a) ’omistajalla tai pitäjällä’ yhtä tai useampaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on omistusoikeus hevoseläimiin tai jonka tehtäväksi on annettu niiden hoito, rahallista korvausta vastaan tai ilmaiseksi,

b) ’tartunnanlevittäjällä’Imicola culicoides -lajiin kuuluvaa hyönteistä tai muuta Culicoides-suvun hyönteistä, joka voi levittää afrikkalaista hevosruttoa ja joka voidaan tunnistaa 19 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti eläinlääkintäalan tiedekomitean annettua lausuntonsa,

c) ’vahvistamisella’ toimivaltaisen viranomaisen laboratorio-tuloksiin perustuvaa ilmoitusta afrikkalaisen hevosruton esiintymisestä; kun kyseessä on epidemia, toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin myös vahvistaa taudin esiintymisen kliinisten ja/tai epidemiologisten tulosten perusteella,

d) ’toimivaltaisella viranomaisella’ jäsenvaltion keskusviranomaista, jolla on toimivalta suorittaa eläinlääkärin- tarkastuksia tai eläinlääkintäviranomaista, jolle tämä toimivalta on siirretty,

e) ’virkaeläinlääkärillä’ toimivaltaisen viranomaisen nimeämää eläinlääkäriä.

a) asetettava epäilyksen alainen tila tai tilat viralliseen valvontaan,

b) pantava alulle:

i) hevoseläinten virallinen laskenta, jossa ilmoitetaan kunkin lajin osalta jo kuolleiden, tartunnan saaneiden tai mahdollisesti tartunnan saaneiden hevoseläinten lukumäärä, ja tämän laskennan saattaminen ajan tasalle, jotta otettaisiin huomioon epäilyn aikana syntyneet tai kuolleet hevoseläimet; laskentatiedot on esitettävä pyynnöstä ja ne voidaan tarkistaa kunkin tarkastuksen yhteydessä,

ii) sellaisten paikkojen laskenta, jotka voivat helpottaa tartunnanlevittäjien eloonjäämistä tai tarjoavat niille elinympäristön, ja asianmukaisten keinojen käyttö hyönteisten hävittämiseksi tällaisista paikoista,

iii) jäljempänä olevan 7 artiklan mukainen epidemiologinen selvitys;

c) käytävä tilalla tai tiloilla säännöllisesti, jolloin hänen on:

i) tarkastettava kaikki siellä pidettävät hevoseläimet,

ii) suoritettava taudista epäillyille tai kuolleille eläimille yksityiskohtainen kliininen tutkimus tai ruumiinavaus ja otettava laboratoriokokeita varten tarpeelliset näytteet,

d) huolehdittava siitä, että:

i) kaikkia tilalla tai tiloilla olevia hevoseläimiä pidetään omissa säilytystiloissaan tai muissa tartunnanlevittäjiltä suojatuissa paikoissa,

ii) hevoseläinten tuonti tilalle tai tiloille tai niiden vienti sieltä tai niiltä pois on kielletty,

iii) hyönteisten hävittämiseksi käytetään asianmukaisia keinoja niiden rakennusten sisällä ja ympäristössä, joissa hevoseläimiä pidetään,

iv) tilalla kuolleiden hevoseläinten ruhot tuhotaan, hävitetään, poltetaan tai haudataan eläinlääkintäsäännöistä eläinjätteen hävittämisessä, käsittelyssä ja markkinoille saattamisessa sekä taudinaiheuttajien ehkäisemisestä eläin- ja kalaperäisissä rehuissa sekä direktiivin 90/425/ETY muuttamisesta 27 päivänä marraskuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/667/ETY ( 1 ) mukaisesti.

a) pantava viipymättä toimeen tartuntatilalla olevien tartunnan saaneiden tai taudin kliinisiä oireita osoittavien hevoseläinten tappaminen,

b) järjestettävä edellä mainittujen hevoseläinten ruhojen tuhoaminen, hävittäminen, polttaminen tai hautaaminen direktiivin 90/667/ETY mukaisesti,

c) ulotettava 4 artiklassa säädetyt toimenpiteet koskemaan tiloja, jotka sijaitsevat 20 kilometrin säteellä tartuntatilasta tai tartuntatiloista (suojavyöhykkeellä),

d) järjestettävä kaikkien c kohdassa säädetyllä vyöhykkeellä olevien hevoseläinten järjestelmällinen rokottaminen toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä rokotteella ja eläinten tunnistaminen selkeällä ja pysyvällä merkillä sen menetelmän mukaisesti, joka on hyväksytty noudattaen 19 artiklassa säädettyä menettelyä. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin poiketa rokotusvaatimuksista epidemiologisten, ilmatieteellisten, maantieteellisten tai ilmastollisten olosuhteiden perusteella. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tästä komissiolle,

e) tehtävä epidemiologinen selvitys 7 artiklan mukaisesti.

— aika, jona afrikkalaista hevosruttoa on voinut esiintyä tilalla,

— tilalla esiintyvän afrikkalaisen hevosruton mahdollinen alkuperä ja muiden sellaisten tilojen tunnistaminen, joilla on hevoseläimiä, jotka ovat voineet saada tartunnan tai saastua samasta lähteestä,

— tartunnanlevittäjien esiintyminen ja levinneisyys,

— hevoseläinten tuonti kyseisille tiloille tai vienti niiltä pois ja niiltä mahdollisesti pois viedyt hevoseläinten ruhot.

a) Suojavyöhykkeen on muodostuttava yhteisön alueen osasta, jonka säde on vähintään 100 kilometriä kaikkien tartuntatilojen ympärillä.

b) Valvontavyöhykkeen on muodostuttava yhteisön alueen osasta, joka ulottuu vähintään 50 kilometriä suojavyöhykkeen rajojen ulkopuolelle ja jolla ei ole suoritettu järjestelmällistä rokotusta 12 edellisen kuukauden aikana.

c) Kun tällaiset vyöhykkeet sijaitsevat usean jäsenvaltion alueella, kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimittava yhteistyössä a ja b alakohdassa tarkoitettujen vyöhykkeiden muodostamiseksi. Suojavyöhyke ja valvontavyöhyke muodostetaan kuitenkin tarvittaessa 19 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

— niiden maantieteellinen sijainti ja ekologiset tekijät

— sääolot

— tartunnanlevittäjien esiintyminen ja levinneisyys

— edellä 7 artiklan mukaisesti suoritettujen epitsootologisten tutkimusten tulokset

— laboratoriokokeiden tulokset

— toteutetut torjuntatoimenpiteet ja erityisesti hyönteisten hävittämistoimet.

a) kaikki vyöhykkeellä sijaitsevat tilat, joilla pidetään hevoseläimiä, tunnistetaan,

b) virkaeläinlääkäri suorittaa:

— määräaikaisia tarkastuskäyntejä kaikilla tiloilla, joilla pidetään hevoseläimiä,

— kyseisten hevoseläinten kliinisen tarkastuksen, johon kuuluu tarvittaessa näytteiden ottaminen laboratoriotutkimuksia varten; käynneistä ja havainnoista on pidettävä kirjaa.

c) hevoseläimet pidetään tilalla, jolla ne ovat, jollei niitä kuljeteta suoraan virallisessa valvonnassa kyseisellä vyöhykkeellä sijaitsevaan teurastamoon hätäteurastusta varten, tai jos kyseisellä vyöhykkeellä ei ole teurastamoa, toimivaltaisen viranomaisen nimeämään valvontavyöhykkeellä sijaitsevaan teurastamoon.

1 edellä 9 artiklan 1 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä sovelletaan valvontavyöhykkeellä. Jos valvontavyöhykkeellä ei ole teurastamoa, hevoseläimet voidaan kuitenkin teurastaa suojavyöhykkeellä toimivaltaisen viranomaisen nimeämässä teurastamossa.

2 rokottaminen afrikkalaista hevosruttoa vastaan on kiellettyä valvontavyöhykkeellä.

a) suojavyöhykkeeltä ja valvontavyöhykkeeltä peräisin olevia hevoselämiä voidaan kuljettaa virallisessa valvonnassa direktiivin 90/426/ETY 5 artiklan 3 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti kyseisen artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetulle karanteeniasemalle,

b) hevoseläinten siirrot saman tautiaseman omaavilla vyöhykkeillä edellyttävät toimivaltaisen viranomaisen lupaa seuraavien sääntöjen mukaisesti:

i)

 

ii) jäsenvaltioiden on huolehdittava kaikissa tapauksissa siitä, että yli 60 päivää aikaisemmin rokotettuja hevoseläimiä ei saa viedä pois tilalta, jossa ne olivat rokotusajankohtana;

iii) jäsenvaltioiden on ilmoitettava toteuttamistaan toimenpiteistä komissiolle pysyvässä eläinlääkintäkomiteassa.

a) voivat toimittaa diagnostisia reagensseja niitä pyytäville laboratorioille,

b) valvovat kaikkien kyseisessä jäsenvaltiossa käytettävien diagnostisten reagenssien laatua,

c) järjestävät säännöllisin väliajoin vertailukokeita,

d) säilyttävät afrikkalaisen hevosruton virusisolaatteja kyseisessä jäsenvaltiossa vahvistetuista tapauksista,

e) vahvistavat alueellisissa diagnostisissa laboratorioissa saadut positiiviset tulokset.

1 yhteensovittaa yhteistyössä komission kanssa jäsenvaltioissa käytettyjä afrikkalaisen hevosruton taudinmääritysmenetelmät, erityisesti:

a) tunnistamalla, säilyttämällä ja toimittamalla afrikkalaisen hevosruton viruskantoja serologisia kokeita varten sekä antiseerumin valmistusta varten,

b) toimittamalla standardiseerumeja ja muita vertailureagensseja kansallisille vertailulaboratorioille kussakin jäsenvaltiossa käytettyjen kokeiden ja reagenssien standardoimiseksi,

c) keräämällä afrikkalaisen hevosruton viruskantoja ja -isolaatteja kokoelmaksi ja säilyttämällä kokoelmaa,

d) järjestämällä säännöllisin väliajoin taudinmääritysmenetelmien vertailukokeita yhteisön tasolla,

e) keräämällä ja vertailemalla tietoja yhteisössä käytetyistä taudinmääritysmenetelmistä ja suoritettujen kokeiden tuloksista,

f) tunnistamalla afrikkalaisen hevosruton virusisolaatteja käytettävissä olevilla uudenaikaisimmilla menetelmillä afrikkalaisen hevosruton epitsootologian selvittämiseksi mahdollisimman hyvin,

g) seuraamalla tilanteen kehitystä kaikkialla maailmassa afrikkalaisen hevosruton valvonnan, epitsootologian ja ehkäisemisen osalta,

2 avustaa jäsenvaltioita aktiivisesti afrikkalaisen hevosruton pesäkkeiden tunnistamisessa tutkimalla sille taudinmäärityksen vahvistamista, luonnehdintaa ja epitsootologisia tutkimuksia varten lähetettyjä virusisolaatteja,

3 edistää laboratoriodiagnoosin asiantuntijoiden koulutusta tai jatkokoulutusta taudinmääritysmenetelmien yhdenmukaistamiseksi koko yhteisössä,

4 vaihtaa tietoja vastavuoroisesti Kansainvälisen eläintautiviraston (IOE) afrikkalaista hevosruttoa varten nimeämän maailmanlaboratorion kanssa erityisesti afrikkalaisen hevosruton tilanteen kehittymisestä kaikkialla maailmassa.

1 kansallisella tasolla perustetaan kriisikeskus, joka sovittaa yhteen kaikki kyseisen jäsenvaltion hätätoimenpiteet,

2 laaditaan luettelo paikallisista hätäkeskuksista, joilla on riittävät mahdollisuudet sovittaa yhteen valvontatoimenpiteet paikallisella tasolla,

3 hätätoimenpiteistä vastaavasta henkilöstöstä, sen pätevyydestä ja velvollisuuksista annetaan yksityiskohtaiset tiedot,

4 kullekin paikalliselle hätäkeskukselle järjestetään mahdollisuus ottaa nopeasti yhteyttä henkilöihin tai järjestöihin joita taudin puhkeaminen suoraan tai epäsuorasti koskee,

5 laitteita ja aineita hätätoimenpiteiden toteuttamiseksi asianmukaisesti on saatavilla,

6 annetaan yksityiskohtaiset ohjeet toimista joihin on ryhdyttävä tartuntaa tai saastuntaa epäiltäessä ja se vahvistettaessa, mukaan luettuna ruhojen hävittämiskeinot,

7 luodaan koulutusohjelmia kentällä ja hallintomenettelyissä tarvittavan tietämyksen ajan tasalle saattamiseksi ja kehittämiseksi,

8 järjestetään diagnostisille laboratorioille post mortem -tarkastuspalvelu, tarvittavat edellytykset serologisia, histologisia ja muita tutkimuksia varten, ja ylläpidetään nopeaan taudinmääritykseen tarvittavia tekniikoita (tätä varten olisi anneta säännöksiä näytteiden nopeasta kuljetuksesta),

9 annetaan yksityiskohtaiset tiedot tarpeelliseksi katsotusta afrikkalaisen hevosruton rokotteen määrästä, jos joudutaan turvautumaan uudelleen hätärokotuksiin,

10 annetaan säädökset hätäsuunnitelmien täytäntöönpanoa varten.