivissä tarkoitetuissa kysymyksissä.

▼M1 —————

▼B

15 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.




LIITE I

LUETTELO, JOKA EI OLE TYHJENTÄVÄ, TEKIJÖISTÄ, MENETELMISTÄ JA TYÖOLOSUHTEISTA,

JOIHIN VIITATAAN 4 ARTIKLAN 1 KOHDASSA

A.   Tekijät

1.

Fyysiset tekijät, siltä osin kuin niiden katsotaan aiheuttavan sikiövaurioita ja/tai vaurioittavan istukan kiinnitystä sekä etenkin:

a) iskut, tärinä tai liike;

b) taakkojen käsittely mikäli tästä aiheutuu, etenkin selkään kohdistuvia, vaaroja;

c) melu;

d) ionisoiva säteily ( *1 );

e) ionisoimaton säteily;

f) äärimmäinen kylmyys tai kuumuus;

g) liikkeet ja asennot, liikkuminen - joko yrityksen sisällä tai sen ulkopuolella - henkinen ja fyysinen väsymys sekä muut direktiivin 2 artiklassa määritellyn työntekijän toimintaan liittyvät fyysiset rasitukset.

▼M2

2.

Biologiset tekijät

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/54/EY ( 2 ) 2 artiklan toisen kohdan 2, 3 ja 4 alakohdassa tarkoitettuihin riskiryhmiin 2, 3 ja 4 kuuluvat biologiset tekijät siltä osin kuin tällaisten tekijöiden tai niiden vaatimien hoitotoimenpiteiden tiedetään vaarantavan raskaana olevien naisten tai syntymättömän lapsen terveyden ja sikäli kuin näitä tekijöitä ei mainita liitteessä II.

▼B

3.

Kemialliset tekijät

Seuraavat kemialliset tekijät sikäli kuin niiden tiedetään vaarantavan raskaana olevien naisten tai syntymättömän lapsen terveyden ja sikäli kuin näitä tekijöitä ei mainita liitteessä II:

▼M2

a) aineet ja seokset, jotka täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 ( 3 ) mukaiset luokituskriteerit ja kuuluvat yhteen tai useampaan seuraavista vaaraluokista tai vaarakategorioista ja joita koskee yksi tai useampi seuraavista vaaralausekkeista, sikäli kuin niitä ei ole mainittu liitteessä II:

 sukusolujen perimää vaurioittava, kategoria 1A, 1B tai 2 (H340, H341),

 syöpää aiheuttava, kategoria 1A, 1B tai 2 (H350, H350i, H351),

 lisääntymiselle vaarallinen, kategoria 1A, 1B tai 2, tai lisäkategoria ”vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset” (H360, H360D, H360FD, H360Fd, H360Df, H361, H361d, H361fd, H362),

 elinkohtainen myrkyllisyys kerta-altistumisen jälkeen, kategoria 1 tai 2 (H370, H371);

b) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/37/EY ( 4 ) liitteessä I luetellut kemialliset tekijät;

▼B

c) elohopea ja sen johdannaiset;

d) mitoosimyrkyt;

e) häkä;

f) kemialliset tekijät, joiden tiedetään olevan vaarallisia ja imeytyvän ihon läpi.

▼M2

B.   Prosessit

Direktiivin 2004/37/EY liitteessä I luetellut teolliset prosessit.

▼B

C.   Työolosuhteet

Maanalainen kaivostyö.




LIITE II

LUETTELO, JOKA EI OLE TYHJENTÄVÄ, TEKIJÖISTÄ JA TYÖOLOSUHTEISTA,

JOIHIN VIITATAAN 6 ARTIKLASSA

A.   Edellä 2 artiklan a alakohdassa määritellyt raskaana olevat työntekijät

1.   Tekijät

a)   Fyysiset tekijät

 Työskentely ylipaineessa, eli paineistetut tilat ja vedenalainen sukeltaminen

b)   Biologiset tekijät

Seuraavat biologiset tekijät:

 Toxoplasma gondii -itiöeläin

 vihurirokkovirus

jollei osoiteta, että raskaana olevat työntekijät ovat immuniteetin riittävästi suojaamia näitä tekijöitä vastaan.

c)   Kemialliset tekijät

 Lyijy ja sen johdannaiset siltä osin kuin nämä tekijät voivat joutua ihmiskehoon.

2.   Työolosuhteet

Maanalainen kaivostyö.

B.   Edellä 2 artiklan c kohdassa tarkoitetut imettävät työntekijät

1.   Tekijät

a)   Kemialliset tekijät

 Lyijy ja sen johdannaiset sikäli kuin nämä tekijät voivat joutua ihmiskehoon.

2.   Työolosuhteet

 Maanalainen kaivostyö.




Neuvoston ja komission direktiivin 92/85/ETY 11 artiklan 3 alakohtaa koskeva lausunto, joka on merkitty neuvoston 1608:nnen kokouksen pöytäkirjaan (Luxemburgissa 19 päivänä lokakuuta 1992)

NEUVOSTO JA KOMISSIO antoivat seuraavan lausunnon:

”Määriteltäessä 11 artiklan 2 alakohdan b alakohdan ja 3 alakohdan mukaisen korvauksen suuruutta on, pelkästään teknisistä syistä, viitattava sen korvauksen määrään, johon työntekijä olisi oikeutettu, mikäli hänen työsuhteensa keskeytyisi terveydellisistä syistä. Tällä viittauksella ei ole tarkoitus antaa ymmärtää, että raskaus ja synnytys rinnastettaisiin sairauteen. Kaikkien jäsenvaltioiden kansallinen sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö takaa korvauksen sairaudesta johtuvan poissaolon ajalta. Valittuun sanamuotoon sisältyvällä viittauksella tällaiseen korvaukseen pyritään ainoastaan antamaan konkreettinen, määrätty vertailukohta kaikissa jäsenvaltioissa äitiyskorvauksen vähimmäismäärän määrittelemiseksi. Sikäli kuin jäsenvaltioissa maksetaan direktiivin vaatimuksia korkeampia korvauksia säilyvät tietenkin nämä korkeammat korvaukset. Tämä on selvää direktiivin 1 artiklan 3 kohdan perusteella.”



( 1 ) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

( *1 ) Ks. direktiivi 80/386/Euratom (EYVL N:o L 246, 17.9.1980, s. 1)

( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/54/EY, annettu 18 päivänä syyskuuta 2000, työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä (seitsemäs direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EYVL L 262, 17.10.2000, s. 21).

( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta (kuudes neuvoston direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan l kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50).