1989R1576 — FI — 01.01.2007 — 006.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o1576/89, annettu 29 päivänä toukokuuta 1989, tislattujen alkoholijuomien määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä (EYV L 160, 12.6.1989, p.1) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
No |
page |
date |
||
|
NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 3280/92, annettu 9 päivänä marraskuuta 1992, |
L 327 |
3 |
13.11.1992 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 3378/94, annettu 22 päivänä joulukuuta 1994, |
L 366 |
1 |
31.12.1994 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1882/2003, annettu 29 päivänä syyskuuta 2003, |
L 284 |
1 |
31.10.2003 |
|
Muutettu:
|
C 241 |
21 |
29.8.1994 |
||
|
|
(mukautettu neuvoston päätöksellä 95/1/EY, Euratom, EHTY) |
L 001 |
1 |
.. |
|
L 236 |
33 |
23.9.2003 |
||
|
L 157 |
203 |
21.6.2005 |
NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o1576/89,
annettu 29 päivänä toukokuuta 1989,
tislattujen alkoholijuomien määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä
EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 ja 100 a artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),
toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa ( 2 ),
ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 3 ),
sekä katsoo, ettätällä hetkellä ei ole tislattuja alkoholijuomia koskevia erityisiä yhteisön säännöksiä, ei varsinkaan näiden tuotteiden määritelmästä eikä niiden kuvaukseen ja esittelyyn liittyvistä vaatimuksista; näiden tuotteiden taloudellisen merkityksen vuoksi on yhteismarkkinoiden toiminnan edistämiseksi tarpeen antaa asiasta yhteiset säännökset,
yhteisön maataloudessa tislatuilla alkoholijuomilla on tärkeät markkinat; nämä markkinat ovat paljolti seurausta siitä maineesta, jonka nämä tuotteet ovat saavuttaneet sekä yhteisössä että muualla maailmassa; tämä maine voidaan lukea perinteisten tuotteiden laadun ansioksi; näiden markkinoiden säilyttämiseksi olisi näillä tuotteilla säilytettävä tietty laatutaso; asianmukainen keino säilyttää tämä laatutaso on määritellä kyseiset tuotteet ottamalla huomioon se perinteinen käytäntö, johon niiden maine perustuu; näin määriteltyjä ilmaisuja saisi käyttää ainoastaan laadultaan perinteisiä tuotteita vastaavista tuotteista, jotta estetään näiden nimitysten arvon alentuminen,
yhteisön säännöillä olisi varattava tietyt alueet sellaisiksi, että niihin kuuluvat valtiot saisivat poikkeuksellisesti käyttää kyseisiin alueisiin viittaavia maantieteellisiä nimityksiä, jos lopputuote saa ominaispiirteensä ja määräävät ominaisuutensa kyseisellä maantieteellisellä alueella kokonaan tapahtuvien tuotantovaiheiden aikana; näin yhteisön säännöillä varmistetaan, taaten asianomaisille tuottajille yksinoikeus näihin tuotteisiin, että kyseiset nimitykset viittaavat edelleenkin alkuperään, ja estetään nimitysten ottaminen yleiseen käyttöön ja muuttuminen yleisnimiksi; samalla kyseiset nimitykset ilmaisevat kuluttajalle myös tuotteiden alkuperän kuvaamalla joko käytettyjä raaka-aineita tai valmistuksessa käytettyjä erityisprosesseja,
tavallisesti kuluttajalle ilmoitetaan tietyt tiedot merkinnöissä; tislattujen alkoholijuomien merkintöihin sovelletaan kuluttajalle myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 18 päivänä joulukuuta 1978 annettua neuvoston direktiiviä 79/112/ETY ( 4 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 86/197/ETY ( 5 ); kuitenkin, kun otetaan huomioon kyseisten tuotteiden laatu ja se, että kuluttajat saisivat näistä tuotteista täydellisempää tietoa, näiden yleisten sääntöjen lisäksi olisi annettava erityissäännöksiä ja erityisesti tuotteiden määritelmiin olisi sisällytettävä käsitteet nautittavaksi tarkoitettujen alkoholijuomien kypsyttämisestä ja vähimmäisalkoholipitoisuudesta,
vaikka direktiivin 79/112/ETY mukaan tietyt tiedot on annettava merkinnöissä, direktiivi on jokseenkin epätarkka valmistuspaikan osalta; tämä tieto on kyseisellä juoma-alalla erityisen tärkeä sen vuoksi, että kuluttaja usein yhdistää toisiinsa juoman ja sen valmistuspaikan; näin ollen tällaisen maininnan puuttuminen saattaa antaa kuluttajalle mielikuvan väärästä alkuperästä; tämä vaara olisi vältettävä säätämällä valmistuspaikan ilmoittaminen merkinnöissä tietyissä tapauksissa pakolliseksi,
tietyissä tapauksissa olisi myös säädettävä lisävaatimuksista; erityisesti olisi vaadittava yksinomaan maatalousperäisen etyylialkoholin käyttämistä, kuten yhteisössä jo on käytäntö, maatalouden perustuotteille tärkeiden markkinoiden edelleen turvaamiseksi,
juomaveden laadusta 15 päivänä heinäkuuta 1980 annetussa neuvoston direktiivissä 80/778/ETY ( 6 ) ja luontaisten kivennäisvesien hyödyntämistä ja markkinoille saattamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 15 päivänä heinäkuuta 1980 annetussa neuvoston direktiivissä 80/777/ETY ( 7 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Espanjan ja Portugalin liittymisasiakirjalla, määritellään sellaisen veden ominaisuudet, jota saadaan käyttää elintarvikkeissa; näin ollen niihin olisi viitattava,
elintarvikkeissa sallittuja aromeja ja niiden valmistusaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 22 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa neuvoston direktiivissä 80/388/ETY ( 8 ) määritellään maustamisessa käytettävät eri käsitteet; samaa käsitteistöä olisi käytettävä tässä asetuksessa,
maahan tuotavien tislattujen alkoholijuomien kuvauksesta ja esittelystä olisi annettava erityissäännökset, joissa otetaan huomioon yhteisön sitoumukset suhteissaan kolmansiin maihin,
yhteisön tuotteiden maineen suojelemiseksi maailmanmarkkinoilla samat säännöt olisi ulotettava vientituotteisiin, jollei joissain vientimaissa ole päinvastaisia säännöksiä perinteiset tavat ja käytännöt huomioon ottaen,
asetuksen säätäminen on tässä tapauksessa katsottu tarkoituksenmukaiseksi ehdotettujen toimenpiteiden yhtenäisen ja yhtäaikaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi,
menettelyn yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi olisi komission tehtäväksi annettava vahvistaa tekniset täytäntöönpanotoimenpiteet; tätä tarkoitusta varten olisi säädettävä tarkoituksenmukaisista menettelyistä jäsenvaltioiden ja komission välisen tiiviin yhteistyön varmistamiseksi täytäntöönpanokomiteassa, ja
siirtymäsäännökset ovat tarpeen tässä asetuksessa määriteltyyn järjestelmään siirtymisen helpottamiseksi,
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1 Tässä asetuksessa säädetään tislattujen alkoholijuomien määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä.
2 Tässä asetuksessa tislatulla alkoholijuomalla tarkoitetaan alkoholipitoista nestettä,
— joka on tarkoitettu nautittavaksi,
— jolla on erityiset aistinvaraiset ominaisuudet ja jonka vähimmäisalkoholipitoisuus, lukuun ottamatta liitteessä III olevassa 1 kohdassa lueteltuja tuotteita, on 15 tilavuusprosenttia ja
— joka on valmistettu
—— joko luonnollisista käymistuotteista tislaamalla suoraan lisättyjen mausteiden kanssa tai ilman ja/tai maseroimalla kasviperäisiä aineita ja/tai lisäämällä mausteita, sokereita tai muita 3 kohdan a alakohdassa lueteltuja makeuttajia ja/tai muita maataloustuotteita tässä asetuksessa määriteltyyn maatalousperäiseen etyylialkoholiin ja/tai maatalousperäiseen tisleeseen ja/tai alkoholiin,
— tai sekoittamalla tislattua alkoholijuomaa
— yhden tai useamman muun tislatun alkoholijuoman kanssa,
— maatalousperäisen etyylialkoholin, maatalousperäisen tisleen tai alkoholin kanssa,
— yhden tai useamman alkoholijuoman kanssa,
— yhden tai useamman juoman kanssa.
CN-koodeihin 2203 00, 2204, 2205, 2206 ja 2207 kuuluvia juomia ei kuitenkaan katsota alkoholijuomiksi.
3 Esimääritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
a) makeuttamisella
yhden tai useamman seuraavan tuotteen käyttöä tislatun alkoholijuoman valmistuksessa:
osittain puhdistettu valkosokeri, valkosokeri, puhdistettu valkosokeri, dekstroosi, fruktoosi, glukoosisiirappi, nestesokeri, nestemäinen inverttisokeri, inverttisokerisiirappi, puhdistettu ja tislattu rypäleen puristemehu, tislattu rypäleen puristemehu, tuore rypäleen puristemehu, poltettu sokeri, hunaja, johanneksen leipäpuusiirappi, tai muu sellainen luonnollinen hiilihydraatti, jolla on samanlainen vaikutus kuin edellä mainituilla tuotteilla.
Poltetulla sokerilla tarkoitetaan tuotetta, joka valmistetaan sakkaroosista pelkästään kuumentamalla sitä valvotuissa olosuhteissa ilman emäksiä, mineraalihappoja tai muita kemiallisia lisäaineita;
b) sekoittamisella
kahden tai useamman erilaisen juoman yhdistämistä uuden juoman valmistamiseksi;
c) alkoholin lisäämisellä
maatalousperäisen etyylialkoholin lisäämistä tislattuun alkoholijuomaan;
d) yhdistämisellä
kahden tai useamman sellaisen samaan luokkaan kuuluvan tislatun alkoholijuoman yhdistämistä, joiden koostumukset eroavat toisistaan vain vähän, eron johtuessa yhdestä tai useammasta seuraavasta tekijästä:
— itse valmistusmenetelmistä,
— käytetyistä tislauslaitteistoista,
— kypsytys- tai vanhentamisajasta,
— maantieteellisestä tuotantoalueesta.
Tällä tavoin valmistettu tislattu alkoholijuoma kuuluu samaan luokkaan kuin alkuperäiset tislatut alkoholijuomat ennen yhdistämistä;
e) kypsytyksellä tai vanhentamisella
tiettyjen reaktioiden luonnollista tapahtumaa tarkoituksenmukaisissa säiliöissä niin, että kyseinen tislattu alkoholijuoma saa siltä alkuaan puuttuneet aistinvaraiset ominaisuudet;
f) maustamisella
direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määritellyn yhden tai useamman mausteen käyttämistä tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa;
g) värjäämisellä
yhden tai useamman väriaineen käyttämistä tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa;
h) maatalousperäisellä etyylialkoholilla
etyylialkoholia, jolla on tämän asetuksen liitteessä I luetellut ominaisuudet ja joka, lukuun ottamatta 2 kohdassa määriteltyjä tislattuja alkoholijuomia, on valmistettu perustamissopimuksen liitteessä II luetelluista maataloustuotteista ja joka on alkoholikäymisen jälkeen tislattu. Kun käytetty raaka-aine mainitaan erikseen, alkoholi on valmistettava kokonaan tästä raaka-aineesta;
i) maatalousperäisellä tisleellä
alkoholipitoista nestettä, joka on valmistettu perustamissopimuksen liitteessä II luetelluista maataloustuotteista ja alkoholikäymisen jälkeen tislattu, mutta jolla ei ole h alakohdassa määritellyn etyylialkoholin eikä tislatun alkoholijuoman ominaisuuksia, mutta jolla edelleen on käytetystä raaka-aineesta peräisin oleva aromi ja maku. Kun käytetty raaka-aine mainitaan erikseen, tisle on valmistettava kokonaan tästä raaka-aineesta;
j) alkoholipitoisuudella tilavuusprosentteina
tuotteen sisältämän puhtaan, 20 °C:ssa mitatun alkoholin tilavuuden suhdetta tämän tuotteen kokonaistilavuuteen samassa lämpötilassa;
k) haihtuvien aineiden pitoisuudella
yksinomaan tislauksessa tai uudelleen tislauksessa käytetyistä raaka-aineista lähtöisin olevien muiden haihtuvien aineiden kuin etyyli- ja metyylialkoholin määrää tislatussa alkoholijuomassa;
l) valmistuspaikalla
paikkaa tai aluetta, jossa tislatulle alkoholijuomalle sen ominaispiirteet ja olennaiset määräävät laatuominaisuudet antava valmistuksen prosessivaihe tapahtuu;
m) tislattujen alkoholijuomien luokalla
kaikkia saman määritelmän täyttäviä tislattuja alkoholijuomia.
4 Tislattujen alkoholijuomien eri luokkien määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
a) rommilla
1) tislattua alkoholijuomaa, joka on valmistettu joko ruokosokerin valmistuksessa tuotetusta melassista tai siirapista tai itse sokeriruokomehusta yksinomaan alkoholikäymisellä ja tislaamalla ja tislattu siten, että tisle sisältää alkoholia vähemmän kuin 96 tilavuusprosenttia, ja että tisleellä on rommille tyypilliset, selvästi erottuvat aistinvaraiset ominaisuudet;
2) sokeriruokomehusta yksinomaan alkoholikäymisellä ja tislaamalla valmistettua alkoholia, jolla on rommin tyypilliset aromiominaisuudet ja jonka haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 225 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia. Tätä alkoholia voidaan pitää kaupan käyttämällä mainintaa ”maatalousperäinen” täydentämään mainintaa ”rommi”, johon liitetään johonkin liitteessä II luetelluista Ranskan merentakaisista alueista viittaava maantieteellinen nimitys;
b) Whiskyllä tai whiskeyllä
tislattua alkoholijuomaa, joka on valmistettu tislaamalla viljamäskiä, joka on
— sokeroitu maltaan diastaasilla joko ilman muita luontaisia entsyymejä tai niiden kanssa,
— fermentoitu hiivalla,
— tislattu siten, että tisle sisältää alkoholia vähemmän kuin 94,8 tilavuusprosenttia ja että aromi ja maku on peräisin käytetyistä raaka-aineista
ja jota on kypsytetty vähintään kolme vuotta enintään 700 litran vetoisissa puutynnyreissä;
c) viljapohjaisella alkoholijuomalla
1) käyneestä viljamäskistä tislaamalla valmistettua alkoholijuomaa, jonka aistinvaraiset ominaisuudet ovat peräisin käytetyistä raaka-aineista.
Nimitys ”viljapohjainen alkoholijuoma” voidaan korvata ilmaisulla ”Korn” tai ilmaisulla ”Kornbrand”, jos juoma on valmistettu Saksassa tai yhteisön sellaisella alueella, jossa saksa on virallinen kieli, ja jos tätä juomaa on perinteisesti tuotettu tällä alueella ja viljapohjainen alkoholijuoma on valmistettu ilman lisäaineita
— joko yksinomaan tislaamalla sellaista käynyttä mäskiä, joka on valmistettu kokonaisista vehnän, ohran, kauran, rukiin tai tattarin jyvistä niin, että kaikki osa-ainekset ovat mukana,
— tai uudelleen tislaamalla tislettä, joka on valmistettu ensimmäisen alakohdan mukaisesti.
2) Jotta viljapohjaisesta alkoholijuomasta voidaan käyttää nimitystä ”viljaviina”, se on valmistettava käyneestä viljamäskistä ja tislattava siten, että alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 95 tilavuusprosenttia. Juoman aistinvaraisten ominaisuuksien on oltava peräisin käytetyistä raaka-aineista;
d) viinistä valmistetulla alkoholijuomalla
tislattua alkoholijuomaa,
— joka on valmistettu yksinomaan tislaamalla viiniä tai tislausta varten väkevöityä viiniä siten, että tisleen alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 86 tilavuusprosenttia, tai tislaamalla uudelleen viinitislettä siten, että saadun tisleen alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 86 tilavuusprosenttia,
— jonka haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 125 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia ja
— jonka suurin metyylialkoholipitoisuus on 200 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia.
— Siellä missä tämä juoma on kypsytetty, sitä voidaan edelleen pitää kaupan ”viinistä valmistettuna alkoholijuomana”, jos sitä on kypsytetty vähintään yhtä kauan kuin säädetään e alakohdassa tarkoitetulle tuotteelle;
e) Brandyllä tai Weinbrandillä
tislattua alkoholijuomaa,
— joka on valmistettu viinistä valmistetusta alkoholijuomasta joko ilman lisäyksiä tai yhdistämällä tähän toista viinistä tislattua alkoholipitoisuudeltaan alle 94,8 tilavuusprosenttista alkoholijuomaa, jos jälkimmäisen tisleen osuus on enintään 50 prosenttia lopputuotteessa,
— jota on kypsytetty vähintään yhden vuoden ajan tammisäiliöissä tai vähintään kuusi kuukautta vetoisuudeltaan alle 1 000 litran tammitynnyreissä,
— jossa yksinomaan käytettyjen raaka-aineiden tislauksesta tai uudelleen tislauksesta peräisin olevien haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 125 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia,
— jonka suurin metyylialkoholipitoisuus on 200 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;
f) rypäleiden puristusjäännöksestä tislaamalla valmistetulla alkoholijuomalla tai marcilla
a) tislattua alkoholijuomaa,
— joka on valmistettu rypäleiden puristusjäännöksestä fermentoimalla ja vesihöyryn kanssa tislaamalla joko sellaisenaan tai sen jälkeen, kun vettä on lisätty; puristusjäännökseen voidaan lisätä pohjasakkaa, jonka prosentuaalisesta osuudesta päätetään 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen; puristusjäännöstä poistamatta alkoholi tislataan siten, että tisleen alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 86 tilavuusprosenttia. Uudelleentislaus samaan alkoholipitoisuuteen on sallittua,
— jossa haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 140 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia ja suurin metyylialkoholipitoisuus 1 000 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia.
b) vuoden 1985 liittymisasiakirjassa Portugalille myönnetyn siirtymäkauden aikana a alakohta ei kuitenkaan estä pitämästä kaupan Portugalissa sellaista rypäleiden puristusjäännöksestä Portugalissa valmistettua alkoholijuomaa, jossa suurin metyylialkoholipitoisuus on 1 500 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia.
2) Nimitykset ”marc” tai ”rypäleiden puristusjäännöksestä valmistettu alkoholijuoma” voidaan korvata nimityksellä ”grappa” ainoastaan, jos tislattu alkoholijuoma on valmistettu Italiassa.
3) Nimitykset ”marc” tai ”rypäleiden puristusjäännöksestä valmistettu alkoholijuoma” voidaan korvata nimityksellä zivania ainoastaan, jos tislattu alkoholijuoma on valmistettu Kyproksessa.
4) Nimitykset ”marc” tai ”rypäleiden puristusjäännöksestä valmistettu alkoholijuoma” voidaan korvata nimityksellä Pálinka ainoastaan, jos tislattu alkoholijuoma on valmistettu Unkarissa;
g) hedelmien puristusjäännöksestä valmistetulla alkoholijuomalla
tislattua alkoholijuomaa, joka on valmistettu fermentoimalla ja tislaamalla hedelmien puristusjäännöksestä. Tislausolosuhteista, tuotteen ominaispiirteistä ja muista säännöksistä päätetään 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen;
h) rusinasta valmistetulla alkoholijuomalla tai raisin brandyllä
kuivattujen ”noir de Corinthe” tai ”muscat de Malaga” rypälelajikkeiden fermentoidusta uutteesta tislaamalla valmistettua alkoholijuomaa; alkoholi tislataan alle 94,5 tilavuusprosenttiseksi siten, että tisleessä on käytetystä raaka-aineesta peräisin oleva aromi ja maku;
i) hedelmäviinalla
a) tislattua alkoholijuomaa,
— joka on valmistettu yksinomaan fermentoimalla ja tislaamalla lihaista hedelmää tai tällaisen hedelmän puristemehua kivien kanssa tai ilman,
— joka on tislattu alle 86 tilavuusprosenttiseksi siten, että tisleessä on tislatuista hedelmistä peräisin oleva aromi ja maku,
— jossa haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 200 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuus-prosenttista alkoholia,
— jossa metyylialkoholin pitoisuus on enintään 1 000 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia ja
— joissa syaanivetyhapon pitoisuus, jos alkoholin valmistukseen käytetään kivellisiä hedelmiä, on enintään 10 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia.
b) Poikkeuksista a alakohdan kolmannen, neljännen ja viidennen luetelmakohdan säännöksiin voidaan päättää 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen erityisesti niiden alueiden osalta, joilla tietyt yhteisön hedelmäntuottajat saavat perinteisten tuotteiden valmistuksesta ja myynnistä tuntuvan osan ansiotuloistaan.
c) Näin määritellystä juomasta käytetään nimitystä ”viina”, jota edeltää hedelmän nimi, kuten kirsikkaviina (tai kirsch), luumuviina (tai slivovic), mirabelleluumu-, persikka-, omena-, päärynä-, aprikoosi-, viikuna-, sitrushedelmä- tai rypäleviina tai muu hedelmäviina. Juomasta voidaan myös käyttää nimitystä ”wasser” yhdessä hedelmän nimen kanssa.
Ilmaisu ”Williams” on varattu päärynäviinalle, joka on valmistettu kokonaan Williams-lajikkeen päärynöistä.
Kun kahta tai useampaa hedelmälajia on tislattu yhdessä, tuotteesta käytetään nimitystä ”hedelmäviina”. Tätä nimitystä voidaan täydentää kunkin käytetyn lajin määrien mukaisessa, alenevassa järjestyksessä.
d) Tapauksista ja edellytyksistä, joilla hedelmän nimi voidaan korvata nimityksellä ”viina”, jota edeltää kyseisen hedelmän nimi, päätetään 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
2) Nimitystä ”viina” liitettynä hedelmän nimeen voidaan käyttää myös tislatusta alkoholijuomasta, joka on valmistettu tietyistä joko osittain käyneistä tai käymättömistä marjoista tai muista hedelmistä, kuten vadelmista, karhunvatukoista, mustikoista ja vastaavista maseroimalla ne tässä asetuksessa määritellyssä maatalousperäisessä etyylialkoholissa tai alkoholissa taikka tisleessä niin, että maseroinnissa suhde on vähintään 100 kilogrammaa hedelmää 20 litrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia, ja maseroinnin jälkeen tislaamalla.
Jotta ei sekoitettaisi 1 alakohdassa tarkoitettujen hedelmäviinojen ja kysymyksessä olevien hedelmien nimiä, edellytykset nimityksen ”viina” käyttämiselle hedelmän nimeen liitettynä vahvistetaan 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
3) Nimitystä ”geist” hedelmän nimen yhteydessä voidaan käyttää tislatuista alkoholijuomista, jotka on valmistettu käymättömistä, kokonaisista hedelmistä, kuten hedelmistä, joita tarkoitetaan 2 alakohdassa, maseroimalla ne maatalousperäisessä etyylialkoholissa ja sen jälkeen tislaamalla.
4) Nimitys ”hedelmäviina” voidaan korvata nimityksellä Pálinka ainoastaan Unkarissa valmistetuissa tislatuissa alkoholijuomissa ja seuraavissa Itävallan lääneissä valmistetuissa aprikoositisleissä: Niederösterreich, Burgenland, Steiermark ja Wien.
5) Nimitys ”hedelmäviina” voidaan korvata nimityksellä ”Pălincă” ainoastaan Romaniassa tuotettujen tislattujen alkoholijuomien osalta;
j) omena- tai päärynäsiideristä valmistetulla alkoholijuomalla
tislattua alkoholijuomaa,
— joka on valmistettu yksinomaan tislaamalla omena- tai päärynäsiideriä ja
— joka täyttää hedelmäviinoja koskevat i alakohdan 1 alakohdan a alakohdan toisessa, kolmannessa ja neljännessä luetelmakohdassa säädetyt vaatimukset;
k) gentianviinalla
tislattua alkoholijuomaa, joka on valmistettu gentiantisleestä, joka puolestaan on valmistettu gentian-nimisen kasvin juurista fermentoimalla ja tislaamalla; tisleeseen voidaan lisätä maatalousperäistä etyylialkoholia;
l) hedelmistä valmistetulla tislatulla alkoholijuomalla
1) tislattua alkoholijuomaa, joka on valmistettu maseroimalla hedelmää tässä asetuksessa määritellyssä maatalousperäisessä etyylialkoholissa ja/tai maatalousperäisessä tisleessä ja/tai alkoholissa; hedelmän vähimmäisosuudesta päätetään 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
Tämän tislatun alkoholijuoman maustamista voidaan täydentää muillakin kuin valmistuksessa käytetyistä hedelmistä peräisin olevilla aromiaineilla ja/tai aromivalmisteilla. Nämä aromiaineet ja -valmisteet määritellään direktiivin 88/388/ ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa sekä mainitun kohdan c alakohdassa. Tislatun alkoholijuoman ominaisen maun ja värin on kuitenkin oltava peräisin yksinomaan käytetystä hedelmästä.
2) Näin määritellystä juomasta käytetään nimitystä ”tislattu alkoholijuoma” tai ”viina”, jota edeltää hedelmän nimi. Tapauksista ja edellytyksistä, joilla hedelmän nimi voidaan korvata kyseisillä nimityksillä, päätetään 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
Nimitystä ”Pacharán” voidaan kuitenkin käyttää ainoastaan Espanjassa teollisesti valmistetusta ”hedelmistä valmistetusta tislatusta alkoholijuomasta”, joka on valmistettu maseroimalla oratuomea (Prunus espinosa) niin, että sen vähimmäisosuus on 250 grammaa hedelmää litrassa puhdasta alkoholia;
m) katajanmarjalla maustetulla tislatulla alkoholijuomalla
a) tislattua alkoholijuomaa, joka on valmistettu maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia ja/tai viljapohjaista alkoholijuomaa ja/tai viljatislettä katajanmarjoilla (Juniperus communis).
Muita direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdassa määriteltyjä luontaisia ja/tai luontaisenkaltaisia aromiaineita ja/tai mainitun direktiivin 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita ja/tai aromia antavia kasveja tai aromia antavien kasvien osia voidaan käyttää lisäksi, mutta katajan aistinvaraisesti havaittavien ominaisuuksien on erotuttava selvästi, joskin ne toisinaan voivat olla heikkoja.
b) Juomasta voidaan käyttää nimitystä ”Wacholder”, ”ginebra” tai ”genebra”. Näiden nimitysten käytöstä päätetään 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
c) ”Genièvre”, ”jenever”, ”genever” ja ”peket”-nimisiin tislattuihin alkoholijuomiin käytettyjen alkoholien on oltava aistinvaraisesti sopivia mainittujen tuotteiden valmistukseen, ja niiden metyylialkoholipitoisuus saa olla enintään 5 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia ja aldehydipitoisuus asetaldehydinä ilmaistuna enintään 0,2 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia. Tällaisissa tuotteissa katajanmarjan maun ei tarvitse olla selvästi erottuva.
a) Juomasta voidaan käyttää nimitystä ”gin”, jos se on valmistettu maustamalla aistinvaraisesti sopiva maatalousperäinen etyylialkoholi direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdassa määritellyillä luontaisilla ja/tai luontaisenkaltaisilla aromiaineilla ja/tai mainitun direktiivin 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määritellyillä aromivalmisteilla siten, että maku on pääosin peräisin katajasta.
b) Juomasta voidaan, jos katajan maku on hallitseva, käyttää nimitystä ”tislattu gin”, jos tuote on valmistettu yksinomaan tislaamalla uudelleen aistinvaraisesti sopivaa, laadultaan tarkoituksenmukaista maatalousperäistä ja alkuaan vähintään 96 tilavuusprosenttista etyylialkoholia perinteisesti ginin valmistukseen käytetyssä tislauslaitteistossa katajanmarjojen ja muiden luontaisten kasvien kanssa. Nimityksellä ”tislattu gin” voidaan myös tarkoittaa tuotetta, joka saadaan sekoittamalla keskenään tällaisella tislauksella saatua tislettä ja koostumukseltaan, puhtaudeltaan ja alkoholipitoisuudeltaan vastaavaa maatalousperäistä etyylialkoholia. Tislatun ginin maustamiseen voidaan myös käyttää a alakohdassa määriteltyjä luontaisia ja/tai luontaisenkaltaisia aromiaineita ja/tai aromivalmisteita. ”London gin”on eräs tislatun ginin tyyppi.
Ginistä, joka on valmistettu ainoastaan lisäämällä esansseja tai mausteita maatalousperäiseen etyylialkoholiin, ei saa käyttää nimitystä ”tislattu gin”.
n) kuminalla maustetulla tislatulla alkoholijuomalla
1) tislattua alkoholijuomaa, joka on valmistettu maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia kuminalla (Carum carviL.).
Muita direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdassa määriteltyjä luontaisia ja/tai luontaisenkaltaisia aromiaineita ja/tai mainitun direktiivin 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita voidaan lisäksi käyttää, mutta kuminan maun on oltava hallitseva.
a) Edellä 1 alakohdassa määritellystä tislatusta alkoholijuomasta voidaan myös käyttää nimityksiä ”akvavit” tai ”aquavit”, jos se on maustettu kasveista tai mausteista valmistetuilla aromitisleillä.
Muita 1 alakohdan toisessa alakohdassa määriteltyjä aromiaineita voidaan käyttää näiden lisäksi, mutta aromin on näissä juomissa oltava pääosin tisleestä, joka on valmistettu kuminan ja/tai tillin (Anethum graveolens L.) siemenistä; eteeristen öljyjen käyttö on kiellettyä.
b) Karvasaineet eivät saa olla makua selvästi määrääviä; kuiva-ainepitoisuus saa olla enintään 1,5 grammaa 100 millilitrassa;
o) aniksella maustetulla tislatulla alkoholijuomalla
1) tislattua alkoholijuomaa, joka on valmistettu maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia tähtianiksesta (Illicium verum), aniksesta (Pimpinella anisum) tai saksankuminasta (Foeniculum vulgare) valmistetuilla luontaisilla uutteilla taikka jonkin muun kasvin sellaisella luontaisella uutteella, jonka pääaromiaine on jokin edellä mainituista. Valmistuksessa on käytettävä jotain seuraavista menetelmistä:
— maserointia ja/tai tislausta,
— alkoholin uudelleen tislausta edellä määriteltyjen kasvien siementen tai muiden osien kanssa,
— aniksentuoksuisista kasveista tislaamalla saatujen luontaisten uutteiden lisäämistä,
— näiden kolmen menetelmän yhdistelmää.
Myös muita luontaisia kasviuutteita tai aromisia siemeniä voidaan käyttää, mutta aniksen maun on säilyttävä hallitsevana.
2) Jotta aniksella maustetusta tislatusta alkoholijuomasta voidaan käyttää nimitystä ”pastis”, sen tulee sisältää myös lakritsijuuren (Glycyrrhiza glabra) luontaista uutetta, jolloin juomassa on oltava ”chalconeina” tunnettuja väriaineita, sekä glycyrrhitsiinihappoa, kumpaakin vähintään 0,05 ja enintään 0,5 grammaa litrassa.
Pastis sisältää sokeria vähemmän kuin 100 grammaa litrassa sekä anetolia vähintään 1,5 grammaa ja enintään 2 grammaa litrassa.
3) Jotta aniksella maustetusta tislatusta alkoholijuomasta voidaan käyttää nimitystä ”ouzo”, sen on oltava:
— valmistettu yksinomaan Kreikassa tai yksinomaan Kyproksessa,
— valmistettu yhdistämällä alkoholeja, jotka on maustettu maseroimalla tai tislaamalla alkoholin kanssa aniksen siemeniä ja mahdollisesti saksankuminan siemeniä, Chioksen saarelta peräisin olevan lentiscus-kasvin (Pistacia lentiscus Chia tai latifolia) mastista sekä muita aromisia siemeniä, kasveja ja hedelmiä; mausteiden kanssa tislatun alkoholin osuuden on oltava vähintään 20 % ouzon sisältämästä alkoholista.
Edellä tarkoitetun tisleen on oltava:
— tislattu perinteisellä kuparisella panostislauslaitteistolla, jonka vetoisuus saa olla enintään 1 000 litraa,
— alkoholipitoisuudeltaan vähintään 55 tilavuusprosenttia ja enintään 80 tilavuusprosenttia.
Ouzon on oltava väritöntä, ja se saa sisältää sokeria enintään 50 grammaa litrassa.
4) Jotta aniksella maustetusta tislatusta alkoholijuomasta voidaan käyttää nimitystä anis, sille ominaisen aromin on oltava peräisin yksinomaan aniksesta (Pimpinella anisum) ja/tai tähtianiksesta (Illicium verum) ja/tai saksankuminasta (Foeniculum vulgare). Nimitystä ”tislattu anis” voidaan käyttää, jos juoma sisältää alkoholia, joka on tislattu tällaisten siementen kanssa ja jos tällaisen alkoholin osuus on vähintään 20 % juoman sisältämästä alkoholista;
p) karvaanmakuisella alkoholijuomalla eli bitterillä
voimakkaasti karvaanmakuista tislattua alkoholijuomaa, joka on valmistettu maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdassa määritellyillä luontaisilla ja/tai luontaisenkaltaisilla aromiaineilla ja/tai mainitun direktiivin 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määritellyillä aromivalmisteilla.
Kyseistä juomaa voidaan pitää kaupan myös nimityksellä ”amer” tai ”bitter” joko ilman muita ilmaisuja tai jonkin muun ilmaisun kanssa.
Tämä säännös ei koske ilmaisujen ”amer” tai ”bitter” käyttöä tuotteissa, joihin tätä artiklaa ei sovelleta;
q) vodkalla
tislattua alkoholijuomaa, joka on valmistettu maatalousperäisestä etyylialkoholista joko puhdastislauksella tai aktiivihiilisuodatuksella, jota mahdollisesti seuraa suora tislaus tai vastaava käsittely siten, että käytetyistä raaka-aineista peräisin olevat aistinvaraisesti tunnistettavat maku-aineet ja hajuaineet vähenevät valikoivasti. Tuotteelle voidaan antaa aistinvaraisia erityisominaisuuksia, kuten täyteläinen maku, aromia lisäämällä;
r) liköörillä
1) tislattua alkoholijuomaa,
— jonka sokeripitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on vähintään 100 grammaa litrassa, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta tästä poikkeavan päätöksen tekemistä 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen,
— joka on valmistettu tässä asetuksessa määritellystä maatalousperäisestä etyylialkoholista tai maatalousperäisestä tisleestä tai yhdestä tai useammasta tislatusta alkoholijuomasta tai edellä tarkoitettujen sekoituksista maustamalla, makeuttamalla ja mahdollisesti lisäämällä maataloustuotteita, kuten kermaa, maitoa tai muita maitotuotteita, hedelmiä, viiniä tai maustettua viiniä.
2) Nimitys ”crème de”, jota seuraa käytetyn hedelmän tai raaka-aineen nimi, ei kuitenkaan maitotuotteen nimi, on varattu likööreille, joissa sokeripitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on vähintään 250 grammaa litrassa.
Kuitenkin nimitys ”crème de cassis” on varattu mustaherukkaliköörille, joka sisältää sokeria inverttisokerina ilmaistuna vähintään 400 grammaa litrassa.
3) Nimitykset ”Jägertee”, ”Jagertee” ja ”Jagatee” on varattu Itävallasta peräisin olevalle liköörille, joka on valmistettu maatalousperäisestä etyylialkoholista, tiettyjen alkoholijuomien tiivisteestä tai teestä ja johon on lisätty luontaisia aromiaineita, sellaisena kuin ne määritellään direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa. Näiden juomien alkoholipitoisuus on vähintään 22,5 tilavuusprosenttia. Näiden juomien sokeripitoisuus, ilmaistuna inverttisokerina on vähintään 100 grammaa litraa kohti;
s) munaliköörillä/advocaatilla/avocatilla/Advokatilla
tislattua alkoholijuomaa, joka on joko maustamaton tai maustettu ja joka on valmistettu maatalousperäisestä etyylialkoholista ja jonka ainesosia ovat korkealaatuinen munankeltuainen, munanvalkuainen ja sokeri tai hunaja. Sokerin tai hunajan vähimmäispitoisuuden on oltava 150 grammaa litrassa. Munankeltuaisen vähimmäispitoisuuden on lopputuotteessa oltava 140 grammaa litrassa;
t) munaa sisältävällä liköörillä
tislattua alkoholijuomaa, joka on joko maustamaton tai maustettu ja joka on valmistettu maatalousperäisestä etyylialkoholista ja jonka ainesosia ovat korkealaatuinen munankeltuainen, munanvalkuainen ja sokeri tai hunaja. Sokerin tai hunajan vähimmäispitoisuuden on oltava 150 grammaa litrassa. Munankeltuaisen vähimmäispitoisuuden on lopputuotteessa oltava 70 grammaa litrassa;
u) väkevällä glögilläspritglöggillä
Alkoholijuomaa, joka on valmistettu maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia luontaisella tai luontaisenkaltaisella neilikka- ja/tai kaneliaromilla käyttämällä jotakin seuraavista menetelmistä: maseroimalla ja/tai tislaamalla, alkoholia uudelleen tislaamalla yhdessä edellä mainittujen kasvien kanssa, lisäämällä luontaista tai luontaisenkaltaista neilikka- tai kaneliaromia taikka yhdistämällä näitä menetelmiä.
Myös muita luontaisia tai luontaisenkaltaisia, makua ja aromia antavia kasviuutteita voidaan käyttää direktiivin 88/388/ETY mukaisesti, mutta edellä mainittujen mausteiden maun on oltava vallitseva. Viinin tai viinituotteiden pitoisuus ei saa olla yli 50 prosenttia.
2 artikla
Jotta tislattua alkoholijuomaa voidaan pitää kaupan nautintatarkoituksiin jollakin 1 artiklan 4 kohdassa luetellulla nimityksellä, sen on, jollei 3, 4 ja 12 artiklasta muuta johdu, oltava luokkansa määritelmän ja vaatimusten mukainen.
3 artikla
1 Lukuun ottamatta 1 artiklan 4 kohdan m alakohdan 1 alakohdassa määriteltyjä katajanmarjalla maustettuja tislattuja alkoholijuomia sekä tiettyjä erityistuotteita, joiden alkoholipitoisuus ilmoitetaan liitteessä III, jäljempänä lueteltujen tislattujen alkoholijuomien vähimmäisalkoholipitoisuuksien on oltava, jotta ne voidaan pitää kaupan nautintatarkoituksiin yhteisössä 1 artiklan 4 kohdan mukaisilla nimityksillä, tilavuusprosentteina ilmaistuna seuraavat:
|
— 40 % |
whisky/whiskey pastis |
|
— 37,5 % |
rommi Rum-Verschnitt viinistä valmistettu alkoholijuoma rypäleiden puristusjäännöksestä tislaamalla valmistettu alkoholijuoma hedelmien puristusjäännöksestä tislaamalla valmistettu alkoholijuoma rusinoista tislaamalla valmistettu alkoholijuoma hedelmäviina omena- tai päärynäsiideristä valmistettu alkoholijuoma gentianviina gin/tislattu gin akvavit/aquavit vodka grappa ouzo Kornbrand |
|
— 36 % |
brandy/Weinbrand |
|
— 35 % |
viljapohjainen alkoholijuoma/viljaviina anis |
|
— 32 % |
Korn |
|
— 30 % |
kuminalla maustetut tislatut alkoholijuomat (paitsi akvavit/aquavit) |
|
— 25 % |
hedelmistä valmistetut tislatut alkoholijuomat |
|
— 15 % |
aniksella maustetut tislatut alkoholijuomat (paitsi ouzo, pastis, anis) |
|
muut 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tuotteet, joita ei ole mainittu edellä. |
2 Kansallisissa säännöksissä voidaan asettaa 1 kohdassa mainittuja suuremmat, tilavuusprosentteina ilmaistut vähimmäisalkoholipitoisuudet liitteessä II luetelluille tislatuille alkoholijuomille. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista alkoholipitoisuuksista kolmen kuukauden kuluessa:
— tämän asetuksen voimaantulosta tapauksissa, joissa on kysymys voimassa olevista säännöksistä;
— niiden asettamisesta tapauksissa, joissa säännöksiä annetaan tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.
Komissio huolehtii niiden julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä C-sarjassa.
3 Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta vahvistaa tilavuusprosentteina ilmaistun vähimmäisalkoholipitoisuuden muillekin kuin 1 kohdassa tarkoitettujen juomien luokille.
4 Ennen 31 päivää joulukuuta 1992 neuvosto tarkastelee whiskyn/whiskeyn vähimmäisalkoholipitoisuutta uudelleen komission tekemän markkinatutkimuksen perusteella.
4 artikla
1 Tislattu alkoholijuoma menettää oikeutensa sille varattuun nimitykseen, jos siihen lisätään muita aineita kuin yhteisön lainsäädännössä tai sen puuttuessa kansallisissa säännöksissä sallitaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2-5 kohdan nojalla annettujen säännösten soveltamista.
2 Elintarvikkeissa sallittujen lisäaineiden luettelosta, niiden käyttöä koskevista yksityiskohtaisista määräyksistä ja kyseisistä tislatuista alkoholijuomista päätetään elintarvikkeissa sallittuja lisäaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annetussa neuvoston direktiivissä 89/107/ETY ( 9 ) säädettyä menettelyä noudattaen.
3 Sallittujen apuaineiden luettelosta, niiden käyttöohjeista ja kyseisistä tislatuista alkoholijuomista päätetään 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
4 Tislattujen alkoholijuomien värjääminen on sallittua elintarvikkeissa sallittuja väriaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 23 päivänä lokakuuta 1962 annetun neuvoston direktiivin ( 10 ), sellaisena kuin se on muutettuna Espanjan ja Portugalin liittymisasiakirjalla, nojalla annettujen kansallisten sääntöjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 4 kohdan rajoittavampien säännösten soveltamista.
5 Ainoastaan direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja -valmisteita voidaan käyttää 1 artiklan 4 kohdassa määriteltyjen tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa, lukuun ottamatta 1 artiklan 4 kohdan m, n ja p alakohdassa määriteltyjä juomia.
Direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdassa määriteltyjen luontaisenkaltaisten aromiaineiden ja -valmisteiden käyttö on kuitenkin sallittua likööreissä, lukuun ottamatta alla mainittuja:
a) hedelmäliköörit (tai crèmet):
— ananas,
— mustaherukka
— kirsikka,
— vadelma,
— silkkiäismarja,
— mustikka,
— sitrushedelmät,
— suomuurain,
— mesimarja,
— karpalo,
— puolukka,
— tyrnimarja;
b) kasviliköörit:
— minttu,
— gentian,
— anis,
— génépi,
— masmalo
6 Tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa veden, mahdollisesti tislatun tai demineralisoidun, lisääminen on sallittua, jos veden laatu on direktiivien 80/777/ETY ja 80/778/ETY täytäntöön panemiseksi annettujen kansallisten säännösten mukainen ja jos lisätty vesi ei muuta tuotetta.
7
a) Tislattujen alkoholijuomien valmistukseen saa käyttää ainoastaan maatalousperäistä etyylialkoholia.
b) Tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa väriaineiden, mausteiden tai muiden sallittujen lisäaineiden laimentamiseen tai liuottamiseen käytetyn etyylialkoholin on oltava maatalousperäistä.
c) Maatalousperäisen etyylialkoholin on täytettävä liitteessä I vahvistetut vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 4 kohdan m alakohdan 1 alakohdan rajoittavampien säännösten soveltamista.
8 Yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien tislattujen alkoholijuomien analysoinnissa käytettävät menetelmät, annetaan 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta täydentää 5 kohdan toisen alakohdan liköörien luetteloa.
5 artikla
1 Ottaen huomioon 2, 3, 4 ja 12 artiklan vaatimukset 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut nimitykset varataan siinä määritellyille tislatuille alkoholijuomille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan nojalla toteutettuja toimenpiteitä. Näitä nimityksiä on käytettävä kuvattaessa kyseisiä juomia.
Tislatuissa alkoholijuomissa, jotka eivät täytä 1 artiklan 4 kohdan vaatimuksia, ei saa olla kyseisessä kohdassa näille tuotteille säädettyjä nimityksiä. Niitä on kutsuttava ”tislatuiksi alkoholijuomiksi” tai ”alkoholeiksi”.
2 Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja nimityksiä voidaan täydentää muillakin kuin 3 kohdassa tarkoitetuilla maantieteellisillä viittauksilla, jos ne eivät johda kuluttajaa harhaan.
3
a) Liitteessä II lueteltuja maantieteellisiä nimityksiä voidaan käyttää 1 kohdassa tarkoitettujen nimitysten sijasta tai täydentää niitä siten, että näistä muodostetaan yhdistettyjä nimityksiä. Näihin nimityksiin, ovatpa ne yhdistettyjä tai eivät, voidaan tarvittaessa liittää täydentäviä tietoja, jos niistä säädetään juomaa valmistavassa jäsenvaltiossa.
Poiketen siitä, mitä edellisessä alakohdassa säädetään ilmaisu ”marque nationale luxembourgeoise” korvaamaantieteellisen nimityksen, ja sillä voidaan täydentää Luxemburgin suurherttuakunnassa valmistettujen, liitteessä II lueteltujen alkoholijuomien nimityksiä.
b) Nämä maantieteelliset nimitykset varataan tislattujen alkoholijuomien nimityksille, jos tuotantovaihe, jonka aikana tislatut alkoholijuomat saavat ominaispiirteensä ja määräävät ominaisuutensa, on tapahtunut ilmoitetulla maantieteellisellä alueella.
c) Jäsenvaltiot voivat soveltaa kansallisia erityissääntöjä alueillaan valmistettujen tuotteiden tuotantoon, liikkuvuuteen jäsenvaltiossa sekä kuvaukseen ja esittelyyn, jos ne eivät ole ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa. Kun sääntöjä sovelletaan laadun tavoittelemiseksi, niillä voidaan rajoittaa tuotanto määrätyllä maantieteellisellä alueella erityissääntöjen mukaisiin laatutuotteisiin.
Puola voi vaatia, että sen alueella tuotettu votka, jossa on merkintä ”puolalainen votka”/”Polska Wódka”, valmistetaan pelkästään erityisistä puolalaisista raaka-aineista tai perinteisin menetelmin ja Puolassa sovellettavaa laatupolitiikkaa noudattaen.
6 artikla
1 Myyntinimityksen lisäksi seuraavista käytetyistä merkinnöistä voi olla erityissäännöksiä:
— ilmaisujen, lyhenteiden tai merkkien käytöstä;
— yhdistettyjen ilmaisujen käytöstä mukaan lukien kaikki 1 artiklan 2 ja 4 kohdassa määritellyt yleisnimet.
2 Tislattujen alkoholijuomien sekoitusten sekä juomaseosten ja tislattujen alkoholijuomien sekoitusten nimityksistä voi olla erityissäännöksiä.
3 Säännökset, joihin 1 ja 2 kohdassa viitataan, annetaan 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Säännösten tarkoituksena on erityisesti estää mainituissa kohdissa tarkoitettuja nimityksiä aiheuttamasta sekaannusta varsinkaan tämän asetuksen voimaan tullessa valmistettavien tuotteiden osalta.
7 artikla
1 Direktiivin 79/112/ETY mukaisesti annettujen kansallisten säännösten lisäksi 1 artiklan 4 kohdassa määriteltyjen kuluttajille tarkoitettujen tislattujen alkoholijuomien merkinnöissä, esittelyssä ja mainonnassa on noudatettava 2 ja 3 kohtaa.
2
a) Kun on kysymys 1 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitetuista tuotteista, myyntinimityksen on oltava jokin 5 artiklan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaan yksinomaan näistä tuotteista käytettävistä nimityksistä.
b) Jos merkinnöissä ilmoitetaan maatalousperäisen etyylialkoholin valmistamiseen käytetty raaka-aine, kaikki käytetyt maatalousperäiset alkoholit on mainittava määrien mukaisessa, alenevassa järjestyksessä.
c) Kun myydään 1 kohdassa tarkoitettuja tislattuja alkoholijuomia, nimitystä voidaan täydentää ilmaisulla ”sekoite”, jos tuote on valmistettu yhdistämällä.
d) Kypsytysaika voidaan eräin poikkeuksin ilmoittaa ainoastaan, jos se viittaa nuorimpaan alkoholin ainesosaan ja jos tuote on vanhennettu veroviranomaisten tai muiden yhtä luotettavien tarkastajien valvonnassa.
e) Tässä direktiivissä tarkoitettuja tislattuja alkoholijuomia ei saa pitää hallussa myyntiä varten tai laskea liikkeeseen lyijypohjaisilla kapseleilla tai folioilla päällystetyin sulkimin suljetuissa säiliöissä 1 päivästä tammikuuta 1993 alkaen. Kuitenkin ennen mainittua päivää pullotettujen ja näillä kapseleilla tai folioilla päällystetyin sulkimin suljettujen tislattujen alkoholijuomien myynti sallitaan kunnes varastot loppuvat.
3 Seuraavista 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja tuotteita koskevista asioista voidaan päättää 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen:
a) edellytyksistä, joilla merkinnöissä voidaan ilmoittaa kypsytysaika ja käytetyt raaka-aineet;
b) edellytyksistä sellaisten myyntinimitysten käytölle, joista ilmenee, että tuote on kypsytetty, samoin kuin kaikista poikkeuksista sekä edellytyksistä yhdenmukaiselle valvonnalle;
c) erityissäännöksistä, jotka koskevat tuotteen tiettyyn ominaisuuteen, kuten historiaan tai valmistusmenetelmiin, viittaavien ilmaisujen käyttöä;
d) sellaisten säiliöissä olevien tuotteiden merkintämääräyksistä, joita ei ole tarkoitettu kuluttajalle, mukaan lukien kaikki erityisesti varastointia ja kuljetusta koskevat poikkeukset merkintämääräyksistä.
4. Tässä asetuksessa säädetyt tiedot on annettava yhdellä tai useammalla yhteisön virallisella kielellä siten, että kuluttaja voi helposti ymmärtää jokaisen kohdan, jollei ostajille anneta tietoa muulla tavalla.
5. Liitteessä II lueteltuja maantieteellisiä nimityksiä, kursiivilla kirjoitettuja ilmaisuja 1 artiklan 4 kohdassa ja nimitystä ”Rum-Verschnitt” ►A2 ja ”Slivovice” ◄ ei saa kääntää.
Sen jäsenvaltion pyynnöstä, jossa tuote käytetään, voidaan kuitenkin 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää, että kyseisiä kursiivilla kirjoitettuja ilmaisuja, erityisesti ilmaisua ”raisin brandy”, on täydennettävä samaa tarkoittavilla ilmaisuilla siten, että kyseisen jäsenvaltion kuluttajia ei johdeta harhaan.
6. Valmistusmaan virallisen kielen käyttö on sallittua, jos tuote on peräisin kolmannesta maasta ja jos tässä asetuksessa säädetyt tiedot annetaan myös jollakin yhteisön virallisella kielellä niin, että kuluttaja voi helposti ymmärtää jokaisen kohdan.
7 Tässä asetuksessa säädetyt tiedot voidaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan soveltamista, toistaa jollain toisella kielellä yhteisöstä peräisin olevissa, vientiin tarkoitetuissa tuotteissa; tätä ei sovelleta 5 kohdassa tarkoitettuihin nimityksiin.
8 Komissio voi 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää tapauksista ja/tai tislatuista alkoholijuomista, joiden yhteydessä viittaukset valmistuspaikkaan ja/tai alkuperään ja/tai alkulähteeseen ovat pakollisia, samoin kuin muista tähän liittyvistä säännöistä.
8 artikla
Kun yhteisössä tuotettuja tislattuja alkoholijuomia pidetään kaupan nautintatarkoituksiin, niitä ei saa kuvata sellaisilla liitesanoilla tai sanonnoilla, kuten ”kaltainen”, ”tyyppinen”, ”tyylinen”, ”tapainen”, ”tehty”, ”makuinen”, eikä muilla vastaavilla ilmaisuilla tässä asetuksessa tarkoitettuun nimitykseen yhdistettynä.
9 artikla
1 Jos jokin seuraavista tislatuista alkoholijuomista,
— rommi,
— whisky ja whiskey,
— viljapohjainen alkoholijuoma/viljaviina,
— viinistä valmistettu alkoholijuoma ja brandy,
— rypäleiden puristusjäännöksestä tislaamalla valmistettu alkoholijuoma,
— rusinoista tislaamalla valmistettu alkoholijuoma,
— muu hedelmäviina kuin 1 artiklan 4 kohdan i alakohdan 2 alakohdassa määritelty tuote,
— omena- tai päärynäsiideristä valmistettu alkoholijuoma
sisältää lisättyä maatalousperäistä etyylialkoholia, sen esittelyssä ei missään muodossa saa olla näille juomille varattuja yleisnimiä.
2 Mitä 1 kohdassa säädetään, ei kuitenkaan estä pitämästä kaupan yhteisössä nautittavaksi tarkoitettua Saksassa valmistettua tuotetta, joka on sekoitettu rommista ja alkoholista. Lopputuotteessa, josta käytetään nimitystä ”Rum-Verschnitt”, alkoholista on vähintään 5 prosenttia oltava peräisin rommista. Jos tätä tuotetta myydään Saksan markkinoiden ulkopuolella, alkoholikoostumus on ilmoitettava merkinnöissä.
”Rum-Verschnitt”-tuotteen merkinnöissä ja esittelyssä ilmaisu ”Verschnitt” on ilmoitettava pakkauksessa (pullon tai kääreen päällä) samantyyppisin, -kokoisin ja -värisin ja samalla rivillä olevin kirjaimin kuin ilmaisu ”Rum”, ja pulloissa ilmaisujen on oltava merkinnöissä etupuolella.
3. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei kuitenkaan estä pitämästä kaupan Tšekin tasavallassa tuotettua tislattua alkoholijuomaa, josta käytetään nimitystä Slivovice ja jonka valmistuksessa luumutisleeseen on ennen lopullista tislausta lisätty enintään 30 tilavuusprosenttia maatalousperäistä etyylialkoholia. Tätä tuotetta on kutsuttava 5 artiklassa tarkoitetuksi ”tislatuksi alkoholijuomaksi””tai alkoholiksi”, ja myös sen etupuolen etiketissä voidaan käyttää nimitystä Slivovice samassa visuaalisessa kentässä. Jos tätä tšekkiläistä Slivoviceä pidetään kaupan yhteisössä, sen alkoholikoostumus on ilmoitettava merkinnöissä. Tällä säännöksellä ei rajoiteta Slivovice-nimen käyttämistä hedelmäviinoissa 1 artiklan 4 kohdan i alakohdan mukaisesti.
10 artikla
1 Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tislattuja alkoholijuomia koskevia yhteisön säännöksiä noudatetaan. Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi laitos tai useampia laitoksia valvomaan näiden säännösten noudattamista.
Liitteessä II lueteltujen tuotteiden osalta voidaan 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää, että tällainen valvonta ja suoja toteutetaan yhteisössä tapahtuvan liikkuvuuden osalta viranomaisten todentamien kauppa-asiakirjojen avulla ja asiaa koskevia rekistereitä pitämällä.
2 Vilpillisen menettelyn ja väärennösten estämiseksi neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta maasta vietävien, liitteessä II lueteltuja tislattuja alkoholijuomia koskevien asiakirjojen todistusvoimaisuuden takaamiseksi luotavasta järjestelmästä. Tällä järjestelmällä on tarkoitus korvata olemassa olevat kansalliset järjestelmät. Järjestelmän on annettava yhteisön sääntöjen osalta ja erityisesti kilpailusääntöjen osalta vähintään samat takeet kuin kansallisten järjestelmien.
Ennen kuin edellisessä alakohdassa tarkoitettu järjestelmä on otettu käyttöön, jäsenvaltiot voivat säilyttää omat todistusvoimaisuuden tarkastamista koskevat järjestelmänsä, jos ne ovat yhteisön sääntöjen mukaisia.
3 Neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta tarvittavista toimenpiteistä yhteisön säännösten soveltamiseksi yhdenmukaisesti tislattujen alkoholijuomien alalla, erityisesti valvonnan ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten laitosten välisten suhteiden osalta.
4 Jäsenvaltioiden ja komission on toimitettava toisilleen tämän asetuksen täytäntöönpanon kannalta tarpeelliset tiedot. Yksityiskohtaiset säännöt tällaisten tietojen toimittamisesta ja levittämisestä annetaan 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
11 artikla
1 Jollei 2 kohdasta muuta johdu, maahan tuodut tislatut alkoholijuomat, joilla on maantieteellinen nimitys tai muu kuin 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu nimitys, voidaan niiden pitämiseksi kaupan yhteisössä nautintatarkoituksiin vastavuoroisin järjestelyin ottaa 10 artiklassa tarkoitetun valvonnan ja suojan piiriin.
Ensimmäinen alakohta on pantava täytäntöön sopimuksin, joista neuvotellaan ja jotka tehdään asianomaisten kolmansien maiden kanssa perustamissopimuksen 113 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.
Yksityiskohtaiset säännökset täytäntöönpanosta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden luettelo annetaan 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
2 Tämä asetus ei estä sellaisten tislattujen erityisalkoholijuomien maahantuontia ja pitämistä kaupan nautittavaksi yhteisössä, joilla on alkuperäisnimitykset ja jotka ovat peräisin sellaisista kolmansista maista, joille yhteisö antaa tullimyönnytyksiä joko GATT-sopimuksen tai kahdenvälisten sopimusten mukaan yhteisön asetuksissa säädetyin vapautusehdoin.
11 a artikla
1 Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joiden avulla asianomaiset voivat estää, teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen 23 ja 24 artiklassa määrätyin edellytyksin, yhteisössä sellaisten maantieteellisten merkintöjen käytön tässä asetuksessa tarkoitetuille tuotteille, jotka eivät ole kyseessä olevan alkuperämerkinnän osoittamasta paikasta, myös niissä tilanteissa, joissa varsinainen tuotteiden alkuperä osoitetaan, tai kun maantieteellistä merkintää käytetään käännöksenä tai sellaisen ilmaisun yhteydessä kuten ”-laatuinen”, ”tyyppinen”, ”tyylinen”, ”jäljitelmä” tai vastaava.
”Maantieteellisillä merkinnöillä” tarkoitetaan tässä artiklassa merkintöjä, jotka osoittavat tavaran olevan peräisin Maailman kauppajärjestön jäsenenä olevan kolmannen maan alueelta tai tietyltä seudulta tai paikkakunnalta tuolla alueella, ja tavaran laatu, maine tai muu erityinen luonteenpiirre voidaan liittää olennaisella tavalla sen maantieteelliseen alkuperään.
2 Edellä 1 kohtaa sovelletaan sen estämättä, mitä tämän asetuksen 11 artiklassa tai muissa yhteisön lainsäädännön säännöksissä ja määräyksissä säädetään ja määrätään tässä asetuksessa tarkoitettujen tuotteiden kuvauksesta ja esittelystä.
3 Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta annetaan tarvittaessa 15 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.
12 artikla
1 Vientiin tarkoitettujen tislattujen alkoholijuomien on oltava tämän asetuksen säännösten mukaisia.
2 Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää poikkeuksista 4 artiklan 2, 3, 4 ja 6 kohdan säännöksiin, ei kuitenkaan liitteissä II ja III lueteltujen tislattujen alkoholijuomien osalta eikä sellaisten alkoholijuomien osalta, joilla on varatut nimitykset.
3 Poikkeuksista nautittavaksi tarkoitetun tuotteen alkoholipitoisuutta koskeviin 3 artiklan säännöksiin päätetään
— edellä 1 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitettujen tislattujen alkoholijuomien osalta,
— liitteessä II tarkoitettujen tislattujen alkoholijuomien osalta, erityisesti, jos kolmansiin maihin kuuluvan tuojamaan lainsäädäntö edellyttää sitä,
jäljempänä 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen sen jäsenvaltion pyynnöstä, jossa alkoholijuomaa valmistetaan.
4 Jäsenvaltiot saavat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 ja 9 artiklan soveltamista, sallia poikkeuksia kuvausta ja esittelyä koskevista säännöksistä muiden kuin 1 artiklan 2 ja 4 kohdassa sekä liitteissä II ja III mainittujen nimitysten osalta
— kun kolmansiin maihin kuuluvan tuojamaan voimassa oleva lainsäädäntö sitä edellyttää,
— muissa kuin ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, lukuun ottamatta muutamaa poikkeusta, joista päätetään 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
5 Jäsenvaltioiden on ilmoitettava sallimistaan poikkeuksista komissiolle ja muille jäsenvaltioille.
13 artikla
1. Perustetaan tislattuja alkoholijuomia käsittelevä täytäntöönpanokomitea, jäljempänä ”komitea”.
2. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.
14 artikla
1. Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY ( 11 ) 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.
15 artikla
Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.
16 artikla
Komitea voi käsitellä muitakin kysymyksiä, jotka puheenjohtaja, joko omasta aloitteestaan tai jonkin jäsenvaltion edustajan pyynnöstä, saattaa sen käsiteltäväksi.
17 artikla
1 Jotta helpotettaisiin siirtymistä nykyisistä järjestelyistä tällä asetuksella säädettyihin järjestelyihin, siirtymätoimenpiteet toteutetaan 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
2 Näitä siirtymätoimenpiteitä sovelletaan enintään kaksi vuotta päivästä, jona tämä asetus pannaan täytäntöön.
18 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 15 päivästä joulukuuta 1989 alkaen, lukuun ottamatta 13-16 artiklaa, joita sovelletaan tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
Maatalousperäisen, 1 artiklan 3 kohdan h alakohdassa tarkoitetun etyylialkoholin ominaisuudet
|
1Aistinvaraiset ominaisuudet: |
ei muuta havaittavaa makua kuin raaka-aineesta peräisin oleva |
|
2Vähimmäisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina: |
96,0 vol. |
|
3Jäämäpitoisuudet enintään: |
|
|
— kokonaishappamuus, ilmaistuna grammoina etikkahappoa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: |
1,5 |
|
— estereitä, ilmaistuna grammoina etyyliasetaattia hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: |
1,3 |
|
— aldehydejä, ilmaistuna grammoina asetaldehydiä hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: |
0,5 |
|
— korkeampia alkoholeja, ilmaistuna grammoina metyyli-2-propanoli-1:tä hehtolitrassa 100 tilavuus-prosenttista alkoholia: |
0,5 |
|
— metanolia, ilmaistuna grammoina hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: |
50 |
|
— kuiva-ainetta ilmaistuna grammoina hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: |
1,5 |
|
— haihtuvia typpeä sisältäviä emäksiä ilmaistuna grammoina typpeä hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: |
0,1 |
|
— furfuraalia: |
ei havaittavissa |
LIITE II
TISLATUT ALKOHOLIJUOMAT
Maantieteelliset nimitykset, joita tarkoitetaan 5 artiklan 3 kohdassa
|
Luokka |
Maantieteellinen nimitys |
|
1Rommi |
Rhum de la Martinique Rhum de la Guadeloupe Rhum de la Réunion Rhum de la Guyane (näitä nimityksiä voidaan täydentää maininnalla ”traditionnel”) Ron de Malaga Ron de Granada Rum da Madeira |
|
2 a)Whisky |
Scotch Whisky Irish Whisky Whisky español (näitä nimityksiä voidaan täydentää maininnoilla ”Malt” tai ”Grain”) |
|
b)Whiskey |
Irish Whiskey Uisce Beatha Eireannach/Irish Whiskey (näitä nimityksiä voidaan täydentää maininnalla ”Pot Still”) |
|
3Viljapohjainen alkoholijuoma |
Eau-de-vie de seigle, marque nationale luxembourgeoise |
|
4Viinistä valmistettu alkoholijuoma |
Eau-de-vie de Cognac Eau-de-vie des Charentes Cognac (tähän nimitykseen voidaan liittää yksi seuraavista maininnoista: — Fine — Grande Fine Champagne — Grande Champagne — Petite Fine Champagne — Petite Champagne — Fine Champagne — Borderies — Fins Bois — Bons Bois Fine Bordeaux Armagnac Bas-Armagnac Haut-Armagnac Ténarèse Eau-de-vie de vin de la Marne Eau-de-vie de vin originaire d'Aquitaine Eau-de-vie de vin de Bourgogne Eau-de-vie de vin originaire du Centre-Est Eau-de-vie de vin originaire de Franche-Comté Eau-de-vie de vin originaire du Bugey Eau-de-vie de vin de Savoie Eau-de-vie de vin originaire des Coteaux de la Loire Eau-de-vie de vin des Côtes-du-Rhône Eau-de-vie de vin originaire de Provence Faugères tai eau-de-vie de Faugères Eau-de-vie de vin originaire du Languedoc Aguardente do Minho Aguardente do Douro Aguardente da Beira Interior Aguardente da Bairrada Aguardente do Oeste Aguardente do Ribatejo Aguardente do Alentejo Aguardente do Algarve ►A3Vinars Târnave Vinars Vaslui Vinars Murfatlar Vinars Vrancea Vinars Segarcea ◄ |
|
5Brandy |
Brandy de Jerez Brandy de Penedés Brandy italiano Brandy Αττικής/Brandy d'Attique Brandy Πελοποννήσου/Brandy du Peloponese Brandy Κεντρικής Ελλάδας/Brandy de Grece centrale Deutscher Weinbrand ► ►Wachauer Weinbrand Weinbrand Dürnstein ◄ ◄ ►A2Karpatské brandy špeciál ◄ |
|
6Rypäleiden puristusjäännöksestä tislaamalla valmistettu alkoholijuoma |
Eau-de-vie de marc de Champagne tai marc de Champagne Eau-de-vie de marc originaire d'Aquitaine Eau-de-vie de marc de Bourgogne Eau-de-vie de marc originaire du Centre-Est Eau-de-vie de marc originaire de Franche-Comté Eau-de-vie de marc originaire de Bugey Eau-de-vie de marc originaire de Savoie Marc de Bourgogne Marc de Savoie Marc d'Auvergne Eau-de-vie de marc originaire des Coteaux de la Loire Eau-de-vie de marc des Côtes du Rhône Eau-de-vie de marc originaire de Provence Eau-de-vie de marc originaire du Languedoc Marc d'Alsace Gewürztraminer Marc de Lorraine Bagaceira do Minho Bagaceira do Douro Bagaceira da Beira Interior Bagaceira da Bairrada Bagaceira do Oeste Bagaceira do Ribatejo Bagaceira do Alentejo Bagaceira do Algarve Orujo gallego Grappa di Barolo Grappa piemontese tai del Piemonte Grappa lombarda tai di Lombardia Grappa trentina tai del Trentino Grappa friulana tai del Friuli Grappa veneta tai del Veneto Südtiroler Grappa/Grappa dell'Alto Adige Τσικουδιά Κρήτης/Tsikoudia de Crete Τσίπουρο Μακεδονίας/Tsipouro de Macedoine Τσίπουρο Θεσσαλίας/Tsipouro de Thessalie Τσίπουρο Τυρνάβου/Tsipouro de Tyrnavos Eau-de-vie de marc marque nationale luxembourgeoise ►A3Сунгурларска гроздова ракия / Гроздова ракия от Сунгурларе / Sungurlarska grozdova rakija / Grozdova rakija Sungurlaresta Сливенска перла (Сливенска гроздова ракия / Гроздова ракия от Сливен) / Slivenska perla (Slivenska grozdova rakija / Grozdova rakija Slivenistä) Стралджанска мускатова ракия / Мускатова ракия от Стралджа / Straldjanska muskatova rakija / Muskatova rakija Straldjasta Поморийска гроздова ракия / Гроздова ракия от Поморие / Pomoriyska grozdova rakija / Grozdova rakija Pomoriesta Русенска бисерна гроздова ракия / Бисерна гроздова ракия от Русе / Rusenska biserna grozdova rakija / Biserna grozdova rakija Rusesta Бургаска мускатова ракия / Мускатова ракия от Бургас / Bourgaska muscatova rakiya / Muskatova rakija Bourgasista Добруджанска мускатова ракия / Мускатова ракия от Добруджа / Dobrudjanska muskatova rakija / Muskatova rakija Dobrudjasta Сухиндолска гроздова ракия / Гроздова ракия от Сухиндол / Suhindolska grozdova rakija / Grozdova rakija Suhindolista Карловска гроздова ракия / Гроздова pакия от Карлово / Karlovska grozdova rakija / Grozdova rakija Karlovosta ◄ |
|
7Hedelmäviina |
Schwarzwälder Kirschwasser Schwarzwälder Himbeergeist Schwarzwälder Mirabellenwasser Schwarzwälder Williamsbirne Schwarzwälder Zwetschgenwasser Fränkisches Zwetschgenwasser Fränkisches Kirschwasser Fränkisches Obstler Mirabelle de Lorraine Kirsch d'Alsace Quetsch d'Alsace Framboise d'Alsace Mirabelle d'Alsace Kirsch de Fougerolles Südtiroler Williams/Williams dell'Alto Adige Südtiroler Aprikot tai Südtiroler Marille/Aprikot dell'Alto Adige tai Marille dell'Alto Adige Südtiroler Kirsch/Kirsch dell'Alto Adige Südtiroler Zwetschgeler/Zwetschgeler dell'Alto Adige Südtiroler Obstler/Obstler dell'Alto Adige Südtiroler Gravensteiner/Gravensteiner dell'Alto Adige Südtiroler Golden Delicious/Golden Delicious dell'Alto Adige Williams friulano tai del Friuli Sliwovitz del Veneto Sliwovitz del Friuli-Venezia Giulia Sliwovitz del Trentino-Alto Adige Distillato di mele trentino tai del Trentino Williams trentino tai del Trentino Sliwovitz trentino tai del Trentino Aprikot trentino tai del Trentino Medronheira do Algarve Medronheira do Buçaco Kirsch tai Kirschwasser Friulano Kirsch tai Kirschwasser Trentino Kirsch tai Kirschwasser Veneto Aguardente de pêra da Lousa Eau-de-vie de pommes de marque nationale luxembourgeoise Eau-de-vie de poires de marque nationale luxembourgeoise Eau-de-vie de kirsch de marque nationale luxembourgeoise Eau-de-vie de quetsch de marque nationale luxembourgeoise Eau-de-vie de mirabelle de marque nationale luxembourgeoise Eau-de-vie de mirabelle de marque nationale luxembourgeoise Eau-de-vie de prunelles de marque nationale luxembourgeoise ► ►Wachauer Marillenbrand ◄ ◄ ►A2Szatmári Szilvapálinka Kecskeméti barackpálinka Békési szilvapálinka Szabolcsi almapálinka Bošácka slivovica ◄ ►A3Троянска сливова ракия / Сливова ракия от Троян / Trojanska slivova rakija / Slivova rakija Trojanista Силистренска кайсиева ракия / Кайсиева ракия от Силистра / Silistrenska kaysieva rakija / Kaysieva rakija Silistrasta Тервелска кайсиева ракия / Кайсиева ракия от Тервел / Tervelska kaysieva rakija / Kaysieva rakija Tervelistä Ловешка сливова ракия / Сливова ракия от Ловеч / Loveshka slivova rakija / Slivova rakija Lovechista Țuică Zetea de Medieșu Aurit Țuică de Valea Milcovului Țuică de Buzău Țuică de Argeș Țuică de Zalău Țuică ardelenească de Bistrița Horincă de Maramureș Horincă de Cămârzan Horincă de Seini Horincă de Chioar Horincă de Lăpuș Turț de Oaș Turț de Maramureș ◄ |
|
8Omena- tai päärynäsiideristä valmistettu alkoholijuoma |
Calvados du Pays d'Auge Calvados Eau-de-vie de cidre de Bretagne Eau-de-vie de poiré de Bretagne Eau-de-vie de cidre de Normandie Eau-de-vie de poiré de Normandie Eau-de-vie de cidre du Maine Aguardiente de sidra de Asturias Eau-de-vie de poiré du Maine |
|
9Gentianviina |
Bayerischer Gebirgsenzian Südtiroler Enzian/Gentiana dell'Alto Adige Genziana trentina tai del Trentino |
|
10Hedelmistä valmistetut tislatut alkoholijuomat |
Pacharán navarro |
|
11Katajanmarjoilla maustetut tislatut alkoholijuomat |
Ostfriesischer Korngenever Genièvre Flandres Artois Hasseltse jenever Balegemse jenever Péket de Wallonie Steinhäger Plymouth Gin Gin de Mahón ►A2Vilniaus džinas Spišská borovička Slovenská borovička Juniperus Slovenská borovička Inovecká borovička Liptovská borovička ◄ |
|
12Kuminalla maustetut tislatut alkoholijuomat |
Dansk Akvavit/Dansk Aquavit ► ►Svensk Aquavit/Svensk Akvavit/Swedish Aquavit ◄ ◄ |
|
13Aniksella maustetut tislatut alkoholijuomat |
Anís español Évora anisada Cazalla Chinchón Ojén Rute |
|
14Likööri |
Berliner Kümmel Hamburger Kümmel Münchener Kümmel Chiemseer Klosterlikör Bayerischer Kräuterlikör Cassis de Dijon Cassis de Beaufort Irish Cream Palo de Mallorca Ginjinha portuguesa Licor de Singeverga Benediktbeurer Klosterlikör Ettaler Klosterlikör Ratafia de Champagne Ratafía catalana Anís português ► ►Finnish Berry/fruit liqueur Großglockner Alpenbitter Mariazeller Magenlikör Mariazeller Jagasaftl Punchheimer Bitter Punchheimer Schloßgeist Steinfelder Magenbitter Wachauer Marillenlikör ◄ ◄ ►A2Allažu Ķimelis Čepkelių Demänovka bylinný likér puolalainen kirsikkaviina Karlovarská hořká ◄ |
|
15Tislatut alkoholijuomat |
Pommeau de Bretagne Pommeau du Maine Pommeau de Normandie ► ►Svensk PunschSwedish Punsch ◄ ◄ |
|
16Vodka |
Svensk VodkaSwedish Vodka Suomalainen vodkafinsk vodkaVodka of Finland ►A2Latvijas Dzidrais Rīgas degvīns LB degvīns LB vodka Originali Lietuviška degtinė Laugarício vodka Polska Wódka/puolalainen votka Puolan tasavallassa pohjoisen Podlasien alangolta peräisin oleva lännenmaarianheinällä maustettu yrttivotka Wódka ziołowa z Niziny Północnopodlaskiej aromatyzowana ekstraktem z trawy żubrowej ◄ |
|
17Katkeron makuinen juoma |
Riga Black Balsam tai Rīgas melnais Balzāms Demänovka bylinná horká |
LIITE III
Poikkeukset yleisistä säännöistä:
1) 1 artiklan 2 kohta:
munalikööri/advocaat/avocat/Advokat: vähimmäisalkoholipitoisuus: 14 tilavuusprosenttia.
2) 5 artiklan 3 kohta (eivät ole maantieteellisten nimitysten mukaisia):
Königsberger Bärenfang
Ostpreußischer Bärenfang
( 1 ) EYVL N:o C 189, 23.7.1982, s. 7 ja
EYVL N:o C 269, 25.10.1986, s. 4
( 2 ) lausunto EYVL N:o C 127, 14.5.1984, s. 175 ja 24 päivänä toukokuuta 1989 tehty päätös
( 3 ) EYVL N:o C 124, 9.5.1983, s.16
( 4 ) EYVL N:o L 33, 8.2.1979, s. 1
( 5 ) EYVL N:o L 144, 29.5.1986, s. 38
( 6 ) EYVL N:o L 229, 30.8.1980, s. 11
( 7 ) EYVL N:o L 229, 30.8.1980, s. 1
( 8 ) EYVL N:o L 184, 15.7.1988, s. 61
( 9 ) EYVL N:o L 40, 11.2.1989, s. 27
( 10 ) EYVL N:o 115, 11.11.1962 s. 2645/62
( 11 ) Neuvoston päätös 1999/468/EY, tehty 28 päivänä kesäkuuta 1999, menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä (EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23).